52000DC0612

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen: EU:n tutkimustoimien suuntaviivat (2000-2006)

SISÄLLYS

UUDET NÄKYMÄT

1. Eurooppalaista tutkimusaluetta koskeva hanke

2. EU:n tutkimustoiminnan tukitoimien uudelleenarviointi

PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET

1. Tavoitteet

2. Kolme huomioon otettavaa ulottuvuutta

TOIMIEN VALINTAPERUSTEET JA TÄRKEYSJÄRJESTYS

1. Valintaperusteet

2. Tärkeysjärjestys

AIKAISEMPIEN JA MENEILLÄÄN OLEVIEN TOIMIEN ARVIOINTI

1. Riippumattomien asiantuntijoiden lautakunnan kanta

2. Komission toteuttama arviointi

TOIMINTAVÄLINEET JA -TAVAT

1. Tutkimustoiminta

2. Tutkimus ja innovointi, yritysten käynnistäminen sekä PK-yritykset

3. Tutkimusinfrastruktuurit

4. Henkilöresurssit

5. Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset

TÄYTÄNTÖÖNPANOKEINOT

TULEVAT TOIMET

UUDET NÄKYMÄT

Eurooppalaista tutkimusaluetta koskeva hanke avaa uusia näkymiä Euroopassa harjoitettavalle tieteelliselle ja teknologiselle toiminnalle sekä tutkimuspolitiikalle.

Tavoitteena on luoda edellytykset lisätä eurooppalaisten tutkimustoimien vaikutusta parantamalla Euroopassa harjoitettavan tutkimustoiminnan ja politiikan yhdenmukaisuutta.

Lisäksi tavoitteena on luoda perusta Euroopan kansalaisten sekä tieteen ja teknologianväliselle uudelle suhteelle saattamalla tutkimustoiminta keskeiseksi osaksi yhteiskuntaa ja herättämällä tietoon perustuva poliittinen keskustelu kyseisen toiminnan sovellutusten seurauksista yhteiskuntaan.

Sekä kansallisella että Euroopan tasolla vaadittiin 1980-luvun alussa suojautumista siltä vaaralta, että Eurooppa jää Yhdysvalloista jälkeen kolmannen teollisen vallankumouksen keskeisillä aloilla.

Lähes 20 vuotta myöhemmin tutkimustoiminta on keskeinen osa maailmanlaajuisesti kehittyvää uutta taloutta ja osaamisyhteiskuntaa. Enemmän kuin koskaan se toimii taloudellisen ja yhteiskunnallisen edistyksen ylläpitäjänä sekä yritysten kilpailukyvyn, työllisyyden ja elämänlaadun keskeisenä tekijänä. Lisäksi tiede ja teknologia ovat keskeisellä sijalla poliittisessa päätöksenteossa.

Eurooppalaisen tutkimustoiminnan rakenteelliset heikkoudet ovat kuitenkin yhä olemassa. Vuonna 1999 Euroopan unioni investoi 70 miljardia euroa vähemmän kuin Yhdysvallat tutkimus- ja kehitystoimintaan. EU sijoittuu nykyään sekä Yhdysvaltojen että Japanin jälkeen, kun mittapuuna käytetään tutkimusvarojen suhdetta BKT:hen (EU: 1,8 %, USA 2,7 % ja Japani 3,1 %) mutta myös silloin, kun mittapuuna käytetään tutkijoiden, patenttien ja viedyn huipputeknologian määrää asukasta kohti.

Tutkimustoiminnalla on oltava entistä voimakkaampi ja keskeisempi asema Euroopan talouden ja yhteiskunnan toiminnassa. Tämä edellyttää paitsi EU:n julkisen ja yksityisen sektorin tutkimustoimien lisäämistä myös jäsenvaltioiden tutkimustoimien koordinointia keskenään ja EU:n toimien kanssa.

Kaiken lisäksi Euroopan kansalaisille on annettava tilaisuus herättää jälleen henkiin se tiedonjano, joka heillä on ollut muina aikoina historian kuluessa, ja on luotava edellytykset perusteelliselle luottamukselle teknologian edistymiseen.

1. Eurooppalaista tutkimusaluetta koskeva hanke

Edellä esitetyn perusteella komissio ehdotti tammikuussa 2000 eurooppalaisen tutkimusalueen luomista [1].

[1] KOM (2000) 6.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistivat tämän hankkeen Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa eurooppalaisen osaamisyhteiskunnan keskeiseksi rakennusvälineeksi.

Hankkeen täytäntöönpanemiseksi he vahvistivat useita tavoitteita ja niiden toteuttamisaikataulun "avoimen koordinointimenetelmän" mukaisesti.

Eurooppa-neuvoston päätelmien johdosta 15. kesäkuuta 2000 annetussa tutkimusneuvoston päätöslauselmassa jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan ryhtymään tarvittaviin toimiin tutkimusaluehankkeen toteuttamiseksi.

Lisäksi Euroopan parlamentti ilmaisi määrätietoisen tukensa hankkeelle 18. toukokuuta antamallaan päätöslauselmalla.

Myös talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea sekä ehdokasmaat ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen eurooppalaisesta tutkimusalueesta. Ehdokasmaat ovat jo assosioituneet EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan, ja niitä on pyydetty osallistumaan täysimääräisesti tähän EU:n laajentumisprosessia dynaamisesti tukevaan aloitteeseen.

Tiedeyhteisö ja eri teollisuudenalat, useat sadat yritykset, tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat ovat suhtautuneet hankkeeseen erittäin myönteisesti; ne ovat esittäneet näkemyksiään oma-aloitteisesti tai asiaa koskevan laajan kuulemisen yhteydessä. Kuulemisen tuloksiin voi tutustua www-sivustolla Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta [2].

[2] http://europa.eu.int/comm/research/area.html.

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää ehdottomasti koko EU:n - sen jäsenvaltioiden ja tutkimustoimintaa harjoittavien tahojen - yhteistä panosta.

Talouden ja viestinnän globaalistumisen, tieteellisen ja teknologisen kehityksen nopeutumisen sekä niistä johtuvien monien yhteiskunnallisten seurausten vuoksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ei saa lykätä.

Se edellyttää useita - erityisesti lainsäädännöllisiä - aloitteita ja erityisesti eurooppalaisten tutkijoiden, tietämyksen ja teknologian vapaata liikkuvuutta eri aloilla haittaavia esteitä poistavien toimenpiteiden toteuttamista. Tämä koskee tiedealan työpaikkoja, sosiaaliturvajärjestelmiä, teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiä sekä tietämyksen siirtoa ja tulosten levittämistä koskevia säännöksiä.

Komissio esittää lähikuukausina näitä eri asia-alueita koskevia analyysejä ja tarpeen mukaan ehdotuksia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden kanssa yhdessä toteutettuihin arviointeihin.

Tällaisten aloitteiden yhteydessä EU:n tutkimustoiminnan taloudelliseen tukeen liittyvillä toimilla on suuri merkitys. Tässä tiedonannosta keskitytään erityisesti näihin toimiin sekä muotoon, jota niiltä edellytetään tulevaisuudessa.

Tiedonannossa ei kuitenkaan käsitellä rahoitusta eikä tarvittavia henkilöresursseja koskevia kysymyksiä. Nämä kysymykset on otettava esille varsinaisissa tulevaa puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia koskevissa ehdotuksissa.

2. EU:n tutkimustoiminnan tukitoimien uudelleenarviointi

Eurooppalaista tutkimusaluetta koskevan hankkeen tavoitteet edellyttävät EU:n tutkimustoimien muodon ja sisällön uudelleenarviointia.

EU:n tutkimustoiminnan tulevissa tukitoimissa on otettava huomioon alan eurooppalaiset tarpeet ja niiden eri ulottuvuudet, joita ovat kilpailukyvyn asettamat vaatimukset, kansalaisten odotukset ja tarve edistää huippuosaamista ja tasapainoista sekä yhtenäistä teknologista kehittämistä koko EU:ssa sekä tarpeet, jotka liittyvät erityisesti EU:n politiikkojen määritelmiin, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

Tukitoimet on ennen kaikkea otettava käyttöön, jotta eurooppalaisen tutkimustoiminnan vaikutus olisi nykyistä enemmän rakenteita muokkaava.

EU:n puiteohjelmilla on täydennetty 1950-luvulta alkaen käynnistettyjä eurooppalaisia hallitustenvälisiä tiedeyhteisön aloitteita, ja niiden avulla on parannettu huomattavasti eurooppalaisen tutkimustoiminnan valmiuksia.

Näiden ohjelmien luomat yhteistyöverkot (250 000 valtioidenvälistä yhteistyöhanketta vuosina 1995-1999) ovat arvokas saavutus.

Tähän asti nämä puiteohjelmat ovat kokonaisuutena tarkasteltuna kuitenkin toimineet pääasiassa jäsenvaltioiden itsenäisesti toteuttamien 15 kansallisen ohjelmakokonaisuuden lisänä.

Voidakseen toimia rakenteita muokkaavammin eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa EU:n ohjelmien olisi nivouduttava aikaisempaa lähemmin kansallisiin toimiin ja eurooppalaisiin hallitustenvälisiin yhteistyöaloitteisiin. Niiden rahoitukseen olisi entistä enemmän yhdistettävä muita julkisen ja yksityisen sektorin rahoituslähteitä.

Eurooppalaista tutkimusaluetta koskeva hanke edellyttää perustamissopimuksessa tarkoitetun EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimien täydentävyyden periaatteen täydellistä soveltamista.

Tätä varten on kehitettävä ja käytettävä sellaisia uusia välineitä ja toimintatapoja, jotka on erityisesti tarkoitettu korjaamaan eurooppalaisen tutkimustoiminnan rakenteelliset heikkoudet.

Tässä tiedonannossa ehdotetaan suuntaviivoja sille, kuinka EU:n tutkimustoimintaa ja erityisesti vuosia 2002-2006 koskevaa tutkimuksen puiteohjelmaa tuetaan tulevaisuudessa. Lisäksi komissio tarkastelee tässä tiedonannossa viidennen tutkimuksen puiteohjelman toteuttamista sen voimassaolon puolivälissä kyseisestä puiteohjelmasta tehtyjen päätösten N:o 182/1999/EY ja 1999/64/Euratom 6 artiklan mukaisesti.

Suuntaviivojen esittämisellä käynnistetään prosessi, joka johtaa suunniteltuja menetelmiä koskevaan perusteelliseen keskusteluun sekä toimien tärkeysjärjestystä koskevaan perusteelliseen näkemysten vaihtoon.

PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET

EU:n tutkimustoiminnan tulevaisuuden tukitoimet on suunniteltava ottaen huomioon eurooppalaisen tutkimusalueen painopistealueet.

Tämän toteuttaminen on EU:lle tärkeää, jotta se voi täysin saavuttaa perustamissopimuksessa määritellyt tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan politiikkansa tavoitteet: tavoitteena on lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa, parantaa sen teknologista kansainvälistä kilpailukykyä sekä edistää EU:n muiden politiikkojen edellyttämiä tutkimustoimia.

Toimia on toteutettava useilla aloilla, joista ensimmäisen (suppeassa merkityksessä erimuotoinen tuki tutkimustoiminnalle) olisi oltava keskeinen osa EU:n ponnisteluja.

1. Tavoitteet

Näiden eri alojen tavoitteet luetellaan jäljempänä aihepiirien mukaisessa järjestyksessä, joka ei noudata tulevan puiteohjelman rakennetta eikä tapaa, jolla kyseisen ohjelman avulla pannaan täytäntöön perustamissopimuksen XVIII osastossa tarkoitetut neljä toimintaluokkaa.

-Tutkimustoiminta:

Eurooppalaisen tutkimustoiminnan suorituskyvyn parantaminen erityisesti verkottamalla ja toteuttamalla kansallisia ohjelmia koordinoidusti; jäsenvaltioiden julkisen sektorin (erityisesti korkeakoulujen) ja yksityisen sektorin osaamiskeskusten ja -ryhmien verkottaminen; kohdennetun tutkimuksen - erityisesti eri teollisuudenalojen harjoittaman tutkimustoiminnan - suurten hankkeiden toteuttaminen.

-Tutkimus ja innovointi, yritysten käynnistäminen sekä PK-yritykset:

EU:n teknologisen alan innovointivalmiuksien lujittaminen erityisesti tukemalla PK-yrityksille suunnattua tai niiden toteuttamaa tutkimustoimintaa, tietämyksen ja teknologian levittämistä, siirtoa ja omaksumista, tutkimustulosten hyödyntämistä ja teknologiayritysten perustamista.

-Tutkimusinfrastruktuurit:

Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin lujittaminen omaksumalla tällä alalla eurooppalainen politiikka ottamalla huomioon käyttömahdollisuuksia, toimintaa ja rakentamista sekä tutkimustoimintaan käytettäviä suuritehoisia tietoverkkoja koskevat kysymykset.

-Henkilöresurssit:

Eurooppalaisten henkilöresurssien vahvistaminen tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla tietotalouden kehityksen tukemiseksi erityisesti lisäämällä rajojen yli tapahtuvaa liikkuvuutta, eurooppalaisten tutkimusalan työpaikkojen kehittämistä, naisten osallistumista tutkimustoimintaan sekä tiedealan ammattien houkuttelevuutta nuorten keskuudessa ja Euroopan houkuttelevuutta EU:n ulkopuolisista maista tulevien tutkijoiden keskuudessa.

-Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset:

Tieteen ja yhteiskunnan välisen uuden suhteen luominen Euroopan tasolla vahvistamalla tutkimustoimien ja -politiikan ja yhteiskunnan tarpeiden välistä yhteyttä, ottamalla entistä enemmän huomioon ennalta varautumisen periaatteiden ja kestävän kehityksen soveltamiseen liittyvät tarpeet sekä tieteellisen ja teknologisen edistymisen yhteiskunnalliset ja eettiset seuraukset.

2. Kolme huomioon otettavaa ulottuvuutta

Toteutettaessa näiden alojen toimia on otettava huomioon kolme erityistä ulottuvuutta:

-eurooppalaisen tieteellisen ja teknologisen yhteistyön yleinen yhdenmukaisuus. Tavoitteena on lisätä eurooppalaisten yhteistyöaloitteiden vaikutusta:

-parantamalla eri tahojen keskinäisten sekä näiden tahojen ja EU:n välisten toimien koordinointia,

-hyödyntämällä entistä järjestelmällisemmin yhteisten tai samaan tulokseen tähtäävien toimien mahdollisuuksia,

-alueellinen ulottuvuus. EU:n toimet olisi suunniteltava siten, että niillä rohkaistaan:

-alueiden dynamiikan ja mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä verkottamalla niiden valmiuksia ja toimia tutkimuksen ja innovoinnin sekä teknologian siirron aloilla varsinkin, jos niillä esiintyy yhteisiä ongelmia,

-alueellisten, maantieteellisten tai taloudellisten erityispiirteiden huomioimista eurooppalaisen tutkimustoiminnan harjoittamisessa,

-kansainvälinen ulottuvuus. Koska eurooppalaisen tutkimusalueen tehtävänä on integroida ehdokasmaat kaikilta osin EU:n tutkimustoimintaan, se on avoinna muualle maailmaan. Näin ollen tavoitteena on:

-saada aikaan yhteistyötä, jonka turvin eurooppalaiset tutkijat ja eri teollisuudenalat pääsevät osallisiksi muualla maailmassa saavutetusta tietämyksestä ja teknologiasta,

-tarjota EU:n tieteelliset ja teknologiset valmiudet kansainvälisen yhteisön sekä EU:n ja sen kumppanuusmaiden suhteiden käyttöön aloilla, joilla Euroopalla on tunnustettu asiantuntemus.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityisesti yhteistyösopimusten tai erityissopimusten tekoa tietyillä aloilla (esim. vakavien sairauksien torjuminen erityisesti kehitysmaissa tai kehittyneet materiaalit).

Nämä kolme tekijää huomioimalla olisi otettava käyttöön järjestelmiä eurooppalaisen tutkimusalueen merkittävillä aloilla toteutettavia ja jäljempänä lueteltujen tahojen yhteisiä tai toisiaan täydentäviä toimia varten:

-eurooppalaisen hallitustenvälisen tieteellisen yhteistyön rakenteet ja tahot, kuten:

-yleisellä tasolla Euroopan tiedesäätiö, Tieteellisen ja teknisen tutkimuksen eurooppalainen yhteistyö (COST) ja EUREKA,

-erikoisosaamisen tasolla erityisesti ESA, EMBL, ESRF ja CERN [3],

[3] ESA: Euroopan avaruusjärjestö; EMBL: Euroopan molekyylibiologian laboratorio; ESRF: Euroopan synkrotronisäteilyn tutkimuslaitos; CERN: Euroopan ydintutkimusjärjestö.

-rakennerahastot, alueelliset aloitteet ja Euroopan investointipankin toimet,

-Keski- ja Itä-Euroopan maille sekä yhteisön ulkopuolisille Välimeren alueen maille suunnatut taloudellisen ja teknisen avun ohjelmat sekä muut kansainvälisen yhteistyön rahoitusvälineet.

TOIMIEN VALINTAPERUSTEET JA TÄRKEYSJÄRJESTYS

1. Valintaperusteet

Eurooppalaiset tutkimustoimet on rajattava aikaisempaa tehokkaammin ensisijaisiin kohteisiin. Näistä kohteista olisi tehtävä poliittinen päätös puolueettomien arviointiperusteiden avulla.

Valintaperusteisiin ja EU:n tutkimustoiminnan perustelemiseen liittyy kaksi näkökohtaa.

Ennen kaikkea on perusteltava julkinen tuki. Viranomaiset oikeutetusti tukevat tutkimustoimintaa, jossa syntyneistä tuloksista on "yleistä" hyötyä tutkimuksen tekijälle koituvan suoran hyödyn lisäksi.

Tämä pätee perustutkimukseen, mutta myös useisiin kohdennetun tutkimuksen tapauksiin.

Yleinen tuki on oikeutettu ja tarpeen, kun asianomaisilla tutkimuksilla voidaan edistää yleisten politiikkojen toteuttamista tai tutkimukset ovat niiden kannalta korvaamattomia. Tuki on perusteltu myös silloin, kun tutkimuksilla autetaan ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmia ja lujittamaan Euroopan kilpailukykyä siten, että rohkaistaan yrityksiä harjoittamaan riskialtista tai pitkäaikaista tutkimustoimintaa, josta niille ei ole välitöntä taloudellista hyötyä, sekä lisäämään tietämyksen markkinoiden avoimuutta.

Toinen näkökohta on tuen perustelu Euroopan tasolla - erityisesti yhteisön tasolla. Keskeinen käsite tässä yhteydessä on "eurooppalaisuuden lisäarvo".

Eurooppalaisuuden lisäarvo liittyy ensisijaisesti EU:n tutkimusalan toimien edellyttämään erityiseen muotoon; kyseisillä toimillahan pyritään perustamissopimuksen mukaisesti täydentämään jäsenvaltioiden toteuttamia toimia.

Eurooppalaisuuden lisäarvon on kuitenkin myös toimittava tutkimusalalla peruskriteerinä, jonka mukaan ensisijaisesti toteutettavat toimet ja EU:n toimien aihepiirit valitaan.

Aikaisemmin eurooppalaisuuden lisäarvon mukainen valintaperusteiden luettelo laadittiin useita kertoja eri muunnelmina erityisesti aikaisempien puiteohjelmien hyväksymistä koskevissa päätöksissä. Luetteloon sisältyvät seuraavat seikat:

-tutkimustoiminnan kustannukset ja laajuus ylittävät yhden maan valmiudet sekä tarve koota rahoitusvarojen ja henkilöresurssien "kriittinen massa",

-yhteistyön edut taloudelliselta kannalta katsottuna (mittakaavaedut) ja ottaen huomioon siitä yksityisen sektorin tutkimushankkeille ja eri teollisuudenalojen kilpailukyvylle koituvat edut,

-tarve yhdistää eri maissa tarjolla oleva toisiaan täydentävä asiantuntemus erityisesti, kun kyse on useita tieteenaloja koskevista ongelmista ja toteuttaa vertailututkimuksia Euroopan tasolla,

-yhteys EU:n ensisijaisiin toimiin ja etuihin sekä EU:n lainsäädäntöön ja politiikkoihin erityisesti yritystoiminta-, tietoyhteiskunta-, maatalous-, ympäristö-, energia-, liikenne-, terveys-, kuluttaja-, työllisyys-, sosiaali-, koulutus-, oikeus- ja sisäasioissa ja kun kyse on ulko-, kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteista,

-tutkimustoiminnan välttämätön valtioiden välinen luonne, joka johtuu tutkimusongelmien esiintymislaajuudesta (ympäristö) tai tieteellisistä syistä (vertailevat tutkimukset, epidemiologia).

2. Tärkeysjärjestys

Sovellettaessa näitä perusteita yleisellä tasolla voitaisiin ottaa huomioon mahdollisina ensisijaisina tutkimusaloina esimerkiksi seuraavat:

-"postgenomitutkimukset" ja vakavia sairauksia koskevat tutkimukset, koska tutkimukset ovat laajoja ja monimutkaisia ja koska Euroopan on tarjottava yhtenäinen panos tämän alan kansainväliseen tutkimustoimintaan,

-nanoteknologia, monitieteinen tutkimusala, jolla on monia sovelluksia ja vaikutuksia,

-tietoyhteiskunnan kehittämiseksi tarvittavat tutkimukset varsinkin yhdessä eEurope-aloitteen kanssa,

-tutkimus- ja kehitystoimet, joita yksittäinen maa tai yritys ei yksinään kykene toteuttamaan ilmailun ja avaruustutkimuksen [4] aloilla, joilla vallitsee kova maailmanlaajuinen kilpailu,

[4] Avaruustutkimuksen osalta tiedonannossa Euroopan avaruusstrategian uusi vaihe [KOM(2000)597] esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

-tutkimukset Euroopan tasolla tehtyjen poliittisten päätösten tueksi sellaisilla aloilla, joilla suuret epävarmuus- ja riskitekijät vaikuttavat (ennalta varautumisen periaatteen noudattaminen mukaan luettuna)

-tutkimukset, joilla tuetaan laajassa merkityksessä tarkoitetun kestävän kehityksen mallin toteuttamiseksi tarvittavia EU:n politiikkoja.

Tässä on kuitenkin kyse pelkästään aihepiirejä ja erittäin yleisellä tasolla määriteltyjä aloja koskevien esimerkkien antamisesta. Kuhunkin mainittuun ensisijaisesti toteutettavaan tutkimusalaan on sovellettava yksityiskohtaisempia perusteita seuraavasti:

-toimia valitaan (hylkääminen mukaan lukien) pyrkimällä osoittamaan, että aihetta ei voida käsitellä tehokkaammin kansallisin voimavaroin sen sijaan, että väitettäisiin, että aihe ansaitsee tulla käsitellyksi eurooppalaisella tasolla,

-perusteita käytetään ensisijaisten toimien luokitteluun asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Tällaisella menetelmällä pitäisi olla mahdollista valita tarkasti eurooppalaisen tutkimusalueen eri aloilla toteutettavat toimet.

Viidennen puiteohjelman avaintoimintojen mukaisesti eri ensisijaisten toimien olisi johdettava aloitteisiin, joissa yhdistetään eri alojen erityyppisiä toimia (erityyppiset tutkimustoimet, innovaatiot, infrastruktuurit, henkilöresurssit jne.)

Tutkimustoimien tukemisessa (osallistuminen kansallisten ohjelmien yhteiseen toteuttamiseen, osaamiskeskusten verkot, kohdennetun tutkimuksen suuret hankkeet) keskityttäisiin keskeisten alojen perusteella ryhmiteltyihin ensisijaisiin aihepiireihin. Rajoitettu määrä resursseja olisi kuitenkin varattava näiden alojen ulkopuolisiin tai niistä monia koskeviin merkittäviin erityistarpeisiin.

Resurssien entistä joustavampi sisäinen kohdistaminen mahdollistaisi lisäksi sen, että ohjelman toteuttamisen aikana voidaan reagoida yllättäen ilmeneviin tarpeisiin.

Infrastruktuureihin, henkilöresursseihin tai teknologiseen innovointiin kohdistuvia toimia tai toimia, jotka koskevat "tiede, yhteiskunta ja kansalaiset" -teeman eri osa-alueita voidaan toteuttaa muillakin kuin ensisijaisiin aihepiireihin kuuluvilla aloilla edellyttäen, että ne täyttävät eurooppalaisuuden lisäarvoa koskevat vaatimukset.

AIKAISEMPIEN JA MENEILLÄÄN OLEVIEN TOIMIEN ARVIOINTI

Uuden puiteohjelman seuraavaa määrittelyä varten on viime kuukausina tehty aikaisempia ja tämänhetkisiä toimia koskevia useita arvioita. Niitä koskevat päätelmät ja tulokset ovat hyvin paljon samansuuntaisia.

1. Riippumattomien asiantuntijoiden lautakunnan kanta

Yhdestätoista riippumattomasta asiantuntijasta koostuva lautakunta arvioi kuluneen viiden vuoden aikana käynnissä olleen puiteohjelman täytäntöönpanoa ja tuloksia. Tukenaan se käytti omia arvioitaan sekä eri ohjelmien arviointikertomusten päätelmiä [5].

[5] Euroopan unionin tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ohjelmien viisivuotisarviointi (Raportti, jonka on laatinut riippumattomista asiantuntijoista koostuva lautakunta puheenjohtajanaan Joan Majo).

Lautakunta korostaa yleisesti:

-tarvetta sijoittaa EU:n tutkimustoimet osaksi laajempaa todellista eurooppalaista tutkimuspolitiikkaa,

-komission roolia yhtenäisten tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin liittyvien politiikkojen laatimisessa ottaen huomioon EU:n laajentuminen.

Aikaisempien toimien osalta asiantuntijat toteavat seuraavaa:

-puiteohjelman keskittämisellä tutkimusyhteistoimintana toteutettaviin hankkeisiin on myönteinen vaikutus, koska useimmat näistä hankkeista eivät olisi olleet mahdollisia ilman puiteohjelmaa ja koska niillä korjattiin Euroopassa ilmenneet puutteet siten, että korkeakoulujen ja eri teollisuudenalojen tutkijoille annettiin tilaisuus harjoittaa yhdessä sovellettua tutkimusta,

-hallinnolliset ongelmat toistuvat ja niitä esiintyy yhä huolimatta yrityksistä ratkaista ne, ja on tarpeellista uudelleenarvioida puiteohjelman hallintorakenteita ja menettelyjä.

Tulevaisuuden osalta ryhmä suosittelee, että:

-jatketaan edelleen EU:n tutkimustoimien kohdentamista talouden ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisiin tavoitteisiin ja avaintoiminto-käsitteen käyttöä ohjelmien keskittämisessä,

-korostetaan tarvittavia tutkimuksia EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

-pidetään painopiste huippuosaamisessa ja sen lujittamisessa erityisesti tarjoamalla parhaimmille eurooppalaisille tutkijoille valmiudet toteuttaa tutkimuksia "riskialttiilla" tieteen reuna-alueilla, joilta mahdollisesti saatava hyöty on merkittävää,

-lisätään joustavuutta käyttämällä entistä tehokkaammin perustamissopimuksen tarjoamia välineitä ja mahdollisuuksia.

2. Komission toteuttama arviointi

Komissio tarkasteli puiteohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesti osaltaan viidennen puiteohjelman täytäntöönpanoa.

Se käytti viidennen puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevien omien huomioidensa (jotka perustuivat vuoden 1999 seurantakertomukseen) lisäksi seuraavaa tausta-aineistoa:

-Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean lausunnot,

-neuvostossa ja jäsenvaltioissa käytyjä keskusteluja (esim. Ranskan senaatin jäsenen Pierre Laffitten mietintö Ranskan tieteellisiä ja teknologisia valintoja arvioivalle parlamentaariselle virastolle (Office parlementaire d'évaluation des choix scientifiques et technologiques).

Kokonaisuuden osalta komissio esittää seuraavat näkemykset:

-EU:n toimet lähestyvät nykymuodossaan toteuttamisrajojaan. Puiteohjelmaa olisi näin ollen muutettava huomattavasti sekä sisältönsä että toteuttamistapansa osalta,

-uusia toimintatapoja ja menetelmiä on kehitettävä täytäntöönpanon joustavuuden ja nopeuden parantamiseksi säilyttäen kuitenkin aikaisemmin hyviksi havaitut tekijät (tutkimusyhteistoiminnan periaate, vertaisarviointi; EU:n muiden politiikkojen tukeminen),

-jotta puiteohjelma täyttäisi tehtävänsä eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä, olisi vahvistettava yhteyksiä kansallisiin toimiin erityisesti hyödyntämällä perustamissopimuksen tarjoamia eri mahdollisuuksia,

-tehokkuuden lisäämiseksi EU:n tutkimusponnistelujen olisi keskityttävä rajoitettuun määrään sellaisia ensisijaisia toimia ja tavoitteita, jotka voidaan toteuttaa ainoastaan Euroopan tasolla kriittistä kokoa edustavien toimien avulla,

-näitä ensisijaisia toimia ja tavoitteita määriteltäessä olisi otettava täysin huomioon tieteessä, eri teollisuudenaloilla, taloudessa ja yhteiskunnassa viidennen puiteohjelman laatimisen jälkeen tapahtuneet merkittävät muutokset kuten erityisesti uuden virtuaalitalouden kehittyminen ja julkisen sektorin tilivelvollisuutta vaativien ongelmien moninkertaistuminen (esimerkiksi elintarvikkeiden turvallisuus, turvallisuus eri tuotannonaloilla ja ympäristökysymykset),

-tarvitaan uusia keinoja toteuttaa EU:n toimia tutkimuksen alalla, koska toimet ovat nykyään mittavia ja jotta komissio voisi määritellä uudestaan keskeiset suunnittelu-, ehdotus-, analysointi- ja seurantatehtävänsä.

Seuraavan puiteohjelman suunnittelua ja täytäntöönpanoa olisi ohjattava näiden periaatteiden mukaisesti.

TOIMINTAVÄLINEET JA -TAVAT

EU:n tutkimusohjelmat on tähän saakka pääasiassa toteutettu kooltaan suhteellisen pieninä (neljännen puiteohjelman aikana EU:n rahoitusosuus oli keskimäärin 700 000 euroa ja viidennen puiteohjelman aikana 1,7 miljoonaa euroa) ja kestoltaan lyhyinä hankkeina (kesto keskimäärin kolme vuotta).

Komissio on aina valinnut nämä hankkeet julkisten ehdotuspyyntöjen perusteella. Euroopan tutkimusalueen toteuttamisella pyritään ottamaan käyttöön muita keinoja soveltaa tätä periaatetta sekä uusia toimintatapoja.

Eurooppalaiset tutkimusohjelmat eivät sellaisinaan riitä, vaan jäsenvaltioiden ja EU:n on suunniteltava ja pantava täytäntöön ne tiiviissä yhteistyössä.

Puiteohjelman välineiden mukauttaminen eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteisiin edellyttää todellisuudessa samanaikaisesti useita muutoksia:

-siirtyminen hankekeskeisestä lähestymistavasta laajempaan lähestymistapaan; täytäntöönpano yhdenmukaisten toimien kokonaisuuden avulla, mikä tietyissä tapauksissa edellyttää sellaisten yleisten rahoitussuunnitelmien laatimista ennakolta, joissa EU:n rahoitusosuus on vain osa laajemmasta kokonaisrahoituksesta,

-siirtyminen rakenteita muokkaavampiin ja pitkäaikaisempiin (yli neljä vuotta kestäviin) toimiin, jotka perustuvat tukimuotoihin, jotka ovat tähän saakka harjoitetun hanketuen ja pysyvän institutionaalisen rahoituksen yhdistelmiä,

-tiettyjen EU:n nykyisenmallisten toimien vahvistaminen (esim. liikkuvuutta tai infrastruktuureja koskevat) tasolle, jolla niiden vaikutus voidaan varmistaa ja jolla niillä on suurempi kerrannaisvaikutus kansallisiin aloitteisiin,

-perustamissopimuksen mukaisten perusmuodoiltaan vaihtelevien sellaisten välineiden käyttö, joita ei ole tähän mennessä käytetty, joustavuuden lisäämiseksi koko ohjelmien tasolla.

Välineitä ja toimintatapoja kehitettäessä on otettava huomioon julkisen sektorin tutkimusjärjestelmien, yksityisen sektorin, perustutkimuksen, kohdennetun tutkimuksen ja eri teollisuudenalojen tutkimuksen tarpeet sekä eurooppalaisen tutkimuksen infrastruktuurien eri näkökohdat laajassa merkityksessä. Näitä välineitä ja toimintatapoja sovellettaisiin myös sellaisilla tutkimusaloilla, joihin liittyy tarve tehdä poliittisia päätöksiä, sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimusaloilla, kun tutkimukset koskevat asetettuja taloudellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita.

Lisäksi näiden välineiden käyttö - käytettävissä olevien varojen rajoissa - lisäisi huomattavasti EU:n rahoittamien toimien kokoa yksinkertaistamalla ja keventämällä hallinnollisia menettelyjä.

Kyseiset välineet voisivat olla seuraavia:

1. Tutkimustoiminta

-Kansallisten ohjelmien verkottaminen:

Kansallisten ohjelmien verkottaminen varmistettaisiin kahdenlaisilla toimilla, joilla on eri voimakkuusaste:

-kansallisten ohjelmien vastavuoroiseen avaamiseen pyrkiminen ja sen lisääminen; tästä vastaisivat jäsenvaltiot komission antaman tuen turvin Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston edistämän "avoimen koordinointimenetelmän" mukaisesti,

-kansallisten ohjelmien koordinoitu toteuttaminen.

-Tämän lähestymistavan, jonka yhdistävä vaikutus on suurempi, käyttöä rohkaistaisiin siten, että EU osallistuisi useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimusohjelmiin perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti.

-Tätä lähestymistapaa sovellettaisiin ensisijaisina pidettyihin aloihin ja aihepiireihin. Tällä tavoin puiteohjelman piiriin saatetut kansalliset ohjelmat pantaisiin täytäntöön yhteisten tai koordinoitujen ehdotuspyyntöjen avulla.

-EU vastaisi vähintäänkin ohjelmien koordinoidusta täytäntöönpanosta aiheutuvista kustannuksista. EU:n rahoitusosuus olisi suurempi sellaisten ohjelmien osalta, joihin myös EU:n muiden jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden tutkijaryhmät ja laitokset voisivat osallistua erikseen määritettävässä laajuudessa.

-Tällaisia toimia määriteltäessä on otettava huomioon olemassa olevat tai parhaillaan valmisteltavat yhteistyöjärjestelmät [6].

[6] Esim. parhaillaan valmisteltavana oleva Euroopan tiedesäätiön EUROCORES-yhteistyö.

-Huippuosaamisen verkot:

Julkisen sektorin (erityisesti korkeakoulutahot) ja yksityisen sektorin osaamiskeskusten verkottaminen olisi varmistettava pitkän aikavälin "yhteisillä toimintaohjelmilla". Nämä ohjelmat, joiden arvo olisi useita kymmeniä miljoonia euroja ja kesto nykyisiä tutkimushankkeita pidempi, edellyttävät erityisesti, että:

-hyväksytään yhteinen työohjelma alalla, joka kattaa kokonaisuudessaan tai merkittävältä osin asianomaisten yksikköjen koko toiminnan; kyseisellä ohjelmalla huolehditaan toimien täydentävyydestä ja tehtävien tarkasta jakamisesta,

-asianomaisten eri laitosten välillä tapahtuu henkilöstön vaihtoa vähintään tietty määrä ja vaihto on riittävän pitkäaikaista,

-tietojenkäsittelyvälineitä ja tietoverkkoja käytetään aktiivisesti sekä kehitetään interaktiivisia työtapoja.

Huippuosaamisen verkot rakentuisivat aihepiireittäin tai tieteenaloittain taikka ne käsittäisivät samanaikaisesti useita tieteenaloja, koska useat tutkimukset sijoittuvat vakiintuneiden tieteenalojen raja-alueille. Ne toimisivat erityisesti kehyksenä perustutkimuksen tai yleisen tutkimuksen toimille sekä tarvittaessa "riskialttiin" tutkimuksen toimille, joita ei toteuteta etukäteen asetettujen tulosten saavuttamiseksi.

-Kohdennetun tutkimuksen suuret hankkeet:

koskevat tietyssä määrin hyväksyttyjä ensisijaisia aihepiirejä ja ovat suuruusluokaltaan useiden kymmenien tai satojen miljoonien eurojen suuruisia. Niitä toteuttavat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten yhteenliittymät etukäteen vahvistettujen yleisten rahoitussuunnitelmien perusteella. Hyväksytyt ensisijaiset aihepiirit ja yhteenliittymien kokoonpano olisi määriteltävä avoimien sääntöjen perusteella (mahdollisuus tarvittaessa vertaisarviointiin).

Vastoin edellä kuvattua käytäntöä EU:n toimien olisi liityttävä tulosten saavuttamiseen sekä teknologisten saavutusten että taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutuksen osalta. EU:n rahoitusosuus kokonaiskustannuksista vaihtelisi hankkeen ominaispiirteiden mukaisesti.

Tietyissä tapauksissa nämä suuret hankkeet voisivat koostua yhteen ryhmitellyistä (klusteroiduista) erillisistä hankeosista. Eri teollisuudenalojen tutkimustoiminnassa näitä hankkeita voitaisiin toteuttaa "teknologisina kokonaisuuksina", joihin sisältyisi eri teknologioita yhdistäviä ja niiden validointiin - erityisesti prototyyppeinä - liittyviä välineitä. Näiden ohjelmien kehittelyä suurempia kokonaisuuksia muodostavina osina kannustettaisiin, millä myös saatettaisiin edistää EUREKA-aloitteen tukemista erityisesti markkinoita lähellä olevien tekijöiden osalta.

2. Tutkimus ja innovointi, yritysten käynnistäminen sekä PK-yritykset

Tiedonannon Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa [7] suuntaviivojen mukaisesti Euroopan laajempi tuki alueellisille ja kansallisille innovaatioita tukeville toimille, tietämyksen ja tulosten levittämiselle ja hyödyntämiselle, PK-yrityksiä varten ja niissä suoritettavalle tutkimustoiminnalle ja teknologiayritysten perustamiselle voitaisiin varmistaa erityisesti seuraavilla aloitteilla:

[7] KOM(2000)567.

-"yhteisen tutkimuksen" toimet, joilla tuetaan kansallisten tai alueellisten teknisten tutkimuskeskusten yhdessä toteuttamia tutkimuksia, joista eurooppalaiset eri teollisuudenalojen järjestöt tai kansallisten järjestöjen ryhmittymät hyötyvät; tutkimuskohteina ovat kaikkien jäsenvaltioiden erittäin monia PK-yrityksiä kiinnostavat aihepiirit. Näihin aloitteisiin voitaisiin lisätä uusissa muodoissaan "tutkimusyhteistyötoimia", joilla vastataan tiettyjen PK-yritysten tarpeisiin Euroopan eri maissa,

-taloudelliseen ja teknologiseen tietämykseen liittyvien toimien lisääminen: PK-yrityksiä kiinnostavien tietojen, kuten markkinasuuntauksia ja teknologista kehitystä koskevien tietojen, kerääminen, käsittely ja levittäminen,

-tutkijoiden, yrittäjien ja rahoittajien verkottamisaloitteiden tukitoimet sekä korkeakoulujen tutkimustoiminnan "sivutuotteena" syntyneiden yritysten perustamisen ja teknologiayrityshautomoiden kehittämisen tukeminen.

Asianomaiset aloitteet olisi mahdollisuuksien mukaan pantava täytäntöön yleisten toimintasuunnitelmien mukaisesti ja niissä olisi tapauksen mukaan hyödynnettävä yritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, kansallisten innovaatio-ohjelmien, Euroopan investointipankin ja EUREKA-ohjelman rahoitusta.

3. Tutkimusinfrastruktuurit

EU:n tukea tutkimusinfrastruktuureille olisi lisättävä ja monipuolistettava.

EU tarjoaa nykyään erityistä tukea valtioiden välisen käyttömahdollisuuden varmistamiseksi EU:ssa käytössä olevien tiettyjen infrastruktuurien osalta. Tätä tukea voitaisiin lisätä ja laajentaa jäsenvaltioissa tätä nykyä olemassa oleviin infrastruktuureihin kohdistuvien toimien muihin osa-alueisiin tarjoamalla palveluja Euroopan tasolla infrastruktuureiden ja yhteisön välillä tehtyjen assosiaatiosopimusten mukaisesti.

EU voisi ottaa vastatakseen tietyn osan sellaisen uuden infrastruktuurin kehitys- ja rakennuskustannuksista, jonka katsotaan olevan Euroopan etujen mukaista ja jota pidetään tarpeellisena EU:ssa, esimerkiksi osallistumalla toteutettavuustutkimusten yhteisrahoitukseen.

EU toteuttaisi tämän ehdottomasti sellaisia rahoitussuunnitelmia noudattaen, joissa yhdistetään kansallisia ja alueellisia varoja, Euroopan investointipankin varoja sekä rakennerahastojen, käyttäjäyritysten ja yksityisten säätiöiden varoja.

Samanlaista lähestymistapaa olisi noudatettava eri tiedeyhteisöjen harjoittamassa tutkimustoiminnassa käytettävien suurten nopeuksien tietoverkkojen kehittämisessä ja käytön tukemisessa.

4. Henkilöresurssit

Koska henkilöresurssit ovat tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi, on pyrittävä lisäämään huomattavasti EU:n jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoiden liikkuvuuteen tarkoitettuja apurahoja.

Perus- ja jatkokoulutustarpeiden rinnalla tutkimushenkilöstön liikkuvuutta tukevien toimien yhteydessä olisi otettava huomioon myös muita tarpeita. Voitaisiin perustaa apurahajärjestelmä erityisesti PK-yrityksille suunnattua tietämyksen ja teknologian siirtoa varten.

Lisäksi olisi käynnistettävä eri aloitteita tiede- ja teknologia-alan työpaikkojen luomiseksi Euroopassa. Olisi myös voimistettava toimia naisten osallistumisen lisäämiseksi tieteellisen toiminnan kaikilla tasoilla. On myös käynnistettävä erityistoimia, joilla rohkaistaan nuoria tieteelliseen opiskeluun ja tutkijauralle.

On tarkoitus tukea tietotalouden edellyttämien valmiuksien ja pätevyyden kehittämistä.

Jotta Eurooppa pysyisi huippuosaamisen kärjessä erityisesti uusilla nopeasti kehittyvillä aloilla, voitaisiin ottaa käyttöön tukisuunnitelma sellaisia tutkimuksen huippuryhmiä varten, jotka esimerkiksi ovat muodostuneet korkean tason tutkijoiden ympärille, ja pienimuotoisia yhteistyössä toteutettavia teoreettisia tutkimushankkeita varten.

5. Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset

Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset -otsikon alla on tarkoitus toteuttaa useita toimia, jotka ovat erityisesti jatkoa Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmille. Toimet on suunnattu erityisesti tutkimustoimien ja -politiikkojen mukauttamiseksi yhteiskunnan tarpeisiin ja tieteellisen ja teknologisen kehityksen yhteiskunnallisten seurausten huomioon ottamiseksi.

Näissä toimissa turvaudutaan tarvittaessa edellä kuvattuihin välineisiin ja toimintatapoihin ja ne voidaan ryhmitellä seuraavien aihepiirien mukaisesti:

-Tuki poliittiselle päätöksenteolle ja eurooppalainen tieteellinen viitejärjestelmä:

Toimet poliittisen päätöksenteon tukemiseksi, erityisesti ennalta varautumisen periaatteen ja kestävän kehityksen periaatteen soveltamiseen, sekä tässä yhteydessä tuki sellaisen eurooppalaisen tieteellisen viitejärjestelmän kehittämiselle, joka käsittää erityistutkimukset, validointitoimet, testaustoimet ja normien laatimista edeltävän tutkimuksen; ennakointi- ja hälytysvalmiuksien kehittäminen; erikoisosaaminen, aloitteet asianomaisten osapuolten assosioimiseksi, tietojen ja tietämyksen levittämistoimet.

Näistä toimista huolehtivat kansallisten tutkimuslaitosten tai jäsenvaltioiden erikoislaitosten verkot, ja Yhteinen tutkimuskeskus otetaan toimintaan mukaan sen erityisosaamisen aloilla.

Näitä toimia toteutetaan myös yhdessä tulevaisuudessa perustettavan Euroopan elintarvikeviraston toimien kanssa.

-Tutkimustoiminta ja yhteiskunnan tarpeet:

Euroopan etujen mukaisiin aiheisiin keskittyvät talous- ja yhteiskuntatieteiden sekä humanististen tieteiden tutkimustoimet ja koko Eurooppaa koskevien kysymysten tutkiminen; tulevaisuuteen tähtäävät ja analysointia koskevat koordinoidut toimet sekä tutkimusta ja tekniikan riskejä koskevien politiikkojen seuranta.

-Tieteen ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu

Aloitteet yhteyksien luomiseksi tutkijoiden, eri teollisuudenalojen edustajien, poliittisten päättäjien ja kansalaisten (Euroopan tasolla järjestettävät kansalaiskonferenssit jne.) välillä. Aloitteet kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi tieteestä ja teknologiasta; museoiden, tiedekeskusten, koulujen, television, aikakauslehtien ja kustannustalojen välisen yhteistyön tukeminen; "Euroopan tiedeviikko".

-Naiset ja tiede:

Sellaisten toimien vahvistaminen, joilla pyritään lisäämään naisten osallistumista Euroopan tutkimustoimintaan auttamalla saamaan selville syyt miksi naiset ovat tutkimusalalla aliedustettuina, ja poistamalla naisten osallistumista haittaavat esteet sekä ottamaan naisten erityiset tarpeet ja sukupuolten tasa-arvo aikaisempaa paremmin huomioon kansallisissa ja EU:n tutkimustoimissa.

-Etiikka:

Erikoistutkimukset sekä kansallisten laitosten ja toimien verkottaminen etiikan alalla.

TÄYTÄNTÖÖNPANOKEINOT

EU:n tutkimusohjelmien täytäntöönpanon perustana ovat tietyt perussäännöt, joilla varmistetaan EU:n tuella toteutettavien tutkimusten laatu sekä EU:n toimien uskottavuus. Tämä pätee erityisesti sääntöön, jonka mukaan hankkeet valitaan julkisten ehdotuspyyntöjen perusteella sekä periaatteeseen, jonka mukaan arvioinnissa sovelletaan vertaisarviointeja.

Nämä periaatteet olisi pääsääntöisesti säilytettävä. Tietyissä tapauksissa olisi kuitenkin muutettava niiden nykyistä soveltamistapaa. Huippuosaamisen verkkojen, kohdennetun tutkimuksen suurien hankkeiden ja infrastruktuurihankkeiden täytäntöönpanossa voitaisiin esimerkiksi ajatella sovellettavan perinteisistä tutkimushankkeiden ehdotuspyynnöistä eroavia tarjouskilpailuja ja ehdotuspyyntöjä.

EU:n tutkimusohjelmien hallintomuodot olisi määriteltävä kahden perusteiden ryhmän mukaan.

Uudet hallinnointitavat perustuvat luonnollisestikin ehdotettuihin uusiin toimintatapoihin. Suunniteltujen toimien luonne johtaa useilla aloilla ajatukseen, että tutkimusalan toimijat toteuttavat laaja-mittaisia toimien kokonaisuuksia käytännöllisesti katsottuna itsenäisesti. Tämä koskee erityisesti:

-huippuosaamisen verkkojen toimintaan liittyviä "toimintaohjelmia",

-kohdennetun tutkimuksen suuria hankkeita,

-useiden PK-yritysten hyödyksi toteutettavia "yhteisen tutkimuksen" hankkeita,

-yhteisön kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten mukaisesti toteutettavia tutkimusinfrastruktuuritoimia,

-"vastaanottoapurahojen" järjestelmän turvin myönnettyjä tutkijoiden liikkuvuutta edistäviä apurahoja; kyseisestä järjestelmästä osoitetaan tutkimuskeskuksille, korkeakouluille tai yrityksille tietty määrä varoja itsenäisesti hallinnoitaviksi tai myönnettäviksi ennakolta määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

Koordinoidusti EU:n kanssa toteutettaviin kansallisiin ohjelmiin liittyviä toimia hallinnoitaisiin puolestaan näiden ohjelmien yhteydessä, ja jäsenvaltiot ja komissio huolehtisivat yhdessä seurannasta ja täytäntöönpanosta.

Ottamatta eurooppalaista tutkimusaluetta koskevan hankkeen täytäntöönpanon seurauksia huomioon, tietyt näkökohdat puhuvat kuitenkin sen puolesta, että jooitakin tätä nykyä komission hoitamia täytäntöönpanotehtäviä ulkoistettaisiin komission kyseisellä alalla omaksumien yleisten poliittisten suuntaviivojen mukaisesti.

Nämä tehtävät koskevat osittain niitä rajoja, jotka EU:n toimet ovat kohdanneet nykyisiä toteuttamisedellytyksiä noudatettaessa (nämä käyvät ilmi eri arviointikertomuksissa). Toisaalta on välttämätöntä määrittää uudelleen komission keskeiset tehtävät, mikä on yksi parhaillaan komissiossa käynnissä olevan uudistuksen keskeisistä tekijöistä.

Tällä tavoin PK-yrityksiä koskevan "yhteisen tutkimuksen" toimien sekä henkilökohtaisten apurahojen hallinnointi voitaisiin antaa julkisten, tiettyihin tehtäviin erikoistuneiden yhteisön tahojen, eräänlaisten "täytäntöönpanovirastojen" vastattavaksi.

Yhteinen tutkimuskeskus keskittyy toimissaan uuden tehtävänasettelunsa ja sitä koskevan arviointikertomuksen päätelmien (Davignonin ryhmä) mukaisesti EU:n politiikkojen täytäntöönpanon ja Euroopan tasolla tapahtuvan poliittisen päätöksenteon tieteelliseen ja teknologiseen tukemiseen.

Näiden toimien on sisällyttävä aloihin, joilla Yhteinen tutkimuskeskus toimii enenevässä määrin verkottuneena kansallisten ja yksityisen sektorin laitosten kanssa ja voi tuottaa eurooppalaisuuden lisäarvoa toimivaltansa ja institutionaalisen asemansa avulla.

TULEVAT TOIMET

Edellä EU:n tulevaisuudessa tutkimuksen alalla toteutettavien toimien tavoitteista, ensisijaisesti toteutettavista toimista, perusteista, välineistä ja täytäntöönpanokeinoista esitetyt suuntaviivat on määritelty niiden tavoitetta silmällä pitäen; tavoitteenahan on edistää yhdessä EU:n muiden toimien sekä muiden eurooppalaisten tai kansallisten aloitteiden kanssa eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumista.

Tämän vuoksi on toteutettava aloitteita useilla eri tasoilla ja aloilla. Ehdotuksia ja/tai analyysejä sisältäviä asiakirjoja (komission tiedonantoja tai valmisteluasiakirjoja, joissa ei käsitellä rahoitusnäkökohtia) julkistetaan lähiaikoina, ja ne käsittelevät seuraavia asioita:

-(kutakuinkin) samansuuntaisesti tämän suuntaviivoja käsittelevän asiakirjan kanssa:

-Euroopan avaruusstrategia,

-esikuva-analyysi (benchmarking): menetelmät ja indikaattorit (valmisteluasiakirja),

-tiede, yhteiskunta ja kansalaiset,

-31. joulukuuta 2000 mennessä:

-tutkimusinfrastruktuurit,

-huippuosaamisen kartoittaminen (valmisteluasiakirja),

-vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon aikana:

-henkilöresurssit ja liikkuvuus,

-alueellinen ulottuvuus,

-avaaminen muulle maailmalle.

EU:n tutkimustoimintaa tukevat ensimmäiset aloitteet on jo toteutettu tai toteutetaan lähiaikoina; niillä pyritään mukauttamaan parhaillaan käynnissä olevia toimia eurooppalaisen tutkimusalueen suuntaviivoihin käynnissä olevien ohjelmien sallimissa rajoissa.

Joitakin toimia on tarkoitus toteuttaa välittömästi viidennen puiteohjelman menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja hankkeiden määrärahojen lisäämiseksi, jotta hankkeiden laajuutta voidaan merkittävästi suurentaa. Komissio tarkastelee voimassa olevaa lainsäädäntöä sen yksinkertaistamista silmällä pitäen ja sen selvittämiseksi, onko mahdollista käyttää rahoitusmuotoja, jotka on sidottu tutkimusten tuloksiin.

Lyhyen aikavälin osalta voidaan mainita seuraavaa:

-useisiin tutkimusohjelmiin liittyviä työohjelmia muutetaan lähiaikoina, toteuttamalla toimia, joilla pyritään saamaan eri tiedeyhteisöt käyttämään tehokkaita tietoverkkoja erityisesti suurtehoista hajautettua tietojenkäsittelyä koskevan GRID-käsitteen mukaisesti,

-"hankekokonaisuuden" käsitteen soveltaminen useisiin ohjelmiin; periaatteena on tutkimushankkeiden, koordinointitoimien ja koulutusapurahojen ryhmittäminen (klusterointi) yhtenäiseksi kokonaisuudeksi,

-genomitutkimukseen liittyvän aloitteen ilmoitettu julkistaminen; tähän liittyy muutamien "hankekokonaisuuksien" käynnistäminen, tutkimusinfrastruktuuriin liittyviä täydentäviä toimia, toimia nanoteknologian alalla ja vaikeiden sairauksien torjuminen kansainvälisellä tasolla.

Osaamiskeskusten verkottamisen kokeiluhankkeita voitaisiin käynnistää keskipitkällä aikavälillä tietyillä ensisijaisilla aloilla viidennen puiteohjelman mahdollistamalla tasolla.

Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteet voidaan sisällyttää kokonaisuudessaan EU:n toimiin kuitenkin vasta seuraavassa puiteohjelmassa.

Kuten tämän tiedonannon alussa korostetaan, tässä tiedonannossa kuvatuilla suuntaviivoilla käynnistetään prosessi, joka jatkuu ja kehittyy edelleen lähikuukausien aikana.

Esitettyjen suuntaviivojen EU:n tutkimuspolitiikkaa muuttavaa vaikutusta on arvioitava ennakolta; tämä tiedonanto toimii kyseisen arviointiprosessin ensimmäisenä tuotteena ja osana.

Suuntaviivoista on myös ja ennen kaikkea käytävä perusteellista keskustelua.

Keskustelu on aloitettava hetimiten Euroopan parlamentissa ja neuvostossa sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä.

Koordinointia on harjoitettava myös ehdokasmaiden kanssa, koska niitä on pyydetty osallistumaan täysimääräisesti tulevaan tutkimuksen puiteohjelmaan samalla tavoin kuin ne osallistuvat tällä hetkellä käynnissä olevaan ohjelmaan.

Seuraavan puiteohjelman suunnitelluilla täytäntöönpanotoimilla voidaan huomattavasti kehittää EU:n ja jäsenvaltioiden todellista kumppanuutta, mutta kyseisten toimien käynnistämistä on toisaalta pohjustettava tiiviissä yhteistyössä toteutettavin valmisteluin.

Näiden valmistelujen olisi oltava jo erittäin pitkälle edistyneitä, kun komissio antaa puiteohjelmaa koskevan virallisen ehdotuksensa vuoden 2001 ensimmäisen neljänneksen aikana, jotta lainsäädännöllinen päätöksenteko helpottuisi.

Eurooppalaisen tutkimusalueen luomisella on useita myönteisiä vaikutuksia EU:hun ja sen jäsenvaltioihin, tiedeyhteisöön, eri teollisuudenaloihin ja Euroopan kansalaisiin. Tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää kaikkien yhteistä panosta. Se voidaan toteuttaa tehokkaasti ainoastaan tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista käydyn lopullisesti ratkaisevan keskustelun perusteella.