52003DC0148

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLA SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE - Sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen mukauttaminen muuttuvassa ympäristössä: GoDigital-aloitteen opetukset ja tulevaisuuden haasteet

Sisältö

Johdanto

1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SEKÄ SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KÄYTTÖ EUROOPAN PK-YRITYKSISSÄ

1.1. Tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin ja sähköisen kaupankäynnin käyttöönotto

1.2. Sähköisestä kaupankäynnistä sähköiseen liiketoimintaan: pk-yritysten uusi haaste

1.3. Tarve luoda kokonaisvaltaisia sähköisen liiketoiminnan mittareita

2. UUSI LÄHESTYMISTAPA SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA KOSKEVIIN POLITIIKKOIHIN - TARVE ASETTAA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

2.1. Kohti paremmin mukautettuja ja innovatiivisempia pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistäviä politiikkoja

2.2. Tarve asettaa sähköistä liiketoimintaa koskeville politiikoille parempia tavoitteita

2.3. Pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistävien politiikkojen uudet haasteet

3. PÄÄTELMÄ

1. Eurostat: "Yhteisön yrityskysely tieto- ja viestintätekniikan käytöstä"

4. Jos jotain kautta tai jonkin maan tietoja ei ole käytettävissä, solu on tyhjä - NA: Ei vielä käytettäviss

2. e-Business W@tch -kysely ja tulostaulu

Johdanto

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2001 GoDigital-aloitteen, jonka tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä käyttämään Internetiä tehokkaammin liiketoiminnan välineenä. Tässä tiedonannossa tarkastellaan tieto- ja viestintätekniikan levittämisen sekä eurooppalaisten yritysten, varsinkin pk-yritysten, harjoittaman sähköisen liiketoiminnan nykytilannetta. Lisäksi arvioidaan tämän tarkastelun perusteella politiikkaan kohdistuvia haasteita. Mikä on muuttunut viime vuosina ja mitä on tehtävä tulevaisuudessa, jotta pk-yrityksiä voitaisiin auttaa siirtymään digitaaliaikaan?

Lisätoimien tarve pk-yritysten kannustamiseksi käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tunnustetaan edelleen. Politiikan päätavoite ei kuitenkaan ole enää pk-yritysten liittäminen Internetiin, vaan tieto- ja viestintätekniikan tekeminen tehokkaaksi ja tuottavaksi osaksi liiketoimintaprosesseja. Tässä suhteessa pk-yritykset ovat edelleen jäljessä suuryrityksistä ja on olemassa vaara, että niiden kilpailuasema heikkenee ja että yleinen talouden tuottavuuden kasvu hidastuu.

Toisin sanoen politiikan painopiste siirtyy sähköisestä kaupankäynnistä kohti kokonaisvaltaisempaa sähköistä liiketoimintaa, johon kuuluu Internetin välityksellä tapahtuvan ostamisen ja myymisen lisäksi myös tieto- ja viestintätekniikan tuottava käyttö. Tämä suuntaus käy selvästi ilmi eEurope 2005 -toimintasuunnitelmasta, jonka tavoitteeksi on asetettu suotuisan ympäristön luominen sähköiselle liiketoiminnalle, sen määrittely käsittämään sekä sähköisen kaupankäynnin (tietoverkossa tapahtuvan ostamisen ja myymisen) että liiketoimintaprosessien rakenteen uudistamisen niin, että digitaalitekniikkoja voitaisiin käyttää hyväksi mahdollisimman tehokkaasti. Uutena tavoitteena on edistää sähköisen liiketoiminnan aloittamista eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden sekä kasvun lisäämiseksi tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien avulla. Tämä täydentäisi Euroopan markkinoiden yhdentämispyrkimyksiä digitalisoimalla talous, mikä on jatkuvasti hyvin keskeinen tavoite.

Tätä politiikkaa sähköisen liiketoiminnan sulauttamiseksi normaaliin liiketoimintaan olisi tuettava monilla alueellisilla ja kansallisilla sähköistä liiketoimintaa koskevilla aloitteilla, jotka tähtäävät Lissabonin tavoitteen saavuttamiseen Euroopan muuttamisesta maailman kilpailukykyisimmäksi, tietoon perustuvaksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Tehokkaita toimenpiteitä pk-yritysten auttamiseksi liiketoimintojensa muuttamisessa onkin toteutettava kansallisella ja alueellisella sekä mahdollisesti myös paikallisella tasolla. Osana GoDigital-aloitetta monet näistä pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistävistä aloitteista on analysoitu ja arvioitu erilaisten tehokkuuskriteerien mukaisesti. Tuloksena on 19 esimerkkiä hyvistä käytännöistä, joilla parannetaan tietämystä ja kannustetaan pk-yrityksiä käyttämään Internetiä ja luodaan niille siihen mahdollisuuksia. Siirtyminen sähköiseen liiketoimintaan luo kuitenkin pk-yrityksiä koskeville politiikoille uusia haasteita, joihin on vastattava uusilla tähän alaan liittyvillä aloitteilla.

Tässä tiedonannossa esitetään uusimmat käytettävissä olevat tilastotiedot tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan käytöstä pk-yrityksissä ja luetellaan tärkeimmät kansalliset sekä Euroopan tason poliittiset haasteet sähköisen liiketoiminnan alalla. Perustana on alueellisista ja kansallisista sähköistä liiketoimintaa koskevista politiikoista laaditun esikuva-analyysin tuloksia koskeva kertomus ja pisimmälle edistyneiksi todetut sähköistä kaupankäyntiä koskevat aloitteet. Tavoitteena on edistää kansallisten ja Euroopan tason politiikkojen muutoksia tarjoamalla tulevia toimia koskeva poliittinen kehys ja valmistelemalla poliittiset tavoitteet, jotka vastaavat paremmin eurooppalaisten yritysten tarpeita niiden mukauttaessa liiketoimintojaan. Ottamalla esille nämä kysymykset tässä tiedonannossa vastataan teollisuusministerien neuvoston päätelmiin, joissa se kehottaa "tiivistämään vuoropuhelua, vaihtamaan kokemuksia säännöllisesti, yksilöimään erityiset sähköistä liiketoimintaa koskevan politiikan tavoitteet ja jakamaan parhaita käytäntöjä" [1].

[1] Teollisuusneuvoston päätelmät 9938/02, 6.6.2002.

1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SEKÄ SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KÄYTTÖ EUROOPAN PK-YRITYKSISSÄ

Kun eEurooppa 2002 -toimintasuunnitelmaa hyväksyttiin, käytettävissä oli vain rajallinen määrä tilastotietoa sähköisen liiketoiminnan sekä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä eurooppalaisissa yrityksissä ja erityisesti pk-yrityksissä. Siksi GoDigital-toimintasuunnitelmaan [2] kuului erityinen toimi, jolla mitattaisiin tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan käyttöönottoa. Tämän toimen seurauksena on kehitetty e-Business W@tch [3], joka täydentää Eurostat-tilastotoimiston tekemiä kyselyitä sähköisen liiketoiminnan sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä yrityksissä koskevia tutkimuksia. Tässä luvussa on tiivistelmä näiden kahden tilastolähteen päätuloksista, jotka esitellään yksityiskohtaisemmin liitteessä.

[2] KOM(2001) 136 lopullinen, 13.3.2001, komission tiedonanto "Pk-yritykset digitaaliaikaan", toimi 2:

[3] http://www.ebusiness-watch.org/ marketwatch

1.1. Tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin ja sähköisen kaupankäynnin käyttöönotto

Tieto- ja viestintätekniikan perusinfrastruktuuria ja pääsyä internetiin ei enää pidetä suurina esteinä sähköisen liiketoiminnan aloittamiselle Euroopassa. Eurostatin mukaan yli 90 prosenttia enemmän kuin 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tietokoneita ja lähes 80 prosentilla niistä on yhteys Internetiin. Suurista yrityksistä (yli 250 työntekijää) tämä osuus on käytännöllisesti katsoen 100 prosenttia. Lisäksi e-Business W@tch on todennut, että yleiskuva on samantyyppinen myös pienyritysten ryhmässä (0-49 työntekijää). Vuoden 2002 puolivälissä yli 90 prosenttia niistä käytti tietokoneita ja yli 80 prosentilla oli Internet-yhteys. Koska yrityksillä on nyt suureksi osaksi yhteys Internetiin, sähköpostia ja kotisivuja käytetään nykyisin liiketoiminnassa lähes poikkeuksetta. Tässä suhteessa suuryritysten ja pk-yritysten välillä ei enää ole suuria eroja.

Yhteyksiä kuvaavat perusindikaattorit eivät enää osoita suuria sektoreiden tai alueiden välisiä eroja. Alueiden välillä on kuitenkin edelleen joitakin eroavaisuuksia. Varsinkin Italian, Espanjan ja Kreikan pienyritykset ovat Internetiin pääsyn suhteen jäljessä, mutta niiden välimatka muihin on supistumassa. Vielä merkittävämpi e-Business W@tch -tietoihin perustuva havainto on, että Internet-yhteyden laatu vaihtelee edelleen merkittävästi. Yli neljännes pienyrityksistä muodostaa edelleen yhteyden Internetiin analogisen soittoyhteysmodeemin välityksellä. Suuryritykset on taas hyvin varustettu kiinteillä verkkoyhteyksillä, jotka käyttävät laajakaistaa ja vain puolella niistä yhteysnopeus on alle 2 Mbps. Näin ollen yli 2 Mbps:n yhteysnopeutta käyttävien yritysten prosenttiosuutta kaikista yrityksistä voitaisiin käyttää helposti seurattavana infrastruktuuriin liittyvien tulevien politiikkojen menestystä kuvaavana kriteerinä.

Taulukko 1: Käyttöönotto-osuudet pk-yrityksistä (10-249 työntekijää) ja suurista (250 työntekijää tai enemmän) yrityksistä (2001-2002)

>TAULUKON PAIKKA>

Vaikka tieto- ja viestintätekniikan sekä Internetiin pääsyn perusedellytykset ovat jo yleistymässä kyllästymispisteeseen saakka, jakolinja pohjoisten ja eteläisten jäsenvaltioiden välillä sähköisen kaupankäynnin yleisyyden suhteen on edelleen olemassa ja kasvaa entisestään. Eurostat 2001 ja 2002 -tutkimusten mukaan Pohjoismaihin kuuluvissa jäsenvaltioissa yritysten kasvuvauhti on säilynyt. Varsinkin tuotteita sähköisesti ostavien yritysten osuus on joissakin tapauksissa lähes kaksinkertaistunut. Kun Pohjoismaihin kuuluvissa jäsenvaltioissa yli 45 prosenttia yrityksistä ostaa tuotteita sähköisesti, vain noin 10 prosenttia eteläisten jäsenvaltioiden yrityksistä hyödyntää tällä tavalla Internetiä hyvin yksinkertaisessa ja erittäin kustannustehokkaassa sähköisessä kaupankäynnissä. Muista jäsenvaltioista olevien yritysten kehitys muistuttaa jossain määrin skandinaavista suuntausta, mutta kasvu on niiden osalta hitaampaa. Nopeinta kehitys on ollut Itävallassa, missä sähköisen kaupankäynnin hyödyntäminen on lähes kaksinkertaistunut. Tämä on selvä osoitus siitä, että useimmissa jäsenvaltioissa yrityksillä on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia kasvattaa sähköistä kaupankäyntiään.

Sähköisen kaupankäynnin kehitys Euroopassa ei ole yhtenäisen mallin mukaista. Yleisesti katsoen sähköisiä ostoksia tekevien yritysten suhteellinen osuus verrattuna sähköistä myyntiä harjoittavien yritysten määrään on suurempi kuin 2:1. Pk-yritykset käyttävät molempia sähköisen kaupankäynnin tapoja vähemmän kuin suuret yritykset, ja myynnin osalta ero on erityisen suuri. On kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin Internetiä on mahdollista käyttää täydentävänä jakelukanavana. Vuonna 2002 myyntiä verkossa harjoittavien yritysten määrä oli pienempi kuin vuonna 2001, mikä on osoitus kaupallisesti kannattavien liiketoimintamallien toteuttamisen vaikeudesta. On myönnettävä, että monet tuotteet eivät sovellu sähköiseen kaupankäyntiin ja että eri myyntikanavien välisten ristiriitojen ratkaiseminen on joskus vaikeaa. Tästä syystä poliittisten päättäjien tulisi olla hyvin varovaisia asettaessaan päämääriä verkossa tapahtuvalle myynnille. Sähköisen ostamisen osalta olisi kuitenkin odotettavissa, että käytännöllisesti katsoen kaikki yritykset voisivat hyötyä osallistumisestaan sähköiseen kaupankäyntiin, ajatellen erityisesti ylläpitoon, korjauksiin ja toimintoihin liittyviä tavaroita ja palveluja.

Yritysten välisissä liiketoimissa (B2B) sähköisten kauppapaikkojen syntymisen merkitys näyttää lisääntyvän myös pk-yritysten osalta. Perinteisistä yksityisten yritysten sähköiseen kaupankäyntiin tarkoitetuista sivustoista poiketen sähköiset kauppapaikat kokoavat yhteen useita ostajia ja myyjiä/toimittajia. e-Business W@tch on todennut, että noin 5 prosenttia EU:n neljässä suurimmassa jäsenvaltiossa (Saksassa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa) toimivista eurooppalaisista yrityksistä käytti vuonna 2002 sähköisiä kauppapaikkoja ja lisäksi yli 3 prosenttia aikoi käyttää niitä vuonna 2003. Suuryritykset ovat todennäköisempiä sähköisten kauppapaikkojen käyttäjiä, mutta monissa tapauksissa pk-yritysten on seurattava niiden esimerkkiä. Vaikka sähköisten kauppapaikkojen yleinen vaikutus on edelleen suhteellisen vähäinen, joillakin aloilla, kuten kemian teollisuudessa, kuljetusvälineiden tuotannossa sekä tieto- ja viestintätekniikan palvelujen alalla sähköisten B2B-kauppapaikkojen lisääntyminen on selvästi nopeutunut. Tämä osoittaa, miten tärkeää huolellisen alakohtaisen analyysin tekeminen on laadittaessa pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistäviä politiikkoja.

Yrityksiin kohdistuvat taloudelliset paineet muuttaa menettelytapojaan vaihtelevat aloittain. Joillakin aloilla, kuten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen, yritysten tukipalvelujen, elektroniikan ja tiedotusvälineiden sekä painopalvelujen alalla, sähköisiä ostoja tekevien yritysten osuus on jo hyvin suuri ja kyseiset kauppatoimet muuttuvat pian vakiomenettelyiksi. Nämä alakohtaiset erot selittävät pitkälle sen, miksi sähköisen kaupankäynnin omaksuminen vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Tästä syystä yleiset tilastotiedot eivät anna riittävää kuvaa nykyisten poliittisten haasteiden luonteesta ja merkittävyydestä. Yritykset kilpailevat erilaisilla markkinoilla, joiden kilpailutilanne vaihtelee. Jotta sähköistä liiketoimintaa koskevat politiikat olisivat tehokkaita, niillä on vaikutettava kohdistetusti näihin ala- ja aluekohtaisiin erityiskysymyksiin.

1.2. Sähköisestä kaupankäynnistä sähköiseen liiketoimintaan: pk-yritysten uusi haaste

Sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät toimet, kuten verkossa tapahtuva myynti- ja ostotoiminta, ovat tärkeä osa sähköistä liiketoimintaa. Viime aikoihin saakka tilastot ovat keskittyneet näiden uusien kauppatoimimuotojen mittaamiseen ja kuvaamiseen. Jotta tarvittavat poliittiset toimenpiteet eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi voitaisiin määritellä, analyysissä on otettava paremmin huomioon, miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö lisää tuottavuutta ja parantaa toiminnan tehokkuutta. Tästä syystä keskittyminen vain sähköiseen kaupankäyntiin ei selvästi riitä.

Vaikka pk-yritykset näyttävät yleisesti olevan kuromassa kiinni eroja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa ja Internet-yhteyden yleisyydessä, uusien tekniikkojen käyttöönotto näyttää silti olevan niille vaikeampaa ja kalliimpaa kuin suuremmille yrityksille. Tämä käy ilmi pk-yritysten suhteellisesti katsoen muita suuremmista investoinneista henkilöstöön sekä tietotekniikkainfrastruktuurin ja yhtiön kotisivujen ylläpitoon. e-Business W@tch -tilastot osoittavat, ettei pienten ja suurten yritysten välinen ero näkyy nyt sähköisen liiketoiminnan pitkälle edistyneiden sovellusten alueella. Kyseisten tilastojen mukaan esimerkiksi myyntitoimintaa verkossa harjoittavista pienyrityksistä alle 10 prosenttia on täysin liittänyt tilaustoiminnot sisäiseen liiketoimintajärjestelmäänsä, kun taas suurista yrityksistä kolmannes on toteuttanut tämän tehtävän.

Tilastot osoittavat myös, että suuryritykset ovat nykyisin sähköisiä liiketoimintaprosesseja tukevien pitkälle kehitettyjen sähköisten liiketoimintaratkaisujen pääasiallisia käyttäjiä. Lähes kolmannes suuryrityksistä on ottanut käyttöön sähköisen asiakassuhteiden hallintajärjestelmän, mutta alle 10 prosenttia pienistä ja vain vähän useampi keskisuurista yrityksistä on investoinut näihin uusiin sähköisiin liiketoimintamenetelmiin. Lisäksi 13 prosenttia suuryrityksistä käyttää sähköistä toimitusketjun hallintajärjestelmää, kun taas pk-yrityksistä vain 3 prosenttia käyttää sitä.

Tässä yhteydessä on tärkeää kysyä, onko pk-yritysten todella tarpeen käyttää tällaisia pitkälle kehittyneitä sähköisiä järjestelmiä ja onko käytettävissä vaihtoehtoisia, vähemmän kustannuksia aiheuttavia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat niille liiketoimintaprosessien sähköisen integroinnin.

Tästä kaikesta voidaan päätellä, että uhka suurempien ja pienempien yritysten välisestä digitaalisesta jaosta helpon Internet-yhteyden ja -käytön osalta ei ole enää tärkein politiikkaan vaikuttava kysymys. Kysymys on pikemminkin siitä, miten laajasti pk-yritysten on sähköistettävä liiketoimintansa ottaen tärkeimpänä arviointiperusteena huomioon, miten sähköiseen liiketoimintaan siirtyminen parantaisi niiden kilpailukykyä. Tästä syystä tulevissa politiikkaa koskevissa keskusteluissa tulisi keskittyä siihen, miten pk-yrityksiä voitaisiin parhaiten auttaa muuttumaan liiketoiminnallisesti "sähköisiksi yhtiöiksi", kuin siihen, miten sähköistä kaupankäyntiä voitaisiin edistää. Sähköisen liiketoiminnan edistämisessä on otettava asianmukaisella tavalla huomioon talouden tosiasiat, kuten pk-yrityksien usein kohtaamat vaikeudet eritellä ja järjestää uudelleen sisäisiä prosessejaan, niille tieto- ja viestintätekniikkainvestoinneista aiheutuvat muita korkeammat kustannukset ja ongelmat, jotka liittyvät sähköisessä liiketoiminnassa tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön sähköisessä liiketoiminnassa tarvittavien taitojen parantamiseen.

1.3. Tarve luoda kokonaisvaltaisia sähköisen liiketoiminnan mittareita

Poliittisten toimien tulisi perustua terveeseen taloudelliseen analyysiin ja toimien kohteena olevien haasteiden selvään yksilöintiin. Tästä syystä kaikkia asiaa koskevia tilastotietoja tulisi käyttää johdonmukaisesti, jotta niiden avulla saataisiin asiasta kokonaiskuva. "Sähköinen liiketoimintaindeksi", joka kuuluu eEurope 2005 -vertailuindikaattoreiden luetteloon [4], on tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa yritysten valmiutta harjoittaa sähköistä liiketoimintaa. Indeksi muodostaa käsitteen, joka on paljon laajempi kuin sähköinen liiketoiminta. Tässä yhteydessä sähköinen liiketoiminta käsittää yritysten sekä ulkoiset että sisäiset prosessit, joihin kuuluvat ulkoisten viestintä- ja kauppatoimintojen lisäksi myös yrityksen sisäiset tietovirrat.

[4] Neuvoston päätöslauselma eEurope 2005 -toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta, 5197/03 (OR.en), 28.1.2003.

Sähköistä liiketoimintaindeksiä olisi pidettävä ensimmäisenä yrityksenä luoda sähköisen liiketoiminnan omaksumista kuvaava entistä parempi mittari, joka perustuu asiaa koskevien tietojen saatavuuteen, luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen. Tavoitteena on oltava erityisesti niiden sähköisen liiketoiminnan osa-alueiden nimeäminen, joilla on mitattavissa oleva vaikutus tuottavuuteen ja kasvuun ja jotka liittyvät siksi suoraan Lissabonin tavoitteeseen Euroopan muuttamisesta kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Sähköisen liiketoimintaindeksin ensimmäiset tulokset ovat käytettävissä vuoden 2003 toisella puoliskolla.

Jotkin jäsenvaltiot ovat myös käynnistäneet omia aloitteitaan sellaisten innovatiivisten "sähköisen valmiuden" indikaattoreiden kehittämiseksi, joita voidaan käyttää politiikkojen määrittelyssä ja niitä koskevissa esikuva-analyyseissä. Yhdistyneen kuningaskunnan kaupasta ja teollisuudesta vastaava ministeriö on esimerkiksi luonut pitkälle kehitetyn sähköiseen liiketoimintaan liittyvien toimintojen luokittelumenetelmän osana "UK online for business" -aloitetta. Luokittelujärjestelmä käsittää useita tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyviä indikaattoreita, jotka on pisteytetty niiden käyttöä liiketoiminnassa koskevaa kehitystasoa vastaavasti. Jäsenvaltioita rohkaistaan seuraamaan tätä esimerkkiä ja osallistumaan keskusteluun soveltuvien indikaattoreiden määrittelystä sekä tähän johdonmukaisesti liittyvään keskusteluun sähköistä liiketoimintaa koskevista politiikoista.

2. UUSI LÄHESTYMISTAPA SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA KOSKEVIIN POLITIIKKOIHIN - TARVE ASETTAA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

Viime vuosina on käynnistetty monia sähköistä liiketoimintaa koskevia aloitteita, joilla edistetään pk-yritysten Internetin käyttöä. Nyt esiin on tulossa uusia haasteita, jotka edellyttävät nykyisten poliittisten aloitteiden arviointia uudelleen ja niiden suuntaamista uudelleen kohti rakenteellista muutosta. Tätä tarkoitusta varten olisi asetettava selkeät poliittiset tavoitteet ja mahdollisuuksien mukaan määrälliset tavoitteet, jotka mahdollistavat toiminnan tehostamisen ja saavutettujen tulosten jatkuvan seurannan.

2.1. Kohti paremmin mukautettuja ja innovatiivisempia pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistäviä politiikkoja

Julkisten viranomaisten tehtäviin sähköisen liiketoiminnan edistämisessä kuuluu ennen kaikkea yrityksille suotuisan sähköisen liiketoimintaympäristön varmistaminen. Yritykset hyötyvät eniten luotettavasta, vakaasta ja avoimesta liiketoimintaympäristöstä, joka mahdollistaa yrityksille sähköisten liiketoimintakäytäntöjen käyttöönoton. Sähköistä liiketoimintaa suosiva ympäristö vaikuttaa markkinoille pääsyn esteitä vähentävästi, tieto- ja viestintätekniikkainvestointien hintaa alentavasti ja niihin liittyviä riskejä pienentävästi. Pk-yritykset tarvitsevat erityisesti

- vakaata oikeudellista ja säännöskehystä, varsinkin rajat ylittävässä kaupassa;

- televiestintämarkkinoiden täydellistä vapauttamista, joka alentaa Internet-yhteyksien hintoja sekä parantaa niiden laatua ja nopeutta;

- sähköisiä julkisia palveluita, jotka alentavat yritysten hallinnollisia yleiskuluja ja kannustavat samalla yrityksiä aloittamaan sähköisen liiketoiminnan.

Sekä Euroopan tasolla että kansallisella tasolla on toteutettu monia tarvittavia toimia, joilla näihin poliittisiin perushaasteisiin voidaan vastata. Sähköisen liiketoiminnan oikeudellinen kehys on suureksi osaksi valmis ja televiestintämarkkinoita ollaan nopeasti vapauttamassa kaikkialla Euroopassa. eEurope-aloite luo puitteet, joiden mukaisesti sähköisiä julkisia palveluita parannetaan ja laajakaistainfrastruktuuria sekä -sovelluksia edistetään.

Näiden "horisontaalisten" politiikan aloitteiden lisäksi tarvitaan erityisiä pk-yrityksiä koskevia politiikkoja, joiden tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan omaksumista niissä. Näin nopeutetaan tieto- ja viestintätekniikan täydellistä sisällyttämistä liiketoimintaprosesseihin kaikissa jäsenvaltioissa. Kuten tiedonannossa "Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa" [5] korostettiin, EU:n keskeisenä haasteena on varmistaa tieto- ja viestintätekniikan laaja käyttöönotto ja tehokas käyttö kaikilla aloilla ja kaikissa palveluissa mukaan lukien pk-yritykset, jotka muodostavat Euroopan talouden selkärangan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolla ja levittämisellä pk-yritysten keskuuteen on ratkaiseva merkitys koko EU:n talouden kilpailukyvylle.

[5] KOM(2002) 714, 11.12.2002: Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa.

Tilastotietojen mukaan valtaosa eurooppalaisista yrityksistä on yleisesti tietoisia sähköisen liiketoiminnan uusien muotojen haasteista ja mahdollisuuksista. Monissa tapauksissa tietoisuus ja Internet-yhteyden hankkiminen olivat yritysten ensiaskeleita niiden siirtyessä kohti sähköistä liiketoimintaa. Niiden jälkeen seurasivat sähköinen tiedottaminen asiakkaille ja liiketoimintakumppaneille. Nyt ollaan seuraavassa vaiheessa, joka mahdollistaa vuorovaikutteiset liiketoimintaprosessit mukaan lukien sähköiset kaupankäyntitoimet. Yritysten on lopulta tarpeen muuttaa koko liiketoimintaprosessinsa voidakseen sähköistää tiedonkulkunsa ja luoda yritysten välisiä virtuaaliverkostoja. Kuitenkin useimmat yritykset, niin suuret kuin pienetkin, ovat yhä kaukana tästä lopullisesta tavoitteesta.

Sähköistä liiketoimintaa edistäviä politiikkoja on myös kehitettävä asteittain samalla, kun niiden kohderyhmään kuuluvat yritykset kehittyvät. Aivan viime aikoihin saakka esimerkiksi monien pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistävien politiikkojen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta Internet-yhteyden hankkimisen tärkeydestä. Kun tämä tavoite on nyt monilla alueilla pitkälle saavutettu, myös pk-yrityksiä koskevia politiikkoja on syytä muuttaa. Tietoisuuden lisääminen voi olla edelleen tarpeen erityistapauksissa, kuten sähköisten kauppapaikkojen ja sähköisen julkisen hankintatoiminnan tehokkaan hyödyntämisen mahdollistamiseksi pk-yrityksille. Se ei kuitenkaan riitä poistamaan tieto- ja viestintätekniikan käytön esteitä nykyistä tuloksellisemmalla tavalla. Sanomana ei enää ole "Internet-yhteyden hankkiminen", vaan sähköisen liiketoiminnan omaksumisen tärkeyden korostaminen.

Kuvio 1: Tietoisuudesta muutokseen - sähköisen kehityksen vaiheet

>VIITTAUS KAAVIOON>

On tärkeää korostaa, että pk-yritysten "edistyneisyys" eri jäsenvaltioissa, alueilla ja liiketoiminnoissa vaihtelee, kuten tilastotiedot selvästi osoittavat. Politiikkojen on oltava riittävän tarkkaan suunnattuja, jotta ne vastaisivat niiden kohteena olevien yritysten tilannetta. Alueille, joilla "sähköinen kehitysaste" on alhainen, soveltuvat poliittiset toimet eivät todennäköisesti riitä sovellettavaksi kehittyneemmillä alueilla. Samalla, kun erilaiset kehitysvaiheet vaikeuttavat kaikkialla Euroopassa soveltamiskelpoisten politiikkojen suunnittelua, tämä tarjoaa valtavat mahdollisuudet oppia hyvistä käytännöistä, esimerkiksi ottamalla käyttöön poliittisia toimenpiteitä, jotka ovat aikaisemmin osoittautuneet menestyksekkäiksi toisessa jäsenvaltiossa tai toisella alueella.

Jäsenvaltioiden ja alueiden poliittisia päättäjiä rohkaistaan tästä syystä vaihtamaan tietoja muilta alueilta olevien kollegojensa kanssa ja etsimään aktiivisesti toimintamalleja, joita olisi mahdollista kehittää edelleen. Esimerkiksi Pohjoismaissa kehitetyt sähköistä liiketoimintaa koskevat politiikat saattavat pian muuttua kiinnostaviksi eteläisissä jäsenvaltioissa, koska sähköisen liiketoiminnan omaksumisajankohta vaihtelee Euroopan eri puolilla. Jäsenvaltioiden välisen vuoropuhelun edistämiseksi komissio perustaa eurooppalaisen sähköisen liiketoiminnan tukiverkoston pk-yrityksille (European E-business Support Network for SMEs) [6]. Tavoitteena on saattaa yhteen sähköistä liiketoimintaa koskevista politiikoista päättäjiä, jotka toimivat eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla, ja edistää kokemusten ja tietojen vaihtoa sekä vahvistaa sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen yhteensovittamista niitä varten yhteisesti sovittujen ensisijaisten tavoitteiden perusteella. Jäsenvaltioita kehotetaan tukemaan tätä aloitetta edistämällä kaikkien asiaan liittyvien kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavien poliittisten aloitteiden aktiivista osallistumista tähän verkostoon.

[6] Eurooppalainen sähköisen liiketoiminnan tukiverkosto pk-yrityksille on osa eEurope 2005 -toimintasuunnitelmaa. Lisätietoja on Internet-osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/ policy/e-bus-snfsme.htm

2.2. Tarve asettaa sähköistä liiketoimintaa koskeville politiikoille parempia tavoitteita

Erityisten mitattavissa ja saavutettavissa olevien realististen ja oikea-aikaisten tavoitteiden asettaminen on osoittautunut ehkä yhdeksi suurimmista haasteista, joita kansallisten ja alueellisten sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen esikuva-analyysi on tuonut esiin. Pk-yrityksiä koskevien tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen liiketoiminnan käyttöä edistävien politiikkojen ensimmäinen aalto perustui lähinnä yleisiin tavoitteisiin kuten "Internet-yhteyttä käyttävien pk-yritysten määrä", "koulutettavien työntekijöiden määrä" tai "pk-yrityksille tarjottujen neuvontapäivien määrä". Kun uusilla politiikoilla keskitytään edistämään sähköisen liiketoiminnan pitemmälle edistynyttä käyttöä ja mahdollisesti sähköisen liiketoiminnan täydellistä sisällyttämistä tavanomaiseen liiketoimintaan, sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen päämäärien määrittelystä ja niihin liittyvistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista tulee entistä vaikeampia saavuttaa mutta samalla myös kiireellisempiä.

Pisimmälle kehitettyjen sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen, joita joissakin jäsenvaltioissa on otettu käyttöön, tarkastelu osoittaa, että niiden tavoite edistää yleisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan välineiden käyttöä on vaihtunut tavoitteeksi auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään täysin tieto- ja viestintätekniikkaa liiketoimintaprosessiensa uudelleensuunnittelussa, automatisoinnissa ja virtaviivaistamisessa. Tämä vaatii usein pitemmälle kehittyneiden poliittisten välineiden soveltamista. Sellaisia ovat pk-yritysten auttaminen sähköiseen liiketoimintaan siirtymistä koskevien suunnitelmien laatimisessa tai sellaisten tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen saatavuuden parantaminen, jotka vastaavat pk-yritysten erityistarpeita. Parhaassa tapauksessa tällaisilla pk-yrityksiä koskevilla "toisen sukupolven" politiikoilla tulisi olla selvät päämäärät ja tavoitteet, joiden perusteella niiden tuloksia voitaisiin arvioida ja varmistaa, että ne vastaavat pk-yritysten tarpeita. Tavoitteiden asettaminen politiikoille ei ole kuitenkaan vähäpätöinen tehtävä ottaen huomioon aiheen monimutkaisuus ja käytännön kokemuksen puute sähköisen liiketoiminnan edistämisestä muuten kuin Internet-yhteyksien osalta. Tavoitteiden on oltava sekoitus määrällisistä ja laadullisista tavoitteista, joilla pyritään parantamaan käyttöön otettavan sähköisen liiketoiminnan edistyneisyyttä eikä vain yhteyksien muodostumista tai sähköistä kaupankäyntiä.

Sähköisen liiketoiminnan kaltaisessa dynaamisessa ympäristössä politiikat on pidettävä joustavina, joten päämääriä ja tavoitteita voidaan joutua jatkuvasti muuttamaan. Esimerkiksi yleisen tietoisuuden puute ei enää näytä suurelta huolenaiheelta. Useimmat pk-yritykset ovat täysin selvillä siitä, että sähköinen liiketoiminta on jo tai siitä tulee pian tärkeä osa niiden liiketoimintaa erityisesti suhteessa suuriin yrityksiin. Tästä syystä tietoisuuskampanjoiden ja koulutuksen tavoitteet voidaan joutua määrittelemään uudelleen niin, että ne vastaavat lisääntyneitä tarpeita, kuten parempaa tietoisuutta sähköisiin kauppapaikkoihin osallistumisen mahdollisuuksista ja riskeistä sekä päähuomion kiinnittämistä johdon koulutukseen.

Yleinen sähköisen liiketoiminnan ympäristö muuttuu jatkuvasti. Tämän kehityksen mukaisesti ja pisimmälle kehittyneiden jäsenvaltioiden käytännön kokemukset huomioon ottaen pk-yrityksiä koskevien tulevien sähköiseen liiketoimintaan liittyvien politiikkojen keskeisiä haasteita ovat

- pk-yritysten johdon sähköistä liiketoimintaa koskevan ymmärtämyksen ja siihen liittyvien taitojen parantaminen;

- pk-yrityksille soveltuvien sähköisten liiketoimintaratkaisujen saatavuuden edistäminen;

- pk-yritysten tehokkaan osallistumisen mahdollistaminen sähköisiin kauppapaikkoihin ja liiketoimintaverkostoihin.

Kaikki jäsenvaltiot, tulevat jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot eivät ehkä kohtaa näitä poliittisia haasteita samanaikaisesti eikä samanlaisina. Jäljempänä kuvatun yhteisen poliittisen kehyksen tavoitteena on helpottaa sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen muokkaamista vastaamaan yritysten muuttuvia tarpeita. Lissabonin tavoitteiden saavuttamista voidaan riittävästi tukea vain, jos sähköistä liiketoimintaa edistävien pk-yrityksiä koskevien politiikkojen tehokkuus saadaan paranemaan koko Euroopassa. Euroopan talouksien tuottavuutta ja kilpailukykyä koskevan tiedonannon [7] mukaisesti tieto- ja viestintätekniikan riittämätön käyttö liiketoimintaprosesseissa on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että työvoiman tuottavuus kasvaa EU:ssa hitaammin kuin Yhdysvalloissa. Poliittisen kehyksen tarkoituksena on tehostaa yhteensovitettuja toimenpiteitä, joilla edistetään tieto- ja viestintätekniikan tuottavaa käyttöä.

[7] KOM(2002) 262 lopullinen - Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Tuottavuus Euroopan talouksien ja yritysten kilpailukyvyn avaimena, Bryssel, 21.5.2002.

Kuvio 2: Pk-yrityksiä koskevien sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen kehys - haasteet ja tavoitteet

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kokonaishaaste

Pk-yritysten kannustaminen ja tukeminen sähköisen liiketoiminnan käyttöönotossa

Haaste 1

Johdon ymmärtämyksen ja taitojen parantaminen sähköisen liiketoiminnan alalla

Tavoite 1.1

Tiedon pk-yrityksiin siirtymisen tehostaminen

Tavoite 1.2

Sähköisen liiketoiminnan hyvien käytäntöjen edistäminen ja levittäminen

Tavoite 1.3

Sähköisessä liiketoiminnassa tarvittavien taitojen parantaminen pk-yrityksissä

Haaste 2

Pk-yrityksille soveltuvien sähköisten liiketoimintaratkaisujen saatavuuden edistäminen

Tavoite 2.1

Sähköisiä liiketoimintatekniikkoja koskevien tutkimustulosten hyödyntäminen

Tavoite 2.2

Tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien sekä pk-yritysten välisten alueellisten yhteistyösuhteiden edistäminen

Tavoite 2.3

Sähköisen liiketoiminnan yhteentoimivuuden edistäminen kansallisten kokeiluhankkeiden avulla

Haaste 3

Pk-yritysten tehokkaan liiketoimintaverkostoihin ja sähköisiin kauppapaikkoihin osallistumisen edistäminen

Tavoite 3.1

Pk-yritysten sähköisiin B2B-kauppapaikkohin osallistumisen edistäminen

Tavoite 3.2

Pk-yritysten sähköisiin julkisiin hankintoihin osallistumisen edistäminen

Tavoite 3.3

Pk-yritysten virtuaalisten yhteistyöverkostojen edistäminen

Politiikkojen yhteensovittamisen avoin menettely, jonka Lissabonin Eurooppa-neuvosto on vahvistanut, rohkaisee komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan yhdessä, oppimaan parhaista käytännöistä ja kehittämään parempia politiikkoja ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat olosuhteet. Parhaalla mahdollisella maantieteellisellä tasolla sovellettavien määrällisten tavoitteiden asettamista yritystoimintaa koskeville politiikoille koskevan ensimmäisen yhteisen toimen tuloksia kuvataan tiedonannossa "Yritysympäristön parantaminen" [8]. Jotkin jäsenvaltiot ovat asettaneet vastaavia tavoitteita (jäljempänä taulukossa 2) myös politiikoille, joilla parannetaan tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta, mitä on pidettävä myönteisenä kehityksenä. Monet näistä tavoitteista ovat kuitenkin edelleen yleistasoisia ja sen vuoksi ne eivät täysin vastaa muuttuvaa sähköistä liiketoimintaympäristöä.

[8] KOM(2002) 610 - Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Yritysympäristön parantaminen, 7.11.2002.

Taulukko 2: Määrälliset tavoitteet politiikoille, jotka helpottavat tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta

>TAULUKON PAIKKA>

Pk-yrityksillä on sähköisen liiketoiminnan alalla erilaisia ongelmia kuin joitakin vuosia sitten. Tällä tiedonannolla jäsenvaltioita rohkaistaan tarkastelemaan sähköistä liiketoimintaa koskevia politiikkojaan ja asettamaan oma-aloitteisesti uusia poliittisia tavoitteita sekä tarkentamaan erityisiä poliittisia aloitteita sähköisen liiketoiminnan tueksi. Kun poliittiset tavoitteet tulisi sisällyttää yrityspolitiikan tulostauluun ja niiden toteutumista tulisi seurata säännöllisesti sovittujen menettelyjen mukaisesti, jäljempänä esitetyt tarkemmat menestymistä mittaavat kriteerit on pääasiassa tarkoitettu edistämään erityisten toimien tehokkuutta. Niillä on kuitenkin tärkeä tehtävä nimettäessä hyviä julkishallinnon käytäntöjä tällä alalla ja ne helpottavat sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen käytännön vaikutusten arviointia jälkeen päin tehtävän arvioinnin yhteydessä.

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet asettamaan sähköistä liiketoimintaa koskeville politiikoilleen tavoitteet aina, kun se on järkevää ja mahdollista. Tämä käy ilmi teollisuusneuvoston päätelmistä [9], joissa se kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota "tiivistämään vuoropuhelua, vaihtamaan kokemuksia säännöllisesti, yksilöimään erityiset sähköistä liiketoimintaa koskevan politiikan tavoitteet ja jakamaan parhaita käytäntöjä" sekä "varmistamaan, että sekä kansallisella että Euroopan tasolla on tehokkaat koordinaatiojärjestelmät ja asettamaan eEurope 2005 -toimintasuunnitelman mukaiset erityistavoitteet sähköistä liiketoimintaa tukeville politiikoille ja toimille". Tällaiset tavoitteet on asetettava eri tasoille:

[9] Teollisuusneuvoston päätelmät 9938/02, 6.6.2002.

- Poliittisella tasolla yleistavoitteina, joilla helpotetaan ja edistetään rakenneuudistusprosessia kohti tietoon perustuvaa taloutta. Saksan edellä mainittu tavoite "20 prosentilla pk-yrityksistä on sähköisen liiketoiminnan strategia vuoteen 2005 mennessä" on hyvä esimerkki tällaisista poliittisista tavoitteista. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei ilmeisesti liity suoraan yhteen eikä useampaan julkisen politiikan aloitteeseen, vaan riippuu pikemminkin monista eri tekijöistä ja markkinoiden kehityssuuntauksista. Näitä tavoitteita asetettaessa tulisi ottaa asianmukaisesti huomioon poliittiset suuntaviivat, jotka neuvosto, Euroopan parlamentti, alueiden komitea sekä talous- ja sosiaalikomitea ovat hyväksyneet GoDigital -aloitteelle, sekä komission tiedonanto sähköisen kaupan vaikutuksista Euroopan yrityksiin [10].

[10] Tiedonanto "Sähköisen kaupan vaikutukset Euroopan yrityksiin: talousanalyysi ja vaikutukset politiikkaan" [KOM(2001) 711]; tiedonanto "Pk-yritykset digitaaliaikaan" [KOM(2001) 136]; teollisuusneuvoston päätelmät 9938/02, 6.6.2002; Euroopan parlamentin mietintö komission tiedonannosta: Sähköisen kaupan vaikutukset Euroopan yrityksiin [lopullinen A5-0434/2002]; Alueiden komitean lausunto tiedonannosta "Pk-yritykset digitaaliaikaan" [KOM-6/032]; Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto tiedonannosta "Pk-yritykset digitaaliaikaan" [INT/106].

- Toiminnan tasolla erityisiin pk-yrityksiä koskeviin sähköistä liiketoimintaa tukeviin politiikkoihin on sovellettava mahdollisimman laajasti SMART-periaatetta. Tavoitteiden tulisi olla erityisiä (Specific), mitattavissa (Measurable), saavutettavissa (Attainable), realistisia (Realistic) ja aikaan sidottuja (Time-related). Lisäksi niiden pitäisi koskea suoraan erityisiä poliittisia toimia. Tämä erottaa ne selvästi yleisen tason poliittisista tavoitteista, joihin monet eri tekijät vaikuttavat. Hyvä esimerkki alueellisen tason SMART-tavoitteista on suomalainen esimerkkitapaus "Sähköinen liiketoiminta Etelä-Karjalan pk-yrityksissä", joka esitellään seuraavassa:

Taulukko 3: Suomalainen esimerkki " Sähköinen liiketoiminta Etelä-Karjalan pk-yrityksissä"

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: Hankkeen esittely julkaisussa "Setting targets for e-business policies", 16.-17. tammikuuta 2003.

2.3. Pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistävien politiikkojen uudet haasteet

Kuviossa 2 kuvatun sähköistä liiketoimintaa koskevan yleisen poliittisen kehyksen tulisi mahdollistaa uusien ja entistä kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen erityisille pk-yrityksiä tukeville toimenpiteille määrittelemättä ennalta, millaisia toimenpiteitä jäsenvaltioiden ja alueiden tulisi toteuttaa ja millaisia tavoitteita asettaa. Tätä kehystä on mukautettava eri olosuhteisiin ja sitä on edelleen tarkennettava asetettujen konkreettisten tavoitteiden mukaisesti. Näin ollen sen pääasiallisena tehtävänä on toimia viitemateriaalina pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistävien politiikkojen mahdollisista tulevista tavoitteista käytäviä lähempiä keskusteluja varten. Myös yleinen periaate rajat ylittävien liiketoimien helpottamisesta olisi otettava täysin huomioon.

Haaste 1: Johdon ymmärtämyksen ja työvoiman taitojen parantaminen sähköisen liiketoiminnan alalla

Sähköisen liiketoiminnan onnistuneeseen käyttöönottoon yrityksessä liittyy haaste, joka koskee kaikkien sähköiseen liiketoimintaan liittyvien osa-alueiden ottamista asianmukaisesti huomioon niin, että tuloksena on automaattinen tiedonkäsittelyjärjestelmä. Tämä edellyttää monilta yrityksiltä ja varsinkin pk-yrityksiltä niiden nykyisten liiketoimintaprosessien tarkistamista, mukauttamista ja optimointia, mikä on selvästi johdolle kuuluva tehtävä. Sähköisen liiketoiminnan vaikutus alan eri lohkoilla riippuu pääasiassa yrittäjän näkemyksellisistä lahjoista ja niiden mukaisesti syntyvistä strategisista päätöksistä käyttää tekniikkaa. Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan taloudellinen vaikutus yrityksiin riippuu käytettävissä olevasta tekniikasta, mutta vielä enemmän siitä, kuinka yritykset on järjestetty uudelleen käyttämään hyväksi sähköisen liiketoiminnan tarjoamat mahdollisuudet.

Vaikka pienehköillä yrityksillä ei tavallisesti ole samaa tieto- ja viestintäteknistä asiantuntemusta kuin suurilla organisaatioilla, niiden etuna on, että ne voivat tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä paljon joustavammin. Tämän edun hyödyntämiseksi ja tietoon perustuvien tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen liiketoiminnan päivittäisiin liiketoimintaprosesseihin integrointia koskevien päätösten mahdollistaminen edellyttää kuitenkin johdolta riittävää ymmärtämystä asioista, joiden pohjalta päätökset tehdään. Kun tämä on nimetty keskeiseksi menestystekijäksi Euroopan pk-yritysten ottaessa tehokkaasti käyttöön sähköistä liiketoimintaa, julkisia politiikkoja tulisi käyttää välineinä, jotka auttavat kehittämään, edistämään ja parantamaan yritysten johtohenkilöiden ymmärtämystä sähköiseen liiketoimintaan liittyvistä asioista. Asiaan kuuluu tietämys sekä sähköisessä liiketoiminnassa käytettävistä tekniikoista että tarvittavien liiketoimintaprosessien uudelleen suunnittelusta. Lisäksi tarvitaan asianmukaista ja realistista ymmärrystä näiden tekniikkojen käyttöönoton taloudellisista vaikutuksista koko arvoketjuun.

Pk-yritysten on myös jatkuvasti päivitettävä työntekijöidensä ammattitaitoa, jotta he kykenisivät hallitsemaan uudet tieto- ja viestintätekniikkaan sekä sähköiseen liiketoimintaan liittyvät tehtävät ja niistä aiheutuvat organisaatiomuutokset. Pk-yrityksillä on kuitenkin tavallisesti vaikeuksia tarjota työntekijöilleen jatkuvia koulutusohjelmia, koska koulutuskustannuksia ja niihin liittyviä vaihtoehtoiskustannuksia pidetään usein ylivoimaisina. Tästä syystä pienet yritykset turvautuvat useimmiten työssä oppimiseen ja työntekijöidensä itseopiskeluun. Tässä mielessä on erityisen tärkeää, että pk-yritysten saatavilla olisi asianmukaisia sähköisiä oppimistekniikkoja ja -sovelluksia, joka täydentäisivät perinteisiä oppimistapoja ja joiden avulla ne voisivat täyttää henkilöstönsä osaamisvaatimukset.

Sähköistä liiketoimintaa koskevilla poliittisilla toimilla voidaan vaikuttaa näihin kysymyksiin mahdollistamalla tiedollisten resurssien saatavuus niin, että niistä on yrityksille käytännön hyötyä. Tällaisiin toimiin kuuluvat esimerkiksi tietämyksen siirto kokeneilta liiketoiminnan tukiorganisaatioilta pk-yrityksille, pk-yritysten kannustaminen käyttämään ammattimaisia tietotekniikka-alan ja sähköisen liiketoiminnan palveluita, hyviä käytäntöjä koskevien esimerkkien esittely ja pk-yritysten auttaminen parantamaan työntekijöidensä sähköiseen liiketoimintaan liittyviä taitoja.

Tavoite 1.1: Tiedon pk-yrityksiin siirtymisen tehostaminen pk-yritysten tukiverkostojen avulla

Pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistävät politiikat tulisi mieluiten kanavoida luotettavien välittäjien ja moninkertaistajien kuten kauppakamarien, ammattialoja edustavien järjestöjen, pk-yritysten tukiverkostojen, eurotietokeskusten, osaamiskeskusten tai muiden erityisten laitosten kautta. Nämä järjestöt voivat saavuttaa kohderyhmänsä tehokkaasti, koska pk-yritykset luottavat niihin ja ne voivat välittää tehokkaasti tietoja markkinoilla tapahtuvasta kehityksestä.

Tavallisesti pk-yritysten tukiverkostot ovat pk-yrityksille yhden luukun palvelupisteitä, joista ne saavat tietoa käytännöllisesti katsoen kaikilta aloilta, joilla on merkitystä niiden liiketoiminnoille, mukaan lukien tiedot ja neuvot oikeudellisissa, teknisissä ja markkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Vaikka tieto- ja viestintätekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien kysymysten merkitys verkostojen neuvontatoiminnassa kasvaa jatkuvasti, niiden ei voi odottaa korvaavan ammattimaisia tietotekniikkapalveluja tai sähköisen liiketoiminnan palveluja, kun pk-yritykset tarvitsevat apua määritellessään ja toteuttaessaan yksilöllisiä sähköisen liiketoiminnan strategioitaan. Kun pk-yritykset saavuttavat tällaisen kypsyysasteen, niiden tulisi mieltää, että sähköinen liiketoiminta voi edellyttää niiden toimintojen merkittävää uudelleenjärjestelyä, jotta uusia tekniikkoja voitaisiin käyttää hyväksi ja jotta ne voisivat tehdä yrityksistä entistä tuottavampia ja kilpailukykyisempiä.

Lopullinen vastuu liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelusta on pk-yrityksillä itsellään. Sähköiset liiketoimintakeskukset voivat kuitenkin helpottaa pitkälle kehittyneiden sähköisen liiketoiminnan ratkaisujen levittämistä. Tässä suhteessa tukiverkostoja voi myös käyttää välittäjinä pk-yritysten sekä tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien välillä. Ne voivat auttaa pk-yrityksiä määrittelemään itselleen optimaalisen sähköistä liiketoimintaa koskevan strategian ja ohjata niitä tarvittaessa käyttämään pitemmälle erikoistuneita neuvontapalveluja.

Tällaisen opastuksen tarjoamiseksi pk-yritysten tukiverkostoilla on oltava hyvä tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan tuntemus ja hyvä organisointitaito täydentävien lähteiden käyttämiseksi tai pk-yritysten ohjaamiseksi sellaisille lähteille, joista tietoa on saatavissa. Tukiverkostoilla on hyvin tärkeä tehtävä asiaan kuuluvien kysymysten ja käytettävissä olevien vaihtoehtojen välittäjinä ja selittäjinä pk-yrityksille sekä niiden opastajina silloin, kun pk-yritykset tarvitsevat lisätukea tai tarkempia tietoja taikka neuvoja. Tällainen neuvontatyö kuuluu parhaiten sähköisen liiketoiminnan opettajille tai neuvonantajille, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen ymmärtääkseen pienten yritysten tarpeet ja voidakseen antaa niille käytännön tukea. Jatkuvat kouluttajien koulutusohjelmat ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että tämä ammattitaito on keskeytyksettä käytettävissä.

Jotkin jäsenvaltiot ja alueet ponnistelevat myös auttaakseen pk-yrityksiä sisällyttämään toimintoihinsa sähköisen liiketoiminnan prosesseja kannustamalla niitä hakemaan ammattimaisia neuvoja itse valitsemiltaan tietotekniikka-alan ja sähköisen liiketoiminnan konsulteilta, jotka auttavat yrityksiä ottamaan käyttöön sähköisen liiketoiminnan strategioita. Kannustimet ammattimaisen asiantuntemuksen ottamiseksi käyttöön vaihtelevat. Pk-yrityksille voidaan korvata 50 prosenttia liiketoimintakonsultin kustannuksista tietyltä konsulttipäivien määrältä tai ne voivat saada sähköistä liiketoimintaa koskevien konsulttipalvelujen perusteella erityisiä verohelpotuksia. Tällaisissa yhteyksissä julkisia politiikkoja tulisi kuitenkin soveltaa erittäin varovasti, jotta ne eivät häiritsisi markkinoiden toimintaa esimerkiksi tarjoamalla ilmaiseksi sellaisia liiketoimintapalveluja, joita on jo kaupallisesti tarjolla, tai suosimalla tiettyjä sähköisen liiketoiminnan konsultteja niiden markkinoilla toimivien kilpailijoiden kustannuksella. Myös kilpailusäännöt on otettava asianmukaisesti huomioon.

Toimet // * Huolellisesti määritellyn pk-yritysten tukiverkoston perustaminen ja ylläpito ottaen huomioon pk-yritysten alakohtaiset ja alueelliset tarpeet.

* Sähköisen liiketoiminnan osaamiskeskusten verkostoitumisen ja kokemusten vaihdon tukeminen alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

* Sähköiseen liiketoimintaan liittyvän "kouluttajakoulutusohjelman" käynnistäminen pk-yritysten tukiverkostoissa sähköisen liiketoiminnan opettajien kouluttamista varten.

* Taloudellisen kannustemekanismin luominen helpottamaan pk-yritysten siirtymistä sähköiseen liiketoimintaan mahdollistamalla niille turvautuminen ammattimaisiin tietotekniikkapalveluihin ja sähköisen liiketoiminnan palveluihin.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan käyttävän tuettuja ammattimaisia liiketoimintapalveluja.

* Sellaisten pk-yritysten tukiverkossa toimivien sähköisen liiketoiminnan neuvojien määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan osallistuvan kouluttajakoulutusohjelmiin.

* Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan ottavan yhteyttä tukiverkostoon ja saavan neuvoja ja opastusta sähköiseen liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

* Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan osallistuvan tukiverkoston järjestämiin sähköistä liiketoimintaa koskeviin tapahtumiin.

* Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan alkavan käyttää sähköisiä liiketoimintasovelluksia pyydettyään neuvoa pk-yritysten tukiverkoilta.

* Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan laativan sähköisen liiketoiminnan käyttöönottoa valmistelevan muutossuunnitelman pyydettyään neuvoa pk-yritysten tukiverkoilta.

* Sellaisten sähköisen liiketoiminnan osaamiskeskusten määrä, joiden odotetaan osallistuvan eurooppalaiseen pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan tukiverkostoon alueellisella tai kansallisella tuella.

Tavoite 1.2: Sähköisen liiketoiminnan hyvien käytäntöjen edistäminen ja levittäminen pk-yritysten parissa

Jotta pk-yritykset pystyisivät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä sähköiseen liiketoimintaansa liittyvistä strategioista, niiden on tärkeää saada riittävästi oikeaa tietoa sähköisen liiketoiminnan vaikutuksista mukaan lukien realistinen kustannus-hyötyanalyysi mahdollisesta siirtymisestä käyttämään sähköistä liiketoimintaa. Nykyisin saatavilla olevat tiedot valiokäytännöistä koskevat lähinnä suuryrityksiä. Monet käytettävissä olevista sähköisen liiketoiminnan esimerkeistä ja yksittäisiä tapauksia koskevista tutkimuksista koskee suuria yrityksiä, jopa globaaleja toimijoita, ja pienyritykset hylkäisivät ne todennäköisesti merkityksettöminä. Tapauskohtaiset tutkimukset otetaan tavallisesti paljon paremmin huomioon, jos ne liittyvät samaan alaan, alueeseen tai maahan ja samankokoisiin yrityksiin.

Lisäksi sähköisessä liiketoiminnassa ja muiden uusien tekniikkojen käyttöönotossa suuryritykset ovat usein edelläkävijöitä. Toisin sanoen ne ottavat enemmän riskejä mutta hyötyvät todennäköisesti myös eniten mahdollisista eduista. Riskitekijät ja tiedon riittämättömyys estävät usein pieniä yrityksiä omaksumasta sähköisiä liiketoimintastrategioita, jotka ne saattaisivat muussa tapauksessa valita. Näiden syiden perusteella voidaan väittää, että esimerkkejä hyvistä käytännöistä esittelevät tapauskohtaiset tutkimukset, jotka on valittu pienten yritysten joukosta ja joissa osoitetaan, miten käytäntö on saatu menestymään, voivat lisätä tietoisuutta ja parhaassa tapauksessa herättää halun seurata esimerkkiä. Esimerkkien pitäisi perustua uusiin havaintoihin siitä, mitä sähköisten liiketoimintasovellusten menestyksekäs liittäminen omiin toimintoihin edellyttää ja niissä tulisi selittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti, millä tavoin yritys on saavuttanut tavoitteensa.

Kansallisia ja alueellisia pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistäviä politiikkoja koskeva esikuva-analyysi on osoittanut, että hyvien käytäntöjen suosiminen esimerkiksi esittelemällä niitä tapahtumien yhteydessä, palkitsemalla niitä tai vain jakamalla niitä koskevaa tietoa on edelleen tärkeä osa sähköisen liiketoiminnan kehittämispolitiikkaa. Tämä pitää paikkansa riippumatta maan tai alueen kehitystasosta sähköisen liiketoiminnan alalla. Asiaa koskevia poliittisia aloitteita olisi kuitenkin suositeltavaa toteuttaa läheisemmässä yhteistyössä ja niiden kesken olisi luotava verkostoja vaihtamalla rajojen yli hyviä sähköisen liiketoiminnan käytäntöjä ja kokemuksia.

Toimet // * Sähköisen liiketoiminnan hyviä käytäntöjä kuvaavien, pk-yrityksistä valittujen esimerkkien kerääminen ja levittäminen laajalti (Internetin välityksellä ja painetussa muodossa).

* Rajat ylittävän verkostoitumisen vahvistaminen ja erilaisten sähköiseen liiketoimintaan liittyvien politiikkojen hyviä käytäntöjä kuvaavien esimerkkien vaihto.

* Pk-yrityksille tarkoitettujen sähköisen liiketoiminnan työpajojen järjestäminen hyvien käytäntöjen esittelemiseksi tilaisuuksissa, joissa sähköisen liiketoiminnan neuvojat ovat käytettävissä.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten määrä, joiden odotetaan osallistuvan pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan hyvien käytäntöjen levittämiseksi järjestettyihin tapahtumiin.

* Sellaisten pk-yritysten määrä, joiden odotetaan vierailevan pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan hyviä käytäntöjä esittelevillä verkkosivuilla.

Tavoite 1.3: Sähköisessä liiketoiminnassa tarvittavien taitojen parantaminen pk-yrityksissä

Yleisesti katsoen pk-yritysten on suuryrityksiä vaikeampi palkata tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen liiketoiminnan ammattilaisia, joiden avulla ne pystyisivät toteuttamaan tarvittavat organisaation muutokset, ja antaa työntekijöilleen asianmukainen koulutus hankkiakseen näille taidot, joita muutosten toteuttamisessa tarvitaan. Ratkaiseva tekijä sähköisen liiketoiminnan strategioiden menestyksekkäässä käyttöönotossa on sähköisen toiminnan valmiuksien hankkiminen tavallisille työntekijöille. Tämä tavoite voidaan saavuttaa erilaisin menetelmin, mutta useimmissa tapauksissa erilaisten oppimistapojen (tai oppimistapojen yhdistelmien), sekä virallisten että epävirallisten, käyttö on kaikkein tehokkainta ja koostuu tavallisesti perinteisestä koulutuksesta, itseopiskelusta ja työssä oppimisesta.

Suuryritykset ovat usein perustaneet erityisiä tietotekniikan koulutusohjelmia jatkuvan koulutuksen mahdollistamiseksi joko järjestämällä omia ohjelmia tai lähettämällä työntekijänsä saamaan tietotekniikkakoulutusta siihen erikoistuneissa laitoksissa. Pienillä yrityksillä ei usein ole mahdollisuuksia tarjota työntekijöilleen tällaista koulutusta, vaan niiden on tyydyttävä työssä oppimiseen ja työntekijöidensä itseopiskeluun. Tästä syystä sähköiset oppimistekniikat ja -sovellukset voivat osoittautua pk-yrityksille erityisen tärkeiksi, koska ne täydentävät perinteisiä oppimistapoja ja niiden avulla pk-yritykset voivat täyttää henkilöstöään koskevat osaamisvaatimukset sähköisen liiketoiminnan alalla.

Suuri määrä aloitteita ja ohjelmia on käynnistetty kaikissa jäsenvaltioissa osaamiseen liittyvien haasteiden voittamiseksi ja työvoiman osaamisperustan parantamiseksi [11]. Poliittisilla lisätoimilla voitaisiin tukea edelleen elinaikaista oppimista pk-yrityksissä esimerkiksi mahdollistamalla niiden työntekijöiden osallistuminen erityisiin tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan hallintakursseille osallistumisseteleitä käyttäen tai tukemalla sähköisten oppimistekniikkojen ja sovellusten kehittämistä sekä lisäämällä yleistä tietoisuutta niistä. Kaikkien asianomaisten tahojen vuoropuhelua epävirallisen koulutuksen tai työssä tapahtuvan oppimisen kautta saavutettujen taitojen todistamisesta olisi myös edistettävä. Kilpailusäännöt on otettava asianmukaisesti huomioon.

[11] Komissio on perustanut vuonna 2001 tieto- ja viestintätekniikkataitojen seurantaryhmän, johon kuuluu jäsenvaltioita edustavia sähköisen toiminnan asiantuntijoita ja joka on analysoinut sähköisen toiminnan taitojen eroja sekä nimennyt ja kuvannut poliittisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi kansallisella tasolla. Tästä työstä on laadittu loppukertomus otsikolla "E-business and ICT skills in Europe" http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/ policy/ict-skills/es-br.pdf

Toimet // * Pk-yritysten rohkaiseminen osallistumaan tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin jatkuviin koulutusohjelmiin.

* Tietoisuuden lisääminen eduista, joita sähköiset oppimistekniikat voivat tarjota pk-yritysten työntekijöille.

* Pk-yritysten kannustaminen aloittamaan sähköisten oppimistekniikkojen käyttö kouluttaessaan työntekijöitään.

* Läheisemmän yhteistyön edistäminen yliopistojen, koulutuslaitosten, sähköisten oppimispalvelujen tarjoajien ja pk-yritysten välillä pk-yritysten sähköisiä oppimistarpeita koskevan ymmärtämyksen parantamiseksi ja käyttökelpoisten sähköisten oppimissovellusten kehittämiseksi.

* Sähköisten liiketoimintataitojen jatkuvan kehittämisen mahdollistaminen pk-yrityksissä epävirallisen koulutuksen, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamisen avulla.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan osallistuvan sähköistä osaamista edistäviin koulutustapahtumiin.

* Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan käyttävän sähköisiä oppimismenetelmiä.

Haaste 2: Pk-yrityksille soveltuvien sähköisten liiketoimintaratkaisujen saatavuuden edistäminen

Monien yritysten ja erityisesti pk-yritysten lähivuosien pääasiallinen haaste on sähköisen liiketoiminnan sisällyttäminen entistä tehokkaammin niiden liiketoimintoihin. Tavoitteena on, ettei sähköistä liiketoimintaa pidetä enää yleisestä liiketoimintastrategiasta erillisenä toimintana. Sen sijaan sähköisestä liiketoiminnasta pitäisi tulla erottamaton osa tavanomaisia liiketoimintaprosesseja, joita digitaaliset tieto- ja viestintätekniikat tukevat ja joita toteutetaan sähköisissä verkoissa.

Varsinkin pk-yrityksille tämä on vaikeasti hallittava tehtävä, koska tarvittavien sovellusten käyttöönotto- ja ylläpitokustannukset ovat huomattavat. Vaikka tieto- ja viestintätekniikan alkuinvestointien hinta on viime vuosina laskenut, ylläpito- ja huoltokustannukset ovat monille pk-yrityksille edelleen kohtalokkaan suuret. Alkuinvestointikustannusten takaisinsaantia koskeva epävarmuus ja ylläpitopalvelukustannusten nousu voi myös pienentää pk-yritysten halukkuutta ryhtyä tarvittaviin investointeihin. Lisäksi pk-yritysten on oltava valmiita ulkoistamaan tieto- ja viestintätekniikan palvelut sekä valmistautumaan sähköisen liiketoiminnan edellyttämiin organisaatiomuutoksiin. Tällaisia tieto- ja viestintätekniikan erikoispalveluja ei ehkä kaikilla alueilla kuitenkaan ole saatavilla kohtuulliseen hintaan.

Pk-yritysten tieto- ja viestintätekniset tarpeet poikkeavat suurten yritysten tarpeista. Ne tarvitsevat kustannustehokkaita sovelluksia, jotka saadaan toimimaan nopeasti, joiden kapasiteettia voidaan mukauttaa, jotka ovat yhteentoimivia ja kohtuuhintaisia sekä perustuvat mieluiten open-source-ratkaisuihin. Vaikka tieto- ja viestintätekniikan sovellusten myyjät tarjoavat usein yksinkertaistettuja versioita ratkaisuistaan pienille yrityksille, jotka edellyttävät tietotekniikkaratkaisuiltaan vähemmän monimutkaista ja alan vaatimukset huomioon ottavaa toimivuutta, ratkaisujen käyttöönottoa vaikeuttavat edelleen huomattavasti kustannusten muodostamat esteet ja organisaatioon kohdistuvat vaatimukset.

Tavoite 2.1: Sähköisiä liiketoimintatekniikkoja koskevien tutkimustulosten hyödyntämisen edistäminen

Monet pk-yritykset ovat ongelmatilanteessa: sähköisen liiketoiminnan hoitamisessa tarvittavan ohjelmiston tulisi toimia nopeasti ja oppimiskäyrän tulisi olla jyrkkä, mutta tästä kaikesta aiheutuvien kustannusten pitäisi olla riittävän kohtuulliset, jotta investointi olisi nykytilanteessa perusteltu. Haasteena on, tarjotaanko pk-yrityksille riittävästi kohtuuhintaisia ratkaisuja, jotka täyttävät yleiset liiketoimintatarpeet kuten asiakas-/toimittajasuhteiden hallinnan, kirjanpidon, raportoinnin ja logistiikan ja jotka ovat toimittajien ja asiakkaiden sähköisen kaupankäynnin sovellusten kanssa yhteentoimivia. Näiden tietoteknisten sovellusten on oltava varmoja, luotettavia ja yhteentoimivia sekä niissä on otettava huomioon yritysten oikeudellinen toimintaympäristö.

Vaikka politiikoilla on mahdollista vaikuttaa vain rajallisesti tällaisiin markkinoilla tarjottaviin tietotekniikkasovelluksiin, tutkimus voi osaltaan vauhdittaa erityisesti pk-yrityksille tarkoitettujen sovellusten kehittämistä luomalla pk-yrityksille soveltuvia käyttäjäystävällisiä, kohtuuhintaisia ja yhteentoimivia teknisiä ratkaisuja. Pk-yritykset voivat hyötyä osallistumisestaan sähköistä liiketoimintaa koskeviin tutkimusohjelmiin erityisesti tekniikan käyttäjinä, koska niillä on mahdollisuus toimia yhteistyössä suurten tieto- ja viestintätekniikkayritysten kanssa määrittelemällä käyttäjän tarpeita, testaamalla kehitettyjä tekniikkoja ja hyödyntämällä niitä täysin todellisessa liiketoimintaympäristössä.

Euroopan yhteisön kuudennessa tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmassa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista pidetään erittäin tärkeänä. Vähintään 15 prosenttia "integroinnin ja lujittamisen" erityisohjelman seitsemän ensisijaisen aihealueen budjetista (1 700 miljoonaa euroa) osoitetaan pk-yrityksille. Lisäksi 430 miljoonaa euroa kohdistetaan horisontaalisiin tutkimustoimenpiteisiin, joissa pk-yritykset ovat mukana. Tämä merkitsee seuraavien neljän vuoden aikana kaikkiaan lähes 2 200 miljoonaa euroa. Se on maailman suurin rahoitusväline, jolla pk-yritysten hyväksi tehtävää tutkimusta ja innovointia edistetään.

Toisella osalla kuudennen puiteohjelman budjetista tuetaan open-source-ohjelmistojen ja yhteentoimivien sähköisten liiketoimintaratkaisujen kehittämistä. Tämän toiminnan pitäisi helpottaa sähköisten liiketoimintaratkaisujen käyttöönottoon liittyviä taloudellisia vaikeuksia ja pienentää käyttöönoton esteitä. Pk-yritysten pitäisi olla tällaisten avoimien ja yhteentoimivien ratkaisujen ensisijaisia edunsaajia. Ratkaisut mahdollistavat myös pk-yritysten liittämisen sähköisen liiketoiminnan verkostoihin ja sähköisiin pörsseihin.

Jäsenvaltioiden toteuttamilla tutkimusohjelmilla voitaisiin tehostaa entisestään Euroopan yhteisön kuudennen puiteohjelman antamaa myönteistä esimerkkiä, jolla se asettaa erityisesti pk-yrityksille soveltuvien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämisen ensisijaiseen asemaan. Tutkimustulosten levittämistä pk-yrityksille on kuitenkin tehostettava. Tämän vuoksi kansallisella ja Euroopan tasolla toteutettavien tutkimusohjelmien välistä yhteistyötä on parannettava ja pk-yritysten tukiverkostoja tulisi rohkaista ylittämään tehokkaammin tieteen ja liiketoiminnan välinen kuilu.

Toimet // * Sellaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden käynnistäminen, joissa käsitellään sähköisten liiketoimintaratkaisujen käyttöä pk-yrityksissä ja pk-yritysten välittäjäorganisaatioissa.

* Tutkimus- ja kehityshankkeista saatavien tulosten käyttöönoton tehostaminen kehitettäessä muun muassa erityisiä tiedonsiirto- ja koulutusmekanismeja ja -ohjelmia, joiden avulla pk-yrityksen henkilöstölle mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikan nopea ja kustannustehokas käyttö sekä hyödyntäminen.

* Olemassa olevien pk-yritysten tukiverkostojen ja välittäjäorganisaatioiden aktivoiminen tukemaan tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten (tekniikan ja tiedon) siirtoa levittämällä niitä laajalti parhaiden käytäntöjen ja kohdistettujen koulutustoimien avulla.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan osallistuvan käyttäjinä tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

* Sellaisten (tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuneiden) pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan käyttävän tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia todellisessa liiketoimintaympäristössään sen jälkeen, kun esittelyjakso on päättynyt.

Tavoite 2.2: Tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien sekä pk-yritysten välisten alueellisten yhteistyösuhteiden edistäminen

Tieto- ja viestintätekniikan toimittajien alalla on ratkaiseva tehtävä auttaa pk-yrityksiä siirtymään digitaaliaikaan. Useimmat Euroopan pk-yrityksistä käyttävät paikallisia tieto- ja viestintätekniikan toimittajia. On kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että tieto- ja viestintätekniikan toimittajat eivät pysty täyttämään pienten yritysten erityistarpeita. Tämä johtuu monien pk-yritysten puutteellisesta ymmärtämyksestä sen suhteen, mitä sähköinen liiketoiminta voi tarjota ja miten sen tarjoamia hyötyjä voisi toteuttaa. Toisaalta tieto- ja viestintätekniikan toimittajat eivät ymmärrä pk-yritysten sähköiseen liiketoimintaan liittyviä tarpeita ja odotuksia erityisesti silloin, jos nämä toimivat pitkälle erikoistuneilla aloilla.

Joillakin Euroopan alueilla on luotu tehokkaita mekanismeja pk-yritysten ja tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien yhteistyön parantamiseksi tavoitteena verkostoitumisen tehostaminen ja niiden välisen rakentavan vuoropuhelun mahdollistaminen. Tämän myönteisen kokemuksen perusteella olisi toteutettava uusia toimia alueellisten yhteistyösuhteiden edistämiseksi pk-yritysten ja tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien välillä. Kilpailusäännöt on otettava asianmukaisesti huomioon.

Toimet // * Yhteistyön lähentäminen tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien, pk-yritysten ja pk-yritysten välittäjäorganisaatioiden välillä verkoistoitumisen, tiedon ja kokemuksen vaihdon edistämiseksi koskien pk-yritysten käyttöön suunniteltujen sähköisten liiketoimintaratkaisujen kehittämistä.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten ja tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien määrä, joiden odotetaan osallistuvan alueellisiin tai paikallisiin verkostointitapahtumiin.

* Sellaisten pk-yritysten määrä, joiden tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia koskevan ymmärtämyksen odotetaan verkostointitapahtumien ansiosta paranevan.

* Sellaisten tieto- ja viestintätekniikan tarjoajien määrä, joiden odotetaan verkostointitapahtumien ansiosta tarjoavan räätälöityjä sähköisiä liiketoimintaratkaisuja.

Tavoite 2.3: Sähköisen liiketoiminnan yhteentoimivuuden edistäminen kansallisten kokeiluhankkeiden avulla

Visio todella automatisoiduista tarjonta- ja kysyntäketjuista voidaan saavuttaa vain pk-yritysten osallistuessa toimintaan. Useimmilla pk-yrityksillä ei kuitenkaan ehkä ole mahdollisuuksia seurata tekniikan kehitystä puhumattakaan siitä, että ne voisivat tehdä päätöksiä kalliiden ja usein vasta kehitysvaiheessa olevien teknisten ratkaisujen kokeilemisesta ilman näyttöä niiden toimivuudesta ja ilman selviä investoinnin kannattavuuden takaavia todisteita. Yritykset ja varsinkin pk-yritykset tarvitsevat liiketoiminnan reittikartan sekä käyttövalmiita esimerkkejä sähköisistä käytännön liiketoimintaratkaisuista.

Sähköisen liiketoiminnan kansallinen kokeiluhanke tai mieluummin kansallisten kokeiluhankkeiden verkosto, perustuen mieluiten open-source-ohjelmistoratkaisuihin, tarjoaisi pk-yrityksille käytännön tilaisuuden kehittää sähköisiä liiketoimintaprosessejaan. Tavoitteeksi tulisi asettaa sellaisten yhteisöjen luominen, joissa on täysin toimivia julkisten ja yksityisten yritysten muodostamia sähköisiä liiketoimintaverkostoja ja jotka muodostaisivat mallin muille yhteisöille. Menestyksekkäästi toteutettuna ja opetustarkoituksia varten dokumentoituna tällainen aloite vahvistaisi luottamusta sähköiseen liiketoimintaan ja loisi reittikartan, jota muut voisivat seurata.

Vain kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa kaikki sähköisen liiketoiminnan rakennusosat ovat mukana, voi osoittaa sähköisen liiketoiminnan kaikki edut. Tällaisen kunnianhimoisen tehtävän toteuttaminen kuuluu ennen kaikkea yksityisen sektorin vastuulle liiketoimintaorganisaatioiden ja standardointielinten tuella. Alueellisilla ja kansallisilla hallituksilla voi kuitenkin olla tärkeä tehtävä koota yhteen talouden eri toimijat ja edistää konsensuksen syntymistä. Sähköisten liiketoimien rajat ylittävä ulottuvuus tulisi ottaa riittävästi huomioon, jotta kansallisista yhteentoimivuusohjelmista johtuva markkinoiden hajautuminen voitaisiin estää. Siksi erillisten yhteentoimivuuden kokeiluhankkeiden tulisi toimia läheisessä yhteistyössä Euroopan tasolla kokemusten vaihtamiseksi ja mahdollisimman laajasti käyttöön otettavien yhteisten liiketoimintakäytäntöjen luomiseksi sekä yksityisellä sektorilla että julkishallinnon viranomaisten kesken.

Toimet // * Alueellisten tai kansallisten open-source-ohjelmistoihin perustuvien kokeiluhankkeiden valinta laajamittaisten sähköistä liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen luomiseksi niin, että yritykset ja julkiset viranomaiset voisivat käyttää niitä mallina omassa toiminnassaan.

* Tarvittavista rakennusosista koostuvan sähköisen liiketoiminnan yhteisömallin kehittäminen.

* Sellaisen arviointimenettelyn kehittäminen, joka mahdollistaa liiketoimintayhteisöille oman kypsyysasteensa arvioinnin sähköisen liiketoiminnan aloittamiseksi ja päätösten teon tarvittavista toimista, joiden tuloksena yhteisöstä tulisi sähköistä liiketoimintaa harjoittava yhteisö.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan osallistuvan alueellisiin tai kansallisiin yhteentoimivuuden kokeiluhankkeisiin.

* Sellaisten yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan käyttävän sähköistä allekirjoitusta, tekevän linjateitse veroilmoituksensa tai tekevän sähköisiä hankintoja.

Haaste 3: Pk-yritysten tehokkaan sähköisiin liiketoimintaverkostoihin osallistumisen mahdollistaminen

Sähköisten liiketoimien tekeminen niihin erikoistuneilla sähköisillä kauppapaikoilla - niin kutsutuilla sähköisillä B2B-kauppapaikoilla - voi tarjota toimivan ja kustannustehokkaan tavan käydä kauppaa tavaroilla ja palveluilla sekä kansallisten rajojen sisällä että niiden yli. Luomalla ostajien ja myyjien verkossa toimivia yhteisöjä sähköiset kauppapaikat voivat mahdollistaa liiketoimet suurista maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta ja aikaisemmin tuntemattomien liikekumppaneiden kanssa, mikä säästää kustannuksia lisääntyneen markkinoiden avoimuuden ja liiketoimintaprosessien tehostumisen ansiosta. Monet pk-yritykset suhtautuvat kuitenkin edelleen epäillen sähköisten kauppapaikkojen käyttöön ja virtuaalisiin yhteistyöverkostoihin osallistumiseen.

Joissakin tapauksissa pk-yrityksillä ei ehkä ole ollut tilaisuutta valita, osallistuako vai ei, koska suuryritykset hoitavat yhä kasvavan osan liiketoimistaan yksinomaan sähköisesti. Lisäksi julkiset viranomaiset käyttävät tavaroiden ja palvelujen ostamiseen entistä enemmän sähköisiä välineitä. Tästä syystä pk-yritysten on oltava sekä henkisesti että teknisesti valmiit osallistumaan sähköisiin kauppapaikkoihin, sähköiset huutokaupat mukaan lukien, ja käyttämään hyväkseen tehokkaampaa verkostoitumista sähköisin keinoin. Pk-yrityksiä koskevilla politiikoilla voidaan auttaa lisäämään tietoisuutta ja tehostamaan tiedonsaantia siitä, miten Internetiin perustuvia välineitä voidaan käyttää tehokkaimmin ottaen asianmukaisesti huomioon pk-yrityksiin kohdistuvat taloudelliset, tekniset ja oikeudelliset esteet.

Tavoite 3.1: Pk-yritysten sähköisiin B2B-kauppapaikkohin osallistumisen edistäminen

B2B-kauppapaikat voivat tarjota pk-yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia päästä uusille markkinoille ja löytää uusia liiketoimintakumppaneita. Erityisesti sähköisten kauppapaikkojen käyttö verkossa tapahtuviin hankintoihin voi pian muuttua monien tuotteiden osalta säännönmukaiseksi. Joillakin teollisuuden sektoreilla, joilla suuryritykset perustavat tavaroiden ja palvelujen ostamista varten sähköisiä kauppapaikkoja, pk-yritysten on pakko osallistua niihin, mikäli haluavat jatkaa liiketoimintaansa.

Yleisesti katsoen pk-yritykset käyttävät suuryritysten tai riippumattomien operaattoreiden ylläpitämiä Internet-palveluita. Tästä syytä ne tarvitsevat olemassa olevista sähköisistä B2B-kauppapaikoista puolueetonta ja tasapuolista tietoa, josta käy luotettavasti ilmi niiden taloudellinen merkitys ja kaupankäynnissä noudatettavat säännöt ja jonka perusteella ne voivat päättää, mikä on niiden kannalta edullisin vaihtoehto. Lisäksi luottamus sähköisiin liiketoimiin ja niiden turvallisuuteen on erittäin tärkeä tekijä mahdollistettaessa pk-yritysten osallistumista sähköisiin B2B-kauppapaikkoihin. Tästä syystä monet pk-yritykset ovat nimenneet käänteiset huutokaupat suureksi huolenaiheekseen [12].

[12] Komission henkilöstön työasiakirja B2B-kauppapaikoista otsikolla "B2B Internet trading platforms: Opportunities and barriers for SMEs - A first assessment" [SEC(32002) 1217].

Itsesääntelyllä on oltava suuri merkitys edistettäessä tasapuolisia ja luotettavia liiketoimintakäytäntöjä uudessa sähköisessä ympäristössä. Menettelytapoja koskevien sääntöjen kehittäminen on itsestään selvästi markkinatoimijoiden vastuulla. Niiden pitäisi koskea kaikkia, olla kaikkien toimintaan osallistuvien toimijoiden yksimielisesti hyväksymiä ja ne tulisi mieluiten hyväksyä Euroopan tasolla, jolloin ne parantaisivat sisämarkkinoiden täydellisyyttä. Sähköiset markkinapaikat voivat helpottaa rajat ylittäviä liiketoimia, joten ne tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa. Rajat ylittävien sähköisten liiketoimien mahdollistamiseksi kansallisten liike-elämän järjestöjen ja sähköisen liiketoiminnan tukiverkostojen tulisi lisätä tietoisuutta sovellettavista oikeudellisista säännöistä ottaen asianmukaisesti huomioon voimassa olevat tämän alan eurooppalaiset aloitteet.

Toimet // * Tietoisuuden lisäämiskampanjoiden ja erityisesti pk-yritysten osallistumiseen B2B-kauppapaikkoihin liittyviä etuja ja riskejä koskevan koulutuksen edistäminen.

* B2B-kauppapaikkoja koskevan tietoisuuden lisääminen tarjoamalla puolueetonta tietoa sähköisistä B2B-kauppapaikoista, liikekumppaneista, liiketoiminnan esimerkkitapauksista, oikeudellisista säännöistä ja menettelytapasäännöistä sekä tasapuolisista kauppatavoista sähköisillä B2B-kauppapaikoilla.

* Palautemekanismien kehittämisen rohkaiseminen perustamalla esimerkiksi palvelupuhelimia, jotka mahdollistavat pk-yrityksille valitusten tekemisen puolueellisesta toiminnasta B2B-kauppapaikoilla ja asianmukaisen avun tarjoaminen kyseisten valitusten käsittelemisessä.

* Rajat ylittävien sähköisten kauppatoimien helpottaminen tarjoamalla pk-yrityksille tietoja sähköistä liiketoimintaa koskevista oikeudellisista säännöistä kaikissa jäsenvaltioissa.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten määrä, joiden odotetaan osallistuvan kohdistettuihin tietoisuuden lisäämiskampanjoihin ja sähköisiä B2B-kauppapaikkoja koskevaan koulutukseen.

* Sellaisten pk-yritysten määrä, joiden odotetaan käyttävän sähköisiä B2B-kauppapaikkoja koskevia tietopalveluja, joita tarjotaan julkisrahoitteisten sähköistä liiketoimintaa koskevien aloitteiden avulla.

* Sellaisten kansallisten/alueellisten sähköistä liiketoimintaa koskevien aloitteiden määrä, joiden odotetaan toimivan linkkeinä sähköisen liiketoiminnan tietopalveluja koskeviin eurooppalaisiin aloitteisiin kuten sähköisen liiketoiminnan säädösportaaliin - ELEAS-hankkeeseen [13].

[13] http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/ policy/legal-portal/eleas-proposal.pdf

*

Tavoite 3.2: Pk-yritysten sähköisiin julkisiin hankintoihin osallistumisen edistäminen

Monet jäsenvaltiot ovat jo alkaneet soveltaa kansallisesti sähköisiä julkisia hankintatekniikkoja. Julkisia hankintoja koskevien direktiivien säädöspaketissa, joka hyväksytään myöhemmin kuluvana vuonna, määritellään sähköisten hankintamenettelyjen toteuttamisessa Euroopan tasolla sovellettavat selvät säännöt. Tämä vauhdittaa entisestään sähköisiä julkisia hankintoja kaikkialla Euroopassa.

Sähköisten julkisten hankintajärjestelmien käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi sekä kysyntään että tapaan, jolla julkinen sektori hoitaa hankintansa. Sähköiset tarjoukset, sähköiset kauppapaikat ja huutokaupat ovat joitakin ominaisuuksia, jotka myös julkiset viranomaiset ottavat lisääntyvässä määrin käyttöön, kun ne tulevat asteittain mukaan sähköiseen liiketoimintaan. Sähköiset julkiset hankinnat tarjoavat pk-yrityksille mahdollisesti uusia tilaisuuksia alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Pk-yritysten, jotka ovat julkisen sektorin perinteisiä toimittajia tai kiinnostuneita tulemaan näille markkinoille, on mukauduttava tähän uuteen ympäristöön ja opittava käyttämään uusia työkaluja. Jos uudet menettelyt ja tarjousten tekemiseen tarvittava tekninen infrastruktuuri eivät ole niille tuttuja, niillä on riski jäädä julkisten hankintojen tarjoamien mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Julkisilla politiikoilla on tärkeä rooli. Niissä vahvistetaan menettelyt, jotka ovat avoimet, luotettavat ja tehokkaat ja jotka eivät syrji pk-yrityksiä. Lisäksi niillä käynnistetään erityisiä tietoisuuden lisäämis- ja koulutuskampanjoita tiedon ja ohjeiden jakamiseksi erityisesti pk-yrityksille niin, että ne voivat osallistua tehokkaasti sähköisiin hankintamenettelyihin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää aloihin, jotka ovat perinteisesti jääneet jälkeen sähköisissä taidoissa ja joiden voi sen vuoksi olla tavallista vaikeampi mukautua uuteen ympäristöön. On myös tärkeää suunnitella sähköiset hankintajärjestelmät sellaisiksi, että ne mahdollistavat yrityksille asteittaisen sopeutumisen uuteen ympäristöön.

Toimet // * Erityisten tietoisuuskampanjoiden käynnistäminen ja vuoropuhelun aloittaminen pk-yritysten kanssa pitäen silmällä tulevan sähköisiä hankintoja koskevan oikeudellisen kehyksen käyttöönottoa, pk-yritysten osallistumisen sähköisiin julkisiin hankintoihin mahdollistavan teknisen infrastruktuurin määrittelemiseksi paremmin ja hankintaprosessin digitalisoinnista koituvien mahdollisuuksien sekä hyötyjen maksimoimiseksi.

* Erityisten koulutusohjelmien käynnistäminen yhteistyössä liike-elämän organisaatioiden, pk-yrityksiä edustavien järjestöjen, pk-yritysten tukiverkkojen ja muiden sellaisten kanssa pk-yritysten tukemiseksi niiden pyrkiessä tutustumaan sähköiseen julkiseen hankintamenettelyyn ja harjoittamaan aktiivisesti uutta sähköistä liiketoimintaa.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan osallistuvan sähköisiä julkisia hankintatekniikkoja ja -järjestelmiä koskevaan koulutukseen.

* Sellaisten pk-yritysten määrä tai prosenttiosuus, joiden odotetaan tuntevan sähköisen julkisen hankintatoiminnan säännöt.

* Pk-yritysten prosenttiosuus sähköisistä julkisista hankinnoista.

Tavoite 3.3: Pk-yritysten virtuaalisten yhteistyöverkostojen edistäminen

Sähköiset liiketoimintasovellukset tarjoavat pk-yrityksille uusia mahdollisuuksia perustaa yhteistyöverkostoja. Joillakin aloilla tuotantoketjun eri vaiheisiin erikoistuneet pk-yritykset ovat alkaneet perustaa yhteistyöverkostoja, jolloin ne saavuttavat kokonaiskustannussäästöjä mittakaavaetujen ja kasvaneen tehokkuuden ansiosta.

Tieto- ja viestintätekniikan tukemilla yhteistyöverkostoilla on tärkeä tehtävä ajatellen monien pk-yritysten tulevia liiketoimintamalleja ja niiden mahdollisuuksia säilyttää kilpailukykynsä. Pk-yritysten yhteistyöverkostot voivat toimia virtuaalisina liiketoimintayksikköinä sähköisillä markkinapaikoilla sekä hankinta- että myyntitoiminnassa. Ne voivat myös olla hyvin tehokkaita kohdistaessaan toimintansa julkisten hankintojen markkinoille. Yhteistoimintaverkostoista on olemassa esimerkkejä. Sellaisiin kuuluu Pohjois-Italian ja Itävallan puunjalostusteollisuus, jonka puitteissa eri yritykset ovat liittyneet yhteen verkostoksi voidakseen markkinoida tuotteitaan yhdessä.

Monet näistä yhteistyöverkostoista ovat luonteeltaan alueellisia ja perustuvat aiempien kilpailijoiden läheiseen yhteistyöhön voidakseen toimia uutena yksikkönä markkinoilla. Tämä edellyttää pk-yrityksiltä luopumista perinteisestä vastahakoisuudestaan jakaa tietoja keskenään. Liiketoimintastrategiaan on myös aina kuulunut, erityisesti perinteisissä ammateissa ja käsityöammateissa, että koko tuotantoprosessi hoidetaan itse, kaikki osat mukaan lukien, ilman, että osia tuotannosta ulkoistettaisiin. Tämä voi toimia esteenä yhteistyöverkostoille, joita perustetaan tavallisesti mahdollistamaan pienten yritysten erikoistuminen. Tästä syystä pienten yritysten perinteinen yrittäjän itsenäisyys ja niiden rooli sähköisessä liiketoimintaverkossa voivat kokea yhteentörmäyksen.

Pk-yritysten verkostojen perustamista voidaan edistää poliittisilla toimilla esimerkiksi tukemalla taloudellisesti pilottihankkeita, joiden avulla pienet yritykset voivat kokeilla, mitä hyötyä niille voisi olla yhteistyöverkosta ilman, että niille aiheutuisi tästä liiallista riskiä. Tämän ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa markkinoihin siksi, että jotain liiketoimintayhteisöä suosittaisiin toisen kustannuksella tai että tietyille sähköisille kauppapaikoille myönnettäisiin välillistä tukea. Kilpailusäännöt on otettava asianmukaisesti huomioon.

Toimet // * Pk-yritysten verkossa tapahtuvaa osto- ja myyntitoimintaa varten perustettujen yhteistyöfoorumeiden edistäminen.

* Pilottihankkeiden käynnistäminen pk-yritysten yhteistyöverkostoja varten.

Mahdolliset tavoitteet // * Sellaisten pk-yritysten määrä, joiden odotetaan käyttävän pk-yritysten yhteistyöfoorumeita verkossa tapahtuvassa osto- ja myyntitoiminnassa julkisen tuen ansiosta.

* Sellaisten pk-yritysten määrä, joiden odotetaan osallistuvan pk-yritysten yhteistyöverkostoja koskeviin pilottitoimiin.

3. PÄÄTELMÄ

Tämän tiedonannon aiheena on tarve muuttaa sähköistä liiketoimintaa koskevia politiikkoja niin, että ne vastaavat uusiin haasteisiin. Jäsenvaltioita ja alueita kehotetaan tarkistamaan pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa tukevia strategioitaan ja asettamaan niille uudet, entistä innovatiivisemmat tavoitteet.

- Politiikkojen tasolla jäsenvaltioiden tulisi täydentää tieto- ja viestintätekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyviä määrällisiä tavoitteita, jotka perustuvat avoimeen kuulemisprosessiin ja jotka on julkaistu yrityspolitiikan tulostaulussa, ja tarvittaessa muuttaa niitä. Pk-yritysten Internet-yhteyksiä koskevia yleisiä viittauksia tulisi mahdollisuuksien mukaan tarkentaa, jotta ne kuvastaisivat paremmin pitkälle kehittyneen infrastuktuurin käytön edistämistarvetta ja tieto- ja viestintätekniikan entistä tuottavamman käytön edistämistarvetta eurooppalaisissa yrityksissä. Tähän liittyviä keskeisiä haasteita, jotka edellyttävät toimenpiteitä, ovat sähköisen liiketoiminnan johtamistaitojen parantaminen, pk-yritysten käyttöön soveltuvien sähköisten liiketoimintaratkaisujen saatavuus ja kehittyneiden sähköisten liiketoimintasovellusten käytön tehostaminen pk-yrityksissä. Tästä syystä jäsenvaltioita kehotetaan tarkistamaan tieto- ja viestintätekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvät poliittiset tavoitteensa eEurope 2005 -vertailuindikaattoreiden luetteloon kuuluvan sähköisen liiketoimintaindeksin mukaisesti.

- Toiminnan tasolla pk-yritysten hyväksi toteutettavat erityiset sähköisen liiketoiminnan aloitteet olisi perustettava mahdollisuuksien mukaan selviin määrällisiin tai laadullisiin tavoitteisiin, joiden pitäisi mahdollistaa niiden käytännön vaikutusten mittaaminen. Tehokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden tulisi seurata kyseisiä toimia tarkoin ja arvioida niitä säännöllisesti käyttäen vertailukohtana ennalta määrättyjä tulosindikaattoreita. Koska sähköinen liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa koskevia politiikkoja on myös mukautettava, jotta ne vastaisivat asianmukaisesti uusia haasteita.

- Sähköisille liiketoimintapolitiikoille olisi eduksi, jos jäsenvaltiot ja alueet vaihtaisivat kokemuksiaan nykyistä tehokkaammin. Komission osana eEurope 2005 -toimintasuunnitelmaa perustama eurooppalaisen sähköisen liiketoiminnan tukiverkosto pk-yrityksille (European E-business Support Network for SMEs) tarjoaa foorumin, joka kokoaa yhteen alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset sähköistä liiketoimintaa koskevat aloitteet ja joka mahdollistaa kokemusten vaihdon ja tulevia politiikan painopisteitä ja tavoitteita koskevien mahdollisten sopimusten tekemisen. Jäsenvaltioita kehotetaan antamaan täysi tukensa tälle aloitteelle jakamalla tietoja ja kokemusta sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen alalta.

Tätä tiedonantoa olisi pidettävä uutena askeleena, joka vauhdittaa kehitystä kohti Eurooppa-neuvoston Lissabonissa maaliskuussa 2000 asettamaa kunnianhimoista tavoitetta tehdä unionista vuosikymmenen loppuun mennessä maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden on toteutettava uusia toimenpiteitä pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa edistävien politiikkojen tehostamiseksi. Selvien ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisella on keskeinen tehtävä parannettaessa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Tämän tiedonannon seurantaa varten komissio laatii vuoden 2004 loppuun mennessä kertomuksen pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan tukemisen edistymisestä. Siinä arvioidaan erityisesti, mitä tavoitteita jäsenvaltiot ovat asettaneet sähköisen liiketoiminnan aloittamisen edistämiselle ja mitä siinä on saavutettu. Kertomuksessa on lisäksi tarkoitus analysoida, missä määrin onnistuneet sähköisen liiketoiminnan strategiat ovat eurooppalaisen sähköisen liiketoiminnan tukiverkoston puitteissa tehdyn yhteistyön tuloksena tehostuneet entisestään.

LIITE: Tilastotiedot

1. Eurostat: "Yhteisön yrityskysely tieto- ja viestintätekniikan käytöstä" [14]

[14] Eurostat käynnisti vuonna 2001 komission aktiivisella tuella pilottitutkimuksen, jolla mitataan sähköisen liiketoiminnan sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä eurooppalaisissa yrityksissä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kansallisten tilastokeskusten kanssa ja koordinoimalla toimet OECD:n vastaavan työn kanssa. Tämän kyselyn yhteydessä otettiin yhteyttä yli 100 000:een eurooppalaiseen yritykseen 13 jäsenvaltiossa (ja Norjassa), ja vastausprosentti oli lähes 50. Kysely toistettiin vuonna 2002 kaikissa 15 jäsenvaltiossa (otokseen kuului yli 135 000 yritystä) ja se toistetaan säännöllisesti seuraavina vuosina.

Taulukko 1: Käyttöönotto-osuudet pk-yrityksistä (10-249 työntekijää) ja suurista (250 työntekijää tai enemmän) yrityksistä (2001-2002)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde: Euroopan yhteisön pilottitutkimukset sähköisen kaupankäynnin sekä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä yrityksissä vuonna 2001. Yhteisön yrityskysely tieto- ja viestintätekniikan käytöstä vuonna 2002 (tiedot: Eurostat 4.3.2003).

Huomautukset:

1. Luokat NACE DGHIJK, ellei muuta ilmoitettu (D - tehdasteollisuus, G - kauppa, H - hotellit ja ravintolat, I - liikenne, varastointi ja viestintä, J - rahoitusala, K - yrityspalvelut).

Vuonna 2001: Luokka H (hotellit ja ravintolat) = NACE 55.1 ... 55.5. (55.1 = hotellit; 55.2 = leirintäalueet ja muu lyhytaikainen majoitustoiminta, 55.3 = ravintolat, 55.4 = baarit, 55.5 = ruokalat ja ateriapalvelut).

Vuonna 2002: Luokka H (hotellit ja ravintolat) = NACE 55.1 ... 55.2 (55.1 = hotellit ja motellit, joissa ravintola; 55.2 = leirintäalueet ja muu lyhytaikainen majoitustoiminta).

Vuonna 2001: Luokka J (rahoitusala) = NACE 65 ...67 (65 = rahoituksen välityspalvelut, paitsi vakuutukset ja eläkerahastot, 66 = vakuutus ja eläkerahastot, pakollista sosiaaliturvaa lukuun ottamatta, 67 = rahoituksen välityspalvelujen aputoiminnot).

Vuonna 2002: Luokka J (rahoitusala) = NACE 67 (rahoituksen välityspalvelujen aputoiminnot).

2. Vuonna 2001: Myynti-/ostotoiminta Internetin tai muiden verkkojen välityksellä. Vuonna 2002: Myynti-/ostotoiminta vain Internetin välityksellä, koska kyselylomake muuttui vuosien välillä.

3. Prosenttiosuudet on painotettu yritysten mukaan - eli "...% yrityksistä..."

4. Jos jotain kautta tai jonkin maan tietoja ei ole käytettävissä, solu on tyhjä - NA: Ei vielä käytettäviss

2. e-Business W@tch -kysely ja tulostaulu [15]

[15] Komissio käynnisti vuoden 2001 lopulla eurooppalaisen sähköisen liiketoiminnan seurantahankkeen (e-Business W@tch), jonka tarkoituksena on seurata ja analysoida sähköisten liiketoimintojen omaksumista Euroopan talouden eri osa-alueilla ja tarjota luotettavia taloudellisia analyysejä, joiden avulla voidaan parantaa sähköisen liiketoiminnan alakohtaisten vaikutusten ymmärtämistä. e-Business W@tch -kyselyn tulokset esitetään säännöllisesti neljännesvuosittain ilmestyvissä kertomuksissa ja niistä laaditaan kaksi tiivistelmäkertomusta sähköisten liiketoimintaindikaattoreiden tulostaululla ja tietojen kerääjän kotisivulla: www.ebusiness-watch.org

Kuvio 1: Tieto- ja viestintätekniikan infrastuktuuri

1.a

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 1.b

>VIITTAUS KAAVIOON>

1.c

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 1.d

>VIITTAUS KAAVIOON>

1.e

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 1.f

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lähde: e-Business W@tch (tiedot perustuvat 9 264 yritykselle tehtyyn kyselyyn, tutkimusajankohta kesä-/heinäkuu 2002)

Ks. http://www.ebusiness-watch.org

Kuvio 2: Sähköisen kaupankäynnin indikaattorit

2.a

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 2.b

>VIITTAUS KAAVIOON>

2.c

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 2.d

>VIITTAUS KAAVIOON>

2.e

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 2.f

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lähde: e-Business W@tch (tiedot perustuvat 9 264 yritykselle tehtyyn kyselyyn, tutkimusajankohta kesä-/heinäkuu 2002)

Ks. http://www.ebusiness-watch.org

Kuvio 3: Sähköisen kaupankäynnin omaksumisen indikaattorit

3.a

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 3.b

>VIITTAUS KAAVIOON>

3.c

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 3.d

>VIITTAUS KAAVIOON>

3.e

>VIITTAUS KAAVIOON>

// 3.f

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lähde: e-Business W@tch (tiedot perustuvat 9 264 yritykselle tehtyyn kyselyyn, tutkimusajankohta kesä-/heinäkuu 2002)

Ks. http://www.ebusiness-watch.org

Kuvio 4: Osallistuminen sähköisiin B2B-kauppapaikkoihin

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lähde: e-Business W@tch (tiedot perustuvat kesä-/heinäkuussa 2002 tehdyn kyselyn tuloksiin) - Laskentaperuste: Kaikki yritykset (EU4, työllisyyspainotteinen)

Cf. http://www.ebusiness-watch.org

Kuvio 5: Tietotekniikasta ja verkosta vastaavan osaston koko (henkeä 1000 t

>TAULUKON PAIKKA>

yöntekijää kohti)

Kuvio 6: Tietotekniikkataitojen puute koskee lähinnä pk-yrityksiä

>TAULUKON PAIKKA>