EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 42010X0929(01)
Regulation No 107 of the Economic Commission for Europe of the United Nations (UN/ECE) — Uniform provisions concerning the approval of category M2 or M3 vehicles with regard to their general construction
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 107 – M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 107 – M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset
OJ L 255, 29.9.2010, p. 1–100
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
29.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 255/1 |
Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:
http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 107 – M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset
Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:
Muutossarja 03 – voimaantulopäivä 11. elokuuta 2010
SISÄLLYS
SÄÄNTÖ
1. |
Soveltamisala |
2. |
Määritelmät |
3. |
Hyväksynnän hakeminen |
4. |
Hyväksyntä |
5. |
Vaatimukset |
6. |
Muutokset ja ajoneuvon tyyppihyväksynnän laajentaminen |
7. |
Tuotannon vaatimustenmukaisuus |
8. |
Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta |
9. |
Tuotannon lopettaminen |
10. |
Siirtymämääräykset |
11. |
Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet |
12. |
(Varattu) |
LIITTEET
Liite 1 – |
E-tyyppihyväksyntäasiakirjat |
I osa – |
Ilmoituslomakkeen malli |
II osa – |
Tyyppihyväksyntätodistus |
Liite 2 – |
Hyväksyntämerkkien asettelu |
Liite 3 – |
Vaatimukset, jotka kaikkien ajoneuvojen on täytettävä |
Lisäys – |
Staattisen kallistuksensietovaatimuksen määrittäminen laskennallisesti |
Liite 4 – |
Selittävät kaaviot |
Liite 5 – |
(Varattu) |
Liite 6 – |
Ohjeet konekäyttöisten ovien sulkemisvoimien mittaamiseksi |
Liite 7 – |
Vaihtoehtoiset vaatimukset alaluokkien A ja B ajoneuvoille |
Liite 8 – |
Liikuntaesteisten matkustajien ajoneuvoon pääsyä helpottavia teknisiä laitteita koskevat vaatimukset |
Liite 9 – |
(Varattu) |
Liite 10 – |
Erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntä ja erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyllä korilla varustetun ajoneuvon tyyppihyväksyntä |
Liite 11 – |
Massat ja mitat |
Liite 12 – |
Johdinautoja koskevat lisäturvavaatimukset |
1. SOVELTAMISALA
1.1 |
Tätä sääntöä sovelletaan kaikkiin yksikerroksisiin, kaksikerroksisiin, jäykkiin tai nivellettyihin M2- tai M3-luokan ajoneuvoihin. (1) |
1.2 |
Tämän säännön vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin ajoneuvoihin:
|
1.3 |
Tämän säännön vaatimuksia sovelletaan seuraaviin ajoneuvoihin ainoastaan, jos ne ovat niiden suunnitellun käytön ja toiminnan mukaisia:
|
1.4 |
Ennen kuin asianmukaiset määräykset on lisätty, mikään tässä säännössä sanottu ei estä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta asettamasta alueellaan rekisteröitäville ajoneuvoille vaatimuksia, jotka koskevat ajoneuvoon sisäisesti tai ulkoisesti asennettavien kuulutuksiin ja/tai näyttöruutuihin perustuvien, reittiä ja/tai määränpäätä osoittavien laitteiden asennusta ja teknisiä ominaisuuksia. |
2. MÄÄRITELMÄT
Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
2.1 |
”Ajoneuvolla” tarkoitetaan M2- tai M3-luokan moottoriajoneuvoa, sellaisena kuin se määritellään kohdassa 1.
|
2.2 |
Tyyppien määritelmät
|
2.3 |
”Ajoneuvon tai erillisen teknisen yksikön hyväksynnällä” tarkoitetaan kohdassa 2.2 määritellyn ajoneuvo- tai korityypin hyväksyntää ottaen huomioon tässä säännössä eritellyt rakenteelliset piirteet. |
2.4 |
”Korirakenteella” tarkoitetaan korin sitä osaa, joka myötävaikuttaa ajoneuvon lujuuteen ajoneuvon kaatuessa. |
2.5 |
”Käyttöovella” tarkoitetaan ovea, joka on tarkoitettu matkustajien käyttöön tavallisissa olosuhteissa kuljettajan istuessa. |
2.6 |
”Pariovella” tarkoitetaan ovea, jonka ansiosta ajoneuvossa on kaksi sisäänkäyntiä tai kahta sisäänkäyntiä vastaava sisäänkäynti. |
2.7 |
”Liukuovella” tarkoitetaan ovea, joka voidaan avata tai sulkea ainoastaan liu’uttamalla sitä yhtä tai useampaa suoraa tai lähes suoraa kiskoa pitkin. |
2.8 |
”Hätäovella” tarkoitetaan ovea, joka on tarkoitettu käytettäväksi matkustajien uloskäyntinä ainoastaan poikkeuksellisesti ja erityisesti hätätilanteessa. |
2.9 |
”Hätäikkunalla” tarkoitetaan ikkunaa, ei välttämättä lasi-ikkunaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi matkustajien uloskäyntinä ainoastaan hätätilanteessa. |
2.10 |
”Kaksi- tai useampiosaisella ikkunalla” tarkoitetaan hätäikkunaa, joka silloin, kun sen jakaa kahteen tai useampaan osaan kuvitteellisilla pystyviivoilla tai -tasoilla, koostuu kahdesta tai useammasta osasta, joista jokainen täyttää tavanomaista hätäikkunaa koskevat kokoon ja pääsyyn liittyvät vaatimukset. |
2.11 |
”Hätäluukulla” tarkoitetaan katossa tai lattiassa olevaa aukkoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi matkustajien varauloskäyntinä ainoastaan hätätilanteessa. |
2.12 |
”Varauloskäynnillä” tarkoitetaan hätäovea, -ikkunaa tai -luukkua. |
2.13 |
”Uloskäynnillä” tarkoitetaan käyttöovea, kerrostenvälistä tai varauloskäynnille johtavaa portaikkoa taikka varauloskäyntiä. |
2.14 |
”Lattialla tai kerroksella” tarkoitetaan sitä osaa korista, jonka yläpinta kannattaa seisovia matkustajia, istuvien matkustajien jalkoja, kuljettajaa ja mahdollisia henkilökunnan jäseniä ja joka voi kannattaa istuinkiinnityksiä. |
2.15 |
”Käytävällä” tarkoitetaan tilaa, jota pitkin matkustajat pääsevät istuimelta tai istuinriviltä tai pyörätuolin käyttäjille tarkoitetulta erityisalueelta toiselle istuimelle tai istuinriville tai pyörätuolin käyttäjille tarkoitetulle erityisalueelle tai sisäänkäynnille käyttöovelta tai käyttöovelle, kerrostenväliseltä portaikolta tai portaikolle sekä seisoville matkustajille varatulta alueelta tai alueelle. Siihen eivät kuulu seuraavat:
|
2.16 |
”Sisäänkäynnillä” tarkoitetaan tilaa, joka jatkuu käyttöovelta sisälle ajoneuvoon ylimmän askelman uloimpaan reunaan (käytävän reunaan), kerrostenväliseen portaikkoon tai varauloskäynnille johtavaan portaikkoon. Jos ovella ei ole askelmaa, sisäänkäynniksi katsotaan tila, joka mitataan liitteen 3 kohdan 7.7.1 mukaisesti 300 mm:n etäisyydelle testimittausvälineen sisäpinnan alkuasennosta. |
2.17 |
”Ohjaamolla” tarkoitetaan hätätilanteita lukuun ottamatta yksinomaan kuljettajan käyttöön tarkoitettua tilaa, jossa ovat kuljettajan istuin, ohjauspyörä, hallintalaitteet, mittarit ja muut ajoneuvon kuljettamisessa ja muussa käyttämisessä tarvittavat laitteet. |
2.18 |
”Ajokuntoisen ajoneuvon massalla” tarkoitetaan ajokuntoisen kuormaamattoman ajoneuvon massaa koreineen ja kytkentälaitteineen, jos kyseessä on vetoajoneuvo, tai alustan ja ohjaamon yhteismassaa, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna jäähdytysneste, öljyt, 90 prosenttia polttoaineesta, 100 prosenttia muista nesteistä kuin jätevesistä, työkalut, vararengas ja kuljettaja (75 kg), ja linja-autojen osalta henkilökunnan jäsenen massa (75 kg), jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle). |
2.19 |
”Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla (M)” tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn. Suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käytetään ajoneuvon luokan määrittämiseksi. |
2.20 |
”Matkustajalla” tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole kuljettaja eikä henkilökunnan jäsen. |
2.21 |
”Liikuntaesteisellä matkustajalla” tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, joiden on erityisen vaikea käyttää julkisia liikennevälineitä, kuten vammaisia (aistivammaiset, kehitysvammaiset ja pyörätuolin käyttäjät mukaan luettuina), raajavammaisia, pienikokoisia henkilöitä, painavien matkatavaroiden kanssa matkustavia, vanhuksia, raskaana olevia naisia, kärrylaukkua kuljettavia henkilöitä sekä lasten kanssa liikkuvia henkilöitä (rattaissa istuvat lapset mukaan luettuina). |
2.22 |
”Pyörätuolin käyttäjällä” tarkoitetaan henkilöä, joka sairauden tai vamman vuoksi käyttää liikkumiseen pyörätuolia. |
2.23 |
”Henkilökunnan jäsenellä” tarkoitetaan henkilöä, jonka tehtävänä on toimia apukuljettajana tai mahdollisena avustajana. |
2.24 |
”Matkustamolla” tarkoitetaan matkustajien käyttöön tarkoitettua tilaa, ei kuitenkaan tilaa, jossa on kiinteitä laitteistoja, kuten baareja, pienoiskeittiöitä, WC-tiloja tai matkatavara- tai tavaratiloja. |
2.25 |
”Konekäyttöisellä käyttöovella” tarkoitetaan käyttöovea, joka toimii ainoastaan muulla kuin lihasenergialla ja jonka avaamista ja sulkemista ohjaa kuljettaja tai henkilökunnan jäsen kauko-ohjauksella, jos se ei tapahdu automaattisesti. |
2.26 |
”Automaattisella käyttöovella” tarkoitetaan konekäyttöistä käyttöovea, joka voidaan avata (muilla kuin hätätilanteessa käytettävillä hallintalaitteilla) vasta sen jälkeen, kun matkustaja on käyttänyt hallintalaitetta ja kuljettaja on aktivoinut hallintalaitteet, ja joka sulkeutuu tämän jälkeen automaattisesti. |
2.27 |
”Ajonestolaitteella” tarkoitetaan automaattista laitetta, joka estää ajoneuvon liikkeelle lähdön pysähdyksen jälkeen, kun jokin ovista ei ole täysin sulkeutunut. |
2.28 |
”Kuljettajan ohjaamalla käyttöovella” tarkoitetaan käyttöovea, jonka tavallisesti avaa ja sulkee kuljettaja. |
2.29 |
Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetulla istuimella’ tarkoitetaan istuinta, jossa on ylimääräistä tilaa liikuntaesteistä matkustajaa varten ja joka on merkitty tätä tarkoitusta varten. |
2.30 |
”Ajoneuvoon pääsyä helpottavalla laitteella” tarkoitetaan laitetta, jonka avulla helpotetaan pyörätuolin pääsyä ajoneuvoon, esimerkiksi hissiä tai luiskaa. |
2.31 |
”Niiausjärjestelmällä” tarkoitetaan järjestelmää, jolla ajoneuvon koria lasketaan kokonaan tai osittain suhteessa tavanomaiseen kulkuasentoon. |
2.32 |
”Hissillä” tarkoitetaan laitetta tai järjestelmää, jossa on nostosilta, jota voidaan nostaa tai laskea siten, että matkustajat voivat liikkua matkustamon lattian ja maanpinnan tai jalkakäytävän välillä. |
2.33 |
”Luiskalla” tarkoitetaan laitetta, joka yhdistää matkustamon lattian ja maanpinnan tai jalkakäytävän. Käyttöasennossa siihen kuuluu pinta, joka voi liikkua osana luiskan käyttämistä tai olla käyttövalmiina vain luiskan ollessa käyttöasennossa ja jonka yli pyörätuolin on tarkoitus kulkea. |
2.34 |
”Siirrettävällä luiskalla” tarkoitetaan luiskaa, joka voidaan irrottaa ajoneuvon rakenteesta ja jota kuljettaja tai henkilökunnan jäsen voi käyttää. |
2.35 |
”Irrotettavalla istuimella” tarkoitetaan istuinta, joka voidaan helposti irrottaa ajoneuvosta. |
2.36 |
”Etuosalla” ja ”takaosalla” tarkoitetaan ajoneuvon etuosaa tai takaosaa tavanomaisen kulkusuunnan mukaisesti, ja termit ”edessä oleva”, ”etummainen”, ”takana oleva” ja ”takimmainen” on ymmärrettävä vastaavasti. |
2.37 |
”Kerrostenvälisellä portaikolla” tarkoitetaan portaikkoa, joka yhdistää yläkerroksen ja alakerroksen. |
2.38 |
”Erillisellä osastolla” tarkoitetaan ajoneuvossa olevaa tilaa, jossa matkustajat tai henkilökunnan jäsenet voivat olla ajoneuvon ollessa käytössä ja joka on erillään matkustajien tai henkilökunnan muista tiloista, paitsi jos tilan väliseinä on sellainen, että matkustajilla on näköyhteys seuraavaan matkustajatilaan, ja jos tila on yhdistetty muihin tiloihin käytävällä, jossa ei ole ovia. |
2.39 |
”Varauloskäynnille johtavalla portaikolla” tarkoitetaan yläkerroksesta lähtevää portaikkoa, joka päättyy hätäovelle. |
2.40 |
”Käyttöoven valaistuksella” tarkoitetaan ajoneuvon valaistuslaitteita, jotka on suunniteltu valaisemaan käyttöovien ja pyörien seutua ajoneuvon ulkopuolella. |
3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN
3.1 |
Hakemuksen, joka koskee
hyväksyntää sen rakenteellisten piirteiden osalta, jättää valmistaja tai valmistajan valtuuttama edustaja. |
3.2 |
Jos hyväksyntähakemus koskee ajoneuvoa, joka on valmistettu asentamalla alustaan jo tyyppihyväksytty kori, valmistajalla tarkoitetaan kokoajaa. |
3.3 |
Rakenteellisia piirteitä koskevan ilmoituslomakkeen malli on liitteen 1 osassa 1. 3.3.1 Lisäys 1: ajoneuvotyyppi 3.3.2 Lisäys 2: korityyppi 3.3.3 Lisäys 3: erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyllä korilla varustettu ajoneuvotyyppi. |
3.4 |
Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustavat ajoneuvot tai korit. |
4. HYVÄKSYNTÄ
4.1 |
Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo tai kori vastaa kohdan 5 vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvo- tai korityypille annettava tyyppihyväksyntä. |
4.2 |
Kullekin hyväksytylle ajoneuvotyypille on annettava hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 03, mikä vastaa muutossarjaa 03) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa muulle kohdassa 2.2 tarkoitetulle ajoneuvo- tai korityypille. |
4.3 |
Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvo- tai korityypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella. |
4.4 |
Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksytyn tyypin mukaiseen ajoneuvoon tai koriin on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen kohtaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat seuraavat:
|
4.5 |
Kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön mukaisesti maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön mukaisesti. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen mukaiset muut merkit, joiden perusteella hyväksyntä on myönnetty tämän säännön mukaisesti hyväksynnän myöntäneessä maassa, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 määrätyn tunnuksen oikealle puolelle. |
4.6 |
Hyväksyntämerkin on oltava helposti luettavissa ja pysyvä. |
4.7 |
Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tai korin tyyppikilpeen tai lähelle sitä. |
4.8 |
Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä. |
5. VAATIMUKSET
5.1 |
Kaikkien ajoneuvojen on täytettävä tämän säännön liitteessä 3 esitetyt vaatimukset. Erikseen hyväksytyn korin on oltava liitteen 10 mukainen. Liitteen 10 mukaisesti hyväksytyllä korilla varustetun ajoneuvon hyväksyntä suoritetaan kyseisen liitteen mukaisesti. |
5.2 |
Alaluokkaan I kuuluvien ajoneuvojen on oltava liitteessä 8 esitettyjen teknisten vaatimusten mukaisesti sellaisia, että liikuntaesteiset ja ainakin yksi pyörätuolia käyttävä henkilö pääsevät niihin. |
5.3 |
Sopimuspuolet voivat vapaasti valita sopivimman ratkaisun, jolla helpotetaan pääsyä muihin kuin alaluokkaan I kuuluviin ajoneuvoihin. Jos kuitenkin muita kuin alaluokan I ajoneuvoja varustetaan liikuntaesteisille ja/tai pyörätuolin käyttäjille tarkoitetuilla ominaisuuksilla tai laitteilla, niiden on oltava liitteessä 8 esitettyjen asiaankuuluvien vaatimusten mukaiset. |
5.4 |
Tämän säännön vaatimukset eivät estä sopimuspuolen kansallisia viranomaisia täsmentämästä, että tietyt toimintatyypit on varattu ajoneuvoille, jotka on varustettu liikuntaesteisiä matkustajia varten liitteen 8 mukaisesti. |
5.5 |
Jollei toisin ilmoiteta, kaikki mittaukset on tehtävä ajoneuvon ollessa massaltaan ajokuntoinen sekä paikoillaan tasaisella ja vaakasuoralla alustalla tavanomaisessa ajokunnossa. Jos ajoneuvossa on niiausjärjestelmä, sen on oltava asennossa, jossa ajoneuvo on tavanomaisessa ajokorkeudessaan. Jos kyseessä on korin hyväksyminen erillisenä teknisenä yksikkönä, valmistajan on ilmoitettava korin asento suhteessa tasaiseen vaakasuoraan alustaan. |
5.6 |
Vaikka tässä säännössä edellytettäisiin, että ajoneuvon jokin pinta on vaakasuorassa tai tietyssä kulmassa ajoneuvon ollessa massaltaan ajokunnossa, pinta voi ylittää tämän kaltevuuden tai olla kalteva ajoneuvon ollessa massaltaan ajokunnossa, jos ajoneuvossa on mekaaninen jousitus, edellyttäen, että tämä vaatimus täyttyy ajoneuvon ollessa valmistajan ilmoittamassa kuormitustilassa. Jos ajoneuvossa on niiausjärjestelmä, se ei saa olla käytössä. |
6. AJONEUVO- TAI KORITYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN
6.1 |
Ajoneuvo- tai korityyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Kyseinen yksikkö voi sitten
|
6.2 |
Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, on annettava tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille kohdan 4.3 mukaisella menettelyllä. |
6.3 |
Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille vuoden 1958 sopimuksen osapuolille, jotka soveltavat tätä sääntöä, tämän säännön liitteen 1 lisäyksessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella. |
7. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS
Tuotannon vaatimustenmukaisuuden todentamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:
7.1 |
Tämän säännön mukaisesti hyväksytyt ajoneuvot ja korit on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä täyttämällä kohdassa 5 määrätyt vaatimukset. |
7.2 |
Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen voi koska tahansa tarkastaa kuhunkin tuotantolaitokseen sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Yleensä nämä tarkastukset tehdään kahden vuoden välein. |
8. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA
8.1 |
Ajoneuvo- tai korityypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 5 määrättyjä vaatimuksia ei noudateta. |
8.2 |
Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen 1 lisäyksessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella. |
9. TUOTANNON LOPETTAMINEN
Jos hyväksynnän haltija lopettaa tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvo- tai korityypin valmistamisen, hänen on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteen 1 osassa 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.
10. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET
10.1 |
Muutossarjan 02 virallisesta voimaantulopäivästä lähtien yksikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltäytyä myöntämästä E-tyyppihyväksyntää tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02. |
10.2 |
Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 02 mukaisesti. |
10.3 |
Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat 1. huhtikuuta 2008 lähtien myöntää hyväksyntiä vain sellaisille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 02. |
10.4 |
Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 12. elokuuta 2010 lähtien evätä ensimmäisen kansallisen rekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton) sellaiselta ajoneuvolta, joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 02 mukaisia vaatimuksia. |
10.5 |
Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät kohdassa 10.3 mainitusta päivämäärästä lähtien enää saa myöntää uusia hyväksyntiä sääntöjen nro 36 tai 52 mukaisesti. |
10.6 |
Muutossarjan 02 täydennyksen 5 virallisen voimaantulopäivän jälkeen mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa evätä hyväksyntää tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 02 täydennyksellä 5. |
10.7 |
Kun muutossarjan 02 täydennyksen 5 voimaantulosta on kulunut 12 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat antaa hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 02 täydennyksellä 5. |
10.8 |
Kun muutossarjan 02 täydennyksen 5 voimaantulosta on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat evätä kansallisen ensirekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton) ajoneuvolta, joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 02 täydennyksen 5 vaatimuksia. |
10.9 |
Muutossarjan 03 virallisesta voimaantulopäivästä lähtien yksikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa evätä tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, mukaista E-tyyppihyväksyntää. |
10.10 |
Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 03 mukaisesti. |
10.11 |
Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat 31. joulukuuta 2012 alkaen myöntää hyväksynnän vain, jos hyväksyttävänä oleva ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03. |
10.12 |
Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat 31. joulukuuta 2013 alkaen evätä ensimmäisen kansallisen tai alueellisen rekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton), jos ajoneuvo ei täytä tämän säännön muutossarjan 03 vaatimuksia. |
11. HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET
Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.
12. (Varattu)
(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).
(2) Kansalliset viranomaiset voivat vahvistaa sääntöjä tällaisten ajoneuvojen käytölle.
(3) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjä 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät omalla ECE-tunnuksellaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47, Uusi-Seelanti 48, Kypros 49, Malta 50, Etelä-Korea 51, Malesia 52, Thaimaa 53, 54 ja 55 (antamatta), Montenegro 56, 57 (antamatta) ja Tunisia 58. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat sopimuksen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä niiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista tai liittyvät sopimukseen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetuista numeroista sopimuksen sopimuspuolille.
LIITE 1
E-TYYPPIHYVÄKSYNTÄASIAKIRJAT
Osa 1
Ilmoituslomakkeiden mallit
Lisäys 1
ILMOITUSLOMAKKEEN MALLI
M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen tyyppihyväksyntää koskevista yhdenmukaisista hyväksymisvaatimuksista annetun säännön nro 107 mukainen
Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
Jos järjestelmissä, osissa tai erityisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.
1. YLEISTÄ
1.1 |
Merkki (valmistajan kauppanimi): |
1.2 |
Tyyppi: |
1.2.1 |
Alusta: |
1.2.2 |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.3 |
Tyyppitunniste, jos merkitty ajoneuvoon (b): |
1.3.1 |
Alusta: |
1.3.2 |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.3.3 |
Näiden merkintöjen sijainti: |
1.3.3.1 |
Alusta: |
1.3.3.2 |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.4 |
Ajoneuvoluokka (c): |
1.5 |
Valmistajan nimi ja osoite: |
1.6 |
Kokoonpanotehtaiden osoitteet: |
2. AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET
2.1 |
Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta: |
2.2 |
Koko ajoneuvon mittapiirustus: |
2.3 |
Akselien ja pyörien määrä: |
2.3.1 |
Paripyörillä varustettujen akseleiden määrä ja sijainti: |
2.3.2 |
Ohjaavien akselien määrä ja sijainti: |
2.4 |
Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus): |
2.5 |
Pitkittäispalkkien materiaali (d): |
2.6 |
Moottorin sijainti ja järjestely: |
2.7 |
Ohjaamo (etuohjaamo tai tavanomainen ohjaamo) (z): |
2.8 |
Ohjauksen kätisyys: |
2.8.1 |
Ajoneuvo on varustettu ajettavaksi oikeanpuoleisessa/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä. |
2.9 |
Ilmoitetaan, onko ajoneuvo tarkoitettu vetämään perävaunua ja onko perävaunu puoliperävaunu, vetoaisalla varustettu perävaunu vai keskiakseliperävaunu. |
3. MASSAT JA MITAT (e) (kg, mm) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)
3.1 |
Akselivälit (täysin kuormitettuna) (f): |
3.2 |
Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat): |
3.2.1 |
Alustat, joissa on kori |
3.2.1.1 |
Pituus (j): |
3.2.1.2 |
Leveys (k): |
3.2.1.3 |
Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): |
3.2.1.4 |
Etuylitys (m): |
3.2.1.5 |
Takaylitys (n): |
3.3 |
Ajoneuvon painopisteen sijainti teknisesti suurimmalla sallitulla kuormalla pituus-, sivu- ja pystysuunnassa. |
3.4 |
Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo). |
3.4.1 |
Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo). |
3.5 |
Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (y) (kunkin vaihtoehdon suurin ja pienin arvo): |
3.5.1 |
Tämän massan jakautuminen akseleille (kunkin variantin suurin ja pienin arvo): |
3.6 |
Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselikuormitus/-massa: |
3.7 |
Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa: |
3.7.1 |
moottoriajoneuvossa: |
4. KORI
4.1 |
Korityyppi: yksikerroksinen/kaksikerroksinen/nivelletty/matalalattiainen (1) |
4.2 |
Käytetyt materiaalit ja rakennetavat: |
5. MATKUSTAJIEN KULJETUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ, KULJETTAJAN ISTUIMEN LISÄKSI ENEMMÄN KUIN KAHDEKSAN ISTUINTA KÄSITTÄVIÄ AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
5.1 |
Ajoneuvon alaluokka (I, II, III, A, B): |
5.2 |
Matkustajille varattu alue (m2): |
5.2.1 |
Kokonaisalue (So): |
5.2.2 |
Yläkerros (Soa): (1) |
5.2.3 |
Alakerros (Sob): (1) |
5.2.4 |
Seisovia matkustajia varten (S1): |
5.3 |
Matkustajien määrä (istuvat ja seisovat): |
5.3.1 |
Kokonaismäärä (N): (2) (3) |
5.3.2 |
Yläkerros (Na): (1) (2) (3) |
5.3.3 |
Alakerros (Nb): (1) (2) (3) |
5.4 |
Matkustajien määrä (istuvat): (2) |
5.4.1 |
Kokonaismäärä (A): (2) (3) |
5.4.2 |
Yläkerros (Aa): (1) (2) (3) |
5.4.3 |
Alakerros (Ab): (1) (2) (3) |
5.5 |
Henkilökunnan jäsenen istuin: kyllä/ei (1) |
5.6 |
Käyttöovien määrä: |
5.7 |
Varauloskäyntien määrä (ovet, ikkunat, kattoluukut, kerrostenvälinen portaikko, varauloskäynnille johtava portaikko): |
5.7.1 |
Yhteensä: |
5.7.2 |
Yläkerros: (1) |
5.7.3 |
Alakerros: (1) |
5.8 |
Matkatavaratilojen koko (m3): |
5.9 |
Matkatavaroiden kuljetustila katolla (m2): |
5.10 |
Ajoneuvoon pääsyä helpottavat tekniset laitteet (esim. luiskat, nostolavat, niiausjärjestelmät), jos sellaisia on asennettu: |
5.11 |
Korirakenteen lujuus: |
5.11.1 |
Säännön nro 66 mukainen tyyppihyväksynnän numero, jos sellainen on: |
Selitykset:
(1) |
Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia). |
(2) |
Nivelajoneuvon tapauksessa ilmoitetaan istuinten määrä kussakin jäykässä osassa. |
(3) |
Jos ajoneuvo on varustettu pyörätuolien kuljettamista varten, tässä kohdassa ilmoitetaan pyörätuolien enimmäismäärä. Jos kuljetettavien pyörätuolien määrällä on vaikutusta matkustajakapasiteettiin, ilmoitetaan sallitut istuvien, seisovien ja pyörätuolia käyttävien matkustajien yhdistelmät. |
b) |
Jos tyyppitunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??). |
c) |
Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4). |
d) |
Jos mahdollista, euronormin mukainen nimitys, muussa tapauksessa
|
e) |
Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa. |
f) |
ISO-standardi 612 – 1978, kohta 6.4 |
j) |
Liitteen 11 kohta 2.2.1 |
k) |
Liitteen 11 kohta 2.2.2 |
l) |
Liitteen 11 kohta 2.2.3 |
m) |
ISO-standardi 612 – 1978, kohta 6.6 |
n) |
ISO-standardi 612 – 1978, kohta 6.7 |
o) |
Kuljettajan ja mahdollisen henkilökunnan jäsenen massaksi arvioidaan 75 kg (henkilö 68 kg ja matkatavarat 7 kg ISO-standardin 2416 – 1992 mukaisesti). Polttonestesäiliö täytetään 90-prosenttisesti ja muut nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä) 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti. |
y) |
Perävaunujen ja puoliperävaunujen osalta, jotka aiheuttavat merkittävän pystysuuntaisen kuormituksen kytkentälaitteeseen tai vetopöytään, tämä arvo jaettuna tavanomaisella painovoiman kiihtyvyydellä sisällytetään suurimpaan teknisesti sallittuun massaan. |
z) |
Etuohjaamolla tarkoitetaan asetelmaa, jossa yli puolet moottorin pituudesta on tuulilasin etumaisen alareunan pisteen takana ja ohjauspyörän keskiö ajoneuvon pituuden ensimmäisessä neljänneksessä. |
Lisäys 2
ILMOITUSLOMAKKEEN MALLI
M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen tyyppihyväksyntää koskevista yhdenmukaisista hyväksymisvaatimuksista annetun säännön nro 107 mukainen
Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
Jos järjestelmissä, osissa tai erityisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.
1. YLEISTÄ
1.1. |
Merkki (valmistajan kauppanimi): |
1.2. |
Tyyppi: |
1.3. |
Tyyppitunniste, jos merkitty ajoneuvoon (b): |
1.3.1. |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.3.2. |
Merkinnän sijainti: |
1.3.3. |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.4. |
Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta E-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: |
1.5. |
Kokoonpanotehtaiden osoitteet: |
2. AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET
2.1. |
Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta: |
2.2. |
Koko ajoneuvon mittapiirustus: |
2.3. |
Akselien ja pyörien määrä: |
2.4. |
Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus): |
2.5. |
Pitkittäispalkkien materiaali (d): |
2.6. |
Moottorin sijainti ja järjestely: |
2.7. |
Ohjaamo (etuohjaamo tai tavanomainen ohjaamo) (z): |
2.8. |
Ohjauksen kätisyys: |
3. MASSAT JA MITAT (e) (kg, mm) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)
3.1. |
Akselivälit (täysin kuormitettuna) (f): |
3.2. |
Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat): |
3.2.1. |
Ilman alustaa hyväksytyn korin osalta: |
3.2.1.1. |
Pituus (j): |
3.2.1.2. |
Leveys (k): |
3.2.1.3. |
Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): |
4. KORI
4.1. |
Korityyppi: yksikerroksinen/kaksikerroksinen/nivelletty/matalalattiainen (1) |
4.2. |
Käytetyt materiaalit ja rakennetavat: |
5. MATKUSTAJIEN KULJETUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ, KULJETTAJAN ISTUIMEN LISÄKSI ENEMMÄN KUIN KAHDEKSAN ISTUINTA KÄSITTÄVIÄ AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
5.1. |
Ajoneuvon alaluokka (I, II, III, A, B): |
5.1.1. |
Alustatyypit, joihin voidaan asentaa tyyppihyväksytty kori (valmistajat ja ajoneuvotyypit): |
5.2. |
Matkustajille varattu alue (m2): |
5.2.1. |
Kokonaisalue (So): |
5.2.1.1. |
Yläkerros (Soa): (1) |
5.2.1.2. |
Alakerros (Sob): (1) |
5.2.2. |
Seisovia matkustajia varten (S1): |
5.3. |
Matkustajien määrä (istuvat ja seisovat): |
5.3.1. |
Kokonaismäärä (N): (2) (3) |
5.3.2. |
Yläkerros (Na): (1) (2) (3) |
5.3.3. |
Alakerros (Nb): (1) (2) (3) |
5.4. |
Matkustajaistuinten määrä: (2) |
5.4.1. |
Kokonaismäärä (A): (2) (3) |
5.4.2. |
Yläkerros (Aa): (1) (2) (3) |
5.4.3. |
Alakerros (Ab): (1) (2) (3) |
5.5. |
Käyttöovien määrä: |
5.6. |
Varauloskäyntien määrä (ovet, ikkunat, kattoluukut, kerrostenvälinen portaikko, varauloskäynnille johtava portaikko): |
5.6.1. |
Yhteensä: |
5.6.2. |
Yläkerros: (1) |
5.6.3. |
Alakerros: (1) |
5.7. |
Matkatavaratilojen koko (m3): |
5.8. |
Matkatavaroiden kuljetustila katolla (m2): |
5.9. |
Ajoneuvoon pääsyä helpottavat tekniset laitteet (esim. luiskat, nostolavat, niiausjärjestelmät), jos sellaisia on asennettu: |
5.10. |
Korirakenteen lujuus: |
5.10.1. |
Säännön nro 66 mukainen tyyppihyväksynnän numero, jos sellainen on: |
5.11. |
Tämän säännön kohdat, jotka on täytettävä ja osoitettava tämän erillisen teknisen yksikön osalta: |
Selitykset: Katso lisäys 1.
Lisäys 3
ILMOITUSLOMAKKEEN MALLI
M2- tai M3-luokan ajoneuvon, jonka kori on aiemmin hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, yleisen rakenteen tyyppihyväksynnästä annetun säännön nro 107 mukainen
Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
Jos järjestelmissä, osissa tai erityisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.
1. YLEISTÄ
1.1 |
Merkki (valmistajan kauppanimi): |
1.2 |
Tyyppi: |
1.2.1 |
Alusta: |
1.2.2 |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.3 |
Tyyppitunniste, jos merkitty ajoneuvoon (b): |
1.3.1 |
Alusta: |
1.3.2 |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.3.3 |
Merkintöjen sijainti: |
1.3.3.1 |
Alusta: |
1.3.3.2. |
Kori/koko ajoneuvo: |
1.4 |
Ajoneuvoluokka (c): |
1.5 |
Valmistajan nimi ja osoite: |
1.6 |
Kokoonpanotehtaiden osoitteet: |
2. AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET
2.1 |
Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta: |
2.2 |
Koko ajoneuvon mittapiirustus: |
2.3 |
Akselien ja pyörien määrä: |
2.3.1 |
Paripyörillä varustettujen akseleiden määrä ja sijainti: |
2.4 |
Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus): |
2.5 |
Pitkittäispalkkien materiaali (d): |
2.6 |
Moottorin sijainti ja järjestely: |
2.7 |
Ohjauksen kätisyys: |
2.7.1 |
Ajoneuvo on varustettu ajettavaksi oikeanpuoleisessa/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä. |
3. MASSAT JA MITAT (e) (kg, mm)
(viitataan piirustukseen tarvittaessa)
3.1 |
Akselivälit (täysin kuormitettuna) (f): |
3.2 |
Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat): |
3.2.1 |
Alustat, joissa on kori |
3.2.1.1 |
Pituus (j): |
3.2.1.2 |
Leveys (k): |
3.2.1.2.1 |
Suurin leveys: |
3.2.1.3 |
Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): |
3.3 |
Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo): |
3.3.1 |
Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo). |
3.4 |
Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu kokonaismassa (y) (vähimmäis- ja enimmäisarvo): |
3.4.1 |
Tämän massan jakautuminen akseleille sekä puoliperävaunujen tai keskiakseliperävaunujen kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (vähimmäis- ja enimmäisarvo): |
3.5 |
Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa/-kuormitus: |
4. KORIRAKENTEEN LUJUUS:
4.1 |
Säännön nro 66 mukainen tyyppihyväksynnän numero, jos sellainen on: |
Selitykset: Katso lisäys 1.
Osa 2
Lisäys 1
ILMOITUS
(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))
Lisäys EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …
joka koskee tyyppihyväksynnän myöntämistä ajoneuvolle säännön nro 107 mukaisesti
1. Lisätietoja
1.1 |
Ajoneuvoluokka (M2, M3): (1) |
1.2 |
Korikonsepti (yksi-/kaksikerroksinen, nivelletty, matalalattiainen (1) |
1.3 |
Suurin teknisesti sallittu massa (kg): |
1.4 |
Kokonaispituus: … mm |
1.5 |
Kokonaisleveys: … mm |
1.6 |
Kokonaiskorkeus: … mm |
1.7 |
Matkustajien määrä (istuvat ja seisovat):
|
1.8 |
Matkatavaratilojen koko (m3): |
1.9 |
Matkatavaroiden kuljetustila katolla (m2): |
1.10 |
Ajoneuvoon pääsyä helpottavat tekniset laitteet (luiskat, nostolavat, niiausjärjestelmät): |
1.11 |
Kuormitetun ajoneuvon painopisteen sijainti pituus-, poikittais- ja pystysuunnassa: |
1.12 |
Korirakenteen lujuus Tyyppihyväksynnän numero, jos tarpeen: |
2. Huomautukset:
Lisäys 2
ILMOITUS
(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))
Lisäys EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …
joka koskee erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän myöntämistä korille säännön nro 107 mukaisesti
1. Lisätietoja
1.1 |
Ajoneuvoluokka (M2, M3), johon kori voidaan asentaa: (2) |
1.2 |
Korikonsepti (yksi-/kaksikerroksinen, nivelletty, matalalattiainen): (2) |
1.3 |
Alustatyypit, joihin kori voidaan asentaa: |
1.4 |
Matkustajien määrä (istuvat ja seisovat):
|
1.5 |
Matkatavaratilojen koko (m3): |
1.6 |
Matkatavaroiden kuljetustila katolla (m2): |
1.7 |
Ajoneuvoon pääsyä helpottavat tekniset laitteet (luiskat, nostolavat, niiausjärjestelmät): |
1.8 |
Korirakenteen lujuus |
1.8.1 |
Tyyppihyväksynnän numero, jos tarpeen: |
2. Huomautukset:
3. Kohdat, jotka on täytetty ja osoitettu tämän erillisen teknisen yksikön osalta:
Alaviitteet: ks. osa 2, lisäys 1.
Lisäys 3
ILMOITUS
(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))
Lisäys EY-tyyppihyväksyntätodistukseen N:o …
joka koskee ajoneuvotyyppiä, jonka kori on aiemmin hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä säännön N:o 107 mukaisesti
1. Lisätietoja
1.1 |
Ajoneuvoluokka (M2, M3) (2): |
1.2 |
Suurin teknisesti sallittu massa (kg): |
1.3 |
Kuormitetun ajoneuvon painopisteen sijainti pituus-, poikittais- ja pystysuunnassa: |
1.4 |
Korirakenteen lujuus |
1.4.1 |
Tyyppihyväksynnän numero, jos tarpeen: |
2. Huomautukset:
Alaviitteet: ks. osa 2, lisäys 1.
(1) Tarpeeton viivataan yli.
(2) Nivelajoneuvon tapauksessa ilmoitetaan istuinten määrä kussakin jäykässä osassa.
(3) Jos ajoneuvo on varustettu pyörätuolien kuljettamista varten, tässä kohdassa ilmoitetaan pyörätuolien enimmäismäärä. Jos kuljetettavien pyörätuolien määrällä on vaikutusta matkustajakapasiteettiin, ilmoitetaan sallitut istuvien, seisovien ja pyörätuolia käyttävien matkustajien yhdistelmät.
LIITE 2
HYVÄKSYNTÄMERKKIEN ASETTELU
MALLI A
(Ks. tämän säännön kohta 4.4)
MALLI B
(Ks. tämän säännön kohta 4.5)
MALLI C
(ks. tämän säännön kohta 4.4.3)
(1) Tämä numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.
LIITE 3
VAATIMUKSET, JOTKA KAIKKIEN AJONEUVOJEN ON TÄYTETTÄVÄ
1.–6. (varattu)
7. VAATIMUKSET
7.1 Yleistä
7.1.1 Jos ohjaamossa ei ole kattoa, kuljettajalla on oltava jonkinlainen erityinen suoja kovaa tuulta, pölyä, rankkaa sadetta jne. vastaan.
7.2 Massat ja mitat
7.2.1 Ajoneuvojen on oltava liitteessä 11 esitettyjen vaatimusten mukainen.
7.2.2 Matkustajille varattu alue
7.2.2.1 Matkustajille varattu kokonaispinta-ala S0 lasketaan vähentämällä ajoneuvon kokonaislattiapinta-alasta seuraavat:
7.2.2.1.1 |
ohjaamon pinta-ala |
7.2.2.1.2 |
askelmien pinta-ala ovilla ja kaikkien muiden enintään 300 mm syvien askelmien pinta-ala sekä oven ja sen mekanismin toimimiseen tarvittava pinta-ala |
7.2.2.1.3 |
kaikkien sellaisten osien pinta-ala, joiden yläpuolella pystysuuntainen vapaa tila on alle 1 350 mm lattiasta mitattuna ja ottamatta huomioon kohdissa 7.7.8.6.3 ja 7.7.8.6.4 määriteltyä rakenteellista estettä. Alaluokkaan A tai B kuuluvien ajoneuvojen osalta tämä korkeus voidaan vähentää 1 200 mm:iin. |
7.2.2.1.4 |
ajoneuvon kaikkien niiden osien pinta-ala, joihin pääsy on matkustajilta estetty kohdan 7.9.4 mukaisesti |
7.2.2.1.5 |
kaikkien sellaisten tilojen pinta-ala, jotka on varattu ainoastaan tavaroiden ja matkatavaroiden kuljettamiseen ja joihin pääsy on matkustajilta estetty |
7.2.2.1.6 |
esteettömäksi työtilaksi varattu pinta-ala tarjoilupisteissä |
7.2.2.1.7 |
ajoneuvon kaikkien portaikkojen, varauloskäynnille johtavien portaikkojen, kerrostenvälisten portaikkojen ja askelmien lattiapinta-ala. |
7.2.2.2 Seisoville matkustajille varattu lattiapinta-ala S1 (vain alaluokkien A, I ja II ajoneuvot, joissa on sallittua kuljettaa seisovia matkustajia) lasketaan vähentämällä pinta-alasta S0 seuraavat:
7.2.2.2.1 |
lattian kaikkien sellaisten kohtien pinta-ala, joiden kaltevuus ylittää kohdassa 7.7.6 määrätyt suurimmat sallitut arvot |
7.2.2.2.2 |
kaikkien sellaisten kohtien pinta-ala, joihin seisova matkustaja ei pääse silloin, kun kaikki istuimet lukuun ottamatta taitettavia istuimia ovat käytössä |
7.2.2.2.3 |
kaikkien sellaisten kohtien pinta-ala, joiden yläpuolella vapaa tila lattiasta on vähemmän kuin kohdassa 7.7.5.1 määritelty käytävän korkeus (kädensijoja ei oteta huomioon tässä yhteydessä) |
7.2.2.2.4 |
pinta-ala eteenpäin siitä poikittaisesta pystytasosta, joka kulkee kuljettajan istuimen (taaimmassa säätöasennossaan) istuinosan pinnan keskikohdan poikki |
7.2.2.2.5 |
kunkin istuimen (paitsi kokoontaitettavien istuinten) edessä oleva 300 mm:n tila paitsi sivuttain asetetun istuimen tapauksessa, jolloin kyseinen mitta voidaan vähentää 225 mm:iin. Jos istuinten määrä on muutettavissa, ks. kohta 7.2.2.4 niiden istuinten osalta, joiden katsotaan olevan käytössä. |
7.2.2.2.6 |
mikä tahansa pinta, jota ei suljeta pois kohdissa 7.2.2.2.1–7.2.2.2.5 ja johon ei voida sijoittaa 400 mm × 300 mm:n suuruista suorakulmiota |
7.2.2.2.7 |
alaluokan II ajoneuvoissa pinta-ala, jossa ei saa seistä |
7.2.2.2.8 |
kaksikerroksisissa ajoneuvoissa yläkerroksen koko pinta-ala |
7.2.2.2.9 |
pyörätuolipaikkojen pinta-ala, kun kyseisten paikkojen katsotaan olevan pyörätuolin käyttäjien käytössä (katso kohta 7.2.2.4) |
7.2.2.2.10 |
yksinomaan pyörätuolin käyttäjien käyttöön tarkoitettujen pyörätuolipaikkojen pinta-ala. |
7.2.2.3 Ajoneuvossa on oltava määrä (P) kohdan 7.7.8 vaatimusten mukaisia istumapaikkoja, jotka eivät ole taitettavia istuimia. Jos ajoneuvo kuuluu alaluokkaan I, II tai A, istumapaikkojen määrän kussakin kerroksessa on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseisessä kerroksessa matkustajille ja henkilökunnalle (jos sellaista on) varatun lattia-alan neliömetrimäärä pyöristettynä alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Määrää voidaan vähentää 10 prosentilla alaluokan I ajoneuvojen osalta yläkerrosta lukuun ottamatta.
7.2.2.4 Jos ajoneuvon istumapaikkojen määrä on vaihdeltavissa, seisoville matkustajille varattu alue (S1) ja liitteen 11 kohdan 3.3.1 vaatimukset on määriteltävä soveltuvin osin kaikkien seuraavien järjestelyjen osalta:
7.2.2.4.1 |
kaikki mahdolliset istuimet ovat käytössä, jäljelle jäävä seisoville matkustajille varattu alue ja, jos tilaa on jäljellä, kaikki pyörätuolitilat ovat käytössä |
7.2.2.4.2 |
kaikki mahdolliset seisoville matkustajille varatut alueet ovat käytössä, jäljelle jäävät istuville matkustajille varatut istuimet ja, jos tilaa on jäljellä, kaikki pyörätuolitilat ovat käytössä |
7.2.2.4.3 |
kaikki mahdolliset pyörätuolitilat ovat käytössä, jäljelle jäävä seisoville matkustajille varattu alue ja tämän jälkeen jäljelle jäävät käytettävissä olevat istuimet ovat käytössä. |
7.2.3 Ajoneuvojen merkitseminen
7.2.3.1 Ohjaamossa on oltava selvästi kuljettajan nähtävissä olevassa paikassa tilaa liitteen 11 kohdassa 3.3 määrätyille merkinnöille:
7.2.3.1.1 |
ajoneuvossa olevien istumapaikkojen enimmäismäärä |
7.2.3.1.2 |
ajoneuvossa olevien seisomapaikkojen, jos sellaisia on, enimmäismäärä |
7.2.3.1.3 |
ajoneuvossa olevien pyörätuolipaikkojen, jos sellaisia on, enimmäismäärä. |
7.2.3.2 (varattu)
7.2.3.3 (varattu)
7.2.3.3.1 |
matkatavaroiden massa, jonka saa kuljettaa silloin, kun ajoneuvossa on suurin mahdollinen määrä matkustajia ja henkilökuntaa eikä ajoneuvo ylitä suurinta teknisesti sallittua massaa tai minkään akselin sallittua massaa. Tähän luetaan
|
7.3 Korirakenteen lujuus
7.3.1 Kaikkien alaluokkien II ja III yksikerroksisten ajoneuvojen korirakenteiden on oltava säännön nro 66 vaatimusten mukaisia.
7.4 Vakaustesti
7.4.1 Ajoneuvon on oltava riittävän vakaa, ettei ajoneuvon kaatumispistettä ylitetä, vaikka alustaa, jolla ajoneuvo on, kallistettaisiin molemmille sivuille vuorotellen 28 asteen kulmaan vaakatasosta.
7.4.2 Edellä mainitussa testissä ajoneuvon massan on oltava ajokuntoisen ajoneuvon massa tämän säännön kohdassa 2.18 määritellyllä tavalla, minkä lisäksi on seuraavien vaatimusten täytyttävä:
7.4.2.1 |
Kullekin matkustajan istuimelle (kaksikerroksisten ajoneuvojen tapauksessa yläkerroksen istuimille) on kohdistettava kuormitus, joka on yhtä suuri kuin Q (sellaisena kuin se on määritelty liitteen 11 kohdassa 3.2.3.2.1). Jos yksikerroksisessa ajoneuvossa on tarkoitus kuljettaa seisovia matkustajia tai seisovaa miehistön jäsentä, kuormitusten Q tai henkilöitä edustavien 75 kg:n kuormitusten painopisteen on jakauduttava tasaisesti seisoville matkustajille tai seisovalle miehistön jäsenelle varatulle tilalle 875 mm korkeudella. Jos on tarkoitus, että kaksikerroksisessa ajoneuvossa on seisova henkilökunnan jäsen, häntä vastaavan 75 kg:n suuruisen massan painopiste on asetettava yläkerroksen käytävälle 875 mm:n korkeudelle. Jos ajoneuvo on varustettu matkatavaroiden kuljettamiseen katolla, kattoon on kiinnitettävä matkatavaroita edustava, tasaisesti jakautuva massa BX, joka on suuruudeltaan vähintään sama kuin valmistajan liitteen 11 kohdan 3.2.3.2.1 mukaisesti ilmoittama massa. Muissa matkatavaraosastoissa ei saa olla matkatavaroita. |
7.4.2.2 |
Jos ajoneuvossa istumapaikkojen tai seisomapaikkojen määrä on vaihdeltavissa tai jos se on suunniteltu kuljettamaan yhtä tai useampaa pyörätuolia, kaikilla matkustamon alueilla, joilla kyseistä vaihtelua voi esiintyä, kohdassa 7.4.2.1 esitettyjen kuormitusten on oltava suurempia kuin
|
7.4.3 Kunkin sellaisen kiilan korkeus, jota käytetään estämään ajoneuvon pyörää liukumasta sivuttain kallistustestilaitteessa, saa olla korkeintaan kaksi kolmasosaa alustan, jolla ajoneuvo on ennen kuin sitä kallistetaan, ja ajoneuvon pyörän vanteen sen osan välisestä etäisyydestä, joka on lähinnä tätä alustaa, kun ajoneuvo on kuormitettu kohdan 7.4.2 mukaisesti.
7.4.4 Testin aikana mitkään ajoneuvon osat, joita ei ole tarkoitettu joutumaan keskenään kosketukseen tavallisessa käytössä, eivät saa joutua keskenään kosketukseen eikä mikään osa saa vahingoittua tai siirtyä.
7.4.5 Vaihtoehtoisesti voidaan osoittaa laskennallisesti, että ajoneuvo ei kaadu kohdissa 7.4.1 ja 7.4.2 kuvatuissa olosuhteissa. Laskelmissa on otettava huomioon seuraavat parametrit:
7.4.5.1 |
massat ja mitat |
7.4.5.2 |
painopisteen korkeus |
7.4.5.3 |
jousivakiot |
7.4.5.4 |
renkaiden pysty- ja vaakajäykkyys |
7.4.5.5 |
ilmajousien ilmanpaineensäädön ominaisuudet |
7.4.5.6 |
momenttien keskipisteen sijainti |
7.4.5.7 |
korin vääntöjäykkyys. Laskentamenetelmä kuvataan tämän liitteen lisäyksessä 1. |
7.5 Palontorjunta
7.5.1 Moottoritila
7.5.1.1 Moottoritilassa ei saa käyttää mitään syttyviä äänieristeitä tai materiaaleja, joihin polttoaine, voiteluaine tai muu palava aine voi imeytyä, ellei materiaalia peitetä tiiviillä levyllä.
7.5.1.2 Joko moottoritilan sopivalla järjestelyllä tai valumisaukkojen avulla on pyrittävä mahdollisimman hyvin välttämään polttoaineen, voiteluöljyn tai minkä tahansa muun palavan aineen kerääntyminen mihinkään moottoritilan osaan.
7.5.1.3 Moottoritilan tai muun lämmönlähteen (kuten laitteen, joka on suunniteltu keräämään vapautuva energia pitkässä alamäessä, esim. hidastimen, tai korin sisätilojen lämmityslaitteen, ei kuitenkaan lämminvesikierrolla toimivan laitteen) ja ajoneuvon muun osan väliin on asennettava lämpöä eristävästä aineesta tehty väliseinä. Kaikkien väliseinän yhteydessä käytettävien osien, kuten kiinnikkeiden, liittimien ja tiivisteiden, on oltava tulenkestäviä.
7.5.1.4 Matkustamossa saa olla muulla kuin lämpimällä vedellä toimiva lämmityslaite, jos se on koteloitu laitteen tuottaman lämpötilan kestävällä aineella, ei päästä myrkyllistä kaasua ja on sijoitettu niin, että yksikään matkustaja ei voi joutua kosketukseen minkään kuuman pinnan kanssa.
7.5.1.5 Jos ajoneuvon moottori on sijoitettu ohjaamon takapuolelle, ohjaamossa on oltava hälytysjärjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa ääni- tai valomerkillä ylikuumenemisesta moottoritilassa tai jossakin muussa tilassa, jossa on polttolämmitin.
7.5.1.5.1 |
Hälytysjärjestelmän on kyettävä havaitsemaan moottoritilan tai jonkin muun tilan, jossa on polttolämmitin, lämpötilan nouseminen korkeammaksi kuin tavanomaisen käytön aikainen lämpötila. |
7.5.1.5.2 |
Kohdan 7.5.1.5.1 vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos seuraavia moottoritilassa ja niissä tiloissa, joissa on polttolämmitin, olevia alueita seurataan ylikuumenemisen varalta:
|
7.5.1.5.3 |
Hälytysjärjestelmän on oltava toiminnassa moottorin käynnistämisestä sen sammuttamiseen tarkoitukseen varatuilla laitteilla riippumatta ajoneuvon asennosta. |
7.5.2 Sähkölaitteet ja johdotus
7.5.2.1 Kaikkien johtojen on oltava hyvin eristettyjä, ja niiden ja sähkölaitteiden on kestettävä niitä lämpötila- ja kosteusolosuhteita, joille ne ovat alttiina. Moottoritilan osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että johdot ja laitteet kestävät ympäristön lämpötiloja ja kaikkien todennäköisten epäpuhtauksien vaikutuksia.
7.5.2.2 Missään virtapiirissä käytetyssä johdossa ei saa olla suurempaa virtaa kuin on hyväksyttävää kyseiselle johdolle sen asennustavan ja ympäristön enimmäislämpötilan perusteella.
7.5.2.3 Jokaisessa virtapiirissä, joka antaa virtaa muille laitteiston osille kuin käynnistimelle, sytytysvirtapiirille (ottomoottori), hehkutulpille, moottorin pysäytyslaitteelle, latausvirtapiirille ja akun maadoitukselle, on oltava joko varoke tai virrankatkaisin. Muille laitteille virtaa syöttävät piirit voidaan kuitenkin suojata tavanomaisella varokkeella tai tavanomaisella virrankatkaisimella, kunhan niiden yhteenlaskettu nimelliskapasiteetti ei ylitä varokkeen tai virrankatkaisimen kapasiteettia. Multipleksoinnin tapauksessa valmistajan on toimitettava kaikki asiaan liittyvät tekniset tiedot, joita testeistä vastaava tutkimuslaitos pyytää.
7.5.2.4 Kaikki johdot on suojattava hyvin, ja niiden on pysyttävä tiukasti paikoillaan siten, että ne eivät voi vaurioitua leikkautumalla, kulumalla tai hankautumalla.
7.5.2.5 Jos ajoneuvon yhdessä tai useammassa virtapiirissä jännite on tehollisarvoltaan suurempi kuin 100 volttia, on kyseisen energianlähteen jokaiseen maadoittamattomaan napaan kytkettävä käsikäyttöinen kytkin, jonka avulla kaikki tällaiset virtapiirit voidaan erottaa sähköenergian päälähteestä ja joka on sijoitettava ajoneuvon sisälle paikkaan, johon kuljettaja ulottuu helposti. Tällaisella kytkimellä ei kuitenkaan saa pystyä katkaisemaan virtaa ajoneuvon pakollisia ulkovalaisimia syöttävistä virtapiireistä. Tätä kohtaa ei sovelleta suurjännitteisiin sytytysvirtapiireihin eikä ajoneuvossa olevan laitteiston osan sisäisiin erillisiin virtapiireihin.
7.5.2.6 Kaikki sähköjohdot on sijoitettava niin, että mikään osa ei joudu kosketuksiin minkään polttoaineputken tai pakojärjestelmän minkään osan kanssa eikä altistu liialliselle kuumuudelle, ellei niitä ole varustettu sopivalla erityisellä eristeellä tai suojalla, esimerkiksi sähkömagneettisella poistoventtiilillä.
7.5.3. Akut
7.5.3.1. Kaikki akut on kiinnitettävä lujasti helppopääsyiseen paikkaan.
7.5.3.2. Akkutila on erotettava matkustamosta ja ohjaamosta ja tuuletettava ulkoilmalla.
7.5.3.3. Akun navat on suojattava oikosululta.
7.5.4 Palosammuttimet ja ensiapuvälineet
7.5.4.1 Ajoneuvossa on oltava tilaa yhdelle tai useammalle sammuttimelle, joista yhden on oltava kuljettajan istuimen lähellä. Alaluokan A tai B ajoneuvoissa tämän tilan on oltava vähintään 8 dm3 ja alaluokan I, II tai III ajoneuvoissa vähintään 15 dm3. Kaksikerroksisessa ajoneuvossa on myös yläkerroksessa oltava tila sammuttimelle.
7.5.4.2 Yhden tai useamman ensiapupakkauksen sijoittamista varten on varattava tilaa. Tämän tilan on oltava vähintään 7 dm3, ja sen pienimmän mitan on oltava vähintään 80 mm.
7.5.4.3 Palosammuttimet ja ensiapupakkaukset voidaan suojata varkauden tai ilkivallan varalta (esimerkiksi ajoneuvon sisällä olevaan lukittavaan kaappiin tai särjettävän lasin taakse), kunhan niiden sijainti merkitään selvästi ja ne saadaan helposti käyttöön hätätilanteessa.
7.5.5 Materiaalit
Herkästi syttyvää materiaalia (ainetta) ei saa sijoittaa 100 mm:ä lähemmäksi pakojärjestelmää, suurjännitteistä sähkölaitetta tai mitään muuta merkittävää lämmönlähdettä, ellei materiaalia ole tehokkaasti suojattu. Tarvittaessa on käytettävä suojausta estämään rasvaa tai muita herkästi syttyviä aineita joutumasta kosketuksiin pakojärjestelmän tai muiden merkittävien lämmönlähteiden kanssa. Tässä kohdassa tarkoitetaan herkästi syttyvällä aineella sellaista ainetta, jota ei ole tarkoitettu kestämään kyseisessä paikassa todennäköisesti esiintyviä lämpötiloja.
7.6 Uloskäynnit
7.6.1 Uloskäyntien määrä
7.6.1.1 Ajoneuvossa on oltava vähintään kaksi ovea: joko kaksi käyttöovea tai yksi käyttöovi ja yksi hätäovi. Jokaisessa kaksikerroksisessa ajoneuvossa on oltava alakerroksessa kaksi ovea (katso myös kohta 7.6.2.2). Tarvittavien käyttöovien vähimmäismäärä on seuraava:
Matkustajamäärä |
Käyttöovien määrä |
||
ALALUOKAT I ja A |
ALALUOKKA II |
ALALUOKAT III ja B |
|
9–45 |
1 |
1 |
1 |
46–70 |
2 |
1 |
1 |
71–100 |
3 (kaksikerroksinen ajoneuvo: 2) |
2 |
1 |
> 100 |
4 |
3 |
1 |
7.6.1.2 Nivelajoneuvon jokaisessa jäykässä osassa on oltava vähintään yksi käyttöovi. Alaluokan I nivelajoneuvon etuosassa on kuitenkin oltava vähintään kaksi käyttöovea.
7.6.1.3 Tässä tarkoituksessa ulkoisella voimanlähteellä toimivalla hallintajärjestelmällä varustettuja käyttöovia ei saa pitää hätäovina, ellei niitä voida vaivattomasti avata käsin sen jälkeen, kun kohdassa 7.6.5.1 määrätty hallintalaite on tarvittaessa aktivoitu.
7.6.1.4 Varauloskäyntien vähimmäismäärän on oltava sellainen, että erillisessä osastossa olevien uloskäyntien kokonaismäärä on seuraava:
Matkustajien ja henkilökunnan jäsenten määrä kussakin osastossa |
Uloskäyntien vähimmäismäärä yhteensä |
1–8 |
2 |
9–16 |
3 |
17–30 |
4 |
31–45 |
5 |
46–60 |
6 |
61–75 |
7 |
76–90 |
8 |
91–110 |
9 |
111–130 |
10 |
> 130 |
11 |
Kunkin kerroksen (jos kyseessä on kaksikerroksinen ajoneuvo) ja kunkin erillisen osaston uloskäyntimäärät on määritettävä erikseen. WC-tiloja ja keittiöitä ei pidetä erillisinä osastoina määritettäessä varauloskäyntien määrää. Hätäluukut voidaan laskea ainoastaan yhdeksi edellä mainituksi varauloskäynniksi.
7.6.1.5 Nivelajoneuvon jokaista jäykkää osaa pidetään erillisenä ajoneuvona määritettäessä uloskäyntien vähimmäismäärä ja sijainti. Osien yhdyskäytävää ei pidetä uloskäyntinä. WC-tiloja ja keittiöitä ei pidetä erillisinä osastoina määritettäessä varauloskäyntien määrää. Matkustajien määrä määritetään jokaista jäykkää osaa kohden. Jäykkien osien rajana pidetään tasoa, jolla ajoneuvon jäykät osat yhdistävän nivelen vaaka-akseli sijaitsee ja joka on kohtisuorassa ajoneuvon pitkittäisakseliin nähden ajoneuvon kulkiessa suoraan.
7.6.1.6 Parikäyttöovi lasketaan kahdeksi oveksi ja pari-ikkuna tai useampiosainen ikkuna kahdeksi hätäikkunaksi.
7.6.1.7 Jos ohjaamosta ei pääse matkustamoon sellaista käytävää pitkin, joka täyttää jonkin kohdassa 7.7.5.1.1 kuvatuista edellytyksistä, on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
7.6.1.7.1 |
Ohjaamossa on oltava kaksi uloskäyntiä, jotka eivät saa olla samalla sivuseinällä. Jos yksi uloskäynneistä on ikkuna, sen on oltava kohtien 7.6.3.1 ja 7.6.8 hätäikkunaa koskevien vaatimusten mukainen. |
7.6.1.7.2 |
Kuljettajan vieressä saa olla yksi tai kaksi istuinta ylimääräisiä henkilöitä varten, jolloin molempien kohdassa 7.6.1.7.1 mainittujen uloskäyntien on oltava ovia. Kuljettajan ovi hyväksytään edellä mainituilla istuimilla istuvien matkustajien hätäoveksi, jos sen kautta voidaan kuljettaa testimittausväline matkustajien istuimilta ajoneuvon ulkopuolelle (ks. liitteen 4 kuva 27). Kuljettajan ovelle pääsyn varmentamisessa sovelletaan kohdan 7.7.3.2 vaatimuksia ja käytetään kohdassa 7.7.3.3 kuvattua testimittausvälinettä, jonka mitat ovat 600 × 400 mm. Matkustajille tarkoitetun oven on oltava kuljettajan oveen nähden vastakkaisella sivulla ajoneuvoa, ja se hyväksytään kuljettajan hätäoveksi. Osastoon, johon ohjaamo kuuluu, voidaan asentaa korkeintaan viisi ylimääräistä istuinta edellyttäen, että ylimääräiset istuimet ja kyseisille istuimille varattu tila ovat kaikkien tämän säännön vaatimusten mukaisia ja että vähintään yksi matkustamoon johtava ovi on kohdan 7.6.3 hätäovea koskevien vaatimusten mukainen. |
7.6.1.7.3 |
Kohdissa 7.6.1.7.1 ja 7.6.1.7.2 kuvatuissa olosuhteissa ohjaamon uloskäyntejä ei lasketa kohtien 7.6.1.1–7.6.1.2 vaatimusten mukaisiksi oviksi eikä kohdan 7.6.1.4 vaatimusten mukaisiksi uloskäynneiksi, lukuun ottamatta kohdissa 7.6.1.7.1 ja 7.6.1.7.2 mainittua tapausta. Kyseisiin uloskäynteihin ei sovelleta kohtia 7.6.3–7.6.7, 7.7.1, 7.7.2 eikä 7.7.7. |
7.6.1.8 Jos ohjaamoon ja sen vieressä oleville istuimille pääsee varsinaisesta matkustamosta sellaista käytävää pitkin, joka täyttää jonkin kohdassa 7.7.5.1.1 kuvatuista edellytyksistä, ohjaamosta ulos johtava uloskäynti ei ole välttämätön.
7.6.1.9 Kohdan 7.6.1.8 mukainen kuljettajan ovi tai muu ohjaamon uloskäynti voidaan laskea matkustajien uloskäynniksi ainoastaan, jos
7.6.1.9.1 |
se on kohdan 7.6.3.1 mukaisten hätäovien kokoa koskevien vaatimusten mukainen |
7.6.1.9.2 |
se täyttää kohdassa 7.6.1.7.2 tarkoitetut vaatimukset |
7.6.1.9.3 |
kuljettajan istuimelle varatusta tilasta pääsee varsinaiseen matkustamoon asianmukaista käytävää pitkin. Vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos kohdassa 7.7.5.1 kuvattua testimittausvälinettä voidaan kuljettaa esteettömästi käytävältä, kunnes sen etuosa saavuttaa kuljettajan istuimen selkänojan etumaisen pisteen kanssa tangentiaalisen pystytason (istuin on asetettava takimmaiseen asentoonsa pitkittäissuunnassa) ja sen jälkeen voidaan kohdassa 7.6.1.7.2 kuvattu paneeli siirtää hätäovelle samassa kohdassa tarkoitettuun suuntaan (ks. liitteen 4 kuva 28), kun istuin ja ohjauspyörä on asetettu keskiasentoonsa. |
7.6.1.10 Kohtien 7.6.1.8 ja 7.6.1.9 määräykset eivät estä sitä, että kuljettajan istuimen ja matkustamon välillä olisi ovi tai muu este, kunhan kuljettaja voi avata kyseisen esteen nopeasti hätätilanteessa. Tällaisella esteellä suojatussa osastossa olevaa kuljettajan ovea ei voida laskea matkustajien uloskäynniksi.
7.6.1.11 Alaluokkien II, III ja B ajoneuvoihin on hätäovien ja -ikkunoiden lisäksi asennettava hätäluukkuja (kaksikerroksisten ajoneuvojen tapauksessa yläkerroksen lattiaan). Niitä voidaan asentaa myös alaluokkien I ja A ajoneuvoihin. Luukkujen vähimmäismäärä on seuraava:
Matkustajamäärä (kaksikerroksiset ajoneuvot: yläkerroksessa) |
Luukkujen määrä |
enintään 50 |
1 |
yli 50 |
2 |
7.6.1.12 Jokaista kerrostenvälistä portaikkoa pidetään uloskäyntinä kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksesta.
7.6.1.13 Kaikkien kaksikerroksisen ajoneuvon alakerroksen matkustajien on päästävä ulos ajoneuvosta hätätilanteessa ilman, että heidän on noustava yläkerrokseen.
7.6.1.14 Kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksen käytävän on oltava yhteydessä yhteen tai useampaan kerrostenväliseen portaikkoon, joka johtaa käyttöoven sisäänkäynnille tai alakerroksen käytävälle enintään 3 metrin päähän käyttöovesta.
7.6.1.14.1 |
Alaluokkien I ja II ajoneuvot on varustettava kahdella kerrostenvälisellä tai vähintään yhdellä kerrostenvälisellä portaikolla ja yhdellä varauloskäynnille johtavalla portaikolla, jos yläkerroksessa kuljetetaan enemmän kuin 50 matkustajaa. |
7.6.1.14.2 |
Alaluokan III ajoneuvot on varustettava kahdella kerrostenvälisellä tai vähintään yhdellä kerrostenvälisellä portaikolla ja yhdellä varauloskäynnille johtavalla portaikolla, jos yläkerroksessa kuljetetaan enemmän kuin 30 matkustajaa. |
7.6.1.15 Katottomien ajoneuvojen katottoman kerroksen uloskäyntien on täytettävä ne vaatimukset, jotka eivät katon puuttumisen vuoksi ole mahdottomia soveltaa.
7.6.2 Uloskäyntien sijoittaminen
Enemmän kuin 22 matkustajaistuinta sisältävien ajoneuvojen on oltava jäljempänä esitettävien vaatimusten mukaiset. Enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot voivat olla joko jäljempänä esitettävien vaatimusten tai liitteen 7 kohdan 1.2 vaatimusten mukaiset.
7.6.2.1 Käyttöovet on sijoitettava sille puolelle ajoneuvoa, joka on lähimpänä tien vierustaa sen maan liikennesuunnan mukaisesti, jossa ajoneuvolle on tarkoitus myöntää liikennöintilupa, ja ainakin yhden ovista on oltava ajoneuvon etuosassa. Tämän estämättä voidaan
7.6.2.1.1 |
asentaa ajoneuvon takapäätyyn tai sivuille erityinen ovi, jota pyörätuolia käyttävät matkustajat voivat käyttää käyttöoven asemesta |
7.6.2.1.2 |
asentaa ajoneuvon takapäätyyn ylimääräinen käyttöovi, joka on tarkoitettu pääasiassa matka- tai muiden tavaroiden lastaamiseen ja purkamiseen mutta jota matkustajat voivat tilanteen niin vaatiessa käyttää |
7.6.2.1.3 |
asentaa ajoneuvon vastakkaiselle sivulle ylimääräisiä käyttöovia, kun kyse on ajoneuvosta, joka on tarkoitettu käytettäväksi olosuhteissa, joissa lastaaminen ja purkaminen on voitava tehdä molemmilta sivuilta. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi lentokenttien lentokenttäalueella käytettävät ajoneuvot, multimodaalikuljetuksissa keskilaitureita käyttävät ajoneuvot sekä sellaiset ajoneuvot, joilla liikennöidään valtionrajan ylitse maihin, joissa liikenne on toisenpuoleinen kuin maassa, jossa niille on myönnetty liikennöintilupa. Tällä tavoin varustetuissa ajoneuvoissa on oltava käyttölaitteet, joiden avulla kuljettaja voi estää sellaisten ovien normaalin käytön, jotka eivät kulloinkin ole käytössä. |
7.6.2.1.4 |
asentaa käyttöovi alaluokan A tai B ajoneuvon takapäätyyn. |
7.6.2.2 Kaksi kohdassa 7.6.1.1 tarkoitetuista ovista on erotettava niin, että niiden keskipisteiden kautta kulkevien poikittaisten pystytasojen vähimmäisetäisyys on seuraavien vaatimusten mukainen:
7.6.2.2.1 |
Yksikerroksisen ajoneuvon tapauksessa vähimmäisetäisyys on 40 prosenttia matkustajaosaston kokonaispituudesta mitattuna ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaisesti. Nivelajoneuvon tapauksessa vaatimus täyttyy, jos kahden eri osissa sijaitsevan oven keskinäinen etäisyys on vähintään 40 prosenttia koko matkustamon (kaikki osat) pituudesta. Jos toinen kyseisistä ovista muodostaa osan pariovea, kyseinen etäisyys mitataan kahden toisistaan kauimpana olevan oven välillä. |
7.6.2.2.2 |
Kaksikerroksisen ajoneuvon tapauksessa kaksi kohdassa 7.6.1.1 tarkoitetuista ovista on erotettava niin, että etäisyys niiden keskipisteiden kautta kulkevien poikittaisten pystytasojen välillä on vähintään 25 prosenttia ajoneuvon kokonaispituudesta tai 40 prosenttia alakerroksen matkustajaosaston kokonaispituudesta. Jos ovet ovat ajoneuvon eri puolilla, määräystä ei sovelleta. Jos toinen kyseisistä ovista muodostaa osan pariovea, kyseinen etäisyys mitataan kahden toisistaan kauimpana olevan oven välillä. |
7.6.2.3 Uloskäynnit (kaksikerroksisen ajoneuvon tapauksessa kummassakin kerroksessa) on sijoitettava siten, että niiden määrä ajoneuvon kummallakin puolella on suurin piirtein sama. (Tämä ei tarkoita sitä, että ajoneuvoon olisi asennettava lisäuloskäyntejä enemmän kuin kohdassa 7.6.1 määrätään). Jos uloskäyntejä on enemmän kuin vaadittu vähimmäismäärä, niiden ei tarvitse jakautua kutakuinkin tasan ajoneuvon sivujen kesken.
7.6.2.4 Vähintään yksi uloskäynti on sijoitettava joko ajoneuvon etu- tai takapäätyyn. Alaluokan I ajoneuvoissa ja ajoneuvoissa, joissa takaosa on pysyvästi erotettu matkustamosta, tämä vaatimus täyttyy, jos niihin on asennettu hätäluukku. Kaksikerroksisissa ajoneuvoissa vaatimus koskee vain yläkerrosta.
7.6.2.5 Ajoneuvon samalla puolella olevat uloskäynnit on sijoitettava sopivin välein ajoneuvon pituudelle.
7.6.2.6 Ajoneuvon takapäädyssä saa olla ovi, jos se ei ole käyttöovi.
7.6.2.7 Jos ajoneuvoon on asennettu hätäluukkuja, ne on sijoitettava seuraavasti: Jos luukkuja on ainoastaan yksi, se sijoitetaan ajoneuvon matkustamon keskimmäiseen kolmannekseen. Jos luukkuja on kaksi, niiden välisen etäisyyden on oltava vähintään kaksi metriä mitattuna ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaisesti aukkojen niistä reunoista, jotka ovat lähimpänä toisiaan.
7.6.3 Uloskäyntien vähimmäismitat
7.6.3.1 Alaluokkien I, II ja III ajoneuvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
7.6.3.1.1 |
Käyttöovien on avauduttava niin, että ne tarjoavat tämän liitteen kohdan 7.7.1 vaatimusten mukaisen kulkumahdollisuuden. |
7.6.3.1.2 |
Hätäoven on avauduttava siten, että oviaukon korkeus on vähintään 1 250 mm ja leveys vähintään 550 mm. |
7.6.3.1.3 |
Hätäikkunan pinta-alan on oltava vähintään 400 000 mm2. Tälle alueelle on voitava piirtää 500 × 700 mm:n suorakulmio. |
7.6.3.1.4 |
Jos hätäikkuna sijaitsee ajoneuvon takapäädyssä, sen on joko täytettävä kohdan 7.6.3.1.3 vaatimukset tai sen aukkoon on voitava piirtää 350 mm korkea ja 1 550 mm leveä suorakulmio, jonka kulmat voidaan pyöristää enintään 250 mm:n kaarevuussädettä vastaavasti. |
7.6.3.1.5 |
Hätäluukun aukon pinta-alan on oltava vähintään 400 000 mm2. Tälle alueelle on voitava piirtää 500 × 700 mm:n suorakulmio. |
7.6.3.2 Alaluokkien A ja B ajoneuvojen on täytettävä joko kohdassa 7.6.3.1 esitetyt vaatimukset (alaluokan A on täytettävä alaluokan I ja alaluokan B alaluokkien II ja III vaatimukset) taikka liitteen 7 kohdan 1.1 vaatimukset.
7.6.4 Kaikkia käyttöovia koskevat tekniset vaatimukset
7.6.4.1 Jokainen käyttöovi on voitava avata helposti niin ajoneuvon sisä- kuin ulkopuoleltakin ajoneuvon ollessa paikallaan (mutta ei välttämättä ajoneuvon liikkuessa). Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä sitä mahdollisuutta, että ovi voidaan lukita ulkopuolelta, kunhan ovi voidaan aina avata sisäpuolelta.
7.6.4.2 Jokaisen hallinta- tai muun laitteen, joka on tarkoitettu oven avaamiseen ulkopuolelta, on oltava 1 000–1 500 mm:n korkeudella maasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Alaluokkien I, II ja III ajoneuvoissa jokaisen hallinta- tai muun laitteen, joka on tarkoitettu oven avaamiseen sisäpuolelta, on oltava 1 000–1 500 mm:n korkeudella lattian tai hallintalaitetta lähimpänä olevan askelman yläpinnasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Tätä ei sovelleta ohjaamossa sijaitseviin hallintalaitteisiin.
7.6.4.3 Jokainen yksiosainen käsikäyttöinen käyttöovi, joka on saranaovi tai nivelovi, on saranoitava tai nivellettävä siten, että jos ovi joutuu kosketuksiin paikallaan olevan kohteen kanssa ajoneuvon liikkuessa eteenpäin, se pyrkii sulkeutumaan.
7.6.4.4 Jos käsikäyttöisessä käyttöovessa käytetään jousilukitusta, sen on oltava kaksivaiheinen.
7.6.4.5 Käyttöoven sisäpuolella ei saa olla mitään laitetta, jonka tarkoituksena on peittää askelmat sisäpuolella oven ollessa suljettuna. Tämä ei estä sitä, ettei ovisyvennyksessä voisi olla oven ollessa suljettuna oven toimintamekanismia ja muita oven sisäpuolelle kiinnitettyjä varusteita, jotka eivät ulotu lattialle, jolla matkustajat voivat seistä. Kyseinen mekanismi ja laitteet eivät saa aiheuttaa vaaraa matkustajille.
7.6.4.6 Jos suora näkyvyys ei ole riittävä, on asennettava optisia tai muita laitteita, jotta kuljettaja pystyy havaitsemaan istuimeltaan jokaisen sellaisen sivukäyttöoven, joka ei ole automaattinen käyttöovi, välittömässä läheisyydessä sisä- tai ulkopuolella olevat matkustajat.
Alaluokan I kaksikerroksisten ajoneuvojen tapauksessa tätä vaatimusta sovelletaan myös kaikkien käyttöovien sisäpuolella ja kerrostenvälisen portaikon välittömässä läheisyydessä yläkerroksessa.
Enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetun ajoneuvon takapäädyssä olevan käyttöoven osalta tämä vaatimus täyttyy, jos kuljettaja pystyy havaitsemaan 1,3 m:n pituisen henkilön, joka seisoo 1 metrin päässä ajoneuvon takapäädystä.
Tämän kohdan vaatimusten täyttymiseen voidaan käyttää myös taustapeilejä, kunhan peili tarjoaa edelleen ajoneuvon kuljettamiseen tarvittavan näkemän.
Peilejä ei pidetä riittävänä optisena laitteena, kun on kyse nivelajoneuvon nivelosan takana sijaitsevista ovista.
7.6.4.7 Jokainen ajoneuvon sisäpuolelle avautuva ovi ja sen mekanismi on rakennettava siten, ettei sen liike vahingoita matkustajia tavallisissa käyttöolosuhteissa. Tarvittaessa on asennettava asianmukaiset turvalaitteet.
7.6.4.8 Jos käyttöovi sijaitsee WC-tilojen tai muun ajoneuvon sisäpuolella olevan osaston oven vieressä, käyttöoven tahaton käyttö on estettävä. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos ovi lukkiutuu automaattisesti ajoneuvon liikkuessa yli 5 km:n tuntinopeudella.
7.6.4.9 Enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetun ajoneuvon takapäädyssä sijaitsevien käyttöovien puoliskoja on voitava avata enintään 115 astetta ja vähintään 85 astetta, ja kun ne ovat auki, ne on voitava pitää automaattisesti tässä asennossa. Tämä ei tarkoita, etteikö kyseistä pidäkettä voitaisi ohittaa ja ovea avata kyseistä kulmaa avoimemmaksi silloin, kun se on turvallista, esimerkiksi peruuttamisen mahdollistamiseksi korkeaa laituria kohden kuormausta varten tai ovien avaamiseksi 270 astetta, jotta ajoneuvon taakse jää vapaa kuormausalue.
7.6.4.10 Käyttöovi ei avattuna saa estää pakollisen uloskäynnin käyttöä tai pääsyä uloskäynnille.
7.6.5 Konekäyttöisiä käyttöovia koskevat tekniset lisävaatimukset
7.6.5.1 Hätätilanteessa jokainen konekäyttöinen käyttöovi on voitava avata sisäpuolelta ajoneuvon ollessa paikallaan tai kulkiessa enintään nopeudella 5 km/h ja ulkopuolelta silloin, kun se ei ole lukittu, hallintalaitteilla, jotka voimanlähteen toiminnasta riippumatta
7.6.5.1.1 |
ohittavat kaikki muut oven hallintalaitteet |
7.6.5.1.2 |
jos ne ovat ajoneuvojen sisäpuolella, sijoitetaan oveen tai 300 mm:n päähän ovesta vähintään 1 600 mm:n korkeudelle ensimmäisestä askelmasta (paitsi jos on kyse liitteen 8 kohdassa 3.9.1 tarkoitetuista oven sisäpuolisista hallintalaitteista) |
7.6.5.1.3 |
ovat helposti nähtävissä ja selvästi tunnistettavissa ovea lähestyttäessä ja oven edessä seisottaessa ja jotka, jos kyse on tavanomaisten avaamislaitteiden lisäksi asennetuista hallintalaitteista, on selkeästi merkitty hätätilanteissa käytettäviksi, |
7.6.5.1.4 |
ovat sellaisia, että yksi välittömästi oven edessä seisova henkilö voi niitä käyttää |
7.6.5.1.5 |
avaavat oven niin avoimeksi, että kohdassa 7.7.1.1 määritelty mittauslaite voidaan viedä sen läpi 8 sekunnin kuluessa hallintalaitteen käyttämisestä, tai mahdollistavat oven avaamisen käsin niin avoimeksi, että kohdassa 7.7.1.1 määritelty mittauslaite voidaan viedä sen läpi 8 sekunnin kuluessa hallintalaitteen käyttämisestä |
7.6.5.1.6 |
voidaan suojata helposti siirrettävällä tai särjettävällä laitteella, jotta päästään käsiksi hätäohjauslaitteeseen; hätähallintalaitteen käytön tai hallintalaitteen suojakannen poiston on aiheutettava kuljettajalle sekä kuuluva että näkyvä hälytysmerkki |
7.6.5.1.7 |
jos kyse on kuljettajan ohjaamasta ovesta, joka ei ole kohdan 7.6.5.6.2 vaatimusten mukainen, toimivat siten, että kun hallintalaitteita on käytetty oven avaamiseksi ja kun ne on palautettu tavanomaiseen asentoonsa, ovi ei sulkeudu uudestaan, ennen kuin kuljettaja käyttää sulkemislaitetta. |
7.6.5.1.8 |
Ovet eivät saa aueta, kun ajoneuvon nopeus on suurempi kuin 5 km/h. |
7.6.5.2 Ajoneuvo voidaan varustaa laitteella, jota kuljettaja käyttää kuljettajan istuimelta ja jolla ajoneuvon ulkopuolella olevat hätähallintalaitteet kytketään pois päältä käyttöovien lukitsemiseksi ulkopuolelta. Tällaisessa tapauksessa ulkopuolella olevien hätähallintalaitteiden on automaattisesti kytkeydyttävä uudelleen päälle joko moottorin käynnistyessä tai ennen kuin ajoneuvo saavuttaa nopeuden 20 km/h. Tämän jälkeen hätähallintalaite ei saa kytkeytyä automaattisesti pois päältä, vaan sen on edellytettävä kuljettajan toimenpidettä.
7.6.5.3 Kuljettajan on voitava käyttää jokaista kuljettajan ohjaamaa käyttöovea istuimeltaan hallintalaitteilla, jotka jalkakäyttöisiä laitteita lukuun ottamatta on merkitty selvästi.
7.6.5.4 Jokaisen konekäyttöisen käyttöoven, joka ei ole täysin kiinni, on aktivoitava merkkivalo, jonka kuljettaja näkee selvästi kaikissa valaistusolosuhteissa istuessaan tavanomaisessa ajoasennossa. Tämän merkkivalon on hälytettävä aina, kun oven jäykkä rakenne on täysin avoimen asennon ja pisteen, joka on 30 mm:n päässä täysin suljetusta asennosta, välillä. Yksi merkkivalo voi käsittää yhden tai useamman oven. Tällaista merkkivaloa ei kuitenkaan asenneta etuosan käyttöoveen, joka ei täytä kohtien 7.6.5.6.1.1 ja 7.6.5.6.1.2 vaatimuksia.
7.6.5.5 Hallintalaitteiden, joilla kuljettaja avaa ja sulkee konekäyttöisen käyttöoven, on oltava sellaiset, että kuljettaja pystyy vaihtamaan oven liikesuunnan missä tahansa sulkeutumis- tai avautumisvaiheessa.
7.6.5.6 Jokaisen konekäyttöisen käyttöoven rakenteen ja ohjausjärjestelmän on oltava sellainen, että ovi ei vahingoita matkustajaa eikä matkustaja jää oven väliin sen sulkeutuessa.
7.6.5.6.1 |
Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos noudatetaan seuraavia kahta vaatimusta:
|
7.6.5.6.2 |
Etuosassa olevan käyttöoven osalta kohdan 7.6.5.6 vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos
|
7.6.5.7 Silloin kun konekäyttöinen käyttöovi pysyy kiinni ainoastaan jatkuvalla tehonsyötöllä, ajoneuvossa on oltava merkkivalo, joka ilmoittaa kuljettajalle kaikista oven voimanlähteen häiriöistä.
7.6.5.8 Jos ajoneuvoon asennetaan ajonestolaite, se saa toimia vain alle 5 km:n tuntinopeudessa ja sen on oltava toimintakyvytön sitä suuremmilla nopeuksilla.
7.6.5.9 Jos ajoneuvoon ei ole asennettu ajonestolaitetta, kuljettajaa varoittavan äänimerkin on hälytettävä, jos ajoneuvo lähtee pysähdyksen jälkeen liikkeelle, vaikka konekäyttöinen käyttöovi ei ole täysin sulkeutunut. Kyseisen äänimerkin on hälytettävä yli 5 km:n tuntinopeudessa kohdan 7.6.5.6.1.2.3 vaatimusten mukaisten ovien osalta.
7.6.6 Konekäyttöisiä käyttöovia koskevat tekniset lisävaatimukset
7.6.6.1 Aukaisulaitteiden aktivointi
7.6.6.1.1 |
Lukuun ottamatta sitä, mitä kohdassa 7.6.5.1 määrätään, ainoastaan kuljettajan on voitava istuimeltaan kytkeä jokaisen automaattisesti toimivan käyttöoven aukaisulaitteet päälle ja pois päältä. |
7.6.6.1.2 |
Kytkeminen päälle ja pois päältä voi tapahtua joko suoraan katkaisijan avulla tai välillisesti esimerkiksi avaamalla ja sulkemalla edessä oleva käyttöovi. |
7.6.6.1.3 |
Kuljettajan suorittama aukaisulaitteiden aktivointi on osoitettava ajoneuvon sisäpuolella ja, jos ovi on määrä avata ulkopuolelta, myös ajoneuvon ulkopuolella. Osoittimen (esimerkiksi valaistun painonapin tai valaistun merkin) on oltava kyseisessä ovessa tai sen vieressä. |
7.6.6.1.4 |
Kun aktivointi tapahtuu suoraan katkaisijan avulla, järjestelmän toiminnan tila on osoitettava selkeästi kuljettajalle esimerkiksi katkaisijan asennon tai merkkivalon tai valaistun katkaisijan avulla. Katkaisija on merkittävä erottuvasti ja sijoitettava siten, ettei sitä voi sekoittaa muihin hallintalaitteisiin. |
7.6.6.2 Automaattisten käyttöovien avaaminen
7.6.6.2.1 |
Kun kuljettaja on aktivoinut avauslaitteet, matkustajien on voitava avata ovi seuraavasti:
|
7.6.6.2.2 |
Kohdassa 7.6.6.2.1.1 mainitun painonapin painaminen ja kohdassa 7.7.9.1 mainitun pysäyttämismerkinantolaitteen käyttäminen voivat lähettää merkin, joka tallentuu muistiin ja avaa oven sen jälkeen, kun kuljettaja on aktivoinut aukaisulaitteet. |
7.6.6.3 Automaattisten käyttöovien sulkeminen
7.6.6.3.1 |
Kun automaattinen käyttöovi on avattu, sen on sulkeuduttava uudelleen automaattisesti tietyn ajan kuluttua. Jos matkustaja nousee ajoneuvoon tai poistuu siitä kyseisenä aikana, turvalaitteen (esimerkiksi jalan painallus askelmalle, valokenno, yksisuuntainen portti) on varmistettava, että oven sulkeutuminen viivästyy riittävästi. |
7.6.6.3.2 |
Jos matkustaja nousee ajoneuvoon tai poistuu siitä silloin, kun ovi on sulkeutumassa, sulkeutumisen on pysähdyttävä automaattisesti ja oven palattava avoimeen asentoon. Oven liikkeen suunnanmuutos voidaan aktivoida jollakin kohdassa 7.6.6.3.1 tarkoitetulla turvalaitteella tai muulla laitteella. |
7.6.6.3.3 |
Matkustajan on voitava avata uudelleen kohdan 7.6.6.3.1 mukaisesti automaattisesti sulkeutunut ovi kohdan 7.6.6.2 mukaisesti. Tätä ei sovelleta, jos kuljettaja on kytkenyt aukaisulaitteet pois päältä. |
7.6.6.3.4 |
Kun kuljettaja on kytkenyt automaattisten käyttöovien aukaisulaitteet pois päältä, avointen ovien on sulkeuduttava kohtien 7.6.6.3.1 ja 7.6.6.3.2 mukaisesti. |
7.6.6.4 Erityiskäyttöön, esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvia matkustajia, liikuntarajoitteisia matkustajia jne. varten, merkittyjen ovien automaattisen sulkeutumisen estäminen
7.6.6.4.1 |
Kuljettajan on voitava estää ovien automaattinen sulkeutuminen aktivoimalla erityinen ohjauslaite. Matkustajan on myös voitava suoraan estää ovien automaattinen sulkeutuminen painamalla erityistä painonappia. |
7.6.6.4.2 |
Ovien automaattisen sulkeutumisen estämisestä on tultava ilmoitus kuljettajalle esimerkiksi merkkivalolla. |
7.6.6.4.3 |
Kuljettajan on joka tapauksessa voitava käynnistää ovien automaattinen sulkeutuminen uudelleen. |
7.6.6.4.4 |
Oven myöhempään sulkeutumiseen sovelletaan kohtaa 7.6.6.3. |
7.6.7 Hätäovia koskevat tekniset vaatimukset
7.6.7.1 Hätäovet on voitava avata helposti sekä sisä- että ulkopuolelta ajoneuvon ollessa paikallaan. Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä mahdollisuutta lukita ovea ulkopuolelta, kunhan ovi voidaan aina avata sisäpuolelta käyttämällä tavallista aukaisumekanismia.
7.6.7.2 Hätäovet, silloin kun niitä sellaisina käytetään, eivät saa olla konekäyttöisiä, paitsi jos ovet sen jälkeen, kun jokin kohdassa 7.6.5.1 kuvattu hallintalaite on aktivoitu ja palautettu tavalliseen asentoonsa, sulkeutuvat uudelleen vasta kun kuljettaja käyttää sulkemislaitetta. Kun jokin kohdassa 7.6.5.1 kuvattu hallintalaite aktivoidaan, oven on avauduttava niin avoimeksi, että kohdassa 7.7.2.1 määritelty mittauslaite voidaan viedä sen läpi 8 sekunnin kuluessa hallintalaitteen käyttämisestä, tai ovi on voitava avata käsin niin avoimeksi, että mittauslaite voidaan viedä sen läpi 8 sekunnin kuluessa hallintalaitteen käyttämisestä. Hätäovet eivät saa myöskään olla liukuovia, paitsi enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Näissä ajoneuvoissa liukuovi, josta on osoitettu, että se voidaan avata ilman työkaluja etutörmäystestin jälkeen säännön nro 33 mukaisesti, voidaan hyväksyä hätäoveksi.
7.6.7.3 Jokaisen hallinta- tai muun laitteen, joka on tarkoitettu (kaksikerroksisen ajoneuvon tapauksessa alakerroksen) hätäoven avaamiseen ulkopuolelta, on oltava 1 000–1 500 mm:n korkeudella maasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Alaluokkien I, II ja III ajoneuvoissa jokaisen hallinta- tai muun laitteen, joka on tarkoitettu hätäoven avaamiseen sisäpuolelta, on oltava 1 000–1 500 mm:n korkeudella lattian tai hallintalaitetta lähimpänä olevan askelman yläpinnasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Tätä ei sovelleta ohjaamossa sijaitseviin hallintalaitteisiin.
Vaihtoehtoisesti voidaan kohdassa 7.6.7.2 tarkoitettu konekäyttöisen oven avauslaite sijoittaa kohdan 7.6.5.1.2 mukaisesti.
7.6.7.4 Ajoneuvon sivulle asennetun saranoidun hätäoven saranoiden on oltava oven etureunassa, ja oven on avauduttava ulospäin. Hihnat, ketjut tai muut rajoittavat laitteet sallitaan, jos ne eivät estä ovea avautumasta vähintään 100 asteen kulmaan ja pysymään auki tässä kulmassa. Jos käytössä on järjestely, jonka avulla hätäoven oviaukon mittauslaite pääsee vapaasti liikkumaan, 100 asteen vähimmäiskulmaa koskevaa vaatimusta ei sovelleta.
7.6.7.5 Hätäovien tahaton käyttö on estettävä. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos hätäovi lukkiutuu automaattisesti ajoneuvon liikkuessa vähintään 5 km:n tuntinopeudella.
7.6.7.6 Kaikki hätäovet on varustettava äänimerkillä, joka varoittaa kuljettajaa siitä, etteivät ne ole tiiviisti sulkeutuneet. Varoittavan äänimerkin on toimittava oven salvan tai kahvan liikkeen eikä itse oven liikkeen perusteella.
7.6.8 Hätäikkunoita koskevat tekniset vaatimukset
7.6.8.1 Kaikkien saranoilla varustettujen tai työnnettävien hätäikkunoiden on avauduttava ulospäin. Työnnettävät ikkunatyypit eivät saa irrota kokonaan ajoneuvosta niitä käytettäessä. Työnnettävien ikkunoiden tahaton käyttö on estettävä tehokkaasti.
7.6.8.2 Jokaisen hätäikkunan on oltava
7.6.8.2.1 |
joko helposti ja välittömästi käytettävissä ajoneuvon sisä- ja ulkopuolelta hyväksyttäväksi tunnustetun laitteen avulla tai |
7.6.8.2.2 |
valmistettu helposti särjettävästä turvalasista. Tällä jälkimmäisellä määräyksellä estetään mahdollisuus käyttää kerroslasista tai muovista valmistettuja ikkunaruutuja. Jokaisen hätäikkunan viereen on varattava ikkunan särkemistä varten työkalu, joka on ajoneuvon sisällä olevien henkilöiden helposti saatavilla. Ajoneuvon takaosassa sijaitsevien hätäikkunoiden lasin särkemiseen tarkoitettu työkalu on sijoitettava joko keskelle hätäikkunan ylä- tai alapuolelle tai ikkunan molemmille sivustoille. |
7.6.8.3 Jokainen hätäikkuna, joka voidaan lukita ulkopuolelta, on rakennettava siten, että se voidaan avata ajoneuvon sisäpuolelta milloin tahansa.
7.6.8.4 Jos hätäikkuna on saranoitu vaakatasossa yläreunastaan, siinä on oltava asianmukainen laite, jolla se pysyy täysin avoimena. Jokaisen saranoidun hätäikkunan on toimittava niin, ettei se estä vapaata kulkua ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelta.
7.6.8.5 Ajoneuvon sivulle asennetun hätäikkunan alareuna saa olla saranoidun hätäikkunan tapauksessa enintään 1 200 mm:n mutta vähintään 650 mm:n korkeudella ja särjettävästä lasista tehdyn ikkunan tapauksessa 500 mm:n korkeudella välittömästi sen alapuolella olevasta lattiatasosta (lukuun ottamatta ajoneuvokohtaisia eroja, kuten pyörän tai vaihteiston suojusta).
Saranoidun hätäikkunan tapauksessa alareunan korkeutta voidaan kuitenkin laskea 500 mm:n vähimmäiskorkeuteen, jos ikkuna-aukko on varustettu 650 mm:n korkeudelle ulottuvalla suojalaitteella, joka estää matkustajia putoamasta ajoneuvosta. Jos ikkuna-aukko on varustettu suojalaitteella, ikkuna-aukon on suojalaitteen yläpuolella oltava vähintään hätäikkunalle säädettyä vähimmäiskokoa.
7.6.8.6 Jokaiseen saranoituun hätäikkunaan, jota ei selvästi näe kuljettajan istuimelta, on asennettava äänimerkkilaite, joka varoittaa kuljettajaa, jos ikkuna ei ole täysin sulkeutunut. Kyseisen laitteen on aktivoiduttava ikkunan lukon, ei itse ikkunan liikkeestä.
7.6.9 Hätäluukkuja koskevat tekniset vaatimukset
7.6.9.1 Kunkin hätäluukun on toimittava siten, että se ei estä vapaata kulkua sisälle ajoneuvoon tai sieltä ulos.
7.6.9.2 Kattoluukkujen on oltava joko työnnettäviä, saranoituja tai valmistettu helposti särjettävästä turvalasista. Lattialuukkujen on oltava joko saranoituja tai työnnettäviä, ja ne on varustettava äänimerkin antavalla varoituslaitteella, joka varoittaa kuljettajaa, jos luukku ei ole kunnolla suljettu. Lattialuukun lukon, ei luukun liikkeen, on aktivoitava kyseinen laite. Lattialuukkujen tahaton käyttö on estettävä. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos lattialuukku lukkiutuu automaattisesti ajoneuvon liikkuessa vähintään 5 km:n tuntinopeudella.
7.6.9.3 Työnnettävät mallit eivät saa irrota täysin ajoneuvosta niitä käytettäessä, jotta luukusta ei aiheudu vaaraa muille tienkäyttäjille. Työnnettävien luukkujen on toimittava siten, että niiden tahaton käyttö on estetty tehokkaasti. Työnnettävien lattialuukkujen on avauduttava ainoastaan sisälle matkustamoon.
7.6.9.4 Saranoitujen hätäluukkujen saranoiden on oltava joko luukun ajoneuvon etuosan tai sen takaosan puoleisessa reunassa, ja luukun on avauduttava saranoilla vähintään 100 asteen kulmaan. Saranoitujen lattialuukkujen on avauduttava sisälle matkustamoon.
7.6.9.5. Hätäluukut on voitava helposti avata tai poistaa sisä- ja ulkopuolelta. Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä mahdollisuutta lukita hätäluukkua turvallisuussyistä silloin, kun ajoneuvo on vartioimatta, kunhan hätäluukku voidaan aina avata tai poistaa sisäpuolelta käyttämällä tavallista aukaisu- tai poistomekanismia. Kun hätäluukku on helposti särjettävä, luukun viereen on varattava luukun särkemistä varten työväline, joka on ajoneuvon sisällä olevien henkilöiden helposti saatavilla.
7.6.10 Sisäänvedettäviä apuaskelmia koskevat tekniset vaatimukset
Jos ajoneuvoon on asennettu sisäänvedettävät apuaskelmat, niiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaiset:
7.6.10.1 |
Sisäänvedettävien apuaskelmien toiminta voidaan synkronoida vastaavan käyttöoven tai hätäoven toiminnan kanssa. |
7.6.10.2 |
Kun ovi on kiinni, mikään sisäänvedettävä askelman osa ei saa ulottua 10 mm kauemmaksi korin reunasta. |
7.6.10.3 |
Kun ovi on auki ja sisäänvedettävä apuaskelma on käytössä, pinta-alan on oltava tämän liitteen kohdan 7.7.7 vaatimusten mukainen. |
7.6.10.4 |
Jos askelma on konekäyttöinen, ajoneuvo ei saa voida lähteä liikkeelle omalla käyttövoimallaan, jos apuaskelma on ulkona. Käsikäyttöisen apuaskelman tapauksessa äänimerkin on kiinnitettävä kuljettajan huomio siihen, että askelma ei ole täysin sisällä. |
7.6.10.5 |
Konekäyttöistä askelmaa ei saa voida työntää ulos ajoneuvon ollessa liikkeessä. Jos apuaskelman käyttölaite menee epäkuntoon, apuaskelman on vetäydyttävä sisään ja pysyttävä sisään vedettynä. Tällainen häiriö tai askelman vaurioituminen tai sen liikkumisen estyminen ei kuitenkaan saa estää askelman yhteydessä olevan oven toimintaa. |
7.6.10.6 |
Matkustajan seistessä konekäyttöisellä sisäänvedettävällä apuaskelmalla sen yhteydessä olevaa ovea ei saa voida sulkea. Tämän vaatimuksen noudattaminen on tarkastettava asettamalla pientä lasta edustava 15 kg:n paino askelman keskelle. Tätä vaatimusta ei sovelleta oveen, joka on suoraan kuljettajan näkökentässä. |
7.6.10.7 |
(varattu) |
7.6.10.8 |
Sisäänvedettävien apuaskelmien ajoneuvon etu- tai takaosan puoleiset kulmat on pyöristettävä vähintään 5 mm:n sädettä vastaavasti ja reunat vähintään 2,5 mm:n sädettä vastaavasti. |
7.6.10.9 |
Kun matkustajaovi on auki, sisäänvedettävän askelman on pysyttävä varmasti ulkona. Kun yksittäisen apuaskelman keskelle asetetaan 136 kg:n massa tai kaksoisaskelman keskelle 272 kg:n massa, mikään kohta askelmasta ei saa taipua enempää kuin 10 mm. |
7.6.11 Merkinnät
7.6.11.1 Kaikki varauloskäynnit ja varauloskäynnille määrätyt vaatimukset täyttävät muut uloskäynnit on merkittävä ajoneuvon sisä- ja ulkopuolella merkinnällä ”Varauloskäynti” sekä tapauksen mukaan jollakin ISO-standardissa 7010:2003 kuvatulla soveltuvalla symbolilla.
7.6.11.2 Hätätapauksissa käytettävät käyttöovien ja kaikkien varauloskäyntien hallintalaitteet on merkittävä sellaisiksi ajoneuvon sisä- ja ulkopuolella joko kuvaavalla symbolilla tai selkeäsanaisella tekstillä.
7.6.11.3 Jokaisen uloskäynnin hätätapauksessa käytettävään hallintalaitteeseen tai sen läheisyyteen on sijoitettava selkeät käyttöohjeet.
7.6.11.4 Kohtien 7.6.11.1–7.6.11.3 mukaisiksi tarkoitettujen tekstimerkintöjen kielestä päättävät hyväksyntäviranomaiset, jotka ottavat huomioon ne maat, joissa hakijan on tarkoitus pitää kaupan ajoneuvoa, ja jotka tarvittaessa toimivat yhdessä kyseisten maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Jos niiden maiden viranomaiset, joissa ajoneuvo on tarkoitus rekisteröidä, muuttavat kielen, tämä muutos ei edellytä uutta tyyppihyväksyntämenettelyä.
7.6.12 Käyttöoven valaistus
7.6.12.1 Käyttöovi voidaan varustaa valaistuslaitteella, jolla valaistaan kohdassa 7.6.12.2.2 määritelty tasainen vaakatasoinen maanpinnan alue, jotta matkustajien olisi helpompi nousta ajoneuvoon ja sieltä pois ja jotta kuljettaja näkisi istuimeltaan tällä alueella olevan matkustajan.
7.6.12.2 Käyttöoven mahdollisen valaistusjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:
7.6.12.2.1 |
Sen on tuotettava valkoista valoa. |
7.6.12.2.2 |
Sen on valaistava tasainen vaakatasoinen maanpinnan alue, jonka leveys on 2 m mitattuna ajoneuvon pituussuuntaisen pystykeskitason kanssa samansuuntaisesta tasosta, joka kulkee suljetun käyttöoven ulommaisen pisteen kautta ja jonka pituuden määräävät poikittaistaso, joka kulkee suljetun käyttöoven etumaisen reunan kautta, sekä poikittaistaso, joka kulkee lähimpänä käyttöoven takana sijaitsevien pyörien keskilinjan kautta taikka ajoneuvon perän kautta, jos käyttöoven takana ei ole pyöriä. |
7.6.12.2.3 |
Sen tuottama valo ei saa olla kohtuuttoman häikäisevää sellaisen alueen ulkopuolella, jonka enimmäisleveys on 5 metriä mitattuna ajoneuvon kyljestä ja jonka enimmäispituuden määräävät poikittaistasot, jotka kulkevat ajoneuvon keulan ja perän kautta. |
7.6.12.2.4 |
Jos valaisimen alareuna on alle 2 metrin korkeudella maanpinnasta, se saa ulottua enintään 50 mm ulommaksi kuin ajoneuvon kokonaisleveys on ilman valaisinta eivätkä sen kaarevuussäteet saa olla pienempiä kuin 2,5 mm. |
7.6.12.2.5 |
Se on kytkettävä päälle ja pois erillisellä kytkimellä. |
7.6.12.2.6 |
Se on asennettava niin, että laite voidaan kytkeä päälle vain silloin, kun käyttöovea käytetään ja ajoneuvon nopeus on enintään 5 km/h, ja että se kytkeytyy automaattisesti pois päältä, kun ajoneuvon nopeus ylittää nopeuden 5 km/h. |
7.7 Sisustajärjestelyt
7.7.1 Pääsy käyttöoville (ks. liite 4, kuva 1)
7.7.1.1 Ajoneuvon siitä sivuseinästä, johon ovi on asennettu, sisälle ulottuvassa vapaassa tilassa on pystyttävä kuljettamaan vapaasti testimittausväline, jonka mitat ovat liitteen 4 kuvassa 1 määritellyn mittausvälineen 1 tai 2 mukaiset.
Mittausvälinettä on pidettävä oviaukon kanssa samansuuntaisena, kun sitä liikutetaan aloitusasennosta, jossa ajoneuvon sisustaa lähinnä oleva tason pinta sivuaa aukon ulointa reunaa, asentoon, jossa se koskettaa ensimmäistä askelmaa, minkä jälkeen sitä pidetään suorassa kulmassa sisäänkäyntiä käyttävän henkilön todennäköisten liikkeiden suuntaan nähden.
7.7.1.2 (varattu)
7.7.1.3 Kun mittausvälineen keskilinjaa on kuljetettu 300 mm sen aloitusasennosta ja kun se koskettaa askelman pintaa, se on pidettävä kyseisessä asennossa.
7.7.1.4 Sylinteriä (liite 4, kuva 6), jota käytetään testaamaan käytävän väljyyttä, on liikutettava tämän jälkeen käytävältä alkaen ajoneuvosta poistuvan henkilön todennäköisen liikkeen suuntaan, kunnes sen keskilinja on saavuttanut pystytason, joka käsittää ylimmän askelman yläreunan, tai kunnes sylinterin yläosaa sivuava taso koskettaa kaksoislevyä, sen mukaan kumpi tapahtuu ensin, ja se on pidettävä kyseisessä asennossa (liite 4, kuva 2).
7.7.1.5 Kohdassa 7.7.1.4 kuvatussa asennossa olevan sylinterin ja kohdassa 7.7.1.3 kuvatussa asennossa olevan kaksoislevyn välillä on oltava vapaa tila, jonka ylä- ja alarajat esitetään liitteen 4 kuvassa 2. Tässä vapaassa tilassa on voitava kuljettaa vapaasti pystysuoraa levyä, jonka muoto ja mitat ovat samat kuin sylinterillä (kohta 7.7.5.1) ja jonka keskiosa ja paksuus ovat korkeintaan 20 mm. Kyseistä levyä on liikutettava sylinterin sivuasennosta, kunnes sen ulkosivu joutuu kosketukseen kaksoislevyn sisäpuolen kanssa koskettaen askelman yläreunan määrittämää tasoa tai tasoja sisäänkäyntiä käyttävän henkilön todennäköisen liikkeen suuntaan (liite 4, kuva 2).
7.7.1.6 Sylinterin esteettömään kuljetustilaan ei lueta tilaa, joka ulottuu 300 mm eteen- tai taaksepäin suuntautuvan istuimen tai 225 mm sivuttain sijoitetun istuimen kuormittamattoman istuintyynyn eteen ja kyseisen istuintyynyn yläosaan saakka (ks. liite 4, kuva 25).
7.7.1.7 Kokoontaitettavan istuimen tapauksessa kyseinen tila on määriteltävä istuimen ollessa käyttöasennossa.
7.7.1.8 Henkilökunnan käyttämät kokoontaitettavat istuimet saavat kuitenkin käyttöasennossaan estää kulun käyttöovelle seuraavin edellytyksin:
7.7.1.8.1 |
Sekä itse ajoneuvossa että ilmoituslomakkeessa (katso liite 1) on selkeästi osoitettu, että istuin on tarkoitettu ainoastaan henkilökunnan käyttöön. |
7.7.1.8.2 |
Kun istuinta ei käytetä, se taittuu kokoon automaattisesti, kuten on tarpeen kohtien 7.7.1.1 tai 7.7.1.2 ja 7.7.1.3, 7.7.1.4 ja 7.7.1.5 vaatimusten täyttämiseksi. |
7.7.1.8.3 |
Ovi ei ole kohdan 7.6.1.4 mukainen pakollinen uloskäynti. |
7.7.1.8.4 |
Istuimen ollessa käyttöasennossa tai kokoon taitetussa asennossa sen mikään osa ei ole edempänä pystytasoa, joka kulkee taaimmassa säätöasennossaan olevan kuljettajan istuimen istuinpinnan keskeltä ajoneuvon vastakkaiselle puolelle asennetun ulkopuolisen taustapeilin keskelle. |
7.7.1.9 Enintään 22 matkustajalle tarkoitettujen ajoneuvojen oviaukkoa ja sinne johtavaa reittiä pidetään esteettömänä seuraavissa tapauksissa:
7.7.1.9.1 |
Ajoneuvon pituusakselin suuntaisesti mitattuna vapaata tilaa on vähintään 220 mm joka kohdassa ja 550 mm joka kohdassa, joka on yli 500 mm lattian tai askelmien yläpuolella (liite 4, kuva 3). |
7.7.1.9.2 |
Kohtisuorassa ajoneuvon pituusakselia vasten mitattuna vapaata tilaa on vähintään 300 mm joka kohdassa ja 550 mm joka kohdassa, joka on yli 1 200 mm lattian tai askelmien yläpuolella tai alle 300 mm katon alapuolella (liite 4, kuva 4). |
7.7.1.10 Käyttöoven ja hätäoven kohdan 7.6.3.1 mittoja ja kohtien 7.7.1.1–7.7.1.7, 7.7.2.1–7.7.2.3, 7.7.5.1 ja 7.7.8.5 vaatimuksia ei sovelleta alaluokan B ajoneuvoihin, joiden suurin teknisesti sallittu paino on enintään 3,5 tonnia ja joissa on enintään 12 matkustajan istuinta ja joissa jokaiselta istuimelta pääsee esteettä vähintään kahdelle ovelle.
7.7.1.11 Sisäänkäynnin lattian enimmäiskaltevuus on 5 prosenttia.
7.7.1.12 Sisäänkäynneissä on oltava liukastumista estävä pinta.
7.7.2 Pääsy hätäoville (ks. liite 4, kuva 5)
Seuraavia vaatimuksia ei sovelleta kuljettajan oviin, joita käytetään varauloskäynteinä enintään 22 matkustajalle tarkoitetuissa ajoneuvoissa.
7.7.2.1 Käytävän ja hätäoven aukon välisessä vapaassa tilassa on voitava kuljettaa vapaasti halkaisijaltaan 300 mm olevaa ja 700 mm korkeaa pystysuoraa sylinteriä, joka kannattaa toista, halkaisijaltaan 550 mm olevaa pystysuoraa sylinteriä, jolloin yhdistelmän kokonaiskorkeus on 1 400 mm. Tämä ei kuitenkaan rajoita kohdassa 7.7.2.4 annettujen määräysten soveltamista.
Ylemmän sylinterin halkaisijaa voidaan pienentää 400 mm:iin yläpäässä, jos sen kulmia on viistottu korkeintaan 30 astetta vaakatasosta.
7.7.2.2 Ensimmäisen sylinterin alaosan on oltava toisen sylinterin ulkoreunojen sisällä.
7.7.2.3 Silloin kun kyseisen reitin kohdalle on asennettu kokoontaitettavia istuimia, sylinterille vapaan tilan määrittämisen on tapahduttava istuimen ollessa käyttöasennossa.
7.7.2.4 Kaksoissylinterin asemesta voidaan käyttää kohdassa 7.7.5.1 kuvattua mittausvälinettä (katso liite 4, kuva 6).
7.7.3 Pääsy hätäikkunoille
7.7.3.1 Testimittausväline on voitava kuljettaa käytävältä ajoneuvon ulkopuolelle jokaisen hätäikkunan kautta.
7.7.3.2 Testimittausvälineen liikkeen suunnan on oltava sama kuin mitä hätätapauksessa ajoneuvosta poistuvan matkustajan liikkeen suunnan odotettaisiin olevan. Testimittausväline on pidettävä kohtisuorassa kyseistä liikkeen suuntaa vasten.
7.7.3.3 Testimittausvälineen on oltava 600 × 400 mm:n kokoinen ohut levy, jonka kulmia on pyöristetty 200 mm:n säteellä. Kuitenkin ajoneuvon takaosassa olevan hätäikkunan osalta testimittausväline voi vaihtoehtoisesti olla kooltaan 1 400 mm × 350 mm, jolloin sen kulmia on pyöristetty 175 mm:n säteellä.
7.7.4 Pääsy hätäluukuille
7.7.4.1 Katossa sijaitsevat hätäluukut
7.7.4.1.1 |
Muissa kuin alaluokkien I ja A ajoneuvoissa ainakin yksi hätäluukuista on sijoitettava siten, että nelisivuinen katkaistu pyramidi, jonka sivukulma on 20 astetta ja korkeus 1 600 mm, koskettaa istuimen tai vastaavan tuen jotakin osaa. Pyramidin keskiviivan on oltava pystysuunnassa ja sen kapeamman osan kosketettava hätäluukun aukkoa. Tuet voivat olla taitettavia tai liikutettavia edellyttäen, että ne voidaan lukita käyttöasentoonsa. Tätä asentoa käytetään testauksessa. |
7.7.4.1.2 |
Kun katon rakenteellinen paksuus ylittää 150 mm, pyramidin kapeamman osan on kosketettava hätäluukun aukkoa katon ulkopinnan tasolla. |
7.7.4.2 Lattiassa sijaitsevat hätäluukut
Lattiaan asennettujen hätäluukkujen tapauksessa luukusta on päästävä suoraan ja esteettömästi ajoneuvon ulkopuolelle ja luukku on sijoitettava paikkaan, jossa luukun päällä on käytävän korkeuden verran vapaata tilaa. Mahdollisten lämmönlähteiden tai liikkuvien osien on sijaittava kauttaaltaan vähintään 500 mm:n etäisyydellä luukun aukosta.
Testimittausvälineenä käytetään ohutta, mitoiltaan 600 × 400 mm olevaa levyä, jonka kulmia on pyöristetty 200 mm:n sädettä vastaavasti, ja sitä on voitava liikuttaa vaakasuorassa asennossa 1 metrin korkeudelta ajoneuvon lattiasta maahan saakka.
7.7.5 Käytävät (liite 4, kuva 6)
7.7.5.1 Ajoneuvon käytävien on oltava suunniteltu ja rakennettu siten, että mittausvälinettä, joka koostuu kahdesta sama-akselisesta sylinteristä, joiden väliin on asetettu käänteisesti katkaistu kartio, voidaan kuljettaa siinä vapaasti. Mittausvälineen mitat esitetään liitteen 4 kuvassa 6.
Mittausväline saa joutua kosketukseen mahdollisesti asennettujen kiinnipitolenkkien tai muiden joustavien kappaleiden kuten turvavyön osien kanssa ja siirtää niitä.
7.7.5.1.1 |
Jos istuimen tai istuinrivin edessä ei ole uloskäyntiä: |
7.7.5.1.1.1 |
Eteenpäin suunnattujen istuinten tapauksessa on kohdassa 7.7.5.1 määritetyn sylinterin etureunan ulotuttava vähintään siihen asti, missä poikittainen pystytaso sivuaa etummaisimman istuinrivin istuinten takaosan etummaisinta kohtaa, ja pysyttävä kyseisessä asennossa. Tältä tasolta on voitava liikuttaa liitteen 4 kuvassa 7 esitettyä levyä niin, että kun aloitetaan asennosta, jossa se koskettaa sylinteriä, ajoneuvon ulkopuolen suuntaista levyn sivua siirretään eteenpäin 660 mm. |
7.7.5.1.1.2 |
Sivuttaisten istuinten tapauksessa sylinterin etummaisen osan on ulotuttava vähintään poikittaiselle tasolle, joka kohtaa etummaisen istuimen keskustan läpäisevän pystytason (liite 4, kuva 7). |
7.7.5.1.1.3 |
Taaksepäin suunnattujen istuinten tapauksessa sylinterin etummaisen osan on ulotuttava vähintään poikittaiselle tasolle, joka sivuaa etummaisen rivin tai istuimen istuintyynyn pintaa (liite 4, kuva 7). |
7.7.5.2 (varattu)
7.7.5.3 Alaluokan III ajoneuvojen tapauksessa voidaan käytävän toisella puolella tai molemmilla puolilla olevia istuimia liikuttaa sivuttain, jolloin on mahdollista kaventaa käytävää siten, että sylinterin alaosan halkaisija on 220 mm, edellyttäen että kussakin istuimessa on hallintalaite, joka on helposti käytävällä seisovan henkilön ulottuvilla ja jonka toiminta riittää palauttamaan istuimen helposti ja mikäli mahdollista automaattisesti myös kuormitettuna asentoon, joka vastaa 300 mm:n vähimmäisleveyttä.
7.7.5.4 Nivelajoneuvoissa on kohdassa 7.7.5.1 määritettyä mittausvälinettä voitava kuljettaa esteettä toisessa tai molemmissa kerroksissa läpi nivelosan, jonka läpi matkustajat voivat kulkea. Mikään osa kyseisen osan pehmeästä eristeestä, eivät myöskään palkeiden osat, ei saa työntyä käytävälle.
7.7.5.5 Käytäviin voidaan asentaa askelmia. Kyseisten askelmien on oltava vähintään portaiden yläpään käytävän levyisiä.
7.7.5.6 Kokoontaitettavia istuimia, joilla matkustajat voisivat istua käytävällä, ei sallita. Niitä saa kuitenkin olla ajoneuvon muissa osissa, kunhan ne eivät avoimena eli istuma-asennossa estä mittausvälineen kulkua käytävää pitkin.
7.7.5.7 Sivuittain liukuvia istuimia, jotka työntyvät käytävälle yhdessä säätöasennossa, ei sallita muissa kuin alaluokan III ajoneuvoissa ja jollei kohdassa 7.7.5.3 määrätyistä edellytyksistä muuta johdu.
7.7.5.8 Niiden ajoneuvojen tapauksessa, joihin sovelletaan kohtaa 7.7.1.9, käytävä ei ole välttämätön, jos kyseisessä kohdassa määrättyjä sisäänkäyntiä koskevia edellytyksiä noudatetaan.
7.7.5.9 Käytävillä on oltava liukastumista estävä pinta.
7.7.6 Käytävän kaltevuus
Käytävän enimmäiskaltevuus
7.7.6.1 |
pituussuunnassa:
|
7.7.6.2 |
poikittaissuunnassa 5 prosenttia kaikissa alaluokissa. |
7.7.7 Askelmat (liite 4, kuva 8)
7.7.7.1 Käyttö- ja hätäovien luona olevien portaiden enimmäis- ja vähimmäiskorkeus ja vähimmäisleveys esitetään liitteen 4 kuvassa 8.
7.7.7.1.1 |
Siirtymää upotetulta käytävältä istuinalueelle ei pidetä askelmana. Käytävätason ja istuinalueen lattian välinen pystysuora etäisyys saa kuitenkin olla enintään 350 mm. |
7.7.7.2 Askelman korkeus on mitattava sen leveyssuuntaisesta keskipisteestä askelman ulkoreunalla renkaiden varusteiden ja rengaspaineiden ollessa sellaiset kuin valmistaja on ne määritellyt ajoneuvon teknisesti sallitun enimmäismassan (M) osalta.
7.7.7.3 Ensimmäisen askelman korkeus maasta on mitattava ajoneuvon ollessa tasaisella pinnalla ja sen massan vastatessa ajokuntoisen ajoneuvon massaa tämän säännön kohdan 2.18 mukaisesti ja renkaiden varusteiden ja rengaspaineiden ollessa sellaiset kuin valmistaja on ne määritellyt tämän säännön kohdan 2.19 mukaisesti ilmoitetun kuormitetun ajoneuvon teknisesti sallitun enimmäismassan (M) osalta.
7.7.7.4 Jos askelmia on useampi kuin yksi, kukin askelma saa ulottua enintään 100 mm seuraavan askelman pystysuoran projektion alueelle, pystysuoran projektion on jätettävä vähintään 200 mm:n vapaa pinta alempana olevalle askelmatasolle (ks. liite 4, kuva 8) ja kaikki askelmien reunat on suunniteltava siten, että kompastumisen vaara on mahdollisimman pieni. Kaikkien askelmien reunat on merkittävä niin, että ne erottuvat ympäristöstään.
7.7.7.5 Jokaisen askelman leveyden ja muodon on oltava sellainen, että askelmalle voidaan asettaa seuraavassa taulukossa esitetty suorakaide siten, että enintään 5 prosenttia suorakaiteesta ulottuu askelman yli. Parioviaukoissa kummankin oviaukon puoliskon on täytettävä tämä vaatimus.
Matkustajamäärä |
> 22 |
≤ 22 |
|
Pinta-ala |
Ensimmäinen askelma (mm) |
400 × 300 |
400 × 200 |
Muut askelmat (mm) |
400 × 200 |
400 × 200 |
7.7.7.6 Kaikissa askelmissa on oltava liukastumista estävä pinta.
7.7.7.7 Askelman enimmäiskaltevuus saa kaikissa suunnissa olla enintään 5 prosenttia.
7.7.8 Matkustajien istuimet (myös kokoontaitettavat istuimet) ja istuville matkustajille varattu tila
7.7.8.1 Istuimen vähimmäisleveys (liite 4, kuva 9)
7.7.8.1.1 |
Istuintyynyn vähimmäisleveyden, (liitteen 4 kuvassa 9 oleva) mitta F, mitattuna pystytasolta, joka kulkee kyseisen istumapaikan keskeltä, on oltava seuraava:
|
7.7.8.1.2 |
Kutakin istumapaikkaa varten tarvittavan tilan vähimmäisleveyden, (liitteen 4 kuvassa 9 oleva) mitta G, mitattuna kyseisen istumapaikan keskeltä kulkevalta pystytasolta 270–650 mm:n korkeudelta kuormittamattomasta istuintyynystä, on oltava vähintään
|
7.7.8.1.3 |
Ajoneuvoissa, joiden leveys on enintään 2,35 m, kutakin istumapaikkaa varten tarvittavan tilan leveyden on mitattuna kyseisen istumapaikan keskeltä kulkevalta pystytasolta 270–650 mm:n korkeudelta kuormittamattomasta istuintyynystä oltava 200 mm (katso liite 4, kuva 9 A). Jos tätä kohtaa noudatetaan, kohdan 7.7.8.1.2 vaatimuksia ei sovelleta. |
7.7.8.1.4 |
Ajoneuvoissa, joiden kuljetuskapasiteetti on enintään 22 matkustajaa, ajoneuvon seinän vieressä olevien istuinten osalta käytettävissä olevaan tilaan ei kuulu yläosassa oleva kolmionmuotoinen ala, jonka leveys on 20 mm ja korkeus 100 mm (katso liite 4, kuva 10). Lisäksi turvavöitä ja niiden kiinnityspisteitä sekä häikäisysuojaa varten tarvittavia tiloja ei pidetä käytettävissä olevaan tilaan kuuluvina. |
7.7.8.1.5 |
Käytävän leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon, ulottuuko edellä määritelty käytettävissä oleva tila käytävälle vai ei. |
7.7.8.2 Istuintyynyn vähimmäissyvyys (mitta K, katso liite 4, kuva 11)
Istuintyynyn vähimmäissyvyyden on oltava
7.7.8.2.1 |
350 mm alaluokkien I, A ja B ajoneuvoissa |
7.7.8.2.2 |
400 mm alaluokkien II ja III ajoneuvoissa. |
7.7.8.3 Istuintyynyn korkeus (mitta H, katso liite 4, kuva 11a)
Kuormittamattoman istuintyynyn korkeuden suhteessa lattiaan on oltava sellainen, että etäisyys lattiasta vaakatasoon, joka sivuaa istuintyynyn yläpinnan etuosaa, on 400–500 mm. Korkeutta voidaan kuitenkin pienentää enintään 350 mm:iin pyöräkoteloiden (ottaen huomioon kohdassa 7.7.8.5.2 sallittu joustonvara) ja moottorille ja voimansiirrolle varatun tilan kohdalla.
7.7.8.4 Istuinten välinen tila (katso liite 4, kuva 12)
7.7.8.4.1 |
Samansuuntaisten istuinten osalta istuimen selkänojan etuosan etäisyyden sen edellä olevan istuimen selkänojan takaosasta (mitta H) mitattuna vaakatasossa ja kaikissa korkeuksissa istuintyynyn yläpinnasta 620 mm:iin lattiasta, on oltava vähintään
|
7.7.8.4.2 |
Kaikki mitat on otettava istuintyynyn ja istuinten selkänojien ollessa kuormittamattomia pystytasosta, joka kulkee yksittäisen istumapaikan keskiviivan kautta. |
7.7.8.4.3 |
Silloin kun poikittain olevat istuimet ovat vastakkain, vähimmäisetäisyyden toisiaan vastakkain olevien istuinten selkänojien etupinnan välillä, mitattuna istuintyynyn korkeimmista kohdista, on oltava vähintään 1 300 mm. |
7.7.8.4.4 |
Mittaukset tehdään, kun säädettävien matkustajaistuinten ja kuljettajan istuinten selkänoja ja muut istuinsäädöt ovat valmistajan määrittelemässä tavanomaisessa käyttöasennossa. |
7.7.8.4.5 |
Mittaukset tehdään tuolin selkänojaan mahdollisesti asennetun kokoontaitettavan pöydän ollessa taitettuna kokoon. |
7.7.8.4.6 |
Kiskoille tai muulle järjestelmälle, jonka avulla liikenteenharjoittaja tai käyttäjä voi helposti muunnella ajoneuvon sisätilan järjestelyä, asennetut istuimet on mitattava valmistajan tyyppihyväksyntähakemuksessa määrittämässä tavanomaisessa käyttöasennossa. |
7.7.8.5 Istuvia matkustajia varten varattu tila (katso liite 4, kuva 13).
7.7.8.5.1 |
Kun kyse on istuimesta, joka sijaitsee väliseinän tai muun jäykän rakenteen (joka ei ole istuin) takana, kunkin vaaditun istuimen edessä on oltava vähimmäisvaatimukset täyttävä vapaa tila (kuten kohdassa 7.7.8.6 määritellään) liitteen 4 kuvan 13 mukaisesti. Väliseinä, jonka ääriviivat suurin piirtein vastaavat taivutetun istuimen selkänojaa, voi ulottua tähän tilaan. Alaluokkien A ja B ajoneuvoissa sallitaan kojelaudan, kojetaulun, vaihdetangon, tuulilasin, häikäisysuojan sekä turvavöiden ja niiden kiinnityspisteiden sijainti kuljettajan istuimen vieressä olevien istuinten edessä. |
7.7.8.5.2 |
Toisen istuimen takana ja/tai käytävään päin sijaitsevan istuimen eteen on varattava vapaa jalkatila, jonka syvyys on vähintään 300 mm ja leveys kohdan 7.7.8.1.1 mukainen, kuten liitteen 4 kuvassa 11b esitetään. Tilassa voivat sijaita myös istuimen jalat, jalkatuet ja kohdassa 7.7.8.6 tarkoitetut rakenteelliset esteet, jos matkustajan jaloille jää riittävästi tilaa. Jalkatila voi ulottua osittain käytävälle tai sen päälle, mutta se ei saa aiheuttaa estettä, kun käytävän vähimmäisleveyttä mitataan kohdan 7.7.5 mukaisesti. Alaluokkien A ja B ajoneuvoissa sallitaan turvavöiden ja niiden kiinnityspisteiden sijainti kuljettajan istuimen vieressä olevien istuinten edessä. |
7.7.8.5.3 |
Liitteen 8 kohdan 3.2 vaatimukset täyttävien, ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille varattujen istuimien vähimmäismäärä on neljä alaluokassa I, kaksi alaluokassa II ja III sekä yksi alaluokissa A ja B. Istuinta, joka voidaan taittaa pois tieltä silloin, kun sitä ei käytetä, ei saa varata ensisijaisesti liikuntaesteisille tarkoitetuksi istuimeksi. |
7.7.8.6 Istumapaikan yläpuolella oleva vapaa tila
7.7.8.6.1 |
Yksikerroksisissa ajoneuvoissa on lukuun ottamatta alaluokkien A ja B ajoneuvojen kuljettajan vieressä olevia istuimia jokaisen istuinpaikan ja siihen liittyvän jalkatilan yläpuolella oltava vapaa tila, jonka korkeus on vähintään 900 mm mitattuna kuormittamattoman istuintyynyn korkeimmasta kohdasta ja vähintään 1 350 mm mitattuna jalkatilan lattian keskitasolta. Kun kyse on ajoneuvoista, joihin sovelletaan kohtaa 7.7.1.10, tai alaluokan A ja B ajoneuvoissa kuljettajan vieressä olevista istuimista, mittoja voidaan vähentää 1 200 mm:iin mitattuna lattialta ja 800 mm:iin mitattuna kuormittamattoman istuintyynyn korkeimmasta kohdasta. Kaksikerroksisissa ajoneuvoissa on jokaisen istumapaikan yläpuolella oltava vapaa tila, jonka korkeus on vähintään 900 mm mitattuna kuormittamattoman istuintyynyn korkeimmasta kohdasta. Tämän vapaan tilan on ulotuttava koko istuinalueen ja siihen kuuluvan jalkatilan pystysuoran projektion yli. Yläkerroksessa tämä vapaa tila voidaan vähentää 850 mm:iin. |
7.7.8.6.2 |
Tämän vapaan tilan on ulotuttava alueelle, jonka määrittävät
|
7.7.8.6.3 |
Kohdissa 7.7.8.6.1 ja 7.7.8.6.2 määritellyn vapaan tilan reunoilta voidaan lukea pois seuraavat alueet:
|
7.7.8.6.4 |
Kohdissa 7.7.8.6.1, 7.7.8.6.2 ja 7.7.8.6.3 määritetyssä vapaassa tilassa voivat olla lisäksi seuraavat rakenteelliset esteet:
|
7.7.9 Yhteydenpito kuljettajan kanssa
7.7.9.1 Alaluokkien I, II ja A ajoneuvoissa matkustajien on voitava antaa kuljettajalle merkki ajoneuvon pysäyttämiseksi. Tällaisia merkinantolaitteita on voitava käyttää kämmenellä. Ajoneuvoon on sijoitettava tasaisesti riittävä määrä asianmukaisia merkinantolaitteita enintään 1 500 mm:n korkeudelle lattiasta. Merkinantolaitteita voidaan lisäksi asentaa myös korkeammalle. Merkinantojärjestelmän käyttölaitteet on merkittävä niin, että ne erottuvat ympäristöstään. Käyttölaitteen aktivoituminen on myös osoitettava matkustajille yhdellä tai useammalla valaistulla merkillä. Merkissä on oltava sana ”pysähtyy” tai muu vastaava teksti ja/tai sopiva kuvamerkki, ja sen on pysyttävä valaistuna, kunnes käyttöovet avautuvat. Nivelajoneuvoissa on oltava kyseinen merkki ajoneuvon jokaisessa jäykässä osassa. Kaksikerroksisissa ajoneuvoissa merkki on oltava molemmissa kerroksissa. Kirjallisiin merkintöihin sovelletaan kohdan 7.6.11.4 määräyksiä.
7.7.9.2 Yhteydenpito henkilökunnan tilaan
Jos ajoneuvossa on henkilökunnalle tarkoitettu tila, josta ei pääse ohjaamoon eikä matkustamoon, kuljettajan ja henkilökunnan tilan välille on asennettava viestintäjärjestelmä.
7.7.9.3 Yhteydenpito WC-tilaan
WC-tiloissa on oltava laite, jolla voidaan pyytää apua hätätilanteessa.
7.7.10 Kuumien juomien automaatit ja keittovälineet
7.7.10.1 Kuumien juomien automaatit ja keittovälineet on asennettava tai suojattava siten, ettei kenenkään matkustajan päälle läiky kuumaa ruokaa tai juomaa hätäjarrutuksen tai kaarreajon yhteydessä.
7.7.10.2 Ajoneuvojen, joissa on kuumien juomien automaatteja tai keittovälineitä, kaikissa matkustajaistuimissa on oltava riittävä varustus kuuman ruoan tai juoman alas laskemista varten ajoneuvon ollessa liikkeessä.
7.7.11 Ovet ajoneuvon sisätiloissa oleviin osastoihin
Jokaisen WC-tiloihin tai muuhun sisätilassa olevaan osastoon johtavan oven on täytettävä seuraavat vaatimukset:
7.7.11.1 |
Oven on oltava itsestään sulkeutuva, eikä siihen saa asentaa mitään laitetta pitämään sitä avoimena, jos se voisi avoimena olla matkustajien esteenä hätätilanteessa. |
7.7.11.2 |
Ovi ei saa avoimena peittää mitään kädensijaa, käyttölaitetta, aukaisulaitetta tai pakollista merkintää, joka liittyy käyttöoviin, hätäoviin, varauloskäynteihin, palosammuttimiin tai ensiapupakkauksiin. |
7.7.11.3 |
Ovessa on oltava laite, jonka avulla ovi voidaan avata osaston ulkopuolelta hätätilanteessa. |
7.7.11.4 |
Ovea ei saa voida lukita ulkopuolelta, ellei sitä voida aina avata sisäpuolelta. |
7.7.12 Kaksikerroksisen ajoneuvon kerrostenvälinen portaikko (ks. liite 4, kuva 1)
7.7.12.1 Kerrostenvälisen portaikon on oltava vähimmäisleveydeltään sellainen, että se sallii liitteen 4 kuvassa 1 määritetyn yksipuolista ovea varten tehdyn mallineen vapaan kulun. Levyä on liikutettava alakerroksen käytävältä alkaen ylös viimeiselle askelmalle portaikkoa käyttävän henkilön liikkeen todennäköiseen suuntaan.
7.7.12.2 Kerrostenvälisten portaikkojen on oltava sellaiset, että kun ajoneuvo jarruttaa voimakkaasti liikkuessaan eteenpäin, matkustajalla ei ole vaaraa kaatua ja pudota alas.
Tätä vaatimusta pidetään täytettynä, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
7.7.12.2.1 |
Mikään portaikon osa ei laskeudu eteenpäin. |
7.7.12.2.2 |
Portaikko on varustettu kaiteilla tai vastaavilla turvalaitteilla. |
7.7.12.2.3 |
Portaikon yläpäässä on automaattinen laite, joka estää portaikon käytön ajoneuvon ollessa liikkeessä ja jota on helppo käyttää hätätilanteessa. |
7.7.12.3 Käyttämällä kohdassa 7.7.5.1 kuvattua sylinteriä on varmistettava, että käytäviltä (yläkerros ja alakerros) pääsee portaikkoon riittävän helposti.
7.7.13 Ohjaamo
7.7.13.1 Kuljettaja on suojattava siltä, että jarrutus tai kaarreajo saisi seisovan matkustajan tai välittömästi ohjaamon takana istuvan matkustajan sinkoutumaan ohjaamoon. Tämä vaatimus on katsottava täytetyksi seuraavissa tapauksissa:
7.7.13.1.1 |
Ohjaamon takaosa on suljettu väliseinällä. |
7.7.13.1.2 |
Välittömästi ohjaamon takana sijaitsevat matkustajaistuimet on varustettu kaiteella tai alaluokan A tai B ajoneuvon tapauksessa turvavyöllä. Turvavyömahdollisuutta ei sovelleta ajoneuvoihin, joissa välittömästi ohjaamon takana on tila seisoville matkustajille. Mahdollisesti asennetun kaiteen on täytettävä kohtien 7.7.13.1.2.1–7.7.13.1.2.3 vaatimukset (ks. liite 4, kuva 30).
|
7.7.13.2 Ohjaamo on suojattava siltä, että sinne saattaisi voimakkaan jarrutuksen seurauksena vieriä esineitä välittömästi ohjaamon takana olevasta osastosta. Vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos halkaisijaltaan 50 mm oleva pallo ei pääse vierimään ohjaamoon välittömästi ohjaamon takana olevasta matkustajatilasta.
7.7.13.3 Kuljettaja on suojattava auringolta ja sisätilojen keinovalaistuksen aiheuttamalta häikäisyltä ja heijastuksilta. Sellaisen valaistuksen, joka todennäköisesti haittaa kuljettajan näkökykyä merkittävästi, on toimittava ainoastaan ajoneuvon ollessa pysähtyneenä.
7.7.13.4 Ajoneuvossa on oltava laitteet huurteen ja huurun poistamiseksi tuulilasilta.
7.7.14 Kuljettajan istuin
7.7.14.1 Kuljettajalla on oltava erillinen istuin.
7.7.14.2 Istuimen selkänojan on oltava kaareva, tai kuljettajan tila on varustettava käsinojilla, jotka on sijoitettu siten, etteivät ne rajoita kuljettajan liikkeitä ohjauksen aikana eivätkä ajon aikana mahdollisesti syntyvät sivusuuntaiset kiihtyvyysvoimat horjuta hänen tasapainoaan.
7.7.14.3 Istuintyynyn vähimmäisleveyden, (liitteen 4 kuvassa 9 oleva) mitta F, mitattuna pystytasolta, joka kulkee istuimen keskeltä, on oltava seuraava:
7.7.14.3.1 |
200 mm alaluokkien A ja B ajoneuvoissa |
7.7.14.3.2 |
225 mm alaluokkien I, II ja III ajoneuvoissa. |
7.7.14.4 Istuintyynyn vähimmäissyvyyden, (liitteen 4 kuvassa 11a oleva) mitta K, mitattuna pystytasolta, joka kulkee istuimen keskeltä, on oltava seuraava:
7.7.14.4.1 |
350 mm alaluokkien A ja B ajoneuvoissa |
7.7.14.4.2 |
400 mm alaluokkien I, II ja III ajoneuvoissa. |
7.7.14.5 Istuimen selkänojan kokonaisleveyden on oltava vähintään 450 mm mitattuna 250 mm:n korkeudelle vaakatasosta, joka sivuaa kuormittamattoman istuintyynyn ylintä pintaa.
7.7.14.6 Käsinojien on oltava sellaisella etäisyydellä toisistaan, että kuljettajalle kohdan 7.7.14.2 mukaisesti jäävä vapaa tila on vähintään 450 mm.
7.7.14.7 Istuimen pituus- ja pystysuuntaista sijaintia ja sen selkänojan kaltevuutta on voitava säätää. Istuimen on lukkiuduttava valittuun asentoon automaattisesti, ja siihen mahdollisesti asennetun pyörintämekanismin on lukkiuduttava automaattisesti, kun istuin on ajoasennossa. Istuimessa on oltava jousitusjärjestelmä.
7.7.14.7.1 |
Jousitusjärjestelmä ja pystysuuntainen säätö eivät ole pakollisia luokkien A ja B ajoneuvoissa. |
7.8 Sisätilojen keinovalaistus
7.8.1 Ajoneuvossa on oltava sisätilojen sähkövalaistus, jolla valaistaan
7.8.1.1 |
kaikki matkustajaosastot, henkilökunnan tilat, WC-tilat ja nivelajoneuvon nivelosa |
7.8.1.2 |
kaikki askelmat |
7.8.1.3 |
pääsy jokaiselle uloskäynnille ja välittömästi käyttöovien ympärillä oleva alue sekä käytössä oleva ajoneuvoon pääsyä helpottava laite |
7.8.1.4 |
kaikkien uloskäyntien sisäpuolella olevat merkinnät ja hallintalaitteet |
7.8.1.5 |
kaikki paikat, joissa on esteitä. |
7.8.1.6 |
Kun kyse on katottomasta kaksikerroksisesta ajoneuvosta, on asennettava vähintään yksi valaisin mahdollisimman lähelle kunkin yläkerrokseen johtavan portaikon yläosaa. |
7.8.2 Ajoneuvossa on oltava vähintään kaksi sisäistä valaistusvirtapiiriä, jotka järjestetään siten, että toisen häiriö ei vaikuta toiseen. Virtapiiriä, joka syöttää ainoastaan sisään- ja uloskäyntien pysyvää valaistusta, voidaan pitää toisena näistä virtapiireistä.
7.8.3 (varattu)
7.8.4 Kutakin kohdassa 7.8.1 mainittua tilaa varten ei tarvitse olla erillistä valaisinta, jos valaistus voidaan pitää riittävänä tavanomaisessa käytössä.
7.8.5 Pakollisia sisävalaisimia on käytettävä kuljettajan hallinnassa olevilla käsikäyttöisillä katkaisimilla tai automaattisella käyttöjärjestelmällä.
7.9 Nivelajoneuvojen nivelosa
7.9.1 Nivelosa, joka yhdistää ajoneuvon jäykät osat, on suunniteltava ja rakennettava siten, että vähintään yksi rotaatioliike vähintään yhden vaaka- ja vähintään yhden pystyakselin ympäri on mahdollinen.
7.9.2 Kun ajokuntoisessa massassaan oleva nivelajoneuvo on paikallaan vaakatasoisella pinnalla, ei kummankaan jäykän osan lattian ja pyörivän alustan tai tämän alustan korvaavan osan lattian välillä saa olla peittämätöntä aukkoa, jonka leveys on suurempi kuin
7.9.2.1 10 mm ajoneuvon kaikkien pyörien ollessa samassa tasossa tai
7.9.2.2 20 mm, kun nivelosan vieressä olevan akselin pyörät ovat 150 mm korkeammalla pinnalla kuin muiden akselien pyörät.
7.9.3 Jäykkien osien ja pyörivän alustan lattiatasojen välinen ero saa liitoskohdasta mitattuna olla enintään
7.9.3.1 |
20 mm kohdassa 7.9.2.1 kuvatuissa olosuhteissa tai |
7.9.3.2 |
30 mm kohdassa 7.9.2.2 kuvatuissa olosuhteissa. |
7.9.4 Nivelajoneuvoissa on estettävä matkustajien pääsy nivelosan sellaiseen kohtaan,
7.9.4.1 |
jossa lattialla on peittämätön aukko, joka ei täytä kohdan 7.9.2 vaatimuksia |
7.9.4.2 |
jonka lattia ei pysty kannattamaan matkustajien painoa |
7.9.4.3 |
jossa seinien liike aiheuttaa vaaraa matkustajille. |
7.10 Nivelajoneuvon suunnan pitäminen
Kun nivelajoneuvo liikkuu suoraa linjaa pitkin, sen jäykän osan pitkittäissuuntaisten keskitasojen on muodostettava yksi yhtenäinen taso, jossa ei ole taipumia.
7.11 Kaiteet ja kädensijat
7.11.1 Yleiset vaatimukset
7.11.1.1 Kaiteiden ja kädensijojen on oltava riittävän lujia.
7.11.1.2 Ne on suunniteltava ja asennettava siten, että ne eivät aiheuta matkustajille loukkaantumisvaaraa.
7.11.1.3 Kaiteiden ja kädensijojen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tarttua niihin helposti ja tukevasti. Jokaisessa kaiteessa on oltava vähintään 100 mm:n pituinen osa, josta saa otteen kädellä. Osan kaikkien mittojen on oltava vähintään 20 mm ja korkeintaan 45 mm, lukuun ottamatta kaiteita, jotka ovat ovissa ja istuimissa sekä alaluokan II, III tai B ajoneuvojen sisäänkäynneissä. Tällaisissa tapauksissa sallitaan kaiteet, joiden vähimmäismitta on 15 mm, jos jokin muu mitta on vähintään 25 mm. Kaiteissa ei saa olla teräviä kulmia.
7.11.1.4 Kaiteen tai kädensijan ja sen viereisen ajoneuvon korin osan tai seinien välillä on oltava vähintään 40 mm vapaata tilaa suurimmalta osin kaiteen tai kädensijan mittaa. Kun on kyse ovessa tai istuimessa tai alaluokan II, III tai B ajoneuvojen sisäänkäynnissä olevasta kaiteesta, sallitaan kuitenkin 35 mm:n vähimmäistila.
7.11.1.5 Jokaisen kaiteen, kädensijan tai tangon on erotuttava näkyvästi ympäristöstään ja oltava liukumatonta ainetta.
7.11.2 Seisovia matkustajia kuljettavien ajoneuvojen kaiteita ja kädensijoja koskevat lisävaatimukset
7.11.2.1 Kaiteita ja/tai kädensijoja on oltava riittävä määrä jokaista sellaista lattiatilan alaa kohti, joka on tarkoitettu seisoville matkustajille kohdan 7.2.2 mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten voidaan mahdollisia kiinnipitolenkkejä pitää kädensijoina, jos ne on kiinnitetty asianmukaisesti. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos liitteen 4 kuvassa 20 esitetyn testausvälineen liikkuva varsi ulottuu kaikista mahdollisista testausvälineen kohdista vähintään kahteen kaiteeseen tai kädensijaan. Testausvälinettä voidaan vapaasti kääntää sen pystyakselin ympäri.
7.11.2.2 Kohdassa 7.11.2.1 kuvattua menettelyä sovellettaessa otetaan huomioon ainoastaan ne kaiteet ja kädensijat, jotka ovat vähintään 800 mm:n ja enintään 1 950 mm:n korkeudella lattiasta.
7.11.2.3 Jokaisessa paikassa, jossa voi olla seisova matkustaja, vähintään yhden kaiteen tai kädensijan on oltava enintään 1 500 mm:n korkeudella kyseisen paikan lattiasta. Tätä ei sovelleta oven viereiseen tilaan, jossa avoin ovi tai sen mekanismi estäisi kädensijan käytön. Poikkeus voidaan ulottaa koskemaan myös suurten käyntisiltojen keskiosaa, mutta poikkeusten piiriin kuuluva osuus seisoma-alueen kokonaisalasta saa olla yhteensä enintään 20 prosenttia.
7.11.2.4 Alueet, joissa voi olla seisovia matkustajia ja joita ei ole erotettu istuimilla ajoneuvon sivu- tai takaseinistä, on varustettava seinien suuntaisilla vaakatasossa olevilla kaiteilla, jotka asennetaan 800–1 500 mm:n korkeudelle lattiasta.
7.11.3 Kaiteet ja kädensijat käyttöovien läheisyydessä
7.11.3.1 Oviaukkoihin on asennettava kaiteet ja/tai kädensijat molemmille puolille. Pariovissa tämä vaatimus voidaan täyttää asentamalla keskelle yksi tanko tai kaide.
7.11.3.2 Käyttöovilla sijaitsevien kaiteiden ja/tai kädensijojen on oltava sellaisia, että niissä on kohta, josta käyttöoven lähellä maassa tai sen jälkeen millä tahansa askelmalla seisova henkilö saa otteen. Tällaisten kohtien on sijaittava pystytasossa 800–1 100 mm:n korkeudella maasta tai kunkin askelman pinnasta ja vaakatasossa
7.11.3.2.1 |
sopivassa kohdassa maassa seisovan henkilön kannalta enintään 400 mm ensimmäisen askelman ulkoreunasta sisäänpäin sekä |
7.11.3.2.2 |
sopivassa kohdassa yksittäiseen askelmaan nähden, ei ulospäin kyseisen askelman ulkoreunasta ja korkeintaan 600 mm sisäänpäin samasta reunasta. |
7.11.4 (varattu)
7.11.5 Kaksikerroksisten ajoneuvojen kerrostenvälisten portaikkojen kaiteet ja kädensijat
7.11.5.1 Kaikkien kerrostenvälisten portaikkojen molemmat puolet on varustettava sopivilla kaiteilla tai kädensijoilla. Ne on sijoitettava 800–1 100 mm jokaisen askelman reunan yläpuolelle.
7.11.5.2 Kaiteet ja/tai kädensijat on sijoitettava niin, että henkilö, joka seisoo ylä- tai alakerroksessa kerrostenvälisen portaikon vieressä tai läheisillä askelmilla, voi tarttua niihin. Tarttumakohtien on sijaittava pystysuoraan 800–1 100 mm alakerroksen tai jokaisen askelman pinnan yläpuolella ja
7.11.5.2.1 |
alakerroksessa seisovan henkilön kannalta sopivassa kohdassa korkeintaan 400 mm ensimmäisen askelman ulkoreunalta sisäänpäin ja |
7.11.5.2.2 |
sopivassa kohdassa yksittäiseen askelmaan nähden, ei ulospäin kyseisen askelman ulkoreunasta ja korkeintaan 600 mm sisäänpäin samasta reunasta. |
7.12 Askelsyvennysten ja vaaravyöhykkeessä olevien istuimien suojaaminen
7.12.1 Sellaiset istuinpaikat, joilla istuva matkustaja voisi voimakkaan jarrutuksen seurauksena suistua portaikkoon, on varustettava kaiteella tai alaluokan A tai B tapauksessa turvavyöllä. Kaide on asennettava vähintään 800 mm:n korkeudelle matkustajan jalkatilan lattiasta, ja sen on ulotuttava ajoneuvon seinästä sisäänpäin vähintään 100 mm sellaisen istumapaikan pituussuuntaisen keskiviivan yli, jolla matkustajan kohdistuu riski, tai sisimmän askelman rintaan sen mukaan, kumpi mitta on pienempi.
7.12.2 Kaksikerroksisen ajoneuvon kerrostenvälisen portaikon syvennys on suojattava yläkerroksessa umpinaisella turvakaiteella, jonka vähimmäiskorkeus on 800 mm lattiasta mitattuna. Turvakaiteen alareuna saa olla enintään 100 mm lattiasta.
7.12.3 Kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksen etummaisilla istuimilla olevien matkustajien edessä oleva tuulilasi on varustettava pehmustetulla turvakaiteella. Tämän suojan yläreunan on sijaittava pystysuoraan 800–900 mm matkustajan jalkojen alla olevan lattian yläpuolella.
7.12.4 Kaksikerroksisen ajoneuvon kerrostenvälisen portaikon kaikkien askelmien rinnan on oltava umpinainen.
7.13 Matkatavarahyllyt ja ajoneuvossa olevien henkilöiden suojaaminen
Ajoneuvossa olevat henkilöt on suojattava tavaroilta, jotka saattavat pudota matkatavarahyllyiltä jarrutettaessa tai kaarreajossa. Jos matkatavaratiloja on, ne on suunniteltava siten, että matkatavarat eivät pääse putoamaan äkkijarrutuksessa.
7.14 Mahdolliset nostoluukut
7.14.1 Jokainen ajoneuvon lattiassa oleva nostoluukku, joka ei ole hätäluukku, on asennettava ja kiinnitettävä niin, ettei sitä voida irrottaa tai avata ilman työkaluja tai avaimia, ja nosto- tai kiinnityslaite saa työntyä enintään 8 mm lattiatason yläpuolelle. Ulokkeiden reunat on pyöristettävä.
7.15 Visuaalinen ajanviete
7.15.1 Matkustajille tarkoitettu visuaalinen ajanviete, esimerkiksi televisio tai videolaite, on sijoitettava siten, että ne ovat kuljettajan näkökentän ulkopuolella, kun hän istuu tavanomaisessa ajoasennossa. Tämä ei koske sellaista tv-monitoria tai vastaavaa laitetta, jota kuljettaja käyttää ajoneuvon valvonnassa tai ohjauksessa esimerkiksi tarkkaillakseen käyttöovia.
7.16 Johdinautot
7.16.1 Johdinautojen on täytettävä liitteen 12 määräykset.
7.17 Matkustajien suojelu katottomissa ajoneuvoissa
Kaikissa katottomissa ajoneuvoissa on oltava
7.17.1 |
yhtenäinen etupaneeli, joka kattaa ajoneuvon katottoman osuuden sen koko leveydeltä ja jonka korkeus on vähintään 1 400 mm mitattuna paneelin vieressä olevasta lattiatasosta |
7.17.2 |
ajoneuvon katottoman osan sivujen ja takaosan ympäri ulottuva yhtenäinen suojaus, jonka korkeus on vähintään 1 100 mm ajoneuvon sivuilla ja 1 200 mm ajoneuvon perässä mitattuna paneelien vieressä olevasta lattiatasosta. Suojassa on oltava yhtenäiset sivu- ja peräpaneelit, joiden korkeus on vähintään 700 mm paneelien vieressä olevasta lattiatasosta sekä vähintään yksi yhtenäinen suojakaide, joka täyttää seuraavat vaatimukset:
|
7.18 Optiset ja viestintävälineet
Katottoman ajoneuvon kuljettajalla on oltava käytettävissään optinen laite, esimerkiksi peili, periskooppi tai videokamera ja -monitori, jonka avulla hän pystyy seuraamaan katottomalla alueella olevia matkustajia. Lisäksi hänen on pystyttävä pitämään yhteyttä näihin matkustajiin sisäpuhelimella.
Lisäys
Staattisen kallistuksensietovaatimuksen määrittäminen laskennallisesti
1. Testien suorittamisesta vastaavan tutkimuslaitoksen hyväksymällä laskentamenetelmällä voidaan osoittaa, että ajoneuvo on liitteen 3 kohdassa 7.4 esitetyn vaatimuksen mukainen.
2. Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos voi vaatia, että ajoneuvon osille suoritetaan testejä laskennassa tehtyjen olettamusten varmistamiseksi.
3. Laskennan valmistelut
3.1 |
Ajoneuvo on esitettävä kolmiulotteisen järjestelmän avulla. |
3.2 |
Ajoneuvon korin painopisteen sijainnin sekä ajoneuvon jousituksen ja renkaiden eri jousivakioiden vuoksi akselit eivät yleensä nouse yhtä aikaa ajoneuvon yhdellä puolella sivuttaisen kiihdytysvoiman johdosta. Tämän vuoksi korin sivuttainen kallistuminen jokaisen akselin yli on varmistettava olettamuksella, että toisten akselien pyörät pysyvät maassa. |
3.3 |
Asioiden yksinkertaistamiseksi oletetaan, että jousittamattomien massojen painopiste sijaitsee ajoneuvon pituustasossa linjalla, joka kulkee pyörän rotaatioakselin keskustan kautta. Pyörimisnavan pieni siirtymä, joka johtuu akselin taipumasta, voidaan jättää huomiotta. Ilmajousituksen säätöä ei pidä ottaa huomioon. |
3.4 |
Vähintään seuraavat parametrit on otettava huomioon: Ajoneuvoa koskevat tiedot kuten akseliväli, renkaan kulutuspinnan leveys, jousitetut/jousittamattomat massat, ajoneuvon painopisteen sijainti, jousto ja kimmojoustavuus sekä ajoneuvon jousituksen jousivakio, ottaen huomioon myös epälineaarisuudet, renkaiden vaaka- ja pystyjousivakiot, korirakenteen vääntöjäykkyys sekä akselien pyörimisnavan sijainti. |
4. Laskentamenetelmän luotettavuus
4.1 |
Laskentamenetelmän luotettavuus on osoitettava tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla, esimerkiksi samanlaisella ajoneuvolla tehdyn vertailutestin perusteella. |
LIITE 4
SELITTÄVÄT KAAVIOT
Kuva 1
Pääsy käyttöoville
(ks. liite 3, kohta 7.7.1)
Mittausväline 1 |
Mittausväline 2 |
|
Kuva 2
Pääsy käyttöoville
(ks. liite 3, kohta 7.7.1.4)
Kuva 3
Esteettömän ovelle pääsyn määrittely
(ks. liite 3, kohta 7.7.1.9.1)
Kuva 4
Esteettömän ovelle pääsyn määrittely
(ks. liite 3, kohta 7.7.1.9.2)
Kuva 5
Pääsy hätäoville
(ks. liite 3, kohta 7.7.2)
Kuva 6
Käytävät
(ks. liite 3, kohta 7.7.5)
Kuva 7
Käytävän rajat edessä
(ks. liite 3, kohta 7.7.5.1.1.1)
Kuva 8
Matkustajille tarkoitetut askelmat
(ks. liite 3, kohta 7.7.7)
Kuva 9
Matkustajien istuinten leveys
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.1)
Kuva 9A
Matkustajien istuinten leveys
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.1.3)
Kuva 10
Sallittu rakenteellinen este olkapään korkeudella
Poikittaissuunnassa vähintään käytettävissä oleva tila olkapään korkeudella ajoneuvon seinän vieressä olevalla istuimella
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.1.4)
Kuva 11a
Istuinosan syvyys ja korkeus
(ks. liite 3, kohdat 7.7.8.2 ja 7.7.8.3)
Kuva 11b
Toisen istuimen takana olevalla tai käytävään päin suunnatulla istuimella istuvan matkustajan jalkatila
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.5.2)
Kuva 12
Istuinten välinen tila
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.4)
Kuva 13
Väliseinän tai muun jäykän rakenteen takana sijaitsevalla istuimella istuvan matkustajan tila
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.5.1)
Kuva 14
Sallittu rakenteellinen este istuimen yläpuolella olevassa tilassa
Poikittaissuunnassa pienin mahdollinen vapaa tila ajoneuvon seinän vieressä olevien istuinpaikkojen yläpuolella
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.6.3.1)
Kuva 15
Sallittu rakenteellinen este istumapaikan yläpuolella
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.6.3.2)
Kuva 16
Sallittu rakenteellinen este matkustamon jalkatilassa käytettävissä olevassa tilassa
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.6.3.3)
Kuva 17
Sallittu rakenteellinen este takanurkassa olevien istuinten kohdalla
Näkymä kuvatun alueen istuimista (kaksi takana sivuseinän vieressä olevaa istuinta)
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.6.3.4)
Kuva 18
Enintään sivuseinän vieressä olevan istuimen keskilinjalle ulottuvan pyöräkotelon vaatima tila
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.6.4.2.1)
Kuva 19
Sivuseinän vieressä olevan istuimen keskilinjaa pidemmälle ulottuvan pyöräkotelon vaatima tila
(ks. liite 3, kohta 7.7.8.6.4.2.2)
Kuva 20
Testauslaite kädensijojen asettelua varten
(ks. liite 3, kohta 7.11.2.1)
Kuva 21
Vertailupyörätuoli
(ks. liite 8, kohta 3.6.4)
Kuva 22
Vähintään vaadittava vapaa tila pyörätuolin käyttäjälle pyörätuolille varatussa tilassa
(ks. liite 8, kohta 3.6.1)
Kuva 23
Liikuntaesteisille tarkoitetut symbolit
(ks. liite 8, kohdat 3.2.8 ja 3.6.6)
Kuva 23 A
Pyörätuolin käyttäjille osoitettu kuvamerkki
Kuva 23 B
Muille liikuntaesteisille kuin pyörätuolia käyttäville osoitettu kuvamerkki
Kuva 24
(varattu)
Kuva 25
Matkustajan jalkatila
(ks. liite 3, kohta 7.7.1.6)
Kuva 26
Pääsy kattoluukulle
(ks. liite 3, kohta 7.7.4.1.1)
Kuva 27
Pääsy kuljettajan ovelle
(ks. liite 3, kohta 7.6.1.7.2)
Kuva 28
Pääsy kuljettajan ovelle
(ks. liite 3, kohta 7.6.1.9.3)
Kuva 29
Esimerkki taaksepäin suunnatun pyörätuolin selkänojasta
(ks. liite 8, kohta 3.8.6)
(1) Alaluokkien A ja B ajoneuvojen tapauksessa alempaa levyä voidaan siirtää ylemmän levyn suhteen vaakatasossa, jos se tapahtuu samansuuntaisesti.
(2) Ylemmän sylinterin korkeutta ja näin ollen myös kokonaiskorkeutta voidaan pienentää 100 mm missä tahansa käytävän osassa, joka sijaitsee seuraavien takana:
a) |
poikittainen taso, joka sijaitsee 1,5 m taka-akselin keskilinjasta eteenpäin (etummaisesta taka-akselista, jos ajoneuvossa on useampi kuin yksi taka-akseli), ja |
b) |
poikittainen pystytaso, joka sijaitsee käyttöoven takareunassa tai takimmaisimman käyttöoven takareunassa, jos käyttöovia on enemmän kuin yksi. |
(3) Alemman sylinterin halkaisijaa voidaan pienentää 450 mm:stä 400 mm:iin kaikissa käytävän osissa, jotka sijaitsevat seuraavista kahdesta tasosta etummaisen takana:
a) |
poikittainen pystytaso, joka sijaitsee 1,5 m taka-akselin keskilinjasta eteenpäin (etummaisesta taka-akselista, jos ajoneuvossa on useampi kuin yksi taka-akseli) |
b) |
poikittainen pystytaso, joka sijaitsee takimmaisimman akselien välisen käyttöoven takareunalla. |
Edellä mainitussa tapauksessa on nivelajoneuvojen kutakin jäykkää osaa tarkasteltava erikseen.
(4) 220 mm sivuttain siirrettävissä olevien istuinten tapauksessa (ks. kohta 7.7.5.3).
(5) Mittausvälineen kokonaiskorkeutta voidaan pienentää (pienentämällä alemman sylinterin korkeutta)
a) |
1 800 mm:stä 1 680 mm:iin missä tahansa osassa alakerroksen käytävää taaksepäin poikittaisesta pystytasosta, joka sijaitsee 1 500 mm taka-akselin keskilinjasta eteenpäin (etummaisesta taka-akselista, jos ajoneuvossa on useampi kuin yksi taka-akseli) |
b) |
1 800 mm:stä 1 770 mm:iin, jos kyseessä on etuakselista eteenpäin sijaitseva käyttöovi missä tahansa osassa käytävää kahden poikittaisen pystytason välissä, jotka sijaitsevat 800 mm etuakselin keskilinjasta eteen- ja taaksepäin. |
(6) 230 mm enintään 22 matkustajalle tarkoitetuissa ajoneuvoissa.
(7) 700 mm hätäoven tapauksessa.
1 500 mm kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksessa sijaitsevan hätäoven tapauksessa.
850 mm kaksikerroksisen ajoneuvon alakerroksessa sijaitsevan hätäoven tapauksessa.
(8) 430 mm ajoneuvoissa, joissa on ainoastaan mekaaninen jousitus.
(9) Vähintään yhden käyttöoven osalta; 400 mm muiden käyttöovien osalta.
(10) 300 mm takimmaisen akselin takana olevalla ovella olevien askelmien tapauksessa.
(11) 250 mm korkeintaan 22 matkustajalle tarkoitettujen ajoneuvojen käytävien tapauksessa.
(12) 225 alaluokan III tapauksessa.
(13) 350 mm pyöräkotelon ja moottoritilan kohdalla.
(14) 400 mm alaluokkien II ja III ajoneuvoissa.
LIITE 5
(varattu)
LIITE 6
Ohjeet konekäyttöisten ovien sulkemisvoimien
(ks. liite 3, kohta 7.6.5.6.1.1)
ja konekäyttöisten luiskien reaktiovoimien mittaamiseksi
(ks. liite 8, kohta 3.11.4.3.3)
1. YLEISTÄ
Konekäyttöisen oven sulkeutuminen ja konekäyttöisen luiskan käyttö ovat dynaamisia prosesseja. Kun liikkuva ovi tai luiska osuu esteeseen, tuloksena on dynaaminen reaktiovoima, joka riippuu (ajallisesti) useista tekijöistä (esimerkiksi oven tai luiskan massasta, kiihtyvyydestä ja mitoista).
2. MÄÄRITELMÄT
2.1 |
Sulkemisvoima F(t) on ajan funktio, joka mitataan oven tai luiskan sulkeutuvilta reunoilta (katso kohta 3.2). |
2.2 |
Huippuvoima FS on reaktiovoiman suurin arvo. |
2.3 |
Tehollinen voima FE on sulkemis- tai reaktiovoiman keskiarvo suhteessa pulssin kestoaikaan:
|
2.4 |
Pulssin kestoaika T on t1:n ja t2:n välinen aika: T = t2 – t1 jossa
|
2.5 |
Edellä mainittujen parametrien välinen suhde esitetään kuvassa 1 (esimerkkinä): Kuva 1
|
2.6 |
Sulkuvoima tai keskimääräinen reaktiovoima Fc on tehollisten voimien aritmeettinen keskiarvo mitattuna samasta mittauskohdasta perätysten useaan kertaan:
|
3. MITTAUKSET
3.1 |
Mittausolosuhteet:
|
3.2 |
Mittaukset on tehtävä seuraavista kohdista:
|
3.3 |
Jokaisesta mittauskohdasta on tehtävä mittaukset vähintään kolme kertaa sulkuvoiman tai keskimääräisen reaktiovoiman määrittämiseksi kohdan 2.6 mukaisesti. |
3.4 |
Sulkemis- tai reaktiovoiman signaali on tallennettava alipäästösuotimella, jonka rajataajuus on 100 Hz. Sekä herkkyyskynnys että katoamiskynnys pulssin kestoajan rajoittamiseksi on asetettava 50 N:iin. |
3.5 |
Lukeman poikkeama nimellisarvosta saa olla korkeintaan ± 3 prosenttia. |
4. MITTAUSLAITE
4.1 |
Mittauslaitteen on koostuttava kahdesta osasta: varresta ja mittausosasta, joka on voima-anturi (katso kuva 2). |
4.2 |
Voima-anturilla on oltava seuraavat ominaisuudet:
|
LIITE 7
Vaihtoehtoiset vaatimukset alaluokkien A ja B ajoneuvoille
1. Alaluokkien A ja B ajoneuvojen on täytettävä liitteen 3 vaatimukset seuraavin poikkeuksin:
a) |
Liitteen 3 kohdan 7.6.3.1 sijaan ajoneuvo voi olla tämän liitteen kohdan 1.1 mukainen. |
b) |
Liitteen 3 kohdan 7.6.2 sijaan ajoneuvo voi olla tämän liitteen kohdan 1.2 mukainen. |
1.1 Uloskäyntien vähimmäismitat
Eri uloskäyntien vähimmäismittojen on oltava seuraavat:
Aukko |
Mitat |
Huomautukset |
||||
Käyttöovi |
Sisääntulokorkeus: Alaluokka
|
Käyttöoven sisääntulokorkeus on mitattava pystysuorana etäisyytenä oviaukon keskikohdan ja alimman askelman yläpinnan vaakaprojektioiden muodostamalta pystytasolta. |
||||
Aukon korkeus |
Käyttöoviaukon pystykorkeuden on oltava sellainen, että liitteen 3 kohdassa 7.7.1.1 tarkoitettua kaksoislevyä voidaan kuljettaa siellä vapaasti. Ylänurkkia voidaan pienentää pyöristämällä korkeintaan 150 mm:n säteellä. |
|||||
Leveys:
|
Alaluokan B ajoneuvoissa, joissa käyttöoviaukon korkeus on 1 400–1 500 mm, sovelletaan 750 mm:n vähimmäisleveyttä yksipuolisissa oviaukoissa. Kaikissa ajoneuvoissa jokaisen käyttöoven leveyttä voidaan vähentää 100 mm:llä, kun mitat otetaan kädensijojen tasolta, ja 250 mm:llä silloin, kun se on tarpeen sisään työntyvien pyöräkoteloiden tai automaattisten tai kauko-ohjattavien ovien toimintamekanismin tai tuulilasin kaltevuuden vuoksi. |
|||||
Hätäovi |
|
Leveyttä voidaan vähentää 300 mm:iin silloin, kun se on tarpeen sisään työntyvien pyöräkoteloiden vuoksi, jos 550 mm:n leveyttä noudatetaan 400 mm:n vähimmäiskorkeudella oviaukon alimman osan yläpuolella. Ylänurkkia voidaan pienentää pyöristämällä korkeintaan 150 mm:n säteellä. |
||||
Hätäikkuna |
Aukon ala: 4 000 cm2 |
Alasta on kuitenkin sallittava 5 prosentin mittapoikkeama, kun kyse on tyyppihyväksynnistä, jotka myönnetään yhden vuoden kuluessa tämän säännön voimaantulosta. Tälle alueelle on voitava piirtää 500 × 700 mm:n suorakulmio. |
1.1.1 |
Ajoneuvon, johon sovelletaan liitteen 3 kohtaa 7.7.1.10, on täytettävä liitteen 3 kohdan 7.6.3.1 tai tämän liitteen kohdan 1.1 vaatimukset hätäikkunoiden ja hätäluukkujen osalta sekä seuraavat vähimmäisvaatimukset käyttöovien ja hätäovien osalta:
|
1.2 Uloskäyntien sijoittaminen
1.2.1 |
Käyttöovet on sijoitettava sille puolelle ajoneuvoa, joka on lähempänä tien vierustaa sen maan liikennesuunnan mukaisesti, jossa ajoneuvo on tarkoitus rekisteröidä, tai ajoneuvon takapäätyyn. |
1.2.2 |
Uloskäynnit on sijoitettava niin, että ajoneuvon kummallakin sivulla on vähintään yksi uloskäynti. |
1.2.3 |
Matkustajille varatussa tilassa on oltava vähintään yksi uloskäynti sekä etu- että takaosassa. |
1.2.4 |
Joko ajoneuvon takasivulla tai etusivulla on oltava vähintään yksi uloskäynti, jollei hätäluukkua ole asennettu. |
LIITE 8
Liikuntaesteisten matkustajien ajoneuvoon pääsyä helpottavia teknisiä laitteita koskevat vaatimukset
1. YLEISTÄ
Tämä liite sisältää sellaisiin ajoneuvoihin sovellettavat säännökset, jotka on suunniteltu siten, että liikuntaesteisten matkustajien ja pyörätuolin käyttäjien on helppo päästä niihin.
2. SOVELTAMISALA
Näitä vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin, joihin pääsyä on helpotettu liikuntaesteisiä henkilöitä varten.
3. VAATIMUKSET
3.1 Askelmat
Ensimmäisen askelman korkeus maasta vähintään yhden käyttöoven kohdalla saa olla enintään 250 mm alaluokkien I ja A ajoneuvoissa ja 320 mm alaluokkien II, III ja B ajoneuvoissa. Jos vain yksi käyttöovi täyttää tämän vaatimuksen, oven käyttöä sekä sisään- että uloskäyntinä ei saa estää esteellä tai merkinnällä.
Vaihtoehtoisesti alaluokkien I ja A ajoneuvoissa ensimmäisen askelman korkeus maasta saa olla enintään 270 mm kahdessa oviaukossa, yhdessä sisäänkäynnissä ja yhdessä uloskäynnissä.
Niiausjärjestelmä ja/tai sisäänvedettävä askelma voivat olla käytössä.
Muiden kuin ensimmäisen askelman korkeus maasta edellä mainittujen ovien sisäänkäynnillä ja käytävässä saa olla enintään 200 mm alaluokkien I ja A ja 250 mm alaluokkien II, III ja B ajoneuvoissa.
Siirtymää upotetulta käytävältä istuinalueelle ei pidetä askelmana.
3.2 Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetut istuimet ja varattu tila
3.2.1 (varattu)
3.2.2 Vähintään yhden ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istuimen alla tai vieressä on oltava riittävä tila opaskoiraa varten. Tämä tila ei saa olla osa käytävää.
3.2.3 Istuimiin on asennettava käsinojat istumapaikan ja käytävän väliin, ja ne on voitava helposti siirtää pois tieltä siten, että istuimelle on esteetön pääsy. Toisiinsa nähden vastatusten sijoitettujen istuinten tapauksessa voidaan vaihtoehtoisesti varustaa yksi käytävänpuoleisista istuimista pystytangolla. Tanko on sijoitettava siten, että istuimen käyttäjä pysyy istuimella turvallisesti ja istuimelle pääsee helposti.
3.2.4 Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille varatun istuimen istuintyynyn on oltava istumapaikan keskipisteen läpi kulkevasta pystytasosta mitattuna vähintään 220 mm kummallekin sivulle.
3.2.5 Kuormittamattoman istuintyynyn korkeuden suhteessa lattiaan on oltava sellainen, että etäisyys lattiasta istuintyynyn etuosan yläpintaa sivuavaan vaakasuoraan tasoon on 400–500 mm.
3.2.6 Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istumapaikkojen jalkatilan on jatkuttava istuimesta eteenpäin istuintyynyn etureunan läpi kulkevasta pystytasosta. Lattiatilan kaltevuus ei saa ylittää mihinkään suuntaan 8:aa prosenttia.
3.2.7 Kunkin ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istumapaikan vapaan korkeuden on oltava vähintään 1 300 mm alaluokkien I ja A ajoneuvoissa ja 900 mm alaluokan II ajoneuvoissa mitattuna kuormittamattoman istuintyynyn korkeimmasta kohdasta. Tämän vapaan korkeuden on katettava koko istuimen ja siihen kuuluvan jalkatilan pystysuuntainen projektio.
Tähän tilaan ulottuva selkänoja tai muu esine voidaan sallia edellyttäen, että istuinosan eteen jää vähintään 230 mm:n pystysuora vapaa tila. Jos ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istuimen edessä on yli 1 200 mm:n korkuinen väliseinä, tämän tilan on oltava 300 mm. Edellä määritellyn vapaan tilan reunojen ulkopuolella sallitaan rakenteellinen este liitteen 3 kohtien 7.7.8.6.3.1–7.7.8.6.3.4 mukaisesti siten, että liitteen 3 kohdissa 7.7.8.6.1 ja 7.7.8.6.2 olevaa viittausta vapaaseen tilaan pidetään viittauksena edellä määriteltyyn vapaaseen tilaan. Liitteen 3 kohdan 7.7.8.1.4 määräyksiä voidaan soveltaa. Kohdassa 3.4.2 tarkoitetut kädensijat ja kaiteet voivat ulottua enintään 100 mm sivuseinästä vapaaseen tilaan jalkatilan pystyprojektion yli.
3.2.8 Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetulla istuimella varustetuissa ajoneuvoissa on oltava liitteessä 4 olevan kuvan 23B mukaiset ulkopuolelta nähtävissä olevat kuvamerkit sekä ajoneuvon etuosassa tienreunan puolella että asianomaisten käyttöovien vieressä. Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettu istuin on osoitettava ajoneuvon sisätilassa istuimen vieressä olevalla kuvamerkillä.
3.3 Merkinantolaitteet
3.3.1 Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istuinten viereen sekä mahdolliselle pyörätuoleille varatulle alueelle on sijoitettava merkinantolaitteita 700–1 200 mm:n korkeudelle lattiasta.
3.3.2 Matalalattia-alueella sijaitsevien merkinantolaitteiden on oltava 800–1 500 mm:n korkeudella, jos kohdalla ei ole istuimia.
3.3.3 (varattu)
3.3.4 Jos ajoneuvo on varustettu luiskalla tai hissillä, oven viereen ulkopuolelle on asennettava kuljettajan kanssa tapahtuvaa yhteydenpitoa varten merkinantolaite, joka on enintään 850–1 300 mm:n korkeudella maasta. Tätä vaatimusta ei sovelleta oveen, joka on suoraan kuljettajan näkökentässä.
3.4 Kaiteet ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettuja istuimia varten
3.4.1 Liitteen 3 kohdassa 7.7.8.5.3 kuvattujen ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien ja ajoneuvoon nousemista ja siitä poistumista varten sopivan käyttöoven välillä on oltava kaide vaakatasossa 800–900 mm:n korkeudella lattiasta. Kaiteessa saa olla aukko, jotta kyseisestä kohdasta pääsee pyörätuolitilaan, pyöräkotelon kohdalla olevalle istuimelle, portaikkoon, sisäänkäynnille tai käytävälle. Kaiteessa oleva aukko ei saa olla pitempi kuin 1 050 mm, ja ainakin aukon toisella puolella on oltava pystykaide.
3.4.2 Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istuinpaikkojen viereen on sijoitettava kaiteet tai kädensijat, jotka helpottavat istuimelle ja siltä pois pääsyä ja joiden on oltava sellaisia, että matkustaja voi vaivattomasti tarttua niihin.
3.5 Lattian kaltevuus
Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istuimen tai pyörätuoleille varatun tilan ja vähintään yhden sisäänkäynnin ja yhden uloskäynnin tai yhdistetyn sisään- ja uloskäynnin välisen käytävän, sisäänkäynnin tai lattia-alueen kaltevuus saa olla enintään 8 prosenttia. Kaltevat alueet on päällystettävä liukuestepinnoitteella.
3.6 Pyörätuolien sijoittamista koskevat säännökset
3.6.1 Matkustamossa on varattava kullekin pyörätuolinkäyttäjälle erityinen alue, jonka leveys on vähintään 750 mm ja pituus vähintään 1 300 mm. Tämän alueen pitkittäistason on oltava ajoneuvon pitkittäistason suuntainen, sen lattiapinnan on oltava liukumista estävä, ja lattian kaltevuus mihin tahansa suuntaan saa olla enintään 5 prosenttia. Kohdan 3.8.4 vaatimukset täyttävän, selkä menosuuntaan sijoitetun pyörätuolin tapauksessa pitkittäissuuntainen kaltevuus saa olla enintään 8 prosenttia, kunhan kalteva pinta nousee pyörätuolille varatun tilan etureunasta takareunaan päin.
Jos pyörätuolitila on tarkoitettu eteenpäin suunnatulle pyörätuolille, edessä olevien selkänojien yläosa voi ulottua pyörätuolitilaan, jos vapaata tilaa on varattu liitteessä 4 olevan kuvan 22 mukaisesti.
3.6.2 Ajoneuvossa on oltava vähintään yksi oviaukko, jota pyörätuolinkäyttäjät voivat käyttää. Alaluokan I ajoneuvoissa on vähintään yhden pyörätuolikäyttöön tarkoitetun oven oltava käyttöovi. Pyörätuolikäyttöön tarkoitetussa ovessa on oltava ajoneuvoon pääsyä helpottava laite, joka täyttää kohdan 3.11.3 (hissi) tai 3.11.4 (luiska) vaatimukset.
3.6.3 Pyörätuolikäyttöön tarkoitetun oven, joka ei ole käyttöovi, on oltava vähintään 1 400 mm korkea. Kaikkien pyörätuolikäyttöön tarkoitettujen ovien leveyden on oltava vähintään 900 mm, josta voidaan vähentää 100 mm, jos mittaus suoritetaan kädensijojen korkeudelta.
3.6.4 Pyörätuolinkäyttäjän on voitava siirtyä vapaasti ja vaivattomasti ajoneuvon ulkopuolelta vähintään yhden pyörätuolikäyttöön tarkoitetun oven kautta erityisalueille vertailupyörätuolilla, jonka mitat on esitetty liitteessä 4 olevassa kuvassa 21.
3.6.4.1 ”Vapaasti ja vaivattomasti siirtyminen” edellyttää seuraavaa:
a) |
Pyörätuolinkäyttäjällä on riittävästi tilaa liikkua ilman apua. |
b) |
Mikään askelma, aukko tai tanko ei estä pyörätuolinkäyttäjän vapaata liikkumista. |
3.6.4.2 Kun kyse on alaluokkien I tai A ajoneuvoista, joissa on useampi kuin yksi pyörätuolipaikka, on edellä esitettyjen vaatimusten täyttymiseksi tehtävä testi kunkin pyörätuolipaikan osalta niin, että kaikkiin muihin pyörätuolipaikkoihin on sijoitettu vertailupyörätuoli.
3.6.5 Kun kyse on alaluokan I tai A ajoneuvosta, jossa on pyörätuoleja varten asennettu luiska, on liitteen 4 kuvassa 21 määritettyjen mittojen mukaisen vertailupyörätuolin pystyttävä nousemaan ajoneuvoon ja poistumaan ajoneuvosta niin, että pyörätuoli liikkuu eteenpäin.
3.6.6 Pyörätuolitilalla varustetuissa ajoneuvoissa on oltava liitteessä 4 olevan kuvan 23A mukaiset ulkopuolelta nähtävissä olevat kuvamerkit sekä ajoneuvon etuosassa tienreunan puolella että asianomaisten käyttöovien vieressä.
Yksi kuvamerkeistä on sijoitettava ajoneuvon sisätilaan pyörätuolitilan viereen, ja siitä on käytävä ilmi, asetetaanko pyörätuoli sen käyttäjän kasvot vai selkä menosuuntaan.
3.7 Pyörätuolitilassa olevat istuimet ja seisovat matkustajat
3.7.1 Pyörätuolitilaan voidaan asentaa taitettavia istuimia. Tällaiset istuimet eivät kuitenkaan saa taitettuina ja silloin, kun niitä ei käytetä, viedä tilaa pyörätuolitilasta.
3.7.2 Ajoneuvossa saa olla pyörätuolitilaan sijoitettuja irrotettavia istuimia, kunhan kuljettaja tai henkilökunnan jäsen voi helposti poistaa tällaiset istuimet.
3.7.3 Jos alaluokan I, II tai A ajoneuvossa jonkin istuimen jalkatila tai käytössä olevan taitettavan istuimen jokin osa vie tilaa pyörätuolitilasta, näihin istuimiin tai niiden viereen on kiinnitettävä merkki, jossa on seuraava teksti:
”Anna tarvittaessa paikka pyörätuolin käyttäjälle”.
Kirjallisiin merkintöihin sovelletaan liitteen 3 kohdan 7.6.11.4 määräyksiä.
3.7.4 Jos jokin ajoneuvon pyörätuolipaikoista on varattu yksinomaan pyörätuolin käyttäjien käyttöön liitteen 3 kohdan 7.2.2.2.10 mukaisesti, kyseinen paikka on merkittävä selvästi seuraavalla tai vastaavalla tekstillä tai kuvamerkillä:
”Tila varattu yksinomaan pyörätuolin käyttäjille”.
Kirjallisiin merkintöihin sovelletaan liitteen 3 kohdan 7.6.11.4 määräyksiä.
3.8 Pyörätuolien vakaus
3.8.1 Ajoneuvoissa, jotka on varustettava matkustajan turvajärjestelmillä, pyörätuolitilan on oltava suunniteltu siten, että pyörätuolin käyttäjä matkustaa kasvot menosuuntaan, ja siinä on oltava turvajärjestelmät, jotka täyttävät joko kohdan 3.8.2 tai 3.8.3 vaatimukset.
Jos ajoneuvoa ei tarvitse varustaa matkustajan turvajärjestelmillä, pyörätuolitilaan on asennettava kohdassa 3.8.2 tai 3.8.3 esitettyjen vaatimusten mukaiset turvajärjestelmät tai sen on täytettävä kohdassa 3.8.4 esitetyt vaatimukset.
3.8.2 Eteenpäin suunnatut pyörätuolit – staattista testiä koskevat vaatimukset
3.8.2.1 Kussakin pyörätuolitilassa on oltava turvajärjestelmä, joka pitää pyörätuolin ja sen käyttäjän paikoillaan.
3.8.2.2 Tämän turvajärjestelmän ja sen kiinnitysten on kestettävä voimat, jotka vastaavat ajoneuvon matkustajien istuimilta ja matkustajien turvajärjestelmiltä edellytettäviä voimia.
3.8.2.3 On tehtävä seuraavien vaatimusten mukainen staattinen testi:
3.8.2.3.1 |
Seuraavassa mainitut voimat on kohdistettava eteen- ja taaksepäin, erikseen ja itse turvajärjestelmään. |
3.8.2.3.2 |
Voima on pidettävä yllä vähintään 0,2 sekunnin ajan. |
3.8.2.3.3 |
Turvajärjestelmän on kestettävä testi. Pysyvä vaurio, mukaan lukien turvajärjestelmän osittainen rikkoutuminen tai murtuminen ei merkitse testin epäonnistumista, jos vaadittua voimaa on pidetty yllä määrätyn ajan. Soveltuvissa tapauksissa on lukituslaite, jonka avaamisen jälkeen pyörätuolilla voi poistua ajoneuvosta, voitava avata käsin sen jälkeen, kun vetovoima on kytketty pois. |
3.8.2.4 Eteenpäin, kun pyörätuolin ja sen käyttäjän turvajärjestelmät ovat erilliset
3.8.2.4.1 Luokka M2:
3.8.2.4.1.1 |
Jos kyseessä on lantiovyö, 1 110 ± 20 daN:n voima. Voima on kohdistettava pyörätuolin käyttäjän turvajärjestelmään ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan, jos turvajärjestelmää ei ole kiinnitetty ajoneuvon lattiaan. Jos turvajärjestelmä on kiinnitetty ajoneuvon lattiaan, voima on kohdistettava 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.4.1.2 |
Jos kyseessä on kolmipisteturvavyö, vyön lantio-osaan on kohdistettava 675 ± 20 daN:n voima ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan ja vyön ylävartalo-osaan 675 ± 20 daN:n voima ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.4.1.3 |
Pyörätuolin turvajärjestelmään on kohdistettava 1 715 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.4.1.4 |
Voimat on kohdistettava samanaikaisesti. |
3.8.2.4.2 Luokka M3:
3.8.2.4.2.1 |
Jos kyseessä on lantiovyö, 740 ± 20 daN:n voima. Voima on kohdistettava pyörätuolin käyttäjän turvajärjestelmään ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan, jos turvajärjestelmää ei ole kiinnitetty ajoneuvon lattiaan. Jos turvajärjestelmä on kiinnitetty ajoneuvon lattiaan, voima on kohdistettava 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.4.2.2 |
Jos kyseessä on kolmipisteturvavyö, vyön lantio-osaan on kohdistettava 450 ± 20 daN:n voima ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan ja vyön ylävartalo-osaan 450 ± 20 daN:n voima ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.4.2.3 |
Pyörätuolin turvajärjestelmään on kohdistettava 1 130 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.4.2.4 |
Voimat on kohdistettava samanaikaisesti. |
3.8.2.5 Eteenpäin, kun pyörätuolin ja sen käyttäjän turvajärjestelmä on yhdistetty järjestelmä
3.8.2.5.1 Luokka M2:
3.8.2.5.1.1 |
Jos kyseessä on lantiovyö, pyörätuolin käyttäjän turvajärjestelmään on kohdistettava 1 110 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.5.1.2 |
Jos kyseessä on kolmipisteturvavyö, vyön lantio-osaan on kohdistettava 675 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan ja vyön ylävartalo-osaan 675 ± 20 daN:n voima ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.5.1.3 |
Pyörätuolin turvajärjestelmään on kohdistettava 1 715 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.5.1.4 |
Voimat on kohdistettava samanaikaisesti. |
3.8.2.5.2 Luokka M3:
3.8.2.5.2.1 |
Jos kyseessä on lantiovyö, pyörätuolin käyttäjän turvajärjestelmään on kohdistettava 740 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.5.2.2 |
Jos kyseessä on kolmipisteturvavyö, vyön lantio-osaan on kohdistettava 450 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan ja vyön ylävartalo-osaan 450 ± 20 daN:n voima ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.5.2.3 |
Pyörätuolin turvajärjestelmään on kohdistettava 1 130 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon etuosan suuntaan. |
3.8.2.5.2.4 |
Voimat on kohdistettava samanaikaisesti. |
3.8.2.6 Taaksepäin
3.8.2.6.1 |
Pyörätuolin turvajärjestelmään on kohdistettava 810 ± 20 daN:n voima 45 ± 10 asteen kulmassa ajoneuvon vaakatasoon nähden ja ajoneuvon takaosan suuntaan. |
3.8.2.7 Kussakin tapauksessa voimat on kohdistettava pyörätuolin käyttäjän turvajärjestelmään säännön nro 14 mukaisella turvavyötyyppiin soveltuvalla vetolaitteella.
3.8.3 Eteenpäin suunnatut pyörätuolit – yhdistettyä testiä koskevat vaatimukset
3.8.3.1 Pyörätuolille tarkoitettu tila on varustettava pyörätuolin turvajärjestelmällä, joka soveltuu yleisesti pyörätuoleihin ja mahdollistaa pyörätuolin ja pyörätuolin käyttäjän kuljetuksen kasvot menosuuntaan.
3.8.3.2 Pyörätuolille tarkoitettu tila on varustettava pyörätuolin käyttäjän turvajärjestelmällä, jossa on vähintään kaksi kiinnityskohtaa ja lantion yli kulkeva turvavyö (lantiovyö), joka on suunniteltu ja koottu osista, jotka on tarkoitettu toimimaan kuten säännön nro 16 mukaisen turvavyön osat.
3.8.3.3 Pyörätuolitilaan asennettu turvajärjestelmä on voitava vapauttaa helposti hätätilanteessa.
3.8.3.4 Pyörätuolin turvajärjestelmän on joko
3.8.3.4.1 |
täytettävä kohdassa 3.8.3.8 kuvatun dynaamisen testin vaatimukset ja oltava lujasti kiinnitetty ajoneuvon kiinnityspisteisiin, jotka täyttävät kohdassa 3.8.3.6 olevat staattisen testin vaatimukset, tai |
3.8.3.4.2 |
oltava lujasti kiinnitetty ajoneuvon kiinnityspisteisiin siten, että turvalaitteen ja kiinnityspisteiden yhdistelmä täyttää 3.8.3.8 kohdan vaatimukset. |
3.8.3.5 Pyörätuolin käyttäjän turvalaitteen on joko
3.8.3.5.1 |
täytettävä kohdassa 3.8.3.9 kuvatun dynaamisen testin vaatimukset ja oltava lujasti kiinnitetty ajoneuvon kiinnityspisteisiin, jotka täyttävät kohdassa 3.8.3.6 olevat staattisen kokeen vaatimukset, tai |
3.8.3.5.2 |
oltava lujasti kiinnitetty ajoneuvon kiinnityspisteisiin siten, että turvalaitteen ja kiinnityspisteiden yhdistelmä täyttää kohdassa 3.8.3.9 kuvatun dynaamisen testin vaatimukset, kun se on kiinnitettynä kohdan 3.8.3.6.7 mukaisesti asennettuihin kiinnityspisteisiin. |
3.8.3.6 Sekä pyörätuolin turvajärjestelmän että pyörätuolin käyttäjän turvalaitteen kiinnityspisteiden osalta on tehtävä seuraavien vaatimusten mukainen staattinen testi:
3.8.3.6.1 |
Kohdassa 3.8.3.7 määritetyt voimat on kohdistettava käyttäen laitetta, joka jäljittelee pyörätuolin turvajärjestelmän muotoa ja mittasuhteita. |
3.8.3.6.2 |
Kohdassa 3.8.2.7.3 määritetyt voimat on kohdistettava käyttäen laitetta, joka jäljittelee pyörätuolin käyttäjän turvalaitteen muotoa ja mittasuhteita, ja säännön nro 14 määritettyä vetolaitetta. |
3.8.3.6.3 |
Kohdissa 3.8.3.6.1 ja 3.8.3.6.2 tarkoitetut voimat on kohdistettava samanaikaisesti eteenpäin 10 ± 5 asteen kulmassa ylöspäin vaakatasosta. |
3.8.3.6.4 |
Kohdassa 3.8.3.6.1 tarkoitetut voimat kohdistetaan taaksepäin ja 10 ± 5 asteen kulmassa ylöspäin vaakatasosta. |
3.8.3.6.5 |
Voimat kohdistetaan mahdollisimman nopeasti pyörätuolitilan keskipystyakselin läpi. |
3.8.3.6.6 |
Voimia pidetään yllä vähintään 0,2 sekunnin ajan. |
3.8.3.6.7 |
Testi tehdään ajoneuvon rakenteen edustavaan osaan yhdessä sellaisten ajoneuvossa olevien varusteiden kanssa, jotka todennäköisesti vaikuttavat rakenteen lujuuteen ja jäykkyyteen. |
3.8.3.7 Kohdassa 3.8.3.6 määritetyt voimat ovat seuraavat:
3.8.3.7.1 |
Kun kyseessä ovat luokan M2 ajoneuvoon asennettuun pyörätuolin turvajärjestelmään tarkoitetut kiinnityspisteet:
|
3.8.3.7.2 |
Kun kyseessä ovat luokan M3 ajoneuvoon asennettuun pyörätuolin turvajärjestelmään tarkoitetut kiinnityspisteet:
|
3.8.3.7.3 |
Kun kyseessä ovat pyörätuolin käyttäjän turvajärjestelmään tarkoitetut kiinnityspisteet, voimien on oltava säännön nro 14 vaatimusten mukaiset. Voimat on kohdistettava säännön nro 14 mukaisella turvavyötyyppiin soveltuvalla vetolaitteella. |
3.8.3.8 Pyörätuolin turvajärjestelmälle on tehtävä dynaaminen testi seuraavien vaatimusten mukaisesti:
3.8.3.8.1 |
Edustavaan pyörätuolikoevaunuun, jonka massa on 85 kg, on kohdistettava 48–50 km:n tuntinopeudesta pysähtymiseen asti hidastuvuuspulssi, joka
|
3.8.3.8.2 |
Edustavaan pyörätuolikoevaunuun, jonka massa on 85 kg, on kohdistettava 48–50 km:n tuntinopeudesta pysähtymiseen asti hidastuvuuspulssi, joka
|
3.8.3.8.3 |
Kohdassa 3.8.3.8.2 tarkoitettua testiä ei sovelleta, jos samoja turvalaitteita käytetään sekä eteen- että taaksepäin suunnattuna tai jos vastaava testi on jo tehty. |
3.8.3.8.4 |
Edellä kuvattua testiä varten pyörätuolin turvajärjestelmä on kiinnitettävä joko
|
3.8.3.9 Pyörätuolin käyttäjän turvalaitteen on täytettävä säännössä nro 16 määritellyt testivaatimukset tai kohdassa 3.8.2.8.1 olevaa hidastuvuuspulssitestiä vastaavan testin vaatimukset. Säännön nro 16 mukaisesti hyväksytyn turvavyön, jossa on hyväksyntää osoittava merkintä, katsotaan olevan vaatimusten mukainen.
3.8.3.10 Kohdassa 3.8.3.6, 3.8.3.8 tai 3.8.3.9 määritetty testi on katsottava epäonnistuneeksi, jos seuraavat vaatimukset eivät täyty:
3.8.3.10.1 |
Mikään järjestelmän osa ei ole pettänyt tai irronnut kiinnityspisteestään tai ajoneuvosta testin aikana. |
3.8.3.10.2 |
Mekanismit pyörätuolin ja käyttäjän vapauttamiseksi on voitava vapauttaa testin päätyttyä. |
3.8.3.10.3 |
Kohdan 3.8.3.8 mukaisen testin aikana pyörätuoli saa liikkua enintään 200 mm ajoneuvon pituustasossa. |
3.8.3.10.4 |
Mikään järjestelmän osa ei saa testin päätyttyä olla siinä määrin vaurioitunut, että se voisi terävien reunojen tai muiden ulkonemien vuoksi aiheuttaa loukkaantumisen. |
3.8.3.11 Turvajärjestelmän käyttöohjeiden on oltava selkeästi näkyvillä sen läheisyydessä.
3.8.4 Taaksepäin suunnatut pyörätuolit – staattista testiä koskevat vaatimukset
3.8.4.1 Jos ajoneuvoon ei tarvitse asentaa matkustajan turvajärjestelmiä, niihin voidaan vaihtoehtona kohtien 3.8.2 tai 3.8.3 vaatimusten soveltamiselle varata pyörätuolitila, jossa pyörätuolin käyttäjä matkustaa ilman turvalaitteita selkä menosuuntaan pyörätuoli tuettuna tukea tai selkänojaa vasten seuraavien määräysten mukaisesti:
3.8.4.1.1 |
Pyörätuolille varatun tilan toisen pitkittäisen sivun on oltava ajoneuvon sivuseinää taikka väliseinää vasten. |
3.8.4.1.2 |
Pyörätuolitilan etuosassa on oltava tuki tai selkänoja, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituusakseliin nähden. |
3.8.4.1.3 |
Tuen tai selkänojan on oltava sellainen, että pyörätuolin pyörät tai selkänoja nojaavat tukeen tai selkänojaan pyörätuolin kaatumisen estämiseksi. Lisäksi sen on täytettävä kohdan 3.8.5 vaatimukset. |
3.8.4.1.4 |
Ajoneuvon sivuseinään tai väliseinään on asennettava kaide tai kädensija niin, että pyörätuolin käyttäjä voi tarttua siihen helposti. Kaide saa ulottua pyörätuolitilan pystyprojektion ulkopuolelle enintään 90 mm ja ainoastaan vähintään 850 mm:n korkeudella pyörätuolitilan lattiasta. |
3.8.4.1.5 |
Pyörätuolitilan vastakkaiselle sivulle on asennettava sisäänvedettävä kaide tai vastaava jäykkä laite, joka rajoittaa pyörätuolin sivuliikettä ja johon pyörätuolin käyttäjä voi tarttua helposti. |
3.8.4.1.6 |
Pyörätuolitilan yhteyteen on asennettava merkki, jossa on seuraava teksti: ”Tämä paikka on varattu pyörätuolille. Pyörätuoli on sijoitettava selkänoja menosuuntaan siten, että se nojaa tukeen tai selkänojaan ja sen jarrut ovat kytkettyinä.” Kirjallisiin merkintöihin sovelletaan liitteen 3 kohdan 7.6.11.4 määräyksiä. |
3.8.5 Selkänojaa ja tukia koskevat vaatimukset
3.8.5.1 Pyörätuolitilaan kohdan 3.8.4 mukaisesti asennettava selkänoja on asennettava kohtisuoraan ajoneuvon pitkittäisakseliin nähden, ja sen on kestettävä 250 ± 20 daN:n kuormitus, joka kohdistetaan selkänojan pehmustetun pinnan keskikohtaan vähintään 600 mm:n ja enintään 800 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan pyörätuolitilan lattiasta vähintään 1,5 sekunnin ajan mitoiltaan 200 × 200 mm olevalla kappaleella ajoneuvon vaakatason suunnassa ajoneuvon etuosaan päin. Selkänoja ei saa painua kasaan enempää kuin 100 mm, eikä siihen saa tulla pysyviä muodonmuutoksia tai vaurioita.
3.8.5.2 Pyörätuolitilaan kohdan 3.8.4 mukaisesti asennettava tuki on asennettava kohtisuoraan ajoneuvon pitkittäisakseliin nähden, ja sen on kestettävä 250 ± 20 daN:n kuormitus, joka kohdistetaan tuen keskikohtaan vähintään 1,5 sekunnin ajan ajoneuvon vaakatason suunnassa ajoneuvon etuosaan päin. Tuki ei saa painua kasaan enempää kuin 100 mm, eikä siihen saa tulla pysyviä muodonmuutoksia tai vaurioita.
3.8.6 Esimerkki kohdan 3.8.4.1.3 vaatimukset täyttävästä selkänojasta (ks. liite 4, kuva 29)
3.8.6.1 Selkänojan alareunan on oltava vähintään 350 mm:n ja enintään 480 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan pyörätuolitilan lattiasta.
3.8.6.2 Selkänojan yläreunan on oltava vähintään 1 300 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan pyörätuolitilan lattiasta.
3.8.6.3 Selkänojan leveyden on oltava
3.8.6.3.1 |
vähintään 270 mm ja enintään 420 mm mitattuna 830 mm:n korkeuteen pystysuoraan pyörätuolitilan lattiasta ja |
3.8.6.3.2 |
vähintään 270 mm ja enintään 300 mm korkeammalla kuin 830 mm pystysuoraan pyörätuolitilan lattiasta. |
3.8.6.4 Selkänoja on asennettava kulmaan, joka on vähintään 4 ja enintään 8 astetta pystytasosta siten, että selkänojan alareuna asetetaan lähemmäksi ajoneuvon takaosaa kuin yläreuna.
3.8.6.5 Selkänojan pehmustetun pinnan on oltava yksi yhtenäinen taso.
3.8.6.6 Selkänojan pehmustetun pinnan on kuljettava jonkin sellaisen pisteen kautta, joka sijaitsee pyörätuolitilan etureunan takapuolella olevalla kuvitteellisella pystytasolla vaakasuunnassa vähintään 100 mm ja enintään 120 mm pyörätuolitilan etupäästä ja pystysuunnassa vähintään 830 mm ja enintään 870 mm pyörätuolitilan lattiasta.
3.9 Ovien hallintalaitteet
3.9.1 Jos kohdassa 3.6 tarkoitettu ovi on varustettu avauslaitteilla, joita käytetään tavanomaisissa olosuhteissa, laitteet on sijoitettava seuraavasti:
3.9.1.1 |
Oven ulkopuolella olevat hallintalaitteet on sijoitettava oveen tai sen viereen 850–1 300 mm:n korkeudelle maanpinnasta enintään 900 mm:n etäisyydelle ovesta. |
3.9.1.2 |
Alaluokkien I, II ja III ajoneuvojen sisätiloissa olevat hallintalaitteet on sijoitettava oveen tai sen viereen 850–1 300 mm:n korkeudelle laitetta lähimpänä olevan lattiatason yläpinnasta ja enintään 900 mm:n etäisyydelle oviaukosta. |
3.10 (varattu)
3.11 Ajoneuvoon pääsyä helpottavia laitteita koskevat säännökset
3.11.1 Yleiset vaatimukset
3.11.1.1 Ajoneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden hallintalaitteet on selvästi merkittävä sellaisiksi. Ajoneuvoon pääsyä helpottavan laitteen ulos työntyvästä tai alas lasketusta asennosta on ilmoitettava kuljettajalle merkkivalolla.
3.11.1.2 Jos turvalaite joutuu epäkuntoon, luiskien, hissien ja niiausjärjestelmien on oltava toimintakyvyttömiä, ellei niitä voi käyttää turvallisesti käsin. Hätätapauksissa käytettävän toimintamekanismin tyypin ja sijainnin on oltava selvästi merkitty. Hissejä ja luiskia on voitava käyttää käsin, jos niiden käyttövirta katkeaa.
3.11.1.3 Ajoneuvoon pääsyä helpottava laite saa estää pääsyn yhdelle ajoneuvon käyttö- tai hätäovista, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät sekä ajoneuvon sisä- että ulkopuolella:
3.11.1.3.1 Ajoneuvoon pääsyä helpottava laite ei peitä oven avaavaa kädensijaa tai muuta laitetta.
3.11.1.3.2 Ajoneuvoon pääsyä helpottava laite voidaan helposti siirtää niin, että oviaukkoa voidaan käyttää hätätapauksessa.
3.11.2 Niiausjärjestelmä
3.11.2.1 Niiausjärjestelmän käyttämiseksi on tarvittava kytkin.
3.11.2.2 Hallintalaite, jolla käynnistetään koko korin tai sen osan laskeminen tai nostaminen suhteessa tien pintaan, on merkittävä selvästi, ja sen on oltava kuljettajan suorassa hallinnassa.
3.11.2.3 Alaspäin suuntautuva niiaus on voitava pysäyttää ja sen suuntaa on voitava välittömästi muuttaa hallintalaitteella, jollainen on sekä kuljettajan ulottuvilla hänen istuessaan ohjaamossa että niiausjärjestelmän käyttämiseen tarkoitettujen muiden mahdollisten laitteiden läheisyydessä.
3.11.2.4 Ajoneuvoon asennetun niiausjärjestelmän on oltava sellainen, ettei ajoneuvoa voida kuljettaa yli 5 kilometrin tuntinopeudella ajoneuvon ollessa tavanomaista ajokorkeuttaan alemmassa asennossa.
3.11.3 Hissi
3.11.3.1 Yleiset määräykset
3.11.3.1.1 Hissejä on voitava käyttää ainoastaan silloin, kun ajoneuvo on täysin paikallaan. Hissin lavan on pysyttävä täysin liikkumattomana, ellei laitetta, joka estää pyörätuolin vierimisen pois lavalta, ole kytketty tai se ei ole automaattisesti kytkeytynyt toimintaan.
3.11.3.1.2 Hissin lavan on oltava vähintään 800 mm leveä ja vähintään 1 200 mm pitkä, ja sen pitää pystyä toimimaan kannattaessaan vähintään 300 kg:n massaa.
3.11.3.2 Konekäyttöisiä hissejä koskevat tekniset lisävaatimukset
3.11.3.2.1 Hallintalaitteen on oltava suunniteltu niin, että vapautettuna se palaa automaattisesti pois päältä -asentoon. Tällöin on hissin toiminnan pysähdyttävä välittömästi, ja on voitava käynnistää liike ylös- tai alaspäin.
3.11.3.2.2 Käyttäjän näkymättömissä olevat alueet, joissa hissin liike saattaa vangita loukkuun tai puristaa kohteita, on suojattava turvalaitteella (esimerkiksi suunnan muuttavalla mekanismilla).
3.11.3.2.3 Silloin kun jokin kyseisistä turvalaitteista alkaa toimia, hissin on välittömästi pysähdyttävä ja alettava liikkua vastakkaiseen suuntaan.
3.11.3.3 Konekäyttöisten hissien käyttö
3.11.3.3.1 Jos hissi sijaitsee ajoneuvon kuljettajan välittömässä näkökentässä olevan käyttöoven luona, kuljettaja voi käyttää hissiä istuimeltaan.
3.11.3.3.2 Kaikissa muissa tapauksissa hallintalaitteiden on oltava hissin vieressä. Ainoastaan kuljettajan on voitava saattaa laitteet toimintaan ja pois toiminnasta istuimeltaan.
3.11.3.4 Käsikäyttöinen hissi
3.11.3.4.1 Hissin on oltava suunniteltu niin, että se toimii hissin vieressä olevilla hallintalaitteilla.
3.11.3.4.2 Hissin on oltava suunniteltu niin, ettei sen käyttämiseen tarvita kohtuutonta voimaa.
3.11.4 Luiska
3.11.4.1 Yleiset määräykset
3.11.4.1.1 Luiskaa on voitava käyttää ainoastaan silloin, kun ajoneuvo on täysin paikallaan.
3.11.4.1.2 Luiskan ulkoreunat on pyöristettävä vähintään 2,5 mm:n säteellä ja ulkonurkat vähintään 5 mm:n säteellä.
3.11.4.1.3 Luiskan käyttöpinnan on oltava vähintään 800 mm leveä. Luiskan kaltevuus saa olla enintään 12 prosenttia sen ollessa laskettuna tai avattuna 150 mm korkean jalkakäytävän reunalle. Luiskan kaltevuus saa olla enintään 36 prosenttia sen ollessa laskettuna tai avattuna maanpinnan tasolle. Tämän testaamiseen voidaan käyttää niiausjärjestelmää.
3.11.4.1.4 Käyttövalmis luiska, jonka pituus on suurempi kuin 1 200 mm, on varustettava laitteella, joka estää pyörätuolin putoamisen luiskalta sivuun.
3.11.4.1.5 Luiskaa on voitava käyttää turvallisesti 300 kg:n kuormituksella.
3.11.4.1.6 Pyörätuolia varten varattujen luiskan pintojen ulkoreuna on merkittävä selvästi värillisellä 45–55 mm levyisellä raidalla, joka erottuu luiskan muusta pinnasta. Värillinen raita on merkittävä luiskan ulommaiseen reunaan ja kumpaankin pyörätuolin kulun suuntaiseen reunaan.
Sallittua on myös merkitä osuudet, joilla on liukastumisvaara, sekä koko se luiskan pinta, joka muodostaa osan askelmaa.
3.11.4.1.7 Siirrettävän luiskan on oltava vakaa, kun se on käyttöasennossaan. Siirrettävä luiska on voitava asettaa asentoon, jossa sitä voidaan säilyttää turvallisesti ja josta se saadaan vaivatta käyttöön.
3.11.4.2 Käyttötavat
3.11.4.2.1 Luiska voidaan ottaa käyttöön ja siirtää säilytystilaan käsin tai koneellisesti.
3.11.4.3 Konekäyttöisiä luiskia koskevat tekniset lisävaatimukset
3.11.4.3.1 Luiskan käyttöönotto ja säilytystilaan siirtäminen on osoitettava vilkkuvilla keltaisilla valoilla ja äänimerkillä.
3.11.4.3.2 Jos luiskan käyttö tai siirto säilytystilaan voi aiheuttaa loukkaantumisvaaran, on asennettava suojalaitteet.
3.11.4.3.3 Suojalaitteiden on pysäytettävä luiskan liike, kun luiskaan kohdistuu enintään 150 N:n keskimääräinen reaktiovoima. Enimmäisvoima voi olla lyhyen aikaa suurempi kuin 150 N mutta ei suurempi kuin 300 N. Reaktiovoima voidaan mitata millä tahansa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä menetelmällä. Reaktiovoimien mittaamiseen annetaan ohjeita tämän säännön liitteessä 6.
3.11.4.3.4 Luiskan vaakasuoran liikkeen on keskeydyttävä, kun luiska on kuormitettu 15 kg:n massalla.
3.11.4.4 Konekäyttöisten luiskien käyttö
3.11.4.4.1 Jos luiska on kuljettajan näkyvissä niin, että hän pystyy seuraamaan sen käyttöönottoa ja käyttöä matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi, kuljettaja voi käyttää luiskaa istuimeltaan. Vaatimus voidaan täyttää soveltuvilla epäsuoran näkemän tarjoavilla laitteilla.
3.11.4.4.2 Kaikissa muissa tapauksissa hallintalaitteiden on oltava luiskan vieressä. Ainoastaan kuljettajan on voitava saattaa laitteet toimintaan ja pois toiminnasta istuimeltaan.
3.11.4.5 Käsikäyttöisten luiskien käyttö
3.11.4.5.1 Luiskan on oltava suunniteltu niin, ettei sen käyttämiseen tarvita kohtuutonta voimaa.
LIITE 9
(varattu)
LIITE 10
Erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntä ja erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyllä korilla varustetun ajoneuvon tyyppihyväksyntä
1. ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN TYYPPIHYVÄKSYNTÄ
1.1 |
Jotta ajoneuvon korille voitaisiin myöntää tämän säännön mukainen tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä, valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle ilmoittamiensa vaatimusten täyttyminen. Tämän säännön mukaiset muut vaatimukset on täytettävä ja osoitettava kohdan 2 mukaisesti. |
1.2 |
Hyväksyntä voidaan myöntää ehdollisesti siten, että valmiin ajoneuvon on täytettävä tietyt vaatimukset (esimerkiksi oikeanlainen alusta, käyttöä tai asennusta koskeva rajoitus jne.). Nämä vaatimukset on merkittävä hyväksyntätodistukseen. |
1.3 |
Tällaiset vaatimukset on ilmoitettava asianmukaisessa muodossa ajoneuvon korin ostajalle tai ajoneuvon seuraavan vaiheen valmistajalle. |
2. ERILLISENÄ TEKNISENÄ YKSIKKÖNÄ HYVÄKSYTYLLÄ KORILLA VARUSTETUN AJONEUVON TYYPPIHYVÄKSYNTÄ
2.1 |
Jotta erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyllä korilla varustetulle ajoneuvolle voitaisiin myöntää tämän säännön mukainen tyyppihyväksyntä, valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle, että ajoneuvo täyttää ne tämän säännön vaatimukset, joita ei vielä täytetty eikä osoitettu kohdan 1 mukaisessa tyyppihyväksynnässä, jolloin otetaan huomioon keskeneräiselle ajoneuvolle aiemmin myönnetty tyyppihyväksyntä. |
2.2 |
Kohdan 1.2 mukaisesti asetetut vaatimukset on täytettävä. |
LIITE 11
MASSAT JA MITAT
1. Tätä liitettä sovelletaan luokkien M2 ja M3 ajoneuvojen niihin massoihin ja mittoihin, jotka ovat tarpeen ajoneuvon yleisen rakenteen tyyppihyväksynnässä.
2. MÄÄRITELMÄT
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
2.1 |
”Akseliryhmällä” tarkoitetaan akseleita, jotka ovat telin osia. Kahden akselin ryhmää kutsutaan tandemiksi ja kolmiakselista ryhmää kolmiakseliseksi teliksi. Yksittäisakselin katsotaan muodostavan yhden akselin ryhmän. |
2.2 |
”Ajoneuvon mitoilla” tarkoitetaan valmistajan ilmoittamia ajoneuvon mittoja, jotka perustuvat ajoneuvon rakenteeseen.
|
2.3 |
”Suurimmalla teknisesti sallitulla akselimassalla (m)” tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta akselin maanpintaan kohdistamaa staattista kuormitusta vastaavaa massaa, joka perustuu ajoneuvon ja akselin rakenteeseen. |
2.4 |
”Suurimmalla teknisesti sallitulla akseliryhmän massalla (μ)” tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta akseliryhmän maanpintaan kohdistamaa staattista kuormitusta vastaavaa massaa, joka perustuu sekä ajoneuvon että akseliryhmän rakenteeseen. |
2.5 |
”Hinattavalla massalla” hinattavien ajoneuvojen akselien maanpintaan kohdistamaa kokonaiskuormitusta. |
2.6 |
”Suurimmalla teknisesti sallitulla hinattavalla massalla (TM)” tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa suurinta hinattavaa massaa. |
2.7 |
”Suurimmalla teknisesti sallitulla ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla” tarkoitetaan massaa, joka vastaa valmistajan ilmoittamaa, ajoneuvon ja/tai kytkentälaitteen rakenteeseen perustuvaa suurinta sallittua kytkentäkohtaan kohdistuvaa staattista pystysuoraa kuormitusta. Tämä massa ei sisällä moottoriajoneuvon kytkentälaitteen massaa. |
2.8 |
”Suurimmalla teknisesti sallitulla yhdistelmän kokonaismassalla (MC)” valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon ja perävaunujen yhdistelmän kokonaismassaa. |
2.9 |
”Akselinnostolaitteella” ajoneuvoon kiinteästi asennettua laitetta, jolla akseleihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan pienentää tai suurentaa ajoneuvon kuormitustilanteiden mukaisesti
renkaiden kulumisen vähentämiseksi, kun ajoneuvoa ei ole kuormitettu suurimpaan sallittuun massaan, ja/tai ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien liikkeellelähdön helpottamiseksi liukkaalla alustalla lisäämällä vetävään akseliin kohdistuvaa kuormitusta. |
3. VAATIMUKSET
3.1 Ajokuntoisen ajoneuvon massan ja sen akseleille jakautumisen mittaaminen
Ajokuntoisen ajoneuvon massa ja sen jakautuminen akseleille mitataan tämän säännön kohdan 3.4 mukaisesti toimitetuista ajoneuvoista ajoneuvon ollessa paikallaan ja pyörien suunnattuina suoraan eteenpäin. Jos mitatut massat poikkeavat enintään 3 prosenttia valmistajan vastaaville samaa tyyppiä edustaville teknisille konfiguraatioille ilmoittamista massoista tai enintään 5 prosenttia, jos kyseessä on massaltaan enintään 3 500 kg:n luokan M2 ajoneuvo, käytetään valmistajan ajokuntoiselle ajoneuvolle ilmoittamia massoja ja niiden jakautumista akseleille seuraavien vaatimusten osalta. Muutoin käytetään mitattuja massoja ja tutkimuslaitos voi tarvittaessa tehdä lisämittauksia muille kuin tämän säännön kohdan 3.4 mukaisesti toimitetuille ajoneuvoille.
3.2 Massan jakautumista koskevat laskelmat
3.2.1 Laskentamenetelmä
3.2.1.1 |
Valmistajan on ilmoitettava testeistä vastaavalle tutkimuslaitokselle jäljempänä määrättyjä massan jakautumista koskevia laskelmia varten (taulukkona tai muussa sopivassa muodossa) ne tiedot ajoneuvotyypin kaikista teknisistä konfiguraatioista, jotka tarvitaan ajoneuvon suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan, suurimpien teknisesti sallittujen akseli- ja akseliryhmämassojen, suurimman teknisesti sallitun hinattavan massan ja yhdistelmän suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan selvittämiseksi. |
3.2.1.2 |
Tehdään soveltuvat laskelmat sen varmistamiseksi, että jokainen tyyppiä edustava tekninen konfiguraatio täyttää seuraavat vaatimukset. Laskelmat voidaan rajoittaa epäedullisimpiin tapauksiin. |
3.2.1.3 |
Seuraavissa vaatimuksissa merkinnät M, mi, μj, TM ja MC osoittavat seuraavia parametreja, joiden on täytettävä kohdan 3.2 vaatimukset:
|
3.2.1.4 |
Kun kyseessä on yksittäisakseli, jota edustaa i akselina ja j akseliryhmänä, määritelmän mukaan mi = μj. |
3.2.1.5 |
Ajoneuvoille, joissa on kuormitettavia akseleita, on kohdassa 3.2.1.2 vaaditut laskelmat tehtävä akselien jousituksen ollessa kuormitettuna normaalia ajokuntoa vastaavasti. Ajoneuvoille, joissa on nostettavat akselit, on kohdassa 3.2.1.2 vaaditut laskelmat tehtävä akselien ollessa ala-asennossa. |
3.2.1.6 |
Valmistajan on ilmoitettava akseliryhmien osalta periaatteet, joiden mukaan ryhmään kohdistuva kokonaismassa jakautuu eri akseleille (esimerkiksi jakautumisen ilmaisevin kaavoin tai kaaviokuvin). |
3.2.2 Kuormitukseen sovellettavat rajat
3.2.2.1 |
Massojen mi summa ei saa olla pienempi kuin massa M. |
3.2.2.2 |
Mihinkään akseliryhmään j kuuluvien kaikkien akselimassojen mi summa ei saa olla pienempi kuin massa μj. Tämän lisäksi mikään massoista mi ei saa olla pienempi kuin se kyseiseen akseliryhmään sovellettavien massanjakautumiskaavojen avulla määritetty osa massasta μj, joka kohdistuu akseliin i. |
3.2.2.3 |
Massojen μj summa ei saa olla pienempi kuin massa M. |
3.2.2.4 |
MC saa olla enintään M + TM. |
3.2.3 Kuormitukseen sovellettavat edellytykset
3.2.3.1 |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa, johon on lisätty massa Q kerrottuna istuvien ja seisovien matkustajien määrällä sekä massat WP, B ja BX, sellaisina kuin ne on määritelty kohdassa 3.2.3.2.1, sekä suurin teknisesti sallittu kytkentäkohtaan kohdistuva massa, jos valmistaja on asentanut kytkennän, saa olla enintään yhtä suuri kuin massa M. |
3.2.3.2 |
Kun ajokuntoinen ajoneuvo on kuormitettu kohdan 3.2.3.2.1 mukaisesti, mihinkään akseliin kohdistuvaa kuormaa vastaava massa ei saa olla suurempi kuin kyseisen akselin massa mi eikä mihinkään yksittäisakseliin tai akseliryhmään kohdistuvaa kuormaa vastaava massa saa olla suurempi kuin kyseisen akseliryhmän massa μj. Vetävään akseliin kohdistuvaa kuormaa vastaavan massan tai vetäviin akseleihin kohdistuvia kuormia vastaavien massojen on oltava vähintään 25 prosenttia massasta M. |
3.2.3.2.1 |
Ajokuntoista ajoneuvoa kuormitetaan istuvien matkustajien määrää P vastaavalla massalla massasta Q, seisovien matkustajien määrää SP vastaavalla massalla seisoville matkustajille varatulle alueelle S1 tasaisesti jakautuneesta massasta Q, (tapauksen mukaan) pyörätuoleille varatulle alueelle tasaisesti jakautuneella massalla WP, matkatavaratilaan tasaisesti jakautuneella massalla B (kg) ja matkatavaroiden kuljetusta varten varustetulle kattopinnalle tasaisesti jakautuneella massalla BX (kg), jolloin P on istuvien matkustajien määrä. S1 on seisoville matkustajille varattu alue. Jos kyseessä on alaluokkaan III tai B kuuluva ajoneuvo, S1 = 0. SP, jonka valmistaja ilmoittaa, ei saa olla suurempi kuin arvo S1/SSp, jossa SSp on tavanomainen yhdelle seisovalle matkustajalle varattu, jäljempänä olevassa taulukossa määritelty tila. WP (kg) on pyörätuolipaikkojen määrä kerrottuna 250 kg:lla, joka edustaa pyörätuolin ja sen käyttäjän massaa. Massalla B (kg), jonka valmistaja ilmoittaa, on oltava numeroarvo, jonka on oltava vähintään 100 × V. Tämä sisältää ajoneuvon ulkopuoliset matkatavaratilat ja telineet. V on matkatavaratilojen kokonaistilavuus kuutiometreinä. Sellaisia matkatavaratiloja, joita käytetään vain ajoneuvon ulkopuolelta käsin, ei oteta huomioon myönnettäessä hyväksyntä alaluokkaan I tai A kuuluvalle ajoneuvolle. Massalla BX, jonka valmistaja ilmoittaa, on oltava numeroarvo, jonka on oltava vähintään 75 kg/m2. Kaksikerroksiset ajoneuvot eivät saa olla varustettuja kuljettamaan matkatavaroita katolla, joten kaksikerroksisten ajoneuvojen massan BX on oltava nolla. Q:lla ja SSp:llä on seuraavassa taulukossa määrätyt arvot:
|
3.2.3.2.2 |
Jos ajoneuvon istumapaikkojen määrä on vaihdeltavissa, siinä on tila seisovia matkustaja varten (S1) ja/tai se on varustettu kuljettamaan pyörätuoleja, kohtien 3.2.3.1 ja 3.2.3.2 vaatimukset on määritettävä soveltuvin osin kullekin seuraavista konfiguraatioista:
|
3.2.3.3 |
Kun ajoneuvo on ajokunnossa tai kohdan 3.2.3.2.1 mukaisesti kuormitettuna, etuakselin tai -akseliryhmän kuormaa vastaavan massan on oltava vähintään yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa ilmoitettu prosenttiosuus ajokuntoisen ajoneuvon massasta tai suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta M.
|
3.2.3.4 |
Jos ajoneuvo on tarkoitus hyväksyä useaan alaluokkaan, kohtia 3.2.3.1 ja 3.2.3.2 sovelletaan kuhunkin alaluokkaan. |
3.3 Ajoneuvojen merkinnät
3.3.1 Ajoneuvon sisäpuolelle on sijoitettava kuljettajan istuimeltaan nähtävissä olevaan paikkaan merkinnät seuraavasti:
3.3.1.1 |
Vähintään 10 mm korkein kirjaimin tai kuvakkein ja vähintään 12 mm korkein numeroin
|
3.3.1.2 |
Vähintään 10 mm korkein kirjaimin tai kuvakkein ja vähintään 12 mm korkein numeroin
|
3.3.2 Yllä mainittujen merkintöjen viereen on varattava tilaa vähintään 10 mm korkein kirjaimin tai kuvakkein ja vähintään 12 mm korkein numeroin ilmaistulle merkinnälle, josta käyvät ilmi matkatavaramassat B ja BX, jotka ovat sallittuja, kun ajoneuvossa on enimmäismäärä matkustajia ja henkilökunnan jäseniä eikä ajoneuvon massa ylitä kuormitetun ajoneuvon suurinta sallittua massaa tai sitä akseli- tai akseliryhmäkohtaista enimmäismassaa, joka sallitaan ajoneuvon käyttöön ottamiseksi sen sopimuspuolen alueella, jossa ajoneuvo on tarkoitus rekisteröidä. Jos sopimuspuoli edellyttää tämän massan merkitsemistä, sen on yhdessä valmistajan kanssa määritettävä merkinnässä ilmoitettava matkatavaramassa ja huolehdittava siitä, että ajoneuvoihin tehdään tällainen merkintä ennen niiden rekisteröintiä.
3.4 Ohjattavuus
3.4.1 Kutakin ajoneuvoja on pystyttävä kuljettamaan kumpaankin suuntaan täysi 360 asteen kierros alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää, joista ulomman säde on 12,50 metriä ja sisemmän 5,30 metriä, ilman että mikään ajoneuvon uloimmista pisteistä (paitsi ne ulkonevat osat, joita ei oteta huomioon ajoneuvon leveyttä mitattaessa) joutuu ympyränkehien ulkopuolelle. Akselinnostolaitteella varustettujen ajoneuvojen tapauksessa tätä vaatimusta on sovellettava myös nostettavien akselien ollessa yläasennossa tai kuormitettavien akselien ollessa kuormittamattomina.
3.4.1.1 |
Kohdan 3.4.1 vaatimusten täyttyminen on varmistettava siten, että ajoneuvon ulommainen etuääripiste seuraa ulomman ympyrän kehää (ks. kuva A). |
3.4.2 Ajoneuvon ollessa paikallaan määritetään ympyrästä ulospäin olevalle ajoneuvon kyljelle pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Jos kyseessä on nivelajoneuvo, sen kaksi jäykkää osaa asetetaan tason suuntaisiksi. Kun ajoneuvo tulee suorassa linjassa kohdassa 3.4.1 kuvattuun ympyräalueeseen, mikään sen osista ei saa ylittää tätä pystysuoraa tasoa enempää kuin 0,60 metriä (ks. kuvat B ja C).
Kuva A
Kuva B
Kuva C
3.4.3 Kohtien 3.4.1 ja 3.4.2 vaatimusten täyttyminen voidaan valmistajan pyynnöstä varmistaa myös vastaavalla soveltuvalla laskelmalla tai geometrisellä tarkastelulla.
3.4.4 Kun kyseessä on keskeneräinen ajoneuvo, valmistajan on ilmoitettava suurimmat sallitut mitat, joiden mukaisesti ajoneuvo on tarkastettava kohtien 3.4.1 ja 3.4.2 vaatimusten osalta.
(1) Mukaan luettuna 3 kg käsimatkatavaraa
(2) Tätä lukua vähennetään 20 prosenttiin sellaisten alaluokkiin II ja III kuuluvien kolmiakselisten ajoneuvojen osalta, joissa on kaksi ohjattua akselia.
LIITE 12
Johdinautoja koskevat lisäturvavaatimukset
1. MÄÄRITELMÄT JA TOIMINTAPARAMETRIT
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1.1 ”Johdinjännitteellä” tarkoitetaan ulkoisesta virtalähteestä ajoneuvoon tulevaa jännitettä.
Johdinautot on suunniteltava niin, että ne toimivat jommallakummalla seuraavista nimellisjännitteistä:
a) |
600 V (toiminta-alue 400–720 V) |
b) |
750 V (toiminta-alue 500–900 V) |
1.2 Johdinauton virtapiirit luokitellaan seuraavasti:
1.2.1 |
”Suurjännitepiireillä” tarkoitetaan piirejä, joihin syötetään johdinjännitettä. |
1.2.2 |
”Pienjännitepiireillä” tarkoitetaan piirejä, joihin syötetään nimellisjännitettä 12, 24 tai 42 V. |
1.2.3 |
”Kolmivaihepiireillä” tarkoitetaan piirejä, joihin syötetään enintään 400 V:n kolmivaihevaihtovirtaa. |
1.3 Nimellisilmasto-olosuhteet
Johdinautot on suunniteltava niin, että niitä pystytään käyttämään luotettavasti seuraavissa ympäristöolosuhteissa:
1.3.1 |
lämpötila – 40 – + 40 °C |
1.3.2 |
suhteellinen kosteus 98 %, kun lämpötila on 25 °C tai pienempi |
1.3.3 |
ilmanpaine 866–1 066 kPa |
1.3.4 |
korkeus merenpinnan tasosta 1 000 metriin merenpinnan yläpuolella. |
1.4 ”Itsestään sammuvalla materiaalilla” tarkoitetaan materiaalia, jonka palaminen ei jatku, kun syttymislähde poistetaan.
2. VIRRANOTTO
2.1 |
Sähkövirta on otettava ajolangoista yhdellä tai useammalla virranottolaitteella, jotka tavallisesti koostuvat kahdesta virroitintangosta. (Pakko-ohjatuissa johdinautoissa voidaan käyttää yhtä virroitintankoa tai virroitinta). Virroitintangon osat ovat kattoon kiinnitettävä virroittimen jalusta, tanko, virranottolaite eli tankovirroittimen pää sekä vaihdettava kontaktipinnoite. Virroitintangot on asennettava niin, että ne pääsevät kääntymään sekä vaaka- että pystytasossa. |
2.2 |
Tangot on tehtävä eristetystä materiaalista taikka eristävällä materiaalilla peitetystä metallista, ja niiden on kestettävä mekaanisia iskuja. |
2.3 |
Virranottolaitteiden on pystyttävä ylläpitämään riittävä kontakti ajolankoihin, jotka sijaitsevat 4–6 metrin korkeudella maanpinnasta, ja kun kyse on virroitintangoista, siten, että johdinauton pitkittäisakseli voi siirtyä vähintään 4,0 metriä ajolankojen keskiakselin kummallekin puolelle. |
2.4 |
Jos virranottolaite irtoaa vahingossa ajolangasta, virranottolaitteiden yläpää ei saa nousta yli 7,2 metrin korkeuteen tienpinnasta tai yli 1 metrin korkeuteen ajolangoista, kun kontakti menetetään, eikä laskeutua alemmaksi kuin 0,5 metriä johdinauton katon yläpuolelle. |
2.5 |
Kussakin virroitintangossa on oltava laite, joka laskee sen alas automaattisesti, jos tanko irtoaa johdinlangasta. |
2.6 |
Jos tankovirroittimen pää joutuu muuhun kuin tavanomaiseen asentoonsa tangossa, sen on pysyttävä kiinni tangossa eikä se saa pudota alas. |
2.7 |
Virranottimen ja virroittimen jalustan välisen eristysresistanssin on oltava vähintään 10 МΩ. |
2.8 |
Virranottimet voidaan varustaa ohjaamosta käytettävällä kauko-ohjauksella ainakin niiden alas laskemista varten. |
2.9 |
Kuljettajan on voitava tarvittaessa vaihtaa kontaktipinnoite, kun ajoneuvo on liikennekäytössä. |
3. VETO- JA LISÄLAITTEET
3.1 |
Johdinautoon asennetut sähköiset osat on suojattava ylijännitteeltä ja oikosulkuvirralta. Suojaukseen on mieluiten käytettävä suojakatkaisimia, joita ohjataan automaattisesti, kauko-ohjauksella tai käsin. |
3.2 |
Sähköiset osat on suojattava kommutoinnilta ja ilmakehässä esiintyvältä ylijännitteeltä. |
3.3 |
Suojakatkaisimien on katkaistava yksittäiset vaurioituneet piirit. |
3.4 |
Jos jossain piirissä on yksinapainen suojakatkaisin, se on asennettava piirin positiiviseen johtimeen. |
3.5 |
Kaikkien virtapiirien ja niiden haarojen on oltava kaksijohtimisia. Johdinauton koria saa käyttää vain pienjännitepiirien maadoittamiseen. |
3.6 |
Akkukotelot, akkujen päällykset ja akkuhyllyt on tehtävä palamattomasta tai itsestään sammuvasta materiaalista. |
3.7 |
Sähköiset osat, joihin syötetään johdinjännitettä, on eristettävä ajoneuvosta lisäeristyksellä. |
3.8 |
Sähköiset osat ajovastuksia lukuun ottamatta on suojattava koriin sekä eristetyille ja virtaa johtaville osille tulevalta kosteudelta ja pölyltä. |
3.9 |
Kun johdinauto on kuiva ja puhdas ja kaikki pyörivät koneet ja laitteet ovat käynnissä, virtapiirien eristysvastuksen on oltava nimellisilmasto-olosuhteissa vähintään seuraava:
|
3.10 |
Johdotus ja laitteet
|
3.11 |
Sähkökäyttöisten koneiden, laitteiden ja sähköjohtojen on kestettävä seuraavia asennuskohtiin kohdistettuja mekaanisia kuormituksia:
|
4. MATKUSTAJIEN JA HENKILÖKUNNAN SÄHKÖTURVALLISUUS
4.1 |
Kun kuiva ja puhdas johdinauto on nimellisilmasto-olosuhteissa kytketty virranottolaitteiden kautta virranlähteen positiiviseen ja negatiiviseen napaan, korista tuleva maavuotovirta saa olla enintään 0,2 mA. |
4.2 |
Johdinautossa on oltava laite, jolla seurataan jatkuvasti vuotovirtaa tai -jännitettä alustan ja tienpinnan välillä. Laitteen on kytkettävä suurjännitepiirit irti kontaktijärjestelmästä, jos vuotovirta on suurempi kuin 3 mA johdinjännitteellä 600 V (tasavirta) tai jos vuotojännite on suurempi kuin 40 V. |
4.3 |
Oviaukon luona olevat tangot ja kaiteet on valmistettava eristävästä materiaalista tai suojattava mekaanisesti kestävällä eristeellä taikka eristettävä johdinauton korista. Eristysvastuksen on oltava vähintään 1,0 MΩ kontaktialueella, jonka suuruus on 100 ± 5 cm2. |
4.4 |
Ensimmäiset askelmat on valmistettava eristävästä materiaalista tai suojattava mekaanisesti kestävällä eristeellä. Eristysvastuksen on oltava vähintään 1,0 MΩ kontaktialueella, jonka suuruus on 300 ± 5 cm2. |
4.5 |
Ovipaneelit on valmistettava eristävästä materiaalista tai eristettävä johdinauton korista. Eristysvastuksen on oltava vähintään 1,0 MΩ paneelilla sijaitsevalla kontaktialueella, jonka suuruus on 300 ± 5 cm2. |
4.6 |
Oviaukkojen viereiset korin ulkopellit on päällystettävä eristävällä materiaalilla. Eristetyn alueen on ulotuttava leveyssuunnassa vähintään 50 cm etäisyydelle oviaukon kummallekin puolelle ja korkeussuunnassa vähintään 200 cm korkeuteen tienpinnasta. Johdinauton korin eristysvastuksen on oltava vähintään 1,0 MΩ kontaktialueella, jonka suuruus on 200 ± 5 cm2. |
4.7 |
Jos johdinauto on varustettu kaksinkertaisesti eristetyillä muuntimilla, kohtia 4.3–4.6 ei tarvitse soveltaa. |
5. OHJAAMO
5.1 |
Ohjaamossa ei saa olla suurjännitelaitteita kuljettajan ulottuvilla. |
5.2 |
Kojetaulussa on oltava vähintään seuraavat:
|