EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52001DC0051
Communication from the Commission to the Council, the European Parliament and the Economic and Social Committee concerning a strategy for the Customs Union
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle tulliliittoa koskevasta toimintasuunnitelmasta
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle tulliliittoa koskevasta toimintasuunnitelmasta
/* KOM/2001/0051 lopull. */
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle tulliliittoa koskevasta toimintasuunnitelmasta /* KOM/2001/0051 lopull. */
KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE TULLILIITTOA KOSKEVASTA TOIMINTASUUNNITELMASTA Tämä tiedonanto on jatkoa aiemmalle tiedonannolle, joka käsitteli tullia ennen yhtenäismarkkinoiden perustamista [1]. [1] Komission 31. tammikuuta 1991 neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä talous- ja sosiaalikomitealle antama tiedonanto tulliliitosta yhtenäismarkkinoilla (The Customs Union in the context of the Single Market, COM(90) 572 final). Nyt on sopiva ajankohta tarkastella toimintasuunnitelmaa tullin tehtävistä tulliliitossa niiden merkittävien muutosten huomioon ottamiseksi, jotka ovat parhaillaan käynnissä tai odotettavissa lähitulevaisuudessa. Esimerkkejä niistä ovat - Euroopan unionin laajentuminen, - tullin aseman muuttuminen verojen ja maksujen kantajana, - lisääntyvä tarve vahvistaa tullin asemaa ulkoisen kaupan sääntelyssä, - voimistuva vaatimus siitä, että tulli suojelee kansalaisten turvallisuutta, - uudet kaupankäyntitavat, jotka edellyttävät nopeaa sähköisesti tehtävää tulliselvitystä, - voimistuva vaatimus siitä, että tulli tukee talouden toimijoita yhteisössä niiden pyrkiessä terveeseen kilpailuun maailmanmarkkinoilla, - petosten torjunnan korostuminen entisestään, ja - järjestäytyneen rikollisuuden osallistuminen petolliseen toimintaan tullialalla. Tässä tiedonannossa tarkastellaan perusteellisesti näitä kysymyksiä ja hahmotellaan sellaisten tulevien toimien suuntaviivat, jotka perustuvat tullihallintojen välisen avoimuuden, joustavuuden, tehokkuuden ja yhteistyön yhteisiin arvoihin ja joita voidaan toteuttaa haasteiden ratkaisemiseksi. SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Tullin muuttuva asema verojen ja maksujen kantajana 2.2. Ulkoisen kaupan sääntelyn lisääntyminen 2.3. Kansainvälisen kaupan kasvu ja muuttuva luonne 2.4. Tullin vaikutus unionin yritysten kilpailukykyyn 2.5. Euroopan unionin laajentuminen 2.6. Välillisten verojen lisääntyvä merkitys 3. PETOSTEN TORJUNTA 4. RIKOLLISEN TOIMINNAN TORJUMINEN 5. MERKITTÄVIMMÄT HAASTEET 6. RESURSSIT 7. STRATEGISET TAVOITTEET 8. TOIMINTAEHDOTUKSIA 8.1. Lainsäädäntö 8.2. Toiminnot 8.3. Yrityspalvelujen parantaminen 8.4. Koulutus 8.5. Tullin kansainväliset tehtävät 9. PÄÄTELMÄT 1. JOHDANTO Nyt kun komissio on sitoutunut panemaan politiikkojaan täytäntöön entistä tehokkaammin ja on lisäämässä toimia petosten torjumiseksi, tullilla on merkittävä vastuu tulliliiton hallinnoinnista. Tulliliitto puolestaan on yksi Euroopan unionin kulmakivistä. Tullilla on keskeinen tehtävä yhteisön politiikkojen täytäntöönpanossa lähes kaikilla kansainväliseen kauppaan liittyvillä aloilla. Tullilainsäädännöllä olisi edistettävä kansainvälistä kauppaa, eikä siihen liittyvä valvonta saisi aiheuttaa liikaa sellaista taakkaa kauppajärjestelmälle, jolla olisi sekä kaupalle että eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle vahingollisia vaikutuksia. Tullilla on nyt edessään vaikea haaste. Sen on selviydyttävä yhä uusista ja määrältään lisääntyvistä yhteisön tarkastuksista toimintaympäristössä, jossa kansainvälisen kaupan määrä kasvaa ja kauppa nopeutuu. Samanaikaisesti kansainvälistyvät markkinat tarjoavat entistä enemmän tilaisuuksia petoksiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tulli osallistuu ulkoiseen kauppaan liittyvien yhteisön säädösten täytäntöönpanoon sekä tullikysymyksissä ja kaupan sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä että ympäristöön, polkumyyntiin, kuluttajansuojaan, kulttuuriesineisiin ja maatalous tuotteisiin liittyvissä valvontakysymyksissä. Lisäksi tulli-ilmoituksista saadaan ensisijaisia tilastotietoja Euroopan unionin muun maailman kanssa käymästä ulkoisesta kaupasta. Tämän vuoksi tullin on tilastointilaitoksia vastaavalla tavalla huolehdittava asianmukaisista ja laadukkaista tilastotiedoista rasittamatta kohtuuttomasti tavaranhaltijoita sekä huolehdittava tilastointijärjestelmän mukauttamisesta kansainvälisen ympäristön kehitykseen. Valtaosassa jäsenvaltioita tulli osallistuu kansallisen toimivaltansa mukaisesti myös moniin huumekaupan, pornografian ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimiin sekä tukee muiden viranomaistahojen (poliisi, maahanmuuttoviranomaiset jne.) työtä. Yleensä tulli hoitaa yhteisön ja kansallisen tason tehtävät rinnatusten tekemättä eroa niiden välillä. Mahdollinen laajentuminen, mikä edellyttää uusilta jäsenvaltioilta samojen moninaisten tehtävien hoitamista, korostaa sitä, miten tärkeää on varmistaa toisaalta tullin tehokas toiminta nyky-yhteisössä ja toisaalta tullivirkailijoiden valmentaminen toimimaan tehokkaasti laajentuneessa yhteisössä. On tärkeää, että jäsenvaltiot kohdistavat resurssinsa unionin ulkoisen kaupan valvontaan, koska 1. tammikuuta 1993 tapahtuneen sisämarkkinoiden avaamisen jälkeen rajatarkastuksia ei voida enää toteuttaa yhteisön sisäisessä kaupankäynnissä, jollei yksittäisiä tarkastuksia voida perustella erityisillä epäilyksillä. Tällaiset tarkastukset eivät saa olla järjestelmällisiä tai enemmän keskittyneitä sisärajojen raja-alueille kuin jäsenvaltioiden muille alueille. Tässä tiedonannossa tuodaan esiin keskeisimmät kysymykset, jotka tullin osalta on ratkaistava, ja annetaan suosituksia toimiksi, joilla varmistetaan, että tullihallinnot suoriutuvat yhteisötason velvoitteistaan lähivuosina. 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhtenäismarkkinoiden perustamisen jälkeen tullialalla on tapahtunut merkittävää edistystä etenkin lainsäädännössä: yhteisön tullikoodeksi ja sen soveltamis säännökset ovat perusta toimien toteuttamiselle. Myös tariffeja koskevan lainsäädännön sisällyttämisellä Euroopan yhteisöjen yhtenäistettyyn tariffiin (Taric) on suuri vaikutus kauppa- ja talouspolitiikan toteuttamisen kannalta; erityisesti sillä varmistetaan talouden toimijoiden yhdenmukainen kohtelu tariffitoimenpiteitä sovellettaessa. Taric on komission hallinnoima tietokanta, jossa 4 000 yhteisön säädöstä on tiivistetty yhteen 18 000 rivin sähköiseen julkaisuun. Se ajantasaistetaan ja toimitetaan jäsenvaltioille kunakin työpäivänä 11:llä yhteisön kielellä. Yhteisön tullihallintojen toiminnassaan noudattama yhteinen oikeudellinen kehys perustuu yhteisiin soveltamissäännöksiin ja yhteiseen tullitariffiin. Lainsäädännön puolesta valtaosa tarvittavista toimenpiteistä on siis jo käytössä. Kentällä tilanne on kuitenkin toinen: erilaisia kansallisen tason tehtäviä toteuttavien 15 jäsenvaltion tullihallintojen edellytetään yhteisön tullilainsäädäntöä ja yhteistä tariffia soveltaessaan toimivan ikään kuin ne olisivat yksi yhtenäinen tullihallinto. Tilanteen parantamiseksi on toteutettu useita toimia, varsinkin Matthaeus- ja Tulli 2000 -ohjelmien yhteydessä. Tulli 2002 -ohjelman [2] hyväksyminen lujittaa ja laajentaa aiempia toimia samantasoisten toimintavalmiuksien edistämiseksi. Paljon on vielä tekemättä; edessä on ensisijainen työsarka, jolle tulevina vuosina toteutettavat toimet on keskitettävä. [2] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 105/2000/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 1999, yhteisön tullitoimintaa koskevan toimintaohjelman hyväksymisestä ("Tulli 2000") tehdyn päätöksen N:o 210/97/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 91/341/ETY kumoamisesta (EYVL L 13, 19.1.2000, s. 1). Erityisen hankalaksi on osoittautunut tietokoneistaminen, joka on avainasemassa lähes kaikissa kehitystoimissa. Tehokkaaseen tietokoneistamiseen kansallisella ja yhteisön tasolla tarvittavat, merkittävät ja yleensä pitkän aikavälin investoinnit edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja pitkän aikavälin suunnittelua. Lisäksi maailmanlaajuisen kaupankäynnin nopeasti muuttuva luonne tarkoittaa sitä, että tulliin kohdistuu jatkuvasti uusia vaateita ja paineita. Seuraavassa on esitetty joitakin merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat tullin toimintaan. 2.1 Tullin muuttuva asema verojen ja maksujen kantajana Tullin asema yhteisössä on perinteisesti suuntautunut tullien kantamiseen, jotka muodostavatkin merkittävän osan yhteisön talousarviovaroista. Tulli jatkaa tämän tärkeän tehtävän hoitamista, mutta useiden erityisesti Maailman kauppajärjestössä käytävistä neuvotteluista johtuvista tullinalennuksista, yhteisön kolmansien maiden kanssa tekemien etuuskohtelusopimusten yleistymisestä sekä erilaisista yksipuolisista toimenpiteistä johtuen tuontitullien [3] osuus omista varoista on vähenemässä. Määrät sinänsä ovat kuitenkin edelleen merkittäviä. [3] Tullit ja maatalousmaksut. Jäsenvaltiot ovat viime vuosina kantaneet yhteisön puolesta tuontitulleja seuraavasti: 1997 14 632 milj. ecua (19,1 % talousarvion kokonaismäärästä) 1998 14 608 milj. ecua (17,9 % talousarvion kokonaismäärästä) 1999 14 193 milj. ecua (17,3 % talousarvion kokonaismäärästä) Tässä yhteydessä olisi huomattava, että Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen, [4] 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot pidättävät itselleen keräämiskustannuksina 25 prosenttia kirjatuista ja perityistä tai vakuutena saaduista omien varojen määristä; aikaisemmin vastaava luku oli 10 prosenttia. [4] EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42. On myös otettava kokonaisuudessaan huomioon tullin asema, kun on kyse yhteisön talousarvion arvonlisäverosta muodostuvasta osuudesta. Tulli toimii tavallisesti arvonlisäverollisten tuonti- ja vientitavaroiden ensimmäisenä ja viimeisenä yhteyspisteenä. Tavaroiden valvonnalla, erityisesti arvonlisäveron kantamisella ulkorajoilla, on tärkeä merkitys varmistettaessa, että tavarat tulevat verojärjestelmän piiriin sen sijaan, että ne häviäisivät harmaan talouden markkinoille, ja torjuttaessa tekaistusta viennistä johtuvia petoksia. Johdonmukaiset tulli- ja verotoimet ovat merkittäviä osatekijöitä kaikessa toiminnassa, jolla pyritään torjumaan erityisesti veropetoksia. Lisäksi jäsenvaltiot käyttävät monissa tapauksissa tullin asiantuntemusta kaupan valvonnassa ja verotuksessa kansallisiin tarkoituksiin valtuuttamalla tullihallinnot huolehtimaan tietyistä tehtävistä, jotka eivät sinänsä sisälly pelkkään tulliliiton hallinnointiin. 2.2 Ulkoisen kaupan sääntelyn lisääntyminen Tullin työmäärä on lisääntymässä johtuen sekä kansainvälisen kaupan kasvusta että kasvavasta määrästä erityistarkastuksia, joita tullin edellytetään tekevän. Yhtenäismarkkinat toivat tullille lisää vastuuta näiden tehtävien hoitamisessa. Silloin, kun yhteisön sisäisiä rajoja vielä valvottiin, yhden jäsenvaltion tulli pystyi korjaamaan toisen jäsenvaltion tullin tekemän virheen, jolloin vahinkoa aiheutui ainoastaan yhden jäsenvaltion kaupalle tai kansalaisille. Nykyään yhdessä jäsenvaltiossa tullatut tavarat voivat aiheuttaa vahinkoa koko yhteisössä. Tästä johtuen tullitarkastusten mahdollisilla heikkouksilla voi olla erittäin suuri merkitys erityisesti silloin, kun tarkastukset on kytköksissä ihmisten terveyteen tai ympäristöön. Tämä on erityisen tärkeää yhteisön laajentumisen kannalta. Seuraavassa kuvaillaan esimerkinomaisesti kahta toiminta-alaa: Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja Laiton toiminta teollis- ja tekijänoikeuksien alalla lisääntyy erittäin nopeasti ja uhkaa sekä EU:n kansalaisten työllisyyttä että terveyttä ja turvallisuutta. Vuonna 1999 jäsenvaltioiden tullihallinnot takavarikoivat yli 25 miljoonaa tavaraa, joiden arvoksi arvioidaan 780 miljoonaa euroa. Esimerkkeinä näistä varsin erilaisista tavaroista mainittakoon autonosat, lääkintätarvikkeet, lääkkeet, mikroprosessorit, ohjelmistot, tekstiilit, jalkineet, CD-levyt, lelut ja monenlaiset kotitaloustavarat. Tuoteväärennösten vaikutusta EU:n työllisyyteen on erittäin vaikea arvioida, mutta selvitysten perusteella EU:ssa menetettiin yli 100 000 työpaikkaa laittoman tuotannon seurauksena; luku vastaa 5-7 prosenttia maailmankaupasta [5]. [5] Vuonna 1998 tehdyn OECD:n selvityksen mukaan. Ks. neuvoston asiakirja 10707/99 Enfocustom 40 PI 45. Tuoteväärennöstoiminta houkuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta erityisesti rahanpesu tarkoituksessa. Ympäristö- ja terveystarkastukset Tulli on etulinjassa suojelemassa sekä Euroopan yhteisöä ja muuta maailmaa vaarallisten tai ympäristön kannalta haitallisten tuotteiden tuonnilta ja vienniltä että CITES-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia harvinaisia lajeja. Samoin tulli valvoo yhteisön kulttuuriperintöä kulttuuriesineiden viennin yhteydessä. Äskettäisessä dioksiinikriisissä tulli vastasi kaikkien niiden markkinoille palaavien tuotteiden ensisijaisesta valvonnasta, joita oli epäilty saastuneiksi. Vastaavanlaisia toimia toteutettiin säteilylle altistuneille tavaroille Tsernobylin onnettomuuden jälkeen. Koska tällaisiin asioihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, tullin on toimittava yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa sellaisten menettelyjen kehittämiseksi, joilla vastataan tuleviin kriiseihin ja tehostetaan yleisluontoisia tarkastuksia. Vuonna 1998 Suomen tulli hylkäsi 11 tavaralähetystä tavaroiden korkean säteilypitoisuuden takia. Tullin osuus kaikista CITES-yleissopimuksessa uhanalaisiksi määriteltyjen lajien laittomassa kaupassa tehtävistä takavarikoista on yli 60 prosenttia [6]. [6] Maailman tullijärjestön raportti CITES-ryhmän kolmannesta kokouksesta. 2.3 Kansainvälisen kaupan kasvu ja muuttuva luonne Kaupan jatkuva globaalistuminen on ollut näkyvintä Euroopassa, missä entisen itäblokin avautuminen on vaikuttanut kaupan kehitykseen uudella ja merkittävällä tavalla. Yksi osoitus tästä on erittäin suuri kaupallisen liikenteen määrä yhteisön itärajalla. Kaupan kasvun ohella on tapahtunut merkittäviä muutoksia siinä, miten tavarat liikkuvat paikasta toiseen. Sähköisen kaupankäynnin kasvu lisää lähetysten määrää huomattavasti, vaikeuttaa tuojien/viejien tunnistamista ja lisää siten laittoman kaupan (erityisesti huumeiden ja tuoteväärennösten, mutta myös aseiden kaupan) riskiä. Pikakuljetuspalvelut on yksi kasvavan maailmankaupan aloista, joka edellyttää erittäin nopeita tulliselvityksiä ollakseen kilpailukykyinen. Nopeaan tulliselvitykseen pyritään nyt kaikilla tullin toimialoilla, myös irtotavarakuljetuksissa. Ainoa tapa varmistaa nopeiden selvitysten yhteydessä tehtävien tarkastusten riittävyys on käyttää nykyaikaisia järjestelmiä eli täysin tietokoneistettuja riskianalyysiin perustuvia järjestelmiä ja harjoittaa tiivistä yhteistyötä niin talouden toimijoiden kuin kauppakumppaneiden kansallisten tullilaitosten kanssa. Brysselin kansainvälisen lentokentän tulli selvittää 150 000 pikapakettia päivittäin. Rotterdamin satamassa käsitellään yksi kontti joka kuudes sekunti vuorokauden ja vuoden ympäri. 2.4 Tullin vaikutus unionin yritysten kilpailukykyyn Tullin edellytetään osallistuvan kaupan alan lainsäädännön noudattamisen valvomiseen. Hankalat tai joustamattomat tullimenettelyt vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn, erityisesti kun kyse on Euroopan unionin tärkeimmistä kauppakumppaneista, joiden etuna on toimia yhden ainoan tullihallinnon kanssa. Tullin on parannettava talouden toimijoille tarjoamiaan palveluja alentamalla erityisesti vaatimustenmukaisuudesta johtuvia kustannuksia Euroopan unionissa. Nykyaikaisen riskianalyysin ja kirjanpidon tarkastukseen perustuvan valvonnan tärkeyttä olisi korostettava. On myös tärkeää säilyttää yhtäläiset toimintaedellytykset yhtenäismarkkinoilla, jotta voidaan varmistaa tullitarkastusten suhteellinen tehokkuus. 2.5 Euroopan unionin laajentuminen [7] [7] Ks. myös 8. marraskuuta 2000 päivätty komission laajentumisstrategiaa koskeva kertomus. Laajentumisen edellytyksenä on, että ehdokasmaat omaksuvat yhteisön säännöstön. Tulliliiton kannalta tämä merkitsee, että niiden osoitettava kykynsä panna yhteisön säännöstö täytäntöön asianmukaisesti. Tämä on olennaisen tärkeää yhteisön taloudellisten etujen suojaamisen sekä petosten torjunnan kannalta, koska yksikin yhteisön ulkorajassa oleva heikko kohta on riski koko yhteisölle. Alalla on toteutettu merkittäviä toimia ja saavutettu myös edistystä, erityisesti Phare-ohjelman avulla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden tullihallinnot ovat tukeneet merkittävällä tavalla työtä, jota tehdään ehdokasmaiden kanssa sovitun tullia ja verotusta koskevan liittymisstrategian mukaisesti. Phare-ohjelmalla on myös parannettu ja nykyaikaistettu ehdokasmaiden tullitoiminnan infrastruktuuria ja välineitä niiden toimintavalmiuksien parantamiseksi. Tehtävää on vielä paljon. Laajentumisen myötä vastuu tulliliiton toimivuudesta siirtyy osittain pitkän kokemuksen yhteisön lainsäädännön soveltamisesta omaavilta tullilaitoksilta ehdokasmaiden tullilaitoksille, joilla on suhteellisen vähän kokemusta ja joita on usein vaivannut resurssipula. On tärkeää vahvistaa Euroopan unionin nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden yhteistyötä, jotta ongelmat voidaan ratkaista. 2.6 Välillisten verojen lisääntyvä merkitys Tullisääntöjen ja välillisiä veroja koskevien verosääntöjen yhdenmukaisuus on entistä tärkeämpää, koska tullisäännöillä usein säännellään tuonnin, viennin ja yhteisön sisäisten tavaratoimitusten verovalvonnan intensiteettiä. Kaikkien välillisten verojen osalta tuonnin ja viennin tullikohtelu tullisääntöjen mukaisesti tarkoittaa verovalvonnan aloittamista tai päättämistä. Sama koskee suspensiomenettelyihin asetettujen tavaroiden yhteisön sisäisiä siirtoja. Jäsenvaltioiden tulli- ja verohallintojen pääjohtajille esitetyissä korkean tason työryhmän [8] päätelmissä Yhdenmukaisuus tulli- ja veropolitiikkojen välillä korostetaan lisätoimien tarvetta tällä alalla. [8] Jäsenvaltioiden korkean tason vero- ja tullivirkamiehistä koostuva työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio. 3. PETOSTEN TORJUNTA Petosten torjuntaa on käsitelty lukuisissa komission asiakirjoissa ja erityisesti äskettäin julkaistussa asiaa koskevassa komission tiedonannossa [9]. Tullin panos alalla on kuitenkin sitä luokkaa, että on syytä korostaa sen merkitystä ja kiinnittää huomiota tarpeeseen tarkastella petostentorjuntatoimenpiteitä pikemminkin kokonaisvaltaisesti kuin yksinomaan tutkinnan kannalta. [9] Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta - Vuosikertomus 1999; KOM(2000)718 lopullinen, 8.11.2000 - Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomus: ensimmäinen toimintakertomus ajalta 1.6.1999-31.5.2000, julk. 23.5.2000. Seuraavat seikat kuvaavat tätä (viitevuosi 1999). Omat varat - Jokin aika sitten julkaistussa komission kertomuksessa arvioitiin, että perinteisiin omiin varoihin vaikuttavat jäsenvaltioissa vuonna 1999 todetut petokset olivat määrältään jopa 266 miljoonaa euroa. Yhdessä OLAFin vuonna 1999 tutkimiin uusiin tapauksiin liittyvien petosten arvioitujen määrien kanssa summa kohoaa 337 miljoonaan euroon (2,4 prosenttia kyseisestä talousarviosta). On syytä muistaa, että luku kattaa tiedossa olevat petokset; todelliset luvut ovat huomattavasti korkeammat. - Merkittävin osa petoksista koskee savukkeita (14 prosenttia sekä ilmoitetuista tapauksista että niihin liittyvistä rahamääristä); muut petosryhmät ovat tärkeysjärjestyksessä maitotuotteet (juusto ja voi), joiden osuus on vain 0,5 prosenttia tapauksista, mutta 12 prosenttia petoksiin liittyvistä rahamääristä, ja moottoriajoneuvot, joiden osuus on 1,6 prosenttia tapauksista ja 6,2 prosenttia petoksiin liittyvistä rahamääristä. Vuonna 1998 kolme eniten petosten kohteena ollutta tuoteryhmää olivat maitotuotteet (23 prosenttia), savukkeet (8 prosenttia ja tekstiilituotteet (4 prosenttia). - Yhteisön ulkopuolisista maista tulevien tai yhteisöstä vietyjen, mutta sinne jälleentuotujen savukkeiden laiton kauppa on edelleen merkittävää. Tämän laittoman kaupan lisäksi on havaittu, että konteissa ja tullille muina tavaroina ilmoitettujen savukkeiden tuonti on kasvanut lukumääräisesti selvästi. Vuonna 1999 todetut uudet savukkeisiin liittyvät tapaukset osoittavat, että yhteisön talousarviolle aiheutuva kokonaistappio on jopa 325 miljoonaa euroa. - Tullimenettelyistä petoksille aroin on luovutus vapaaseen liikkeeseen. Tässä menettelyssä petokset ovat kuitenkin lajiltaan vaihtelevia. Salakuljetuksen ja vastaavien tapausten (tullaamaton tuonti) osuus on noin 18 prosenttia jäsenvaltioiden vuonna 1999 ilmoittamista tapauksista (tapaukset, joiden arvo oli yli 10 000 euroa). Etuuskohtelumenettelyjen hallinnointiin liittyvien ongelmien [10] (väärät ja virheelliset alkuperäilmoitukset mukaan luettuina) osuus oli 8 prosenttia tapauksista. [10] Ks. myös kertomus perinteisten omien varojen valvonnasta etuuskohtelualkuperää koskevissa menettelyissä; komissio antoi kertomuksen omien verojen neuvoa-antavalle komitealle joulukuussa 1999 (asiakirja Budg/501/99). Toisaalta vuonna 1999 pelkästään kauttakuljetuksen osuus olin noin 6 prosenttia tapauksista ja alle 4 prosenttia niihin liittyvistä rahamääristä (tapaukset, joiden arvo oli yli 10 000 euroa). Tämä osoittaa ennakkovaroitusjärjestelmän hyödyllisyyden arkojen tuotteiden kannalta, mutta ongelmaa ei kuitenkaan voida pitää ratkaistuna. Vientituet - Eniten petosten kohteena oleva kuluryhmä on edelleen vientituet. Näiden tapausten osuus oli vuonna 1999 38 prosenttia koko talousarviovaikutuksesta (28 prosenttia vuonna 1998), kun taas kustannusten osuus oli vain 14 prosenttia EMOTR-tuen kustannuksista. Kasvu johtuu pääasiassa naudanlihan vientiin liittyvien tapausten huomattavasta lisääntymisestä. - Vientitukipetoksiin liittyvät tuotteet ovat pääasiassa naudanliha ja elävä karja, joiden osalta yli kolmannes kokonaistalousarviovaikutuksesta liittyy petoksiin tai muihin sääntöjenvastaisuuksiin; toinen merkittävä ryhmä ovat hedelmät ja kasvikset (tuoreet tai jalostetut), joiden osuus on yli 15 prosenttia kokonaistalousarviovaikutuksesta. Seuraavana luettelossa on pellavakuitu (joka nousi ensimmäistä kertaa kolmen merkittävimmän tuotteen joukkoon sen osuuden ollessa 8 prosenttia kokonaistalousarviovaikutuksesta). Tämän lisäksi tullilla voi myös olla merkittävä asema veropetosten torjunnassa, millä on puolestaan vaikutusta sekä kansallisiin talousarvioihin että yhteisön talousarvioon. Tulli voi havaita alv-petoksia erityisesti silloin, kun vienti- ja tuontitapahtumissa on kyse korkean riskin omaavista tavaroista ja kauppiaista esimerkiksi, kun tuontia seuraa yhteisön sisäinen toimitus tai yhteisön sisäistä toimitusta seuraa vienti. Vientipetosten tai vientisääntöjen muun väärinkäytöksen toteaminen on olennaista alv-petoksia torjuttaessa. Korkean tason työryhmä on tehnyt tärkeää työtä tupakka- ja alkoholialan petosten parissa [11]. Työryhmä on antanut kertomuksen, jonka päätelmät vahvisti Ecofin-neuvosto toukokuussa 1998. [11] Jäsenvaltioiden korkean tason vero- ja tullivirkamiehistä koostuva työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio. Petosten torjunta vaatii erikoistutkijoita, mutta heidän työnsä tulos riippuu valvontalainsäädännön tarjoamista perusrakenteista ja sen soveltamiseen vaadittavista resursseista. Tehokkaiden petostentorjuntatoimien perustana onkin yksiselitteinen lainsäädäntö, joka tehdään tunnetuksi kaupan alan toimijoille ja jonka soveltamisesta vastaavat hyvin koulutetut virkailijat, joilla on tukenaan riittävät resurssit. Kyseisten virkailijoiden on puolestaan toimittava tiiviissä yhteistyössä tutkintayksikköjensä sekä muiden petostentorjuntaan osallistuvien yksikköjen kanssa. Verrattaessa tullille vuonna 1999 tehtyjen tulli-ilmoitusten määrää (yli 79 miljoonaa) komissiolle ilmoitettujen todettujen petosten tai muiden väärinkäytösten määrään (2 752 tapaukset, joiden arvo oli yli 10 000 euroa) perinteisten omien varojen alalla käy ilmeiseksi, miten tärkeää on varmistaa, että tulli osallistuu mahdollisimman laajasti kaikkeen petosten vastaiseen työhön. Tiivis yhteistyö ja vastavuoroinen, erityisesti riskianalyysiin liittyvien tietojen vaihto näiden yksikköjen välillä ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä tehokkaaseen petostentorjuntaan. 4. RIKOLLISEN TOIMINNAN TORJUMINEN Tarkastelu jäisi kuitenkin epätäydelliseksi, jos tullia ei sijoiteta osaksi laajempaa kokonaisuutta eli oteta huomioon sen keskeistä asemaa rikollisen toiminnan torjunnassa, oli se sitten järjestäytynyttä rikollisuutta tai yksittäistapauksia. Tässä tiedonannossa ei kuvata yksityiskohtaisesti tullin asemaa oikeus- ja sisäasioiden alalla; sen sijaan viitataan eräisiin tärkeimpiin toimintoihin ja tuodaan esiin aloja, joihin on jatkossa keskityttävä (ks. liite). Tällä alalla on käynnissä monia eri toimia, joihin tulli osallistuu laajamittaisesti. Tullin ratkaiseva asema huumekaupan torjunnassa on tunnettu. Lisääntynyt yhteistyö Euroopan tasolla ja yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa riskianalyysitekniikoiden kehittämisessä ja tietojen vaihto käytettyjen väylien ja rikollisryhmien tunnistamiseksi sekä tarkastusten kohdentamiseksi antavat tullille tilaisuuden parantaa edelleen toimivuuttaan tämän ongelman ja muihin salakuljetusmuotoihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Vähemmän julkisuutta on saanut tullin merkittävä asema rikollisen toiminnan torjumisessa seuraavilla aloilla: - rahanpesu: tullilaitosten välinen yhteistyö on tärkeää rajojen yli tapahtuvien laittomien rahansiirtojen ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi - pornografia (erityisesti lapsiporno): tullin tehtävät tällaisen aineiston liikkumisen ehkäisemisessä sekä aineiston tuottajien ja kuluttajien tunnistamisessa - aseet: tullin tehtävät laittomasti tuotavien aseiden tunnistamisessa ja takavarikoinnissa sekä laittomien kauppiaiden tunnistamisessa - kansainvälisten pakotteiden täytäntöönpano: tullin tehtävät toimenpiteiden kuten saartojen ja pakotteiden täytäntöönpanossa. Lisäksi tullin kokemus ja fyysinen läsnäolo tuonti- ja tulopaikoissa tarkoittaa sitä, että tavanomaisten tarkastusten yhteydessä tullilta edellytetään toimenpiteitä vieläkin useammilla aloilla, joilla esiintyy rikollista toimintaa. 5. MERKITTÄVIMMÄT HAASTEET Tullin suurimpana haasteena on selvitä varsin erilaisista vaatimuksista toteuttaa yhä useampia tarkastuksia ja valvontaa yhteisön taloudellisten ja sosiaalisten etujen sekä sen yritysten etujen suojaamiseksi ilman, että lailliselle liiketoiminnalle luodaan tarpeettomia tai toimintaa haittaavia esteitä. Tämä edellyttää parhaiden nykytekniikoiden soveltamista ja tiivistä yhteistyötä muiden asianomaisten virastojen ja laitosten sekä laillisten liiketoimintatahojen kanssa. Jotta näihin haasteisiin voitaisiin vastata, on tarkasteltava koko prosessia lainsäädännöstä alkaen ja käyden läpi kaikki tärkeimmät osa-alueet niinkin perustavista asioista kuin virkailijoiden kouluttamisesta mittaviin laite- ja infrastruktuuri-investointeihin (tietokonejärjestelmät, suuryksiköiden läpivalaisulaitteet jne.). Lainsäädännön yksinkertaistaminen on tärkeää, sillä sen avulla paitsi kevennetään talouden toimijoiden taakkaa myös osallistutaan petosten torjumiseen. Lainsäädännön yksinkertaistaminen voi vähentää petosmahdollisuuksia ja koska tullivirkailijat ymmärtävät säännökset paremmin ja heidän toimintansa helpottuu, myös petosten havaitseminen paranee. Näihin kysymyksiin on pureuduttava, jos tulli aikoo tehdä osuutensa kansalaisten turvallisuuden varmistamisessa yhtenäismarkkinoilla niin, että toimintaympäristö säilyy liiketoiminnalle ja investoinneille otollisena. Erityisen tärkeä on kysymys resurssien riittävyydestä. 6. RESURSSIT Yksi huolenaihe koskee henkilöstö- ja rahoitusresursseja. Ehdokasmaille kysymys on vieläkin tärkeämpi, erityisesti siksi, että laajentumisen myötä niiden ulkoraja voi lyhentyä, mikä ei välttämättä näy tullin työmäärän merkittävänä vähenemisenä (kansallisilla ulkorajoilla sijaitsevien raja-asemien kansallisten tullitoimintojen vähenemisen vastapainona on usein yhteisön koskemattomuuden suojeluun ja kaupan helpottamiseen liittyvien toimintojen lisääntyminen). Yhteisön etujen kannalta on tärkeää, että tiettyjen jäsenvaltioiden tekemiä merkittäviä investointeja yhteisön ulkorajojen loukkaamattomuuden varmistamiseksi ei vaaranneta muiden jäsenvaltioiden puutteellisilla investoinneilla. Tämän on erityisen tärkeää tulevaisuudessa ehdokasmaille ja varsinkin niille ehdokasmaille, jotka vastaavat laajentuneen Euroopan yhteisön ulkorajoista. Kaikkiin resursseihin, mutta erityisesti kalliisiin laitteisiin kohdistuvissa investoinneissa on noudatettava strategista lähestymistapaa, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon sisämarkkinat. Sellaisilla välineillä ja laitteilla kuten suuryksiköiden läpivalaisulaitteilla voidaan saada merkittäviä tuloksia, mutta koska ne sijaitsevat nykyään erittäin hajallaan, myös valvonta on satunnaista. On omaksuttava nykyistä strategisempi lähestymistapa, jos halutaan estää tällaisten investointien arvon aleneminen sen vuoksi, että vilpillinen tavaraliikenne ohjautuu huonommin varustetuttuihin tullitoimipaikkoihin. Tulevaisuuden läpivalaisulaitteiden olisi oltava siirrettäviä ja halvempia kuin nykyisin markkinoilla olevat. Siirrettävät laitteet muodostaisivat rajoittavan psykologisen pelotteen niille kansainvälisen kaupan toimijoille, jotka yrittävät kiertää säännöksiä. On korostettava, että läpivalaisulaitteita käytetään tässä ainoastaan esimerkkinä; saman voidaan sanoa pätevän koulutus- ja tietojenkäsittelyresursseihin. Tullialan investoinnit saattavat maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti. Rotterdamissa jokin aika sitten käyttöön otettua 14 miljoonaa euroa maksanutta suuryksiköiden läpivalaisulaitetta käytettiin 12 000 kontin tarkastamiseen vuonna 1999, mikä johti ensimmäisen 6 kuukauden aikana yli 20 miljoonan euron kantoon tulleina sekä arvonlisä- ja valmisteveroina samoin kuin useiden salakuljetusyritysten paljastumiseen. On myös aiheellista komission muuttuvat tehtävät huomioon ottaen harkita tiettyjen toimintojen ulkoistamisen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti, kun kyse on tulliliitossa harjoitettavaa yhteistyötä tukevien ohjelmien hallinnoinnista. 7. STRATEGISET TAVOITTEET Tulliliiton lähivuosien strategiset tavoitteet voidaan määritellä seuraavasti: 1. kehyksen luominen kansainvälisen kaupan kehittämiseksi avointen ja vakiintuneiden, johdonmukaisesti sovellettavien sääntöjen perusteella, 2. budjettivarojen varmistaminen yhteisölle ja jäsenvaltioille, ja 3. yhteiskunnan ja erityisesti sen taloudellisten, kaupallisten, kansanterveydellisten ja ympäristöön liittyvien etujen suojaaminen epäterveeltä kansainväliseltä kaupalta ja sen aiheuttamilta vahingoilta. Saavuttaakseen nämä tavoitteet tehokkaasti tullin on toimittava byrokratiasta riisutussa ympäristössä, jossa turvaudutaan entistä vähemmän fyysisiin asiakirjoihin, ja joka rakentuu täysin yhdenmukaistetulle ja yksiselitteiselle lainsäädännölle, jota sovellettaessa noudatetaan tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ja voidaan tehdä mukautuksia yksittäisten toimijoiden erityistarpeisiin vastaamiseksi kuitenkin niin, että säilytetään riittävä valvonnan taso. Tietotekniikan käyttö on keskeisellä sijalla tässä lähestymistavassa. On myös olennaisen tärkeää laatia uskottava, tietoverkkoja ja tietotekniikan käyttöä tulliliitossa koskeva toimintasuunnitelma (e-tulli). Lähestymistapa on sisällytettävä kokonaisvaltaiseen tietokoneistamisohjelmaan, jonka tavoitteet on asetettu tarkoituksenmukaiseen tärkeysjärjestykseen. Onnistuneesti loppuunviety tietokoneistaminen mahdollistaa luotettavan tietojenvaihdon tullihallintojen kesken sekä talouden toimijoiden ja asianomaisten tullihallintojen kesken. Tässä yhteydessä kaikki mahdolliset resurssit on hyödynnettävä täysimääräisesti ja edistettävä komission ja kansallisten viranomaisten välistä yhteistoimintaa ja synergiaa tietokonejärjestelmien kehittämisessä. Hallinnollisia menettelyjä on järkiperäistettävä entisestään, mikä edellyttää muutoksia yhteisön tullilainsäädäntöön. On esimerkiksi tärkeää, että jatkossa tehtävissä tullilainsäädäntöä koskevissa ehdotuksissa, jotka vaikuttavat yhteisön muihin politiikkoihin kuten maatalouteen ja kalastukseen, otetaan nykyistä paremmin huomioon suunniteltujen toimenpiteiden vaikutus asianomaisten yhteisön politiikkojen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Lisäksi tulliliiton on varmistettava, että muita yhteisön politiikkoja koskevat säädösehdotukset, joiden täytäntöönpano edellyttää tullin yhteistyötä, otetaan paremmin huomioon. Tulli on maailmankaupan kohtaamispiste, ja sen on otettava huomioon kansainvälisillä foorumeilla, kuten G7-ryhmässä, vaatimukset kaupankäynnin helpottamisesta sekä Maailman tullijärjestön ehdotukset tullimenettelyjen yksinkertaistamiseksi, esimerkiksi Kioton yleissopimuksen yhteydessä. Keskustelu nk. yhden luukun periaatteesta, jonka mukaan tulli toimii talouden toimijoiden ensisijaisena yhteyspisteenä kaikissa kaupallisten kuljetusten eri vaiheissa, on yksi erityistä huomiota ansaitseva keskustelunaihe. Tämän periaatteen mukainen lähestymistapa säästää talouden toimijoiden aikaa ja rahaa sekä varmistaa parhaalla mahdollisella tavalla sen, että kansainväliset tavarat tulevat valvontajärjestelmän piiriin. Tullilla on tärkeä asema petosten (myös arvonlisä- ja valmisteveropetosten) ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä sen varmistamisessa, että lähestymistapa tullin toimissa on johdonmukainen jäsenvaltioiden ja yhteisön toimialaan kuuluvilla aloilla. Tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää koordinointia ja johdonmukaisia toimia kyseisillä aloilla. 8. TOIMINTAEHDOTUKSIA Määriteltyjä strategisia tavoitteita seuraa jäljempänä luettelo tärkeimmistä toimintaehdotuksista. Yksityiskohtainen erittely esitetään tämän asiakirjan liitteenä. Ehdotuksia luettaessa on pidettävä mielessä komission ja jäsenvaltioiden yhteisvastuuta tullialalla koskevat periaatteet, erityisesti osana Tulli 2002 -ohjelmaa käynnissä oleva työ sekä edellä oleva resursseja koskeva tekstiosuus. Viisi keskeisintä toiminta-alaa ovat: 8.1 Lainsäädäntö Tullilainsäädäntö on vakiintunutta, mutta jatkuvia muutoksia tarvitaan petosten ja muuttuvien kauppavirtojen huomioimiseksi. Tällä alalla painopiste on enemmän modernien teknologioiden käytön edistämisessä ja tietojen laajemmassa levittämisessä, jotta tullilaitokset ja talouden toimijat voisivat soveltaa lainsäädäntöä yhdenmukaisesti. Keskeisiä tehtäviä ovat: - lainsäädännön jatkuva yksinkertaistaminen ja rationalisointi - sen varmistaminen, että asiaa koskevalla lainsäädännöllä mahdollistetaan tietojen toimittaminen sähköisesti - sen mahdollistaminen, että talouden toimijat osallistuvat lainsäädännön valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa - lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon välisen yhteyden parantaminen - ohjeiden laatiminen talouden toimijoiden auttamiseksi soveltamaan monimutkaista lainsäädäntöä - seuraamusten yhdenmukaistamisen jatkaminen. 8.2 Toiminnot Jos tullilainsäädännön voidaan sanoa olevan vakiintunutta ja yhdenmukaista, samaa ei voida sanoa toiminnoista; tämän lailliset toimijat ja petoksiin syyllistyvät tietävät hyvin. Keskeisiä tehtäviä ovat: - valvontatason parantaminen - tullilaitosten välisen käytännön yhteistyön parantaminen - nykyisen valvonnan parantaminen keskittymällä ratkaisemaan erityisiä ongelma-alueita - riskianalyysien aikaisempaa tehokkaampi käyttö, kun kyse on talouden toimijoista - väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden vastaisen toiminnan lujittaminen - väärien alkuperämerkintöjen torjuminen - uuden tietokoneavusteisen passitusjärjestelmän täytäntöönpanon päätökseen saattaminen - uuden tietotekniikkastrategian laatiminen, jolla tuetaan fyysisistä asiakirjoista riisuttua tullitoimintaa ja kansallisten järjestelmien yhteistoimintaa - tullilaitosten sekä muiden virastojen ja laitosten (verohallinto, poliisi jne.) välisen yhteistyön parantaminen - "yhteisten tarkastusmoduulien" kehittäminen komission ja jäsenvaltioiden välillä. 8.3 Yrityspalvelujen parantaminen Tullin ja liike-elämän välisten suhteiden lähentäminen on tarpeen, jotta voidaan selviytyä odotettavissa olevasta kansainvälisen kaupan kasvusta, joka johtuu erityisesti sähköisen kaupankäynnin lisääntymisestä. Keskeisiä tehtäviä ovat: - menettelyjen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen - tullitietojen, erityisesti tariffitietojen, sähköisen saannin mahdollistaminen - kaupan helpottamisen jatkaminen - keskinäisen neuvonpidon ja yhteisymmärryspöytäkirjojen käyttö yhteistyön lujittamiseksi. 8.4 Koulutus Koulutusta tarvitsevat tullivirkailijoiden lisäksi myös talouden toimijat, koska ne vastaavat osaltaan valvontataakasta. Tämä toiminta edellyttää investointeja henkilövoimavaroihin, ja se olisi toteutettava elinikäisen oppimisen periaatteella. Keskeisiä tehtäviä ovat: - yhteisiä koulutusmoduuleja koskevan toiminnan päätökseen saattaminen - Euroopan tulliakatemiaa koskevan toteutettavuustutkimuksen päätökseen saattaminen - koulutuksen suuntaaminen ongelma-alueisiin ja liiketoiminnan yhdenmukaistamispyrkimysten toteuttaminen 8.5 Tullin kansainväliset tehtävät Keskeisiä tehtäviä ovat: - yhteisön asianmukainen edustus kansainvälisillä tullifoorumeilla [Maailman tullijärjestö (WCO), Maailman kauppajärjestö (WTO), G7-ryhmä jne.]. Nykyinen toiminta yhteisön saamiseksi WCO:n jäseneksi kuuluu tähän asiayhteyteen. Lisäksi WTO:n neuvotteluissa kaupan helpottamiseksi olisi laadittava säännöt yksinkertaistetuille kauppa- ja tullimenettelyille ja niiden tuloksena olisi otettava maailmanlaajuisesti käyttöön yksinkertaiset tuonti- ja vientimenettelyt - kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Suurin osa tästä toiminnasta keskittyy ehdokasmaita laajentumiseen valmistavan liittymisstrategian jatkuvaan täytäntöönpanoon. Toimia tarvitaan kaupan ja petosten torjumisen parantamiseksi tulliyhteistyötä edistämällä. Yhteisön tärkeimpien kauppakumppaneidensa kanssa tekemien tulliyhteistyösopimusten ja hallinnollista yhteistyötä koskevien sopimusten mahdollisuudet olisi hyödynnettävä täysimääräisesti. Näitä sopimuksia täydennetään muiden maiden, erityisesti Kiinan, kanssa tehtävillä sopimuksilla. 9. PÄÄTELMÄT Tullilaitosten on mukauduttava muuttuvaan ympäristöön. Jotta ne voisivat toteuttaa tarvittavat mukautukset tässä tiedonannossa esitetyn mukaisesti, niiden on kyettävä luottamaan Euroopan yhteisön toimielinten, jäsenvaltioiden ja asianomaisten liiketoimintatahojen tukeen. LIITE TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT 1. LAINSÄÄDÄNTÖ a) Petosten torjunta voimassa olevassa ja uudessa lainsäädännössä - tullilainsäädännön laatijoille tarkoitetun käsikirjan laatiminen ja tukipalvelun perustaminen - tullihallinnoille ja toimijoille tarkoitetun järjestelmän luominen palautteen antamiseksi lainsäädännön puutteista/ongelmista - tullilainsäädännön ja välillisen verotuksen sääntöjen yhdenmukaisuuden parantaminen sekä tullilaitosten ja veroviranomaisten välisen hallinnollisen yhteistyön tehostaminen b) Lainsäädännön mukauttaminen talouden toimijoihin kohdistuvien rasitteiden vähentämiseksi - yleisesti sovellettavien yksinkertaistettujen menettelyjen käyttöönotto toimijoiden luotettavuuden mukaan - lainsäädännön mukauttaminen edelleen kohti sähköistä tulliselvitystä fyysisten asiakirjojen sijaan - yhdistetyn nimikkeistön yksinkertaistamisen ja järkiperäistämisen jatkaminen - tullimenettelyjen (taloudellisesti vaikuttavat tullimenettelyt, passitus, alkuperä) yksinkertaistamisen ja uudistamisen jatkaminen - seuraamusten yhdenmukaistamisen jatkaminen c) Sen varmistaminen, että uusia lakeja säädettäessä otetaan huomioon koulutuksen, ohjeiden ja käsikirjojen tarve sekä tullihallintojen että talouden toimijoiden näkökulmasta. 2. TOIMINNOT Tullin toimintojen, erityisesti tarkastusten tehostaminen a) standardoimalla tarkastukset, mm: - standardien luominen erityyppisille tarkastuksille (asiakirjojen tarkastukset, fyysiset tarkastukset, kirjanpidon tarkastukset jne.) - mekanismin luominen uusien tarkastusten täytäntöönpanon tehostamiseksi (yhteysverkostot ja käyttövalmiit tarkastus- ja valvontamallit) - tullilaboratorioiden noudattamien standardien yhdenmukaistaminen b) kehittämällä nykyisten tarkastusten toteutusta - olemassa olevien yhteisön tarkastusten tarkastelu ja erityisiin ongelma-aloihin puuttuminen (koulutuksen, käsikirjojen jne. avulla) - tiedonkulun sekä jäsenvaltioiden tullihallintojen ja komission keskinäisen avun parantaminen (erityistavoitteena on, että kaikki tullitoimipaikat vastaanottavat/lähettävät ajantasaiset tariffi- ja valvontatiedot sähköisesti) - suurista liiketoimia koskevien tietojen vaihto tullihallintojen kesken veropetosten jäljittämiseksi - riskianalyysin tehokkaampi käyttö erityisesti - talouden toimijoiden arvioinnissa - riskiprofiilien määrittämisessä - tietojenvaihdossa - riskeihin perustuvat vientitavaroiden tarkastukset petosten, erityisesti veropetosten, toteamiseksi - jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön tehostaminen laajentamalla satamien välinen RALFH-yhteistyöhanke [12] koskemaan muita satamia ja toteuttamalla vastaavanlainen toimi tärkeimmillä kansainvälisillä lentokentillä [12] Tulli 2002 -ohjelmasta rahoitettava hanke, jolla parannetaan käytännön yhteistyötä Rotterdamin, Antwerpenin, Le Havren, Felixstowen ja Hampurin välillä (riskianalyysitietojen vaihto, suuryksiköiden läpivalaisulaitteiden käyttökokemus jne.). c) saattamalla päätökseen uuden tietokoneavusteisen passitusmenettelyn (NCTS) täytäntöönpano Tämän toiminnan ansiosta parannetaan merkittävästi kauttakulkuliikenteen toimijoille suunnattuja tarkastuksia ja palveluja, minkä lisäksi sen yhteydessä otetaan käyttöön valtaosa siitä tietoliikenteen infrastruktuurista, jota hyödyntämällä voidaan huomattavasti parantaa tiedonsaantia sekä tullin että talouden toimijoiden näkökulmasta. Tällä toimella luotsataan tehokkaasti kokonaan tietokoneistetun tulliverkon ja yhteisen tietoliikenneverkon / yhteisen järjestelmien rajapinta -järjestelmän (CCN/CSI) luomista, mikä toimii perustana monille uusille aloitteille. d) laatimalla uusi tietotekniikkastrategia seuraavien toimien varmistamiseksi: - uuteen tietokoneavusteiseen passitusmenettelyyn liittyvien toimien jatkaminen uudistamistyön edistämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi muilla aloilla CCN/CSI-järjestelmän avulla - byrokratiasta riisutun toimintaympäristön, jossa minimoidaan fyysisten asiakirjojen käyttö, luomisen tukeminen - ajantasaisten ja luotettavien tietojen saatavuus sähköisesti (esim. Internet) - jäsenvaltioiden kansallisten tietokonejärjestelmien yhteisön osien keskinäisen toimivuuden ja synergian edistäminen e) määrittelemällä tullin yhteisön rajoilla tarvitsemat resurssit (myös välineet ja laitteet) ja antamalla asianmukaisia suosituksia f) jatkamalla sellaisten toimien kehittämistä, joilla lisätään tullin ja muiden viranomaistahojen (maahanmuutto-, terveys- ja ympäristöviranomaiset sekä muut tahot) välistä yhteistyötä g) toteuttamalla yhteisiä toimia tulliin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi h) lisäämällä tulli- ja verotustoimien keskinäistä johdonmukaisuutta. 3. YRITYSPALVELUJEN PARANTAMINEN a) Yhteistyö yritysten kanssa tullitoimintojen yksinkertaistamiseksi mahdollisuuksien mukaan b) Tullitietojen, erityisesti kodifioitujen tullikoodeksin, tariffin ja koodeksin soveltamissäännösten saattaminen sähköisesti talouden toimijoiden saataville c) Esikuva-analyysitoimien (benchmarking) rahoittaminen ja suositusten antaminen yhden luukun periaatteen omaksumiseksi d) Talouden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen kaupan helpottamiseen tähtäävien toimien kehittämiseksi ja edistämiseksi e) Toimijoiden ja tullilaitosten välisen yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymisen edistäminen f) Kaupan alan kuulemisen tehostaminen kaikissa tähän toimintasuunnitelmaan liittyvissä toimissa 4. KOULUTUS a) Tulliakatemia Toteutettavuustutkimuksen perusteella olisi selvitettävä tulliakatemian perustamisen aiheellisuutta. b) Yhteisten koulutuskokonaisuuksien täydentäminen c) Koulutuksen keskittäminen ongelma-alueisiin 5. TULLIN KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT a) Riittävän yhteisön edustuksen varmistaminen kansainvälisillä tullifoorumeilla (Maailman tullijärjestö, Maailman kauppajärjestö, G7-ryhmä jne.) b Tullin kansainvälisen yhteistyön edistäminen