52003DC0019

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOMISSION KOLMAS KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOISSA KOKEELLISIIN JA MUIHIN TIETEELLISIIN TARKOITUKSIIN KÄYTETTYJÄ ELÄIMIÄ KOSKEVISTA TILASTOISTA

Sisällysluettelo

I. JOHDANTO

II. TILASTOT

II.1. Yleistä

II.2. Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot

II. 3. Kertomuksen rakenne

OSA A: KOOSTE VUODEN 1999 TIEDOISTA JA YLEISKATSAUS

III.1. EU-taulukon 1 tulokset: Käytettyjen koe-eläinten lajit ja määrät

III.2. EU-taulukon 1 tulokset: Käytettyjen eläinten alkuperä

III.3. EU-taulukon 2 tulokset: Kokeiden tarkoitukset

III.4. EU-taulukon 3 tulokset: Toksisuus- ja muut turvallisuusarvioinnit tuote- ja päätepistetyypeittäin

III.5. EU-taulukon 4 tulokset: Sairauksien tutkimuksiin käytetyt eläimet

III.6. EU-taulukon 5 tulokset: Ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa käytetyt eläimet

III.7. Yhdenmukaistetun EU-taulukon 6 tulokset: Toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa käytettyjä eläimiä koskevien lainsäädännöllisten vaatimuksien alkuperä

III.8. EU-taulukon 7 tulokset: Toksisuus- ja muita turvallisuusarviointeja varten tehdyissä toksisuuskokeissa käytetyt eläimet

III.9. EU-taulukon 8 tulokset: Tuotteiden toksisuus- tai muita turvallisuusarviointeja varten tehtyjen toksisuuskokeiden tyypit

OSA B: JÄSENVALTIOIDEN TOIMITTAMAT TIEDOT JA TIIVISTELMÄ KOMMENTEISTA

BELGIA

TANSKA

SAKSA

KREIKKA

ESPANJA

RANSKA

IRLANTI

ITALIA

LUXEMBURG

ALANKOMAAT

ITÄVALTA

PORTUGALI

SUOMI

RUOTSI

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

I. JOHDANTO

Kertomuksen tarkoitus on esittää neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivin 86/609/ETY [1] 26 artiklan mukaisesti tilastotiedot Euroopan unionin jäsenvaltioissa kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten lukumääristä.

[1] EYVL L 358, 18.12.1986, s. 1.

Ensimmäinen tällainen kertomus, KOM (94) 195 lopullinen, julkaistiin vuonna 1994, ja se koski tietoja yhteisön jäsenvaltioissa kokeisiin vuonna 1991 käytetyistä eläimistä.

Toinen kertomus, KOM (1999) 191 lopullinen, julkaistiin vuonna 1999, ja se koski jäsenvaltioiden tietoja vuodelta 1996 [2].

[2] Ranskan tiedot ovat vuodelta 1997.

Vuoden 1997 lopulla komission yksiköt pääsivät sopimukseen jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa kokeisiin käytettyjä eläimiä koskevien tietojen toimittamisesta vakiomuodossa kahdeksasta yhdenmukaistetusta tilastotaulukosta koostuvana sarjana. Koska vuoden 1996 tiedot oli jo kerätty, vain muutama jäsenvaltio pystyi toimittamaan toista kertomusta varten tiedot uudessa sovitussa muodossa.

Kolmatta kertomusta varten jäsenvaltiot sopivat toimittavansa vuoden 1999 tiedot mahdollisuuksien mukaan yllä mainittujen kahdeksan yhdenmukaistetun tilastotaulukon muodossa. Tässä kertomuksessa näistä taulukoista käytetään nimitystä "EU-taulukot". Saksaa lukuun ottamatta (koska Saksan liittovaltion silloiseen lainsäädäntöön tarvittiin muutos) 14 jäsenvaltiota toimitti tiedot EU-taulukoiden mukaisesti.

II. TILASTOT

II.1. Yleistä

Kaikkia jäsenvaltioita vaaditaan direktiivin 86/609/ETY 13 ja 26 artiklan nojalla toimittamaan komissiolle tilastotiedot kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytetyistä eläimistä. Tämän kertomuksen tiedot koskevat vuotta 1999.

Neuvoston päätöslauselmalla 86/C331/02 [3] sallitaan eläinten käyttö kokeisiin opetustarkoituksia varten, mutta silloin, kun kokeiden tarkoitus ei kuulu edellä mainitun direktiivin soveltamisalaan (kun kokeita ei tehdä direktiivin tarkoittamalla tavalla kokeisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin), jäsenvaltioiden on päätöslauselman mukaisesti sovellettava kansallisia säännöksiä, jotka ovat yhtä tiukkoja kuin direktiivin säännökset. Tämän vuoksi jotkin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kertomuksessaan myös sellaiset eläimet, jotka kuuluvat kyseisen päätöslauselman soveltamisalaan.

[3] EYVL C 331, 23.12.1986, s. 2.

Tämän kertomuksen tarkoitus on antaa kattava yleiskatsaus yhteisössä vuonna 1999 erilaisiin kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten lukumääristä. Koska aiemmat kertomukset on koostettu sellaisten tietojen pohjalta, joita ole yhdenmukaistettu, aiempien kertomusten tuloksia oli mahdollista verrata vain jossakin määrin.

Tämän kertomuksen tarkoituksena ei ole tehdä päätelmiä eikä tulkita jäsenvaltioiden toimittamia yksittäisiä tietoja, vaan pikemminkin antaa yleiskuva kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjä eläimiä koskevasta tilanteesta yhteisössä. Jäsenvaltioiden esittämät kommentit ja tulkinnat löytyvät kertomuksen toisesta osasta.

Keskeinen ero aiempiin kertomuksiin on siinä, että jäsenvaltioiden toimittamat tiedot kattavat nyt huomattavasti enemmän koemenetelmiä ja kokeiden tarkoituksia. Tämä johtuu yhdenmukaistettujen taulukoiden käyttöönotosta. Kokeiden tarkoitukset on kuvattu yksityiskohtaisesti, mukaan luettuina lainsäädännölliset vaatimukset sekä koe- ja tuotetyypit. Tilanteesta EU:n tasolla saadaan tämän ansiosta ensimmäistä kertaa aikaisempaa huomattavasti tarkempi ja kattavampi kuva.

Yhdenmukaistettujen EU-taulukoiden käytön tarkoituksena on yksinkertaistaa ja lisätä tietojen yhtenäisyyttä ja siten myös tilastollista analyysiä. On kuitenkin myös myönnettävä, että koska järjestelmä on käytössä ensimmäistä kertaa, monilla tietoja antavilla laboratorioilla oli vaikeuksia mukautua uuteen tilanteeseen. Tästä huolimatta on oletettavissa, että tulevina vuosina nämä ongelmat ratkaistaan ja järjestelmä alkaa toimia rutiininomaisesti.

Kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin vuonna 1999 käytettyjen eläinten arvioitu kokonaismäärä on 9,8 miljoonaa. Vuonna 1996 [4] ilmoitettu koe-eläinten kokonaismäärä oli 11,6 miljoonaa. Vaikka ei olekaan mahdollista tehdä tilastollisesti paikkansapitävää arviota vuoden 1996 kertomuksen jälkeen käytettyjen koe-eläinten määrän vähenemisestä, on kuitenkin huomattavissa, että vuonna 1999 kokonaismäärä on laskenut alle 10 miljoonan rajan, mikä viittaa merkittävään laskusuuntaan.

[4] Lukuun sisältyvät myös vuoden 1997 tiedot Ranskasta.

Samoin kuin aiemmissa tuloksissa selvästi suurimman koe-eläinten ryhmän muodostivat jyrsijät ja kaniinit. Käytetyistä eläimistä 6,6 prosenttia oli vaihtolämpöisiä. Eri lajiryhmien keskinäisiä prosenttiosuuksia käsitellään jaksossa III.1.2.

II.2. Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot

Ennen tilastotietojen tarkempaa tutkimista on tarpeen kiinnittää huomiota vaikeuksiin, joita ilmeni kerättäessä tietoja kahdeksan EU-taulukkoa käsittävässä muodossa.

Tietojen alustavan kokoamisen jälkeen huomattiin joitakin poikkeavuuksia. Eräiden taulukoiden ja niiden loppusummien välinen suhde toimi laadunvalvonnan välineenä. Näitä suhteita ei selvästikään ole joissakin tapauksissa ymmärretty.

Ensimmäinen näistä suhteista on käytettyjen koe-eläinten kokonaismäärä lajeittain (EU-taulukon 1 sarake 1.2), joka jakaantuu edelleen kokeiden tarkoitusten mukaan EU-taulukossa 2. Taulukoiden 1 ja 2 loppusummien tulee siten olla samat.

Toinen suhde koskee EU-taulukon 2 saraketta 2.6 "Toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytetyt eläimet", joka jakaantuu edelleen EU-taulukossa 3 kuvattujen tuotetyyppien ja päätepisteiden (endpoint) mukaan, EU-taulukossa 6 kuvattujen lainsäädännöllisten vaatimusten mukaan ja EU-taulukossa 7 kuvattujen toksisuuskokeiden tyypin mukaan.

Kolmas suhde on EU-taulukon 2 sarakkeiden 2.4 ja 2.5 yhteissumman sekä EU-taulukon 5 loppusumman välillä.

EU:ssa käytettyjen eläinten kokonaismäärän (taulukot 1 ja 2) laskemiseen päätettiin soveltaa konservatiivista sääntöä, jonka mukaan laskennat tehtiin lajeittain raportoitujen eläinten suurimpien määrien mukaan. Tämän menetelmän ansiosta 15 jäsenvaltiossa käytettyjen koe-eläinten kokonaismäärän suhteelliseksi virhemarginaaliksi saatiin vain 0,085 prosenttia. Tämä tulos osoittaa, että jäsenvaltioiden toimittamat tiedot vuonna 1999 EU:ssa kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten kokonaismääristä ovat erittäin yhdenmukaisia.

Koska EU-taulukon 2 sarake 2.6 "Toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytetyt eläimet" jakaantuu edelleen useisiin EU-taulukoihin, joissa tarkastellaan ei-vertailtavia parametreja, edellä mainittua konservatiivista sääntöä ei ollut mahdollista soveltaa EU-taulukoiden 2 sekä taulukoiden 3, 6 ja 7 välillä. Kokonaismäärien erojen avulla on laskettu suhteellinen virhe, joka on hyväksyttäväksi katsottava 0,39 prosenttia. On kuitenkin muistettava, että toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettyjen eläinten määrä edustaa vain 10:tä prosenttia kaikista kokeellisiin tarkoituksiin käytetyistä eläimistä.

Joidenkin jäsenvaltioiden raportoimat eri arvot kolmannen suhteen kohdalla johtivat huomattavasti suurempaan suhteelliseen virheeseen, joka oli 3,3 prosenttia. Tämän vuoksi EU-taulukon 5 tietoja päätettiin olla tulkitsematta edelleen.

Kun otetaan huomioon, että tiedot toimitettiin uudessa muodossa ensimmäisen kerran, voidaan sanoa, että jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat hyvin yhdenmukaiset.

II. 3. Kertomuksen rakenne

Kertomus jakaantuu kahteen osaan:

A Koko Euroopan unionia koskeva kooste ja yleiskatsaus jäsenvaltioiden toimittamista vuotta 1999 koskevista tilastotiedoista. Jäsenvaltioiden kutakin EU-taulukkoa toimittamien tietojen pohjalta on laadittu yhdistelmätaulukko, joka löytyy kunkin jakson alusta.

B Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot sekä tiivistelmä kunkin jäsenvaltion tekemistä kommenteista. Huom. Osan A taulukoiden ja kuvien numerointi liittyy EU-taulukoiden eikä kertomuksen jaksojen numerointiin.

OSA A: KOOSTE VUODEN 1999 TIEDOISTA JA YLEISKATSAUS

III.1. EU-taulukon 1 tulokset: Käytettyjen koe-eläinten lajit ja määrät

III.1.1. Toimitetut tiedot

Jäsenvaltioista 14 ilmoitti kokeellisiin tarkoituksiin lajeittain käytettyjen eläinten kokonaismäärän EU-taulukon 1 muodossa. Yksi jäsenvaltio toimitti tiedot Euroopan neuvoston käyttämän tilastotaulukon muodossa.

Euroopan neuvoston käyttämässä taulukossa 1 ilmoitetut kokeellisiin tarkoituksiin tai muihin turvallisuusarviointeihin käytetyt eläinlajit ovat samat kuin EU-taulukossa 1. Ero on siinä, että Euroopan neuvoston taulukossa esitetään seuraavat neljä lajiryhmää:

- Kultahamsterit ja muut jyrsijät

- Uuden maailman ja vanhan maailman apinat

- Vuohet ja lampaat

- Viiriäiset ja muut linnut

Tämän kertomuksen taulukossa 1.1 esitetään tiivistelmä yhteisön 15 jäsenvaltion toimittamista kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määristä lajeittain.

Vuonna 1999 käytettyjen eläinten arvioitu kokonaismäärä on 9 814 171.

III.1.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

Jotta yhden jäsenvaltion Euroopan neuvoston käyttämässä muodossa toimittamat tiedot voitiin sisällyttää muiden 14 jäsenvaltion käyttämien eläinten määrää koskevaan yleisarviointiin ja tietojen graafiseen esitykseen, oli ensin luotava näiden jäsenvaltioiden tiedoista sama, edellä mainittu ryhmittely.

Toisessa vaiheessa lajit ryhmiteltiin edelleen eläinluokkiin, jotta tulokset voitiin paremmin esittää graafisessa muodossa.

Taulukossa 1.2 on esitetty kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten luokat.

Kuvassa 1.1 on esitetty eläinten suhteelliset prosenttiosuudet eläinluokittain.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Selvästi käytetyimpiä eläinlajeja ovat hiiret ja rotat. Yhdessä kaniinien kanssa jyrsijät muodostavat eläimistä suurimman osan, noin 86,9 prosenttia.

Vaihtolämpöisten eläinten käyttö on vähentynyt huomattavasti edelliseen kertomukseen (12,9 prosenttia) verrattuna; määrä on kuitenkin edelleen 6,6 prosenttia kaikista käytetyistä lajeista.

Sorkka- ja kavioeläimiin kuuluvat hevoset, aasit ja niiden risteymät (Perissodactyla), siat, vuohet, lampaat sekä naudat (Artiodactyla). Tämä ryhmä muodostaa ainoastaan 1,25 prosenttia käytettyjen eläinten kokonaismäärästä.

Lihansyöjät muodostavat 0,36 prosenttia käytettyjen eläinten kokonaismäärästä, ja kädelliset alle 0,1 prosenttia vuonna 1999 käytetyistä eläimistä.

Taulukko 1.3: Vuosien 1996 ja 1999 tietojen vertailua

>TAULUKON PAIKKA>

(*) 14 maata ilmoitti tiedot vuodelta 1996 ja yksi maa vuodelta 1997.

Taulukko 1.1: EU:n jäsenvaltioissa kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten kokonaismäärä

Tiedot vuodelta 1999

>TAULUKON PAIKKA>

* Sarakkeiden 1.2 ja 2.10 vertailun perusteella suurin eläinten määrä.

Taulukko 1.2: EU:n jäsenvaltioissa kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten luokat

Tiedot vuodelta 1999

>TAULUKON PAIKKA>

* Sarakkeiden 1.2 ja 2.10 vertailun perusteella suurin eläinten määrä (katso myös taulukko 1.1).

(1) = Matelijat +sammakkoeläimet + kalat

(2) = Viiriäiset ja muut linnut

(3) = Hevoset, aasit ja niiden risteymät + siat +vuohet ja lampaat + naudat

(4) = Kissat + koirat + hillerit + muut lihansyöjät

III.2. EU-taulukon 1 tulokset: Käytettyjen eläinten alkuperä

III.2.1. Toimitetut tiedot

Sen lisäksi, että EU-taulukossa 1 annetaan jäsenvaltioissa käytettyjen eläinten kokonaismäärä, siinä vaaditaan myös ilmoittamaan tiettyjen eläinten alkuperä. EU-taulukossa 1 jäsenvaltioita vaaditaan myös ilmoittamaan niiden eläinten määrä, joita on käytetty uudelleen kokeellisiin tarkoituksiin.

Yhdistelmä 14 jäsenvaltion EU-taulukossa 1 esittämistä, eräiden eläinlajien käyttöä kokeellisiin tarkoituksiin koskevista tuloksista on esitetty tämän kertomuksen taulukossa 1.4.

III.2.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

Tämän kertomuksen taulukon 1.4 sarakkeissa 1.3 ja 1.4 annetut tiedot on ryhmitelty kuvaamaan yhteisöstä peräisin olevia eläimiä.

Kuvassa 1.2 on esitetty eläinten alkuperän suhteellinen prosenttiosuus lajeittain. (Alkuperä on ilmoitettava ainoastaan tietyistä lajeista.)

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuvasta käy ilmi, että suurin osa yleisistä eläinlajeista oli peräisin yhteisöstä. Joidenkin kuvion oikeassa laidassa esitettyjen lajien kohdalla on kuitenkin havaittavissa selvä siirtymä ei-eurooppalaiseen alkuperään. On tärkeää korostaa sitä, että ihmisapinoiden pylväs edustaa vain kuutta eläintä. Kaikissa muissa pylväissä eläinten määrä vaihtelee sadasta miljoonaan eläimeen.

Taulukko 1.4: Käytettyjen eläinten määrät suhteessa niiden alkuperään

Tiedot vuodelta 1999

>TAULUKON PAIKKA>

Huom. 1 // Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

(Huom. 2 // Taulukko sisältää vain ne eläinlajit, joiden alkuperä on ilmoitettava.)

Huom. 3 // Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

III.3. EU-taulukon 2 tulokset: Kokeiden tarkoitukset

III.3.1. Toimitetut tiedot

Jäsenvaltioista 14 ilmoitti kokeiden tarkoitukset EU-taulukon 2 muodossa. Yksi jäsenvaltio toimitti tiedot Euroopan neuvoston käyttämän tilastotaulukon muodossa.

Yhdistelmä 14 jäsenvaltion tiedoista on esitetty tämän kertomuksen taulukossa 2.1.

III.3.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

Taulukossa 2.2 on esitetty yhdistelmä 14 jäsenvaltiossa vuonna 1999 tehtyjen kokeiden tarkoituksia koskevista tuloksista. Joitakin eläinlajeja ryhmiteltiin, jotta tulokset voitiin esittää paremmin.

Taulukko 2.2: Tiettyihin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrät lajeittain

>TAULUKON PAIKKA>

Tiettyihin tarkoituksiin käytettyjen eläinten prosenttiosuudet on esitetty kuvassa 2.1.

Taulukko 2.1: Tiettyjä tarkoituksia varten tehdyissä kokeissa käytettyjen eläinten määrät Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Yli 60 prosenttia eläimistä on käytetty ihmis-, eläin- ja hammaslääketieteen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä biologiseen perustutkimukseen.

Ihmis-, eläin- ja hammaslääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tuotanto ja laadunvalvonta vaati 21 prosenttia vuonna 1999 raportoidusta eläinten kokonaismäärästä.

Toksisuus- ja muut turvallisuusarvioinnit edustavat kolmanneksi tärkeintä kokeiden tarkoitusten ryhmää (10 prosenttia käytetyistä eläimistä).

Taulukko 2.3: Vuosien 1996 ja 1999 tulosten vertailua

>TAULUKON PAIKKA>

* Jäsenvaltioista 13 ilmoitti kokeiden tarkoitukset.

Koska EU-taulukoiden käyttöönotto on parantanut jäsenvaltioissa tehtyjen kokeiden tarkoituksia koskevien tietojen tarkkuutta, on huomionarvoista, että tarkoitus "muu" on vähentynyt 17 prosentista 5 prosenttiin.

Kolmiulotteisessa kuvassa 2.2 on esitetty tiettyihin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrät lajeittain. Vuoden 1996 tietoihin verrattuna eri tarkoituksiin käytetyistä lajeista voitiin laatia yksityiskohtaisempi kaavio. Käyttötarkoitusten yleiskuva ei ole muuttunut merkittävästi jyrsijöiden ja kaniinien osalta (lukuun ottamatta eri lajeja koskevia yksityiskohtia). Myös kalat sisältävän vaihtolämpöisten eläinten ryhmän osalta on kuitenkin havaittavissa, että tätä ryhmää on käytetty biologiseen perustutkimukseen enemmän kuin vuonna 1996.

>VIITTAUS KAAVIOON>

III.3.3. Sairauksien diagnosointi

EU-taulukon 2 sarakkeessa 2.7 on esitetty parametri, joka voi tulevaisuudessa olla tärkeä uuden yhteisössä esiintyvän epidemian varalta. Taulukossa 2.4 on esitetty 14 jäsenvaltiossa käytettyjen eläinten määrät lajiryhmittäin.

Taulukko 2.4: Sairauksien diagnosointiin käytettyjen eläinten luokat

Jyrsijät ja kaniinit // 110 781

Lihansyöjät // 221

Hevoset, aasit ja risteymät (Equidae) // 96

Siat (Sus) // 1 500

Vuohet (Capra) // 214

Lampaat (Ovis) // 1 503

Naudat (Bos) // 260

Puoliapinat ja kädelliset // 22

Linnut (Aves) // 4 107

Vaihtolämpöiset // 21 317

Vaihtolämpöiset muodostavat 15,2 prosenttia sairauksien diagnosointiin käytettyjen eläinten kokonaismäärästä.

>VIITTAUS KAAVIOON>

III.4. EU-taulukon 3 tulokset: Toksisuus- ja muut turvallisuusarvioinnit tuote- ja päätepistetyypeittäin

III.4.1. Toimitetut tiedot

Jäsenvaltioista 14 toimitti tiedot tuotteiden tai päätepisteiden (endpoint) toksisuus- tai muihin turvallisuusarviointeihin käytetyistä eläimistä.

Tämän raportin taulukkoon 3.1 on koottu 14 jäsenvaltiossa toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettyjen eläinten määriä koskevat tiedot (EU-taulukko 3).

III.4.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ensimmäistä kertaa voidaan antaa edustava kuva toksisuus- tai muihin turvallisuusarviointeihin käytettyjen eläinten määristä 14 jäsenvaltiossa jaoteltuna niiden tuotetyyppien mukaan, joiden testaukseen kokeita tarvittiin.

On kuitenkin muistettava, että toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytetyt eläimet edustavat vain kymmentä prosenttia kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten kokonaismäärästä.

Rehuina, elintarvikkeiden lisäaineina ja kosmetiikassa tai kotitalouksissa käytettävien tuotteiden ja aineiden toksisuusarviointeihin käytettyjen eläinten määrä on hyvin pieni (4 prosenttia) verrattuna muihin tuotteisiin ja päätepisteisiin, joiden osalta tehdään toksisuus- ja turvallisuusarviointeja.

Ihmis-, eläin- ja hammaslääketieteessä käytettävät tuotteet ja laitteet kattavat 54 prosenttia toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettävien eläinten kokonaismäärästä.

Kemikaaleja (esimerkiksi teollisuuskemikaaleja ja kasvinsuojeluaineita) koskevan terveys- ja ympäristöviranomaisten tarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluvien tuotteiden ja aineiden arvioinneissa käytetään 19 prosenttia kaikista käytetyistä eläimistä.

Yhden tärkeän ryhmän muodostavat 'muut toksisuus- tai turvallisuusarvioinnit' (16 prosenttia).

Taulukko 3.1: Toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa käytettyjen eläinten määrät Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

III.4.3 Eläinlajit ja tuotetyypit

Tietojen esittämisen helpottamiseksi jotkin EU-taulukon 3 tuotteet sekä jotkin tämän kertomuksen taulukon 3.2 eläinlajit on ryhmitelty.

Kolmiulotteisessa kuvassa 3.2 on esitetty käytettyjen eläinten määrät eläinluokittain ja tuote- tai päätepistetyypeittäin.

Mielenkiintoinen havainto sarakkeessa "Ympäristössä jo vaikuttavat tai sitä mahdollisesti saastuttavat aineet" on tunnusomainen suuntaus ympäristön kannalta edustavien eläinlajien, esimerkiksi kalojen ja sammakkoeläinten käyttöön.

Taulukko 3.2: Tuotteiden toksisuus- ja turvallisuusarvioinnissa käytettyjen eläinten määrät

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

III.5. EU-taulukon 4 tulokset: Sairauksien tutkimuksiin käytetyt eläimet

III.5.1. Toimitetut tiedot

Jäsenvaltioista 14 ilmoitti tiedot ihmisen ja eläinten sairauksien tutkimuksiin käytettävistä eläimistä verrattuna yhdeksään jäsenvaltioon vuosina 1996-1997.

Yhdistelmä 14 jäsenvaltion tuloksista (EU-taulukko 4) on esitetty tämän kertomuksen taulukossa 4.1.

III.5.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

Kuvassa 4.1 on esitetty tutkimuksiin käytettyjen eläinten suhteellinen prosenttiosuus sairaustyypeittäin.

Sairauksien tutkimuksiin käytetyt eläimet muodostavat 50,4 prosenttia kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten kokonaismäärästä.

Vuonna 1999 käyttötarkoitukset olivat samankaltaisia kuin vuonna 1996 sillä erotuksella, että ihmisen syövän tutkimuksiin käytettyjen eläinten määrä laski.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Taulukko 4.1: Ihmisen ja eläinten sairauksien tutkimuksessa käytettyjen eläinten määrät

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 4.2: Sairauksien tutkimuksessa käytetyt eläimet eläinluokittain

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukon 4.1 eläinlajit ryhmiteltiin eläinluokittain taulukkoa 4.2 varten. Tutkimuksissa käytettyjen eläinlajien ja -ryhmien suhteelliset prosenttiosuudet on laskettu sairauksittain, ja ne on myös esitetty taulukon 4.2 alaosassa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pylväiden yläosa kuvaa eläinten sairauksien tutkimuksiin käytettyjen eläinten suhteellisia prosenttiosuuksia. Merkittäviä eläinryhmiä on kaksi: linnut ja vaihtolämpöiset. Kansallisten asiantuntijoiden kokouksessa raportoitiin, että näillä eläinryhmillä testataan paljon rokotteita.

III.6. EU-taulukon 5 tulokset: Ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa käytetyt eläimet

III.6.1. Toimitetut tiedot

Jäsenvaltioista 14 toimitti tiedot ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa käytetyistä eläimistä.

Ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa käytetyt eläimet muodostavat 14 prosenttia kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten kokonaismäärästä.

Tiedot 14 jäsenvaltiosta (EU-taulukko 5) on koottu tämän kertomuksen taulukkoon 5.1.

Joidenkin jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa esiintyvien vaihtelujen vuoksi taulukon 5.1 tietoja ei tulkita edelleen.

Taulukko 5.1: Ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettyjen tuotteiden ja laitteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa käytettyjen eläinten määrät

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

III.7. Yhdenmukaistetun EU-taulukon 6 tulokset: Toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa käytettyjä eläimiä koskevien lainsäädännöllisten vaatimuksien alkuperä

III.7.1. Toimitetut tiedot

Jäsenvaltioista 14 ilmoitti tiedot toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa käytettyjä eläimiä koskevien lainsäädännöllisten vaatimusten alkuperästä.

Kaikki näiden 14 jäsenvaltioiden toimittamat tiedot (EU-taulukko 6) on yhdistetty tämän kertomuksen taulukkoon 6.1.

III.7.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

Kuva 6.1

Käytettyjen eläinten prosenttiosuudet ja toksisuus- tai muita turvallisuusarviointeja koskevat lainsäädännölliset vaatimukset

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuvasta voidaan havaita, että yksittäisten vaatimusten (rivien 6.2-6.5) prosenttiosuuksien summa edustaa huomattavasti pienempää käytettyjen eläinten määrää (31,3 prosenttia) kuin rivien 6.2-6.5 yhdistelmät (53,7 prosenttia).

Taulukko 6.1: Toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa käytettyjen eläinten määrät

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

III.8. EU-taulukon 7 tulokset: Toksisuus- ja muita turvallisuusarviointeja varten tehdyissä toksisuuskokeissa käytetyt eläimet

III.8.1. Toimitetut tiedot

Jäsenvaltioista 14 ilmoitti tiedot tuotteiden toksisuus- tai muita turvallisuusarviointeja varten tehdyissä toksisuuskokeissa käytetyistä eläimistä.

Eri toksisuuskokeissa käytettyjen eläinten määrät (EU-taulukko 7) ilmoittaneiden 14 jäsenvaltion tiedot on yhdistetty tämän kertomuksen taulukkoon 7.1.

III.8.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

>VIITTAUS KAAVIOON>

Tulosten esittämisen helpottamiseksi osa taulukon 7.1 toksisuuskokeista on ryhmitelty tämän kertomuksen taulukossa 7.2. Käytettyjen eläinten prosenttiosuuksia toksisuuskoeryhmittäin kuvaava kolmiulotteinen kaavio on esitetty kuviossa 7.1.

Akuutin ja subakuutin toksisuuden kokeet koe-eläimillä ovat kaikkein laajimmin käytettyjä kokeita (38 prosenttia). Kun niihin lisätään subkrooninen ja krooninen toksisuus, lyhyt- ja pitkäaikaisen klassisen toksisuuden kokeissa käytettiin yli puolet (52 prosenttia) vuonna 1999 toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytetyistä koe-eläimistä.

Systeemiset vaikutukset, erityiset vaikutukset (karsinogeenisuus, mutageenisuus) ja lisääntymistoksisuus muodostavat noin puolet edellä mainituista klassisen toksisuuden prosenttiosuuksista. Ympäristötoksisuuden prosenttiosuus on pieni.

Loput 19,5 prosenttia kuvaavat muita kokeita, joita ei ole eritelty tarkemmin.

Taulukko 7.1: Toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa käytettyjen eläinten määrät

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 7.2: Taulukossa 7.1 esitettyjen tietyntyyppisten eläinkokeiden ryhmittely

>TAULUKON PAIKKA>

III.9. EU-taulukon 8 tulokset: Tuotteiden toksisuus- tai muita turvallisuusarviointeja varten tehtyjen toksisuuskokeiden tyypit

III.9.1. Toimitetut tiedot

Tietoja tuotteiden toksisuus- tai muita turvallisuusarviointeja varten tehtyjen toksisuuskokeiden tyypeistä toimitettiin 14 jäsenvaltiosta (EU-taulukko 8). Tiedot on koottu tämän kertomuksen taulukkoon 8.1.

III.9.2. Tietojen käsittely ja tulkinta

Toimitetuissa tiedoissa esiintyneiden vaihtelujen takia niitä päätettiin olla tulkitsematta edelleen.

Taulukko 8.1: Toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa käytettyjen eläinten määrät

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

OSA B: JÄSENVALTIOIDEN TOIMITTAMAT TIEDOT JA TIIVISTELMÄ KOMMENTEISTA

BELGIA

Belgian viranomaisten kommentit

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Ministère des Classes Moyennes et de l'Agriculture (maatalous- ja pienyritysministeriö).

Yleistä

1. Oikeusperusta tilastotietojen kokoamiselle Belgiassa sisältyy 14.11.1993 annettuun kuninkaan asetukseen, jossa todetaan, että kaikkien laboratorioiden tulee lähettää joka vuosi eläinlääketieteelliseen virastoon eläinten käyttöä koskevat tilastotietonsa.

2. Vuoden 1999 tilastotiedot koottiin ensimmäistä kertaa käyttäen Euroopan unionin vakiotilastotaulukoita. Ennen tietojen kokoamista kaikkien laboratorioiden johtajille lähetettiin ohjeet. Tavoitteena oli määritellä se tapa, jolla uudelleen käytetyt eläimet kirjataan, sekä selvittää eri taulukoiden väliset yhteydet. Kaikki vuonna 1999 toimineet laboratoriot ovat lähettäneet tilastotietonsa.

Erityiset kommentit

1. On huomionarvoista, että tutkimustyöhön tai muihin tieteellisiin tarkoituksiin vuonna 1999 käytettyjen eläinten kokonaismäärä on vuoden 1996 lukuun verrattuna laskenut Belgiassa 47,87 prosenttia.

2. Vuoden 1999 tietojen tarkempi vertailu vuoden 1998 lukuihin osoittaa seuraavat suuntaukset:

2.1. Jyrsijät ja kaniinit ovat edelleen käytetyin eläinryhmä; niitä käytetään pääasiassa ihmis-, eläin- ja hammaslääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tutkimus- ja kehitystyöhön ja laadunvalvontaan.

2.2. Toiseksi suurin ryhmä ovat vaihtolämpöiset eläimet, joita käytetään perustutkimuksessa, ympäristötoksisuuden arvioinnissa ja elintarviketutkimuksessa.

2.3. Vuonna 1999 käytettyjen eläinten kokonaismäärä (790 089 eläintä) laski 5,6 prosenttia vuoden 1998 lukuun (837 560 eläintä) verrattuna.

2.4. Jyrsijöiden ja kaniinien määrä nousi 2,11 prosenttia.

2.5. Lemmikkieläiminäkin pidettävien lihansyöjien käyttö kokeissa on säännönmukaisesti vähentynyt: koirien määrä on laskenut 20,8 prosenttia ja kissojen määrä 40,9 prosenttia.

2.6. Sikojen määrä nousi 7,1 prosenttia, mutta muita tuotantoeläimiä käytettiin vähemmän (lampaat: -15,7 prosenttia, vuohet: -7,1 prosenttia, nautaeläimet: -4,9 prosenttia, hevoset ja aasit: -11,1 prosenttia).

2.7. Kädellisten määrä laski 41,7 prosenttia.

2.8. Lintujen määrä laski 64,2 prosenttia.

2.9. Vaihtolämpöisiä eläimiä käytettiin 28,2 prosenttia vähemmän vuonna 1999.

Kokeissa käytettyjen eläinten määrässä näkyy Belgiassa kaksi merkittävää kehityssuuntausta. Ensimmäinen suuntaus on koirien ja kissojen määrän vakiintunut lasku, ja toinen on kädellisten käytön väheneminen. Viimeksi mainittu laskusuuntaus johtuu siitä, että lääkkeiden eräissä turvallisuusarvioinneissa käytetään vähemmän kädellisiä.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom. 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom. 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom. 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

TANSKA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Dyreforsøgstilsynet (eläinkokeiden valvontaviranomainen).

Tanskan viranomaisten kommentit

Eläimet tilastoidaan siinä vaiheessa, kun niitä käytetään kokeellisiin tarkoituksiin ensimmäisen kerran. Kertomusvuoden tilastoihin eivät kuitenkaan sisälly ne eläimet, joita on käytetty kokeellisiin tarkoituksiin ajanjaksona, joka on alkanut ennen 1.1.1999.

Kuten seuraavilta sivuilta käy ilmi, vuonna 1999 käytettyjen koe-eläinten kokonaismäärä oli 323 444 (joista 29 018 oli 'muita selkärankaisia', pääasiassa kaloja). Kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrät ovat useiden vuosien ajan pysyneet vakioina - 350 000:n tasolla - vain muutamin poikkeuksin; esimerkiksi vuonna 1998 määrä laski 290 590:een. Tätä äkillistä laskua voidaan pitää satunnaisvaihteluna, ja tätä tukevat vuosien 1997 (380 322 eläintä) ja 1999 (323 444 eläintä) luvut.

Toisin kuin Tanskassa, useissa muissa Euroopan maissa käytettyjen eläinten määrät ovat laskeneet huomattavasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Tanskan eläinkokeiden valvontaviraston (Dyreforsøgstilsynet) mukaan tämä ero johtuu siitä, että Tanskan lääketeollisuus on viime vuosina tehostanut toimintaansa huomattavasti osittain uusien yritysten alalle tulon myötä. Tätä toimintojen lisäystä ei kuitenkaan ole seurannut vastaava nousu kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrissä. Esimerkiksi eräs suuri tanskalainen lääkeyritys on ilmoittanut eläinkokeiden valvontavirastolle, että se on viime vuosina pystynyt tekemään huomattavan osan tutkimus- ja kehitystyöstään käyttämällä viime aikoina kehitettyjä, täsmennettyjä (vaihtoehtoisia) menetelmiä, jotka vähentävät koe-eläinten tarvetta merkittävästi. Vuonna 2000 yritys arvioi käyttävänsä tutkimus- ja kehitystyöhön noin 70 000 koe-eläintä. Jos yritys olisi joutunut käyttämään ainoastaan vuonna 1990 käytettävissä olleita menetelmiä, pelkästään tämän yhden yrityksen vuonna 2000 tarvitsemien koe-eläinten määrä olisi noussut noin yhteen miljoonaan.

Merkittävin vaihtelu on tapahtunut hiirien ja rottien määrissä; vuonna 1999 niitä käytettiin 260 544 eli 81 prosenttia. Marsuja ja kaniineja käytettiin yhteensä 16 974 (5 prosenttia). Kalojen määrä, yhteensä 28 741 (9 prosenttia), on suurempi kuin kahtena edellisenä vuonna.

Sellaisten eläinlajien kuin kissojen, koirien ja apinoiden määrät eivät ole koskaan olleet pienempiä kuin vuonna 1999 (44 kissaa, 143 koiraa ja 0 apinaa eli 0,6 kissaa, koiraa tai apinaa tuhatta käytettyä koe-eläintä kohden).

Kokonaismääriä lukuun ottamatta koe-eläinten käyttötavoissa ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Maininnan arvoiset muutokset ovat seuraavanlaiset. Biologisessa perustutkimuksessa, jossa käytetään koe-eläimiä, on tapahtunut selvä lasku hiukan alle 100 000:sta 66 797:ään. Samaan aikaan ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tutkimus- ja kehitystyöhön käytettyjen koe-eläinten määrä on noussut huomattavasti, 102 823:sta (vuonna 1998) 153 671:een (vuonna 1999), vaikka viimeksi mainittu luku heijastaakin aiempien vuosien käyttötasoja. Vastaavasti toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettyjen koe-eläinten määrä on noussut 14 573:sta (vuonna 1998) 17 696:een (vuonna 1999), mikä on sekin edellisten vuosien käyttömäärien kanssa samansuuntainen tulos.

Ihmisen ja eläinten sairauksiin liittyvissä kokeissa käytettyjen eläinten määrä on noussut merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna ja on nyt yhteensä 195 666 eläintä eli 60 prosenttia. Vaikka ihmisen sydän- ja verisuonitauteihin liittyvissä tapauksissa käytettävien koe-eläinten määrät ovat laskeneet alle puoleen, koe-eläinten käyttö ihmisen hermostollisten ja mielenterveyden häiriöiden tutkimuksessa on noussut jyrkästi, ja tämä heijastuu muiden ihmisen sairauksien tutkimuksessa.

Toksisuusarviointien kohdalla kannattaa huomauttaa, että 'muiden letaalimenetelmien' soveltamiseen käytettyjen eläinten määrä jatkaa laskuaan. Samaan tapaan ihoärsytys- ja ihonherkistymiskokeissa käytettyjen eläinten määrä laskee jatkuvasti. Vuonna 1999 kosmetiikkaan tai hygieniatuotteisiin liittyvän akuutin tai subakuutin toksisuuden testaamiseen käytettiin 21 jyrsijää.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

SAKSA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Bundesministerium für Verbraucherschutz, Ernährung und Landwirtschaft (kuluttajansuoja-, elintarvike- ja maatalousministeriö).

Saksan viranomaisten kommentit

Tätä kertomusta kirjoitettaessa viralliset tulokset koskevat vuotta 1999. Tänä aikana koe-eläinten määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 58 822 eläimellä 1,591 miljoonaan. Tämä tarkoittaa 3,8 prosentin nousua vuodesta 1998. Nousu johtuu erityisesti perustutkimuksesta sekä diagnostiikan kehittymisestä jne. Vaikka on vaikeaa tehdä yksityiskohtaisia päätelmiä tilastotietojen perustasta, yhtenä syynä käytettyjen eläinten määrän kasvuun voitaisiin pitää uuden diagnostiikan ja geeniteknisten menetelmien kehittymistä. Eläinten määrän kasvu voi johtua myös perustutkimuksen lisääntyneestä merkityksestä. Toisaalta on myös huomattava, että tuotetestausten alalla, esimerkiksi lääkkeiden kehittämisessä käytettyjen eläinten määrä on jo vuosien ajan jatkanut laskuaan.

Eläinten käytön suuntaukset poikkeavat toisistaan yksittäisissä eläinryhmissä. Suurimmat laskut vuonna 1999 edelliseen vuoteen verrattuna koskevat marsuja (-7,8 prosenttia) ja kaniineja (-21,7 prosenttia). Koe-eläinten määrät ovat sitä vastoin nousseet erityisesti kalojen (+29,6 prosenttia), lintujen (+23 prosenttia) ja hiirien (+1,8 prosenttia) kohdalla. Apinoiden ja puoliapinoiden määrä nousi 21,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomuskaudella myös koirien ja kissojen määrä nousi. Näiden tulosten kohdalla tulee kuitenkin muistaa, että kun absoluuttiset numerot ovat pieniä, yksikin yksittäinen suuri projekti voi aiheuttaa huomattavan nousun. Ihmisapinoita ei ole käytetty Saksassa vuodesta 1991 lähtien.

Kokeissa käytettyjen eläinten määrät, lajit ja alkuperä

Saksa 1999

>TAULUKON PAIKKA>

1 Elokuun 1 päivänä 1988 tehty päätös ilmoituksista, jotka on tehtävä kokeisiin käytetyistä selkärankaisista, ei sisällä oikeusperustaa eläinten alkuperää koskevien tietojen kokoamiselle.

2 Tämän lajin yksilöt kuuluvat luokkaan "Muut jyrsijät".

3 Uuden ja vanhan maailman apinat kuuluvat yhdessä luokkaan "Muut apinat".

4 Näitä eläimiä ei luokitella erikseen, vaan ne kuuluvat luokkaan "Linnut".

Tiettyihin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrät

Saksa 1999

>TAULUKON PAIKKA>

1 Tiedot koskevat ainoastaan selkärankaisia, joita on käytetty diagnosointimenetelmien, ennaltaehkäisyn tai sairauden hoidon tutkimuksessa tai testauksessa.

2 Lukuihin sisältyvät myös eläimet (niiden osuus on suhteellisen pieni), joita ei ole käytetty varsinaisiin turvallisuusarviointeihin, vaan esim. vaikutuksen tai tehon testaukseen.

3 Eläinten hyvinvoinnista vuonna 1986 annettu laki ei sisällä oikeusperustaa kyseisen alan tilastotietojen kokoamiseksi.

Ihmisen, eläinten ja ympäristön suojeluun liittyvissä toksisuus- ja muissa turvallisuusarvioinneissa tiettyihin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrä (mukaan lukien ihmis- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tai laitteiden turvallisuusarviointi)1 Saksa 1999

>TAULUKON PAIKKA>

1 Kyseistä asiaa koskevia tietoja ei kerätä erikseen.

Sairauksien ja häiriöiden tutkimiseksi tehdyissä kokeissa

käytettyjen eläinten määrät1

Saksa (vuosi)

>TAULUKON PAIKKA>

Huom: Jos riveille 2-4 luokiteltava toimenpide käsittää myös syövän, se on luokiteltava riville "Syöpä".

1 Jos sairautta tai häiriötä ei tunneta tarkkaan, tieto on sijoitettava riville 4.

Lakisääteisiin kokeisiin käytettyjen eläinten määrät

Saksa 1999

>TAULUKON PAIKKA>

Huom: Tiedot koskevat lakisääteisiä kokeita, joiden tarkoituksena ovat aineita tai tuotteita koskevat ilmoitukset tai luvat.

KREIKKA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Ypoyrgeio Gevrgiaw, Gen. Diey/Nsh Kthniatrikhw (maatalousministeriön eläinlääketieteen osasto).

Kreikan viranomaisten kommentit

Selkärankaisilla Kreikassa tehtäviä kokeita sääntelevät seuraavat säädökset:

(a) laki nro 2015/92 (hallituksen virallinen lehti I 30), jolla hyväksyttiin eurooppalainen yleissopimus kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemiseksi;

(b) presidentin asetus nro 160/91 (hallituksen virallinen lehti I 64) kokeellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten suojelusta neuvoston direktiivin 86/609/ETY mukaisesti.

Edellä mainittujen säädösten mukaisesti:

- myönnetään luvat tutkijoille, jotka tekevät kokeita eläimillä (direktiivin 86/609/ETY 7 ja 14 artikla)

- rekisteröidään kokeissa käytettäviä eläimiä kasvattavat ja toimittavat laitokset (direktiivin 86/609/ETY 15, 16, 19 ja 21 artikla).

1. LAITOKSET

Kokeet suoritetaan rekisteröidyissä laitoksissa, joita on yhteensä 21.

Ne voidaan jaotella seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. KOKEET

Suoritettujen kokeiden kokonaismäärä voidaan ryhmitellä seuraavasti:

Ihmisen ja eläinten sairauksien tutkimiseen suoritettuja kokeita oli 68,1 prosenttia.

Lääkkeiden sekä hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden laadunvalvontaan suoritettuja kokeita oli 2,1 prosenttia.

Toksisuus- ja muita turvallisuuskokeita oli 1,72 prosenttia.

Eläimiä ei käytetä kosmetiikan eikä pesu- ja puhdistusaineiden testaamiseen.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

ESPANJA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación, Subdirección General de Sanidad Animal (maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriön kotieläintuotannon pääosaston eläinlääketieteen osasto).

Espanjan viranomaisten kommentit

Ei kommentteja.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

RANSKA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Ministère de la Recherche (tutkimusministeriö).

Ranskan viranomaisten kommentit

Kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24. marraskuuta 1986 annetun direktiivin 86/609/ETY 13 ja 26 artiklan mukaisesti tehtiin tilastollinen tutkimus eläinten käytöstä kokeellisiin tarkoituksiin vuonna 1999. Näistä tutkimuksista vastaava tutkimusministeriö on toimittanut Ranskan tilastotiedot vakiomuodossa Euroopan komissiolle.

Tähän tarkoitukseen on käytetty komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kehittämää kahdeksan taulukon sarjaa, josta käyvät ilmi tarvittavien tietojen luokat. Kannattaa muistaa, että näitä taulukoita käytettiin aiemmin, vuoden 1997 tutkimusta tehtäessä, koska Ranskan viranomaiset osallistuivat tuolloin uuden yhdenmukaistetun rakenteen testaamiseen.

Edelliseen tutkimukseen verrattuna metodologinen innovaatio liittyi siihen, että laitoksia pyydettiin toimittamaan vastauksensa halutessaan joko levykkeellä PC- tai Mac-muodossa, mukaan luettuina ne taulukot, joiden tulokset on muokattu Excel-ohjelmalla, tai sähköpostitse, jolloin saapuva posti on salasanan suojaama. Viimeksi mainittua järjestelmää arvostettiin suuresti, koska lähes 20 prosenttia vastaajista käytti tätä kanavaa vastauksiensa toimittamiseen.

Näiden tulosten analysointi vaatii joitakin selvennyksiä.

* Vuosien 1990 ja 1999 välillä eli lähes 10 vuoden ajan kokeisiin käytettyjen selkärankaisten kokonaismäärä laski 37 prosenttia, mikä vastaa 5 prosentin keskimääräistä vuosittaista laskua.

* Tämä lasku on merkittävämpi yksityisen kuin julkisen sektorin laitoksissa, koska yksityisen sektorin käyttämien eläinten kokonaismäärä, joka oli 75,6 prosenttia vuonna 1997, laski 61 prosenttiin vuonna 1999.

* Jyrsijät muodostavat edelleen suurimman koe-eläinten ryhmän. Vaikka käytettyjen jyrsijöiden määrä laski 36 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 1999, niiden kokonaispainoarvo on noussut huomattavasti. Se oli 90,8 prosenttia vuonna 1990 ja nousi 91,6 prosenttiin vuonna 1999, samalla kun julkisen sektorin laboratorioissa käytettyjen jyrsijöiden määrässä tapahtui huomattava nettonousu vuosina 1997 ja 1999.

* Kaniinien määrä laski vuosien 1990 ja 1999 välillä 56 prosenttia mutta niiden käyttö julkisen sektorin laboratorioissa nousi huomattavasti vuosien 1997 ja 1999 välillä.

* Vuonna 1999 käytettyjen koirien määrä, joka oli laskenut 33 prosenttia vuodesta 1990, nousi vuodesta 1997 vuoteen 1999. Yksityiset laitokset käyttävät niitä eniten, vaikka julkisen sektorin laboratoriot ovat huomattavasti lisänneet käyttötarvettaan.

* Kissojen määrä, joka laski 34 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 1999, oli samankaltainen julkisen sektorin laboratorioiden kohdalla.

* Käytettyjen kädellisten määrä laski 26 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 1999. Vuodesta 1993 vuoteen 1997 niiden käytössä tapahtui vain 2 prosentin lasku, kun taas vuodesta 1997 vuoteen 1999 niiden käyttö väheni edelleen 11 prosenttia. Samoin kuin vuonna 1997, ihmisapinoita ei käytetty.

* Sikojen käyttö on laskenut tasaisesti vuodesta 1993 siten, että keskimääräinen laskuvauhti on ollut 11 prosenttia vuodessa. Vuonna 1999 sikoja oli 0,4 prosenttia käytetyistä selkärankaisista verrattuna 0,6 prosenttiin vuonna 1993.

* Vuohien ja lampaiden määrä nousi 46 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 1999. Keskimääräinen vuosittainen nousu vuodesta 1990 vuoteen 1999 on 4 prosenttia.

* Nautojen määrissä tapahtuvat vaihtelut ovat samankaltaisia kuin vuohien ja lampaiden kohdalla tilastoitu muutos. Vuosien 1997 ja 1999 välillä tapahtunut, 90 prosenttiin yltänyt nousu on kuitenkin suurempi. Nautojen määrä nousi vuosien 1990 ja 1999 välillä keskimäärin 3 prosenttia; suurimpia käyttäjiä olivat julkisen sektorin laboratoriot.

Kuten edellisissäkin tutkimuksissa tutkimusministeriö on avoimuuden takaamiseksi katsonut tarpeelliseksi laatia muunlaisen kuin yhteisön mallin mukaisen taulukon voidakseen ottaa huomioon tietyn eläinryhmän, jonka käyttö ei ole direktiivin 86/609/ETY 2 artiklan sisältämän kokeen määritelmän mukainen. Tämän artiklan mukaisesti eläimen lopettamista "humaania" menetelmää (nykykäytännössä hyväksytty vähiten kivulias menetelmä) käyttäen solujen, kudoksen tai elinten poistamiseksi ei katsota kokeeksi. Tästä taulukosta käy ilmi, että in vitro -kokeiden suorittamiseksi "humaaneja" menetelmiä käyttäen lopetettujen eläinten määrä on edelleenkin merkittävä: 255 089. Näiden kahden toisiinsa liittyvän käyttötyypin välillä on selviä eroja. Vuosien 1997 ja 1999 välillä selkärankaisten käyttö eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä käyttäen lisääntyi 66 prosenttia, kun taas niiden käyttö perustutkimukseen laski 51 prosenttia.

Tiedonannossa, joka on päivätty 20. huhtikuuta 2001, kiinnitettiin huomiota siihen, että joissakin laboratorioeläinten käyttöä Ranskassa vuonna 1999 koskevissa tilastollisen tutkimuksen tiedoissa oli epäjohdonmukaisuuksia. Tarkemmin ilmaistuna taulukoiden 3, 6, 7 ja 8 loppusummien olisi pitänyt olla sama kuin taulukon 2 sarakkeen 2.6 loppusumma.

Tämä ongelma oli tiedossa, mutta siitä huolimatta toimitetuista tiedoista päätettiin pitää kiinni, koska haluttiin varmistaa avoimuus ja koska näistä tiedoista voi olla komissiolle ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille hyötyä.

Epäjohdonmukaisuuksiin on kaksi pääasiallista syytä:

1. Kussakin taulukossa kyselyyn vastaavien laitosten piti antaa yksilöidyt tiedot (käyttötarkoituksittain ja eläinlajeittain jaoteltuina) sekä niitä vastaavat kokonaismäärät. Useissa yhteyksissä huomattiin, että yksittäisten tietojen summa oli erilainen - yleensä pienempi - kuin ilmoitetut kokonaismäärät. Perussyy tähän näyttää olevan se seikka, että eläimet tilannut henkilö ei aina ole sama kuin kokeet suorittava henkilö.

2. Tässä kyselytutkimuksessa yhdenmukaisuuden tarkistaminen perustui poikkeuksiin. Toisin sanoen tuloksia kirjattaessa kaikki taulukot, jotka eivät vastanneet yhdenmukaisuuskriteereitä, hylättiin ja toimitettiin asianomaisiin laitoksiin tarkistettaviksi.

2.1 Mikäli näissä laitoksissa tehtävässä tarkistuksessa kävi ilmi, että ne eivät pystyneet korjaamaan tietoja hyväksyttävässä ajassa, lähestymistavaksi valittiin ilmoitetuista kokonaismääristä kiinni pitäminen. Vastaavasti on todennäköistä, että käytettyjen eläinten todellinen määrä on huomattavasti pienempi (noin 0,25 prosenttia). Tämä selittää pitkälti sen, miksi luvut ovat hiukan suurempia kuin ne, joiden olisi pitänyt olla taulukoiden 3, 6, 7 ja 8 kokonaismäärissä.

2.2 Lisäksi oli otettava huomioon, että jos vastaukset tulivat kokeisiin käytettäviä eläimiä kasvattavasta laitoksesta, tarkistusmenettely oli monimutkaisempi, koska ensin piti selvittää yhteistä palvelua käyttävä laboratorio tai yhteistä palvelua käyttävät laboratoriot, josta tai joista poikkeavuus oli peräisin. Joissakin tapauksissa taas oli vaikeaa erottaa tilatut eläimet käytetyistä eläimistä.

Lopuksi on huomattava, että toisistaan riippuvaisten taulukoiden välillä havaittu suurin virhe on 0,4 prosenttia. Olisi tietenkin ollut suotavampaa, että tämä virhe olisi ollut nolla, mutta tietojenkokoamismenettely ja laitosten heterogeenisyys käytännössä tekevät tällaiset poikkeavuudet väistämättömiksi riippumatta siitä, miten pieniä ne ovat.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

IRLANTI

Tilastotietojen toimittaja

Irlannin vuoden 1999 tilastotiedot on toimittanut Department of Health and Children (terveys- ja lapsiasiain ministeriö).

Irlannin viranomaisten kommentit

Yleistä

* Käytettyjen eläinten kokonaismäärä oli 73 929. Määrä on noussut 7 prosenttia vuodesta 1998.

* Tarkastelujaksolla oli 456 voimassa olevaa lupaa.

* Vuonna 1999 myönnettiin 182 uutta lupaa; tässä oli 27 prosentin lasku edellisenä vuonna myönnettyjen lupien määrään.

* Jyrsijät muodostivat 63 prosenttia kaikista käytetyistä eläimistä.

* Kädellisiä ei käytetty. Tämä vastasi Irlannin politiikkaa, jonka mukaan kädellisten käyttöön ei myönnetä lupia.

* Kaikista käytetyistä eläimistä 66 prosenttia (48 913) oli kasvatettu rekisteröidyissä eläimiä kasvattavissa laitoksissa Irlannissa.

* Kaupallisiin tarkoituksiin käytettiin 26 prosenttia (19 165) käytetyistä eläimistä. Tämä vastaa 5 prosentin laskua vuodesta 1998 eläinten käytössä kaupallisiin tarkoituksiin.

* Yliopistot ja colleget käyttivät 37 prosenttia (27 507) kaikista tieteellisissä kokeissa käytetyistä eläimistä.

* Anestesiaa ei käytetty 58 prosentissa kaikista tapauksista (49 922), yleensä koska toimenpide oli niin vähäinen, että anestesian käyttö oli tarpeetonta.

* Eläimistä 6 prosenttia (4 524) käytettiin kokeissa, joissa käytettiin anestesiaa ja joissa eläimen annettiin toipua (sertifikaatti B).

* Kokeelliseen toimintaan käytettiin 691 geneettisesti muunneltua eläintä. Tämä määrä vastaa yhtä prosenttia käytettyjen eläinten kokonaismäärästä.

Tiettyihin tarkoituksiin käytetyt eläimet

* Eläimistä 32 prosenttia (23 463) oli mukana eläinten sairauksien tutkimuksissa.

* Viljeltyjen kalakantojen infektioiden lakisääteiseen tarkkailuun käytettiin 20 000 kalaa (yli 99 prosenttia kaikista käytetyistä kaloista).

* Vuonna 1999 käytetyistä 844 siasta 78 prosenttia oli mukana eläinten sairauksien tutkimuksessa.

* Kissoja käytettiin yhteensä 129, joista 87 prosenttia (112) kissojen sairauksien tutkimuksessa.

* Vuonna 1999 käytettiin 312 koiraa, joista 132 osallistui ihmisen sairauksien tutkimuksiin.

* Noin 10 prosenttia eläimistä käytettiin ihmisen hermostollisten ja mielenterveyden häiriöiden tutkimukseen.

* Koulutus- ja opetustarkoituksiin käytettiin 2,5 prosenttia käytetyistä eläimistä.

Toksisuus- ja muut turvallisuusarvioinnit

* Kosmetiikan testaamiseen ei käytetty eläimiä.

* Toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettiin 17 prosenttia (12 347) kaikista käytetyistä eläimistä. Näistä testeistä 97 prosenttia tehtiin lainsäädännön noudattamiseksi.

* Toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytetyistä eläimistä 90 prosenttia oli hiiriä.

* LD50- tai LC50-testien tekemiseen ei käytetty eläimiä.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

ITALIA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Ministero della Sanita, Dipartiemento Alimenti, Nutrizione e della Sanità Pubblica Veterinaria (terveysministeriön elintarvikkeita, ravintoa ja kansanterveyttä koskevaa eläinlääkintää käsittelevä pääosasto).

Italian viranomaisten kommentit

Tiedot on koottu vakiotilastotaulukoihin, joiden käyttöönotosta EU:n toimivaltaiset kansalliset viranomaiset sopivat vuonna 1997.

Yleensä ottaen ne vahvistavat kokeissa käytettävien eläinten määrissä tapahtuneen laskevan suuntauksen; vuonna 1999 tämä määrä laski alle yhden miljoonan.

>TAULUKON PAIKKA>

Tiedot eri eläinlajeista:

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukoissa annetaan myös tietoja in vitro -tutkimuksissa (eläimen lopettaminen elinten, kudoksen tai solujen poistamiseksi), opetustarkoituksiin sekä ihmisen tai eläinten sairauksien diagnosointiin käytetyistä eläimistä.

Hiiret ja rotat muodostavat 92,4 prosenttia kaikista käytetyistä eläinlajeista.

Koirat, kissat ja apinat muodostavat 0,13 prosenttia kaikista käytetyistä eläimistä, eli niiden prosenttiosuus on laskenut 26,9 prosenttia vuodesta 1997. Tarkempia tietoja eri eläinlajeista on annettu liitteessä 1.

Eläimistä 88,58 prosenttia käytetään biologiseen perustutkimukseen, ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tutkimus- ja kehitystyöhön sekä ihmis- ja hammaslääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tuotantoon ja laadunvalvontaan.

Liite I

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

LUXEMBURG

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Ministère de l'Agriculture, Administration des Services Vétérinaires (maatalousministeriön eläinlääketieteen hallinto).

Luxemburgin viranomaisten kommentit

Ei kommentteja

Huom.:

Kertomukseen sisältyvät ainoastaan ne EU-taulukot, joissa on toimitettu tietoja. Taulukoissa 3-8 ei ole raportoitu eläimiä.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

ALANKOMAAT

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Keuringsdienst van Waren, Ministerie voor Volksgezondheid, Welzijn en Sport (terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriön tuotevalvontavirasto).

Alankomaiden viranomaisten kommentit

Korjattu versio eläinkokeista annetusta laista (1977) tuli voimaan 5. helmikuuta 1997. Tässä laissa esitetään eläinkokeiden sääntelyyn kattava järjestelmä, joka koskee ainoastaan selkärankaisia eläimiä. Asetuksella voidaan kuitenkin sisällyttää myös selkärangattomia eläinlajeja tämän lain soveltamisalaan.

Kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 86/609/ETY säännökset on pantu täytäntöön.

Lisäksi on annettu muiden muassa seuraavat säännökset:

- Eläinkokeet, joissa käytetään LD50/LC50-menetelmiä, on kielletty. Yleinen poikkeus on kuitenkin myönnetty ihon kautta tai hengitysteitse välittyvän akuutin toksisuuden kokeisiin, koska validoituja vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole.

- Uutta tai olemassa olevaa kosmetiikkaa varten tehtävät eläinkokeet on kielletty.

- Kaikilla tehtävillä eläinkokeilla tulee olla tunnustetun eettisen toimikunnan suositus. Tällainen toimikunta koostuu vähintään seitsemästä jäsenestä, joista yksi on puheenjohtaja. Lisäksi tällaisessa toimikunnassa on oltava yhtä paljon eläinkokeiden, vaihtoehtoisten menetelmien, eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun sekä eettisen arvioinnin asiantuntijoita. Vähintään kaksi näistä asiantuntijoista ei saa osallistua eläinkokeiden tekemiseen. Puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä ei saa olla minkään toimikunnan puoleen kääntyvän luvanhaltijan palveluksessa. Kokeiden arviointiin osallistuu jo varhaisessa vaiheessa eläinsuojeluvalvoja, joka myös toimii eettisen toimikunnan vakituisena neuvonantajana. Näiden toimikuntien toiminta arvioidaan kolmen toimintavuoden jälkeen vuonna 2001.

Luvat eläinkokeiden tekemiseen myöntää terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeri luonnolliselle tai juridiselle henkilölle, joka on eläimiä käyttävän laitoksen valtuutettu edustaja. Tällä tavoin luvan saaneet henkilöt vastaavat siitä, että lain vaatimuksia noudatetaan. Koe-eläinten hyvinvointia valvoo pätevä eläinlääkäri tai muu luvanhaltijasta vastuussa oleva toimivaltainen henkilö.

Pysyvä toimikunta toimii ministerin neuvonantajana lain soveltamiseen ja muissa asiaan liittyvissä kysymyksissä. Se koostuu eläinkokeiden, laboratorioeläintieteen ja eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoista.

Lain noudattamisen valvonta on annettu tehtäväksi tuotevalvontavirastolle.

Siirtogeenisten eläinten kehittäminen

Eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista annetun lain (1992) nojalla on tullut voimaan eläinten geneettiseen muunteluun tähtääviä kokeita koskeva lupajärjestely. Kansallinen eläinten geneettistä muuntelua käsittelevä eettinen toimikunta nimeltään eläinbiotekniikkatoimikunta toimii maatalous-, maisemansuojelu- ja kalastusministerin neuvonantajana siirtogeenisten eläinten kehittämistä ja käyttöä koskevissa eettisissä kysymyksissä yleensä sekä ehdotettujen projektien hyväksyttävyyttä koskevissa kysymyksissä.

Tällaiset projektit on lisäksi arvioitava eläinkokeista annetun lain ja ympäristönsuojelulain mukaan. Näiden kolmentyyppisten arviointien hienosäätö vaatii asianmukaista harkintaa.

Vuonna 1999 siirtogeenisten eläinten kehittämiseen käytettiin 39 275 eläintä.

Tietojen kokoaminen

Vuoden 1999 rekisteröintilomakkeen täytti 83 laitosta (ja 330 laitosten yksikköä).

Nämä laitokset voidaan luokitella seuraavasti:

a) Yliopistot ja yliopistolliset sairaalat // 16

b) Muut sairaalat, alueelliset kansanterveyslaboratoriot // 5

c) Kansanterveyden tutkimuslaitokset // 9

d) Maatalouden ja eläinlääketieteen tutkimuslaitokset // 10

e) Muut tutkimuslaitokset // 4

f) Teollisuuslaitokset // 27

g) Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset // 10

h) Muut // 2

Vuoteen 1999 saakka eläinkokeita koskevat tiedot piti rekisteröidä etukäteen. Eläimille aiheutettavan epämukavuuden aste piti sen vuoksi arvioida. Vuodesta 1999 lähtien on kuitenkin ollut käytössä uusi järjestelmä, joka velvoittaa luvanhaltijat täyttämään lomakkeet sen jälkeen, kun koe on suoritettu.

Tämä tiedonkeruujärjestelmä perustuu

- vanhaan järjestelmään

- kansallisiin lisävaatimuksiin, esimerkiksi käytettyjen eläinten alkuperän jaotteluun: muuntogeeniset eläimet, villieläimet, muut eläimet

- niin kutsuttuihin EU-taulukoihin, joita EU:n jäsenvaltioiden on käytettävä toimittaessaan tietoja eläinkokeita koskevaa Euroopan parlamentille lähetettävää Euroopan komission kertomusta varten.

Eläimen lopettaminen ilman aiempaa interventiota

Jos eläin lopetetaan Alankomaissa ilman aiempaa tutkimukseen tai kokeeseen liittyvää interventiota esimerkiksi elimen tai veren luovuttamista varten, lopettaminen katsotaan kokeeksi. Tämä periaate perustuu siihen, että tuotevalvontavirastolla on oltava toimivalta valvoa laboratorioeläinten lopettamista. Vuonna 1999 ilman aiempaa interventiota lopetettiin 63 920 eläintä.

Tämä on Euroopan neuvoston ETS 123 -sopimukseen ja direktiiviin 86/609/ETY verrattuna päinvastainen tulkinta, koska niissä eläimen käyttöä kokeelliseen tai muuhun tieteelliseen tarkoitukseen ei pidetä kokeena, jos käytetään nykykäytännössä hyväksyttyjä vähiten kivuliaita lopettamismenetelmiä ("humaaneja menetelmiä").

Käytettyjen eläinten kokonaismäärä

EU-taulukoiden mukaan vuonna 1999 käytettyjen eläinten kokonaismäärä oli 621 466.

Epämukavuus ja kivun poisto

Yleistä

Kuten edellä on mainittu, tiedot on rekisteröitävä sen jälkeen, kun koe on suoritettu. Rekisteröitäviin tietoihin sisältyvät tiedot epämukavuuden asteesta eli koetusta epämukavuudesta.

Epämukavuus on määritelty eläimen terveyttä heikentäväksi tilaksi tai huomattavaksi kivuksi, loukkaantumiseksi tai muuksi vakavaksi eläimelle aiheutetuksi kärsimykseksi. Epämukavuuden asteen arvioimiseksi ei ole käytettävissä objektiivisia kriteerejä. Vastaajia kehotetaan kuitenkin tarkkailemaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta eläimen käyttäytymiseen ja/tai ruumiintoimintoihin.

Eläinsuojeluvalvojien kokouksissa vaihdetaan tietoja ja eläinkokeista keskustellaan yhteisen mielipiteen saavuttamiseksi.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

ITÄVALTA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot ovat toimittaneet Bundesministerien (Land und Forstwirtshaft, Umwelt und Wasserwirtschaft; Soziale Sicherheit und Generationen; Bildung, Wissenschaft und Kultur) eli liittovaltion ministeriöt (maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeriö, sosiaaliturva- ja ikäkausiasioiden ministeriö, talous- ja työministeriö sekä opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö).

Itävallan viranomaisten kommentit

Itävallassa tehtävien eläinkokeiden ja kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrässä on nähtävissä selvä laskeva suuntaus. Vuonna 1999 tehtyjä eläinkokeita koskevat tilastot (eläinkokeista annetun lain mukaisesti edellisen vuoden tilastot julkaistaan aina seuraavana vuonna) osoittavat, että vuonna 1999 kokeellisiin tarkoituksiin käytettiin yhteensä 130 295 eläintä, mikä on 26 953 eli noin 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1998 (157 248). Vertailun vuoksi: 1997 (168 696), 1993 (272 371) ja 1992 (308 308). Vuoteen 1991 verrattuna (ensimmäinen vuosi, jolloin eläinkokeita tilastoitiin) käytettyjen eläinten määrä on laskenut lähes 75 prosenttia: tuolloin kokeellisiin tarkoituksiin käytettiin vielä 482 166 eläintä.

Eläinkokeista annettuun lakiin vuonna 1999 tehdyn muutoksen (BGBl. eli liittovaltion virallinen lehti nro 169/1999), mukaisesti eläinkokeita koskevat tilastot on ensimmäistä kertaa laadittu EU:n edellyttämässä vakiomuodossa. Täydelliset eläinkokeita koskevat tilastot, jotka sisältävät eläinkokeista annetun lain täytäntöönpanosta vastaavien liittovaltion ministeriöiden tiedot (maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeriö, sosiaaliturva- ja ikäkausiasioiden ministeriö, talous- ja työministeriö, opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö), julkaistaan liittovaltion opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriön kotisivuilla osoitteessa hap://www.bt_nbwk.gy.at/4fte/tierversuch/sta.99.htm.

Oikea suuntaus eläinkokeissa

Tiedeministeri Elisabeth Gehrerin mukaan selvä 73 prosentin väheneminen kokeissa käytettyjen eläinten määrässä vuodesta 1991 on seurausta ainakin kahdesta toisiinsa liittyvästä eläinkokeissa tapahtuneesta kehityssuunnasta.

Ns. kolmen R:n tavoite

Ensinnäkin koe-eläinten määrän vähenemiseen on vaikuttanut ns. kolmen R:n tavoite, joka tarkoittaa sitä, että tieteenharjoittajat, tutkijat ja tiedealan työntekijät ovat itse vähentäneet eläinkokeita (reduction), täsmentäneet ja parantaneet tieteellisiä menetelmiä (refinement) ja korvanneet kokeissa eläimiä muilla tieteellisillä menetelmillä (replacement). Lisäksi on pyritty mahdollisuuksien mukaan käyttämään vaihtoehtoisia menetelmiä eläinkokeiden sijasta, kuten Itävallan eläinkokeista annetussa laissa nimenomaisesti on säädetty.

Huomautus:

Lisäksi marraskuussa 1998 Itävallan EU-puheenjohtajuuden aikana (vuoden 1998 jälkimmäinen puolisko) tiedeministeriö järjesti laajalti raportoidun kokouksen aiheesta "3R-tavoitteiden toteuttaminen EU:ssa, tieteen alalla ja teollisuudessa" yhteistyössä komission ja kaikkia EU-maita sekä ensimmäistä kertaa myös itäeurooppalaisia EU:n jäseniksi ehdolla olevia valtioita edustavien osanottajien kanssa tukeakseen ja edistääkseen kolmen R:n tavoitetta myös EU:n puitteissa. Yksi tässä kokouksessa hyväksytty päätöslauselma toimitettiin edelleen käsiteltäväksi EU:n ministerineuvostolle ja Euroopan komissiolle. Erityistä huomiota on viime aikoina kiinnitetty viime vuonna (Saksan EU-puheenjohtajuuden aikana) Berliinissä pidetyssä seurantakokouksessa Itävallan tekemiin aloitteisiin tunnustaa ja ottaa yhteisön tasolla käyttöön menetelmät eläinkokeiden korvaamiseksi. Nämä aloitteet ovat sittemmin olleet asialistalla kaikissa eläinkokeita koskevissa EU-keskusteluissa.

Rajoittava lähestymistapa ja vaihtoehtoisten menetelmien edistäminen

Kaikki toimivaltaiset viranomaiset ovat omaksuneet rajoittavan kannan eläinkokeisiin myönnettävien lupien suhteen Itävallan tiukan eläinkokeista annetun lain mukaisesti. Lakia on tiukennettu viime vuonna, ja se sallii eläinkokeet ainoastaan erittäin harvoissa tapauksissa ja vain, mikäli kokeen tarkoitusta ei voida saavuttaa muilla menetelmillä tai prosesseilla (korvaavilla menetelmillä).

Itävallan hallituksen aktiivisesti tilanteeseen reagoiva lähestymistapa on myös tehnyt tieteenharjoittajat ja tutkijat tietoisemmiksi omasta vastuustaan eläinkokeiden alalla. Tähän lähestymistapaan sisältyy kansallisten palkintojen myöntäminen tutkimushankkeille, joissa pyritään löytämään vaihtoehtoisia menetelmiä sekä lisäämään eläinkokeet korvaavien menetelmien käyttöä niin Itävallassa kuin muissakin maissa. Tiedeministeriö on käyttänyt jo yli 20 miljoonaa sillinkiä kahden viime vuoden aikana tutkimussopimuksiin, jotta eläinkokeille voitaisiin löytää korvaavia menetelmiä.

Koe-eläimet pääasiassa rottia ja hiiriä

Vuonna 1999 Itävallassa kokeellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten kokonaismäärä oli 130 295: näistä rottia ja hiiriä oli 103 893, kaniineja 15 056, tuotantoeläimiä (lampaita, vuohia, sikoja, nautoja jne.) 670, lintuja 3 367, kaloja 738, sammakkoeläimiä 709, koiria 68 ja kissoja 24.

Julkaisijat:

Itävallan liittovaltion talous- ja työministeriö

(Viitenumero: 30.581/5-III/A/9/2000);

Itävallan liittovaltion sosiaaliturva- ja ikäkausiasiain ministeriö

(Viitenumero: 20.903/8-VIII/A/8/2000);

Itävallan liittovaltion maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeriö

(Viitenumero: 12 4650/1-I/2U/200) sekä

Itävallan liittovaltion opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö

(Viitenumero: 5436/7-Pr/S/2000)

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

PORTUGALI

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Ministério da Agricultura, Desenvolviementos Rural e das Pescas- Direcção Geral Veterinária (maatalous- ja kalastusasiain sekä maaseudun kehittämisen ministeriön eläinlääketieteen pääosaston eläinten terveyden suojelua, hyvinvointia ja ruokintaa käsittelevä osasto).

Portugalin viranomaisten kommentit

1. Tilastotaulukoiden täyttämiseen liittyvien ongelmien vähentämiseksi ja tulevien tilastojen laadun parantamiseksi tilastojen laatimista koskevat ohjeet on tarkoitus uusia, kuten eläinkokeita tekevät laitokset ovat aiemmin pyytäneet.

2. Kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevan Portugalin kansallisen lainsäädännön uusimista ollaan valmistelemassa. Periaatteessa tärkeimmät lainsäädäntöön tehtävät muutokset ovat seuraavat:

* kaikki eläimiä kyseisiin tarkoituksiin käyttävät laitokset velvoitetaan laatimaan itselleen eettinen säännöstö,

* kansallisella tasolla perustetun neuvoa-antavan komitean jäsenistöä muutetaan siten, että siihen otetaan mukaan uusia ministeriöitä ja paikkansa jättäneiden jäsenten paikat täytetään,

* lisätään eläimille aiheutetun kärsimyksen tasoa kuvaava luokittelu.

3. Mielestämme on tärkeää määritellä jäsenvaltioiden tasolla yhdenmukaiset kriteerit, joita sovelletaan tutkijoiden ja eläimiä käsittelevien laboratorioteknikoiden ammatilliseen koulutukseen, jotta tähän ammattiryhmään saadaan uskottavuutta ja jotta yhdenmukaisuutta Euroopan unionissa voidaan edistää.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

SUOMI

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto.

Suomen viranomaisten kommentit

Käytettyjen eläinten määrä on noussut hiukan edellisestä vuodesta. Lääninhallituksilta saatujen tietojen mukaan yksi selitys sille on geenitekniikan kehitys ja lisääntynyt käyttö. Eläinten, pääasiassa hiirien, määrä voi olla melko suurikin yksittäisessä tutkimuksessa, jossa muunnelluilla geeneillä kehitetään uutta kantaa. Eläinten määrän kasvu johtuukin kokonaan hiirien määrän kasvusta.

* Taulukko 1: Suurimman ryhmän muodostavat hiiret, joita on noin 39 prosenttia kaikista eläimistä. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat kalat (noin 38 prosenttia kaikista eläimistä), ja kolmanneksi suurin ryhmä ovat rotat (noin 14 prosenttia kaikista eläimistä). Vuonna 1999 käytettiin yhdeksän kädellistä (vanhan maailman apinaa). Kissoja, puoliapinoita, uuden maailman apinoita ja ihmisapinoita ei käytetty lainkaan.

* Taulukko 2: Tärkein kokeiden tarkoitus on biologinen perustutkimus (sarake 2.2). Biologiseen perustutkimukseen käytettyjen eläinten määrä on noin 86 prosenttia verrattuna kaikkiin käytettyihin eläimiin.

* Taulukko 3: Toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettyjen eläinten määrä on ainoastaan alle 2 prosenttia kaikista käytetyistä eläimistä. Kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita (sarake 3.6) ei ole testattu eläimillä, eikä liioin pääasiassa elintarvikkeiden lisäaineina käytettäviä tai käytettäviksi aiottuja tuotteita (sarake 3.7).

* Taulukko 4: Noin 90 prosenttia käytetyistä eläimistä on käytetty ihmisen sairauksia tai häiriöitä koskevaan tutkimukseen. Eläinten sairauksien tutkimuksessa käytetyin eläinlaji ovat kalat.

* Taulukko 5: EY-lainsäädännön tai Euroopan farmakopean vaatimusten takia käytettyjen eläinten (sarake 5.3.) osuus on 83 prosenttia kaikista ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tuotantoon ja laadunvalvontaan käytettävistä eläimistä.

* Taulukko 6: Ilman lainsäädännöllisiä vaatimuksia käytettyjen eläinten (sarake 6.7) osuus on 49 prosenttia kaikista toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytetyistä eläimistä.

* Taulukko 7: Akuutin ja subakuutin toksisuuden testaamiseen letaalimenetelmiä käyttäen käytettyjen eläinten (sarakkeet 7.2.1 ja 7.2.2) osuus on noin 6 prosenttia kaikista toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytetyistä eläimistä.

* Taulukko 8: Suurimmat toksisuus- ja muiden turvallisuusarviointien ryhmät, joissa käytetään eniten eläimiä, ovat ympäristössä jo vaikuttavat tai sitä mahdollisesti saastuttavat aineet (rivi 8.h, 38 prosenttia) sekä ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettävät tuotteet/aineet tai laitteet (rivi 8.a, 46 prosenttia).

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

RUOTSI

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Centrala försöksdjursnämnden (koe-eläinkysymyksiä käsittelevä keskuslautakunta, CFN).

Ruotsin viranomaisten kommentit

Määräaika laboratorioeläinten käyttöä vuonna 1999 koskevien tilastojen toimittamiselle Euroopan komissioon oli kesäkuu 2000, joka oli paljon varhaisempi ajankohta kuin aiempina vuosina. Tästä aiheutui joitakin ongelmia tietoja kerättäessä ja yhteen koottaessa. Useimmat yliopistotutkijat olivat nopeita ja toimittivat kertomuksensa maaliskuussa, mutta jotkut toimittivat omansa vasta toukokuussa useista CFN:n lähettämistä muistutuksista huolimatta. Ikävä kyllä kolmea vastaavaa tutkijaa jouduttiin uhkaamaan oikeustoimilla, jos he eivät toimittaisi vaadittuja tietoja eläimillä suorittamistaan kokeista. Toivon mukaan tilastotietojen keruu yliopistoista sujuu ensi vuonna kitkattomammin.

EU:n direktiivi

Vuonna 1999 Ruotsissa EU:n määritelmän mukaan (direktiivi 86/609/ETY) käytettyjen laboratorioeläinten määrä oli noin 324 000. Määrä on 7,6 prosenttia suurempi (noin 23 000 eläintä) kuin vuonna 1998. Määrän lisääntymisen syitä on vaikea tulkita, koska se voi johtua useista syistä, mukaan luettuina biolääketieteellisen tutkimuksen lisääntyminen, eläinten määrän raportoinnin tarkentuminen tai yksinkertaisesti luonnollinen vaihtelu. Ruotsin tilastotiedot osoittavat, että eläinkokeissa käytettiin koko 1990-luvun ajan pääasiassa kolmea eläinlajia: hiiriä, rottia ja kaloja. Nämä kolme ryhmää muodostivatkin noin 90 prosenttia kaikista vuonna 1999 käytetyistä laboratorioeläimistä. Huomattavin muutos vuonna 1999 oli hiirien määrän kasvu, joka oli 27 000 yksilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä heijastaa todennäköisesti siirtogeenisten hiirien lisääntynyttä käyttöä biolääketieteellisessä tutkimuksessa. Samaan aikaan eläinkokeissa käytettyjen rottien määrä laski. Myös kalojen määrä nousi vuonna 1999 edelliseen vuoteen verrattuna.

Ruotsin tilastot osoittavat myös, että biolääketieteellisten yritysten käyttämien laboratorioeläinten määrä pysyi samana kuin vuonna 1998, mutta yliopistollisessa tutkimuksessa samana ajanjaksona käytettyjen eläinten määrä nousi.

Eläinten erityiskäyttö

Kuten aiempinakin vuosina, useimmat laboratorioeläimistä käytettiin joko biologiseen perustutkimukseen (51 prosenttia) tai ihmis- tai eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden/laitteiden kehittämiseen (41 prosenttia). Vuonna 1999 kaikkiaan 5 prosenttia eläimistä käytettiin toksisuustutkimukseen ja alle 3 prosenttia laboratorioeläinten kokonaismäärästä käytettiin eläinten sairauksien diagnosointiin. Toksisuustutkimuksessa käytettävät yleisimmät eläinlajit ovat hiiret, rotat ja kalat sekä vähemmässä määrin koirat ja kaniinit. Nisäkkäitä käytettiin pääasiassa ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteessä käytettäviä tuotteita/aineita koskevissa kokeissa, kun taas kaloja käytetään pääasiassa ympäristölle vaarallisten aineiden arvioinnissa.

Ruotsin määritelmä

EU:n direktiivin vaatimien tietojen lisäksi Ruotsissa kerätään myös omia tilastotietoja laboratorioeläinten muunlaisesta käytöstä. Ruotsin lainsäädännön mukaan kaikenlainen eläinten käyttö, jolla on jokin tieteellinen tarkoitus, on tilastoitava. Näin ollen nämä tilastotiedot kattavat myös kaikki käyttäytymistutkimuksissa tai ruokintakokeiluissa käytetyt eläimet sekä eläimet, jotka lopetetaan niiden kudosten tai elimien käyttämiseksi tutkimuksessa. Vuonna 1999 tämän määritelmän mukaan ilmoitettiin noin 228 000 eläintä. Yleisimmin käytettyjä eläinlajeja olivat kalat ja linnut, joista viimeksi mainitut olivat pääasiassa kukkoja, joiden heltasta uutettiin hyaluronihappoja.

Siirtogeeniset eläimet

Ruotsin tilastoissa ei erotella siirtogeenisten eläinten käyttöä muista laboratorioeläimistä. EU:n direktiivin mukaisesti Ruotsi ei katso siirtogeenisten kantojen kasvattamista sinällään kokeeksi. Se katsotaan kokeeksi kuitenkin silloin, kun kokeissa käytetään siirtogeenisiä eläimiä tai kun luodaan uusia siirtogeenisiä kantoja.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Tilastotietojen toimittaja

Tilastotiedot on toimittanut Home Office (sisäasiainministeriö).

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten kommentit

Vuonna 1999 aloitetuissa kokeissa käytettiin ensimmäistä kertaa noin 1,9 miljoonaa eläintä. Tätä lukua ei voi verrata suoraan edellisiin vuosiin (katso huomautus jäljempänä).

Yhdistyneen kuningaskunnan tilastotiedot julkaistiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa kahtena erillisenä kertomuksena - toinen koski Isoa-Britanniaa ja toinen Pohjois-Irlantia. Yhdistyneen kuningaskunnan sääntelemissä kokeissa ensimmäistä kertaa käytettyjen eläinten määrät vähenivät vuonna 1998 käytettyihin määriin verrattuna.

Noin kolmasosa eläimistä sai jonkinlaista anestesiaa kokeiden tuskallisuutta lieventämään. Suurimmalla osalla muista eläimistä anestesian käyttö olisi lisännyt toimenpiteen tuskallisuutta.

Niistä eläinlajeista, jotka olisi hankittava rekisteröidyistä eläimiä kasvattavista tai toimittavista laitoksista Yhdistyneestä kuningaskunnasta, 99 prosenttia luetelluista eläimistä oli peräisin niistä ja alle 0,5 prosenttia oli peräisin EU:n tai Euroopan neuvoston ulkopuolisista maista.

Hiirillä tai rotilla tehtiin neljä viidestä kokeesta (80 prosenttia kokonaismäärästä).

Koirat, kissat, hevoset ja kädelliset eläimet ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa erityisen suojelun piirissä, ja yhteensä niitä oli 0,5 prosenttia käytetyistä eläimistä.

Vaihtolämpöisiä (kaloja ja sammakkoeläimiä) oli 7 prosenttia kaikista käytetyistä eläimistä.

Kaikkiaan 1,3 miljoonaa eläintä - 68 prosenttia kaikista käytetyistä eläimistä - käytettiin biologiseen perustutkimukseen sekä ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteen soveltavaan tutkimukseen.

Hiukan alle 30 prosenttia eläimistä käytettiin toksisuus- tai muihin turvallisuusarviointeihin tai ihmis-, hammas- tai eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tai laitteiden tuotantoon ja laadunvalvontaan. Suurin osa tästä määrästä (yli 80 prosenttia) johtui EU:n tai muiden lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämisestä.

Vuonna 1999 eläimiä ei käytetty kosmetiikan eikä kosmetiikkatuotteiden ainesosien turvallisuuden arviointiin.

Eläinten käyttö monoklonaalisten vasta-aineiden tuotantoon väheni elävien eläinten käytön vaihtoehdoksi yleistyneen in vitro -menetelmän ansiosta.

Huom.: Tiedonkeruumenetelmän muuttamisen takia eläinten käyttöä vuonna 1999 koskevat tiedot EIVÄT sisällä geneettisesti muunneltujen (siirtogeenisten/mutanttien) eläinten kasvattamista, vaikka näiden kantojen kehittämiseen käytetyt eläimet niihin sisältyvätkin.

TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERÄÄN

Alkuperä ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

Huom 1: Sarake 1.5. koskee vain niitä Euroopan neuvoston jäsenmaita, jotka ovat raportointikauden alkaessa ETS 123 -yleissopimuksen sopimuspuolia. Tätä saraketta täytettäessä on siis käytettävä ajan tasalla olevaa luetteloa näistä maista.

Huom 2: Vain valkoiset ruudut täytetään.

Huom 3: Sarakkeeseen 1.7. merkittyjen uudelleen käytettyjen eläinten lukumäärää ei sisällytetä eläinten kokonaislukumäärään sarakkeessa 1.2.

TAULUKKO 2: TIETTYJÄ TARKOITUKSIA VARTEN TEHDYISSÄ KOKEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Käyttötarkoitukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Tuotteet ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 4: IHMISEN JA ELÄINTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Sairauksien pääryhmät ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 5: IHMIS-, HAMMAS- JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ KÄYTETTYJEN TUOTTEIDEN JA LAITTEIDEN TUOTANNOSSA JA LAADUNVALVONNASSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 6: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Lainsäädännölliset vaatimukset ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 7: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja eläinlajit

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 8: TOKSISUUS- JA MUISSA TURVALLISUUSARVIOINNEISSA KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT

Koetyypit ja tuotteet

>TAULUKON PAIKKA>