52002DC0089

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - SOSIAALISEN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMISTA KOSKEVA TULOSTAULU

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. Yhteiskunnallinen ja työllisyystilanne

3. Sosiaalisen toimintaohjelman toteuttaminen

3.1 Enemmän ja parempia työpaikkoja

3.2 Muutosten ennakointi ja hallinta

3.3 Yhteiskunnallisen integraation edistäminen

3.4 Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen

3.5 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

3.6 Sosiaalipoliittisten näkökohtien vahvistaminen laajentumisen ja EU:n ulkosuhteiden yhteydessä

4. Päätelmät ja tulevaisuudennäkymät

1. Johdanto

Sosiaalinen toimintaohjelma toimii EU:n oppaana sen pyrkiessä nykyaikaistamaan ja parantamaan Euroopan sosiaalista mallia investoimalla ihmisiin ja rakentamalla aktiivista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ohjelmalla edistetään maaliskuussa 2000 Lissabonissa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa määriteltyjen strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Toimintaohjelman tarkoituksena on vastata EU:ssa kohdattuihin yhteisiin haasteisiin ja varmistaa samalla, että uusia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Ohjelmassa on päällimmäisenä Lissabonin tavoitteiden - joita on tarkennettu myöhemmissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa - toteuttaminen luomalla positiivinen vuorovaikutus. talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan välille.

Ohjelmalla olisi vahvistettava sosiaalipolitiikkaa tuottavana tekijänä sekä solidaarisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Laadun edistäminen on yksi ohjelman perustekijöistä.

Sekä Euroopan parlamentti että Eurooppa-neuvosto korostivat, että on tärkeää laatia vuosittainen tulostaulu, jotta pysytään selvillä saavutuksista ja voidaan varmistaa eri tahojen sitoutuminen ja osallistuminen ohjelman toteuttamiseen.

Edistyksen mittatikkuna käytetään kesäkuussa 2000 annettua komission tiedonantoa [1] ja joulukuussa 2000 Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamia poliittisia suuntaviivoja. Tämä asiakirja on toinen tulostaulu, jossa esitetään tähänastista edistystä.

[1] KOM(2000) 379, 28.6.2000 "Sosiaalipoliittinen ohjelma" Parlamentin päätöslauselma 25.10.2000; neuvoston hyväksyntä 28.11.2000.

Tulostaululla täydennetään sosiaaliseen toimintaohjelmaan liittyvien toimien osalta vuosittaista yhteenvetoraporttia, joka toimitetaan Barcelonassa keväällä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. [2]

[2] KOM(2002) 14, 15.1.2002 Komission tiedonanto Barcelonassa kokoontuvalle kevään Eurooppa-neuvostolle "Lissabonin strategia - muutoksen toteuttaminen".

2. Yhteiskunnallinen ja työllisyystilanne

Työllisyyskasvu vuonna 2000 oli voimakkainta kymmeneen vuoteen: uusia työpaikkoja luotiin lähes kolme miljoonaa. Sen ansiosta työllisyysaste nousi 63,2 prosenttiin - prosenttiyksikön korkeammaksi kuin vuonna 1999 -, mutta taso on edelleen lähes 4 prosenttiyksikköä alle Tukholmassa asetetun välitavoitteen ja 7 prosenttiyksikköä alle Lissabonissa vuodeksi 2010 asetetun tavoitteen. Tämänhetkisten arvioiden mukaan työllisyyden pitäisi kasvaa 1,1 prosenttiyksiköllä ja työllisyysasteen nousta 64 prosenttiin vuonna 2001.

Vuosina 1998-2000 luotiin enemmän kokopäiväisiä kuin osapäiväisiä työpaikkoja. Kokopäiväisten työpaikkojen osuus oli lähes 70 prosenttia vuonna 2000 luoduista nettotyöpaikoista; vuonna 1999 niiden osuus oli 60 prosenttia ja vuonna 1998 se oli 54 prosenttia.

Työttömyysaste putosi 9,1 prosentista 8,2 prosenttiin vuonna 2000, ja työttömien määrä väheni 1,5 miljoonalla - mikä on suurin vähennys kymmeneen vuoteen. Työttömien kokonaismäärä putosi 14,5 miljoonaan, joka on edelleen erittäin paljon. Pitkäaikaistyöttömyys väheni nopeammin kuin kokonaistyöttömyys, ja sen aste oli 3,6 prosenttia. Vuoden 2001 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on arvioitu 7,7 prosenttia koko EU:n alueella, joka merkitsisi työttömien määrän vähenemistä noin miljoonalla, ja 8,4 prosenttia euroalueella.

Euroopan työmarkkinoiden rakenneuudistusten tulokset alkavat näkyä erityisesti kasvun työvoimavaltaisuuden lisääntymisenä, uusien työpaikkojen luomisena huipputekniikan alalla ja osaamisvaltaisilla aloilla - mikä osoittaa tietopohjaiseen talouteen siirtymistä - sekä naisten työmarkkinoille osallistumisen voimakkaana kasvuna. Huipputekniikan ja osaamisvaltaiset alat olivat työpaikkojen luomisen kärjessä: niiden osuus oli yli 60 prosenttia kaikista 10 miljoonasta uudesta työpaikasta vuosina 1995-2000. Tästä oli etua korkeasti koulutetulle työvoimalle mutta myös alalla työskentelevälle alhaisella ja keskitason ammattitaidolla varustetulle työvoimalle. Yli 1,6 miljoonaa vuonna 2000 luoduista työpaikoista meni naisille, joiden työllisyysaste nousi 52,8 prosentista (1999) 54 prosenttiin (2000), ja sen on ennustettu nousevan 54,7 prosenttiin vuonna 2001.

Työllisyydessä on kuitenkin edelleen rakenteellisia heikkouksia, jotka vaativat jatkuvaa ja vahvistettua huomiota:

* ikääntyvien työntekijöiden alhainen työllisyysaste: arvioitu 38,3 prosenttia vuonna 2001 verrattuna Tukholmassa vuodeksi 2010 asetettuun 50 prosentin tavoitteeseen

* merkittävät sukupuolierot: 18 prosenttiyksikköä työllisyysasteessa ja 14 prosenttiyksikköä palkassa

* korkea työttömyystaso: noin 8 prosenttia työvoimasta; tästä 3,6 prosenttia pitkäaikaistyöttömiä ja yli 16 prosenttia nuorisotyöttömiä

* edelleen erittäin suuret alueelliset erot työllisyydessä ja työttömyydessä.

Kun otetaan huomioon heikompi talousennuste vuosiksi 2001 ja 2002 [3], EU:n talous ei pysty lyhyellä aikavälillä tarjoamaan samanlaista työllisyyttä tukevaa ympäristöä. Taloudellisen taantuman syvyydestä ja kestosta ei ole vielä varmuutta kuten ei myöskään sen tarkoista vaikutuksista työllisyyteen.

[3] Esim. komission talousennusteet 2001-2003 - Euroopan talous; taloussuuntaukset nro 10/11 - 2001.

Lokakuussa 2001 Gentissä kokoontuneelle epäviralliselle Eurooppa-neuvostolle toimittamassaan asiakirjassa [4] komissio analysoi talouskasvun hidastumista ja toi esiin, että kaikki maailman keskeiset alueet olivat jo taantuman kourissa ennen syyskuun 11. päivän traagisia tapahtumia Yhdysvalloissa. Vahvasta perustastaan huolimatta EU ei välttynyt taantumalta, ja sen vaikutukset työllisyyteen näkyivät jo vuoden 2000 jälkipuoliskolla joissakin jäsenvaltioissa ja vaihtelevassa määrin eri talouden aloilla. Analyysiä täsmennettiin Barcelonassa kokoontuvalle kevään Eurooppa-neuvostolle toimitettavassa vuosittaisessa yhteenvetoraportissa, [5] jossa tuotiin esiin, että maaliskuussa 2000 tai viime kevään Eurooppa-neuvoston aikaan vallitsivat hyvin erilaiset taloudelliset ja poliittiset olosuhteet. Siinä kuitenkin katsottiin, että on perusteltuja syitä varovaiseen toiveikkuuteen nykyisen taantuman lyhytaikaisuudesta.

[4] KOM(2001) 611, 17.10.2001 "Yleiskatsaus EU:n toimista syyskuun 11. päivän tapahtumien johdosta ja näiden tapahtumien todennäköisen taloudellisen vaikutuksen arviointi".

[5] KOM(2002) 14, 15.1.2002 Komission tiedonanto Barcelonassa kokoontuvalle kevään Eurooppa-neuvostolle "Lissabonin strategia - muutoksen toteuttaminen".

Vuoden 2001 lopulla talouskasvun hidastuminen oli jo pysäyttänyt työttömyysasteen kuukausittaisen putoamisen. Suuntaus on haaste aktiiviselle työmarkkinapolitiikalle, jolla pyritään auttamaan työttömiä palaamaan työelämään ja torjumaan pitkäaikaistyöttömyyttä. Se vaatii myös sitoutumista Lissabonin strategiaan, jonka tavoitteena on lisätä erityisesti naisten ja ikääntyvien työntekijöiden työvoimaosuutta.

Jäsenvaltioissa ollaan yleisesti samaa mieltä siitä, että talous- ja työllisyystilanne on kokonaisuudessaan parantunut ennen vuotta 2001, mutta köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvistä suuntauksista ollaan sitä vastoin eri mieltä.

Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä esiintyy edelleen kaikkialla Euroopan unionissa, mutta ongelman laajuus ja luonne vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Koska ongelmana edelleen on ajantasaisten ja vertailukelpoisten tilastojen puute, ei kuitenkaan ole mahdollista saada kattavaa kuvaa tuoreista suuntauksista. Tämä merkitsee myös sitä, että on vaikea arvioida talouskasvun, laskevan työttömyyden ja lisääntyvän työllisyyden kauden vaikutusta viime vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla.

Tulonjakoon liittyvät, Euroopan kotitalouskyselystä saadut tiedot, jotka on esitetty vuosittaista yhteenvetoraporttia tukevana rakenneindikaattorina, tuovat esiin merkittävää eriarvoisuutta tulonjaossa henkeä kohti. Eniten ansaitsevien 20 prosentin tulojen suhde vähiten ansaitsevien 20 prosentin tuloihin on 5,7 koko EU:ssa, ja tähän lukuun kätkeytyy suuria eroavaisuuksia jäsenvaltioiden välillä. [6]

[6] Ks. rakenneindikaattori IV.1 - tulonjako. Lähde: SEC(2002) 29, komission yksiköiden valmisteluasiakirja Barcelonassa keväällä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle annettavan komission raportin tueksi, liite 2.

Erityisen huolestuttavaa on pienituloisten edelleen suuri osuus. Noin 18 prosenttia väestöstä eli yli 60 miljoonaa ihmistä elää köyhyysriskin uhkaamana. Tämä tarkoittaa, että heidän tulotasonsa on alle 60 prosenttia tasoitetusta mediaanitulosta. Tässäkin on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä: pienituloisuuden rajan alapuolella olevan väestön osuus vaihtelee 8:sta 23 prosenttiin. [7]

[7] Ks. rakenneindikaattori IV.2.2 - köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen. Lähde: ks. alaviite 6.

Ellei sosiaalisia tulonsiirtoja - eläkkeitä lukuun ottamatta - olisi, 26 prosenttia EU:n väestöstä eläisi köyhyydessä, kun luku nyt on 18 prosenttia. Tämä esimerkki osoittaa, minkälaisia vaikutuksia Euroopan yhteiskunnille aiheutuisi sosiaalipolitiikan puuttumisesta. [8] Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä tarkasteltaessa on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden ihmisten tilanteeseen, jotka elävät pienituloisina pitkän aikaa. Väestöstä 9 prosenttia eli noin 30 miljoonaa ihmistä oli pysyvästi köyhyysriskin uhkaamana; jäsenvaltioiden välillä tilanne vaihteli 3:sta 15 prosenttiin. [9]

[8] Ks. rakenneindikaattori IV.2.1 - köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja. Lähde: ks. alaviite 6.

[9] Ks. rakenneindikaattori IV.3 - pysyvä köyhyysriski. Lähde: ks. alaviite 6.

3. Sosiaalisen toimintaohjelman toteuttaminen

Kesäkuussa 2000 annetun komission tiedonannon liitteessä 1 esitettiin käynnistettävät komission ehdotukset ja aloitteet sekä niiden aikataulu. Kaikki vuosia 2000 ja 2001 koskevat aloitteet on esitelty, ja tärkeimpiä aiheita, kuten Euroopan työllisyysstrategian perinpohjaista tarkistusta ja uutta työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa koskevat valmistelut ovat käynnissä. Tarvittavat ensimmäiset askelet on näin ollen otettu. Jotkin aloitteista ovat johtaneet päätöksiin, joistakin neuvotellaan edelleen.

Seuraavassa ei niinkään anneta yksityiskohtaista kuvausta komission aloitteesta toteutetuista toimista vaan pikemminkin tehdään kattava yleiskatsaus toimenpiteisiin ja saavutuksiin ja osoitetaan tarvittaessa eri toimijoiden rooli. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että toimintaohjelman täytäntöönpano on vasta alkuvaiheessa, jossa uusia aloitteita on juuri esitetty ja toimitettu muihin toimielimiin ja muille tahoille, uusilla toimenpiteillä on merkittävä asema tulostaulussa.

Katsauksessa noudatellaan Nizzan Eurooppa-neuvostossa vahvistetun sosiaalisen toimintaohjelman poliittisten suuntaviivojen rakennetta.

3.1 Enemmän ja parempia työpaikkoja

Aktiivisen työllisyyspolitiikan lisääminen ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen

Lissabonin Eurooppa-neuvosto asetti täystyöllisyyteen pyrkimisen Euroopan unionin ensisijaiseksi tavoitteeksi. [10] Uusiin ja parempiin työpaikkoihin perustuvalle Lissabonin toimintaohjelmalle annettiin lisäpontta Tukholman Eurooppa-neuvostossa, jossa valtioiden ja hallitusten päämiehet täydensivät Lissabonin tavoitteita määrällisillä välitavoitteilla vuodeksi 2005 ja asettivat ikääntyviä työntekijöitä koskevia erityistavoitteita. [11] Jäsenvaltioita kehotettiin määrittelemään työn laatua koskevat yhteiset lähestymistavat ja indikaattorit, ja vaadittiin useita ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevia aloitteita. Neuvostoa ja komissiota pyydettiin toimittamaan yhteinen raportti työvoimaosuuden kohottamisesta ja aktiivisen ikääntymisen edistämisestä.

[10] Lissabonissa sovittiin seuraavista tavoitteista: työllisyysasteen nostaminen mahdollisimman lähelle 70 prosenttia ja naisten työvoimaosuuden nostaminen 60 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ottaen huomioon jäsenvaltioiden eri lähtökohdat.

[11] Tukholmassa tarkennettiin yhteisön tavoitteeksi saavuttaa 67 prosentin yleinen työllisyysaste ja 57 prosentin naisten työllisyysaste vuoteen 2005 mennessä. Siellä esitettiin tavoitteeksi myös 50 prosentin työllisyysaste ikääntyvien (55-64) osalta vuoteen 2010 mennessä.

Laatu työssä

Työn määrää ei pitäisi asettaa vastakkain työn laadun kanssa. EU:n valitsemana vaihtoehtona on vahvistaa työn laatua osana pyrkimyksiä lisätä työllisyyttä. Tämä tuli selvästi ilmi Lissabonin - "uusia ja parempia työpaikkoja" - ja Tukholman poliittisissa suuntaviivoissa sekä Nizzassa vahvistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa. Konkreettinen ehdotus tämän edistämiseksi tehtiin kesäkuussa annetussa komission tiedonannossa, joka koski laatuun investoimista, ja se sisältyy työllisyyden suuntaviivoihin vuodeksi 2002.

Työllisyyskomitean laatimaa raporttia noudatellen neuvosto sopi kaikista tärkeimmistä laatuun liittyvistä tekijöistä ja indikaattoreista sekä taustaindikaattoreista, joilla voi seurata muutosta ja mitata edistystä. Lisätyötä kuitenkin tarvitaan vielä. Tässä tärkeällä sijalla voisi olla sosioekonominen tutkimusohjelma, jolla kannustetaan ja tuetaan työn laadun mittaamiseen tähtäävien indikaattoreiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta.

Tärkeimmät toimet

* Annetaan tiedonanto laatuun investoimisesta [12]

[12] KOM(2001) 313, 20.6.2001 "Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka: investoiminen laatuun" Parlamentin päätöslauselma 29.11.2001; neuvoston hyväksyntä 3.12.2001.

* Sisällytetään laatutavoitteet vuoden 2002 työllisyyden suuntaviivoihin

* Vahvistetaan laatuindikaattorit Laekenin Eurooppa-neuvostossa

Vahvistetaan ja jatketaan koordinoitua työllisyysstrategiaa

Komissio ehdotti 12. syyskuuta 2001 uutta työllisyyspakettia, jonka neuvosto - kuultuaan Euroopan parlamenttia, alueiden komiteaa sekä talous- ja sosiaalikomiteaa - hyväksyi 3. joulukuuta ja esitti Laekenin Eurooppa-neuvostolle.

Vuoden 2001 yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvästä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan analyysistä kävi ilmi, että yleisesti on saavutettu huomattavaa edistystä mutta rakenteellisia haasteita esiintyy edelleen. Työllisyyskehityksen ja saavutetun edistyksen arviointi heikkenevien talousnäkymien valossa osoittaa, että työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia olisi jatkettava määrätietoisesti.

Tarkasteltaessa työllisyysstrategian neljää pilaria voidaan havaita, että eri toimintalinjojen yhdistelmässä [13] painottuvat edelleen työllistettävyyspilariin kuuluvat toimet ja seuraavana tulevat yrittäjyyspilarin toimet. Sopeutumiskykyä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevien pilarien mukaiset toimet ovat edelleen melko vähäisiä. Vaikka viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten välistä yhteistyökumppanuutta on kehitetty, työmarkkinaosapuolten erityistä panosta ei ole aina helppo osoittaa. Tämä pätee varsinkin sopeutumiskykyä koskevaan pilariin.

[13] Työllisyyden suuntaviivojen yhteydessä käsitteellä "toimintalinjojen yhdistelmä" tarkoitetaan suuntaviivojen neljän pilarin välistä tasapainoa.

Selkeää edistystä on saavutettu elinikäisen oppimisen kehittämisessä: se on nyt vakiintunut poliittinen prioriteetti kaikkialla Euroopan unionissa. Kattavia elinikäisen oppimisen strategioita toteutetaan noin puolessa jäsenvaltioista, mutta ne ovat vielä alkuvaiheissaan. Eräänä heikkoutena on se, että vain harvoissa jäsenvaltioissa on asetettu tavoitteet henkilöresursseihin investointeja tai jatkokoulutukseen osallistumista varten.

Edistyminen etuus- ja kannustinjärjestelmien uudistamisessa vaikuttaa usein riittämättömältä, jotta sillä voitaisiin edistää osallistumista työelämään, ja vero- ja etuusjärjestelmien vuorovaikutus vaatii lisähuomiota.

Useimmista jäsenvaltioista puuttuu vielä tasa-arvonäkökohtien valtavirtaistamista (mainstreaming) koskeva kattava lähestymistapa. Toimenpiteet sukupuolten välisten edelleen suurten palkkaerojen vähentämiseksi ovat vähäisiä, eikä naisten osallistumista päätöksentekoon edistäviä uusia aloitteita ole juurikaan. Lastenhoitopalvelut ovat riittämättömät useissa jäsenvaltioissa, eikä vanhusten tai muiden huollettavien hoitoa varten ole kehitetty selkeää lähestymistapaa.

Vuoden 2002 työllisyyden suuntaviivoissa komissio - muiden EU-toimielinten tukemana - halusi varmistaa jatkuvuuden vuonna 2002 ottaen huomioon vuonna 2001 tehdyt merkittävät muutokset ja vuodeksi 2002 suunnitellun perusteellisen tarkastelun. Suuntaviivoihin on kuitenkin sisällytetty uudet Tukholmassa sovitut työllisyystavoitteet sekä uusi erillinen työn laatua koskeva laaja-alainen tavoite.

Jäsenvaltioille on lisäksi esitetty joukko työllisyyspolitiikkaan liittyviä suosituksia.

Vuonna 2001 käynnistettiin merkittävä määrä työllisyysstrategian arviointia koskevia toimia tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa. Tarkoituksena oli valmistella vuonna 2002 tehtävää viisivuotistarkastelua.

Edistysaskelia on saavutettu myös työllisyysalan kannustintoimenpiteitä koskevan yhteisön päätöksen hyväksymisprosessissa. Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2001 yhteisen kannan, jossa otettiin huomioon Euroopan parlamentin lausunto. Toimintaohjelman hyväksymistä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa odotetaan piakkoin.

Työllisyysstrategiaa kehitetään talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisesti, mikä korostaa talous- ja sosiaalipolitiikan vastavuoroisuutta.

Tärkeimmät toimet

* Yhteinen työllisyysraportti 2001, työllisyyden suuntaviivat vuodeksi 2002 ja työllisyyspolitiikkaa koskevat suositukset [14]

[14] KOM(2001) 438, 12.9.2001

* Edistämistoimia työllisyyden alalla koskeva toimintaohjelma (yhteinen kanta kesäkuussa - parlamentin toinen käsittely) [15]

[15] KOM(2000) 459, 20.7.2000 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön edistämistoimista työllisyyden alalla Neuvoston yhteisen kannan hyväksyminen 25.6.2001; EYVL C 301, 26.10.2001, s. 14 Parlamentin toinen käsittely 23.10.2001.

Euroopan sosiaalirahasto

Kuten työllisyyden suuntaviivoissa todetaan, Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimia, jotka tukevat niiden työmarkkinoiden ja henkilöresurssien kehittämistä erityisesti Euroopan työllisyysstrategian ja työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien puitteissa. Vuonna 2000 hyväksyttyjen ohjelmien tarkastelu osoittaa, että yli puolet tuesta ohjelmakaudella 2000-2006 on osoitettu työllistettävyyttä koskeviin toimiin ja eritoten sellaisiin, joilla edistetään aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja torjutaan työttömyyttä. Merkittävä määrä on osoitettu työvoiman sopeutumiskyvyn edistämiseen ja elinikäisen oppimisen kehittämiseen. Euroopan sosiaalirahasto tukee myös pk-yrityksiin kohdennettuja toimia sekä yritysten perustamista ja työpaikkojen luomista palvelualalle. Kaikkiin rahoitettuihin toimiin sovellettavan valtavirtaistamisperiaatteen lisäksi suunnitteilla on erityistoimia, joilla pyritään parantamaan naisten pääsyä työmarkkinoille ja nostamaan naisten työvoimaosuutta.

Ohjelma on pantava täytäntöön joustavasti jäsenvaltioissa, ja siinä on otettava huomioon muuttuvat olosuhteet, joissa työllisyysstrategiaa toteutetaan. Yhdessä maassa on luotu järjestelmä, jolla valvotaan jatkuvasti kansallisten toimintasuunnitelmien ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien välistä johdonmukaisuutta. Muutkin jäsenvaltiot voisivat soveltaa tällaista lähestymistapaa uudessa rakennerahastoasetuksessa [16] säädettyjen valvontaprosessien yhteydessä.

[16] Asetus (EY) N:o 1260/1999, 36 artikla.

Tärkeimmät toimet

* Sopimus jäsenvaltioiden kanssa yhteisön tukikehyksestä ja muista Euroopan sosiaalirahaston ohjelma-asiakirjoista

* Equal-ohjelman 17:n toimintaohjelman hyväksyminen

Työllisyysstrategian paikallis- ja alueulottuvuus

Uuden ja parannetun hallintotavan puitteissa on kiinnitetty erityishuomiota työllisyyspolitiikan paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden kannustamiseen. Vaikka työllisyysstrategiasta päätetään yleisesti Euroopan tasolla, sen muoto ja menestyksekäs toteuttaminen riippuvat huomattavasti paikallistason toimijoista. Tämä edellyttää kaikkien käytössä olevien resurssien aktivointia ja alue- ja paikallisviranomaisten aktiivista tukea.

Paikallis- ja alueulottuvuuden esiin tuomisella halutaan varmistaa, että näillä tasoilla hankitut kokemukset ja asiantuntemus voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Tämän vuoksi komissio on ehdottanut hyvien toimintatapojen levittämistä jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä. Lisäksi se on ehdottanut, että jäsenvaltiot kehittäisivät kansallisten toimintasuunnitelmien kanssa yhteneväisiä paikallisia työllisyysstrategioita, joissa tulisivat esiin prioriteetit paikallistasolla.

Tärkeimmät toimet

* Tiedonanto: Paikallinen toiminta työllisyyden hyväksi - Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus [17]

[17] KOM(2000) 196, 7.4.2000 "Paikallinen toiminta työllisyyden hyväksi - Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus" Parlamentin päätöslauselma 30.11.2000; EYVL C 228, 13.8.2001, s. 128.

* Tiedonanto Euroopan työllisyysstrategian paikallisulottuvuuden vahvistamisesta [18]

[18] KOM(2001) 629, 7.11.2001 "Euroopan työllisyysstrategian paikallisulottuvuuden vahvistaminen".

* Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen 6 artiklan mukaiset innovatiiviset toimet: "Paikalliset työllisyysstrategiat ja innovaatiotoiminta" - Ehdotuspyyntö [19]

[19] EYVL C 306, 31.10.2001.

Tietoyhteiskunnan sosiaaliset ja työllisyysnäkökohdat

Nopea siirtyminen tietopohjaiseen talouteen on keskeisenä tekijänä Lissabonin strategiassa. Tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja työllisyysnäkökohtia on käsitelty vertailuanalyysiä koskevassa raportissa, jossa korostetaan tieto- ja viestintätekniikan nopeasti kasvavaa vaikutusta työpaikoilla, koulutuksessa ja työn organisoinnissa. Asiaan liittyen on esitetty toimintasuunnitelma "e-Learning - katse huomispäivän koulutukseen".

Tietotekniikkataitojen tunnustaminen kuuluu e-Europe-aloitteeseen, ja sitä on käsitelty tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja työllisyysnäkökohtia käsittelevässä korkean tason työryhmässä. Ryhmä piti eurooppalaista tietokoneajokorttia (ECDL) yhtenä mahdollisena tunnustamiskeinona ja kehotti kehittämään e-Learning-toimintasuunnitelmassa esitettyä tietotekniikkataitoja koskevaa tutkintoa edelleen.

Tärkeimmät toimet

* Tiedonanto: e-Europe 2002 - Vaikutukset ja painopisteet [20]

[20] KOM(2001) 140, 13.3.2001 "e-Europe 2002: Vaikutukset ja painopisteet - Tiedonanto Eurooppa-neuvoston Tukholman kokoukselle 23.-24. maaliskuuta 2001" Neuvoston päätöslauselma 8.10.2001; EYVL C 292, 18.10.2001, s. 6 Neuvoston päätöslauselma 6.12.2001.

* Tiedonannon "Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa" seurantaraportti [21]

[21] SEC(2001) 222, 7.2.2001 Komission tiedonannon "Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa" seurantaraportti "Benchmarking Report following-up the Strategies for jobs in the Information Society".

* Tiedonanto e-Learning-toimintasuunnitelmasta [22]

[22] KOM(2001) 172, 28.3.2001 "e-Learning-toimintasuunnitelma - Katse huomispäivän koulutukseen" Neuvoston päätöslauselma 13.7.2001; EYVL C 204, 20.7.2001, s. 3.

Liikkuvuus

Tietoon perustuva Eurooppa edellyttää uusia aloitteita, joilla helpotetaan etenkin opettajien, tutkijoiden, koulutusalan asiantuntijoiden ja koulutuksessa olevien henkilöiden liikkuvuutta. Näitä kohderyhmiä on käsitelty 10. heinäkuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa [23]. Komissio antoi myös tiedonannon [24] liikkuvuusstrategiasta eurooppalaisella tutkimusalueella. Helmikuun 2001 lopulla komissio antoi tiedonannon [25] kaikille avoimista uusista eurooppalaisista työmarkkinoista. Aloitteella pyritään poistamaan esteet liikkuvuuden tieltä ja nostamaan Euroopan työvoiman ammattitaitotasoa. Sen seurauksena perustettiin ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevä korkean tason työryhmä, jonka raportti osaltaan edistää vuoden 2002 alussa esitettävän liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä. Ammattitaidon kehittämiseen liittyen esitettiin myös työohjelma, [26] joka koskee yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien konkreettisia tavoitteita.

[23] KOM(1999)708 of 21/01/2000 "Opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuus Euroopan yhteisössä" Parlamentin ja neuvoston allekirjoitus 10.7.2001 EYVL L 215, 9.8.2001, s. 30.

[24] KOM(2001) 331, 20.6.2001 "Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia" Neuvoston päätöslauselma 10.12.2001.

[25] KOM(2001) 116, 28.2.2001 "Kaikille avoimet uudet eurooppalaiset työmarkkinat" Neuvoston päätöslauselma 13.7.2001 EYVL C 204, 20.7.2001, s. 1.

[26] KOM(2001) 501, 7.9.2001 Komission tiedonanto: "Alustava yksityiskohtainen työohjelma koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta.

Näitä työllisyysalan toimia olisi täydennettävä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvillä konkreettisilla edistysaskelilla. Neuvosto on edistynyt tässä asiassa hyväksymällä parametrit asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nykyaikaistamiseksi. Euroopan unionissa muuttavien työntekijöiden lisäeläkeoikeuksien turvaamiseksi perustettiin heinäkuussa 2001 lisäeläkkeitä käsittelevä komitea [27].

[27] C(2001) 1775, 2.7.2001 Komission päätös, tehty 9.7.2001, lisäeläkkeitä käsittelevän komitean perustamisesta EYVL L 196, 20.7.2001, s. 26.

Tärkeimmät toimet

* Ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevän korkean tason työryhmän perustaminen - joulukuussa 2001 julkaistulla ryhmän raportilla edistetään vuoden 2002 alussa esitettävän liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä [28]

[28] Ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevän korkean tason työryhmän perustaminen Tukholman Eurooppa-neuvoston ja komission tiedonannon seurauksena.

* Elinikäistä oppimista koskeva tiedonanto [29]

[29] KOM(2001) 678, 21.11.2001 "Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen".

* Parametrien hyväksyminen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nykyaikaistamiseksi [30]

[30] KOM(1998) 779, 21.12.1998 Ehdotus asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta Neuvoston päätelmät (työllisyys- ja sosiaalipolitiikka), 3.12.2001.

3.2 Muutosten ennakointi ja hallinta

Työntekijöiden osuuden lisääminen muutostenhallinnassa

Yksi vuoden 2001 tärkeistä saavutuksista on se, että neuvostossa päästiin lopulliseen sopimukseen eurooppayhtiön perustamista koskevasta asetuksesta ja työntekijöiden osallistumista koskevasta direktiivistä. Tämä on olennaisen tärkeää yrityksille: ne pystyvät hyödyntämään paremmin sisämarkkinoiden etuja, kun yrityksen organisaatioon ja hallintaan liittyvät seikat kehittyvät. Tässä mielessä on ylitetty merkittävä este, joka koskee Euroopan unionissa toimiviin yrityksiin sovellettavia erilaisia sääntöjä ja menettelyjä. On sovittu, että annetaan erityissääntöjä henkilöedustuksesta näissä uudenlaisissa yrityksissä.

Lisäksi neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät direktiivin työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä, ja vuosina 1977 ja 1988 annetut yrityksen luovutusta koskevat direktiivit kodifioitiin vuonna 2001. [31]

[31] KOM(2000) 259 "Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen" Parlamentin lausunto ensimmäisessä käsittelyssä 15.10.2000; neuvoston hyväksyntä, direktiivi 2001/23/EY, 12.3.2001 EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16.

Tärkeimmät toimet

* Eurooppayhtiön säännöt ja direktiivi henkilöedustuksesta (hyväksytty) [32]

[32] KOM(1989) 268, 24.8.1989 Neuvoston asetus eurooppayhtiön (SE) säännöistä (268-1) Neuvoston direktiivi eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (268-2) Parlamentin lausunto ainoassa käsittelyssä 4.9.2001; neuvoston virallinen hyväksyntä 8.10.2001 EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1 (asetus) ja s. 22 (direktiivi).

* Direktiivi työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan (hyväksytty) [33]

[33] KOM(1998) 612, 11.11.1998 Ehdotus neuvoston direktiiviksi työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä Neuvoston yhteinen kanta 23.7.2001; parlamentin lausunto toisessa käsittelyssä 23.10.2001 Sopimus 3.12.2001; virallinen hyväksyminen tammikuussa 2002.

* Tuki Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisille 35:lle innovatiiviselle toimelle, jotka koskevat mukautumista uuteen talouteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yhteydessä [34]

[34] Luettelo aloitteista löytyy seuraavasta Internet-osoitteesta:

Työterveys ja työturvallisuus

Työterveys ja -turvallisuus on keskeinen osa työn laatua, ja sitä koskevien yhtenäisten vähimmäisstandardien noudattamisella edistetään tasa-arvoisen toimintaympäristön luomista yrityksille eri puolilla EU:ta. Standardeilla taataan työntekijöiden turvallisuus mutta myös autetaan yrityksiä vähentämään työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuvia kustannuksia ennaltaehkäisyn avulla.

Korkeatasoisen työntekijöiden suojan takaavien ja yhtäläisen toimintaympäristön luovien vähimmäisstandardien vahvistaminen edellyttää monenlaisia lainsäädäntötoimia.

Lainsäädännössä on keskitytty neljään aiheeseen, jotka ovat rakennustelineet, asbesti, tärinä ja melu. Työmarkkinaosapuolia on lisäksi kuultu itsenäisten ammatinharjoittajien työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvistä seikoista.

Työtapaturmien vähentämisessä on edistytty viime vuosina, ja vakavien tapaturmien kokonaislukumäärä on pudonnut 1990-luvun puolivälistä, vaikkakaan ei kaikkialla Euroopan unionissa. Työtapaturmien kokonaismäärän laskeminen lähes 10 prosenttia vuosina 1994-1998 osoittaa ehkäisytoimien ja työterveys- ja työturvallisuusnormien hyödyllisyyden.

Työtapaturmien suuri määrä haittaa kuitenkin edelleen suuresti Euroopan kilpailukykyä: vuosina 1998 ja 1999 menetettiin kumpanakin lähes 148 miljoonaa työpäivää tapaturmien vuoksi. Vuonna 1998 vakavien työtapaturmien esiintyvyys oli 4 089 tapausta 100 000:aa työntekijää kohti, mikä merkitsee edelleenkin noin 4,7:ää miljoonaa tapaturmaa yhteensä. Samana vuonna oli kuolemaan johtaneita työtapaturmia 5 476. [35] Luku osoittaa, että nykyiset työterveys- ja työturvallisuuskäytännöt eivät ole riittäviä, ja siitä käyvät ilmi sosiaalipolitiikan puutteesta aiheutuvat vaikutukset yrityksiin ja työntekijöihin.

[35] Työtapaturmat EU:ssa 1998-1999. Lähde: Eurostat: Statistics in Focus. Population and social conditions (16-2001).

Asiaan vaikuttaa eri toimintasektoreiden ja ammattiryhmien osuus taloudessa. Keskimääräistä enemmän työtapaturmia tapahtuu esimerkiksi kalastusalalla (2,4), maatalousalalla (1,3) sekä rakennus- ja kuljetusalalla (1,1), ja niiden uhreiksi joutuvat erityisesti - juuri näillä aloilla yleisimmin työskentelevät - miehet, joilla on vain perusasteen koulutus. [36]

[36] Lähde: ks. alaviite 35.

Lisäksi nopeasti muuttuva työelämä, jossa yhdistyvät uudenlaiset työn organisointimuodot ja työn kovempi tahti ja vauhti, luo uusia ongelmia ja vaatii uusia ratkaisuja. Esiin tulee uudenlaisia riskejä, jotka aiheuttavat uusia terveysongelmia, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä nk. psykososiaalisia sairauksia kuten stressiä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Näiden osuus on 26 prosenttia tapauksista, joiden vuoksi työstä ollaan pois yli kaksi viikkoa. [37]

[37] Työperäiset terveysongelmat EU:ssa 1998-1999. Lähde: Eurostat: Statistics in Focus. Population and social conditions (17-2001).

Talous- ja sosiaalikomitea antoi valmistelevan lausunnon vuoden 2002 alussa esitettävän uuden työterveys- ja työturvallisuusstrategian valmistelua varten. Sen ovat laatineet yhdessä työnantajien, työntekijöiden ja muiden eturyhmien edustajat, ja siinä luodaan tärkeä perusta uudelle strategialle tuomalla esiin, miten Euroopan unioni voi vastata vanhoihin ja uusiin riskeihin työpaikalla. Siinä myös tarkastellaan, miten yhteisön tasolla käytettävissä olevia eri välineitä voidaan yhdistellä standardien ja käytäntöjen parantamiseksi kaikkialla Euroopan unionissa.

Tärkeimmät toimet

* Rakennustelineitä koskeva direktiivi (hyväksytty kesäkuussa 2001) [38]

[38] KOM(1998) 678, 27.11.1998 "Työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavat turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset" Parlamentin ja neuvoston allekirjoitus 27.6.2001 EYVL L 195, 19.7.2001, s. 46.

* Itsenäisten ammatinharjoittajien työterveys ja työturvallisuus - työmarkkinaosapuolten kuulemisen toinen vaihe (kesäkuu 2001) [39]

[39] C(2001) 1535, 7.6.2001 "Itsenäisten ammatinharjoittajien terveyden ja turvallisuuden suojaaminen työssä"; hyväksytty toimitettavaksi yhteisön tason työmarkkinaosapuolille lausuntoa varten.

* Tärinää koskeva direktiivi (yhteinen kanta kesäkuussa 2001 / parlamentin toinen käsittely lokakuussa) [40]

[40] KOM(1992) 560, 23.12.1992 "Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille" Neuvoston yhteinen kanta 25.6.2001 EYVL C 301, 26.10.2001, s. 1 Parlamentin lausunto toisessa käsittelyssä 23.10.2001.

* Melua koskeva direktiivi (yhteinen kanta lokakuussa 2001) [41]

[41] KOM(1992) 560 "Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille" Neuvoston yhteinen kanta 29.10.2001.

* Asbestia koskeva direktiivi (komission ehdotus - heinäkuu 2001) [42]

[42] KOM(2001) 417, 20.7.2001 "Työntekijöiden suojeleminen vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä".

* Talous- ja sosiaalikomitean oma-aloitteinen lausunto työterveydestä ja työturvallisuudesta [43]

[43] CES(2001) 937, 11.7.2001 Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Euroopan komission pyyntö laatia valmisteleva lausunto aiheesta "Komission tiedonanto yhteisön työsuojelustrategiasta".

Työympäristö ja työsuhteet

Vuonna 2001 perustettiin Euroopan muutoksenseurantakeskus. Sen tehtävänä on kerätä ja jakaa tietoa taloudellisista ja sosiaalisista muutoksista, jotka ovat tulosta teknologiassa, työn organisoinnissa, tuotanto- ja yritysmalleissa sekä työskentelytavoissa tapahtuneista muutoksista.

Samoin perustettiin työmarkkinasuhteita käsittelevä korkean tason työryhmä, joka keskittyy työmarkkinasuhteiden suurimpiin haasteisiin muuttuvassa ympäristössä ja kiinnittää erityishuomiota tulevaan laajentumiseen. Ryhmä toimittaa Barcelonassa kokoontuvalle kevään Eurooppa-neuvostolle raportin, jossa luonnostellaan joukko ehdotuksia, joiden tarkoituksena on auttaa poliittisia päättäjiä ja erityisesti työmarkkinaosapuolia kehittämään tehokkaasti muutoksenhallintaprosessia. Työmarkkinaosapuolet ovat käsitelleet kuulemisen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa työmarkkinasuhteiden nykyaikaistamista ja parantamista ja käynnistäneet etätyötä koskevat neuvottelut saadakseen aikaan sopimukseen, joka pantaisiin täytäntöön niiden kansallisten jäsenjärjestöjen kautta EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Etätyötä koskevista suuntaviivoista on jo sovittu televiestintäalalla (helmikuussa 2001) ja kaupan alalla (huhtikuussa 2001).

Tilapäistyövoimaa välittävien yritysten toimintaa koskevat neuvottelut eivät johtaneet työmarkkinaosapuolten sopimukseen. Komissio esittää vuoden 2002 alussa ehdotuksen neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiiviksi, jossa otetaan huomioon työmarkkinaosapuolten keskusteluissa saavutetut tulokset ja varsinkin ne kohdat, joista päästiin yksimielisyyteen. Huomioon otetaan myös lokakuussa 2001 toimialakohtaisten työmarkkinaosapuolten antama yhteinen julistus tilapäistyövoimaa välittävien yritysten toiminnasta.

Komissio käynnisti elokuussa 2001 työntekijöiden tietosuojaa käsittelevän työmarkkinaosapuolten kuulemisen ensimmäisen vaiheen.

Lisäksi työmarkkinaosapuolia on kehotettu osallistumaan Euroopan työllisyysstrategian ja erityisesti sen sopeutumiskykyä koskevan pilarin täytäntöönpanoon.

Tässä keskeisellä sijalla on ammatillinen koulutus. Toimialojen välisellä tasolla toimivat työmarkkinaosapuolet ovat valmistelemassa Barcelonassa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle yhteistä raporttia, jossa keskitytään avaintoimiin kuten taitotarpeiden kartoittamiseen ja ennakointiin, ammattipätevyyden tunnustamiseen ja validointiin, tiedottamiseen, tukemiseen ja ohjauksen antamiseen sekä resurssien aktivointiin. Tarkoituksena on käynnistää myöhemmin neuvottelut näistä aiheista.

Myös toimialakohtaiset työmarkkinaosapuolet käsittelevät ammatillista koulutusta, etenkin konkreettisten yhteishankkeiden kautta.

Lainsäädännön saralla edistyi komission direktiiviehdotus, jolla muutetaan työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua neuvoston direktiiviä 80/987/ETY. Euroopan parlamentin lausunto hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä 29. marraskuuta 2001, ja neuvosto pääsi poliittiseen sopimukseen yhteisestä kannasta 3. joulukuuta 2001. Valmistellakseen työntekijöiden rahoitusosakkuusjärjestelmiä koskevaa tiedonantoa ja toimintasuunnitelmaa ja helpottaakseen laajaa kuulemista aiheesta komissio julkaisi asiaa koskevan valmisteluasiakirjan [44] heinäkuussa.

[44] SEC(2001) 1308, 26.7.2001 "Financial participation of employees in the European Union".

Komissio antoi myös tiedonannon julkisiin hankintoihin liittyvistä sosiaalisista näkökohdista.

Tärkeimmät toimet

* Euroopan muutoksenseurantakeskuksen perustaminen

* Työmarkkinaosapuolten osallistuminen työllisyysstrategian täytäntöönpanoon

* Työmarkkinasuhteiden mukauttaminen ja nykyaikaistaminen työllisyysstrategian yhteydessä alkoi lokakuussa 2001 - työmarkkinaosapuolten kuulemisen toinen vaihe johti neuvotteluihin etätyöstä

* Maksukyvyttömyys - yhteinen kanta joulukuussa 2001 [45]

[45] KOM(2000) 832, 15.1.2001 "Työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen" Parlamentin lausunto ensimmäisessä käsittelyssä 29.11.2001; parlamentin ja neuvoston sopimus yhteisestä kannasta 3.12.2001.

* Tiedonanto julkisiin hankintoihin liittyvistä sosiaalisista näkökohdista [46]

[46] KOM(2001) 566, 15.10.2001 Tiedonanto julkisiin hankintoihin sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstä ja mahdollisuuksista ottaa sosiaaliset näkökohdat huomioon julkisissa hankinnoissa.

Yrityksen sosiaalinen vastuu

Vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä on saanut aikaan Euroopan laajuista keskustelua ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Vaikka se perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, yritykset ovat olleet erittäin kiinnostuneita sosiaalisen vastuunsa edistämisestä ja vahvistamisesta - työntekijöidensä ja sijaintiympäristönsä hyväksi. Sosiaalinen vastuu on olennainen osa kestävän kehityksen toteuttamista ja taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien edellytysten parempaa yhteen niveltämistä etenkin kuluttajien esittämien vaatimusten valossa.

Tärkein toimi

* Vihreä kirja yritysten sosiaalisesta vastuusta [47]

[47] KOM(2001) 366, 18.7.2001 Vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä Neuvoston päätöslauselma 3.12.2001.

3.3 Yhteiskunnallisen integraation edistäminen

Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että "liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä". Siinä kehotettiin toteuttamaan toimia, jotka vuoteen 2010 mennessä merkittävästi vaikuttavat köyhyyden poistamiseen. Vaikkakaan Lissabonissa ei onnistuttu asettamaan yhteisiä tavoitteita, siellä esitettiin ensimmäiset toimet, joiden perusteella olisi pyrittävä tiivistämään EU:n yhteistyötä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Päätelmissä myös todettiin, että avoin koordinointimenetelmä olisi sopiva perusta tällaiselle poliittiselle yhteistyölle.

Sosiaalista osallisuutta koskeva strategia - avoin koordinointimenetelmä

Tätä poliittisesti merkittävää läpimurtoa kehitettiin edelleen sosiaalisessa toimintaohjelmassa ja etenkin siihen sisältyvässä sitoumuksessa esittää kesäkuuhun 2001 mennessä kansalliset toimintasuunnitelmat seuraavia kahta vuotta varten. Näissä suunnitelmissa olisi noudatettava Nizzan Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn strategian tavoitteita, [48] joissa otetaan huomioon köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen monimutkainen ja moniulotteinen luonne ja hyödynnetään monenlaista politiikkaa. Esiin on otettu neljä tärkeintä tavoitetta:

[48] Neuvoston poliittinen sopimus 17. lokakuuta 2000.

* helpotetaan pääsyä työmarkkinoille ja parannetaan kaikkien mahdollisuuksia käyttää resursseja, oikeuksia, hyödykkeitä ja palveluita

* ehkäistään syrjäytymisriskiä

* autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia

* aktivoidaan toimintaan kaikki asiaankuuluvat tahot.

Sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevassa yhteisessä raportissa esitetään perusteellinen analyysi kunkin jäsenvaltion tilanteesta, arvioidaan suurimmat tulevaisuuden haasteet ja kartoitetaan hyvät ja innovatiiviset toimintatavat, joista on yhteistä etua. Raportti perustuu köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin, jotka jäsenvaltiot toimittivat kesäkuussa 2001, ja neljään yhteiseen tavoitteeseen, ja se on ensimmäinen komission ja neuvoston poliittinen asiakirja, jolla pyritään torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä yhteisön tasolla, ja näin ollen merkkipaalu Euroopan sosiaalisen mallin vahvistamisessa. Se myös antaa osoituksen avoimen koordinointimenetelmän toteutettavuudesta sosiaalialalla ja - strategian toteuttamiselle ratkaisevan tärkeän - vertaisryhmäarviointijärjestelmän mahdollisuuksista.

Merkittävää edistystä on saavutettu myös sosiaalista osallisuutta koskevien yhteisesti määriteltyjen ja sovittujen indikaattoreiden kehittämisessä ja parantamisessa. Lisäksi viisivuotisella toimintaohjelmalla (2002-2006) edistetään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä ja mittaamista, tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihtoa sekä asiaan liittyvien organisaatioiden verkottumista erilaisilla toimilla, joihin on varattu 75 miljoonaa euroa. Tällaisilla toimilla helpotetaan myös strategian toteutuksen kannalta tärkeiden kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien aktiivista osallistumista. Toimintaohjelma tarjoaa politiikkakeskeisen aloitteen, jolla täydennetään sosiaalista syrjäytymistä ja yhteiskuntaan integroitumista koskevaa tutkimusta, jota puolestaan tuetaan EY:n sosioekonomisesta tutkimusohjelmasta.

Tärkeimmät toimet

* Avoimen koordinointimenetelmän menestyksekäs käyttöönotto sosiaalisen osallisuuden edistämisen alalla

* Sopimus Nizzan Eurooppa-neuvostossa päätetyistä yhteisistä tavoitteista

* Yhteisesti sovittujen ja määriteltyjen indikaattoreiden kehittäminen sosiaalisen suojelun komitean johdolla

* Kaikkien jäsenvaltioiden kaksivuotisten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien toimintaohjelmien laatiminen ja esittäminen

* Komission ja jäsenvaltioiden yhteinen raportti sosiaalisen osallisuuden edistämisestä (kartoitetaan hyviä ja innovatiivisia toimintatapoja, joista on yhteistä etua) [49]

[49] KOM(2001) 565, 10.10.2001 "Luonnos: yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta" Neuvoston hyväksyntä 3.12.2001.

* Neuvoston ja parlamentin päätös viisivuotisesta yhteisön toimintaohjelmasta sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi [50]

[50] KOM(2000) 368, 16.6.2000 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi Parlamentin hyväksyntä kolmannessa käsittelyssä 15.11.2001; neuvoston hyväksyntä kolmannessa käsittelyssä 21.11.2001.

Nämä ovat tärkeitä lähtökohtia, mutta toimia on tehostettava ja poliittisia lisätoimia tarvitaan tulevina vuosina, jos köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa halutaan saavuttaa tuloksia.

Tietoteknisen osaamisen erot

Sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunta edellyttää toimia, joilla taataan uuden teknologian käyttömahdollisuudet. Tietoteknisen osaamisen erot luovat uusia esteitä, jotka vaikeuttavat osallistumista työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan. Toisaalta tietotekniikka tarjoaa mahdollisuuksia joidenkin olemassa olevien esteiden poistamiseen. Sekä Euroopan työllisyysstrategian että sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa tehtävän työn lisäksi neuvosto antoi päätöslauselman osallisuudesta tietoyhteiskuntaan. Näin se vauhditti poliittisia pyrkimyksiä ja käsitteli haasteita, jotka tuotiin esiin komission asiakirjassa tietoyhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.

Tärkeimmät toimet

* Tiedonanto "e-Europe 2002: Vaikutukset ja painopisteet" [51]

[51] KOM(2001) 140, 13.3.2001 "e-Europe 2002: Vaikutukset ja painopisteet - tiedonanto Eurooppa-neuvoston Tukholman kokoukselle 23.-24. maaliskuuta 2001" Neuvoston päätöslauselma 8.10.2001; EYVL C 292, 18.10.2001, s. 6 Neuvoston päätöslauselma 6.12.2001.

* "Osallisuus tietoyhteiskuntaan - tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi Euroopassa" [52]

[52] SEC(2001) 1428, 28.9.2001 Komission valmisteluasiakirja: "e-Inclusion - The Information Society's potential for social inclusion in Europe".

* Neuvoston päätöslauselma, annettu 8. lokakuuta 2001, "Osallisuus tietoyhteiskuntaan - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyväksikäyttö yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta" [53]

[53] Neuvoston päätöslauselma, 8.10.2001 "Osallisuus tietoyhteiskuntaan - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyväksikäyttö yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta" EYVL C 292, 18.10.2001, s. 6.

Kaikenlaisen syrjinnän torjuminen

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus edellyttää perusoikeuksien kunnioittamista ja syrjinnän torjumista, jotka ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan sekä ihmisarvon kunnioittamisen perustekijät. Tätä ja varsinkin oikeudellisesti sitovien yhteisten standardien asettamista korostettiin voimakkaasti sosiaalisessa toimintaohjelmassa.

Tämä tulee selvästi esiin kahdessa EY:n perustamissopimuksen - syrjinnän torjuntaa koskevaan - 13 artiklaan perustuvassa direktiivissä, jotka on pantava täytäntöön vuoteen 2003 mennessä. Tiedon lisäämistä ja syrjinnän vastaisten konkreettisten toimien toteuttamista tuetaan neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksymästä toimintaohjelmasta lähes 100 miljoonalla eurolla kuuden vuoden aikana. Ohjelman kautta myös edistetään kansalaisyhteiskunnan edustajien aktiivista osallistumista toimintaan.

Tärkeimmät toimet

* Direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhtäläisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta [54]

[54] KOM(1999) 566, 24.11.1999 Ehdotus neuvoston direktiiviksi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhtäläisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta Parlamentin lausunto 18.5.2000; neuvoston virallinen hyväksyntä 29.6.2000 EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

* Direktiivi yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista [55]

[55] KOM(1999) 565, 25.11.1999 Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista Parlamentin lausunto 5.10.2000; neuvoston virallinen hyväksyntä 27.11.2000 EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

* Päätös syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustamisesta [56]

[56] KOM(1999) 567, 25.11.1999 Ehdotus neuvoston päätökseksi syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustamisesta vuosiksi 2001-2006 Parlamentin lausunto 5.10.2000; EYVL C 178, 22.6.2001, s. 253 Neuvoston virallinen hyväksyntä 27.11.2000; EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.

Kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava integraatiopolitiikka

Euroopan työllisyysstrategiassa korostettavien yhtäläisten työnsaantimahdollisuuksien sekä sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevan strategian lisäksi saavutettiin merkittävä läpimurto, kun sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen ulotettiin koskemaan kolmansien maiden kansalaisia; tätä esitettiin neuvoston päätelmissä, jotka koskivat oikeusperustaa asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalan laajentamiseksi näihin henkilöihin. Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa antamaan tarvittavat säännökset mahdollisimman pian. [57]

[57] Ks. Laekenin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien kohta 29.

Komissio teki ehdotuksen myös direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä palkkatyötä tai itsenäistä ammatinharjoittamista varten.

Tärkeimmät toimet

* Sopimus oikeusperustasta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalan ulottamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia [58]

[58] KOM(1998) 779, 21.12.1998 Ehdotus neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta; asetuksen (ETY) N:o 1408/71 soveltamisalan laajentaminen koskemaan kolmansien maiden kansalaisia; neuvoston päätelmät oikeusperustasta Neuvoston päätelmät (työllisyys- ja sosiaalipolitiikka), 3.12.2001.

* Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä palkkatyötä tai itsenäistä ammatinharjoittamista varten [59]

[59] KOM(2001) 386, 11.7.2001 Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä palkkatyötä tai itsenäistä ammatinharjoittamista varten.

Vammaisten integraatio

Vuosi 2003 on nimetty Euroopan vammaisten teemavuodeksi. Vuoden aikana on tarkoitus lisätä vammaisuutta koskevaa tietoa, edistää vammaisten integraatiota talouselämään ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua täysimittaisesti yhteiskunnan toimintaan. Kiinnittämällä huomiota vammaisuuteen ja vaihtamalla kokemuksia ja hyviä toimintatapoja pitäisi voida edistää poliittisia toimenpiteitä Euroopan työllisyysstrategian ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa.

Tärkein toimi

* Päätös Euroopan vammaisten teemavuodesta [60]

[60] KOM(2001) 271, 29.5.2001 Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003 Parlamentin lausunto 15.11.2001; neuvoston virallinen hyväksyntä 3.12.2001.

Toimiva yhteistyökumppanuus

Köyhyyden, syrjäytymisen ja syrjinnän torjunta ovat sellaisia politiikan aloja, joilla toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen olisi osallistuttava laaja joukko toimijoita. Näillä aloilla olisi sovellettava täysimittaisesti parempaa hallintotapaa, johon liittyy eri tasoilla toimivien erilaisten toimijoiden aktiivinen osallistuminen ja jaettu vastuu. Tämä edellyttää avoimuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja vastuullisuutta. Se myös osoittaa sitoutumista erilaisten kulttuurien ja perinteiden kunnioittamiseen.

Kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistuminen perustuu laajoihin määritelmiin ja pitää sisällään monenlaisia toimijoita, esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, alue- ja paikallisviranomaisia ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjä.

3.4 Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen

Lissabonin Eurooppa-neuvosto otti poliittisesti merkittävän askelen myös sosiaalisen suojelun nykyaikaistamisen alalla esittämällä, että yhteisiin haasteisiin voidaan vastata paremmin yhteisillä toimilla. Nizzan poliittisissa suuntaviivoissa korostetaan, että sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisessa on otettava huomioon yhteisvastuullisuuden vaatimukset etenkin eläkkeiden ja terveydenhuollon osalta ja samalla on edistettävä aktiivista hyvinvointivaltiota, jossa työmarkkinoille osallistumista kannustetaan.

Yhteistyö eläkkeiden turvaamiseksi

Eläkejärjestelmien nykyaikaistaminen on kiireellistä väestön ikääntymisen ja vanhushuoltosuhteeseen siitä aiheutuvien vaikutusten vuoksi. Ilman toimenpiteitä, jotka on suunnattu etenkin työvoimaosuuden kohottamiseen, julkisen rahoituksen vakauttamiseen ja sosiaalisen suojelun järjestelmien mukauttamiseen, eläkkeiden rahoitusta ei ehkä pystytä turvaamaan eivätkä eläkejärjestelmien yhteiskunnalliset tavoitteet näin ollen täyty.

Eläkejärjestelmien uudistukset ovat jäsenvaltioiden vastuulla, mutta yhteisön tasoinen yhteistyö on voimistunut - eritoten sosiaalisen suojelun komitean kautta -, ja se on hyötynyt talouspoliittisen komitean työstä ja sen tekemästä ikääntymisen budjettivaikutuksia koskevasta analyysistä. Göteborgin Eurooppa-neuvostossa korostettiin avoimen koordinointimenetelmän tarjoamia mahdollisuuksia, ja Laekenin Eurooppa-neuvostossa sovittiin tavoitteista, joiden saavuttamista kansallisissa raporteissa on käsiteltävä.

Kestäviä eläkejärjestelmiä koskevissa yhteisissä tavoitteissa korostetaan tarvetta säilyttää riittävä eläketurva ja yhteisvastuullisuus eläkejärjestelmissä, taata rahoituksen kestävyys korkealla työllisyystasolla, julkisen talouden järkevällä hoidolla ja asianmukaisilla eläkeuudistuksilla sekä nykyaikaistaa eläkejärjestelmiä, jotta ne vastaisivat yhteiskunnan ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin.

Tärkeimmät toimet

* Tiedonanto sosiaalisen suojelun kehityksestä pitkällä aikavälillä [61]

[61] KOM(2000) 622, 11.10.2000 "Sosiaalisen suojelun kehitys pitkällä aikavälillä: Turvatut ja kestävät eläkkeet" Parlamentin päätöslauselma 17.5.2001.

* Tiedonanto turvattuja ja kestäviä eläkkeitä koskevien kansallisten strategioiden tukemisesta [62]

[62] KOM(2001) 362, 3.7.2001 "Turvattuja ja kestäviä eläkkeitä koskevien kansallisten strategioiden tukeminen kokonaisvaltaisella lähestymistavalla".

* Sosiaalisen suojelun komitean ja talouspoliittisen komitean toiminta: tutkimus väestön ikääntymisen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista (myös yhteinen raportti) ja yhteistyön edistäminen eläkkeiden turvaamiseksi

* Laekenin Eurooppa-neuvostossa vahvistetun eläkkeitä koskevan avoimen koordinointimenetelmän tavoitteet

Terveys

Sosiaalisessa toimintaohjelmassa asetettiin terveydenhuoltoa koskevien konkreettisten toimien aikarajaksi vuosi 2003. [63] Komissio on valmistellut maaperää näille toimille esittämällä tiedonannon terveyden- ja vanhustenhuollon tulevaisuudesta väestön ikääntymisen yhteydessä. [64]

[63] KOM(2000) 285, 16.5.2000 Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan yhteisön terveysstrategiasta (285-1) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2001-2006) hyväksymisestä (285-2).

[64] KOM(2001) 723, 5.12.2001 "Terveyden- ja vanhustenhuollon saatavuus, laatu ja taloudellinen kestävyys tulevaisuudessa".

Siinä käsitellään perustamissopimukseen ja muuhun yhteisön lainsäädäntöön sisältyvää yhteistyöperustaa ja tuodaan esiin, että kansallisilla järjestelmillä on yhteiset haasteet eli ikääntyminen, tekniset innovaatiot sekä kohonneen elintason ja paremman tiedotuksen synnyttämät kansalaisten uudet vaatimukset. Siinä esitetään kolme pitkän aikavälin tavoitetta, jotka olisi saavutettava samaan aikaan:

* taataan kaikille terveydenhuollon saanti

* parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien laatua

* säilytetään huoltojärjestelmien rahoituksen vakaus.

Tällä tiedonannolla tuetaan sosiaalisen suojelun komitean ja talouspoliittisen komitean yhteisen arviointiraportin laatimista terveyden- ja vanhustenhuollon suuntaviivoista; komiteat toimittavat raportin Barcelonassa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

Alalla tehtävää työtä olisi tarkasteltava yhteisön terveysstrategian yhteydessä.

3.5 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Tasa-arvonäkökohtien valtavirtaistaminen eli mainstreaming

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen EU:ssa nojautuu kahteen pilariin: valtavirtaistamiseen ja erityistoimiin. Valtavirtaistaminen tarkoittaa huomion kiinnittämistä tasa-arvonäkökohtiin - ja tarvittaessa politiikan muuttamista - kaikilla politiikan aloilla. Tasa-arvon edistäminen ei perustu pelkästään oikeuksiin, vaan se on merkittävä tekijä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen vahvistamisessa. Tämän vuoksi se on niin voimakkaasti esillä työllisyysstrategiassa ja sitä käsitellään sosiaalista osallisuutta koskevassa strategiassa. Yleisenä tavoitteena on edistää naisten täysimittaista osallistumista talous- ja tiede-elämään sekä yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan.

Kattava arviointi tasa-arvon saavuttamisesta tehdään vuosittaisessa raportissa. Se tarjosi puitteet kaikkien aikojen ensimmäiselle työohjelmalle, joka koskee tasa-arvon puitestrategian toteuttamista kussakin komission yksikössä. [65] Tiedonanto sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamisesta EY:n kehitysyhteistyössä osoitti, miten valtavirtaistaminen toimii muilla politiikan aloilla. [66]

[65] SEC(2001) 382, 2.3.2001 "Work programme for 2001 of each Commission service for the implementation of the Framework Strategy on Gender Equality" Parlamentin päätöslauselma 3.7.2001.

[66] KOM(2001) 295, 21.6.2001 "Toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseksi EY:n kehitysyhteistyössä" Neuvoston päätelmät 8.11.2001.

Syrjinnän vastaiset sitovat toimet

Euroopan parlamentti ja neuvosto käyvät neuvotteluita direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta. Kyseinen direktiivi koskee miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamista mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa. Neuvosto hyväksyi heinäkuussa 2001 yhteisen kannan ja Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa toisessa käsittelyssä lokakuussa. Tämän jälkeen toimielimet käynnistävät sovittelumenettelyn, jonka tavoitteena on saada aikaan päätös vuoden 2002 alkupuoliskolla.

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisäämisessä ja hyvien toimintatapojen vaihdossa keskeisellä sijalla on toimintaohjelma, joka on osa tasa-arvon puitestrategiaa. Vuonna 2001 keskityttiin sukupuolten välisiin palkkaeroihin, niiden vähentämiseen ja poistamiseen kokonaan. [67]

[67] KOM(2001) 119, 2.3.2001 "Sukupuolten tasa-arvoa koskeva yhteisön puitestrategia - Työohjelma vuodeksi 2001" Parlamentin päätöslauselma 3.7.2001.

On käynnistetty toteutettavuustutkimus, jossa analysoidaan Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisedellytyksiä.

Samapalkkaisuus

Samapalkkaisuus (sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä) on yksi perustamissopimuksen perusperiaatteista. Se on myös edelleen yksi näkyvimmistä aloista, joilla sukupuolinen syrjintä tulee esiin nyky-Euroopassa, ja se valittiin vuoden 2001 tasa-arvo-ohjelman ensisijaiseksi aiheeksi. Eurooppa-neuvosto otti maaliskuussa 2001 esiin sukupuolten palkkaerot ja osoitti, että on tarpeen laatia indikaattoreita edistyksen mittaamiseksi. Työn laadun arvioinnin ja työllisyysprosessista saadun asiantuntemuksen perusteella lisättiin sukupuolten mukauttamaton palkkaero rakenneindikaattoriksi, jolla mitataan edistymistä Lissabonin strategiassa. Tätä tuki Euroopan parlamentin syyskuussa 2001 hyväksymä valiokunta-aloitteinen mietintö "Sama palkka samanarvoisesta työstä" sekä yhdeksän palkkaeroindikaattorin hyväksyminen neuvostossa jatkona Beijingin toimintasuunnitelmalle.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Tähän politiikan alaan on kiinnitetty laajaa huomiota Euroopan työllisyysstrategiassa ja etenkin sen yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevassa pilarissa. Yhteensovittamista on helpotettu esimerkiksi vanhempainlomaa koskevalla lainsäädännöllä, josta komissio on laatimassa raporttia.

Tärkeimmät toimet

* sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen kaikilla politiikan aloilla

* vuosiraportti naisten ja miesten yhtäläisistä mahdollisuuksista Euroopan unionissa 2000 [68]

[68] KOM(2001) 179, 2.4.2001 "Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet Euroopan unionissa - kertomus vuodelta 2000".

* palkkaerot: parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö [69], tasa-arvoa koskeva toimintaohjelma, Lissabonin strategiaan liittyvät rakenneindikaattorit

[69] Parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö A5-0275/2001, 11.7.2001 "Sama palkka samanarvoisesta työstä".

* työllisyysstrategian tasa-arvopilarin vahvistaminen

* Euroopan parlamentin ja neuvoston edistyminen miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamista mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa koskevan direktiivin muuttamisessa

3.6 Sosiaalipoliittisten näkökohtien vahvistaminen laajentumisen ja EU:n ulkosuhteiden yhteydessä

Laajentuminen

Sosiaalisessa toimintaohjelmassa esitettiin joukko toimenpiteitä, joista pitäisi olla apua valmistauduttaessa unionin laajentumiseen ja jotka edellyttävät talous- ja sosiaalisektorin tasapuolista kehittämistä. Työllisyys- ja sosiaalialaa koskevan yhteisön lainsäädännön noudattamisen valvonta on yksi tärkeä tekijä valmistauduttaessa laajentumiseen. Liittymistä edeltävässä strategiassa yhtä tärkeänä tekijänä on auttaa ehdokasmaita valmistautumaan niin, että ne voivat varmasti osallistua täysimittaisesti poliittisiin prosesseihin heti, kun ne ovat EU:n jäseniä. Tämä ei koske pelkästään osallistumista työllisyysprosessiin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisprosessiin vaan myös sitä, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt voivat osallistua täysimittaisesti politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Tämä toteutetaan pääosin kahdenvälisillä sopimuksilla, yhteisillä tapahtumilla ja yhteisten asiakirjojen laatimisella.

Työllisyysstrategian tavoittelu tulee esiin komission ja kunkin ehdokasmaan tekemässä yhteisessä arvioinnissa työllisyyspolitiikan ensisijaisista tavoitteista. Vuoden 2001 loppuun mennessä yhteinen arviointiasiakirja oli tehty Tsekin, Slovenian, Puolan, Viron, Maltan, Unkarin, Slovakian ja Kyproksen kanssa. Komissio on myös valmistelemassa ehdotuksia ehdokasmaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sosiaalisen osallisuuden alalla. Helpottaakseen ehdokasmaiden työmarkkinaosapuolten valmistautumista liittymiseen ja vahvistaakseen niiden rakenteita komissio on tukenut asianmukaisia työmarkkinaosapuolten aloitteita.

Ehdokasmaiden osallistumista Euroopan sosiaalirahastoon ollaan valmistelemassa eri toimenpitein. Komissio esitti tiedonannon laajentumisen vaikutuksesta ehdokasmaita reunustaville alueille.

Tärkeimmät toimet

* Yhteisön lainsäädännön noudattamisen valvonta

* Yhteiset arviointiasiakirjat työllisyyspolitiikan ensisijaisista tavoitteista

* Kahdenväliset sopimukset ja yhteiset tapahtumat työmarkkinaosapuolten aseman tukemiseksi

* Tuki kansalaisyhteiskunnalle

* Valmistelut Euroopan sosiaalisrahastoon osallistumista varten

* Tiedonanto yhteisön rajaseututoiminnasta [70]

[70] KOM(2001) 437, 25.7.2001 "Laajentumisen vaikutus ehdokasmaita reunustaville alueille - Yhteisön rajaseututoiminta".

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio osallistui maailmanlaajuiseen rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaiseen konferenssiin Durbanissa. Se myös esitti tiedonannon perustyönormien edistämisestä ja työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjausjärjestelmän kehittämisestä maailmanlaajuistumisen yhteydessä. Komission ja Maailman työjärjestön ILO:n kirjeenvaihto toukokuulta 2001 on tärkeä tässä yhteydessä. Marraskuussa 2001 järjestetyssä Maailman kauppajärjestön WTO:n neljännessä ministerikonferenssissa WTO:n jäsenet vahvistivat sitoutuvansa perustyönormeihin ja WTO:n ja ILO:n sihteeristöjen väliseen yhteistyöhön. Yhteisö kannustaakin WTO:n sihteeristöä ottamaan aktiivisen aseman, ja komission omaa yhteistyötä ILO:n kanssa vahvistetaan WTO:n Dohassa antamien päätelmien seurauksena.

Parlamentti antoi päätöslauselman globalisoitumisen vaikutuksista Välimeren alueen maista tuleviin siirtolaisnaisiin.

Tehdäkseen sosiaalipolitiikkansa ulkoista ulottuvuutta tunnetummaksi komissio järjesti marraskuussa 2001 konferenssin, jossa käsiteltiin Euroopan sosiaalista toimintaohjelmaa ja EU:n kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Tärkeimmät toimet

* Tiedonanto Durbanin rasisminvastaista konferenssia varten [71]

[71] KOM(2001) 291, 1.6.2001 "Asiakirja rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastaista maailmankonferenssia varten (Durban, Etelä-Afrikka, 31. elokuuta - 7. syyskuuta 2001)" Neuvoston päätelmät 16.7.2001.

* Tiedonanto perustyönormeista [72]

[72] KOM(2001) 416, 18.7.2001 "Perustyönormien edistäminen ja työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjausjärjestelmän kehittäminen maailmanlaajuistumisen yhteydessä" Neuvoston päätelmät 3.12.2001.

* Parlamentin päätöslauselma globalisoitumisen vaikutuksista Välimeren alueen maista tuleville siirtolaisnaisille [73]

[73] Parlamentin päätöslauselma, 13.2.2001 "Globalisoitumisen vaikutukset Välimeren alueen maista tuleville siirtolaisnaisille".

4. Päätelmät ja tulevaisuudennäkymät

Toimintaohjelma on kaiken kaikkiaan hyvässä vauhdissa muuttaessaan sitoumuksia konkreettisiksi toimiksi. Kaikki uudet toimet, jotka komissio ilmoitti käynnistävänsä ennen vuoden 2001 loppua, on käynnistetty.

Sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpano on selkeä esimerkki uudesta ja parannetusta hallintotavasta, ja se osoittaa käytännössä, miten viranomaiset Euroopan tasolla ja jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla voivat yhdessä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa työskennellä tehokkaasti uudistusten aikaansaamiseksi. Tähän liittyy läheisesti poliittisten välineiden asianmukaisen yhdistelmän hyödyntäminen.

Työmarkkinoita uudistetaan Euroopan työllisyysstrategialla, jota tuetaan Euroopan sosiaalirahastosta etenkin ihmisiin tehtävien investointien kautta. Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat neuvotelleet useista lainsäädäntöehdotuksista, jotka koskevat muun muassa työterveyttä ja työturvallisuutta, työntekijöiden osallistumista sekä naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua. Avoimella koordinointimenetelmällä on päästy konkreettisiin toimiin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmien ja varsinkin eläkejärjestelmien uudistuksia käsitellään niin, että päästäisiin sekä yhteiskunnallisiin että taloudellisiin tavoitteisiin kestävällä tavalla. Työmarkkinaosapuolten kanssa käytävillä neuvotteluilla pyritään joustavuuden ja turvallisuuden nykyaikaistamiseen osana työn organisoinnin nykyaikaistamista, etenkin etätyöhön liittyen. Syrjinnän torjumista, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevilla toimintaohjelmilla helpotetaan kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, mutta ne ovat myös toimintavälineitä, joilla saadaan kaikki sidosryhmät, myös EU:n tasolla toimivat kansalaisjärjestöt, osallistumaan aloilla toteutettaviin toimiin. Yritysten sosiaalista vastuuta koskevassa vihreässä kirjassa kannustetaan yrityksiä tukemaan kestävää kehitystä vapaaehtoisin toimin.

Vuonna 2002 odottaa käynnistämistään joukko merkittäviä uusia aloitteita. Päätavoitteena tulisi olla jatkaa Lissabonissa luonnosteltua ja sosiaalisessa toimintaohjelmassa esitettyä rakenneuudistusta eri prosessien ja toimintalinjojen kautta. Samalla olisi kuitenkin otettava käyttöön uusia välineitä uusiin haasteisiin vastaamiseksi, mikä osoittaa toimintaohjelman dynaamisuutta ja joustavuutta.

- Työllisyys:

* Arvioidaan Luxemburgin prosessin viiden ensimmäisen toteutusvuoden täytäntöönpanoa. Tästä annetaan tiedonanto, joka puolestaan toimii lähteenä vuoden 2002 työllisyyspaketille.

* Esitetään komission ja neuvoston yhteinen raportti työvoimaosuuden nostamisesta ja aktiivisen ikääntymisen edistämisestä Tukholman Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti.

* Esitetään ennen Barcelonan Eurooppa-neuvoston kokousta ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskeva toimintasuunnitelma. Uutena toimenpiteenä voisi olla eurooppalaisen sairausvakuutuskortin laatiminen liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä, koska sillä pystyttäisiin tehokkaasti parantamaan vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja tuettaisiin työvoiman liikkuvuuden edistämistä. Loppuvuodesta esitetään myös ehdotus Eures-verkon oikeusperustan tarkistamiseksi.

* Esitetään vuonna 2003 tiedonanto työllisyyspolitiikan huomioon ottamisesta yhteisön muilla politiikanaloilla.

- Muutos ja työympäristö:

* Toimintaohjelman dynaamisuus ja joustavuus tulevat esiin uudessa aloitteessa, joka koskee muutoksen ennakointia ja hallintaa sekä tarvetta uudenlaiseen keskittymiseen yrityksen uudelleenjärjestelyn sosiaalisiin näkökohtiin. Aloitteella on tarkoitus saada aikaan vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten välille, jotta voitaisiin kartoittaa ja kehittää hyviä toimintatapoja uudelleenjärjestelyiden ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi. Uusien painopisteiden tavoitteena on helpottaa talouskehitystä ja edistää toimintaympäristöä, jossa talouden elpyminen voidaan muuttaa nopeammin ja paremmin uusien työpaikkojen luomiseksi. Euroopan saaminen maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä edellyttää nimenomaan toimia, joilla helpotetaan lyhyen aikavälin tavoitteiden sovittamista yhteen pitkän aikavälin strategisten päämäärien kanssa.

* Komissio esittää vuoden 2002 alussa uuden työterveys- ja työturvallisuusstrategian.

* Työmarkkinaosapuolten Laekenissa esittämään yhteiseen julistukseen perustuva - ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvä - työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun uudistaminen voisi sisältää lisäksi seuraavat seikat:

- elinikäistä oppimista ja etätyötä koskevien uusien vapaaehtoisten sopimusten tekeminen

- työmarkkinaosapuolten panoksen vahvistaminen avoimessa koordinointimenetelmässä, etenkin työllisyysstrategiassa

- alakohtaisen vuoropuhelun vahvistaminen talouskehitykseen liittyen

- yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen, jossa viitekehyksenä tuleva kehitys; perustana uusi tiedonanto yritysten sosiaalisesta vastuusta.

* Komissio esittää ennen kesää 2002 tiedonannon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta sekä ehdotuksen uudesta neuvottelukomiteasta.

* Komissio käynnistää lisäksi työntekijöiden tietosuojaa koskevan kuulemisprosessin toisen vaiheen vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla. Se esittää myös tiedonannon ja toimintasuunnitelman työntekijöiden rahoitusosuusjärjestelmistä.

* Lainsäädännön alalla komissio esittää vuoden 2002 alussa ehdotuksen direktiiviksi tilapäistyövoimaa välittävien yritysten toiminnasta. Se myös harkitsee eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevan direktiivin muuttamista.

- Sosiaalisen osallisuuden edistäminen:

* Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa tärkeä aloite on pitkän aikavälin konkreettisten tavoitteiden asettaminen. Tässä otetaan huomioon Lissabonissa tehty sitoumus toteuttaa toimia, jotka vuoteen 2010 mennessä merkittävästi vaikuttavat köyhyyden poistamiseen. Toiminnassa on käytettävä perustana hyväksyttyä raporttia sosiaalista osallisuutta koskevista indikaattoreista.

* Vuoden 2002 pitäisi kuitenkin kaiken kaikkiaan alla vuosi, jonka aikana vakiinnutetaan hiljattain käynnistetty sosiaalista osallisuutta edistävä prosessi. Vuoden aikana käynnistetään myös toimintaohjelma.

* Erityishuomiota kiinnitetään lisäksi Euroopan vammaisten teemavuoden valmisteluihin.

- Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen:

* Ensimmäisiä kansallisia eläkestrategioita odotetaan ennen syyskuuta 2002, ja komission ja neuvoston ensimmäisen yhteisen raportin on määrä ilmestyä joulukuussa.

* Ennen Barcelonan Eurooppa-neuvoston kokousta laaditaan alustava terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa koskeva raportti.

- Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuonna 2002 käytetään seuraavia välineitä:

* EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuva direktiiviehdotus sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi muualla kuin työelämässä

* poliittinen aloite tasa-arvonäkökohdista ulkosuhteissa

* toiminnan keskittäminen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen Euroopan työllisyysstrategian tasa-arvopilarin yhteydessä

* vanhempainlomaa koskeva toimintaohjelma, josta komissio on laatimassa raporttia

* konferenssi naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

- Laajentuminen ja ulkosuhteet

* Yhteistyötä ehdokasmaiden kanssa tehostetaan, ja vuoden 2003 komission yhteenvetoraportissa käsitellään edistymistä työllisyys- ja sosiaalialalla.

* Liittymistä valmistelevassa strategiassa korostetaan valmistelutoimia, joilla helpotetaan ehdokasmaiden osallistumista avoimeen koordinointimenetelmään työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden alalla sekä ehdokasmaiden asteittaista osallistumista työllisyys- ja sosiaalialan ohjelmiin.

* Komissio järjestää kansainvälisen yhteistoiminnan puitteissa yhteistapahtumia vuoden 2002 alussa: Yhdysvaltojen kanssa järjestetään ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskeva tapahtuma ja Japanin kanssa ikääntyviä työntekijöitä koskeva tapahtuma.

* Aktiivinen ikääntyminen on keskeisenä aiheena myös ikääntymistä käsittelevässä Madridissa järjestettävässä YK:n maailmankokouksessa ja G-8-maiden kokouksessa Montrealissa huhtikuussa 2002.

* ILO:n kanssa tehtävän yhteistyön kautta kiinnitetään erityishuomiota työnormeihin; tähän sisältyvät myös perustyönormeja koskevan tiedonannon seurantatoimet.

Toimintaohjelma antaa vuonna 2002 hyvän esimerkin siitä, miten kaikkia yhteisön välineitä voidaan hyödyntää yhdessä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Avoin koordinointimenetelmä, lainsäädäntö, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, rakennerahastojen tuki, EY:n tukiohjelmat - ne kaikki on suunnattu taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen tavoitteen saavuttamiseen.

Toimintaohjelman täytäntöönpanon menestys kuitenkin riippuu täysin siitä, miten eri toimijat sitoutuvat hoitamaan tehtävänsä.