Help Print this page 
Title and reference
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia

/* KOM/2001/0331 lopull. */
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html DA html DE html EL html EN html FR html IT html NL html PT html FI html SV
PDF pdf ES pdf DA pdf DE pdf EL pdf EN pdf FR pdf IT pdf NL pdf PT pdf FI pdf SV
Multilingual display
Text

52001DC0331

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia /* KOM/2001/0331 lopull. */


KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN LIIKKUVUUSSTRATEGIA

1. Taustaa

Komissio antoi tammikuussa 2000 tiedonannon, jossa ehdotetaan eurooppalaisen tutkimusalueen luomista [1]. Tiedonannossa korostetaan muun muassa tarvetta lisätä tutkijavoimavaroja ja niiden liikkuvuutta. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, että liikkuvuutta olisi tulevaisuudessa käytettävä entistä enemmän tieteellisen tietämyksen siirtämisen välineenä sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Tähän sisältyy eurooppalaisen ulottuvuuden liittäminen tutkijoiden urakehitykseen, Euroopan tekeminen houkuttelevaksi muiden maiden tutkijoille, muualle opiskelemaan tai tutkimustyöhön lähteneiden tutkijoiden paluun kannustaminen sekä Länsi- ja Itä-Euroopan tiedeyhteisöjen, yritysten ja tutkijoiden tuominen yhteen.

[1] KOM(2000) 6 lopullinen.

Lissabonissa 23.-24. maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tuki eurooppalaisen tutkimusalueen luomista ja asetti hankkeelle joukon tavoitteita sekä aikataulun. Erityisesti Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa ja komissiota - tarvittaessa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa - toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla poistetaan tutkijoiden liikkuvuuden esteet Euroopassa vuoteen 2002 mennessä ja joilla houkutellaan Eurooppaan korkeatasoisia tieteellisiä kykyjä ja saadaan heidät jäämään Eurooppaan.

Tutkimusneuvosto kehotti 15. kesäkuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa [2] jäsenvaltioita ja komissiota tekemään yhteistyötä, jotta voitaisiin määrittää tutkijoiden liikkuvuutta tällä hetkellä vaikeuttavat esteet ja ryhtyä toimiin niiden poistamiseksi, millä edistettäisiin todellisen eurooppalaisen tiedeyhteisön luomista.

[2] EYVL C 205, 19.7.2000, s. 1.

Komissio perusti tutkimusneuvoston kehotusta seuraten tutkijoitten liikkuvuuden helpottamista käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, joka koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä kansallisista asiantuntijoista ja joka avustaa tilanteen analysoinnissa, jotta komissio voisi antaa ehdotuksia kesäkuuhun 2001 mennessä. Komission yksiköiden yksityiskohtaisen valmistelutyön jälkeen asiantuntijaryhmä kokoontui neljä kertaa ja antoi raporttinsa huhtikuussa 2001.

Liikkuvuuden alueellista ulottuvuutta korostettiin erityisesti komission tiedonannossa "Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen: EU:n tutkimustoimien suuntaviivat (2002-2006)" [3]. Tämä tärkeä näkökohta tuotiin esiin myös marraskuussa 2000 kokoontuneen tutkimusneuvoston päätöslauselmassa, jossa painotettiin "jäsenvaltioiden kaikkien alueiden tieteellisen ja teknologisen kapasiteetin edistämisen merkitystä".

[3] KOM(2000) 612 lopullinen, 4.10.2000.

Tutkimus, innovaatio ja yrittäjyys määriteltiin myös yhdeksi keskeiseksi toiminta-alaksi Tukholman Eurooppa-neuvostossa 23.-24. maaliskuuta 2001. Eurooppa-neuvosto korosti muun muassa taitojen kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa ja liikkuvuuteen liittyviä ongelmia. Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa "tarkastelemaan erityisstrategiaa, joka koskee liikkuvuuden edistämistä eurooppalaisella tutkimusalueella, komission ilmoittaman ehdotuksen pohjalta". Lisäksi komissio perusti ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevän korkean tason työryhmän tarkastelemaan Euroopan työmarkkinoiden ohjaavia voimia, ominaispiirteitä ja havaittuja esteitä. Työryhmän työ otetaan huomioon uusien eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämistä ja avaamista koskevassa toimintasuunnitelmassa, jonka komissio esittää keväällä 2002 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

Tässä tiedonannossa esitetään strategia tutkijoiden liikkuvuutta suosivan ympäristön luomiseksi eurooppalaisella tutkimusalueella, jotta tutkijavoimavaroja voidaan kehittää, tutkimuksen pariin voidaan houkutella sopivia tutkijavoimavaroja ja ne saadaan jäämään alalle ja jotta voidaan edistää innovointia. Strategian avulla pyritään lisäämään tutkimukseen liittyvää asiantuntemusta ja osaamista eurooppalaisella tutkimusalueella siten, että käynnistetään välittömiä täytäntöönpanotoimia, luodaan edellä mainitun ympäristön edelleen kehittämiseen tarvittava dynamiikka ja määritellään eri toimijoiden käyttämiä taloudellisia tukivälineitä. Erityistä huomiota kiinnitetään eri alojen välisen liikkuvuuden edistämiseen esimerkiksi yritysten ja korkeakoulujen välillä. Sama koskee myös alueiden välistä liikkuvuutta, jotta voidaan estää aivovienti vähemmän kehittyneiltä alueilta edistämällä aktiivisesti liikkuvuutta sekä näille alueille että niiltä poispäin. Tässä tiedonannossa muotoillussa tutkijoiden liikkuvuutta eurooppalaisella tutkimusalueella koskevassa strategiassa otetaan huomioon ehdokasmaiden tutkijoihin sovellettava lähestymistapa, jonka komissio omaksui laajentumista koskevista neuvotteluvaltuuksista tekemässään päätöksessä [4]. Lisäksi strategiassa otetaan huomioon kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava lähestymistapa, jonka komissio on esittänyt muutetussa ehdotuksessa "Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten palkattuina työntekijöinä lähettämisen ehdoista rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen puitteissa" [5] sekä muutetussa ehdotuksessa "neuvoston direktiiviksi rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen vapauden laajentamisesta koskemaan yhteisöön sijoittautuneita kolmansien maiden kansalaisia" [6]. Komissio on tämän tiedonannon antaessaan myös täysin tietoinen niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita EU:n tuleva laajentuminen aiheuttaa tutkimusalueelle. Tieteen ja tutkimuksen alan henkilöresurssiensa laadukkuuden vuoksi ehdokasmaat voivat epäilemättä merkittävällä tavalla edistää osaamista ja liikkuvuusmahdollisuuksia Euroopassa.

[4] SEC(2001) 538/7, 11.4.2001, "Essential Elements for the Draft Common Positions concerning 'Freedom of Movement of Persons'".

[5] EYVL C 311 E, 31.10.2000, s. 187.

[6] EYVL C 311 E, 31.10.2000, s. 197.

2. Miksi tarvitaan tutkijoiden liikkuvuutta koskeva erityinen lähestymistapa-

Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteena on tutkimuksen parempi kokonaisorganisointi Euroopassa. Tutkimus on vahva taloudellista kasvua edistävä voima. Tärkeimpiin kilpailijoihinsa verrattuna Euroopan T&K-toiminnan henkilöresurssien tilanne on viime vuosina antanut aihetta huoleen seuraavista syistä:

- T&K-alan työvoima on varsin pieni, sillä tutkijat muodostavat vain 5,1 promillea Euroopan työvoimasta, kun vastaava luku on Yhdysvalloissa 7,4 promillea ja Japanissa 8,9 promillea. [7]

[7] "Towards a European Research Area. Science, technology and innovation key figures 2000". Euroopan komissio, tutkimuksen pääosasto ja Eurostat, EUR 19396, 2000, s. 36. EU:n luku on vuodelta 1997, Yhdysvaltojen vuodelta 1993 ja Japanin vuodelta 1998.

- Tämä ero on vieläkin merkittävämpi, jos huomioon otetaan ainoastaan teollisuuden työllistämät tutkijat: 2,5 promillea Euroopassa verrattuna Yhdysvaltojen 7,0 promilleen ja Japanin 6,3 promilleen. [8]

[8] "Towards a European Research Area. Science, technology and innovation key figures 2000". Euroopan komissio, tutkimuksen pääosasto ja Eurostat, EUR 19396, 2000, s. 36. EU:n luku on vuodelta 1997, Yhdysvaltojen ja Japanin luvut vuodelta 1998.

- Euroopasta tapahtuu myös nuorten tutkijoiden ja teknisen henkilöstön aivovientiä Yhdysvaltoihin [9]. Vaikka tilastot ovat puutteellisia varsinkin Eurooppaan tulevien tutkijoiden osalta, on voitu osoittaa, että puolet väliaikaisen viisumin saaneista ulkomaalaisista opiskelijoista, jotka ovat suorittaneet Yhdysvalloissa luonnontieteiden ja tekniikan tohtorintutkinnon, työskentelee edelleen Yhdysvalloissa viisi vuotta myöhemmin. Maahan jäävien osuus vaihtelee tutkinnonaloittain siten, että se on alimmillaan 32 % yhteiskuntatieteissä ja ylimmillään 61 % fysiikan ja matematiikan alalla. [10]

[9] S. Mahroum: "Skilled labour - Competing for the highly skilled: Europe in perspective." Science and Public Policy Vol. 26 No. 1, helmikuu 1998, s. 17-25.

[10] M. G. Finn: "Stay rates of foreign doctorate recipients from U.S. universities," Oak Ridge Institute for Science and Education, 1999.

- Tieteen ja tutkimuksen urakseen valitsevien nuorten lukumäärä pienenee. EU:ssa 23 % 20-29 vuotiaista on korkea-asteen koulutuksessa, kun Yhdysvalloissa vastaava osuus on 39 %. [11]

[11] "Towards a European Research Area. Science, technology and innovation key figures 2000". Euroopan komissio, tutkimuksen pääosasto ja Eurostat, EUR 19396, 2000, s. 39.

- Euroopassa ei myöskään ole hyödynnetty riittävästi naisten mahdollisuuksia tieteen alalla. Vaikka puolet korkeakouluista valmistuneista on naisia, naisia on professoreista vain alle 10 %. Esimerkiksi Iso-Britannian kemian alaa koskeva äskettäin tehty tutkimus osoittaa, että naisten osuus tämän alan akateemisesta henkilöstöstä on 16 %, eli 22 % tutkijoista, 13 % lehtoreista, 4 % dosenteista ja alle 1 % professoreista. [12]

[12] Ea, Study of the Factors affecting the Career Choices of Chemistry Graduates, London, 2000, s. 10.

Tilanne vaatii pikaisia toimia, jotta Euroopan kilpailukykyä voidaan ylläpitää ja parantaa. Ammattitaitoisen työvoiman jatkuva tarjonta - sekä määrällinen että laadullinen - on olennaisen tärkeää tutkimustoiminnan optimoimiseksi osaamisyhteiskunnassa ja eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä Euroopan on lisättävä merkittävästi tutkijoidensa lukumäärää houkuttelemalla enemmän nuoria tutkimuksen pariin, hyödyntämällä paremmin naisten mahdollisuuksia tieteessä ja houkuttelemalla korkeatasoisia tutkijoita kolmansista maista, jotta maailmanlaajuista tietämystä voitaisiin hyödyntää kaikilta osin. Komission tiedonannossa "Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa" [13] todetaan, että tutkijoiden maantieteellistä ja alojen välistä liikkuvuutta pitäisi tukea luomalla selkeitä liikkuvuusmalleja.

[13] KOM(2000) 567.

Liikkuvuus on hyvin tunnettu ja tehokas tapa kouluttaa ammattitaitoisia työntekijöitä ja levittää tietämystä. Se on myös yksi tutkimustoiminnan kehittämisen keskeinen osa-alue, jota ei ole vielä täydellisesti hyödynnetty Euroopassa. Toisin kuin muilla aloilla, joilla liikkuvuus on usein lyhytaikaista ja rajoittuu urakehityksen tiettyihin vaiheisiin, tutkijoiden liikkuvuus koskee kaikkia ikäryhmiä ja urakehityksen kaikkia vaiheita. Se mahdollistaa monikansallisten tutkijaryhmien ja -verkkojen kokoamisen ja toiminnan, mikä parantaa Euroopan kilpailukykyä ja mahdollisuuksia hyödyntää tuloksia. Tutkijoiden lisääntyvä fyysinen liikkuvuus joko maiden, alueiden tai alojen välillä (korkeakoulujen ja teollisuuden välillä) on olennaisen tärkeää, jotta olemassa olevat resurssit voidaan käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi.

Liikkuvuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus vaan väline, jonka avulla tutkimuksen tuloksia voidaan optimoida. Se luo Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa, koska se:

- parantaa tutkijakoulutuksen määrää ja laatua tarjoamalla parhaat mahdollisuudet riippumatta sitä, missä asiantuntemusta on tarjolla;

- edistää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä eri alueiden välillä sekä korkeakoulujen ja yritysmaailman välillä (verkottuminen);

- tehostaa tietämyksen ja teknologian siirtoa Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden välillä, myös teollisuudessa (liike-elämän johtotehtävissä työskentelevien toiminta tiedesektorilla ja korkeakouluissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon);

- kohottaa yksittäisten tutkijoiden tieteellisen huippuosaamisen tasoa ja edistää sellaisten kansainvälisesti tunnettujen osaamiskeskusten luomista, jotka houkuttelevat tutkijoita kaikkialta maailmasta;

- edistää tutkimuksen huippuosaamisen levittämistä Euroopan eri alueille, myös EU:n ja ehdokasmaiden muita heikommassa asemassa oleville alueille;

- tehostaa tutkimustyötä kokoamalla yhteen asiantuntemusta ja kokemusta, takaa tutkimustulosten paremman levittämisen ja optimoi tutkimusinfrastruktuurin ja tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksien käytön;

- osoittaa pelkällä olemassaolollaan eurooppalaisen tutkimusalueen avoimuuden.

Näistä syistä tutkijoiden liikkuvuutta on pidettävä ensisijaisena toiminta-alueena.

Liikkuvuuden vaikutukset vaihtelevat yksilöiden, organisaatioiden, tiedemaailman itsensä sekä koko yhteiskunnan perusteella. Liikkuvuuteen on kannustettava silloin kun se on kaikille asianosaisille hyödyllistä.

3. Tie eteenpäin - Ensisijaisia toiminta-aloja koskeva yhteinen strategia

Tässä asiakirjassa hahmotellussa strategiassa otetaan huomioon tutkijoitten liikkuvuuden helpottamista käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän työ sekä muu liikkuvuuteen liittyvä työ, jota tehdään parhaillaan yhteisön tasolla koulutuksen [14], työllisyyden (ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevä korkean tason työryhmä) ja julkishallinnon [15] aloilla. Strategia pohjautuu aiempaan työhön, erityisesti kansainvälisen liikkuvuuden esteitä koskevaan vihreään kirjaan (1996) [16] ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta käsitelleen korkean tason asiantuntijaryhmän (jonka puheenjohtajana toimi Simone Veil) kertomukseen (1997) [17]. Liikkuvuusstrategia nivoutuu myös komission edistämään uuteen strategiaan, jonka avulla pyritään varmistamaan, että eurooppalaiset työmarkkinat ovat kaikille avoimet vuoteen 2005 mennessä [18]. Liikkuvuusstrategiassa mennään kuitenkin näitä pidemmälle ottamalla huomioon sekä tutkimuksen erityisluonne että eurooppalaisen tutkimusalueen luomisen asettama haaste. Strategia kattaa kaikki tutkimusalat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja myös kaikki ikäryhmät ja urakehityksen kaikki vaiheet (tohtorintutkinnon suorittajat ja aloittelevat, uransa keskivaiheessa olevat tai kokeneet tutkijat).

[14] Komission esittämä muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä, KOM(2000) 723 lopullinen, sekä liikkuvuutta koskeva toimintasuunnitelma, EYVL C 371, 23.12.2000, s. 4.

[15] Jäsenvaltioiden julkishallintojen pääjohtajat ovat muodostaneet tilapäisen työryhmän, joka käsittelee vapaata liikkuvuutta julkishallinnossa. Liikkuvuuden oikeudellisia esteitä koskeva kertomus annettiin pääjohtajien kokoukselle 9-10.11.2000.

[16] KOM(1996) 462 lopullinen.

[17] Korkean tason asiantuntijaryhmän kertomus sekä muita tietoja henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta on saatavilla Internetissä osoitteessa http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/people/index.htm.

[18] Katso tiedonanto "Kaikille avoimet uudet eurooppalaiset työmarkkinat", KOM(2001) 116 lopullinen.

Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategian perustavoitteena on parempi tutkimusjärjestelmä. Tämän saavuttamiseksi on luotava suotuisampi ympäristö maiden väliselle ja eri alojen väliselle liikkuvuudelle koko tutkijanuran aikana. Tähän sisältyy eurooppalaisen tutkimusrahoituksen ja -infrastruktuurin parantaminen sekä liikkuvuuden esteiden poistaminen ja liikkuvuutta lisäävät kannustimet.

Tässä strategiassa liikkuvuudesta tehdään tutkijanuran kaikkien vaiheiden keskeinen osa, ja sen avulla pyritään:

- tekemään Eurooppa houkuttelevaksi tutkijoille. Tähän sisältyy tutkijoiden mielenkiinnon herättäminen Eurooppaan jäämistä kohtaan, kolmansien maiden tutkijoiden houkutteleminen EU:hun sekä EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden tutkijoiden kannustaminen palaamaan Eurooppaan;

- tehostamaan tutkijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä ja lujittamaan tutkijoiden urakehityksen eurooppalaista ulottuvuutta;

- edistämään laajempaa liikkuvuutta korkeakoulujen ja teollisuuden välillä ja parantamaan tutkimustulosten hyödyntämistä.

Kun Euroopasta pyritään tekemään houkuttelevampi tutkijoille, erityistä huomiota on kiinnitettävä aivoviennin uusien muotojen estämiseen sellaisista kolmansista maista, joiden tutkimuskapasiteetti on heikommin kehittynyt. Strategian avulla pitäisi pikemminkin lujittaa ja kehittää kiinteää yhteistyötä näiden maiden kanssa ja siten kannustaa niitä lisäämään omaa tutkimuskapasiteettiaan.

EU:n sisällä pyritään edistämään alueellista yhteenkuuluvuutta ottamalla asianmukaisesti huomioon muita heikommin kehittyneiden alueiden tarve houkutella tutkijoita, jotta ne voivat kehittää omia TTK-perusteisia pitkän aikavälin kehitysstrategioita ja jotta vältetään se, että heikommin kehittyneet alueet kärsivät erittäin korkeatasoisiin tutkijoihin kohdistuvasta kiristyvästä kilpailusta.

Määritellessään tutkijoiden liikkuvuuden lisäämistä koskevan yleistavoitteensa komissio on hyödyntänyt tutkijoitten liikkuvuuden helpottamista käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän tekemää työtä. Ryhmä on määritellyt joitain keskeisiä tekijöitä:

Ensinnäkin tutkijoiden ja heidän perheidensä kohtaamat esteet riippuvat pitkälti oleskelun kestosta (lyhytaikainen oleskelu, joka tyypillisesti kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen; keskipitkä oleskelu, joka kestää noin 2-5 vuotta; pitkäaikainen oleskelu) ja siitä urakehityksen vaiheesta, jossa liikkuvuutta tapahtuu. Asiantuntijaryhmä totesi kertomuksessaan, että esteitä näyttää kasaantuvan urakehityksen keskivaiheilla oleville tutkijoille keskipitkän oleskelun aikana. Lisäksi kolmansien maiden tutkijoiden oikeudellinen asema on olennaisesti erilainen kuin EU:n kansalaisten.

Toiseksi vain jotkin esteet koskevat erityisesti tutkijoita, mutta koska tutkijat liikkuvat keskimääräisesti enemmän kuin työvoima yleensä, jäljelle jäävät työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuuden yleiset esteet vaikuttavat heihin huomattavasti. Nämä esteet ovat sosiaalisia, kulttuurisia ja kielellisiä, mutta myös taloudellisia, ja ne johtuvat usein tutkintotodistusten puutteellisesta tunnustamisesta ja tarvittavien sosiaalisten ja taloudellisten tietojen puuttumisesta [19].

[19] Näitä esteitä on analysoitu edellä mainitussa komission tiedonannossa "Kaikille avoimet uudet eurooppalaiset työmarkkinat".

Kolmanneksi voidaan havaita eroja säädöstekstien ja niiden käytännön täytäntöönpanon välillä, sillä vaikka säännöt vaikuttaisivatkin selkeiltä, niiden soveltaminen käytännön tapauksiin voi aiheuttaa ongelmia.

Luotettavien ja ajan tasalla olevien tietojen saanti on olennaisen tärkeää, jotta liikkuvuutta harrastavien tutkijoiden kohtaama todellinen tilanne voidaan selvittää. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että tutkijoiden liikkuvuutta koskevat kattavat tilastotiedot puuttuvat useimmissa jäsenvaltioissa ja jopa valtioissa, joissa tietoja kootaan säännöllisesti ja joissa pidetään maanlaajuisia rekisterejä. Tämä puute koskee sekä maasta poistuvia että sinne saapuvia tutkijoita. Saatavilla olevat tiedot ovat usein hajallaan ja puutteellisia. Esimerkiksi työvoimatutkimukset eivät ole kovin hyödyllisiä, koska tutkijoita ei ole määritelty erilliseksi ryhmäksi. Lisätoimia tarvitaan etenkin jäsenvaltioiden taholta, jotta tarvittavat tilastotiedot saataisiin käyttöön ja voitaisiin tarkemmin määrittää vallitsevat liikkuvuussuuntaukset ja tutkijoiden urakehityksen eri vaiheissa kohdatut vaikeudet.

Strategian, jolla tähdätään tutkijoiden liikkuvuudelle suotuisamman ympäristön luomiseen Euroopassa, on rakennuttava seuraavien, korkean tason asiantuntijaryhmän avustuksella määriteltyjen ensisijaisten toimien ympärille:

- Paluu ja urakehitys: Liikkuvuutta ei usein arvosteta riittävästi. Ilman vakituista virkaa olevat tutkijat pelkäävät usein jäävänsä "järjestelmän ulkopuolelle", jos he lähtevät ulkomaille. Tutkijoilla, jotka ovat olleet joitain vuosia poissa kansallisesta tutkimusympäristöstään, on usein vaikeuksia saada virka kotiin palattuaan. Kokeneemmilla tutkijoilla virkavapaus saattaa haitata urakehitystä. Ulkomailla tai jollain toisella alalla suoritettua tutkimusta ei myöskään usein arvosteta riittävästi. Tutkijoiden, jotka aikovat asettua toiseen maahan pitkäksi aikaa, on usein aloitettava alusta uudessa maassa: he voivat menettää aiemmin nauttimansa tunnustuksen ja sosiaalisen aseman.

- Rahoituskysymykset: Liikkuvuutta haittaa puutteellinen rahoitus. Virkoja, stipendejä, paluu- tai uudelleenintegroitumisapurahoja jne. on saatavilla liian vähän etenkin uransa keskivaiheilla oleville ja kokeneille tutkijoille. Rahoituksen saaminen sijaisten palkkaamiseen on usein vaikeaa maissa, joissa akateemisille tutkijoille myönnetään sapattivapaita.

- Pääsy maahan ja työlupa: Maahanmuuttoon liittyvät rajoitukset saattavat haitata kolmansien maiden tutkijoiden osallistumista eurooppalaisen tutkimusalueen toimintaan. EU:n ja ETA:n tutkijoiden kolmansista maista tulevat perheenjäsenet kohtaavat edelleen viisumi-, oleskelulupa- ja työlupavaatimuksiin liittyviä vaikeuksia. Jopa "vihreän kortin" järjestelmät, jotka on luotu korkeasti koulutetun työvoiman houkuttelemiseksi ulkomailta, ovat luonteeltaan tilapäisiä: määrätyn ajan jälkeen työntekijän on yleensä poistuttava maasta [20]. Myös kolmansien maiden tutkijoiden vapaa liikkuvuus on nykyisin rajoitettua. Tällaiset EU:hun asettuneet tutkijat kohtaavat vaikeuksia, jos he haluavat matkustaa Schengen-alueen ulkopuolisiin maihin käyttääkseen jotain erityistä tutkimusinfrastruktuuria tai osallistuakseen tieteellisiin konferensseihin.

[20] Saksan tietotekniikka-alan työvoimapulan helpottamiseen tähtäävässä ohjelmassa tämä määräaika on viisi vuotta.

- Sosiaaliturva ja verotus: Eri jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat sosiaaliturvajärjestelmät ja veroasteen saattavat laimentaa innostusta liikkuvuuteen. Muuttavien henkilöiden on usein osallistuttava sellaisten etuuksien maksamiseen, joista he eivät voi itse nauttia tai joista he eivät voi saada korvausta. Tämä koskee esim. työttömyyskorvauksia. Joissain maissa virkamiehillä on erityiset eläkejärjestelmät, joihin liittyvät rajoitukset aiheuttavat sen, että siirtymistä toiseen maahan tai yksityiselle sektorille on vaikea toteuttaa ilman menetyksiä. Kolmansien maiden kansalaiset, joiden on poistuttava maasta suunnitellun oleskeluajan päätyttyä, voivat menettää eläkemaksunsa, jos tätä tilannetta kattavaa kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta ei ole tehty. Kahdenvälisiä verotussopimuksia ei ole tehty eräiden maiden, etenkään EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, mikä aiheuttaa kaksinkertaisen verotuksen vaaran. Myös eläkkeistä saatetaan periä vero kahteen kertaan eläkemaksujen ja -etuuksien erilaisen käsittelyn takia.

- Teollis- ja tekijänoikeudet: Näitä kysymyksiä pidetään yleisesti monimutkaisina ja ne voivat olla mahdollinen este etenkin eri alojen väliselle liikkuvuudelle.

- Palvelukseen ottamisen ehdot ja rekrytointimenetelmät: Tutkijanpaikoista ei vieläkään yleensä ilmoiteta kansainvälisesti, hakuaika on liian lyhyt ja muissa maissa annettujen tutkintotodistusten tunnustamiseen liittyy vaikeuksia. Julkisten virkojen osalta tutkijat saattavat edelleen kohdata virkamiesasemaan liittyviä rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi kielitaitovaatimuksia.

- Perhekysymykset: Näitä on syytä korostaa, sillä tutkijat yleensä joko muuttavat perheensä kanssa tai heidän on pidettävä tiivisti yhteyttä kotimaahan jäävään perheeseensä oleskelun keston mukaan. Isäntämaan lyhyemmät äitiyslomat ja huonommat äitiyslomakorvaukset tai lasten riittämätön päivähoito saattavat estää nuoria tutkijoita muuttamasta toiseen maahan. Tässä yhteydessä on myös kiinnitettävä huomiota kahden uran aiheuttamaan ongelmaan: kumppanin on usein vaikea löytää töitä uudessa maassa tai hänen voi olla vaikea saada vapaata nykyisestä työstään.

- Sukupuoli: Lopuksi on vielä kiinnitettävä erityistä huomiota liikkuvuuden sukupuolinäkökohtiin. Yleisesti ottaen, kuten ETANin raportissa naisista ja tieteestä korostetaan, naispuolisten tutkijoiden urakehityksen tiellä on vaikeampia esteitä kuin miesten. Naispuolisten tutkijoiden tasapuolisen liikkuvuuden varmistamiseksi on puututtava erityisiin esteisiin, jotka aiheutuvat liikkuvuusjärjestelmiä ohjaavista rakenteista, menettelyistä ja kriteereistä.

4. Toimet

Tutkijoiden liikkuvuutta suosivan ympäristön luomista koskevaa strategiaa toteuttaessaan komissio aikoo kehittää - läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa - kahdentyyppisiä toimia:

- ensimmäisen tyypin toimilla pyritään saamaan aikaan dynamiikka, jota tarvitaan suotuisan ympäristön luomiseksi ja kehittämiseksi liikkuvuutta harjoittaville tutkijoille koko heidän uransa ajan;

- toisen tyypin toimet liittyvät taloudellisiin toimenpiteisiin, joita tarvitaan, jotta eurooppalaisella tutkimusalueella olisi riittävä määrä liikkuvuutta harjoittavia tutkijoita.

Ehdokasmaat voivat osallistua täysimittaisesti ehdotettuihin toimiin edellä jaksossa 1 mainituista syistä.

Tässä jaksossa kuvatut toimet rahoitetaan kokonaan tutkimuksen viidennestä puiteohjelmasta (1998-2002) ja ehdotetusta uudesta puiteohjelmasta (2002-2006).

4.1. Toimet, joilla pyritään saamaan aikaan tarvittava dynamiikka liikkuvuutta harjoittavia tutkijoita suosivan ympäristön parantamiseksi

Ensimmäisen tyypin toimet toteutetaan keskipitkällä aikavälillä ja niiden avulla pyritään parantamaan tutkijoiden käytännön työympäristöä Euroopassa sekä luomaan dynamiikka olosuhteiden parantamiseksi siten, että liikkuvuus olisi tehokkaampaa. Toimia kehitetään vuorovaikutuksessa muiden komission aloitteiden kanssa ja erityisesti niiden aloitteiden kanssa, joita on esitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä, liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa sekä uusia eurooppalaisia työmarkkinoita koskevassa tiedonannossa.

4.1.1. Liikkuvuutta koskevan tiedotuksen parantaminen

Komissio käynnistää sarjan välittömiä toimia, joiden avulla pyritään tarjoamaan parempi yleiskuva liikkuvuusmahdollisuuksista Euroopassa ja kannustamaan tutkijoita liikkuvuuteen. Korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten mukaisesti toimilla pyritään luomaan yleiset puitteet, joissa liikkuvuusstrategiaa voidaan kehittää.

Tutkijoille suunnattu tiedotus ja vapaita paikkoja koskevien tietojen parempi levittäminen: Komissio ehdottaa, että perustetaan Internet-portaali, joka yhdistää kansalliset ja komission Internet-sivustot tarjoamalla keskitetyn palvelupisteen, jonka kautta tutkijat pääsevät käsiksi kansallisen ja yhteisön tason tietoihin. Tässä yhteydessä komissio kannustaa kehittämään sekä EU:n tutkijoita että ulkomaalaisia tutkijoita palvelevia kattavia kansallisia Internet-sivustoja kussakin jäsenvaltiossa. Näillä sivustoilla annettaisiin yksityiskohtaisia tietoja kansallisista säännöksistä ja menettelyistä, annettaisiin käytännön tietoja sekä lueteltaisiin avoimet paikat ja rahoitusmahdollisuudet. Sivustoilla pyrittäisiin erityisesti antamaan tietoja sellaisille tutkijoille tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista, jotka haluavat lähteä ulkomaille tai palata kotimaahansa. Tätä aloitetta toteuttaessaan komissio ottaa asianmukaisesti huomioon uusien eurooppalaisten työmarkkinoiden yhteydessä käynnissä olevan työn, jolla tähdätään liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen täyden palvelun tietopisteen kehittämiseen sekä työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia koskevan Euroopan laajuisen tietokannan luomiseen [21]. Tätä aloitetta kehittäessään komissio kannustaa myös kaikkia alueita ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevia alueita varmistamaan, että avoimista paikoista tiedotetaan laajasti koko yhteisön alueella sekä kansallisilla Internet-sivustoilla. Muita heikommassa asemassa olevien alueiden tutkimusalan toimijoiden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että alueelliset edut ja erityispiirteet otetaan huomioon tutkijoista kilpailtaessa.

[21] Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan tässä yhteydessä, että "komissio tutkii yhdessä jäsenvaltioiden ja paikallishallinnon, työvoimapalvelujen ja muiden asianomaisten tahojen kanssa vuoden [2001] loppuun mennessä, onko mahdollista toteuttaa liikkuvuutta koskeva eurooppalainen täyden palvelun tietopiste."

Tilastot: Edellä kuvattujen toimien kehittämiseksi komissio tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten tilastokeskusten ja/tai tutkimuksesta vastaavien ministeriöiden tilasto-osastojen kanssa tarkoituksenaan parantaa tutkijoiden liikkuvuutta koskevien tilastotietojen ja selvitysten luotettavampaa ja kattavampaa kokoamista. Tässä yhteydessä se kiinnittää erityistä huomiota sukupuolinäkökohtiin. Toiminta käynnistetään tosiasioiden selvittämisellä ja sen tavoitteena on yleistä liikkuvuusstrategiaa tukevan dynamiikan luominen.

4.1.2. Tutkijoille suunnatun käytännön avunannon parantaminen

Liikkuvuuskeskukset: Komission kannustaa perustamaan liikkuvuuskeskuksia, jotka auttavat koti- ja ulkomaalaisia tutkijoita oikeudellisten ja hallinnollisten asioiden hoidossa ja tarjoavat koulutusmahdollisuuksia henkilöstölle, joka toimii liikkuvuuskysymysten parissa etenkin korkeakouluissa. Liikkuvuuskeskusten tehtäviin kuuluvat käytännön tietojen antaminen asunnon hankinnasta ja lasten päivähoidosta tai koulutuksesta sekä neuvojen antaminen mukana seuraavan kumppanin työnsaantimahdollisuuksista. Keskukset eivät korvaa olemassa olevia rakenteita, vaan ne tarjoavat tarvittavat välineet aikaisempien ja vasta luotujen rakenteiden väliselle paremmalle yhteistyölle ja verkottumiselle. [22]

[22] Tätä aloitetta toteutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta annetun suosituksen 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sekä liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman toimenpiteisiin 111 ja 113.

Asiamiehet: Liikkuvuuskeskusten perustamisen lisäksi komissio kannustaa luomaan tutkijoiden tekemien valistusten käsittelystä vastaavien kansallisten asiamiesten verkon.

Rekrytointimenetelmät: Komissio kannustaa jäsenvaltioita, alueita ja muita tutkimusalan toimijoita (korkeakouluja, tutkimuskeskuksia jne.) tekemään aloitteita, joilla parannetaan kansainvälistä tiedottamista avoinna olevista tutkijanpaikoista. Jäljelle jää vielä esteitä, jotka estävät ulkomaalaisia tutkijoita osallistumasta valinta- ja arviointilautakuntiin, ja näiden poistamiseksi tullaan esittämään ehdotuksia. Useissa jäsenvaltioissa saatujen myönteisten kokemusten pohjalta komissio esittää, että tällaisiin lautakuntiin otettaisiin tietty vähimmäisosuus ulkomaalaisia tutkijoita ja että sukupuolet olisivat niissä tasapuolisesti edustettuina. Tätä tointa toteutettaessa varmistetaan synergiaedut tekemällä yhteistyötä tällä alalla jo toimivien verkkojen, kuten EURESin, kanssa.

4.1.3. Laadulliset kysymykset

Liikkuvuutta käsittelevät ministeriöiden väliset kokoukset: Komissio tukee - silloin kuin se on tarkoituksenmukaista - ministeriöiden välisten kokousten järjestämistä jäsenvaltioissa keskustelun käymiseksi nykyisistä esteistä, jotka vaikuttavat välittömästi eurooppalaiseen tutkimusalueeseen. Näiden kokousten avulla parannetaan käsitystä siitä, että tutkijoiden liikkuvuutta varten on kehitettävä kokonaisvaltaisia strategioita yhteistoiminnassa asianmukaisten kansallisten ja alueellisten rakenteiden kanssa. Komissio avustaa näiden kokousten pohjalta asiasta kiinnostuneita jäsenvaltioita järjestämään laaja-alaisia tutkimusta koskevia korkean tason kansallisia kokouksia.

Parhaita toimintatapoja koskevien tietojen vaihto: Komissio järjestää korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten perusteella ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sarjan seminaareja yleisesti kiinnostavista aiheista, joissa vaihdetaan tietoja parhaista toimintatavoista. Ensimmäisessä seminaarissa voitaisiin käsitellä Ranskan tiedeviisumimenettelyä, johon korkean tason asiantuntijaryhmä kiinnitti runsaasti huomiota.

Vertailuanalyysi: Liikkuvuusmahdollisuuksien kehittämisen tukemiseksi toteutetaan liikkuvuuskysymyksiä koskeva vertailuanalyysi. Parhaita toimintatapoja koskevien tietojen vaihtoon liittyvien alustavien toimien pohjalta aloitteessa keskitytään liikkuvuusmahdollisuuksien parantamiseen (esim. "laatuperuskirja") sekä liikkuvuuden tukimekanismeihin kansallisella ja yhteisön tasolla. Tässä yhteydessä voitaisiin myös harkita mahdollisuutta määritellä yhteiset kriteerit tutkijoiden ammatillisen tilanteen parantamiseksi Euroopan tasolla esim. tukemalla hallinnollista yhteistyötä. Tätä vertailuanalyysiä toteutettaessa otetaan kaikilta osin huomioon Lissabonissa 23.-24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston perustaman vertailuanalyysiä käsittelevän korkean tason työryhmän tekemä työ. Komissio aikoo julkaista vertailuanalyysin tulokset ja levittää niitä laajasti.

"Laatuperuskirja": Komissio laatii vertailuanalyysin perusteella ulkomaalaisten tutkijoiden vastaanottoa koskevan "laatuperuskirjan". Peruskirja takaa kyseessä olevien instituutioiden ulkomaalaisille tutkijoille antaman avun vähimmäistason. Tähän apuun sisältyy isäntämaan työ- ja sosiaaliseen ympäristöön integroitumisen tukeminen, mukaan luettuina verotus ja tekijänoikeudet. Tavoitteena on kannustaa isäntäorganisaatioita ottamaan enemmän vastuuta ulkomaalaisesta henkilökunnastaan ja vierailevista tutkijoistaan [23].

[23] Tätä aloitetta toteutettaessa otetaan asianmukaisesti huomioon liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman toimenpide 321.

4.1.4. Oikeudelliset parannukset

Maahantulo, oikeus tehdä työtä, sosiaaliturva ja verotus: Komissio on jo käynnistänyt joukon toimia, joilla pyritään parantamaan liikkuvuuteen vaikuttavaa oikeudellista tilannetta laajemmin kuin pelkästään tutkimuksen erityisalalla. Näitä toimenpiteitä koskevien valmistelujen ja keskustelujen yhteydessä komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin on kuitenkin varmistettava, että tutkijoiden erityistilanne otetaan asianmukaisesti huomioon. Ehdotettuihin toimenpiteisiin sisältyvät muun muassa parhaillaan käsiteltävänä oleva direktiiviehdotus oikeudesta perheen yhdistämiseen [24], direktiiviehdotus EU:n jäsenvaltiossa pitkään asuneiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta sekä useita ehdotuksia, joilla pyritään edelleen helpottamaan EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Näiden yleisten toimenpiteiden lisäksi komissio tutkii mahdollisuuksia ottaa käyttöön "EY-tutkijakortti" tai tiedeviisumi, jonka avulla kolmansien maiden tutkijoiden olisi helpompi tulla EU:hun etenkin silloin, kun he osallistuvat julkisin varoin rahoitettuun tutkimukseen. Kortti mahdollistaisi myös vapaan liikkumisen EU:n sisällä sen jälkeen, kun ulkomaalainen tutkija on saanut oleskeluluvan jossain jäsenvaltiossa. Sosiaaliturvan alalla 23.-24. maaliskuuta 2001 kokoontunut Tukholman Eurooppa-neuvosto antoi tukensa asetuksen 1408/71 yksinkertaistamista koskevalle komission ehdotukselle [25], jossa jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen ulotettaisiin koskemaan myös Euroopan unionissa laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Työttömyyskorvausten saantioikeuden osalta tähän sisältyisi myös ulkomailla vietetyn hyväksytyn työnhakuajan pidentäminen kolmesta kuukaudesta kuuteen. Komissio esittää ennen vuoden 2001 loppua ehdotuksen lisäeläkkeiden siirrettävyydestä [26]. Komissio kannustaa myös jäsenvaltioita jatkamaan kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten tekemistä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Samoin jäsenvaltioiden olisi saatava valmiiksi kahdenvälisten verotussopimusten verkko [27], jotta se sisältäisi kaikki puiteohjelmaan osallistuvat maat.

[24] Komission muutettu ehdotus, KOM(2000) 624.

[25] Komission ehdotus, KOM(1998) 779 lopullinen, ja EYVL C 38, 12.2.1999, s. 10.

[26] Rajat ylittäviin eläkejärjestelmiin liittyviä ongelmia on jo käsitelty komission tiedonannossa neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle "Rajat ylittävää työeläketarjontaa koskevien veroesteiden poistaminen", KOM(2001) 214 lopullinen. Tiedonannon päätelmissä komissio kehottaa neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa "tutkimaan tarvittavia toimenpiteitä perusteettomien, työeläkkeiden verotusjärjestelmien erilaisuudesta, erityisesti kaksinkertaisesta verotuksesta, johtuvien työntekijöiden vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseksi."

[27] Tätä aihetta on jo käsitelty komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille SEC(1992) 1118 lopullinen. Tiedonanto perustui Rudingin komitean päätelmiin, joissa esitettiin sisämarkkinoiden edelleen kehittämiseen liittyviä, yritysverotusta koskevia suuntaviivoja. Tiedonannon kohdan 34 mukaan komissio hyväksyy myös kahdenvälisiä verosopimuksia koskevat suositukset. Tämä koskee sekä pyyntöä, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi saatava valmiiksi sopimusten verkko yhteisön sisällä ja laajennettava sopimusten soveltamisalaa, että kehotusta määritellä yhteinen politiikka yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa tehtäviä kaksinkertaista verotusta koskevia sopimuksia varten.

4.2. Toimet asianmukaisen taloudellisen tuen antamiseksi, jotta Euroopassa olisi riittävä määrä liikkuvuutta harjoittavia tutkijoita

Tutkijoiden liikkuvuudelle suotuisan ympäristön luominen on välttämätöntä, mutta se ei aina yksin riitä. Sitä on täydennettävä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja yhteisön tasolla taloudellisten kannustimien järjestelmällä, joka on mukautettu liikkuvuuden eri vaiheisiin ja muotoihin sekä kyseisten maiden ja tutkijoiden ominaispiirteisiin.

Näitä kannustimia määriteltäessä on olennaisen tärkeää, että tukimekanismit ovat laajempia kuin pelkkä stipendien rahoittaminen. Niissä on otettava järjestelmällisesti huomioon muun muassa tutkijoiden paluu ja uudelleenintegroituminen Eurooppaan ja Euroopan sisällä, perheiden tilanne sekä liikkuvuuteen liittyvien vaikeuksien taloudellinen korvaaminen.

Samaan aikaan strategian yleinen onnistuminen liittyy läheisesti siihen, että kansalliset ohjelmat avataan muiden maiden kansalaisille.

Tältä pohjalta komissio on uutta tutkimuksen puiteohjelmaa (2002-2006) koskevassa ehdotuksessaan [28] kiinnittänyt huomattavasti aiempaa enemmän huomiota tutkijavoimavarojen kehittämiseen ja erityisesti liikkuvuuden merkitykseen.

[28] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002-2006, KOM(2001) 94 lopullinen/2, 1.3.2001.

Ehdotusta laatiessaan komissio on pyrkinyt seuraaviin tavoitteisiin:

- nykyisten välineiden laajentaminen, jotta tutkijoita kannustettaisiin harjoittamaan liikkuvuutta koko ammatillisen uransa ajan ikään, sukupuoleen, kokemukseen tai kotimaahan katsomatta. Tavoitteena on edistää tutkimustyön kautta tapahtuvaa ja sitä varten suoritettavaa koulutusta, tietämyksen siirtoa, osaamiskeskusten verkottumista ja korkeatasoisimpien tutkimusinfrastruktuurin optimaalista käyttöä kaikkialla EU:ssa;

- rahoitusmahdollisuuksien merkittävä monipuolistaminen ja niiden saatavuuden parantaminen tutkijoiden liikkuvuusmahdollisuuksien parantamiseksi yleisten välineiden avulla. Tässä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitetty sellaisten yleisten välineiden kehittämiseen, joilla helpotetaan pääsyä tutkijanuralle;

- systemaattisten järjestelmien käyttöönotto tutkijoiden kotimaahan paluuta ja ammatillista uudelleenintegroitumista varten ajatellen erityisesti niitä, jotka ovat asettautuneet EU:n ulkopuolelle [29].

[29] Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään tutkijoihin, jotka palaavat unionin muita heikommin kehittyneille alueille. Nousevan talouden maiden ja kehitysmaiden osalta järjestelmään voi sisältyä toimia, joilla autetaan tutkijoita palaamaan kotimaahansa.

- huippuosaamisen edistäminen eurooppalaisessa tutkimuksessa taloudellisten kannustimien avulla eurooppalaisen tutkimuksen näkyvyyden ja houkuttelevuuden parantamiseksi. Näillä toimenpiteillä pyritään tukemaan nimenomaan eurooppalaisia tutkimusryhmiä varsinkin uusilla ja/tai nousevilla tutkimusaloilla ja tuomaan esiin eurooppalaisten tutkijoiden henkilökohtaisia saavutuksia heidän jatkuvan kehityksensä ja kansainvälisen maineensa tukemiseksi;

- entistä avoimempien ja järjestelmällisempien rahoitusmahdollisuuksien tarjoamien kolmansien maiden tutkijoille sekä ulkomaista kokemusta haluaville eurooppalaisille tutkijoille;

- laajemmat mahdollisuudet saada tarkoituksenmukaisten mekanismien kautta rahoitusta kansallisille ja alueellisille liikkuvuusohjelmille, jotka ovat avoinna myös muiden Euroopan maiden tutkijoille. Tässä yhteydessä komissio on pyrkinyt kannustamaan jäsenvaltioita tekemään tutkimushankkeiden rahoituksen entistä riippuvaisemmaksi liikkuvuusnäkökohdista siten, että eri maiden ja alojen välinen liikkuvuus otetaan järjestelmällisemmin huomioon valintaperusteissa ja tukijärjestelmissä.

5. Toiminnan arviointi

Edellä mainittujen toimien toteuttamiseksi ja seuraamiseksi komissio aikoo perustaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tulostaulun, jonka avulla näiden toimien kehitystä voidaan seurata kansallisella ja yhteisön tasolla. Tämä aloite liittyy läheisesti jaksossa 4 kuvattuun vertailuanalyysiin. Komissio seuraa jaksossa 4 mainittujen toimien toteuttamista ja levittää laajasti väliraportteja eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategian toteuttamisen edistymisestä. Tulostaulu saatetaan ajan tasalle vuosittain, ja sen avulla seurataan tämän tiedonannon pohjalta käynnistettävien toimien toteuttamista. Sen avulla voidaan myös määritellä mahdollisten yhteisön lisätoimien tarve.

Top