Help Print this page 
Title and reference
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Pk-yritykset digitaaliaikaan

/* KOM/2001/0136 lopull. */
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html DA html DE html EL html EN html FR html NL html PT html FI html SV
PDF pdf ES pdf DA pdf DE pdf EL pdf EN pdf FR pdf IT pdf NL pdf PT pdf FI pdf SV
Multilingual display
Text

52001DC0136

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Pk-yritykset digitaaliaikaan /* KOM/2001/0136 lopull. */


KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - PK-YRITYKSET DIGITAALIAIKAANFI

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

PK-YRITYKSET DIGITAALIAIKAAN

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. GoDigital-aloite

3. Pk-yritysten sähköinen kaupankäynti: suuria mahdollisuuksia mutta myös haasteita

4. GoDigital: painopisteet, toimet ja ajoitus 8

Toimintalinja 1: Sähköisen kaupan ja yrittäjyyden kannalta myönteinen ympäristö

Toimi 1: Sähköistä liiketoimintaa tukevien kansallisten ja alueellisten strategioiden esikuva-analyysi (benchmarking)

Toimi 2: Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan omaksumisen mittaaminen

Toimi 3: Tiedonsaannin parantaminen ja palautteen hankkiminen poliittista päätöksentekoa varten sähköistä kauppaa koskevan lainsäädännön alalla

Toimi 4: Yritysten sähköinen yhteentoimivuus 11

Toimintalinja 2: Sähköisen liiketoiminnan omaksuminen

Toimi 5: Tiedottaminen siirtymisestä DIGITAALIAIKAAN

Toimi 6: Sähköisen kaupan aloittaminen

Toimi 7: Lainantakausjärjestely pk-yrityksiä varten

Toimi 8: Rakennerahastojen entistä paremman käytön tukeminen 14

Toimintalinja 3: Tieto- ja viestintätekniset taidot

Toimi 9: Uutta tieto- ja viestintätekniikan opetusohjelmaa koskevien yrityslähtöisten aloitteiden tukeminen

Toimi 10: Tieto- ja viestintäteknisten taitojen seurantaryhmän perustaminen jäsenvaltioiden kanssa

Toimi 11: Pk-yritysten harjoittelijaohjelman käynnistäminen 16

5. Seuraavat vaiheet

1. Johdanto

Feirassa kesäkuussa 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät eEurope 2002 -toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman kolmas tavoite "Internetin käytön lisääminen" sisältää toimen, jolla kannustetaan pk-yrityksiä siirtymään digitaaliaikaan. Toimintasuunnitelmassa [1] todetaan, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat keskeisessä asemassa, kun pyritään eEuropen tavoitteisiin. Suunnitelmassa asetetaankin erityistavoitteita, joilla pk-yrityksiä autetaan valmistautumaan tuleviin muutoksiin. Tavoitteena on, että

[1] http://europa.eu.int/comm/information_society/eeurope/actionplan/index_en.htm

"edistetään pk-yritysten "digitalisoitumista" koordinoimalla verkottunutta tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä, sähköisen kaupankäynnin valmiuksista ja vertailuanalyyseista. "Viitetietokeskukset" voisivat auttaa pk-yrityksiä sisällyttämään sähköisen kaupankäynnin liikestrategiaansa."

Vastauksena eEurope 2002 -toimintasuunnitelmaan komissio toteuttaa erityisiä GoDigital-aloitteita, joilla pyritään

-tunnistamaan keskeiset ongelmat, joita pk-yritykset kohtaavat aloittaessaan sähköisen liiketoiminnan

-ehdottamaan erityistoimia, joilla tuetaan pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan, erityisesti nykyisten toimintalinjojen ja aloitteiden pohjalta

-varmistamaan niiden eri toimintalinjojen ja aloitteiden johdonmukaisuus, joilla tuetaan pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan Euroopan, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisella tasolla

-oppimaan käytännön kokemuksista ja tekemään esikuva-analyyseja (benchmarking) eri strategioista, jotta tuettaisiin pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan.

Tällä tiedonannolla pyritään selvittämään pk-yritysten erityistarpeita, jotta ne voisivat täysimääräisesti hyödyntää sähköistä kaupankäyntiä. Tavoitteena on myös esitellä GoDigital-erityisaloitteita, jotka komission on määrä toteuttaa vuonna 2001. Lisätoimia toteutetaan vuodesta 2002 lähtien. GoDigital-aloitteilla voidaan parantaa pk-yritysten edellytyksiä, kun ne siirtyvät digitaaliaikaan, mutta ne eivät voi korvata yrittäjyyttä tai itse yritystä, jonka on tehtävä varsinaiset päätökset.

2. GoDigital-aloite

GoDigital-aloitteen yleistavoitteena on koota yhteen ja tarvittaessa sovittaa pk-yrityksille suunnattuja tukitoimia, jotta pk-yritykset voisivat mahdollisimman tehokkaasti käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Tätä varten GoDigitalin täytäntöönpanosuunnitelma rakentuu nykyisille yhteisön ohjelmille, joilla pyritään vastaamaan pk-yritysten erityistarpeisiin. Näitä ovat yritystoiminnan pääosaston monivuotinen ohjelma (MAP), tietoyhteiskunnan pääosaston Tietoyhteiskunnan tekniikat -ohjelman (IST) vuotuinen työohjelma [2] sekä rakennerahastot. Täytäntöönpanosuunnitelma liittyy myös tavoitteiltaan vastaaviin kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin ja aloitteisiin. Täytäntöönpano on joustavaa ja hajautettua ja siinä pyritään yhteisiin tavoitteisiin. Täytäntöönpanossa näkyy myös se, että tarvitaan yhä kiinteämpää yhteistyötä pk-yrityksille suunnattujen erilaisten Euroopan tasoisten tukitoimien välillä. Tavoitteena on varmistaa, että pk-yritykset hyötyvät täysimittaisesti nykyisistä tukiohjelmista ja -aloitteista sekä jäsenvaltioiden että Euroopan tasolla.

[2] Osana Euroopan yhteisön tutkimuksen puiteohjelmaa.

GoDigital-aloitteen painopistealueita ovat

-sähköisen kaupan ja yrittäjyyden kannalta myönteisen ympäristön ja perusedellytysten tukeminen

-sähköisen kaupankäynnin aloittamisen helpottaminen. Tätä varten tuodaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen (TTK) tulokset mahdollisimman hyvin eri toimialojen pk-yritysten saataville ja hyödynnettäväksi.

-tieto- ja viestintäteknisten taitojen tukeminen. Tässä yhteydessä lievitetään pk-yrityksissä olevaa taitovajetta sekä tutkitaan ja kehitetään yritystaitoja uutta taloutta varten.

GoDigital-aloitteen tueksi komissio pyytää jäsenvaltioiden, alueellisten viranomaisten ja yrittäjien täysimittaista ja aktiivista yhteistyötä. Huhtikuussa pidetään toiminnan käynnistävä konferenssi, yhdessä jäsenvaltioiden kanssa järjestetään työryhmiä ja alueet ja yrittäjät osallistuvat komission ohjelmiin. Näin varmistetaan aktiivinen osallistuminen aloitteeseen. Kun varmistetaan, että Euroopan pk-yritysten valtaosa voi hyötyä aloitteesta, saadaan myös synergiaetuja GoDigital-aloitteen toteutuksen sekä jo toiminnassa olevien kansallisten, alueellisten ja paikallisten aloitteiden kanssa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. GoDigital suunnitellaan jatkuvana ohjelmana, joka aluksi kattaa kaksi vuotta. Monien toimien oletetaan kuitenkin jatkuvan myös vuoden 2002 jälkeen. Komissio arvioi edistymistä vuoden 2001 aikana ja tekee tällöin esikuva-analyysin GoDigital-aloitteen eri toimenpiteistä muihin toimenpiteisiin nähden. Vertailu koskee mm. sähköisen liiketoiminnan aloittamista ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä eri jäsenvaltioiden ja eri toimialojen pk-yrityksissä.

Lähivuosien aikana GoDigital-aloite saavuttaa kaikki pk-yritykset, jotka tuntevat mielenkiintoa sähköiseen talouteen. Käyttäjien tueksi ja ajatustenvaihtoa varten komissio on perustanut aloitteelle oman www-sivuston, [3] jossa esitellään kaikki GoDigital-aloitteen ideat yhteisen tunnuksen alla. Sivustoa hoitaa komissio, ja siltä on linkit kaikkiin GoDigital-aloitteen sidosryhmiin. Sivusto tarjoaa samalla foorumin, jolla voidaan jakaa sähköistä kauppaa koskevia parhaita toimintatapoja kaikkialla Euroopassa.

[3] http://europa.eu.int/ISPO/ecommerce/godigital sekä sähköpostilla toimiva palautejärjestelmä infso-godigital@cec.eu.int.

3. Pk-yritysten sähköinen kaupankäynti: suuria mahdollisuuksia mutta myös haasteita

Euroopassa on yli 19 miljoonaa pk-yritystä. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa yli 99 % kaikista yrityksistä on pk-yrityksiä. Pk-yritykset luovat merkittävät osan BKT:sta, ne ovat tärkeä uusien työpaikkojen lähde ja yrittäjyyden ja uusien liikeideoiden kasvupaikkoja. Erityisesti pk-yritykset hyötyvät siitä, että markkinoille pääsy helpottuu sähköisen liiketoiminnan ansioista. Sähköistä liiketoimintaa kuvataankin usein pk-yritysten portiksi maailmanlaajuiseen toimintaan ja markkinoille.

eEurope-aloitteen menestyminen riippuu siis suurelta osin siitä, ovatko pk-yritykset täysimittaisesti mukana toiminnassa. Euroopasta voi muotoutua sähköisen liiketoiminnan keskus vain, jos Euroopan pk-yritykset sitoutuvat käyttämään Internetiä liiketoiminnan uutena välineenä.

Koska pk-yritysten sisäinen organisaatio on suuryrityksiä joustavampi, ne voivat usein sopeutua muuttuviin markkinoihin nopeammin ja tehokkaammin. Internetin käyttömäärissä on jäsenvaltioiden ja toimialojen välisiä eroja, mutta yleisesti yrityksen koon ja Internetin käytön välillä on suora korrelaatio: mitä pienempi yritys sitä vähemmän siinä käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Tämän vuoksi Euroopan pk-yritysten taloudellinen paino ei kuvastu sähköisen kaupan välineiden käytössä (ks. taulukko 1). On kuitenkin huomattava, että useimmat sähköisen kaupan alan uuden yritykset ovat pk-yrityksiä.

Euroopassa keskimäärin vain 42 %:lla pk-yrityksistä on Internet-yhteys. Joissakin jäsenvaltioissa tämä osuus on jopa pienempi kuin Internetin käyttöaste kotitalouksissa. Vain 20 % pk-yrityksistä käyttää Internetiä liiketoimiin. Suurin osa käyttää Internet-yhteyttään vain tiedotukseen. Kaikkein pisimmällekin edenneissä jäsenvaltioissa vain murto-osa voi toteuttaa sähköisiä liiketoimia (esim. osto, myynti, sähköiset huutokaupat, sähköiset maksut). Nämä luvut ovat hälyttäviä, kun muistetaan sähköisen kaupan räjähdysmäinen kasvu maailmanlaajuisesti ja erityisesti Yhdysvalloissa, ja ne antavat viitteitä siitä, että Euroopan pk-yritykset eivät ole vielä täysin omaksuneet Internetin käyttöä. OECD on arvioinut, että Internet-liiketoimien arvo kaksinkertaistuu 12-18 kuukaudessa. [4] Euroopan pk-yritykset uhkaavat siis jäädä osattomiksi merkittävistä liiketoiminnan mahdollisuuksista.

[4] OECD, Economic Working Papers 252, 2000.

>TAULUKON PAIKKA>

Jotta perinteisten pk-yritysten olisi helpompi "siirtyä digitaaliaikaan", on poistettava tiettyjä hyvinkin yleisesti mainittuja esteiksi koettuja seikkoja. [5] Näitä ovat mm.

[5] Ks. esimerkiksi "ENSR Enterprise Survey 1999", jota on käytetty asiakirjassa "The European Observatory for SMEs - Sixth Report," Euroopan komissio 2000.

-Sähköisen kaupan nykyinen ilmapiiri. Sähköisen kaupan yritysten epävakaus on saanut paljon julkisuutta ja synnyttänyt runsaasti keskustelua. Sähköisen kaupan yrityksiä on lopetettu huomattavasti enemmän kuin perinteisempien alojen pk-yrityksiä, mikä saattaa pelottaa pk-yrityksiä. Taloudellinen epäonnistuminen on kuitenkin olennainen osa yritysmaailmaa, erityisesti Internetin kaltaisessa nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tiukka konkurssilainsäädäntö voi monissa jäsenvaltioissa estää riskinottoa. Epäonnistumisten lisäksi on myös todellisia menestystarinoita. Olennaista on kuitenkin yrittäjähenki.

-Sääntely. Vaikka nykyinen sääntely-ympäristö vaikuttaa kansallisella tasolla sähköisen liiketoiminnan kannalta myönteiseltä, ongelmia saattaa ilmetä, kun pk-yritykset harjoittavat valtioiden rajat ylittävää sähköistä liiketoimintaa. Vaikka lainsäädännön yhdenmukaistamisen pitäisi johtaa selkeisiin ja johdonmukaisiin toimintapuitteisiin Euroopassa, maailmanlaajuisesti on vielä tehtävä työtä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi tietyissä keskeisissä kysymyksissä, kuten kuluttajansuojassa. Suuryrityksillä on käytettävissään omat lainopilliset neuvonantajansa ja konsulttinsa, mutta pk-yritykset välttävät usein oikeudellisia riskejä, joita valtioiden rajat ylittävän kaupan harjoittamisesta seuraa. Pk-yrityksille on olennaisen tärkeää, että oikeudellista perustietoa, erityisesti lähes vakiomuotoista oikeudellista neuvontaa, on saatavilla helposti, sillä pk-yritykset tarvitsevat muita yrityksiä enemmän yksinkertaisuutta ja johdonmukaisuutta. Myös vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenetelmien pitäisi olla käytettävissä vähäisin kustannuksin, koska niitä pidetään yleisesti ennakkoedellytyksenä kansainvälisen sähköisen kaupan aloittamiselle.

-Osaaminen. Toinen merkittävä este on sopivan ja tieto- ja viestintäteknisiltä taidoiltaan riittävän teknisen ja hallinnollisen henkilöstön puuttuminen. Pk-yritykset tarvitsevat kipeästi työn kautta hankittua kokemusta. Euroopassa on kuitenkin koulutetun tieto- ja viestintäteknisen henkilöstön ja sähköisen kaupan osaajien vajaus, joka on arvioitu noin 1,9 miljoonaksi henkilöksi. Luku saattaa nousta 3,8 miljoonaan vuonna 2003. [6] Joissakin jäsenvaltioissa on ryhdytty toimiin tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden hankkimiseksi unionin ulkopuolisista maista. Asiantuntijoiden tuominen ulkopuolelta on kuitenkin kallista, ja kilpailu tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on markkinoilla kovaa. Suuryrityksillä ja nopeasti kasvavilla tieto- ja viestintätekniikka-alan uusilla yrityksillä onkin selvä kilpailuetu "perinteisiin" pk-yrityksiin nähden.

[6] EITO Report 2001.

-Teknologia ja standardit. Muita yrityskäyttäjiä enemmän pk-yritykset tuntevat suurta kiinnostusta standardoituihin ja täysin yhteensopiviin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin, jotka pysyvät melko vakaina myös ajan kuluessa. Monet tieto- ja viestintätekniset ratkaisut ovat nyt vielä liian monimutkaisia eivätkä ne ole riittävän vankkoja, mikä vie monilta pk-yrityksiltä rohkeuden käyttää niitä. Jos ohjelmisto tai järjestelmä osoittautuu yhteensopimattomaksi asiakkaiden järjestelyiden kanssa, on suuri vaara, että tieto- ja viestintätekniikkaan tehdyt investoinnit menevät hukkaan. Pk-yritysten liiketoimilla on monia eri asiakkaita. Usein niiden on myös noudatettava tärkeimpien asiakkaidensa valitsemia teknisiä ja liiketoiminnan standardeja. Tällöin on vaarana, että pk-yritys joutuu vain yhden asiakkaan käyttämän teknologian "vangiksi".

-Kustannukset. Sähköisen liiketoiminnan aloittamiskustannuksiin sisältyvät alustava suunnittelu, laitteiden ja/tai ohjelmiston hankkiminen (asennus, koulutus ja myöhemmin tapahtuva uudelleen organisointi), jatkuva ylläpito, huoltokustannukset ja televiestintämaksut. Alkuinvestointien kustannukset ovat viime vuosina pienentyneet. Sopivan tieto- ja viestintäteknisen laitteiston hankkiminen on kuitenkin vain osa kokonaiskustannuksista. Ylläpito- ja huoltokustannukset ovat monille pk-yrityksille liian suuria. Alkuinvestoinnin riittävyydestä tunnettu epävarmuus ja ylläpitopalveluiden kustannusten nousu voi myös pienentää pk-yritysten halukkuutta tarvittavien investointien tekemiseen. Lisäksi pk-yritysten on oltava valmiita ulkoistamaan tieto- ja viestintätekniikan palvelut sekä hankkimaan ammattitaitoa ja käyttämään konsultteja, jotka auttavat valmistautumaan sähköisen kaupan edellyttämiin organisaatiomuutoksiin.

Näiden potentiaalisten esteiden poistamiseksi tarvitaan johdonmukaista toimintalinjaa. Eri alojen kansallisella ja Euroopan tasoisella toiminnalla on pyrittävä entistä myönteisempään - ja selkeämpään - liiketoimintaympäristöön. Tämä on yksi keskeisistä ennakkoedellytyksistä pk-yritysten jatkuvalle kilpailukyvylle ja Internetin sekä sähköisen kaupan tarjoamien etujen hyödyntämiselle. GoDigital-aloitteella vastataan erityistoimien avulla suoraan näihin ongelmiin. Poliittisten päättäjien tärkein haaste on yhä markkinoille pääsyä haittaavien esteiden poistaminen ja yrittäjyyden tukeminen.

4. GoDigital: painopisteet, toimet ja ajoitus

Tässä suunnitelmassa kuvataan ensimmäiset toimet, joilla tuetaan pk-yrityksiä koskevaa eEurope-aloitetta. Ne toteutetaan vuosina 2001 ja 2002 ja ne rakentuvat monivuotisen pk-yritysohjelman ja IST-ohjelman pohjalle. Vuoden 2001 keskeinen toimintakohde on sähköinen liiketoiminnan käynnistämisen tuki, erityisesti euroneuvontakeskusten kautta, sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköistä liiketoimintaa tukevien kansallisten toimintalinjojen esikuva-analyysi (benchmarking). Toisten kokemuksista oppiminen on ensimmäinen askel autettaessa pk-yrityksiä digitaaliaikaan. Vuoden 2001 aikana valmistellaan lisäaloitteita, joilla vastataan tarkemmin pk-yritysten tarpeisiin niiden siirtyessä kohti uutta taloutta.

Toimintalinja 1: Sähköisen kaupan ja yrittäjyyden kannalta myönteinen ympäristö

Komission tiedonannossa Yrityspolitiikan haasteet osaamiselle rakentuvassa taloudessa [7] todettiin, että yrittäjähengen puute on Euroopan suurin haaste tärkeimpiin kauppakumppaneihin verrattuna. Monet yritykset ovat perinteisesti kaihtaneet riskinottoa ja ovat ehkä mieluummin leikanneet kustannuksia lyhyellä aikavälillä kuin kehittäneet uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Tämän vuoksi useimmat Internetiin liittyvät tekniset keksinnöt ja liiketoiminnan innovaatiot on tehty muualla.

[7] KOM(2000) 256 lopullinen, 26.4.2000.

Sähköinen liiketoiminta avaa nyt uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Internetin varhaisvaiheessa keskeistä oli tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri, mutta nyt haasteena on käyttää Internetiä uutena liiketoiminnan välineenä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pelkkä laajakaistaisen infrastruktuurin käyttäminen riittäisi. Tarvitaan myös lisää aloitteita, joilla tuetaan laajakaistainfrastruktuurin jatkokehitystä ja langattoman kaupan kehitystä.

Sekä yritysten ja kuluttajien välinen (B2C) että yritysten keskeinen (B2B) sähköinen kauppa muuttaa rajusti yritysten ja markkinoiden organisaatiota. Näiden rakennemuutosten edistämiseksi ja tukemiseksi useimmat jäsenvaltiot ovat käynnistäneet kunnianhimoisia kansallisia ohjelmia, joilla edistetään yrittäjyyttä yleisesti ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa. Jotta tutkimushankkeiden markkinavaikutus voitaisiin maksimoida ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset talouden toimijoille niiden koosta riippumatta, komissio aikoo jatkaa yhteisymmärrykseen tähtäävän työn tukemista sekä alakohtaisesti että Euroopan standardointielinten kautta.

GoDigital-aloitteilla on luotava synergiaa jäsenvaltioiden eri strategioiden välille. GoDigitalin esikuva-analyysit ja EU:n laajuinen koordinointityö voivatkin tarjota lisäarvoa, kun jäsenvaltiot oppivat toistensa kokemuksista ja aloitteista, sähköisen kaupan sisämarkkinat alkavat muotoutua ja Eurooppa liittyy maailmanlaajuiseen uuteen talouteen. Tähän pyritään seuraavilla vuosina 2001 ja 2002 toteutettavilla toimilla:

Toimi 1: Sähköistä liiketoimintaa tukevien kansallisten ja alueellisten strategioiden esikuva-analyysi (benchmarking)

Tavoite: Laaditaan kuvaus ja esikuva-analyysi kansallisesta ja alueellisesta politiikasta ja välineistä, joilla tuetaan pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa. Tämä auttaa jäsenvaltioita ja alueita arvioimaan omaa politiikkaansa ja tunnistamaan parhaita toimintatapoja eri maissa saatujen kokemusten pohjalta. Samalla selvitetään myös sitä, miten EU:n rahastot ja aloitteet voivat parhaiten täydentää alueellisia ja kansallisia strategioita.

Toteutus: Tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköistä liiketoimintaa koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden esikuva-analyysi tehdään Best 2001 -ohjelman mukaisesti [8] ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Sekä jäsenvaltioissa että Euroopan tasolla on viime vuosina käynnistetty useita aloitteita, joilla edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja sähköistä liiketoimintaa. Vaikka niistä on helposti saatavilla tietoa, niiden toimintatapaa ja vaikutusta ei ole arvioitu riittävän tarkoin. Eri toimintatavoista on saatava syvällisempää tietoa ja on selvitettävä, millaiseen ympäristöön ne soveltuvat parhaiten.

[8] BEST on menettely, jossa yrityspolitiikkaa kehitetään vaiheittain. Siinä pyritään tunnistamaan ja vaihtamaan hyviä toimintatapoja jäsenvaltioiden kesken sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä.

Vastuu: Euroopan komissio ja jäsenvaltiot.

Aikataulu: Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuonna 2001 ja siinä keskitytään tiedon keruuseen ja esikuva-analyysin vertailukohtien valintaan. Toinen vaihe on määrä aloittaa vuonna 2002, ja siihen sisältyy tietojen arviointi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sekä parhaiden toimintatapojen määrittäminen valittujen vertailukohtien perusteella.

Toimi 2: Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan omaksumisen mittaaminen

Tavoite: Kehitetään kattava GoDigital-tulostaulu, joka osoittaa, missä määrin EU:n jäsenvaltioiden pk-yritykset ovat eri toimialoilla omaksuneet tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköistä liiketoimintaa.

Toteutus: Yritystoiminnan pääosasto laatii ja julkaisee säännöllisesti yleisiin menetelmiin perustuvan GoDigital-tulostaulun. Tämä tehdään sähköistä liiketoimintaa tukevien kansallisten strategioiden esikuva-analyysin yhteydessä ja työssä tukeudutaan IST-ohjelmassa toteutettaviin tutkimushankkeisiin [9]. Näin luodaan pohjaa säännöllisille neuvotteluille jäsenvaltioiden kanssa. Eri toimialojen rakennemuutoksia ja markkinatrendejä, jotka ovat seurausta siirtymisestä "uuteen" talouteen, seurataan jaksoittain laadittavilla alakohtaisilla ja monialaisilla raporteilla. Empiirisiä tuloksia tarkastellaan ja validoidaan seminaareissa, joissa myös etsitään soveltuvia toimintalinjoja vastaukseksi saatuihin tuloksiin.

[9] Vuonna 2000 annettiin IST-ohjelmassa ehdotuspyyntö, joka koskee tietoyhteiskunnan edellyttämiä tilastovälineitä, -menetelmiä, -indikaattoreita ja -sovelluksia. Tämän ehdotuspyynnön tuloksena saatavat hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta 2001. Vuodelle 2001 on kaavailtu ehdotuspyyntö, jonka aiheena on tietoyhteiskunnan sosioekonominen analyysi ja indikaattorit.

Lisäksi komissio voi tarjota jonkin verran rahoitustukea seminaareilla ja konferensseille, joita yritysten etujärjestöt, kauppakamarit ja yritysten tukiverkostot, kuten euroneuvontakeskukset (EIC:t) ja innovaatiokeskukset (IRC:t) järjestävät osana GoDigital-aloitetta. Tärkein kohdeyleisö ovat poliittiset päätöksentekijät. Kumpikin toimi - tilastollinen tulostaulu ja seminaarien järjestäminen - toteutetaan MAP 2001 -työohjelman mukaisesti.

Vastuu: Euroopan komissio, jäsenvaltiot, toimialayhdistykset, kauppakamarit, euroneuvontakeskukset, innovaatiokeskukset jne.

Aikataulu: Toimi aloitetaan vuonna 2001 vuosia 2001-2005 koskevan monivuotisen ohjelman yhteydessä. Toimialakohtaisia analyyseja toteutetaan koko monivuotisen ohjelman ajan.

Toimi 3: Tiedonsaannin parantaminen ja palautteen hankkiminen poliittista päätöksentekoa varten sähköistä kauppaa koskevan lainsäädännön alalla

Tavoite: Tarjotaan pk-yrityksille olennaista ja helppokäyttöistä tietoa sekä sähköisen kaupan sääntelyyn ja oikeudellisiin kysymyksiin liittyvää neuvontaa, tarkastellaan käytännön ongelmia, joita yritykset kohtaavat toimiessaan sisämarkkinoilla ja otetaan nämä huomioon suunniteltaessa tulevia toimintalinjoja.

Toteutus:

-Tiedonsaannin parantaminen: Euroopan unioni on jo puuttunut oikeudellisiin epävarmuustekijöihin, jotka liittyvät valtioiden rajat ylittävään sähköiseen kauppaan. Näyttää kuitenkin siltä, että pk-yrityksillä ei ole tietoa lainkäyttövallasta valtioiden rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa eikä siihen sovellettavasta lainsäädännöstä ja että tiedonpuute muodostaa esteen pk-yritysten siirtymiselle verkkokauppaan. Tämän vuoksi tiedotustoimintaa on vahvistettava. Viime vuosina Euroopan yhteisö on antanut lukuisia säädöksiä, jotka tarjoavat kuluttajille ja yrityksille uusia etuja rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa. Näitä ovat mm. yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (1995/46/EY), kuluttajansuojasta etäsopimuksissa annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (1997/7/EY) ja sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (1999/93/EY). Panemalla sähköistä kauppaa koskeva direktiivi (2000/31/EY) kokonaisuudessaan täytäntöön Euroopassa edetään epäilemättä kohti myönteisempää ja johdonmukaisempaa sähköisen kaupan toimintaympäristöä.

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetulla neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 säännöksillä pyritään lisäksi yhdentämään tuomiovaltaristiriitaa koskevat säännöt sekä siviilioikeuteen että kauppaan liittyvissä asioissa sekä yksinkertaistamaan muodollisuuksia, jotka liittyvät jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon. Siinä käsitellään mm. sähköistä kauppaa sisämarkkinoiden yhteydessä.

Euroopan komission aloitteessa "Vuoropuhelu yritysten kanssa" on laadittu www-sivusto (http://europa.eu.int/business), jolla annetaan 11 kielellä käytännön yritystietoa useista eri aiheista. Sivustoa kehitetään edelleen, jotta se kattaa myös sähköisen kaupan oikeudelliset kysymykset. Sivustolta "Vuoropuhelu yritysten kanssa" on myös linkit euroneuvontakeskusten (EIC) verkkoon, johon on jo kertynyt alan osaamista. GoDigital-aloitteen täytäntöönpanon tueksi ehdotetaan, että tälle www-sivustolle laaditaan uusi sähköistä kauppaa käsittelevä osio

-Palaute: Politiikan suunnittelussa olisi aina otettava huomioon pk-yritysten esittämät kyselyt ja ongelmat, joita pk-yritykset kohtaavat liiketoimissaan EU:ssa. Sähköinen kauppa sisältyykin tämän vuoksi komission uuteen interaktiivista politiikan suunnittelua koskevaan aloitteeseen, jossa pyritään Internetin kautta ja nykyisten verkostojen (esim. euroneuvontakeskusten) avulla keräämään markkinoiden spontaaneja reaktiota. Näin pyritään tehostamaan komission kykyä arvioida omien toimintalinjojensa (tai niiden puuttumisen) vaikutusta ruohonjuuritasolla, arvioida uusia toimia koskevia ehdotuksia, vastata esille tuleviin ongelmiin ja kysymyksiin nopeasti ja kohdennetusti ja ottaa vastuu omista toimistaan.

Vastuu: Euroopan komissio, euroneuvontakeskusten verkon myötävaikutuksella.

Aikataulu: Www-sivuston "Vuoropuhelu yritysten kanssa" uusi osio vuoteen 2001 mennessä; oikeudellisia kysymyksiä käsittelevään portaaliin liittyvä IST-tukihanke voi käynnistyä vuoden 2001 puolivälissä.

Toimi 4: Yritysten sähköinen yhteentoimivuus

Tavoite: Edistetään yhteentoimivia sähköisiä yritysratkaisuja Euroopan standardoinnin kautta ja rakentamalla yhteisymmärrystä.

Tavoite: Euroopan standardointielimiä on pyydetty tarjoamaan keinoja, joiden avulla alan toimijat voivat suoraan osallistua toimialakohtaisen yhteisymmärryksen rakentamiseen. Tätä kautta saadaan paremmin tietoa teknisistä ja liike-elämän standardeista, joita muotoutuvilla sähköisillä markkinoilla, ja erityisesti yritysten välisessä kaupassa tulevaisuudessa tarvitaan. Komissio järjestää Brysselissä seminaarin yhdessä sähköisten markkinoiden toimijoiden, toimialafoorumeiden, Euroopan standardointielinten sekä pk-yritysten kanssa. Tukea tarjotaan edelleenkin standardointielinten (CEN, CENELEC ja ETSI) standardointia koskevan jatkuvan toimintasuunnitelman täytäntöönpanolle.

Vastuu: Euroopan komissio yhteistyössä toimialafoorumeiden ja Euroopan standardointielinten kanssa.

Aikataulu: Sähköisten markkinoiden standardeja koskeva seminaari huhti-toukokuuhun 2001 mennessä; GoDigital-aloitetta tukevien yhteisymmärrystä rakentavien hankkeiden tukiaiheiden julkistaminen kesäkuuhun 2001 mennessä; standardointityön tuki CEN:lle, CENELECille and ETSIlle kesäkuuhun 2001 mennessä.

Toimintalinja 2: Sähköisen liiketoiminnan omaksuminen

Sähköisen liiketoiminnan aloittaminen on edelleen ongelmallinen vaihe monille pk-yrityksille. Se edellyttää merkittäviä investointeja sekä huomattavaa teknistä ja hallinnollista osaamista ja riskinottoa. Näiden haasteiden ymmärtäminen auttaa kohdentamaan keskustelun erityisiin, alakohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Toiminnan aloittamista tukevat aloitteet on kohdennettava tiettyihin aloihin ja tietyn tyyppisiin pk-yrityksiin. Sähköinen kauppa ei ole enää yleisesti huonosti tunnettua, mutta varsinainen siirtyminen digitaaliaikaan sisältää yhä ongelmia. Komissio järjestää GoDigital-tiedotuskampanjan, jolla kerrotaan pk-yrityksille paitsi nykyisistä rahoitusmahdollisuuksista myös todellisista ongelmista, joita pk-yritykset kohtaavat, erityisesti muita heikommassa asemassa olevilla alueilla ja toimialoilla.

IST-ohjelman omaksumista koskevilla toimenpiteillä pyritään siirtämään huippuosaamisen lisäksi myös vakiintuneita mutta riittämättömässä käytössä olevia menetelmiä yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Näin pyritään entistä tehokkaampaan toimintaan, parempaan laatuun ja suurempiin säästöihin. Lisäksi toteutetaan toimia, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada lainaa tieto- ja viestintäteknologiainvestointeihin ja joiden avulla yrityksille voidaan tarjota entistä parempia tukipalveluita. Näitä teknologian omaksumista koskevia toimia on yhä hiottava siten, että otetaan huomioon vuonna 2001 järjestettävien esikuva-analyysien ja pk-yritysten kuulemisten tulokset.

Vuonna 2001 tällä alalla toteutetaan seuraavat toimet:

Toimi 5: Tiedottaminen siirtymisestä DIGITAALIAIKAAN

Tavoite: Alueellisten ja yritysaloitteiden pohjalta tarjotaan pk-yrityksille riittävästi tietoa tarpeista ja työkaluista, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan nykyistä laajempaan käyttöön ja sähköiseen liiketoimintaan.

Toteutus: Komissio järjestää useita GoDigital-tapahtumia kaikkialla Euroopan unionin alueella. Näihin osallistuu pk-yrityksiä, tieto- ja viestintätekniikan myyjiä ja sähköisten markkinoiden toimijoita. Tapahtumien avulla kerrotaan pk-yrityksille saatavilla olevista sähköisen liiketoiminnan työkaluista ja sovelluksista. Tavoitteena on myös rohkaista pk-yrityksiä osallistumaan täysipainoisesti nyt syntymässä oleville sähköisille markkinoille. Näitä tiedotustilaisuuksia järjestävät GoDigital-tunnuksella sähköisen kaupan viitetietokeskukset sekä muut kansalliset ja alueelliset elimet, ja niihin voi saada komission rahoitusta.

Seuraavassa vaiheessa toimialajärjestöjä, kauppakamareita ja yritysten tukiverkostoja (erityisesti euroneuvontakeskuksia, innovaatiokeskuksia jne.) pyydetään levittämään käytännön tietoa onnistuneista sähköisen kaupan strategioista. Tämä perustuu nykyiselle aineistolle ja pilottitoimille. Yritysten tukiverkostoilla on merkittävä osuus pk-yrityksiin kohdistuvassa tiedotuksessa, koska ne voivat tehdä yhteistyötä kansallisten ja paikallisten aloitteiden kanssa ja koska ne ovat lähellä pk-yrityksiä. Kaikilla suunnitelluilla toimilla pyritään vastaamaan pk-yritysten erityistarpeisiin, jotka liittyvät uuteen talouteen osallistumiseen ja siinä kilpailuun (erilaiset tieto- ja viestinteknisten laitetyypit, palveluiden ja tuotteiden laatu jne.). Komissio antaa tukea useille seminaareille, joissa pyritään antamaan pk-yrityksille käytännön tukea, jonka avulla ne voivat tehokkaasti osallistua sähköisille markkinoille.

Vastuu: Euroopan komissio, kauppakamarien, toimialayhdistysten ja yritysten tukiverkostojen (euroneuvontakeskusten, innovaatiokeskusten jne.) tuella.

Aikataulu: Komissio kutsuu Euroopan tasoiset järjestöt, kauppakamarit, yritysten tukiverkostot ja muut toimijat, jotka voivat tarjota kerrannaisvaikutuksia, toiminnan käynnistyskokoukseen toukokuussa 2001. Tukiaiheet, joita varten GoDigital-aloitetta tukeviin alueellisiin ja alakohtaisiin tapahtumiin voidaan hakea rahoitustukea, julkaistaan sen jälkeen kun monivuotinen ohjelma 2001-2005 on hyväksytty. Vuoden 2001 lopulle on kaavailtu GoDigital-huippukokousta, jossa osallistujat jakavat saamiaan tuloksia ja kokemuksia.

Toimi 6: Sähköisen kaupan aloittaminen

Tavoite: Helpotetaan sähköisen liiketoiminnan aloittamista pk-yrityksissä IST-ohjelmaan kuuluvien pilottihankkeiden avulla.

Toteutus: IST-ohjelman mukaisiin käyttöönottotoimiin kuuluvat seuraavat:

-Kokeilujen (joihin osallistuvat käyttäjät ja tekniikan toimittajat) tarkoituksena on mukauttaa ja ottaa käyttöön johtavaa tekniikkaa (lupaavaa mutta ei vielä täysin vakiintunutta) teollisuus- ja palvelualojen sovelluksissa ja arvioida sitä tekniikan toimittajan ja käyttäjän välisenä yhteistyönä.

-Parhaita käytäntöjä koskevien toimien tavoitteena on, että käyttäjät voivat yksilöidä ja edistää parannuksia teollisuuden ja palvelusektorin käytännöissä, prosesseissa ja toimissa ottamalla käyttöön perusteltuja, kypsiä ja vakiintuneita mutta vähän käytettyjä menetelmiä ja tekniikoita tehokkuuden, laadun ja taloudellisuuden parantamiseksi käyttäjäorganisaatiossa.

-Esittely- eli demonstraatiohankkeet ovat hankkeita, joilla pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia etuja tarjoavien tekniikoiden tai menetelmien toteuttamiskelpoisuus, joita ei voi vielä kaupallistaa.

Vastuu: Euroopan komissio

Aikataulu: Tietoyhteiskunnan pääosasto aloitti 15 parhaita käytäntöjä koskevaa toimea ja 20 kokeilua vuonna 2000. Nämä ovat parhaillaan käynnissä ja keväällä 2001 aloitetaan uusia hankkeita. Näihin kuuluu 6 kokeilua ja 9 parhaita käytäntöjä koskevaa toimea. Vuonna 2001 annetaan uusi ehdotuspyyntö alueellisista ja alakohtaisista sähköisen kaupan pilottitoimista. Lisäksi kesäkuussa 2001 avataan käyttöönottotoimia koskeva uusi pyyntö.

Toimi 7: Lainantakausjärjestely pk-yrityksiä varten

Tavoite: Tarjotaan pk-yrityksille lainoja, joilla rahoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvia investointeja (laitteet, ohjelmisto, koulutus ja Internetin käyttöön otto sekä sähköisen liiketoiminnan käytännöt).

Toteutus: Jäsenvaltioissa toteutetaan pk-yritysten lainantakausjärjestely yhteis- ja/tai vastatakausjärjestelmien avulla. Euroopan investointirahasto (EIR) myöntää lainantakaukset kansallisille ohjelmille ja keskinäisille takausyhtiöille. EIR on allekirjoittanut sopimuksen 19 rahoituksenvälittäjän kanssa. Sopimusten arvo kattaa 1,4 miljardin euron arvoiset takaukset. Tällä ohjelmalla on myös tarkoitus vakuuttaa jäsenvaltiot takausjärjestelyjen tehokkuudesta liikkeellepanevana välineenä, jolla parannetaan lainarahoituksen saantia pk-yrityksissä.

Vastuu: Euroopan investointirahasto tiiviissä yhteistyössä eri jäsenvaltioissa toimivien rahoituksen välittäjien sekä yritystoiminnan pääosaston kanssa.

Aikataulu: Aloitus vuonna 2001.

Toimi 8: Rakennerahastojen entistä paremman käytön tukeminen

Tavoite: Hyödynnetään nykyistä paremmin rakennerahastoja, kun pyritään edistämään sähköisen liiketoiminnan käynnistämistä pk-yrityksissä.

Toteutus: Uuden teknologian saanti ja pääsy tietoyhteiskuntaan ovat rakennerahastojen ohjelmakaudella 2000-2006 painopistealueita, joiden kautta pyritään kuromaan umpeen "digitaalikuilua". Rakennerahastojen rahoittamissa toimissa olisi keskityttävä kysyntäpuoleen, eli kehitettävä paikallista sisältöä ja sovelluksia, sekä autettava pk-yrityksiä omaksumaan tieto- ja viestintätekniikkaa ja käyttämään sitä tehokkaasti.

Ohjelmatyön lähestyessä loppuaan komissio toteuttaa toimia, joilla varmistetaan, että tietoyhteiskuntaan ja osaamistalouteen sekä IST-ohjelman ja rakennerahastojen synergian lisäämiseen osoitetut rakennerahastojen varat käytetään tehokkaasti. Tämä kuuluu Lyonissa joulukuussa 2000 järjestetyn konferenssin "The Information Society and Economic, Social and Territorial Cohesion" seurantaan.

Lisäksi Euroopan aluekehitysrahastosta on myönnetty 400 miljoona euroa vuosille 2000-2006 uusiin innovatiivisiin toimiin. [10] Tavoitteena on edistää aluetasolla siirtymistä osaamisyhteiskuntaan kehittämällä ja testaamalla uusia toimintatapoja pilotti- ja esittelytoimien avulla.

[10] KOM(2001) 60 lopullinen 31.1.2001, Alueet uudessa taloudessa - Suuntaviivat EAKR:n innovatiivisille toimille kaudella 2000-2006.

Yksi kolmesta strategisesta aihealueesta, joita tuetaan Euroopan aluekehitysrahaston uusien innovatiivisten toimien mukaisesti, on eEuropeRegio: tietoyhteiskunta aluekehityksen palveluksessa. Alueellisten viranomaisten, joita aihe koskee, on joka vuosi jätettävä ohjelmaehdotuksensa viimeistään 31. toukokuuta vuosien 2001 ja 2005 välisenä aikana. Ehdotusten tavoitteena voi olla mm. pk-yritysten kannustaminen liittämään sähköinen kauppa osaksi kehitysstrategioitaan ja löytämään keinoja, joilla yritysten työntekijät saavat tarvitsemansa tietotekniset taidot, sekä mahdollisesti hyödyntämään IST-ohjelmassa kehitettyjä sovelluksia.

Vastuu: Euroopan komissio

Aikataulu: Aloitus vuonna 2001.

Toimintalinja 3: Tieto- ja viestintätekniset taidot

Digitaalisen talouden myötä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Näiden alojen asiantuntijoista onkin jo pulaa, ja pk-yritysten on vaikea saada palvelukseensa asiantuntijoita. Tällä merkitystä myös pitkällä aikavälillä. Jos tilannetta ei saada korjattua, asiantuntijapulasta voi muodostua este tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen kaupan leviämiselle. Koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä on sovitettava uuden talouden haasteisiin. Tämä on keskeinen haaste kansalliselle ja Euroopan tason yrityspolitiikalle.

Kuten komission tiedonannossa "Euroopan unionin mahdollisuuksien hyödyntäminen: Lissabonin strategian lujittaminen ja laajentaminen" [11] todetaan, kysymys on tärkeä ja sillä on merkitystä työmarkkinoiden kannalta. Tämän vuoksi onkin ehdotettu ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevän korkean tason työryhmän perustamista. Työryhmän tehtävän olisi tarkastella tieto- ja viestintätekniikan taitopulaa ja etsiä siihen ratkaisuja sekä tehostaa työvoiman liikkuvuutta.

[11] KOM(2001) 79 lopullinen, Euroopan unionin mahdollisuuksien hyödyntäminen: Lissabonin strategian lujittaminen ja laajentaminen.

Huoli tieto- ja viestintäteknisten taitojen puuttumisesta oli yksi tiedonannon "eLearning - katse huomispäivän koulutukseen" [12] taustatekijöistä. Tällä tärkeällä aloitteella pyritään saamaan koulutus- ja kulttuuriala sekä Euroopan talouden ja yhteiskunnan toimijat liikkeelle. Tavoitteena on nopeuttaa koulutusjärjestelmien muutoksia, kun Eurooppa siirtyy osaamistalouteen. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat yhdessä päättäneet yhdenmukaistaa toimintansa koulutuksessa hyödynnettävän tekniikan alalla sekä jakaa kokemuksiaan. eLearning-aloitteella tuetaan ja koordinoidaan jäsenvaltioiden toimintaa ja nopeutetaan Euroopan koulutusjärjestelmien muutosta

[12] KOM(2000) 318 lopullinen, 24.5.2001 http://europa.eu.int/comm/education/elearning/index.html.

GoDigital-toimet toteutetaan eLearning-aloiteen kanssa samansuuntaisesti. Alalla toteutetaan seuraavat toimet.

Toimi 9: Uutta tieto- ja viestintätekniikan opetusohjelmaa koskevien yrityslähtöisten aloitteiden tukeminen

Tavoite: Tuetaan yritysten ja koulutusalan yhteishankkeita, jotta voitaisiin määrittää uudet tieto- ja viestintäteknisten taitojen tarpeet ja sovittaa kansalliset opetusohjelmat niihin.

Toteutus: Yksitoista johtavaa tieto- viestintätekniikka-alan yritystä ja Euroopan tieto- ja viestintätekniikan alan yhdistys (European ICT Association - EICTA) ovat komission tuella käynnistäneet Career Space -yhteishankkeen. Kyseessä on yhteistoiminta taitovaatimusten määrittelemiseksi tieto- ja viestintätekniikan ja sitä hyödyntävien toimialojen tieto- ja viestintäteknistä ammattihenkilöstöä varten sekä opetusohjelmien uusien suuntaviivojen laatimiseksi. Hanke perustuu yritysten, ammattialajärjestöjen, korkeakoulujen ja muiden koulutuslaitosten yhteistyöhön. Ensi vaiheessa määriteltiin "työ- ja taitoprofiileja" tieto- ja viestintäteknisen alan keskeisiä työtehtäviä ja työaloja varten. Tämä tehtävä on saatu onnistuneesti päätökseen. Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa keskitytään opetusohjelmia koskevien suuntaviivojen valmisteluun yhteistyössä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Suuntaviivoissa kuvastuvat yritysten koulutustarpeet sekä uuden talouden työvoimatarpeet.

On tärkeää kuroa umpeen koulutetun tieto- ja viestintäteknisen henkilöstön kysynnän ja tarjonnan välillä oleva kuilu ja käytännön ratkaisuja tarvitaankin kiireellisesti. Tämän vuoksi Career Space -hanketta vahvistetaan ja laajennetaan erityisesti komission eLearning: katse huomispäivän koulutukseen -aloitteen suuntaan.

Vastuu: Euroopan komissio, Euroopan tieto- ja viestintätekniikan alan yhdistys (European ICT Association - EICTA), koulutuslaitoksen ja muut sidosryhmät.

Aikataulu: Career Space -hanke on jo käynnissä.

Toimi 10: Tieto- ja viestintäteknisten taitojen seurantaryhmän perustaminen jäsenvaltioiden kanssa

Tavoite: Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa perustetaan työryhmä, joka seuraa tieto- ja viestintäteknisen ja sähköiseen kauppaan liittyvän ammattitaidon kysyntää markkinoilla sekä tarkastelee alan koulutuksen nykyistä tarjontaa ja koulutetun työvoiman tarjontaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Toteutus: Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet lukuisia hankkeita sopeuttaakseen kansalliset koulutusohjelmansa ja houkutellakseen tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita EU:n ulkopuolisista maista. Vuoden 2001 Best-ohjelman mukaisesti perustetaan asiantuntijaryhmä, joka määrittää yritysten tarpeet ja seuraa toimia, joilla pyritään parantamaan tieto- ja viestintäteknisten taitojen tarjontaa. Kun asiantuntijaryhmä keskittyy tieto- ja viestintekniikan ammattilaisten ja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin, se voi antaa merkittävän toimialakohtaisen panoksen työhön, jota ehdotettu ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevä korkean tason työryhmä tekee.

Vastuu: Euroopan komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Aikataulu: Toiminta käynnistetään vuonna 2001 (ensimmäinen vuosineljännes) ja tavoitteena on antaa ensimmäinen raportti vuoden 2001 loppuun mennessä.

Toimi 11: Pk-yritysten harjoittelijaohjelman käynnistäminen

Tavoite: Pk-yritysten harjoittelijaohjelman avulla autetaan Euroopan opiskelijoita kehittämään yrittäjätaitoja. Pk-yritykset hyötyisivät opiskelijoiden taidoista ja voisivat heidän avullaan perustaa ja pitää yllä sähköisen kaupan järjestelmiä.

Toteutus: Ohjelman määrittelyt ja säännöt laaditaan yhdessä sähköisen kaupan viitetietokeskusten, koulutuksen ja kulttuurin pääosaston ja muiden toimijoiden kanssa. Olennaista on soveltuvien hakijoiden valinta. Heillä on oltavat riittävät tieto- ja viestintätekniset taidot, mm. tavanomaisten toimistosovellusten käytön tuntemus, kokemusta Internet-yhteyden luomisesta ja tavanomaisten Internet-sovellusten käytöstä. Tämän pk-yritysten harjoittelijaohjelman mukaisesti harjoittelijoille myönnetään tukea 5-6 kuukauden ajan, jotta he voivat auttaa pk-yrityksiä sähköisen kaupan sovellusten asentamisessa ja tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Ohjelmassa siis tuetaan dynaamista osaamisvaihtoa pk-yritysten ja sähköisen kaupan avustajien (esim. opiskelijoiden) välillä. Toimen kohderyhmänä ovat teknisten koulujen ja ylempien oppilaitosten opiskelijat ja erityisesti painotetaan sähköistä kauppaa.

Vastuu: Euroopan komissio

Aikataulu: Kuulemiset on määrä aloittaa vuonna 2001. Toteutettavuustutkimus tehdään IST-ohjelman mukaisesti.

5. Seuraavat vaiheet

Tässä tiedonannossa kuvataan ensimmäiset toimet, joilla GoDigital-aloitteessa tuetaan pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan. Toimet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Lisätietoja aloitteen täytäntöönpanosta annetaan GoDigital-aloitteen www-sivustossa. [13]

[13] http://europa.eu.int/ISPO/ecommerce/godigital.

GoDigital-aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti ja sen kehittämistä jatketaan eEurope 2002 -toimintasuunnitelman tukemiseksi. Uusia aloitteita tarkastellaan johdonmukaisesti. Nämä voivat liittyä mm. yritysten ja julkishallinnon vuorovaikutukseen, sekä tieto- ja viestintätekniikan omaksumista ja ammattitaitoa koskevaan lisätukeen. GoDigital-aloitteen ja jäsenvaltioiden toimien välinen koordinointi varmistetaan ensisijaisesti yrityspolitiikan ryhmän avulla.

Top