52002DC0434

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - SAPARD-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS vuodelta 2001

SISÄLTÖ

1. Tiivistelmä

2. Johdanto

3. Komission lainsäädäntöaloitteet

4. Sapard-virastojen hyväksyntä ja tuen hallinnoinnin siirtämistä koskevat päätökset

5. Seurantajärjestelmän perustaminen

6. Seminaarit ja komission tuen käyttäminen

7. Ohjelman täytäntöönpano vuonna 2001

8. Tilintarkastustuomioistuin

9. Kansalaisyhteiskunta

10. Ehdokasvaltioiden selvitykset

1. Tiivistelmä

Tämä on komission toinen kertomus maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityisestä liittymisohjelmasta (Sapard-ohjelmasta).

Heinäkuussa 2001 julkaistussa ensimmäisessä kertomuksessa KOM(2001) 341 annettiin kokonaiskuva Sapard-välineestä ja kuvattiin välineen käyttöönottoon johtaneita taustatekijöitä, oikeusperustaa, rahoitusjärjestelyjä ja toteuttamista edeltäneitä tehtäviä. Tässä kertomuksessa lähdetään siitä, että tarkempia tietoja haluavat löytävät taustamateriaalia ensimmäisestä kertomuksesta.

On kuitenkin korostettava, että Sapard-ohjelman hallinnointi poikkeaa täysin muiden liittyvistä edeltävien välineiden, Phare- ja Ispa-ohjelman, hallinnoinnista. Viimeksi mainituissa on ainakin joitakin keskeisiä osia, joiden hallinnoinnista vastaa komissio. Sapard-ohjelmassa komissio ei sen sijaan osallistu keskeisten osien hallinnointiin, vaan ehdokasvaltioiden kansalliset viranomaiset vastaavat hallinnoinnista täysin hajautetulta pohjalta. Komissio tarkastaa kuitenkin tilien tarkastamisessa ja hyväksymisessä noudatettavan menettelyn ja varainhoitoa koskevien oikaisumekanismien avulla jälkikäteen, että varojen käytössä on noudatettu voimassa olevia sääntöjä. Tällainen hallinnointitapa muistuttaa paljolti jäsenvaltioissa käytettävää hallinnointitapaa. Siinä tuetaan jäsenyyteen valmistautumista mutkattomasti ja käytännönläheisesti hallinnollisia valmiuksia parantamalla.

Hallinnon hajauttaminen edellyttää mittavan lainsäädäntötyön (joka yhteisön osalta saatiin päätökseen vuoden 2000 loppuun mennessä) valmiiksi saamista sekä Sapard-ohjelman moitteettomasta täytäntöönpanosta vastaavien virastojen perustamista ehdokasmaihin.

Jotta Sapard-välineen soveltaminen sujuisi moitteettomasti, on käytettävä luotettavia täytäntöönpano- ja varainhoitorakenteita. Sapard-välineessä käytetään yhteisön talousarviomäärärahoja, mutta sen tehtävä ei suinkaan typisty yhteisön varojen siirtämiseen ehdokasvaltioihin. Jos välinettä arvioidaan vain kyseisten varojen maksamisen perusteella ottamatta huomioon esimerkiksi hallinnollisten valmiuksien parantamisen vaikutusta, siitä saattaa varsinkin nykyisessä vaiheessa saada aivan väärän kuvan.

Hallinnollisten valmiuksien parantaminen on ehdoton edellytys laajentumiselle. Se merkitsee kuitenkin melkoista urakkaa kullekin ehdokasvaltiolle. Komissio on saanut runsaasti kannustavaa palautetta useilta ehdokasvaltioilta, jotka ovat tunnistaneet Sapard-ohjelman merkittävän panoksen laajentumisvalmisteluissa. Erään ehdokasvaltion ministeri toi tämän näkökannan selkeästi esille huomauttamalla, että jos Sapard-ohjelmaa edeltävät valmistelut aloitettaisiin vasta liittymisen jälkeen, vaikutukset maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen olisivat kokonaisuudessaan kielteiset. Hän lisäsi vielä, että Sapard-ohjelmasta saatavat kokemukset helpottavat liittymisen jälkeen tarvittavien järjestelyjen toteuttamista. Tällaiset lausunnot kuvaavat komission mielestä osuvasti Sapard-välineen todellista merkitystä ja testausta.

Kertomuksen ajanjakson eli kalenterivuoden 2001 loppuun mennessä viisi kymmenestä Sapard-välineen tuen piiriin kuuluvasta ehdokasvaltiosta oli pystynyt varmistamaan hallinnoinnin siirtämistä koskevan komission päätöksen. Ne saivat näin ollen aloittaa välineen soveltamisen. Muut viisi maata jatkoivat monien ihmisten hartaan ja innostuneen työpanoksen ansiosta tasaista edistymistä, ja huhtikuussa 2002 kaksi maata eli Tsekki ja Slovakia varmistivat kyseiset päätökset.

Edellä mainituissa seitsemässä maassa on tähän mennessä [1] suoritettu talousarviosta maksuja yhteensä 42 712 829 euroa, joista 40 525 553 euroa ennakkomaksuja. Maksujen suorittamisesta kyseisissä maissa kerrotaan tarkemmin 10 luvussa.

[1] Tilanne 3. kesäkuuta 2002.

Sapard-ohjelma on herättänyt ehdokasvaltioissa alusta alkaen mittavia (ja epärealistisiakin) odotuksia. Komissio on useaan otteeseen muistuttanut alun perin vuoden 2000 puolivälissä antamastaan viestistä, jonka mukaan Sapard-ohjelman täytäntöönpano ei ala tiettynä päivänä vaan sitä mukaa kun valmistelut edistyvät. Näin on pyritty saattamaan kaikkien tahojen tietoon, että ehdokasvaltioiden on täytettävä monia lainsäädännöllisiä, institutionaalisia ja hallinnollisia vaatimuksia ennen ohjelman täytäntöönpanon aloittamista.

Vaikka Sapard-ohjelmasta ja sen vaikutuksista on pyritty antamaan virheetöntä ja kattavaa tietoa (lehdistössä, verkkosivuilla, puheissa), ehdokasvaltioiden lehdissä on silti toisinaan ollut harhaanjohtavia, esimerkiksi Sapard-ohjelman täytäntöönpanon aloittamisen määräaikoja ja aikatauluja koskevia epärealistisia tietoja, jotka ovat osaltaan herättäneet pettymystä ja turhautumista ohjelmaa kohtaan. Välineen täytäntöönpano edistyi vuonna 2001 kuitenkin kaikissa maissa varsin hyvin, joten tämän kertomuksen antamiseen mennessä kahdeksan maata pystyi soveltamaan sitä.

Tässä kertomuksessa, johon on ensimmäistä kertaa liitetty useiden ehdokasvaltioiden omat selvitykset, kuvataan vuoden 2001 toimintaa ja sen tuloksia.

2. JOHDANTO

Komission on vuosittain annettava kertomus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 eli ns. Sapard-asetuksen [2] 13 artiklan nojalla. Kertomus annetaan asetuksen mukaisesti myönnetystä tuesta, ja siinä on selvitettävä asetuksen 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamisessa saavutettua edistystä. Kertomus on annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

[2] Yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana 21 päivänä kesäkuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1268/1999 (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87). Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2500/2001 (EYVL L 342, 27.12. 2001, s. 1).

Ensimmäinen kertomus koski vuotta 2000. Siinä keskityttiin ehdokasvaltioissa Sapard-ohjelman täytäntöönpanon hyväksi tehtyyn mittavaan valmistelutyöhön. Vuonna 2000 yksikään ehdokasmaista ei vielä pystynyt soveltamaan Sapard-välinettä.

Sapard-ohjelman kehittämisessä edistyttiin vuonna 2001 monin merkittävin tavoin: kymmeneen ehdokasvaltioon perustettiin seurantakomitea, vuoden 2001 vuotuiset rahoitussopimukset hyväksyttiin, ja komissio järjesti seminaareja Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä olennaisista aiheista. Yksi tärkeistä edistysaskelista koskee Sapard-virastojen hyväksymistä.

Vuoden 2001 loppuun mennessä puolet Sapard-välineen tuen piiriin kuuluvista maista oli saanut komission päätöksen hallinnointivastuun siirtämisestä virastoille, jotka oli perustettu kyseisiin maihin Sapard-ohjelman täytäntöönpanoa varten. Päätös tehtiin kahdesta maasta vuoden 2001 alkupuoliskolla, joten ne olivat vuoden loppuun mennessä hallinnoineet järjestelmää jo useita kuukausia. Muiden kolmen osalta päätökset tehtiin paljon myöhemmin, ja niissä täytäntöönpano oli vuoden loppuessa vasta alkuvaiheessa. Ne viisi maata, jotka eivät vuoden 2001 loppuun mennessä olleet vielä saaneet hallinnoinnin siirtämistä koskevaa päätöstä, ovat edistyneet merkittävästi omissa valmisteluissaan [3].

[3] Huhtikuun 2002 loppuun mennessä hallinnoinnin siirtämistä koskeva päätös oli annettu myös Tsekille ja Slovakialle (EYVL L 102, 18.4.2002, s. 32 ja s. 34).

Kaikkien ehdokasvaltioiden on laadittava täytäntöönpanokertomukset. Ne on määrä toimittaa komissiolle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun täytäntöönpanosta on kulunut täysi kalenterivuosi. Näistä kertomuksista on tavallisesti määrä saada olennainen osa Sapard-asetuksen 13 artiklan mukaiseen komission kertomukseen tarvittavista tiedoista. Ehdokasvaltioiden ensimmäisten täytäntöönpanokertomusten on kuitenkin määrä valmistua vasta vuoden 2003 puolivälissä ja ainoastaan kahden maan osalta. Komissio kehotti kaikkia niitä maita, jotka saivat hallinnoinnin siirtämistä koskevan päätöksen vuonna 2001, toimittamaan aineistoa vuoden 2001 vuosikertomukseen. Myös Tsekki, joka oli päättänyt aloittaa tiettyjä omaan Sapard-ohjelmaansa liittyviä töitä ennen hallinnoinnin siirtämistä koskevan päätöksen saamista (päätös annettiin huhtikuussa 2002), antoi oman selvityksensä. Nämä selvitykset ovat 10 luvussa.

3. Komission lainsäädäntöaloitteet vuonna 2001

* Vuoden 2000 monivuotisen rahoitussopimuksen ja vuotuisten rahoitussopimusten allekirjoittaminen ja tekeminen

Sopimukset allekirjoitettiin kaikkien kymmenen maan kanssa vuoden 2001 maaliskuun loppuun mennessä, ja niiden tekeminen varmistettiin kaikissa tapauksissa vuoden 2002 tammikuun loppuun mennessä. Maakohtaiset päivämäärät ovat liitteessä 1.

* Muutokset ohjelman täytäntöönpanosta annettuihin komission asetuksiin (EY) N:o 2759/1999 ja (EY) N:o 2222/2000

Kokemukset, joita on saatu 21 päivänä kesäkuuta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 soveltamista koskevista teknisistä säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2759/1999 ja rahoitussäännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2222/2000 soveltamisesta, ovat osoittaneet, että eräitä niiden säännöksistä on muutettava. Jäljempänä yksityiskohtaisemmin esitetyt muutokset eivät haittaa kansallisten hyväksymisten eivätkä hallinnoinnin siirtopäätösten valmistelutyötä.

* Asetuksen (EY) N:o 2759/1999 muuttaminen (20 päivänä marraskuuta 2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2251/2001)

Tuottajaryhmien perustamisen kannustamiseen annettavan tuen määräksi vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 2759/1999 alkuperäisen version 6 artiklan 4 kohdassa tietty prosenttiosuus vuosittain kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Jos tukea myönnettiin, sen suuruus oli määritettävä kyseisen version mukaisella tavalla. Kokemukset ovat osoittaneet, että pienemmät tukimäärät saattaisivat olla suotavia. Säännöstä muutettiinkin tekemällä määritetystä tuesta tuen enimmäismäärä muuttamatta kuitenkaan markkinoille saatettuun tuotantoon liittyviä määrityksen perusteena käytettäviä prosenttiosuuksia ja arvoja.

Edellä mainitun asetuksen alkuperäisen version 8 artiklan 2 kohdan mukaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäiväksi vahvistetaan päivämäärä, jona maaseudun kehittämissuunnitelma toimitettiin komissiolle, mikä vastaa jäsenvaltioita koskevia rakennerahastoasetuksen säännöksiä. Kunkin ehdokasvaltion kanssa tehtävissä Sapard-välineeseen liittyvissä monivuotisissa rahoitussopimuksissa määrätään kuitenkin, että menot ovat yleisesti ottaen tukikelpoisia vain silloin, kun ne on maksettu hallinnointivastuun siirtämistä toimivaltaisille virastoille koskevassa komission päätöksessä täsmennetystä päivämäärästä (täsmennetyistä päivämääristä) alkaen. Johdonmukaisuuden vuoksi komission asetus muutettiin vastaavasti.

Monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa A olevan 14 artiklan 2.6 kohdassa määrätään, että yhteisön kolmansien maiden kanssa tekemän yhteistyön puitteissa tehtäviä hankintoja koskevat komission säännöt on otettava huomioon. Näiden sääntöjen keskeisenä sisältönä on, että kaikkien hankittavien tuotteiden, urakoiden, palvelujen ja tavaroiden on oltava peräisin yhteisöstä tai kymmenestä Sapard-välineen tuen piiriin kuuluvasta tuensaajamaasta. Asetuksen (EY) N:o 2222/2000 menojen tukikelpoisuutta koskevaan 8 artiklan 2 kohtaan on lisätty asianmukainen viittaus ohjelman täytäntöönpanon selkeyttämiseksi ja etenkin kyseisten säännösten valvonnan helpottamiseksi.

* Asetuksen (EY) N:o 2222/2000 muuttaminen (20 päivänä marraskuuta 2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2252/2001)

Asetuksen (EY) N:o 2222/2000 alkuperäisen version 2 artiklan g kohdassa säädetään, että vuotuisella rahoitussopimuksella voidaan täydentää tai muuttaa monivuotista rahoitussopimusta. Tämän säännöksen katsottiin olevan liian rajoittava. Sitä oli muutettava, jotta kullekin vuodelle tehtävällä vuotuisella rahoitussopimuksella voitaisiin tehdä muutoksia aikaisempaan vuotuiseen rahoitussopimukseen. Vuoden 2001 vuotuisella rahoitussopimuksella pystyttiin muutoksen ansiosta pidentämään maksusitoumusten voimassaoloaikaa vuoden 2000 vuotuisessa rahoitussopimuksessa määriteltyyn voimassaoloaikaan nähden.

Edelliseen tapaukseen liittyy myös se, että alkuperäisen version 7 artiklan 3 kohdassa komissio velvoitetaan vapauttamaan ne osat vuoden "n" maksusitoumuksista, joita ei ole suoritettu maksuna, vuoden "n+2" loppuun mennessä. Tämän säännöksen mukaan vuoden 2000 maksusitoumusten voimassaoloaika päättyy 31. joulukuuta 2002. Koska vuonna 2000 ei voitu tehdä komission päätöksiä rahoituksen hallinnoinnin siirtämisestä ehdokasvaltioille, asetus muutettiin ja vuoden 2000 maksusitoumusten voimassaoloaikaa pidennettiin 31. joulukuuta 2003 saakka.

Alkuperäisen version 9 artiklan 1 kohdassa rajataan tukikelpoisuus valittuihin hankkeisiin ja menoihin, jotka on maksettu hallinnoinnin siirtämisestä kyseisessä maassa sijaitsevalle virastolle tehdyn komission päätöksen jälkeen. Tästä säännöksestä oli tehtävä kaksi poikkeusta. Ensimmäinen (jo monivuotiseen rahoitussopimukseen sisältynyt poikkeus) koskee toteutettavuustutkimuksia ja vastaavia tutkimuksia. Se, että tuensaaja on aiheuttanut nämä menot ennen komission päätöstä, ei ole asiallinen peruste tukikelpoisuuden epäämiselle. Toinen poikkeus koskee teknistä apua etenkin seurantakomiteoiden työn tukemiseen. Toiminnan aloituksen siirtyminen komission päätöksen jälkeiseen aikaan olisi haitallista näille komiteoille, eikä komiteoihin liittyvien kustannusten tukikelpoisuuden epäämisen perusteeksi riitä se, että kustannukset ovat syntyneet ennen päätöksen tekemistä. Asiaan liittyvä säännös muutettiin vastaavasti.

Alkuperäisen version 11 artiklan 3 kohdassa säädetään, että Sapard-ohjelman euromääräisen tilin koroista ei voida tehdä vähennyksiä veroja lukuun ottamatta. Sapard-ohjelman piiriin kuuluvalla tuensaajamaalla ei ole oikeutta periä kyseisiä veroja, koska kaikki asianomaiset tilit ovat kunkin maan omassa valtionkassassa. Yhdessäkään monivuotisista rahoitussopimuksista ei sitä paitsi hyväksytä kyseisten verojen perimistä. Verojen perimisen mahdollisuus poistettiin sen vuoksi asetuksesta (EY) N:o 2222/2000.

* Vuoden 2001 vuotuisten rahoitussopimusten tekeminen

Edellä kuvatun täytäntöönpanoasetusten muuttamisen ansiosta oli helpompi laatia vuoden 2001 vuotuiset rahoitussopimukset, joiden tavoitteet olivat seuraavat:

i) Yhteisön rahoitusosuuden vahvistaminen ja käyttöön antaminen Sapard-ohjelmissa vuodeksi 2001 suunniteltujen toimien rahoitusta varten

Yhteisön rahoitus vuoden 2001 Sapard-ohjelmille sisältää budjettikohdan B7-010 maksusitoumusmäärärahat ja budjettikohdasta B7-010A (tekninen apu) 9. marraskuuta 2001 käyttämättä jääneistä varoista budjettivallan käyttäjän hyväksynnällä siirretyt 9 650 000 euroa. Lopulliset ehdokasvaltioiden käytettävissä olevat määrärahat, mukaan lukien siirretyt 9 650 000 euroa, olivat yhteensä 539 650 000 euroa. Nämä määrärahat myönnettiin ehdokasvaltioille maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeviin liittymistä valmisteleviin toimenpiteisiin vuosittain myönnettävän yhteisön rahoituksen alustavasta jaosta 20 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyn komission päätöksen 1999/595/EY mukaisesti. Maakohtaiset määrät ovat seuraavassa taulukossa:

VUOTUISTA RAHOITUSSOPIMUSTA KOSKEVA TAULUKKO - VUOSI 2001

>TAULUKON PAIKKA>

ii) Monivuotisten rahoitussopimusten mukauttaminen

Ensimmäiseltä vuodelta saatujen kokemusten valossa tarvittiin joitakin vähäisiä muutoksia, joilla selvennettiin tiettyjä asioita ja puututtiin ristiriitoihin, joita komissio tai ehdokasvaltiot olivat havainneet sopimuksissa.

iii) Vuoden 2000 vuotuisen rahoitussopimuksen muuttaminen pidentämällä voimassaoloaikaa vuoden 2003 loppuun, jolloin vuonna 2000 sidottujen varojen käyttöaika päättyy

Komissio hyväksyi 28. marraskuuta 2001 vuoden 2001 vuotuisen rahoitussopimuksen mallin ja valtuutti komission jäsenen allekirjoittamaan vuoden 2001 vuotuisen sopimuksen erikseen jokaisen kymmenen tukikelpoisen ehdokasvaltion kanssa [4].

[4] Vuoden 2002 kesäkuun loppuun mennessä seitsemän maata (Romania, Latvia, Bulgaria, Slovenia, Viro, Liettua ja Puola) oli allekirjoittanut vuoden 2001 vuotuisen rahoitussopimuksen.

4. Sapard-virastojen hyväksyntä ja tuen hallinnoinnin siirtämistä koskevat päätökset

Vuonna 2001 seitsemän maata haki tuen hallinnoinnin siirtämistä, kun vuonna 2000 vain yksi maa haki sitä. Komissio teki vuonna 2001 tuen hallinnoinnin siirtämistä koskevan päätöksen seuraaville hakijamaille: Bulgaria, Viro, Slovenia, Liettua ja Latvia.

Bulgaria toimitti vuoden 2000 lopussa komissiolle tuen hallinnoinnin siirtämistä koskevan pyynnön. Sapard-viraston ja kansallisen rahaston tarkastus aloitettiin sen jälkeen, ja komissio teki 14. toukokuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelman kolmeen toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Viro toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 5. helmikuuta 2001. Tarkastuksen loppuvaiheessa Viron viranomaiset halusivat tehdä rahoitusjärjestelmäänsä olennaisen Sapard-virastoa koskevan muutoksen, mikä viivytti tarkastuksen loppuun saattamista. Komissio teki 15. kesäkuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelman neljään toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Latvia toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 27. kesäkuuta 2001. Komissio teki 6. helmikuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelman kuuteen toimenpiteeseen perustuneen siirtopäätöksen. Hyväksyntäprosessin aikana tunnistettiin joitakin hyväksynnän kannalta pulmallisia tekijöitä. Hallintoviranomainen toimitti 9. lokakuuta 2001 komissiolle virallisesti ohjelman muuttamista koskevan hakemuksen, jonka pääsisältönä oli alueellisten kumppanuusneuvostojen, maitoalan asiantuntijakomitean ja liha-alan asiantuntijakomitean vetäminen pois hankkeen arviointimenettelyistä. Se sisälsi myös muutoksia, jotka koskivat rakentamiseen liittyvien hankkeiden lisäasiakirjojen toimittamisen määräaikaa, taloudellisen elinkelpoisuuden arviointitapaa sekä koulutustoimenpiteeseen liittyvän tukikelpoisuusehdon muuttamista. Hallintoviranomainen teki myös asiakirjan yksityiskohtaisen kielellisen tarkistuksen ja käytti tilaisuutta hyväkseen tehdäkseen tarpeelliset päivitykset. Latvian Sapard-ohjelman seurantakomitea hyväksyi nämä muutokset 26. syyskuuta 2001, minkä jälkeen ne annettiin STAR-komitealle 21. marraskuuta 2001 ja hyväksyttiin 28. marraskuuta 2001 tehdyllä komission päätöksellä.

Liettua toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 24. heinäkuuta 2001. Tarkastus alkoi pian kesätauon jälkeen ja kattoi kaikki Sapard-järjestelmän osatekijät, mukaan lukien paikallistoimistot. Komissio teki 26. marraskuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelman viiteen toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Slovenia toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 12. heinäkuuta 2001, ja komissio teki 19. marraskuuta 2001 maaseudun kehittämisohjelman neljään toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Monivuotisen rahoitussopimuksen vaatimusten täyttämisessä edistyttiin muissa ehdokasvaltioissa kiitettävästi vuonna 2001. Puola, Tsekki ja Slovakia antoivat kansallisen hyväksynnän omille Sapard-virastoilleen ja toimittivat hallinnoinnin siirtopyynnön komissiolle vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Puola toimitti oman pyyntönsä 21. syyskuuta 2001 ja (Sapard-virastoa koskevat) lisäasiakirjat 16. lokakuuta. Kansallisen rahaston tarkastus tehtiin lokakuussa ja Sapard-viraston tarkastus marras- ja joulukuussa [5].

[5] Tärkeimmät tulokset eriteltiin kirjeessä ja otettiin huomioon vuoden 2002 maaliskuussa tehdyssä toisessa tarkastuksessa. Toinen tarkastuskirje lähetettiin vuoden 2002 huhtikuussa, joten siirtopäätöksen vaatimista tarkastustehtävistä puuttuu enää vastauksen saaminen Puolalta.

Tsekki toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 13. marraskuuta 2001. Kun monivuotisen rahoitussopimuksen (kansallista rahastoa, Sapard-virastoa, paikallistoimistoja ja Sapard-viraston tehtäviä saaneita laitoksia koskevien) vaatimusten noudattamisen tarkastus oli käynnissä, komissio vastaanotti kansallisen hyväksymisasiakirjan muutoksen, jossa pyydettiin ottamaan yksi lisätoimenpide huomioon hallinnoinnin siirtopäätöksessä [6].

[6] Tarkastukset saatiin sen vuoksi päätökseen vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä, ja komissio teki 15. huhtikuuta 2002 maaseudun kehittämisohjelman seitsemään toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Slovakia toimitti hallinnoinnin siirtopyynnön 7. tammikuuta 2002 (20. joulukuuta 2001 päivätyllä kansallisen hyväksyntäviranomaisen kirjeellä) [7].

[7] Komissio teki 15. huhtikuuta 2002 maaseudun kehittämisohjelman neljään toimenpiteeseen perustuneen hallinnoinnin siirtopäätöksen.

Unkari katsoi vuonna 2001 välttämättömäksi tehostaa ponnistelujaan, jotta se voisi täyttää monivuotisen rahoitussopimuksen vaatimukset ennen Sapard-viraston kansallista hyväksymistä ja tuen hallinnoinnin siirtopäätöksen pyytämistä komissiolta. Unkari ei kuitenkaan toimittanut hallinnoinnin siirtopyyntöä vuonna 2001.

Romania katsoi kesäkuusta 2001 lähtien välttämättömäksi kuroa välimatka ripeästi umpeen ja tehostaa ponnistelujaan, jotta se voisi täyttää monivuotisen rahoitussopimuksen kansallista rahastoa, Sapard-virastoa ja sen paikallistoimistoja koskevat vaatimukset ennen kansallista hyväksyntää [8]. Romania ei kuitenkaan toimittanut hallinnoinnin siirtopyyntöä vuonna 2001.

[8] Hyväksyntää odotetaan vuonna 2002.

* Kansallisen hyväksyntäpäätöksen antamisen ja Sapard-ohjelman täytäntöönpanon aloittamisen välisen viipeen lyhentämiseksi tehdyt aloitteet

Komission ja kunkin ehdokasvaltion välisten neuvottelujen tuloksena oli ennen vuoden 2000 loppua saatu valmiiksi kaikki Sapard-ohjelman täytäntöönpanoa koskevat säädökset. Yksi maa toimitti jo joulukuussa 2000 kansallisen hyväksymisasiakirjansa komissiolle ja toinen maa tammikuussa 2001. Komissio teki näiden aloitteiden johdosta päätökset hallinnointivastuun siirtämisestä asianomaisten maiden virastoille vuoden 2001 touko- ja kesäkuussa.

Edellä mainitut päätökset merkitsevät oikeastaan ehdokasvaltioille annettavaa virallista lähtölaukausta Sapard-ohjelman täytäntöönpanoon. Päätösten ajoitus onkin koko prosessin kannalta olennaisen tärkeä.

Komission mahdollisuudet vaikuttaa kansallisten hyväksymisasiakirjojen toimittamisen ja sen ohella yksittäisten hallinnollisten valmiuksien parantamiseen annettavan tuen ajoitukseen ovat vähäiset. Kansallisen asiakirjan antanut maa oli tietysti aina erityisen halukas saamaan järjestelmän mahdollisimman pian toimintavalmiiksi. Tämä halukkuus ja hallinnoinnin siirtopäätöksen vaatimien pakollisten teknisten valmistelutöiden perinpohjainen ja yksityiskohtainen suorittaminen oli kuitenkin tasapainotettava keskenään.

Komissio harkitsi sen vuoksi jo alkuvuodesta 2001 toimia, joilla kansallisten hyväksymisasiakirjojen vastaanottamisen ja niiden jälkeen annettavien hallinnoinnin siirtopäätösten välistä aikaa voitaisiin lyhentää. Komissio ehdotti, että laadittaisiin Sapard-tuen hallinnoinnin siirtopäätöstä edeltävää edistymistä koskeva taulukko, josta kansallinen hyväksyntäviranomainen voisi seurata monivuotisen rahoitussopimuksen vaatimusten täyttämistä. Näin voitaisiin välttyä ennenaikaisilta kansallisilta hyväksynnöiltä ja lyhentää siten asianmukaisen kansallisen hyväksynnän valmisteluun tarvittavaa aikaa. Kerran kuukaudessa toimitettavan taulukon avulla komissio voi lisäksi varmistua täytäntöönpanon moitteettomuudesta. Taulukon ansiosta voitiin käyttää korjaussuosituksia, jotka osaltaan lyhensivät kansallisen hyväksynnän ja komission tekemän hallinnoinnin siirtopäätöksen välistä viivettä.

Komissio tarkasteli myös erästä edellä kuvattuun liittyvää aihetta, jonka useat ehdokasvaltiot olivat tuoneet esille saadakseen omat virastonsa toimintakuntoon mahdollisimman pian kansallisen hyväksymisasiakirjan antamisen jälkeen.

Useat maat tiedustelivat, voisivatko ne nopeuttaa virastojen toiminnan aloittamista ennen hallinnoinnin siirtopäätöstä. Kaikille maille ilmoitettiin Virossa pidetyn seminaarin aikana (katso 6 luku) menettelyyn liittyvistä mahdollisuuksista.

Kaksi maata eli Tsekki ja Liettua lähettivät omasta aloitteestaan komissiolle aikeitaan koskevia yksityiskohtaisia tietoja saadakseen neuvoja. Molemmat maat ilmoittivat kansallisten viranomaisten suunnitelmista antaa toimintalupa maiden omille Sapard-virastoille kansallisten hyväksymispäätösten pohjalta ennen komission tekemää hallinnoinnin siirtopäätöstä. Komissio vastasi näihin aloitteisiin tutkittuaan oikeudelliset rajoitukset. Komissio katsoi, että valmistelutyö voitiin suorittaa edellyttäen, että täytettiin useita eri ehtoja. Työ kuului kansalliseen toimivaltaan, eikä siinä saanut millään tavalla sitoa sen jälkeen tehtäviä komission päätöksiä eikä edes olettaa, että päätöksiä tehdään.

Valmistelutyö voi kattaa asianmukaisen julkisuus- ja tiedotustyön ja sen jälkeisen hakemuslomakkeiden jakamisen sekä hakemusten ja liiteasiakirjojen vastaanottamisen. Se voi käsittää myös kaikkien tarvittavien lisätietojen hankkimisen ja hakemusten sisällön alustavan arvioinnin asianmukaisten tukikelpoisuus- ja luokitusperusteiden valossa. Komissio ilmoitti, että valmistelutyö voi jatkua komission päätöksen tekemiseen asti, mutta virasto ei saa ennen päätöksen tekemistä hyväksyä eikä hylätä hankkeita, joihin aiotaan käyttää Sapard-määrärahoja. Komissio korosti myös, että mikäli "kansalliselta pohjalta" tehtävä hakemusten käsittely poikkeaa "komission hyväksymän järjestelmän" mukaisesta käsittelystä, ensiksi mainittu käsittelytyö on tehtävä uudestaan komission päätöstä vastaavalla tavalla. Hankkeita voidaan valita (ja hylätä) vain käsittelemällä hakemukset, mukaan lukien komission päätöksen jälkeen vastaanotetut hakemukset, kyseisessä komission päätöksessä asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Maat itse voivat tietysti vapaasti päättää komission antamien vastausten perusteella, aloittavatko ne valmistelutyöt kansallisen hyväksymispäätöksen pohjalta. Monista erilaisista rajoituksista huolimatta näytti siltä, että tällainen mahdollisuus saattaisi nopeuttaa maakohtaista Sapard-ohjelman täytäntöönpanon aloittamista usealla kuukaudella.

On kuitenkin pantava merkille, ettei komissio antanut kaikille maille sopivaa, yleispätevää reseptiä. Sen sijaan komissio vastasi yksityiskohtaisiin suunnitelmiin, joihin kaksi asiasta kiinnostunutta maata oli omasta aloitteestaan pyytänyt komission kannanottoa. Mikään muu maa ei vuoden 2001 aikana antanut komissiolle vastaavia tietoja.

Lopuksi on vielä todettava, että komission tekemällä hallinnoinnin siirtopäätöksellä ei ainoastaan avattu ovia Sapard-ohjelman hallinnointiin päätöksen saaneissa maissa vaan saatiin myös Viron ja Bulgarian Sapard-virastot osallistumaan tarkkailijoina jäsenvaltioiden EMOTR:n maksajavirastojen kokouksiin vuonna 2001 [9].

[9] Kaikkien seitsemän hyväksytyn Sapard-viraston suunnitellaan osallistuvan kokouksiin vuonna 2002. Kokouksiin osallistuminen edistää osaltaan liittymisvalmisteluissa tarpeellista hallinnollisten valmiuksien parantamista.

5. Seurantajärjestelmän perustaminen

Seurantajärjestelmä perustetaan Sapard-asetuksen 5 artiklan säännösten mukaisesti. Tässä artiklassa säädetään, että seurantakomitea perustetaan jäsenvaltioita koskevan rakennerahastoasetuksen (1260/1999) 35 artiklan säännösten mukaisesti. Sapard-ohjelman seurantajärjestelmissä noudatetaan näin ollen tiukasti Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmien seurantaa koskevia säännöksiä. Monivuotisen rahoitussopimuksen luku B sisältää Sapard-ohjelman tuensaajamaihin sovellettavat säännökset.

Kaikkiin Sapard-ohjelman tuensaajamaihin oli perustettu seurantajärjestelmät vuoden 2001 loppuun mennessä. Nämä järjestelmät koostuvat hallintoviranomaisesta (monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa B oleva 6 artikla) ja seurantakomiteasta (monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa B oleva 7 artikla).

Kukin seurantakomitea on kokoontunut ainakin kerran ja osa kaksi kertaa vuoden 2001 aikana. Komiteoiden kokoonpanossa otetaan huomioon monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa B oleva 3 artiklan säännös, joka koskee kaikkien merkittävien osapuolten ottamista mukaan ohjelman hallinnointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto seurantakomiteoiden kokoonpanosta osapuolten pääryhmien mukaan jaoteltuna:

SAPARD-ohjelman seurantakomiteoiden kokoonpano

>TAULUKON PAIKKA>

* mukaan lukien luonnonmukaisen maatalouden järjestö

** luonnonmukaisen viljelyn liitto

Komiteat ovat ensi töikseen käsitelleet monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa B olevan 7 artiklan mukaisia aiheita, kuten esimerkiksi työjärjestystä, valinta- ja luokitusperusteita, seurantaindikaattoreja, väliarviointiin valmistautumista ja omien ohjelmien muuttamista, ja tehneet niitä koskevia päätöksiä.

Edellä mainitun 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että seurantakomitea laatii ja antaa ensimmäisessä kokouksessaan itselleen työjärjestyksen. Kaikki komiteat hyväksyivät ensimmäisessä kokouksessaan työjärjestysluonnoksen, ja useimmat niistä hyväksyivät toisessa kokouksessa lopullisen työjärjestyksen. Työjärjestys sisältää päätöksentekomenettelyt, joiden mukaan päätökset tehdään mahdollisuuksien mukaan yksimielisesti, jotta komiteoissa voitaisiin ottaa huomioon vähemmistöjen mielipiteet ja varmistaa, että ohjelmapolitiikasta ollaan niin yksimielisiä kuin mahdollista.

Kaikki seurantakomiteat ovat tarkastaneet 7 artiklan 5 kohdassa säädetyt luokitus- ja valintaperusteet ja antaneet niistä myönteisen lausunnon.

Komission yksiköt ovat tehneet seurantajärjestelmien valmisteluissa tiivistä yhteistyötä tuensaajamaiden kanssa. Maille on järjestetty koulutusseminaari jäsenvaltioissa käytettävistä seurantatekniikoista. Komissio on laatinut vähimmäisindikaattorit seurannan toteuttamista varten ja kehottanut Sapard-ohjelman piiriin kuuluvia tuensaajamaita soveltamaan niitä. Tältä pohjalta tehdyistä maiden omista seurantajärjestelyistä on neuvoteltu seurantakomiteoiden kanssa, ja komiteat ovat hyväksyneet ne. Järjestelyt kattavat ohjelmissa kuvatut seurantaindikaattorit sekä seurantataulukot, joita on täydennettävä ja päivitettävä seurantakomitean kokouksia varten.

Seurantajärjestelmä saadaan toimimaan täydellä teholla hallinnoinnin siirtopäätöksen saaneissa maissa vasta vuodesta 2002 alkaen, kun sopimusten tekeminen ja maksujen suorittaminen vilkastuu.

Seurantakomiteat ovat käsitelleet alustavasti monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa B olevan 10 artiklan mukaisen väliarvioinnin valmisteluja.

Kaikkien Sapard-ohjelman piiriin kuuluvien tuensaajamaiden ohjelmia on voitava tarkistaa. Kaikki ohjelmat saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin komission päätöksellä vuoden 2000 loppuun mennessä eli useimmissa tapauksissa paljon ennen kansalliseen hyväksyntään liittyvien töiden loppuunsaattamista ja kaikissa tapauksissa ennen hallinnoinnin siirtopäätöksen tekemistä. Edellä mainituissa prosesseissa tunnistetaan usein seikkoja, jotka vaativat ohjelmien mukauttamista. Seurantakomiteat laativat sen vuoksi monivuotisten rahoitussopimusten mukaisesti ohjelmia koskevia muutosehdotuksia, jotta komissio voisi tehdä päätökset muutosten tekemisestä tarkistusten mukaisesti.

Komissio oli vuoden 2001 loppuun mennessä tehnyt yhden Sapard-ohjelman - Latvian ohjelman - muuttamista koskevan päätöksen [10].

[10] Komissio oli vuoden 2002 toukokuun loppuun mennessä hyväksynyt ohjelmien muutokset Puolan, Bulgarian, Tsekin ja Slovakian osalta.

6. Seminaarit ja komission tuen käyttäminen

Sapard-seminaarit

Vuoden 2001 aikana järjestettiin seuraavat neljä seminaaria:

- helmikuu 2001: Sapard-ohjelmien seuranta

- toukokuu 2001: kaksi Sapard-ohjelmien arviointia koskevaa samansisältöistä tapahtumaa (joista kumpaankin osallistui viisi maata eli yhteensä kaikki kymmenen maata)

- heinäkuu 2001: ohjelmien hallinnoinnin ja täytäntöönpanon näkökohdat

- marraskuu 2001: Sapard-ohjelmiin liittyvät maatalouden ympäristönsuojelun pilottitoimet.

Kaksi ensimmäistä seminaaria rahoitettiin Phare-määrärahoista, joita ei sen jälkeen käytännön syistä voitu enää hyödyntää.

Ohjelmien hallinnoinnin ja täytäntöönpanon näkökohtia käsitelleeseen heinäkuun seminaariin käytettiin ensimmäistä kertaa asetuksen (EY) N:o 1268/1999 7 artiklan 4 kohdan mukaista tukea. Myös maatalouden ympäristönsuojelun pilottitoimia koskevaa seminaaria tuettiin 7 artiklan 4 kohdan nojalla. Edellä mainitussa säännöksessä säädetään, että on mahdollista osoittaa enintään kaksi prosenttia vuosittain myönnettävistä Sapard-varoista komission aloitteesta toteutettaviin toimenpiteisiin, jotka koskevat alustavia tutkimuksia, vierailuvaihtoa, arviointia ja valvontaa.

Seminaarien aiheet valittiin ehdokasvaltioiden ja komission yksiköiden välisten epävirallisten yhteydenottojen puitteissa, joiden aikana kävi ilmi, että käsitellyt aiheet olivat kaikkien maiden kannalta keskeisiä ja ajankohtaisia. Seuranta ja arviointi ovat perusvaatimuksia kaikissa Sapard-ohjelmissa. Ohjelmien hallinnointia ja täytäntöönpanoa koskenut seminaari pidettiin pian ensimmäisten hallinnoinnin siirtopäätösten jälkeen. Se toimi foorumina ideoiden, tietojen ja kokemusten vaihdolle kaikkien maiden välillä riippumatta niiden edistymisestä Sapard-välineen soveltamisessa. Maatalouden ympäristönsuojelua koskeneeseen tapahtumaan osallistuivat taas kaikki maat, ja kaikilla osapuolilla, kansalaisjärjestöt mukaan lukien, oli tilaisuus vaikuttaa muuttujiin, joiden puitteissa ohjelmaa sovelletaan.

Seuraavassa on luotu lyhyt yleiskatsaus kuhunkin tapahtumaan:

* Sapard-ohjelmien seurantaa koskeva seminaari 27.-28. helmikuuta 2001 Brysselissä

Seminaarissa käsiteltiin perusteellisesti Sapard-ohjelmien seurantaan liittyviä järjestelyjä, vaatimuksia ja menettelyjä. Komissio piti esitelmät seuraavista aiheista: hallintoviranomaisen ja seurantakomitean vastuu ja tehtävät sekä seuranta indikaattorien käyttö. Opastusta annettiin seurantakomiteoiden ja niihin liittyvien menettelyjen hoitamisessa. Osanottajille jaettiin taulukkoja, joissa esitettiin kaikissa Sapard-ohjelmissa käytettäviksi suositellut yleiset indikaattorit. Ulkopuoliset puhujat pitivät ohjelmien tavoitteiden määrällistä ilmaisemista ja ympäristön seurantaa koskevia esitelmiä. Yhdistyneen kuningaskunnan, Suomen ja Saksan edustajat käsittelivät myös seurannasta saatuja kokemuksia jäsenvaltion näkökulmasta. Ensimmäisen päivän lopulla järjestettiin neljä työryhmäkokoontumista, joissa käsiteltiin hallintoviranomaisen roolia, seurantakomiteoita, indikaattorien käyttöä ja tulevia seurantatarpeita.

* Sapard-ohjelmien arviointia koskevat seminaarit 14.-18. toukokuuta 2001 Brysselissä

Aiheesta pidettiin kaksi kolmipäiväistä seminaaria, joista kumpaankin osallistui viiden ehdokasvaltion edustajia. Seminaareissa käytettiin ulkopuolisen konsultin toimittamia arviointimenetelmiä ja käsiteltiin seuraavia aiheita: i) arviointiin valmistautuminen, ii) loogisen vaikutuskaavion laatiminen, iii) tehtävänmäärityksen valinta ja määrittely sekä iv) arviointitulosten optimointi. Kummankin seminaarin kolmantena päivänä komission yksiköt pitivät esitelmän Sapard-ohjelman arvioinnin suuntaviivoista. Sen jälkeen arviointiasioiden käytännön asiantuntija piti esitelmän. Kummankin seminaarin päätteeksi järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, jossa komission yksiköt esittelivät Sapard-asetuksen 2 artiklan 15 luetelmakohdassa säädetyn teknisen avun piiriin kuuluvia toimia koskevan komission kannan.

* Ohjelmien hallinnoinnin, täytäntöönpanon ja toteuttamisen näkökohtia koskeva seminaari 19.-21. heinäkuuta 2001 Viron Tartossa

Seminaari järjestettiin sen jälkeen, kun Bulgarian ja Viron osalta oli tehty hallinnoinnin siirtämistä koskevat päätökset. Sen tarkoituksena oli antaa jokaisen ehdokasvaltion Sapard-viraston edustajille sekä muille toimivaltaisille virkamiehille tilaisuus kokoontua yhteen vaihtamaan omien Sapard-ohjelmiensa hallintoa ja hallinnointia koskevia näkemyksiä sekä omia kokemuksiaan hyväksymisprosessista. Tapahtuma oli ajoitettu siten, että kaikilla osapuolilla oli hyvät mahdollisuudet hyötyä Bulgarialle ja Virolle siirretystä hallinnointityöstä saaduista kokemuksista sekä kaikista muista Sapard-välineeseen liittyvistä kokemuksista. Seminaariin osallistui yhteensä noin 60 edustajaa kaikista ehdokasvaltioista sekä eräistä järjestöistä. Komission yksiköt pitivät esitelmiä seuraavista aiheista: i) hyväksymisprosessin keskeiset osat, ii) dokumentoidut järjestelmät ja käsikirjat, iii) sisäinen tarkastus, iv) näkökulmat tuleviin haasteisiin ja v) ohjelmien hallinnointi, muuttaminen ja täytäntöönpano. Lisäksi pidettiin sekä Bulgarian että Viron Sapard-virastojen edustajien alustukset ja esitettiin suunnitelma, jonka mukaan hyväksyntää haettaisiin ulkopuoliselta laitokselta. Seminaarissa otettiin myös oppia Virossa hiljattain perustetussa Sapard-virastossa sovellettavista henkilöstöhallintokäytännöistä. Kullekin maalle annettiin tilaisuus osallistua kolmeen työryhmäkokoontumiseen, joiden aiheet olivat: i) käsikirjat ja dokumentointi, ii) sisäinen tarkastus ja valvontajärjestelmät sekä iii) hyväksymistä edeltävä prosessi. Palautekokoontu misessa tuotiin esille runsaasti erilaisia asioita, kuten käsikirja- ja dokumentointijärjestelmän parantamiseen vaadittavien ponnistelujen jatkaminen. Kaikkia maita kannustettiin varmistamaan asianmukaisten sääntöjen ja menettelyjen noudattaminen, koska hyväksyntäprosessin tuloksen myönteisyyttä ei missään tapauksessa saa pitää itsestäänselvyytenä.

Koska komissio oli hiljattain lähettänyt kirjeen vastaukseksi Tsekin viranomaisten aloitteeseen, jonka mukaan ne olivat halukkaita aloittamaan tietyt työt kansallisen hyväksymispäätöksen pohjalta mutta ennen hallinnoinnin siirtopäätöstä, komissio käytti tilaisuutta hyväksi ja ilmoitti tästä kehityksestä kaikille osallistujille (ks. 4 luku).

Seminaarin päätteeksi tehtiin opintovierailuja hankkeisiin, joista saatiin viitteellinen käsitys Sapard-ohjelmaan liittyvistä toimista.

* Sapard-ohjelmiin liittyviä maatalouden ympäristönsuojelun pilottitoimia koskeva seminaari 12.-13. marraskuuta 2001 Brysselissä

Komission maatalouden ympäristönsuojelua koskevan ohjeasiakirjan suunnittelu

Hyväksyttäessä Sapard-ohjelmia sovittiin, että koska maatalouden ympäristötoimenpide on monimutkainen ja luonteeltaan pilottitoimi, kaikki sitä koskevat välttämättömät yksityiskohdat määriteltäisiin myöhemmin komission kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen mutta kuitenkin ennen toimenpiteen täytäntöönpanon aloittamista. Tässä seminaarissa keskityttiin Sapard-ohjelmaan liittyvien maatalouden ympäristötoimenpiteen pilottihankkeen valmisteluun. Ensimmäisenä päivänä annettiin taustatietoja EU:n maatalouden ympäristönsuojelupolitiikasta ja keskityttiin sen jälkeen aihekokonaisuuksiin, joiden tarkoituksena oli kuvastaa Sapard-ohjelman puitteissa toteutuskelpoisia pilottitoimia kaikessa laajuudessaan. Kokemuksia Keski- ja Itä-Euroopassa parhaillaan toteutettavista hankkeista saaneet puhujat esittivät alustuksia seuraavista aiheista: luonnonmukainen maatalous, biologinen monimuotoisuus, maaperän suojelu, veteen liittyvät kysymykset sekä maiseman ja puoliluontaisten luontotyyppien suojelu. Toisena päivänä keskityttiin pilottitoimien toteutustapoihin. Jäsenvaltioiden edustajat pitivät esitelmiä, joissa annettiin yleiskatsaus seuraaviin aiheisiin: hyvät maatalouskäytännöt, maksulaskelmat sekä maatalouden ympäristönsuojelun maksusitoumusten kasvavien määrien käyttäminen. Keskustelun perustana oli Sapard-ohjelmiin liittyviä maatalouden ympäristötoimenpiteen pilottihankkeita koskevan komission ohjeasiakirjan luonnos. Tässä luonnoksessa, josta oli aiemmin pidetty Internetissä toteutettu epävirallinen kuulemisprosessi, annettiin ohjeita pilottitoimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten.

Ohjeasiakirjan luonnos sai seminaarin ansiosta lopullisen muotonsa. Lopullinen teksti annettiin ehdokasvaltioille 21. joulukuuta 2001. Näin kukin asiasta kiinnostunut ehdokasvaltio voi ryhtyä toteuttamaan maatalouden ympäristönsuojelutoimenpidettä heti, kun toimenpiteen soveltamisen yksityiskohdat on viimeistelty (ennen ohjelman vastaavaa muuttamista ja asianomaisen hallinnoinnin siirtopäätöksen varmistamista).

Ohjeasiakirjan tekstissä selitetään esimerkiksi, mitä käsite "pilottitoimi" tarkoittaa. Selityksessä luodaan silta laboratorio- ja maatilamittakaavan välille. Ohjeasiakirjassa selvitetään, miksi kuhunkin toimeen liittyvät tehtävät on perusteltava sekä ympäristönsuojelun että liiketalouden näkökulmasta. Siinä käsitellään tapoja välttyä aiempien tai parhaillaan käynnissä olevien maatalouden ympäristönsuojelutoimenpiteiden toistamiselta hankkeiden yhteydessä. Siinä käsitellään myös tuensaajien valintatapoja sekä toimien tulosten ja toimien aikana saatujen kokemusten levittämistä koskevia vaatimuksia. Rahoitustuen määrän määrittämisen muuttujia käsitellään myös, eikä ainoastaan tuensaajan saaman tuen osalta vaan myös tulosten ja kokemusten levittämiseen liittyvien kustannusten kattamisen osalta.

Komissio myöntää, että vaikka ohjeasiakirjassa on käsitelty asioita kokonaisvaltaisesti ja että asiakirjan valmisteluun käytettiin varsin laajaa kuulemisprosessia, asiakirjassa esitetyistä muuttujista saattaa olla aiheellista poiketa erityisolosuhteissa. Ehdokasvaltio saa siis tehdä poikkeuksen asiakirjan ohjeista, jos olosuhteet niin vaativat.

Seminaarien arviointi

Komissio teki vuoden 20001 seminaarien jälkeen tapahtumien arvioinnin. Näin saatiin tapahtumien hyödyllisyyttä ja merkitystä koskevaa palautetta, josta on apua myös mahdollisten uusien seminaarien suunnittelussa.

Seminaarien pitkän aikavälin vaikutusten määritys on vaikea tehtävä. Osanottajien antaman ja komissiolle toimitetun palautteen pohjalta voidaan kuitenkin tehdä jäljempänä esitetyt huomiot.

Ensimmäisen, vuoden 2001 helmikuun lopulla Sapard-ohjelmien seurannasta pidetyn seminaarin aikana varauduttiin palautekokoukseen. Siinä tutkittiin suuri määrä ehdokasvaltioiden edustajien esittämiä kysymyksiä, joissa pyydettiin selvitystä esimerkiksi seurantakomitean kokoonpanoa ja kokoa sekä seurantaindikaattorien käyttöä koskeviin kysymyksiin ja taloudellisten indikaattorien luonnetta koskeviin erityiskysymyksiin. Seminaarissa oli ainakin osittain pystytty hahmottamaan myöhemmin perustettuja komiteoita. Lopuksi kaikki maat antoivat yleisten seurantaindikaattorien soveltamista koskevan sitoumuksen.

Arviointikonsultti, joka toimi opettajana ja kehittäjänä vuoden 2001 toukokuussa pidetyissä arviointiseminaareissa, teki komissiolle seminaareja koskevan arviointikertomuksen. Hän kehotti kaikkia osanottajia täyttämään seminaarin hyödyllisyyttä ja tärkeyttä koskeneen kyselylomakkeen. Kyselyyn vastasi 66 prosenttia osanottajista, ja vastausten valossa seminaarit ja etenkin ohjelmaindikaattoreista annettu käytännön tietous näyttivät saaneen hyvän vastaanoton. Kaikkein tärkeimmän seminaareista saadun vaikutelman mukaan seminaari auttoi ymmärtämään arviointiprosessia ja tuntemaan seurantaindikaattorien perusteet ja vaikutukset paremmin. Arviointiseminaarit olivat 73 prosentille vastaajista joko kokonaan tai osittain uusia. Osanottajien suuri enemmistö katsoi, että seminaarit hyödyttäisivät muitakin heidän maissaan.

Komissio jakoi Sapard-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisen tuen avulla järjestettyjen tapahtumien yhteydessä kyselylomakkeet kaikille osanottajille. Tarton tapahtumassa vastausprosentti oli 33 ja Brysselissä pidetyssä maatalouden ympäristönsuojeluseminaarissa 95. Tarton tapahtuman harmillisen alhainen vastausprosentti saattaa johtua siitä, että kysely tehtiin useita viikkoja tapahtuman jälkeen. Jos kysely olisi tehty heti tapahtuman jälkeen mutta vielä osana sitä, vastaukset eivät ehkä olisi olleet objektiivisia, mikä haluttiin estää viiveen avulla. Maatalouden ympäristönsuojelua koskeneen tapahtuman paljon suurempi vastausprosentti selittyy sillä, että kysely tehtiin, ennen kuin osanottajat lähtivät seminaarista. Vaikka kysymyksiin sai vastata nimettömänä, tuloksista saattaa silti puuttua objektiivisuutta.

Tarton tapahtumaa koskeneesta kyselystä saadut keskeisimmät tulokset ovat seuraavat:

Vastaajista 88 prosenttia piti tapahtuman järjestelyjä erinomaisina tai hyvinä, ja 92 prosenttia heistä piti seminaarin sisältöä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Työryhmäkokoontumisissa käsitellyistä aiheista pidettiin tärkeimpinä hyväksymistä edeltävää prosessia, valvontajärjestelmiä ja sisäistä tarkastusta, kun taas vähemmän arvostettuja aiheita olivat tukikelpoisuus- ja luokituskysymykset. Yli puolet vastaajista (noin 60 prosenttia) katsoi seminaarin pääsisällön olleen osaksi uutta asiaa (13) tai kokonaan uutta asiaa (3), kun siinä ei 30 prosentin (8 henkilön) mielestä ollut ollenkaan uutta asiaa. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että seminaarin pääsisältö vastasi heidän tarpeitaan ja oli välittömästi sovellettavissa heidän työhönsä, mutta puolet heistä ei pitänyt tapaustutkimuksia kiinnostavina. Koulutusmenetelmiin eli teorian ja käytännön suhteeseen, etenemisnopeuteen, seminaarin pituuteen, kouluttajan reagointivalmiuteen ja osanottajien väliseen vuoropuheluun oltiin yleensä tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista (68 prosenttia) oli sitä mieltä, että muutkin olisivat voineet hyötyä seminaarista ja 66 prosenttia vastaajista ilmoitti tarvitsevansa lisäkoulutusta seminaarin aiheista.

Maatalouden ympäristönsuojelua koskeneen tapahtuman osalta 92 prosenttia kyselyyn vastaajista katsoi seminaarin sisällön olleen tärkeä tai erittäin tärkeä. Tapahtumaan osallistuneet katsoivat erityisesti luonnonmukaista maataloutta ja biologista monimuotoisuutta koskeneiden kokonaisuuksien olleen erityistarpeiden kannalta joko hyviä tai erittäin hyviä. Teknispainotteiset aihekokonaisuudet hyvin tärkeiksi luokitelleiden osanottajien osuudessa näkyy huomattavaa kasvua. Yli 40 prosenttia vastaajista katsoi esimerkiksi pilottitoimien käsitettä, hyvää maatalouskäytäntöä ja maksulaskelmia koskevat kokonaisuudet hyvin tärkeiksi. Tämä johtuu jossakin määrin kyseisten kokonaisuuksien käytännönläheisyydestä ja mahdollisesti myös siitä, että esitelmien pitäjillä oli ehdokasvaltioiden viimeaikaisista hankkeista saatua kokemusta.

Lisäksi noin 60 prosentilla vastaajista oli ainakin jonkinlaista aiempaa kokemusta vastaavista toimenpiteistä. Toisin kuin muissa Sapard-seminaareissa, suurella osalla maatalouden ympäristönsuojeluseminaarin osallistujista oli kansalaisjärjestötausta. Yli kolmannes osallistujista ilmoitti toimivansa Sapard-ohjelmaan välittömästi liittyvän politiikan alalla ja muut osallistujat maatalouteen, ympäristönsuojeluun tai maaseudun kehittämiseen liittyvillä laajemmilla politiikan aloilla. Vähän yli neljänneksellä vastaajista oli alle yksivuotinen kokemus mutta puolella vastaajista yhdestä kolmeen vuotta Sapard-ohjelmaan liittyvää kokemusta. Lyhyesti sanottuna seminaarin osallistujista suuri osa ei toiminut välittömästi Sapard-viraston eikä hallintoviranomaisen palveluksessa. Puhtaasti laadullisesta ja subjektiivisesta näkökulmasta katsottuna kaksipäiväisen seminaarin aikana käydyt kiivaat väittelyt, keskustelut ja voimakas vuorovaikutus johtuivat osaksi kansalaisjärjestöjen edustajien vilkkaasta osallistumisesta.

Vaikka melko suuri osa osallistujista ilmoitti olevansa tyytyväisiä siihen, että seminaari vastasi nykyisiä tarpeita, noin 77 prosenttia vastaajista ilmoitti, että seminaarin aiheista tarvitaan lisäkoulutusta, mikä kuvastaa tulevaisuuden koulutustarvetta.

Edellä esitettyjen asioiden huomioon ottamiseksi komissio lähetti 21. joulukuuta 2001 kirjeen kullekin ehdokasvaltiolle ja kehotti niitä ilmoittamaan, mihin toimiin komission olisi niiden mielestä suunnattava Sapard-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisia varoja vuonna 2002.

7. Sapard-ohjelman täytäntöönpano vuonna 2001 - rahoitukseen ja talousarvioon liittyvät kysymykset

Määrärahat vuoden 2001 talousarviossa

Sapard-ohjelman määrärahat sisältyvät talousarvion 7 otsakkeeseen. Ne on luokiteltu muiksi kuin pakollisiksi menoiksi ja niihin kuuluu jaksotettuja määrärahoja. Talousarvion luku B7-01 (liittymistä edeltävä väline Sapard) sisältää budjettikohdat B7-010A (maatalous - hallintomenot) ja B7-010 (maatalous). Ensiksi mainitusta rahoitetaan komission aloitteesta toteutettavat erityistoimet (alustavat tutkimukset, arviointitarkastukset ja vierailuvaihdot). Budjettikohdasta B7-010 rahoitetaan yhteisön osuus ehdokasvaltioiden täytäntöön panemista Sapard-ohjelmista.

Sapard-ohjelman maksusitoumusmäärärahat vuoden 2001 talousarviossa olivat 540 miljoonaa euroa, joista 530,28 miljoonaa euroa osoitettiin ohjelman budjettikohtaan B7-010 ja 9,72 miljoonaa euroa tuen budjettikohtaan B7-010A. Maksumäärärahat olivat 330,8 miljoonaa euroa budjettikohdassa B7-010 ja 9,72 miljoonaa euroa budjettikohdassa B7-010A. Vuonna 2000 käyttämättä jääneistä maksumäärärahoista siirrettiin 140,1 miljoonan euron lisäsumma budjettikohtaan B7-010 vuodeksi 2001.

Tuen budjettikohdan B7-010A toteuttaminen

Useimmissa maissa vuosi 2001 käytettiin valmistelemalla Sapard-virastojen hyväksymistä sekä perustamalla seurantakomiteoita. Rahoitusta Sapard-virastojen valmisteluun saatiin pääasiassa Phare-ohjelman hallinnollisten valmiuksien parantamiseen myönnetystä tuesta.

Koska ei ollut tarvetta alustaviin tutkimuksiin, arviointiin eikä valvontaan, Sapard-asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetyistä neljästä tukikelpoisesta alasta suunniteltiin toteutettavaksi vain vierailuvaihdot. Budjettikohtaa käytettiin kahden vierailuvaihtoja sisältävän seminaarin rahoitukseen (katso 6 luku). Ensimmäinen seminaari, joka koski Sapard-ohjelmien hallinnointia ja toteuttamista, pidettiin Tartossa (Virossa) 19.-21. heinäkuuta 2001. Seminaarin tavoitteena oli hyödyntää ensimmäisistä hyväksytyistä tai samaan aikaan hyväksyttävinä olevista Sapard-virastoista saatuja kokemuksia, ja siihen osallistui edustajia kymmenestä ehdokasvaltiosta. Tapahtumaan sidottiin 175 000 euron määräraha kattamaan suurin osa siihen liittyvistä matka- ja majoituskustannuksista.

Toisessa, Brysselissä 12. ja 13. marraskuuta pidetyssä seminaarissa, johon osallistui edustajia kymmenestä ehdokasvaltiosta ja eräistä jäsenvaltioista, oli määrä pohtia EU:n maatalouden ympäristötoimia koskevien pilottihankkeiden toteutustapoja. Seminaarissa pyrittiin laatimaan suuntaviivat ehdokasvaltioissa toteutettaville Sapard-ohjelmasta tuettaville ympäristönsuojelun pilottitoimille. Ensimmäistä tapahtumaa vastaava summa (175 000 euroa) sidottiin kattamaan suurin osa seminaariin liittyneistä matka- ja majoituskustannuksista.

Komissio ehdotti, että tuen budjettikohdasta B7-010A käyttämättä jääneet määrärahat (9 370 000 euroa) siirrettäisiin ohjelman budjettikohtaan B7-010. Budjettivallan käyttäjä hyväksyi siirron, ja kyseinen summa sisällytettiin vuoden 2001 vuotuisiin rahoitussopimuksiin. Näin lujitettiin kullekin maatalouden ja maaseudun kehittämisohjelmalle annettavaa yhteisön rahoitusta. (Lisäosuuden jakamiseen käytetään samaa jakoperustetta kuin kokonaismäärän jakamiseen.)

Ohjelman budjettikohdan B7-010 toteutus

a) Maksusitoumusmäärärahat

Kaikkien Sapard-ohjelmien täytäntöönpanoon vuodeksi 2001 osoitettujen määrärahojen (539 650 000 euroa) maksusitoumukset tehtiin vuonna 2000 omaksuttua menettelytapaa käyttämällä. Komissio teki yleisen maksusitoumuksen hyväksyttyään vuotuisen rahoitussopimuksen mallitekstin 28. marraskuuta 2001 ja annettuaan komission jäsenelle valtuudet allekirjoittaa vuotuinen rahoitussopimus kunkin ehdokasvaltion kanssa.

Komissio voi varainhoitoasetuksen 36 artiklan 2 kohdan yleistä maksusitoumusta koskevan säännöksen nojalla tehdä maksusitoumuksen koko vuoden 2001 määrästä ja kunkin maan yksittäiset maksusitoumukset vuoden 2002 loppuun mennessä. Näin oli mahdollista tehdä maksusitoumukset suurelle osalle maista ja allekirjoittaa vuoden 2001 vuotuinen rahoitussopimus riippumatta muiden maiden tekstien hyväksymisajankohdista. (Maakohtaiset allekirjoituspäivämäärät ovat liitteessä 1.)

b) Maksumäärärahat

Monivuotisen rahoitussopimuksen A luvun 7 artiklassa, joka liittyy komission Sapard-ohjelman euromääräiselle tilille maksamiin maksuihin, tehdään 5 ja 6 kohdassa ero ennakkomaksujen ja välimaksujen välille. Ensiksi mainitut suoritetaan sen jälkeen, kun ohjelma on hyväksytty, minkä ehtona on komission päätöksen tekeminen varainhoidon siirtämisestä Sapard-virastolle, ja kun monivuotinen rahoitussopimus ja ensimmäinen vuotuinen rahoitussopimus on tehty. Välimaksuilla hyvitetään todellisuudessa maksettuja ohjelmaan liittyviä menoja, jotka kansallinen hyväksyntäviranomainen on varmentanut. Koska tällaisia menoja ei voi syntyä ennen varainhoidon siirtoa toimivaltaisille virastoille, näitä maksuja voidaan suorittaa vasta hallinnoinnin siirtopäätöksen tekemisen jälkeen.

Kuten 4 luvusta käy ilmi, kaikki osapuolet ovat pyrkineet voimakkaasti jouduttamaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1266/1999 liitteessä esitettyjen ehtojen mukaista prosessia, joka edeltää tuen hallinnoinnin siirtämistä Sapard-virastoille koskevia päätöksiä. Tästä syystä komissio teki Sapard-tuen hallinnoinnin siirtopäätöksen Bulgarialle 14. toukokuuta 2001 ja Virolle 15. kesäkuuta 2001. Molemmat maat saivat siten lähtölaukauksen ohjelmien varsinaisen täytäntöönpanon aloittamiseen. Vuoden 2001 kolmannesta neljänneksestä lähtien [11] kumpikin maa alkoi ilmoittaa hyväksyttäviä menoja ja esittää maksupyyntöjä. Vuoden loppupuolella kolme muuta maata sai hallinnoinnin siirtopäätöksen (Slovenia 19. marraskuuta, Liettua 26. marraskuuta ja Latvia 6. joulukuuta). Näiden maiden osalta voitiin vuonna 2001 suorittaa ainoastaan ennakkomaksuja.

[11] Vuoden 2001 toisella neljänneksellä kummallakaan maalla ei ollut ilmoitettavia menoja.

i) Ennakkomaksut

Monivuotisen rahoitussopimuksen luvussa A olevan 7 artiklan 5 kohdassa säädetään ennakkomaksuista ja vahvistetaan niiden määräksi enintään 49 prosenttia kunkin maan ensimmäisestä Sapard-ohjelman vuotuisesta maksusitoumuksesta. Siinä säädetään myös mahdollisuudesta suorittaa ennakkomaksuja useammassa kuin yhdessä erässä. Kansallinen hyväksyntäviranomainen saa monivuotisen rahoitussopimuksen nojalla maksaa ennakkomaksuilla ainoastaan yhteisön rahoitusosuuden edellä mainitun sopimuksen mukaisista menoista ohjelman keston aikana.

Maksettavan etumaksun määrittämistä varten komission oli harkittava ensinnäkin, kuinka paljon varoja Sapard-virastolle aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten hyvittämiseen tosiasiallisesti tarvittiin, sekä toiseksi, mitkä vaikutukset hallinnoinnin siirron rajoittamisella ainoastaan osaan ohjelman toimenpiteistä oli asianomaisen maan kannalta. Ensiksi mainitun kysymyksen yhteydessä ensimmäisen ennakkomaksun määrää päätettiin vähentää puoleen suurimmasta mahdollisesta määrästä, joten enimmäismääräksi saatiin 24,5 prosenttia ensimmäisestä vuotuisesta maksusitoumuksesta. Tähän päädyttiin moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamiseksi, mutta tällä tavoin heikennettiin vääjäämättä talousarvion toteuttamista vuonna 2001. Koska hallinnoinnin siirtopäätöstä oli pystynyt hyödyntämään vain osa kunkin ohjelman toimenpiteistä, päätettiin suurin mahdollinen määrä laskea vain näille toimenpiteille ottamalla kuitenkin huomioon kunkin ohjelman rahoitustaulukossa kullekin toimenpiteelle annettu liikkumavara (10 prosenttia vuosille 2000-2006 varatuista kokonaismäärärahoista). Vuonna 2001 maksettiin seuraavat ennakkomaksut:

Ehdokasvaltio // Ennakkomaksu (euroa)

Bulgaria // 12 988 950

Viro // 3 024 459

Slovenia // 1 579 138

Liettua // 7 433 186

Latvia // 5 444 374

Yhteensä // 30 470 107

ii) Aiheutuneisiin menoihin perustuvat maksut

Todellisuudessa maksettuja menoja hyvitettiin Bulgarian ja Viron toimittamien vuoden 2001 kolmanteen neljännekseen liittyneiden ilmoitusten ja maksupyyntöjen perusteella. Määrät olivat kummassakin tapauksessa melko vaatimattomat, koska ohjelmien täytäntöönpano oli vasta alkuvaiheessa:

Ehdokasvaltio // Välimaksut (hyvitykset) (euroa)

Bulgaria [12]

[12] Tämä maksu suoritettiin varsinaisesti vasta helmikuussa 2002, kun komissio oli saanut pyytämänsä tiedot Sapard-viraston henkilökuntaan liittyneistä muutoksista.

// 411 153

Viro // 21 570

Yhteensä // 432 723

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yhteenveto edellä yksityiskohtaisemmin kuvatusta Sapard-määrärahojen toteutuksesta vuonna 2001. Bulgarialle varsinaisesti vasta helmikuussa 2002 maksettu hyvitysmaksu otetaan huomioon vuonna 2002:

>TAULUKON PAIKKA>

Seuraavassa on selitetty, miksi budjettikohtaan B7-010 varattujen maksumäärärahojen määrä (321,08 miljoonaa euroa sekä vuodelta 2000 siirretyt 140,1 miljoonaa euroa) on paljon suurempi kuin toteutettu määrä (hieman yli 30 miljoonaa euroa).

Komissio oli arvioinut, että Sapard-ohjelmista maksettaisiin noin 500 miljoonaa euroa vuonna 2001. Joulukuussa 2000 tehty arvio perustui oletukseen, että puolet kyseisestä määrästä maksettaisiin ennakkosuorituksena sen jälkeen, kun komissio olisi tehnyt hallinnoinnin siirtämistä Sapard-virastoille koskevat päätökset, ja toinen puoli vuoden 2001 aikana täytäntöön pannuista ohjelmista aiheutuvien menojen yhteisrahoituksena. Arvio oli täytynyt laatia jo ennen kansallisten hyväksymispäätösten tekemistä. Se perustui oletukseen, että kaikki kymmenen maata saisivat hallinnoinnin siirtopäätöksistä koituvat edut vuonna 2001. Ennusteisiin heijastui ehdokasvaltioiden ja komission halukkuus suoriutua ripeästi Sapard-virastojen valmistelu- ja hyväksymisurakasta. Vaikka Bulgaria ja Viro suoriutuivat urakasta nopeasti ja kolme muuta maata vähän myöhemmin vuonna 2001, yksikään maa ei ole saanut merkittäviä määrärahoja Sapard-välineestä. Tämä johtuu siitä, että vaikka siirtopäätöksen saaneet maat edustavat puolta tuensaajamaista, niiden osuus kokonaismäärärahoista on alle neljännes. Lisäksi on pantava merkille, että ennakkomaksujen määrää vähennettiin moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamiseksi puoleen edellä mainitusta 49 prosentin enimmäismäärästä. Toimivaltaiset komission jäsenet käsittelivät tätä asiaa uudelleen vuoden 2001 jälkipuoliskolla, mutta varovainen politiikka säilytettiin. Jos kyseistä enimmäismäärää olisi lisätty, talousarvion toteutusaste olisi voinut kasvaa huomattavasti. Luopuminen määrän lisäämisestä on merkkinä siitä, että on tärkeämpää hallinnoida yhteisön varoja varovaisesti kuin saavuttaa parempi talousarvion toteutusaste vuonna 2001.

Bulgarialta ja Virolta saatiin maksamista koskevia hakemuksia vuoden 2001 viimeiseltä neljännekseltä. Menojen määrä pysyi edelleen melko vaatimattomana. Bulgarian hakemus koskee 301 912 euroa ja Viron 273 132 euroa. Menojen vähäisyyteen on monia syitä, kuten välineen uutuus ja maakaupan markkinoiden alkeellisuus (ja siitä johtuvat vaikeudet omistussuhteita koskevien todisteiden tai vuokrausasiakirjojen hankkimisessa).

8. Tilintarkastustuomioistuin

Tilintarkastustuomioistuimeen liittyvät työt

Vuonna 2001 tilintarkastustuomioistuin teki perusteellisen tarkastuksen tavasta, jolla komission on tarkoitus panna Sapard-ohjelmaa täytäntöön. Tilintarkastustuomioistuimen alustavissa huomautuksissa [13] moniin tämän uuden välineen osatekijöihin kohdistettiin epäilyksiä, jotka säilyivät lähestulkoon koko ristiriitaisen tarkastusmenettelyn ajan. Komissio vastasi melkein kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin vuonna 2001 suoritetun vuoden 2000 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä. Oikeusperustaa koskeva tilintarkastustuomioistuimen huomautus jäi kuitenkin vielä avoimeksi. Tilintarkastustuomioistuin on sen osalta sitoutunut tekemään Sapard-ohjelmaa koskevia huomautuksia asianomaisten toimielinten kuulemisen jälkeen [14].

[13] 9. maaliskuuta 2001 päivätty telekopio.

[14] Ks. EYVL C 359, 15.12.2001, 6.7 kohta, s. 286.

9. Kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistuminen

Etenkin Euroopan parlamentissa tehtiin vuoden 2001 aikana useaan otteeseen aloitteita, jotka tähtäsivät kansalaisjärjestöjen aseman vahvistamiseen Sapard-välineen täytäntöönpanossa. Nämä aloitteet liittyivät yleensä vuoden 2002 talousarviomenettelyyn. Tässä yhteydessä syntyi "Itä-Euroopan Leader-ohjelmaa" (myöhemmin "Inpard", Innovative Participatory Rural Development) koskeva idea, joka tuotiin esille Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kokouksessa 10. heinäkuuta 2001. Sen jälkeen tehtiin muutosluonnos, joka jätettiin käsiteltäväksi vuoden 2002 talousarviomenettelyn yhteydessä. Tämän ohjelman tarkoituksena oli saada Sapard-ohjelman tuensaajamaille 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuonna 2002 Sapard-ohjelmaa täydentäviä Leader-tyyppisiä toimia varten 15 jäsenvaltion käytettävissä olevan Leader + -ohjelman mallin mukaisesti. Myöhemmin jätettiin käsiteltäväksi muutoksia, joissa kaikissa tähdättiin Leader + -tyyppisten toimien käyttöönottoon ehdokasvaltioissa, tosin hieman vähäisemmin määrärahatavoittein.

Komissio ei useista eri syistä kannattanut muutoksia, mikä lienee osaltaan vaikuttanut niiden hylkäämiseen. Komissiosta oli erityisen tärkeää olla aiheuttamatta tällaisella aloitteella ylimääräistä hallintotaakkaa ehdokasvaltioille ja välttää keskeyttämästä jo nyt monimutkaisena pidetyn Sapard-välineen soveltamisessa tapahtuvaa edistystä.

Jotta Inpardin kaltainen uusi väline tai toimenpide voitaisiin ottaa käyttöön, ehdokasvaltioihin tarvittaisiin lisää henkilökuntaa perustamaan ja myöhemmin hoitamaan sitä. Leaderin kaltaisiin toimiin liittyvät taloudelliset riskit ovat lisäksi suuremmat, koska niissä julkisten varojen käsittelyyn osallistuu yksi lenkki (paikalliset toimintaryhmät) enemmän kuin tavallisissa Sapard-menettelyissä.

Paikallisten toimintaryhmien perustaminen vaatii jäsenvaltioiltakin runsaasti aikaa. Siihen tarvitaan riittävät tiedot omaavia, vahvasti motivoituneita henkilöitä, jotka osaavat perinpohjaisesti heiltä vaadittavat tehtävät. Jos ryhmiä perustetaan siinä vaiheessa, kun asiantuntemus on vielä puutteellista, tulokset saattavat aloitteen mittakaavasta riippumatta tuottaa karvaan pettymyksen.

Edellä kuvattu ei tarkoita sitä, että komissio vastustaisi kansalaisyhteiskunnan merkityksen voimistamista Sapard-ohjelmassa. Kansalaisyhteiskunnan edustajilla on jo nyt keskeinen merkitys Sapard-välineelle. Tämä tulee selvästi esille seurantakomiteoissa, jotka eivät ainoastaan seuraa ohjelmien täytäntöönpanoa vaan vastaavat kaikkien ohjelmien muutosten tutkimisesta ja hyväksymisestä. Kansalaisyhteiskunta on edustettuna kaikissa näissä komiteoissa ja muodostaa useissa niistä enemmistön äänivaltaisista jäsenistä. Vuoden 2001 aikana kansalaisyhteiskunnan osuus komiteoissa kasvoi sekä niissä maissa, jotka olivat jo saaneet hallinnoinnin siirtopäätöksen, että päätösten varmistusvaiheessa olevissa maissa.

Kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuivat varsin aktiivisesti myös maatalouden ympäristötoimenpiteen ohjeasiakirjan valmisteluseminaariin (ks. 6 luku).

Komission henkilökunta panosti vahvasti moniin varsinkin kansalaisyhteiskunnan edustajia kiinnostaviin seminaareihin. Esimerkkeinä tästä ovat European Foundation Centren Tukholmassa toukokuussa 2001 järjestämässä konferenssissa pidetty esitelmä, jonka aiheena oli Euroopan säätiöt ja sosiaalisen pääoman kehittäminen - osuus- ja yhteisötalous, sekä Unkarin maaseutuparlamentin kokous Pusztamérgesissa. Tällaiset tapahtumat ovat luoneet puitteet Sapard-ohjelmaan liittyvälle kansalaisyhteiskuntaa koskevalle vastavuoroiselle mielipiteiden vaihdolle. Esille tulleita asioita olivat muun muassa kansalaisjärjestöjen voimakas halu kehittää omaa panostaan vaiheittaista lähestymistapaa soveltamalla sekä komission (neuvoston lainsäädännön rajoissa) avoin suhtautuminen kehittämistä edistäviin ideoihin. Esimerkkinä viimeksi mainitusta oli se, että suuren osan komission rahoituksen turvin maatalouden ympäristönsuojeluseminaariin osallistuneista oli oltava kansalaisjärjestöjen edustajia. (Ks. 6 luku.)

Vuoden 2001 lopulla komissio kehotti kaikkia ehdokasvaltioita esittämään oman näkemyksensä siitä, miten Sapard-välineestä komission saatavilla olevia talousarviomäärärahoja voitaisiin käyttää muun muassa kansalaisyhteiskunnan aseman kehittämiseen Sapard-ohjelmassa. Tavoitteena oli pystyä ottamaan ehdokasvaltioiden toivomukset huomioon myönnettäessä vuoden 2002 määrärahoja [15].

[15] Komissio alkoi jo vuoden 2002 puolivälissä (vuoden 2002 vuotuisen rahoitussopimuksen puitteissa) selvittää tarkemmin, mitä ehdokasvaltiot haluavat tehdä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi Sapard-ohjelmassa ja mitä esteitä ne kohtaavat pyrkiessään näihin tavoitteisiin.

Sapard-väline ei ole ainoa yhteisön väline, jolla voidaan tukea kansalaisyhteiskunnan toiminnan kehittämistä. Myös Phare-ohjelmalla on keskeinen merkitys tällä alalla. Ainakin kaksi ehdokasvaltiota (Viro ja Liettua) esitti vuonna 2001 pyynnön, joka koski kansalaisyhteiskunnan aseman ja myös Phare-ohjelman piiriin kuuluvien Leader-tyyppisten toimien tukemista.

10. ehdokasvaltioiden selvitykset

Komissio kehotti 7. maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä jo vuoden 2001 aikana hallinnoinnin siirtämisen varmistaneita ehdokasvaltioita toimittamaan omat selvityksensä liitettäviksi tähän kertomukseen. Sama kehotus lähetettiin Tsekille eli toiselle niistä kahdesta maasta [16], jotka olivat kysyneet komissiolta neuvoa aikoessaan aloittaa ohjelman valmistelutyöt kansallisen hyväksynnän pohjalta ennen hallinnoinnin siirtopäätöksen saamista (ks. 4 luku). Ehdokasvaltiot lähettivät kehotuksen johdosta jäljempänä esitetyt selvitykset. Komissio tiivisti eräitä selvityksiä mutta hyväksytti näin saadun tekstin asianomaisella maalla.

[16] Myös Liettua oli pyytänyt neuvoa, ja se sai hallinnoinnin siirtopäätöksen vuonna 2001.

Kuten johdannossa mainittiin, ehdokasvaltioiden on toimitettava Sapard-ohjelman täytäntöönpanoa koskeva kertomus kuuden kuukauden kuluessa sitä, kun täytäntöönpanosta on kulunut täysi kalenterivuosi. Ensimmäiset tällaiset kertomukset on näin ollen jätettävä vuoden 2003 puolivälissä ja vain kahden maan osalta.

Vuonna 2001 hallinnoinnin siirtopäätöksen saaneet maat:

BULGARIA

Hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat

Sapard-ohjelman täytäntöönpano aloitettiin Bulgariassa 1. kesäkuuta 2001 seuraavien kolmen hyväksytyn toimenpiteen osalta: maatilojen investoinnit, maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen sekä sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen. Näille toimenpiteille annettiin etusija, koska niiden kohteena ovat yksityiset hakijat - maataloustuottajat ja maataloustuotteiden jalostajat. Yksityisillä hakijoilla odotettiin olevan intoa oman liiketoiminnan kehittämiseen ja näin ollen runsaasti motivaatiota hankkeiden ripeään valmisteluun ja Sapard-ohjelmaan liittyvän hakemuksen tekemiseen. Ohjelmaa kohtaan osoitetun kiinnostuksen ja mahdollisten hakijoiden ilmaisemien hakuaikeiden perusteella virasto ennakoi vuosittaisten hankehakemusten määräksi yli 500. Suuret odotukset johtuivat voimakkaasta tiedotuskampanjasta, joka vietiin läpi vuoden 2000 syksyllä ja talvella käyttämällä kaikkia mahdollisia tiedotuskeinoja: tv-ohjelmia, haastatteluja, kaikissa aluekeskuksina toimivissa kaupungeissa järjestettyjä seminaarisarjoja, lehtiartikkeleja ja maa- ja metsätalousministeriön julkaisemia tiedotteita. Mahdollisilta hakijoilta kampanjavaiheessa saatu palaute oli melko rohkaisevaa, ja hakijoiden odotettiin suoriutuvan suhteellisen helposti vaadittujen asiakirjojen valmisteluista, eikä heidän odotettu tarvitsevan väliaikaisrahoitusta.

Ohjelman täytäntöönpanon alussa odotukset eivät kuitenkaan täyttyneet lukuisten hankehakemusten ja hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Ennen täytäntöönpanon aloittamista hankkeiden hylkäysprosentin oletettiin olevan varsin alhainen hakua edeltäneen tiedotuskampanjan ja maa- ja metsätalousministeriön laatimissa säännöissä esitetyn hakumenettelyn ja -ehtojen yksityiskohtaisen kuvauksen ansiosta. Hankkeiden hylkäämistä tutkittaessa yleisimmiksi hylkäämissyiksi paljastuivat seuraavat syyt:

* Vaatimusten vastaiset asiakirjat:

- Maatilojen investointeja koskevassa toimenpiteessä suurin osa vääristä asiakirjoista on vuokrasopimuksia, jotka monissa tapauksissa eivät täytä viiden vuoden voimassaolon vähimmäisvaatimusta tai eivät ole notaarin vahvistamia tai joita ei ole toimitettu maaomaisuuden palauttamista käsittelevälle toimikunnalle.

- Toinen asiakirja, joka on usein vaatimusten vastainen, on jäljennös myönteisestä ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA), jonka on oltava ympäristö- ja vesihuoltoministeriön toimivaltaisen alueellisen tarkastajan antama siinä tapauksessa, että hanketoiminta edellyttää YVA:a, tai muussa tapauksessa toimivaltaisen kunnan antama.

- Monissa edellä mainittujen kolmen toimenpiteen piiriin kuuluvista tapauksista paikallisen verotoimiston tai paikallisen sosiaaliturvatoimiston antaman todistuksen voimassaoloaika oli päättynyt.

* Jostakin hankehakemukseen sisältyvästä investointierästä puuttui alustava ostosopimus.

* Yli 10 000 euron investointierään ei ollut liitetty kolmea tarjousta.

* Yksi maatilojen investointeja koskevan toimenpiteen piiriin kuuluvien hankkeiden yleinen hylkäämissyy on se, että hakija ei täytä ehtoa, jonka mukaan vähintään 50 prosenttia hänen tuloistaan on oltava peräisin maataloustoiminnasta.

Suuri osa maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantamista koskevan toimenpiteen piiriin kuuluvien hankkeiden hakijoista ei pysty noudattamaan tässä toimenpiteessä vaadittuja alakohtaisia vähimmäismääriä, mikä tarkoittaa, etteivät he täytä tukikelpoisuusvaatimuksia ja heidän hankkeensa hylätään.

Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittämistä ja monipuolistamista koskevan toimenpiteen piiriin kuuluvien hankkeiden hakijat eivät useinkaan toimita kaikkia tarvittavia asiakirjoja. Vaikka toimenpiteen tavoitteena on vaihtoehtoisten tulonlähteiden edistäminen maaseutualueilla, hakijoiden vastuut ja valvonta ovat yhtä tiukat kuin muissa kahdessa hyväksytyssä toimenpiteessä.

Hakijat pystyvät selviytymään edellä mainituista hankaluuksista lukemalla säännöt ja hakemusehdot huolellisemmin läpi ja tarkistamalla valmistellut asiakirjat.

Tuoreimmista hankehakemuksista päätellen hakijat ovat alkaneet suhtautua huolellisemmin hakemusten valmisteluun ja näyttävät selviytyneen hakemusehtojen aiheuttamasta alkuhankaluuksista. Odotukset siitä, että hakemusten määrä lisääntyy ajan mittaan (kokemusten kerääntymisen ja takaisin maksettujen hankkeiden myönteisen esimerkin myötä), eivät silti ole olleet perusteltuja. Tarvitaan lisää edistämistoimia, esimerkiksi jatkuvia tiedotuskampanjoja, sekä viraston sisäistä hallinnon keventämistä. Tavoitteena on vuonna 2003 toteuttaa ohjelman vuotuinen talousarvio kokonaisuudessaan.

Pääsyynä odotettua heikompiin tuloksiin on hankkeiden täysimittaiseen täytäntöönpanoon tarvittavan ennakkorahoituksen puuttuminen. Tämä puute johtuu Bulgarian liikepankkien harjoittamasta rajoittavasta luottopolitiikasta ja maatalouteen luonnostaan liittyvistä huomattavista riskeistä.

Bulgarian vaatimusten mukaisesti vasta hankkeen päätyttyä maksettava tuki ei pankkien mielestä ilmeisesti ole riittävä kimmoke luottopolitiikan lieventämiseksi, eikä siitä ole suurtakaan apua väliaikaisrahoituksen saamisessa.

Bulgaria odottaa, että useimmat puhtaasti teknisistä syistä hylätyistä hakijoista jättävät uuden hakemuksen ja tulevat hyväksytyiksi, kun laiminlyönnit on korjattu. Koska tällaisia suurelta osin viimeisteltyjä hakemuksia on paljon, voidaan hyväksyttyjen hankkeiden määrän (ja tehtyjen investointien määrän) toivoa kasvavan nopeasti.

Jokaisen rahoitusohjelman alku on vaikea, kunnes hakijat ovat saaneet riittävästi kokemusta ja menettelyistä on tullut laajalti tunnettuja. On myös todettava, että kokemukset, joita rahoituslaitokset saavat Sapard-ohjelman hankkeiden tarkastamisesta ja valmistelemisesta, auttavat osaltaan Bulgariaa saavuttamaan ennen pitkää odotetun tuloksen eli 500 hanketta vuodessa (joiden keskimääräiset hankekohtaiset investoinnit ovat lähes samat kuin eri toimenpiteiden keskimääräiset hankekohtaiset investoinnit). Silloin olisi mahdollista pyrkiä saavutettujen tulosten ja seurantaindikaattorien väliseen vastaavuuteen.

(Seurantataulukoiden osalta ks. liitteet 4 ja 5).

VIRO

Kun komissio oli 15. kesäkuuta 2001 tehnyt hyväksyntäpäätöksen, hallintoviranomainen järjesti nopeasti investointitukihakemuksia koskevan hakemuspyynnön, hakemusten vastaanottamisen ja käsittelyn. Ripeän toiminnan ansiosta Sapard-virasto vastaanotti ensimmäiset maksuhakemukset lopullisilta tuensaajilta ja suoritti maksut vuoden 2001 kolmannella neljänneksellä (tukien määrä oli 28 760 euroa), ja maksut nousivat huomattavasti viimeisellä neljänneksellä (tukien määrä oli 364 043 euroa) [17].

[17] Sama suuntaus jatkuu edelleen vuonna 2002, sillä Sapard-virasto ilmoitti vuoden 2002 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä lopullisille tuensaajille maksetun määrän olleen 1 017 695 euroa.

Toimenpiteisiin 1 (maatilainvestoinnit), 3 (maaseudun monipuolistaminen) ja 4 (maaseudun infrastruktuurit) liittyviä investointitukihakemuksia vastaanotettiin 16. heinäkuuta ja 14. syyskuuta 2001 välisenä aikana. Toimenpiteeseen 2 (maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen) liittyviä investointitukihakemuksia vastaanotettiin kahdessa erässä, ensiksi 16. heinäkuuta ja 3. syyskuuta 2001 välisenä aikana ja toiseksi 15. lokakuuta ja 2. marraskuuta 2001 välisenä aikana.

Kaikkiaan vastaanotettiin 248 hakemusta. Hyväksyttyjä hakemuksia (ja tuensaajille lähetettyjä vahvistuskirjeitä) oli 130. Investointitukea maksettiin vuoden 2001 loppuun mennessä 16 tuensaajalle.

Vastaanotetut hankkeet

Sapard-ohjelmaan vastaanotettiin vuonna 2001 siis 248 hakemusta. Eniten hakemuksia (29) saatiin Tarton maakunnasta ja vähiten (4) Hiidenmaan ja Itä-Virun maakunnista.

Eniten investointitukihakemuksia saatiin maatilainvestointeja koskevaan toimenpiteeseen 1. Kaikkiaan saatiin 160 tähän toimenpiteeseen liittyvää hakemusta, joista 23 oli Länsi-Virun maakunnasta ja yksi Hiidenmaan maakunnasta.

Taloudellisen toiminnan kehittämistä ja monipuolistamista maaseutualueilla koskevaan toimenpiteeseen 3 saatiin 40 hakemusta. Eniten hakemuksia saatiin Saarenmaan, Tarton ja Valgan maakunnista eli kuusi hakemusta kustakin.

Vähiten hakemuksia saatiin maaseudun infrastruktuurien parantamiseen tarkoitettuun investointitukeen (toimenpiteeseen 4). Kaikkiaan jätettiin kymmenen hakemusta, joista neljä oli Saarenmaan maakunnasta.

Hyväksytyt hankkeet

Vuonna 2001 hyväksyttiin 130 investointitukihakemusta eli 52 prosenttia kaikista vastaanotetuista hakemuksista. Suurin hyväksymisprosentti oli Jõgevan maakunnassa, josta toimitetuista 11 hakemuksesta hyväksyttiin 8. Alhaisin hyväksymisosuus oli Harjun ja Saarenmaan maakunnissa eli 12 jätetystä hakemuksesta 4 ja 29 jätetystä hakemuksesta 9.

Suurin osa hyväksytyistä hakemuksista (96) oli maatilainvestointeja. Niitä oli 74 prosenttia kaikista hyväksytyistä hakemuksista.

Hyväksymisprosentti oli suurin toimenpiteeseen 4 (investointituki maaseudun infrastruktuurien parantamiseen) lähetetyissä hakemuksissa eli 70 prosenttia kaikista vastaanotetuista hakemuksista. Toimenpiteiden 1, 2 ja 3 vastaavat prosenttiosuudet olivat 60, 39 ja 30 prosenttia.

Hyväksyttyjen hakemusten investointien kokonaismäärä oli yli 290 miljoonaa Viron kruunua [18] ja haetun julkisen tuen kokonaismäärä 123,5 miljoonaa Viron kruunua.

[18] 1 euro = 15,6466 EEK (kurssi muuttumaton 1. tammikuuta 1999 lähtien).

Toimenpiteeseen 2 (maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen) toimitetut hankkeet muodostivat 60 prosenttia vuonna 2001 hyväksytyn investointituen kokonaismäärästä.

Rahoitusta saaneet hankkeet

Vuonna 2001 investointitukea maksettiin 16 tuensaajalle yhteensä 6 miljoonaa kruunua. Suurimman osan maksuista eli 5,7 miljoonaa kruunua sai 15 edunsaajaa toimenpiteen 1 puitteissa. Yksi maksuista suoritettiin eräälle Tarton maakunnassa toimivalle yrittäjälle toimenpiteen 4 puitteissa.

Maakunnat, joihin maksuja suoritettiin, olivat Länsi-Viru, Põlva, Tartto ja Valga, joista kussakin oli kolme rahoitusta saanutta hanketta, sekä Pärnun ja Raplan maakunnissa kaksi hanketta.

Vastaanotettujen, hyväksyttyjen ja rahoitusta saaneiden hakemusten lukumäärä toimenpiteiden mukaan:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Rahoituksen seuranta (liite 6)

Liitteen 6 taulukossa 2 esitetään investointimäärät ja lähetetyille, hyväksytyille ja rahoitusta saaneille hankkeille myönnetty tuki toimenpiteittäin jaoteltuna verrattuna Sapard-ohjelman talousarvioon.

Toimenpiteeseen 2 liittyvät hankkeet muodostavat suurimman osan vuoden 2001 loppuun mennessä haettujen ja hyväksyttyjen investointien ja tuen kokonaismäärästä. Jalostuksen ja kaupan hankkeille myönnetty tuki muodostaa 61 prosenttia haetusta tuesta ja 60 prosenttia kaikille ohjelman puitteissa vastaanotetuille hakemuksille myönnetystä tuesta.

Taulukossa 2 esitetään myös tärkeimmät suhdeluvut, joiden avulla vertaillaan haettuja, hyväksyttyjä ja maksettuja määriä ohjelman talousarvion määrärahoihin. On korostettava, että vuoden 2001 loppuun mennessä haetun investointituen kokonaismäärä oli 40 prosenttia kaksivuotisen talousarvion määrärahoista. Hyväksytyille hakemuksille myönnetyn tuen määrä oli 25 prosenttia kaksivuotisen talousarvion määrärahoista [19].

[19] Sapard-ohjelman täytäntöönpanosta Virossa saa lisätietoja osoitteesta http://web.pria.ee.

SLOVENIA

Sapard-ohjelman määrärahoja myönnetään Sloveniassa Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä tammikuussa 2002 julkaistun (Ur. 1. RS, N:o 2/02) hakemuspyynnön perusteella hakemusten saapumisjärjestyksessä. Pyynnön julkaisemisen jälkeen Sapard-virasto vastaanotti 65 hakemusta 29. maaliskuuta 2002 mennessä. Hakemuksia on sen jälkeen tutkittu hallinnollisissa ja paikalla tehdyissä tarkastuksissa.

Useimmat hakijoista ovat osoittaneet kiinnostusta maaseudun taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen liittyviä investointitoimenpiteitä kohtaan (25 hakemusta, joissa haettujen julkisten määrärahojen kokonaismäärä on 1,5 miljoonaa euroa) ja etenkin maatilamatkailua kohtaan. Hakijat ovat ilmaisseet odotettua vähemmän kiinnostusta maatilojen investointeihin liittyvää tukea kohtaan (15 hakemusta, joiden kohteena olivat yhteensä 1,2 miljoonan euron julkiset määrärahat). Alustavat tutkimukset osoittavat, että kiinnostuksen laimeus saattaa johtua hallinnollisten olosuhteiden vaativuudesta ja toimenpiteen rajoittuneisuudesta, joiden vuoksi monet mahdolliset tuensaajat näyttävät luopuneen tuen hakemisesta. Lihan-, kalan- ja maidonjalostusalojen investointitukihakemukset (8 hakemusta, joissa haettavien julkisten määrärahojen kokonaismäärä on 1,6 miljoonaa euroa) vastaavat alkuperäisiä odotuksia. Maaseudun infrastruktuuriin kohdistuvia investointitoimenpiteitä kohtaan osoitettu paikallisyhteisöjen kiinnostus (17 hakemusta, joissa yhteenlaskettu haettavan julkisen tuen määrä on 1,9 miljoonaa euroa) kuvastaa maaseutualueiden vesihuoltojärjestelmien parantamisen voimakasta tarvetta. Haettujen julkisten määrärahojen (kansalliset ja EU:n julkiset lähteet) kokonaismäärä on nyt 6,2 miljoonaa euroa.

Sapard-tuen hakijoiden on noudatettava vaativampia hallinnollisia ja järjestelyjä koskevia vaatimuksia kuin kansallisten järjestelmien tuen hakijoiden. Jotkut näistä vaatimuksista, etenkin maatilojen investointituen alalla, näyttävät olevan liian rajoittavia ja vaatisivat sen vuoksi joitakin muutoksia. Slovenia aikoo Sapard-ohjelman alkuvaiheesta selvittyään analysoida perusteellisemmin ohjelman edistymistä ja laatia ehdotuksen Sapard-ohjelman muuttamisesta.

LIETTUA

Hakemusten kerääminen

Sapard-virasto antoi ensimmäisen hakemuspyynnön sen jälkeen, kun alustava hyväksyminen oli vahvistettu. Hakemuspyyntö oli voimassa 6.-21. joulukuuta 2001.

Ensimmäisen hakemuspyynnön aikana rekisteröitiin 121 hakemusta, joissa tuensaajat hakivat yhteensä 39 462 tuhannen euron arvosta julkista tukea.

Sapard-tukihakemukset - tuhansina euroina (hakemusten lukumäärä)

>TAULUKON PAIKKA>

Toimenpiteistä 2 ja 3 tukea hakeneet olivat kaikkein aktiivisimpia. Tuen tarve ulottui lähes vuoden 2000 ja 2001 talousarviomäärärahojen tasolle.

Toimenpiteen 1 ("Maatilojen investoinnit") tuenhakijat ovat hakeneet vain 15:tä prosenttia talousarviomäärärahoista. Sapard-virasto rekisteröi 16 maitoalan, 5 liha-alan, 4 hedelmä- ja vihannesalan ja 3 peltokasvialan hakemusta. Hankkeiden arvo tukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna vaihteli 10 000 eurosta 1 000 000 euroon.

Toimenpiteeseen 2 ("Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen") jätettiin hakemuksia seuraavasti: 11 liha-alan ja 3 maitoalan hakemusta sekä hedelmä- ja vihannesalan, peltokasvialan ja kalastusalan hakemuksia yksi kutakin. Toimenpiteen 2 hakemusten arvo vaihteli tukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna 20 000 eurosta 10 000 000 euroon.

Toimenpiteeseen 3 ("Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen") liittyviä hakemuksia saatiin seuraavasti: 11 maaseutumatkailuun ja virkistyspalveluihin liittyvää hakemusta, 9 peruspalveluihin ja muihin vastaaviin liittyvää hakemusta sekä 2 muiden kuin perinteisten maataloustuotteiden alan hakemusta. Hankkeiden arvo vaihteli tukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna 10 000 eurosta 1 500 000 euroon.

Toimenpiteeseen 4 ("Maaseudun infrastruktuurin parantaminen") liittyvistä hakemuksista suurin osa (19) liittyi vesihuoltojärjestelmiin. Yksi viestintään ja teknisiin laitteisiin liittyvä hakemus kirjattiin myös. Hankkeiden arvo vaihteli tukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna 20 000 eurosta 300 000 euroon.

Toimenpiteeseen 7 ("Ammatillinen koulutus") lähetettiin eniten hakemuksia eli kaikkiaan 34 hakemusta. Niihin liittyvien hankkeiden arvo vaihteli tukikelpoisten kustannusten yhteismääränä ilmaistuna 1 000 eurosta 150 000 euroon.

Hallinnoinnin siirtopäätösten ajoituksen vuoksi yhtään hanketta ei hyväksytty eikä hylätty vuoden 2001 kuluessa. Sen vuoksi ei yhdellekään tuensaajalle annettu maksusitoumuksia.

LATVIA

Sapard-ohjelmaan liittyvien hankkeiden hakupyyntö:

Ensimmäinen Sapard-ohjelmaan liittyvä hakemuspyyntö julkaistiin Latvian tasavallan virallisessa lehdessä Latvijas V

stnesisissä sekä kahdessa muussa tärkeässä sanomalehdessä Dienassa ja Lauku Av;zessa 14. joulukuuta 2001, kun tuen hallinnoinnin siirtämistä Latvian virastoille koskeva komission päätös (2001/885/EY) oli julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 12. joulukuuta 2001.

Hakemuspyyntö julkaistiin seuraaville toimenpiteille:

- toimenpide 1.1: maanviljelyskoneiden ja -välineiden uudenaikaistaminen ja rakennusten rakentaminen

- toimenpide 1.2: maatalousmaan metsitys

- toimenpide 2.1: maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen

- toimenpide 3.1: vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen

- toimenpide 4.1: maaseudun yleisen infrastruktuurin parantaminen

- tukitoimenpide 1: koulutus

Vastaanotettujen hakemusten lukumäärä:

Sapard-ohjelmaan liittyviä hankkeita koskevaan 14. joulukuuta 2001 julkaistuun hakemuspyyntöön saatiin määräaikaan 28. joulukuuta 2001 mennessä (toimenpiteiden 1.1 ja 3.1 osalta) 30 hanketta:

Toimenpide 1.1: maanviljelyskoneiden ja -välineiden uudenaikaistaminen ja rakennusten rakentaminen

>TAULUKON PAIKKA>

Toimenpide 3.1: vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen

>TAULUKON PAIKKA>

Hankkeista, joista on jätetty hakemus Sapard-ohjelman hallintoa varten laadittujen maaseudun tukiyksikön menettelykäsikirjojen mukaisesti, on tehtävä hyväksymis- tai hylkäämispäätös kolmen kalenterikuukauden kuluessa hankkeen hakuajan umpeutumisesta.

Maat, jotka eivät vuonna 2001 vielä olleet saaneet hallinnoinnin siirtopäätöstä:

TpEKKI

Komission jäsen Franz Fischler vahvisti Tsekin viranomaisille heinäkuussa 2001, että nämä voisivat tehdä valmistelutöitä kansallisen hyväksyntäpäätöksen pohjalta ennen komission hallinnoinnin siirtopäätöksen tekemistä. Näin ollen Tsekin Sapard-virasto on voinut käyttää kansallista toimivaltaa asianmukaisiin toimenpiteisiin liittyviin töihin. Sapard-virasto ilmoitti neuvottelujen alkamisesta Sapard-ohjelmaa koskevien seminaarien aikana ja julkisen yleisradion kautta. Neuvottelujen päätarkoituksena oli varmistaa, että riittävä määrä hankkeita saataisiin valmiiksi. Itse hakemukset saatiin osana neuvotteluprosessia kuudesta hyväksyntäpakettiin sisältyneestä toimenpiteestä, jotka olivat:

1.1. Maatilainvestoinnit

1.2. Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan parantaminen

1.3. Laadunvalvonnan rakenteiden sekä elintarvikkeiden laadun ja kuluttajansuojan parantaminen

1.4. Maanparannus ja maanjako

2.1 Kylien ja maaseudun infrastruktuurin kunnostaminen ja kehittäminen

2.2 Sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen

Eniten hankkeita toimitettiin neuvottelujen yhteydessä toimenpiteeseen 1.4. Joillakin alueilla huomattiin, ettei hakijoiden valmistelujen taso ollut riittävä, joten joitakin toimitettuja hankkeita oli täydennettävä tai korjattava. Yleisesti voidaan todeta, että ainoilla tämän toimenpiteen piiriin kuuluvilla hakijoilla eli kiinteistörekistereillä oli varsin hyvät tiedot Sapard-ohjelmista, mikä johtuu osaksi virastojen välisestä tiiviistä yhteistyöstä.

Se, että toimenpiteisiin 1.2 ja 1.3 liittyviin toimenpiteiden osiin jätettiin kaikkein vähiten hakemuksia, johtui yleisen Seurop-ruhojenluokittelujärjestelmän käyttöönotosta. Vuoden 2002 alusta lähtien Sapard-viraston henkilökunta on pannut merkille edellä mainittuja toimenpiteitä koskevan kiinnostuksen lisääntymisen, joka on osittain tiedotuskampanjan (seminaarien, tiedotusvälineiden panoksen, tiedotusmateriaalin jakamisen jne.) ansiota.

Toimenpiteeseen 1.1 liittyviä hankkeita ja yhtä toimenpiteen 1.2 osaa kohtaan on osoitettu huomattavaa kiinnostusta. On jo ilmennyt merkkejä siitä, että hankkeita voisivat toimittaa lähinnä maatalousosuuskunnat mutta harvemmin pienviljelijät, mikä johtuu osaksi hakijoita koskevien hallinnollisten ja taloudellisten vaatimusten tiukkuudesta.

Ohjelmaan esitettiin neuvotteluista saatujen kokemusten perusteella vuonna 2001 useita muutoksia. Neuvottelut johtivat toimintaohjeen ja etenkin hakemusten vastaanottamista koskevan osan muuttamiseen. Kaiken kaikkiaan neuvotteluprosessi johti ehdotuksiin, joilla haluttiin täsmentää hakijoiden taloudellisen tilanteen arviointiin tarvittavien liiteasiakirjojen käsittelymenettelyä ja koko hallintojärjestelmän luomiseen käytettävää menettelyä. Hakijoiden usein esittämien kysymysten perusteella pystyttiin valaisemaan monia Sapard-viraston ja hakijoiden esittämiä käytännön kysymyksiä.

Test-ohjelma

Aluekehitysministeriön kehotuksesta julkaistiin kesäkuussa 2001 Test-ohjelma varmentamaan Sapard-ohjelman keskeiset hallintomenettelyt ennen viimeksi mainitun ohjelman virallista käynnistämistä. Test-ohjelma pantiin täytäntöön vain Moravskoslezskossa ja maan luoteisosassa. Se rahoitettiin kokonaan kansallisista määrärahoista. Tähän tarkoitukseen muutettiin kahden kansallisen ohjelman - maaseudun uudistamisohjelman sekä NUTS II -alueiden, maan luoteisosan ja Moravskoslezskon, teollisuusyritysten kehittämiseen tarkoitetun alueellisen ohjelman - ohjeita. Muuttamisen tavoitteena oli mukauttaa ne Sapard-ohjelman toimenpiteen 2.1 (kylien ja maaseudun infrastruktuurin kunnostaminen ja kehittäminen) ja toimenpiteen 2.2 (sivuelinkeinoja tai vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarjoavan taloudellisen toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen) vaatimuksiin. Kuntatason (kuntainliittotason) hakijat noudattivat tukien maksuperiaatteita viimeisten kymmenen vuoden ajan toteutetun ja yleisesti tunnetun maaseudun uudistamisohjelman puitteissa. Yritykset noudattivat tukien antamisperiaatteita NUTS II -alueiden, maan luoteisosan ja Moravskoslezskon teollisuusyritysten kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävän alueellisen tukiohjelman puitteissa. Test-ohjelmasta tukea hakevien oli esiteltävä hankkeensa muodon osalta kansallisen ohjelman vaatimusten mukaisesti ja rakenteen osalta Sapard-ohjelman vaatimusten mukaisesti.

Myös yksittäisten hankkeiden arvioinnissa sovitettiin yhteen kansallisen ohjelman menetelmät ja Sapard-ohjelman menetelmien vaatimukset. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin hankkeiden ja hakijoiden tukikelpoisuus (oikeus ja sopivuus Sapard-ohjelman puitteissa annettavan tuen saamiseen). Toisessa vaiheessa suoritettiin tukikelpoisten hankkeiden arviointi valintaperusteiden pohjalta.

Test-ohjelman puitteissa pantiin täytäntöön kaikkiaan 31 kuntien ja 15 yritysten hanketta.

Arviointi

Arviointiin erikoistunut asiantuntijayritys arvioi Test-ohjelman siten, että se arvioi Sapard-ohjelman hallintotyömäärän ja vertasi kansallisen ohjelman ja Sapard-ohjelman yksittäisten toimintojen työmäärää ja tehokkuutta keskenään. Vertailun johtopäätökset johtivat suosituksiin hallintojärjestelmän muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena oli tehdä järjestelmästä toimiva konkreettisia hankkeita varten ja hakijoiden kannalta helppotajuinen sekä varmistaa, että hallintotyöhön kuluva aika käytetään tehokkaasti ja määrätietoisesti. Suositus koski myös hankkeiden valintaperusteita ja tukikelpoisuusperusteita sekä hankkeiden elinkelpoisuutta. Suositukset kirjoitettiin ennalta määrätyssä muodossa muistiin ja annettiin Sapard-virastolle. Niitä on tarkoitus käyttää toimintaohjeen muuttamiseen tai sen omien, aluekehitysministeriön säätämien, Sapard-ohjelmaan ja kansallisiin ohjelmiin liittyvien menettelyjen muuttamiseen.

LIITE 1

SAPARD: - Monivuotinen rahoitussopimus - vuotuinen rahoitussopimus - vuotuiset maksusitoumukset

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2

SAPARD: Maksut

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 4

LIITE 5

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>