EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012DC0174
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL Interim Evaluation of the European Metrology Research Programme - EMRP
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) väliarviointi
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) väliarviointi
/* COM/2012/0174 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) väliarviointi /* COM/2012/0174 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE
JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) väliarviointi 1. EMRP-ohjelma: tausta ja
yleiskatsaus EU päätti 16. syyskuuta 2009 tehdyllä Euroopan
parlamentin ja neuvoston päätöksellä[1]
osallistua yhteiseen eurooppalaiseen metrologian tutkimusohjelmaan (European
Metrology Research Programme, EMRP) enimmillään 200 miljoonan euron
rahoitusosuudella kaudella 2009–2017. EU:n rahoitusosuus on yhtä suuri kuin
EMRP-ohjelmaan osallistuvien 22 valtion rahoitusosuudet yhteensä[2]. Mainittu päätös, jäljempänä
’EMRP-päätös’, perustuu SEUT-sopimuksen 185 artiklaan (entinen EY:n
perustamissopimuksen 169 artikla). Tämä artikla mahdollistaa sen, että
monivuotisen puiteohjelman toteutuksen yhteydessä voidaan koordinoida
kansallisia tutkimusohjelmia osallistuvien valtioiden keskinäisessä
vapaaehtoisessa yhdentymisprosessissa, joka kattaa tieteelliset, hallinnolliset
ja rahoitukselliset näkökohdat. Kansallisten tutkimusohjelmien yhteinen
toteuttaminen edellyttää erityisesti sitä varten tarkoitetun rakenteen
perustamista tai olemassaoloa. Osallistuvat valtiot ovat sopineet, että EURAMET
e.V[3]. toimii tällaisena erityisenä
täytäntöönpanorakenteena EMRP:n toteuttamiseksi. Erityisen
täytäntöönpanorakenteen olisi toimittava unionin rahoitusosuuden saajana ja
varmistettava EMRP:n tehokas täytäntöönpano. EMRP:n tehtävänä on antaa rahoitusta useiden
kumppanien muodostamille monikansallisille hankkeille, joissa toteutetaan
tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen, koulutukseen ja tulosten
levittämiseen liittyviä toimia, jäljempänä ’EMRP-hankkeet’. Koska metrologian
alalla valmiudet ovat keskittyneet, EMRP-hankkeiden ydinosan toteutuksesta
vastaavat osallistuvien valtioiden kansalliset metrologialaitokset ja ns.
nimetyt laitokset (tietyistä kansallisten metrologialaitosten toimialaan
kuulumattomista kansallisista standardeista ja niihin liittyvistä palveluista
vastaavat asiantuntijalaitokset). Metrologian alan valmiuksien lisäämiseksi ja
monipuolistamiseksi EMRP:stä rahoitetaan myös eri tutkija-apurahaohjelmia,
joilla täydennetään EMRP-hankkeita. Parlamentti ja neuvosto totesivat
EMRP-päätöksessään, että metrologia on monitieteellinen ala, joka on
äärimmäisen tärkeä osa nykyajan osaamisyhteiskuntaa. Luotettavilla ja
vertailtavissa olevilla mittausstandardeilla ja asianmukaisesti validoiduilla
mittaus- ja testausmenetelmillä tuetaan tieteen edistymistä ja teknologista
innovaatiota, ja niillä on siten merkittävä vaikutus talouteen ja elämänlaatuun
Euroopassa. EU:n Eurooppa 2020 ‑kasvustrategian[4] puitteissa hyväksytyssä
Innovaatiounioni-lippulaivahanketta koskevassa tiedonannossaan[5] komissio painotti älykkään,
kestävän ja osallistavan kasvun merkitystä Euroopan kansalaisille ja määritteli
tavoitteita ja toimia EU:n tasolle ja kansalliselle tasolle. EU:n strategian
keskiössä ovat toimet Euroopan unionin muuttamiseksi innovaatiounioniksi. Hiljattain neuvostolle ja Euroopan
parlamentille antamassaan tiedonannossa[6]
komissio esitteli ajatuksen eurooppalaisista tutkimus- ja innovaatioalan kumppanuuksista
voimavarojen yhdistämiseksi, läpimurtojen aikaansaamiseksi ja yhteiskunnallisiin
haasteisiin vastaamiseksi. Neuvosto totesi päätelmissään[7], että kumppanuudet voivat
helpottaa resurssien optimaalista käyttöä ja siten ne voivat edistää Euroopan
henkisen pääoman täyttä hyödyntämistä ja ERAn yhdentymistä ja vähentää
tarpeetonta päällekkäisyyttä. Kumppanuudet kokoavat yhteen sekä Euroopan tason
että kansallisia toimijoita. Näin voidaan luoda tarvittava kriittinen massa,
kehittää yhteisiä visioita ja strategisia linjauksia sekä hyödyntää toiminnan
joustavuutta, laaja-alaisuutta ja mittakaavaetuja. Vuonna 2009 käynnistyneessä
EMRP-ohjelmassa on tällä tavoin luotu vahva kumppanuus ohjelmaan osallistuvien
22 valtion välille. EMRP-päätöksen mukaan komissio tekee
EMRP-ohjelmasta väliarvioinnin riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella
kolme vuotta EMRP-ohjelman käynnistymisen jälkeen. Arviointi kattaa edistymisen
tavoitteiden saavuttamisessa ja EMRP-ohjelmaa koskevat suositukset
soveltuvimmista tavoista, joilla voidaan edistää edelleen yhdentymistä ja
täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta, tieteellinen, hallinnollinen ja
taloudellinen yhdentyminen mukaan luettuina. Lisäksi arvioidaan, onko
osallistuvien valtioiden rahoitusosuus asianmukainen, kun pidetään mielessä
niiden kansallisten tutkimusyhteisöjen mahdollinen kysyntä. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja
neuvostolle arvioinnin päätelmät sekä niihin liittyvät huomautuksensa. Komissiota tuki arvioinnin tekemisessä
asiantuntijalautakunta, joka esitti havaintonsa ja laati väliraportin,
jäljempänä ’arviointiraportti’. Arviointiraportissa analysoidaan EMRP-ohjelmaa
perusteellisesti sen kannalta, miten se on edistynyt alkuperäisten tavoitteiden
saavuttamisessa, ja annetaan suosituksia soveltuvimmista tavoista, joilla
voidaan edistää edelleen yhdentymistä ja ohjelman laatua ja tehokkuutta. Tässä kertomuksessa esitetään komission kanta
asiantuntijoiden arviointiraportissa[8]
antamiin pääsuosituksiin. 2. Riippumattoman
asiantuntijaryhmän väliarviointi: Komission huomiot Arviointiryhmän raportti kattoi kaikki
EMRP-päätöksessä vaaditut näkökohdat ja sisälsi suuren määrän faktoja,
huomioita ja suosituksia. Komissio katsoo, että arviointiraportti muodostaa
kokonaisuudessaan olennaisen osan väliarviointiprosessia. Komissio keskittyy
tämän luvun seuraavissa kappaleissa havaintoihin ja suosituksiin, joilla on
suurin merkitys EMRP-ohjelmaa ajatellen, ja esittää näkemyksensä niistä. 2.1 Täytäntöönpanon laatu ja tehokkuus Komissio siirsi EMRP-ohjelman toteutuksen erityiselle
täytäntöönpanorakenteelle noudattaen SEUT-sopimuksen 185 artiklan määräyksiä ja
välilliseen keskitettyyn hallinnointiin varainhoitoasetuksen mukaisesti
sovellettavia sääntöjä. Erityiseksi täytäntöönpanorakenteeksi valittiin EURAMET
e.V., jonka hallintorakenne on osoittautunut tehokkaaksi ja laadukkaaksi
EMRP-ohjelman täytäntöönpanoa varten. Ottaen huomioon EMRP-ohjelman
toiminnallisen vahvuuden ja tieteellisen sisällön lautakunta totesi, että
EMRP-ohjelman näkyvyyden lisäämisestä metrologiayhteisön ulkopuolella olisi
hyötyä laajemmalle sidosryhmien yhteisölle ja koko yhteiskunnalle. Komissio panee tyytyväisenä merkille EURAMET
e.V:n ja EMRP-komitean vahvan sitoutumisen ja ammattimaisen hallinnon
EMRP-ohjelman täytäntöönpanossa vuoden 2009 jälkeisenä ensimmäisenä
kolmivuotiskautena ja kannustaa kaikkia EMRP-ohjelman täytäntöönpanoon
osallistuvia tahoja jatkuvasti parantamaan täytäntöönpanon laatua ja ohjelman
näkyvyyttä. Komissio tukee lautakunnan suositusta ottaa
käyttöön keskeinen suoritusindikaattori avustussopimusten tekoon kuluvalle
ajalle ja asettaa tavoitteita tilanteen parantamiseksi siten, että kaikki
hankkeet käynnistyisivät mahdollisimman pian niiden valinnan jälkeen. 2.2 Osallistuvilta valtioilta tulevat
rahoitusosuudet (1)
EMRP-päätöksessä unionin rahoitusosuuden ehdoksi
asetettiin se, että kukin osallistuva valtio sitoutuu virallisesti suorittamaan
osuutensa EMRP-ohjelman rahoituksesta ja että rahoitusosuus maksetaan
tosiasiallisesti tuensaajille. Ohjelmaan osallistuvien 22 valtion kansallisten
rahoitussitoumusten vähimmäissuuruudeksi vahvistettiin 200 miljoonaa euroa,
josta 10 prosenttia maksetaan käteisvaroina lähinnä EMRP-ohjelman hallinnon
juoksevien kustannusten kattamiseksi (enimmillään 16 miljoonaa euroa) ja loput
apurahajärjestelmien kautta. Lisäksi EURAMET on saanut osallistuvilta
valtioilta riittävät taloudelliset takeet EMRP-päätöksen 8 artiklan mukaisesti.
Osallistuvien valtioiden takaamat määrät lasketaan kullekin osallistuvalle
valtiolle ennalta määritetyn kiinteän osuuden mukaisesti. Takeet on saatu
osallistuvilta valtioilta tai niiden kansallisilta metrologialaitoksilta
takaus- tai vastuuilmoitusten muodossa. (2)
Tähän mennessä kaikki osallistuvilta valtioilta
tulevat rahoitusosuudet on maksettu sitoumusten mukaisesti ja EMRP-ohjelman
täytäntöönpanomenettelyjä noudattaen. Rahoitettavaksi valittuihin hankkeisiin
suoritettavat kansalliset rahoitusosuudet on maksettu sovittuja menettelyjä
noudattaen. Komissio toteaa, että osallistuvat valtiot
ovat noudattaneet alkuperäisiä EMRP-päätöksessä vahvistettuja sitoumuksiaan, ja
on lautakunnan kanssa yhtä mieltä siitä, että EMRP-ohjelman rahoitusmallilla on
päästy pitkälle vietyyn taloudelliseen yhdentymiseen. 2.3 Kansallisten metrologian
tutkimusohjelmien yhdentyminen EMRP-aloitteen tavoitteena on koordinoida ja
yhdentää asiaankuuluvia kansallisia metrologian tutkimustoimia, jotta voidaan
luoda yhteinen tieteellisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti yhdennetty
tutkimusohjelma. Tieteellisen yhdentymisen tasoa voidaan pitää
EMRP-ohjelman keskeisenä saavutuksena ja merkittävänä hyötynä ohjelmaan
osallistuville kansallisille metrologiaohjelmille. Suuriin haasteisiin
keskittyvä lähestymistapa on edistänyt suuresti tieteiden välistä yhteistyötä
kansallisten metrologian tutkimusohjelmien välillä. Vaikka myös kolmannet
osapuolet ovat jossain määrin mukana EMRP-ohjelman hankkeissa, niiden
osallistuminen ja vaikutus ohjelmasuunnitteluun vaikuttaa osin vähäiseltä, ja
sitä voitaisiinkin lisätä aloilla, jotka ovat luonteeltaan selkeästi
monitieteisiä. EMRP-ohjelman kohdistaminen pääasiassa kansallisten
metrologialaitosten tai alan erikoistuneiden laitosten osaamisen ja valmiuksien
kehittämiseen ja vahvistamiseen näyttää edelleen tarkoituksenmukaiselta, mutta
lautakunta katsoo kuitenkin, että kolmansien osapuolten asiantuntijat voisivat
tuoda lisäarvoa tähän erikoisalan yhteisöön. Laajemman tutkimusyhteisön
mukanaoloa voitaisiin edelleen lisätä tietyillä aloilla, jotka menevät
tyypillisiä metrologian tutkimusnäkökohtia pidemmälle. EMRP-komitea sopii yhteisesti potentiaalisista
tutkimusaiheista kutakin ehdotuspyyntöä varten ja päättää aiheiden valinnasta,
ja tällä tavoin se luo yhteisen strategisen linjauksen metrologiatutkimuksen
painopisteistä Euroopassa. Lautakunta toi esille, että EMRP-ohjelman tutkimusaiheet
ovat hyvin valittuja, että EMRP-ohjelma tunnustetaan maailmanlaajuisesti ja
että sen avulla voidaan välttää hyvin kalliiksi tulevaa päällekkäisyyttä. Koska
arviolta 50 prosenttia kansallista investoinneista koordinoidaan nyt
EMRP-ohjelman ja sen tutkimusaiheiden puitteissa, on selvää, että kansallisessa
perusrahoituksessa on päästy merkittävään tieteelliseen yhdentymiseen. EMRP-ohjelmaan sidotuissa resursseissa on
kuitenkin huomattava ero suurten ja pienten maksajien välillä, kuten
EMRP-päätöksessä on sovittu. Tieteellinen osaaminen ja käytössä olevat
tutkimusinfrastruktuurit vaihtelevat sen vuoksi paljon, mikä osin vaikeuttaa
tieteellisen yhdentymisen saavuttamista kaikkien 22 osallistuvan valtion
välillä. Pienten ja kehittyvien kansallisten metrologialaitosten esteenä on
niiden rajallinen kapasiteetti osallistua tarpeeksi asiantuntevalla
henkilöstöllä EMRP-ohjelman hankkeisiin ja niiden rajalliset taloudelliset
resurssit. Lautakunnan mukaan tästä aiheutuu suuri riski, että vakiintuneiden,
isojen metrologialaitosten ja kehittyvien pienten metrologialaitosten välinen
ero osaamisessa ja valmiuksissa kasvaa entisestään sen sijaan että se
pienenisi. Komissio katsoo lautakunnan tavoin, että
kapasiteettikuilu näyttää kasvavan osallistuvien valtioiden välillä joissain
tapauksissa, ja on lautakunnan kanssa samaa mieltä siitä, että tutkijoiden
apurahajärjestelmää voitaisiin käyttää tehokkaammin mahdollisuuksien
lisäämiseksi sellaisissa maissa, joissa metrologian tutkimusvalmiudet ovat
rajalliset. Komissio tukee lautakunnan suositusta tarkastella sitä, miten
suurta joustavuutta liikkuvuusapurahojen hallinnoinnissa voitaisiin soveltaa,
jotta tutkimuslaitosten välisiin siirtoihin liittyvät esteet voitaisiin
poistaa. Hallinnollinen yhdentyminen on toteutunut
hyvin EURAMET e.V:ssä, joka on osoittautunut ammattimaiseksi ja hyvin
toimivaksi organisaatioksi. Hallintoon on tehty ja tehdään yhä tarpeen mukaan
parannuksia, ja EMRP-ohjelman täytäntöönpano voidaan katsoa tehokkaaksi.
Nykyistä hallintorakennetta voidaan pitää sekä tehokkaana että yhdennettynä. Lautakunta totesi kuitenkin tarpeen selvittää,
miten voitaisiin vähentää ja yksinkertaistaa tarpeettomia byrokraattisia
menettelyjä. Koordinaattoreille ja osallistujille koituvaa hallinnollista
taakkaa pidetään suurena, ja hankkeiden toteutus voi viivästyä
apurahasopimuksiin liittyvien vaikeuksien takia. Tutkija-apurahojen
vakiosopimusta on vuonna 2011 parannettu siten, että se kattaa vuodesta 2012
lähtien vain apurahan olennaiset näkökohdat. Näistä parannuksista huolimatta
lautakunta pani merkille yleisen mielipiteen, jonka mukaan
tutkija-apurahajärjestelmä ei toimi kaikilta osin asianmukaisesti ja kaipaa
uudelleentarkastelua. Useat EMRP-komitean jäsenet ja lautakunta ovat
myös painottaneet, että hankkeille tarvitaan riittävästi ja tarpeeksi päteviä
hankekoordinaattoreita, jotka käynnistävät hankkeet mahdollisimman pian
valintapäätöksen jälkeen. Lautakunta totesi, että ammatillisen pätevyyden puute
näyttää yleisesti vaivaavan monimutkaisten kansainvälisten tutkimushankkeiden
johtoa. Sen vuoksi komissio on lautakunnan kanssa yhtä
mieltä siitä, että hallintomenettelyjä on edelleen yhdenmukaistettava, ja
kannustaa EURAMET e.V:tä tarjoamaan hankekoordinaattoreille ja potentiaalisille
hankekumppaneille koulutusta eurooppalaisten tutkimushankkeiden
hallinnoinnista. EMRP-ohjelman taloudellinen yhdentyminen on
toteutunut laajassa mitassa, ja lautakunta totesi, että sitä olisi vaikea enää
lisätä johtuen kansallisten laitosten kertaluonteisesta rahoituksesta, joka
vastaa osallistuvien valtioiden kansallisia sitoumuksia. EMRP-ohjelmassa
käytetään ”virtuaalisten yhteisvarojen” mallia, johon sisältyy asianmukainen
vararahoitusmekanismi. Näin hankkeet voidaan rahoittaa ”todellisen
yhteisvarojen” mallin mukaisesti. EMRP-ohjelman hallintotapa ja pitkälle viety
taloudellinen yhdentyminen takaavat, että ehdotuspyyntöä varten käytettävissä
oleva rahoitus vastaa aina ehdotettuihin hankkeisiin liittyvää tarvetta.
Keskitetyissä ja riippumattomissa arvioinneissa määritettyä
paremmuusjärjestystä on tämän vuoksi voitu noudattaa poikkeuksitta kaikissa
kolmessa ehdotuspyynnössä. 2.4 Eteneminen kohti tavoitteita Analysoidakseen etenemistä kohti EMRP-ohjelman
tavoitteita lautakunta otti lähtökohdaksi ohjelmaa edeltäneen
vaikutusarvioinnin[9],
jossa esiteltiin EMRP-ohjelman yleiset strategiset tavoitteet,
erityistavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet. Yleisten strategisten tavoitteiden osalta
lautakunta toteaa, että EMRP-ohjelma on olennaisesti edistänyt osaamisen
vapaata liikkuvuutta eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA). Alan tutkimuksen
keskeisten toimijoiden välille on syntynyt vahva yhteistyö, joka tukee
tietämyksen kasvua ja kehitystä ja sitä kautta Euroopan maailmanlaajuista
kilpailukykyä. Ohjelma keskittyy osittain suuriin energia-, ympäristö- ja terveyshaasteisiin,
mikä on lisännyt metrologian tutkimusyhteisössä tieteidenvälistä yhteistyötä
yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Lautakunta toteaa, että
EMRP-ohjelma edistää ERAn toteuttamista luomalla aidon ”eurooppalaisen
metrologian tutkimusalueen” (MERA). Erityistavoitteiden osalta lautakunta
painottaa jäsentävää vaikutusta, joka perustuu jo EMRP-ohjelman ensimmäisinä
vuosina toteutuneeseen taloudellisen yhdentymiseen. EMRP-ohjelmalla on havaittu
myös toinen hyödyllinen jäsentävä vaikutus, joka näkyy siinä, että yhteisten
ehdotuspyyntöjen painopisteiden huolellinen vuotuinen määrittämisprosessi
näyttää vaikuttavan kansallisiin painopisteisiin joissain maissa.
Tutkimustoimia jäsentävä ja niiden hajanaisuutta korjaava vaikutus on selvästi
suurempi sellaisissa maissa, joilla on keskitetty metrologiajärjestelmä. On
liian aikaista arvioida näitä jäsentäviä vaikutuksia teollisuuden, yhteiskunnan
ja uusien teknologioiden hyödyntämisen kannalta, mutta lautakunta on
vakuuttunut kriittisen massan muodostumisesta, mihin ei oltaisi päästy ilman
EMRP-ohjelmaa. EMRP-ohjelman toiminnalliset tavoitteet
liittyvät suuriin haasteisiin, valmiuksien kehittämiseen, infrastruktuurien
avoimeen käyttöön, yhteistyön lisäämiseen laajemman tiedeyhteisön kanssa,
modernisointiin, nuorten tutkijoiden liikkuvuuteen, kansainvälisten asioiden
koordinoinnin parantamiseen, sääntelyn ja standardien tukemiseen sekä
teollisuuden ja taloudellisen kasvun tukemiseen. EMRP-päätöksen mukaan
ohjelmalla on tarkoitus päästä toiminnallisiin tavoitteisiin seuraavasti: a) Yhdistetään metrologisen tutkimuksen
huippuosaaminen perustamalla kilpailukykyisiä yhteisiä tutkimushankkeita
(jäljempänä ’EMRP-hankkeet’), joiden avulla yhdistetään osallistuvien
valtioiden kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten verkostojen
tarjoama riittävä kriittinen massa, jotta voidaan ratkaista Euroopan kohtaamat
suuret metrologian alan haasteet. b) Avataan järjestelmä parhaalle tieteelle
lisäämällä laajemman eurooppalaisen tutkijayhteisön osallistumista
tutkija-apurahojen avulla. c) Kehitetään valmiuksia lisäämällä
eurooppalaisen metrologian tutkimusyhteisön valmiuksia tutkijoiden
liikkuvuusapurahoilla, joiden kohteena ovat ne kansallisten metrologialaitosten
yhteistyöelimen (EURAMET) jäsenvaltiot, joiden metrologian tutkimusvalmiudet
ovat rajalliset. Lautakunta totesi, että metrologian
tutkimuksen huippuosaamisen yhdistäminen on toteutunut hyvin Euroopan
metrologiayhteisössä. Lautakunnan mukaan EURAMET e.V:tä ja EMRP-komiteaa
voidaan onnitella siitä, että ne ovat pystyneet helpottamaan tieteellistä
koordinointia. Lautakunta kannusti mahdollisiin parannuksiin strategisten
tutkimusaiheiden valintaprosessissa yksittäisten ehdotuspyyntöjen osalta, sillä
tämä voisi avata EMRP-ohjelman entistä laajemmin kaikkien sidosryhmien
tarpeille. Tällainen lähestymistapa voisi tukea paremmin tulosten hyödyntämistä
teollisuuden ja sääntelyviranomaisten piirissä. Edellytyksenä voi olla, että
nykyisiä metrologiatutkimuksen valmiuksia laajennetaan kansallisissa
laitoksissa ja niiden ulkopuolella. Komissio tukee lautakunnan suositusta ja
kehottaa EURAMET e.V:tä tarkastelemaan mahdollista lisäarvoa, jota voitaisiin
saada järjestämällä sidosryhmien työryhmätapaamisia strategisten
tutkimusaiheiden priorisoimiseksi etenkin suuria haasteita koskevissa
ehdotuspyynnöissä, joiden suhteen olisi toivottavaa omaksua avoimempi
kulttuuri. Komissio tukee myös lautakunnan suositusta,
jonka mukaan joissakin tutkimusaiheissa olisi hyödyllistä painottaa enemmän
vaikutuskriteerejä, jotka koskevat tulosten nopeaa hyödyntämistä Euroopassa. Huippuosaamisen yhdistäminen itse
metrologiatutkimuksen piirissä on ollut suuri menestys, mutta järjestelmän
avaaminen parhaalle tieteelle on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Lautakunta
toteaa, että EMRP-ohjelman ulkopuolella ohjelma selvästi mielletään melko
suljetuksi laajemmalle eurooppalaiselle tutkijayhteisölle. Tästä syystä komissio kannustaa EURAMET e.V:tä
lautakunnan suositusten mukaisesti tarkastelemaan tapoja käyttää
apurahajärjestelmiä paremmin yhteyksien luomiseen Euroopan parhaisiin
huippuosaamiskeskuksiin. Analyysissään lautakunta toteaa myös, ettei
EMRP-ohjelmalla ole ollut toivottua vaikutusta valmiuksien luomiseen maissa,
joissa ei ole metrologia-alan tutkimusvalmiuksia tai joissa nämä valmiudet ovat
rajalliset. Jotkin maat ovat hyödyntäneet ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia
valmiuksien kehittämiseen strategisesti tärkeillä aloilla, mutta juopa
tutkimusintensiivisimpiin maihin näyttää kasvavan. On huomattava, että EMRP-ohjelman nykyiset
mekanismit, jotka liittyvät järjestelmän avaamiseen parhaalle tieteelle ja
valmiuksien kehittämiseen, perustuvat etupäässä EMRP-ohjelman
apurahajärjestelmään. Apurahajärjestelmän rahoituskapasiteetti ei itsessään
näytä muodostavan merkittävää pullonkaulaa. Lautakunta muistuttaa, että ohjelma
on nykymuodossaan suunniteltu EMRP-päätöksen mukaisesti tutkimusohjelmaksi,
jossa pyritään erityisten toiminnallisten prosessien ja rahoitusvälineiden
avulla tieteelliseen huippuosaamiseen ja että EMRP-ohjelman toteutuksella ei voida
tämän lisäksi helposti tukea monimutkaista valmiuksien kehittämistä. Lautakunta
on tähän liittyen antanut kiinnostavia ja tärkeitä suosituksia EMRP-ohjelman
mahdollisesta pitemmän aikavälin tulevaisuudesta. Komissio jakaa lautakunnan raportissa esittämät
näkemykset etenemisestä kohti tavoitteita ja hyväksyy täysin suosituksen
asiantuntija-avustajien käytöstä helpottamaan sitä, että rajallisia
metrologiavalmiuksia omaavat maat voivat paremmin osallistua EMRP-ohjelmaan
kuroakseen kiinni edistyneempien maiden etumatkan. 2.5 EMRP-ohjelman eurooppalainen lisäarvo Lautakunta ilmaisi kantanaan, että
EMRP-ohjelma on erinomainen esimerkki siitä, mihin voidaan päästä
koordinoimalla perusrahoitettuja kansallisia t&k-ohjelmia. Lautakunta nosti
esiin kolme erityistä EMRP-ohjelman näkökohtaa, jotka tuovat olennaista
eurooppalaista lisäarvoa: ·
EMRP-ohjelma kokoaa kriittisen massan jopa
sellaisten kompleksisten tieteidenvälisten tutkimusaiheiden kuin edellä
mainittujen suurten yhteiskunnallisten haasteiden tarkasteluun, joiden
ratkaisemiseen yksittäisen maan valmiudet eivät riittäisi. ·
EMRP-ohjelma yhdistää merkittäviä voimavaroja ja
kokoaa yhteen metrologian alan tutkimustoimintaa 22 maasta. Lautakunnan arvion
mukaan noin 50 prosenttia metrologiaan Euroopassa kohdistetusta rahoituksesta
koordinoidaan nyt EMRP-ohjelman kautta. EU:n rahoitus mukaan luettuna kyseessä
on 400 miljoonan euron rahoitus yhdessä yhteisessä ohjelmassa. ·
Lautakunta panee merkille, että tutkimustoimien
hajanaisuus on korjaantunut ja että tarpeettomasta päällekkäisyydestä ollaan
pääsemässä ehdotuspyyntöjen huolellisen suunnittelun ja toteutuksen (yhteisen
ohjelmasuunnittelun) avulla. Tätä taustaa vasten lautakunta kehottaa
EURAMET e.V:tä harkitsemaan, miten EMRP-hankkeen tuloksia voitaisiin hyödyntää
nopeasti Euroopan teollisuudessa, ja kiinnittämään enemmän huomiota
innovointiin ja osaamisen siirtoon pitemmällä aikavälillä. Sekä eurooppalaista että kansallista lisäarvoa
saadaan myös siitä, että EMRP-ohjelma tukee sääntelyä ylipäänsä, esimerkiksi
ympäristöalan sääntelyä, muun muassa Euroopan vesipolitiikan puitedirektiiviä.
Lautakunta muistutti, että sääntelyn metrologisten näkökohtien kehittäminen ja
määritteleminen ovat esimerkkejä osa-alueista, joilla EMRP-ohjelman ja EURAMET
e.V:n puitteissa yhteistyötä tekevän metrologia-alan tutkimusyhteisön tulisi
olla johtavassa roolissa, kun kehitetään uusia mittausmenetelmiä sääntelyn
tueksi. Lautakunta katsoo tämän edellyttävän laaja-alaisia ennakoivia toimia
sekä poliittisten päättäjien ja sääntelyviranomaisten mukanaoloa jo varhaisessa
vaiheessa kansallisella ja Euroopan tasolla. Tämän tason yhteistyö on edellytys
sille, että EMRP-ohjelma kykenee hyödyntämään koko potentiaalinsa unionin
politiikan tukemisessa. Komissio kehottaa EURAMET e.V:tä
tarkastelemaan lautakunnan suosituksen pohjalta vaihtoehtoja ennakoivien
työryhmätapaamisten järjestämiseksi ministeriöiden, virastojen ja asianomaisten
komission pääosastojen kanssa. Lautakunta totesi,
että sääntelykysymyksiin liittyvien ennakoivien toimien lisäksi uusiin teknologioihin
liittyvät metrologianäkökohdat ovat osa-alue, jolla metrologiayhteisö voi tukea
uusien alojen kasvua kehitettäessä uusia tai tarkempia mittausmenetelmiä.
Uusien teknologioiden alalla tulisi harjoittaa enemmän yhteistyötä laajemman
tiedeyhteisön kanssa sekä suoraan EMRP-ohjelman hankkeissa että koordinoimalla
tutkimustoimintaa sitä täydentävien seitsemännen puiteohjelman hankkeiden ja
toimijoiden kanssa Komissio tukee lautakunnan suositusta
tarkastella lisäarvoa, jota voitaisiin saada luomalla kannusteita EMRP-ohjelman
ja seitsemännen puiteohjelman toimijoiden ja hankkeiden välisen
yhteisvaikutuksen lisäämiseksi. 2.6 EMRP-ohjelman tuleva kehittäminen
seitsemännen puiteohjelman ulkopuolelle ja opetukset tulevia yhteisiä ohjelmia
varten Lautakunta katsoo, että mahdollisten edellä
mainittujen parannusten lisäksi, jotka voitaisiin ottaa huomioon EMRP-ohjelman
toteutuksessa, ohjelman toiminnasta on saatu opetuksia, jotka voitaisiin
ylipäänsä ottaa huomioon tulevissa yhteisissä ohjelmissa. Osa näistä opetuksista
on yleisiä ja osa koskee nimenomaisesti Euroopan metrologiayhteisöä –
esimerkiksi kansallisen institutionaalisen rahoituksen tai yhdellä kertaa
annettavan rahoituksen laajamittainen käyttö. Komissio suhtautuu myönteisesti lautakunnan
aloitteeseen neuvonpidosta yhdessätoista mahdollisessa kysymyksessä, jotka
tulisi ottaa huomioon mahdollisissa tulevissa ohjelmissa, jotta EURAMET e.V.
voisi yltää laajempaan eurooppalaiseen yhdentymiseen. Tämä riippuu kuitenkin
päätöksistä, jotka tehdään EMRP-ohjelman tulevaisuudesta seitsemännen
puiteohjelman jälkeiseksi kaudeksi. Mitä tulee opetuksiin tulevia yhteisiä
ohjelmia varten, lautakunta totesi kantanaan, että EMRP-ohjelma voisi joissain
tapauksissa toimia esimerkkinä ohjelmien yhteissuunnittelulle tai muille
aloitteille tapauksissa, joissa hyödynnetään SEUT-sopimuksen 185 artiklaa
yhteisen ohjelman toteuttamista varten. Lautakunta katsoi, että kaikilla kiinnostuneilla
jäsenvaltioilla ei ehkä ole vielä käynnissä sopivia ohjelmia yhdistettäväksi
yhteiseen ohjelmaan tai niiden ohjelmat eivät ole tarpeeksi joustavia tähän
tarkoitukseen. On otettava huomioon, että useimmissa EU-maissa on saatavilla
vain rajoitetusti kilpailurahoitusta Euroopan tason koordinointia varten. Asiantuntijalautakunnan mukaan 185 artiklan
mukaisissa aloitteissa on erityisen vaikea saada aikaan yhdennettyä
rahoitusmallia ja EMRP-ohjelma on malliesimerkki siitä, miten luontoissuorituksiin
perustuvalla ”virtuaalisten yhteisvarojen” mallilla voidaan päästä hyvin
pitkälle vietyyn taloudelliseen yhdentymiseen. Komissio suhtautuu myönteisesti lautakunnan
päätelmiin tulevista yhteisistä ohjelmista ja aikoo jatkaa koordinointitoimiaan
käynnissä olevien 185 artiklan aloitteiden välillä. Se ottaa huomioon saadut
opetukset mahdollisten julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien tukemiseksi
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. 3. Päätelmät Vuonna 2009 käynnistynyt EMRP-ohjelma on
saavuttanut toiminnallisen kypsyysasteen 22 osallistuvan valtion yhteisenä
tutkimusohjelmana, jonka toteutuksesta vastaa EURAMET e.V. Osallistuvien
kansallisten ohjelmien katsotaan yhdentyneen pitkälti. Komissio aikoo tämän
vuoksi jatkaa ohjelman tukemista EMRP-päätöksen mukaisesti. EMRP-ohjelmassa on saavutettu hyviä tuloksia
useimmissa sen alkuperäisissä toiminnallisissa tavoitteissa, jotka kattavat
lähes 85 prosenttia EMRP- ohjelman resursseista, nimittäin metrologian
tutkimuksen huippuosaamisen yhdistämisessä. Konkreettiset tulokset ovat
kuitenkin jääneet huomattavasti odotuksista kolmen laadullisen
vaikutusindikaattorin suhteen: valmiuksien kehittäminen, vuorovaikutus
laajemman tiedeyhteisön kanssa sekä liikkuvuus. EURAMET e.V:tä ja EMRP-komiteaa pyydetään
EMRP-ohjelman päättävinä eliminä ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin
tilanteen parantamiseksi ohjelman jäljellä olevana aikana. Alkuperäiseen
päätökseen ei katsota tarvittavan muutoksia, mutta EURAMET e.V:n olisi pantava
täytäntöön edellä mainitut lautakunnan suositukset sekä mahdolliset muut
toimenpiteet, joita EURAMETin jäsenet pitävät hyödyllisinä tai tarpeellisina valmiuksien
kehittämisen tehostamiseksi, vuorovaikutuksen lisäämiseksi laajemman
tutkijayhteisön kanssa ja liikkuvuuden tehostamiseksi EMRP-ohjelman puitteissa. Lisäksi komissio on seuraavien vuosien aikana valmis ryhtymään EURAMET
e.V:n kanssa alustaviin keskusteluihin nykyisen EMRP-ohjelman mahdollisesta
jatkosta seuraavan ohjelmakauden aikana. Päätös riippuu kuitenkin Horisontti
2020 ‑puiteohjelmaa ja EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevasta
lopullisesta päätöksestä, ja siinä on otettava huomioon Eurooppa 2020
-strategian laajempi poliittinen kokonaisuus. [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o
912/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteisön osallistumisesta useiden
jäsenvaltioiden käynnistämään eurooppalaiseen metrologian tutkimus- ja kehittämisohjelmaan
(EUVL L 257, 30.9.2009, s. 12). [2] Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta,
Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi,
Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Norja, Sveitsi ja
Turkki. [3] Saksan lainsäädännön mukainen voittoa tavoittelematon
yhdistys. [4] Komission tiedonanto Eurooppa 2020 – Älykkään,
kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen,
3.3.2010. [5] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle,
Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Eurooppa
2020 -strategian lippulaivahanke Innovaatiounioni, KOM(2010) 546
lopullinen, 6.10.2010. [6] KOM(2011) 572 lopullinen Kumppanuus tutkimus- ja
innovaatiotoiminnassa. [7] Euroopan unionin neuvosto, Bryssel 8. joulukuuta 2011,
18349/11 RECH. [8] http://ec.europa.eu/research/evaluations/index_en.cfm [9] SEC(2008) 2949 Vaikutusten arviointia koskeva raportti.