Help Print this page 
Title and reference
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - SAPARD-ohjelman vuosikertomus vuodelta 2005 {SEK(2006) 1628}

/* KOM/2006/0780 lopull. */
Multilingual display
Text

52006DC0780

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - SAPARD-ohjelman vuosikertomus vuodelta 2005 {SEK(2006) 1628} /* KOM/2006/0780 lopull. */


[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.12.2006

KOM(2006) 780 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

SAPARD-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS vuodelta 2005 {SEK(2006) 1628}

1. Johdanto

Euroopan unioni lisäsi vuodesta 2000 alkaen Keski- ja Itä-Euroopan kymmenen ehdokasmaan maaseudun kehittämiseen tähtäävää liittymistä edeltävää tukeaan perustamalla maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityisen liittymisohjelman Sapardin. Sen täytäntöönpanoon valittiin ainutlaatuinen lähestymistapa: Sapardin toteutuksessa sovelletaan täysin hajautettua hallintoa eli hakijamaiden kansalliset viranomaiset ovat siitä yksin vastuussa. Yhtenä tavoitteena on toteuttaa lukuisia pienimuotoisia maaseudun kehittämishankkeita, ja toisena tavoitteena on luoda rakenteita, joiden avulla yhteisön säännöstön noudattaminen on mahdollista liittymisen jälkeen. Yksityiskohtaiset tiedot Sapardin täytäntöönpano- ja hallintojärjestelmistä löytyvät vuosikertomuksesta vuodelta 2000.

2. täytäntöönpanosta saadut tärkeimmät tulokset [1]

SA pard-maille myönnettiin vuosina 2000–2005 yhteensä 2 663,9 miljoonaa euroa maatalous- ja maaseutualojen kehittämiseen. Tästä summasta 1 334,2 miljoonaa euroa myönnettiin kahdeksalle Sapard-tukeen oikeutetulle[2] uudelle jäsenvaltiolle ja 1 329,7 miljoonaa euroa Bulgarialle ja Romanialle. Kauden aikana tuensaajille maksettiin tosiasiallisesti 1 803,0 miljoonaa euroa[3] eli 94,4 prosenttia kauden 2000–2003 vuosittaisissa rahoitussopimuksissa käytettävissä olleista uusien jäsenvaltioiden määrärahoista ja 40,9 prosenttia kauden 2000–2005 vuosittaisissa rahoitussopimuksissa käytettävissä olleista Bulgarian ja Romanian määrärahoista.

Vuonna 2005 Euroopan komissio myönsi yhteensä 250,3 miljoonan euron määrärahasitoumukset Bulgarialle ja Romanialle ja maksoi kaikille tuensaajamaille yhteensä 811,9 miljoonaa euroa, josta 557,5 miljoonaa euroa uusille jäsenvaltioille ja 254,4 miljoonaa euroa Bulgarialle ja Romanialle. Vuonna 2005 suoritetut maksut vastaavat 82:ta prosenttia kauden 2000–2004 maksuista. Tämä osoittaa, että EU:n varojen vastaanottokyky on parantunut: Latviaa ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki uudet jäsenvaltiot tavoittivat 95 prosentin kynnysarvon, jonka jälkeen komissio lopettaa korvausten maksamisen siihen saakka, kunnes loppusumma voidaan maksaa. Latvia (94,6 prosenttia) ja Unkari (91,3 prosenttia) eivät nekään olleet kaukana.

Uudet jäsenvaltiot rahoittivat edelleen vuonna 2005 Sapard-ohjelman puitteissa tehtyjä sopimuksia. Vuoden 2005 lopussa Sapard-menot olivat päättyneet virallisesti vain Tšekissä, joka esitti loppumaksua koskevan maksupyynnön, jotta ohjelma voitaisiin saattaa päätökseen vuonna 2006.

Kaikissa uusissa jäsenvaltioissa tuensaajille tehdyt sitoumukset ylittivät selvästi Sapard-ohjelman puitteissa saatavilla olevien määrärahojen 100 prosentin tason. Määrärahasitoumuksia tehtiin yli 34 000 hankkeelle, joissa yhteisön rahoitusosuus on yhteensä 1 492 miljoonaa euroa.

Uudet jäsenvaltiot pystyivät tämän seurauksena aloittamaan nopeasti liittymisen jälkeisten maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon.

Sapard-ohjelmassa käytetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä oli vuoden 2005 lopussa 2 334,9 miljoonaa euroa[4]. Hyvin monet Sapardin puitteissa tehdyistä investoinneista ovat tuloa tuottavia investointeja, jotka rahoitetaan 50 prosenttiin asti julkisin varoin. Sapardista maksetun tuen (tukikelpoiset kokonaiskustannukset) välitön kokonaisvaikutus on yhteensä 4 287,1 miljoonaa euroa investointeina ja tarjottuina palveluina mitattuna. Näin ollen jokainen yhteisön Sapard-ohjelman puitteissa maksama euro on vastannut kaiken kaikkiaan 2,4 euron investointia.

3. tavoitteiden saavuttamisen arviointi [5]

NYT KUN SAPARDIN TÄYTÄNTÖÖNPANO ON PÄÄTTYMÄSSÄ UUSISSA JÄSENVALTIOISSA, MAAKOHTAISTEN OHJELMIEN KOKONAISVAIKUTUSTA PYSTYTÄÄN ARVIOIMAAN.

Tässä kertomuksessa verrataan Sapardin täytäntöönpanotuloksia sen tavoitteisiin. Siinä arvioidaan maatiloihin ja elintarviketeollisuuteen kohdistuneiden, erityisesti EU:n vaatimustason saavuttamisessa auttaneiden investointitoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Lisäksi tarkastellaan taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseudun infrastruktuuriin suunnattuja investointitoimenpiteitä, jotka edistävät pääasiassa kestävää talouskasvua ja työpaikkojen luomista maaseudulle. Näiden toimenpiteiden osuus on 93 prosenttia Sapardista myönnetyistä kokonaismäärärahoista[6].

Kaikkiin Sapard-ohjelmissa määritettyihin indikaattoreihin perustuva monialainen arvio tehdään suoritettaessa kahdeksan uuden jäsenvaltion ohjelmien jälkiarviointia.

Bulgarian ja Romanian osalta tässä kertomuksessa keskitytään vuonna 2005 saavutettuun edistymiseen.

3.1 Uudet jäsenvaltiot

Kaikki kahdeksan uutta jäsenvaltiota olivat saaneet jo vuoden 2004 loppuun mennessä jaettua kaikki niille myönnetyt EU-varat sekä valmisteltua hankkeita, joille voidaan myöntää tukea liittymisen jälkeisistä ohjelmista.

Kaikista uusille jäsenvaltioille osoitetuista Sapard-määrärahoista 53 prosenttia käytettiin maatiloihin ja elintarviketeollisuuteen kohdistuneisiin investointeihin, jotka ovat tärkeimpiä aloja yhteisön säännöstön vaatimusten noudattamisen kannalta. 24 prosenttia käytettiin maatilainvestointeihin ja 29 prosenttia elintarviketeollisuuden investointeihin.

Maatiloihin kohdistuneista kahdeksan uuden jäsenvaltion investointitoimenpiteistä 41 prosenttia käytettiin eläintuotantoa ja -tuotteita koskeviin sopimuksiin. Viini-, vihannes- ja hedelmäalan investoinnit liittyivät suurimmaksi osin yhteisön säännöstöön mukautumiseen. Näiden alojen osuus kaikista kyseisen toimenpiteen mukaisista investoinneista oli noin 10 prosenttia.

Peltokasvien alalla tehtyjen investointien osuus oli puolestaan 17 prosenttia. Vaikka viljelykasviala on joissakin maissa tärkeä osa maataloustuotantoa, alaan kohdistuneiden investointien suhteellisen suuri osuus johtuu osittain myös taloudellisista vaikeuksista paljon kustannuksia vaativalla eläintuotannon ja -tuotteiden alalla. Tämä tilanne, johon liittyi myös maaseutuluottojen rahoitusongelmia, johti siihen, että varojen käyttöaste oli eläintuotantoaloilla alhaisempi ja peltokasviala sai näin suhteellisesti enemmän tukea. Tällainen tilanne oli esimerkiksi kolmessa Baltian maassa: viljelykasvialaan kohdistuneiden investointien osuus oli 45 prosenttia Latviassa, 47 prosenttia Liettuassa ja 70 prosenttia Virossa.

Elintarvikkeiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla tehdyistä investoinneista 52 prosenttia kohdistui lihatuotteisiin ja 21 prosenttia maitoon ja maitotuotteisiin. Ne ovat yhteisön säännöstön omaksumisen kannalta tärkeimmät alat. Seurantatietojen perusteella suurin osa investoinneista on käytetty yhteisön säännöstön mukaisen vaatimustason saavuttamiseen. Esimerkiksi Puolassa, joka oli eniten Sapard-tukea saanut maa, EU:n hygienia- ja eläinlääkintävaatimusten noudattamiseen tähtäävien investointien osuus oli noin 87 prosenttia kaikista liha-alan investoinneista ja 72 prosenttia maitoalan investoinneista[7].

Myös ensiasteen jalostukseen kohdistuneet investoinnit, joilla kehitetään laadunvalvontaa ja tuottavuutta, ovat huomattavia joissakin maissa. Esimerkiksi Tšekissä käytettiin jalostamoiden laadunvalvontarakenteiden kehittämiseen 23 miljoonaa euroa, josta 99 prosenttia liittyi HACCP-järjestelmien käyttöönottoon maidon- ja lihantuotantolaitoksissa.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että näiden kahden toimenpiteen mukaiset investoinnit ovat edistäneet Sapard-ohjelmien tavoitteiden saavuttamista.

Maaseudun infrastruktuuriin ja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen suunnattujen investointien osuus kaikista uusille jäsenvaltioille myönnetyistä Sapard-määrärahoista on 40 prosenttia: 31 prosenttia maaseudun infrastruktuuri-investointeihin ja 9 prosenttia taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen.

Maaseudun infrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit keskittyivät jätehuoltoon (39 prosenttia), vesiverkostoon (19 prosenttia) ja paikalliseen tieverkostoon (35 prosenttia). Maaseudun infrastruktuuri-investointien suhteellisen suuri osuus johtuu erityisesti niiden suuresta määrästä Puolassa (47 prosenttia). Muissa uusissa jäsenvaltioissa toimenpiteeseen myönnettiin selvästi vähemmän määrärahoja.

Maaseudun taloudellisen toiminnan monipuolistamisen alalla suurin osa investoinneista on kohdistunut maaseutumatkailuun (27 prosenttia). Peruspalvelujen kehittämiseen osoitettiin uusissa jäsenvaltioissa 11 prosenttia tähän toimenpiteeseen tarkoitetuista määrärahoista.

Näihin kahteen toimenpiteeseen kuuluvien investointien avulla on voitu parantaa perusinfrastruktuuria ja tukea maaseutualueiden taloudellisen toiminnan kestävää kehitystä.

3.2 Bulgaria [8]

EU myönsi vuonna 2005 Bulgarialle maksusitoumuksina 75,1 miljoonaa euroa vuoden 2005 rahoitussopimuksen puitteissa. Bulgarialle kauden 2000–2005 vuosittaisissa rahoitussopimuksissa myönnettyjen EU-varojen määrä nousi siten 362,3 miljoonaan euroon. Komissio maksoi samana aikana Bulgarialle 67,2 miljoonaa euroa, ja kaudelta 2000–2005 kertyneiden EU:n maksusuoritusten määrä oli 31.12.2005 yhteensä 158,2 miljoonaa euroa (43 prosenttia käytettävissä olevista EU-varoista).

Sapard-virasto oli samaan päivään mennessä hyväksynyt kaikissa toimenpiteissä yhteensä 1 921 hanketta (maaseudun ympäristötoimenpiteitä ja kastelua lukuun ottamatta), joissa EU:n rahoituksen osuus oli yhteensä 286,5 miljoonaa euroa (79 prosenttia kauden 2000–2005 vuosittaisista rahoitussopimuksista). Ns. ajallisesti rajoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyttyjen hankkeiden väliaikainen jäädytys johti kuitenkin siihen, että vuonna 2005 hyväksyttiin vain 1 721 hanketta, joissa EU:n rahoitusosuus oli 251,8 miljoonaa euroa (70 prosenttia EU:n myöntämistä määrärahoista kaudella 2000–2005)[9]. Menettelyn soveltaminen hidasti tuntuvasti ohjelman täytäntöönpanoa.

Vuonna 2005 hyväksyttiin vain 12 hanketta kauden 2000–2004 vuosittaisten rahoitussopimusten määrärahojen ehtymisen ja vuoden 2005 rahoitussopimuksen suhteellisen myöhäisen ratifioinnin vuoksi. Tästä syystä ehdotuspyyntöjä lykättiin kaikkien muiden toimenpiteiden osalta lukuun ottamatta ”ammattikoulutusta”, ”tuottajaryhmien perustamista”, ”metsätaloutta”, ”metsitystä” ja ”teknistä apua”, joihin oli edelleen saatavana jonkin verran määrärahoja.

Vuoden 2005 loppuun mennessä oli saatu päätökseen 1 378 hanketta eli 72 prosenttia siihen mennessä hyväksytyistä hankkeista. Niistä 536 toteutettiin vuoden 2005 aikana. Euroopan komission osuus tukien korvauksista oli 159,1 miljoonaa euroa eli 54 prosenttia kauden 2000–2004 vuosittaisten rahoitussopimusten määrästä.

Eniten määrärahoja myönnettiin ”maatiloilla tehtäviin investointeihin” (32 prosenttia käytettävissä olleista määrärahoista) ja ”jalostamiseen ja kaupan pitämiseen” (34 prosenttia määrärahoista). ”Maatiloilla tehtävät investoinnit” oli onnistunein toimenpide, sillä siihen liittyville 1 324 hankkeelle maksettiin peräti 81 prosenttia varoista. Hankkeista 998 on saatu päätökseen (391 vuonna 2005). Toiseksi suosituimman toimenpiteen ”Jalostaminen ja kaupan pitäminen” puitteissa hyväksyttiin 238 hanketta (55 vuonna 2005), joille myönnettiin 59 prosenttia käytettävissä olleista määrärahoista. Peltokasvi-, hedelmä- ja vihannesalojen osuus ”maatiloilla tehtävistä investoinneista” oli edelleen hyvin suurin (77 prosenttia), mikä johtui osittain suurista järkeistämis- ja koneistamistarpeista ja osittain eläintuotantoalan taloudellisista vaikeuksista ja maaseutuluottopalvelujen niukkuudesta. ”Jalostamista ja kaupan pitämistä” koskevassa toimenpiteessä investoinnit kohdistuivat erityisesti lihan, kalan, maidon ja maitotuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen: niiden osuus kaikista hyväksytyistä hankkeista oli 53 prosenttia.

Taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen liittyvien sopimusten määrä on myös kasvanut: sopimuksia hyväksyttiin 291, ja ne kattavat 50 prosenttia koko ohjelmakaudella käytettävissä olevasta summasta. Hankkeista on saatu valmiiksi 190 (88 vuonna 2005). Eniten investointeja kohdistettiin toimenpiteen yhteydessä maaseutumatkailuun (43 prosenttia) ja saha- ja puuseppäteollisuuteen sekä biopolttoaineisiin (33 prosenttia).

Maaseudun infrastruktuuriin liittyvät sopimukset kattoivat 60 prosenttia ja kylien kunnostamiseen liittyvät sopimukset 50 prosenttia kyseisiin toimenpiteisiin kaudella 2000–2005 käytettävissä olleista varoista, ja vuoden 2005 loppuun mennessä oli saatu päätökseen 17 infrastruktuurihanketta ja 30 kylien kunnostamishanketta. Maaseudun infrastruktuuriin investoiduista varoista 83 prosenttia käytettiin teiden rakentamiseen.

3.3 Romania [10]

EU myönsi vuonna 2005 Romanialle maksusitoumuksina 175,2 miljoonaa euroa vuoden 2005 rahoitussopimuksen puitteissa. Romanialle kauden 2000–2005 vuosittaisissa rahoitussopimuksissa myönnettyjen EU-varojen määrä nousi siten 967,4 miljoonaan euroon. Komissio maksoi vuonna 2005 Romanialle 187,2 miljoonaa euroa, ja kaudelta 2000–2005 kertyneiden EU:n maksusuoritusten määrä oli 31.12.2005 yhteensä 385,4 miljoonaa euroa (39,8 prosenttia EU-varoista).

Sapard-virasto oli vuoden 2005 loppuun mennessä hyväksynyt 1 928 hanketta, joille osoitettiin 534,8 miljoonaa euroa EU-varoja (55 prosenttia kauden 2000–2005 Sapard-määrärahoista). Romania uhkaa menettää huomattavan paljon EU-varoja, ellei täytäntöönpano nopeudu tuntuvasti vuonna 2006, sillä komission pitäisi maksaa Romanialle 792,2 miljoonaa euroa[11] ennen vuoden 2006 loppua määrärahojen vapautumisen estämiseksi. Tukea oli vuoden 2005 loppuun mennessä tukea maksettu vasta 385,4 miljoonaa euroa.

Sapard-ohjelman täytäntöönpano alkoi vasta vuoden 2002 puolessavälissä, ja siinä ilmeni vakavia ongelmia, jotka liittyivät etupäässä hallinnollisten valmiuksien ja maatiloille tai maaseudun yrityksille tarjottavien luottojen puutteeseen. Myös Romanian vuoden 2005 tulvat vaikeuttivat ohjelman täytäntöönpanoa.

Euroopan komissio päätti huhti–syyskuussa 2005 lähes jokaista maakuntaa kohdanneiden tuhojen laajuuden (arviolta 1,6 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia BKT:stä) vuoksi siirtää huomattavan osan varoista ”maaseudun infrastruktuuria” koskevaan toimenpiteeseen tulva-alueiden kunnostamiseksi. Se päätti myös soveltaa monivuotiseen rahoitussopimukseen sisältyneitä säännöksiä, joiden mukaan EU:n yhteisrahoitusastetta voidaan tietyissä toimenpiteissä nostaa (85 prosenttia 75 prosentin sijasta) ja julkisen tuen osuutta kasvattaa (75 prosenttia 50 prosentin sijaan yksityisten tuensaajien kohdalla) luonnonkatastrofin sattuessa. Lisäksi luotiin uusi toimenpide, joka koskee tulvien ehkäisemiseksi tehtyjä investointeja.

Ohjelmalle on yleisesti ottaen ollut ominaista maaseudun infrastruktuurin kunnostamisen painottaminen, ja yhteisön säännöstön omaksumiseen liittyviin toimenpiteisiin on voitu vasta viime aikoina ohjata enemmän varoja. Yhtä ohjelman päätavoitteista, joka on auttaa Romaniaa täyttämään yhteisön säännöstön vaatimukset, ei siten ole vielä saavutettu.

Suurin osa EU-varoista on myönnetty maaseudun infrastruktuuri-investointeihin. Vuonna 2005 ei kuitenkaan tehty yhtään hankesopimusta, sillä sopimuksiin oli käytetty 100 prosenttia varoista jo vuonna 2004 (49 prosenttia teihin, 35 prosenttia juomavesijärjestelmiin, 16 prosenttia viemäriverkkoihin). Maaseudun infrastruktuuria koskevan toimenpiteen yhteydessä on esitetty väitteitä hankkeiden huonosta laadusta ja sääntöjenvastaisuuksista tarjouspyyntömenettelyissä. Romania on pyrkinyt tehostamaan täytäntöönpanon valvontaa, eikä mikään väitetyistä sääntöjenvastaisuuksista ole toistaiseksi johtanut rahoitusoikaisuihin. Monet valmiiksi saadut hankkeet myös vaurioituivat vakavasti vuoden 2005 tulvissa.

Yhteisön säännöstöön liittyvä toimenpide ”Jalostaminen ja kaupan pitäminen”, jolle on myönnetty toiseksi eniten varoja, kärsii vakavista varojen vastaanotto-ongelmista. Tehdyt sopimukset kattavat vain 54 prosenttia kaudella 2000–2005 käytettävissä olevista määrärahoista. Tälle alalle osoitetusta summasta 52 prosenttia on myönnetty lihatuotesektorille ja 19 prosenttia maitotuotesektorille.

Kolmanneksi tärkein toimenpide on ”maatiloilla tehtävät investoinnit”. Toimenpiteen puitteissa tehdyt sopimukset kattavat kuitenkin vain 28 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista (52 prosenttia peltokasvialalle, 20 prosenttia maidontuotantoon, 12 prosenttia lihantuotantoon). Liittymisen lähestyessä huomiota kiinnitetään täytäntöönpanon tehostamiseen eläintuotantoaloilla.

Taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen liittyvät sopimukset kattoivat vuoden 2005 lopussa vain 23 prosenttia kaudelle 2000–2005 myönnetyistä määrärahoista. Niistä 86 prosenttia liittyy matkailuun.

4. Ohjelmien täytäntöönpano ja hallinto

4.1 Ohjelmien täytäntöönpanon seuranta

Euroopan komissio jatkoi vuonna 2005 seuranta- ja arviointijärjestelmien toteuttamista läheisessä yhteistyössä tuensaajien kanssa. Jatkuvan seurannan lisäksi vuonna 2005 pidettiin 14 seurantakomitean kokousta, joissa käsiteltiin ohjelmien muutoksia. Vuonna 2005 tehtiin 11 komission päätöstä yhdeksän maan Sapard-ohjelmien muuttamisesta (kaikki Puolaa lukuun ottamatta); niistä kahdeksan koski uusia jäsenvaltioita ja kolme Bulgariaa ja Romaniaa (liite D).

Uusissa jäsenvaltioissa, joissa hankkeiden rahoittaminen päättyi vuonna 2004, muutokset koskivat lähinnä loppumaksujen valmistelua.

Bulgariaa ja Romaniaa koskevien muutosten päätavoitteena on kohdistaa ohjelmia tarkemmin liittymisen lähestyessä ja parantaa varojen vastaanottokykyä. Lisäksi hyväksyttiin ohjelmamuutos, joka mahdollisti erityissäännösten soveltamisen luonnonkatastrofin sattuessa ja määrärahojen siirtämisen tulvien vaurioittaman infrastruktuurin kunnostamiseen Romaniassa.

4.2 Väliarviointien päivitys

Monivuotisten rahoitussopimusten mukaan väliarvioinnit on päivitettävä tarvittaessa ja niiltä osin, kuin se on tarpeellista. Tämän perusteella päätettiin suorittaa Bulgariaa ja Romaniaa koskevat päivitykset 31. joulukuuta 2005 mennessä. Kumpikaan maista ei ollut toimittanut arviointia siihen mennessä, joten komissio tarkastelee kertomuksia vuoden 2006 aikana.

4.3 Maaseutuluotot

Phare-ohjelmaan kuuluvassa pk-yritysten rahoitusvälineessä yhdistetään Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan neuvoston kehityspankin/KfW:n varoja Phare-tukiin rahoituksen välittäjien palvelujen tarjoamiseksi ehdokasmaissa kannustamalla niitä

- laajentamaan rahoitustarjontaansa pk-yrityksille ja myös maatiloille ja maaseutuyrityksille

- parantamaan valmiuksiaan arvioida ja tarkkailla niihin liittyviä riskejä

- hallinnoimaan riskille altistumistaan.

Maaseutuluottohankkeen tarkoituksena on parantaa rahoitusalan mahdollisuuksia lisätä rahoituksen tarjontaa maanviljelijöille ja maaseutuyrityksille.

Vuoden 2005 loppuun mennessä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki oli allekirjoittanut kuusi maaseutuluottohanketta, jotka liittyvät rahoituksen välittämiseen Bulgariassa, Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Tšekissä. Hankkeissa tarjotaan yhteensä 47 miljoonaa euroa luottoa ja niille on maksettu 6,6 miljoonaa euroa EU:n kannustinrahoitusta. Euroopan neuvoston kehityspankki/KfW on allekirjoittanut kaksi hanketta, jotka liittyvät rahoituksen välittämiseen Slovakiassa (5 miljoonaa euroa) ja Romaniassa (30 miljoonaa euroa) ja joille on maksettu 3,5 miljoonan euron EU-kannustintuet.

4.4 Kroatia

Euroopan komissio hyväksyi Kroatiaa koskevan ohjelman 8. helmikuuta 2006. Siinä myönnetään 25 miljoonan euron määrärahat vuodeksi 2006 ja määritellään kolme ensisijaista tavoitetta, jotka toteutetaan neljän toimenpiteen avulla. EU:n määrärahoista 20 prosenttia osoitetaan ”maatiloilla tehtäviin investointeihin”, 39 prosenttia ”maatalous- ja kalataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen” ja 40 prosenttia ”maaseudun infrastruktuurin” kehittämiseen. Jäljelle jäävä 1 prosentti käytetään tekniseen apuun.

Kroatian monivuotinen rahoitussopimus hyväksyttiin 6. joulukuuta 2005 ja allekirjoitettiin 29. joulukuuta 2005. Monivuotisessa sopimuksessa vahvistetaan Sapard-ohjelmassa sovellettavat yhteisön hallinnointi- ja valvontasäännöt.

Kroatia on yksin vastuussa Sapard-ohjelman hallinnoinnista, joten sen on perustettava ja valtuutettava Sapard-virasto, jolle Euroopan komissio myöhemmin siirtää tuen hallinnointivastuun.

5. Hallinnoinnin siirtämiseen, tilintarkastukseen ja valvontaan liittyvä toiminta

5.1 Tuen hallinnoinnin siirtämisen ja tarkastuskäyntien nykytilanne [12]

Vuoden 2005 ainoa hallinnointia koskeva tarkastuskäynti suuntautui Romaniaan ja se kattoi neljä toimenpidettä. Komissio ei antanut päätöstään vielä vuonna 2005, sillä Romanian viranomaisten oli määrä muuttaa ja täydentää eräitä Sapard-menettelyjä monivuotisen rahoitussopimuksen vaatimusten noudattamiseksi.

Lisäksi tehtiin useita tiedonkeruumatkoja ehdokasmaihin Kroatiaan ja Turkkiin. Kroatiassa tavoitteena oli seurata kansallisen rahaston ja Sapard-viraston edistymistä valtuutusmenettelyssä, ja Turkissa tarkoituksena oli käynnistää tammikuusta 2007 lähtien käytettävissä olevan uuden liittymistä valmistelevan välineen valtuutusprosessi ja antaa neuvoja ja tietoja hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja vastuualueista.

5.2 Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös

Kymmenen maan (Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Slovenia, Unkari, Viro sekä Bulgaria ja Romania) vuoden 2004 tilit tarkastettiin ja hyväksyttiin 30. syyskuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä K(2005) 3656.

Komission 28. syyskuuta 2004 tekemä päätös ei kattanut Bulgarian, Romanian ja Puolan vuoden 2003 tilejä. Vuonna 2005 tehtiinkin kaksi varmentavaa tarkastuskäyntiä Romaniaan ja Puolaan ja Bulgarialta pyydettiin lisätietoja. Komissio tekee päätöksensä näiden kolmen maan tileistä vuoden 2006 aikana.

5.3 Sääntöjenmukaisuustarkastusta koskeva päätös

Sääntöjenmukaisuutta koskevat tarkastukset alkoivat syyskuussa 2003, ja niitä jatkettiin vuosina 2004 ja 2005. Vuonna 2005 tehtiin viisi tarkastusta. Tšekissä, Unkarissa, Liettuassa ja Puolassa tehdyissä tarkastuksissa arvioitiin vuosina 2003 ja 2004 tehtyjen ensimmäisten tarkastusten yhteydessä esitettyjen suositusten mukaisten korjaustoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Romaniassa tehtiin toinen tarkastus, jossa tutkittiin vuoden 2005 menoilmoituksia ja arvioitiin yleensä ottaen uuden toimenpiteen yhteydessä toteutettuja menettelyjä.

Kaikissa näissä tarkastuksissa tutkittiin maksuasiakirjojen otoksia, ja joitakin lopullisia tuensaajia tarkastettiin paikan päällä. Havaituista puutteista ilmoitettiin asianomaisille viranomaisille. Mahdollisten rahoitusoikaisujen soveltamista toteutuneisiin menoihin arvioidaan tähän tarkastuskierrokseen sidoksissa olevien tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien menettelyjen päätteeksi monivuotisen rahoitussopimuksen mukaisesti.

Sääntöjenmukaisuustarkastusta koskeva päätös K(2005) 3702 tehtiin 6. lokakuuta 2005. Siinä suljettiin yhteisön rahoituksen ulkopuolelle joitakin Bulgarialle koituneita Sapard-menoja johtuen tuensaajien ja heidän konsulttiensa välisistä sääntöjenvastaisista eturistiriidoista kahdessa hankkeessa sekä yhteisön lainsäädännössä ja monivuotisessa rahoitussopimuksessa vahvistettujen yksityisiä tarjouspyyntömenettelyjä koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä yhdessä tapauksessa.

5.4 Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen liittyvä työ

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2004 tilintarkastuslausuman yhteydessä Sapard-ohjelman vuotuisten täytäntöönpanokertomusten käsittelyn Euroopan komissiossa. Tarkastuksen kohteena olivat asiakirjat, jotka komissio laatii kertomusten analyysin pohjalta, ja monivuotisissa rahoitussopimuksissa asetettujen määräaikojen noudattaminen. Komission yksiköt ottivat esitetyt huomautukset asianmukaisesti huomioon.

Tilintarkastustuomioistuin teki vuoden 2004 vuosikertomuksensa yhteydessä myös tarkastuskäynnit Unkariaan ja Sloveniaan. Komission yksiköt analysoivat tarkastusraportit ja jäsenvaltioiden vastaukset ja ryhtyivät jatkotoimiin tiettyjen kummassakin maassa kansallisten tarkastusten yhteydessä esiin nousseiden ongelmien suhteen. Tämän tarkastuksen jälkeen komissio katsoo, ettei laajalle levinneistä virheistä tai järjestelmän heikkouksista ole osoituksia.

Varainhoitovuotta 2004 koskevissa päätelmissään tilintarkastustuomioistuin toteaa liittymistä valmistelevista määrärahoista yleensä, että ehdokasmaiden täytäntöönpano-organisaatioihin liittyi eritasoisia riskejä. Sapard-ohjelmasta tilintarkastustuomioistuin totesi, että joitakin heikkouksia oli havaittu, muta niiden taloudellinen merkitys oli vähäinen. Yleisesti ottaen se totesi Sapard-ohjelman osalta, että ”Sapard-järjestelmät sisälsivät päätoiminnot, menettelyt olivat hyvin dokumentoituja ja järjestelmät toimivat yleisesti ottaen myös käytännössä kuvatulla tavalla ja hyväksymisedellytysten mukaisesti... Tarkastustyön perusteella tilintarkastustuomioistuin toistaa kantansa, että Sapard-valvontajärjestelmät yleisesti ottaen toimivat käytännössä.”

5.5 Väärinkäytöksiä koskevat tiedot

Vuonna 2005 OLAFin tietoon saatettiin 151 uutta väärinkäytöstapausta: 87 Romaniassa, 21 Unkarissa, 19 Puolassa, 9 Bulgariassa, 4 Latviassa, 3 Virossa ja 3 Sloveniassa, 2 Liettuassa ja 2 Tšekissä ja 1 Slovakiassa. Uusista jäsenvaltioista raportoitujen tapausten määrä vähenee selvästi, ja suurin osa OLAFin tietoon saatetuista uusista tapauksista oli peräisin liittymistä valmistelevista maista, joissa Sapard-menot ovat kasvaneet. Jotkut maat, kuten Romania, ovat ilmoittaneet alle 4 000 euron suuruisista väärinkäytöksistä, jolloin kyseisistä maista raportoitujen väärinkäytösten lukumäärä on melko suuri.

Useimmat esiin tuodut väärinkäytökset johtuvat hankintasääntöjen virheellisestä soveltamisesta, tilinpidon sääntöjenvastaisuudesta, tietyistä tukeen oikeuttamattomista menoista ja väärennetyistä asiakirjoista. Riskitekijöinä pidetään liian vähäistä henkilöstöä, puutteellista koulutusta, henkilöstön liiallista vaihtumista sekä halua myöntää Sapard-määrärahat ennen liittymisajankohdan mukaan määräytyvän määräajan umpeutumista.

6. Tuleva kehitys

6.1 Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA)

Euroopan komissio laati vuonna 2005 oikeusperustan kauden 2007–2013 rahoitusnäkymissä[13] ehdotetun ulkoisen tuen uudistuksen jatkamiseksi. Sen tuloksena laadittiin uusi liittymistä valmisteleva tukiväline, joka korvaa viisi aiempaa välinettä (Phare, Ispa, Sapard, CARDS ja Turkin liittymistä edeltävä tuki). Lisäksi laadittiin täytäntöönpanosäännöt liittymistä valmistelevalle tukivälineelle, maaseudun kehittämistä koskeva osa-alue (IPARD) mukaan luettuna, ja aloitettiin IPARD:in täytäntöönpanon valmistelu asianomaisissa ehdokasmaissa (Kroatia, Turkki, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia).

6.2 Kroatia

Vuodesta 2007 lähtien sovellettavan IPARD-välineen valmistelutöitä vauhditettiin vuonna 2005.

IPARD-ohjelma perustuu Sapard-ohjelmaan. Siihen sisältyy uusia toimenpiteitä, kuten ”Maaseudun taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen”, ”Ympäristönsuojeluun ja maaseudun säilyttämiseen tarkoitetut maatalouden tuotantomenetelmät” ja ”Leader-tyyppiset toimenpiteet”. Kroatia aikoo esittää IPARD-suunnitelman komission hyväksyttäväksi vuoden 2006 aikana.

6.3 Turkki

Turkin viranomaiset vahvistivat huhtikuussa, heinäkuussa ja joulukuussa 2005 tehtyjen kolmen Ankaraan suuntautuneen valmistelumatkan yhteydessä aikomuksensa aloittaa Turkin IPARD-ohjelman täytäntöönpano mahdollisimman pian, viimeistään vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Euroopan komissio antoi ohjeita siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä ensisijaisesti.

Yksityiskohtainen sektorianalyysi, johon riippumattomat asiantuntijat ovat osallistuneet, vaaditaan kaikilta IPARD-ohjelmiin mukaan otettavilta sektoreilta. FAO on Turkin viranomaisten pyynnöstä alkanut suorittaa maitotuotesektorin katselmusta syksyllä 2005, ja se on määrä saada valmiiksi vuonna 2006.

Komissio on korostanut maaseutuluottojen rahoitukseen liittyen hyvin toimivien rahoitusjärjestelyjen merkitystä IPARD-määrärahojen vastaanottokyvyn kannalta.

6.4 Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa

Euroopan komissio on viime vuosina tiivistänyt yhteistyötään kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa liittymistä edeltävän maaseudun kehittämiseen osoitetun tuen alalla. Sapardin ja myös IPARDin toimintaa ja mahdollisia kansainvälisten rahoituslaitosten ja Euroopan komission tämän alan yhteistyöalueita pystytään sen ansiosta hahmottamaan paremmin.

Läheinen koordinointi ja yhteistyö Maailmanpankin kanssa alkoi Kroatiassa pian sen jälkeen, kun se sai EU:lta ehdokasmaan aseman. Maailmanpankin Kroatiaa koskevan maataloussäännöstön omaksumista helpottavan rahoitusjärjestelyn (25,5 miljoonaa euroa) tarkoituksena on vahvistaa Kroatian maatalousministeriön valmiuksia sekä tukea Sapard/IPARD-viraston perustamista ja Sapard-IPARD-toimenpiteiden valmistelua.

Maailmanpankki tukee maatalouden uudistuksen täytäntöönpanohankkeen (ARIP) puitteissa IPARD-tyyppisiä toimenpiteitä Turkissa.

Komissio on pitänyt tiiviisti yhteyttä myös muihin kansainvälisiin lahjoittajiin, kuten YK:n kehitysohjelmaan ja USAID:iin, kunkin osapuolen toteuttamien maaseudun kehittämistoimien koordinoimiseksi paremmin. Komissio on myös FAO:n koordinoiman, Keski- ja Itä-Euroopan alueella toimivien maatalous- ja maatalousyrittäjäinstituutioiden verkoston (East-Agri) jäsen.

[1] Ks. Liite A.

[2] Latvia (LV), Liettua (LT), Puola (PL), Slovakia (SK), Slovenia (SI), Tšekki (CZ), Unkari (HU), Viro (EE).

[3] Ennakkorahoitus ja korvaukset.

[4] Sisältää kansallisen osarahoituksen ja uusien jäsenvaltioiden tekemät 95 prosentin kynnysarvon ylittävät maksut.

[5] Monialainen yleiskatsaus liitteissä B ja C.

[6] Liite C.1.

[7] Puolan vuosittainen täytäntöönpanokertomus, 2005.

[8] Liitteessä C.3.9 esitetään Sapard-määrärahojen jakautuminen eri toimenpiteisiin Bulgariassa.

[9] Sapard-virasto oli soveltanut ”ajallisesti rajoitettua menettelyä” heinäkuusta 2004 lähtien. Sen mukaan hankkeet hyväksyttiin väliaikaisesti ennen lopullista tukikelpoisuustarkastusta täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Se kuitenkin herätti vastustusta kansallisella tasolla ja komissiossa. Sapard-ohjelman täytäntöönpano viivästyi tästä johtuen, koska hankkeet jäädytettiin väliaikaisesti siihen saakka, kunnes lopullinen päätös menettelyn vaatimuksenmukaisuudesta on tehty.

[10] Liitteessä C.3.10 esitetään Sapard-määrärahojen jakautuminen eri toimenpiteisiin Romaniassa.

[11] Määrärahojen vapautumiselle asetettua määräaikaa lykättiin vuodella vuosien 2004 ja 2005 rahoitussopimusten osalta heinäkuun 11 päivänä 2006 annetulla asetuksella (EY) N:o 1052/2006 (EUVL L 183, 12.7.2006, s. 3).

[12] Ks. liite E.

[13] KOM(2004) 101.

Top