52003DC0725

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - Kertomus Media Plus -ohjelman ja Media-koulutus-ohjelman täytäntöönpanosta ja ohjelmien täytäntöönpanon puoliväliin mennessä saaduista tuloksista sekä "Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite" -valmistelutoimen tuloksista

Johdanto

Media Plus ja Media-koulutus

Media Plus -ohjelma ja Media-koulutus-ohjelma perustettiin kahdella EY-lainsäätäjän päätöksellä:

- Neuvoston päätös 2000/821/EY, tehty 20. joulukuuta 2000, eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus - Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen)

- Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 163/2001/EY, tehty 19. tammikuuta 2001, Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta (Media-koulutus).

Edellä mainituissa päätöksissä Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmien toteuttamiskaudeksi vahvistettiin aluksi vuodet 2001-2005. Jotta Media-ohjelmien kesto olisi johdonmukainen rahoituspuitteiden keston kanssa, komissio ehdotti 16. huhtikuuta 2003 [1] neuvostolle ja Euroopan parlamentille, että Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmia jatkettaisiin 31. joulukuuta 2006 saakka. Komission ehdotuksesta keskustellaan parhaillaan.

[1] KOM(2003) 191 lopullinen, 16.4.2003 (MEDIA Plus); KOM(2003) 188 lopullinen, 16.4.2003 (MEDIA-koulutus).

Media Plus ja Media-koulutus ovat Media II:n (1996-2000) ja Media I:n (1991-1995) seuraajia. Media-ohjelmien kolmen sukupolven yhteisenä tavoitteena Euroopan audiovisuaalisen ohjelmatuotannon kilpailukyvyn rakenteellinen parantaminen.

Media I -ohjelmalle myönnetty kokonaisrahoitus oli 200 miljoonaa euroa, ja sen avulla jäsenvaltioiden ammattilaiset saivat mahdollisuuden parantaa asemiaan kansallisilla markkinoilla ja päästä mukaan uudenmuotoiseen kansainväliseen yhteistyöhön (esim. yhteistuotantoihin, rajatylittävään yhteistyöhön, yhteistyökumppanuuksiin ja yritysryhmittymiin).

Media II -ohjelman talousarvio oli 310 miljoonaa euroa, ja sen toimet keskittyivät kolmelle ensisijaiselle sektorille: ammatilliseen koulutukseen, hankkeiden ja yrityksen kehittämiseen sekä elokuvien ja audiovisuaaliohjelmien kansainväliseen levitykseen.

Media Plus ja Media-koulutus eroavat edeltäjistään monin tavoin:

- Niille on myönnetty selkeästi suuremmat määrärahat (400 miljoonaa euroa, josta 350 miljoonaa euroa Media Plus -ohjelmaan ja 50 miljoonaa euroa Media-koulutukseen).

- Niissä on määritelty neljä ensisijaista toiminta-alaa: ammatillinen koulutus, kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen (viimeisin on uutta verrattuna Media II -ohjelmaan, jossa tätä alaa ei pidetty ensisijaisena).

- Media Plus -päätöksen 10 artiklassa säädetään kokeiluhankkeista, joilla pyritään hyödyntämään uutta tekniikkaa - esimerkiksi digitaalitekniikkaa.

- Viitekauden aikana ohjelmiin on asteittain otettu mukaan liittymässä olevat valtiot.

- Media Plus -ohjelman rinnalla on vuosina 2002 ja 2003 testattu valmistelutointa "Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite".

Valmistelutoimi "Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite"

Lissabonissa 23.-24. maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistivat unionin uudeksi tavoitteeksi tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamistaloudeksi. Eurooppa-neuvosto kehotti "yhteisöä ja jäsenvaltioita tarjoamaan Euroopan investointipankin tuella kaikissa Euroopan maissa käyttöön edulliset ja nopeat yhteenliitetyt verkot Internetiin pääsyä varten ja edistämään huipputietotekniikan ja muiden televiestintäverkkojen sekä näiden verkkojen sisällön kehittämistä".

Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien seurauksena EIP:n ryhmä käynnisti Innovaatio 2000 -aloitteen, jonka tavoitteena on edistää investointeja tietoyhteiskunnan, tutkimuksen ja kehityksen, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä tietopääoman aloilla. Tietotekniikan kehittämiseen tähtäävien toimien yhteydessä EIP:n ryhmä päätti tukea levitystoimintaa erityisesti median alalla perustamalla Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -alaohjelman.

Täydentääkseen EIP:n ryhmän aloitetta budjettivallan käyttäjä antoi komissiolle luvan toteuttaa valmistelutoimen "Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite". Valmistelutoimen tavoitteena on lisätä Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä ja luovuutta sekä mahdollistaa alan mukautuminen uuteen tekniikkaan keventämällä tämän alan eurooppalaisten yritysten pankki- ja rahoituskustannuksia.

Kertomuksen tarkoitus

Tässä kertomuksessa pyritään

- arvioimaan Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmien täytäntöönpanoa ensimmäisten kahden vuoden aikana päätöksen 2000/821/EY 12 artiklan 3 kohdan ja päätöksen N:o 163/2001/EY 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseisissä kohdissa säädetään, että komissio antaa kahden vuoden kuluttua ohjelman täytäntöönpanon alkamisesta Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle saavutettuihin tuloksiin perustuvan arviointikertomuksen ohjelman vaikutuksesta ja tehokkuudesta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia ohjelman tarkistamiseksi.

- arvioimaan audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloitteen ensimmäisiä tuloksia valmistelutoimiin liittyvien arviointivaatimusten mukaisesti, kun aloitteen toinen täytäntöönpanovuosi on päättynyt.

Tässä kertomuksessa

- asetetaan ensiksi Media Plus, Media-koulutus ja Audiovisuaalialan innovaatio 2000 kukin taloudellisiin puitteisiinsa

- toiseksi analysoidaan näiden kolmen välineen täytäntöönpanosta ensimmäisten kahden vuoden aikana saadut tulokset

- kartoitetaan mukautukset, joita välineisiin voitaisiin tehdä, jotta varmistettaisiin niiden mukautuminen Euroopan audiovisuaalialan rakennemuutoksiin.

Kertomus kattaa 1. tammikuuta 2001 ja 31. maaliskuuta 2003 välisen ajanjakson. Se perustuu Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmien väliarvioinnin päätelmiin ja "Kasvu ja audiovisuaaliala: audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite" -valmistelutoimen tulosten arviointiin. Komission käynnistämän avoimen tarjouspyynnön [2] perusteella valittu riippumaton konsultti on toteuttanut kyseiset kaksi arviointia.

[2] Tarjouspyyntö nro S230-182-679, ratkaistu APRIL-yrityksen hyväksi.

1. Ohjelman toteuttaminen heikossa suhdannetilanteessa

Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmien ja Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloitteen täytäntöönpanoa varjosti ensimmäisten kahden vuoden aikana huolestuttava taloustilanne. Eurooppalaisten audiovisuaalialan tuotteiden heikkoudet ovat lähinnä rakenteellisia (muissa maissa kuin kotimaassa tuotettujen teosten levittäminen on vaikeaa sisämarkkinoilla, rahoituksen saantia koskevat ongelmat). Suhdannetekijät ovat vaikeuttaneet tilannetta (televisioyhtiöt eivät rahoita audiovisuaalialaa). Lisäksi esiin tuli uusia haasteita: mukautuminen uuteen tekniikkaan ja unioniin liittyvien maiden osallistuminen ohjelmiin).

1.1. Audiovisuaalialan sisämarkkinat eivät toimi täydellisesti

Euroopan audiovisuaalialan markkinat ovat hajanaiset ja siis kaukana avoimien ja kilpailukykyisten markkinoiden ihanteesta.

Ensinnäkin audiovisuaalituotteet ovat kulttuuriteoksia, jotka ovat tiukasti kiinni kansallisessa, alueellisessa ja kielellisessä taustassaan. Tämä moninaisuus on luonnollisesti lähtökohtana Euroopan audiovisuaalialan kulttuuriselle rikkaudelle ja sen rakenteelle erittäin riippumattomana toimialana. Kun otetaan huomioon markkinoinen nykyinen toiminta, moninaisuus kuitenkin vaikeuttaa muiden kuin kotimaisten teosten levitystä ja estää Euroopan audiovisuaaliteollisuutta saavuttamasta markkinaosuuksia kilpailijoihinsa nähden.

Kulttuurinen epäyhtenäisyys tulee esiin myös kahtiajakona alhaisen tuotantokapasiteetin ja/tai suppean kieli- tai maantieteellisen alueen maihin [3], joiden tuotantomäärä on rajoittunut niiden markkinoiden koon takia, ja toisaalta maihin [4], joiden tuotantokapasiteetti (tuotantomäärä suhteutettuna väestöön) on muita parempi.

[3] Alhaisen tuotantokapasiteetin maita ja/tai suppean kielialueen tai maantieteellisen alueen maita ovat Media II -ohjelman aikana olleet seuraavat: Alankomaat, Belgia, Irlanti, Islanti, Itävalta, Kreikka, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Portugali, Ruotsi, Suomi ja Tanska.

[4] Espanja, Italia, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Euroopan audiovisuaaliala koostuu lähinnä pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja jopa mikroyrityksistä. Yritysten tulevaisuus on usein epävarma, sillä se riippuu yksittäisen projektin menestymisestä. Yritysten on lisäksi vaikea saada ulkopuolista rahoitusta toimintaansa liittyvien riskien takia: rajalliset omat varat, projektien epävarma kannattavuus, koska menestys riippuu esimerkiksi yleisön mieltymyksistä, kulttuurinäkökohdista jne. Näillä yrityksillä ei siis useinkaan ole resursseja keskipitkän aikavälin yritysstrategioiden laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

Euroopan audiovisuaalialalla on ollut vaikeuksia löytää ratkaisuja näihin ongelmiin.

Se sijoittaa ensinnäkin edelleen liian vähän resursseja projektien kehittämiseen (kirjoittamiseen, rahoituksen hankkimiseen ja markkinointisuunnitelman laatimiseen), vaikka - kuten Yhdysvaltain audiovisuaalialan antama esimerkki osoittaa - tämä vaihe on teosten laadun ja vientimahdollisuuksien kannalta olennaisen tärkeä. Kehittämisvaiheen kustannukset ovat Euroopassa 2-3 % projektien tuotantobudjeteista, kun niiden osuus merkittävien amerikkalaisten hankkeiden tuotantobudjeteista on 10-12 %.

Lisäksi Euroopan audiovisuaalialan ammattilaisten koulutuksen puute johtaa siihen, ettei Euroopan tasolla ole yritysstrategiaa ja että ammattitaito ja toimintatavat muuttuvat vanhentuneiksi uuden tekniikan käyttöönoton myötä.

Levityssektori on hajanainen ja toimii kansallisesti. Tämä vähentää sen kilpailukykyä sekä maailmanlaajuisilla että eurooppalaisilla markkinoilla. Amerikkalaisten elokuvien levittäjien markkinaosuus on näin ollen keskimäärin 50 % Euroopassa ja jopa 80 % Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 70 % Saksassa. Tämä tilanne on perusteena siihen, että merkittävä osuus Media Plus -ohjelman budjetista on suunnattu levitystä koskevaan toimintaan.

1.2. Eurooppalaisten teosten levittäminen alkuperämaan ulkopuolella on vaikeaa

Muissa Euroopan maissa tuotettujen teosten riittämätön levitys on tärkein oire Euroopan audiovisuaalialan rakenneongelmista.

Esimerkiksi elokuvien kohdalla voidaan todeta, että amerikkalaiset teokset valtaavat suurimman osan markkinaosuuksista Euroopassa (noin 66 % vuonna 2000) [5] ja seuraavalla sijalla ovat kotimaiset teokset. Muut kuin kotimaiset eurooppalaiset elokuvat ovat kaukana jäljessä kolmannella sijalla, ja niiden markkinaosuus on noin 11 %. Niitä näytetään vähän kotimaan ulkopuolella, ja niiden katsojaluvut ulkomailla ylittävät harvoin 50 000 katsojan rajan.

[5] Lähde: IMCA:n tutkimus.

Tilanteen seurauksena Euroopan ja Yhdysvaltojen välisessä audiovisuaaliteosten kaupassa vallitsee itsepintainen kauppavaje (7-8 miljardia euroa vuodessa). Tilanteella on kielteisiä vaikutuksia myös eurooppalaisen ohjelmateollisuuden kannattavuuteen ja kehitykseen.

Audiovisuaalialalla on nykyaikana kuitenkin valtavia taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia, jotka perustuvat kysynnän jatkuvaan kasvuun ja uuden tekniikan ja uusien markkinoiden kehittymiseen. Jos eurooppalaisen tarjonnan kehittymisen esteet pysyvät ennallaan, on olemassa riski, että näistä mahdollisuuksista hyötyvät eurooppalaisen audiovisuaaliteollisuuden kilpailijat ja että työllisyys ja kasvu Euroopassa kärsivät.

1.3. Suhdannetilanteen heikkeneminen vuosina 2001-2002

Euroopan audiovisuaaliala on parhaillaan suhdannekriisissä, joka tulee esiin siinä, että rahoitusta on entistä vaikeampi saada. Kriisi on osa maailmanlaajuista kasvun hidastumisvaihetta, joka alkoi vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen.

Esimerkiksi elokuvien osalta voidaan todeta, että televisioyhtiöiden antama rahoitus on vähentynyt huomattavasti vuosina 2001-2003. Ohjelmasuunnittelussaan yhtiöt pyrkivät vähitellen korvaamaan elokuvat kotimaisella tv-fiktiolla ja tosi-tv-ohjelmilla. Televisioyhtiöiden ennakkorahoittamien eurooppalaisten elokuvien määrä on näin olleen vähentynyt. Kehityksellä on kielteisiä vaikutuksia luovuuteen ja eurooppalaisten elokuvien levitykseen.

Tässä yhteydessä yhtenä ratkaisumahdollisuutena on tarkasteltava riippumattoman tuotannon rahoituslähteiden lisäämistä muun muassa eurooppalaisten yhteistuotantojen kautta.

1.4. Uusia haasteita

Media Plus, Media-koulutus ja Audiovisuaalialan innovaatio 2000 toteutetaan nykyisin markkinoilla, joilla on tapahtumassa merkittäviä muutoksia.

Ensinnäkin uusi - varsinkin digitaalinen - tekniikka kehittyy nopeasti. Tällä alalla Euroopan elokuvalevityksen tilanne on huolestuttava: vaikka elokuvista on jo saatavilla digitaalisia kopioita, ala ei vielä ole alkanut siirtyä digitaalitekniikkaan. Lähes kaikissa elokuvateattereissa on edelleen perinteiset elokuvien esityslaitteet.

Toinen leimallinen kehityssuuntaus on se, että vuosina 2001-2003 ohjelmiin alkavat vähitellen osallistua Keski- ja Itä-Euroopan maat, jotka liittyvät piakkoin Euroopan unioniin. Tässä yhteydessä Euroopan markkinoiden epäyhtenäisyys korostuu entisestään, sillä ero uusien maiden ja 15 jäsenvaltion välillä on huomattava. Investointikapasiteetti, julkisen sektorin tuet ja tilaukset ovat näissä maissa huomattavasti heikompia kuin muualla Euroopassa.

2. Media Plus, Media-koulutus ja Audiovisuaalialan innovaatio 2000: vuosina 2001-2003 saavutetut tavoitteet

Yhteisön tuki audiovisuaalialalle on Media I -ohjelmasta lähtien perustunut Euroopan audiovisuaalialan rakenteellisten ongelmien diagnosointiin. Tämä menettelytapa on edelleen oikea - tämän osoittavat Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmien ja Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloitteen ensimmäiset tulokset sekä yhteisön tason rahoitustuki, joka on entistäkin välttämättömämpää.

2.1. Euroopan audiovisuaalialan rakenteellisiin ongelmiin liittyvät prioriteetit

2.1.1. Media-koulutus

Eurooppalaisten audiovisuaalimarkkinoiden syntyminen ja uuden tekniikan esiintulo edellyttävät asianmukaista ammattitaitoa. Media-koulutuksen toiminta keskittyykin tähän tavoitteeseen: tarkoituksena on kouluttaa ammattilaisia uuden teknologian ja erityisesti digitaalitekniikan soveltamiseen kaupalliselta ja taiteelliselta lisäarvoltaan huomattavien audiovisuaalisten ohjelmien tuottamisessa ja levityksessä, talous-, rahoitus- ja kaupallinen hallintoon, jolla taataan yritysten luotettavuus ja suuntautuneisuus ulkoisiin markkinoihin, käsikirjoitusten laadinta- ja kerrontatekniikoihin, jotka ovat välttämättömiä eurooppalaisten teosten laadun ja vientipotentiaalin parantamiseksi.

2.1.2. Media Plus - Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen

Eurooppalaisten teosten korkeatasoisempi kehittäminen on ehdoton edellytys, jotta voidaan tuottaa laadukkaampia, kansainvälisten markkinoiden standardeihin paremmin soveltuvia tuotteita. Kehittämistä koskevan Media Plus -ohjelman osan tavoitteena onkin Euroopan audiovisuaalialan rakenteellisen kilpailukyvyn parantaminen.

Levityksen alalla Media Plus -ohjelman tavoitteena on korjata suoralla toiminnalla Euroopan audiovisuaalialan keskeisin puute eli lisätä muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien ja ohjelmien liikkuvuutta. Tärkein väline on tuki eurooppalaisten elokuvien levitykseen alkuperämaan ulkopuolella. Tukea täydentävät elokuvateattereihin (Europa Cinéma -verkko), tv-levitykseen ja myyntiedustajiin kohdistuvat toimet.

Myynninedistämisen ja festivaalien yhteydessä Media Plus -ohjelmasta tuetaan aloitteita, joilla pyritään helpottamaan eurooppalaisen riippumattoman tuotannon myynninedistämistä ja pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen tuotannon näkyvyyttä ja tuoda eurooppalaisia yrityksiä paremmin esiin eurooppalaisilla ja Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla.

Kokeiluhankkeille annettavalla tuella halutaan vastata Euroopan audiovisuaalialan tarpeisiin uuteen tekniikkaan mukautumisen yhteydessä.

2.1.3. Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -valmistelutoimi

Audiovisuaalialan innovaatio 2000 perustuu siihen, että pk-yritysten ja mikroyritysten on vaikea saada rahoitusta pankeilta. Sen tavoitteena on keventää näiden Euroopan audiovisuaalialan keskeisten toimijoiden pankki- ja rahoituskustannuksia ja parantaa näin niiden kehitysedellytyksiä.

2.1.4. Osoitus eurooppalaisten prioriteettien asianmukaisuudesta: markkinatoimijoiden tekemien hakemusten määrä kasvaa jatkuvasti

Media-tukihakemusten määrä kasvaa jatkuvasti varsinkin kehittämisen ja levityksen aloilla. Esimerkiksi kehittämisen alalla esitettiin 352 hanketta vuonna 2001, 574 hanketta vuonna 2002 ja 778 hanketta vuonna 2003, joten lisäystä oli 120 % vuoteen 2001 verrattuna.

Uusien maiden (liittyjämaiden) osallistuminen ohjelmaan ei yksistään riitä selittämään näin voimakasta kasvua. Kyse on myös siitä, että ammattilaiset ovat alkaneet entistä selkeämmin ymmärtää tarpeen integroida eurooppalainen ulottuvuus taloudelliseen toimintaansa.

Menestyksen haittapuoli on, että kaikkien tarpeita ei ole kyetty tyydyttämään. Esimerkiksi kehittämisen alalla liittyjämaiden osallistumiseen liittyvän budjettilisäyksen avulla voitiin rahoitettujen hankkeiden määrää lisätä ainoastaan 33,5 % (209 rahoitettua hanketta vuonna 2001 ja 279 vuonna 2003), vaikka hakemusten määrä lisääntyi 120 %.

2.2. Alustavat tulokset osoittavat, että Media Plus, Media-koulutus ja Audiovisuaalialan innovaatio 2000 ovat saavuttamassa tavoitteitaan

Jäljempänä esitetyistä tuloksista saa yleiskuvan Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmien sekä Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloitteen täytäntöönpanosta vuosina 2001-2003. Audiovisuaalialan kehityssuuntaukset ulottuvat kuitenkin tätä ajanjaksoa huomattavasti pitemmälle, eikä näiden kolmen tukimekanismin taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ammatillisia vaikutuksia ole tämän vuoksi voitu vielä arvioida määrällisesti.

2.2.1. Koulutusta koskevan ohjelmalohkon tulokset

Media-koulutus edistää ratkaisevalla tavalla eurooppalaisen ulottuvuuden käsittävän koulutuksen järjestämistä. Yhteisön rahoitustuella katetaan keskimäärin 49 % koulutuksen kustannuksista, ja se on olennaisen tärkeä tuettujen hankkeiden elinkelpoisuuden kannalta.

Annetusta koulutuksesta 42 % käsitteli uutta tekniikkaa, 32 % hallintoa ja 27 % kirjoittamistekniikoita.

Koulutuksen - useimmiten on kyse täydennyskoulutuksesta - laatu on ollut korkea. Ulkopuolinen konsultti haastatteli useita edunsaajia väliarvioinnin yhteydessä, ja nämä vahvistivat koulutuksen parantaneen ammattilaisten ammattitaitoja ja tietämystä varsinkin uuden tekniikan alalla.

Koulutus antaa myös osallistujille mahdollisuuden luoda yhteyksiä mahdollisiin kumppaneihin erityisesti eurooppalaisten yhteistuotantojen perustamista silmällä pitäen.

2.2.2. Kehittämistä koskevan ohjelmalohkon tulokset

Kehittämisen tavoitteet pyritään saavuttamaan lisäämällä ammattilaisten tietoisuutta kehittämisvaiheen merkityksestä ja antamalla heille mahdollisuudet lisärahoituksen saamiseen (Media-ohjelman tuella rahoitetaan keskimäärin 16 % kehittämiskustannuksista). Tuki on riittävä itsenäisten tuottajien riskien vähentämiseen.

Kehittämistä koskevan ohjelmalohkon välineet ovat tarkoituksenmukaisia alan realiteetteihin nähden (hankepakettien rahoitus keskisuurille yritykselle, yksittäisten hankkeiden rahoitus pienemmille yrityksille).

Tuki on jaettu tyydyttävällä tavalla eri ohjelmalajien (fiktion, dokumenttien, piirroselokuvan ja multimedian) välillä. Suuri osuus tuetuista hankkeista tulee tuotantoon, mikä on osoitus kehittämiselle annettavan tuen hyödyistä.

2.2.3. Levitystä koskevan ohjelmalohkon tulokset

2.2.3.1. Elokuvalevitys

Nykyiset kaksi järjestelmää (valikoiva tuki ja automaattinen tuki) ovat antaneet tyydyttäviä, vahvistettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia: viiteaikana 90 % kotimaan ulkopuolella levitetyistä elokuvista levitettiin Media-tuen avulla.

* Valikoiva tuki elokuvalevitykseen

Edunsaajien saama keskimääräinen tuki oli noin 27 % aiheutuneista levityskustannuksista, joten se kattoi riskit huomattavan hyvin. Kunkin tuetun elokuvan yhteydessä toteutettiin keskimäärin 5,5 kansallista levityskampanjaa.

* Automaattinen tuki elokuvalevitykseen

Tuen määrä kasvoi 12,2 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon, mikä johtui eurooppalaisen elokuvan menestyksestä kyseisten kahden vuoden aikana. Jälleeninvestoinneista 70 % käytettiin vähimmäislevityksen takaamiseen, 28 % tiedotukseen ja mainontaan ja 1 % yhteistuotantoihin. Jälleeninvestoinneista hyötyivät lähinnä ranskalaiset ja brittiläiset teokset, mutta heikon tuotantokapasiteetin ja/tai suppean kielialueen ja maantieteellisten alueen maista peräisin olevat elokuvat saivat enemmän tukea kuin lipputuloja.

2.2.3.2. Myyntiedustajat

Tämä toimi on levitystä koskevan ohjelmalohkon toimista uusin. Kahden vuoden viiteajanjaksona esitettiin ja valittiin vain muutamia hakemuksia (molempina vuosina valittiin 17 hanketta). Tulokset on suhteutettava eurooppalaisten myytiedustajien määrään, joka on noin 50. Hankkeiden vähyyden vuoksi tointa on vaikea arvioida määrällisesti ja edustavalla tavalla.

Voidaan kuitenkin todeta, että toimi vastaa todelliseen tarpeeseen. Se kohdistuu eurooppalaisten teosten markkinoimiseen ja kansainväliseen myyntiin, ja nämä ovat nykyisin ratkaisevia kysymyksiä audiovisuaalialan ja sen vakiinnuttamisen kannalta.

2.2.3.3. Tv-levitys

Tv-levityksen tuki on täyttänyt tavoitteensa edistämällä eurooppalaisen markkina-alueen omaavien televisio-ohjelmien tuotantoa.

Jokainen tuettu teos kokosi yhteen keskimäärin 6,4 tv-toiminnan harjoittajaa. Media-tuella voitiin kattaa jopa 20 % dokumenttien tuotantokustannuksista ja 12,5 % fiktion ja piirrosohjelmien tuotantokustannuksista. Ohjelmalajeista parhaiten edustettuina olivat dokumentit.

Vaikka tuen jakautuminen on parantunut Media II -ohjelmaan nähden, tv-levityksen tuesta hyötyvät edelleen lähinnä vain muutaman maan (Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan) tuottajat. Tämä johtuu siitä, että hankkeiden valinnan yhteydessä käytetään kriteerinä tuottajien riippumattomuutta (tv-toiminnan harjoittajat säilyttävät oikeudet enintään 7 vuoden ajan). Tv-toiminnan harjoittajien oikeuksien säilymistä koskevat käytännöt ovat hyvin erilaisia eri maissa.

2.2.3.4. Elokuvateattereiden verkosto (Europa Cinémas)

Tämän toimen tulokset vuosina 2001-2003 vastaavat tavoitteita. Tukea sai 700 elokuvateatteria. Eurooppalaisten elokuvien lippumyynti lisääntyi 18 %, ja niiden osuus oli 59 % koko lippumyynnistä. Vuonna 2002 verkostoon kuuluvat elokuvateatterit aikovat esittää keskimäärin 38 % ohjelmistostaan muissa Euroopan maissa tuotettuja elokuvia. Verkkoon kuulumattomissa elokuvateattereissa muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien markkinaosuus on vain 8 %.

Yleensäkin on havaittavissa myönteinen vastaavuussuhde Media-ohjelmasta tuettujen elokuvateattereiden määrän ja eurooppalaisten elokuvien markkinaosuuden välillä tietyssä maassa. Media vähentää osaltaan selvästi riskiä, joka voi liittyä muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien esittämiseen elokuvateattereissa.

2.2.4. Myynninedistämistä ja festivaaleja koskevan ohjelmalohkon tulokset

Tämä ohjelmalohko on osoittautunut tehokkaaksi muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien levityksessä ja niistä tiedottamisessa yleisölle.

Tuetuista hankkeista 44 % koski myynninedistämistä ja 56 % messutapahtumia tai festivaaleja. Keskimäärin 80 % eurooppalaisista teoksista kuului tuettujen festivaalien ohjelmistoon, joten tämän ohjelmalohkon eurooppalainen lisäarvo on erittäin suuri,

2.2.5. Kokeiluhankkeita koskevan ohjelmalohkon tulokset

Tuettujen kokeiluhankkeiden määrä oli pieni (5 hanketta), mutta niiden arvo oli 3,2 miljoonaa euroa. Media-tuella katettiin keskimäärin 20,78 % hankkeiden kustannuksista. Kunkin hankkeen täytäntöönpanoon osallistui keskimäärin neljä Euroopan valtiota.

Väliarvioinnissa korostetaan kokeiluhankkeissa käsiteltyjen ongelmien merkityksellisyyttä ja strategista merkitystä: digitalisointi elokuvien esittävissä yrityksissä, online-levitys tai online-arkistointi. Siinä korostetaan myös merkittäviä puutteita, jotka koskevat digitaalista sisältöä ja elokuvateattereiden laitteistoa.

2.2.6. Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -valmistelutoimen tulokset

Arviointikausi kattaa ainoastaan yhden valintakierroksen, jonka yhteydessä tuettiin 40:tä hanketta noin 1 miljoonalla eurolla. Kunkin valitun hankkeen saama Media-tuki oli keskimäärin 25 000 euroa.

Toimen avulla voitiin tehokkaasti kompensoida toisaalta mikroyrityksiin ja toisaalta suurempiin yrityksiin sovellettavien lainakorkojen välistä eroa. Aloitteen avulla voitiin myös vähentää suoritustakuiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

2.3. Euroopan tason rahoitustuen edut

Yhteisön tason rahoitustuen edut eivät rajoitu siihen, että eurooppalaisten ammattilaisten saataville annetaan kansallisten tukien lisäksi muita rahoituslähteitä.

Eurooppalainen tuki ei esimerkiksi vähennä Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta, vaan se päin vastoin pyrkii antamaan audiovisuaalialan yrityksille välineitä, joiden avulla nämä voivat hyödyntää paremmin yhtenäismarkkinoita kunnioittaen samalla kansallisia erityispiirteitä.

2.3.1. Ammattilaiset ja eurooppalainen ulottuvuus

Euroopan tason rahoitustuen edut liittyvät aivan ensiksi siihen, että hankkeisiin liitetään eurooppalainen ulottuvuus. Näin ei tapahtuisi, jollei tätä näkökohtaa asetettaisi etusijalle Media-ohjelman valintamenettelyissä. Tietoisuus eurooppalaisista markkinoista on kuitenkin yhtenä edellytyksenä sille, että toimijat voivat parhaalla tavalla hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet ja parantaa muissa Euroopan maissa tuotettujen teosten levitystä.

Hiljalleen Euroopan audiovisuaalialan ammattilaisten asenteissa ja toimintatavoissa on siis näkyvissä todellinen muutos, ja ammattilaiset alkavat verkottua Euroopan tasolla.

2.3.2. Euroopan maiden välisen tasapainon palauttaminen

Yhteisön tuella on vaikutuksia myös jäsenvaltioiden talouksiin, sillä sen avulla voidaan palauttaa tasapaino pienten maiden, joissa kansalliset tuet ovat usein pieniä tai olemattomia, ja suurten maiden välille. Kuten kohdassa 1.1 todetaan, näiden erilaisten markkinoiden epäyhtenäisyys on yksi eurooppalaisen audiovisuaalialan heikkouksista.

Jotta pienen tuotantokapasiteetin ja suppeiden kielialueiden maiden erityistarpeet voidaan ottaa huomioon, ohjelman yhteydessä on toteutettu myös joustavaa, erityiskohteluun perustuvaa politiikkaa, jossa ei ole määrällisiä ennakkotavoitteita. Tämän järjestelmän avulla heikon tuotantokapasiteetin ja suppean kielialueen maat ja alueet voivat saada merkittävämpää yhteisön tukea kuin niiden painoarvo Euroopan markkinoilla edellyttäisi, ja näin voidaan luoda edellytykset tuotantorakenteiden lähentymiselle unionin tasolla pitkällä aikavälillä, samalla kun säilytetään kulttuurinen monimuotoisuus.

2.3.3. Kansallisen tuen ja yhteisön tuen täydentävyys

Yhteisön rahoitustuessa on mukana kansainvälinen ulottuvuus, jota ei ole kansallisissa tukijärjestelmissä.

Kansallisissa järjestelmissä pyritään lähinnä tukemaan kansallista tuotantoa tai kansallisten elokuvien levitystä. Media-ohjelmassa puolestaan edistetään yksinomaan muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien levitystä. Elokuvien esittämiseen suunnatuilla kansallisilla tuilla rahoitetaan lähinnä rakenteita, kun taas Media-tuella kannustetaan esittämään juuri eurooppalaisia elokuvia. Teosten laadun ja vientipotentiaalin kannalta olennaiseen kehittämiseen suunnattavia kansallisia tukia aletaan vasta kehittää, ja niitä on vain erittäin harvoissa maissa.

Ilman yhteisön tukea olemassa olisi olemassa suuri vaara, että sisämarkkinoiden mahdollisuuksia ei hyödynnettäisi tai että niitä hyödyntäisivät Euroopan ulkopuoliset yritykset, ja tällä olisi kielteisiä vaikutuksia Euroopan kasvuun ja työllisyyteen.

3. Jatketaan Media-ohjelman mukauttamista Euroopan audiovisuaalialan tarpeisiin

Media-ohjelma on jo Media I:n käynnistämisestä lähtien osoittanut voivansa mukautua Euroopan audiovisuaalimarkkinoiden muutoksiin. Tällä menettelytavalla taataan ohjelman tehokkuus ja maksimoidaan sen rakenteelliset vaikutukset, ja menettelytapaa on edelleen sovellettava Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmissa.

Ohjelmissa olisi jatkossakin keskityttävä nykyisiin painopisteisiin (koulutukseen, kehittämiseen, levitykseen ja myynninedistämiseen), koska niillä vastataan Euroopan audiovisuaalimarkkinoiden hajanaisuuden aiheuttamiin ongelmiin. Tähän yhteisön toimeen mahdollisesti tehtäviä mukautuksia tulisi tarkastella tältä pohjalta.

Jäljempänä esitetyt mukautusehdotukset voidaan useimmissa tapauksissa toteuttaa ilman Media Plus - ja Media-koulutus-ohjelmista tehtyjen neuvoston päätösten muuttamista. Mukautukset voitaisiin siis tehdä pian, jo vuoden 2003 lopussa tai vuoden 2004 alussa.

Muut ehdotukset edellyttävät neuvoston päätösten muuttamista. Ne voitaisiin sisällyttää komission ehdotuksiin, joilla Media-ohjelmia pyritään uudistamaan vuoden 2007 tietämillä.

3.1. Parannetaan pk-yritysten ja mikroyritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta kaikissa vaiheissa (kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen)

Rahoituksen hankkiminen on todellinen ongelma Euroopan audiovisuaalialalla, joka koostuu lähinnä pk-yrityksistä ja mikroyrityksistä. Tämä tosiseikka on Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -valmistelutoimen perustana.

Ongelma on laaja-alainen, sillä se koskee audiovisuaalialan keskeisiä toimintoja, toisin sanoen sekä kehittämistä ja tuotantoa että levitystä - myyntiedustajat mukaan luettuina - ja myynninedistämistä.

Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -valmistelutoimi tulisi näin ollen sisällyttää Media Plus -ohjelmaan. Siten jokaisen Media Plus -ohjelmalohkon (kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen) yhteydessä olisi käytettävissä uusi rahoituksen hankkimiseen kohdistuva väline. Jotta yhteisön toiminta olisi johdonmukaista, muissa Euroopan maissa tuotettujen teosten levityksen kannustamiseen tähtäävät kriteerit olisi lisäksi otettava huomioon hankkeiden valinnassa.

Tämä mukautus voisi tulla voimaan vuodesta 2004 lähtien ilman Media Plus-ohjelman perustamisesta 12.12.2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/821/EY muuttamista varsinkin kehittämistä koskevan ohjelmalohkon osalta.

3.2. Koulutus

3.2.1. Luodaan yhteisvaikutusta koulutusorganisaatioiden välillä ja yhteyksiä elokuva-alan oppilaitoksiin

Eurooppalaisten koulutusorganisaatioiden verkottamista olisi jatkettava Media-koulutus-ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Lisäksi olisi saatava aikaan yhteistyötä elokuva-alan oppilaitosten ja audiovisuaalialan peruskoulutusta antavien koulujen kanssa. Kyseiset koulut ovat jo vakiintuneita, ja niillä on paljon kokemusta, yhteistyöverkostoja ja vankat yhteydet alan ammattilaisiin.

Yhteisvaikutusten luomisen myötä opetuksen laatua voitaisiin entisestäänkin parantaa ja koulutuksen rakennekustannuksia vähentää. Varsinkin voitaisiin tukea kansainvälisten maisterintutkintojen tai erityismoduulien perustamista.

Yhteisvaikutusten avulla voitaisiin myös luoda puitteet opiskelijoiden ja kouluttajien vaihtotoiminnalle Euroopassa.

3.2.2. Mukautetaan opetussuunnitelmia ammattilaisten tarpeisiin

Varsinkin uuden tekniikan käyttöä koskevaa koulutusta pitäisi parantaa ja lisätä.

Yleisesti ottaen voisi olla hyödyllistä laatia nopeasti yksityiskohtainen tilannekatsaus - varsinkin liittyjämaiden - ammattilaisten koulutustarpeisiin, jotta Media-koulutusta voitaisiin mukauttaa alan todelliseen tilanteeseen.

3.2.3. Nostetaan yhteisön tuen enimmäismäärää liittyjämaiden erityistarpeisiin vastaamiseksi

Media-tuen osuus voi nykyisin olla enintään 50 % suurissa maissa järjestettävän koulutustoimen kustannuksista. Vastaava enimmäismäärä on 60 % alueilla ja maissa, joilla on heikko tuotantokapasiteetti ja/tai suppea kielialue ja maantieteellinen alue. Lisärahoitusta saadaan edunsaajaorganisaatioiden omista varoista, jäsenvaltion tuista, osallistumismaksuista sekä yksityisiltä sponsoreilta.

Unioniin liittyvissä maissa rahoitus on todellinen ongelma. Koulutusorganisaatioilla ei juurikaan ole omia varoja, ja kansallinen tuki on hyvin pientä tai jopa olematonta. Koulutusorganisaatiot eivät myöskään voi muuttaa rahoitustilannettaan nostamalla harkitsemattomasti oppilaidensa maksamia maksuja.

Jotta tilanteeseen voitaisiin reagoida ja ammattilaisille annettavan koulutuksen merkitys otettaisiin huomioon, liittyjämaissa toteutettaville toimille annettavan yhteisön tuen enimmäismäärä olisi väliaikaisesti nostettava 75 prosenttiin.

Toisin kuin kaksi edellistä mukautusehdotusta tämä edellyttäisi Media-koulutus-ohjelmasta 19.1.2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/163/EY muuttamista. Mukautus voitaisiin sisällyttää komission ehdotuksiin, jotka koskevat Media-ohjelmien uudistamista vuoden 2007 tietämillä.

3.3. Kehittäminen

3.3.1. Luodaan tuki esituotannolle

Esituotannosta on nykyisin tulossa yhä ratkaisevampi ja erityisempi kehittämisvaihe: tuottajien on tavoiteltava rahoitusta myös kotimaansa ulkopuolelta ja muun muassa pyrittävä tekemään yhteistuotantosopimuksia.

Tämä suuntaus on hyvä, sillä sen myötä kehittämisvaiheessa otetaan todella huomioon eurooppalainen ulottuvuus, mutta sitä ei ole otettu kunnolla huomioon nykyisissä tukivälineissä. Esimerkiksi rahoituskumppanuuksien solmimisessa tarvittavien konsulttien tai lakimiesten palkkioihin ei voi saada rahoitustukea.

Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloitteen sisällyttäminen kehittämisen ohjelmalohkoon voisi tarjota tilaisuuden luoda kyseiseen ohjelmalohkoon täysin uusi väline, josta tuettaisiin nimenomaan esituotannon kustannuksia.

3.3.2. Nostetaan tuen enimmäismääriä alan todellisen tilanteen ottamiseksi paremmin huomioon

Kehittämisen alalla nykyiset välineet ovat tarkoituksenmukaiset alan tarpeisiin ja todellisuuteen nähden. Varsinkin hankepakettien rahoitus tarjoaa joustavaa rahoitusta keskikokoisille yrityksille.

Nykyiset tuen enimmäismäärät eivät kuitenkaan sovellu uusiin markkinaolosuhteisiin: kehittämiskustannukset ovat lisääntyneet uuden tekniikan käytön yhteydessä varsinkin piirrosohjelmien ja multimedian osalta.

Tämän vuoksi olisi harkittava nykyisten enimmäismäärien nostamista varsinkin hankepakettien rahoituksen yhteydessä. Enimmäismäärän nostaminen vahvistaisi myös tämän tukivälineen keskeistä merkitystä pk-yrityksille.

3.3.3. Otetaan huomioon täydentävyys Media Plus -ohjelman kehittämis- ja koulutuslohkon välillä

Olipa sitten kyse kaupallista hallintoa, myynninedistämistä tai kirjoittamista koskevasta koulutuksesta, koulutusta voidaan pitää hankkeen kehittämiskustannusten ja -toimien olennaisen osana. Kehittämishanke voi esimerkiksi hyötyä neuvoista, joita sen kirjoittaja on saanut kirjoittamisseminaarissa.

Tämän vuoksi koulutuksen ja kehittämisen ohjelmalohkojen välille olisi luotava yhteys. Koulutuskustannukset voisivat esimerkiksi olla kehittämistuen tukikelpoisia kustannuksia.

Kehittämiseen ehdotetut mukautukset eivät edellytä Media Plus -ohjelman oikeusperustan muuttamista, ja ne voitaisiin toteuttaa nopealla aikataululla.

3.4. Levitys

3.4.1. Otetaan käyttöön hankepakettien rahoitus levityksen alalla

Nykyisessä järjestelmässä eurooppalaiset elokuvat, jotka saavat vain pienen yleisön, saavat hyvin vähän automaattista tukea, ja niiden on myös hyvin vaikea saada valikoivaa tukea. Valikoiva tuki edellyttää, että elokuvalla on vähintään kolme eurooppalaista levittäjää, ja tämä muodostaa esteen kokeileville elokuville.

Tilanteen korjaamiseksi olisi luotava uudentyyppinen tuki, joka perustuisi kehittämisen yhteydessä käytettävään hankepakettien rahoitukseen.

Elokuvien levittäjille myönnettäisiin yhden tai kahden vuoden ajaksi määräraha tiettyjen, riskialttiimpien eurooppalaisten elokuvien levitykseen, eikä tukeen sovellettaisi eurooppalaisten levittäjien vähimmäismäärää koskevaa ehtoa.

Tällainen mukautus edellyttää Media Plus -ohjelmasta 20.12.2000 tehdyn päätöksen 2000/821/EY muuttamista, ja sitä voitaisiin harkita uudistettaessa ohjelmaa vuoden 2007 tietämillä.

3.4.2. Uudistetaan ja laajennetaan myyntiedustajia koskevaa tointa

Kahden vuoden täytäntöönpanon jälkeen voidaan todeta, että Media-tuki keskittyy lähinnä yhteen maahan eli Ranskaan. Vaikka keskittyminen kuvastaakin osittain markkinatilannetta ja ranskalaisten myyntiedustajien merkittävää asemaa Euroopassa, eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttäminen - varsinkin jälleeninvestointeihin - voisi edistää tilanteen korjaantumista ja tuoda todellista eurooppalaista lisäarvoa alalle.

Myyntiedustajia koskevaa tointa voitaisiin tämän vuoksi jäsennellä uudelleen niin, että siinä pyrittäisiin kannustamaan tuottajien, levittäjien ja myyntiedustajien välistä koordinointia. Tämä ehdotus perustuu ajatukseen, jonka mukaan asianmukaisessa markkinoinnissa myynninedistäminen sijoittuu ennen tuotantoa. Sen mukaan on ensinnäkin tunnettava elokuvien kohderyhmänä olevat yleisötyypit ja kartoitettava taloudelliset näkymät ja mahdolliset voitot eri markkinoilla. Seuraavaksi on mainostettava ja myytävä näitä elokuvia, houkuteltava yleisöä ja kehitettävä markkinaosuuksia muun muassa markkinatutkimusten avulla.

Usein tuottajat eivät kuitenkaan ota mainosmateriaalia mukaan toimintastrategioihinsa, eikä levittäjillä ole tarvittavia rahoitusresursseja tämän puutteen korjaamiseksi. Myyntiedustajillakaan ei ole välineitä tuotteidensa tehokkaaseen myynninedistämiseen.

Uuden myyntiedustajia koskevan toimenpiteen avulla voitaisiin tukea taloudellisesti myynninedistämispaketin tuotantoa. Pakettiin kuuluisi elokuvan ensimmäinen kopio tekstitettynä, ääniraita (musiikki ja efektit), mainosmateriaalia jne.

Tämä mukautus ei vaatisi Media Plus -ohjelman oikeusperustan muuttamista, ja se voitaisiin toteuttaa nopeasti.

Toimi pitäisi laajentaa koskemaan myös tv-ohjelmiin erikoistuneita myyntiedustajia. Tämä mukautus edellyttäisi kuitenkin Media Plus -ohjelman oikeusperustan muuttamista. Sitä voitaisiin harkita uudistettaessa ohjelmaa vuoden 2007 tietämillä.

3.4.3. Nostetaan tuen enimmäismääriä

Elokuvien kopioiden määrä ja levityskustannukset ovat viime aikoina kasvaneet huomattavasti.

Jotta tämä kehitys voitaisiin ottaa huomioon, yhteisön tuen enimmäismääriä olisi nostettava.

Tämä mukautus ei vaatisi Media Plus -ohjelman perustamisesta 21.12.2000 tehdyn päätöksen 2000/821/EY muuttamista, ja se voitaisiin toteuttaa nopeasti.

3.4.4. Tv-levitys: laajennetaan järjestelmää muuttamalla tekijänoikeuksien luovuttamista koskevia sääntöjä

Nykyisessä järjestelmässä sovelletaan tuottajien riippumattomuutta koskevaa kriteeriä (oikeuksien siirtäminen levittäjille rajattu 7 vuoteen), ja tämän seurauksena tuesta hyötyvät lähinnä ranskalais- (40 % myönnetystä tuesta), saksalais- ja brittituottajat.

Jotta tämä vääristymä saataisiin korjattua ja tuki voitaisiin mukauttaa tiettyjen ohjelman osallistujamaiden televisiosektoreiden tilanteeseen, tuottajien riippumattomuutta koskevan kriteerin määritelmää tulisi joustavoittaa.

Tämä mukautus voitaisiin toteuttaa Media Plus -ohjelman puitteissa.

3.4.5. Käytetään elokuvateattereiden verkostoa eurooppalaisen elokuvan edistämiseen

Koordinoituja eurooppalaisen elokuvan myynninedistämistoimia voitaisiin suunnitella Media-ohjelmasta tuettavan elokuvateattereiden verkoston sisällä. Tavoitteena olisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti verkoston suosio yleisön keskuudessa. Esimerkiksi elokuvien ensi-iltojen yhteydessä voitaisiin järjestää koordinoituja tapahtumia.

Tämä mukautus voitaisiin toteuttaa nopeasti Media Plus -ohjelman puitteissa.

3.5. Myynninedistäminen ja festivaalit

3.5.1. Parannetaan eurooppalaisten ammattilaisten asemaa keskeisillä markkinoilla

Yhteisön tuki olisi kohdistettava keskeisille markkinoille, joissa eurooppalaisten ammattilaisten läsnäolon vaikutukset myyntiin ja vientiin ovat suurimmat.

3.5.2. Edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja lisätään yleisön kuvanlukutaitoa tukemalla voimakkaasti festivaaleja

Nykyisten tukikelpoisuuskriteerien mukaisesti Media-ohjelmasta tuettujen festivaalien ohjelmistoon kuuluvista elokuvista 70 % tulisi olla eurooppalaisia. Käytännössä 80 % niistä on eurooppalaisia.

On siis ilmeistä, että festivaaleilla on merkittävä vaikutus kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseen ja eurooppalaisen yleisön valistamiseen, ja tapahtumat soveltuvat loistavasti EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan tavoitteisiin. Tavoitteena on saada tapahtumista mahdollisimman suuri hyöty sekä huolehtia siitä, että Media-ohjelmasta tuettavia festivaaleja järjestetään laajalla alueella Euroopassa.

3.5.3. Parannetaan Media-ohjelman näkyvyyttä ja pyritään luomaan eurooppalaisen elokuvan laatumerkki

Jos yleisö tuntisi Media-ohjelman paremmin, ohjelmasta voisi tulla varsinainen eurooppalaisen elokuvan laatumerkki, joka liittyisi ihmisten mielissä laatuun ja eurooppalaiseen identiteettiin.

Tämä tavoite voitaisiin saavuttaa esimerkiksi tuomalla Media-palkinto paremmin esiin julkisuudessa.

Kaikki kehittämisen ohjelmalohkon yhteydessä ehdotetut mukautukset voitaisiin toteuttaa nopeasti Media Plus -ohjelman puitteissa.

3.6. Kokeiluhankkeet

Kokeiluhankkeet voivat tuoda oman panoksensa kaikkiin Media-ohjelmalohkoihin. Niiden merkitystä ei saisi unohtaa.

Erityishuomiota tulisi kiinnittää kahteen ensisijaisen tärkeään seikkaan.

Online-levitykseen varattua budjettikohtaa levityksen ohjelmalohkossa voitaisiin käyttää digitaalisten sisältöjen luomiseen ja online-levityksen hyödyntämiseen Euroopan audiovisuaalialalla.

Teatterilevityksen alalla pitäisi kannustaa sellaisten eurooppalaisten elokuvateattereiden verkottamista, joilla on eurooppalaisen toimialan tarpeisiin sopiva digitaalinen laitteisto.

Nämä mukautukset voitaisiin toteuttaa nopeasti Media Plus -ohjelman puitteissa.

3.7. Säilytetään yhteisön tuen keskitetty hallinto, jota täydennetään vahvistamalla Media Desk -yhteyspisteiden asemaa

3.7.1. Yhteisön tuen keskitetyn hallinnoinnin edut

Euroopan komissio jakaa ja hallinnoi yhteisön tuen nykyisin keskitetysti.

Toiminnan keskittäminen on tarkoituksenmukaista yhteisön tuen tavoitteeseen nähden. Tuellahan pyritään kannustamaan kansainvälisen ulottuvuuden sisällyttämistä eurooppalaiseen audiovisuaalialaan ja parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa. Toimintaa olisi näin ollen edelleen hallinnoitava keskitetysti.

3.7.2. Hyödynnetään tehokkaammin Media Desk -yhteyspisteiden tarjoamat mahdollisuudet

Yhteisön tuen keskitettyä hallintoa voitaisiin täydentää vahvistamalla Media Desk -yhteyspisteiden asemaa.

Media Desk -yhteyspisteitä on kaikissa Media-ohjelmaan osallistuvissa valtioissa. Ne saavat rahoitusta sekä jäsenvaltioilta että Media-ohjelman määrärahoista. Niiden tärkeimpänä tehtävänä on nykyisin toimiminen Euroopan unionin ja kunkin osallistujavaltion ammattilaisten välisenä yhteystahona, jonka välityksellä voidaan tiedottaa yhteisön tukimekanismeista.

Media Desk -yhteyspisteiden tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä paremmin. Koska yhteyspisteet sijaitsevat lähimpänä kansallisia markkinoita, niissä tunnetaan parhaiten markkinoiden tarpeet ja erityispiirteet. Media Desk -yhteyspisteet voisivat muun muassa tuottaa hyödyllisiä tilastoja kansallisia markkinoita varten tai niistä voisi tulla aktiivisemman viestintäpolitiikan yhteystahoja.

Nämä mukautukset eivät vaatisi Media Plus -ohjelman perustamisesta 21.12.2000 tehdyn päätöksen 2000/821/EY muuttamista, ja ne voitaisiin toteuttaa nopeasti.

4. Päätelmä: tiivistelmä ehdotetuista mukautuksista ja toteutusaikataulu

Nykyisten ohjelmien puitteissa toteutettavat mukautukset: Media Plus ja Media-koulutus // Aikataulu

Parannetaan pk-yritysten ja mikroyritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta //

Sisällytetään Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite Media Plus -ohjelmaan // Vuoden 2003 viimeinen neljännes

Koulutus //

Saadaan aikaan yhteisvaikutusta koulutusorganisaatioiden välillä ja elokuva-alan oppilaitosten kanssa // Vuoden 2004 jälkipuolisko

Laaditaan tilannekatsaus koulutustarpeisiin // Vuoden 2004 ensimmäinen neljännes

Kehittäminen //

Luodaan tuki esituotannolle samalla kun Audiovisuaalialan innovaatio 2000 -aloite sisällytetään kehittämisen ohjelmalohkoon // Vuoden 2003 viimeinen neljännes

Nostetaan yhteisön tuen enimmäismääriä // Vuoden 2003 viimeinen neljännes

Luodaan yhteys kehittämisen ja koulutuksen ohjelmalohkojen välille // Vuoden 2003 viimeinen neljännes/vuoden 2004 ensimmäinen neljännes

Levitys //

Toteutetaan myyntiedustajia koskevan toimen rakenneuudistus // Vuoden 2003 viimeinen neljännes

Nostetaan tuen enimmäismääriä // Vuoden 2004 alkupuolisko

Tv-levitys: muutetaan sääntöjä, jotka koskevat oikeuksien luovuttamista levittäjille // 2004

Käytetään elokuvateattereiden verkostoa eurooppalaisen elokuvan edistämiseen // 2004

Myynninedistäminen ja festivaalit //

Kohdennetaan yhteisön tuki keskeisille markkinoille // 2004

Edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja lisätään yleisön kuvanlukutaitoa tukemalla voimakkaasti festivaaleja // 2004

Parannetaan Media-ohjelman näkyvyyttä ja pyritään luomaan eurooppalaisen elokuvan laatumerkki // 2004

Kokeiluhankkeet //

Käytetään online-levitykseen varattua budjettikohtaa digitaalisten sisältöjen luomiseen ja online-levityksen hyödyntämiseen Euroopan audiovisuaalialalla // Vuoden 2004 alkupuolisko

Kannustetaan digitaalitekniikkaa käyttävien eurooppalaisten elokuvateattereiden verkottumista // Vuoden 2004 alkupuolisko

Vahvistetaan Media Desk -yhteyspisteiden asemaa // 2004

Mukautukset, jotka on sisällytettävä tulevia Media-ohjelmia koskeviin komission ehdotuksiin // Aikataulu

Koulutus //

Nostetaan yhteisön tuen enimmäismäärää liittyjämaiden koulutustoimien rahoittamisen yhteydessä // Vuoden 2003 viimeinen neljännes

Levitys //

Perustetaan hankepakettien rahoitustuki riskialttiimpien eurooppalaisten elokuvien levitystä varten // Vuoden 2003 viimeinen neljännes

Laajennetaan myyntiedustajia koskeva toimi televisioalaan erikoistuneisiin myyntiedustajiin // Vuoden 2003 viimeinen neljännes