52006DC0059

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 15.2.2006

KOM(2006) 59 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE:

Älyautoaloite – ”Tieto- ja viestintätekniikkaa älykkäämpiä, turvallisempia ja puhtaampia autoja varten”

1. TIEDONANNON TARKOITUS JA AIHE

Tällä tiedonannolla pyritään vastaamaan kansalaisten, teollisuuden ja jäsenvaltioiden tarpeeseen ratkaista liikenteeseen liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia ja lisätä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä. Tiedonannossa esitellään ”älyautoaloite”, joka voi toimia tämän alan toimien poliittisena viitekehyksenä . Älyautoaloite koostuu kolmesta osiosta, jotka ovat liikenneturvallisuutta käsittelevä ns. e Safety-foorumi, tieto- ja viestintäteknologian tutkimusohjelma sekä tiedotustoimet.

2. JOHDANTO

Komissio antoi 1. kesäkuuta 2005 tiedonannon i2010 - Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta [1] , jossa esitetään kattava strategia kaikkien EU:n politiikan välineiden nykyaikaistamiseksi ja hyödyntämiseksi niin, että niillä voidaan tukea digitaalitalouden kehitystä. i2010-aloite käsittää kolme osiota, jotka ovat ”yhtenäinen eurooppalainen tietoalue”, ”innovointi ja investoinnit” sekä ”kaikille yhteinen eurooppalainen tietoyhteiskunta”. ”Älyauto” on yksi kolmannessa osiossa esitetyistä kolmesta lippulaivahankkeesta, joiden tavoitteena on tuoda entistä näkyvämmin esiin sitä, miten valtava merkitys tieto- ja viestintätekniikalla on elämänlaadun kannalta . Nyt esiteltävässä älykkääseen, turvalliseen ja puhtaaseen liikenteeseen liittyvässä älyautoaloitteessa keskitytään tieajoneuvoihin ja pyritään vastaamaan tienkäytön lisääntymisestä aiheutuviin turvallisuus- ja ympäristöhaasteisiin.

3. PERUSTELUT: MIKSI TARVITAAN ÄLYKKÄITÄ AJONEUVOJA KOSKEVIA YLEISEUROOPPALAISIA TOIMIA?

EU:n jäsenvaltioissa on arvioiden mukaan yhteensä noin 300 miljoonaa autoilijaa. Suurin osa heistä toivoo, että ajaminen olisi turvallisempaa ja vaivattomampaa, ja että siihen ei tuhraantuisi niin paljon aikaa kuin nykyisin. Liikenteellä on arjen kannalta kriittisen tärkeä asema, koska onnettomuus voi koska tahansa muuttaa täysin ihmisen elämän - pahimmassa tapauksessa päättää sen. Nyt ehdotettavilla toimilla pyritään kohti tilannetta, jossa kolareita ei enää satu eikä liikenne ruuhkaudu siinä määrin kuin nykyisin. Ympäristön saastuminen, puutteellinen liikenneturvallisuus ja ruuhkat ovat todellisia Euroopan laajuisia ongelmia ja koskettavat kaikkia 25 jäsenvaltiota. Niinpä myös ratkaisuja on haettava koko Euroopan tasolla.

3.1. Ongelman kuvaus

Nykyaikaiset yhteiskunnat ovat vahvasti riippuvaisia liikkuvuudesta, mutta liikenne aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten ruuhkia tieverkostossa ja kaupunkialueilla, haitallisia ympäristö- ja kansanterveysvaikutuksia, energian tuhlausta sekä ennen kaikkea onnettomuuksia, jotka vaativat kuolonuhreja ja aiheuttavat vammoja ja aineellisia vahinkoja.

EU:ssa ruuhkat maksavat noin 50 miljardia euroa vuodessa eli 0,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2010 mennessä kustannukset voivat nousta 1 prosenttiin BKT:stä. Autojen määrä on kasvanut vuosien 1975 ja 2002 välisenä aikana 232 autosta 460 autoon tuhatta henkeä kohti. Tieajoneuvoilla ajetut kokonaiskilometrimäärät ovat 30 viime vuoden aikana kolminkertaistuneet, ja viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana maantierahdin määrä kasvoi 35 prosenttia. Tämä on saanut aikaan sen, että 7 500 kilometrillä eli 10 prosentilla tieverkostosta esiintyy päivittäin ruuhkia [2].

Energiatehokkuutta ja päästöjä tarkasteltaessa voidaan todeta, että vuonna 2002 liikenneala kulutti 338 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe) energiaa, mikä vastaa 31:tä prosenttia EU:n koko energiankulutuksesta. Tieliikenteen kulutus oli 281 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia, eli 83 prosenttia koko liikennealan kulutuksesta. Tieliikenteen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 835 miljoonaa tonnia, eli 85 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä[3]. Tutkimusten mukaan jopa puolet polttoaineenkulutuksesta aiheutuu liikenteen ruuhkautumisesta ja virheellisistä ajotavoista .

Liikenteen ongelmista liikenneturvallisuuden puutteilla on kaikkein vakavimmat suorat vaikutukset ihmisten arkielämään. Niillä on suuri vaikutus myös useimpien sosioekonomisten indikaattorien kannalta. Syyskuussa 2001 julkaisemassaan valkoisessa kirjassa[4] Euroopan komissio asetti tavoitteeksi puolittaa tieliikenteen kuolonuhrien määrä vuoteen 2010 mennessä. Vaikka tilanne onkin liikenneturvallisuusohjelmien[5] ansiosta parantunut, EU:n 25 jäsenvaltion alueella kuolee tieliikenteessä edelleen joka vuosi yli 40 000 ihmistä. Onnettomuuksia tapahtuu vuosittain yli 1,4 miljoonaa, ja niiden vuosikustannukset nousevat noin 200 miljardiin euroon, mikä on 2 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta[6]. Onnettomuuksien syitä koskevien tutkimusten[7] perusteella näyttäisi siltä, että lähes 93 prosentissa onnettomuuksista on tapahtunut kuljettajan virhe ja että lähes kahdessa kolmasosassa tapauksista kuljettajan virhe on ainoa syy onnettomuuteen. Eräässä hiljattain tehdyssä tutkimuksessa[8] esimerkiksi todetaan, että jos 50 km/h:n nopeudessa tapahtuvassa onnettomuudessa kuljettaja jarruttaa puoli sekuntia aikaisemmin, törmäysenergia puolittuu. Saksassa tapahtuneiden onnettomuuksien tutkimus on kuitenkin osoittanut, että 39 prosentissa henkilöautojen onnettomuuksista ja 26 prosentissa rekkojen onnettomuuksista kuljettaja ei ole jarruttanut lainkaan ennen törmäystä. Tämän lisäksi 40 prosentissa tapauksista kuljettaja jarrutti tehottomasti käyttämättä jarrujen täyttä jarrutustehoa. Tämä kertoo ihmisen vajavuuksista kuljettajana .

3.2. Älykkäiden ajoneuvojen tarjoamat mahdollisuudet

Tieto- ja viestintätekniikka, jonka avulla voidaan luoda ns. älyautoja , tarjoaa uusia älykkäitä ratkaisuja, jotka auttavat ratkaisemaan edellä kuvattuja ongelmia. Sen avulla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja liikennejärjestelmien kokonaistehokkuutta sekä käyttää polttoainetta nykyistä tehokkaammin. Tällaiset järjestelmät voivat auttaa kuljettajaa ajosuorituksessa ja estää ja välttää onnettomuuksia. Lisäksi ne voivat tarjota kuljettajalle reaaliaikaista tietoa tieverkostosta ruuhkien välttämiseksi. Niiden avulla voidaan myös optimoida ajoreittejä ja moottorin toimintaa, jolloin energiatehokkuus paranee. Älykkäillä järjestelmillä voidaan tukea kuljettajan, ajoneuvon ja tieympäristön vuorovaikutusta kokonaisvaltaisesti niin, että ajoneuvon omia itsenäisesti toimivia järjestelmiä täydennetään ajoneuvojen välistä sekä ajoneuvon ja tieinfrastruktuurin välistä yhteistyötä tukevilla teknologioilla ja entistä paremmalla liikenneverkon hallinnalla.

Mitä mahdollisuuksia älyjärjestelmät tarjoavat?

Miksi EU:n olisi lisättävä kansalaisten tietoisuutta näistä järjestelmistä?

- SeiSS-tutkimuksessa[9] arvioitiin, että jos kaikki ajoneuvot varustettaisiin eCall -toiminnolla (järjestelmä, joka soittaa automaattisesti hätäpuhelun auton joutuessa onnettomuuteen), kuolonuhrien määrä voisi vähentyä EU:ssa 5–15 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Tämä merkitsisi jopa 22 miljardin euron säästöjä. Lisäksi eCall -toiminto voisi lyhentää ruuhkissa käytettyä aikaa 10–20 prosentilla, mistä koituisi edelleen 2–4 miljardin kustannussäästöt.

- Samassa tutkimuksessa arvioitiin myös, että kulkusuuntaista valvontaa suorittavien ACC-järjestelmien ( Adaptive Cruise Control ) avulla voitaisiin jo vuonna 2010 välttyä jopa 4000 onnettomuudelta, vaikka vain 3 prosenttia ajoneuvoista varustettaisiin tällaisella järjestelmällä. ACC-järjestelmällä voidaan ehkäistä nimenomaan peräänajoja ja ketjukolareita.

- Sivuttaissuuntaista liikkumista valvovilla järjestelmillä eli ns. kaistavahdeilla (jotka varoittavat kaistaviivan ylityksestä ja avustavat kaistanvaihdossa) voitaisiin välttää vuonna 2010 kaikkiaan 1 500 onnettomuutta, vaikka vain 0,6 prosentissa ajoneuvoista olisi tällainen järjestelmä. Jos järjestelmä olisi 7 prosentissa ajoneuvoista, vältettäisiin vuonna 2020 jo 14 000 onnettomuutta.

- AWAKE-hankkeessa, jossa kehitettiin kuljettajan vireystasoa tarkkaileva järjestelmä , arvioitiin että varoittamalla kuljettajaa ajoissa tämän vireystason laskemisesta voitaisiin vähentää kuolemaan johtavien moottoritieonnettomuuksien määrää 30 prosentilla ja kaikkien kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 9 prosentilla.

- SMART NETS -hankkeessa osoitettiin, että parantamalla kaupunkien liikenteenohjauskeskusten reaaliaikaisen liikennetiedon laatua ja asiaan liittyvää ohjelmistotekniikkaa voitaisiin tehostaa liikenteenhallintaa ja vähentää ruuhkia ja paikallaan seisovia autojonoja jopa 40 prosentilla. Tämä vähentäisi huomattavasti polttoaineen kulutusta.

- Muillakin järjestelmillä, kuten nopeusvaroittimilla, alkolukoilla ja tiemaksujärjestelmillä voidaan tietyissä olosuhteissa tehdä liikenteestä puhtaampaa, turvallisempaa ja tehokkaampaa.

3.3. Euroopan tasoisen toiminnan tarve

Edellä kuvattujen ongelmien valossa näyttää siltä, että älyautojärjestelmistä voisi olla huomattavaa apua ratkaistaessa liikenteeseen liittyviä ongelmia. Ikävä kyllä, useimpia näistä järjestelmistä ei niiden tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta ole vielä markkinoilla, ja telematiikkajärjestelmiä tai uuden sukupolven aktiivisia turvatoimintoja on lähinnä luksusautoissa, jotka edustavat vain pientä osaa markkinoista. Kehitykselle on myös ollut tyypillistä, että joidenkin toimiviksi osoittautuneiden aktiivisten turvajärjestelmien laajamittainen käyttöönotto on kohdannut useita ongelmia ja vienyt hyvin pitkän ajan. Tästä ovat esimerkkejä ABS (yleistyminen kesti 20 vuotta), ESP (10 vuodessa 40 prosentin markkinaosuus) ja ACC (kehittäminen aloitettiin yli 25 vuotta sitten, mutta käyttö on vieläkin hyvin vähäistä)[10]. Suurimpana syynä ovat lainsäädännölliset esteet, automarkkinoiden äärimmäisen kova kilpailu, joka kutistaa voittomarginaaleja ja investoinneille saatavaa tuottoa, älykkäiden järjestelmien korkeat hinnat ja tästä johtuva kysynnän vähäisyys, yleinen tiedonpuute näiden järjestelmien potentiaalisista hyödyistä sekä selkeän liiketoimintamallin puuttuminen.

EUROTESTin tekemä laaja selvitys,[11] joka käsitti lähes 2 800 kuljettaa, osoitti, että vain puolet kuljettajista tunsi nykyiset aktiiviseen ja passiiviseen turvallisuuteen liittyvät ajoneuvon perusteknologiat (esimerkiksi vain 50 prosenttia vastaajista tiesi, mitä ABS-jarrujärjestelmä tekee). Samassa selvityksessä todettiin myös, että ” tarvitaan enemmän toimia sekä Euroopan tasolla että kansallisella tasolla, jotta kuljettajilla olisi paremmat tiedot turvallisemmista, vähemmän saastuttavista ja taloudellisemmista ajotavoista ". Kansalaisten ja päättäjien ei voida olettaa investoivan uuteen teknologiaan tai edistävän sen käyttöä, elleivät sen hyödyt ja käyttökelpoisuus ole hyvin selvillä. Jotta älyautojärjestelmien käyttäjäkysyntä lisääntyisi, on tärkeää laatia johdonmukainen tiedotusohjelma, jossa varotaan vääristämästä jälkiasennusmarkkinoita ja luomasta vääriä odotuksia järjestelmien mahdollisuuksien suhteen.

Lisäksi Euroopan liikennealan ongelmiin on löydettävä yhteisiä ratkaisuja Euroopan tasolla. Laajan käyttöönoton estävät pullonkaulat on poistettava, tuotteiden kysyntää on edistettävä ja alan keskeisten toimijoiden yhteisymmärrystä vahvistettava. e Safety-foorumin olemassaolo osoittaa selvästi, että älyautojärjestelmien laaja käyttöönotto ei onnistu pelkästään alan yritysten voimin. Onnistuminen edellyttää julkisen sektorin täyttä tukea varsinkin teknologioiden markkinoilletulon alkuvaiheessa. Teknologioiden puolestaan on oltava kypsässä kehitysvaiheessa, autettava ratkaisemaan Euroopan yhteiskunnallisia ongelmia ja tarjottava huippuinnovaatioita. Myös Cars 21 –aloitteessa[12], jossa keskitytään hahmottelemaan uutta 2000-luvun autoteollisuuden kilpailukykyistä sääntelyjärjestelmää, mainitaan e Safety-toiminta keskeisenä keinona vähentää liikennekuolemien määrää Euroopan teillä. Älyautoaloite on yhteydessä Cars 21 -aloitteeseen ja täydentää sitä tiedotustoimilla ja tutkimuksella. Tässä tiedonannossa ehdotetuilla toimilla voidaan myös huomattavasti edesauttaa ympäristöä pilaavien päästöjen vähentämistä ja auttaa autoteollisuutta pitämään lupauksensa vähentää uusien autojen hiilidioksidipäästöjä 140 grammaan kilometriä kohti vuoteen 2008 mennessä.

Jotta tekniset ratkaisut olisivat yhteensopivia kaikkialla EU:ssa, tarvitaan kattavaa eurooppalaista lähestymistapaa. Samalla tavalla kuin meneillään olevassa vuorovaikutusjärjestelmiin liittyvässä työssä, viranomaisilla on – standardoinnin lisäksi – tärkeä rooli otettaessa käyttöön tarvittavia infrastruktuureja ja niihin liittyviä älykkäitä ominaisuuksia sekä toteutettaessa kohdennettuja toimia, jotka mahdollistavat älykkään liikennejärjestelmän laajan käyttöönoton.

Tutkimuksen ja kehityksen alalla tarvitaan lisätoimia. Viime vuosikymmeninä Euroopassa on tehty muun muassa EU:n tutkimuspuiteohjelmien ansiosta mittavia investointeja tieto- ja viestintätekniikan käyttöön älykkäässä ajoneuvoteknologiassa. Puiteohjelmissa on kehitetty ja testattu useita teknologioita, joilla voidaan parantaa teiden ja ajoneuvojen turvallisuutta, vähentää ruuhkia ja tehostaa polttoaineen käyttöä. Tähänastista tutkimustoimintaa on kuitenkin vietävä eteenpäin keskittymällä arviointiohjelmiin sekä teknologioiden ja järjestelmien hienosäätöön, jotta niistä saataisiin älykkäämpiä, edullisempia ja luotettavampia. On myös tärkeää ylläpitää Euroopan teollisuuden kilpailukykyä verrattuna Japaniin ja Yhdysvaltoihin, joissa on samankaltaisia tutkimusohjelmia.

4. TAVOITTEET

Edellä selostetuista tarpeista, jotka koskevat älyautoihin liittyviä Euroopan tason toimia, voidaan johtaa älyautoaloitteelle seuraavat tavoitteet:

1. Koordinoidaan ja tuetaan älyautoaloitteen puitteissa sidosryhmien, kansalaisten, jäsenvaltioiden ja alan teollisuuden toimintaa.

2. Tuetaan älykkäämpien, puhtaampien ja turvallisempien ajoneuvojen tutkimusta ja kehitystä sekä edesautetaan tutkimustulosten käyttöä ja hyödyntämistä.

3. Lisätään tietoisuutta tieto- ja viestintäteknisistä ratkaisuista, jotta niiden kysyntä kuluttajien keskuudessa kasvaisi ja ne hyväksyttäisiin yhteiskunnallisin ja taloudellisin perustein laajempaan käyttöön.

5. EHDOTETUT TOIMET

5.1. Tuetaan ja koordinoidaan jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien toimintaa

Älyautoaloitteen ensimmäiseen tavoitteeseen pyritään e Safety-foorumin tuella. e Safety-foorumin toimintaa kuvataan komission kahdessa e Safety-tiedonannossa[13]. Foorumi pyrkii poistamaan pullonkauloja, jotka vaikeuttavat älykkäiden ajoneuvojärjestelmien markkinoillepääsyä. Tähän pyritään rakentamalla yhteisymmärrystä sidosryhmien välillä ja antamalla suosituksia jäsenvaltioille ja EU:lle. Foorumi perustettiin vuonna 2003, ja siihen kuuluu nyt yli 150 jäsentä, jotka edustavat kattavasti eri liikenneturvallisuuden alan sidosryhmiä. Foorumissa on tähän mennessä perustettu yksitoista teollisuusvetoista työryhmää käsittelemään ensisijaisiksi valittuja aiheita. Foorumi on tuottanut huomattavan määrän hyödyllisiä raportteja, joita on hyödynnetty teollisuuden omissa aloitteissa ja alan politiikan laadinnassa. Foorumissa varmistetaan yhteydet rinnakkaisiin ja täydentäviin toimiin älykkäiden liikennejärjestelmien alalla. Näitä ovat esimerkiksi Cars 21 -aloite, tieliikenneturvallisuuden eurooppalainen toimintaohjelma ja erityisesti tieliikenneturvallisuuden eurooppalainen peruskirja[14], Lissabonin toimintaohjelmassa julkistettu Älykkäät liikennejärjestelmät logistiikan ja intermodaaliliikenteen alalla -aloite sekä ympäristöalalla toimiva eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman ECCP:n alainen kevyitä ajoneuvoja käsittelevä työryhmä[15]. Älyautoaloitteen edistyessä pidemmälle komissio harkitsee e Safety-foorumin toiminnan laajentamista turvallisuusnäkökohtien lisäksi myös tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen puhtaamman liikenteen kehittämisessä.

Foorumi tulee olemaan yksi älyautoaloitteen peruspilareista ja keskeinen yhteyskanava päättäjien suuntaan.

Älyautoaloitteen ensimmäisen tavoitteen osalta e Safety-foorumi tukee jatkossakin komission toimia työryhmiensä kautta. Lisäksi ehdotetaan seuraavia toimia:

4. Toisessa eSafety-tiedonannossa eCall kansalaisten käyttöön ehdotettuihin toimenpiteisiin liittyvät jatkotoimet ja niitä koskeva raportointi. Erityisesti pitäisi keskittyä seuraaviin kysymyksiin: eCall yhteistoimintamuistion allekirjoittaminen jäsenvaltioissa, yhteisen hätänumeron 112/E112 käyttöönoton tilanne, edistyminen toimissa, joilla parannetaan hätäkeskusten valmiuksia käsitellä sijaintitiedoilla varustettuja E112-puheluja ja automaattisia hätäpuheluja sekä tilanne sijaintitietoa hyödyntävien hätäpalvelujen tarjonnassa ja kyvyssä tarjota hätäpalveluja eri kielillä.

5. Komission suosituksen antaminen älykkäiden ajoneuvojärjestelmien käyttöliittymien suunnittelusta ja turvallisesta käytöstä. Suosituksella on määrä päivittää 21. joulukuuta 1999 annettu komission suositus Turvalliset ja tehokkaat ajoneuvoihin asennettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät: käyttöliittymiä koskevat eurooppalaiset periaatteet. Tarkoituksena on ottaa huomioon myös teknologian kehitys kuluneiden viiden vuoden aikana.

6. Selvityksen tekeminen mahdollisuuksista käyttää kansallisesti sopivia kannustinjärjestelmiä, joilla tuettaisiin kehittyneillä turvallisuustoiminnoilla varustettujen ajoneuvojen hankintaa sekä turvallisuusjärjestelmien jälkiasennuksia. Mahdolliset verokannustimet olisi otettava jäsenvaltioissa käyttöön siten, että niiden käyttö koordinoidaan koko EU:n tasolla. Näin voidaan välttää sisämarkkinoiden pirstaloituminen. Verokannustimet tulisi toteuttaa pääasiassa käyttämällä eriytettyä verotusta niin, että pyritään saamaan kuluttajat suosimaan tiettyjä tarkoin määriteltyjä ajoneuvotyyppejä, joihin on asennettu kehittyneitä turvajärjestelmiä, tai asennuttamaan tällaisia järjestelmiä jälkikäteen ajoneuvoon. Kaikki kannustinjärjestelmät, kuten älyautoteknologiaa tukevat kansalliset kannustimet, on suunniteltava tarkoin valtiontukisääntöjen mukaisiksi.

7. Selvityksen tekeminen ajoneuvojen välisessä viestinnässä tarvittaviin radiotaajuuksiin liittyvistä kysymyksistä sekä seminaarin järjestäminen älyautoaloitteen taajuusnäkökohdista [16]. Taajuustarpeet edellyttävät koordinointia asianomaisten tahojen kesken jo teknisen kehityksen varhaisessa vaiheessa, jotta tarvittavat taajuudet saataisiin aikanaan käyttöön.

8. Jatkotoimien toteuttaminen liittyen suositukseen, joka koskee eurooppalaisen säännöstön laatimista kehittyneiden kuljettajan apujärjestelmien kehittämistä ja testausta varten[17].

5.2. Älykkäämpiin, puhtaampiin ja turvallisempiin ajoneuvoihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö

Älyautoaloitteeseen sisältyvät toimet rakentuvat EU:n tutkimuspuiteohjelmissa saavutetuille tuloksille[18].

Älyautoaloitteen pitkän aikavälin tavoitteet voidaan saavuttaa vain tutkimusyhteistyöllä, ja ne sisältyvätkin seitsemännen puiteohjelman tieto- ja viestintäteknologiaosioon aihealueeseen Yhteiskunnan haasteisiin vastaava tieto- ja viestintätekniikka. Tavoitteena on kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia kuljetusjärjestelmiä ja -palveluja, joiden avulla ihmiset ja tavarat saadaan liikkumaan turvallisemmin, ympäristöystävällisemmin, mukavammin ja tehokkaammin. Älyautoaloitteen tutkimuspainotukset tukevat kaikilta osin Euroopan tieliikenteen tutkimuksen neuvoa-antavan elimen ERTRACin[19] strategisia tutkimuslinjauksia. Älyautoaloitteen toiseen tavoitteeseen liittyen esitetään seuraavia toimia:

9. Järjestelmien toimittajat ja autonvalmistajat ovat eurooppalaisen tutkimusyhteistyön avulla pystyneet kehittämään aktiivisia turvallisuusjärjestelmiä onnettomuuksien välttämiseksi tai niiden seurausten lieventämiseksi. Tulevaisuudessa alan tutkimuksessa olisi jatkettava tähänastista työtä sekä kiinnitettävä huomiota kuljettajan apujärjestelmien seuraavan sukupolven tarpeisiin. Nämä liittyvät esimerkiksi entistä parempaan suorituskykyyn, luotettavuuteen ja turvallisuuteen sekä entistä alhaisempaan polttoaineenkulutukseen. Lisäksi on pyrittävä poistamaan sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvien häiriöiden riskit. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä edullisempia, älykkäämpiä ja nopeammin toimivia komponentteja.Kuudennessa puiteohjelmassa on käynnistetty ensimmäinen joukko hankkeita, joissa tarkastellaan ajoneuvojen välisen sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin välisen tiedonsiirron mahdollisuuksia. Tällaisia yhteistyöhön pystyviä järjestelmiä on tutkittava lisää, jotta voidaan siirtyä teoreettisista perusmalleista integroituihin järjestelmiin, joiden myötä päästään suorittamaan toiminnallisia testejä ja validointeja. Erilaiset matkustajille tarjottavat liikennetietopalvelut ovat nousseet keskeiseen asemaan pyrittäessä parantamaan mahdollisuuksia käyttää liikennepalveluja. Kehitteillä on avoimia järjestelmiä, joiden avulla matkustajat voivat saada tietoa sujuvasti missä tahansa. Näiden yleistyminen markkinoilla on kuitenkin hidasta, ja tarvitaankin lisää tutkimusta ja kehitystä, jotta voidaan luoda toimivia liiketoimintamalleja ja saada palveluille käyttäjien hyväksyntä.Tieto- ja viestintätekniikan tutkimuksen avulla olisi pyrittävä edistämään myös eri liikennemuotoja yhdistelevien kuljetuspalvelujen käyttömahdollisuuksia . Tämä koskee erityisesti rahtiliikennettä, jossa kuljetuskapasiteetin tehokkaammalla hallinnalla voidaan suoraan vähentää polttoaineen kulutusta. Tieto- ja viestintätekniikalla olisi pyrittävä poistamaan myös tällaisen ns. multimodaaliliikenteen taloudellisia esteitä parantamalla koko järjestelmän tiedonkulkua.Edellä kuvattua tutkimustoimintaa on täydennettävä toimilla, joilla voidaan osoittaa älykkäiden ajoneuvojärjestelmien hyödyt ja käyttökelpoisuus.

10. Seitsemännessä puiteohjelmassa on tarkoitus käynnistää kokonaisvaltainen tekninen ja sosioekonominen arviointiohjelma, joka perustuu toiminnallisiin kenttäkokeisiin (FOT) . Ohjelmassa arvioidaan todellisissa olosuhteissa tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien älyautojärjestelmien vaikutuksia kuljettajan ajokäyttäytymiseen ja ajodynamiikkaan. Kenttäkokeet toimivat perustana myös kehittyneiden älyjärjestelmien kustannus/hyöty-analyysille sekä kokonaisarviolle niiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ja liikennejärjestelmän tehokkuuteen.Tällaisten järjestelmien käyttöönotto edellyttää sekä autoteollisuuden sitoutumista että toisaalta investointeja viranomaisten vastuulle kuuluvaan infrastruktuuriin. Viranomaisten mahdollinen osallistuminen toimintaan perustuu vaikutusten arviointeihin, joissa kustannus/hyöty-laskelmilla on keskeinen asema. Kenttäkokeet tarjoavat todellisesta käytöstä saatua tietoa tällaisten analyysien pohjaksi. Ohjelmassa olisi keskityttävä lähes markkinavalmiisiin järjestelmiin, jotka voidaan saada nopeasti tarjolle riittävän suureen määrään ajoneuvoja. Arviointiohjelman tulokset riippuvat suuresti jäsenvaltioiden sitoutumisesta ja osallistumisesta testien määrittelyyn, toteuttamiseen ja seurantaan. Sama pätee keskenään yhteistyöhön kykeneviä älykkäitä järjestelmiä koskevaan työhön, jossa sekä kaupunkialueiden teiden että kaupunkien välisten teiden ylläpitäjillä on keskeinen rooli tavoiteltujen hyötyjen saavuttamisen kannalta.

11. Euroopan unionissa olisi tuettava ja edistettävä vaatimustenmukaisuuden testaamisen ja suorituskyvyn arvioinnin riippumattoman ohjelman perustamista. Tässä yhteydessä olisi käytettävä hyväksi Euroopan tärkeimpien tutkimuskeskusten olemassa olevia valmiuksia ja kapasiteettia. Passiivista turvallisuutta (esim. törmäyskestävyys) ja päästöjä varten on jo olemassa selvät testausmenetelmät tyyppitestausta varten, kun taas tieto- ja viestintäteknisille järjestelmille ei ole olemassa yhdenmukaistettuja ominaisuuksien testausmenetelmiä. Nyt onkin kiireellisesti ryhdyttävä pohtimaan tällaisten järjestelmien suorituskyvyn mittaamisen kriteerejä ja menetelmiä. Muutamat eurooppalaiset testauslaitokset ovat hankkineet paljon kokemusta tieto- ja viestintäteknisten liikenteen turva- ja tehostamisjärjestelmien suorituskykytesteistä. Asiassa voidaankin laatia kattava aloite tiiviissä yhteistyössä autoteollisuuden, sen alihankkijoiden, eurooppalaisten standardointielinten, jäsenvaltioiden ja EuroNCAPin[20] kanssa. Aloite kattaisi toteutettavuustutkimuksen, jossa pyrittäisiin löytämään sopivat testausmenetelmät ja paras organisaatiorakenne ohjelmalle. Seuraavassa vaiheessa voitaisiin käynnistää seitsemässä puiteohjelmassa hanke, jossa kehitettäisiin testausmenetelmälle optimaalisia käyttötapoja, tehtäisiin alustavia suorituskykytestejä ja lisättäisiin yhteyksiä standardointielimiin.

5.3. Lisätään tietoisuutta älyautojen tieto- ja viestintäteknisistä ratkaisuista

Älyautoaloitteen tiedotusosiolla edistetään aktiivista tiedon välitystä laajalle yleisölle, jotta kuljettajat ja päättäjät saataisiin tietoisemmiksi älykkäiden ajoneuvojärjestelmien tarjoamista mahdollisuuksista, käyttäjäkysyntä lisääntyisi ja järjestelmistä tulisi sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti hyväksytympiä. Älyautoaloitteen kolmanteen tavoitteeseen liittyen esitetään seuraavia toimia:

12. Järjestetään säännöllisesti ” älyautotapahtumia ”. Tapahtumilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri näkyvyys tiedotusvälineissä esimerkiksi järjestämällä tutkimustulosten esittelytilaisuuksia ja seminaareja sekä tiedottamalla asiaa koskevien integroitujen hankkeiden toiminnasta.

13. Tuetaan ja käynnistetään kohdennettuja toimia, joilla lisätään tietoisuutta älyautojärjestelmistä. Tässä yhteydessä voitaisiin esimerkiksi tuottaa lyhyitä, tarkoin kohdennettuja televisiosarjoja tai -dokumentteja , joissa esiteltäisiin eri älyautojärjestelmiä. Lisäksi voitaisiin käynnistää laaja vertailuanalyysi toimista, joilla jäsenvaltiot ja alan teollisuus pyrkivät edistämään älykkäiden ajoneuvojärjestelmien käyttöönottoa.

14. Edistetään alan tiedottamista käsittelevän yhteistyöryhmän (”eSafety Communication Platform”) perustamista. Yhteistyöryhmä pyrkisi parantamaan, koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan loppukäyttäjille suunnattuja eri tahojen tiedotustoimia. Tätä on ehdottanut e Safety-foorumin käyttäjätiedotustyöryhmä (User Outreach Working Group). Työryhmässä joukko alan teollisuuden edustajia totesi, että asiaa koskevan tietoisuuden lisääminen käyttäjien keskuudessa EU-tasolla edellyttää tällaisen muodollisen organisaation perustamista. Toiminnassa hyödynnetään parhaista toimintatavoista koottua keinovalikoimaa ja kokeiluluontoisia käyttäjäkampanjoita, joiden vaikutuksia testataan useassa jäsenvaltiossa.

15. Tuetaan ja edistetään i2010-tiedotuksen ja muiden kohdennettujen toimien avulla sidosryhmien omia aloitteita , joilla pyritään älyautoaloitteen tavoitteisiin.

5.4. Älyautoaloitteen seuranta

Älyautoaloitteen etenemisen mittaamiseksi käynnistetään seurantaohjelma , jossa arvioidaan ehdotettujen toimien edistymistä eurooppalaisella, kansallisella ja toimialatasolla tiettyjen indikaattorien avulla.

6. PÄÄTELMÄT

Tässä tiedonannossa keskitytään i2010-aloitteen kolmanteen osioon, jonka tavoitteena on sellaisen kaikille yhteisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan rakentaminen, joka pystyy tarjoamaan parempaa elämänlaatua ja parempia julkisia palveluja. Tiedonannossa ehdotetaan ns. älyautoaloitetta, jolla on kolme päätavoitetta: 1) eri sidosryhmien toiminnan koordinointi e Safety-foorumin kautta, 2) alan tutkimuksen ja kehityksen tukeminen sekä 3) älykkäitä ajoneuvojärjestelmiä ja niiden tarjoamia hyötyjä koskeva käyttäjille suunnattu tiedottaminen ja näiden järjestelmien käyttöönoton nopeuttaminen markkinoilla.

Tiedonannossa korostetaan tieto- ja viestintätekniikan strategista merkitystä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen voidaan rakentaa älykkäämpiä, turvallisempia ja puhtaampia ajoneuvoja, jotka auttavat ratkaisemaan tieliikenteeseen liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tiedonannossa esitetään älyautoaloitetta poliittiseksi viitekehykseksi, joka ohjaisi eri sidosryhmien toimintaa tällä alalla pyrittäessä nopeuttamaan älykkäiden ajoneuvojärjestelmien käyttöönottoa Euroopassa ja muilla markkinoilla. Tavoitteisiin pyritään selkeästi määritellyillä toimilla, joissa hyödynnetään politiikan laatimiseen sekä tutkimukseen ja tiedotukseen liittyviä keinoja.

Jäsenvaltiot ovat älyautoaloitteen keskeinen sidosryhmä. Komissio pyytää jäsenvaltioilta tukea tässä tiedonannossa esitetyille tavoitteille ja korostaa tarvetta toimia asiassa yhdessä koko Euroopan tasolla. Jäsenvaltioita pyydetäänkin ryhtymään aktiivisesti esitettyihin toimiin yhdessä komission, alan teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa.

[1] KOM(2005) 229 lopullinen: ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta”

[2] Lähde: Energian ja liikenteen pääosasto.

[3] Lähde: Eurostat.

[4] KOM(2001) 370 lopullinen: Valkoinen kirja - Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika.

[5] KOM(2003) 311 lopullinen: Tieliikenneturvallisuuden eurooppalainen toimintaohjelma - Tieliikenteen kuolonuhrien määrän puolittaminen EU:ssa vuoteen 2010 mennessä: yhteinen vastuu; KOM(2003) 542 lopullinen: Turvallisia ja älykkäitä ajoneuvoja tieto- ja viestintätekniikan avulla.

[6] Lähde: Eurostat.

[7] GIDAS-tietokanta.

[8] Lähde: Hella KG Hueck & Co -yrityksen esitys AMAA 2004 -konferenssissa.

[9] Exploratory Study on the potential socio-economic impact of the introduction of Intelligent Safety Systems in Road Vehicles : SeiSS-tutkimuksen loppuraportti.

[10] ABS: Antilock Braking System (jarrujen lukkiutumisen estojärjestelmä); ESP: Electronic Stability Programme (elektroninen ajovakauden hallintajärjestelmä); ACC: Adaptive Cruise Control (järjestelmä, joka valvoo etäisyyttä edessä ja takana olevaan ajoneuvoon).

[11] http://www.eurotestmobility.net/eurotest.php?itemno=86&lang=EN.

[12] Lisätietoja CARS 21 -aloitteesta ja sen loppuraportti saatavilla osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/enterprise/automotive/pagesbackground/competitiveness/cars21.htm .

[13] KOM(2003) 542 lopullinen: Turvallisia ja älykkäitä ajoneuvoja tieto- ja viestintätekniikan avulla sekä KOM(2005) 431 lopullinen: Toinen eSafety-tiedonanto: eCall kansalaisten käyttöön.

[14] http://europa.eu.int/comm/transport/road/roadsafety/rsap/charter.htm.

[15] http://forum.europa.eu.int/Public/irc/env/eccp_2/library .

[16] Radiotaajuuspäätöksen mukaisesti. [17],MNOmnopêS T W t u HI±²³

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä).

[18] PREVENT-hankkeen RESPONSE 3 -osion tulokset, ks. http://www.prevent-ip.org/.

[19] http://www.cordis.lu/ist/so/esafety-road/home.html.

[20] European Road Transport Research Advisory Council , ks. http://www.ertrac.org/.

[21] Eurooppalainen uusien automallien arviointijärjestelmä ( European New Car Assessment Programme ). Ks. www.euroncap.com.