52003DC0430

KOMISSION KERTOMUS (Humanitaarisen avun toimisto - ECHO) - Vuosikertomus 2002

SISÄLLYS

Komission kertomus

(Humanitaarisen avun toimisto - ECHO)

Vuosikertomus 2002

1. Tiivistelmä

2. Yleinen poliittinen kehys vuonna 2002

3. Yleiskatsaus ECHOn humanitaarisiin toimiin

3.1. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat

3.1.1. Afrikan sarvi ja Itä-Afrikka

3.1.2. Etelä-Afrikka

3.1.3. Keski-Afrikka

3.1.4. Länsi-Afrikka

3.2. Balkan, uudet itsenäiset valtiot, eteläinen Välimeren alue

3.2.1. Balkan

3.2.2. Uudet itsenäiset valtiot

3.2.3. Eteläinen Välimeren alue ja Lähi-itä

3.3. Aasia ja Latinalainen Amerikka

3.3.1. Aasia

3.3.2. Latinalainen Amerikka

3.4. Luonnononnettomuuksien ennaltaehkäisy ja niihin valmistautuminen - Dipecho

4. Laaja-alaiset aiheet

4.1. Sopimussuhteet kumppaneiden kanssa - kumppanuudesta tehdyt puitesopimukset

4.2. Suhteet suuriin humanitaarisen avun kumppaneihin ja EU:n ulkopuolisiin rahoittajiin

4.3. Suhteet muihin yhteisön toimielimiin

4.4. Suunnitteluvälineet

4.5. Tukirahasto

4.6. Viestintä ja tiedottaminen

4.7. Budjetti- ja henkilöresurssit, tarkastustoiminta ja arviointi

5. Tulevaisuudennäkymät

6. Tilastoliitteet

Komission kertomus

(Humanitaarisen avun toimisto - ECHO)

Vuosikertomus 2002 [1]

[1] Humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 19 artiklan mukaisesti.

1. Tiivistelmä

ECHOn toimia humanitaaristen kriisien lievittämiseksi ohjasi maailmanlaajuinen tarpeiden kehitys, johon vaikuttivat luonnononnettomuudet ja ihmisen aiheuttamat katastrofit. Toiminnan painopiste oli koko ajan siirtymässä Itä-Euroopasta Afrikkaan ja Aasiaan. ECHOn toiminta jakautui 114 rahoituspäätökseen, joiden määrä oli yhteensä 537,8 miljoonaa euroa. Määrä oli - taas kerran - huomattavasti suurempi kuin komission budjettiin oli alun perin tätä tarkoitusta varten varattu. Afganistanin humanitaarisen tilanteen dramaattinen heikkeneminen noin 1,5-2 miljoonan pakolaisen palattua kotimaahansa ja eteläisen Afrikan elintarvikekriisi, jonka vuoksi 13 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta elintarvikepulasta, pakottivat ECHOn turvautumaan hätäapuvaraukseen saadakseen käyttöön 80 miljoonan euron ylimääräiset sitoumusmäärärahat. ECHO on myös alkanut hyvissä ajoin suunnitella varantoja selviytyäkseen Irakin sodan humanitaaristen seurausten vaatimista toimenpiteistä.

ECHO kiinnitti edelleen erityistä huomiota "unohdettuihin kriiseihin" alueilla, joilla televisiokamerat kovin harvoin vierailevat. Angola, Tsetsenia, Uganda, Länsi-Sahara ja Jemen ovat paikkoja, joissa ECHO antoi humanitaarista apua julkisuuden valokeilasta sivuun jääneille uhreille. Varmistaakseen avun puolueettoman jakautumisen tarpeita vastaavasti ECHO tarkensi menettelyjään unohdettujen kriisien määrittelemiseksi.

ECHOn työlle oli ominaista myös pyrkimys varmistaa toimintojen kestävyys luovuttamalla hankkeita edelleen tai pohjustamalla tulevia yhteyksiä pitkän aikavälin kehitysyhteistyövälineisiin. Tällainen toimintaperiaate, johon kuuluu hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltäminen (LRRD), oli ominaista ECHOn Balkanin toimintojen asteittaiselle päätösvaiheelle. Myös Sierra Leonessa ja Angolassa ECHOn antama humanitaarinen apu muuttui osaksi kokonaisvaltaista EY:n toimintasuunnitelmaa, jonka mukaisesti humanitaarisia kriisejä lievitetään ja aloitetaan alueen jälleenasuttamisprosessi.

Lähestymistavan muutokset kriisinhallintaa koskeviin kysymyksiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittyessä ja Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työn edistyminen ovat tehneet välttämättömäksi, että ECHO toimii aktiivisesti selittämällä ja puolustamalla humanitaarisen toimintaympäristön erityisluonnetta.

ECHO on syventänyt suhteita tärkeimpiin kumppaneihinsa niin kutsuttujen ohjelmasuunnittelua koskevien strategisten vuoropuhelujen avulla. Niitä käytiin marraskuussa 2002 jo kolmantena vuotena peräkkäin YK:n keskeisten järjestöjen (UNHCR, WFP, UNICEF, OCHA ja nyt ensimmäistä kertaa WHO) kanssa. Samankaltaisia vuoropuheluja käytiin myös ICRC:n, IFRC:n ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa.

ECHO toteutti vuonna 2002 merkittäviä toimenpiteitä tiedonkulun, yhteistyön ja koordinoinnin parantamiseksi Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan parlamentti hyväksyi 14. tammikuuta 2003 pidetyssä täysistunnossa Marie-Arlette Carlottin laatiman mietinnön, jossa Euroopan parlamentti arvioi myönteisesti ECHOn avustustoiminnan tehostumista, menettelyjen yksinkertaistumista ja tervettä rahoituksen hallintaa kaudella 2001-2002.

ECHO on vuonna 2002 tehostanut tiedottamiseen, viestintään ja tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia erityisesti parantamalla näkyvyyttään tiedotusvälineissä ja ottamalla marraskuussa käyttöön uudelleen suunnitellun verkkosivuston.

Osana uudistusten jatkuvaa toteuttamistyötä ECHO siirtyi vuonna 2002 keskitetyistä rahoitusprosesseista osittain hajautettuihin prosesseihin. Sisäisen tarkastuksen järjestelmiä on uudistettu ja vahvistettu niin, että humanitaarisiin hankkeisiin liittyvien riskien arviointia on voitu tehostaa ja niiden edistymistä voidaan seurata paremmin keskittymällä hankkeiden tuloksiin.

ECHOn sisäinen organisaatio uudistettiin heinäkuussa 2002 tavoitteena parantaa viraston tehokkuutta, luoda uusia synergioita ja tehostaa työmäärän jakautumista yksiköiden välillä.

Yleinen poliittinen kehys vuonna 2002

Vuonna 2002 luonnononnettomuuksien vaikutuspiirissä oli 170 miljoonaa ihmistä ja niiden vuoksi sai surmansa lähes 40 000 ihmistä. Vuoden aikana käynnissä olleet yli 42 sotaa ja väkivaltaista selkkausta jättivät jälkeensä humanitaarisen perinnön, jossa 37 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotiseutunsa. ECHO kuului vuoden 2002 537,8 miljoonan euron budjetillaan jälleen kerran maailman kolmen suurimman humanitaarisen avun antajan joukkoon, kun maailmanlaajuisen humanitaarisen avun kokonaismäärä oli 4,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tämä oli kuitenkin vain murto-osa sotilasmenoihin koko maailmassa käytetyistä 839 miljardista Yhdysvaltain dollarista (SIPRI:n vuosikirja 2002) ja pakotti humanitaarisen yhteisön rajoittamaan toimintaansa sekä keskittymään vain suurimmassa tarpeessa oleviin alueisiin.

ECHOn toimia ohjasi luonnononnettomuuksista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista kärsimään joutuneiden ihmisten välttämättömien tarpeiden yleinen kehitys ja toiminnan painopiste siirtyi edelleen Itä-Euroopasta Afrikkaan ja Aasiaan. Puolet väkivaltaisista kriiseistä sijoittui Afrikkaan, jossa oli 27,5 prosenttia kaikista pakolaisista. Aasian pakolaismäärä oli suurin (48,3 prosenttia maailman pakolaisista). ECHO onnistui tarveperustaisen strategiansa käyttöönotossa, mikä ilmenee sen humanitaaristen operaatioiden alueellisesta jakaumasta. Sen mukaan suurin osa tuesta ohjautui AKT-maiden väestöille (211,5 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia), joita seurasivat Aasia (137,96 miljoonaa euroa eli 26 prosenttia) ja Itä-Eurooppa (85,3 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia). Uudet hätätilanteet esimerkiksi Afganistanissa, missä noin 1,5-2 miljoonaa pakolaista palasi kotimaahansa, ja eteläisen Afrikan elintarvikekriisi, jonka vuoksi 13 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta elintarvikepulasta, pakottivat ECHOn turvautumaan hätäapuvaraukseen saadakseen käyttöön 80 miljoonan euron ylimääräiset sitoumusmäärärahat. Vuoden 2001 syyskuun 11 päivän tapahtumien sävyttämässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa ECHO alkoi myös hyvissä ajoin suunnitella varantoja selviytyäkseen Irakin sodan humanitaaristen seurausten vaatimista toimenpiteistä. Tässä huolehdittiin toimien tiiviistä yhteensovittamisesta jäsenvaltioiden ja keskeisten kumppaneiden, erityisesti YK:n järjestöjen ja Punainen Risti -liikkeen, sekä muiden suurten rahoittajien kuten Yhdysvaltojen kanssa.

Kun Irakin kansan vaikea tilanne, joka johtuu kahdesta mittavasta selkkauksesta ja niiden jälkeen kymmenen vuotta voimassa olleista kansainvälisistä sanktioista, sai vuonna 2002 entistä enemmän huomiota tiedotusvälineissä, muut humanitaariset kriisit katosivat otsikoista. ECHO on menestyksekkäästi jatkanut tukeaan unohdettujen kriisien uhreille. Kokonaisrahoitus unohdetuille kriiseille, joita on Tansaniassa, Ugandassa Jemenissä, Angolassa, Tsetseniassa ja Länsi-Saharassa, oli 85 miljoonaa euroa (16 prosenttia ECHOn budjetista).

Monet muutokset kriisinhallintaa koskevissa kysymyksissä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittyessä ja Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työn edistyminen ovat edellyttäneet aktiivisia toimia. Tästä syystä ECHO osallistui monille foorumeille (toisen pilarin alaan kuuluvat neuvoston komiteat, EU:n sotilaskomitea jne.) ja laati asiakirjoja, joissa selitettiin ja puolustettiin humanitaarisen toimintaympäristön erityisluonnetta, korostaakseen lisäarvon merkitystä Euroopan tasolla noudatettavassa humanitaarisen avun järjestelmässä, joka perustuu kymmenen vuoden kokemukseen, ja varmistaakseen, että kaikki osapuolet ovat tietoisia humanitaarisen avun puolueettomasta, tasapuolisesta ja riippumattomasta luonteesta.

3. Yleiskatsaus ECHOn humanitaarisiin toimiin

Tämä osa sisältää maakohtaisen selvityksen ECHOn humanitaarisista toimista. Kyseessä ei ole pelkkä yleiskatsaus. Annettu humanitaarinen apu kuvastaa ECHOn strategian täytäntöönpanoa vuonna 2002, eli toimia alueilla, jotka ovat kaikkein kipeimmin avun tarpeessa, tuen jatkumista unohdettujen kriisien uhreille ja huolehtimista humanitaarisen avun laadusta varmistamalla, että avustus-, kunnostus- ja kehittämistoimet on sovitettu asianmukaisesti yhteen. Tuodakseen esiin tämän näkökohdan tärkeyttä ja korostaakseen työnsä tuloshakuista painopistettä ECHO on päättänyt muuttaa tämän osan kokoonpanoa edellisvuoteen verrattuna. Humanitaariset toimet esitetään hahmottelemalla humanitaariset tarpeet, humanitaariset tavoitteet ja saavutukset sekä toimenpiteet, jotka on toteutettu toimien yhteensovittamiseksi pitkän aikavälin tukivälineiden kanssa ja liittämiseksi niihin. Tietoja annetaan rahoitukseen liittyvien päätösten lisäksi myös niiden toteuttamisesta allekirjoitettujen sopimusten ja suoritettujen maksujen muodossa [2].

[2] Se, että joistakin vuoden 2002 budjettiin kuuluvista pienistä määristä ei ole tehty sopimuksia ennen vuoden 2002 loppua, voi johtua yhdestä tai useammasta tässä luetellusta syystä: epävarmasta turvallisuustilanteesta johtuvat viiveet, päätösten yli 12 kuukauden kokonaiskesto (jolloin jotkin sopimukset tehdään tarkoituksellisesti vasta myöhemmässä vaiheessa), kumppaneiden pienemmät rahoituspyynnöt kuin päätöksiä tehtäessä odotettiin, käyttämättömät vararahastot tai päätösten teko hyvin lähellä vuoden loppua.

Humanitaaristen kriisien lieventämiseen tähtäävä ECHOn maailmanlaajuinen toiminta jakautui 114 rahoituspäätökseen [3], joiden yhteismäärä oli 537,8 miljoonaa euroa. Budjetin toteutumisaste oli sitoumusmäärärahojen osalta jo viidettä vuotta peräkkäin 100 prosenttia. Vuonna 2002 humanitaarisista avustustoimista, jotka kuuluivat yli 60 maassa toteutettaviin hankkeisiin, tehtiin 798 sopimusta [4]. Täytäntöönpanokumppaneita olivat valtioista riippumattomat järjestöt (62 prosenttia ECHOn rahoituksesta, suurin osa järjestöistä oli EU-maista), YK-perhe (27 prosenttia, suurimmat kumppanit olivat UNHCR (10,2 prosenttia(, WFP (8 prosenttia( ja UNICEF (4,7 prosenttia() ja muut kansainväliset järjestöt, lähinnä ICRC ja IFRC (7,9 prosenttia rahoituksesta). Loput 3,5 prosenttia käytettiin sopimuksiin, jotka liittyivät tekniseen apuun tai tiedottamiseen, viestintään sekä tarkastus- ja arviointitoimintaan.

[3] Päätöstyypeittäin: hätäaputoimet 1, kriisinlievitystoimet 21, kokonaissuunnitelma 10, humanitaarinen apu / Dipecho 82.

[4] Vuoden 2001 päätösten toteuttamista koskevat sopimukset mukaan lukien.

3.1. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat

3.1.1. Afrikan sarvi ja Itä-Afrikka

Sudan:

Humanitaariset tarpeet

Ihmisen aiheuttamien kroonisten katastrofien vuoksi erittäin heikossa asemassa olevat väestöt sekä Pohjois-Sudanissa (hallituksen valvonnassa olevat alueet) että Etelä-Sudanissa (opposition alueet) kokivat edelleen vakavia humanitaarisia takaiskuja aikana, jolloin rauhanprosessi näytti kehittyvän myönteisesti. Humanitaariset tarpeet olivat erittäin kiireellisiä kaikilla yhteiskunnan pääsektoreilla, kuten terveydenhoidon ja ravitsemuksen, elintarviketurvan, vesi- ja jätevesihuollon aloilla.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien, erityisesti maan sisäisten pakkosiirtolaisten (noin 4 miljoonaa koko maassa) tilanteen huononemisen estäminen on tavoite, jonka saavuttamiseksi toteutettiin monia eri toimenpiteitä edellä mainituilla sektoreilla sekä tukemalla humanitaaristen operaatioiden logistiikkaa, koordinointia, turvallisuutta jne. Tätä tarkoitusta varten Sudanin vuoden 2002 kokonaissuunnitelmassa osoitettiin 17 miljoonaa euroa operaatioihin, jotka jakautuivat tasaisesti pohjoisen ja etelän kesken ja joista vastuussa olivat neljä kumppania. Terveydenhoitoon ja ravitsemuksen kuuluvat toimenpiteet saivat suurimman osan ECHOn rahoituksesta. Hankkeiden tavoitteena oli parantaa lasten, imettävien äitien ja muiden heikossa asemassa olevien ryhmien kriittistä ravitsemustilannetta sekä lisätä ja parantaa perusterveydenhoidon saatavuutta. Erityinen tautitilanteen valvonta ja yleisimpien kuolemaan johtavien tautien ehkäisytoimet kohdistuivat tuhansiin eteläsudanilaisiin. Vaikka lopullista terveydellisiä ja ravitsemuksellisia vaikutuksia koskevaa katsausta ei vielä ole käytettävissä, nämä hankkeet vaikuttivat suoraan yli 2,5 miljoonaan ihmiseen - mukaan lukien aliravitut lapset, naiset, kotimaassaan pakkosiirtolaisina olevat, heidän vastaanottajayhteisönsä ja vanhukset. ECHOn rahoittamat vesi- ja jätevesihuoltohankkeet maan pohjoisosassa tavoittivat suoraan noin 230 000 vastanottajaa karjoineen. Etelässä taas toimenpiteiden vaikutuspiirissä oli noin 380 000 avun vastaanottajaa. Elintarviketurvaan liittyvät hankkeet olivat erityisen merkittäviä Etelä-Sudanissa, missä yli 2 miljoonalle ihmiselle on toimitettu kevyitä laitteita, työkaluja ja siemeniä ja parannettu heidän mahdollisuuksiaan saada karjaa sekä karjanhoitotuotteita. Toimenpiteitä on myös toteutettu karjaruton poistamiseksi ja muiden eläintautien saamiseksi hallintaan.

Virastojen välisen pikavetoomuksen jälkeen ECHO teki ylimääräisen avustuspäätöksen 1 miljoonan euron määrärahasta, jolla rahoitettiin humanitaarista hätäapua kiihtyneiden vihollisuuksien vuoksi sisäiseen maanpakoon Kassalan alueelle vasta saapuneille ihmisille ja hädänalaisille väestöryhmille, jotka oleskelivat siihen saakka luoksepääsemättömillä alueilla. Suurimpia rajoituksia aiheuttavat kuitenkin edelleen monilla alueilla vallitseva suuri turvattomuus ja pääsyn rajoitukset, jotka johtuvat sekä hallituksen antamista kielloista ja vuodenaikojen mukaisista ilmasto-olosuhteiden vaihteluista. ECHO on eri tasoilla esittänyt aktiivisesti vetoomuksia, jotta humanitaarista apua voitaisiin toimittaa esteettömästi hädänalaiselle väestölle.

LRRD

Hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltäminen edistyi hyvin vähän vuonna 2002. EKR-varoista rahoitettu Humanitarian Plus -ohjelma, jonka tarkoituksena oli helpottaa siirtymistä avustamisesta kehitysyhteistyöhön ja joka oli hyväksytty jo huhtikuussa 2001, ei kuitenkaan saavuttanut vielä täydellisen toteuttamisen vaihetta. Poliittisen vuoropuhelun uudelleen aktivoituminen Sudanin ja EU:n välillä vuonna 1999 on tehnyt mahdolliseksi EY:n ja Sudanin suhteiden asteittaisen normalisoinnin ja siten hankkeiden luovuttamisen pitkällä aikavälillä.

>TAULUKON PAIKKA>

Etiopia

Humanitaariset tarpeet

Vaikka joitakin akuutin tarpeen pesäkkeitä oli vielä jäljellä, Eritrean kanssa käydystä rajasodasta ja maan kaakkoisosan kuivuudesta aiheutuneet kiireellisen humanitaarisen avun tarpeet olivat vuoden loppua kohti suureksi osaksi tasaantuneet. Koillis-Somalian tilanteen jatkuva koheneminen sai aikaan, että kyseiseltä alueelta peräisin olevien pakolaisten tarpeet muuttuivat hoivan ja ylläpidon tarpeesta avustamiseen kotiinpaluussa.

Vuoden 2001 tavoin maassa raivosi laaja aivokalvontulehdusepidemia ja sateet jäivät paljon tavallista heikommiksi. Sateiden vähäisyys aiheutti vuoden loppua kohti kasvavaa huolta uuden laajamittaisen kuivuuden vaikutuksista osaan Somalin, Oromiyan ja Afarin alueista. Vaikutukset elintarviketuotantoon ja elintarvikkeiden yleiseen saatavuuteen johtivat jo valmiiksi kroonisten aliravitsemusongelmien nopeaan heikkenemiseen ja yleisen akuutin aliravitsemuksen raportoitiin joillakin alueilla nousseen jopa 29 prosenttiin. Lisäksi raportoitiin huomattavista karjan menetyksistä, joiden arvioitiin vieneen yli 40 prosenttia karjasta joillakin alueilla, kuten laiduntamiseen sekä maanviljelykseen ja laiduntamiseen keskittyneissä Afarin ja Hararghen yhteisöissä samalla, kun vesihuollon varmistamiseen liittyvät ongelmat lisääntyivät.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Vielä jäljellä olevien kuivuuden vuoksi apua tarvitsevien pesäkkeiden auttamiseksi ja aiemman hätäavun vakiinnuttamiseksi ECHO myönsi ylimääräisen 400 000 euron avustuksen vesihuollon järjestämiseen Somalin, Oromon ja Afarin alueilla sekä elintarviketurvan seuraamiseen ja ennakkovaroitusjärjestelmän luomiseen kuivuuden vaivaamalla Somalin alueella. Kun rajaselkkaus lisäksi aiheutti edelleen suojelun tarvetta, ECHO myönsi 750 000 euroa ICRC:lle yli 7 000 sotavangin ja sodan vuoksi vangittuina olevan henkilön auttamiseen. Somalialaisten pakolaisten kotiinpaluun tarpeisiin ECHO myönsi UNHCR:lle 1,6 miljoonaa euroa, jotka on käytetty 30 000 valikoidun somalialaisen pakolaisen onnistuneen kotiinpaluun järjestämiseen.

ECHO toimitti ydintehtävänsä mukaisesti 1 miljoonaa euroa aivokalvontulehdusepidemian torjumiseen, mistä 785 000 euroa osoitettiin lääkärit ilman rajoja -järjestöille niiden menestyksekkään työn rahoittamiseksi. Epidemian torjuntatoimenpiteisiin kuului 970 000 henkilön rokotukset, mikä varmisti noin 90 prosentin keskimääräisen kattavuuden epidemian vaivaamilla alueilla. Uuden laajamittaisen kuivuuden seurausten lievittämiseen osoitettiin vuoden lopulla vielä 4 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin ihmisten terveydenhuoltoa sekä aliravitsemuksesta ja vesipulasta aiheutuvia tarpeita. Tämän päätöksen edellyttämät varat otetaan ydintehtäviin varatuista määrärahoista, koska kuivuus jatkuu vuoden 2003 puolelle ja aiheuttaa uusia akuutteja tarpeita.

LRRD

Annettuaan apua rajasodasta ja kuivuudesta aiheutuneiden laajamittaisten katastrofinaikaisten ja sen jälkeisten tarpeiden lievittämiseksi sekä somalialaisten pakolaisten kotiuttamiseksi ECHO supisti asteittain toimenpiteitään suunnitelman mukaisesti vuonna 2002. ECHOn Addisin toimisto suljettiin kesäkuussa, kun myös aivokalvontulehdusepidemiaan liittyvät toimenpiteet oli saatettu päätökseen, ja valvontavastuu on nyt Nairobin aluetoimistolla. ECHOn tärkeimmistä kumppaneista noin 50 prosenttia sai jälkirahoitusta pitkän aikavälin avustusvälineistä, kuten elintarviketurvaa ja valtioista riippumattomien järjestöjen osarahoitusta varten varatuista määrärahoista. Useimmat muut kumppanit saivat varoja muilta kunnostus- ja kehitysaputoimia tukevilta rahoittajilta.

Vuoden 2002 lopulla alkaneen kuivuuden takia syntyneiden uusien ECHOn ydintehtävän mukaisten tarpeiden lievittämiseksi se on vahvistanut Nairobin aluetoimiston Etiopian auttamiseen keskittyneitä henkilöresursseja. Sekä toimenpiteiden käynnistämis- että päättämisstrategiat on sovitettu tiivisti yhteen muiden EY:n avustusvälineiden, kuten massiivisen EY:n elintarvikeavun kanssa.

>TAULUKON PAIKKA>

Eritrea

Humanitaariset tarpeet

Etiopian kanssa käydystä rajasodasta johtuvat avustustarpeet tasoittuivat suurimmaksi osaksi vuonna 2002. Vielä jäljellä olevat tarpeet koskivat 60 000 pakkosiirtolaista, jotka odottivat leireissä uudelleen asuttamista, ja Sudanissa olevia kotiinpaluuta odottavia pakolaisia.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn uusi tuki vuonna 2002 oli kaikkiaan 1,75 miljoonaa euroa, jolla varmistettiin edelleen riittävä suoja 60 000:lle pakkosiirtolaiselle, ICRC:n tarjoama suojelu 2 500 sotavangille ja sodan vuoksi vangittuna olevalle ihmiselle sekä tuki UNHCR:lle sen kotiuttaessa ensi vaiheessa yli 30 000 rekisteröityä eritrealaista pakolaista. Tästä ECHOn rahoituksesta miinavaraa koskevaan valistukseen varattuja 300 000 euroa ei käytetty kokonaan, koska hallitus huolehti mieluummin suoraan tällaisista miinoihin liittyvistä toiminnoista. Rahoitusta myönnettiin myös OCHAlle muun muassa sivutoimistojen perustamiseen Debubin ja Gash Barkan alueille LRRD:n koordinointia ja uusien kiireellisten avustustarpeiden arviointia varten.

LRRD

ECHOn vetäytyminen toteutettiin suunnitelmien mukaisesti, kun vuonna 2002 määrärahoja varattiin 1,75 miljoonaa euroa verrattuna 7 miljoonaan euroon vuonna 2001. ECHOn Asmaran toimisto suljettiin kesäkuussa 2002 ja valvonnasta vastaa nyt Nairobin aluetoimisto. Myös OCHAa rahoitettiin LRRD-prosessin tukemiseksi. ECHOn rahoitus Eritrean pakolaisten kotiuttamisen ensi vaihetta varten on yhteydessä EKR:ltä näiden pakolaisten uudelleen asuttamiseen saatuun rahoitukseen.

>TAULUKON PAIKKA>

Somalia

Humanitaariset tarpeet

Somaliassa, varsinkin sen keskisillä ja eteläisillä alueilla, ovat edelleen vallalla sisäiset konfliktit, sotapäälliköiden mielivalta ja anarkia. Maa on edistynyt hieman kohti poliittista vakautta, kun yli 13 rauhanaloitetta on epäonnistunut ja väestön suuri enemmistö elää edelleen absoluuttisessa köyhyydessä. Äärimmäinen epävarmuus ja ennakoimattomuus on romahduttanut infrastruktuurin ja yhteiskunnan palvelut. Tarpeiden kiireellisyyttä lisäävät myös epäsuotuisat ilmastonmuutokset.

Elintarviketurvaan liittyvät tarpeet ovat suuret, koska viljojen ja karjan tuotantomäärät ovat jääneet heikoiksi. Nykyinen kansanterveysjärjestelmä kärsii kaikilta osin lääkkeiden ja ammattitaitoisen henkilöstön puutteesta (0,4 lääkäriä ja 2,8 sairaanhoitajaa 100 000 henkeä kohti). Arvioiden mukaan 30 prosentilla väestöstä ei ole käytettävissään minkäänlaisia terveyspalveluja. Elinajanodote syntyessä on 47 vuotta. Vain 15,6 prosenttia yksivuotiaista on saanut täydellisen immuniteetin. Alle viisivuotiaiden lasten keskimääräinen yleinen akuutti aliravitsemusaste on Somaliassa 17 prosenttia.

Keski- ja Etelä-Somalian vedenjakelujärjestelmät ovat valtion kroonisen epävakauden ja romahduksen vuoksi tuhoutuneet kokonaan. Porakaivoista 70 prosenttia on saavuttanut suunnitellun elinkaarensa lopun ja mittavat kunnostustyöt ovat välttämättömiä. Alle 20 prosentilla väestöstä on käytettävissään turvallista juomavettä. Tuoreiden arvioiden mukaan ihmisten on tehtävä jopa 6 tunnin matka saadakseen vain 20 litraa vettä.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Rahoittajien osuuden hiipuessa ECHO on kasvattanut apunsa määrää. Vuoteen 2001 verrattuna ECHOn rahoitusapu Somalialle kaksinkertaistui 4,5 miljoonaan euroon vuonna 2002. ECHOn yleistavoitteena Somaliassa on auttaa maan turvattomasta tilanteesta ja ilmastollisista vaikeuksista kärsiviä ihmisiä pääasiassa Keski- ja Etelä-Somaliassa. Vuonna 2002 ECHO rahoitti hankkeita, jotka liittyivät akuutteihin terveydenhoidon, ravitsemuksen, elintarviketurvan sekä vesi- ja saniteettihuollon tarpeisiin. Kaikista määrärahoista 71 prosenttia osoitettiin terveydenhuollon ja ravitsemuksen alan hankkeisiin, ja näin rahoitetuilla toimenpiteillä tuettiin kokonaisvaltaista terveydenhuolto-ohjelmaa, jonka piirissä oli noin 1 000 000 somalialaista. Ohjelmaan kuului perusterveydenhuoltoa, yleissairaaloita, terapeuttista ravintoa, rokotuksia ja koleran torjuntaa. Täysin toimiva perusterveydenhoitoa tarjoava keskus (Primary Health Care Center, PHCC) perustettiin Pohjois-Mogadishuun ja kolmea sairaalaa tuettiin lääkkein sekä terveydenhoitovälinein Mogadshun pohjois- ja eteläosissa sekä Bayn alueella sodassa haavoittuneiden ja muiden potilaiden hoitoa varten. Hyvissä ajoin toteutetuilla toimenpiteillä koleraepidemia saatiin tehokkaasti kuriin Koillis-Somaliassa puhjennut epidemia mukaan lukien. Kun kuusi peräkkäistä sadekautta oli jäänyt riittämättömiksi Gedon alueella, 150 000 ihmisen auttamiseksi käynnistettiin elintarviketurvahankkeita, joiden tavoitteena oli lievittää kuivuuden vakavia seurauksia paimentolaisyhteisöille ja niiden karjoille.

Vesihuolto- ja saniteettipalvelujen alalla varoja käytettiin maaseutualueilla sijaitsevien vedenjakelupisteiden rakentamiseksi uudelleen. ECHOn rahoittamat 11 porakaivoa ja 30 käsin kaivettua kaivoa ovat hyödyttäneet 55 200 ihmistä Keski- ja Etelä-Somaliassa. Luoteis-Somaliassa toteutetut vesihuolto- ja viemäröintitoimenpiteet ovat parantaneet turvallisen veden saatavuutta 350 000 ihmiselle Hargeisan kaupunkiin vasta uudelleen asutetut pakolaiset ja pakkosiirtolaiset mukaan lukien. Osana Bossasossa puhjenneen koleraepidemian rajoittamistoimenpiteitä pakkosiirtolaisleireissä toteutettiin hygieniaolosuhteita parantava saniteettihanke.

LRRD

ECHO ja EY:n Somalian yksikkö ovat laatineet yhteisen strategian hankkeiden määrittelemiseksi ja arvioimiseksi välttääkseen mahdollisia päällekkäisyyksiä, toistoja ja erilaisia lähestymistapoja EY:n eri välineistä tuettujen hankkeiden ja muiden rahoittajien välillä. Yksiköitä kehotetaan kertomaan ehdotuksistaan Somalian avustamista koordinoivalle SACB:lle (Somalia Aid Co-ordination Body) ennen niiden toimittamista muodollisesti EY:lle, jotta päällekkäisyyksiltä ja toistoilta vältyttäisiin.

>TAULUKON PAIKKA>

Uganda

Humanitaariset tarpeet

Humanitaarinen tilanne Pohjois-Ugandassa, erityisesti Acholilandissa (Gulun, Kitgumin ja Paderin alueet) on heikentynyt useita vuosia enimmäkseen LRA-ryhmän (Lord's Resistance Army) siviiliväestöön kohdistuneiden julmien hyökkäysten aiheuttaman yleisen turvattomuuden vuoksi. Arviolta 1 000 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja elämään Ugandan armeijan suojelemissa leireissä. Acholilandin väestöstä 80 prosenttia elää tästä syystä pakkosiirtolaisleireissä. Paikallisen väestön pakkosiirrot ovat aiheuttaneet tarpeita vedenjakelu- ja saniteettipalvelujen, terveys- ja ravitsemuspalvelujen, elintarviketurvan, muiden kuin elintarvikkeiden ja entisten lapsisotilaiden suojelun/kuntouttamisen alalla.

Kitgumissa, Gulussa ja Paderissa sijaitsevien neljän sairaalan avohoito-osastojen asiakasmäärät ja lääkkeiden kulutus on lisääntynyt 40 prosenttia. Ylikansoituksen vuoksi "suojeltujen kylien" hygienia- ja saniteettiolot sekä vesihuollon heikkous lisäsivät sairauksia kuten malariaa, ripulia ja hengityselinten tulehduksia. Esimerkiksi Gulun alueen pakkosiirtolaisleireissä käymälöitä on vain 18 prosentille asukkaista ja vettä on saatavilla keskimäärin 3 litraa henkilöä kohti päivässä. Riittämättömien ja oikukkaiden sateiden vuoksi vuoden 2002 sato Kotidon, Kitgumin ja Paderin alueilla epäonnistui täysin ja noin 80 prosenttia sadosta menetettiin.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn vuoden 2002 toimissa pyrittiin noudattamaan johdonmukaista ohjelmaa alueen yleissairaalojen tukemiseksi. Eri kumppaneiden rahoitusta on osoitettu lääkintäryhmille, tärkeimpiin lääkkeisiin, generaattoreihin, vesivarastoihin ja käymälöihin Gulun, Gitgumin ja Kalongon viidessä sairaalassa sekä toimiin, joiden tavoitteena on parantaa vesi- ja jätevesihuoltotilannetta alueilla, joille pakkosiirtolaiset ovat kerääntyneet. Näiden toimenpiteiden vaikutuspiirissä oli arviolta 950 000 ihmistä. Porakaivoja tehtiin 20 ja viisi korjattiin, kuusi käsin kaivettua kaivoa saatiin valmiiksi ja rakenteilla oli 2 950 käymälää sekä 1 000 jätekuoppaa. Muita kuin elintarvikkeita jaettiin 4 800 pakkosiirtolaiselle. Koska LRA harjoittaa laajamittaista lasten sieppausta, ECHO rahoitti hanketta entisten lapsisotilaiden suojelemiseksi, kuntouttamiseksi ja yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamiseksi Kitgumin ja Paderin alueilla. Apua annettiin suoraan 1 400:lle lapselle ja välillisesti avun kohteina arvioidaan olleen 10 000 henkeä mukaan lukien perheet ja autettujen lasten lähinaapurit.

LRRD

EY:n Kampalan edustusto sovittaa ECHO:n tuen tiiviisti yhteen muiden EY:n tukivälineiden, jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien toiminnan kanssa.

>TAULUKON PAIKKA>

Kenia

Humanitaariset tarpeet

Vuosina 1999-2001 Pohjois-Kenia kärsi kolmen peräkkäisen vuoden ajan sateiden puutteesta. Kun vuoden 2001 sateet paransivat yleisesti tilannetta Keniassa ja varsinkin sen läntisillä viljelyalueilla, sademäärät pohjoisilla ja itäisillä alueilla jäivät jälleen kerran selvästi tavanomaista vähäisemmiksi ja tehokkaiden selviytymismekanismien elvyttämistä ajatellen riittämättömiksi.

Laiduntamiskelpoisen maan ja veden puute johti monien paimentolaisyhteisöjen muuttamiseen alueille, joilla olosuhteet olivat laiduntamisen kannalta edullisemmat. Aliravitsemustaso lisääntyi Wajirin, Marsabitin, Tana Riverin ja Manderan alueilla. Wajirin alueella yleinen akuutti aliravitsemus vaivasi 14,7 prosenttia väestöstä ja 2,9 prosenttia oli vakavassa tilassa. Kansanterveyspalvelut kärsivät akuutista lääkepulasta ja noin 80 000 lapsen arvioitiin olevan vaarassa kuolla aliravitsemuksen ja tartuntatautien kohtalokkaaseen yhdistelmään.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Vuonna 2002 ECHO tuki kuivuuden lievittämishankkeiden muodostamaa kokonaisvaltaista pakettia, jonka kohteena olivat ennen kaikkea pohjoisten ja koillisten alueiden paimentolaisyhteisöt. Tavoitteenaan tukea heikkoja yhteisöjä valmistautumaan tulevia kuivuuskausia varten ECHO rahoitti suurta karjanparannushanketta. Satoja eläinten terveydestä huolehtivia työntekijöitä koulutettiin rokottamaan karjaa ja torjumaan suuria eläintautiepidemioita. Vesihuollon alalla kunnostettiin yli 200 vedenjakelupistettä ja perustettiin paikallisia vesihuollosta vastaavia komiteoita.

LRRD

ECHO on asteittain lopettamassa kuivuuden seurausten lievitysohjelmaansa mutta seuraa edelleen tiiviisti humanitaarista tilannetta kentällä ja kehottaa aktiivisesti kehitysyhteistyön rahoittajia ottamaan vastuulleen pitkän aikavälin toimia.

>TAULUKON PAIKKA>

ECHO-Flight-palvelu

ECHO-Flight-palvelun kahdeksas toimintavuosi tuli täyteen. Se jatkoi tuloksellista ja kustannustehokasta humanitaaristen kuljetuspalvelujen tarjoamista Afrikan sarvessa ja naapurialueilla toteutettuihin hankkeisiin. Keskityttyään viime vuosina perinteisesti etupäässä Afrikan sarven hankkeisiin palvelu avasi vuonna 2002 reitin Nairobista Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Gomaan perustettiin kenttätukikohta. Tämä on helpottanut merkittävästi humanitaarisen henkilöstön pääsyä ja rahdin kuljetusta Kongon demokraattisen tasavallan itäosien hankkeisiin.

>TAULUKON PAIKKA>

3.1.2. Etelä-Afrikka

Angola

Humanitaariset tarpeet

Unitan johtajan Jonas Savimbin kuolema taistelussa helmikuussa 2002 ja sen jälkeinen tulitauko herättivät toiveita todellisen rauhan palaamisesta Angolaan 27 vuotta jatkuneen sisällissodan jälkeen. Pääsymahdollisuudet paranivat kuitenkin tulitauon alettua ja poistettua esiripun, joka oli kätkenyt humanitaarisen tilanteen todellisen luonteen maan niillä alueilla, jotka olivat aikaisemmin olleet luoksepääsemättömiä. Yleinen aliravitsemus ja kuolleisuusluvut ylittivät selvästi hätätilan tunnusmerkit myös Unitan entisten taistelijoiden ja heidän perheidensä keskuudessa, jotka olivat kerääntyneet eri puolilla maata sijaitseviin majoitusleireihin. Helpottunut pääsy maahan sai myös väestön joukoittain liikkeelle ja 1,5 miljoonaa sisäisessä pakkosiirtolaisuudessa ja 80 000 pakolaisina ollutta ihmistä palasi kotiin vuoden loppuun mennessä. Suurin osa heistä tuli alueille, joita puuttui tyypillisesti täysin edes vähimmäisedellytykset asuttaa heidät ja jotka olivat monissa tapauksissa raskaasti miinoitettuja. Tulitauosta huolimatta humanitaarisen avun tarve lisääntyi, kun kolme miljoonaa ihmistä oli vuoden 2002 lopussa riippuvaisia humanitaarisesta avusta.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Kun kriittisten humanitaaristen tarpeiden määrä tuli ilmi, oli myös selvää, että ECHOn rahoitus ei tulisi yksin riittämään. Hätäravitsemukseen, terveydenhuoltoon ja tärkeimpiin hätäaputarvikkeisiin sekä välttämättömiin logistiikkapalveluihin ja koordinointitoimiin alun perin varatun 8 miljoonan euron määrärahan lisäksi ECHO osoitti vielä 6 miljoonaa euroa lähes yksinomaan selviytymisen kannata välttämättömään elintarvikeapuun vasta avautuneilla alueilla Unitan majoitusalueet mukaan lukien. Tulitauon alettua ECHO omaksui toimissaan aiempaa joustavamman lähestymistavan voidakseen seurata valtavia väestön liikkeitä ja reagoida niihin nopeasti sekä jatkaakseen avun toimittamista kaikkein heikoimmille ryhmille. Humanitaarisen yhteisön toimintaa kokonaisuudessaan vaikeuttivat edelleen erittäin heikko lento- ja tieliikenneinfrastruktuuri sekä maamiinojen suuri määrä. Räjähtävät miinat ovat aiheuttaneet monia kuolemantapauksia ja loukkaantumisia - uhrien joukossa myös humanitaarisia työntekijöitä - ja jättäneet jälleen tuhansia ihmisiä avun ulottumattomiin. Vuoden 2002 loppuun mennessä ECHOn vuoden mittaan rahoittamista sopimuksista 42 prosenttia oli saatettu päätökseen ja useimmat jäljellä olevista oli tarkoitus päättää viimeistään maaliskuussa 2003. Nämä hankkeet ovat auttaneet tasapainottamaan ravitsemustilannetta, pelastamaan satoja nuoria ihmishenkiä, luomaan uudelleen perusterveydenhuollon järjestelmiä alueilla, joilla niitä ei ole ollut jopa neljään vuoteen. Lisäksi niillä on toimitettu yli 225 000 ihmiselle hätäaputarvikkeita kuten huopia, keittiövälinesarjoja ja väliaikaisia suojia.

LRRD

Tulitaukosopimuksen tultua voimaan kehitysyhteistyön pääosasto, EuropeAid-yhteistyötoimisto (AIDCO) ja ECHO laativat toimintasuunnitelman (125 miljoonaa euroa) tukeakseen rauhanprosessia nopeuttamalla nykyisten avustus- ja kunnostusohjelmien toteuttamista. Toimintasuunnitelmalla ohjattiin - tai suunnattiin uudelleen - EY:n kaikentyyppisiä rahoitusmuotoja humanitaarisen kriisin lievittämiseen ja uudelleen asuttamisen alkuvaiheen tukemiseen. Elokuussa hyväksyttiin myös hätäapuohjelma (30 miljoonaa euroa EKR:n varoista) joukkojen kotiuttamisen ensi vaiheiden tukemiseen. Tämä hätäapuohjelma täydentää ECHO:n toimia Angolassa.

Maakohtaisessa strategia-asiakirjassa, joka on laadittu 9. Euroopan kehitysrahastoa varten, tunnustetaan LFFD:n keskeinen rooli, kuten Angolaa koskevasta toimintasuunnitelmasta käy ilmi. Tästä syystä ECHO pyrkii vetäytymään alueilta, joilla edellytetään kestävämpiä toimenpiteitä, määrittelemään kehitysyhteistyöjärjestöille siirrettävät hankkeet ja toteuttamaan siirrot mahdollisimman pian ja keskittymään ydintehtäväänsä ihmishenkiä pelastavien toimenpiteiden toteuttajana.

Angola, Zimbabwe, Sambia ja Malawi

Humanitaariset tarpeet

Heinäkuussa 2002 Yhdistyneet Kansakunnat esitti vetoomuksen 611 miljoonan Yhdysvaltain dollarin avustusten saamiseksi eteläisen Afrikan tukemiseen. Noin 13 miljoonaa ihmistä kärsi akuutista elintarvikepulasta, taudeista, köyhyyskierteestä, vesipulasta, heikoista saniteettioloista ja peruspalvelujen jatkuvasta heikkenemisestä. Vetoomuksella pyydetystä määrästä 511 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli 84 prosenttia koski elintarvikeapua ja loput oli tarkoitettu muuta kuin elintarvikeapua käsittävään kiireelliseen humanitaariseen apuun. Erityisen vaikea tilanne oli Lesothossa, Malawissa, Mosambikissa, Swazimaassa, Sambiassa Zimbabwessa.

Vaikka YK:n vetoomus koski pääasiassa elintarvikkeiden tarvetta alueella, oli luonnollisesti selvää, että sen ainoa ongelma ei ollut kuivuudesta johtuva elintarvikepula. Pitkään jatkunut talouden heikkeneminen, huonot politiikat ja luonnollisesti HIV/AIDS-epidemian dramaattinen leviäminen nopeuttivat kaikki monimutkaisen ja pitkittyneen kriisin syntymistä. Jo joka kolmannella aikuisella on HIV/AIDS-tartunta. Elinajanodote syntyessä oli vuonna 1998 laskenut ainakin 20 vuodella useimmissa alueen maissa ja Malawissa, Swazimaassa, Sambiassa ja Zimbabwessa se oli pudonnut alle 40 vuoteen. Kaikista Aidsin aiheuttamista kuolemantapauksista vuonna 2001 joka kuudes tapahtui Lesothossa. Mosambikissa, Swazimaassa, Sambiassa tai Zimbabwessa.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Jo alueen humanitaarisista tarpeista kertovien ensimmäisten merkkien perusteella ECHO oli sitonut vuoden 2000 alkupuoliskolla 6,5 miljoonan euron määrärahat Malawille, Sambialle ja Zimbabwelle annettavaa hätäapua varten. Tuella rahoitettiin erityisesti ravitsemustilanteen seurantaan, kouluruokailuun, täydennyselintarvikkeisiin, terapeuttiseen ravitsemukseen ja terveydenhoitoon liittyviä toimia. Lisämääräraha, jonka määrä oli 1 miljoona euroa, osoitettiin Madagaskarin kiireellisten heinäsirkkaongelmien torjumiseen.

Vastauksena YK:n vetoomukseen ECHO antoi käytettäväksi syyskuussa 2002 vielä 30 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla tuettiin toimia Zimbabwessa (13,7 miljoonaa euroa), Sambiassa (9 miljoonaa euroa), Malawissa (2,7 miljoonaa euroa), Swazimaassa (1,4 miljoonaa euroa) ja Angolassa (2 miljoonaa euroa) Rahoituksella voitiin laajentaa huomattavasti Zimbabwen ja Swazimaan kouluruokailua, parannettiin ravitsemustasoa ja saatiin lisäksi lapset jatkamaan koulunkäyntiä. ECHO tukee YK:ta ja OCHAa suoraan myös humanitaarisen avun koordinoinnissa. Maailman elintarvikeohjelma (WFP) saa tukea logistisena apuna ja valvontana, jolla varmistetaan elintarvikkeiden jakelun poliittinen puolueettomuus. Sambiassa tuetaan toimenpiteitä pakolaisleireillä ja noin 300 000:n Angolasta tulleen pakolaisen kotiuttamisvalmisteluja. Angolassa ECHOn tuella edistetään toimia vasta avautuneilla alueilla tukemalla kauhistuttavia miljoonien pakkosiirtolaisten ja kotimaahansa palaavien pakolaisten jälleenasuttamistehtäviä.

Syyskuussa 2002 ECHO myös lähetti Nairobin aluetoimistosta Harareen yhden johtavan teknisen asiantuntijan tukemaan toimia ja perustamaan sinne ECHOn toimiston. Marraskuussa ECHO nimitti pysyvän teknisen asiantuntijan Harareen ja saattoi päätökseen paikallisen henkilöstön palkkaamisen. Vuoden 2003 suunnitelmissa on tämän toimiston laajentaminen alueen kasvavien toimien tukemiseksi.

Vaikka ECHOn toimenpiteiden täydellisten vaikutusten arviointi on liian aikaista, on selvää, että ECHOn tuella on ollut jo tähän mennessä elintärkeä henkiä pelastava merkitys.

LRRD

ECHOn eteläiselle Afrikalle antama apu täydentää eteläisen Afrikan tukemiseen osoitettuja EKR:n määrärahoja, esimerkiksi aikaisemmista EKR:n määrärahoista Zimbabwen hyväksi myönnettyjä varoja, jotka on nyt osoitettu yksinomaan suoraan Zimbabwen väestöä hyödyttävään toimintaan. Elintarvikeavusta hätätilanteissa vastaavien muiden komission yksiköiden kanssa on käyty lisäksi yksityiskohtaisia ja usein toistuvia keskusteluja, joilla varmistetaan, että ECHOn tuki täydentää näitä alueen muita tukimuotoja.

>TAULUKON PAIKKA>

3.1.3. Keski-Afrikka

Kongon demokraattinen tasavalta

Humanitaariset tarpeet

Kongon demokraattisessa tasavallassa ECHO kohtasi kansakunnan, jonka Mobutun aikana vuosikymmenet jatkunut korruptio ja huono hallinto olivat jo rakenteellisesti köyhdyttäneet ja jonka oli myös taisteltava kahden peräkkäisen sisällissodan kasautuneita seurauksia vastaan. Yhdysvaltalaisen valtioista riippumattoman International Rescue Committee -järjestön tutkimus osoitti, että "ylimääräinen kuolleisuus" oli 33 kuukaudessa elokuusta 1998 huhtikuuhun 2001 vaatinut Itä-Kongossa kaikkiaan 2,5 miljoonaa uhria. International Rescue Committeen mukaan kuitenkin vain noin 14 prosenttia "ylimääräisestä kuolleisuudesta" johtui suoraan väkivallasta. Loput oli aiheuttanut elinolosuhteiden ja sosiaalipalvelujen jatkuva heikkeneminen useiden vuosikymmenten aikana. Vuonna 2002 kongolaiset eivät kuolleet luoteihin eivätkä machete-veitsien aiheuttamiin haavoihin, vaan malariaan ja aliravitsemukseen, koska elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelumekanismit olivat pysähtyneet ja perusterveydenhuoltoa ei ollut.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Humanitaariset toimien kannalta tarpeet hyödyllistä jaotella (a) pitkään jatkuneista kriiseistä ja rauhoittuneesta "suuresta sodasta" johtuviin kroonisiin/akuutteihin tarpeisiin sekä (b) akuutteihin / erittäin kiireellisiin tarpeisiin, jotka johtuvat jatkuvista "pikkusodista". Kroonisiin tarpeisiin liittyvien ensisijaisten humanitaaristen tavoitteiden avulla oli tarkoitus perustaa uudelleen tai vakiinnuttaa kestävä, tehokas ja kaikkien väestöryhmien käytettävissä oleva perusterveydenhoitojärjestelmä sekä tarjota terapeuttisia täydennyselintarvikkeita aliravitsemuksesta kärsiville lapsille sekä lyhytaikaista elintarviketurvaa parantavaa apua heidän perheilleen. Akuuttien / erittäin kiireellisten tarpeiden tyydyttämiseksi ECHO keskittyi "suurten tappajien" muodostaman välittömän uhan torjumiseen tuhkarokkorokotuskampanjoin ja klassisin hätäaputoimenpitein malariaa, koleraa ja aliravitsemusta vastaan.

Kaikki Kongon demokraattista tasavaltaa koskevassa vuoden 2002 yleissuunnitelmassa vahvistetut ECHOn humanitaariset tavoitteet saavutettiin menestyksekkäästi ja yleissuunnitelmaa varten varattu koko 32 miljoonan euron määrä käytettiin kokonaisuudessaan. Toiminnallisiin (alakohtaisiin) tavoitteisiin kuuluvaa perusterveydenhuoltoa tarjottiin vuoden aikana 18 kumppanin avulla noin 105:ssä Kongon 306:sta terveydenhoitopiiristä. Noin 2,7 miljoonaa potilasta hoidettiin ECHO:n tukemissa terveyskeskuksissa, joihin toimitettiin lääkkeitä, välineitä, teknistä ja logistista tukea, puhdasta vettä ja vaatteita. Kymmenen muuta kumppania antoi kokonaisvaltaista apua ravitsemuksen, elintarvikeavun ja kiireellisen elintarviketurvan aloilla ja tämän toiminnan piiriin konfliktialueilla kuului noin 375 000 kongolaista. ECHO tuki myös tiettyjen kansainvälisten järjestöjen erityistehtäviin ja edisti erityisen aktiivisesti koordinointia sekä OCHA:n johtavaa tehtävää heinäkuisessa rahoittajien yhteisen arviointihankkeen toteuttamisessa.

Yleissuunnitelmassa olevien toimien lisäksi ECHO myös reagoi nopeasti 17. tammikuuta tapahtuneeseen Goman tulivuorenpurkaukseen. ECHOn kenttähenkilöstö oli paikalla 48 tunnissa ja 5 miljoonan euron lisäavustuspaketti hyväksyttiin välittömästi. Hätävedenjakelupisteitä perustettiin kahdessa päivässä ja välttämättömien avustustarvikkeiden perhepaketteja jaettiin noin 100 000:lle ihmiselle. Gomaan johtavat tärkeimmät yhdystiet raivattiin, kunnallinen vesijohtojärjestelmä kunnostettiin pikaisesti ja ilmaista terveydenhoitoa tarjottiin kaikille tarvitseville kolmen kuukauden ajan. Myös 3 000 hädänalaiselle perheelle (15 000 ihmiselle) annettiin edellytykset rakentaa uudelleen laavan tuhoamat kotinsa.

UNHCR:n hätäapupyynnön mukaisesti tehtiin vielä päätös 1,1 miljoonan euron myöntämisestä vuoden loppuun mennessä, jotta vältyttäisiin hoitoa, suojaa ja ylläpidon 60 000:lle Angolan pakolaiselle tarjoavien leirien sulkemiselta.

LRRD

Ensimmäinen mittava LRRD-luovutus vuoden 2002 alkupuolella koski uudelleen asuttamisohjelmaa, jonka ECHO oli aloittanut pilottihankkeena vuonna 2000 Pohjois-Kivun Masisin alueella. Kyseinen alue on perinteisesti ollut erittäin tuottava, mutta jäi etnisten selkkausten jalkoihin ja sen väestö joutui sankoin joukoin pakkosiirtolaisuuteen. Yli 7 miljoonaa euroa osoitettiin PAR-ohjelmaan (Programme d'Appui à la Réhabilitation) Lomén sopimuksen 225 artiklan mukaisina varoina. Luovutusten toinen "erä" koski terveydenhoitosektoria. Noin 31 ECHOn Pohjois-Kivun ja Orientalen alueilla tukemaa terveydenhoitopiiriä siirtyi kehitysyhteistyön pääosaston / AIDCO:n haltuun 9 miljoonan euron rahoituksella PATS-ohjelman (Programme d'Appui Transitoire à la Santé) ja Lomén sopimuksen 225 artiklan mukaisista määrärahoista. Goman 17. tammikuuta tapahtuneen tulivuorenpurkauksen jälkitilanteessa AIDCO käynnisti pikaisesti avustushankkeen, joka toimi yhteistyössä paikallisen ECHO-tiimin kanssa 4 miljoonan euron määrärahalla (Lomén sopimuksen 255 artikla) yhteiskunnan infrastruktuurin kunnostamiseksi ja lomitti toimensa ECHOn hätätilavaiheessa tekemään työhön.

>TAULUKON PAIKKA>

Burundi

Humanitaariset tarpeet

Burundi on osallisena Suurten järvien alueen jo useita vuosia ratkaisemattomana jatkuneessa alueellisessa selkkauksessa. Burundin selkkauksella on ennen kaikkea omat sisäiset juurensa, jotka johtuvat lähinnä tutsien ja hutujen välisiin etnisiin kiistoihin. Sisällissota alkoi vuonna 1993, jolloin Burundin ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti murhattiin. Sota jatkuu edelleen huolimatta elokuussa 2000 allekirjoitetusta rauhansopimuksesta ja siirtymäajan hallituksen perustamisesta vuonna 2002 samalla, kun kolme kapinallisryhmää tekivät keskinäiset tulitaukosopimukset. Tilanne maassa ei parantunut vuonna 2002 ja kapinallisryhmien sekä armeijan/hallituksen väliset taistelut jatkuivat. Väestön pakkosiirtolaisuus ja pakolaisvirrat naapurimaihin sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten infrastruktuurien tuhoutuminen ovat välitöntä seurausta tämän selkkauksen vaikutuksista siviiliväestöön.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn tavoitteena Burundissa oli vaaraan joutuneen väestön (pakkosiirtolaiset, hädänalaiset ihmiset, orvot, perheitään elättävät naiset, kotiin palaavat ihmiset) humanitaaristen perustarpeiden täyttäminen. Tämä tavoite saavutettiin menestyksekkäästi 20 kumppanin kanssa tehdyn yhteistyön avulla. ECHOn toimenpiteet kiireellisissä avun tarvetta koskevissa tapauksissa kohdistuivat lähinnä perusterveydenhuollon, elintarviketurvan, turvallisen juomaveden, saniteettipalvelujen ja ravitsemuksellisen kuntoutuksen alaan. Tavoitteeseen pyrittiin toimittamalla välttämättömiä lääkkeitä ja lääkintäpalveluja alueille, joilla hoidon saanti oli äärimmäisen vaikeaa tai mahdotonta. Elintarvikekriisin aikoina selkkauksen vaikutusalueille perustettiin myös ravitsemusohjelmia. Toimenpiteiden avulla toimitettiin turvallista juomavettä ja perussaniteettivälineitä pakkosiirtolaisille kaikkialla maassa. ECHO lievitti äkillisiä kriisitilanteita kuten väliaikaista pakkosiirtolaisuutta epävakailla alueilla Burundin itäisissä ja eteläisissä maakunnissa ja Bujumburan maaseutualueilla) sekä toimi välittömästi epidemioiden torjumiseksi (aivokalvontulehdus, kolera). Arviolta 2 miljoona ihmistä on hyötynyt ECHOn rahoittamista toimista.

LRRD

LRRD-prosessi eteni vuonna 2002 erityisesti Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitettujen ohjelmien osalta ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa erityisesti siksi, että monia uusia kunnostus- ja kehitystoimia on aloitettu uudelleen Burundin rauhanprosessin ja jälleenrakennustoiminnan vauhdittamiseksi. Maan tilanteen jatkuva epävakaus on edelleen esteenä ECHO:n toiminnan luovuttamiselle.

>TAULUKON PAIKKA>

Tansania

Humanitaariset tarpeet

Tansaniassa on suuri naapurimaista tullut pakolaisväestö, jonka elämä on lähes täysin humanitaarisen avun varassa. Vuoden 2002 alussa maassa oli 495 000 Burundista, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Ruandasta tullutta pakolaista, jotka asuivat UNHCR:n suojelemina Länsi-Tansanian 14 leirissä. Tämä pakolaisväestö kasvoi vuoden 2002 aikana 20 000:lla. Vaikka yritykset saattaa rauhansopimuksia voimaan jatkuivat, useimmat pakolaisista eivät kyenneet palaamaan kotiin samalla, kun pakolaisten omaehtoinen toiminta ja sulautuminen väestöön on kielletty Tansanian laissa. Humanitaariset tarpeet käsittivät elintarvikkeita, vettä, suojia, suojelua ja terveydenhoitoa.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn päätavoitteena oli jatkaa tukea, jota se oli antanut jo usean vuoden ajan tähän "hoitoa ja ylläpitoa" tarjoavaan toimintaan lievittääkseen pitkittynyttä kriisiä, jota monet rahoittajat eivät enää lukeneet kuuluvaksi ensisijaisiin kohteisiinsa. ECHOn Tansanian yleissuunnitelman 2002 tavoitteiden saavuttamiseen käytettiin 27 miljoonaa euroa, jotka osoitettiin kansainvälisille kumppaneille kuten IFRC:lle, UNHCR:lle, UNICEFille ja WFP:lle. Kaikille kumppaneille osoitetut määrärahat sidottiin kokonaan. Ohjelmia tuettiin elintarviketuen, logistiikan, vesihuollon, saniteettipalvelujen, terveydenhuollon, ravitsemuksen, suojien ja suojelun alalla. Tästä toiminnasta hyötyivät yli 500 000 pakolaista ja ECHO oli UNHCR:n Tansanian pakolaisohjelman suurin yksittäinen rahoittaja. Myös jatkuvan seurannan tavoite saavutettiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin burundilaisten pakolaisten kotiuttamiseen, joka alkoi maaliskuussa 2002, jotta toimenpide sujuisi humanitaaristen turvallisuuden, arvokkuuden ja vapaaehtoisuuden periaatteiden mukaisesti. Vaikka burundilaisia palasi vuoden mittaan yli 50 000 (spontaanisti tai järjestetysti), Burundissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa jatkuvat väkivaltaisuudet aiheuttivat uusien pakolaisten siirtymistä Tansaniaan. Vaikka suurin osa ruandalaisista pakolaisista (yli 20 000)palasi odottamatta vuoden 2002 loppuun mennessä, UNHCR:n hoitamiin Länsi-Tansanian leireihin rekisteröityjen pakolaisten kokonaismäärä kasvoi vuoden mittaan. ECHO huolehti asemaltaan heikkojen ryhmien suojelusta hankkeilla, joiden kohteena ovat lapset tai jotka liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

LRRD

Joitakin hankkeiden liittämisiä onnistuttiin toteuttamaan vuonna 2002 pakolaisalueiden tukemista koskevan erityisohjelman (Special Programme for Refugee-Affected Areas, SPRAA, 22 miljoonaa euroa vuosille 1997-2003) ja Cotonoun sopimuksen 73 artiklan (entinen Lomén sopimuksen 255 artikla, 4 miljoonaa euroa joihinkin pitkäaikaisilla leireillä järjestettyihin koulutus-, ympäristö-, terveydenhoito ja vesi-/saniteettihankkeisiin) mukaisten toimien avulla. Lisäksi päästiin sopimukseen joidenkin ECHOn rahoittamien elintarvikeapuhankkeiden siirtämisestä AIDCOn hallinnoiman elintarviketurvavälineiden piiriin.

>TAULUKON PAIKKA>

3.1.4. Länsi-Afrikka

Sierra Leone - Guinea - Liberia

Humanitaariset tarpeet

Nämä Manojoen unionin muodostavat kolme maata ovat viimeiset 12 vuotta kärsineet sodasta ja levottomuuksista. Alueen humanitaariset ongelmat ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja kehityksellä yhdessä maassa on usein suora vaikutus molempiin muihin. Lisäksi noin 700 000 ihmistä oli jossain vaiheessa pakkosiirtolaisina omassa maassaan (500 000 Sierra Leonessa, 250 000 Liberiassa ja 50 000 Guineassa). Levottomuuksien keskipiste on ollut siirtymässä Liberiasta Sierra Leoneen.

Syyskuun 2000 lopulta alkaen noin 75 000 sierraleonelaista pakolaista oli palannut Sierra Leoneen (UNHCR). Näistä 58 000 paluumuuttajaa aiheutti huolta, eli oli humanitaarisen avun tarpeessa. Näiden entisten pakolaisten uudelleen asuttamista pidettiin ensisijaisena humanitaarisena tavoitteena ja maalle suurena haasteena.

Guinean humanitaarinen tilanne on ollut suhteellisen vakaa, vaikka Forestieren alueella on esiintynyt epävakaita kausia. Vuoden 2002 alussa Guineassa oli vielä 180 000 pakolaista. Heistä 65 000 asui HCR:n hallinnoimissa leireissä (50 000 sierraleonelaista ja 15 000 liberialaista), mutta noin 50 000 sierraleonelaista ja 65 000 liberialaista asui leirien ulkopuolella.

Liberian pakkosiirtolaiset olivat erittäin vaikeassa asemassa. Paikallinen sosiaalinen verkosto, jota vuosia kestäneet taistelut ja epävakaus olivat heikentäneet, ei kyennyt selviytymään Lofan maakunnassa uudelleen alkaneita taisteluja paenneiden vielä 38 000:n pakkosiirtolaisen aiheuttamasta ylimääräisestä taakasta. Nämä pakkosiirtolaiset asettuivat Bongin, Grand Cape Mountin ja Gbapoloun maakunnissa sijaitseviin leireihin. Lisäksi Liberian pakolaisleireissä asui noin 35 000 Sierra Leonesta tullutta pakolaista.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO täytti humanitaarisia tarpeita noudattaen alueellista lähestymistapaa, johon kuului 17 miljoonan euron kokonaissuunnitelma. Sen kohteena oli neljä eritasoista apua tarvitsevien ihmisten ryhmää (pakolaiset, paluumuuttajat, pakkosiirtolaiset ja vastaanottajayhteisöt). ECHO tarjosi kokonaisvaltaista tukea (joka käsitti terveydenhoitopalveluja, vesihuoltoa ja saniteettipalveluja, ravitsemusta ja suojaa sekä muita kuin elintarvikkeita). Lisäksi tuettiin humanitaarisen tietokannan ja karttatietojärjestelmän luomista, elintarvikkeiden jakelua ja humanitaaristen perusperiaatteiden edistämistä. ECHOn humanitaariset tavoitteet saavuttaminen onnistui ja tarkoitukseen varattu 17 miljoonan euron paketti käytettiin kokonaan. Hankkeita näissä kolmessa maassa toteuttivat 21 kumppania, joihin kuuluu YK:n järjestöjä, kansainvälisiä valtioista riippumattomia järjestöjä ja ICRC.

Sierra Leonessa ECHO tuki neljän alueellisen sairaalan ja 56:n perusterveydenhoitoyksikön toimintaa kokon maan käsittävän laajennetun rokotusohjelman toteuttamista ja tutkimusta, jolla arvioitiin malarian klorikiiniresistenssiä. Lisäksi porattiin tai kunnostettiin toista sataa vedenjakelupistettä ja pakkosiirtolais- sekä pakolaisleireihin rakennettiin 3 000 käymälää ja yli 50 suihkua ja peseytymisaluetta. Keskeisiä muita kuin elintarvikkeita ja suojanrakennusmateriaaleja jaettiin kotiseutunsa jättämään joutuneille imisille (yli 30 000 huopaa ja makuualustaa, 50 000 keittiövälinesarjaa, kanistereita, 30 000 saippuapalaa ja 700 kappaletta 200 neliömetrin muovikalvorullia).

Guineassa ECHOn varoilla tuettiin kokonaisvaltaisen perusterveydenhoidon tarjoamista ja vesihuolto- sekä saniteettipalveluohjelmaa, joiden kohteena Boréahin, Nonahin, Laïnén ja Kouankanin leireillä oli arviolta 37 000 pakolaista. Muihin kohteisiin rakennettiin vielä 75 kaivoa ja 300 käymälää. Myös Guéckédoun prefektuurin väestö (200 000 henkeä) sai käyttöönsä perusterveydenhoitopalvelut ja noin 7 000 lapselle sekä 500 raskaana olevalle naiselle toimitettiin täydennysravintoa. Keltakuume-epidemian puhjettua Conakryssä ECHO osallistui 1,5 miljoonalle ihmiselle tarkoitetun hätärokotuskampanjan toteuttamiseen. Tämän toimenpiteen toteutti Maailman terveysjärjestö WHO.

Liberiassa ECHOn rahoittamat kumppanit ruokkivat 150 aliravitsemuksesta pahoin kärsivää lasta terapeuttisissa ravitsemiskeskuksissa ja toteuttivat ohjelmaa 50 000 ihmistä uhanneen koleraepidemian torjumiseksi. Pakkosiirtolaisleireihin rakennettiin myös kymmenen vedenjakelupistettä, 200 käymälää ja yhtä monta peseytymisaluetta. ICRC:n suojeluohjelman kohteena oli 100 000:n vaikeassa asemassa olevan ihmisen yhteisö.

Vuoden lopulla (20. joulukuuta 2002) osoitettiin 2 miljoonan euron lisärahoitus UNHCHR:n tukemiseen Sierra Leonesta palaavien pakolaisten kotiuttamisessa ja humanitaaristen peruspalvelujen tarjoamiseen Sierra Leonessa oleville liberialaisille pakolaisille.

>TAULUKON PAIKKA>

LRRD

ECHOn LRRD-toiminnot vuonna 2002 käsittivät lähinnä valmisteluja - yhdessä kehitysyhteistyön pääosaston ja AIDCOn kanssa - kahden Sierra Leonen LRRD:n kannalta keskeisen EY:n rahoittaman kunnostus- ja kehitysohjelman käynnistämistä varten. Ohjelmat ovat 200 000 pakolaisen uudelleen asuttamista ja sopeuttamista koskeva SLRRP (Resettlement and Reintegration Programme) sekä terveysalaa tukeva HSSP (Health Sector Support Programme). Näiden kahden ohjelman aloittaminen marraskuussa 2002, teknisen avustajan saapuminen terveysministeriöön ja LRRD:stä vastaavan nuoren asiantuntijan palkkaaminen edustustoon merkitsevät, että EY:n LRRD:n toteuttaminen on edistynyt hyvin Sierra Leonessa.

Guineassa ECHO luovutti komission yksiköille joitakin elintarviketurvaan liittyviä ohjelmia, jotka eivät kuuluneet sen ydintehtävään. Joulukuusta 2002 alkaen kehitysyhteistyön pääosasto / AIDCO ovat ottaneet vastaan kaksi ECHO aiemmin rahoittamaa hanketta (kuudennen ja seitsemännen EKR:n varoista) ja yksi muu hanke kuuluu valtioista riippumattomien järjestöjen yhteisrahoitukseen varattuun budjettikohtaan.

Liberiassa kehitysyhteistyön pääosasto / AIDCO ja ECHO noudattavat jatkumo-lähestymistapaa, jossa molempien yksiköiden ohjelmat täydentävät toisiaan. Kehitysyhteistyön pääosasto / AIDCO jatkavat hätätilan jälkeisten hankkeiden rahoittamista kahdeksannen EKR:n varoista (25 miljoonaa euroa kahdessa vuodessa) terveydenhoito-, vesihuolto- ja ravitsemusaloilla. ECHO täydentää tätä osuutta keskittämällä toimenpiteensä kotiseutunsa jättämään joutuneiden ihmisten auttamiseksi Monroviassa ja sen ympäristössä.

Norsunluurannikko

Norsunluurannikolla syyskuussa 2002 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen tehtiin päätös 1,5 miljoonan euron hätäavusta. Tätä avustusta käytettiin ja käytetään edelleen useiden terveydenhuollon rakenteiden tukemiseen ja täydennyselintarvikkeisiin heikossa asemassa oleville perheille.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. Balkan, uudet itsenäiset valtiot, eteläinen Välimeren alue

3.2.1. Balkan

Serbia

Humanitaariset tarpeet

Vuoteen 2002 mennessä Serbian tilanne oli kehittynyt kriisin jälkeiseen vaiheeseen. Kiireellisiä tarpeita oli kuitenkin edelleen ja tilannetta heikensivät köyhyyden lisääntyminen ja pakolaisten (377 000) sekä pakkosiirtolaisten (187 000) määrä, joka pysyi merkittävänä.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO jatkoi asteittaista vetäytymistä maasta, mutta toteutti vielä mittavaa 37,5 miljoonan euron toimenpidettä, jonka kohteena olivat pääasiassa pakolaisista ja pakkosiirtolaisista koostuvan asemaltaan kaikkein heikoimman väestönosan välittömät humanitaariset tarpeet.

ECHOn vuoden 2002 toiminnan keskeiset tavoitteet jakautuivat kolmeen pääryhmään. Ensimmäinen oli haavoittuvien pakolaisten, pakkosiirtolaisten ja joidenkin erityisen vaikeassa asemassa olevien henkilöiden peruselinolosuhteiden ylläpitäminen talvella 2002-2003. Toiseksi ECHOn terveydenhoidollisten ja psykososiaalisten ohjelmien vakiinnuttaminen ja loppuun saattaminen tarjoamalla lääkinnällisiä perustarvikkeita ja kuntoutusta sekä samalla koulutusta. Kolmas ryhmä koostui pakolaisille tarjottavien kestävien ratkaisujen edistämisestä. Ratkaisujen tavoitteena oli antaa pakolaisille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet sopeutua yhteiskuntaan. ECHO jatkoi myös rahoitusta pakolaisten kestävän paluun edistämiseksi Bosnia ja Hertsegovinaan sekä Kroatiaan. Mahdollisille kotiin palaajille annettiin mahdollisuus tutustumiskäynteihin, oikeudellista apua ja kuljetuspalveluja.

ECHOn Serbian hyväksi vuonna 2002 tekemien kahden päätöksen kokonaismäärä oli 37,5 miljoonaa euroa ja niiden perusteella tehtiin 47 sopimusta. Niistä 25 on jo saatettu päätökseen. Peruselintarvikkeita ja hygieniatuotteita toimitettiin kertomuskaudella noin 115 000 ihmiselle. Tukea on annettu 1 200:lle pakolaisperheelle rakennustarvikkeina ja tavara-avustuksina, jotka edistävät pysyvää asettautumista Serbiaan. Erittäin heikossa asemassa olevat 150 iäkästä pakolaista asutetaan kunnostettuihin pitkäaikaishoitopaikkoihin. Lähes 1 000 henkilöä on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta käydä tutustumassa kotimaahansa Kroatiaan voidakseen päättää, haluavatko he palata sinne pysyvästi.

Pakkosiirtolaisille on jatkettu 50 000 henkilön tarpeisiin mitoitettua keskeytymätöntä elintarvikkeiden ja hygieniatuotteiden jakelua. Yksityismajoitukseen on sijoitettu 110 pakkosiirtolaisperhettä ja 51 vastaanottokeskusta on kunnostettu.

Kaikkiaan 98 000 erityisen kipeästi sosiaaliavun tarpeessa olevaa henkilöä tuettiin toimittamalla heille hygieniatarvikkeita tai ateriapalveluja. Vastaanottokeskuksissa ja muuten heikossa asemassa oleville 28 000:lle ihmiselle toimitettiin lämmitystarpeita, jotta he selviytyisivät talven yli.

Terveyssektorille myönnetty 6,5 miljoonan euron avustus hyödytti koko serbiväestöä, koska sillä rahoitettiin maanlaajuista perusterveydenhuolto-ohjelmaa. Erityisesti painotettiin romaniväestöä varmistamalla, että terveydenhoitopalvelut olivat myös sen ulottuvilla.

LRRD

LRRD-prosessia pyrittiin tukemaan kaikilla sektoreilla varmistamalla koordinointi kansallisten viranomaisten, muiden rahoittajien ja Euroopan jälleenrakennusviraston kanssa samoin kuin paluuta Bosniaan ja Kroatiaan edistävien komission ohjelmien kanssa. On liian aikaista päätellä, mitä tuloksia ECHOn toimista KRRD:n edistämiseksi on, koska monet hankkeet ovat vielä kesken. Terveydenhoitoalan näkymät ovat hyvät, koska Euroopan jälleenrakennusvirasto on suunnitellut 9,5 miljoonan euron tukea vuodelle 2003 perusterveydenhoidon vahvistamiseksi entisestään. Virasto aikoo tukea terveydenhuoltopolitiikan kehittämistä. Tähän toimintaan olisi hyvä liittää myös ECHOn kumppaneita kuten UNICEF tai WHO, jotka toimivat myös ministeriön neuvonantajina. Tuloja tuottavat toiminnot ja ammatillinen koulutus saattavat tarjota myös muita mahdollisuuksia. ECHO etsii liittämismahdollisuuksia myös vuonna 2003.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia - Kosovo

Humanitaariset tarpeet

Humanitaarisesta näkökulmasta EJTM:n/Kosovon tärkeimmät tarpeet vuonna 2002 liittyivät vuoden 1999 selkkauksen jälkitilanteeseen ja koskivat Kosovossa olevia pakolaisia, pakkosiirtolaisia, kotiin palanneita ja muita heikossa asemassa olevia konfliktialueiden asukkaita.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO osoitti vuonna 2002 EJTM:lle/Kosovolle 5,5 miljoonaa euroa, jolla oli rahoitettiin perustukea pakkosiirtolaisille, pakolaisille, vähemmistöille ja muille heikossa asemassa oleville ryhmille sekä edistettiin kestäviä ratkaisuja ja siirtymistä kohti rakenteellisia kehitysyhteistyötoimia. EJTM:ssä ECHO auttoi kattamaan vastaanottajaperheissä asuvien pakkosiirtolaisten, konfliktialueilla heikossa asemassa olevien asukkaiden ja vastaanottokeskuksissa asuvien ihmisten peruselintarviketarpeet. Muiden kuin elintarvikkeiden osalta vastaanottajaperheille toimitettiin hygieniatarvikepaketteja ja konfliktialueiden perheille, kouluille ja perusterveydenhoitoyksiköille toimitettiin polttopuita. Koulujen ja perusterveydenhoitoyksiköiden kiireellinen kunnostaminen jatkui vuonna 2002 ja samoin jatkettiin vedenjakelu- ja saniteettialan toimenpiteitä. Sosiaalisektorin yhteisöpalveluja ja luottamusta lisääviä toimenpiteitä toteutettiin Tetovossa, Kumanovossa ja Skopjessa. EJTM:ssä oli edelleen vähän yli 3 000 kosovolaista pakolaista ja tämän ongelmakokonaisuuden helpottamiseksi pyrittiin löytämään UNHCR:n avulla kestävämpiä ratkaisuja kuten kotiuttaminen, valistus ja paikallinen sopeuttaminen.

EJTM:ssä oli vuonna 2002 meneillään 13 hanketta yhdeksän kumppanin voimin. Tuen vastaanottajiin kuului 3 500 pakolaista, 14 000 pakkosiirtolaista ja 5 500 sosiaaliavun tarpeessa olevaa perhettä. Lisäksi 2 500:lle perheelle toimitettiin siemeniä ja eläinten rehuja. Paikalliseen väestöön kuuluvien 40 000 ihmisen hyväksi toteutettiin vedenjakelu- ja saniteettipalveluhankkeita. Meneillään olevien yhteisöpalveluhankkeiden (psyykkiset sairaudet, lasten hyvinvointi, sijaiskasvatus jne.) piirissä oli noin 40 000 ihmistä. Onnistuneeseen loppuun on saatettu 12 hanketta ja viimeinen on tarkoitus saada päätökseen kesäkuussa 2003.

Vaikka ECHO vetäytyi Kosovosta vuoden 2001 lopussa, vähemmistöjen (noin 150 000 henkeä) tarpeet olivat niin suuret, että lisätukea (suojelua ja materiaaliapua) annettiin vielä vuonna 2002 UNHCR:n välityksellä. UNHCR:n hanke saatiin menestyksekkääseen päätökseen.

LRRD

LRRD:n edistyminen EJTM:ssä on monimutkaisempi asia kuin muissa maissa, koska suurin osa välineistä kohdistuu ruohonjuuritason kehityksen sijaan institutionaalisiin uudistuksiin, joilla maata valmistellaan assosiaatio- ja vakautusprosessia varten ECHO on kuitenkin edistänyt LRRD:tä monilla sektoreilla. Sosiaalialalla ECHO:n perustamat 23 lasten ja nuorten Babylon-keskusta, joihin kokoontui etniseltä taustaltaan erilaisia lapsia (ja vanhempia), on nyt luovutettu Maailmanpankin vastuulle. Myös tällä alalla ECHOn tukea sosiaaliapua tarvitseville perheille pidennettiin vuonna 2002 odoteltaessa kansallisten hyvinvointiuudistusten tuloksia, jotka työllisyydestä ja sosiaalipolitiikasta vastaava ministeriö myös julkisti vuoden 2003 alussa. ECHO on tehnyt merkittäviä investointeja EJTM:n vesihuolto- ja saniteettialalle ja viimeinen tämän alan hanke käsitti yksityiskohtaiset tiedot kaikista ECHOn hankkeista sisältävän tietokannan perustamisen. Nämä hankkeet on kehitetty ajatellen pitkän aikavälin kehitystä, ja hallitus sekä paikallisviranomaiset ovatkin pitäneet tietokantaa hyödyllisenä. Euroopan jälleenrakennusvirasto voisi käyttää sitä valmistellessaan tämän alan tulevia ohjelmia.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2.2. Uudet itsenäiset valtiot

Tsetsenia, Ingusia ja Dagestan

Humanitaariset tarpeet

Kolmen vuoden kuluttua Tsetsenian toisen sodan alkamisesta selkkaus jatkui edelleen, eikä poliittista ratkaisua ollut näkyvissä. Vaikka selkkauksen kiivaus laantui ensi vaiheen raskaiden pommitusten jälkeen, yli 80 000 sotilaan vahvuiset federaation joukot toimivat Tsetseniassa vielä vuonna 2002 ja kapinalliset jatkoivat säännöllisiä iskujaan. Tilanteelle olivat edelleen ominaisia erittäin vakavat ihmisoikeuksien ja humanitaarisen lain rikkomukset ja selkkauksen pääasiallisena uhrina oli siviiliväestö.

Jatkuvan epävarmuuden tilanteessa, jossa jokainen tsetseeniperhe on joutunut kärsimään selkkauksesta, suuri määrä tsetseeniperheistä oli edelleen pakkosiirtolaisina naapuritasavalloissa Ingusiassa ja Dagestanissa sekä muualla Venäjän federaation alueella. Vaikka Ingusiassa oleskeleviin pakkosiirtolaisiin kohdistuu jatkuva paine palata Tsetseniaan ja yksi telttaleireistä suljettiin marraskuussa, pakkosiirtolaisia oli Ingusiassa vielä noin 100 000 ja Dagestanissa 5-10 000.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Koska humanitaarinen tilanne ei parantunut Tsetseniassa, Ingusiassa eikä Dagestanissa ja pakkosiirtolaisten asema heikkeni entisestään heidän käytettyään loppuun lähes kaikki elämisen edellytyksensä, ECHO jatkoi tukeaan sekä pakkosiirtolaisille että Tsetsenian paikalliselle väestölle. Kokonaisrahoitus 28 miljoonaa euroa jaettiin Tsetsenian (yli 60 prosenttia määrärahasta), Ingusian (noin 35 prosenttia) ja Dagestanin (alle 5 prosenttia) välillä. Tsetseniassa ECHO jatkoi veden toimittamista Groznyyn, peruselintarvikkeiden jakelua kaikkialle Tsetseniaan ja ilmaisten lääkkeiden toimittamista sairaaloihin sekä tukea useiden sairaaloiden kirurgian ja traumatologian osastoille, proteesipajan kunnostukseen Groznyssa ja neljän lastensairaalan auttamiseen, lapsille turvallisten tilojen luomiseen Groznyyn ja tietoisuutta miinoista lisääviin toimiin.

Ingusiassa ECHO puolusti pakkosiirtolaisten oikeutta jäädä maahan niin pitkäksi aikaa, kunnes Tsetsenian turvallisuustilanne mahdollistaisi heidän paluunsa kotimaahan ja jatkoi siksi merkittävää tukeaan heille. Määrärahoja käytettiin suojien parantamiseen, aluksi korvaamalla loppuun kuluneita telttoja ja sitten yrittämällä rakentaa parakkeja niille pakkosiirtolaisille, jotka olivat kiireellisen suojan tarpeessa, vesihuolto- ja saniteettipalvelujen parantamiseen leireissä ja spontaanisti syntyneissä majoitusyhteisöissä, välttämättömien muiden kuin elintarvikkeiden jakeluun (vuodevaatteet, vaatetus- ja hygieniatarvikkeet), alkeisopetuksen ja lastentarhojen tarjoamiseen, lääkinnällisten ja psykologisten palvelujen tarjoamiseen erityisesti äideille ja lapsille, psykososiaaliseen tukeen ja ammattikoulutukseen erityisesti nuorisolle, suojelun tarjoamiseen erityisesti pakkosiirtolaisille tarkoitetun oikeudellisen neuvonnan ja tuen avulla sekä pakkosiirtolaisten ja Tsetsenian paikallisten asukkaiden oikeuksia koskevan valistuksen tukemiseen.

Dagestanissa ECHO rahoitti Tsetseniasta tulevien pakkosiirtolaisten tukemista tarjoamalla heille peruselintarvikkeita ja lääkinnällistä tukea eräälle sairaalalle sekä parantamalla vesihuolto- ja saniteettijärjestelmiä spontaanisti syntyneissä majoitusyhteisöissä.

Koska Tsetseniassa oli hyvin turvatonta ja turvattomuus lisääntyi myös Ingusiassa ja Dagestanissa, kumppanit ovat edelleen joutuneet ohjaamaan toimenpiteiden toteuttamista alueen ulkopuolelta. Tsetseniaan pääsy on vaikeutunut koko ajan, kun federaation ja paikallishallinnon viranomaiset asettavat avun toimittamiselle uusia esteitä. Lisäksi humanitaaristen järjestöjen työlle on asetettu uusia rajoituksia, kun viranomaiset ovat yrittäneet kieltää kumppaneita korvaamasta leirien telttoja tai rakentamasta pakkosiirtolaisille vaihtoehtoisia suojia. Pääsy leireille on ollut ongelmallista jo jonkin aikaa ja Ingusian yleinen turvallisuus heikkeni vuoden loppua kohti.

Dagestanissa Lääkärit ilman rajoja -järjestön tukikohdan johtajan sieppaus 12. elokuuta johti järjestön kaikkien toimintojen keskeyttämiseen sekä Dagestanissa että Tsetseniassa.

Vuonna 2002 ECHO rahoitti 17 kumppanin toteuttamia toimenpiteitä. Loppuun saatettiin 45 toimenpidettä, yksi keskeytettiin ja 61 uuden sopimuksen täytäntöönpano aloitettiin. Noin 60 000 pakkosiirtolaista ja heikossa asemassa olevaa henkilöä sai lääkinnällistä hoitoa Tsetseniassa, Dagestanissa ja Ingusiassa. Toimenpiteiden painopiste oli elintarvikkeiden jakelussa. Peruselintarvikkeita toimitettiin noin 220 000:lle pakkosiirtolaiselle ja heikossa asemassa olevalle Tsetsenian ja Dagestanin väestölle. Erityisravintoa jaettiin 1 000:lle 6-24 kuukauden ikäiselle lapselle Ingusiaan ja päivittäisiä kuumia aterioita toimitettiin 45 000:lle tsetsenialaiselle peruskoululaiselle. Noin 800 uutta telttaa pystytettiin ja 170 parakkia rakennettiin telttaleireissä tai spontaanisti syntyneissä majoitusyhteisöissä Ingusiassa asuvien ihmisten suojaamiseksi.

Välttämättömiä hätäaputarvikkeita jaettiin Ingusiassa 20 000:lle pakkosiirtolaisperheelle (hygieniatarvikkeita ja vuodevaatteita sekä polttopuita) ja Ingusiassa ja Tsetseniassa 30 000:lle pakkosiirtolaislapselle (lastenvaatteita). Jopa 1 000 nuorta pakkosiirtolaista hyötyi Ingusiassa psykososiaalisesta tuesta, perustaitojen kohentamisesta ja ammatillisista koulutustoimenpiteistä.

Vesihuolto- ja saniteettioloja parannettiin Ingusiassa (20 000 pakkosiirtolaista) ja juomaveden saanti Groznyn asukkaille (100 000) varmistettiin kiinnittämällä erityistä huomiota kouluihin ja terveyspalveluja tarjoaviin keskuksiin. Ingusiassa, Tsetseniassa ja Dagestanissa 210 000 ihmistä (varsinkin lapset) hyötyivät miinoja koskevasta valistustoiminnasta. ECHO edisti myös lapsille turvallisten tilojen toimintaa, jonka piirissä oli noin 1 000 lasta Tsetseniassa ja Ingusiassa.

Pakkosiirtolaisten, kotiseudulleen palaavien ja paikallisten asukkaiden hyväksi toteutettiin myös koko Pohjois-Kaukasuksen alueella ECHO:n rahoittamia suojelutoimia kuten erityisesti oikeudellista neuvontaa.

LRRD

Humanitaarinen tilanne vuonna 2002 ei mahdollistanut ECHOlle LRRD-prosessin toteuttamista.

>TAULUKON PAIKKA>

Tadzikistan

Humanitaariset tarpeet

Sademäärät palautuivat vuonna 2002 kolmen vuoden vakavan kuivuuskauden jälkeen lähes normaaleiksi. Kuivuuden vaikutukset tuntuivat kuitenkin edelleen koko maassa. Yli neljännes 6,3 miljoonan asukkaan väestöstä tarvitsi kiireellistä elintarvikeapua ja lasten aliravitsemustasot olivat kohtuuttoman korkeita. Yli puolelle väestöstä ei voitu toimittaa puhdasta juomavettä eikä hallitus kyennyt vielä toimittamaan riittävästi lääkintätarvikkeita yleisesti esiintyvien sairauksien hillitsemiseksi.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen hätärahoituspäätöstä ei tarvittu. Määrältään 10 miljoonan euron yleissuunnitelma 12 kuukaudeksi hyväksyttiin 30. huhtikuuta 2002. Ohjelmalla on kolme erityistavoitetta. Ensimmäinen tavoite on välittömien peruselintarviketarpeiden tyydyttäminen parantamalla mahdollisuuksien mukaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien elintarviketurvaa. Toisena tavoitteena on vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta parantamalla perusterveydenhuollon saatavuutta, varmistamalla tehokkaat toimet tautiepidemioiden puhkeamisen varalta ja edistämällä yhteisön terveystietoutta. Kolmanneksi juomaveden saatavuutta on parannettava ja edistettävä samalla veden turvallista käyttöä veden mukana leviävien tautien torjumiseksi. Toiminta kohdistui maan kaikkiin alueisiin mutta painopiste oli lounaisessa Khatlonin provinssissa, joka oli kärsinyt kuivuudesta kaikkein eniten.

Noin 55 000 ihmistä sai elintarvikeapua (mukaan lukien 15 000 aliravittua lasta) ja 27 000 maaseudun kotitaloutta hyötyi lyhytaikaisista elintarviketurvahankkeista. Puhtaan juomaveden saantia parannettiin 250 000 ihmiselle ja koko väestö hyötyi parantuneesta perusterveydenhuollon saatavuudesta. Avustussopimukset 17 toimenpiteestä allekirjoitettiin 14 kumppanin kanssa. Suuria ongelmia ei ilmennyt ja kaikki 17 toimenpidettä on joko saatettu kokonaan tai lähes päätökseensä.

LRRD

Vuonna 2002 muut komission rahoitusvälineet tehostivat valmistelujaan aloittaakseen jälleen monen vuoden poissaolon jälkeen toimet Tadzikistanissa. Toimenpiteet alkavat toden teolla vuoden 2003 lopulla / vuoden 2004 alussa. ECHO vahvisti LRRD-prosessin edistämiseksi yhteyksiä muihin komission yksiköihin ja muihin rahoittajiin.

>TAULUKON PAIKKA>

Georgia ja Armenia

Vaikka Etelä-Kaukasukselle suunnattua tukea oli edellisenä vuonna supistettu, ECHOn oli autettava niitä, jotka olivat jälleen joutuneet kärsimään Georgiaa ja Armeniaa kohdanneesta kuivuudesta ja palattava tukemaan Georgian kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä erityisesti Abhasian seudulla.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2.3. Eteläinen Välimeren alue ja Lähi-itä

Algeria (Länsi-Sahara)

Humanitaariset tarpeet

Lounais-Algerian autiomaassa asuu 155 000 Länsi-Saharan pakolaista ja jotkut heistä ovat olleet siellä jo vuodesta 1975. He ovat unohdetun kriisin ja rahoittajien kyllästymisen uhreja. Heidän omat resurssinsa ovat hyvin rajalliset ja he ovat suurimmaksi osaksi kansainvälisen avun varassa. Suurin pula vallitsee elintarvikkeista, sekä perustarvikkeista että täydentävistä tuotteista. Muut kiireelliset tarpeet koskevat terveydenhoitoa, suojia ja vaatteita.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Unohdettuja kriisejä koskevan strategiansa mukaisesti ECHO osoitti yleissuunnitelmassaan 14,34 miljoonaa euroa ja siitä tuli näin Länsi-Saharan pakolaisten merkittävin avustaja.

Tavoitteena on taata elintarvikkeiden saatavuuden vakaus ja monipuolisuus. Tämä tavoite on jo suureksi osaksi saavutettu vakiinnuttamalla heinäkuussa 2001 luotu peruselintarvikevarasto. Varastoa käyttö toteutettaessa vuoden 2002 yleissuunnitelmaa auttoi tarjoamaan kuukausittain (syyskuuta lukuun ottamatta) 2 100 kilokaloria päivässä henkeä kohti, mikä vastaa WHO:n normeja. Vuoden 2002 yleissuunnitelman puitteissa on jo jaettu 1 000 tonnia riisiä, 1 727,35 tonnia ohraa ja 517 tonnia linssejä.

Täydentävät elintarviketoimitukset on jo tehty ja niillä on myös varmistettu, että elintarvikkeiden tarjonta pysyy tasapainossa: 1 437,65 tonnia maitojauhetta, 408 tonnia kamelinlihaa, 609 tonnia taateleita ja 343 tonnia vihanneksia ja tuoreita hedelmiä.

Edellä mainittuihin 5 000 tonniin sisältyvien tuotteiden lisäksi vuonna 2003 toimitetaan vuoden 2002 yleissuunnitelman puitteissa vielä 8 777 tonnia peruselintarvikkeita ja täydentäviä elintarviketuotteita. Tämä kattaa elintarvikkeita koskevat perustarpeet, kunnes vuoden 2003 yleissuunnitelmaa aletaan toteuttaa.

ECHOn tukea toimittivat 6 kumppania. Avun hallinnointia parannettiin edellisistä vuosista. ECHO ei silti ole vielä tyytyväinen valvonnan laatuun ja onkin lähettänyt kumppaneilleen hyviä valvontakäytäntöjä koskevia suosituksia. ECHO toimittaa myös toimintoja koskevan tarkastuksen vuoden 2003 alussa.

LRRD

Rahoittajat eivät olleet vuonna 2002 riittävän kiinnostuneita toimenpiteistä ja niiden liittämisestä, joten kyseessä on unohdettu kriisi.

>TAULUKON PAIKKA>

Palestiinalaisalueet, Jordania. Libanon

Humanitaariset tarpeet

Toisen palestiinalaisten kansannousun, intifadan, alettua syyskuussa 2000 syntynyt humanitaarinen kriisi paheni jatkuvasti. Ulkonaliikkumiskielto ja matkustusrajoitukset nostivat työttömyysasteen 53 prosenttiin ja pudottivat noin 2 miljoonaa ihmistä eli 60 prosenttia palestiinalaisväestöstä köyhyysrajan, 2 euroa päivässä, alapuolelle. Noin 1,9 miljoonaa ihmistä sai elintarvikeapua, mutta silti todellinen elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti putosi 25-30 prosenttia. Lääkkeiden puute, estynyt terveyspalvelujen saatavuus ja rahoituksen puutteesta johtuvat rajoitukset heikensivät terveydenhoitoalan tehokkuutta. Psykologisen tuen tarve erityisesti lasten osalta lisääntyi merkittävästi. Puhtaan veden säännöllisestä saatavuudesta tuli päivittäinen ongelma. Jordaniassa, Libanonissa ja Syyriassa oleskelevat heikossa asemassa olevat palestiinalaiset kärsivät myös välillisesti kriisistä.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO lievitti humanitaarista hätää tekemällä viisi päätöstä yhteismäärältään 35 miljoonaa euroa, eli yli kaksi kertaa alun perin ennakoitua enemmän. ECHO rahoitti toimenpiteitä kaikilla kriisin vahingoittamilla keskeisillä osa-alueilla, eli terveydenhoidon, ravitsemuksen ja psykososiaalisen avun, vesihuolto- ja saniteettipalvelujen, elintarvikkeiden, suojien ja kunnostuksen aloilla. Myös pienimuotoisia taloudellisia ja työllisyyteen liittyviä mahdollisuuksia tuettiin, samoin kuin ICRC:n suojelutoimenpiteitä ja sen "Urban Voucher" -ostokorttiohjelmaa. Myös YK:n vastaavaa koordinointielintä OCHAa tuettiin sen pyrkiessä edistämään humanitaarista apua. Lähes 300 000 ihmistä, joista useimmat asuivat maaseudun yksittäisissä kylissä, saivat tukea ECHO:n rahoittamista hankkeista, joiden tarkoituksena oli juomaveden toimittaminen. Noin 1,3 miljoonaa ihmistä sai terveydenhoitoalaan kuuluvaa tukea. Tuloja tuottavien toimenpiteiden piirissä oli noin 10 000 ihmistä ja elintarviketuki saavutti 151 280 ihmistä, mukaan lukien 6 145 aliravittua alle viisivuotiasta lasta ja imettävää äitiä. Psykologista tukea annettiin 53 200:lle ihmiselle. Suojia korjattiin 558 kappaletta.

Palestiinalaisalueiden ulkopuolella kunnostettiin 331 perheen suojat UNRWA:n palestiinalaisille pakolaisille tarkoitetuissa leireissä Jordaniassa (75), Libanonissa (115) ja Syyriassa (141), mikä hyödytti 1 500 ihmistä. ECHO rahoitti myös vesihuolto- ja saniteettialan toimenpiteitä Libanonissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palestiinalaispakolaisten auttamiseksi. Heihin kuului arviolta 40 000 rekisteröimätöntä pakolaista, jotka asuivat epävirallisissa leireissä ja yhteisöissä.

Palestiinalaisalueilla voimassa olevat Israelin puolustusvoimien asettamat sekä henkilöiden että tavaroiden liikkumista koskevat rajoitukset vaikeuttivat myös humanitaaristen toimenpiteiden toteuttamista ja humanitaarisen henkilöstön liikkumista. Joidenkin ECHOn rahoittamien toimenpiteiden osalta tehtyjä sopimuksia jouduttiin muuttamaan muun muassa pidentämällä niiden kestoa, mutta kaikki pysyivät voimassa. Libanonissa yksi vesihuolto- ja saniteettialan hanke palestiinalaispakolaisten auttamiseksi peruutettiin paikallisten viranomaisten kanssa syntyneiden vaikeuksien vuoksi.

LRRD

Vaikka toimintoja ei ole luovutettu muille yhteisön rahoitusvälineille, LRRD:n periaatteiden mukaiset synergiaedut ovat ilmeisiä kolmella eri alueella. Ne ovat elintarvike- ja terveysala sekä tuloja tuottavat / työpaikkoja luovat toimet. Elintarvikealalla ECHO vastaa toimenpiteiden kohteena olevien ihmisten kiireellisiin tarpeisiin, mutta samalla EU:n elintarviketurvaohjelman päätavoitteita ovat institutionaalisen kehyksen vahvistamisen edistäminen pitkällä aikavälillä, maaseudun infrastruktuurin ja maatalouden palvelujen kehittäminen sekä elintarviketurvaan liittyvän tietojärjestelmän luominen. Terveysalalla ECHOn rahoittamat toimenpiteet koordinoidaan miehitetyille palestiinalaisalueille annettavan EU:n tuen kehyksessä annetun laajemman avun kanssa. Viimeksi mainittuihin kuuluu terveydenhuoltoalan kokonaisvaltainen tarkastelu, tuki palestiinalaisten terveysministeriölle ja tietyille Itä-Jerusalemin sairaaloille sekä sairaaloiden johtaminen ja suunnittelu. Tuloja tuottavissa ja työpaikkoja luovissa toimissa ECHOn myönteiset kokemukset otetaan huomioon luonnosteltaessa Länsirannan ja Gazan alueen maakohtaista strategia-asiakirjaa. Tavoitteena on auttaa sosiaalialaa rahoitusvälineiden avulla tukemalla toimenpiteitä, joiden vaikutukset ulottuvat pitemmälle kuin ECHOn tarjoaman lyhyen aikavälin tarpeita palvelevan yksinomaan humanitaarisen avustustoiminnan vaikutukset.

>TAULUKON PAIKKA>

Jemen

Humanitaariset tarpeet

Jemen on yksi maailman 25 köyhimmästä maasta. Maa ponnistelee edelleen selviytyäkseen vuonna 1994 käydyn pohjoisen ja etelän välisen sisällissodan seurauksista. Jemenin väestö asuu suurimmaksi osaksi maaseudulla, missä heimojen väliset jännitteet ja luonnononnettomuudet yhä vaikeuttavat sen elämää. Arvioiden mukaan vuonna 2002 vain 25 prosenttia väestöstä oli terveyspalvelujen ulottuvilla ja vain 69 prosentilla oli käytettävissään puhdasta juomavettä.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn päätavoitteina oli parantaa ihmisten saniteettiolosuhteita syrjäisillä alueilla, joilla perusterveydenhoitoa ja juomakelpoista vettä ei ollut saatavilla. Vuoden 2002 humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn päätavoitteina oli parantaa ihmisten saniteettiolosuhteita syrjäisillä alueilla, joilla perusterveydenhoitoa ja juomavettä ei ollut saatavilla. Vuonna 2002 Socotran saarella 17 lähdettä liitettiin läheisiin kyliin vesijohdoilla, 5 keräilysäiliötä rakennettiin ja 20 säiliötä toimitettiin ihmisten ja eläinten käyttöön tarkoitetun veden pitämiseksi erillään. Näin saatiin aikaan vedenjakeluverkko 55 kylää varten ja varmistettiin yli 11 000 ihmisen veden saanti. Samalla saarella kunnostettiin viisi raideyhteyttä, jotka parantavat 7 000 ihmisen peruspalvelujen saantia. Dhalan alueen syrjäisellä maaseudulla asuvat 65 000 ihmistä saivat ulottuvilleen parantuneet terveyspalvelut ja vesihuollon. Taezin alueella syrjäisen maaseudun 50 000 asukasta saivat käyttöönsä parantuneet terveyspalvelut. Taezin kaupungissa Akhdamin yhteisön huonoissa oloissa asuneet 986 ihmistä asutettiin turvallisempaan paikkaan. Joulukuussa 2002 Jemenille osoitettiin vielä 1,59 miljoonaa euroa juomaveden saannin mahdollistamiseksi jälleen 25 000:lle ihmiselle ja terveyspalvelujen saatavuuden takaamiseksi 162 000 ihmiselle vuonna 2003.

LRRD

Vuonna 2002 ECHO nimesi Jemenin unohdetuksi kriisiksi. Rajoittajien riittämättömän kiinnostuksen vuoksi humanitaarisia toimenpiteitä ei voitu siirtää osaksi pitkän aikavälin kehittämisvälineitä.

>TAULUKON PAIKKA>

3.3. Aasia ja Latinalainen Amerikka

3.3.1. Aasia

Afganistan

Humanitaariset tarpeet

Afganistanin kriisi oli vuonna 2002 suurin haaste Aasiassa. Keväällä alkoivat ihmiskunnan tunnetun historian suurimmat pakolaisvirrat. Vastoin kaikkia ennusteita lähes 2 miljoonaa ihmistä palasi Pakistanista ja Iranista samalla, kun vielä 500 000 pakkosiirtolaista palasi kotiseuduilleen. He joutuivat tilanteeseen, joka oli yli 20-vuotisen sodan tuhojen leimaama. Kodit olivat raunioina tai asumiskelvottomia, pellot viljelemättä eikä edes perusinfrastruktuuria ollut.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Alkuperäisenä tavoitteena, jota varten oli varattu 35 miljoonaa euroa, oli kaikkein kiireellisimpien humanitaaristen tarpeiden tyydyttäminen ja afgaanipakolaisten paluun helpottaminen naapurimaista.

Kun paluun mittasuhteet tulivat ilmi, ECHO varasi aluetta varten asteittain enemmän varoja, kunnes määrä kohosi 73 miljoonaan euroon, eli alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna yli kaksinkertaiseksi. ECHOn ensisijaiset tavoitteet myös muuttuivat tilanteen mukana niin, että lopulta yleistavoitteita oli kolme. Ensimmäinen oli paluun kestävyyden varmistaminen ja uusien pakkosiirtolaisongelmien torjuminen. Rahoitusta osoitettiin suojien, käymälöiden ja vedenjakeluverkkojen rakentamiseen, terveydellisiin hätätoimenpiteisiin ja siemeniin sekä välttämättömiin muihin kuin elintarvikkeisiin kuten huopiin ja polttoaineisiin sekä tuloja tuottaviin hankkeisiin. Toiseksi humanitaarista apua toimitettiin tuolloin neljättä peräkkäistä vuotta jatkuvan ankaran kuivuuden uhreille niin, että väestö pysyi hengissä eikä sen ollut pakko muuttaa pois alueelta. Näille ihmisille toimitettiin juomavettä, kasteluvettä, perusterveydenhoitopalveluja ja ravitsemustukea. ECHOn rahoittamien hankkeiden puitteissa rakennettiin ja korjattiin 1 500 kaivoa Kolmanneksi tukea annettiin naapurimaissa oleville pakolaisille toimittamalla heille vettä ja saniteettitiloja sekä terveydenhoitopalveluja.

Vuonna 2002 ECHO teki yhteistyötä 40 kumppanin kanssa ja tuki hankkeita, jotka auttoivat 400 000 afgaania ratkaisemaan suojien puutetta koskevat ongelmansa. Hankkeet tarjosivat merkittäviä työllistymismahdollisuuksia, jotka antoivat ihmisille tilaisuuden tulla toimeen saamalla tuloja ja ruokaa. Rahoitus kattoi kaikkiaan 4,5 miljoonaa henkilötyöpäivää. Tämä mahdollisti Afganistanin teiden korjaamisen 1 500 kilometrin matkalla ja kastelukanavien korjaamisen 300 kilometrin matkalla sekä 13 koulun, 10 klinikan, yhden sairaalan ja 235 alikulkukanavan ja sillan kunnostamisen. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuoden lopulla toimiin, jotka mahdollistivat heikossa asemassa olevien väestönosien selviytymisen Afganistanin ankarasta talvesta. Yli miljoonalle ihmiselle toimitettiin huopia, polttoaineita ja välttämättömiä muita kuin elintarvikkeita.

Tammikuussa 2001, jolloin maa oli juuri avautunut Taleban-hallinnon kaaduttua, ECHO pystyi myös avaamaan toimiston Kabuliin ja aloittamaan toimintansa paljon ennen muita rahoittajia.

LRRD

Vuonna 2002 Afganistanissa alettiin toteuttaa suuria jälleenrakennus- ja kehityshankkeita. LRRD on edistynyt hyvin ja toiminnallinen koordinointi on alkanut sekä alakohtaisesti että alueellisesti. Vuoden 2002 suurin konkreettinen saavutus on ollut valmistautuminen terveysalan hankkeiden luovuttamiseen AIDCOn hallinnoimien kehitysvälineiden vastuulle. Merkittävä terveysalan osuus sisältyy komission Afganistania koskevaan alustavaan kansalliseen ohjelmaan 2003. Toinen saavutus koskee kotimaahan palanneiden pakolaisten uudelleen sopeuttamista. ECHO hoitaa kaikkia humanitaarisia kysymyksiä kotiinpaluusta suojien tarjoamiseen, kun taas AIDCO vastaa pitkän aikavälin avusta elvyttämällä maaseutua.

>TAULUKON PAIKKA>

Irak

Humanitaariset tarpeet

Kahden mittavan selkkauksen - Irakin ja Iranin välisen sodan ja Persianlahden sodan - sekä 12 vuotta kestäneiden kansainvälisten pakotteiden jälkeen ennen vauras maa on raunioitunut. Jo ennen Yhdysvaltain johtamaa sotilaallista puuttumista Irakin asioihin maan humanitaariset tarpeet olivat valtavat. Joka kahdeksas lapsi kuolee alle viisivuotiaana, 20 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista on alipainoisia ja joka kahdestoista kärsii akuutista aliravitsemuksesta.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Jo ennen Irakin sotaa ECHO oli ollut varsin pitkään kansainvälisen humanitaarisen avun suurin yksittäinen rahoittaja, joka on vuodesta 1992 osoittanut tähän tarkoitukseen 150 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 se antoi 13 miljoonaa euroa Irakin kansan kärsimysten lievittämiseen täydentämällä YK:n "oil for food" -ohjelmaa, joka mahdollistaa Irakin hallitukselle öljyn myymisen elintarvikkeita ja muita perustarvikkeita vastaan. ECHOn toiminnan painopisteenä on ollut terveydenhuoltopalvelujen sekä puhtaan veden ja saniteettipalvelujen toimittaminen maan keski- ja eteläosiin, missä tarpeet ovat suurimmat ja avun vastaanottajina on noin 7 miljoonaa irakilaista (joista puolet on lapsia).

Vuoden 2002 loppuun mennessä suurin osa ECHOn rahoittamista toimenpiteistä, joiden toimeenpanosta 9 eri kumppania vastasi, oli edelleen kesken, ja useimmat niistä olivat tuolloin edistyneet varsin pitkälle. ECHOn rahoituksella 95 prosenttia Irakin alle viisivuotiaista lapsista oli rokotettu poliota vastaan ja 25 tulvan vahingoittamaa alkeiskoulua on täysin kunnostettu. Terveydenhoitosektorilla Pohjois-Irakin ainoa lastensairaala sai välineitä, jotka mahdollistivat sille kirurgisen yksikön perustamisen. Kahdeksan tuberkuloosintorjuntakeskuksen ja kansallisen veripalvelun kunnostaminen Bagdadissa saatettiin lähes kokonaan päätökseen ja useiden sairaaloiden sekä perusterveydenhoitoa tarjoavien keskusten kunnostaminen Keski- ja Etelä-Irakissa edistyi hyvin. Vesihuollon ja saniteettipalvelujen alalla kunnostustyö oli aloitettu kahdessa Bagdadin viemärilaitoksessa, useissa vedenpuhdistamoissa ja pienissä puhdistusyksiköissä samalla, kun vedenjakeluverkostoja rakennettiin useisiin kaupunkeihin.

LRRD

Poliittinen tilanne vuonna 2002 ei mahdollistanut ECHOlle LRRD-prosessin toteuttamista.

>TAULUKON PAIKKA>

Pohjois-Korea

Humanitaariset tarpeet

Aasian kolmas suuri humanitaarinen kriisi vuonna 2002 koski Pohjois-Koreaa. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet ovat vääjäämättä heikentyneet viimeisen vuosikymmenen ajan ja elintarvikkeiden, veden ja lääkkeiden toimitukset ovat jyrkästi supistuneet. Ravitsemukselliset puutostilat ja torjuttavissa olevat taudit ovat jyrkästi lisääntyneet erityisesti lasten keskuudessa. UNICEFin mukaan 21 prosenttia lapsista on alipainoisia, 42 prosenttia kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta ja 9 prosenttia akuutista aliravitsemuksesta. Humanitaaristen järjestöjen työ Pohjois-Koreassa ei ole ollut helppoa, mutta toimintaolosuhteet ovat koko ajan parantuneet ja hallituksen kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua pääsyn helpottamisesta apua tarvitsevien luokse, vapaudesta seurata hankkeita ja tehdä tutkimuksia sekä löytää kipeimmin apua tarvitsevat ryhmät.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO on Pohjois-Korean humanitaaristen toimien suurin rahoittaja. Se antoi vuonna 2002 ravitsemustukea ja toimitti 1 762 terveyskeskukselle laitteita ja lääkkeitä maan eniten apua tarvitseviin osiin samalla, kun noin 250 000 ihmistä hyötyi vedenjakelu- ja saniteettijärjestelmiin tehdyistä parannuksista. Myös hätäapua annettiin noin 22 500 ihmisen tarpeiden tyydyttämiseksi sen jälkeen, kun kesän tulvat olivat aiheuttaneet laajaa tuhoa maan länsiosissa. Pohjois-Korealle varatuista 21 miljoonasta eurosta 9,5 miljoonaa kanavoitiin vuoden lopulla Maailman elintarvikeohjelman (WFP) kautta kiireellisen elintarvikeavun toimittamiseksi sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli lopettanut WFP:lle Pohjois-Koreaa varten antamansa rahoituksen. Tämä auttoi yli 2 miljoonaa naista, lasta ja hyvin heikossa asemassa olevaa ihmistä pysymään hengissä heille toimitettujen 47 000 vehnätonnin avulla.

LRRD

Poliittinen tilanne vuonna 2002 ei mahdollistanut ECHOlle LRRD-prosessin toteuttamista.

>TAULUKON PAIKKA>

Sri Lanka

Humanitaariset tarpeet

Helmikuussa hallituksen ja tamiliseparatistien välillä allekirjoitettu tulitaukosopimus on nopeuttanut uutta rauhanprosessia ja mahdollistanut yli 230 000:n sisällissodan vuoksi pakkosiirtolaisuuteen lähteneen ihmisen paluun koteihinsa. Perheet eivät pysty hankkimaan ruokaa palatessaan kaupunkeihin ja kyliin, joiden infrastruktuuri on suojien, vesihuollon ja saniteettipalvelujen osalta tuhottu. Kotiinsa palaavien suuri ongelma on viljelykelpoisen maan saanti, sillä jos sitä on, se saattaa olla maamiinojen vuoksi käyttökelvotonta. Maan pohjois- ja itäosissa ei ole myöskään terveydenhuoltoalan ammattilaisia eikä lääkinnällisiä tarvikkeita.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn alkuperäistä 4 miljoonan euron määrärahaa nostettiin 8,3 miljoonaan paluumuuttajien katkeamattoman virran tukemiseksi. Auttaakseen heitä asettumaan uudelleen kotiseuduilleen ECHO rahoitti kokonaisvaltaisia ohjelmia ja toimitti muista kuin elintarvikkeista koostuvia hätäaputarvikkeita 12 000:lle heikossa asemassa olevalle kotiin palanneelle perheelle. Heille rakennettiin 650 suojaa ja 350 kaivoa sekä 300 käymälää kunnostettiin tai rakennettiin ja kuusi kasteluallasta kunnostettiin. Nämä monialaiset ohjelmat sisältävät merkittävän elintarviketurvaan liittyvän osion, jolla rahoitettiin 9 200:lle maanviljelijälle ja käsityöläiselle sekä 500:lle kalastajalle työllistymistä edistävät paketit, jotka sisältävät siemeniä, lannoitteita, siipikarjaa, maatalous- ja käsityökaluja sekä kalastusverkkoja. Entisillä konfliktialueilla olevien arviolta 1 000 000 räjähtämättömän miinan muodostaman ongelman lievittämiseksi ECHO tuki miinojen vaaroja koskevaa valistusta, miinojen etsintää ja raivausta 610 000 ihmisen hyödyksi. Miinoja koskevien tutkimusten tulokset ovat saatavilla vuoden 2003 alkupuolella ja noin 1 000 miinojen uhrin määrä vuonna 2002 oli, vaikkakin edelleen korkea, samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina huomattavista kotiin palanneiden määristä huolimatta. ECHO teki vuoden lopulla myös päätöksen vuonna 2003 toteutettavan kiireellisen miinanraivaustyön rahoittamisesta.

ECHO tuki elokuuhun 2002 saakka myös meriliikenneyhteyttä, joka mahdollisti yli 300 tonnia lääkkeitä ja muita tarvikkeita sisältävän kuljetuksen saapumisen Jaffnan väestölle, joka oli joutunut eristyksiin muusta maasta. Aluksella kuljetettiin myös 1 500 vakavasti sairasta potilasta paikkoihin, joissa he pystyivät saamaan asianmukaista hoitoa.

LRRD

ECHOn asteittaista vetäytymistä on valmisteltava tietyillä aloilla. Erityisesti miinanraivauksen pitäisi vuoden 2003 lopussa siirtyä ulkosuhteiden pääosastolle / AIDCOlle. Terveysalan hankkeita tukevat vuosina 2004/2005 ulkosuhteiden pääosasto / AIDCO. Pysyviä suojia rakennetaan maan pohjois- ja itäosien kunnostusrahaston varoin, joita Maailmanpankki hallinnoi hallituksen puolesta ja ulkosuhteiden pääosaston / AIDCOn osallistuessa rahoitukseen vuoden 2003 lopulla. Maatalouden tarvikkeita ja laitteita sekä vesihuolto- ja saniteettialan palveluja tarjoavat vuosina 2004/2005 ulkosuhteiden pääosasto / AIDCO.

>TAULUKON PAIKKA>

Intia

Humanitaariset tarpeet

ECHO on keskittynyt erityisalueisiin, joilla muut rahoittajat eivät toimi. Erityistoimien tavoitteena on Sri Lankan pakolaisten auttaminen Tamil Nandussa maan eteläosassa ja kuivuuden uhrien auttaminen Rajasthanissa, joka on Intian toiseksi köyhin osavaltio. ECHO osallistui myös ihmisen aiheuttamien kahden unohdetun onnettomuuden lievittämiseen. Ne olivat yhteisöjen väkivalta Gujaratissa ja pitkään jatkunut Kashmirin selkkaus.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO rahoitti 38 tonnin erän erityisravintoa sisältäviä elintarvikkeita hankinnan ja jakelun 2 200:lle raskaana olevalle tai imettävälle naiselle ja 830 alle viisivuotiaalle lapselle, jotka asuvat srilankalaisille pakolaisille tarkoitetuissa Tamil Nandun pakolaisleireissä. Gujaratissa 50 000:lle pakkosiirtolaiselle jaettiin 180 tonnia riisiä, dhal-linssejä ja öljyä. Yhteisöjen välisen väkivallan uhreiksi maaliskuussa 2002 jääneille 35 000:lle naiselle ja lapselle toimitettiin suojia sekä koulutusta. Kashmirissa noin 100 000 selkkauksesta kärsimään joutunutta ihmistä, erityisesti lasta, saa psykososiaalista tukea ja suojelua. Tarkoitukseen osoitettiin kaikkiaan 5 miljoonaan euroa mukaan lukien joulukuussa tehty päätös lievittää neljännen peräkkäisen pitkän kuivuuden seurauksia Rajasthanissa. Näillä toimenpiteillä lievitetään tulevan kuivuuden vaikutuksia. Vuonna 2003 yli 100 000 ihmistä saa puhdasta vettä ja 350 000 ihmistä osallistuu "food and cash for work" ohjelmiin.

LRRD

Nykyisin ei ole sopivia kehityshankkeita, joihin toimintoja voitaisiin luovuttaa.

>TAULUKON PAIKKA>

Nepal

Humanitaariset tarpeet

Kaakkois-Nepalin leireissä on 100 000 bhutanilaista pakolaista, joita Nepal eikä Bhutan eivät ota vastaan ja jotka ovat täysin riippuvaisia Maailman elintarvikeohjelman elintarvikeavusta. Pitkään jatkuneen sisällissodan kiihtyminen hallituksen ja maolaisten kapinallisten välillä on luonut merkittäviä tarpeita maassa, jolla oli jo ennen selkkauksen alkua vähäiset resurssit.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHOn toimintoja jatkettiin vuonna 2002 ja niihin osoitettiin 3,7 miljoonaa euroa. Bhutanilaisille pakolaisille annettiin jatkuvaa tukea toimittamalla heille 5 600 tonnia riisiä, palkoviljoja, linssejä, herneitä, öljyä ja suolaa. Ensimmäistä kertaa varoja annetaan myös sisällissodasta kärsineiden ihmisten auttamiseksi niin, että painopiste on vainottujen ja uhkailun kohteeksi joutuneiden väestöryhmien suojelutoimissa, perheiden yhdistämisessä ja perusterveydenhoidon tarjoamisessa.

LRRD

Nykyisin ei ole sopivia kehityshankkeita, joihin toimintoja voitaisiin luovuttaa.

>TAULUKON PAIKKA>

Burma ja Thaimaa

Humanitaariset tarpeet

Burma/Myanmar kuuluu Aasian unohdettuihin kriiseihin humanitaarisine tarpeineen samoin kuin burmalaiset pakolaiset, jotka ovat ylittäneet rajan Thaimaan puolelle. Vuonna 2002 ECHO lisäsi aktiivisuuttaan näillä alueilla ja myönsi 9,0 miljoonan euron määrärahan. Burman/Myanmarin humanitaariset tarpeet tiedetään valtaviksi, mutta Burman hallituksen asettamat tiukat rajoitukset vaikeuttavat niiden tarkkaa arviointia. Thaimaan rajalla sijaitsevissa leireissä on nyt 134 000 burmalaista pakolaista, joiden määrä on viimeisten seitsemän vuoden aikana kasvanut lähes 50 prosenttia.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Burman hallituksen asettamien rajoitusten puitteissa tuettiin merkittäviä malariantorjuntahankkeita toimittamalla lääkkeitä noin 1,5 miljoonalle ihmiselle maan kaakkois-, koillis- ja eteläosiin ja parantamalla vesihuolto- ja saniteettijärjestelmiä Rakhinen osavaltion itäosassa, maan keskiosan kuivalla vyöhykkeellä ja Rangoonin kaupungissa.

Thaimaan pakolaisleireissä ECHO jatkoi tuen antamista peruselintarvikkeina 60 000 pakolaiselle, jotka asuivat kahdessa Karenin leirissä. ECHO myös rahoitti terveysalan infrastruktuureja ja tuki terveys- ja hygienia-alan koulutusta, rokotuksia ja juomaveden jakelua. Edunsaajien kokonaismäärä arvioitiin 61 600:ksi, joihin kuului 800 miinoista aiheutuneiden onnettomuuksien uhria.

LRRD

Nykyisin ei ole sopivia kehitysvälineitä, joihin hankkeita voitaisiin luovuttaa.

>TAULUKON PAIKKA>

Laos

Humanitaariset tarpeet

Laos on maa, jota tulvat ja kuivuus vaivaavat. Merkittävällä osalla väestöstä ei ole mahdollisuutta saada juomavettä eikä terveydenhoitoa ja elintarvikepulaa esiintyy paikallisesti. Hallitus on vuodesta 1980 alkaen kehottanut tai määrännyt kymmeniä tuhansia ylänköjen kylissä asuvia ihmisiä muuttamaan maan alavampiin osiin. Näiden uusien asutuskeskittymien olot muistuttavat usein pakolaisleirejä (ei puhdasta vettä, pula elintarvikkeista, epidemioita).

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO myönsi 1,1 miljoonaa euroa vaikeassa asemassa oleville pakkosiirtolaisille ja niille, jotka ovat saattaneet joutua väestönsiirtopolitiikkojen uhreiksi. Perustavoitteena oli lisätä etnisten vähemmistöjen mahdollisuuksia saavuttaa kestävät elinolot vaihtoehtona siirrolle uuteen asuinpaikkaan.

LRRD

LRRD:lle ei ollut mahdollisuuksia vuonna 2002, mutta vuonna 2003 kerätään tietoja hankkeiden siirtämiseksi vuonna 2004.

>TAULUKON PAIKKA>

Vietnam

Humanitaariset tarpeet

Vietnam ja erityisesti Mekong-joen suistoalue on hyvin altis tulville ja muille luonnononnettomuuksille.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Heinäkuisten trooppisten myrskyjen, maanvyöryjen ja tulvien uhreille osoitettiin 1,2 miljoonaa euroa vesihuolto- ja saniteettipalvelujen parantamiseen, henkilökohtaista hygieniaa ja ravitsemusta koskevaan valistukseen sekä huvenneiden rokotevarastojen täydentämiseen.

LRRD

Nykyisin ei ole sopivia kehitysvälineitä, joihin hankkeita voitaisiin luovuttaa.

>TAULUKON PAIKKA>

Indonesia

Humanitaariset tarpeet

Etniset ja uskonnolliset kiistat Molukeilla, Sulawesilla, Acehilla, Papualla ja Länsi-Kalimnantanilla ovat ajaneet yli 1,3 miljoonaa ihmistä kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi. Maa on myös hyvin altis luonnononnettomuuksille.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO lisäsi aktiivisuuttaan edellisistä vuosista ja auttoi luonnononnettomuuksien sekä väestön levottomuuksien uhreja. Suojeluun, neuvontaan ja tiedotukseen pakkosiirtolaisille osoitettiin 3,5 miljoonaa euroa samoin kuin puhtaan veden, saniteettipalvelujen, terveyspalvelujen ja elintarvikkeiden toimituksiin erittäin heikossa asemassa oleville ryhmille sekä El Niñon seurauksista johtuneen kuivuuden uhreille.

LRRD

Akuutit humanitaariset tarpeet eivät mahdollistaneet ECHOn toimintojen luovutuksia vuonna 2002.

>TAULUKON PAIKKA>

Itä- ja Länsi-Timor

Humanitaariset tarpeet

35 000 pakolaista asuu edelleen Länsi-Timorin leireissä, jotka kuuluvat Indonesialle.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO tuki edelleen näitä pakolaisia tarjoamalla heille hätäapua, ravitsemustukea, juomavettä, terveyskasvatusta sekä tukea heidän kotiinpaluutaan ja asuttamistaan varten. Tähän tarkoitukseen osoitettiin kaikkiaan 1,9 miljoonaa euroa.

LRRD

Nyt, kun Itä-Timor on itsenäinen ja sen vakaus on palautettu, ECHO on asteittain lopettanut toimintansa maassa ja liittänyt aiemmat toimensa kehitys- ja jälleenrakennushankkeisiin. Sen Dilin toimisto suljettiin vuoden 2003 alussa.

>TAULUKON PAIKKA>

Kambodza

Humanitaariset tarpeet

Konfliktien jälkeinen elpyminen Kambodzassa etenee hitaasti kolme vuosikymmentä kestäneiden sodan, kaaoksen ja kansanmurhan päätyttyä. Pakolaisten uudelleen asuttamisprosessi on vielä kesken ja pakkosiirtolaisten määrä on lisääntynyt karkotusten ja viljelykelpoisen maan etsinnän vuoksi. Entisen punaisten Khmerien alueet ja taistelukentät, jotka on nyt avattu ulkomaailmalle, kärsivät veden, riittävän hygienian ja elintarvikkeiden puutteesta sekä siitä, että ne ovat huomattavassa määrin miinojen ja räjähtämättä jääneiden ammusten saastuttamia. Tästä johtuvien siviiliuhrien määrä on yli 800 vuodessa. UNICEFin arvion mukaan 35-45 prosenttia kambodzalaisista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Terveyspalvelujen saatavuus on hyvin heikkoa maaseudulla ja se on riippuvainen ulkomaisesta avusta. Keskimääräinen lapsikuolleisuus on Kambodzassa 125 tuhannesta, joissakin provinsseissa jopa 225 tuhannesta. Myös Kambodza on maa, jota kuivuus, tulvat ja pyörremyrskyt koettelevat.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Vastatakseen pakkosiirtolaisväestön, lasten ja syrjäseuduilla asuvan väestön humanitaarisiin tarpeisiin ECHO osoitti 5,5 miljoonaa euroa useisiin eri hankkeisiin, joihin kuuluu juomavedenjakelu, työvälineiden, siementen, lääkkeiden ja lääkintävälineiden toimittaminen, terveydenhuoltohenkilöstön kouluttaminen, miinanraivaus (vuonna 2002 tapahtui 800 rekisteröityä miinaonnettomuutta) ja uhkaavan DHF-epidemian (dengue haemorrhagic fever) torjuminen. Näillä toimenpiteillä rokotettiin 160 520 lasta (alle viisivuotiaita) ja noin 78 000 henkilöä 194 kylässä hyötyi kaivojen rakentamisesta ja kunnostamisesta.

LRRD

ECHOn Kambodzan budjettia supistetaan asteittain, elleivät luonnononnettomuudet aiheuta tarvetta toimenpiteisiin. Toissijaisesta terveydenhoidosta ja siirtymävaiheen saavuttaneista hankkeista luovutaan vähitellen ja muut rahoittajat voivat ottaa ne vastuulleen. Esimerkiksi Belgian Cooperation sekä DFID -järjestöjen on määrä ottaa vastaan terveyshankkeita vuosina 2003-2004 Oddar Meancheyn ja Mondolkirin alueilla. Hankkeiden siirto kehitysyhteistyöjärjestöille riippuu meneillään olevasta tarkastelusta.

>TAULUKON PAIKKA>

Kiina

Humanitaariset tarpeet

Tässä valtavassa maassa ECHO on keskittynyt erityisiin luonnononnettomuuksiin syrjäseuduilla, joilla Kiinan humanitaarisen avun järjestöt eivät toimi. Ensisijaisena kohteena olivat kesäkuiset tulvat ja maanvyöryt, jotka tuhosivat yli 3 miljoonaa asuinrakennusta.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Kansallisten onnettomuuksien seurausten lievittämiseen osoitettiin 4,5 miljoonaa euroa. Riisiä ja vehnää toimitettiin 100 000:lle kotitarvemaataloudesta riippuvaiselle ihmiselle samalla, kun heille toimitettiin vaatteita ja hyttysverkkoja sekä rakennettiin hygieenisiä käymälöitä, vesisäiliöitä ja kaksi alkeiskoulua. Tukea annettiin myös Tiibetiin 8 000 lampaan ostamiseen ja elintarvikkeiden sekä lääkkeiden toimittamiseen paimentolaisille, jotka olivat menettäneet karjansa ankarien lumimyrskyjen vuoksi.

LRRD

Nykyisin ei ole sopivia kehitysvälineitä, joihin toimintoja voitaisiin luovuttaa.

>TAULUKON PAIKKA>

Iran

Humanitaariset tarpeet

Maanjäristys, jonka voimakkuus oli 6,3 Richterin asteikolla, iski 22. kesäkuuta joukkoon Luoteis-Irakin kyliä. Siinä sai surmansa 237 ihmistä, 1 300 loukkaantui ja noin 5 000 perhettä (25 000 ihmistä) jäi kodittomiksi.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO myönsi maanjäristyksen uhrien tukemiseen 0,5 miljoonan euron hätäavun. ECHOn kentällä toimivat kumppanit keskittyivät saniteettipalvelujen tarjoamiseen rakentamalla kymmenen yleistä kylpypaikkaa (viisi Qazviniin, kolme Hamadaniin ja kaksi Zanjaniin) sekä toimittamalla 50 liikkuvaa suihkulaitosta. Nämä toimenpiteet hyödyttivät noin 6 385 ihmistä.

LRRD

ECHOn toimien rajallisuus huomioon ottaen LRRD ei ollut asianmukaista.

>TAULUKON PAIKKA>

3.3.2. Latinalainen Amerikka

Kolumbia

Humanitaariset tarpeet

Monimutkainen sisällissota hallituksen ja useiden sissiryhmien ja puolisotilaallisten joukkojen välillä on nyt jatkunut yli 40 vuotta. Tilanteen vuoksi 300 000 uutta ihmistä joutuu vuosittain pakkosiirtolaisiksi.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Kolumbia on edelleen ECHOn Latinalaisen Amerikan toimintojen painopistemaa, johon vuonna 2002 osoitettu määrä oli 9,2 miljoonaa euroa. ECHOn rahoituksen turvin ICRC pystyi toimittamaan hätäelintarvikepaketteja ja muita kuin elintarvikkeita noin 195 000:lle uudelle pakkosiirtolaiselle. Noin 17 000 perheen (85 000 ihmisen) elinolot olivat merkittävästi parantuneet 12:n eurooppalaisen valtioista riippumattoman järjestön ja eurooppalaisten kansallisten Punaisen Ristin järjestöjen antaman yleisen avun ansiosta. Tätä tukea tarjottiin Kolumbian 19 maakunnan yli 100:ssa kunnassa. Apuun sisältyi tukea ravitsemukseen, asumiseen, saniteettipalveluihin, juomaveden jakeluun, tuloa tuottaviin toimiin, psykososiaaliseen apuun ja koulutukseen. Lisäksi noin 25 000 ihmistä sai käyttöönsä ECHOn rahoittamaa perusterveydenhoitoa Ranskan ja Espanjan Punaisen Ristin liikkuvilla terveysasemilla Pohjois-Putumayossa, Cimitarra-joella, Norte de Santanderissa ja Medio Atratossa.

LRRD

Yleisesti katsoen ECHO tarjoaa tukeaan pakkosiirtolaisille heidän ensimmäisenä pakkosiirtolaisvuotenaan, kun taas komission tukivälineestä kotiseutunsa jättämään joutuneiden hyväksi rahoitettuja hankkeita tuetaan jopa kolme vuotta paikallisten valmiuksien tukemiseksi sekä pakkosiirtolaisten yhteiskunnallisen ja taloudellisen sopeutumisen mahdollistamiseksi. Yksi ECHOn tukema UNHCR:n hanke siirrettiin vuonna 2002 kyseisen tukivälineen hallinnoitavaksi.

>TAULUKON PAIKKA>

Etelä-Amerikka (Peru, Bolivia, Paraguay, Ecuador, Brasilia)

Humanitaariset tarpeet

ECHO toimii näissä maissa lievittääkseen erityisiä luonnononnettomuuksia, joihin liittyy mittavia humanitaarisia tarpeita.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

Heinäkuussa Etelä-Perussa ja Lounais-Boliviassa ankarista lumimyrskyistä ja poikkeuksellisen alhaisista lämpötiloista kärsimään joutuneiden ihmisten tukemiseen myönnettiin 1,3 miljoonaa euroa. Hätäapua toimitettiin 500 asunnon kunnostamiseen, 50 000 kotieläimen suojaamiseen ja paikallisten ihmisten kouluttamiseen selviytymään luonnononnettomuuksista.

Naapurimaan Paraguayn länsiosassa ECHO myönsi 0,9 miljoonaa euroa puhtaan juomaveden ja peruslääkkeiden toimittamiseksi hengityselintulehdusten, tuberkuloosin ja loisien aiheuttamien tautien hoitamiseen kaksivuotisen kuivuuden vuoksi vaikeassa asemassa olevien 32 000 ihmisen hyväksi.

Ecuadoria helmi-, maalis- ja huhtikuussa kohdanneiden voimakkaiden sateiden ja tulvien jälkeen ECHO rahoitti toimenpiteitä (0,8 miljoonaa euroa) kohteenaan noin 10 000 perhettä, joiden turvallisen juomaveden saanti oli rajallista seuraavissa maakunnissa: Esmeraldas, Manabí, Los Ríos, Guyas ja el Oro. Tämän lisäksi n. 4000 perhettä samoissa maakunnissa sai tukea saavuttaakseen omavaraisuuden vähimäistason. ECHO rahoitti myös hätäapua (0,45 miljoonaa euroa) Reventadorin tulivuoren purkauduttua vuoden 2002 lopulla.

Hätäapua toimitettiin 0,4 miljoonalla eurolla Kaakkois-Brasiliaa vuoden alussa kohdanneiden maanvyöryjen ja tulvien 6 000 uhrille.

LRRD

Nykyisin ei ole sopivia kehitysvälineitä, joihin hankkeita voitaisiin luovuttaa.

>TAULUKON PAIKKA>

Keski-Amerikka (Guatemala, Honduras, Nicaragua, El Salvador)

Humanitaariset tarpeet

Keski-Amerikka on yksi luonnononnettomuuksille alttiimpia seutuja maailmassa. Yli 80 prosenttia sen alueesta on vuosittain vaarassa joutua maanjäristysten, tulivuorenpurkausten, tulvien ja hirmumyrskyjen uhriksi. Kansalliset valmiuden näiden onnettomuuksien lievittämiseksi ovat hyvin rajalliset lähinnä suuren köyhyyden, ympäristön rappeutumisen ja hallituksen passiivisuuden takia, jos onnettomuuden kohteena ovat syrjäiset alueet. Turvallisen juomaveden saatavuus on myös suuri ongelma.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO osoitti vuonna 2002 Keski-Amerikalle 5,0 miljoonaa euroa. Viimeisten kolmen vuoden aikana sateiden tavanomainen jakauma on muuttunut ja aiheuttanut joillakin alueilla vakavia kuivuusongelmia sekä toisilla ankaria tulvia, mikä on vähentänyt viljelykasvien satoja ja lisännyt epävarmuutta elintarvikkeista. Ravitsemusta koskevat tutkimukset on käynnistetty Guatemalan, Hondurasin ja Nicaraguan haavoittuvilla alueilla. Yli 400 000:lle näiden maiden asukkaalle on toimitettu täydennysravintoa ja annettu valistusta ravitsemukseen, hygieniaan ja maatalouteen liittyvistä hyvistä käytännöistä sekä parannettu heidän mahdollisuuksiaan saada turvallista juomavettä. Erityisesti tutkittiin yli 50 000:n alle viisivuotiaan lapsen ravitsemustaso ja sen tarpeessa oleville toimitettiin täydennysravintoa.

El Salvadorissa toteutettiin tammikuussa 2001 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeisten edellisvuoden toimenpiteiden seurantaa, ihmisiä koulutettiin rakentamaan maanjäristyksiä paremmin kestäviä taloja perinteisistä materiaaleista ja ryhtymään kouluttajiksi omissa yhteisöissään.

LRRD

LRRD ei ole asianmukaista luonnononnettomuuksien osalta, jotka ovat pienimuotoisia ja kertaluontoisia tapahtumia. Aliravitsemuksen torjumiseksi on parhaillaan meneillään ohjelmointihanke yhdessä AIDCOn elintarviketurvaosaston kanssa. Sen myötä AIDCO tehostaa toimenpiteitään antamalla suoraa tukea Guatemalassa vuodesta 2004 alkaen ja luomalla alueellisen strategian, jonka kohteena ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. EURONAIDin toimet vuonna 2003 rajoittuvat yhteen hankkeeseen, joka toteutetaan Nicaraguassa. Keski-Amerikan valtiot keskustelevat parhaillaan mahdollisuudesta luoda alueellinen elintarvikerahasto hätätilanteita varten.

>TAULUKON PAIKKA>

Meksiko

Humanitaariset tarpeet

Meksikon hallituksen ja Chiapasin provinssin alkuperäisväestön välinen selkkaus on vaikuttanut suoraan noin 30 000 ihmiseen, joista 21 000 on joutunut pakkosiirtolaisiksi. Nämä selkkauksen uhrit kärsivät aliravitsemuksesta, heikentyneistä terveyspalveluista ja perusmajoitukseen liittyvien palvelujen kuten puhtaan veden ja käymälöiden huonosta saatavuudesta.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO myönsi joulukuussa 2002 rahoitusta elintarvikeannosten ja lääkinnällisten palvelujen tarjoamiseen noin 30 000:lle heikossa asemassa olevalle ihmiselle, jotka olivat palanneet kotiin tai olivat edelleen väkivaltaisuuksien vuoksi pakkosiirtolaisuudessa. Tämä rahoitus auttaa palauttamaan heille elämisen vähimmäisedellytykset.

LRRD

ECHO on asteittain vetäytymässä tästä tilanteesta ja luovuttamassa toimenpiteensä pitkäaikaisempaa kehitystyötä tekeville järjestöille.

>TAULUKON PAIKKA>

Kuuba

Humanitaariset tarpeet

Syys-/lokakuussa 2002 Kuubaan iskivät hirmumyrskyt Isidore ja Lili, jotka vahingoittivat taloudellisesti heikossa asemassa olevan väestön asumuksia, jotka on yleensä rakennettu puusta. Noin 300 000 ihmistä evakuoitiin turvallisemmille alueille maan länsiosiin.

Humanitaariset tavoitteet ja saavutukset

ECHO tuki välttämättömien hätäaputarvikkeiden toimituksia sekä elintarvikkeiden ja juomaveden jakelua yli 30 000:lle uhrille heidän elämisensä perusedellytysten palauttamiseksi.

LRRD

Luonnononnettomuuden rajallisuus huomioon ottaen LRRD ei ollut asianmukaista.

>TAULUKON PAIKKA>

3.4. Luonnononnettomuuksien ennaltaehkäisy ja niihin valmistautuminen - Dipecho

Säännöllisten humanitaarisen avun hankkeiden lisäksi ECHO osoitti myös 8,0 miljoonaan euroa luonnononnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja niihin valmistautumista koskevaan ohjelmaansa (Dipecho), jolla autetaan heikossa asemassa olevia yhteisöjä ryhtymään käytännön toimiin valmistautuakseen luonnononnettomuuksiin. Tämän ohjelman painopiste on kehitysmaiden luonnononnettomuuksille alttiimmilla seuduilla: Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Aasiassa, Karibialla, Keski-Amerikassa ja Andien yhteisön maissa. Sen yleistavoitteina on auttaa paikallisyhteisöjä ja instituutioita valmistautumaan, parantamaan valmiuksiaan selviytyä luonnononnettomuuksista ja rahoittaa pienimuotoisia onnettomuuksien seurausten lievitystöitä.

Vuonna 2002 toteutettiin kolmea vuonna 2001 hyväksyttyä Dipechon toimintasuunnitelmaa, joiden kohteet olivat Andien yhteisö, Etelä-Aasia ja Karibia. Kahdeksan Etelä-Aasian hanketta, joita toteutettiin Intiassa, Bangladeshissa, Sri Lankassa, Nepalissa ja Pakistanissa, koskivat lähinnä tulvien aiheuttamia ongelmia ja niissä korostettiin erityisesti paikallisen henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutusta. Arviointien mukaan näistä hankkeista on todennäköisesti hyötynyt yli 2 miljoonaa eteläaasialaista.

Andien yhteisöä (Bolivia, Kolumbia, Ecuador, Peru ja Venezuela) koskevaa kolmatta toimintasuunnitelmaa tehostettiin 1,6 miljoonan euron lisämäärärahalla vuonna 2002. Sen yleistavoitteena on auttaa paikallisyhteisöjä ja instituutioita valmistautumaan ja parantamaan valmiuksiaan selviytyä luonnononnettomuuksista ja rahoittaa pienimuotoisia onnettomuuksien seurausten lievitystöitä. Alueella toteutettavat toimet olivat vuoden päättyessä vielä kesken, mutta jo nyt arvioidaan, että yli 30 000 ihmistä on hyötynyt 400:sta työpajasta ja koulutustilaisuudesta, joiden aiheena on ollut vahinkojen ehkäisy, hätätoimet ja ensiapu.

Joulukuussa tehtiin päätös, jonka mukaisesti myönnettiin 6,4 miljoonaa euroa Kaakkois-Aasiassa (Vietnam, Laos, Kambodza, Filippiinit, Indonesia ja Thaimaa) sekä Keski-Amerikassa (Nicaragua, Honduras, El Salvador, Guatemala ja Costa Rica) sijaitsevien heikossa asemassa olevien yhteisöjen auttamiseen niiden valmistautuessa luonnononnettomuuksiin. Hankkeisiin kuuluu ennakkovaroitusjärjestelmien luominen, paikallisen henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutus sekä tietoisuuden lisääminen.

>TAULUKON PAIKKA>

4. Laaja-alaiset aiheet

4.1. Sopimussuhteet kumppaneiden kanssa - kumppanuudesta tehdyt puitesopimukset

Vuoden lopussa toteutettiin tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistettiin, että kumppanuudesta tehdyt puitesopimukset [5] vastaavat uusia varainhoitoasetuksia ja niiden täytäntöönpanosta annettuja sääntöjä.

[5] Kumppanuudesta tehty puitesopimus on väline, jolla määritellään ECHOn ja ECHOn rahoittamien hankkeiden toteuttamiseen osallistuvien humanitaarisen avun järjestöjen väliset suhteet. Itse asiassa se sisältää kumppanuuden yleiset periaatteet ja ehdot, joita sovelletaan ECHOn humanitaarisia toimenpiteitä koskeviin rahoitussopimuksiin. Se koskee myös ECHOn esivalintamenettelyä antamalla Humanitaarisen avun toimistolle mahdollisuuden varmistaa, että sen potentiaaliset kumppanit täyttävät joukon objektiivisia edellytyksiä.

ECHO jatkoi myös kumppanuudesta tehtyjen puitesopimusten allekirjoittaneiden kumppaneiden laajaa kuulemista valmistellakseen kyseisten sopimusten perusteellista uudistamista ja sopimuksen vakiinnuttamista. Uuden kumppanuudesta tehdyn puitesopimuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Sen tavoitteena on ajatus "humanitaarisen avun laatu". Erityistä huomiota on kiinnitetty painopisteen siirtämiseen resurssien ja panosten valvonnasta kohti tavoitteiden, indikaattoreiden ja tulosten valvonnan suunnittelua. Tarkastelu luo myös asianmukaisen kehyksen suhteille kansainvälisiin järjestöihin kuten ICRC tai IFRC, kun taas suhteita YK:hon säännellään uudistetulla EU:n ja YK:n välisellä sopimuksella.

Keskittyessään humanitaarisen avun laatuun ECHOn kumppaneiden vuosikokous (Brysselissä 14.-15. lokakuuta 2002) käytti paljon aikaa työryhmissä ja täysistunnoissa analysoimalla (1) humanitaarisen alan laadunhallintavälineitä ja niiden soveltamista valtioista riippumattomissa järjestöissä, (2) humanitaarisen sektorin valtioista riippumattomissa järjestöissä sovellettavia henkilöstönhallintajärjestelmiä ja (3) humanitaarisia sähköisiä foorumeita ja niiden mahdollista käyttöä koordinointivälineinä. Tämä vuosikokous oli yksi tärkeä väline prosessissa, jonka myötä ECHO kuulee kumppaneitaan ja käy niiden kanssa vuoropuhelua vuonna 2002.

4.2. Suhteet suuriin humanitaarisen avun kumppaneihin ja EU:n ulkopuolisiin rahoittajiin

Vuonna 2002 ECHO syvensi suhteita tärkeimpiin kumppaneihinsa niin kutsuttujen ohjelmasuunnittelua koskevien strategisten vuoropuhelujen avulla. Näiden vuoropuhelujen myötä ECHO ja sen kumppanit keskustelevat kummankin ensisijaisista tavoitteista ja strategioista tulevaa vuotta varten. Niitä käytiin marraskuussa 2002 jo kolmantena vuotena peräkkäin YK:n keskeisten järjestöjen (UNHCR, WFP, UNICEF, OCHA ja nyt ensimmäistä kertaa WHO) kanssa. Ohjelmasuunnittelua koskevia strategisia vuoropuheluja YK:n kumppaneiden kanssa vahvisti entisestään ECHOn johtajan joulukuussa 2002 tekemä vierailu YK:n päämajaan New Yorkiin, missä hän tapasi kumppaninsa OCHAsta, UNICEFistä ja UNDP:stä. Samankaltaisia vuoropuheluja käytiin myös ICRC:n IFRC:n ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa. ECHO on myös osallistunut aikaisempia vuosia useammin kokouksiin, joita YK:n järjestöjen päättävät elimet ovat pitäneet, ja pyrkinyt näin lujittamaan entisestään suhteita niihin.

ECHOn aktiivinen osallistuminen yhteisvetoomuksiin liittyvään prosessiin [6] ilmeni sen osallistumisena Montreuxin II rahoittajien kokoukseen ja alustaviin OCHAn kokouksiin sen päämajassa sekä kentällä. Nämä kokoukset edelsivät YK:n järjestöjen välistä vuoden 2002 koordinoitujen vetoomusten julkistamista marraskuussa 2002 Brysselissä, jolloin ECHOn johtaja ja ECHOn henkilöstö esittivät yhteisön kannan. Tähän liittyen ECHO osallistui 11:een OCHAn kenttätyöryhmään (Burundi, Pohjois-Korea, Kongon demokraattinen tasavalta, Eritrea, Suurten järvien alue, Guinea, Indonesia, Liberia, Venäjän Federaatio, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Tadzikistan ja Norsunluurannikko).

[6] YK:n yhteisvetoomukset (Consolidated Appeals Process) on ohjelmasuunnitteluprosessi, jota YK:n OCHA koordinoi tehostaakseen humanitaarisen avun saantia valittuihin suuriin tai monimutkaisiin hätäapukohteisiin.

Koska Yhdysvaltain ja EY:n humanitaarinen apu käsittää yhteensä yli puolet maailman humanitaarisesta avusta, toimivilla yhteyksillä ja hyvällä koordinoinnilla ECHOn ja sen Yhdysvaltain hallintoon kuuluvien kumppaneiden välillä on erityisen suuri merkitys. Vuonna 2002 perusta jatkuvalle vuoropuhelulle ja koordinoinnille ECHOn sekä PRM:n/USAIDin/OFDAn [7] välillä luotiin johtajan huhtikuussa 2002 tekemän Washingtonin vierailun yhteydessä. Tämän jälkeen käytiin ensimmäinen vuotuinen strateginen vuoropuhelu lokakuussa 2002 ja säännölliset yhteydet ECHOn ja Yhdysvaltain hallinnon välillä ovat olleet säännöllisiä kaikilla tasoilla sekä pääkonttorissa että kentällä.

[7] PRM: Bureau of Population, Refugees and Migration; USAID: United States Agency for International Development; OFDA: Office of the U.S. Foreign Disaster Assistance.

Maailman mittakaavassa ECHO alkoi syyskuussa 2002 suunnitella varantoja selviytyäkseen Irakin sodan humanitaaristen seurausten vaatimista toimenpiteistä. Tämä edellytti toimien tiivistä yhteensovittamista jäsenvaltioiden ja keskeisten kumppaneiden, erityisesti YK:n järjestöjen ja Punainen Risti -liikkeen, sekä muiden suurten rahoittajien kuten Yhdysvaltojen kanssa.

4.3. Suhteet muihin yhteisön toimielimiin

Vuonna 2002 lisääntyi myös ECHOn läsnäolo Euroopan parlamentissa. Komissaari Poul Nielsonin esitettyä ECHOn ja kehitysyhteistyön pääosaston vuotuisen toimintasuunnitelman 23. tammikuuta 2002 ECHO teki parhaansa parantaakseen tiedonkulkua, yhteistyötä ja koordinointia Euroopan parlamentin kanssa. Tämä kävi ilmi erityisesti johtajan sitoutumisesta säännölliseen läsnäoloon parlamentin istunnoissa. ECHO osallistui kolmeen kehitysyhteistyövaliokunnan kokoukseen, joista kahteen osallistui myös sen johtaja, ja yhteen ulkoasioiden ja ihmisoikeuksien valiokunnan kokoukseen. Tämän suhteen odotetaan kehittyvän edelleen vuonna 2003 muun muassa tietoisuutta lisäävän julkisen tapahtuman avulla, jonka ECHO ja Euroopan parlamentti järjestävät yhdessä.

Euroopan parlamentti arvioi myönteisesti ECHOn avustustoiminnan tehostumista, menettelyjen yksinkertaistumista ja tervettä rahoituksen hallintaa kaudella 2001-2002 mietinnössä, jonka oli laatinut Marie-Arlette Carlotti ja joka hyväksyttiin 14. tammikuuta 2003 pidetyssä täysistunnossa [8].

[8] (A5-0433/2002)

Institutionaaliset suhteet EU:n jäsenvaltioihin määritellään asetuksen (EY) N:o 1257/96 17 artiklassa ja ECHO tapaa jäsenvaltioita säännöllisesti Humanitaarisen avun komiteassa (HAC). Komitea kokoontui vuonna 2002 kymmenen kertaa ja antoi lausunnon 36:sta rahoituspäätösluonnoksesta sekä keskusteli lisäksi noin 60:stä strategisesta ja poliittisesta aiheesta kuten ECHOn avustusstrategiasta, tiedotusstrategiasta, poliittisista asiakirjoista / aloitteista, arvioinneista, tilastotiedoista jne. Kaikki ECHOn komitealle toimittamat rahoituspäätökset saivat sen yksimielisen kannatuksen.

Institutionaalisten suhteiden lisäksi jäsenvaltiot ja ECHO tapaavat myös vapaamuotoisesti "epävirallisissa HAC:n kokouksissa", joita pidetään tavallisesti kerran tai kahdesti vuodessa EU:n puheenjohtajamaan pääkaupungissa. Epävirallisissa kokouksissa jäsenvaltioiden humanitaarisesta avusta vastaavat johtavat viranomaiset ja ECHO keskustelevat politiikkaan tai tiettyihin aiheisiin liittyvistä erityistä mielenkiintoa herättävistä kysymyksistä. Yksi tällainen kokous pidettiin lokakuussa 2002 Kööpenhaminassa, missä keskustelunaiheina olivat "kriisinhallinnan inhimilliset ja humanitaariset näkökohdat" ja "humanitaarisen työn seuranta ja opetukset".

4.4. Suunnitteluvälineet

ECHOn aikaisemmin kehittämiä suunnitteluvälineitä päivitettiin ja hiottiin vuonna 2002. ECHOn maailmanlaajuisten tarpeiden arviointia, tilastollista analyysiä, jolla 130 maata asetetaan järjestykseen humanitaaristen tarpeiden perusteella, parannettiin niin, että se sisältää tiedot rahoittajien osuuksista ja tiedot BKT:stä henkeä kohti. Näin sen avulla voidaan tarkemmin mitata maan kyky selviytyä pakolaisten siirtymisistä. Maailmanlaajuisia tarpeita koskevien arvioiden päivittäminen on tärkeää ECHOlle, koska tämä suunnitteluväline antaa sille mahdollisuuden osoittaa, että sen humanitaariset toimenpiteet kohdistuvat edelleen alueille, joilla humanitaariset tarpeet ovat suurimmat. Lisäksi ECHO kehitti vuonna 2002 sisäisen aloitusstrategia-asiakirjan, jolla pyritään määrittelemään objektiiviset perusteet sille, milloin ECHOn tulisi puuttua katastrofitilanteisiin.

ECHOn kyky tunnistaa kiireellisimmät humanitaariset tarpeet riippuu muun muassa tiedoista, jotka sillä on jäsenvaltioiden antamista humanitaarisista lahjoituksista erityisiin humanitaarisiin kriiseihin. Kun jäsenvaltioiden kolmansille maille antamiin humanitaarisiin lahjoituksiin liittyvien tietojen koodaus on tähän saakka perustunut paperilla toimitettuihin tietoihin ("14 point fax"), uusi tietokoneperustainen sovellus ("HOLIS 14 POINTS") mahdollistaa nyt kyseisten tietojen suoran sähköisen koodauksen jäsenmaissa ja toimittaa automaattisen ilmoituksen uusista raporteista sähköpostin välityksellä. HOLIS 14 POINTS otettiin täysin käyttöön vuoden 2002 lopussa, jolloin se korvasi faksiin perustuvan järjestelmän. Tämä väline mahdollistaa sähköiset kyselyt tilastotietojen saamiseksi jäsenvaltioiden humanitaarisista lahjoituksista Internetin välityksellä ja myös YK:n OCHAlla on pääsy järjestelmään, koska se on eri rahoittajien humanitaaristen toimenpiteiden koordinoinnista vastaava YK:n elin. HOLIS 14 POINTS on parantanut merkittävästi keskeisten humanitaaristen toimijoiden välistä tiedonvaihtoa.

Vuonna 2002 toteutettiin joitakin merkittäviä toimenpiteitä, joilla hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämistä koskevasta komission strategiasta (LRRD) tehtiin osa ECHOn ja laajemman ulkosuhteiden pääosastoon kuuluvan perheen konkreettista hallinnollista ja toiminnallista käytäntöä. ECHO varmisti yhteisin hallinnollisin toimin, että LRRD sisällytettiin aiempaa tehokkaammin kehitysyhteistyön pääosaston ja ulkosuhteiden pääosaston laatimiin maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin ECHO laati myös menettelyt, joiden avulla voidaan havaita soveltuvat tapaukset ja mitata niiden edistymistä humanitaarisen avun piiristä kohti kehitysapua. Nämä menettelyt koostuvat pääasiassa ECHOn humanitaaristen toimien LRRD:n kannalta tapahtuvasta koodauksesta ottaen huomioon vuoden 2002 tilanne ja tavoite, joka on saavutettava vuonna 2003. Tämän menettelyn pitäisi mahdollistaa ECHOlle LRRD:n edistymisen seuraaminen entistä objektiivisemmin ja avoimemmin perustein.

4.5. Tukirahasto

Aikaisempien vuosien tavoin ECHO myönsi vuonna 2002 tukea myös valtioista riippumattomille järjestöille ja tutkimuslaitoksille koulutuksen, tutkimuksen ja tiedottamisen alalla. Kokonaisrahoitus oli 2,8 miljoonaa euroa. Tukien myöntämisen yleisenä tarkoituksena oli täydentää ECHOn ydintoimintoja ja vahvistaa tukitoimenpiteiden laatua. Tukirahasto auttoi myös varmistamaan yhteisön humanitaarisen avun näkyvyyttä.

ECHOn avustusstrategiassa vuodelle 2002 hahmoteltujen painopisteiden mukaisesti 29 ehdotuksesta valittiin neljä koulutusalan hanketta, joilla tuetaan ammatillisten, hallinnollisten ja taloudellisten valmiuksien lisäämistä. Kymmenestä ehdotuksesta valittiin neljä tutkimusalan hanketta, jotka liittyvät kansainvälisten humanitaaristen toimenpiteiden turvallisuuden hallintaan sekä pakolaisten ja pakkosiirtolaisten tukemista koskeviin suuntaviivoihin. Tiedotuksen alalla ECHO valitsi 24 ehdotuksesta 11 hanketta, joiden kohteena olivat "unohdetut kriisit" sekä Euroopan unionin lapsille ja varhaisnuorille suunnatut tiedotuskampanjat.

4.6. Viestintä ja tiedottaminen

ECHO pyrki vuonna 2002 jatkuvasti tehostamaan tiedottamiseen, viestintään ja tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia erityisesti parantamalla näkyvyyttään tiedotusvälineissä (varsinkin televisiossa) ja ottamalla marraskuussa käyttöön uudelleen suunnitellun verkkosivuston [9]. Tämä vastasi sen ensisijaisia tavoitteita vuodelle 2002, joiden mukaisesti ensi käden tarinoiden sekä käyttäjäystävällisen vuorovaikutteisen lähestymistavan ja vahvemman visuaalisen identiteetin painoarvoa lisättiin. Vuoden loppuun mennessä päivittäin katseltujen sivujen lukumäärä ylitti 3 000 ja luvut olivat edelleen kasvussa.

[9] http://europa.eu.int/comm/echo/index_en.htm

Joukkotiedotusvälineisiin kohdistuvaa huomiota lisättiin suuremman yleisön mielenkiinnon herättämiseksi. ECHOsta tuotettiin uusi video-ohjelma, jossa korostettiin toimiston kaikkialla maailmassa antamaa tukea kriisien uhreille.

Eri televisio-ohjelmille annettiin rahoitus- ja materiaalitukea koskien humanitaarista apua ja unohdettuja kriisejä. ECHOn tietoisuutta lisäävän tukirahaston avulla ECHOn ja erään valtioista riippumattoman järjestön työtä kuvaavaa televisiomainosta esitettiin 97 kertaa Eurosport-kanavalla kohteena nuorehko yleisö. Toinen televisiomainos, joka kuvasi ECHOn ja valtioista riippumattoman järjestön tukea Länsi-Saharan pakolaisille, esitettiin 86 kertaa kahdella suurella italialaisella televisiokanavalla. Rahoitusta myönnettiin myös Afganistanin humanitaarisesta tilanteesta tehtyyn 30-minuuttiseen dokumenttiin, joka Tanskan kansallinen televisio esitti joulukuussa.

Lisäksi ECHOa käsiteltiin erityisesti kahdessa Euronews-filmissä, joista kumpaakin esitettiin 20 kertaa, ja kahdessa dokumenttiohjelmassa, jotka esitettiin France 2 ja Arte -kanavilla.

4.7. Budjetti- ja henkilöresurssit, tarkastustoiminta ja arviointi

Päätavoitteena oli pitää yllä ja parantaa viime vuosina käyttöön otettujen rahoituksen tarkastustoimien laatua. Huolimatta suurista riskeistä, jotka ovat humanitaarisen avun alalle ominaisia, tarkastukset ovat vähentäneet nämä riskit tasolle, joka vastaa säännönmukaisuuden, laillisuuden ja terveen taloushallinnon periaatteita.

ECHO luopui vuonna 2002 keskitetystä rahoitusprosessista, jossa rahoitukselliset ja oikeudelliset toimeksiannot antoi yksinomaan johtaja, ja ne delegoitiin rahoitusyksikössä toimiville päättäville virkamiehille osittain hajautettuun rahoitusprosessiin, jossa tietyissä olosuhteissa toimeksiantoja antavat yksikön päälliköt / toimenpiteiden hallinnoinnista vastaavat neuvonantajat. Rahoitusprosesseja on tarkistettu edelleen, jotta ne vastaavat uutta varainhoitoasetusta ja niihin sisältyy kaikkien toimenpiteiden ennakkovarmistus sekä toiminnallisella että rahoituksen tasolla. Tämä on toteutettu tehostamalla sisäistä tarkastusta ja ottamalla käyttöön vakiomuotoiset tarkastusluettelot.

Helmikuussa 2002 ECHOn johto toteutti sisäisen tarkastuksen itsearvioinnin, jonka tulokset syötettiin jo vuonna 2001 perustetuille sisäisille työryhmille [10]. Kukin näistä käsittelee ECHOn uudistukseen liittyviä eri näkökohtia. ECHO toteutti myös sisäisen tarkastusjärjestelmän valmiutta koskevan arvioinnin uuden talousarvioasetuksen käyttöön siirtymisen vuoksi. Tämä valmiutta koskeva arviointi täydensi riskien arviointia, koska se sisälsi ECHOn avustusten hallinnointia koskevan yksityiskohtaisemman arvion ja tarjosi mahdollisuuden rajoittaa riskit hyväksyttävälle tasolle ja tarvittaessa supistaa niitä vielä entisestään. Tämän hankkeen yhteydessä laadittiin ECHOa koskeva riskiprofiilikertomus.

[10] Menettelyjen yksinkertaistamista käsittelevä työryhmä, päätöksentekoa käsittelevä työryhmä, kumppanuudesta tehtyjä puitesopimuksia käsittelevä työryhmä, FICHOP-työryhmä, Intranet-työryhmä ja HOLIS-työryhmä.

ECHO on tarkentanut muodollisia järjestelmiään rahoitushallinnon säännöllistä seurantaa varten ja riittävän hallinnollisen tiedon toimittamiseksi. Kaikki tarvittavat tiedot toimitetaan säännöllisesti toimiston johdolle. Tämä raportointi sisältää avainindikaattorit, jotka ovat välttämättömiä komission määrittelemien sisäisen tarkastuksen standardien mukaisesti (budjetoitujen määrärahojen käyttöaste, maksujen viivästyminen, erääntyneiden sitoumusten kehittyminen jne.). Kaikki näihin alueisiin liittyvät asianmukaiset raportointijärjestelmät kehitettiin ja erityiset tavoitteet määriteltiin.

Saavuttaakseen komission laajan tavoitteen maksuaikojen supistamisesta 60 päivään ECHO laati toimintasuunnitelman, jonka mukaisesti maksujen viivästymisiä vähennetään ja seurataan. Maksujen viivästymisen käsite on jaettu hanketta koskevan raportin hyväksymisen viivästymiseen ja lopullisen maksun viivästymiseen. Kumpaakin viivästymistä varten on vahvistettu suuntaviivat. Muistutuksia, lykkäyksiä, peruutuksia ja sopimusten purkamisia varten on laadittu menettelyt Samassa yhteydessä ECHO voisi supistaa nukkuvien sitoumusten määrää (sopimukset, joita ei ole toteutettu kahden vuoden kuluessa niiden allekirjoituksesta) alle 4 prosenttiin keskimääräisestä vuosibudjetista. Erityiset seurantavälineet, keskitetty laskurekisteri, on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2003.

Uusien varainhoitoasetusten (voimaantulo 1. tammikuuta 2003) mukaisesti ECHO muutti sisäisiä tarkastusmenettelyjään voidakseen paremmin arvioida hankkeisiin liittyviä riskejä ja seurata niiden edistymistä ja tehokkuutta keskittymällä tuloksiin.

ECHOssa toteutettiin sisäinen organisaatiouudistus, joka perustui ECHOn eri yksiköiden työmäärään ja jonka pohjana olivat organisaatiokaavioon vuonna 2000 tehdyt aikaisemmat muutokset. Organisaation uudistamisen päätavoitteena parantaa viraston tehokkuutta, luoda uusia synergioita ja tehostaa työmäärän jakautumista yksiköiden välillä.

ECHOn rahoittamat toimenpiteet, joita ulkopuoliset (kumppanit ja sopimuskumppanit) toteuttavat, ovat tilintarkastuksen alaisia. Tarkastuksen tulokset ovat tärkeitä kumppanuudesta tehtyjen puitesopimusten toimivuuden kannalta. Näillä sopimuksilla määritellään ECHOn suhteet useimpiin sen kumppaneihin, jotka vastaavat humanitaarisen avun hankkeiden täytäntöönpanosta. Ne sisältävät myös hyödyllisiä suosituksia tavoista, joilla kumppaneiden ECHOn varoja hallinnoidessaan soveltamia rahoituksellisia ja hallinnollisia tarkastuksia voitaisiin parantaa. ECHO omaksui vuonna 2002 kumppaneitaan koskevan järjestelmällisen tilintarkastuskäytännön tunnistaakseen niistä sellaiset, joiden rahoituspohja ei ehkä ole terve.

Vuoden aikana saatettiin päätökseen 14 tilintarkastusta, joihin kuului kuusi kentällä suoritettua tarkastusta meneillään olevista hankkeista. Vuoden lopussa tehtiin lisäksi pitemmälle edenneistä hankkeista 50 tarkastusta ECHOn kumppaneiden pääkonttoreissa. Jokaiseen näistä kuului keskimäärin 5 päättynyttä ECHOn hanketta. Myös 15 kenttätarkastusta tehtiin eri vaiheissa olevista hankkeista - suurin osa oli edennyt jo pitkälle. Yleisesti katsoen tarkastusmenettelyjä muutettiin huomattavasti kumppaneiden pääkonttoreissa toteutettavien ja avustuksia koskevien tarkastusten osalta. Uudet menettelyt määriteltiin uusia järjestelmällisiä ECHOn toimiston tarkastuksia varten. ECHOn asiantuntijat ja henkilöstön jäsenet tutustuivat tilintarkastusmenettelyihin ja tilintarkastuskertomuksiin tarkastusten aikana tai sen jälkeen saamiensa suorien yhteyksien lisäksi myös lounasaikaan ja ECHOn asiantuntijoiden viikoittaisten esitysten avulla.

Vuonna 2002 toteutetut ja päätetyt tärkeimmät arvioinnit koskivat ECHOn toimenpiteitä Kambodzassa ja Thaimaassa, DIPECHOa Keski-Aasiassa ja ECHOn toimia vuoden 2001 maanjäristysten uhrien auttamiseksi Intiassa ja El Salvadorissa.

Yksi ECHOn tärkeimmistä kumppaneista, UNHCR, arvioitiin myös vuoden 2001 lopussa. UNHCR:n yhteistyö arviointiryhmän kanssa ja tapa, jolla se hyödynsi ryhmän päätelmiä, on hyvä esimerkki molempien kumppaneiden välisestä hedelmällisestä yhteistyöstä. Tutkimus edisti vuonna 2002 meneillään olevaa työtä ECHOn pääasiallisen sopimusvälineen, kumppanuutta koskevan puitesopimuksen laatimiseksi sellaiseksi, että se soveltuu käytettäväksi EY:n ja YK:n elinten välisissä suhteissa.

Kolme tutkimusta, joita ei oltu alun perin suunniteltu, toteutettiin ja hoidettiin yhdessä ECHO-4-sektorin kanssa, joka vastaa suhteista valtioista riippumattomiin järjestöihin. Tutkimusten kohteina olivat henkilöresurssit, sähköiset foorumit ja valtioista riippumattomiin järjestöihin liittyvät laatukysymykset. Niiden tulokset esitettiin ja niistä keskusteltiin ECHOn kumppaneiden vuotuisessa kokouksessa, joka pidettiin 14.-15. lokakuuta 2002 Brysselissä.

Kolme tutkimusta oli meneillään vuoden 2002 lopussa, mutta ne on sittemmin saatettu päätökseen. Ne koskivat ECHOn rahoittamien Maailman elintarvikeohjelmaan kuuluvien ohjelmien arviointia, yleiskertomusta ECHOn toimista erityisissä kuivuusolosuhteissa ja ECHOn luonnononnettomuuksiin valmistautumista koskevien Etelä-Aasiassa toteutettujen toimenpiteiden arviointia. Viimeksi mainittu tutkimus on osa yleistä luonnononnettomuuksien seurausten lievittämistoimia koskevien toimien laajempaa arviointia, joka tehdään vuoden 2003 alussa.

Neljä suunniteltua yleistä arviota (luonnononnettomuuksiin valmistautuminen, Sudan, avustustyöntekijöiden turvallisuus, ECHOn toimenpiteet erityisten heikossa asemassa olevien ryhmien tarpeiden täyttämiseksi hätätilanteissa) on siirretty vuodelta 2002 vuoteen 2003.

Seurannan osalta vuonna 2001 tehty ECHOn Sierra Leonessa toteuttamien toimien arviointi johti siihen, että arvioinnissa esitetyt suositukset toimenpiteiden tehokkaammasta kohdistamisesta naisiin ja alle viisivuotiaisiin lapsiin otettiin vuoden 2002 yleissuunnitelmaan. Kolumbiassa toteutettujen toimenpiteiden arvioinnin jälkeen ECHO noudatti suositusta edellyttää kumppaneilta, että ne käyttävät hankkeita koskevissa ehdotuksissaan loogista kehystä.

Humanitaarisen avun arvioimista koskevaa ECHOn käsikirjaa päivitettiin myös ja se jaettiin vuonna 2002, jolloin ECHOn noin 70 arvioijaa sisältävä arviointitietokanta otettiin käyttöön.

5. Tulevaisuudennäkymät

Tässä kertomuksessa kuvatut suuntaukset ja kehitys huomioon ottaen ECHO jatkaa keskittymistä humanitaarisiin toimiin "ydintehtävänsä" mukaisesti, joka on ihmishenkien pelastaminen ja turvaaminen onnettomuustilanteissa ja niiden jälkeen. Se virtaviivaistaa edelleen sisäistä organisaatiotaan ja menettelyjään varmistaakseen humanitaarisen avun toimittamisen pikaisesti ja tehokkaasti.

Kuten ECHOn strategiassa vuodelle 2003 on todettu, tulevien humanitaaristen tehtävien yhteydessä keskitytään tarpeisiin perustuviin toimenpiteisiin, unohdettuihin kriiseihin ja humanitaarisen avun laatuun.

6. Tilastoliitteet

Liitteet 1 ja 2: ECHO:n talousarvio vuodelle 2002 oli 537 790 miljoonaa euroa (liite 1). Vuonna 2002 allekirjoitettujen humanitaarista apua koskevien sopimusten määrä oli 798 (liite 2). Kuten liitteestä 1 voidaan todeta, budjettikohta B7-210, määrä 509 745 miljoonaa euroa, oli rahoituksen pääasiallinen lähde. Sen jälkeen tulivat Euroopan kehitysrahaston budjetti, määrä 17 475 miljoonaa euroa ja budjettikohta B7-219, määrä 8 miljoonaa euroa luonnononnettomuuksiin valmistautumistoimenpiteisiin. Budjettikohtaan B-210 A kuuluva 2,57 miljoonan euron määrä käytettiin hallinnollisiin toimiin (esimerkiksi tutkimuksiin, koulutukseen ja tiedotustoimintaan).

Liitteet 3 ja 4: Liitteessä 3 kuvataan maantieteellistä tukea alueittain ja liitteessä 4 on yksityiskohtaisempaa tietoa alueiden osista tai maista. Liitteestä 3 käy ilmi, että AKT-maat (39 prosenttia) ja Aasia (26 prosenttia) olivat vuonna 2002 edelleen humanitaarisen avun päävastaanottajia ja Balkanin osuus supistui huomattavasti (8 prosenttia vuonna 2002, kun se oli ollut 15 prosenttia vuonna 2001)

Liitteet 5 ja 6: Liite 5 osoittaa allekirjoitettujen sopimusten jakautumisen toimeenpanevien kumppaneiden kesken ja liitteestä 6 näkyy allekirjoitettujen sopimusten jaottelu luokkien ja kumppaneiden kansallisuuden mukaan. Joillakin näistä sopimuksista toteutetaan edellisten vuosien päätöksiä. Tästä syystä liitteessä 6 oleva kokonaisbudjetti on suurempi kuin vuoden 2002 varsinainen budjetti. Suurimpia sopimuskumppaneita vuonna 2002 olivat valtioista riippumattomat järjestöt (62 prosenttia) ja niiden jälkeen YK:n järjestöt (27 prosenttia). Kuten vuonna 2001, YK:n järjestöt käyttivät yli neljänneksen ECHOn rahoituksesta. Tärkeimmät YK:n alaiset kumppanit olivat UNHCR (10,2 prosenttia), WFP (8 prosenttia) ja UNICEF (4,7 prosenttia).

Liite 7: Liitteessä 7 oleva taulukko sisältää yleiskatsauksen hankkeista, jotka on rahoitettu tukirahastosta. Neljä hanketta koski kansainvälisten humanitaaristen toimenpiteiden turvallisuutta (252 260 euroa) ja neljä ammatillisten sekä taloudellisten valmiuksien lisäämistä (307 700 euroa). Tiedotuksen alalla ECHOn rahoitusta myönnettiin 11 hankkeeseen (838 840 euroa).

Liite 1:

EY:n humanitaarista apua koskevat rahoituspäätökset rahoituslähteen mukaan

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 2

Humanitaarista apua koskevat sopimukset 1998-2002

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 3:

Rahoituspäätösten maantieteellinen jakauma vuosina 2000-2002

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 4

Humanitaarista apua koskevat rahoituspäätökset

alueittain vuonna 2002

Maa/osa-alue Päätökset milj. euroa

AFRIKKA, KARIBIA TYYNENMEREN ALUE 211,150

Angola 12,000

Burkina Faso, Tsad 0,175

Burundi 17,500

Karibia/Tyynimeri 0,605

Kongo (demokraattinen tasavalta) 38,100

Norsunluurannikko 1,500

ECHO-Flight -palvelu 8,400

Eritrea 1,750

Etiopia 7,750

Gabon 0,300

Kenia 2,500

Madagaskar 1,000

Malawi 1,500

Senegal 0,750

Sierra Leone, Guinea, Liberia 19,000

Somalia 4,500

Etelä-Afrikka 30,000

Sudan 18,000

Tansania 27,000

Uganda 2,120

UNHCR (Afrikka) 11,000

Sambia 3,000

Zimbabwe 2,000

Muut 0,700

ITÄ-EUROOPPA / UUDET ITSENÄISET VALTIOT 83,500

Armenia, Georgia 2,500

Pohjois-Kaukasus (Tsetsenian kriisi) 28,000

Tadzikistan 10,000

Länsi-Balkan

(Serbia, Kosovo, EJTM) 43,000

Lähi-itä / Pohjois-Afrikka 63,930

Irak 13,000

Lähi-itä (Palestiina) 35,000

Länsi-Saharan pakolaiset 14,340

Jemen 1,590

// Maa/osa-alue Päätökset milj. euroa

AASIA 137,969

Afganistan/Pakistan/Iran 73,254

Kambodza 5,500

Kiina/Tiibet 4,450

Itä-Timor 1,935

Intia 5,000

Indonesia 3,540

Laos 1,130

Myanmar/Burma 3,500

Nepal/Bhutan 3,675

Pohjois-Korea 21,025

Sri Lanka 8,300

Thaimaa 5,465

Vietnam 1,195

Latinalainen Amerikka 19,646

Bolivia, Peru 1,300

Brasilia 0,350

Keski-Amerikka (El Salvador, Guatemala,

Honduras, Nicaragua) 5,028

Kolumbia 9,200

Kuuba 0,600

Ecuador 1,248

Meksiko 1,000

Paraguay 0,920

DIPECHO 8,000

Andien yhteisö 1,640

Kaakkois-Aasia ja Keski-Amerikka 6,360

MUU RAHOITUS 13,595

ECHOn kenttäasiantuntijat 8,000

Avustukset koulutukseen ja tutkimuksiin 1,800

Tiedottaminen 1,350

Arviointi 1,000

Muut 1,445

YHTEENSÄ 537,790

Liite 5:

Sopimusten jakauma ohjelmia toteuttavien kumppaneiden mukaan

EY:n humanitaarinen apu vuonna 2002 kumppaniryhmittäin (sopimuksen allekirjoitusvuosi) //

EY:n järjestöt // 1,5%

Hallitusten järjestöt // 0,5%

Kansainväliset järjestöt // 7,3%

VALTIOISTA RIIPPUMATTOMAT JÄRJESTÖT // 62,2%

Yhdistyneet Kansakunnat // 27,0%

Muut // 1,5%

Liite 6:

ECHOn sopimukset kumppaniluokittain ja kansallisuuksittain 2002 (sopimuksen allekirjoitusvuosi)

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 7

Tukirahastosta vuonna 2002 rahoitetut hankkeet

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>