Help Print this page 
Title and reference
Komission kertomus - Koheesiorahaston vuosikertomus (2006)

/* KOM/2007/0678 lopull. */
Multilingual display
Text

52007DC0678

Komission kertomus - Koheesiorahaston vuosikertomus (2006) /* KOM/2007/0678 lopull. */


[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 6.11.2007

KOM(2007) 678 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2006)

SISÄLLYSLUETTELO

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2006 ) 3

1. Talousarvion toteutuminen 3

2. Taloudellinen toimintaympäristö ja ehdollisuus 9

3. Koordinointi liikenne- ja ympäristöpolitiikkojen kanssa 11

3.1. Liikenne 11

3.2. Ympäristö 11

4. Tarkastukset 12

5. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen 13

6. Arviointimenettely 14

7. Uusi sääntelykehys ohjelmakaudelle 2007–2013 14

8. Tiedotus ja julkistaminen 15

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2006)

Tämä vuosikertomus esitetään koheesiorahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1164/1994 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kertomus koskee koheesiorahaston toimintaa vuonna 2006.

1. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Koheesiorahaston sitoumuksiin vuonna 2006 käytettävissä olevat varat olivat 6 032 082 110 euroa (nykyhintoina) 13 tukea saavalle jäsenvaltiolle. Sitoumuksiin sisältyvät teknisen avun määrärahat (8 100 000 euroa). Irlanti ei ole taloudellisen kasvun vuoksi enää oikeutettu koheesiorahaston tukeen 1. tammikuuta 2004 alkaen. Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007, ja ne ovat olleet siitä lähtien oikeutettuja koheesiorahaston tukeen (vuoden 2006 kertomus ei kuitenkaan koske kyseisiä maita).

Maksusitoumusmäärärahat käytettiin kokonaisuudessaan, eikä määrärahoja siirretty yhtään vuodelle 2007.

Taulukko 1. Maksusitoumusten toteutuminen vuonna 2006 (euroina)

Vuodelta 2005 siirretyt määrärahat | - | - | - | - | - | - |

Uudelleen käyttöönotetut määrärahat | - | - | - | - | - | - |

Takaisinmaksut | - | - | - | - | - | - |

Vuodelta 2005 siirretyt määrärahat | - | - | - | - | - | - |

Uudelleen käyttöönotetut määrärahat | 60 776 | - | - | - | - | 60 776 |

Takaisinmaksut | - | - | - | - | - | - |

Kreikka | 191 616 437 | 38,8 % | 298 556 462 | 60,4 % | 4 026 467 | 494 199 366 | 8,4 % |

Portugali | 273 923 751 | 55,4 % | 218 291 973 | 44,2 % | 1 983 642 | 494 199 366 | 8,2 % |

Kypros | 15 599 762 | 75,5 % | 5 058 456 | 24,5 % | - | 20 658 218 | 0,3 % |

Tšekki | 169 425 877 | 46,6 % | 192 728 948 | 53,0 % | 1 343 504 | 363 498 329 | 6,0 % |

Viro | 51 641 255 | 45,3 % | 59 936 657 | 52,5 % | 2 505 460 | 114 083 372 | 1,9 % |

Unkari | 210 331 313 | 49,3 % | 209 390 382 | 49,1 % | 6 910 457 | 426 632 152 | 7,1 % |

Latvia | 84 648 355 | 50,3 % | 75 472 277 | 44,9 % | 8 112 593 | 168 233 225 | 2,8% |

Liettua | 121 403 548 | 53,7 % | 99 888 363 | 44,2 % | 4 807 152 | 226 099 063 | 3,7 % |

Malta | 4 305 250 | 51,0 % | 4 075 480 | 48,3 % | 65 171 | 8 445 901 | 0,1 % |

Puola | 751 359 517 | 46,9 % | 828 944 996 | 51,7 % | 21 905 810 | 1 602 210 323 | 26,5 % |

Slovakia | 79 712 721 | 36,4 % | 138 255 724 | 63,2 % | 826 055 | 218 794 500 | 3,6 % |

Slovenia | 27 925 173 | 38,6 % | 44 270 658 | 61,2 % | 165 000 | 72 360 831 | 1,2 % |

Taulukko 4. Maksumäärärahat vuonna 2006 (euroina) – tekninen apu mukaan luettuna

Uusia jäsenvaltioita koskevissa luvuissa on otettu huomioon ainoastaan 1. toukokuuta 2004 jälkeen hyväksyttyihin koheesiorahastohankkeisiin liittyvät (ISPA-hankkeisiin kohdennettua liittymistä valmistelevaa tukea ei ole otettu huomioon). Ennen liittymistä hyväksyttyjä ISPA-hankkeita koskevat vuoden 2006 maksut esitetään taulukossa 5.

Jäsenvaltio | Ympäristö | Liikenne | Tekninen apu | YHTEENSÄ |

Kreikka | 194 069 922 | 40,2 % | 289 132 091 | 59,8 % | - | 483 202 013 | 17,7 % |

Irlanti | 27 991 936 | 70,8 % | 11 521 393 | 29,2 % | - | 39 513 329 | 1,4 % |

Portugali | 148 750 484 | 73,1 % | 53 874 121 | 26,5 % | 899 853 | 203 524 458 | 7,5 % |

Kypros | - | 0,0 % | 6 001 512 | 100,0 % | - | 6 001 512 | 0,2 % |

Tšekki | 32 982 124 | 26,2 % | 92 544 105 | 73,6 % | 278 460 | 125 804 689 | 4,6 % |

Viro | 6 769 474 | 17,0 % | 32 972 870 | 82,9 % | 23 322 | 39 765 666 | 1,5 % |

Unkari | 82 157 579 | 70,9 % | 33 767 249 | 29,1 % | - | 115 924 828 | 4,2 % |

Latvia | 14 060 182 | 23,4 % | 42 930 570 | 71,5 % | 3 075 450 | 60 066 202 | 2,2 % |

Liettua | 17 587 842 | 36,0 % | 31 243 260 | 64,0 % | - | 48 831 102 | 1,8 % |

Malta | - | 0,0 % | 2 591 637 | 100,0 % | - | 2 591 637 | 0,1 % |

Puola | 15 601 766 | 6,1 % | 239 697 120 | 93,7 % | 589 292 | 255 888 178 | 9,4 % |

Slovakia | 18 811 566 | 58,7 % | 13 218 768 | 41,3 % | - | 32 030 334 | 1,2 % |

Slovenia | 7 502 018 | 24,1 % | 23 651 860 | 75,9 % | - | 31 153 878 | 1,1 % |

Määrittelemätön | - | 0,0 % | - | 0,0 % | 965 686 | 965 686 | 0,0 % |

Taulukko 5. Uudet jäsenvaltiot – aiempia ISPA-hankkeita koskevat maksut vuonna 2006

Jäsenvaltio | Ympäristö | Liikenne | Tekninen apu | YHTEENSÄ |

Viro | 17 872 983 | 55,6 % | 13 213 810 | 41,1 % | 1 036 078 | 32 122 871 | 4,7 % |

Unkari | 42 045 203 | 54,0 % | 34 943 145 | 44,9 % | 856 649 | 77 844 997 | 11,4 % |

Latvia | 12 195 774 | 24,8 % | 33 083 549 | 67,3 % | 3 890 083 | 49 169 406 | 7,2 % |

Liettua | 21 227 151 | 55,0 % | 15 421 582 | 39,9 % | 1 955 102 | 38 603 835 | 5,7 % |

Puola | 136 381 574 | 51,4 % | 126 946 209 | 47,9 % | 1 872 421 | 265 200 204 | 38,9 % |

Slovakia | 33 197 820 | 43,6 % | 40 809 790 | 53,6 % | 2 120 189 | 76 127 799 | 11,2 % |

Slovenia | 5 176 729 | 73,4 % | 1 875 000 | 26,6 % | 0 | 7 051 729 | 1,0 % |

Kreikka | 3 307 420 974 | 435 532 521 | 467 400 382 | 335 157 938 | 529 459 151 | 535 843 689 | 438 083 755 | 494 199 366 | 3 235 676 802 |

Kreikka | 2 815 806 760 | 1 236 273 691 | 1 579 533 069 |

Irlanti | 575 411 134 | 517 830 136 | 57 580 998 |

Portugali | 3 128 862 926 | 1 467 756 462 | 1 661 106 465 |

Espanja | 11 773 161 809 | 7 383 381 713 | 4 389 780 096 |

EU-4 YHTEENSÄ | 18 293 242 629 | 10 605 242 001 | 7 688 000 628 |

Kypros | 54 014 695 | 11 059 968 | 42 954 727 |

Tšekki | 748 976 735 | 141 131 405 | 607 845 330 |

Viro | 242 449 651 | 39 765 666 | 202 683 985 |

Unkari | 812 924 360 | 185 512 701 | 627 411 659 |

Latvia | 376 863 199 | 79 841 253 | 297 021 946 |

Liettua | 517 642 688 | 97 697 349 | 419 945 339 |

Malta | 21 966 289 | 2 591 637 | 19 374 652 |

Puola | 3 191 270 327 | 255 730 261 | 2 935 540 066 |

Slovakia | 264 254 882 | 32030 334 | 232 224 548 |

Slovenia | 172 654 702 | 39 651 472 | 133 003 230 |

EU-10 YHTEENSÄ | 6 403 017 528 | 885 012 045 | 5 518 005 483 |

YHTEENSÄ | 24 696 260 157 | 11 490 254 046 | 13 206 006 111 |

Taulukko 7.2. Aiempia ISPA-hankkeita varten hyväksytyt määrät kaudella 2000–2006 (myös maksattamatta olevat sitoumukset)

Maa | Maksusitoumukset (netto) | Maksettu | Maksattamatta olevat |

Tšekki | 479 117 990 | 351 044 435 | 128 073 555 |

Viro | 185 251 384 | 121 573 113 | 63 678 271 |

Unkari | 669 677 980 | 307 713 993 | 361 963 987 |

Latvia | 333 856 759 | 183 662 936 | 150 193 823 |

Liettua | 307 765 169 | 161 019 456 | 146 745 712 |

Puola | 2 444 163 012 | 1 093 425 990 | 1 349 686 751 |

Slovakia | 501 995 906 | 263 375 354 | 238 620 552 |

Slovenia | 83 499 178 | 45 820 204 | 37 678 974 |

YHTEENSÄ | 5 005 327 377 | 2 527 635 482 | 2 476 641 625 |

Ohjelmakauden 1993–1999 talousarvion toteutuminen

Muutokset ohjelmakauden 1993–1999 maksattamatta olevien sitoumusten osalta vuonna 2006 ovat seuraavat:

Taulukko 8. Ohjelmakauden 1993–1999 maksusitoumusten maksattaminen vuonna 2006 (euroina)

Jäsenvaltio | Maksattamatta olevat sitoumukset kauden alussa | Vapautetut määrärahat | Maksut | Maksattamatta olevat sitoumukset kauden lopussa |

Espanja | 204 299 149 | 17 163 676 | 99 864 092 | 87 271 381 |

Kreikka | 82 165 494 | 52 585 827 | 3 476 269 | 26 103 398 |

Irlanti | 29 637 545 | 19 003 | 17 387 263 | 12 231 279 |

Portugali | 29 514 596 | 1 555 707 | 15 998 198 | 11 960 691 |

YHTEENSÄ | 345 616 784 | 71 324 213 | 136 725 822 | 137 566 749 |

Koheesiorahaston maksusitoumukset perustuvat jaksotettuihin määrärahoihin. Toisin sanoen maksut seuraavat määrärahojen alkuperäisiä sitoumuksia. Mikäli kaikki hankkeet toteutetaan päätösten mukaisesti, maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy automaattisesti päätöksentekopäivän ja loppumaksun suorituspäivän välisen eron (yleensä 4–5 vuotta) vuoksi.

Ennen vuotta 2000 käynnistettyjä toimia koskevien maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista tehostettiin aiempien sitoumusten maksatusasteen parantamiseksi. Vuoden alussa maksattamatta olevista sitoumuksista noin 40 prosenttia maksettiin tai vapautettiin vuonna 2006. Vuoden 2006 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli vain 2,7 prosenttia koheesiorahaston vuotuisesta talousarviosta (vuoden 2002 lopussa vastaava osuus oli yli 50 prosenttia, vuoden 2003 lopussa 39 prosenttia, vuoden 2004 lopussa 15 prosenttia ja vuoden 2005 lopussa 6,7 prosenttia). Maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista on jatkettu vuonna 2007 yhteistyössä hankkeiden toteuttamisesta ja maksupyyntöjen esittämisestä vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa.

Yksityiskohtaiset tiedot kunkin jäsenvaltion osalta vuonna 2006 hyväksytyistä hankkeista esitetään tämän kertomuksen liitteessä.

2. TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EHDOLLISUUS

Koheesiorahastosta annetussa neuvoston asetuksessa[2] rahaston käytölle asetetaan makrotaloudellisia ehtoja. Siinä säädetään, että ”rahastosta ei rahoiteta uusia hankkeita tai, jos kyseessä on merkittävä hanke, mitään hankkeen uusia vaiheita jäsenvaltiossa, jos neuvosto määräenemmistöllä komission suosituksesta katsoo, että tätä asetusta soveltava jäsenvaltio ei ole pannut täytäntöön [vakaus- tai lähentymisohjelmaansa] siten, että julkistalouden liiallinen alijäämä vältetään”. Tämä kuvaa koheesiorahaston tehtävää kansallisen tason talousarviotuen välineenä, jolla autetaan jäsenvaltioita säilyttämään makrotaloudellinen kurinalaisuutensa.

Neljä koheesiorahastosta tukea saavaa jäsenvaltiota (Kypros, Unkari, Puola ja Portugali) joutui liiallista alijäämää koskevan menettelyn lisätoimien kohteeksi. Yhdenkään edellä mainitun maan osalta lisätoimet eivät edellyttäneet rahoituksen keskeyttämistä.

Kyprosta koskevan menettelyn neuvosto päätti lakkauttaa kesäkuussa 2006, koska Kypros oli korjannut liiallisen alijäämänsä vuonna 2005. Portugalin osalta komissio antoi kesäkuussa 2006 tiedonannon, jossa maan todettiin edistyvän liiallisen alijäämäänsä korjaamisessa.

Unkarin liiallista alijäämää koskeva menettely aloitettiin vuonna 2004, ja sen jälkeen on todettu jo kaksi kertaa, ensin tammikuussa 2005 ja uudelleen marraskuussa 2005, että se ei ole toteuttanut neuvoston suositusten mukaisia tehokkaita toimia. Kummallakaan kerralla komissio ei kuitenkaan suositellut neuvostolle koheesiorahastosta myönnetyn rahoituksen keskeyttämistä. Koska Unkari ei kuulu euroalueeseen, sitä koskee erityinen poikkeus liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvien toimien osalta. Vuoden 2006 lähestymisohjelman päivitystä tarkistettiin syyskuussa 2006, ja sen mukaan neuvosto voi antaa Unkarille lisäsuosituksia ainoastaan perustamissopimuksen[3] 104 artiklan 7 kohdan mukaisen päätöksen nojalla. Jos Unkari ei pysty noudattamaan suosituksia, sovelletaan perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohtaa, mihin sisältyy mahdollisuus keskeyttää koheesiorahaston rahoitus.

Marraskuussa 2006 neuvosto teki perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisen Puolaa koskevan päätöksen, jossa todettiin, että Puolan toimet liiallisen alijäämän korjaamiseksi neuvoston vuonna 2004 antamien suositusten mukaisesti ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Kyseinen päätös tehtiin lähentymisohjelmaan vuonna 2005 tehdyssä päivityksessä asetettujen tavoitteiden ja keväällä 2006 annetun julkista taloutta koskevan ilmoituksen perusteella. Lähentymisohjelmaan vuonna 2006 tehdyn uuden päivityksen mukaan Puola kuitenkin korjaa liiallisen alijäämänsä vuoteen 2007 mennessä muun muassa siksi, että siihen voidaan soveltaa uudistetun kasvu- ja vakaussopimuksen määräyksiä, joiden mukaan osa eläkeuudistuksen kustannuksista on vähennyskelpoisia.

Kreikka vaikuttaa edistyvän liiallisen alijäämänsä korjaamisessa. Perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan nojalla helmikuussa 2005 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti se vähensi alijäämänsä alle 3 prosenttiin BKT:stä vuonna 2006. Kolmessa äskettäin EU:hun liittyneessä jäsenvaltiossa eli Tšekissä, Maltassa ja Slovakiassa, joiden osalta aloitettiin liiallisia alijäämiä koskeva menettely vuonna 2004, talousarviokehitys ei edellyttänyt lisätoimia, koska komissio totesi joulukuussa 2004, että kaikki kyseiset jäsenvaltiot olivat toteuttaneet tehokkaita toimia neuvoston suositusten mukaisesti. Kyseisten maiden osalta liiallista alijäämää koskevaa menettelyä ei kuitenkaan lakkautettu vuonna 2006. Malta korjasi liiallisen alijäämänsä neuvoston suositusten mukaisesti vuonna 2006. Slovakia aikoo vähentää alijäämänsä alle 3 prosenttiin BKT:stä vuonna 2007, ja Tšekki aikoo saavuttaa saman vuonna 2010.

Koheesiorahastoa kaudella 2007–2013 koskevassa asetuksessa[4] on selvitetty monia aiempia epäselvyyksiä, jotka liittyivät koheesiorahaston ehdollisuuden soveltamiseen. Siinä säädetään, että perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan nojalla tehty päätös antaa komissiolle mahdollisuuden ehdottaa koheesiorahaston tuen keskeyttämistä. Neuvosto voi vuorostaan päättää keskeyttää maksusitoumukset joko kokonaan tai osittain päätöstä seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen. Jos neuvosto toteaa myöhemmin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä, että asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat korjaavat toimenpiteet, tämä tarkoittaa automaattisesti päätöstä kyseisten maksusitoumusten keskeyttämisen peruuttamisesta. Asetuksessa säädettiin myös säännöistä keskeytettyjen maksusitoumusten budjetoimiseksi uudelleen.

3. KOORDINOINTI LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKOJEN KANSSA

3.1. Liikenne

Vuonna 2006 liikenteen osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksista oli hieman alle puolet (49,2 prosenttia). Kuten aikaisemminkin komissio pyysi jäsenvaltioita asettamaan etusijalle rautatiehankkeet. Tämän kertomuksen liitteessä luetellaan vuonna 2006 hyväksytyt hankkeet jäsenvaltioittain.

Liikennealalla yhteisön tukea jaetaan koordinoidusti eri välineillä, joita ovat koheesiorahasto, ISPA, EAKR, Euroopan laajuisia verkkoja koskevat ohjelmat ja EIP:n lainat. Näiden välineiden rahoitustukea suunnataan erityisesti Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN-T).

Asetuksen (EY) N:o 1164/94, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1264/1999, 3 artiklan mukaan koheesiorahasto voi myöntää tukea yhteistä etua koskeville liikenteen infrastruktuurihankkeille, joita jäsenvaltiot tukevat ja jotka ovat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevien suuntaviivojen mukaisia.

Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevat yhteisön suuntaviivat vahvistettiin päätöksellä N:o 1692/96/EY, sellaisena kuin se on muutettuna. Päätöksessä luetellaan 30 Euroopan edun mukaista ensisijaista hanketta, ja kehotetaan jäsenvaltioita asettamaan nämä hankkeet etusijalle. Päätöksen N:o 1692/96/EY 19 a artiklassa säädetään, että kun jäsenvaltiot hakevat hankkeisiin rahoitusta koheesiorahastosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 10 artiklan mukaisesti, niiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi.

3.2. Ympäristö

Vuonna 2006 ympäristön osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksista oli hieman yli puolet (50,8 prosenttia). Koheesiorahaston tukemilla hankkeilla tuetaan yleensä ympäristöpolitiikan yleisiä kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita, erityisesti kuudennen toimintasuunnitelman painopistealueiden tavoitteiden saavuttamista eli luonnonvarojen ja jätteiden hallintaa sekä ilmastonmuutosten vaikutusten rajoittamiseen tähtääviä investointeja. Vuosina 2005 ja 2006 hyväksytyt seitsemän teemakohtaista strategiaa, jotka koskevat ilman pilaantumista, luonnonvaroja, jätteitä ja kierrätystä, kaupunkiympäristöä, maaperän suojelua, meriympäristön suojelua sekä torjunta-aineita, ovat keskeisellä sijalla koheesiorahastosta osarahoitetuissa toimissa. Tämän kertomuksen liitteessä luetellaan vuonna 2006 hyväksytyt hankkeet jäsenvaltioittain.

Vuonna 2006 koheesiorahastosta tuettiin edelleen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa sekä myöntämällä suoraa rahoitusta infrastruktuureille että asettamalla direktiivien soveltamisen yhdeksi tuensaamisen ehdoksi. Tämä koski erityisesti temaattisia tukitoimia, joilla on alueellisia ulottuvuuksia, kuten luonnonsuojelua, jätteiden ja jäteveden käsittelyä sekä ympäristövaikutusten arviointia.

Uusien jäsenvaltioiden liittymisasiakirjoissa on määritelty välitavoitteet, jotka koskevat panostusta ympäristösäännöstöön. Sen vuoksi kyseiset jäsenvaltiot ovat vahvistaneet ensisijaisiksi menokohteikseen vesihuollon ja jätteiden käsittelyn. Investoinnit ja infrastruktuuritarpeet ovat edelleen suuret keskeisimpien direktiivien ehtojen täyttämiseksi esimerkiksi jätteiden käsittelyn (erityisesti yhdyskuntajätevesien käsittelyn) ja vesihuollon alalla mutta myös ilmanlaadun parantamista ja teollisuussaasteiden vähentämistä (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen) koskevien direktiivien osalta. Tästä syystä koheesiorahastosta ympäristöinfrastruktuureja varten myönnettävä tuki on ratkaisevaa uusille jäsenvaltioille.

4. TARKASTUKSET

Neljän alkuperäisen tukea saavan jäsenvaltion osalta Espanjaan, Portugaliin ja Kreikkaan tehtiin kaiken kaikkiaan seitsemän tarkastuskäyntiä toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon varmistamiseksi ja vuosina 2004–2005 tarkastettujen koheesiorahastohankkeiden seuraamiseksi. Vuonna 2006 tarkastettiin myös toimien päättämisestä vastaavien viranomaisten tekemä työ, joka koski koheesiorahastohankkeiden päättämistä.

Lisäksi aluepolitiikan pääosastossa otettiin vuonna 2006 käyttöön koheesiorahastohankkeiden päättämistä koskevat menettelyt sen varmistamiseksi, että hallintoviranomainen ja toimien päättämisestä vastaava viranomainen toimittavat päättämismenettelyssä riittävät tiedot, joilla voidaan varmistaa lopullisen menoilmoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. Muussa tapauksessa otetaan käyttöön rahoitusoikaisut.

Vuonna 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden osalta tarkastustyössä keskityttiin vuonna 2006 pääasiassa seurantatarkastuksiin sen varmistamiseksi, että vuonna 2005 suoritettujen järjestelmätarkastusten perusteella annetut suositukset oli toteutettu tehokkaasti. Lisäksi tarkastettiin hankkeiden menoja. Erityisesti kiinnitettiin huomiota kansallisten tarkastuselinten suorittaman työn tarkastamiseen eli muun muassa järjestelmätarkastusten, otantatarkastusten ja tarkastustodistusten laatimiseen liittyvien töiden laadun tarkastamiseen. Kaiken kaikkiaan tehtiin 13 tarkastuskäyntiä, joista osa sisälsi myös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tarkastuksia.

Koska moitteettomien tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen toteuttamiseen liittyy erityisiä riskejä, käynnistettiin vuonna 2005 erityinen temaattinen kysely, jossa tutkittiin ensisijaisesti uusissa jäsenvaltioissa liittymisen jälkeen tehtyjä sopimuksia ja jolla pyrittiin sekä ehkäisemään että korjaamaan epäselvyyksiä. Näiden tarkastusten perusteella annettujen suositusten toteuttamista seurattiin vuonna 2006 tehdyillä jälkitarkastuksilla.

Aluepolitiikan pääosaston vuotta 2006 koskevassa toimintakertomuksessa viiden jäsenvaltion (Kypros, Viro, Kreikka, Malta ja Slovenia) hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuudelle annettiin huomautuksia sisältämätön lausunto.

Muiden jäsenvaltioiden (Tšekki, Unkari, Irlanti, Latvia, Liettua, Puola, Portugali, Slovakia ja Espanja) osalta lausunto sisälsi huomautuksia, jotka johtuivat järjestelmän keskeisiin osiin vaikuttavista olennaisista puutteista. Yhdellekään jäsenvaltiolle ei annettu kielteistä lausuntoa.

5. VÄÄRINKÄYTÖKSET JA TUEN KESKEYTTÄMINEN

Kahdeksan tukea saavaa jäsenvaltiota on ilmoittanut 228 väärinkäytöstapauksesta, joissa on kyse 186 604 797 euron suuruisesta yhteisön tuesta, sääntöjenvastaisuuksista ja perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1831/94[5] 3 artiklan mukaisesti. Näissä tapauksissa on tehty hallinnollinen tai oikeudellinen esitutkinta.

On syytä huomata, että neljä alkuperäistä koheesiorahastosta tukea saavaa jäsenvaltiota toimi ilmoittajana suurimmassa osassa näistä tapauksia (183), että suurin osa tapauksista (103) koski Kreikkaa ja että kyseessä on yhteensä 117 856 924 euron suuruinen määrä yhteisön tukea, josta vain 12 698 144 euroa on edelleen perimättä ja jäljelle jäävä osa on vähennetty komissiolle toimitetuista lopullisista maksupyynnöistä. Vuoden aikana edellä mainitun asetuksen soveltamisessa on edistytty Espanjassa, jota koski 82 ilmoitusta ja jonka osalta kyseessä on 44 472 847 euron suuruinen määrä yhteisön tukea, josta 30 179 534 euroa on perimättä. Portugalin viranomaiset ilmoittivat 18 tapauksesta, joissa oli kyseessä 23 747 904 euroa yhteisön tukea, josta 14 850 306 euroa on perimättä.

Vain viisi uutta jäsenvaltiota eli Puola (10), Tšekki (6), Unkari (6), Latvia (2) ja Liettua (1) on ilmoittanut väärinkäytöstapauksista komissiolle; niissä on kyse pienemmistä summista kuin edellä mainituissa tapauksissa. Kyseessä olevista rahamääristä osa on vähennetty ennen maksupyynnön esittämistä komissiolle.

Muut tukea saavat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle, että vuoden 2006 aikana ei ole havaittu väärinkäytöksiä. Muutamia kansallisissa tarkastuksissa ja/tai yhteisön tarkastuskäynneillä havaittuja tapauksia on vielä ilmoitettava asiaan liittyvän asetuksen mukaisesti.

Suurimmassa osassa ilmoitettuja tapauksia sääntöjenvastaisuudet liittyvät julkisia hankintasopimuksia koskeviin sääntöihin ja muissa tapauksissa tukeen oikeuttamattomien menojen esittämiseen.

Vuonna 2006 tuli voimaan asetus (EY) N:o 1828/2006, joka koskee uutta ohjelmakautta 2007–2013. Sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisesta säädetään kyseisen asetuksen 4 jaksossa (”Sääntöjenvastaisuudet”), ja sitä sovelletaan myös koheesiorahastosta uudella ohjelmakaudella rahoitettaviin hankkeisiin. Asetusta (EY) N:o 1831/94 sovelletaan edelleen asetuksen (EY) N:o 1164/94 mukaisesti tehtyihin päätöksiin.

Vuoden 2006 aikana Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) aloitti tutkimukset kolmessa tapauksessa, jotka liittyivät koheesiorahastoa koskeviin tietoihin. Näistä yksi johti ”seurantatapauksen”[6] käynnistämiseen, ja kaksi muuta tapausta siirrettiin vuoteen 2007 arviointia varten. Asetuksen (EY) N:o 2185/96[7] mukaista tarkastuskäyntiä ei tehty.

6. ARVIOINTIMENETTELY

Tarkistetun asetuksen (EY) N:o 1164/94 13 artiklassa edellytetään komission ja jäsenvaltioiden varmistavan, että koheesiorahastohankkeiden täytäntöönpanoa seurataan ja arvioidaan tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, että on toteutettava hankkeiden ennakkoarviointiin, seurantaan ja jälkiarviointiin liittyviä toimia, joiden perusteella hankkeita tarvittaessa mukautetaan.

Komissio ja jäsenvaltiot suorittavat hankkeiden ennakkoarvioinnin ja jälkiarvioinnin tarvittaessa yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa.

Komissio hyväksyy rahastosta rahoitettavat hankkeet yhteisymmärryksessä tukea saavan jäsenvaltion kanssa. Hankkeiden ennakkoarviointia varten jokaisen tukihakemuksen mukana on oltava hanketta koskeva kustannus-hyötyanalyysi. Kustannus-hyötyanalyysistä on käytävä ilmi, että keskipitkän aikavälin sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt ovat oikeassa suhteessa myönnettyyn tukeen. Komissio tutkii kyseisen arvion kustannus-hyötyanalyysin tekemistä koskevissa ohjeissa[8] vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Vuonna 2003 julkaistuja ohjeita ollaan päivittämässä.

Tältä pohjalta komissio antoi vuoden 2006 aikana merkittävää sisäistä menetelmätukea ja auttoi jäsenvaltioita valmiuksien kehittämisessä, millä pyrittiin parantamaan hankkeiden rahoituksellisten ja taloudellisten ennakkoanalyysien johdonmukaisuutta. Lokakuussa 2006 komissio hyväksyi ohjeasiakirjan[9], joka koskee kustannus-hyötyanalyysin tekemisessä käytettävää menettelyä. Valmisteluasiakirjassa esitellään joitakin yleisiä kustannus-hyötyanalyysin periaatteita ja toimintasääntöjä sekä kehotetaan jäsenvaltioita kehittämään omia suuntaviivoja kustannus-hyötyanalyyseja varten.

Komissio myös arvioi jälkikäteen tietyn otoksen koheesiorahastosta yhteisrahoitetuista hankkeista. Edellinen arviointi julkaistiin vuonna 2005, ja siinä arvioitiin otos vuosina 1993–2002 toteutetuista 200 hankkeesta. Seuraava jälkiarviointi aiotaan suorittaa vuonna 2009.

7. UUSI SÄÄNTELYKEHYS OHJELMAKAUDELLE 2007–2013

Koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa (EY) N:o 1164/94 säädetään rahaston täytäntöönpanosäännöistä 31. joulukuuta 2006 saakka. Koska uusi ohjelmakausi 2007–2013 on alkamassa, komissio on laatinut luonnokset uusista asetuksista koheesiorahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston toiminnan toteuttamiseksi.

Kyseiset asetukset hyväksyttiin vuonna 2006. Koheesiorahaston toiminnan toteuttamista koskevat uudet asetukset ovat seuraavat:

- Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta

- Neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006, annettu 11. heinäkuuta 2006, koheesiorahaston perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1164/94 kumoamisesta

- Komission täytäntöönpanoasetus (EY) N:o 1828/2006, annettu 8. joulukuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä.

Kaikki asetukset, joita sovelletaan ohjelmakaudella 2007–2013 ovat saatavilla INFOREGIO-sivustolla Internetissä: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docoffic/official/regulation/newregl0713_fi.htm

8. TIEDOTUS JA JULKISTAMINEN

Brysselissä pidettiin 22. kesäkuuta ja 20. joulukuuta tiedotuskokous 25 jäsenvaltion kanssa. Ensimmäisessä kokouksessa komissio esitteli vuodelle 2006 myönnetyt lopulliset määrärahat jäsenvaltioittain. Koska vuosi 2006 on ohjelmakauden viimeinen vuosi, korostettiin, että kaikki vielä jäljellä olevat maksusitoumusmäärärahat on käytettävä ennen 31. joulukuuta ja että maksusitoumusmäärärahoja ei ole tarkoitus siirtää muista budjettikohdista. Kokouksessa esiteltiin myös JASPERS-aloitetta (Joint Assistance in Supporting Projects in European Regions – Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu). Kyseisellä komission ja Euroopan investointipankin yhteistyön avulla perustetulla aloitteella pyritään avustamaan jäsenvaltioita komission hyväksyttäväksi toimitettavien tulevien tärkeiden hankkeiden teknisessä arvioinnissa. JASPERS otetaan käyttöön vuonna 2007. Joulukuun kokouksessa komissio esitteli luonnoksen koheesiorahastohakkeiden päättämistä koskeviksi suuntaviivoiksi. Komissio kehotti muistamaan, että i) päättämisen yhteydessä on varmistettava, että toteutetut hankkeet ovat niistä tehtyjen päätösten mukaisia, ii) kauden 2000–2006 hankkeiden viimeinen tukikelpoisuuspäivä on 31. joulukuuta 2010 ja iii) sovelletaan yhden muutoksen sääntöä. Komissio muistutti myös, että kyseessä oli viimeinen tiedotuskokous asetuksen (EY) N:o 1164/94 osalta. Koheesiorahastoa koskevia kysymyksiä käsitellään 1. tammikuuta 2007 alkaen uuden asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti rahastojen yhteensovittamisesta vastaavassa komiteassa.

Komissio järjesti koheesiorahaston ja EAKR:n tiedottajille vuonna 2006 kaksi kokousta, jotka pidettiin 15. kesäkuuta ja 5. joulukuuta. Kokouksissa käsiteltiin useita eri tiedotusasioita, selvitettiin uuden asetuksen täytäntöönpanoa ja esiteltiin joitakin tapaustutkimuksia ja tuotenäytteitä. Tiedottajille tarkoitettuja kokouksia järjestetään myös vuonna 2007.

[1] Maksusitoumusmäärärahat ovat pienemmät kuin kokonaismäärärahat (ks. taulukko 6), mikä johtuu käyttämättömien määrien vapauttamisesta ja toimien päättämisestä.

[2] Perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 6 artiklaan, sellaisena kuin se on komission esittämässä koonnoksessa.

[3] Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artikla liiallisista julkistalouden alijäämistä.

[4] Neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006, 11. heinäkuuta 2006, koheesiorahaston perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1164/1994 kumoamisesta.

[5] EYVL L 191, 27.7.1994, s. 9, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2168/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s.15).

[6] Seurantatapauksessa jokin muu elin tai jäsenvaltion viranomainen suorittaa oman ulkoisen tutkimuksensa, vaikka myös OLAF olisi toimivaltainen sen tekemiseen.

[7] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[8] http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/guides/cost/guide02_en.pdf

[9] Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston arviointiyksikön valmisteluasiakirja 4 ’Suuntaviivat kustannus-hyötyanalyysien tekemistä varten’, 2007–2013, on saatavilla Internet-osoitteessa http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docoffic/working/sf2000_en.htm

Top