52003DC0650

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN JA TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tiivistelmä

2. Poliittinen konteksti

2.1. Eu:n yleinen toimintamalli: tavoitteet ja keinot

2.2. Faktoja ja suuntauksia

2.3. Eu:n keskeiset tähänastiset saavutukset

2.4. Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 antama vauhti

2.5. Strategiset tulevaisuudentavoitteet

3. Eu:n vammaistoimintasuunnitelma

3.1. Toiminta-ajatus

3.2. Eu:n vammaistoimintaohjelman ensimmäinen vaihe 2004-2005

3.2.1. Mahdollisuudet saada työtä ja pysyä työelämässä

3.2.2. Elinikäinen oppiminen

3.2.3. Uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

3.2.4. Julkisen rakennetun ympäristön saavutettavuus

4. Seuranta ja rakenteet jatkotoimia varten

4.1. Parannetaan toteuttamisvalmiuksia

4.1.1. Vahvistetaan komission rakenteita

4.1.2. Lujitetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa

4.1.3. Maksimoidaan yhteistyö muiden kansainvälisten organisaatioiden ja elinten kanssa

4.2. Vahvistetaan hallintoa

4.2.1. Syvempää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa

4.2.2. Työmarkkinaosapuolet täysipainoisesti mukaan edistämään vammaisten tasa-arvoa

4.2.3. Raportointi eu:n toimielimille ja elimille

4.3. Eu:n raportti vammaisten tilanteesta

4.3.1. Joka toinen vuosi annettava raportti vammaisten yleisestä tilanteesta laajentuneessa euroopan unionissa

4.3.2. Konteksti-indikaattorien kehittäminen, tiedonkeruu ja tutkimus

4.3.3. Eu:n toimintasuunnitelman arviointi

1. TIIVISTELMÄ

Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 onnistumisen kannalta on keskeistä, saako se aikaan kestäviä, vuoden 2003 tuolle puolen ulottuvia tuloksia. Euroopan komissio haluaa yhdessä kaikkien teemavuoteen osallistuvien kanssa hyödyntää vuoden virittämiä toimintamahdollisuuksia ja muita aikaansaannoksia, kun samalla on vastattava uusiin ja akuutteihin haasteisiin. Tällä tiedonannolla halutaan luoda kestävä ja toimiva malli lähestyä vammaiskysymyksiä laajentuneessa Euroopassa. Se tarjoaa lähtökohdan ja puitteet vammaisuuteen liittyvien näkökohtien vahvistamiseen kaikessa EU:n politiikassa ja tukee ja ruokkii samalla kansallista politiikkaa.

Tiedonannossa hahmotellaankin tulevaisuuteen suuntautuvia EU:n toimia, joilla pyritään lisäämään vammaisten osallistumista laajentuneen EU:n talous- ja yhteiskuntaelämään. Mallissa on kolme keskeistä toimintatavoitetta: yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin (2000/78/EY) täysimääräinen soveltaminen, vammaisuuteen liittyvien näkökohtien tehokkaampi valtavirtaistaminen yhteisön politiikassa sen eri aloilla sekä esteetön pääsy ja saavutettavuus kaikille.

Erityisenä toimenpiteenä mainittakoon uusi muokattava monivuotinen toimintasuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2010. Suunnitelman tavoitteena on saada vammaisuuteen liittyvät näkökohdat mukaan kaikkeen asiaan liittyvään EU:n politiikkaan sekä kehittää keskeisillä aloilla konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan vammaisten integroitumista. Vammaisuuteen liittyvien näkökohtien valtavirtaistamista EU:n politiikan keskeisillä aloilla tuetaan komission joka toinen vuosi julkaisemalla raportilla, jossa tarkastellaan vammaisten yleistä tilannetta laajentuneessa unionissa. Raportissa käsitellään tilanteen kehittymistä jäsenvaltioissa, ja samalla komissio haluaa tehostaa kaikkien sidosryhmien ja keskeisten osapuolten osallistumista poliittiseen keskusteluun, jotta saataisiin aikaan pitkälle meneviä ja kestäviä muutoksia koko talous- ja yhteiskuntaelämään.

Työllisyys on jatkossakin kaikkein merkittävin tekijä sosiaalisen osallistumisen edistämisessä, ja sen vuoksi EU:n vammaisiin liittyvien kysymysten toimintaohjelman toimeenpanon ensimmäisessä vaiheessa (suunnitellusti 2004-2005) keskitytään luomaan tarvittavat edellytykset vammaisten työllistymisen edistämiselle ja tekemään yleisistä työmarkkinoista vammaisten kannalta saavutettavammat koko laajentuneessa unionissa. Niinpä toimintasuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa painopiste on seuraavissa neljässä konkreettisessa työllisyyteen liittyvässä toimenpiteessä:

- mahdollisuudet saada työtä ja pysyä työelämässä, syrjinnän torjuminen

- elinikäinen oppiminen työllistettävyyden, sopeutumiskyvyn, henkilökohtaisen kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden tukijana ja lisääjänä

- uusi tekniikka, jolla luodaan vammaisille mahdollisuuksia ja helpotetaan heidän työnsaantiaan

- mahdollisuus julkisen rakennetun ympäristön esteettömään käyttöön, paremmat osallistumismahdollisuudet työpaikalla, integroituminen talous- ja yhteiskuntaelämään.

Komission joka toinen vuosi laatimaa raporttia vammaisten yleisestä tilanteesta laajentuneessa unionissa käytetään perustana asetettaessa uusia prioriteetteja, joita olisi tarkasteltava toimintasuunnitelman seuraavissa vaiheissa. Huomiota kiinnitetään siihen, mitä vaikutuksia EU:n politiikalla on vammaisten tilanteisiin.

2. POLIITTINEN KONTEKSTI

2.1. EU:n yleinen toimintamalli: tavoitteet ja keinot

EU:n pitkäaikaiseen sitoumukseen toimia vammaisten kansalaistensa hyväksi liittyy erottamattomasti uusi tapa suhtautua vammaisuuteen: vammaisia ei enää pidetä passiivisina korvausten vastaanottajina, vaan yhteiskunta on havahtunut tunnustamaan heidän oikeutetut vaatimuksensa saada yhtäläiset oikeudet ja oivaltanut, että osallistuminen on suoraan yhteydessä osallisuuteen. Pyrkimys muokata yhteiskuntaa jok'ikisen mukaan ottavalla tavalla on siksi EU:n yleinen tavoite. Tässä suhteessa ovat keskeisessä asemassa syrjinnän torjunta ja tuki vammaisten osallistumiselle talous- ja yhteiskuntaelämän toimintaan.

Tavoitteitten saavuttamiseksi komissio muotoilee johdonmukaista ja integroitua toimintamallia, jossa hyödynnetään eri välineitä. Nopeassa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa murroksessa komissio on erityisesti sitoutunut hyödyntämään täysimääräisesti vapaaehtoisen yhteistyön menetelmiä, joissa lähtökohtana on kaikkien osapuolten - jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan jne. - riittäväntasoinen osallistuminen. Näin toimitaan mm. avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä tarkasteltaessa työllisyyttä, sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja elinikäistä oppimista, jotka ovat vammaisten kannalta tärkeitä aloja ja joilla voidaan muuntaa yhteiset tavoitteet kansalliseksi politiikaksi ja levittää hyvien toimintamuotojen käyttöä.

* Lisätään monimuotoisuuden kunnioittamista yksilön oikeuksien kautta

Vammaisten oikeuksien tunnustaminen ja suojeleminen kuuluu EU:n toiminnan ytimeen. EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti yhteisö voi laatia lainsäädäntöä, jolla torjutaan mm. vammaisuuteen perustuvaa syrjintää. Toiminta on jo käynnistetty erityisesti yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin [1] ja EU:n syrjinnänvastaisen ohjelman kautta. Perusoikeuskirjassa puolestaan nimenomaisesti suojellaan vammaisten oikeuksia, ja sen ehdotettu ottaminen mukaan tulevaan EU-sopimukseen on merkittävä askel. Perusoikeuskirjan myötä poliittiset, taloudelliset ja kansalaisoikeudet eivät ole erillisiä suhteessa sosiaalisiin oikeuksiin. Sen 21 ja 26 artiklassa vahvistetaan vammaisten oikeudet. 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten perusoikeudeksi "päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään".

[1] Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, 27.11.2000, EYVL L 303, 2.12.2000.

* Tehdään ympäristöstä saavutettavampi poistamalla esteet

EU pitää vammaisuutta sosiaalisena rakenteena. EU:n vammaisuuteen liittyvässä sosiaalisessa mallissa korostetaan ympäristöön liittyviä esteitä yhteiskunnassa, jotka estävät vammaisten täysimääräisen osallistumisen yhteiskuntaelämään. Näiden esteiden poistamista vaaditaan komission toukokuussa 2000 antamassa Esteetön Eurooppa vammaisille -nimisessä tiedonannossa, [2] joka on merkittävällä tavalla vaikuttanut siihen, miten vammaisuuteen liittyvää politiikkaa ja lainsäädäntöä nykyään kehitetään. Esteetöntä pääsyä ja liikkuvuutta koskevia kysymyksiä käsitellään nyt yhtäläisten mahdollisuuksien ja osallistumisoikeuden valossa. Erityisesti on tullut ratkaisevaksi varmistaa, että tekniset ja lainsäädäntöön liittyvät esteet poistetaan siltä, että vammaiset voivat osallistua tehokkaasti osaamiseen perustuvan talouden ja yhteiskunnan toimintaan, jotta he voivat hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia.

[2] KOM(2000) 284 lopullinen, 12.5.2000.

* Edistetään osallisuutta työllisyyden avulla: Euroopan työllisyysstrategia, rakennerahastot ja sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen

Pääsy työelämään on ratkaiseva tekijä vammaisten integroitumisessa talous- ja yhteiskuntaelämään. Osallistuminen työmarkkinoille antaa mahdollisuuden hankkia toimeentulo ja osallistua täysipainoisemmin. Lisäksi se parantaa omanarvontuntoa ja lisää riippumattomuutta. Euroopan työllisyysstrategia vaikuttaa osaltaan siihen, että painopiste on yleisesti siirtymässä pois nimenomaan vammaisia koskevista ohjelmista enemmän valtavirtaistamista korostavaan malliin. Useimmat jäsenvaltiot ovat massatyöttömyyttä torjuvassa aktiivisten toimien politiikassaan siirtyneet käyttämään entistä yksilölähtöisempiä toimintamalleja, jotka räätälöidään yksittäisten ihmisten tarpeisiin. Mukana ovat myös vammaisten kaltaiset muita heikommassa asemassa olevat ryhmät. Euroopan sosiaalirahaston pääohjelmat ja Equal-yhteisöaloite ovat tärkeimmät rahoitusvälineet, joiden kautta yhteisö muuttaa vammaisten työllistämiseen liittyvät tavoitteensa käytännön toimiksi. Niistä rahoitetaan runsaasti erilaisia toimia vammaisten integroimiseksi työmarkkinoille. Lisäksi komissio pyrkii takaamaan vammaisille työntekijöille pysyvät ja EU:n muiden siirtotyöläisten vastaavia laajemmat oleskeluoikeudet.

Jotta voidaan tukea vammaisia, jotka eivät pysty saamaan riittäviä tuloja työstä, tarvitaan välttämättä nykyaikaisia sosiaalisen suojelun järjestelmiä, joilla voidaan myös edistää niiden työllistymistä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella mutta pystyisivät hankkimaan toimeentulonsa. Siksi kiinnitetään entistä enemmän huomiota työhön liittyviin etuuksiin, jotka tekevät työnteosta kannattavan ja joilla selviydytään nk. etuusloukkujen vaikutuksista. Siirtyminen pitkäaikaisesta passiivisten sosiaalietuuksien varassa elämisestä aktiivisten työmarkkinatoimien piiriin kohentaa - kun toimet sovitetaan kunnolla yksilölliseen tilanteeseen - kyseisten ihmisten taloutta ja myös omanarvontuntoa. Lisäksi muutoksella voidaan pystyä parantamaan julkisen varainkäytön rakennetta, laatua ja ylläpidettävyyttä pitemmän ajan mittaan.

Yritysmaailmalla on merkittävä osa integroitumisen parantamisessa, sillä siitä on hyötyä paitsi yrityksille itselleen myös niiden vammaisille työntekijöille ja asiakkaille. Kehitteillä on eteneviä integrointistrategioita, joiden mukaan yritykset katsovat työpaikoille, tavaroihin ja palveluihin tehtävien mukautusten kustannusten olevan väliaikaisia. Komissio puolestaan tukee mielellään toimia, joilla tehdään laajemmin tunnetuksi vammaisten integroinnin strategista kannattavuutta yrityksille.

* Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan syrjäytymistä: Euroopan sosiaalisen osallisuuden prosessi

Lissabonin strategian puitteissa vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ulottuu pitemmälle kuin integroitumiseen työllistymisen kautta. Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käynnistämä uusi sosiaalisen osallisuuden prosessi, joka pohjautuu avoimeen koordinointimenettelyyn, voi auttaa jäsenvaltioita tehostamaan vammaisten syrjäytymisen torjuntaa ja varmistamaan samalla, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jää vaille perusoikeuksia, -palveluja ja -resursseja. Tarkasteltuaan vuosille 2003-2005 laadittuja toisen kierroksen kansallisia toimintaohjelmia komissio on nyt laatimassa yhteistä raporttia, joka voitaisiin hyväksyä kevään 2004 Eurooppa-neuvostossa. Lisäksi komissio on aktiivisesti mukana sosiaalisen suojelun komitean työssä laadittaessa sopivia indikaattoreita, joilla mitattaisiin edistymistä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamisessa.

* Annetaan toimintavalmiuksia ja tukea osallistumista ylläpitäville rakenteille yhteiskunnassa: valtavirtaistetaan vammaisiin liittyvät näkökohdat kaikilla tähdellisillä politiikanaloilla

Kun vammaisia kansalaisia tuetaan tulemaan tehokkaaksi ja toimivaksi osaksi talous- ja yhteiskuntaelämää, kyse on siitä, että samaan tavanomaiseen toimintaan eli valtavirtaan osallistuvat kaikki, joille se on mahdollista, kaikilla mahdollisilla aloilla, jolloin vammaisia ei rajata erityisjärjestelyjen piiriin. Valtavirtaistamisen edellytyksenä on, että politiikanteko perustuu tietoon ja että sillä on laaja osallistujakunta. Näin voidaan varmistaa, että vammaiset erilaisine tarpeineen ja kokemuksineen ovat politiikan muotoilun ytimessä aina, kun muotoiltavalla politiikalla on suoria tai välillisiä vaikutuksia heidän elämäänsä.

On syytä huomata, että erityisesti terveydenhoitojärjestelmien on annettava lisäpainoa tavoitteelle, että iäkkäät tai vammaiset pystyvät viettämään aktiivista, tervettä ja riippumatonta elämää yhä pitempään. On korostettava ennalta ehkäiseviä strategioita, joihin kuuluvat terveellisempi ravinto sekä fyysinen ja psyykkinen aktiivisuus ja joissa puututaan jo nuorten ja keski-ikäisten elintapoihin. Komissio ja neuvosto hyväksyivät 10. maaliskuuta 2003 yhteisen raportin tulevaisuuden terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa koskevien kansallisten strategioiden tukemisesta. [3] Raportissa vahvistettiin tulevalle poliittiselle yhteistyölle perusta, joka rakentuu kolmen päätavoitteen varaan. Tavoitteet ovat saatavuus kaikille, hoidon korkea laatu ja hoitojärjestelmien rahoituksen kestävyys. Kevääseen 2004 mennessä komissio antaa tiedonannon, jossa esitetään ehdotuksia jäsenvaltioiden yhteistyön lisäämiseksi ja joka tarjoaa tilaisuuden vammaisuuteen liittyvien näkökohtien valtavirtaistamiseen tällä merkittävällä alalla.

[3] SOC 116.

2.2. Faktoja ja suuntauksia

Tärkeä osa EU:n toimintamallia on tehdä tunnetuksi vammaisten panosta yhteiskunnan hyväksi, ja siinä on ratkaiseva kysymys mitattavuus. Tehtävä ei ole helppo. Vammaisuuden määritelmä ja siihen liittyvät kriteerit vahvistetaan tätä nykyä eri maiden lainsäädännössä ja hallintokäytännöissä, ja ne vaihtelevat nykyisten jäsenvaltioiden välillä sen mukaan, mitä kussakin maassa pidetään vammaisuutena ja miten siihen suhtaudutaan. Euroopan komission teettämässä vertailututkimuksessa [4] havainnollistetaan, miten monenlaisista ihmisistä vammaisten joukko koostuu, ja tuodaan esiin vammaisuuden monenlaiset eri määritelmät. Vertailukelpoisten ja koottujen tietojen kerääminen on näistä syistä vaikeaa, ja tiedonvaihtoon ja toisten toimintatavoista oppimiseen on tällä alalla runsaasti tilaa.

[4] Comparative Study of Definitions of Disability, Brunel University, 2003.

Yksi mahdollisuus on tarkastella EU:n tasolla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Euroopan yhteisön kotitaloustiedustelun yhteydessä kootut, omaan ilmoitukseen vammaisuudesta perustuvien tietojen mukaan luvut näyttävät pysyvän vuosien mittaan varsin vakaina. Lukujen mukaan 14,5 prosenttia EU:n työikäisestä väestöstä (16-64-vuotiaista) ilmoittaa jonkintyyppisestä vammaisuudesta. [5] Toisin sanoen lähes 15 prosenttia 16-64-vuotiaista naisista ja 14 prosenttia samanikäisistä miehistä ilmoittaa olevansa lievästi tai vakavasti vammainen. Neljässätoista jäsenvaltiossa [6] on siis noin 26 miljoonaa vammaista työikäistä. Kymmenessä ehdokasmaassa ilmoitetaan noin 25 prosentilla väestöstä olevan jonkintyyppinen vamma. [7] Luvut kertovat selvästi, etteivät vammaiset ole vähemmistöryhmä, ja siksi vammaisten osallisuuden edistämistä on pidettävä koko yhteiskunnan kannalta merkittävänä tehtävänä, johon tarvitaan kaikkien osallistumista.

[5] Disability and social participation in Europe, Euroopan komissio, Eurostat - Theme 3, Population and social conditions, 2001, ISBN 92-894-1577-0.

[6] Ruotsi ei ollut mukana analyysissa, koska käytettävissä ei ollut Ruotsia koskevia Euroopan yhteisön kotitaloustiedustelun (ECHP) tietoja.

[7] Candidate Countries Eurobarometer 2002.1: the social situation in countries applying for European Union membership (s. 127).

Luvut tuovat lisäksi esiin kaksi tärkeää seikkaa. Ensinnäkin on tarkasteltava ikääntymisen ja vammaisuuden korrelaatiota. Nykyään vammaisista 63 prosenttia on yli 45-vuotiaita, ja vammaisuuden esiintyvyys todennäköisesti lisääntyy, koska monilla ilmenee vammoja vanhemmiten. 20 prosentilla 60-64-vuotiaista on vakava vamma ja 17,1 prosentilla lievä, ja vain 6,3 prosenttia niistä, joilla ei ole vammaa, kuuluu ikäluokkaan 60-64-vuotiaat. [8] Väestörakenteen kehityssuunnat viittaavat vammaisten aikuisten terveydenhoidon parantumiseen ja eliniänodotteen kasvamiseen. Onkin selvää, että vammaisten määrä Euroopan unionissa kasvaa ja jatkaa kasvamistaan väestön ikääntyessä. Kaikki tämä viittaa siihen, että on lisättävä esteettömiä käyttömahdollisuuksia kaikille hyödyntämällä globaaleja ratkaisuja, joissa näkyy erityisesti kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun (Design for All) periaate.

[8] Ks. alaviite 5.

Toiseksi luvut paljastavat huomattavan käyttämättä jääneen mahdollisuuden luoda talouskasvua. Vammaisista vain 42 prosenttia käy työssä, kun muiden kohdalla luku on liki 65 prosenttia. Vammaisista jopa 52 prosenttia ei kuulu työvoimaan, muista sen ulkopuolella on vain 28 prosenttia. [9] Vaikka vammaisuus toki on jatkossakin merkittävä este työn kautta tapahtuvalle integroitumiselle, luvut osoittavat, miten mittavasta tehtävästä on kyse. Poistamalla esteitä työmarkkinoille pääsemisen tieltä voidaan luoda tilaisuuksia.

[9] Tutkimus vammaisten työllisyystilanteesta EU:ssa. Euroopan komission työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto 2001. Tietolähde: Euroopan kotitaloustiedustelu 1996.

2.3. EU:n keskeiset tähänastiset saavutukset

* Syrjintää torjutaan perustamissopimuksen 13 artiklaa hyödyntämällä

Komission ehdotuksen perusteella neuvosto antoi 27. marraskuuta 2000 direktiivin 2000/78/EY [10] yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista. Direktiivissä kielletään kaikki välillinen ja välitön syrjintä, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Ellei työpaikalla tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten, tilannetta voidaan direktiivin mukaan pitää syrjintänä. "Kohtuulliset mukautukset" tarkoittavat käytännössä toimenpiteitä, joilla vammaisen työntekijän tarpeet tulevat otetuiksi huomioon työpaikalla - esimerkiksi tilojen tai laitteitten mukauttamista tai työaikajärjestelyjä - ja jotka helpottavat vammaisen työnsaantia. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi lainsäädäntöään joulukuuhun 2003 mennessä. Niillä on mahdollisuus lykätä direktiivin täytäntöönpanoa kolmella vuodella vammaisuutta tai ikää koskevien säännösten osalta.

[10] EYVL L 303, 2.12.2000.

Syrjinnän torjumista koskevalla yhteisön toimintaohjelmalla (2001-2006) [11] pyritään tukemaan syrjinnän torjumista jäsenvaltioissa. Ohjelman kautta komissio voi antaa rahoitusta toimintaan, jolla torjutaan vammaisuuteen perustuvaa syrjintää: verkottumiseen ja kumppanuuksien muodostamiseen, konferenssien järjestämiseen, jäsenvaltioiden kansallisiin teemapäiviin, joiden aikana levitetään tietoa vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, kampanjoihin, tutkimuksiin jne. Vammaiset ja heidän etujärjestönsä olisi saatava mahdollisimman laajasti toimintaan mukaan. Ohjelmasta annetaan lisäksi osarahoitusta toimintamenoihin lukuisille Euroopan tasolla toimiville vammaisjärjestöille, kuten Euroopan vammaisfoorumille jne.

[11] Neuvoston päätös 2000/750/EY, 27.11.2000, EYVL L 303, 2.12.2000.

* Vammaisten etuja ajetaan Yhdistyneissä Kansakunnissa ja EY:n kehitysyhteistyön kautta

Komissio tukee kansainvälisiä pyrkimyksiä varmistaa vammaisille ihmisoikeudet täysimääräisinä ja yhtäläisin edellytyksin. Erityisesti mainittakoon YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistämisestä ja suojelemisesta. Koska kansainväliset ihmisoikeudet olisi mukautettava vammaisten oloihin, aloite on linjassa yhteisön vammaisiin soveltaman, oikeuksiin perustuvan lähestymistavan kanssa. Toimien perustana on EY:n perustamissopimuksen 13 artikla, jonka mukaisesti yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä vammaisuuteen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Komissio on suhtautunut yleissopimuksen tekemiseen myönteisesti ja osallistuu aktiivisesti sen laatimiseen. Tammikuussa 2003 komissio antoi tiedonannon nimeltä Tavoitteena oikeudellisesti sitova Yhdistyneiden Kansakuntien asiakirja vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistämiseksi ja suojelemiseksi. [12] Siinä komissio vahvistaa tukensa asiakirjalle ja selvittää, miksi Euroopan yhteisön on välttämätöntä osallistua aktiivisesti sen laatimiseen. Komissio on pyytänyt neuvotteluvaltuuksia siksi, että osa yleissopimuksesta koskee syrjinnän torjumista, joka on kuulunut yhteisön toimivaltaan sitten Amsterdamin sopimuksen (13 artikla). Euroopan parlamentti on antanut tukensa komission tiedonannolle ja katsoo erityisesti, että temaattisen yleissopimuksen tekeminen vammaisten oikeuksista lisäisi vammaisuuden näkyvyyttä nykyisessä ihmisoikeusjärjestelmässä ja että sen kautta otettaisiin huomioon vammaisuuden mukanaan tuomat eroavaisuudet.

[12] KOM(2003) 16 lopullinen, 24.1.2003.

Euroopan komissio kehottaa EY:n edustustoja kehitysmaissa lisäämään toimiaan sen varmistamiseksi, että kehitysyhteistyössä käsitellään myös vammaisuutta. Asiasta on lähetetty ohjeet kaikille edustustoille.

* Edistetään vapaata liikkumisoikeutta

Vammaisten liikkuvuuden kannalta on erityistä merkitystä sillä, että he pystyvät hyödyntämään perustamissopimuksen kantaviin vapauksiin kuuluvaa henkilöiden vapaata liikkumisoikeutta. Tämän vapauden merkitys kasvaa entisestään, kun unioni laajenee käsittämään 25 jäsenvaltiota ja kun talouksien ja yhteiskuntien globaalistuminen etenee. Komissio on jo sitoutunut tarkastelemaan uudelleen nykyistä käytäntöä, jonka mukaan vammaisuuteen liittyvät etuudet on suljettu asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 olevien, etuuksien siirrettävyyttä koskevien säännösten ulkopuolelle. Tarkoituksena on vähentää ei-siirrettävien etuuksien määrää.

* Valmistaudutaan laajentumiseen

Voidakseen liittyä Euroopan unioniin ehdokasmaiden on sisällytettävä toimintalinjoihinsa ja käytäntöihinsä unionin sosiaalilainsäädäntö. Tähän liittyvästi tarkasteltiin vuosina 2001 ja 2002 säännöllisten edistymisraporttien yhteydessä vammaisten tilannetta. Euroopan vammaisten teemavuoteen 2003 saivat osallistua myös ehdokasmaat, joten niillä oli mahdollisuus osallistua teemavuoden toimintaan mahdollisuuksiensa mukaan. On kuitenkin edelleen mitä tärkeintä hankkia tietoa vammaisten tilanteesta ja yleisistä tarpeista unioniin liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa. Sillä on suurta merkitystä modernien ja tehokkaiden vammaisuuteen liittyvien strategioiden muotoilemisessa erityisesti tukijärjestelmien ja yhteisöllisten hoitopalvelujen tarjontaa varten kunkin maan olot huomioon ottaen. Komissio on käynnistänyt selvityksen, jossa analysoidaan laitoksissa asuvien vammaisten tilannetta EU:n jäsenvaltioissa sekä unioniin liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa. Selvityksessä otetaan huomioon myös ihmisoikeudet. Avoin koordinointimenetelmä, jota nykyisin sovelletaan Euroopan työllisyysstrategiassa ja sosiaalisen osallisuuden prosessissa, auttaa sekin kehittämään tarkoituksenmukaisia toimintamalleja, joilla EU:n yhteiset tavoitteet voidaan täyttää.

Komissio ja Euroopan vammaisfoorumi toteuttavat yhdessä Phare-ohjelmasta rahoitettavaa projektia, jossa rakennetaan toimintavalmiuksia unioniin liittymässä olevien ja ehdokasmaiden vammaisjärjestöille. Näillä tärkeillä toimilla pystytään vahvasti helpottamaan laajentumisprosessia vammaiskysymysten osalta, kun kaikkien tasojen toimijoiden keskinäinen ymmärtäminen paranee. Projektin tulosten viemisessä eteenpäin ovat keskeisessä asemassa sidosryhmien välisen keskustelun virittäminen yhteistyötarpeitten ja -mahdollisuuksien kartoittamiseksi samoin kuin kumppanuuksien luominen ehdokasmaiden ja EU-maiden vastaavien tahojen ja projektien välille. Keskustelussa olisi hyödynnettävä sitä, miten vammaisille itselleen on onnistuttu antamaan valmiudet ja mahdollisuudet osallistua omaan elämäänsä vaikuttavaan poliittiseen päätöksentekoon. Osallistuminen yhteisön toimintaohjelmiin taas käy omalta osaltaan valmistautumisesta liittymiseen. Unioniin liittymässä olevat ja ehdokasmaat on jo vuodesta 2002 kutsuttu osallistumaan EU:n eräillä aloilla toteuttamiin ohjelmiin, joissa aiheina ovat työllisyyden edistäminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, syrjinnän torjunta, koulutuksen saatavuuden parantaminen ja tasa-arvon edistäminen.

2.4. Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 antama vauhti

Vahvistaakseen sitoumustaan toimia asian hyväksi ja lisätäkseen yleistä tietoisuutta vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä EU päätti julistaa vuoden 2003 Euroopan vammaisten teemavuodeksi. Komission ja jäsenvaltioiden teemavuotta varten kehittelemä malli tarjosi vammaisille - valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti - ainutlaatuisen tilaisuuden nostaa esiin merkittävinä pitämiään kysymyksiä, myötävaikuttaa poliittisten prioriteettien asettamiseen ja ajaa erityisten toimien toteuttamista. Teemavuosi toteutettiin kansalaisten kampanjana, jonka pohjana oli vahva tuki vammaisia edustavilta kansalaisjärjestöiltä (esim. Euroopan vammaisfoorumilta ja eri maiden vammaisjärjestöiltä), julkishallinnolta, työmarkkinaosapuolilta, yrityksiltä sekä palveluntarjoajien järjestöiltä. Teemavuosi pystyi näin saamaan liikkeelle koko EU:n yhteiskunnan. Erikseen on mainittava Euroopan parlamentin omistautuminen ja tuki asialle ja etenkin sen järjestämä Vammaisten parlamentti -tapahtuma. Maininnan ansaitsevat myös talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea sekä kansainväliset järjestöt, kuten mm. Euroopan neuvosto.

Osallisuuden edistäminen oli voimakkaasti esillä teemavuoden suunnittelussa, ja vuosi rakennettiin ainutlaatuisella tavalla niin, että vammaiset pystyivät itse vaikuttamaan sen määrittelyyn ja että heidän järjestöillään oli ratkaiseva rooli koko EU:n kattavien ja valtakunnallisten kampanjoiden muotoilussa. Vammaiset ja järjestöt olivat mukana kansallisissa koordinointielimissä, suunnittelemassa teemavuoden keskeisiä viestejä, valitsemassa sen logoa ja tunnuslausetta jne. Osallistujamaissa on järjestetty tuhansia tapahtumia, joissa on edistetty vammaisten oikeuksia ja kerrottu heidän päivittäin kohtaamistaan esteistä yhteiskunnassa. Toimintaa on järjestetty samanaikaisesti Euroopan tasolla, valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, ja mukana on ollut paljon erilaisia sidosryhmiä: vammaisia, heidän perheenjäseniään ja järjestöjään, ei-vammaisia, päättäjiä kaikilta tasoilta, työmarkkinaosapuolia sekä asiaan liittyviä tahoja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Teemavuonna eri puolilla Eurooppaa järjestetyt lukuisat konferenssit ja julkiset keskustelutilaisuudet, jotka saivat usein tilaa viestimissä ja Internetissä, tarjosivat vammaisille ja vammaisjärjestöille toiminnan eri tasoilla ainutlaatuisen tilaisuuden ajaa vammaisten oikeuksia ja täyttä osallistumista yhteiskunta- ja talouselämään. Keskustelut ovat osoittaneet, että vammaisilla eri puolilta EU:ta on paljon yhteisiä huolenaiheita ja etenkin että ne koskettavat koko yhteiskuntaa. Tällaisia kysymyksiä ovat erityisesti leimautuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen, omatoimisuuden, liikkumismahdollisuuksien ja esteettömän pääsyn parantaminen, elämänlaadun parantaminen ja asianmukainen hoito. Esiin on tuotu myös vammaisten lasten tilanne, vammaisten naisten kokema moninkertainen syrjintä, [13] perheitten rooli vammaisuuteen liittyvien kysymysten hoitamisessa sekä vammaisten nuorten erityinen tilanne.

[13] Valenciassa Espanjassa järjestettiin vuonna 2003 merkittävä naisia ja vammaisuutta käsitellyt kongressi.

Nuorison hyväksi toteutettavien toimien yhteydessä Euroopan komissio antoi rahoitusta Kreikan puheenjohtajakaudellaan järjestämälle konferenssille, jonka aiheena oli Esteetön Eurooppa nuorille ja jossa 150 nuorta keskusteli nuorisopolitiikkaa käsittelevän valkoisen kirjan teemoista (osallistumisesta, tiedotuksesta ja vapaaehtoistyöstä). [14]

[14] Ks. http://www.edf-feph.org/en/policy/ y_pol.htm.

Esiin tuli myös se, että joukkoviestimillä on erittäin merkittävä rooli vammaisia koskevien stereotyyppien kaatamisessa. Kreikka järjesti puheenjohtajakaudellaan yhdessä Euroopan komission ja vammaisjärjestöjen kanssa teemavuoden konferenssin, jossa käsiteltiin juuri tätä tärkeää asiaa. Tuloksena hyväksyttiin kesäkuussa 2003 eurooppalainen julistus mediasta ja vammaisuudesta. Lisäksi päätettiin perustaa mediaa ja vammaisuutta käsittelevä eurooppalainen verkko, joka jatkaa työtä vammaisista viestimissä esitettävän kuvan parantamiseksi, vammaisten työllisyyden kohentamiseksi ja viestinten käytettävyyden edistämiseksi.

Teemavuoden aikana saatiin sidosryhmiä liikkeelle poikkeuksellisen mittavasti, mikä osoittaa laajaa halua vauhdittaa yhtäläisten mahdollisuuksien toteuttamista. Teemavuosi on saanut aikaan myös uutta poliittista tahtoa syventää vammaisten integroitumista. Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin toimeenpanon lisäksi jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet uusista poliittisista toimista. Kyse ei ole pelkästään voimassa olevien lakien ajantasaistamisesta ja uusien säätämisestä vaan myös uusista toimintamalleista, innovatiivisista menettelyistä ja positiivisista erityistoimista. Tässä joitakin esimerkkejä:

* Ranska tarkastelee uudelleen vuonna 1975 säädettyjä, korvauksia ja sosiaaliturvaa koskevia lakeja ja on ryhtymässä toimenpiteisiin tiettyjen palvelujen saatavuuden osalta.

* Espanja on laatinut erityisen vammaisia koskevan toimintasuunnitelman (2003-2007), uuden valtakunnallisen saavutettavuutta koskevan suunnitelman (2004-2012) sekä vammaisten työllisyyttä käsittelevän suunnitelman. Espanja on lisäksi säätämässä kahta uutta lakia, joista toinen käsittelee yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä ja toinen vammaisten taloudellisia ja perintöoikeuksia.

* Saksa panee täytäntöön uuden lain vammaisten yhtäläisestä kohtelusta ja jatkaa aiemman puitelainsäädännön täytäntöönpanoa.

* Kreikka on laatimassa vuoteen 2006 ulottuvaa sosiaalisen osallisuuden toimintasuunnitelmaa. Lisäksi toteutetaan Ateenassa vuonna 2004 pidettäviä paralympialaisia eli vammaisten olympialaisia silmällä pitäen käytännön parannuksia ja institutionaalisia uudistuksia vammaisten hyväksi.

* Portugali aikoo säätää uuden perustana toimivan yleisen lain vammaisuudesta ja kroonisista sairauksista sekä lain vammaisia ja kroonisesti sairaita edustavista kansalaisjärjestöistä. Lisäksi se on laatimassa saavutettavuutta edistävän valtakunnallisen toimintasuunnitelman (2004-2011).

* Alankomaat valmistelee vammaispoliittista toimintasuunnitelmaa. Uusi yhdenvertaista kohtelua koskeva laki tullee voimaan vuoden 2003 loppuun mennessä.

* Italia on kehittämässä vammaisten perheille suunnattuja etuuksia ja pyrkii helpottamaan vammaisuuden arviointia hallinnon tarkoituksia varten. Italian parlamentti käsittelee lakiesityksiä verkkosivujen saavutettavuudesta ja holhouksesta.

* Suomessa on laadittu uusi hallituksen vammaispoliittinen toimintasuunnitelma ja vammaisille suunnattu opas, joka auttaa heitä tuntemaan omat oikeutensa ja havaitsemaan syrjinnän.

* Ruotsi on vammaispoliittisen toimintasuunnitelmansa mukaisesti ottanut käyttöön keskusviranomaisten saavutettavuutta koskevan ohjeiston sekä kansallisen ohjelman, jolla parannetaan julkisen sektorin työntekijöiden ja vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden tietoisuutta ja valmiuksia.

* Irlanti aikoo antaa uuden vammaiskysymyksiä koskevan yleisen lakiesityksen, jossa on säännöksiä riippumattomasta tarveharkinnasta. Toinen, jo annettu lakiesitys koskee vammaisten koulutusta.

* Yhdistynyt kuningaskunta on antanut asetuksia, joilla pannaan täytäntöön direktiivi 2000/78/EY ja vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltävän lain jäljellä olevat osat lokakuussa 2004. Vielä tänä vuonna on määrä antaa lakiesitys, jolla laajennettaisiin nykyistä vammaislainsäädäntöä lisää.

* Luxemburgissa annettiin heinäkuussa 2003 uusi laki vammaisiin sovellettavista työmarkkinamääräyksistä ja toimeentulon järjestämisestä vaikeavammaisille.

* Itävalta on laatinut seikkaperäisen raportin vammaisten tilanteesta ja valmistelee uutta lakia vammaisten yhtäläisestä kohtelusta.

* Belgiassa on vastikään annettu syrjinnänvastainen laki, jonka täytäntöönpanosta huolehtii pääasiassa erityinen yhtäläisten mahdollisuuksien keskus, jota tukevat vammaisten integroinnista alueellisesti vastaavat elimet.

* Tanska on laatinut vammaiskysymyksistä toimintasuunnitelman ja osoittanut varat 800-1 200 uuden asunnon järjestämiseen vammaisille seuraavien kahden vuoden kuluessa laitoshoidosta pois pääsemistä varten.

Edellisen perusteella voidaan todeta, että teemavuosi on tarjonnut jäsenvaltioille tilaisuuden vaikuttaa uuden politiikan muotoiluun siten, että vammaisten yhtäläiset mahdollisuudet voitaisiin toteuttaa. Nyt ollaan selvästi siirtymässä entistä ennakoivampiin toimenpiteisiin vammaisten hyväksi, kun samalla valetaan perusta tulevalle pitkän aikavälin toiminnalle. Myös EU:n tasolla teemavuosi on antanut pontta tärkeiden poliittisten aloitteiden viemiselle eteenpäin keskeisillä integroitumisen esteiden poistamiseen liittyvillä aloilla. Komissio on esimerkiksi perustanut riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän tarkastelemaan tärkeää kysymystä rakennetun ympäristön saavutettavuudesta. Ryhmä on raportissaan esittänyt joukon suosituksia.

2.5. Strategiset tulevaisuudentavoitteet

Komission keskeisenä tavoitteena on tulevina vuosina vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Sillä tavoin luodaan kestävät olosuhteet vammaisten saamiseksi täysipainoisesti mukaan yhteiskunnan toimintaan ja muokataan samalla Euroopan sosiaalisia rakenteita sellaisiksi, että mahdollisuuksien yhtäläisyys toteutuu käytännössä.

Useimmat vammaisuuteen liittyvät toimenpiteet kuuluvat pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulle, ja niiden toteuttaminen on tehokkainta kansallisin toimin. Komission strategisen tavoitteen täyttyminen edellyttää siksi kolmea täydentävää ja toisiaan tukevaa toiminnallista tavoitetta, joiden ansiosta komissio voi toimia koko kapasiteetillaan ja maksimoida EU:n panoksen. Toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

* Yhtäläisistä mahdollisuuksista työssä ja ammatissa annettua direktiiviä on sovellettava täysimääräisesti, ja syrjinnän torjumisen tulevasta strategiasta on käynnistettävä keskustelu

Komissio seuraa, miten jäsenvaltiot ja liittymässä olevat maat onnistuvat panemaan vammaislainsäädännön täytäntöön neuvoston asettamissa määräajoissa. Komissio tarkastelee erityisesti yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanoa ja asianmukaista soveltamista varmistaakseen, että syrjintää kohtaavat saavat direktiivin täyden suojan. Korostettakoon, että direktiivin tehokas täytäntöönpano on keskeinen osa komission yleistä vammaisuuteen liittyvää toimintamallia ja direktiivin innovatiivisuuden vuoksi merkittävä haaste. Direktiivillä on tärkeä rooli pyrittäessä toteuttamaan vammaisten yhtäläiset mahdollisuudet. Se asettaa kyseenalaiseksi sen virheellisen käsityksen, että vammaisuus olisi sama asia kuin toimintakyvyttömyys tai toimintakyvyn puuttuminen, joten asianmukaisesti sovellettuna direktiivi auttanee ajan myötä poistamaan vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja, pelkoa ja tietämättömyyttä.

Komissio aikoo julkaisemalla vihreän kirjan käynnistää keväällä 2004 julkisen kuulemiskierroksen tulevasta syrjinnänvastaisesta strategiasta. Kirjassa tarkastellaan edistymistä EU:n syrjinnänvastaisessa politiikassa ja tuodaan esiin kysymyksiä politiikan tulevasta muotoilusta. Lisäksi käsitellään EU:n laajentumisen asettamia uusia haasteita.

* Vammaisuuteen liittyvät kysymykset on valtavirtaistettava asiaan liittyvissä yhteisön toimintalinjoissa ja käytössä olevissa prosesseissa

Vammaispolitiikan viimeaikainen kehitys on yhä enemmän kulkenut kohti valtavirtaistamista eli vammaisten oikeuksien sisällyttämistä paremmin yleisiin rakenteisiin ja vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä. Valtavirtaistamisstrategia merkitsee vammaisnäkökohtien ottamista huomioon poliittisen prosessin kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja täytäntöönpanosta seurantaan ja arviointiin, ja tavoitteena on edistää vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Vammaisasioiden valtavirtaistamisen lisäksi on itsepintaisten luonteeltaan epätasa-arvoisten seikkojen vuoksi toteutettava erityisiä toimia vammaisten hyväksi. Vaikka vammaisten tilanteen parantamisessa onkin edistytty merkittävästi, työ on vielä kesken ja uusia ponnisteluja tarvitaan. Työllistäminen on edelleen ensisijainen ja tehokkain keino saada aikaan kestäviä parannuksia vammaisten tilanteeseen ja integroida heidät täysipainoisesti yhteiskuntaan, ja sen vuoksi kiinnitetään erityistä huomiota vammaiskysymysten valtavirtaistamiseen työllisyyteen liittyvässä politiikassa - etenkin koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alalla [15] - kaikkia komission toimintakeinoja hyödyntäen.

[15] Tähän kuuluu myös liikuntakasvatus, jonka teemavuotta vietetään 2004.

* Kaikille on tarjottava esteetön pääsy

Valtavirtaistamisessa olisi keskityttävä erityisesti saavutettavuuteen ja luotava selkeä yhteys kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatteeseen. Tavaroiden, palvelujen ja rakennetun ympäristön saavutettavuus on vammaisille keskeinen kysymys, jolla on samalla merkitystä kaikille EU:n kansalaisille. Komissio tukee sellaisten eurooppalaisten teknisten standardien, standardointiasiakirjojen ja yleisempien ohjeiden laatimista, jotka antavat teknisen ilmiasun esteetön pääsy kaikille -käsitteelle, joka puolestaan on ratkaiseva tekijä siinä, että vammaisten integroitumista talous- ja yhteiskuntaelämään voidaan syventää. Komissio tukee myös toimia, joilla standardoinnin parissa työskentelevät tahot saadaan paremmin tietoisiksi esteetön pääsy kaikille -käsitteestä ja siihen liittyvistä markkinoilla avautuvista mahdollisuuksista.

***

Edellä kuvattujen toiminnallisten tavoitteitten täyttämistä varten komissio laatii muokattavan monivuotisen toimintasuunnitelman. Suunnitelma perustuu EU:n politiikan eri aloilla tehtävään valtavirtaistamiseen ja ulottuu vuoteen 2010. Vaiheittainen toteuttamismalli antaa riittävästi aikaa kehittää haastavia toimenpiteitä keskipitkällä aikavälillä ja mahdollisuuden hyödyntää Lissabonin strategian puitteissa toteutettavia toimia.

Toimintasuunnitelman eri vaiheet saavat muotonsa suunnitelman tueksi kahden vuoden välein laadittavassa raportissa, jossa tarkastellaan vammaisten yleistä tilannetta. Komissio laatii raportin joka toinen vuosi voidakseen säännöllisesti luoda seikkaperäisen katsauksen vammaisten yleiseen tilanteeseen laajentuneessa unionissa. Raportista halutaan tehdä kaikille poliittiseen päätöksentekoon osallistuville väline, jolla voidaan lisätä heidän tietojaan ja tietämystään vammaisten tilanteesta. Siltä odotetaan erityisesti edistymisen määrittämisen parantumista, näkymien hahmottamista tuleville vuosille sekä toiminnan tulevan linjaamisen eri mahdollisuuksien tarkastelua, jossa pohjana ovat tiedot EU:n politiikan vaikutuksista vammaisten tilanteeseen. Raporttia käytetäänkin perustana asetettaessa uusia prioriteetteja tarkasteltavaksi toimintasuunnitelman seuraavissa vaiheissa.

3. EU:N VAMMAISTOIMINTASUUNNITELMA

3.1. Toiminta-ajatus

Muokattavalla monivuotisella vammaiskysymyksiä koskevalla toimintasuunnitelmalla suunnitellaan, toteutetaan ja tuetaan jatkotoimilla ensisijaisia toimia, joista voi olla merkittävää apua toteutettaessa edellä kuvattuja taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen integroitumiseen, yhtäläiseen saatavuuteen ja tehokkaaseen osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Ensisijaiset toimet täydentävät toisiaan, jotta toiminta olisi johdonmukainen kokonaisuus, toteutettiinpa sitä EU:n tasolla, valtakunnallisesti tai hajautetusti.

Toimintasuunnitelman ensimmäinen vaihe käynnistyy teemavuoden lopussa ja kestää kaksi vuotta eli vuodet 2004-2005. Siinä keskitytään luomaan olosuhteet, joita tarvitaan vammaisten työllistymisen edistämiseen täysivaltaisina toimijoina. Luomalla tällaiset olosuhteet ja lujittamalla oikeuksiin perustuvaa toimintamallia ensimmäinen vaihe vahvistaa ja täydentää yhtäläisistä mahdollisuuksista työssä ja ammatissa annettua direktiiviä 2000/78/EY. Ensisijaisilla toimilla puututaan siksi nk. työllistymisketjun eri vaiheisiin ja pyritään antamaan vammaisille yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää oikeuttaan työhön.

Komissio on kartoittanut ensi vaiheessa toteutettavalle toiminnalle ensisijaiset alueet, jotka voidaan jaotella seuraaviin toisiaan täydentäviin ryhmiin:

* Mahdollisuudet saada työtä ja pysyä työelämässä.

* Elinikäinen oppiminen vammaisten työllistymisen, sopeutumiskyvyn, henkilökohtaisen kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden tukijana.

* Uuden tekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen. Uudella tekniikalla on ratkaiseva asema pyrittäessä varmistamaan vammaisten yhtäläiset mahdollisuudet ja liikkuminen taloudessa: se auttaa vammaisia omaehtoiseen toimintaan.

* Esteetön pääsy rakennettuun ympäristöön on edellytys osallistumiselle työpaikalla ja liikkumiselle taloudessa ja yhteiskunnassa.

Seuraavissa osioissa esitellään suunniteltua toimintaa, jolla halutaan vastata kohdattuihin haasteisiin ja uusiin tarpeisiin, jotka liittyvät vammaisten työllisyysasteen parantamiseen ja heidän parempaan integroitumiseensa talous- ja yhteiskuntaelämään. Toimenpideluettelo on suuntaa-antava ja luo kuvan toimintasuunnitelman tarjoamista mahdollisuuksista. Tavoitteena on varmistaa vuosien 2004-2005 prioriteettien ja toimenpiteitten täysi avoimuus.

3.2. EU:n vammaistoimintaohjelman ensimmäinen vaihe 2004-2005

3.2.1. Mahdollisuudet saada työtä ja pysyä työelämässä

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu direktiivi 2000/78/EY on tulevilta vaikutuksiltaan mittava. Joissakin jäsenvaltioissa on tehtävä suuria muutoksia voimassa oleviin sääntöihin. Direktiivin merkitys työnantajille - niin julkisille kuin yksityisillekin - ja heidän käytäntöihinsä työllistää vammaisia on kohtuullisia mukautuksia koskevan säännöksen vuoksi valtava. Siksi on tärkeää, että keskeiset toimijat eli poliittiset päätöksentekijät, virkamieskunta, kansalaisjärjestöt, työntekijät ja työnantajat tuntevat uudet oikeudet ja velvollisuudet. Direktiivin tuloksekkuuden kannalta on siis erittäin tärkeää tehdä asiaa tunnetuksi poliittisissa piireissä ja kansalaisten keskuudessa. Komissio käynnistikin kesäkuussa 2003 kaikissa jäsenvaltioissa näkyvän tiedotuskampanjan, jossa kerrotaan työnantajille ja työntekijöille heidän uusista oikeuksistaan työpaikalla.

Sosiaali- ja työministeriöiden neuvosto antoi kesäkuussa 2003 teemavuoteen liittyvän päätöslauselman vammaisten työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisestä. [16] Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita, komissiota ja työmarkkinaosapuolia [17] toimimaan edelleen esteiden poistamiseksi vammaisten integroitumiselta ja osallistumiselta työmarkkinoille toteuttamalla yhdenvertaista kohtelua edistäviä toimenpiteitä ja parantamalla integroitumista sekä koulujärjestelmään osallistumista kaikilla tasoilla.

[16] Neuvoston päätöslauselma 2003/C 175/01, 15.7.2003, EUVL C 175, 24.7.2003.

[17] Euroopan vammaisten teemavuoden merkeissä antamassaan yhteisessä julkilausumassa Euroopan tasolla toimivat alojenväliset työmarkkinaosapuolet vahvistivat sitoumuksensa edistää käsitystä vammaisten ammatillisesta integroitumisesta sekä yritysten että työntekijöiden edun mukaisena seikkana.

Jotta Lissabonin toimintasuunnitelman toteuttamisessa onnistuttaisiin, jäsenvaltioiden olisi työllisyyspolitiikassaan edistettävä tasapuolisesti kolmea toisiaan täydentävää ja tukevaa tavoitetta: täystyöllisyyttä, työn laatua ja tuottavuutta sekä yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Kaikilla kolmella tavoitteella on selvästikin merkitystä vammaisten integroitumiselle työmarkkinoille. Yhtenä laajana tavoitteena ovatkin osallisuutta edistävät työmarkkinat, joiden toteutuminen edellyttää vammaisten ja kaikkien muidenkin muita heikommassa asemassa olevien tehokasta integroitumista.

Tarkistetun Euroopan työllisyysstrategian puitteissa annetuissa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa [18] kehotetaan jäsenvaltioita toimintaprioriteetin 7 yhteydessä edistämään työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa olevien ryhmien - kuten vammaisten - integroitumista ja torjumaan syrjintää. Tavoitteena on esimerkiksi vuoteen 2010 mennessä vähentää heikommassa asemassa olevien ryhmien työttömyyseroja huomattavasti kussakin jäsenvaltiossa kansallisten määritelmien mukaisesti. Vammaisten kannalta merkityksellisten kysymysten ja uuden työllisyysstrategian kolmen tavoitteen saavuttamisen välillä on selkeä yhteys, joten tämän toimintasuunnitelman ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu vammaisuuteen liittyvien kysymysten valtavirtaistaminen työllisyyspolitiikan kaikilla osa-alueilla. Vammaisia tukevat myös muut toimintaprioriteetit, joista mainittakoon aktivointi ja ennaltaehkäisy sekä työvoiman tarjonta. Jäsenvaltioita kehotetaan selvittämään vammaisten tarjoama työvoimapotentiaali ottaen huomioon vammaisten naisten ja psyykkisesti vammaisten erityinen tilanne.

[18] Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, 22.7.2003, EUVL L 197, 5.8.2003.

Euroopan sosiaalirahaston pääohjelmat ja Equal-yhteisöaloite ovat tärkeimmät rahoitusvälineet, joiden kautta yhteisö muuttaa vammaisten työllistämiseen liittyvät tavoitteensa käytännön toimiksi. Niistä rahoitetaan runsaasti erilaisia toimia vammaisten integroimiseksi työmarkkinoille, ja niiden kautta testataan innovatiivisia tapoja lähestyä tiettyjä integroitumiseen liittyviä näkökohtia. Equal-aloitteen temaattisten toimien puitteissa on luotu viisi aloitteen laaja-alaisia prioriteetteja vastaavaa eurooppalaista temaattista työryhmää käsittelemään työllistettävyyttä, yrittäjyyttä, sopeutumiskykyä, yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä turvapaikanhakijoita. Työllistettävyyttä käsittelevä ryhmä on perustanut erityisen vammaisuuteen liittyviä asioita tarkastelevan työryhmän.

Joillakin vammaisilla on kuitenkin nyt ja jatkossakin erityistarpeita, ja komissio tunnustaa, että näihin tarpeisiin on vastattava - tarvittaessa nimenomaan vammaisille räätälöidyillä työvoimapoliittisilla toimilla. Komissio on toiminut tällä tavoin yhteisön kilpailupolitiikan alalla. Marraskuussa 2002 annettiin työllisyystukea koskeva asetus, [19] jonka mukaisesti jäsenvaltiot saavat myöntää tukea uusien työpaikkojen luomiseen ja vammaisten palkkaamiseen hakematta ennalta komissiolta lupaa. Jäsenvaltiot voivat tästedes ottaa hoitaakseen 60 prosenttia vuoden palkkakustannuksista ja sosiaaliturvamaksuista, jos yritys palkkaa vammaisen työntekijän. Tukea voidaan myöntää myös tasapainottamaan työntekijän pienemmästä tuottavuudesta sekä toimitilojen mukauttamisesta ja erityisavustajan käytöstä johtuvia kuluja.

[19] Neuvoston asetus (EY) N:o 2204/2002, EYVL L 337, 13.12. 2002, s. 3.

Vammaisia olisi kohdeltava yhdenveroisesti työssä, mikä merkitsee yhdenvertaisuutta myös työterveydessä ja työturvallisuudessa. Eurooppalainen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö kattaa siksi myös vammaiset. Lainsäädäntöä soveltamalla olisi helpotettava vammaisten työllistymistä. Direktiivin 89/654/ETY [20] liitteessä I olevassa 20 kohdassa ja liitteessä II olevassa 15 kohdassa säädetään seuraavaa: "Työpaikat on järjestettävä siten, että tarvittaessa vammaiset työntekijät voidaan ottaa huomioon. Tämä säännös koskee erityisesti ovia, käytäviä, portaikkoja, suihkuja, pesualtaita, käymälöitä ja työpisteitä, joita vammaiset käyttävät tai joissa he oleskelevat". Direktiivin 5 artiklassa säädetään lisäksi, että "kun työpaikoilla tehdään muutoksia, laajennuksia tai uudistustöitä 31 päivän joulukuuta 1993 jälkeen, työnantajan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nuo muutokset, laajennukset tai uudistustyöt täyttävät liitteessä I olevia vastaavat vähimmäisvaatimukset".

[20] Neuvoston direktiivi 89/654/ETY, annettu 30.11.1989, työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (ensimmäinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi), EYVL L 393, 30.12.1989.

Puitedirektiivin 89/391/ETY [21] 8 artiklassa säädetään, että työnantajan on riskinarvioinnin yhteydessä huolehdittava tarpeellisista ensiapu- ja palontorjuntatoimenpiteistä sekä työntekijöiden evakuointiin liittyvistä toimista. Direktiivin 89/654/ETY liitteissä I ja II puolestaan säädetään käytäviin ja hätäuloskäynteihin sovellettavista vähimmäisvaatimuksista sekä palon havaitsemiseen ja torjuntaan liittyvistä toimenpiteistä.

[21] Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12.6.1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä, EYVL L 183, 29.6.1989.

Edellisen perusteella komissio aikoo ryhtyä seuraavaan:

Syrjinnän vastainen politiikka

* Tuetaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun direktiivin 2000/78/EY tekemistä tunnetuksi.

Tarkistettu Euroopan työllisyysstrategia

* Seurataan tarkistetun työllisyysstrategian toteuttamista tarkasti jäsenvaltioissa ja rohkaistaan niitä erityisesti tuomaan aktiiviset työmarkkinatoimet paremmin vammaisten ulottuville. Lisätään henkilökohtaisen avun ja neuvonnan tarjontaa tarvittaessa. Tehostetaan syrjinnän torjuntaa työmarkkinoilla. Vältetään etuusloukkujen muodostumista. Edistetään uuden tieto- ja viestintätekniikan esteetöntä käyttöä. Parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua ja työnsaantimahdollisuuksia.

* Komissio rohkaisee jäsenvaltioita tarvittaessa kehittämään tilastointijärjestelmiään Euroopan tilastointijärjestelmän puitteissa, jotta vammaisuuteen liittyviä seikkoja voitaisiin paremmin seurata työllisyysstrategian yhteydessä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sukupuolittain esitettäviin tietoihin.

* Julkaistaan valmisteluasiakirja työllisyysstrategian toteuttamisesta vammaisten osalta. Kunkin työllisyyssuuntaviivan kohdalla kiinnitetään huomiota sen merkitykseen vammaisten kannalta ja tuodaan esiin alan hyvät toimintamallit. Asiakirjalla on lisäksi tarkoitus vaikuttaa vammaisasioiden valtavirtaistamiseen jäsenvaltioissa työllisyysstrategian puitteissa.

Euroopan sosiaalirahasto ESR

* Kehotetaan jäsenvaltioita tarkastelemaan vammaisten tarpeita Euroopan sosiaalirahaston pääohjelmista ja Equal-yhteisöaloitteesta rahoitettujen toimien yhteydessä.

* Edistetään vammaisille suunnattujen työllisyys- ja koulutuspoliittisten hyvien toimintamallien ja innovatiivisten toimien levittämistä erityisesti ESR:n, Equal-aloitteen, työllisyyspolitiikan vertaisarvioinnin jne. puitteissa.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

* Syvennetään Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kanssa käytävää keskustelua niiden toimista vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien hyväksi työmarkkinoilla. Rohkaistaan osapuolia varmistamaan, että niiden 20.1.2003 antamassa julistuksessa (vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja työnsaantimahdollisuuksien edistäminen) esitetty suositus pannaan konkreettisesti täytäntöön. Tuetaan alakohtaisessa vuoropuhelussa esitettyjä aloitteita, kuten vammaisten työllistämisestä tehtyä vapaaehtoista sopimusta kaupan alalla.

Yritysten sosiaalinen vastuu

* Tuetaan tiedotus- ja levitystoimia, joiden aiheina ovat yritysten sosiaalista vastuuta korostavat, vammaisten työllistämiseen tähtäävät toimintamallit ja kokemukset, kuten yritysten sosiaalista vastuuta koskevassa komission tiedonannossa [22] ehdotettiin.

[22] KOM(2002) 347.

Valtavirtaistaminen työterveyden ja työturvallisuuden alalla

* Varmistetaan, että vammaisten tarpeet otetaan huomioon EU:n aloitteissa työterveyden ja työturvallisuuden alalla.

3.2.2. Elinikäinen oppiminen

Vammaisten varustaminen kaikilla saatavilla olevilla tiedoilla ja taidoilla on keskeinen osatekijä pyrittäessä parantamaan heidän työnsaantimahdollisuuksiaan, torjumaan syrjäytymistä ja edistämään yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Tehtävä ulottuu peruskoulutuksesta muihin elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Kuten vuoden 2001 yhteisessä raportissa sosiaalisen osallisuuden edistämisestä todettiin, yhä enemmän on näyttöä siitä, että kun vammainen käy koko nuoruutensa koulua yleisen koulujärjestelmän piirissä, hän saa todennäköisemmin kuin muutoin hankittua ne keskeiset yleiset ja ammatilliset taidot, joita tarvitaan myöhempään menestymiseen työmarkkinoilla. Mahdollisuudet osallistua elinikäisen oppimisen yleisiin muotoihin ovat EU:ssa edelleen selvästikin riittämättömät etenkin muita heikommassa asemassa olevilla, siis myös vammaisilla.

Yhden keinon ylittää vammaisten kohtaamat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen saatavuuden esteet voi tarjota modernin tieto- ja viestintätekniikan käyttö verkko-oppimisessa (eLearning). [23] Siksi vammaisten tarpeet mainitaan erikseen eLearning-ohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa. [24] Kielten oppimista ja kielellistä monimuotoisuutta käsittelevässä komission toimintaohjelmassa [25] ehdotetaan kerättäväksi ja levitettäväksi tietoja hyvistä toimintamalleista vieraiden kielten opetuksessa oppijoille, joilla on erityistarpeita. Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa [26] todetaan, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä tukeaan saadakseen koulutusjärjestelmiinsä mukaan myös heikommassa asemassa olevat nuoret, varsinkin vammaiset ja oppimisvaikeuksista kärsivät. Koulutusasioiden neuvosto on Euroopan vammaisten vuoden merkeissä antanut päätöslauselman [27] vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden yhtäläisistä mahdollisuuksista koulutukseen.

[23] Ks. http://www.elearningeuropa.info/

[24] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi monivuotisesta ohjelmasta (2004 - 2006) tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaksi integroimiseksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin Euroopassa (eLearning-ohjelma), KOM(2002) 751 lopullinen, 19.12.2002.

[25] KOM(2003) 449 lopullinen, 24.7.2003: Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen - toimintaohjelma 2004 - 2006.

[26] KOM(2002) 72 lopullinen: Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskeva komission toimintasuunnitelma.

[27] Neuvoston päätöslauselma 5.6.2003, EUVL C 134, 7.6.2003.

Edellisen perusteella komissio aikoo ryhtyä seuraavaan:

Yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä nuorisoon liittyvät EU:n toimintalinjat ja ohjelmat

* Pantaessa täytäntöön koulutusjärjestelmien tavoitteita koskevaa työohjelmaa [28] painotetaan edelleen sellaisten hyvien toimintamallien vaihtoa ja onnistumiseen (tai epäonnistumiseen) vaikuttavien tekijöiden kartoittamista, jotka liittyvät vammaisten integroimiseen koulutusjärjestelmiin.

[28] KOM(2001) 501 lopullinen, 7.9.2001.

* Kiinnitetään tulevan eLearning-toimintaohjelman (2004-2006) muotoilussa ja toteutuksessa erityistä huomiota vammaisten (ja muiden heikommassa asemassa olevien) mahdollisiin erityistarpeisiin, jotta voidaan kehittää verkko-oppimisesta kaikkien ulottuvilla oleva väline täysipainoista osaamisyhteiskuntaan osallistumista varten.

* Tietoja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista Euroopassa tarjoavaan PLOTEUS-tietojärjestelmään otetaan mukaan vammaisille tarkoitettuja tietoja mm. jäsenvaltioissa tarjolla olevasta erityisestä rahoituksesta.

* Tuetaan mahdollisuuksia entistä parempien koulutusmahdollisuuksien vapaaseen valintaan tarjoamalla erikoistuneempia ohjaus-, neuvonta- ja ammatinvalintapalveluja, joilla pyritään avaamaan vammaisille ei-perinteisiä työmarkkinamahdollisuuksia ja kaikki työhön liittymättömät opiskelumahdollisuudet.

* Kiinnitetään erityistä huomiota sellaisiin Sokrates-, Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmien projekteihin, joihin osallistuu vammaisia, ja arvioidaan siten toisen sukupolven ohjelmien vaikutuksia vammaisten käytössä oleviin elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin jäsenvaltioissa. Levitetään projektien tuloksia ja otetaan huomioon vammaisten tarpeet suunniteltaessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmien uusia versioita.

* Seurataan Euroopan tasolla ja EU:n ohjelmien yhteydessä laadittujen verkkosivujen ja mediatuotteitten saavutettavuutta.

Tutkimus:

* Levitetään ja hyödynnetään täysimääräisesti tuloksia tutkimuksesta, jota tehdään Sokrates- ja Leonardo-ohjelmissa ja tutkimuksen kuudennen puiteohjelman ensisijaisen aihealueen 7 Kansalaiset ja hallinto tietoyhteiskunnassa yhteydessä ja joka tarjoaa arvokasta pohjaa keskustelulle sosiaalisen osallisuuden ja (myös vammaisten) aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä tietoyhteiskunnassa.

3.2.3. Uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

Esteettömään käyttöön liittyvistä eEurope-toimintasuunnitelman [29] puitteissa toteutetuista toimista on saatu joitakin merkittäviä tuloksia, jotka vaativat jatkotoimia. Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet verkon ja sivustojen sisällön saavutettavuutta koskevat suuntaviivat (W3C/WAI/WCAG-V1.0) [30] julkisen sektorin verkkosivuja varten, kuten komissio oli ehdottanut. [31] Neuvosto antoi joulukuussa 2002 päätöslauselman sähköisestä saavutettavuudesta. [32]

[29] Neuvoston päätöslauselma eEurope 2002 -toimintasuunnitelmasta, Feira, kesäkuussa 2000.

[30] Ks. http://www.w3.org/TR/WCAG10/

[31] Tiedonanto KOM(2001) 529 lopullinen, jolle neuvosto ja Euroopan parlamentti antoivat tukensa päätöslauselmissaan (CR 7087/02, 20.3.2002 ja EPR P5_TA (002) 0325, 13.6.2002); neuvoston päätöslauselma eEurope 2002 -toimintasuunnitelmasta: Julkisten verkkosivujen saavutettavuus ja niiden sisältö, 25.3.2002, EYVL C 86, 10.4.2002, s. 2.

[32] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja "Delivering eAccessibility. Improving disabled people's access to Information Society", SEK(2002) 1039, ja neuvoston päätöslauselma "eAccessibility" - vammaisten tietoyhteiskuntaan osallistumisen helpottamisesta, 14680/02, EUVL C 39, 18.2.2003, s. 3.

"Digitaaliajan syrjäytymistä" torjuvan politiikan koordinointia Euroopan tasolla on tehostettu vertailuanalyysillä ja hyvien toimintamallien vaihtamisella jäsenvaltioiden kesken. Samoin on tarkistettu lainsäädäntöä ja standardeja sen varmistamiseksi, että saatavuuteen liittyviä periaatteita noudatetaan. On perustettu kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun kansallisten osaamiskeskusten verkko ja otettu käyttöön erityisesti tietoteknisten tuotteiden käyttömahdollisuuksiin liittyviä tällaisen suunnittelun standardeja, ohjeita ja tukiaineistoa, joilla pyritään parantamaan vammaisten työllistettävyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuitenkin on selvää, että verkkosivujen ja niihin liittyvien julkisten palvelujen ja sovellusten käytettävyyttä on edelleen parannettava sosiaalisen osallisuuden nimissä. Tulevissa toimissa on keskeisellä sijalla yhteiseen metodologiaan perustuva saavutettavuudessa tapahtuneen edistymisen seuranta, jotta saadaan vertailukelpoisia tietoja.

Toimintasuunnitelmassa "eEurope 2005 - Tietoyhteiskunta kaikille" [33] toteutettavat toimet suunnataan sen varmistamiseen, että vammaisilla ja muilla muita heikommassa asemassa olevilla ryhmillä on mahdollisuus osallistua yhtäläisin edellytyksin yleiseen kehitykseen, jota tapahtuu moderneissa verkkokäyttöisissä julkisissa palveluissa, julkisessa verkkoasioinnissa, verkko-oppimisessa ja sähköisessä terveydenhoitopalveluissa. Lisäksi pyritään luomaan dynaaminen ja saavutettavissa oleva ympäristö sähköiselle kaupankäynnille. Näiden tavoitteiden toteuttamisvälineenä eEurope 2005 tarkastelee laajakaistayhteyksien yleistä saatavuutta kohtuuhintaan ja turvallista tietoinfrastruktuuria.

[33] eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille - toimintasuunnitelma, toukokuu 2002. KOM(2002) 263, Eurooppa-neuvosto hyväksynyt Sevillassa 21.-22.6.2002.

Tekniikan - ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan - kehitys tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia auttaa vammaisia selviytymään toiminnallisista rajoitteista ja siten parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vammaiset saattavat kuitenkin kohdata muitakin esteitä. Ehdotetuilla toimilla pyritään yhtäläisiin mahdollisuuksiin antamalla vammaisille mahdollisuus täysivaltaistua. Sitä varten on valjastettava tietoyhteiskunta ja uusi teknologia hyödyttämään kaikkia.

Edellisen perusteella komissio aikoo ryhtyä seuraavaan:

Tieto- ja viestintätekniikka

* Käynnistetään kansainvälinen keskustelu saavutettavuuteen liittyvistä kysymyksistä ja ohjeista erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla ja järjestetään EU:n ja yritysmaailman yhteisiä seminaareja, joissa tarkastellaan nykyiseen lainsäädäntöön perustuvia saavutettavuutta koskevia poliittisia ja lainsäädännöllisiä keinoja tieto- ja viestintätekniikan alalla (asian tunnettuus, lisensointi, hankinnat, ohjeistot, standardit, vaatimukset jne.).

eEurope 2005 -toimintasuunnitelma

* Käsitellään saavutettavuutta läpikäyvänä kysymyksenä eEurope 2005:ssä. Toteutetaan tiedotus- ja tukitoimia: laaditaan välineistö, joilla helpotetaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien saavutettavuusvaatimusten sisällyttämistä julkisiin hankintoihin, edistetään saavutettavuutta julkisissa sähköisissä palveluissa ja saavutettavuuden asemaa sähköisen asioinnin taitona.

Kaikkien tarpeet huomioon ottava suunnittelu, avustava teknologia ja sähköisen saavutettavuuden standardit

* Laaditaan suosituksia kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun eurooppalaisen koulutusohjelman kehittämisestä ja käytöstä (koulutusohjelma on suunnattu tietoyhteiskunnan parissa työskenteleville ja etenkin suunnittelijoille ja insinööreille). Komissio tukee kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun osaamiskeskusten verkkoa.

* Lisätään toimia, joilla edistetään sähköiseen saavutettavuuteen liittyvää standardointia kaikkien tarpeet huomioon ottava suunnittelu ja avustava teknologia mukaan luettuina.

* Myönnetään palkintoja innovaatioille kaikkien tarpeet huomioon ottavassa suunnittelussa ja avustavassa teknologiassa.

* Käynnistetään keskustelu avustavan teknologian tuottajien kanssa ja rohkaistaan alan yrityksiä perustamaan alalle yhdistyksiä, joiden ansiosta keskustelu Euroopan tasolla jäsentyisi ja yhtenäistyisi.

Raportit

* Laaditaan verkon saavutettavuutta koskeva raportti jossa käsitellään WAI-suuntaviivojen toteuttamista ja jatkotoimia julkisilla verkkosivuilla ja jatketaan ponnisteluja yhteisten eurooppalaisten menettelyjen laatimiseksi hyvin saavutettavien verkkosivujen arviointiin, jotta saataisiin World Wide Web Consortiumin WAI-suuntaviivoihin perustuvaa vertailukelpoista tietoa.

Tutkimus

* Osoitetaan 30 miljoonaa euroa tutkimuksen kuudennen puiteohjelman [34] yhteydessä julkaistavaan ehdotuspyyntöön, jolla haetaan projekteja, jotka liittyvät saavutettavuuteen esteettömän teknologian ja täysivaltaistavan tekniikan alalla. Tavoitteena on lisätä ikäihmisten ja vammaisten itsenäisyyttä varmistamalla, että tietoyhteiskunta ja siihen osallistuminen tuodaan heidän saatavilleen yhtäläisin edellytyksin. [35]

[34] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1513/2002/EY, tehty 27.6.2002, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002-2006), EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1.

[35] IST-työohjelma 2003-2004, www.cordis.lu

* Tuetaan Inclusive Communication INCOM -ryhmän työtä ja sen tuloksia. Ryhmä käsittelee sähköisten viestintäpalvelujen saavutettavuutta vammaisten kannalta ja asettaa laatimassaan raportissa tavoitteita lyhyelle ja pitkälle aikavälille.

3.2.4. Julkisen rakennetun ympäristön saavutettavuus

Erilaisia etunäkökohtia tarjoaa se, että rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan Universal Design -periaatetta (eli kaikkien tarpeet huomioon ottavaa suunnittelua). [36] Kun työpaikka on paremmin ja aidosti saavutettavissa, vammaisella työntekijällä on paremmat mahdollisuudet pysyä työmarkkinoilla ja antaa arvokas panoksensa taloudelle ja yhteiskunnalle.

[36] Euroopan neuvoston 15.2.2001 antama päätöslauselma kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun sisällyttämisestä kaikkien rakennetun ympäristön parissa toimivien ammatilliseen koulutukseen.

Saavutettavuuden ottaminen huomioon jo suunnittelun alussa säästää kustannuksia ja saa aikaan runsaasti taloudellista hyötyä. Kun rakennukseen on kaikella tapaa esteetön pääsy, se on joustava ja kestävä käyttää - sitä voidaan mukauttaa asukkaiden muuttuviin tarpeisiin heidän koko elinikänsä ajan - ja siksi markkina-arvoltaan mahdollisesti suurempi kuin muutoin. Saavutettavuus auttaa lisäksi karsimaan kustannuksia, joita aiheuttavat edelleen runsaslukuiset vammautumiseen tai kuolemaan johtavat putoamiset, joiden taustalla taas ovat puutteet ympäristön saavutettavuudessa erityisesti työpaikoilla.

Esteettömällä pääsyllä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin on suuri merkitys elämänlaadun ja sosiaaliseen ja kulttuurielämään osallistumisen parantamisessa, minkä neuvostokin totesi päätöslauselmissaan vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta (6.5.2003) [37] sekä Euroopan matkailun tulevaisuudesta (21.5.2002). [38] Jälkimmäisessä neuvosto kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja muita asianomaisia vahvistamaan toimiaan, joilla helpotetaan vammaisten pääsyä matkailukohteisiin.

[37] EUVL C 134, 7.6.2003.

[38] EYVL C 135, 6.6.2002.

Komissio toteaa valkoisessa kirjassaan Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika, [39] että helposti käytettävä julkinen liikenne on erottamaton osa saavutettavuutta sanan laajassa merkityksessä. Siksi komissio edistääkin helppokäyttöisen julkisen liikenteen käytön lisäämistä, koska sillä on suuri merkitys työntekomahdollisuuksien kannalta.

[39] KOM(2001) 370 lopullinen.

Edellisen perusteella ja ottaen huomioon Euroopan vammaisten vuoden yhteydessä perustamansa, rakennetun ympäristön saavutettavuutta käsittelevän riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän tekemät suositukset komissio aikoo ryhtyä seuraavaan:

Rakennetun ympäristön saavutettavuus

* Edistetään kaikkien tarpeet huomioon ottavaa suunnittelua kaikessa yhteisön politiikassa, jolla on merkitystä rakennetun ympäristön saavutettavuuden kannalta.

* Harkitaan riittäväntasoisten eurooppalaisten standardien laatimista kaikilla rakennettuun ympäristöön liittyvillä aloilla, kuten kaavoituksessa, suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä sekä vammaisten evakuointiin liittyvissä menettelyissä.

* Edistetään saavutettavuuteen liittyvien kysymysten asemaa kouluopetuksessa ja tuetaan saavutettavuuteen liittyvien kurssien kehittämistä rakennusalan ammattilaisille, esim. arkkitehdeille.

* Edistetään saavutettavuuteen liittyvien tietojen ja parhaiden toimintamallien levittämistä ja vaihtoa kaupunkien välillä.

Lainsäädäntö

* Tarkistetaan rakennustuotteista annetussa direktiivissä 89/106/ETY säädettyjä olennaisia vaatimuksia sisällyttämällä niihin säännöksiä saavutettavuudesta kaikkien kannalta. Harkitaan ehdotusta seitsemänneksi olennaiseksi vaatimukseksi, joka koskisi saavutettavuutta ja tekisi direktiivistä tehokkaamman ja täsmällisemmän suhteessa muita eri tavoin heikommassa asemassa olevien käyttäjien tarpeisiin.

Valtavirtaistaminen

* Edistetään saavutettavuutta koskevien määräysten sisällyttämistä julkisiin hankintamenettelyihin sekä rakennerahaston varojen valtakunnalliseen ja alueelliseen jakoon.

Selvitykset

* Ryhdytään jatkotoimiin matkailukohteiden ja -infrastruktuurien saavutettavuutta vammaisten kannalta koskevia kriteerejä käsitelleen selvityksen pohjalta ja kartoitetaan sopivimmat toimenpiteet, joilla matkailukohteet eri puolilla Euroopan unionia saataisiin vammaisten kannalta helppopääsyisiksi.

* Tarkastellaan kaupunkiliikennettä ja liikuntarajoitteisia käsitelleen selvityksen tuloksia ja pyritään kartoittamaan käytön esteet kaupunkiliikennejärjestelmissä.

Tutkimus

* Tutkimuksen kuudennen puiteohjelman yhteydessä komissio ryhtyy seuraaviin:

- Käynnistetään tutkimus, jolla pyritään kehittämään seikkaperäinen päätöksentekoa tukeva väline, jota käytetään arvioitaessa rakennussuunnittelua ja harjoitettaessa kaikkien tarpeet huomioon ottavaa suunnittelua ja jonka yhteydessä otetaan huomioon vammaisten tarpeet rakennetussa ympäristössä ja erityisesti työpaikoilla.

- Julkaistaan uusia tutkimusta koskevia ehdotuspyyntöjä: rahoitusta myönnettäisiin tutkimusverkoille analyyseihin, joissa käsiteltäisiin saavutettavuuskysymyksiä niiden laajassa merkityksessä (myös taloudellisia esteitä vammaisten osallistumiselle). Käynnistetään projekti, jossa kehitetään indikaattoreita mittaamaan rakennetun ympäristön saavutettavuutta.

4. SEURANTA JA RAKENTEET JATKOTOIMIA VARTEN

4.1. Parannetaan toteuttamisvalmiuksia

4.1.1. Vahvistetaan komission rakenteita

Komission yksiköiden väliselle vammaiskysymyksiä käsittelevälle ryhmälle annetaan tehtäväksi viedä toimintasuunnitelman käynnistämää prosessia eteenpäin ja seurata komission eri yksiköiden toimintaa valtavirtaistamisen hyväksi. Ryhmä osallistuu myös vammaiskysymysten valtavirtaistamiseen käytettävien välineiden kehittämiseen ja etenkin käytännön toteuttamiseen ja arviointiin, johon kuuluu mm. komission politiikasta vastaavien virkamiesten kouluttaminen. Ryhmä raportoi edistymisestä yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevillä komissaariryhmälle.

4.1.2. Lujitetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa

Vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä käsittelevä EU:n korkean tason asiantuntijaryhmä, jossa puhetta johtaa komissio ja jäseninä on jäsenvaltioiden hallitusten vammaisasiantuntijoita, saa tähän tiedonantoon linjatun toimeksiannon. Ryhmälle annetaan tehtäväksi tukea synergian kehittämistä vammaispolitiikkojen välille EU:n tasolla ja käsitellä säännöllisesti laadittavaa vammaiskysymyksiin liittyvää raporttia. Tavoitteen täyttämiseksi asiantuntijaryhmän olisi vaihdettava tietoja, järjestettävä - erityisesti vammaiskysymysten valtavirtaistamiseen liittyvien - ajatusten ja hyvien toimintamallien vaihtamista ja siirtämistä sekä hankittava kokemuksia vammaiskysymyksistä uusissa jäsenvaltioissa.

4.1.3. Maksimoidaan yhteistyö muiden kansainvälisten organisaatioiden ja elinten kanssa

Keskeisiin toimijoihin kuuluvat tässä suhteessa Yhdistyneet Kansakunnat ja sen alaiset Kansainvälinen työjärjestö ja Maailman terveysjärjestö samoin kuin Euroopan neuvosto, OECD, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, eurooppalaiset standardointielimet (CEN, CENELEC ja ETSI), Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö. Yhteistyötä näiden organisaatioiden kanssa vahvistetaan, jotta voidaan rakentaa kaikkien osapuolten kannalta hyödyllisiä suhteita ja hyödyntää toisten asiantuntemusta ja pohdintoja. Kun yhteisö osallistuu yhdessä jäsenvaltioiden kanssa täysipainoisesti Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta koskeviin neuvotteluihin, EU:n toiminta vammaisten hyväksi lujittuu kansainvälisellä tasolla.

4.2. Vahvistetaan hallintoa

4.2.1. Syvempää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa

Komission ja kansalaisjärjestöjen - kuten Euroopan vammaisfoorumin - nykyisen yhteistyön ja kumppanuuden pohjalta tehostetaan keskustelua toiminnan linjaamisesta, parannetaan keskinäistä tiedonvaihtoa ja kehitetään yhteistyötä.

Komissio ehdottaa lisäksi, että korkean tason asiantuntijaryhmä pitää vähintään kerran vuodessa kokouksen, johon osallistuu edustajia Euroopan vammaisfoorumin kaltaisista vammaisten etujärjestöistä sekä muista vammaiskysymysten parissa toimivista sidosryhmistä, joita ovat mm. Euroopan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumi, vammaisten perheenjäsenten edustajat, Euroopan naisten etujärjestö (European Women's Lobby), Euroopan vammaisille palveluja tuottavien yritysten ja yhteisöjen liitto EASPD ja Euroopan kuntoutusalan verkko (European Platform for Rehabilitation). Asiantuntijaryhmän ja kansalaisyhteiskunnan edustajien keskinäinen ajatustenvaihto on omiaan parantamaan unionin kykyä ymmärtää ja ottaa huomioon vammaisten vaihtelevat olot.

4.2.2. Työmarkkinaosapuolet täysipainoisesti mukaan edistämään vammaisten tasa-arvoa

On erityisen tärkeää parantaa vammaisten osallistumista työelämään edistämällä työmarkkinaosapuolten Euroopan vammaisten vuoden yhteydessä antamassa julkilausumassa esitettyjen onnistumiseen vaikuttavien tekijöiden toimeenpanoa. Lisäksi on arvioitava osapuolten puitesopimusten vaikutuksia vammaisiin ja tavoiteltava vammaisten määrän ja siten heidän edustuksensa lisäämistä osapuolten organisaatioissa.

4.2.3. Raportointi EU:n toimielimille ja elimille

Komissio rohkaisee EU:n toimielinten ja elinten välistä yhteistyötä helpottaakseen ja tehostaakseen vammaisnäkökohtien ottamista mukaan kaikkeen asiaan liittyvään yhteisön politiikkaan. Komissio syventää vuoropuheluaan Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja parlamentin laajennetun vammaisasioiden työryhmän kanssa. Molemmilla elimillä on merkittävä rooli vammaisten kannalta merkityksellisten kysymysten tuomisessa esiin.

4.3. EU:n raportti vammaisten tilanteesta

4.3.1. Joka toinen vuosi annettava raportti vammaisten yleisestä tilanteesta laajentuneessa Euroopan unionissa

Komission vammaisraportissa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisön politiikan pyrkimyksiin edistää vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kootaan yhteen jäsenvaltioiden ilmoitukset vammaiskysymyksiin liittyvistä toimistaan. Ilmoituksissa jäsenvaltiot kertovat, mitä ne ovat saaneet aikaan etenkin vammaisnäkökohtien integroimisessa kaikkeen asiaankuuluvaan politiikkaansa. Ilmoituksissa voitaisiin hyödyntää etenkin työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia. Erityisesti pyritään kartoittamaan entistä paremmin vammaisuuteen liittyvää tilannetta, kehityssuuntauksia ja toiminnallisia kysymyksiä jäsenvaltioissa. Komissio laatii julkisen raportin kahden vuoden välein ja rakentaa sen jäsenvaltioiden ja vammaisten edustajien kanssa vahvistetun mallin mukaisesti. Komissio toivoo voivansa julkaista ensimmäisen raportin 3. joulukuuta 2005 Euroopan vammaisten päivän merkeissä.

4.3.2. Konteksti-indikaattorien kehittäminen, tiedonkeruu ja tutkimus

Vammaispolitiikan tehokkuuden arviointia haittaa tietojen sekä tulosten määrällisen ja laadullisen arvioinnin puuttuminen. Sen vuoksi on välttämätöntä kehittää konteksti-indikaattoreita, jotka ovat vertailukelpoisia eri jäsenvaltioissa. Lisäksi olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti Euroopan tilastotietojärjestelmän tietolähteitä ja rakenteita ja erityisesti kehitettävä yhtenäistettyjä tutkimusmalleja, jotta voitaisiin saada kansainvälisesti vertailukelpoisia tietoja, joita tarvitaan seurattaessa edistymistä asetettujen tavoitteitten saavuttamisessa. EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa olisi lisättävä toimia indikaattorien kehittämiseksi ja vertailukelpoisten tietojen keruun parantamiseksi.

Euroopan komissio edistää lisäksi tutkimusta, jolla pyritään ennen muuta täydentämään tietoja ja lisäämään monitieteellisiä lähestymistapoja vammaiskysymysten alalla.

4.3.3. EU:n toimintasuunnitelman arviointi

EU:n vammaistoimintasuunnitelma ulottuu vuoteen 2010. Komissio aikoo tehdä ensimmäisen arvioinnin suunnitelman tuloksista ohjelman saavutettua puolivälinsä eli sen kahden ensimmäisen osan päättymistä seuraavana vuotena 2008.