52000DC0670

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE LATINALAISEN AMERIKAN, KARIBIAN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLISEN ENSIMMÄISEN HUIPPUKOKOUKSEN SEURANTA

Alkusanat

Tämän tiedonannon tarkoituksena on esitellä yleiset periaatteet ja komission suunnittelemat toimet Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden Rion huippukokouksessa kesäkuussa 1999 sopimien ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sillä pyritään vauhdittamaan kokouksen seurantaa. Tiedonannossa otetaan huomioon EU:n yleiset poliittiset tavoitteet Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella samoin kuin komission omat rajoitteet. On syytä korostaa, ettei komissio ehdota tässä tiedonannossa uutta lähestymistapaa EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisiin suhteisiin.

1. Johdanto

Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden sekä EU:n jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten päämiesten ensimmäinen huippukokous, johon osallistui myös Euroopan komission puheenjohtaja, pidettiin Riossa 28. ja 29. kesäkuuta 1999.

Huippukokouksessa korostettiin eräitä yhteisiä periaatteita ja tavoitteita, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta sekä tarvetta pysäyttää ympäristön tilan heikkeneminen ja edistää kestävää kehitystä. Se ilmensi halua lujittaa ja monipuolistaa jatkuvasti kehittyviä suhteita. Sen päätavoitteena oli luoda kahden alueen välinen strateginen kumppanuus, jolla on kolme ulottuvuutta:

* laajennettu poliittinen vuoropuhelu,

* terveet talous- ja rahoitussuhteet, jotka perustuvat kaupan ja pääomavirtojen laajaan ja tasapainoiseen vapauttamiseen, ja

* dynaaminen yhteistyö avainaloilla, erityisesti koulutus-, sosiaali- ja kulttuurialalla sekä tieteellisessä ja teknologisessa kehitystyössä.

Huippukokouksen päätteeksi laadittiin yhteinen julistus ja toimintasuunnitelma, jossa määritellään useita ensisijaisia tavoitteita, jotka kattavat useita kolmen eri ulottuvuuden (poliittinen vuoropuhelu, talous- ja rahoitussuhteet sekä yhteistyö) osa-alueita. Tuusulassa sittemmin kokoontunut kahden alueen korkean tason virkamiesryhmä valitsi ensisijaisten tavoitteiden joukosta 11 tärkeintä, joilla kokonaistavoitetta pyritään tarkentamaan.

Rion huippukokouksen päätelmät koskevat yhtäläisesti kaikkia osapuolia: Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuusmaita, EU:n jäsenvaltioita sekä neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja komissiota niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

Riossa sovittiin seuraavasta huippukokouksesta periaatteellisella tasolla; se on tarkoitus pitää Espanjassa vuonna 2002. Siihen mennessä Riossa tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanossa pitää tapahtua edistystä - tehtävä on monitahoinen asianomaisten alojen laajuus huomioon ottaen. Tästä syystä kaikkien osapuolten on päätettävä

1) ketkä tekevät aloitteita kunkin ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja ketkä osallistuvat ehdotettuihin aloitteisiin,

2) mitä varsinaisia toimia ehdotetaan ja mitä yksityiskohtaisia sääntöjä niihin sovelletaan, ja

3) miten osapuolet hallinnoivat ja koordinoivat aloitteitaan tehokkaasti.

Tämän tiedonannon päätarkoituksena on toista huippukokousta silmällä pitäen käsitellä Riossa tehtyjen, yhteistyön ensisijaisia tavoitteita koskevien päätelmien täytäntöönpanoa (kumppanuuden poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus mukaan luettuina). Vuoropuhelua politiikasta ja taloudesta jatketaan pääasiassa jo luoduissa kahdenvälisissä ja pienaluetason yhteyksissä.

2. Rion huippukokous ja EU:n Latinalaista Amerikkaa ja Karibian aluetta koskeva strategia

Olemassa olevien perusstrategioiden soveltamista jatketaan.

Latinalaisen Amerikan osalta Rion yhteisessä julistuksessa vahvistettiin valtaosa niistä suuntaviivoista, jotka määriteltiin maaliskuussa 1999 annetussa tiedonannossa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan yhteistyöstä 2000-luvun alussa [1]. Näin ollen ponnistelut dynaamisen suhteen kehittämiseksi kahden osapuolen kesken voivat jatkua nykyisellään ottamalla asianmukaisesti huomioon mantereelle ominainen epäyhtenäisyys sekä tarve suunnata vuoropuhelua ja yhteistyötä luonteeltaan erilaisiin tilanteisiin. Samalla on pidettävä mielessä tarve sisällyttää alueellinen ulottuvuus nykyistä kokonaisvaltaisemmin sellaisiin yhteistä etua edustaviin aloihin, joilla kokonaisvaltainen lähestymistapa on perusteltu tai tarkoituksenmukaisempi.

[1] KOM(1999) 105 lopullinen.

Suhteet Karibian maihin perustuvat jatkossa ensisijaisesti uuteen AKT-maiden kanssa 3. helmikuuta 2000 tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, joka allekirjoitettiin Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000. Riossa määritelty uusi alueellinen lähestymistapa osoittautuu varmasti hyödylliseksi tuettaessa alueellista yhdentymistä Karibian alueella, joka kattaa Caricomin, Keski-Amerikan ja mantereen pohjoisosan maat.

Kaupan alalla strategiana on kahdenvälisten ja pienalueiden välisten, jo tehtyjen tai parhaillaan neuvoteltavien sopimusten lisäksi vahvistaa alueen maiden kanssa jatkossa käytävää vuoropuhelua WTO:sta ja erityisesti tulevista WTO-neuvotteluista. Komissio katsoo, että on aika edetä konkreettisiin toimiin suunnitelmallisen, käytännönläheisen ja säännöllisen, asianmukaisella tasolla käytävän vuoropuhelun avulla. Pyrkimyksenä on

a) saavuttaa keskinäinen ymmärrys ja sopimus uuden neuvottelukierroksen tavoitteita ja asialistaa koskevista yksityiskohdista,

b) toimia yhteistyön, koordinoinnin ja näkemystenvaihdon foorumina tulevien neuvottelujen ajan, ja

c) valmistella ja täydentää WTO:sta käytäviä ministeritason keskusteluja, jotka viitoittaisivat jatkossakin vuoropuhelun suunnan.

3. Rion jälkeinen kehitys

Huippukokouksessa omaksuttiin kaksinapainen lähestymistapa toimintasuunnitelman edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Siinä halutaan välttää uusien rakenteiden luominen, koska olemassa oleva institutionaalinen kehys pitää jo sisällään useita eri toimintakanavia.

Ensinnäkin perustettiin johtavien virkamiesten tasolla kokoontuva kahden alueen välinen ryhmä (ks. edellä), joka kokoontuu säännöllisesti (kokoontumistiheyttä ei ole määritelty) seuratakseen toiminnan ensisijaisia tavoitteita ja osallistuakseen niiden täytäntöönpanoon olemassa olevia mekanismeja hyödyntäen.

Toisena toimintamuotona ovat ministeritason keskustelut toisaalta EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden ja alueellisten ryhmittymien ja toisaalta EU:n ja Karibian maiden välillä. Keskusteluja jatketaan nykyisessä muodossaan ja nykyisellä tiheydellä voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Lisäksi tietyistä yhteistä etua edustavista aihepiireistä (yhteisessä julistuksessa mainittiin erityisesti koulutus sekä tutkimus ja tiede) voidaan tapauskohtaisesti järjestää ministerikokouksia.

Mitä kehitystä tätä lähestymistapaa soveltaen on tapahtunut Rion jälkeen-

Kahden alueen välinen ryhmä on laatinut toimintasuunnitelman perusteella 11 tärkeimmän tavoitteen luettelon. [2] Ne kattavat aloja, jotka ovat omiaan tuomaan lisäarvoa, nopeita tuloksia ja näkyvyyttä käynnissä tai valmisteilla olevaan toimintaan. Toistaiseksi näiden tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin tehty vain muutamia aloitteita. Myöskään koordinointimekanismien luomisessa ei ole edistytty mainittavasti.

[2] Nämä 11 ensisijaista tavoitetta on esitetty liitteessä 1. Luettelo laadittiin kahden alueen välisen ryhmän ensimmäisessä kokouksessa Tuusulassa marraskuussa 1999. Järjestyksessä toinen kokous pidettiin Vilamourassa helmikuussa rinnan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ministerikokousten kanssa.

Rion jälkeen järjestetyistä vakiintuneista ministeritapaamisista tuoreimmat pidettiin Vilamourassa helmikuussa 2000. Sekä kahdenvälisissä että pienaluetason tapaamisissa korostettiin Rion huippukokouksen merkitystä uuden vaiheen käynnistäjänä alueiden välisissä suhteissa. Kaikki yhteiset julistukset ja yhteiset viralliset lausunnot ilmensivät sitoumusta panna Rion toimintasuunnitelma täytäntöön ja tukea kahden alueen välisen ryhmän työtä. Odotusten mukaisesti Vilamouran ministeritapaamisissa vahvistettiin Riossa alulle pantu poliittinen muutosvoima; suuntaviivojen pukeminen erityisaloitteiksi jätettiin tässä vaiheessa kahden alueen välisen ryhmän tehtäväksi.

Komissio korosti näissä tapaamisissa tarvetta saavuttaa tuloksia ennen vuoden 2002 huippukokousta. Se peräänkuulutti pragmaattista lähestymistapaa ja keskittymistä muutamiin aloihin, joilta on lupa odottaa kouriintuntuvia tuloksia. Erityisesti korostettiin kahta poliittista tavoitetta: ihmisoikeuksien edistämistä ja yhteistyötä kansainvälisissä elimissä (erityisesti Yhdistyneissä Kansakunnissa) hyödyntämällä mekanismeja, jotka mahdollistavat nopean neuvonpidon tärkeimmistä kysymyksistä.

Kaksi konkreettista esimerkkiä Rion huippukokouksen täytäntöönpanosta tässä vaiheessa ovat:

- EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välinen yhteistyöjärjestely huumeiden torjumiseksi on sittemmin otettu käyttöön kaikilta osin sekä sisällön että seurannan suhteen. Tähän liittyen komissio on jo rahoittanut useita hankkeita.

- johtavien virkamiesten kesäkuun 2000 kokouksessa perustettiin tieteellistä ja teknologista tutkimusta käsittelevä kahden alueen välinen työryhmä. Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on tehdä ensisijaisia tavoitteita ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevia käytännön ehdotuksia keskustelun aiheeksi, kun ministerit kokoontuvat vuonna 2001. Vuodelle 2002 aiotussa huippukokouksessa valtioiden ja hallitusten päämiehille on tarkoitus antaa seurantaraportti. Toimeenpanoa koskevissa yksityiskohdissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden, komission sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden käytettävissä olevat erityyppiset yhteistyömekanismit (tieteellinen ja teknologinen yhteistyö, talouden alan yhteistyö ja kehitysyhteistyö). Myös ehdotettujen hankkeiden tieteelliset ansiot on luonnollisestikin otettava huomioon. [3]

[3] Inco-ohjelma voi toimia katalysaattorina resurssien hyödyntämiseksi jäsenvaltioissa sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden tiedemiesten rohkaisemiseksi osallistumaan viidenteen puiteohjelmaan.

Edellä kuvattu Rion jälkeinen kehitys osoittaa, miten paljon työtä on vielä tehtävä, jotta huippukokouksista oletettavasti alkunsa saava uusi liikevoima saisi konkreettisen muodon kaikkien osapuolten taholla.

4. Rion seuranta: komission toiminnan perusta

Aluksi on korostettava, että komissio toimii jo aktiivisesti ja laaja-alaisesti Tuusulassa määritellyillä 11 ensisijaisella alalla [4] sekä valtaosalla Rion yhteisen julistuksen ja toimintasuunnitelman kattamista aloista. Huippukokouksen päätelmissä vahvistettiin ne yleistavoitteet, joihin komissio pyrkii aluetta koskevassa politiikassaan.

[4] Ks. Liitteen 2 taulukot.

Rion seurannan yhteydessä komissio aikoo toimia ensisijaisesti kahdella tasolla:

1) lähitulevaisuudessa vuoden 2002 huippukokousta ennakoiden komissio ehdottaa toimiensa lisäämistä seuraavilla kolmella ensisijaisella alalla: ihmisoikeuksien edistäminen ja suojaaminen, tietoyhteiskunnan edistäminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen.

Painottamalla näitä aloja pyritään kattamaan strategisen kumppanuuden kolme ulottuvuutta (poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen) sekä vastaamaan alueen merkittävimpiin haasteisiin. Näillä kolmella ensisijaisella alalla ehdotetut aloitteet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jolla pyritään saavuttamaan yhteinen tavoite: inhimillisen kehityksen ja kansalaisyhteiskunnan sijoittaminen tärkeimmälle sijalle kahden alueen välisissä suhteissa. Tässä yhteydessä ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa koskevaa poliittista aloitetta ei voida erottaa sosiaalialan aloitteesta, jolla pyritään vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta, koska molemmilla aloitteilla huono-osaisimpia väestöryhmiä autetaan aktivoitumaan kansalaisina. Samanaikaisesti talouden alan aloitteella kansalaisyhteiskunnalle pyritään antamaan nykyaikaiset hallinto- ja viestintävälineet, jotta sen integroituminen kansalliseen talouteen ja maailmantalouteen helpottuisi.

On syytä korostaa, että näiden kolmen uuden aloitteen ohella Tuusulassa määriteltyjä ensisijaisia aloja käsitellään jatkossakin olemassa olevien yhteistyövälineiden avulla hajautetun yhteistyön monialaiset ohjelmat mukaan luettuina. [5] Viimeksi mainittuja arvioidaan ensisijaisiin tavoitteisiin ja muihin komission poliittisiin pyrkimyksiin nähden; arvioitavana on niiden tehokkuus, yhteensopivuus komission uudistamista koskevien periaatteiden kanssa ja se, miten todennäköisesti niillä saavutetaan kouriintuntuvia ja mitattavissa olevia tuloksia. Lisäksi on tärkeää, että ne toimivat synergiassa muiden ohjelmien kanssa. Näiden välineiden olisi myös tuettava kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua, joka on yksi Rion huippukokouksessa määritellyistä tärkeimmistä tavoitteista.

[5] Erityisesti kyseeseen tulevat ohjelmat ALINVEST, ALURE, ALFA ja URBAL. ALUREa lukuun ottamatta niissä pyritään sisällyttämään kulttuurinen ulottuvuus osaksi tukikelpoista toimintaa.

2) pitkällä aikavälillä komissio aikoo varmistaa, että Rion toimintasuunnitelmassa määritellyt ja Tuusulassa edelleen hiotut ensisijaiset tavoitteet sisällytetään kahdenvälisesti ja pienaluetasolla käytävään vuoropuheluun. Periaatteessa tämä ei edellytä mitään erityisaloitetta vaan jatkuvaa ja järjestelmällistä lähestymistapaa, joka kattaa kaikki kolme strategisen kumppanuuden kolme ulottuvuutta.

Komissio haluaa varmistaa, ettei se tarkastele kutakin ulottuvuutta muista irrallaan. Kolmen ulottuvuuden pitäisi olla toisiaan vahvistavia. Komissio pyrkii varmistamaan politiikasta, taloudesta ja yhteistyöstä käytävän vuoropuhelun johdonmukaisuuden ja synergian erityisesti pyrkiessään yhteisiin tavoitteisiin, joista esimerkkeinä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen.

Komission toiminnan onnistuminen riippuu pitkälle siitä, miten siinä toteutuvat tietyt perusperiaatteet, erityisesti

- toissijaisuuden soveltaminen niin, että jäsenvaltiot ja kumppanuusmaat ottavat täyden taloudellisen ja toiminnallisen vastuun toimenpiteistä, jotka ne haluavat toteuttaa. Tämä edellyttää toimien tarkoituksenmukaista koordinointia ja täydentävyyttä;

- tasapainon säilyttäminen koko aluetta koskevan yleisen suhtautumisemme ja edelleen voimassa olevien pienempiä alueita koskevien strategioiden välillä. Kutakin pienaluetta koskevat ensisijaiset tavoitteet toteutetaan osana kahdenvälistä ja pienaluetason yhteistyötä, ja

- todellisuudentaju: komission on Rion päätelmiä täytäntöön pannessaan sovitettava tavoitteensa käytettävissään oleviin keinoihin. Tästä syystä on olennaista keskittyä poliittisiin avaintavoitteisiin.

Edellä esitettyjen perusteiden ja periaatteiden mukaisesti toimenpiteitä laaditaan sekä koko aluetta että kutakin pienaluetta varten.

5. Komission toimien lisääminen koko alueella: uudet erityistoimenpiteet valituilla kolmella ensisijaisella alalla

5.1 Politiikan alalla komissio ehdottaa lisätoimien toteuttamista ihmisoikeuksien edistämisen ja suojaamisen ensisijaisella alalla, joka on EU:n ulkopolitiikan avaintekijä ja näiden kahden alueen välisen erityissuhteen kulmakivi. Komissio onkin toiminut asiassa aktiivisesti ja näkyvästi käymällä poliittista vuoropuhelua ja toteuttamalla yhteistyötoimia kuten rauhanprosessien ja demokratian palauttamisen tukeminen sekä pakolaisten auttaminen erityisesti Keski-Amerikassa.

Yleisesti ottaen tilanne alueella on parantunut. Kehityksestä huolimatta ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja demokratia ovat eräissä maissa edelleen horjuvia ja niitä onkin vahvistettava. Joissakin tapauksissa tilanne on Rion huippukokouksen jälkeen valitettavasti huonontunut. EU on ilmaissut tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä kantansa kyseisiin tapauksiin. Jotta Rion huippukokouksessa tehty vahva sitoumus saisi konkreettisen muodon, on toteutettava uusia positiivisia toimenpiteitä ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion ja demokratiaan perustuvien poliittisten järjestelmien lujittamiseksi.

Tätä taustaa vasten ja aiempien toimiensa perusteella komissio ehdottaa seuraavien toimien lisäämistä:

1. Ihmisoikeuksien, erityisesti kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien kunnioittamisen edistäminen yhdessä kolmen erityisryhmän kanssa:

a) riippumattomat alueelliset elimet mukaan luettuina Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen oikeusasiamiehet,

b) paikallisjärjestöt (kansalliset, alueelliset ja kansainväliset, myös kansalaisjärjestöt), jotka ovat erikoistuneet kansalaisyhteiskuntien ja hallitusten välisen vuoropuhelun edistämiseen erityisesti niissä maissa, joissa on ihmisoikeuksia koskeva kansallinen toimintasuunnitelma, ja

c) alueita ja pienalueita edustavat järjestöt ja muut tahot, joiden erikoisalaa ovat oikeusasiat.

2. Demokratiaan perustuvien poliittisten järjestelmien tukeminen edistämällä erityisesti oikeusvaltion vahvistamista ja uudistamista tiedotusvälineitä ja lehdistönvapautta tukemalla.

3. Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistäminen ja suojaaminen erityisesti avustamalla järjestöjä ja muita elimiä, joiden tehtävänä on puolustaa yritysten työntekijöiden oikeuksia sekä huono-osaisten väestönosien taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia.

Tämän perusteella ja Keski-Amerikasta saadut myönteiset kokemukset [6] huomioon ottaen komissio ehdottaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan/Karibian alueen yhteistä keskustelufoorumia ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi.

[6] Osana San Josén vuoropuheluna tunnettua prosessia perustetun riippumattomien asiantuntijoiden komitean kokoukset, jotka järjestetään Keski-Amerikassa toteutettavan monivuotisen ihmisoikeusohjelman yhteydessä.

Keskustelufoorumin päätehtäviä ovat

1) yleisen keskustelun käynnistäminen kolmella edellä mainitulla alalla alueen erityisongelmien ja mahdollisten ratkaisujen määrittelemiseksi nykyistä tarkemmin,

2) kannustaminen tehokkaimmista toimintalinjoista kyseisillä kolmella alalla saatujen kokemusten yhdistämiseen asiasta kiinnostuneiden maiden ja tahojen kesken,

3) tarvittaessa uusien lähestymistapojen etsiminen EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisten, sellaisten yhteistyömenetelmien pitkän aikavälin kehittämiseen, jotka vastaavat paremmin alueen tarpeita, ja

4) päätelmät ja toimintaehdotuksia sisältävän kertomuksen toimittaminen vuoden 2002 huippukokousta varten.

Foorumi muodostuu asiasta kiinnostuneiden Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuusmaiden sekä EU:n jäsenvaltioiden edustajista. Myös kansainväliset, alueelliset ja paikalliset järjestöt sekä alueella toimivat kehitysvirastot Latinalaisen Amerikan kehityspankki ja Maailmanpankki mukaan luettuina voivat osallistua.

Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi tapauskohtainen asiantuntijaryhmä, jonka tehtäväkentän määrittelee johtavien virkamiesten erityisryhmä, joka sitten vahvistaa työryhmän työskentelyn tulokset. [7] Tämä olisi toteutettava vuoden 2001 kuluessa, ja sen lopuksi esitettäisiin päätelmät ja toimintaehdotukset vuoden 2002 huippukokouksen hyväksyttäviksi.

[7] Ryhmä ja sen tehtävät määritellään lopullisesti vuoden loppupuoliskolla.

Vuoden 2002 huippukokouksessa tehtyjen päätelmien perusteella voitaisiin myöhemmin laatia yhteistyöohjelmia.

5.2 Talouden alalla komissio ehdottaa erityistoimenpidettä tietoyhteiskunnan edistämiseksi.

Kaikkialla maailmassa tunnustetaan tieto- ja viestintätekniikan mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet ja haasteet, ja tarpeesta kohdistaa huomio uuden tietoyhteiskunnan nopeasti muuttuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin on tullut politiikan painopiste. Tätä kehitystä talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edun mukaisesti ohjaavien uusien toimintalinjojen ja sääntelytoimenpiteiden tarve on haaste niin kehitysmaille, nousevan talouden maille kuin teollisuusmaillekin olkoonkin, että niiden muoto ja tavoitteet vaihtelevat maaryhmittäin. Tarve lisätä näiden kysymysten käsittelyä kansainvälisellä tasolla nykyistä koordinoidummin ja sopusointuisemmin on tunnustettu EU:n ja Latinalaisen Amerikan Rion huippukokouksessa, äskettäin Brasiliassa pidetyssä Latinalaisen Amerikan huippukokouksessa sekä Lissabonissa ja Feirassa kokoontuneissa Eurooppa-neuvostoissa, joissa hyväksyttiin eEurope-aloite ja samassa yhteydessä korostettiin tarvetta näiden kysymysten käsittelemiseksi kansainvälisellä tasolla.

Viranomaiset ovat keskeisessä asemassa kehitettäessä tarkoituksenmukaisia sääntelykehyksiä, joiden tavoitteena on viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, korkeatasoisten viestintäpalvelujen ja -sovellusten kehittäminen sekä sähköisen kaupankäynnin helpottaminen. Yksityissektorin asema on kaksijakoinen: näihin infrastruktuureihin ja palveluihin investoiminen ja niiden kehittäminen sekä osallistuminen enenevässä määrin sääntelyn kehittämiseen yhdessä viranomaisten kanssa. Sen lisäksi, että viranomaiset ohjaavat politiikkaa, niillä on tärkeä asema muun muassa sosiaalipalvelujen, koulutuksen ja terveydenhoidon kehittämisessä, köyhyyden ja kaupungistumisen torjumisessa sekä paikallisyhteisöjen taloudellisen aseman parantamisessa; kaikilla näillä osa-alueilla tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää tuloksekkaasti.

Hallitusten on tärkeää varmistaa, että niiden edustamat maat osallistuvat täysimääräisesti uuteen maailmantalouteen ja sen yhteydessä käytäviin vuoropuheluihin ja näkemysten vaihtoon. EU:lle onkin paljon taloudellista, kulttuurista, sosiaalisesta ja poliittista hyötyä täysimääräisestä kumppanuudesta Latinalaisen Amerikan kanssa tietoyhteiskuntakysymyksissä.

Televiestintäinfrastruktuurin lisääntyminen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella on huomiota herättävää. Asukasta kohden laskettujen puhelinlinjojen määrä kasvaa keskimäärin 15-20 prosenttia vuodessa koko mantereella. Internet-palvelimien määrä nousi 140 prosenttia vuonna 1999. Paikallisviranomaisilla on kunnianhimoisia ohjelmia koulujen kytkemiseksi Internetiin. Siihen liittyen olisi mahdollista toteuttaa mallihankkeita.

Komissio tukee jo vuoropuhelua, jota käydään Rion julistuksessa mainituissa, tietoyhteiskuntaa käsittelevissä EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisissä kokouksissa São Paulossa. Se on myös tukenut tietoyhteiskunnan ja televiestintäalan toimijoiden toteuttamia tutkimuksia ja osallistunut rinnakkaistoimenpitein tietoyhteiskunnassa käytettävään teknologiaan liittyviin TTK-ohjelmiin.

Tätä taustaa vasten komissio ehdottaa ALIS-nimistä ohjelmaa [8] tietoyhteiskunnalle ominaisen teknologian käytöstä saatavien hyötyjen edistämiseksi esimerkkitapausten perusteella.

[8] ALliance for the Information Society (yhteenliittymä tietoyhteiskunnan puolesta).

Ohjelmassa

- tehdään toimenpide-ehdotuksia sääntelykehyksen ja alan toimintalinjojen mukauttamiseksi tarkoituksena lisätä investointeja viestintäinfrastruktuuriin ja parantaa alan palvelujen tarjontaa ja siten parantaa tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Samoin käsitellään sääntelyvalmiuksiin ja poliittisiin valmiuksiin liittyviä vaatimuksia kansallisella tasolla ja osana Latinalaisen Amerikan alueellista yhteistyötä ja yhdentymiskehitystä,

- edistetään koulutusta ja valmiuksien kehittämistä tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja hallinnassa erityisesti koulutuksen, terveydenhoidon, liikenteen infrastruktuurin, valtionhallinnon palvelujen jne. aloilla,

- tuetaan mallihankkeita ensisijaisilla aloilla, jollaisia ovat etäopetus, terveydenhoito, kaupunkiliikenne, sähköinen kaupankäynti ja pk-yritysten kehittäminen, ja

- parannetaan Latinalaisen Amerikan, Karibian alueen ja Euroopan koulutus- ja tutkimusyhteisöjen yhteenliitäntäedellytyksiä.

Tämän ensisijaisen toimen täytäntöönpanojärjestelyt on kuvattu liitteessä 3.

5.3 Yhteistyön alalla tuki yhteiskunnan huono-osaisimmille ryhmille on yksi Tuusulassa määritellyistä 11 ensisijaisesta tavoitteesta. Komissio on tehnyt köyhyyden torjunnasta myös yhden kehitysyhteistyönsä tärkeimmistä tavoitteista. [9]

[9] Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikka, KOM(2000) 212 lopullinen.

Aiemmin komission taloudellinen ja tekninen yhteistyö Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa keskittyi perinteisiin hankkeisiin, joiden yhteiskunnallisia tavoitteita olivat muun muassa maaseudun kehittäminen, pakolaisten tukeminen ja koulutustoimet. 1990-luvulla ja alueen maita varten laadittujen uusien yhteistyöstrategioiden (maakohtaiset strategiat) johdosta köyhyyden lievittäminen nostettiin aiempaa keskeisemmälle sijalle. Sosiaalialan tukemista alettiin painottaa erityisesti koulutus- ja terveysalan toimin, samoin korostettiin yhteiskunnan laitosten kehittämistä.

Viime aikoina komissio on yhdessä muiden tärkeiden rahoittajien kanssa osallistunut köyhyyden torjumiseen tukemalla voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevaa HIPC-ohjelmaa. Latinalaisen Amerikan maista Honduras, Nicaragua ja Bolivia on otettu ohjelmaan mukaan, ja niiden on laadittava kokonaisvaltaiset toimintasuunnitelmat köyhyyden vähentämiseksi (Poverty Reduction Strategy Papers). Alueen muut maat voisivat tehdä samoin, vaikkeivät ne olisikaan velkahelpotusohjelmien edunsaajia.

Osana Rion huippukokouksen seurantaa komissio aikoo vahvistaa tätä uutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa köyhyyden lievittämiseen.

Huolimatta Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden ponnisteluista ja kansainvälisen yhteisön tuesta köyhyyden torjumisessa alueella, valtaosassa kyseisiä maita on edelleen vakavaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Vaikka monissa maissa kasvu on ollut merkittävää ja ne ovat viime vuosina toteutetun sopeutuspolitiikan tuloksena ja rahoituskriiseistä huolimatta onnistuneet kohentamaan kansantalouksiensa tasapainoa, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue on yhä edelleen alue, jolla tulot jakautuvat kaikkein epätasaisimmin.

Tätä taustaa vasten komissio ehdottaa

uuden väylän avaamista kehitysyhteistyössä käynnistämällä EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sosiaalinen aloite kokemusten ja parhaiden toimintatapojen jakamiseksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisen ja huono-osaisimpien väestöryhmien auttamisen aloilla.

Aloitteen päätavoitteet ovat

a) yleisen keskustelun käynnistäminen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisen eri näkökohdista alueen erityisongelmien havaitsemiseksi ja mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi,

b) asiasta kiinnostuneiden maiden ja tahojen kannustaminen yhdistämään yhteiskunnallisen eriarvoisuuden korjaamisessa tehokkaimmiksi osoittautuneista toimintalinjoista saadut kokemukset,

c) tarvittaessa uusien lähestymistapojen etsiminen EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yhteistyömenetelmien pitkän aikavälin kehittämiseen niin, että ne vastaisivat paremmin alueen tarpeita (esim. taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien vahvistaminen), ja

d) päätelmät ja toimintaehdotuksia sisältävän kertomuksen toimittaminen vuoden 2002 huippukokousta varten.

Aloite muodostuu sarjasta kokouksia, joihin osallistuu yhteiskunnallisten toimijoiden eri ryhmien edustajia: yritysjohtajia [10], hallintovirkamiehiä, yliopistoihmisiä, ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Osallistujat ovat asiasta kiinnostuneista Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuusmaista sekä EU:n jäsenvaltioista. Myös alueella toimivat kehitysvirastot Latinalaisen Amerikan kehityspankki ja Maailmanpankki mukaan luettuina voivat osallistua.

[10] Madridissa marraskuussa 2000 järjestettävää EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian yhteistä yritystoiminnan huippukokousta voitaisiin onnistuessaan pitää alan ensimmäisenä kokeiluna.

Tämä olisi toteutettava vuoden 2001 kuluessa, ja sen päätteeksi esitettäisiin päätelmät ja toimintaehdotukset vuoden 2002 huippukokouksen hyväksyttäviksi.

Vuoden 2002 huippukokouksessa tehtyjen päätelmien perusteella voitaisiin myöhemmin laatia yhteistyöohjelmia.

6. Toimet pienaluetasolla

Komissio ehdottaa erillisiä pienaluekohtaisia ensisijaisia tavoitteita, joita varten voitaisiin laatia erityistoimenpiteitä voimassa olevien sopimusten nojalla.

Mercosur-Chile-alue

Tärkeimpänä tavoitteena on tehdä assosiaatiosopimus, joka kattaa strategisen kumppanuuden kolme ulottuvuutta. Riossa määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti komissio aikoo myös

- ottaa käyttöön mekanismit yhteistyön lisäämiseksi kansainvälisissä yhteyksissä, joissa käsitellään strategisia kysymyksiä ja muita yhteistä etua edustavia aiheita,

- aloittaa suunnitelmallisen vuoropuhelun ja lisätä makrotaloudellista yhteistyötä; tavoitteena on edistää alueen taloudellista vakautta ja ajaa alueellista yhdentymistä talouden ja raha-asiain hoidossa, ja

- edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja talouden toimijoiden kanssa elinkeinoelämän kohtauspaikoilla kuten Mercosur-Eurooppa-yritysfoorumissa vastaavien koko mannerta koskevien toimien lisäksi mutta päällekkäisyyttä välttämällä.

Andien yhteisö

Ensisijaisista tavoitteista on jo sovittu kumppaniemme kanssa osana kyseisen alueen kanssa käymäämme poliittista vuoropuhelua:

- poliittisella tasolla demokraattisten toimielinten ja oikeusvaltion vahvistaminen erityisesti niissä maissa, joista EU on viime aikoina ilmaissut olevansa huolissaan. EU:n poliittinen tuki Kolumbian rauhanprosessille on kanavoitava käytännön toimiksi;

- kaupan alalla Vilamourassa tehtyjen päätösten seuranta, mikä edellyttää selvityksen tekemistä EU:n ja Andien yhteisön välisen kaupan tilasta ja tulevaisuudennäkymistä mahdollista yleisen tullietuusjärjestelmän jälkeistä järjestelmää silmällä pitäen;

- yhteistyössä keskeisiä kysymyksiä ovat huumeiden torjunta ja luonnonkatastrofien ehkäiseminen.

Keski-Amerikka

Meksikon osalta tärkeimpänä tavoitteena on maan kanssa tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpano. Kahdenvälisessä yhteistyössä kiinnitetään erityishuomiota seuraaviin Tuusulassa määriteltyihin ensisijaisiin tavoitteisiin: kansainvälisen rahoitusrakenteen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmien vakaus sekä kaupan ja investointien edistäminen. Alueen muiden maiden osalta olisi keskipitkällä aikavälillä säilytettävä nykyiset ensisijaiset tavoitteet (oikeusvaltio ja ihmisoikeudet, sosiaalipolitiikan tukeminen ja maailmantalouteen integroitumisen tukeminen) vältettävä päällekkäisyyttä koko mantereen tasolla suunniteltujen toimenpiteiden kanssa. Yhteistyösuhteissa olisi lisäksi annettava erityistä painoarvoa kahdelle muulle Tuusulassa määritellylle ensisijaiselle tavoitteelle: ympäristö ja luonnonkatastrofien ehkäiseminen ja hallinta sekä alueellisen yhdentymisprosessin vahvistaminen. Molemmat ovat jatkossakin merkittäviä haasteita pienalueen taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle.

Karibian alue

Poliittisella tasolla komissio ottaa Karibian maat täysimääräisesti mukaan uuteen AKT-EY-kumppanuussopimukseen perustuvissa toimielimissä käytävään vuoropuheluun tarkoituksena keskittyä ihmisoikeuksiin, demokratisointiin ja hyvään hallintotapaan liittyviin erityisongelmiin. Se myös jatkaa vuosittaista kokouskäytäntöä Cariforumin kanssa. Tällä hetkellä kokouksessa keskitytään lähinnä yhteistyökysymyksiin. Komissio harkitsee painopisteen siirtämistä aiheeltaan enemmän poliittisille aloille kuten huumeiden torjuntaan, turvallisuuteen ja selkkausten ehkäisemiseen.

Kaupan ja talouden alan yhteistyössä komission ensisijainen tavoite Karibian alueella on alueellinen taloudellinen yhdentyminen. Perimmäisenä tavoitteena on kumppanuussopimus, johon voitaisiin sisällyttää vapaakauppa-alue uuden AKT-EY-sopimuksen tapaan. Tämä on kuitenkin ajateltavissa vasta suhteellisen kaukaisessa tulevaisuudessa (neuvottelut on tarkoitus aloittaa vuonna 2003). Komissio haluaa auttaa niiden valmisteluissa, joihin voisi liittyä tuen antaminen seuraavilla aloilla:

- valmiuksien kehittäminen kaupallisissa ja kauppapoliittisissa kysymyksissä,

- apu verouudistustoimien laadinnassa,

- siirtymäkauden budjettituki,

- alueellisten järjestöjen toimielinten kehittäminen, ja

- yksityissektorin rakennemuutosta tukevat ohjelmat.

Kehitysyhteistyön alalla uuteen sopimukseen sisältyvän avun ohjelmointi on vietävä loppuun kaikkien Karibian maiden osalta kesäkuun 2001 loppuun mennessä. Se laaditaan maaohjelmien ja koko aluetta koskevan ohjelman muotoon. Riossa määritellyt ensisijaiset tavoitteet on helpointa ottaa huomioon juuri alueohjelmassa, jolle on ominaista yhteistä etua edustavien asioiden käsittely; tavoitteisiin pyritään erityisesti Caricomille annettavan institutionaalisen tuen, talouden kehitystä ja alueellista kilpailukykyä edistävien ohjelmien sekä oikeus- ja sisäasiain alan ohjelmien avulla.

Aihepiirejä yhdistäviä kysymyksiä alueen kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja kaikissa yhteistyötoimissa ovat ihmisoikeuksien edistäminen ja suojaaminen, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja ennakoiva asennoituminen selkkausten estämiseen. Perimmäisenä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen.

7. Seurannan hallinta

Tällä hetkellä pääasiallinen vastuu seurantoimien yleisestä hallinnasta ja koordinoinnista on johtavista virkamiehistä muodostuvalla kahden alueen välisellä ryhmällä. Ryhmä on kokoontunut Rion kokouksen jälkeen kahdesti, ja kokousten tulokset on esitelty edellä. Kokouskertoja ei ole määrätty, mutta ryhmän toiminta voi hyvinkin vilkastua toisen huippukokouksen lähestyessä.

Ministeritasolla saatetaan perustaa myös tilapäisiä alakohtaisia järjestelyjä, joissa ovat mukana johtavat virkamiehet ja erikoistyöryhmät. Ensimmäisenä tälle linjalle on lähdetty tutkimus- ja tiedealan yhteistyössä. Pian siihen liittyy myös muita. Komission ehdottamat uudet toimet nojaavat pitkälle näihin alakohtaisiin yhteistyöjärjestelyihin.

Tässä yhteydessä on mainittava erityisesti korkea-asteen koulutuksen yhteistyötä Euroopan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välillä käsittelevä ministerikonferenssi, joka järjestetään puheenjohtajavaltio Ranskan aloitteesta komission tukemana. [11] Komission panos konferenssissa on merkittävä ja painottuu olemassa olevien koulutusalan yhteistyöohjelmien, tässä tapauksessa ALFAn, vahvistamiseen ja erityisesti jatkokoulutukseen elinikäisen oppimisen tavoitteen mukaisesti. Alalle on luonteenomaista se, että se tukee vahvasti kolmea tässä tiedonannossa määriteltyä ensisijaista tavoitetta; elinikäinen jatkokoulutus tukee ratkaisevasti ihmisoikeuksien (demokratian) kunnioittamista, tietoyhteiskunnan toteutumista (uudet teknologiat ovat tämäntyyppisten koulutusohjelmien ensisijainen painopiste) ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähenemistä.

[11] Konferenssi järjestetään Pariisissa (marraskuussa 2000).

Yleisesti ottaen on tarkoituksellisesti pyritty valitsemaan kevyitä ja joustavia rakenteita; tätä puoltavat prosessin epävirallinen luonne, useat sekä kahdenväliset että pienaluetason vuoropuhelufoorumit, halu nähdä kumppanien ottavan vastuuta ehdottamistaan aloitteista sekä useimpien maiden ja asianomaisten elinten, myös komission, rajalliset hallintoresurssit.

Komissio aikoo osaltaan edistää koordinaatiota Rion huippukokouksessa luotujen rakenteiden puitteissa. Ehdotettujen kolmen uuden toimenpiteen tulokset riippuvat pitkälle siitä, miten laajalti ja aktiivisesti kumppanuusmaat osallistuvat ja miten tehokasta koordinointi on. Jälkimmäinen edellyttää kahden alueen välisen ryhmän panosta ja johtavista erityisvirkamiehistä ja asiantuntijoista koostuvien ryhmien perustamista. Komissio osallistuu näiden ryhmien toimintaan aktiivisesti sen mukaisesti, mitä sen tehtäväksi on kyseisillä kolmella ensisijaisella alalla ehdotettu.

Kahden alueen välisen ryhmän on vielä luotava kokonaisvaltainen kuva aiemmin tehdyistä sekä sellaisista uusista aloitteista, joita EU:n jäsenvaltiot ja kumppanuusmaat ovat tehneet Tuusulassa määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden tukemiseksi. Samoin on selvennettävä aloitteiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja koordinointimekanismit.

Komissio aikoo varmistaa, että kahden alueen välinen ryhmä käsittelee näitä kysymyksiä, ja pyrkii siihen, että alalla tapahtuu merkittävää kehitystä.

8. Päätelmät

Vuoden 2002 huippukokousta silmällä pitäen komissio keskittyy Tuusulassa määritellyistä ensisijaisista tavoitteista erityisesti kolmeen: ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen, tietoyhteiskunnan edistämiseen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen.

Kaikki muut Riossa määritellyt ensisijaiset tavoitteet sisällytetään yksittäisiä maita ja alueita koskeviin komission strategioihin ja yhteistyön suunnitteluun komission omat rajoitteet ja tavoitteet huomioon ottaen.

Tämä strategia punnitaan siinä, miten konkreettisia tuloksia kaikki kumppanit saavuttavat vuoden 2002 huippukokoukseen mennessä. Kokemus voi osoittaa, että matkan varrella on tehtävä mukautuksia. Strategisen kumppanuuden tavoitteet pysyvät kuitenkin muuttumattomina: kahden alueen välisten suhteiden lujittaminen, koska alueiden kasvava keskinäinen riippuvuus edellyttää yhteisten vastausten etsimistä maailmanlaajuisiin haasteisiin.

LIITE 1

Rion ensisijaisten toimintatavoitteiden

yhteydessä toteutettavat toimet

Tuusulassa valitut ja välittömästi toteutettavat 11 ensisijaista tavoitetta

Tavoite 1: Aloitetun yhteistyön ja kansainvälisissä yhteyksissä käytävien keskustelujen syventäminen ja lujittaminen ja niiden ulottaminen koskemaan kaikkia yhteistä etua edustavia asioita.

Tavoite 2: Ihmisoikeuksien, erityisesti yhteiskunnan huono-osaisimpien ryhmien oikeuksien edistäminen ja suojaaminen sekä muukalaisvihan, rasististen ilmiöiden ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen ehkäiseminen ja torjunta.

Tavoite 3: Pekingin julistuksessa esitettyihin ensisijaisiin aloihin liittyvien, naisille tarkoitettujen ohjelmien ja hankkeiden laatiminen.

Tavoite 4: Yhteistyöohjelmien vahvistaminen ympäristö- ja luonnonkatastrofien alalla.

Tavoite 5: Huumausaineita koskevan Panaman toimintasuunnitelman täytäntöönpano mukaan luettuina laittoman asekaupan vastaiset toimet.

Tavoite 6: Sellaisten kahden alueen välistä yhteistyötä koskevien ehdotusten laatiminen, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön mekanismeja vakaan ja dynaamisen talous- ja rahoitusjärjestelmän edistämiseksi, vahvistaa kansallisia rahoitusjärjestelmiä ja kehittää erityisohjelmia niiden maiden auttamiseksi, joiden talous on suhteellisesti tarkasteltuna vähemmän kehittynyt.

Tavoite 7: Kaupan edistäminen pk-yritykset ja elinkeinoelämän kohtauspaikat mukaan luettuina.

Tavoite 8: Kahden alueen välisen yhteistyön tukeminen koulutuksen ja korkeakouluopintojen sekä tutkimuksen ja uuden teknologian aloilla.

Tavoite 9: Kulttuuriperintö: EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kulttuurifoorumi.

Tavoite 10: Yhteisen aloitteen tekeminen määrätyistä tietoyhteiskunnan osa-alueista.

Tavoite 11: Tutkimukseen, perustutkinnon jälkeisiin opintoihin ja koulutukseen liittyvien toimien tukeminen taloudellisten ja poliittisten integroitumisprosessien alalla.

LIITE 2.1

EY:N RAHOITUSSITOUMUKSET JAKSOLLA 1995-1999 [12]

[12] Euroina.

(Latinalainen Amerikka)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2.2

EY:N RAHOITUSSITOUMUKSET JAKSOLLA 1995-1999 [13] (KARIBIAN ALUE)

[13] Euroina

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

Tietoyhteiskuntatoimet

Täytäntöönpanotoimet

1. Ohjelmakuvaus

ALIS sisältää joukon toimia, joilla pyritään luomaan edellytykset kahden alueen pitkäkestoiselle kumppanuudelle ja joissa keskitytään seuraaviin tavoitteisiin: infrastruktuurin kehittäminen, koulutus sekä sisällön ja sovellusten edistäminen aloitustoimenpiteet mukaan luettuina.

Tuen tarkoituksena on

- edistää sääntelystä käytävää vuoropuhelua erityisesti televiestinnän ja yksityisyyden suojan aloilla, tekijänoikeusasioissa sekä muissa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Tietyissä hankkeissa pannaan varmasti täytäntöön näitä säänneltäviä aloja koskevia teknisiä ratkaisuja ja uusia standardeja. Niiden havainnointi ruokkii kyseisistä, kansainvälisissä tahoissa erittäin tärkeistä asioista käytävää vuoropuhelua sekä kannustaa alustavaan neuvonpitoon eurooppalaisten, latinalaisamerikkalaisten ja karibialaisten kesken Vilamouran kokouksessa vuonna 2000 ehdotetun periaatteen mukaisesti;

- tukea näkemysten vaihtoa kutsumalla vuosittain koolle kahden alueen välinen foorumi, jossa kohtaavat korkean tason päättäjät yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat. Foorumin ansiosta Euroopan komissio voi järjestää laaja-alaisen konsultaatiokierroksen ALIS-ohjelman yleisistä suuntaviivoista ja aloitteista sekä esitellä toteutettujen hankkeiden käytännön tulokset ja niistä saadut opetukset;

- parantaa niiden Euroopan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen tiedeyhteisöjen yhteenliitäntäedellytyksiä, jotka käyttävät yhteisessä tutkimustyössään Internetiä Atlantin molemmin puolin monipuolisesti ja päivittäin. Yhteenliitäntäedellytyksiä vahvistamalla ALIS-ohjelma auttaa näitä yhteisöjä osallistumaan kokeiluhankkeisiin, joilla ennakoidaan verkostojen tulevaa käyttöä;

- vaalia koulutusta tietoyhteiskunnassa käytettävien teknologioiden alalla erityisesti EU:n ja Latinalaisen Amerikan yliopistoverkostojen kautta;

- toteuttaa kokeilu- ja/tai take up -hankkeita sovellusaloilla muiden ohjelmien yhteydessä toimeenpantujen eri toimenpiteiden täydentämiseksi ja alueellisia tavoitteita noudattaen, kuten useissa tietoyhteiskuntaa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella käsittelevissä kansainvälisissä konferensseissa (ITU, IDB jne.) on viime aikoina tähdennetty. Tukikelpoisia sovellusaloja ovat

* koulutus synergiassa kansallisten aloitteiden kanssa (ks. kohta 5.1),

* terveydenhoito edellyttäen, että paikallisviranomaiset osallistuvat laaja-alaisesti ja että toiminnassa yhdistyy talous- ja kehitysyhteistyö,

* kaupunkiliikenne silloin, kun on olemassa selvä parannustarve,

* valtionhallinnon, erityisesti alueen ihmisille päivittäispalveluja tuottavat paikallishallinnon yksiköt, demokratian harjoittaminen, sovellukset maaseutualueiden avaamiseksi, jotta tietotekniikka ei jakautuisi epätasaisesti alueen voimakkaasti kasvavissa kansantalouksissa, ja

* taloudellista lisäarvoa omaavat toiminnan alat, esimerkkeinä sähköinen kaupankäynti ja kulttuurimatkailu.

Tällaisia hankkeita valmistellessaan Euroopan komissio hyödyntää yhteisön ohjelmien yhteydessä perustettuja verkostoja (jos sellaisia on); esimerkiksi koulutusalan hankkeissa pitäisi voida hyödyntää ALFAn resursseja kun taas kaupunkiliikenteen ja hallinnon alan hankkeissa rahoitusta pitäisi saada URBALista edellyttäen, että kyseiseen ohjelmaan tehdään muutoksia. Muiden alojen mallihankkeiden täytäntöönpanoa varten olisi kartoitettava erityismekanismeja..

2. Vaiheet ja aikataulu

- Rahoitusehdotus: vuoden 2000 loppu / vuoden 2001 alku

- Ehdotuspyynnöt käynnistetään: vuoden 2001 jälkipuolisko

- Tietoyhteiskunnan toimijoilta pyydettävien ehdotusten vastaanotto lopetetaan: vuoden 2002 alku

- Hankkeiden täytäntöönpano aloitetaan: vuoden 2002 puoliväli

- Hankkeiden kesto: 1-3 vuotta

- Väliarviointi: vuoden 2003 loppu / vuoden 2004 alku

3. Koordinointi

- Jäsenvaltioiden kanssa: ALA- ja EKR-komiteoiden sekä neuvoston tilapäisryhmien välityksellä.

- Kaikkien kumppanien kanssa: johtavista virkamiehistä koostuvan kahden alueen välisen ryhmän välityksellä. Komissio aikoo myös ehdottaa tilapäisen asiantuntijaryhmän perustamista seuraamaan ja koordinoimaan ensisijaiseen tietoyhteiskunta-alaan liittyviä toimia.