52005DC0274

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.6.2005

KOM(2005) 274 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman sekä Euroopan yhteisön ja Kanadan välisen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman arvioinnista

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman sekä Euroopan yhteisön ja Kanadan välisen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman arvioinnista

1. JOHDANTO

Tämä tiedonanto on laadittu 18. joulukuuta 2000 Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä allekirjoitetun sopimuksen[1] 7 artiklan nojalla sekä 19. joulukuuta 2000 Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välillä allekirjoitetun sopimuksen[2] 7 artiklan nojalla.

Lopullinen arviointikertomus sekä ohjelman taustatiedot julkistetaan seuraavassa Internet-osoitteessa: (http://europa.eu.int/comm/dgs/education_culture/evalreports/index_en.htm).

2. YHTEISTYÖOHJELMAT

2.1 Tavoitteet

Molempien ohjelmien tärkeimpinä tavoitteina on edistää läheisempää yhteisymmärrystä Euroopan unionin sekä Amerikan yhdysvaltojen ja Kanadan kansojen välillä sekä niiden kielten, kulttuurien ja instituutioiden laajempaa tuntemusta[3] ja parantaa henkilöresurssien kehittämisen laatua Euroopan unionissa sekä Amerikan yhdysvalloissa ja Kanadassa.

2.2 Toimintatavat

Tärkein toimintamuoto on kolmivuotinen yhteenliittymien täytäntöönpanohanke . Siinä opiskelijat hyötyvät kansainvälisestä opetussuunnitelmasta ja kulttuurisesta lisäulottuvuudesta, jonka opinnot saavat innovatiivisen opetussuunnitelman ja ulkomailla opiskelun myötä.

EY–USA-yhteistyöohjelmaan kuuluu lisäksi yksivuotisia yhteenliittymien valmistelevia hankkeita sekä yksi- tai kaksivuotisia täydentäviä toimia . Valmistelevien hankkeiden tarkoituksena on antaa laitoksille, joilla on vain vähän tai ei lainkaan kansainvälistä kokemusta, tilaisuus suunnitella mahdollinen täytäntöönpanohanke ja kehittää sitä. Täydentävät toimet voivat olla joko erillisiä tai kolmivuotiseen yhteenliittymien täytäntöönpanohankkeeseen liittyviä, ja niissä tarjotaan mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen monialaisten aihepiirien yhteydessä tai laatustandardeihin ja opintosuoritusten sekä pätevyyksien tunnustamiseen liittyvien kysymysten käsittelyyn.

Jokaisessa yhteenliittymässä on oltava mukana vähintään kuusi kumppania. Kumppaneina on oltava vähintään kolme eurooppalaista korkea-asteen tai ammatillista oppilaitosta, jotka ovat lähtöisin ainakin kolmesta eri jäsenvaltiosta, ja vähintään kolme eri kanadalaista (EY–Kanada-yhteistyöohjelma) tai yhdysvaltalaista (EY–USA-yhteistyöohjelma) korkea-asteen tai ammatillista oppilaitosta.

EY–USA-yhteistyöohjelmassa on lisäksi Fulbright–EU-tukijärjestelmä , josta myönnetään tukea koko lukuvuodeksi tai yhdeksi lukukaudeksi Euroopan unioniin tai EY:n ja Yhdysvaltojen suhteisiin liittyvää tutkimus- tai luennointitoimintaa tai opintoja varten Yhdysvalloissa tai Euroopan unionissa sijaitsevassa akkreditoidussa oppilaitoksessa.

Lisätietoa edellä kuvatuista toimintamuodoista on saatavilla sopimusten liitteissä[4] sekä äskettäin julkaistuihin hankkeiden rahoitushakemusilmoituksiin liittyvissä hakuohjeissa[5].

2.3 Rahoitus ja tuotokset

Euroopan yhteisö myöntää rahoitusta suoraan Euroopan unionissa toimivien kumppanien käyttöön. Yhdysvallat ja Kanadan hallitus myöntävät rahoitusta suoraan omissa maissaan toimivien kumppanien käyttöön. Meneillään olevalla rahoituskierroksella saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta annetaan yksityiskohtaisia tietoja kunkin ohjelman verkkosivustolla[6].

Ohjelmarahoitus perustuu kunkin sopimuksen osapuolten väliseen kokonaisvaltaiseen yhteensovittamiseen. Euroopan unionin rahoituskehys on EY–Kanada-yhteistyöohjelmassa noin 0,7 miljoonaa euroa ja EY–USA-yhteistyöohjelmassa noin 1,7 miljoonaa euroa.

EY–USA-yhteistyöohjelma (paitsi Fulbright–EU) |

Vuosi | EU:n rahoitus (milj. €) Budjettikohta 15 02 03 (entinen B7-830) | Yhdysvaltain rahoitus (milj. USD) | Hankkeiden lukumäärä | Hankkeisiin osallistuvien EU:n laitosten lukumäärä* | Hankkeisiin osallistuvien yhdysvaltalaisten laitosten lukumäärä* |

2001 | 1,5 | 2,0 | 13 | 33 | 38 |

2002 | 1,6 | 2,2 | 13 | 40 | 40 |

2003 | 1,6 | 2,1 | 12 | 40 | 37 |

2004 | 1,9 | 2,3 | 13 | 41 | 39 |

Yhteensä | 6,6 | 8,6 | 51 | 154 | 154 |

EY–Kanada-yhteistyöohjelma |

Vuosi | EU:n rahoitus (milj. €) Budjettikohta 15 02 03 (entinen B7-830) | Kanadan rahoitus (milj. CAD) | Hankkeiden lukumäärä | Hankkeisiin osallistuvien EU:n laitosten lukumäärä* | Hankkeisiin osallistuvien kanadalaisten laitosten lukumäärä * |

2001 | 0,7 | 1,2 | 6 | 23 | 25 |

2002 | 0,7 | 1,2 | 6 | 21 | 26 |

2003 | 0,8 | 1,2 | 6 | 19 | 19 |

2004 | 0,8 | 1,2 | 6 | 21 | 19 |

Yhteensä | 3,0 | 4,8 | 24 | 84 | 89 |

* Jotkin laitokset saattavat osallistua useaan ohjelmaan.

Fulbright–EU-tukijärjestelmä |

Vuosi | Tuen määrä | Tuensaajien määrä |

2001 | 60 000 | 9 |

2002/2003 | 129 000 | 11 |

2004 | 100 000 | 8 |

Yhteensä | 289 | 28 |

3. ARVIOINTI

Vuoden 2004 huhtikuussa julkaistun tarjouskilpailun[7] tuloksena syyskuussa 2004 tehtiin Ecorys NEI -yrityksen (Alankomaat) kanssa sopimus korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen EY–USA- ja EY–Kanada-yhteistyöohjelmien väliarvioinnista. Arviointi käynnistettiin lokakuussa 2004, ja se kesti viisi kuukautta, vuoden 2005 helmikuun loppuun. Komissio sai lopullisen arviointiraportin 4. maaliskuuta 2005.

Arviointimenetelmä perustui käytäntöön, jossa arvioijat keräsivät arvioitavat tiedot tositteista, kirjallisiin lähteisiin (ohjelmaan liittyvä asiakirja-aineisto, hakemukset, raportit ja tietokannat) perustuvista tutkimuksista, kyselytutkimuksista ja haastatteluista sekä kohderyhmiltä ja tapaustutkimuksista. Tietoja kerättiin Euroopan unionissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

4. ARVIOINNIN TULOKSET

Puolueettoman arvioinnin tuloksena todettiin, että ohjelmat ovat tehokas keino luoda pitkäaikaisia transatlanttisia kumppanuuksia korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Arvioijat havaitsivat, että lähes kaikissa hankkeissa onnistuttiin luomaan yhteiseen tai yhdessä kehitettyyn opintosuunnitelmaan perustuvaa opiskelijavaihtoa. Ohjelmien ansiosta osallistuvat laitokset, tiedekunnat ja opiskelijat saivat huomattavasti lisäpontta pitkäaikaisten suhteiden solmimiseen yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten kumppaneiden kanssa, ja ohjelmilla merkittävästi lisättiin osallistujien kulttuurienvälistä tietämystä ja taitoja kaikilla tasoilla. Arvioijien päätelmien mukaan ohjelmissa on vielä runsaasti hyödynnettävää potentiaalia, joka saadaan käyttöön vain lisäämällä huomattavasti käytettävissä olevia määrärahoja. Komissio on yhtä mieltä siitä, että ohjelmilla on vielä paljon annettavaa.

4.1 Toimenpidelogiikka

Arvioijien mukaan ohjelmat ovat nykyisessä muodossaan johdonmukaisia ja toimivat hyvin, ja niiden toimenpidelogiikan kaikki perusoletukset näyttävät yleensä olevan päteviä. Arvioijat katsoivat, että ohjelmat täydentävät muita asiaankuuluvia toimia. Ohjelmien tuloksiin viime vuosina vaikuttaneita merkittäviä ulkoisia tekijöitä ei havaittu, lukuun ottamatta syyskuun 11. päivän tapahtumien kielteistä vaikutusta yhdysvaltalaisten opiskelijoiden halukkuuteen opiskella ulkomailla. Komissio yhtyy arvioijien näkemykseen tältä osin.

4.2 Relevanssi

Arvioijat totesivat ohjelmien säilyneen relevantteina suhteessa tavoitteisiin, joita ovat transatlanttisen yhteistyö lujittaminen ja koulutusjärjestelmien laadun parantaminen Euroopan unionissa. Hankkeisiin osallistuvat kumppanit, opiskelijat ja muut sidosryhmät pyrkivät virallisiin tavoitteisiin ja etenkin ”keskinäisen yhteisymmärryksen edistämiseen” ja ”henkilöresurssien kehittämisen laadun parantamiseen”. Arvioijien mukaan ohjelmat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, vaikka määrärahojen vähyys rajoittaa koko potentiaalin hyödyntämistä. Arvioijat kuitenkin huomauttivat, että osallistuvat laitokset eivät pidä ohjelman kaikkia virallisia tavoitteita yhtä tärkeinä.

4.3 Vaikuttavuus

Arvioijat totesivat ohjelmien tuotosten ja vaikutusten olevan täysin johdonmukaisia suhteessa niiden tavoitteisiin. Arvioijat pitivät kuitenkin ohjelmia liian pienimuotoisina systemaattisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Myös Euroopan komission harjoittamaa ohjelmien hallinnointia pidettiin ”byrokraattisena”.

Ohjelmien avulla osaltaan parannetaan korkea-asteen koulutuksen perustutkintoa tai ylempää tutkintoa sekä ammatillista tutkintoa suorittavien opiskelijoiden koulutuksen laatua, ja sillä merkittävästi lisätään osallistujien kulttuurienvälistä yhteisymmärtämystä kaikilla tasoilla. Suurin osa opiskelijavaihtoon osallistuvista opiskelijoista ja laitosten henkilöstöstä kertoo henkilökohtaisista kokemuksistaan ystävilleen ja perheilleen kotimaassa ja tällä tavoin edistää laajemmin kulttuurienvälistä transatlanttista yhteisymmärrystä. Ohjelmat ovat lisänneet osallistuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Arvioijat totesivat, että opiskelijoiden osallistuminen transatlanttisiin vaihtoihin parantaa heidän kansainvälisiä uramahdollisuuksiaan.

Ohjelmiin osallistuville korkea-asteen ja ammatillisille koulutuslaitoksille myönnetyn taloudellisen tuen ansiosta on huomattavasti edistetty transatlanttisia yhteyksiä.

4.4 Tehokkuus

Ohjelmia pidetään kustannustehokkaina, varsinkin kun otetaan huomioon, että useiden jäsenvaltioiden laitosten kanssa solmittavan transatlanttisen kumppanuuden perustamiseen liittyvät valmistelu- ja organisointikustannukset ovat korkeat. Arvioijat totesivat, että hankekohtainen budjetti vaikuttaa juuri riittävän hankkeiden toimien toteuttamiseen. Tehokkuutta voitaisiin lisätä erottamalla paremmin toisistaan valmistelevat hankkeet ja varsinaiset täytäntöönpanohankkeet sekä myöntämällä rahoitusta opiskelija- ja henkilöstövaihtoon vain silloin, kun on kyse hankkeista, joissa on edetty pidemmälle yhteistyöpuitteiden kehittämisessä ja esimerkiksi luotu selkeä institutionaalinen kiinnekohta tai hyvä työskentelyverkosto tai saatu aikaan opintosuoritusten tunnustamista, opiskelijoiden valintaa ja valmisteluja koskeva sopimus.

Lisäksi arvioijat korostivat, että komission yksiköiden olisi verrattava järjestelmällisemmin hankkeiden tuloksia. Arvioijat ehdottavat ohjelmisto- tai Internet-perusteisen seurantajärjestelmän käyttöönottoa.

Komissio on osittain arvioijien kanssa samaa mieltä. Tehokkuutta voidaan parantaa nostamalla vaatimustasoa soveltamisvaiheessa ja rahoittamalla hankkeita, joissa pystytään valinnan ajankohtana osoittamaan, että hanke on edennyt pitkälle yhteistyössä. On hyvin vähän todisteita siitä, että valmistelevilla avustuksilla parannettaisiin hankkeen laatua. Internet-pohjaisesta seurantajärjestelmästä komissio toteaa, ettei järjestelmän käyttöönotto ole perusteltua ohjelmien koon vuoksi. Ehdotettua seurantajärjestelmää voidaan harkita vain yhteisön muiden koulutusalan ohjelmien kehittämisen yhteydessä.

4.5 Hyödyllisyys ja kestävyys

Arvioijien mukaan ohjelmasta on koitunut huomattavaa ja mahdollisesti pitkäkestoista hyötyä osallistuville yksittäisille henkilöille ja laitoksille. Nykyisten hankekumppanien suunnitelmien ja aiempien hankkeiden tulosten perusteella voidaan todeta, että hankkeet ovat hyvin kestäviä, vaikka kaikkia toimia ei jatketa samalla tavalla. Vaihtoehtoisten rahoituslähteiden puuttuminen hankkeen päätyttyä on este opiskelijavaihdon jatkumiselle.

Ohjelmissa otetaan toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon. Atlantin molemmin puolin sijaitsevien yliopistojen välillä on tehty kahdenvälisiä sopimuksia. Ohjelmat tuovat kuitenkin mukanaan Euroopan unionin monenvälisen ulottuvuuden, jota ei ole kahdenvälisissä sopimuksissa. Lisäksi hallinnoimalla ohjelmaa Euroopan unionin tasolla saavutetaan mittakaavaetuja.

4.6 Fulbright–EU-tukijärjestelmä

Fulbright–EU-tukijärjestelmä on pieni mutta tärkeä osa EY–USA-yhteistyöohjelmaa. Arvioijat katsoivat, että tukijärjestelmän tehtävänä on lujittaa poliittisia ja kulttuurisia yhteyksiä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä. Euroopan unionin osallistujista suurin osa edustaa Euroopan yhdentymistä käsitteleviin opintoihin erikoistuneita laitoksia. Arvioijat korostivat kuitenkin, että Fulbright–EU-tukijärjestelmää ei juuri tunneta kansallisissa yliopistoissa. Fulbright–EU-tukijärjestelmän tuensaajat vaikuttavat tyytyväisiltä annettuihin mahdollisuuksiin ja saatuun tukeen.

5. SUOSITUKSET

Seuraavassa esitetään arvioijien suositukset (kursivoituna) sekä komission kommentit niihin.

5 .1 Toimenpidelogiikka

1. Koska kaikkien tavoitteiden yhtäläistä merkitystä ei ole vielä tunnustettu, suosittelemme ohjelman kuuden virallisen tavoitteen priorisointia (ohjelmien erityistavoitteiden mukaan). Etenkin tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää oppimista ja etäopetusta koskevien tavoitteiden poistamista tai uudelleenmuotoilua olisi harkittava.

Komissio yhtyy tähän suositukseen.

5.2 Relevanssi

2. Kanadalaisten opiskelijoiden osallistuminen on nykyisin rajattu koskemaan enintään 30-vuotiaita korkea-asteen koulutuksen perustutkintoa tai ylempää tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Elinikäisen oppimisen periaate huomioon ottaen rajoitusta olisi lievennettävä. Sen vuoksi arviointiryhmä suosittelee EY–Kanada-yhteistyöohjelmaan liittyvän ikärajan uudelleentarkastelua.

Ikäraja perustuu Kanadan määräyksiin.

3. Lisäksi suosittelemme ohjelman laajentamista koskemaan jatko-opiskelijoita, koska jatko-opiskelijoiden vaihtoon on tarvetta.

Laajentaminen heikentäisi ohjelman vaikutuksia, koska korkea-asteen koulutuksen perustutkintoa tai ylempää tutkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihtoon käytettävissä olevat vähäiset resurssit pienenisivät entisestään.

5.3 Vaikuttavuus

4. a) Jotta hankesuunnittelu vastaisi paremmin tosiasiallista hankekautta, suosittelemme yksivuotisten valmistelevien hankkeiden laajempaa käyttöä mieluiten kiinteänä osana yhteenliittymähankkeita. b) Lisäksi suosittelemme, että ohjelmien hallintojohtajat ilmoittavat selvästi mahdollisimman pian kantansa hankkeiden jatkamiseen ilman kustannuksia. c) Olisi myös vakavasti harkittava onnistuneiden hankkeiden mahdollisuutta hakea rahoitusta seurantaan liittyviä vaihtoja varten.

Kokemuksen perusteella komissio on yhtä mieltä siitä, että monivuotista rahoitusta olisi myönnettävä hankkeille, joissa osoitetaan olevan vankat yhteistyöpuitteet sekä selkeä institutionaalinen kiinnekohta, hyvä työskentelyverkosto ja opintosuoritusten tunnustamista, opiskelijoiden valintaa ja valmisteluja koskeva sopimus. Tähän tavoitteeseen päästään tiukentamalla valintaperusteita.

5. Ohjelman vaikutusalueen laajentamiseksi (ohjelman tavoitteiden mukaisesti) ehdotamme yhteistyöohjelmien määrärahojen huomattavaa kasvattamista.

Komissio ottaa huomioon tämän suosituksen, joka edellyttää samanlaista sitoutumista Yhdysvaltojen ja Kanadan puolelta.

6. Koska monissa hankkeissa on samankaltaisia toiminnan organisointiin liittyviä ongelmia, ehdotamme hyvien toimintatapojen antamista hakijoiden ja hankekumppaneiden saataville esimerkiksi Internetin välityksellä. Hyviin toimintatapoihin olisi sisällyttävä tietoja esimerkiksi kielikoulutuksen ja kulttuurivalmennuksen järjestämisestä sekä osallistuvien laitosten opetustilanteiden, -rakenteiden ja -aikataulujen koordinoinnista. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tiedonlevitys- ja seurantatoimien onnistumiseen.

Komissio yhtyy tähän suositukseen.

7. a) Suosittelemme hallintomenettelyjen muuttamista siten, että hankkeeseen osallistuville kumppaneille koituva hallinnollinen rasite jäisi mahdollisimman pieneksi. b) Lisäksi katsomme, että ohjelmajohtajien ryhmä voisi tehostaa tiedonkulkua kumppaneiden kanssa. Mahdollisena ratkaisuna olisi nimittää yhteydenpidosta vastaavat johtajat tietylle määrälle hankkeita.

Hankkeen hallinnointi toteutetaan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti. Komissio on osoittanut lisähenkilöstöä ohjelmien hallinnointiin vuonna 2004.

5.4 Tehokkuus

8. a) Suosittelemme lisäresurssien osoittamista ohjelmien hallinnointiin esimerkiksi nimittämällä ohjelmille toimeenpanovirasto. b) Lisäksi suosittelemme ohjelmien menettelyjen aikataulun mukauttamista vastaamaan oppilaitosten lukuvuosia. c) Laitoksille olisi tiedotettava ehdotuksiaan koskevasta päätöksestä vähintään kuusi kuukautta ennen lukuvuoden alkua, jotta hankkeiden tehokkuutta voidaan parantaa. Sen vuoksi myös hankkeiden valinta olisi aloitettava kuusi kuukautta aiemmin.

Toimeenpanovirasto ei sovellu tähän tarkoitukseen, kun otetaan huomioon kumppanilaitosten yhteistyön poliittinen merkitys. Aikataulua koskeva ehdotus, jonka mukaan valintamenettely olisi aloitettava kuusi kuukautta aiemmin, otetaan vastedes huomioon.

9. Suosittelemme pyrkimään siihen, että valmistelevat hankkeet integroidaan kolmivuotisiin hankkeisiin. Valmistelevaan hankkeeseen myönnetyn tuen olisi johdettava parempiin mahdollisuuksiin saada tukea kolmivuotiselle hankkeelle. Tällä tavoin kannustetaan laitoksia toteuttamaan riittävästi valmistelevia toimia.

Ei ole todisteita siitä, että valmisteleviin hankkeisiin myönnetty tuki johtaisi hankkeiden laadun parantumiseen.

10. Nykyisessä seurantamenetelmässä hakkeiden tehokas vertailu ei ole mahdollista. Suosittelemme nykyisen ohjelmistopohjaisen seurantajärjestelmän tarkkuuden lisäämistä ja parantamista mieluiten Internetin välityksellä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytössä olevat seurantajärjestelmät ovat hyviä esimerkkejä, koska niiden avulla on mahdollista säännöllisesti verrata hankkeita ja vaihtaa hyviä käytäntöjä koskevia tietoja. Kyselylomakkeiden käyttöä seurannassa olisi myös harkittava.

Komissio yhtyy suositukseen ja tutkii, miten se voisi parhaiten toteuttaa sen.

5.5 Hyödyllisyys ja kestävyys

11. Suosittelemme ottamaan hankkeiden valintamenettelyssä huomioon aiemmin luodut kontaktit. Tähän suositukseen liittyy kuitenkin varauksia, koska vain sellaisten hankkeiden valitseminen, joissa on mukana aiempia kontakteja, voi rajoittaa ohjelmaan pääsyä ja vähentää laitosten kiinnostusta.

Vaikka etusija annetaan uusille hankkeille ja laitoksille, jotka eivät ole koskaan saaneet rahoitusta ohjelmasta, aiemmin rahoitusta saaneisiin hankkeisiin osallistuneet laitokset voivat tietenkin vastata uusiin tarjouspyyntöihin.

12. Suosittelemme kestävyyden sisällyttämistä hankesuunnitelmaan. Soveltuva toimintatapa edellyttäisi kestävyyssuunnitelman sisällyttämistä loppuraporttiin. Kestävyyssuunnitelmassa olisi selvästi ilmoitettava, mitä toimia on tarkoitus jatkaa, millä tavoin niiden odotetaan vaikuttavan ja mitkä ovat niihin osoitettavat resurssit.

Komissio yhtyy tähän suositukseen.

13. Arvioinnin mukaan opiskelijavaihtoa koskevien apurahojen saatavuus on toistaiseksi tärkein hakkeiden kestävyyttä edistävä tekijä. Siksi suosittelemme opiskelijavaihtoon myönnettävää lisäapurahaa, jotta opiskelijavaihtoa voidaan jatkaa onnistuneissa hankkeissa.

Suurin osa hankkeista on osoittautunut kestäviksi sikäli, että ohjelmissa luodut yhteistyökanavat säilyvät hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä ei välttämättä tarkoita, että toiminta jatkuu täsmälleen samanlaisena. Esimerkiksi vaihtoja saatetaan vähentää tai ne voidaan lopettaa rahoituksen puuttumisen vuoksi.

14. Suosittelemme lisärahoitusta koskevien hyvien toimintatapojen levitystä. Tämä voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten järjestämällä esittelyjä vuosittaisten konferenssien yhteydessä tai kokoamalla esimerkeistä käsikirja tai tietokanta, joka on saatavilla EY:n välityksellä.

Komissio yhtyy tähän suositukseen. Se on tehnyt sopimuksen toteuttavuustutkimuksen suorittamisesta, jonka aiheena on kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kestävyys korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Tutkimuksen tulokset julkistetaan vuoden 2005 lopussa.

5.6 Fulbright–EU-tukijärjestelmä

15. Mikäli EY haluaa lisätä ammatillista ja institutionaalista monimuotoisuutta, aihevalikoiman olisi oltava väljempi, ja olisi harkittava toimen kohdentamista entistä laajempaan Euroopan korkeakoululaitosten joukkoon. Suosittelemme Fulbright–EU-tukijärjestelmän näkyvyyden parantamista esimerkiksi siten, että ehdotuspyyntö julkaistaan akateemisissa kausijulkaisuissa.

Tämän toimen soveltamisala määritellään EY:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen liitteessä. Arvioijien ehdotus otetaan huomioon, kun sopimusta mahdollisesti muutetaan siten, että se kattaa laajemmalti EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden kannalta tärkeitä asioita. Komissio on yhtä mieltä siitä, että Fulbright–EU-tukijärjestelmää olisi tehtävä paremmin tunnetuksi.

16. Seurantaa ja arviointia varten komission olisi pyydettävä tuensaajilta tarkempia tietoja siitä, mitä he tuottivat ulkomailla oleskelun aikana ja sen jälkeen. Tukijärjestelmään osallistumisen tuloksena aikaansaadut tuotokset (esim. artikkelit, kirjat) olisi lueteltava tietokannassa.

Komissio yhtyy tähän suositukseen.

17. Suosittelemme, että ulkomailla oleskelun vähimmäiskestoksi vahvistetaan kuusi kuukautta (yksi lukukausi). Sijoituksesta saatava tuotto vaikuttaa vähäiseltä silloin, kun tutkija lähetetään kolmeksi kuukaudeksi ulkomaille.

Vähintään yhden lukukauden kestävää ulkomailla oleskelua koskevan edellytyksen olisi oltava etusijalla, mutta sitä ei saisi pitää valintaperusteena.

18. Koska tuensaajat eivät näytä yleensä tuntevan jatko-opiskelijoiden Fulbright–EU-ohjelmaa, suosittelemme sen näkyvyyden parantamista.

Komissio ymmärtää tämän suosituksen merkityksen.

19. Fulbright–EU-ohjelman tuensaajien olisi luotava seurantaa varten yhteydet isäntälaitoksiinsa. Yhtenä vaihtoehtona olisi lisäavustusten myöntäminen EU:n ja Yhdysvaltain laitoksille korkeakoulujen (jatko-)opiskelijoiden jatkuvaa vaihtoa varten. Olisi harkittava yhteyden luomista nykyiseen EU–USA-yhteistyöohjelman suunnitelmaan, joka koskee opiskelijavaihtoon myönnettäviä apurahoja.

Suosituksen alkuosa on osittain kiinnostava, mutta komissio katsoo, että yhteystyöjärjestelmän erityispiirteet olisi säilytettävä ja jatkettava apurahojen myöntämistä yksittäisille henkilöille, ei laitoksille.

20. Koska on konkreettista näyttöä siitä, että tuensaajille myönnetyt rahoitusvarat eivät riitä kattamaan ammatillisen toiminnan kuluja ulkomailla, suosittelemme tutkimusta sen selvittämiseksi, ovatko Fulbright–EU-ohjelman tuensaajille myönnetyt rahoitusvarat riittävät.

Komissio arvioi yhdessä Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa Fulbright–EU-ohjelman apurahojen riittävyyden.

21. Koska Fulbright–EU-ohjelma on suosittu, ehdotamme ohjelman määrärahojen lisäämistä vuotuisten akateemisten vaihtojen lisäämiseksi. Lisäys olisi suhteutettava EY–USA-yhteistyöohjelman kokonaisresurssien lisäykseen.

Nämä suositukset voidaan ottaa huomioon tulevassa EY–USA-yhteistyöohjelmaa koskevassa sopimuksessa ja ne suhteutetaan EY–USA-yhteistyöohjelman kokonaisresurssien huomattavaan lisäykseen.

6. PÄÄTELMÄT

Väliarvioinnissa vahvistetaan, että EY–USA ja EU–Kanada-yhteistyöohjelmat ovat tarpeellisia että niissä on onnistuttu merkittävällä tavalla edistämään transatlanttista yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Arvioijien mukaan valtaosassa hankkeita on pantu onnistuneesti täytäntöön opintosuunnitelman kehittämistä ja opiskelijavaihtoa koskevat suunnitellut toimet, ja ennen kaikkea ohjelmissa on tehokkaasti pystytty luomaan pitkäkestoisia laitosten, ammattikuntien ja yksittäisten henkilöiden välisiä Atlantin ylittäviä yhteyksiä. Ohjelmat ovat tällä tavoin osaltaan lisänneet keskinäistä yhteisymmärrystä ja parantaneet korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien laatua.

Arvioijat esittivät useita ehdotuksia ohjelmien tiettyjen näkökohtien parantamiseksi, mutta suuria puutteita ei löytynyt. Useat ehdotukset koskevat pikemminkin tulevia kuin nykyisiä ohjelmia. Komissio on jo ryhtynyt toimiin joidenkin ehdotusten johdosta ja ottaa monet niistä huomioon edellä esitetyllä tavalla.

[1] Neuvoston päätös 2001/196/EY Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman uusimista koskevan sopimuksen tekemisestä, EYVL L 71, 13.3.2001.

[2] Neuvoston päätös 2001/197/EY Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välisen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman uusimista koskevan sopimuksen tekemisestä, EYVL L 71, 13.3.2001.

[3] Kaikki tavoitteet luetellaan kyseisten sopimusten 3 artiklassa.

[4] Ks. alaviitteet 1 ja 2.

[5] EY–Kanada-yhteistyöohjelman hakuohjeet:

http://europa.eu.int/comm/education/programmes/eu-canada/call/guidecan_fi.pdf

EY–USA-yhteistyöohjelman hakuohjeet:

http://europa.eu.int/comm/education/programmes/eu-usa/call/guideus_fi.pdf

[6] Ks. taloudellista tukea käsittelevät kohdat seuraavissa Internet-osoitteissa:

Kanadan yhteistyöohjelmaa käsittelevä EU:n verkkosivusto:http://europa.eu.int/comm/education/programmes/eu-canada/canada_en.html

Yhdysvaltojen yhteistyöohjelmaa käsittelevä EU:n verkkosivusto:[7],OPnopq¨ © ã ä N`†‰ÏÐÞßâêë |ijâã÷http://europa.eu.int/comm/education/programmes/eu-usa/usa_en.html

[8] Tarjouskilpailu nro EAC/24/04, EUVL S 77, 065229, 20.4.2004.