EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52003DC0655
Report from the Commission - Annual Report of the instrument for structural policy for pre-accession (ISPA) 2002
Komission kertomus - Liittymistä edeltävää rakennepolitiikan välinettä (ISPA) koskeva vuosikertomus 2002
Komission kertomus - Liittymistä edeltävää rakennepolitiikan välinettä (ISPA) koskeva vuosikertomus 2002
/* KOM/2003/0655 lopull. */
Komission kertomus - Liittymistä edeltävää rakennepolitiikan välinettä (ISPA) koskeva vuosikertomus 2002 /* KOM/2003/0655 lopull. */
KOMISSION KERTOMUS - LIITTYMISTÄ EDELTÄVÄÄ RAKENNEPOLITIIKAN VÄLINETTÄ (ISPA) KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2002 Esipuhe Tiivistelmä ISPA-budjetti vuonna 2002 Hankkeiden rahoitus 1. Uudet ISPA-hankkeet 2. Ympäristöä koskevat maksusitoumukset 3. Liikennettä koskevat maksusitoumukset 4. Vuosina 2000-2002 rahoitetut hankkeet 5. Maksut Tekninen apu 6. Teknisen avun muodot ja toimitustavat 7. Hankekohtainen tekninen apu 8. Komission aloitteesta annettu tekninen apu Hallinnointi ja täytäntöönpano 9. Hankkeiden seuranta 10. Varainhoito ja valvonta 11. Tilintarkastustuomioistuimen kertomus ISPA:sta 12. Yhteisrahoitukseen osallistuvat kumppanit EIP ja EBRD Yhteisön politiikkojen edistäminen 13. Ympäristöpoliittiset kysymykset 14. Liikennepolitiikka: TINA-verkostosta kohti TEN-liikenneverkkoja 15. Julkiset hankinnat Koordinointi liittymistä edeltävien välineiden kesken Tiedotustoiminta Maakatsaukset 16. Bulgaria 17. Tsekki 18. Viro 19. Unkari 20. Latvia 21. Liettua 22. Puola 23. Romania 24. Slovakia 25. Slovenia Lyhenneluettelo Hyödyllisiä tietolähteitä Liite I: Maakohtaiset taulukot Liite II: Hankeluettelo Esipuhe Tämä liittymistä edeltävän rakennepolitiikan välineen (ISPA) täytäntöönpanoa koskeva vuoden 2002 kertomus on laadittu ISPA-asetuksen [1] 12 artiklan mukaisesti. [1] Neuvoston asetus (EY) 1267/1999, 21.6.1999. Kertomusta on mukautettu siten, että siinä otetaan huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean huomautukset aiemmista vuosikertomuksista. ISPA:n tavoitteet Tukemalla infrastruktuureja yhteisön ensisijaisina pitämillä liikenteen ja ympäristön aloilla ISPA edistää osaltaan Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden [2] liittymisvalmisteluja kahdella tapaa: [2] Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro. (i) nopeuttamalla kummankin alan infrastruktuurien parantamista EU:n vaatimusten mukaisiksi ja tukemalla tästä syystä tuensaajamaiden ponnistuksia asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön noudattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ja (ii) perehdyttämällä koheesiorahaston ja rakennerahastovarojen tehokkaisiin ja avoimiin hallinnointimenettelyihin, joita on noudatettava liittymisen jälkeen. ISPA:n kautta yhteisö tarjoaa taloudellista tukea niille ympäristöpolitiikan alueille, joilla investointien tarve on suurin, eli vesihuoltoon, jäteveden käsittelyyn ja jätehuoltoon. Lisäksi ISPA auttaa ehdokasmaita vahvistamaan kapasiteettiaan keskeisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Liikenteen alalla ISPA:sta tuetaan liikenneinfrastruktuurin kehittämistä ja kunnostamista sekä sen liittämistä EU:n liikenneverkkoihin ehdokasmaiden talouskehityksen edistämiseksi. Vuosittain näihin ensisijaisiin tavoitteisiin varataan 1 040 miljoonaa euroa (laskettuna vuoden 1999 hintojen perusteella). Tämän lisäksi ISPA:n tuella tarjottavat laadukkaat yleishyödylliset palvelut ovat edistäneet liittymässä olevien maiden ja ehdokasmaiden laajojen väestöryhmien elintason, sosiaalisten olojen ja kansanterveyden kohentumista. Jotta vältettäisiin päällekkäisyys kahden muun liittymistä edeltävän välineen (Phare ja Sapard) kanssa, ISPA:sta tuetaan erityisesti suuria investointeja. Siitä voidaan kuitenkin tukea myös pienempiä hankkeita, jos kokoavissa hankkeissa pyritään samaan toiminnalliseen, maantieteelliseen tai taloudelliseen tavoitteeseen. Tiivistelmä Tämä kertomus on laadittu ISPA-asetuksen (EY) N:o 1267/1999 12 artiklan mukaisesti, ja se koskee vuotta 2002. Näin liittymisen kynnyksellä ISPA:n tehtävä uusien jäsenvaltioiden valmistelijana yhteisön koheesiopolitiikkaan vaikuttaa entistäkin tärkeämmältä, erityisesti koska ISPA:n tavoitteena on taata liittymässä olevien maiden jouheva siirtyminen koheesiorahastoon sekä perehdyttää hallintoviranomaiset ja tuensaajat rakennepoliittisia toimenpiteitä koskeviin komission menetelmiin. Tämän vuoksi kertomuksessa pyritään luomaan katsaus ISPA:n kolmeen täytäntöönpanovuoteen ja keskitytään muun muassa teknisen avun toimenpiteisiin, tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyihin sekä tehtyihin tarkastuksiin. Vuoden 2002 toiminnan pääkohdat ISPA:n tuensaajamaiden tukeminen ympäristöinfrastruktuurin ja -politiikan uudistamiseksi ja eurooppalaisten liikenneyhteyksien lujittamiseksi: Yhteisö myöntää edelleen ISPA:sta taloudellista tukea niille ympäristöalan hankkeille, jotka edellyttävät suuria infrastruktuuri-investointeja, eli vesihuoltoon, jäteveden käsittelyyn ja jätehuoltoon. Lisäksi ISPA on osoittautunut välineeksi, jolla ehdokasmaita voidaan menestyksekkäästi auttaa vahvistamaan keskeisen ympäristölainsäädännön ymmärtämistä ja sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavaa hallinnollista kapasiteettia. Liikenteen alalla ISPA:n tavoitteena on edistää tulevan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä, ja siitä tuetaan sekä kansallisten verkojen sisäistä että kansallisten verkkojen ja unionin verkon välistä yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta. Edellisvuosien tapaan vuonna 2002 liikennealan ISPA-tuki osoitettiin liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointia (Transport Infrastructure Needs Assessment, TINA) koskevan verkon parantamiseen ja laajentamiseen. Vuodesta 2000 alkaen ISPA:sta on myönnetty 49 teknisen avun toimenpiteen toteuttamiseksi yhteensä 74,3 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut tukea hankkeiden ja hakemusten valmistelua ja parantaa täytäntöönpanoelinten hallinnollista kapasiteettia, hajautettu täytäntöönpano mukaan luettuna. Toimenpiteisiin kuuluu 14 uutta, vuonna 2002 hyväksyttyä toimenpidettä, joilla valmistellaan uusia hankkeita vuodeksi 2003 ja sitä seuraaviksi vuosiksi, jolloin tukea aletaan myöntää koheesiorahastosta. Vuonna 2002 komissio päätti myöntää rahoitusta 80 uudelle hankkeelle. Näihin hankkeisiin myönnettiin ISPA-varoja 1,55 miljardia euroa, joka on 64,9 % yhteensä 2,4 miljardin euron tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Vuosina 2000-2002 tekemillään päätöksillä komissio hyväksyi yhteensä 249 ISPA-toimenpidettä, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat 8,8 miljardia euroa, josta EU rahoittaa 5,65 miljardia euroa (64,5 %). Näin ollen komissio on jo kohdentanut ohjelmakauden 2000-2006 varoista 75 % ympäristö- ja liikennealojen ensisijaisiin hankkeisiin. Vuonna 2002 tehdyt maksusitoumukset jakautuivat tasapuolisesti ympäristö- ja liikennealan hankkeiden välille, ja kauden 2000-2002 maksusitoumusten kokonaismäärä nousi 3,2 miljardiin euroon. Vuodesta 2000 alkaen 49 % maksusitoumuksista koski ympäristöhankkeita ja 51 % liikennehankkeita. Yli puolet liikennealan maksusitoumuksista kohdennettiin rautateiden infrastruktuuriin, mikä vastaa komission tavoitetta edistää ympäristöystävällisiä liikennemuotoja. Vuonna 2002 allekirjoitettujen useiden urakka- ja palvelusopimusten myötä tosiasiallinen täytäntöönpano on käytännössä edistynyt merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, erityisesti koska ehdokasmaat hallitsevat nykyään paremmin tarjouspyyntö- ja sopimusmenettelyt. ISPA:sta maksettiin vuonna 2002 yhteensä 388,5 miljoonaa euroa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2001. Tämä osoittaa, että ISPA-toimenpiteiden täytäntöönpanossa on edistytty edellisvuoteen verrattuna huomattavasti, mikä näkyy myös toisten ennakkomaksujen ja välimaksujen määrän kasvussa. Hankkeiden hallinnointiin ja politiikkojen täytäntöönpanoon liittyvän hallinnollisen ja institutionaalisen kapasiteetin lisääminen Edellisvuosien tapaan komissio antoi ISPA:n kautta teknistä apua lisätäkseen kansallisten elinten kapasiteettia ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon ja julkisten hankintojen aloilla, sillä ehdokasmailla on edelleen vaikeuksia vaadittujen standardien täyttämisessä. Komissio järjesti kaksi monenvälistä seminaaria, joiden aiheena oli vesipoliittinen puitedirektiivi. Tarkoituksena oli auttaa ehdokasmaita laatimaan uudenlaisia vesihuoltopolitiikkoja ja valmistautumaan tuleviin ISPA:n ja koheesiorahaston hankkeisiin direktiivin vaatimusten mukaisesti erityisesti yhdennetyn vesistöalueiden hoidon osalta. Lisäksi järjestettiin joukko seminaareja, joissa tuensaajamaiden viranomaiset saivat koulutusta tarjousasiakirjojen laadinnassa, tarjousten arvioinnissa ja sopimusten valvonnassa. Komissio jakoi tietoa julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden mahdollisuuksista ja riskeistä yleishyödyllisten palvelujen alalla sekä keinoista organisoida nämä kumppanuudet samanaikaisesti tukien rahoituksen yhdentämisen kanssa. Tässä tarkoituksessa järjestettiin laaja monenvälinen foorumi ja useita tiedotustilaisuuksia, ja maaliskuussa 2003 julkaistiin asiaa koskevat suuntaviivat. Kohti asianmukaisia varainhoito- ja valvontajärjestelmiä: Siirryttäessä komission suorittamasta tarjousten ja sopimusten ennakkovalvonnasta tuensaajamaiden hankintojen hajautettuun hallinnointiin (EDIS-järjestelmään) kaikki maat yhtä lukuun ottamatta suorittivat vuonna 2002 loppuun ensimmäisen vaiheen eli järjestelmän puutteiden arvioinnin. Yksi maa on jo hakenut lupaa luopua ennakkovalvonnasta vahvistaen täyttävänsä EDIS-järjestelmän käyttöluvan vähimmäisvaatimukset ja -edellytykset. Komission vuonna 2002 tekemät uusien järjestelmien tarkastukset, joissa arvioitiin ehdokasmaiden varainhoito- ja valvontajärjestelmiä, osoittavat, että ISPA-asetuksen vaatimusten täyttämisessä on tältä osin edistytty huomattavasti. ISPA-budjetti vuonna 2002 ISPA-välineen määrärahat ovat peräisin kahdesta budjettikohdasta: B7-020 ja B7-020A. Ensimmäisestä budjettikohdasta myönnetään varoja ympäristö- ja liikennealojen hankkeiden (toimenpiteiden) yhteisrahoitukseen ehdokasmaissa sekä tekniseen apuun parhaiden hankkeiden tunnistamiseksi ja valmistelemiseksi. Tästä budjettikohdasta myönnetään myös varat toimenpiteisiin, joilla ehdokasmaita autetaan siirtymään täysin hajautettuun hallinnointiin (EDIS-järjestelmään). Budjettikohta B7-020A koskee rahoitusta komission aloitteesta toteutettaviin toimenpiteisiin. Vuonna 2002 komission talousarviosta osoitettiin 1 109 miljoonaa euroa ISPA-välineelle. Alun perin budjettikohtaan B7-020 (hankkeet) osoitettiin 1 089,2 miljoonaa euroa. Määrää korotettiin sittemmin 18,25 miljoonalla eurolla, jotka siirrettiin budjettikohdasta B7-020A. Tämän jälkeen tuensaajamaiden aloitteesta esitettäviin hankkeisiin oli käytettävissä 1 107 miljoonaa euroa. Alkuperäisistä budjettikohdan B7-020A määrärahoista (19,8 miljoonaa euroa) 1,55 miljoonaa euroa osoitettiin komission aloitteesta käynnistettäviin toimiin. Taulukko 1: ISPA-budjetti vuonna 2002 >TAULUKON PAIKKA> Hankkeiden rahoitus 1. Uudet ISPA-hankkeet Vuonna 2002 komissio hyväksyi 80 uutta ISPA-toimenpidettä, joista 23 koski investointeja liikenneinfrastruktuuriin, 51 investointeja ympäristöinfrastruktuuriin ja yksi yhdistettyjä liikenne- ja ympäristöinvestointeja. Näihin hankkeisiin kuuluivat komission hyväksymät yhdeksän uutta hankkeiden valmistelua koskevaa teknisen avun toimenpidettä, joista kuusi liittyi liikennehankkeiden valmisteluun ja kolme ympäristöhankkeiden valmisteluun, sekä viisi uutta hajautettua täytäntöönpanoa koskevaa toimenpidettä. [3] Näin ollen ISPA:n kokonaisrahoitusosuus vuonna 2002 rahoitetuista hankkeista oli 1,55 miljardia euroa eli tuen osuus oli keskimäärin 64,9 % hankkeiden tukikelpoisista, 2,39 miljardin euron suuruisista kokonaiskustannuksista; jäljelle jäävä osa rahoituksesta saadaan hakijamaiden kansallisista rahoituslähteistä valtion, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla sekä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. [3] Teknistä apua hajautettuun täytäntöönpanoon (EDIS-järjestelmään) käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa "Tekninen apu". Taulukko 2: Uusia ISPA-hankkeita koskevat päätökset vuonna 2002 >TAULUKON PAIKKA> Huomautus: Päätösten mukaiset määrät heijastelevat ISPA:n kokonaisrahoitusosuutta hankkeista, kun taas maksusitoumusten määrät osoittavat talousarviosta vuosittain (tässä tapauksessa vuonna 2002) osoitettujen varojen kokonaismäärää. Vuoden 2002 maksusitoumusten kokonaismäärä oli 1 107 miljoonaa euroa, jotka käytettiin kyseisenä vuonna hyväksyttyihin uusiin hankkeisiin (724 miljoonaa euroa) sekä aiempina vuosina hyväksyttyihin, käynnissä oleviin hankkeisiin. 2. Ympäristöä koskevat maksusitoumukset Noin 43 % ympäristöalan talousarviositoumuksista vuonna 2002 osoitettiin hankkeisiin, joissa yhdistettiin juomavesihuolto ja jäteveden keruu, ja kolmannes osoitettiin jäteveden keruuta ja käsittelyä koskeviin hankkeisiin, joiden painopiste oli viemäriverkkojen uusimisessa, korjaamisessa ja laajentamisessa sekä uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamisessa tai nykyisten jätevedenpuhdistamojen kunnostamisessa/kohentamisessa. Noin 4 % rahoituksesta osoitettiin juomavesialan (vesihuoltoa ja/tai vedenpuhdistusta koskeviin) hankkeisiin, ja noin 18,4 % myönnettiin kiinteiden jätteiden käsittelyä koskeviin hankkeisiin, joissa pääasiallisesti suljettiin vanhoja ja perustettiin uusia kaatopaikkoja ja jotka usein liittyivät jätteiden lajittelun ja käsittely/kierrätysjärjestelmien käyttöönottoon. Taulukko 3: Ympäristöalan maksusitoumukset vuonna 2002 osa-alueittain [4] [4] Tähän sisältyvät maksusitoumukset hankkeisiin, joista tehtiin päätös vuonna 2002, sekä aiempina vuosina hyväksyttyjen hankkeiden erät. >TAULUKON PAIKKA> Tulvakatastrofiapua koskeva hanke (yhdistetty ympäristö- ja liikennehanke) Elokuussa Tsekin läntisessä osassa Böömin ja Prahan alueilla koettiin niiden nykyhistorian pahin tulva. Tulva-alueiden liikenne- ja ympäristöinfrastruktuurien nopean korjaamisen katsottiin rajoittavan tulvavahinkojen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja helpottavan korjaustöitä muilla aloilla. Tämän vuoksi Tsekin hallitus ja komissio sopivat, että vuoden ISPA-budjetin kansallisista määrärahoista ohjataan 24 miljoonaa euroa uudelleen näiden alojen korjaus- ja jälleenrakennustöihin. Rautatieliikenteessä 23 rataosan liikenne keskeytyi tulvan seurauksena. Näiden rataosien avaaminen uudelleen liikenteelle edellyttää lähinnä korjaustöitä. Maantieliikenteessä tulvat aiheuttivat monenlaista vahinkoa: siltojen huuhtoutumisia tai romahtamisia, maanvyörymiä, tienreunojen sortumisia, teiden päällysteen halkeamia ja salaojien liettymistä. Ympäristöalalla tulva vaikutti erityisesti Vltavan ja Laben (Elben sivujokien) vesistöalueilla sijaitseviin jätevedenpuhdistamoihin ja viemärijärjestelmiin. Suurin osa 29 puhdistamon sähköasennuksista ja sähköisistä/mekaanisista laitteista oli korjattava. Lisäksi ympäristövahinkoja on tapahtunut jokivarsien maa- ja vesirakenteissa, esimerkiksi padoissa ja jokitörmissä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tähän toimenpiteeseen voidaan soveltaa seuraavia erityismääräyksiä: * ISPA-tuen taso korotetaan 85 %:iin. * Hankintasopimuksista voidaan tarvittaessa päättää neuvottelumenettelyn avulla PRAG-oppaan (Phare-, ISPA- ja Sapard-sopimusmenettelyjä koskevan käytännön oppaan) mukaisella tavalla. * Rahoituspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen ennakkoon maksettava kertasuoritus on 40 % ISPA-tuen enimmäismäärästä. * Hankkeiden valinnasta, arvioinnista ja valvonnasta vastaa tuensaajien henkilöstö, ja sitä täydentää komission aloitteesta tehtyyn sopimukseen perustuva tekninen apu. 3. Liikennettä koskevat maksusitoumukset Edellisvuosien tapaan liikennealan ISPA-tuki osoitettiin liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointia (Transport Infrastructure Needs Assessment, TINA) koskevan verkoston laajentamiseen ja parantamiseen Euroopan unionin ja ehdokasmaiden välisten yhteyksien helpottamiseksi osana tulevaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-liikenneverkkoa). Vuonna 2002 noin 54 % tämän alan talousarviositoumuksista osoitettiin rautatiehankkeisiin, jotka koskivat pääasiassa nykyisen infrastruktuurin kunnostamista ja parantamista EU:n vaatimukset täyttävällä tavalla. Noin 46 % rahoituksesta osoitettiin maantiehankkeisiin, kuten uusien teiden rakentamiseen ja nykyisten teiden kunnostamiseen, millä pyritään siihen, että tieverkosto täyttäisi EU:n kapasiteetti- ja turvallisuusvaatimukset. Taulukko 4: Liikennealan maksusitoumukset vuonna 2002 osa-alueittain [5] [5] Tähän sisältyvät maksusitoumukset hankkeisiin, joista tehtiin päätös vuonna 2002, sekä aiempina vuosina hyväksyttyjen hankkeiden erät. >TAULUKON PAIKKA> 4. Vuosina 2000-2002 rahoitetut hankkeet Vuosina 2000-2002 Euroopan komissio hyväksyi yhteensä 249 hanketta ehdokasmaiden tekemien ehdotusten perusteella. Näistä hankkeista 151 liittyy ympäristöalaan (mm. yksi tulvakatastrofiapua koskeva hanke), 87 liikennealaan ja 10 teknisen avun toimenpiteisiin hajautetun täytäntöönpanon toteuttamiseksi. Nämä tukitoimet vastaavat yhteensä 8,76 miljardin euron tukikelpoisia investointikustannuksia, joista EU rahoittaa 5,65 miljardia euroa eli 64,5 % budjettikohdasta B7-020. Näin ollen komissio on ISPA:n kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana osoittanut yli 75 % ISPA:a varten vuosiksi 2000-2006 tarkoitetuista varoista. Taulukko 5: Hankkeita koskevat päätökset vuosina 2000-2002 >TAULUKON PAIKKA> Ensimmäinen toteutettu liikennehanke (Liettua) Vuonna 2002 saatiin päätökseen ensimmäinen liikenteen alan ISPA-toimenpide. Toimenpide koski vuoteen 2006 kestävän kolmivaiheisen tiehankkeen ensimmäistä vaihetta, jossa tarkoituksena oli parantaa Kreetan ja Helsingin yleiseurooppalaisten liikennekonferenssien hyväksymän liikennekäytävän IXB Liettuan kautta kulkevaa osuutta Vilnan ja Klaipedan välillä. Parannustöiden toinen vaihe koskee vuosina 2003-2004 tehtäviä töitä ja kolmas vaihe vuosina 2005-2006 tehtäviä töitä, joihin todennäköisesti myös myönnetään yhteisön tukea. Liettuan kautta kulkeva käytävän osuus, joka on liikenteen kansallisen kehittämisohjelman toinen ensisijainen kohde, edellyttää * päällysteen laskentalujuuden parantamista EU:n vaatimukset täyttäväksi, varsinkin 11,5 tonnin akselikuormitusten osalta; * nykyisen moottoritien 87 kilometrin pituisen osuuden vahvistamista ja leventämistä; * noin 300 kilometrin pituisen kaksikaistaisen tien päällysteen vahvistamista; ja * liikenneturvallisuutta edistävien toimenpiteiden (ajoesteet ja valaistuslaitteet) toteuttamista. Liettuan kautta kulkeva tieosuus, joka rakennettiin kommunistikaudella helpottamaan pääsyä silloiseen Klaipedan sotilassatamaan, edusti aikakauden ja olosuhteet ottaen huomioon suhteellisen laadukasta tienrakennusta. Tie ei kuitenkaan täytä nykypäivän vaatimuksia, koska sen pinta heikkenee nopeasti, vaurioittaa sillä kulkevia ajoneuvoja ja on usein korjauksen tarpeessa. Lisäksi Vilnan ja Kaunasin välisellä tieosuudella (95 km) on kapeat kaistat ja vain vähän tai ei ollenkaan päällystettyä piennarta, joten sitä parannetaan samanaikaisesti. Koska tämä tie on ainoa realistinen reitti näiden kolmen suurkaupungin (Vilna, Kaunas ja Klaipeda) välillä, tien parantamisen ei odoteta johtavan liikenteen lisääntymiseen. Ajoneuvojen aiheuttaman tien kulumisen ja kunnossapitokustannusten odotetaan kuitenkin vähenevän huomattavasti, ja Vilna-Kaunas-tieosuudella keskinopeudet nousevat hieman. Päätökseen saatettuun tieosuuden parantamisen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa levennettiin ja vahvistettiin 37,2 kilometrin verran tietä ja ainoastaan vahvistettiin 135 kilometrin verran tietä, myönnettiin vuonna 2000 ISPA-tukea 19,56 miljoonaa euroa (75 % tukikelpoisista investointikustannuksista); jäljelle jääneen osan rahoitti Liettuan tierahasto. Tarvittavien töiden suunnittelu aloitettiin alkuvuodesta 1999 ja saatiin päätökseen vuoden 2000 puolivälissä, ja rakennustyöt aloitettiin keväällä 2001 ja saatiin päätökseen loppuvuodesta 2002. 5. Maksut Kuhunkin ISPA-hankkeeseen suoritettavat maksut muodostuvat kahdesta ennakkomaksusta, joiden suuruus on 10 % ISPA:n rahoitusosuudesta: ensimmäinen rahoituspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen ja toinen ensimmäisen urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen; välimaksujen osuus rahoitusosuudesta on enintään 80 % (poikkeustapauksissa 90 %) ja jäännöserät maksetaan hanketta koskevan loppukertomuksen hyväksymisen jälkeen. Vuonna 2002 suoritettuihin maksuihin sisältyi: - vuosina 2002 ja 2001 hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisiä ennakkomaksuja; - vuosina 2001 ja 2000 hyväksyttyjen hankkeiden toisia ennakkomaksuja; ja - vuosina 2001 ja 2000 hyväksyttyjen hankkeiden välimaksuja. Suurin osa ensimmäisistä ennakkomaksuista suoritetaan ISPA:n tukipäätöksen tekovuotta seuraavana vuotena, koska valtaosa ISPA-toimenpiteitä koskevista päätöksistä tehdään syksyllä, ja on otettava huomioon aika, jonka tuensaajamaiden viranomaiset tarvitsevat näiden päätösten varmentamiseen nimikirjoituksellaan. Tätä havainnollistaa se, että vuonna 2002 hyväksyttyjä hankkeita koskevat maksut olivat vain 8 % vastaavista maksusitoumuksista, kun vuonna 2000 hyväksyttyjä hankkeita koskevat maksut olivat olleet yli 30 % vastaavista maksusitoumuksista. Sitä vastoin ISPA-maksujen kokonaismäärä (hajauttaminen mukaan luettuna) vuonna 2002 oli 388,5 miljoonaa euroa eli kaksinkertainen määrä vuonna 2001 suoritettuihin maksuihin (197 miljoonaa euroa) verrattuna. Tämä vahvistaa sen, että ISPA-toimenpiteiden täytäntöönpanossa edistyttiin huomattavasti vuonna 2002, mikä ilmenee toisten ennakkomaksujen huomattavana lukumääränä ja välimaksujen kasvavana lukumääränä. Taulukko 6: Maksut vuonna 2002 (EUR) >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 7: Hankkeiden maksutaulukko (2000-2002) >TAULUKON PAIKKA> Miksi julkiset hankinnat viivästyvät? Kuten minkä tahansa infrastruktuurihankkeen tapauksessa, määriteltäessä toteutusta edeltävää valmisteluaikaa, joka tarvitaan urakoita koskevien tarjouskilpailujen ja myös itse urakoiden käynnistämiseen, keskeisenä osatekijänä on hankkeen valmistelun laatu. Mitä huolellisemmin hankkeen eri osat - tekninen suunnitelma, toteutettavuuden tutkiminen ja suunnittelu, selvitykset ja vaikutuksia koskevat tutkimukset, asian kannalta merkityksellisten kansalaisryhmien ja viranomaisten kuuleminen, luvat ja lisenssit, taloudelliset järjestelyt, tarjousasiakirjojen valmistelu jne. - on valmisteltu, sitä nopeammin ja helpommin sopimukset voidaan tehdä. On kuitenkin selvää, että tällaista kokemusta ei hankita hetkessä vaan se on kerättävä vähitellen. Tämän vuoksi varsinkin alkuvaiheen ISPA-hankkeita ja monimutkaisempia ympäristöhankkeita koskevissa ISPA-päätöksissä edellytetäänkin toisinaan lisäselvityksiä ja -tutkimuksia. On myös otettava huomioon se, että komissio vahvistaa tarjouskilpailu- ja sopimusprosessin ja siihen liittyvät asiakirjat sekä palvelujen että urakoiden osalta. Tämän vuoksi on varattava enemmän aikaa komission edustustojen kuulemiseen. Lisäksi varsinkin monimutkaisemmissa rakennusurakoissa turvaudutaan usein tulosperusteisiin, laitosten suunnittelua ja rakentamista koskeviin FIDIC [6]-sopimusehtojen mukaisiin tarjouskilpailuihin, joissa tarjoajien on käytettävä tavallista enemmän aikaa yksityiskohtaisen suunnitelman laatimiseen. [6] International Federation of Consulting Engineers. FIDIC-sopimusehtoja käytetään paljon kansainvälisissä sopimuksissa ja myös ISPA-urakkasopimuksissa. Näin ollen ei ole yllättävää, että urakkaa koskevaan tarjouskilpailu- ja sopimusprosessiin saatetaan tarvita jopa 15 kuukautta (kuusi kuukautta palveluihin ja yhdeksän kuukautta itse urakkaan) päätöksentekopäivästä lukien, jolloin ei oteta huomioon tarjousasiakirjojen laatimiseen tai arviointiin tarvittavaa aikaa eikä - mahdollisesti lyhyttäkin - viivettä ISPA-päätöksen ja ehdokasmaan allekirjoituksen välillä eikä mahdollisesti julkisia hankintoja koskevan menettelyn tai sen osan mitätöimisen seurauksena menetettyä aikaa. >TAULUKON PAIKKA> Tekninen apu 6. Teknisen avun muodot ja toimitustavat ISPA:n alaiset teknisen avun toimenpiteet ovat onnistuneen ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon varmistamisen kannalta edelleen välttämättömiä. ISPA:n alaiset yleiset teknisen avun toimenpiteet keskittyvät hankkeiden valmisteluun, hankkeiden täytäntöönpanoon ja instituutioita vahvistaviin liitännäistoimenpiteisiin, mutta viime aikoina on noussut esiin tarve ottaa huomioon myös tiettyjen yleishyödyllisten laitosten rakenteelliseen (uudelleen)organisointiin liittyviä ongelmia, joiden ratkaiseminen parantaa hankkeiden täytäntöönpanon kestävyyttä. Teknisen avun toimenpiteet voidaan jakaa kahteen tyyppiin: (1) toimenpiteisiin, jotka liittyvät suoranaisesti hankkeiden rahoittamiseen eli hankkeiden tunnistamiseen/valmisteluun ja hajauttamiseen ja jotka rahoitetaan budjettikohdasta B7-020 ja (2) toimenpiteisiin, jotka toteutetaan komission aloitteesta lähinnä puitesopimusten perusteella ja jotka rahoitetaan budjettikohdasta B7-020A. Ensimmäiseen toimenpidetyyppiin sovelletaan yleensä samoja ISPA-rahoituksen ylärajoja kuin hankkeiden rahoitukseen, kun taas toisen toimenpidetyypin kustannukset rahoitetaan kokonaan ISPA:n avulla. (Huomautus: näihin toimenpiteisiin eivät kuulu sellaiset teknisen avun ja urakoiden valvonnan osatekijät, jotka ovat osa kulloistakin yksittäistä ISPA-hanketta ja jotka osaltaan vahvistavat lopullisen tuensaajan kyvykkyyttä täytäntöönpanon ja toiminnan alalla.) Seuraavassa taulukossa esitetään nämä erilaiset tekniset avun toimitustavat. Lisäksi ISPA-toimenpiteiden täytäntöönpanoa hyödyttää suoraan ja välillisesti sekä tekninen apu että muunlainen apu, jota annetaan muiden yhteisön välineiden ja politiikkojen perusteella, varsinkin Phare-ohjelmasta (instituutioiden kehittämistä ja julkishallinnon uudistamista sekä rakennerahastoihin siirtymistä koskevat ohjelmalohkot). Taulukko 10: Keinot kykyjen kehittämiseksi >TAULUKON PAIKKA> 7. Hankekohtainen tekninen apu Hankkeiden valmistelu Vuonna 2002 komissio teki päätöksen 10:stä hankkeiden valmistelua koskevasta teknisen avun toimenpiteestä, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset olivat 35,1 miljoonaa euroa. Useisiin näistä toimenpiteistä sisältyi paikallisen yleishyödyllisen laitoksen (lopullisen tuensaajan) rakenteiden uusiminen nykyaikaiset hallinto- ja toimintavaatimukset täyttäviksi, mikä on edellytyksenä mahdollisen ISPA-rahoituksen saamiselle. Vuodesta 2000 lähtien on hyväksytty 39 hankkeiden valmistelua koskevaa teknisen avun toimenpidettä, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset olivat 74,3 miljoonaa euroa, josta ISPA:n osuus oli 66 %. Hankkeiden valmistelua koskevilla teknisen avun toimenpiteillä on tarkoitus varmistaa, että komissiolta haetaan ISPA-rahoitusta hankkeisiin, jotka ovat laadukkaita varsinkin valmistelun, hallinnoinnin ja toiminnan osalta. Lisäksi näiden toimenpiteiden on määrä helpottaa laadukasta hankkeiden valmistelua, joka on takeena sille, että komissiolle tehdään hyvissä ajoin riittävästi sopivia hanke-ehdotuksia. Valmisteilla olevien hankkeiden vahvuus on tärkeää paitsi ISPA:n myös koheesiorahaston kannalta varsinkin niissä ISPA:n tuensaajamaissa, jotka liittyvät EU:hun vuonna 2004. On syytä todeta, että useat ehdokasmaat käyttävät jo ISPA:n teknisen avun varoja rahoittaakseen alustavia selvityksiä koheesiorahastolle tulevaisuudessa esitettävistä hankkeista. Hajauttaminen EDIS-järjestelmän (laajennetun hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän) merkitys Tyydyttävien varainhoito- ja valvontajärjestelmien luominen ISPA:a varten on merkittävä edistysaskel valmisteltaessa koheesiorahaston ja rakennerahastojen tulevaa hallinnointia. Uuden ulottuvuuden tälle toiminnalle antaa menettely, jonka avulla ehdokasmaiden on tarkoitus siirtyä kohti ISPA:n "laajennettua hajautettua täytäntöönpanojärjestelmää" eli EDIS-järjestelmää, jossa komissio voi luopua nykyisestä hankkeista tehtyjen tarjousten ja sopimusten ennakkohyväksyntää koskevasta vaatimuksesta, jota komission edustustot soveltavat tuensaajamaissa. EDIS-järjestelmän käyttöluvan saamiseksi on tehtävä vertailuanalyysi, jossa komissio varmistaa, että moitteettomaan varainhoitoon ja valvontaan periaatteessa liittyvät edellytykset ja vaatimukset täyttyvät, mikä tarkoittaa tehokasta sisäistä valvontaa, riippumatonta tilintarkastusta, tehokasta kirjanpitoa ja rahoitusraportointijärjestelmää, asianmukaisia henkilöstöjärjestelyjä ja toimivallan jakamisen periaatteen noudattamista. Vuonna 2001 laaditussa asiakirjassa "ISPA:n ja Pharen EDIS-suunnitelma" esitetään yksityiskohtaisesti EDIS-järjestelmän käyttöönottoon johtava nelivaiheinen menettely: puutteiden arviointi, puutteiden korjaaminen, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja valtuuksien myöntäminen. ISPA:n osalta teknistä apua on saatavana EDIS-suunnitelman kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen. Vaikka ehdokasmaita kannustetaankin voimakkaasti siirtymään asteittain EDIS-järjestelmän käyttöön ja komissio tukee niitä tässä prosessissa, on muistettava, että ne vastaavat joka tapauksessa vastedeskin asianmukaisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien käyttöönotosta ISPA-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan nojalla. Vuonna 2002 komissio tarjosi edelleen tukea EDIS-suunnitelman eri vaiheissa. Se myönsi teknistä apua koskevaa rahoitusta viidelle jäljellä olevalle ehdokasmaalle, jotta nämä voisivat tehdä sopimuksia ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa puutteiden arvioinnin, puutteiden korjaamisen ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vaiheissa, ja antoi tarvittaessa palautetta ja neuvoja kunkin vaiheen tulosten perusteella. Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevasta kertomuksesta annettiin lisäohjeita sen varmistamiseksi, että tarkastukset tehdään laadukkaasti ja että tarkastustulosten esitystapa on yhtenäinen, mikä helpottaa komission työtä neljännessä vaiheessa. Lisäksi komissio suositteli, että ISPA:a hallinnoivien, täytäntöönpanosta vastaavien virastojen ja niihin liittyvien elinten on jätettävä erillinen EDIS-järjestelmää koskeva hakemus heti, kun ne ovat siihen valmiita. Yhtenä mahdollisuutena neljännen vaiheen varmentamisen nopeuttamiseksi ehdotettiin, että kansallinen rahasto soveltaisi EDIS-järjestelmää osittain ennen kuin täytäntöönpanosta vastaava virasto ryhtyy soveltamaan sitä kokonaisuudessaan. Vuoden 2002 loppuun mennessä oli päätetty myöntää ehdokasmaille teknistä apua yhteensä kahdeksan miljoonan euron arvosta, ja yhtä maata lukuun ottamatta kaikki maat olivat toimittaneet komissiolle ensimmäistä vaihetta eli puutteiden arviointia koskevan kertomuksen. Joulukuussa 2002 komissio vastaanotti yhden maan (Viron) kertomuksen kolmannesta vaiheesta eli vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, jonka mukana oli virallinen EDIS-järjestelmää koskeva hakemus, jossa vahvistettiin EDIS-järjestelmän käyttöluvan vähimmäisvaatimusten ja -edellytysten täyttyminen. >TAULUKON PAIKKA> 8. Komission aloitteesta annettu tekninen apu Vuonna 2002 teknisen avun tästä osasta myönnettiin varoja 19,8 miljoonaa euroa, josta komissio osoitti 1,55 miljoonaa euroa samana vuonna käynnistettäviin toimiin (lähinnä edustustojen vahvistamiseen, katso jäljempänä). Edellisvuosien tapaan varat, joita ei osoitettu (18,25 miljoonaa euroa), siirrettiin budjettikohdasta B7-020A budjettikohtaan B7-020, minkä ansiosta ne olivat käytettävissä hankkeiden rahoittamiseen. Suurin osa vuonna 2002 komission aloitteesta toteutetuista toimenpiteistä sisältyi vuonna 2001 laadittuun teknisen avun toimintaohjelmaan, joka käsittää kolmen vuoden aikana toteutettavia, ennen vuoden 2004 loppua maksettavia toimia. Vuoden 2001 talousarvioon tehtiin jo 12 miljoonan euron suuruinen ennakkomaksusitoumus tätä toimintaohjelmaa varten, ja yksittäiset oikeudelliset sitoumukset tehdään vuonna 2003 päättyvän kolmivuotisen ajanjakson aikana. Tämän toimintaohjelman ensisijaiset tavoitteet ovat: - hankkeiden valinnan, valmistelun ja arvioinnin laadun parantaminen; - hankkeiden täytäntöönpanon helpottaminen; - hajauttamismenettelyn käynnistäminen ja tukeminen; - rahoitusjärjestelyjen kehittäminen; ja - tiedotuksen ja viestinnän vahvistaminen. Ohjelman mukaisesti vuonna 2002 toteutettiin seuraavat toimenpiteet: Seurantakomiteoiden tukeminen Liittymistä edeltävän tuen yhteensovittamisesta annetun asetuksen [7] 11 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön talousarviosta voidaan myöntää tukea myös toimien valvonnasta aiheutuviin menoihin. Tämän vuoksi komissio teki ISPA:n tuensaajamaiden kansallisten viranomaisten kanssa rahoituspöytäkirjat tarjotakseen taloudellista apua seurantakomiteoiden tiettyjen organisatoristen kulujen kattamiseen. Tukikelpoisia menoja ovat tulkkaus ja kääntäminen, tilojen vuokraaminen, tarvittavat sähköiset välineet, kokouspaikkakuntien ulkopuolelta tulevien osallistujien matkakulut, seurantaa koskevien suuntaviivojen laatimisessa tarvittava tuki ja muut ISPA:n seurantakomiteoiden sujuvan toiminnan takaamiseksi tarvittavat menot. [7] Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta 21.6.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1266/99. Lisätuki komission edustustoille Teknisen avun toimintaohjelmasta myönnettiin varoja pienimuotoiseen tekniseen tukeen ja lyhytaikaiseen asiantuntija-apuun, joita hallinnoivat edustustojen päälliköt. Teknisen avun tarkoituksena on avustaa komission yksiköitä ulkopuolelta hankittavan monipuolisen teknisen asiantuntemuksen kautta, joka kattaa tarjousasiakirjojen tarkistamisen, tarjouskilpailu- ja arviointimenettelyjen valvonnan, sopimusten valmistelun, täytäntöönpanon seurannan ja valvonnan, tuensaajamaiden täytäntöönpanoviranomaisten tilapäisen ja pienimuotoisen koulutuksen sekä ISPA-välineeseen liittyviä toimia koskevan maakohtaisen tiedotuksen/viestinnän. Julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskeva puitesopimus Vuonna 2001 tehdyn julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevan puitesopimuksen nojalla voidaan tapauskohtaisesti ottaa tarvittavaa lisähenkilöstöä ja asiantuntijoita auttamaan julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevien hankkeiden valinnassa, arvioinnissa, täytäntöönpanossa ja seurannassa. Tämän sopimuksen nojalla toteutettiin erilaisia toimenpiteitä, muun muassa joukko virkamatkoja ISPA:n tuensaajamaihin julkisen ja yksityisten sektorin välisen kumppanuuden rakenteiden arvioimiseksi ja neuvojen antamiseksi. Lisäksi erään konsulttiyrityksen tehtäväksi annettiin laatia onnistunutta julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevat suuntaviivat. Nämä suuntaviivat ovat käytännöllinen apuväline, jonka avulla viranomaiset, rahoituslaitokset ja yksityinen sektori voivat jäsentää julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden järjestelmiä yhdentäessään tukien rahoitusta. Niissä ei pyritä kuvaamaan menetelmiä tyhjentävästi eikä määrittelemään nykyistä tai tulevaa politiikkaa, vaan ne on tarkoitettu oppaaksi, jonka avulla on mahdollista tunnistaa keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat onnistuneiden julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden järjestelmien kehitykseen, ja kehittää niitä edelleen. Aluepolitiikan pääosasto järjesti heinäkuussa 2002 yhteistyössä jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden, EIP:n, EBRD:n ja muiden komission yksiköiden kanssa seminaarin, jossa suuntaviivojen luonnoksesta käytiin laaja-alaista keskustelua. Suuntaviivat julkaistiin maaliskuussa 2003 ja niitä koskevat tiedotustilaisuudet järjestettiin Prahassa (Tsekin ja Slovakian osalta), Varsovassa (Baltian maiden ja Puolan osalta), Budapestissa (Unkarin ja Slovenian osalta) ja Sofiassa (Bulgarian ja Romanian osalta). Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus Viime vuosina julkinen ja yksityinen sektori ovat lisänneet huomattavasti yhteistyötään monenlaista taloudellista toimintaa koskevan infrastruktuurin kehittämiseksi ja toimivuuden parantamiseksi. Näiden julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevien järjestelyjen lähtökohtana ovat olleet investointitarpeisiin nähden riittämättömät julkiset varat, julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävät pyrkimykset sekä mahdollisuus nopeuttaa infrastruktuurien kehitystä. Tässä yhteydessä voidaan todeta yksityisellä sektorilla olevan julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevissa järjestelmissä neljä pääasiallista roolia: sen avulla saadaan lisäpääomaa, vaihtoehtoisia hallinnointi- ja täytäntöönpanotaitoja ja lisäarvoa kuluttajille ja kansalaisille sekä tunnistetaan aiempaa paremmin resurssitarpeet ja resurssien optimaaliset käyttötavat. Julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevien järjestelyjen myönteiset piirteet infrastruktuurin kehittämisessä vaikuttavat ehdokasmaiden kannalta erityisen houkuttelevilta, kun otetaan huomioon merkittävät rahoitusvaatimukset, tehokkaiden julkisten palvelujen tarve, markkinoiden lisääntyvä epävakaus ja yksityistämissuuntaukset, jotka luovat yksityisille investoinneille suotuisan ympäristön. Tämän vuoksi kumppanuusjärjestelyt voivat hyvinkin edistää jäsenyyteen valmistautuvien maiden pyrkimyksiä infrastruktuurien ja palvelujen uudistamiseksi ja kohentamiseksi. Vaikka kumppanuuksiin voikin sisältyä joukko julkista sektoria hyödyttäviä etuja, on syytä muistaa, että niiden suunnittelu, täytäntöönpano ja hallinnointi ovat monimutkaisia tehtäviä. Näin ollen ne eivät ole ainoa tai suositeltava vaihtoehto ja niitä kannattaa harkita vain, jos voidaan osoittaa niiden tuottavan lisäarvoa verrattuna muihin toimintatapoihin, jos on olemassa tehokas rakenne niiden täytäntöönpanemiseksi ja jos kumppanuuteen voidaan sisällyttää kaikkien osapuolten tavoitteet. Julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevia järjestelyjä onkin monenlaisia ja ne hakevat vielä muotoaan, minkä vuoksi ne on mukautettava kulloisenkin hankkeen ja kulloistenkin hankekumppaneiden yksittäisiin tarpeisiin ja ominaispiirteisiin. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden onnistuminen edellyttää, että käytössä on tehokas lainsäädäntö- ja valvontakehys, jonka puuttuessa on vaarana, että sopimuksiin perustuvia julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevia järjestelyjä ei tehdä avoimella ja oikeudenmukaisella tavalla tai että ne suosivat yksityistä kumppania taikka johtavat kumppaneiden välisiin riitoihin, joita ei voida sovitella asianmukaisella tavalla. ISPA:n osalta komissio on ilmaissut olevansa halukas auttamaan julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevien hankkeiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa ja käyttämään ISPA-tukea näiden järjestelyjen edistämiseen. Komissiolla on kuitenkin myös erityistä kiinnostusta julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta kohtaan, koska nämä kumppanuudet asettavat hankkeille rajoituksia, kun otetaan huomioon komission ensisijaiset vaatimukset yleisen edun suojelemiseksi ja tukien rahoituksen yhdentämiseksi noudattaen samalla EU:n ja kulloistenkin ehdokasmaiden lainsäädäntöä. Arvioidessaan ISPA-hanketta, jonka rakenne noudattelee julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta, komissio kiinnittää - kuten hankkeen suunnittelijan olisi myös tehtävä - erityistä huomiota - rajoittamattoman markkinoillepääsyn ja terveen kilpailun varmistamiseen; - yleisen edun suojelemiseen ja lisäarvon maksimoimiseen; - tukien rahoituksen optimaalisen tason määrittelemiseen sekä elinkelpoisen ja kestävän hankkeen toteuttamiseksi että tuen avulla saatavien odottamattomien voittojen mahdollisuuden välttämiseksi; ja - ehdotetun julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden tehokkuuden arvioimiseen. Seminaarit ja koulutustapahtumat ISPA-kumppaneiden kokous Aluepolitiikan pääosasto kutsui tammikuussa 2002 ISPA:a hallinnoivat tuensaajamaiden kansalliset viranomaiset ISPA-kumppaneiden kokoukseen, jossa arvioitiin ISPA:n kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana saatuja kokemuksia ja määriteltiin ISPA:n ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon lähiaikojen ensisijaiset tavoitteet varsinkin varainhoidon ja valvonnan osalta. Vesipoliittista puitedirektiiviä koskevat seminaarit Ympäristöasioiden pääosasto ja aluepolitiikan pääosasto järjestivät kaksi monenvälistä seminaaria, joista toinen, ISPA:n pohjoisille tuensaajamaille tarkoitettu seminaari pidettiin Riiassa huhtikuussa 2002 ja toinen, eteläisille tuensaajamaille tarkoitettu seminaari Prahassa toukokuussa 2002. Seminaarien tavoitteena oli tuoda yhteen kansallisia ISPA-asiantuntijoita ja yhteisön säännöstön täytäntöönpanosta vastaavia vesialan viranomaisia keskustelemaan mahdollisuuksista käyttää ISPA-varoja ja yhteisöön liittymisen jälkeen koheesiorahaston varoja valmisteleviin toimiin, joita äskettäin hyväksytty vesipoliittinen puitedirektiivi edellyttää. Näin ollen seminaarien painopiste oli erilaisissa tavoissa luoda yhteys direktiivin edellyttämän yhdennetyn vesistöalueiden hoidon ja ISPA-varojen kohdentamisen välille veden laadun parantamiseksi ehdokasmaissa. FIDIC-seminaarit Vuonna 2002 erään konsulttiyrityksen tehtäväksi annettiin kaksipäiväisten FIDIC-erikoisseminaarien järjestäminen. Näiden seminaarien tarkoituksena oli muun muassa auttaa tarjousasiakirjojen laadinnassa käyttäen apuna laitosten suunnittelua ja rakentamista koskevia FIDIC-sopimusehtoja ja julkisia hankintoja koskevaa komission PRAG-opasta [8] sekä neuvoa tarjousten arvioinnissa ja sopimusten valvonnassa. Seminaarit pidettiin Varsovassa (Baltian maiden ja Puolan osalta), Bukarestissa (Romanian ja Bulgarian osalta) ja Budapestissa (muiden tuensaajamaiden osalta). Seminaarit, joiden järjestelyihin aluepolitiikan pääosaston henkilöstö osallistui ja joita se valvoi, täydensivät koulutusta, jota aluepolitiikan pääosasto oli aiemmin järjestänyt ehdokasmaissa oman henkilöstönsä turvin. [8] Phare-, ISPA- ja Sapard-sopimusmenettelyjä koskeva käytännön opas. PRAG-oppaassa lähtökohtana ovat samat neljä perustekijää kuin asian kannalta merkityksellisissä julkisia hankintoja koskevissa EU-direktiiveissä eli avoimuus, tasapuolinen kohtelu, syrjimättömyys ja suhteellisuus. Siihen tehtiin äskettäin muutoksia, jotta se olisi uuden varainhoitoasetuksen mukainen. Tarkistettua toisintoa sovelletaan 1.6.2003 alkaen. Tiedotus ja viestintä Aluepolitiikan pääosasto teki asiantuntijoiden kanssa EU:n koheesiopolitiikkaan liittyvää tiedotustoimintaa koskevia sopimuksia, joista ISPA rahoitti osan teknistä apua koskevista, ISPA:n toimintaan liittyvistä varoistaan. Tähän sisältyi painotuotteiden, hankkeiden tiivistelmien ja temaattisten julkaisujen laatimista sekä WWW-sivuston päivittämistä. Tietotekniikkaa koskevat sopimukset Tiedotustoiminnan tavoin ISPA:n teknistä apua koskevilla varoilla rahoitettiin osa varainhoitoon ja valvontaan liittyvien tietokonepohjaisten tiedotusvälineiden kehittämisestä ja ylläpidosta aiheutuvista aluepolitiikan pääosaston menoista. Edellä mainittujen, vuonna 2001 laadittuun teknisen avun toimintaohjelmaan sisältyvien toimien lisäksi vuonna 2002 jatkettiin seuraavia vuonna 2000 käynnistettyjä toimia: Paikallinen tekninen apu (ts. hajautetut toimet komission edustustojen hyväksi) Osana komission edustustojen vahvistamiseksi vuonna 2000 käynnistettyjä teknisen avun toimenpiteitä myönnettiin varoja teknisen lisähenkilöstön palkkaamiseksi ja siihen liittyvien hallinnollisten kustannusten kattamiseksi (seitsemän miljoonaa euroa). Nämä varat oli alun perin tarkoitettu kolmen vuoden ajanjaksoksi. BA-budjettikohtien hallinnointia koskevien sääntöjen muututtua vuonna 2002 siten, että komission on tehtävät oikeudelliset sitoumukset samana vuonna kuin talousarviositoumuskin, vuoden 2000 talousarvioon sisällytettyä seitsemän miljoonan euron maksusitoumusta ei voitu kuitenkaan enää vuonna 2002 käyttää teknisen avun paikallisia toimihenkilöitä ja muita paikallisia toimihenkilöitä sekä heihin liittyviä juoksevia kustannuksia koskevien uusien sopimusten allekirjoittamiseen. Näin ollen vuoden 2002 talousarvioon oli sisällytettävä uusi 1,55 miljoonan euron maksusitoumus, ja vuosien 2000 ja 2002 maksusitoumusten käyttämättömät määrät puretaan vuonna 2003. Hajautettuja toimia jatketaan huhtikuuhun 2004 asti niissä kahdeksassa ISPA-tuensaajamaassa, jotka liittyvät EU:hun vuonna 2004, ja tämän jälkeenkin Bulgariassa ja Romaniassa. Tähän mennessä edustustojen täytäntöönpano-, hankinta- ja valvontakapasiteetin vahvistamiseksi on palkattu yli 40 tekniseen henkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Erityisiä teknisiä tehtäviä koskevat puitesopimukset Vuonna 2000 allekirjoitettiin kaksi puitesopimusta kansainvälisten konsulttiyritysten kanssa ja varat sidottiin yhteisön vuoden 2000 talousarviosta. Lisäksi Euroopan investointipankin (EIP) kanssa tehtiin vuonna 2000 puitesopimus, joka takaa pankin teknisen henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämisen kuuden vuoden ajan. Nämä puitesopimukset ovat voimassa. Taulukko 12: Vuonna 2001 laadittuun teknisen avun toimintaohjelmaan myönnetyt budjettivarat ja maksut >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 13: Vuonna 2001 laaditun teknisen avun toimintaohjelman ulkopuoliseen tekniseen apuun myönnetyt budjettivarat ja maksut >TAULUKON PAIKKA> Hallinnointi ja täytäntöönpano 9. Hankkeiden seuranta Täytäntöönpanon edistymisen ja tehokkuuden seurantaa ja arviointia tuetaan säännöllisillä kokouksilla komission edustustojen tiloissa, täytäntöönpanoelinten seurantaraporteilla, komission virkamiesten vierailuilla ja virallisella seurannalla kussakin tuensaajamaassa kahdesti vuodessa pidettävien ISPA:n seurantakomiteoiden kokousten muodossa. Vuonna 2002 pidettyjen komiteoiden kokousten keskeinen havainto on, että keskimäärin on selvästi edistytty hankkeiden hyväksymisvaiheesta kohti tosiasiallista täytäntöönpanoa. Tämä osoittaa, että komission toimet ohjelmien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavien tuensaajamaiden viranomaisten hyväksi alkavat vähitellen kantaa hedelmää. On kuitenkin todettu myös seuraavat puutteet: - eräiden hakijamaiden on vielä kohdennettava lisää varoja ja henkilöresursseja ISPA-toimenpiteiden suunnitteluun, valmisteluun ja hallinnointiin erityisesti ympäristöalalla; - henkilöstön pätevyys ei ole aina oikeassa suhteessa taitoihin, joita suurten ja monimutkaisten infrastruktuurihankkeiden hallinnointi edellyttää erityisesti tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen osalta; - tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyissä tarjousasiakirjojen puutteellinen laatu on usein tärkein julkisia hankintoja - varsinkin urakkasopimuksia - viivästyttävä syy; ja - muutamissa tapauksissa sopimukset oli käynnistettävä uudelleen. Hoitaessaan komission velvollisuuksia ehdokasmaissa työskentelevä komission edustustojen henkilöstö on tärkeässä asemassa ISPA-toimenpiteiden päivittäisen hallinnoinnin, täytäntöönpanon ja seurannan valvojana. Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen hyväksymistä koskevien komission valtuuksien lisäksi sillä on parhaat edellytykset varmistaa edistyminen käytännössä ja tehdä kansallisten viranomaisten ja lopullisten tuensaajien kanssa yhteistyötä mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen kapasiteetin lisääminen ISPA:n käyttöönoton jälkeen komission aloitteesta toteutetuissa teknisen avun toimenpiteissä on keskitytty merkittävällä tavalla lisäämään ehdokasmaiden kapasiteettia ISPA-hankkeiden valmistelemiseksi, arvioimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi tavalla, joka täyttää yhteisön varojen hallinnoinnille asetetut suuret vaatimukset. Vuonna 2002 saadut kokemukset osoittavat, että näitä toimenpiteitä on syytä jatkaa ja että niissä on keskityttävä vahvistamaan institutionaalista kapasiteettia eräillä ensisijaisilla aloilla. Tämän seurauksena vuonna 2003 pannaan komission aloitteesta täytäntöön uusia teknisen avun toimenpiteitä osana vuonna 2001 laadittua toimintaohjelmaa. Yksi ensisijaisista aloista koskee julkisiin hankintoihin liittyvien järjestelmien ja menettelyjen vahvistamista, johon osoitetaan 1,75 miljoonaa euroa. Tämä toimenpide käsittää julkisiin hankintoihin liittyviä erityiskysymyksiä koskevan koulutuksen sekä käytännön työkalujen (oppaiden) laatimisen, jotta tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyt voidaan toteuttaa noudattaen kansallista lainsäädäntöä, joka täyttää EY-vaatimukset (esim. sopimusten vakiolausekkeet, standardoidut mallit ja kunkin maan oloihin mukautetut ohjeet kansallisille täytäntöönpanoelimille). Näin toivotaan saatavan nykyistä paremmin laadittuja tarjousasiakirjoja ja yhdenmukaisempia sopimuksia, ja urakoiden hallinnoinnin ja valvonnan toivotaan täytäntöönpanovaiheessa olevan nykyistä ammattitaitoisempaa. Koska olosuhteissa on kansallisia eroja, toimenpiteeseen sisältyy maakohtaisia eriä. 10. Varainhoito ja valvonta ISPA:ssa sekä varainhoitoa ja valvontaa että väärinkäytösten käsittelyä koskevat pääasialliset vaatimukset noudattelevat tarkoin koheesiorahastoon ja rakennerahastoihin sovellettavia vaatimuksia. Keskeiset osatekijät, jotka liittyvät sisäiseen rahoituksen valvontaan, varmistavat ilmoitettujen menojen paikkansapitävyyden, sisäistä tarkastusta koskevien taitojen asianmukaisuuden, jäljitysketjun riittävyyden ja väärinkäytösten käsittelyn tarkoituksenmukaisuuden. Vuonna 2002 komissio sai päätökseen edellisenä vuotena aloittamansa tarkastustyön toteuttamalla ISPA-maissa toisen järjestelmien tarkastuskierroksen, jonka tarkoituksena oli arvioida ISPA-varojen hallinnointia varten perustettujen järjestelmien asianmukaisuutta ja sitä, täyttävätkö ne ISPA-asetuksessa ja rahoituspöytäkirjojen liitteessä III asetetut vaatimukset, joita komissio soveltaa ennakkovalvontajärjestelmän mukaisesti. Noudattamalla edellisten tarkastusten toimintatapoja ja täydentämällä tarkastuksen kohteena olevien täytäntöönpanoelinten ja -järjestelmien joukkoa varmistettiin se, että ehdokasmaat olivat täysin tietoisia yhteisön varojen hallinnointiin sovellettavista vaatimuksista ja että varainhoito- ja valvontajärjestelmien keskeiset osat olivat käytössä. Havaittujen puutteiden korjaamisen määräajoista annettiin suosituksia, ja tarkastukset, joissa pyritään hankkimaan riittävä varmuus tuensaajamaiden menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, käynnistetään vuoden 2003 aikana samanaikaisesti edeltävien toimenpiteiden jatkoseurannan kanssa. Väärinkäytösten käsittelystä on yhteistyössä OLAFin [9] kanssa annettu ohjeita sen varmistamiseksi, että sovellettavista menettelyistä ei ole epäselvyyttä. Komissio yhtyy parlamentin huoleen rahoituspöytäkirjan liitteen III 4 kohdassa tarkoitetun petosten ja väärinkäytösten torjunnan edellytysten parantamisesta ja on tarkistanut tämän liitteen vuonna 2002, jotta se vastaisi paremmin yksityiskohtaisista säännöistä koheesiorahastosta myönnettävään tukeen liittyvien hallinto- ja valvontajärjestelmien ja rahoitusoikaisumenettelyn osalta 29. heinäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1386/2002 säännöksiä. Kuultuaan ISPA:n hallintokomiteaa komissio kehotti tuensaajamaita hyväksymään rahoituspöytäkirjoihin ehdotetut tarkistukset. Sen jälkeen kun nämä muutokset on tosiasiallisesti pantu täytäntöön vuonna 2003, komissio helpottaa entisestään siirtymistä ISPA:sta koheesiorahaston ja rakennerahastoihin yhteisöön liittymisen jälkeen. [9] Euroopan petostentorjuntavirasto. Lisäksi komissio järjesti vuonna 2002 ehdokasmaissa joukon seminaareja, joista yhden aiheena olivat varainhoidon valvontaan liittyvät kysymykset ja joilla pyrittiin auttamaan ehdokasmaita valmistelemaan järjestelmien ja menettelytapojen luomista koheesiorahaston ja rakennerahastojen tulevaa varainhoitoa ja valvontaa varten. Lisäksi varainhoidosta vastaaville ehdokasmaiden viranomaisille on annettu sekä virallisesti että epävirallisesti neuvoja ja tietoja muun muassa varainhoitoa koskevan tietojärjestelmän perustamisesta tekemällä niille ehdotus esimerkkinä käytettävästä tietokannasta. 11. Tilintarkastustuomioistuimen kertomus ISPA:sta Alkuvuodesta 2002 tilintarkastustuomioistuin arvioi ympäristöalalle myönnettyjen Phare- ja ISPA-tukien vaikuttavuutta ehdokasmaissa. Kyseessä oli tilintarkastustuomioistuimen toinen ISPA:a koskeva tarkastus, jonka tulokset voidaan esittää tiivistäen seuraavasti: Tärkeimmät myönteiset havainnot - pyrkimykset olla soveltamatta kaikkiin tukiin 75 %:n ylärajaa ja etsiä vaihtoehtoisia rahoituslähteitä; - tehokkaan yhteistyön luominen keskeisten rahoituslaitosten kanssa; ISPA-varojen saatavuus, jolloin pankit ja kansainväliset rahoituslaitokset pystyvät rahoittamaan hankkeita, jotka eivät muutoin olisi edenneet; - painopiste entistä enemmän instituutioiden kehittämiseen sen varmistamiseksi, että ympäristösäännökset pannaan täytäntöön nykyistä tehokkaammin; - hankkeisiin tarvittavien tulojen hyväksi tehdyn työn korkealuokkaisuus; ja - julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien tarjoamien mahdollisuuksien tunnustaminen, joka mahdollistaa uusien rahoitusmahdollisuuksien löytymisen yksityiseltä sektorilta ja siten ISPA-tukien supistamisen ja hankkeiden skaalan laajentamisen. Vaadittuja parannuksia (komission kanta esitetään sulkeissa) - suurimmalla osalla ehdokasmaista ei ollut täysin toimivia rakenteita ISPA:n hallinnoimiseksi, mikä heijastui joidenkin kansallisten ISPA-strategioiden heikkona laatuna. (Komissio on vuodesta 2000 lähtien tehnyt useita aloitteita vahvistaakseen hallinnollista kapasiteettia myös hankkeiden valmistelun ja moitteettomien rahoitusstrategioiden osalta); - ISPA-toimenpiteisiin liittyvät sopimusmenettelyt viivästyivät huomattavasti verrattuina rahoituspöytäkirjoissa asetettuihin aikatauluihin. (Laadukkaiden tarjousasiakirjojen laatimiseksi tarvitaan paljon asiantuntemusta, joka tuensaajamaissa voidaan hankkia vain vähitellen); ja - institutionaalisten puutteiden vuoksi ehdokasmailla on ollut vaikeuksia hankkeen elinkaaren hallinnoinnissa ja riittävän laadukkaiden hankkeiden valmistelussa. (Näiden puutteiden korjaamiseksi on ISPA:n käyttöönoton jälkeen on tehty useita aloitteita, esimerkiksi puitesopimuksia hankkeiden arvioinnista EIP:n ja konsulttiyritysten kanssa ja teknisen avun antamisesta hankkeiden valmisteluvaiheessa; maksujen nopeutuminen osoittaa, että nämä pyrkimykset ovat tuottaneet tulosta). 12. Yhteisrahoitukseen osallistuvat kumppanit EIP ja EBRD Edellisvuosien tapaan Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) olivat vuonna 2002 ensisijaisia kumppaneita ISPA-hankkeisiin myönnettävän lainarahoituksen osalta. Koska näillä rahoituslaitoksilla on hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvää asiantuntemusta, komissio piti niiden kanssa säännöllisesti kokouksia ohjelmasuunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevien toimintatapojen ja menetelmien yhteensovittamiseksi aihekohtaisesti ja maakohtaisesti. Pankkien erityisasiantuntemusta tuesta ja lainasta muodostuvien rahoituspakettien sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuusjärjestelyjen suunnittelussa hyödynnettiin edelleen ISPA-hankkeiden valmistelussa. Niissä hankkeissa, joille pyrittiin hankkimaan lainarahoitusta, hankkeet valittiin ja arvioitiin mahdollisimman pitkälti yhteisesti. Pankkien edustajat ovat osallistuneet ISPA:n hallintokomitean ja tarvittaessa ISPA:n seurantakomiteoiden kokouksiin. Lisäksi komissio teki niiden kanssa yhteistyötä laatiessaan julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta koskevat suuntaviivat. EIP:n kanssa tehdyn puitesopimuksen mukaisesti komissio on saanut EIP:ltä teknistä apua useiden ISPA-hankkeiden arvioinnissa. EIP:n huomattavat rahoitusosuudet useimmissa ehdokasmaissa sekä ympäristö- että liikennealalla esitetään seuraavassa taulukossa: >TAULUKON PAIKKA> EBRD voi myöntää lainoja suoraan kunnille ja yleishyödyllisille laitoksille ilman valtiontakausta, mikä tuo uutta joustavuutta ISPA:n kanssa tehtävään yhteistyöhön. ISPA:n ja EBRD:n yhdessä rahoittamien hankkeiden lukumäärässä on kuitenkin suuria ala-, maa- ja vuosikohtaisia eroja; vuonna 2002 yhteisrahoitettuja hankkeita oli huomattavasti aiempia vuosia vähemmän. Taulukko 15: Hankkeet, joiden rahoitukseen EBRD osallistui vuonna 2002 >TAULUKON PAIKKA> Yhteisön politiikkojen edistäminen 13. Ympäristöpoliittiset kysymykset Kaikkien liittymistä edeltävää apua koskevien uusien investointien on noudatettava EU:n ympäristösäännöstöä. Tämä tarkoittaa myös voimassa olevan lainsäädännön noudattamista kahdella ISPA:n kannalta erityisen tärkeällä alalla eli luonnonsuojelun alalla (Natura 2000 -verkosto [10]), jota säännellään luontotyyppejä [11] ja luonnonvaraisia lintuja [12] koskevilla direktiiveillä, sekä pintaveden laadunhallinnan alalla, jota säännellään yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevalla direktiivillä [13]. Ehdokasmaat laativat parhaillaan näissä direktiiveissä edellytettyjä luetteloitaan yhteisön tärkeinä pitämistä alueista. Nämä luettelot on toimitettava komissiolle viimeistään yhteisöön liittymisen yhteydessä. Niin kauan kuin tällaisia alueita ei ole virallisesti ehdotettu tai nimetty, sovelletaan väliaikaista järjestelyä, jota kuvaillaan yksityiskohtaisesti jäljempänä kummankin osa-alueen osalta. [10] Yhteisön luonnonsuojeluverkosto. [11] Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY. [12] Luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2.4.1979 annettu neuvoston direktiivi 79/409/ETY. [13] Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annettu neuvoston direktiivi 91/271/ETY. Luonnonsuojelu Välivaiheessa luontotyyppi- ja lintudirektiivien noudattamisen valvonta perustuu tulkintaan siitä, mitkä alueet katsotaan "haavoittumiselle alttiiksi alueiksi" ilman kansallisia luetteloita. Tärkeät lintualueet muodostavat kansainvälisten yleissopimusten (Ramsar, Bern) mukaisesti tärkeinä pidettyjen alueiden ja kansallisella tasolla suojeltujen alueiden ohella selvästikin yhden aluetyypin, joka on ilmeinen ehdokas tulevaan Natura 2000 -verkostoon. Tämä tulkinta tehtiin, jotta luonnonsuojelun kannalta tärkeinä pidetyt alueet, joista todennäköisesti tulee osa verkostoa, eivät kärsisi rakennushankkeista, joiden toteuttamisessa ei noudateta asian kannalta merkityksellisiin direktiiveihin sisältyviä säännöksiä. Tulkintaa sovelletaan myös silloin, kun komissio arvioi osittain ISPA:n avulla rahoitettuja (liikenne)hankkeita. Hankkeiden sijaintipaikkoja valvovat ensisijaisesti toimivaltaiset kansalliset luonnonsuojeluviranomaiset, joiden ilmoitukset kunkin alueen haavoittuvuudesta ja hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista on sisällytettävä ISPA-hakemukseen ja joiden toimintaa komissio valvoo. Lisäksi komissio voi käyttää olemassa olevia asian kannalta merkityksellisiä ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvia tietoja. Lintudirektiivin noudattamisen osalta BirdLife Internationalin laatimaa luetteloa tärkeistä lintualueista pidetään näiden alueiden tarkastusten ja valvonnan kannalta pätevänä asiakirjana. Pintaveden laadunhallinta ISPA:n tuensaajamaissa saatetaan parhaillaan yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettua direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja nimetään samanaikaisesti haavoittumiselle alttiit alueet. Eräät maat ovat jo ilmoittaneet alueensa olevan kokonaisuudessaan direktiivissä tarkoitettuja haavoittumiselle alttiita alueita (Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Tsekki ja Viro), ja toiset maat ovat laatineet luettelon haavoittumiselle alttiista alueistaan (Slovenia ja Unkari). Koska haavoittumiselle alttiita alueita ei kuitenkaan ole nimetty virallisesti, komissio soveltaa tapauskohtaista toimintamallia, jossa otetaan huomioon olemassa olevat tieteelliset tiedot kyseisten vesistöalueiden vastaanottavien merialueiden rehevöitymisriskistä (ja joka on tunnustettu näiden maiden allekirjoittamissa kansainvälisissä yleissopimuksissa: Itämerta koskeva HELCOM, Pohjanmerta koskeva OSPAR, Välimerta koskeva Barcelonan yleissopimus, Mustaamerta koskevat Tonavan ja Mustanmeren yleissopimukset) sekä ISPA-hankkeiden sijaintipaikat ja ominaispiirteet. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa: - Itämeren vesistöalueella sijaitsevissa hankkeissa tarvitaan jälkikäsittelyä (typen ja fosforin käsittelemiseksi) kaikissa taajamissa, joiden asukasvastineluku on yli 10 000. Jos jälkikäsittely on taloudelliseen elinkelpoisuuteen liittyvistä syistä järjestettävä vasta myöhemmässä vaiheessa, ISPA:n tukema infrastruktuuri on suunniteltava siten, että infrastruktuuria parannettaessa vältetään kohtuuttomat lisäkustannukset varaamalla etukäteen tarkoitukseen tarvittava maa-alue, hydrauliset yhteydet laitoksen tulevaan laajennukseen jne. Samaa toimintamallia sovelletaan Adrianmeren vesistöalueella sijaitseviin hankkeisiin, jotka koskevat pientä osaa Sloveniasta; ja - Mustanmeren vesistöalueella sijaitsevissa hankkeissa tarvitaan yleensä vähintään biologinen käsittely, jolloin myöhemmässä vaiheessa voidaan siirtyä jälkikäsittelyyn edellä kuvatulla tavalla ilman kohtuuttomia kustannuksia. Vesipoliittinen puitedirektiivi EU:n vesipoliittisessa puitedirektiivissä [14] asetetaan selkeät ympäristötavoitteet, joilla on huomattavia pitkäaikaisvaikutuksia kaikkiin vesistöihin. Tässä direktiivissä määritellään ensimmäisen kerran veden laatua koskevat ekologiset arviointiperusteet sekä edellytetään sellaisen veden hinnoittelupolitiikan kehittämistä, jolla varmistetaan aiheuttamisperiaatteen noudattaminen ja yhdennetty hallinnointi, joka perustuu vesistöalueeseen eli luonnolliseen maantieteelliseen ja hydrologiseen yksikköön hallinnollisten tai poliittisten rajojen asemesta. Kullekin vesipiirille, joista osa ylittää kansalliset rajat, on laadittava vesipiirin hoitosuunnitelma, joka päivitetään kuuden vuoden välein, mikä luo pohjan koordinointivaatimuksille, rajat ylittävä yhteistyö mukaan luettuna. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää, että toimintaan osallistuvat kaikki sidosryhmät, myös valtioista riippumattomat järjestöt ja paikallisyhteisöt, joiden on luotava kumppanuuksia tehokkaan ja johdonmukaisen täytäntöönpanon ohjaamiseksi ja varmistamiseksi. Tätä prosessia tuetaan yhteisellä täytäntöönpanostrategialla, jolla halutaan auttaa sidosryhmiä saavuttamaan asteittain direktiivin kunnianhimoinen tavoite eli vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Ehdokasmaat ovat mukana tässä prosessissa ja varsinkin unioniin liittyvien maiden on liittymisen myötä mukautettava kansallinen ja alueellinen vesilainsäädäntönsä direktiiviin. Tämän vuoksi ISPA tukee jo nyt vesipiirien hoitoa koskevaa toimintamallia esimerkiksi ryhmittelemällä hankkeita. [14] Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23.10.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. ISPA-hakulomakkeiden tarkistaminen ISPA-hakulomakkeita tarkistettiin, koska haluttiin erityisesti ottaa huomioon ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin [15] säännösten noudattamiseen liittyvät ehdokasmaiden vaikeudet. [15] Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun direktiivin 85/337/ETY muuttamisesta 3.3.1997 annettu neuvoston direktiivi 97/11/EY. Uusissa lomakkeissa on esitettävä aiempaa yksityiskohtaisemmin tiedot täysimääräisen ympäristövaikutusten arvioinnin alaisista hankkeista. Vaikka jatkuvat tarkastukset ovat edelleen tarpeen, näiden ohjeiden toivotaan auttavan hakijoita täyttämään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä määritellyt erityiset vaatimukset, jotka koskevat yleistajuiseen yhteenvetoon sisällytettäviä tietoja sekä toimivaltaisten ympäristöviranomaisten ja kansalaisten kuulemista. Hakulomakkeiden uudessa versiossa on myös päivitetty luonnonsuojelua ja Natura 2000 -verkostoa koskevat kohdat tarvittavien ympäristöviranomaisten lausuntojen vahvistamiseksi. 14. Liikennepolitiikka: TINA-verkostosta kohti TEN-liikenneverkkoja Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaiden sovitut, TINA-verkoston mukaiset liikenneverkot rakentuvat yleiseurooppalaisten liikennekäytävien muodostamalle pohjalle. Nämä liikennekäytävät alkavat ja päättyvät yhtä poikkeusta (liikennekäytävä VI) lukuun ottamatta 15 jäsenvaltion muodostaman EU:n alueella ja niiden sivuhaarat ulottuvat kaikkien ehdokasmaiden alueelle lukuun ottamatta Kyprosta ja Maltaa, jotka ovat saaria, minkä vuoksi niiden liikenneverkkojen painopiste on merireiteissä, satamissa ja lentokentissä. Näitä verkkoja käytetään jo nyt lähtökohtana suunniteltaessa kansallisia liikennestrategioita ISPA:a varten ja tulevaisuudessa koheesiorahastoa varten, joten niillä on sama perustehtävä ehdokasmaiden kansallisissa kehittämissuunnitelmissa, joita käytetään rakennerahastojen ohjelmasuunnittelun välineenä vuodesta 2004 eteenpäin. Vuonna 2002 jatkettiin komission yksiköiden ja jäsenyyteen valmistautuvien maiden kahdenvälisiä kokouksia tulevien TEN-liikenneverkkojen (Euroopan laajuisten liikenneverkkojen) yhdenmukaistamisen saattamiseksi päätökseen ottaen huomioon liikennepolitiikasta lokakuussa 2001 annetussa komission valkoisessa kirjassa [16] esitetyt periaatteet. Ehdokasmaat toimittivat asian kannalta merkitykselliset kartat neuvostolle, joka hyväksyi ne marraskuussa 2002; kartat ovat osa huhtikuussa 2003 allekirjoitettuja liittymissopimuksia, joissa muutettiin TEN-liikenneverkkoja koskevia suuntaviivoja [17] TEN-liikenneverkkojen ulottamiseksi myös unioniin liittyviin valtioihin. Näin ollen unioniin toukokuussa 2004 liittyvät uudet jäsenvaltiot eivät ole riippuvaisia TEN-liikenneverkkoja koskevien suuntaviivojen kokonaisvaltaisen tarkistuksen edistymisestä vaan voivat heti hakea yhteisön rahoitusta, varsinkin TEN-liikenneverkkojen ja koheesiorahaston varoja. [16] KOM(2001) 370, "Euroopan liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika". [17] KOM(1996) 1692. ISPA:sta koheesiorahastoon Koska ISPA:n rakenne on paljolti perustunut koheesiorahastoon, näillä välineillä on runsaasti yhteisiä piirteitä kuten hankekohtainen toimintamalli, huomattavan suuret tuet, painopiste liikenteessä ja ympäristössä, jäsenvaltion koko alueen huomioon ottaminen, maakohtaiset ohjeelliset tuen määrät sekä samankaltaiset hankkeiden haku-, arviointi- ja valvontamenettelyt. Tämän vuoksi siirtymisen välineestä toiseen oletetaan menettelytapojen kannalta sujuvan varsin mutkattomasti. Unioniin liittyviin ISPA:n tuensaajamaihin sovelletaan ISPA:a vuoden 2003 loppuun asti ja koheesiorahastoa vuodesta 2004 lähtien, mikä tarkoittaa sitä, että käynnissä olevat ISPA-hankkeet saatetaan päätökseen koheesiorahaston sääntöjen mukaisesti - ellei toisin määrätä - ja niitä pidetään koheesiorahaston hankkeina. Näin ollen ennen vuotta 2004 hyväksyttyjen hankkeiden ISPA-maksusitoumuksista vuosiksi 2004-2006 tulee koheesiorahaston maksusitoumuksia. Koheesiorahastossa vuotuiset määrärahat [18] nousevat kuitenkin vuositasolla 2,8 miljardiin euroon eli 38 euroon asukasta kohden vuosina 2004-2006, kun ne ISPA:ssa ovat tähän asti olleet 1,04 miljardia euroa eli 11 euroa asukasta kohden. Vaikka huomattava osa budjetin kasvusta johtuu tiedossa olevista hankkeista eli jo hyväksytyistä ISPA-hankkeista ja vuonna 2003 ISPA:n mukaisesti hyväksyttävistä hankkeista, unioniin liittyvien ISPA:n tuensaajamaiden on lisättävä ponnistelujaan hankkiakseen ja valmistellakseen uusia investointeja, joiden avulla laadittavat hanke-ehdotukset mahdollistavat koheesiorahaston määrärahojen tehokkaan hyödyntämisen. Samanlaisia ponnisteluja edellytetään myös Bulgarialta ja Romanialta, jotka eivät tosin liity unioniin vuonna 2004 mutta jotka myös hyötyvät ISPA:n lisämäärärahoista joulukuussa 2002 Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tekemien päätösten ansiosta. [18] Vuoden 1999 hintojen perusteella. 15. Julkiset hankinnat Moitteettomia, oikeudenmukaisia ja avoimia julkisia hankintoja koskevien oikeudellisten vaatimusten täyttäminen PRAG-oppaassa kuvatulla tavalla on ollut yksi vaikeimmista liittymistä edeltävän tuen täytäntöönpanoon liittyvistä ongelmista. Julkisia hankintoja koskevien komission periaatteiden noudattamisen varmistaminen johtaa monissa tapauksissa ISPA-hankkeiden täytäntöönpanon viivästymiseen, koska komission yksiköiden - varsinkin komission edustustojen - on usein puututtava asiaan, ei ainoastaan tarkastaakseen, että menettelytapoja on sovellettu oikein, vaan myös korjatakseen virheet, toimiakseen tyytymättömien tarjoajien yhteystahona ja selvittääkseen täytäntöönpanosta vastaaville virastoille menettelytapojen asianmukaista soveltamista. Jatkuvasti esiintyy tarvetta parantaa tarjousasiakirjojen laatua ja arvioida tarjoukset uudelleen, ja pahimmissa tapauksissa tarjouskilpailu on joskus mitätöitävä ja käynnistettävä uudelleen. Tällä hetkellä ISPA:n täytäntöönpanoa säännellään hankkeista tehtyjen tarjousten ja sopimusten ennakkohyväksynnän avulla: paikalliset ja lopulliset tuensaajat toimivat hankintaviranomaisena, joka vastaa hankkeen täytäntöönpanosta, ja komission on vahvistettava hankintaprosessin jokainen vaihe. Vaikka komissio ei olekaan sopimuskumppani, sekin on osaltaan vastuussa hankintaprosessissa sovellettavien menettelytapojen oikeellisuudesta (tuensaajien ja toimeksisaajien väliset sopimukset eivät ole päteviä ilman komission hyväksyntää). Tämä tehtävä on uskottu tuensaajamaissa toimiville komission edustustoille. Julkisiin hankintoihin liittyvän hallinnollisen kapasiteetin parantaminen Jotta julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja menettelytapoja sovellettaisiin asianmukaisesti ja tasapainoisesti, sekä hankintaviranomaisilla että asiakirjat vahvistavilla edustustoilla on oltava koulutettua ja kokenutta henkilöstöä. Vuonna 2001 edustustot ryhtyivät vahvistamaan kapasiteettiaan palkkaamalla ISPA-budjetin turvin teknistä henkilöstöä, ja kansallisten viranomaisten asiantuntemusta on kohennettu vähitellen ISPA:n rahoittamilla koulutustoimenpiteillä, joihin hankinnoista vastaava edustustojen henkilöstö on myös osallistunut. Tämän ansiosta tarjousasiakirjojen laatu on parantunut ja vahvistamiseen tarvittava aika on lyhentynyt. Lujittaakseen julkisiin hankintoihin liittyvää kapasiteettia ehdokasmaissa aluepolitiikan pääosasto on ISPA:n käyttöönoton jälkeen toteuttanut joko itse tai palkkaamiensa asiantuntijoiden kautta seuraavat aloitteet: Yksipäiväiset seminaarit julkisia hankintoja koskevien PRAG-oppaan pääkohdista kaikissa ehdokasmaissa. Koulutuksen järjesti aluepolitiikan pääosasto ja se oli suunnattu paikallisille täytäntöönpanoelimille ja lopullisille tuensaajille. Seminaarit ja kurssit, joita ovat järjestäneet komission edustustot omasta aloitteestaan sekä aluepolitiikan pääosasto ja jotka on maksettu ISPA:n teknistä apua koskevista määrärahoista. Nämä seminaarit oli suunnattu täytäntöönpanoelimille ja lopullisille tuensaajille ja niiden painopiste oli esimerkiksi tarjousten arviointiin liittyvissä nimenomaisissa ja kiireellisissä tarpeissa. Säännölliset kokoukset, joissa käsiteltiin julkisiin hankintoihin liittyviä kysymyksiä ja joita aluepolitiikan pääosasto järjesti Brysselissä yhteistyössä ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavan edustustojen henkilöstön kanssa. Kaksipäiväisten FIDIC-erikoisseminaarien sarja, jonka järjestäminen annettiin erään konsulttiyrityksen tehtäväksi vuonna 2002. Pääasiallisia aiheita olivat tarjousasiakirjojen laadinta käyttäen apuna laitosten suunnittelua ja rakentamista koskevia FIDIC-sopimusehtoja ja julkisia hankintoja koskevaa PRAG-opasta sekä tarjousten arviointi ja sopimusten valvonta. Asiantuntijoiden (insinöörien, julkisten hankintojen asiantuntijoiden) palkkaamiseen tarkoitetut ISPA:n teknistä apua koskevat varat edustustoille. Tällä hetkellä edustustoissa on palkattuina yli 40 tällaista asiantuntijaa. Lisäksi edustustojen käyttöön on annettu teknistä apua koskevia varoja asiantuntijoiden (esimerkiksi riippumattomien arvioinnin tarkkailijoiden) palkkaamiseksi lyhyeksi aikaa avustamaan arviointiprosessissa tai antamaan koulutusta erikoisseminaarien muodossa. Koordinointi liittymistä edeltävien välineiden kesken Komissio varmistaa kolmen liittymistä edeltävän välineen eli Pharen, Sapardin ja ISPA:n välisen tiiviin koordinoinnin, kuten tuen koordinoinnista annetussa asetuksessa [19] edellytetään. Asetuksen säännösten mukaisesti Phare-ohjelman hallintokomitealla on erityinen tehtävä kolmen liittymistä edeltävän välineen yleisenä koordinoijana. [19] Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta 21.6.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1266/1999. Koordinointi (Pharen) yhteisen seurantakomitean kanssa Yhteinen seurantakomitea vastaa liittymistä edeltävien välineiden seurannan koordinoinnista ja EU:n rahoittaman tuen yleisen edistymisen arvioinnista tuensaajamaissa. Komitea antaa tarvittaessa suosituksia ISPA-komitealle tai komissiolle. Koordinointi komissiossa Komission yksiköiden välinen koordinointikomitea, johon kuuluu edustajia kaikista asian kannalta merkityksellisistä komission yksiköistä (laajentumisasioiden, maatalouden, aluepolitiikan, budjettiasioiden sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastot ja oikeudellinen yksikkö) kokoontuivat säännöllisesti vuoden 2002 aikana. Vuoden 2002 ja alkuvuoden 2003 kokouksissa käsiteltiin varainhoitoa ja valvontaa, katsauksia EDIS-järjestelmän käyttöönottoon, koheesiorahaston ja rakennerahastoihin siirtymistä koskevia kysymyksiä, tammikuussa 2003 voimaan tulleen uuden varainhoitoasetuksen [20] vaikutuksia julkisiin hankintoihin sekä liittymistä edeltävien varojen osoittamista Bulgarialle ja Romanialle vuoden 2003 jälkeen. [20] Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002. Koordinointi komission edustustojen kanssa Komission yksiköiden (laajentumisasioiden, ulkosuhteiden ja aluepolitiikan pääosastot) ja komission edustustoissa Pharesta ja ISPA:sta vastaavien asiantuntijoiden kesken järjestettiin säännöllisiä kokouksia, joissa keskusteltiin erityisesti tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen kaltaisista ohjelmasuunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä. Tiedotustoiminta Komission yksiköt jatkoivat osallistumista valtioista riippumattomien järjestöjen [21] kanssa järjestettyyn vuoropuheluhankkeeseen, joka alkoi vuoden 1999 puolivälissä. Kyseessä on sarja (lähinnä ympäristöasioiden pääosastossa toimivien) komission virkamiesten sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen edustajien välisiä kokouksia. Vuoropuhelun tavoitteena on antaa valtioista riippumattomille järjestöille tietoa laajentumisprosessista ja mahdollisuus ilmaista komissiolle oma mielipiteensä prosessista. Vuoropuhelukokoukset järjestää ja toteuttaa Regional Environmental Centre for Central and Eastern Europe (REC), jonka rahoitukseen komissio osallistuu. Vuonna 2002 pidettyjen kokousten painopiste oli ISPA:n täytäntöönpanossa ottaen erityisesti huomioon koheesiorahastoon siirtyminen ja liittymisen jälkeinen tilanne. [21] Englanniksi 'non-governmental organisations' (NGOs). Verkkosivustoa päivitettiin säännöllisesti komission allekirjoittamia hankkeita koskevilla tietosivuilla, rahoituspöytäkirjojen liitteiden uusilla versioilla, uusilla ISPA:n edistymistä koskevilla esitteillä ja ISPA-kumppaneiden kokouksesta laadituilla asiakirjoilla. Vuoden 2002 alussa julkaistiin esite, jossa annetaan keskeiset tiedot ISPA-hankkeista ja -tapahtumista vuonna 2001. Esite täydensi ISPA:n vuosikertomusta vuodelta 2001. Erillisissä tiedotteissa esitettiin ISPA:a koskevia tilannekatsauksia tuensaajamaissa. Helmikuussa 2002 pidettiin suuri lehdistötilaisuus, jossa toimittajille kerrottiin ISPA:n ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon kahtena ensimmäisenä vuotena saavutetusta edistymisestä. Europe by Satellite (EbS) televisioi tilaisuuden. European Business Summit -kokouksessa ISPA:sta oli tarjolla tietoa laajentumisasioiden pääosaston tiedotuspisteessä. Tätä tarkoitusta varten muokattiin esitettä "ISPA and Business Opportunities", jotta yritykset saisivat sen avulla tietoa ISPA:n avulla rahoitetuista hankkeista ja niihin liittyvistä sopimusmahdollisuuksista. Lisäksi esitettä jakoivat jäsenvaltioissa toimivat euroneuvontapalvelupisteet. Maakatsaukset Tässä luvussa annetaan hyödyllistä maakohtaista tietoa. 16. Bulgaria Bulgarialle myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 103,9 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus kokonaismäärästä oli 52 miljoonaa euroa ja ympäristöalan osuus 51,9 miljoonaa euroa. Teknisen avun toimenpiteiden (EDIS-järjestelmän valmistelujen) osuus sitoumuksista oli 0,7 miljoonaa euroa. Bulgarian osuus ISPA:n kokonaisbudjetista vuonna 2002 oli 9,44 %. Ohjelmasuunnittelu Vuonna 2002 kansallisen ISPA-koordinaattorin tehtävät siirrettiin aluekehityksestä ja yleisistä töistä vastaavalta ministeriltä valtiovarainministerille. Valtiovarainministeri hallinnoi nyt kaikkia kolmea liittymistä edeltävää välinettä äskettäin perustetun osaston avulla. Tähän osastoon kuuluu ISPA-koordinointiyksikkö. Vuonna 2002 päätettiin myöntää ISPA-rahoitusta kuudelle ympäristöinvestointihankkeelle ja yhdelle liikenneinvestointihankkeelle. Lisäksi hyväksyttiin yksi teknisen avun toimenpide, joka liittyi EDIS-järjestelmän ensimmäisten vaiheiden rahoitukseen. Seuraavat infrastruktuurihankkeet hyväksyttiin: - Ljulinin moottoritie: uuden 19 kilometrin pituisen moottoritieosuuden rakentaminen tärkeimmällä tieliikennekäytävällä Sofiasta etelään Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian suuntaan; ja - uusien jätevedenpuhdistamojen rakentaminen ja siihen liittyvät investoinnit viemärijärjestelmiin Sevlievossa, Montanassa, Popovossa, Targovistessa, Lovechissa ja Bourgasissa. Vuoden 2002 loppuun mennessä Bulgariassa toteutettaviin hankkeisiin maksettujen ISPA-tukien kokonaismäärä oli 34,9 miljoonaa euroa hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisiin ennakkomaksuihin. Vuonna 2002 maksetun tuen määrä oli 19,2 miljoonaa euroa. Täytäntöönpano Vuonna 2002 edistyttiin edelleen ISPA-hankkeita koskevien tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen käynnistämisen valmisteluissa. Liikennealalla saatettiin päätökseen tarjouskilpailut Sofian lentokentän kehittämisestä (urakkasopimus tehtiin joulukuussa) ja teknisen avun toimenpiteestä Tonavan siltahankkeen suunnittelussa käytettävän konsulttiyrityksen valitsemiseksi (sopimus allekirjoitettiin marraskuussa 2002). Lisäksi tehtiin joukko pienehköjä teknistä apua koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on auttaa hankintaviranomaisia tarjouskilpailuprosessissa ja yleisessä hankkeiden valmistelussa. Vuonna 2002 ympäristöalalla käynnistettiin kahden suurhankkeen urakoita koskevat tarjouskilpailut. Seuranta ja arviointi ISPA:n seurantakomitea piti Sofiassa kokoukset huhti- ja marraskuussa 2002. Kokouksissa kiinnitettiin huomiota ISPA-hankkeiden täytäntöönpanon hitaaseen edistymiseen ja joidenkin täytäntöönpanosta vastaavien virastojen puutteelliseen kapasiteettiin. Komissio korosti, että vuoden aikana tehtyjen tarkastusten perusteella annettuja suosituksia olisi noudatettava tarkoin. EDIS EDIS-järjestelmän suunnittelussa edistyttiin vuonna 2002, jolloin julkaistiin strategiaa ja aikataulua koskeva mietintö. Mietinnön laati valtiovarainministeriö SIGMA-ohjelman [22] avulla. Mietinnössä hahmotellun suunnitelman mukaan EDIS-järjestelmä oli tarkoitus panna täytäntöön sekä Pharen että ISPA:n osalta vuoden 2004 loppuun mennessä. Lisäksi Bulgarian viranomaiset ovat perustaneet ISPA:n kannalta keskeisten ministeriöiden edustajista muodostuvan korkean tason työryhmän arvioimaan edistymistä ja varmistamaan ministeriöiden välisen yhteistyön. [22] Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden hallinto- ja johtamistavan kehittämisen tukiohjelma, joka on OECD:n ja EU:n yhteinen aloite. Vuonna 2002 hyväksyttiin yhteensä 892 000 euron suuruinen ISPA:n tekninen apu EDIS-järjestelmän kolmen ensimmäisen vaiheen (puutteiden arviointi, puutteiden korjaaminen ja vaatimustenmukaisuuden arviointi) rahoittamiseksi. Varainhoito ja valvonta Loppuvuodesta 2001 aluepolitiikan pääosasto suoritti ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavien virastojen varainhoito- ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen, jonka keskeiset tulokset lähetettiin Bulgarian viranomaisille alkuvuodesta 2002. Samalla niille annettiin suosituksia ISPA-asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista parannuksista. Seurantatarkastus tehtiin lokakuussa 2002. 17. Tsekki Tsekille myönnettiin vuonna 2002 maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 80,5 miljoonaa euroa, joka on 7,26 % ISPA:n vuosibudjetista. Noin 31 miljoonaa euroa sidottiin ympäristöhankkeisiin, 25 miljoonaa euroa liikennehankkeisiin ja 24 miljoonaa euroa tulvakatastrofiapuun (katso jäljempänä). Lisäksi EDIS-järjestelmän saamista ISPA:n käyttöön tuettiin 136 000 euron maksusitoumuksella. Ohjelmasuunnittelu Säännöllisen ohjelmasuunnittelun painopiste vuonna 2002 oli liikenne- ja ympäristöalojen tasapainottamisessa, minkä vuoksi kolme neljästä tämän vuoden aikana hyväksytystä hankkeesta koski ympäristöalaa. Ympäristöhankkeille, jotka keskittyivät aiempien vuosien tapaan jätevesialalle, oli ominaista lisääntynyt hankkeiden ryhmittely. Koska tämän osa-alueen tarpeet Tsekissä liittyvät pieniin ja keskisuuriin taajamiin, komissio on kannustanut jättämään hakemuksia, joissa yhdistetään samaan vesistöalueeseen kuuluvia taajamia ja jotka siten voivat osaltaan edistää ympäristön pilaantumisen vähentämistä näillä vesistöalueilla osana kokonaisvaltaista toimintamallia. Kahden vuonna 2002 hyväksytyn ryhmitellyn järjestelyn painopisteitä ovat Dyjen ja Becvan vesistöalueet. Vuonna 2002 hyväksyttiin yksi laaja-alainen rautatieliikennehanke, joka kuuluu TINA-verkostoon. Ohjelmasuunnitteluun vaikutti huomattavasti suurtulva, joka koetteli Tsekkiä ja sen naapurimaita elokuussa 2002. Tsekin viranomaisten kanssa käytyjen korkean tason neuvottelujen perusteella päätettiin ohjata vuoden 2002 ISPA-määrärahoista 24 miljoonaa euroa (ja vuoden 2003 määrärahoista kuusi miljoonaa euroa) liikenne- ja ympäristöalan jälleenrakennustoimenpiteisiin, jotka olivat osa komission reaktiota hätätilanteeseen. Täytäntöönpano Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että vuonna 2002 allekirjoitettiin neljä palvelusopimusta suunnittelusta, valvonnasta ja teknisestä avusta liikennealalla sekä viisi urakkasopimusta (kolme liikenne- ja kaksi ympäristöalalla). Yleisellä tasolla komissio on huolissaan pitkästä viiveestä hankkeen hyväksynnän ja rakennustöiden käynnistämisen välillä. Vuonna 2002 Tsekki ei käyttänyt vuonna 2000 ISPA:n budjetista myönnettyä teknistä apua uusien hakemusten valmistelemiseen. Tämän toimenpiteen soveltaminen päättyi joulukuussa 2002. ISPA:n tulvakatastrofiavun täytäntöönpano oli yksi vuoden 2002 menestystarinoista. Tähän toimenpiteeseen voitiin soveltaa nopeutettuja tarjouskilpailumenettelyjä komission sääntöjen mukaisella tavalla, ja vuoden loppuun mennessä oli toteutettu huomattava määrä alahankkeita varsinkin liikennealalla. Seuranta ja arviointi Vuonna 2002 pidettiin kaksi seurantakomitean kokousta, yksi Ostravassa ja yksi Prahassa. Komissio on näiden kokousten aikana seurannut tarkoin tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen edistymistä todetakseen, mitä hankkeita ei mahdollisesti käynnistetä kahden vuoden kuluessa niiden hyväksymisestä, ja ehdottaakseen tarvittaessa korjaustoimenpiteitä. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Myös EIP:n laina liittyi hyväksyttyyn rautatiehankkeeseen. Yhteistyötä EIP:n kanssa tiivistettiin uusien hankkeiden yhteisrahoituksen mahdollistamiseksi vuonna 2003 sekä rakenne- ja koheesiorahastojen valmistelemiseksi laajentumisen jälkeiseen aikaan. Myös EBRD:hen pidettiin säännöllisesti yhteyttä tulevien ISPA-hankkeiden yhteisrahoituksen mahdollistamiseksi. EDIS EDIS-järjestelmän etenemissuunnitelman ensimmäinen vaihe (puutteiden arviointi) saatiin päätökseen vuonna 2002, mutta toisen ja kolmannen vaiheen käynnistäminen viivästyi, minkä vuoksi alkuperäinen tavoite eli EDIS-järjestelmän käyttöönotto vuoden 2002 loppuun mennessä jäi saavuttamatta. Vuonna 2003 komissio seuraa teknisen apunsa täytäntöönpanoa tällä alalla tarkoin varmistaakseen, että Tsekki tosiasiallisesti kykenee hallinnoimaan rakenne- ja koheesiorahastojen varoja noudattaen täysin hajautettuja järjestelyjä laajentumisen jälkeen. Varainhoito ja valvonta Marraskuussa 2002 aluepolitiikan pääosasto suoritti tilintarkastuksen arvioidakseen varainhoito- ja valvontajärjestelmien asianmukaisuuden ja antaakseen suosituksia. Kansallisen rahaston ja täytäntöönpanosta vastaavien virastojen käytössä olevissa järjestelmissä ei tilintarkastuksen yhteydessä ilmennyt mitään merkittäviä puutteita suhteessa tärkeimpiin sovellettaviin määräyksiin edellyttäen, että sisäiset tarkastustoimet pannaan täytäntöön ja että tehtävien ja vastuualueiden jako ympäristöalalla saatetaan päätökseen. 18. Viro Virolle myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 30,4 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus kokonaismäärästä oli 9,7 miljoonaa euroa ja ympäristöalan osuus 14,3 miljoonaa euroa. Liikenteen alan teknisen avun toimenpiteiden osuus oli 6,3 miljoonaa euroa. Lisäksi yksi teknisen avun toimenpide, johon sidottiin 87 000 euroa, koski EDIS-järjestelmän valmistelua. Viron osuus ISPA:n kokonaisbudjetista vuonna 2002 oli 2,74 %. Ohjelmasuunnittelu Ympäristöalalla hyväksyttiin neljä investointihanketta, ja liikennealalla puolestaan yksi investointihanke sekä kaksi teknisen avun toimenpidettä. Vuosina 2000-2002 hyväksyttiin yhteensä 13 ympäristöhanketta (joista kaksi oli teknisen avun toimenpiteitä) ja seitsemän liikennehanketta (joista neljä oli teknisen avun toimenpiteitä) sekä yksi EDIS-järjestelmää koskeva teknisen avun toimenpide. Täytäntöönpano Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että vuonna 2002 allekirjoitettiin neljä palvelusopimusta suunnittelusta, valvonnasta ja teknisestä avusta (yksi liikennealalla, yksi ympäristöalalla ja kaksi EDIS-järjestelmästä) sekä kaksi urakkasopimusta (molemmat liikennealalla). Seuranta ja arviointi Seurantakomitea piti kokoukset huhti- ja lokakuussa 2002. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Vuonna 2002 hyväksytyistä toimenpiteistä EIP osallistuu yhden liikennehankkeen, yhden liikennealan teknisen avun toimenpiteen ja yhden ympäristöhankkeen rahoitukseen. ISPA:n käyttöönoton jälkeen kansainvälisten rahoituslaitosten lainarahoitus on täydentänyt ISPA:n tukea noin 74 miljoonalla eurolla, joka on 61 % hyväksyttyjen ISPA-tukien määrästä. ISPA-tukien vipuvaikutuksen vahvistamisen lisäksi EIP, pohjoismaiset pankit (NIB, NEFCO) ja pohjoismaiden ympäristönsuojeluvirastot tarjoavat merkittävää teknistä asiantuntemustaan helpottaakseen laadukkaiden ISPA-hakemusten laadintaa. EDIS Viro on edistynyt hyvin EDIS-prosessissa. Vuonna 2002 EDIS-järjestelmän etenemissuunnitelman ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta vaiheesta on järjestetty tarjouskilpailut, tehty sopimukset ja pantu sopimukset täytäntöön. Joulukuussa 2002 kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä jätti laajennettua hajauttamista koskevan hakemuksen ISPA-asetuksen 12 artiklan mukaisesti. Varainhoito ja valvonta Alkuvuodesta 2002 Viron viranomaisille lähetettiin vuoden 2001 tilintarkastuksen keskeiset tulokset, ja samalla annettiin suosituksia ISPA-asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista parannuksista. Heinäkuussa 2002 tehtiin seurantatarkastus, jossa arvioitiin aiemman tarkastuksen ulkopuolelle jääneet elimet ja tarkastettiin niiden hankkeiden menot, joiden täytäntöönpano oli aloitettu. Tälläkin kertaa Viron viranomaisille ilmoitettiin tarkastuksen keskeiset tulokset ja annettiin suosituksia. 19. Unkari Unkarille myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 94,1 miljoonaa euroa. Liikennehankkeiden osuus kokonaismäärästä oli 44,6 miljoonaa euroa ja ympäristöhankkeiden osuus 49,1 miljoonaa euroa. Näiden alojen teknisen avun toimenpiteisiin tehtyjen maksusitoumusten kokonaismäärä oli 432 000 euroa. Unkarin osuus ISPA:n kokonaisbudjetista kyseisenä vuotena oli 8,50 %. Hallinnointi ja täytäntöönpano Vuonna 2002 hyväksyttiin neljä ympäristöhanketta ja kolme liikennehanketta (joista yksi oli teknisen avun toimenpide). Vuosina 2000-2002 hyväksyttiin 19 ympäristöhanketta (joista neljä oli teknisen avun toimenpiteitä) ja 10 liikennehanketta (joista myös neljä oli teknisen avun toimenpiteitä). Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että vuonna 2002 allekirjoitettiin 13 palvelusopimusta suunnittelusta, valvonnasta ja teknisestä avusta (yksi liikennealalla ja 12 ympäristöalalla, pääasiallisesti hankkeiden ja tarjouskilpailujen valmisteluun liittyen) sekä kolme urakkasopimusta liikennealalla. Vuoden 2002 loppuun mennessä maksetun tuen määrä oli 48,5 miljoonaa euroa. Seuranta ja arviointi Seurantakomitea piti kokoukset huhti- ja lokakuussa 2002. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Euroopan investointipankki osallistuu kaikkien hankkeiden rahoitukseen. EDIS Unkarin valtion tarkastusvirasto suoritti ensimmäisen vaiheen eli puutteiden arvioinnin, jonka tulokset lähetettiin komissiolle maaliskuussa 2002. Toinen vaihe eli puutteiden korjaaminen suoritettiin maaliskuun 2003 puolivälissä. Kolmannen vaiheen eli vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulokset on tarkoitus esittää komissiolle heinäkuussa 2003. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosaston suorittaman ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavien virastojen varainhoito- ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen keskeiset tulokset lähetettiin Unkarin viranomaisille alkuvuodesta 2002. Samalla niille annettiin suosituksia ISPA-asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista parannuksista. 20. Latvia Latvialle myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 46,5 miljoonaa euroa. Liikennehankkeiden osuus kokonaismäärästä oli 31,2 miljoonaa euroa ja ympäristöhankkeiden osuus 15,3 miljoonaa euroa. Latvian osuus ISPA:n kokonaisbudjetista kyseisenä vuotena oli 4,20 %. Ohjelmasuunnittelu Vuonna 2002 hyväksyttiin kaksi ympäristöhanketta, kaksi liikennehanketta ja yksi EDIS-järjestelmän valmistelemista koskeva teknisen avun toimenpide. Vuosina 2000-2002 hyväksyttiin yhteensä 21 hanketta: 10 ympäristöhanketta, 10 liikennehanketta ja yksi EDIS-hanke. Via Baltica -tien osuus Gauja-Lilaste ja rautatiealan teknisen avun hanke saatiin päätökseen vuonna 2002. Vuoden aikana julkaistiin useita liikenne- ja ympäristötoimenpiteitä koskevia tarjouskilpailuja. Koko käytettävissä oleva ISPA-määräraha sidottiin vuonna 2002, ja vuoden 2002 loppuun mennessä suoritettujen maksujen kokonaismäärä oli 28 miljoonaa euroa, johon sisältyi ensimmäisiä ja toisia ennakkomaksuja, välimaksuja sekä yksi loppumaksu. Täytäntöönpano Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että vuonna 2002 allekirjoitettiin neljä palvelusopimusta suunnittelusta, valvonnasta ja teknisestä avusta (kaksi liikenne- ja kaksi ympäristöalalla). Seuranta ja arviointi ISPA:n seurantakomitea piti kokoukset huhti- ja lokakuussa 2002. Kokouksissa kiinnitettiin huomiota hankkeiden täytäntöönpanon hitaaseen edistymiseen varsinkin tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen osalta sekä täytäntöönpanosta vastaavien virastojen puutteelliseen kapasiteettiin. Tämän johdosta toteutettiin välttämättömiä toimenpiteitä täytäntöönpanosta vastaavien virastojen rakenteiden vahvistamiseksi. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Kansainväliset rahoituslaitokset ovat tähän mennessä osallistuneet kaikkiin hyväksyttyihin ympäristöinfrastruktuuria koskeviin toimenpiteisiin: EIP viiteen toimenpiteeseen, NIB neljään toimenpiteeseen, NEFCO viiteen toimenpiteeseen, EBRD yhteen toimenpiteeseen ja Maailmanpankki yhteen toimenpiteeseen. Liikennealalla EIP, EBRD ja Maailmanpankki osallistuvat rinnakkain ISPA-hankkeiden rahoitukseen. EDIS EDIS-järjestelmän ensimmäinen vaihe eli puutteiden arviointi saatiin päätökseen loppuvuodesta 2002. Toinen vaihe eli puutteiden korjaaminen aloitettiin huhtikuussa 2003. EDIS-järjestelmä on tarkoitus panna ISPA:n osalta täytäntöön vuoden 2003 loppuun mennessä. Varainhoito ja valvonta Varainhoito- ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen keskeiset tulokset lähetettiin Latvian viranomaisille huhtikuussa 2002. Samalla niille annettiin suosituksia ISPA-asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista parannuksista. 21. Liettua Liettualle myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 61,1 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus kokonaismäärästä oli 28,5 miljoonaa euroa ja ympäristöalan osuus 32,6 miljoonaa euroa. Liettuan osuus ISPA:n kokonaisbudjetista vuonna 2002 oli 5,52 %. Ohjelmasuunnittelu Ympäristöalalla on vesihuollon ja jätevedenpuhdistuksen kehittämiseksi hyväksytty jokien valuma-alueeseen perustuva toimintamalli, jota koskevat ensimmäiset hankehakemukset vastaanotettiin vuonna 2002. Vuonna 2002 hyväksyttiin yhteensä 11 hanketta. Lisäksi hyväksyttiin kahta ympäristöhanketta koskevat muutokset ja jatkettiin liikenteen alan teknisen avun toimenpiteen määräaikaa. Näin ollen vuosina 2000-2002 myönnettiin ISPA-rahoitusta yhteensä 15 ympäristöhankkeelle, yhdeksälle liikennehankkeelle ja yhdelle EDIS-järjestelmää koskevalle teknisen avun toimenpiteelle. Hankkeisiin käytettävissä oleva ISPA-määräraha sidottiin kokonaisuudessaan vuonna 2002, jonka loppuun mennessä suoritettujen maksujen kokonaismäärä oli 53,23 miljoonaa euroa, johon sisältyi vuosina 2000 ja 2001 hyväksyttyjen hankkeiden ensimmäisiä ennakkomaksuja sekä toisia ennakkomaksuja ja välimaksuja useimmista liikennehankkeista ja yhdestä ympäristöhankkeesta (Vilnan vesihuoltojärjestelmän ja jätevesien keräysjärjestelmän kunnostamisen ja laajentamisen ensimmäinen ja toinen vaihe). Liettuassa on suoritettu maksusitoumuksiin nähden enemmän maksuja kuin missään muussa ehdokasmaassa. Täytäntöönpano Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että vuonna 2002 allekirjoitettiin 16 palvelusopimusta suunnittelusta, valvonnasta ja teknisestä avusta (kolme liikenne- ja 13 ympäristöalalla) sekä kuusi urakkasopimusta (neljä liikenne- ja kaksi ympäristöalalla). Seuranta ja arviointi ISPA:n seurantakomitea piti kokoukset huhti- ja lokakuussa 2002. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen EBRD osallistuu tärkeimmän rautatiehankkeen eli liikennekäytävän IXB rautatieliikenteen rakenteiden ja osa-alueen 5 rahoitukseen. Muissa hankkeissa Liettua on siirtymässä omarahoitukseen tai markkinakorkoisin lainoihin, koska kansainvälisten rahoituslaitosten usein edellyttämän valtiontakauksen ei katsota sopivan yhteen maan velkaantuneisuutta koskevan politiikan kanssa. EDIS EDIS-järjestelmän valmisteluja jatkettiin vakaasti, ja Liettua on todennäköisesti toinen maa, jossa siirrytään EDIS-järjestelmän etenemissuunnitelman kolmanteen vaiheeseen eli vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Varainhoito ja valvonta ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavien virastojen varainhoito- ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen keskeiset tulokset lähetettiin Liettuan viranomaisille alkuvuodesta 2002. Samalla niille annettiin suosituksia ISPA-asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista parannuksista. Seurantatarkastus tehdään vuoden 2003 aikana. 22. Puola Puolalle myönnettiin vuonna 2002 maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 362,8 miljoonaa euroa. Ympäristöhankkeiden osuus kokonaismäärästä oli 177,5 miljoonaa euroa ja liikennehankkeiden osuus 177,7 miljoonaa euroa. Teknisen avun toimenpiteisiin myönnettiin 10,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 rahoitettiin myös yhtä EDIS-hanketta 0,3 miljoonalla eurolla. Puolan osuus ISPA:n kokonaisbudjetista kyseisenä vuotena oli 32,8 %. Ohjelmasuunnittelu Vuonna 2002 ISPA-rahoitusta myönnettiin 13 ympäristöhankkeeseen ja seitsemään liikennehankkeeseen (joista neljä oli liikennehankkeisiin liittyviä teknisen avun toimenpiteitä). Liikenteen alalla painopiste oli keskeisten reittien laaja-alaisissa hankkeissa, ja erityisesti keskityttiin siihen, että maantie- ja rautatiehankkeiden välille saataisiin asianmukainen tasapaino. Hyväksyttiin kolme maantiehanketta: valtatien 50 tieosuuden Grójec-Minsk Mazowieckie parantaminen sekä kaksi teknisen avun toimenpidettä (A4-moottoritie Krzyzowa-Zgorzelec ja A2-moottoritie Strykow-Konotopa). Hyväksyttiin neljä rautatiehanketta: kaksi teknisen avun toimenpidettä E75 Rail Baltican rataosuudella Varsova-Trakiszki, rautatiekäytävä II:n jäljellä olevien töiden loppuun saattaminen, rautatielinja Siedlce-Terespol, ja rautatielinja E30 Weglinec-Zgorzelec/Dolna. Näiden hankkeiden hyväksymisen myötä rautatieliikenteen osuus liikenteen alan määrärahoista on nyt 49 %. Ympäristöalalla juomavesi- ja jätevedenpuhdistamohankkeiden osuus ISPA-rahoituksesta oli vuonna 2002 suurin ja niihin myönnettiin eniten tukea. Edellisvuosien tapaan tuki kohdistui ensisijaisesti suurimpiin asutuskeskuksiin mutta nyt myös pienempiä taajamia on ruvettu ottamaan huomioon. Hyväksyttyihin hankkeisiin sisältyvät yhdistetyt juomavesi- ja jätevesihankkeet Szczecinissä (jossa ensimmäistä vaihetta muokattiin huomattavasti), Opolessa, Jelenia Gorassa ja Czestochowassa, juomavesihanke Elblagissa, jätevesihankkeet Brzegissä, Boleslawiecissa, Ruda Slaskassa, Lublinissa, Wloclawekissa ja Mielecissä sekä kaksi kiinteitä jätteitä koskevaa hanketta Kaliszissa ja Radomissa. Täytäntöönpano Vaikka hankkeiden valmistelu ja hyväksyminen onkin sujunut kohtuullisen hyvin erityisesti ympäristöhankkeissa, hankkeiden täytäntöönpano on ollut molemmilla aloilla hidasta. Täytäntöönpanon vilkastumisesta oli kuitenkin havaittavissa selkeitä merkkejä vuoden 2002 jälkipuoliskolla, jolloin urakkasopimuksia hyväksyttiin enenevässä määrin. Suurin syy täytäntöönpanon hitaaseen edistymiseen on ollut Puolan hankintaviranomaisten kokemuksen puute tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyissä. Tähän asiaan on kuitenkin kiinnitetty huomiota teknisen avun toimenpitein, mikä alkoi tuottaa myönteisiä tuloksia vuonna 2002. Seuranta ja arviointi ISPA:n seurantakomitea piti kokoukset huhti- ja lokakuussa 2002. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Vuonna 2002 jatkettiin ympäristöalan aktiivista yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Komissio on huomannut, että tuensaajat käyvät kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa neuvotteluja mutta eivät saata lainajärjestelyjä päätökseen ennen ISPA-tuen hyväksymistä. EDIS EDIS-järjestelmän valmistelut edistyvät tyydyttävällä tavalla, ja Puola todennäköisesti siirtyy EDIS-järjestelmän etenemissuunnitelman kolmanteen vaiheeseen eli vaatimustenmukaisuuden arviointiin vuoden 2003 aikana. Varainhoito ja valvonta Loppuvuodesta 2001 aluepolitiikan pääosasto suoritti ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavien virastojen varainhoito- ja valvontajärjestelmiä koskevan tilintarkastuksen, jonka keskeiset tulokset lähetettiin Puolan viranomaisille alkuvuodesta 2002. Samalla niille annettiin suosituksia ISPA-asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista parannuksista. Seurantatarkastus tehtiin lokakuussa 2002. 23. Romania Romanialle myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 256,6 miljoonaa euroa. Liikennehankkeiden osuus vuoden 2002 kokonaismäärästä oli 124,4 miljoonaa euroa ja ympäristöhankkeiden osuus 132,1 miljoonaa euroa. Näiden alojen teknisen avun toimenpiteisiin tehtyjen maksusitoumusten kokonaismäärä oli 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi tehtiin 0,484 miljoonan euron maksusitoumus toimenpiteeseen, jolla oli tarkoitus vahvistaa ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavien virastojen täytäntöönpanokapasiteettia. Romanian osuus ISPA:n kokonaisbudjetista vuonna 2002 oli 23,17 %. Ohjelmasuunnittelu Näillä aloilla hyväksyttiin vuonna 2002 yhteensä kahdeksan uutta hanketta. Ympäristöalalla hyväksyttiin seitsemän hanketta, joista yksi oli teknisen avun toimenpide. Viisi hanketta koskee juomavesi- ja jätevesialojen yhdistettyjä investointeja Brasovin, Satu Maren, Buzaun, Sibiun ja Piatra Neamtin kaupungeissa, ja yhden hankkeen kohteena on Ramnicu Valcean kaupungin kiinteiden jätteiden järjestelmän hallinnointi. Teknisen avun toimenpiteessä tuetaan ISPA-hakemusten laadintaa Baia Maren, Botosanin, Drobetan, Galatin, Devan ja Hunedoaran kaupungeissa. Ympäristöalalla vuonna 2002 hyväksytyissä hankkeissa urakoiden valvontaan ja hankkeiden hallinnointiin liittyvä teknisen avun osuus oli yleisesti ottaen suurempi kuin aiemmin hyväksytyissä hankkeissa, koska kyseisten kaupunkien juomavesi- ja jätevesilaitoksiin ei ollut aiemmin tehty kansainvälisesti tuettuja investointeja, toisin kuin aiemmin hyväksytyissä hankkeissa. Liikennealalla hyväksyttiin yksi teknisen avun toimenpide, jossa valmisteltiin Tonavan liikennöintimahdollisuuksien parantamiseen tähtäävää hanketta. Lisäksi EDIS-järjestelmän osalta hyväksyttiin yksi teknisen avun toimenpide valtiovarainministeriön täytäntöönpanokapasiteetin vahvistamiseksi. Täytäntöönpano Vuonna 2002 komissio antoi tarkoituksenmukaista teknistä apua yleisistä töistä, liikenteestä ja asuntoasioista vastaavalle ministeriölle sekä vesien- ja ympäristönsuojelusta vastaavalle ministeriölle, jotka ovat asiasta vastaavat ministeriöt ja toimivat täytäntöönpanosta vastaavina virastoina varmistaakseen tehokkaan hankkeiden hallinnoinnin ja täytäntöönpanon tarjouskilpailuja, sopimuksia, seurantaa ja varainhoitoa koskevien EU:n vaatimusten mukaisesti. Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että vuonna 2002 allekirjoitettiin yhdeksän palvelusopimusta suunnittelusta, valvonnasta ja teknisestä avusta (yksi liikenne- ja kahdeksan ympäristöalalla) sekä kahdeksan urakkasopimusta (neljä liikenne- ja neljä ympäristöalalla). Käytettävissä olevat ISPA-määrärahat sidottiin kokonaisuudessaan vuosina 2000-2002, ja vuoden 2002 loppuun mennessä suoritettujen maksujen kokonaismäärä oli 117,4 miljoonaa euroa, josta vuonna 2002 suoritettiin maksuja 51,8 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2002 toisia ennakkomaksuja suoritettiin vain kahdesta investointitoimenpiteestä, mikä heijasteli tarjouskilpailuihin perustuvien urakkasopimusten tekemisen hidasta edistymistä ja rahoituspöytäkirjojen 8 artiklan edellytysten noudattamiseen liittyviä vaikeuksia. Seuranta ja arviointi ISPA:n seurantakomitea piti kokoukset huhti- ja lokakuussa 2002. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on Romaniassa erittäin tärkeää erityisesti ympäristöalalla, jolla kansainväliset rahoituslaitokset osallistuvat useimpien ISPA-toimenpiteiden rahoitukseen. EIP on ollut mukana rahoittamassa kahdeksaa toimenpidettä: vuonna 2000 kahta (Craiova ja Braila), vuonna 2001 kolmea (Cluj, Focsani ja Pascani) ja vuonna 2002 kolmea (Satu Mare, Buzau ja Piatra Neamt). Myös EBRD on ollut mukana rahoittamassa kahdeksaa toimenpidettä: vuonna 2000 kahta (Constanta ja Iasi), vuonna 2001 neljää (Arad, Oradea, Timisoara ja Targu Mures) ja vuonna 2002 kahta (Brasov ja Sibiu). Liikennealalla EIP ja EBRD osallistuvat rinnakkain hankkeiden rahoitukseen. Yhteisrahoitettujen toimenpiteiden osuus ympäristöalan ISPA-tuesta oli noin 494 miljoonaa euroa. Tämän yhteistyön ennakoidaan jatkuvan ISPA:n koko ohjelmakauden ajan, koska tarvittavien investointien määrä ylittää ISPA:sta myönnettävissä olevat varat selvästi. EDIS Marraskuussa 2002 kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvisti, että komission edustuston pyytämä, tammikuussa 2002 valmistunut kertomus oli Romanian viranomaisten kertomus puutteiden arvioinnista eli EDIS-järjestelmän etenemissuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta. Vuonna 2002 komissio hyväksyi teknisen avun toimenpiteen, jolla oli tarkoitus vahvistaa täytäntöönpanosta vastaavien virastojen kapasiteettia panna täytäntöön etenemissuunnitelman toisen vaiheen ISPA-toimenpiteitä puutteiden korjaamiseksi. Tämän toimenpiteen painopiste oli kiireellisimmissä tarpeissa, jotka oli tarkoitus täyttää lyhytaikaisella teknisellä avulla erityisesti hyväksyttyjen ISPA-toimenpiteiden tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyjen nopeuttamiseksi parantamalla tarjousasiakirjojen laatua, laatimalla menettelytapoja koskeva opas ja antamalla henkilöstölle koulutusta. Varainhoito ja valvonta Aluepolitiikan pääosasto tarkasti ISPA:n täytäntöönpanosta vastaavien virastojen varainhoito- ja valvontajärjestelmät vasta tammikuun 2002 alussa. Toukokuussa 2002 Romanian viranomaisille ilmoitettiin tarkastuksen keskeisistä tuloksista ja annettiin suosituksia ISPA-asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi tarvittavista parannuksista. Vuonna 2003 tehdään seurantatarkastus, jossa arvioidaan aiempaa yksityiskohtaisemmin julkisiin hankintoihin liittyviä menettelytapoja ja lopullisia tuensaajia ympäristöalalla. 24. Slovakia Slovakialle myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 54,1 miljoonaa euroa. Liikennealan osuus kokonaismäärästä oli 28,7 miljoonaa euroa ja ympäristöalan osuus 23,9 miljoonaa euroa. Teknisen avun osuus oli 1,5 miljoonaa euroa. Slovakian osuus ISPA:n kokonaisbudjetista vuonna 2002 oli 4,89 %. Ohjelmasuunnittelu Toimenpiteitä koskeva ohjelmasuunnittelu eteni vakaasti, minkä ansiosta oli mahdollista valmistella hankkeita asianmukaisella tavalla. Vuonna 2002 hyväksyttiin yksi liikennehanke: rataosuuden Trnava-Piest'any nykyaikaistaminen (kokonaiskustannukset 97,4 miljoonaa euroa, ISPA-tuki 46,7 miljoonaa euroa). Tämän neljännen liikennehankkeen hyväksymisen myötä ISPA:n ohjelmasuunnittelu saatiin päätökseen, sillä kaikki vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymien mukaiset Slovakian liikennealaa koskevat varat oli käytetty. Tämän vuoksi yhdestä suurhankkeesta eli moottoritieosuudesta Mengusovce-Jánovce, josta jätettiin rahoitushakemus vuonna 2002, tehdään päätös koheesiorahaston perusteella. Loppuvuodesta 2002 laadittiin myös rahoituspöytäkirja 2,2 miljoonan euron arvoisesta teknisestä avusta, joka koskee koheesiorahaston perusteella vuodesta 2004 lähtien rahoitettavien noin 10 liikennehankkeen valmistelua. Lisäksi hyväksyttiin viisi ympäristöhanketta, joiden kokonaisarvo on 94 miljoonaa euroa, joihin myönnetään ISPA-tukea 57,2 miljoonaa euroa ja joihin tehtiin vuonna 2002 yhteensä 28,5 miljoonan euron maksusitoumukset: - Zilinan jätevedenpuhdistamo (kokonaiskustannukset 19,6 miljoonaa euroa, ISPA-tuki 9,8 miljoonaa euroa); - Liptovsky Mikulasin viemäriverkko (kokonaiskustannukset 10,5 miljoonaa euroa, ISPA-tuki 5,2 miljoonaa euroa); - Zemplinin kaakkoisosan viemäriverkko ja juomavesihuolto (kokonaiskustannukset 23,6 miljoonaa euroa, ISPA-tuki 16,5 miljoonaa euroa); - Povazska Bystrican jätevedenpuhdistamo (kokonaiskustannukset 12,3 miljoonaa euroa, ISPA-tuki 6,1 miljoonaa euroa); ja - Velky Krtisin juomavesihuolto (kokonaiskustannukset 28 miljoonaa euroa, ISPA-tuki 19,6 miljoonaa euroa). Näiden hankkeiden hyväksyminen merkitsi sitä, että ympäristöala sai odotettua enemmän keskipitkän aikavälin määrärahoja ja että ISPA:n ensimmäisen toimintavuoden aikana tämän alan heikon ohjelmasuunnittelun aiheuttamia puutteita pystyttiin korjaamaan. Ympäristöalan ohjelmasuunnittelussa saavutettiin merkittävä läpimurto. Useiden kuukausien neuvottelujen jälkeen kansallinen ISPA-koordinaattori ja komissio allekirjoittivat elokuussa 2002 aiesopimuksen ISPA:n ympäristöohjelmasuunnittelun mukauttamisesta Slovakian vesihuollon uudistukseen. Tämän strategian mukaan uusista kuntien omistuksessa olevista alueellisista vesiyhtiöistä (jotka ovat aiempien valtionyhtiöiden seuraajia) tulee useimpien käynnissä olevien ja kaikkien tulevien ISPA-hankkeiden lopullisia tuensaajia. Uudistusprosessia tuetaan kahdella teknisen avun toimenpiteellä, joista toinen koskee alueellisten vesiyhtiöiden tekniikan, taloudenhoidon ja johtamistaitojen uudistamista ja toinen näiden yhtiöiden avustamista koheesiorahaston perusteella rahoitettavien sopivien hankkeiden suunnittelemisessa. Täytäntöönpano Rautatie-, maantie- ja ympäristöhankkeiden täytäntöönpanosta vastaavat kolme virastoa edistyivät hieman ISPA-toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Täytäntöönpanorakenteet kärsivät kuitenkin edelleen riittävän ja pätevän henkilöstön puutteesta. Tarjouskilpailujen ja sopimusten täytäntöönpano on ollut edelleen epätasaista: liikennehankkeet pannaan täytäntöön suurin piirtein aikataulujensa mukaisesti, kun taas ympäristöhankkeiden täytäntöönpano on liian hidasta. Liikennealalla rataosuuden Raa-penkvice nykyaikaistamistyöt edistyivät. Toista rautatiehanketta (penkvice-Cífer) koskeva tarjouskilpailu käynnistettiin. Sen tulokset eivät kuitenkaan olleet tyydyttävät, minkä vuoksi tarjouskilpailu käynnistetään uudelleen. Bratislavan moottoritiehanketta (D 61) koskeva tarjouskilpailu käynnistettiin ja urakkasopimus allekirjoitettiin alkuvuodesta 2003. Ympäristöalalla tarjouskilpailujen valmistelu on ollut jäljessä aikataulusta, mutta viime aikoina tilanne on hieman kohentunut: ensimmäistä hanketta eli Trencinin jätevedenpuhdistamoa koskeva sopimus oli valmis allekirjoitettavaksi. Banska Bystrican ja Komarnon hankkeiden urakoita koskevien tarjouskilpailujen valmistelu eteni huomattavasti, mutta tarjouskilpailuja ei ole vielä julkaistu. Hankkeiden valmistelua koskeva teknisen avun hanke (kokonaiskustannukset 1,45 miljoonaa euroa) on pantu täytäntöön melkein kokonaan ja sen tulokset ovat valmisteltujen hankkeiden lukumäärällä mitattuna tyydyttäviä. Vuoden 2002 loppuun mennessä suoritettujen maksujen kokonaismäärä oli 17,2 miljoonaa euroa, joka liittyi vuosina 2000-2002 hyväksyttyjen hankkeiden ennakko- ja välimaksuihin ja teknisen avun toimenpiteisiin. Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että yksi urakkasopimus allekirjoitettiin (liikennealalla). Seuranta ja arviointi ISPA:n seurantakomitea piti vuonna 2002 kaksi kokousta, 18. huhtikuuta ja 21. marraskuuta. Kokoukset olivat hyvin järjestettyjä, ja seuranta-asiakirjojen laatu on parantunut vähitellen. Hankkeiden menoja koskevissa suunnitelmissa oli kuitenkin edelleen paljon parantamisen varaa. EIP:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Ympäristöalalla jatkettiin yhteistyötä EIP:n kanssa. Slovakian valtion takaamaa pankin kautta myönnettävää globaalia puitelainaa koskevat järjestelyt saatiin päätökseen, mutta puitelainan perusteella ei myönnetty luottoja vuonna 2002. Liikennealalla tehtiin lopullinen sopimus, jonka mukaisesti EIP osallistuu Bratislavan moottoritiehankkeen rahoitukseen myöntämällä 40 miljoonan euron lainan. Vaikka EIP periaatteessa myöntää lainoja myös rautatiehankkeisiin, Slovakian hallitus ei toistaiseksi ole päättänyt käyttää tätä rahoitusvälinettä. EDIS Slovakian keskushallinto on toteuttanut järjestelyjä sisäisen valvonnan ja tarkastusten toteuttamiseksi. Kesällä 2002 kansallinen rahasto ryhtyi valmistelemaan EDIS-järjestelmän valtuuksien myöntämistä kaikille ISPA:n täytäntöönpanoon osallistuville hallintoelimille. Tätä varten käynnistettiin ISPA-tuen (1,3 miljoonaa euroa) turvin teknisen avun toimenpide. EDIS-järjestelmän valtuuksien myöntämistä koskevia valmisteluja hankaloittaa asianmukaisten ja riittävien henkilöresurssien puute kansallisessa rahastossa ja täytäntöönpanosta vastaavissa virastoissa, minkä vuoksi voidaan varautua huomattaviin viivästyksiin. 25. Slovenia Slovenialle myönnettiin vuonna 2002 ISPA-maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 16,6 miljoonaa euroa. EDIS-järjestelmää koskevan teknisen avun osuus oli 0,6 miljoonaa euroa (3,3 %), liikennealan osuus 8,1 miljoonaa euroa (48,4 %) ja ympäristöalan osuus 8,0 miljoonaa euroa (48,3 %). Slovenian osuus ISPA:n kokonaisbudjetista vuonna 2002 oli 1,5 %. Ohjelmasuunnittelu Ympäristöalan strategiaa päivitettiin vuoden 2002 lopulla laajentamalla hankeluetteloa, joiden rahoittamista esitettäisiin ISPA:lle ja koheesiorahastolle tulevaisuudessa. Samoin tehtiin liikennealan strategian suhteen alkuvuodesta 2003. Vuosina 2000 ja 2001 hyväksyttiin yhteensä 10 hanketta. Vuonna 2002 hyväksyttiin yksi liikennehanke, yksi ympäristöhanke ja yksi EDIS-järjestelmää koskeva teknisen avun toimenpide, joten vuodesta 2000 lähtien hyväksyttyjen hankkeiden kokonaismäärä on 13. Tarjouskilpailujen ja sopimusten valmistelu oli tyydyttävää, sillä vuodesta 2000 lähtien on allekirjoitettu kuusi urakkasopimusta. Kaikki käytettävissä olevat ISPA-määrärahat sidottiin vuosina 2000-2002, ja vuoden 2002 loppuun mennessä suoritettujen maksujen kokonaismäärä oli 13,3 miljoonaa euroa eli 25,4 % tänä ajanjaksona sidotuista 52,3 miljoonasta eurosta. Täytäntöönpano Tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyistä voidaan todeta, että vuonna 2002 allekirjoitettiin kolme palvelusopimusta suunnittelusta, valvonnasta ja teknisestä avusta (kaksi liikenne- ja yksi ympäristöalalla) sekä kolme urakkasopimusta ympäristöalalla. Seuranta ja arviointi ISPA:n seurantakomitea piti kokoukset huhti- ja marraskuussa 2002. Kokoukset pidettiin samanaikaisesti Pharen ympäristö- ja liikennehankkeita seuraavien alakohtaisten komiteoiden kokousten kanssa. Kansainvälisten rahoituslaitosten osallistuminen rahoitukseen Slovenia jatkoi EIP:n kanssa neuvotteluja kahdesta puitelainasta käynnissä oleviin ja tuleviin ISPA-hankkeisiin. Sen jälkeen kun nämä lainasopimukset on allekirjoitettu vuoden 2003 aikana, ympäristöhankkeisiin on saatavana lainarahoitusta 35 miljoonan euron ja liikennehankkeisiin 30 miljoonan euron arvosta. Tämä lisää ISPA-varojen vipuvaikutusta ja mahdollistaa pankin ja komission tiiviimmän yhteistyön hanke-ehdotusten arvioinnissa. EDIS Slovenian viranomaiset saivat EDIS-järjestelmän etenemissuunnitelman ensimmäisen vaiheen eli puutteiden arvioinnin päätökseen loppuvuodesta 2002 käyttäen omia resurssejaan. Lokakuussa 2002 allekirjoitettiin sopimus teknisen avun toimenpiteestä, jolla viranomaisia autetaan valmistautumaan laajennettuun hajauttamiseen toisen vaiheen eli puutteiden korjaamisen ja kolmannen vaiheen eli vaatimustenmukaisuuden arvioinnin aikana. EDIS-järjestelmä otetaan todennäköisesti käyttöön vuoden 2003 aikana. Varainhoito ja valvonta Marraskuussa 2002 aluepolitiikan pääosasto suoritti toisen tilintarkastuksen arvioidakseen varainhoito- ja valvontajärjestelmien asianmukaisuuden ja antaakseen suosituksia järjestelmien parantamiseksi. Lyhenneluettelo EBRD // Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EDIS // Laajennettu hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä EIP // Euroopan investointipankki EU // Euroopan unioni FIDIC // International Confederation of Consulting Engineers ISPA // Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline NEFCO // Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NIB // Pohjoismaiden investointipankki OECD // Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OLAF // Euroopan petostentorjuntavirasto PHARE // Yhteisön tukiohjelma Keski- ja Itä-Euroopan maiden kansantalouden uudelleenjärjestelyille SAPARD // Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma TINA // Liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointiohjelma Hyödyllisiä tietolähteitä ISPA Internetissä: europa.eu.int/comm/regional_policy/funds/ispa/ispa_en.htm Aluepolitiikan pääosasto Internetissä: europa.eu.int/comm/regional_policy/index_en.htm Dokumentaatiokeskus: // Euroopan komissio Aluepolitiikan pääosasto B-1049 Bruxelles/Brussel puhelin (32-2) 296 06 34 faksi (32-2) 296 60 03 sähköposti regio-info@cec.eu.int Euroopan unionin WWW-sivusto: // europa.eu.int Laajentumisasioiden pääosaston WWW-sivusto: // europa.eu.int/comm/enlargement/index.htm EBRD:n WWW-sivusto: // www.ebrd.com EIP:n WWW-sivusto: // www.eib.org Liite I: Maakohtaiset taulukot Projects Decided 2002 Bulgaria - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Bulgaria - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Bulgaria - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Czech Republic - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Czech Republic - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Czech Republic - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Estonia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Estonia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Estonia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Hungary - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Hungary - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Hungary - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Latvia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Latvia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Latvia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Lithuania - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Lithuania - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Lithuania - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Poland - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Poland - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Poland - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Romania - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Romania - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Romania - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Slovakia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Slovakia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Slovakia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2002 Slovenia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Projects Decided 2000-2002 Slovenia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Technical Assistance Measures 2000-2002 Slovenia - EUR >TAULUKON PAIKKA> Liite II: Hankeluettelo Project list >TAULUKON PAIKKA>