EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52007XG1221(02)
Council conclusions of 25 May 2007 on a coherent framework of indicators and benchmarks for monitoring progress towards the Lisbon objectives in education and training
Neuvoston päätelmät annettu 25 päivänä toukokuuta 2007 , Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden edistymisen seurantaan tarkoitettujen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta
Neuvoston päätelmät annettu 25 päivänä toukokuuta 2007 , Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden edistymisen seurantaan tarkoitettujen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta
OJ C 311, 21.12.2007, p. 13–15
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
21.12.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 311/13 |
Neuvoston päätelmät annettu 25 päivänä toukokuuta 2007, Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden edistymisen seurantaan tarkoitettujen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta
(2007/C 311/10)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
OTTAA HUOMIOON seuraavaa:
1. |
Lissabonissa keväällä 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti uudenaikaistamaan Euroopan koulutusjärjestelmiä ottaen huomioon tietoperustaisen talouden asettamat vaatimukset ja unionin lisääntyneet sosioekonomiset ja demografiset haasteet globaalistuneessa maailmassa (1). |
2. |
Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä asetettiin yleiseksi tavoitteeksi, että eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä tulee ”laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä”, ja tätä varten hyväksyttiin koulutusjärjestelmien parantamista koskevia yhteisiä tavoitteita (2). |
3. |
Kyseisten yhteisten tavoitteiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen työohjelma, josta käytetään yleisesti nimitystä Koulutus 2010 -työohjelma, sisältää viitteellisen luettelon indikaattoreista, joita käytetään kolmentoista konkreettisen tavoitteen täytäntöönpanon arvioimisessa avointa koordinointimenetelmää käyttäen. |
4. |
Neuvoston 5. toukokuuta 2003 antamissa päätelmissä vahvistettiin keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevat koulutuksen viitearvot (benchmarks), ”joita on tarkoitus käyttää apuna yksityiskohtaisen työohjelman täytäntöönpanon seurannassa” (3). |
5. |
Kööpenhaminan prosessin yhteydessä 14 päivänä joulukuuta 2004 annetussa Maastrichtin julkilausumassa asetettiin etusijalle ammatillista koulutusta koskevien tilastojen laajuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden parantaminen ja todettiin, että riittävät tiedot ja indikaattorit ovat ensiarvoisia sen ymmärtämisessä, mitä ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu, ja että kaikilta asianosaisilta edellytetään lisätoimia ja päätöksiä (4). |
6. |
Bolognan prosessin yhteydessä 19.–20. toukokuuta 2005 annetussa Bergenin julkilausumassa kehotettiin keräämään vertailukelpoisia tietoja henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuudesta sekä opiskelijoiden sosioekonomisesta tilanteesta osallistujamaissa tulevaa tilannearviota varten (5). |
7. |
Neuvoston 24. toukokuuta 2005 antamissa päätelmissä komissiota pyydettiin raportoimaan neuvostolle ”edistymisestä indikaattorien ja vertailuarvojen yhdenmukaisen luettelon laatimisessa Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden mukaisena jatkotoimenpiteenä” (6). |
8. |
Neuvoston 19. toukokuuta 2006 antamissa päätelmissä komissiota pyydettiin raportoimaan neuvostolle edistymisestä eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin kehittämisessä (7). |
9. |
Neuvoston 13. marraskuuta 2006 antamissa päätelmissä komissiota pyydettiin kiinnittämään huomiota ammatillista koulutusta koskevien osien kehittämiseen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaista luetteloa laadittaessa. |
10. |
Neuvoston kevään 2007 Eurooppa-neuvostolle antamissa keskeisissä viesteissä koulutusalalla korostettiin, että ”koulutuspolitiikka ja -käytännöt edellyttävät vahvempaa näyttöpohjaa” ja että ”on kehitettävä arviointikulttuuria ja edistettävä jatkotutkimusta” (8). |
11. |
Komissio antoi 22. helmikuuta 2007 tiedonannon ”Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla arvioidaan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa”. Siinä esitetään 20 ydinindikaattoria, joiden komissio katsoo olevan yhdenmukaisia Koulutus 2010 -työohjelman toimintatavoitteiden kanssa (9). |
PANEE MERKILLE:
komission 13. huhtikuuta 2007 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalaisen kielitaitotutkimuksen puitteet” esitetyn selvityksen edistymisestä eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin kehittämisessä (10) sekä komission aikomuksen varmistaa ennen seuraavien testauskierrosten alkamista, että tutkimus kattaa kaikki Euroopan unionissa opetetut Euroopan viralliset kielet.
KATSOO, ETTÄ:
Koulutus 2010 -työohjelma muodostaa neuvoston koulutusalan toimien strategisen kehyksen,
keskustelut Koulutus 2010 -työohjelman seurantaa koskevista toimintalinjauksista ovat nyt alkamassa ja niitä olisi vauhditettava tulevina vuosina,
indikaattoreiden yhdenmukaisen luettelon yksilöinti, määrittely ja täytäntöönpano on jatkuva prosessi, joka on sovitettava yhteen vuoden 2010 työohjelman ja sen mahdollisen seuraajan muodostaman strategisen kehyksen kanssa.
VAHVISTAA, ETTÄ:
uusien indikaattorien kehittämisessä on otettava tarkoin huomioon, että jäsenvaltiot vastaavat koulutusjärjestelmiensä organisoinnista, eikä uusien indikaattorien kehittämisestä saisi aiheutua kohtuuttomia hallinnollisia tai taloudellisia rasitteita organisoinnille eikä asiaankuuluville instituutioille,
suoritusten ja edistymisen säännöllinen seuranta käyttämällä indikaattoreita ja viitearvoja on olennainen osa Lissabonin prosessia, ja sen avulla voidaan havaita vahvuudet ja heikkoudet ja antaa strategista ohjausta Koulutus 2010 -työohjelmaa varten,
neuvoston toukokuussa 2003 hyväksymillä viidellä viitearvolla on edelleen merkitystä vuoden 2010 työohjelman yhteydessä toteutettavien poliittisten toimien ohjaamisessa,
Euroopan tilastojärjestelmän tuottamien tietojen laadun parantamista on jatkettava etenkin vahvistettujen, kansainvälisesti vertailukelpoisten ja tarvittaessa sukupuolikohtaisten tietojen varmistamiseksi,
samanaikaisesti on edelleen vahvistettava yhteistyötä muiden tällä alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa tietojen kansainvälisen yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi ja sellaisten EU:n tietotarpeiden täyttämiseksi, joihin Euroopan tilastojärjestelmä ei riitä.
TOTEAA, ETTÄ:
on tärkeää jatkaa yhteisiä ponnisteluja indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisen luettelon kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa,
komissio tiedonanto ”Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla arvioidaan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa” on tärkeä askel tällaisen luettelon laatimisessa,
indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisen luettelon määrittäminen on jatkuva, kuulemiseen perustuva prosessi, joka koskee sekä uusien indikaattoreiden valintaa että yksittäisten konkreettisten indikaattoreiden määrittelyä.
PYYTÄÄ KOMISSIOTA tämän johdosta:
— |
käyttämään tai kehittämään edelleen kuuttatoista ehdotetuista ydinindikaattoreista jäljempänä esitetyllä tavalla:
Ennen c ja d alakohdassa mainittuja indikaattoreita koskevien uusien tutkimusten toteuttamista komission olisi toimitettava neuvoston käsiteltäväksi asiaa koskevat selvitykset. Näissä selvityksissä olisi käsiteltävä tarvittaessa seuraavia näkökohtia:
|
— |
jatkamaan indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisen luettelon kehittämistyötä hyödyntäen indikaattoreita ja viitearvoja käsittelevän pysyvän ryhmän, eurooppalaista kielitaitoindikaattoria käsittelevän neuvottelukunnan ja muiden kansallisista edustajista koostuvien asiantuntijaryhmien asiantuntemusta sekä raportoimaan säännöllisesti neuvostolle. |
KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA:
— |
tekemään tiivistä yhteistyötä indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisen luettelon kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, tilastollisten perusteiden parantaminen mukaan luettuna, |
— |
pyrkimään toiminnassaan siihen, että kyseisen luettelon mukaiset indikaattorit kattavat kaikki jäsenvaltiot. |
(1) Puheenjohtajan päätelmät, Lissabon, 23.–24.3.2000 (SN 100/00, 2 kohta).
(2) Puheenjohtajan päätelmät, Barcelona, 15.–16.3.2002 (SN 100/02, 43 kohta).
(3) Neuvoston päätelmät keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks), EUVL C 134, 7.6.2003, s. 3.
(4) Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministerien konferenssin ammatillista koulutusta koskevan eurooppalaisen tiiviimmän yhteistyön tulevista painopisteistä Kööpenhaminan prosessin yhteydessä 14 päivänä joulukuuta 2004 Maastrichtissa antama julkilausuma.
(5) Korkeakoulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministereiden konferenssin julkilausuma — ”The European Higher Education Area — achieving the goals” (Bolognan prosessi), Bergen, 19.–20. toukokuuta 2005.
(6) Neuvoston päätelmät, annettu 24. toukokuuta 2005, uusista koulutusindikaattoreista, EUVL C 141, 10.6.2005, s. 7.
(7) Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista, EUVL C 172, 25.7.2006, s. 1.
(8) Koulutusalaa koskeva neuvoston selvitys kevään Eurooppa-neuvostolle, asiak. 5627/07, s. 3.
(9) 1) Osallistuminen esiasteen opetukseen, 2) Erityisopetus, 3) Enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneet, 4) Lukutaito ja matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen, 5) Kielitaito, 6) Tietotekniset taidot, 7) Kansalaistaidot, 8) Oppimistaidot, 9) Toisen asteen koulutuksen hankkineet nuoret, 10) Koulujen hallinto, 11) Koulut paikallisina oppimisen monitoimikeskuksina, 12) Opettajien ammatillinen kehitys, 13) Koulutusjärjestelmien eriytyneisyys, 14) Korkeakoulututkinnon suorittaneet, 15) Korkea-asteen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus, 16) Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen, 17) Aikuisten taidot, 18) Väestön koulutustaidot, 19) Koulutusinvestoinnit, 20) Koulutuksesta saatava hyöty.
(10) Asiak. 8387/07 — KOM (2007) 184 lopull.