Help Print this page 
Title and reference
Yleissopimus Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta - Dublinin Yleissopimus

OJ C 254, 19.8.1997, p. 1–12 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, GA, IT, NL, PT, FI, SV)
Languages, formats and link to OJ
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html DA html DE html EL html EN html FR html IT html NL html PT html FI html SV
PDF pdf ES pdf DA pdf DE pdf EL pdf EN pdf FR pdf GA pdf IT pdf NL pdf PT pdf FI pdf SV
Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal
Multilingual display
Text

41997A0819(01)

Yleissopimus Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta - Dublinin Yleissopimus

Virallinen lehti nro C 254 , 19/08/1997 s. 0001 - 0012


YLEISSOPIMUS Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta (97/C 254/01)

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

IRLANNIN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Eurooppa-neuvoston 8 ja 9 päivänä joulukuuta 1989 Strasbourgissa pitämässään kokouksessa asettaman päämäärän turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseksi,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET yhteisen humanitaarisen perinteensä mukaisesti taata pakolaisille riittävän suojan Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla, jäljempänä `Geneven yleissopimus` ja `New Yorkin pöytäkirja`,

PYRKIVÄT yhdessä luomaan alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan erityisesti henkilöiden vapaa liikkuvuus Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen mukaisesti, sellaisena kuin se on yhtenäisasiakirjalla muutettuna,

OVAT TIETOISIA siitä, että tämän päämäärän toteuttamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteet sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa turvapaikanhakija joutuu liian kauan olemaan epätietoinen turvapaikkahakemuksen käsittelyn tuloksesta, ja sen takaamiseksi kaikille turvapaikanhakijoille, että jokin jäsenvaltio käsittelee heidän hakemuksensa ja ettei turvapaikanhakijoita lähetetä jäsenvaltiosta toiseen, ilman että mikään näistä valtioista myöntää olevansa toimivaltainen käsittelemään turvapaikkahakemuksen,

HALUAVAT jatkaa vuoropuhelua Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa edellä mainittujen päämäärien saavuttamiseksi, ja

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET tätä yleissopimusta sovellettaessa olla yhteistyössä usein eri tavoin, mukaan lukien tietojen vaihto,

OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN JA OVAT TÄTÄ VARTEN NIMENNEET TÄYSIVALTAISIKSI EDUSTAJIKSEEN:

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

varapääministeri, oikeusministeri, pienten ja keskisuurten yritysten sekä itsenäisten ammatinharjoittajien kysymyksiä käsittelevä ministeri

Melchior WATHELETin,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

oikeusministeri

Hans ENGELLin,

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

Saksan liittotasavallan Dublinissa olevan suurlähettilään

tohtori Helmut RÜCKRIEGELin,

liittotasavallan sisäasiainministeri

Wolfgang SCHÄUBLEn,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

yleisen järjestyksen ministeri

Ioannis VASSILIADESin,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

sisäasiainministeri

José Luis CORCUERAn,

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

sisäasiainministeri

Pierre JOXEn,

IRLANNIN PRESIDENTTI,

oikeusministeri, liikenneministeri

Ray BURKEn,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

sisäasiainministeri

Antonio GAVAn,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

opetusministeri, oikeusministeri, siviilihallintoministeri

Marc FISCHBACHin,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

oikeusministeri, Alankomaiden Antilleja ja Arubaa koskevien asioiden ministeri

Ernst Maurits Henricus HIRSCH BALLINin,

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

sisäasiainministeri

Manuel PEREIRAn,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

sisäasiainministeriön valtiosihteeri (sisäministeri)

David WADDINGTONin,

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan Dublinissa olevan suurlähettilään,

KCMG Nicolas Maxted FENNin,

JOTKA, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:

a) `ulkomaalaisella`: henkilöä, joka ei ole jonkin jäsenvaltion kansalainen;

b) `turvapaikkahakemuksella`: pyyntöä, jolla ulkomaalainen hakee joltakin jäsenvaltiolta suojelua Geneven yleissopimuksen mukaisesti vaatimalla Geneven yleissopimuksen ja siihen liittyvän New Yorkin pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitettua pakolaisasemaa;

c) `turvapaikanhakijalla`: ulkomaalaista, joka on jättänyt turvapaikkahakemuksen eikä ole vielä saanut lopullista päätöstä hakemukseensa;

d) `turvapaikkahakemuksen käsittelyllä`: toimivaltaisten viranomaisten turvapaikkahakemuksen käsittelyä tai päätöksentekoa koskevien toimenpiteiden kokonaisuutta, lukuun ottamatta menettelyä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan valtion ratkaisemiseksi tämän yleissopimuksen mukaan;

e) `oleskeluluvalla`: jäsenvaltion viranomaisten antamaa lupaa, joka oikeuttaa ulkomaalaisen oleskelemaan kyseisen jäsenvaltion alueella, lukuun ottamatta viisumeja ja oleskelulupa- tai turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikaan liittyvää mahdollisuutta olla kyseisen valtion alueella;

f) `maahantuloviisumilla`: jäsenvaltion antamaa lupaa tai päätöstä, joka oikeuttaa ulkomaalaisen saapumaan kyseisen valtion alueelle, mikäli ulkomaalainen täyttää muut maahantulon edellytykset;

g) `kauttakulkuviisumilla`: jäsenvaltion antamaa lupaa tai päätöstä, joka oikeuttaa ulkomaalaisen kulkemaan kyseisen jäsenmaan kautta tai sen sataman tai lentokentän kauttakulkumatkustajille varatun alueen läpi, mikäli ulkomaalainen täyttää muut kauttakulun edellytykset.

2. Viisumilaji määräytyy 1 kohdan f ja g alakohdassa vahvistettujen määritelmien perusteella.

2 artikla

Jäsenvaltiot vakuuttavat uudelleen sitoutuvansa noudattamaan Geneven yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkin pöytäkirjalla, rajoittamatta näiden asiakirjojen soveltamisaluetta maantieteellisesti, sekä vakuuttavat sitoutuvansa yhteistyöhön Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun yksikköjen kanssa näitä asiakirjoja sovellettaessa.

3 artikla

1. Jäsenvaltiot sitoutuvat käsittelemään kenen tahansa ulkomaalaisen minkä tahansa jäsenmaan rajalla tai alueella esittämän turvapaikkahakemuksen.

2. Hakemuksen käsittelee yksi ainoa jäsenvaltio, joka määräytyy tässä yleissopimuksessa määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Jäljempänä 4-8 artiklassa määriteltyjä perusteita sovelletaan siinä järjestyksessä kuin ne on lueteltu.

3. Kyseisen valtion on käsiteltävä hakemus kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisten velvoitteidensa mukaan.

4. Kullakin jäsenvaltiolla on oikeus käsitellä ulkomaalaisen sille jättämä turvapaikkahakemus siinäkin tapauksessa, ettei se tässä yleissopimuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan ole velvollinen käsittelemään hakemusta, edellyttäen, että turvapaikanhakija suostuu siihen.

Jäsenvaltio, joka edellä mainittujen perusteiden mukaan on velvollinen käsittelemään hakemuksen, vapautuu tuolloin velvollisuuksistaan ja ne siirtyvät sille jäsenvaltiolle, joka on ilmaissut olevansa halukas käsittelemään hakemuksen. Jälkimmäisen valtion on ilmoitettava mainittujen arviointiperusteiden mukaan vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, onko hakemus siirretty sille.

5. Jokainen jäsenvaltio säilyttää oikeuden kansallisen lainsäädäntönsä mukaan lähettää turvapaikanhakija kolmanteen maahan Geneven yleissopimuksen mukaisesti, sellaisena kuin se on New Yorkin pöytäkirjalla muutettuna.

6. Menettely turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan valtion ratkaisemiseksi tämän yleissopimuksen mukaan alkaa niin pian kuin turvapaikkahakemus on ensimmäisen kerran jätetty jäsenvaltioon.

7. Jos turvapaikanhakija on toisessa jäsenvaltiossa ja jättää sinne turvapaikkahakemuksensa peruutettuaan hakemuksensa sen menettelyn aikana, jolla oli tarkoitus ratkaista käsittelystä vastaava valtio, on sen jäsenvaltion, johon hän on ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa jättänyt, otettava hänet takaisin 13 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti sen menettelyn saattamiseksi päätökseen, jolla ratkaistaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaava valtio.

Tämä velvollisuus lakkaa olemasta voimassa, jos turvapaikanhakija on välillä poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai saanut joltakin jäsenvaltiolta oleskeluluvan, joka on voimassa yli kolme kuukautta.

4 artikla

Jos turvapaikanhakijalla on jossakin jäsenvaltiossa perheenjäsen, jolle on myönnetty Geneven yleissopimuksessa, sellaisena kuin se on New Yorkin pöytäkirjalla muutettuna, tarkoitettu pakolaisasema, ja perheenjäsenen laillinen asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on velvollinen käsittelemään hakemuksen, edellyttäen, että henkilöt, joita asia koskee, sitä haluavat.

Kyseinen perheenjäsen voi olla ainoastaan turvapaikanhakijan aviopuoliso, hänen alaikäinen alle 18-vuotias naimaton lapsensa tai hänen isänsä tai äitinsä, mikäli turvapaikanhakija itse on alaikäinen alle 18-vuotias naimaton lapsi.

5 artikla

1. Jos turvapaikanhakijalla on voimassa oleva oleskelulupa, on luvan myöntänyt jäsenvaltio velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

2. Jos turvapaikanhakijalla on voimassa oleva viisumi, on viisumin myöntänyt jäsenvaltio velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen seuraavia tilanteita lukuun ottamatta:

a) Jos viisumi on myönnetty toisen jäsenvaltion kirjallisella luvalla, tämä valtio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Jos jäsenvaltio ensin neuvottelee toisen jäsenvaltion keskusviranomaisen kanssa, muun muassa turvallisuussyistä, jälkimmäisen suostumus ei ole tämän määräyksen tarkoittama kirjallinen lupa.

b) Jos turvapaikanhakijalla on kauttakulkuviisumi ja hän jättää hakemuksensa toiseen jäsenvaltioon, jossa häneltä ei vaadita viisumia, tämä valtio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

c) Jos turvapaikanhakijalla on kauttakulkuviisumi ja hän jättää hakemuksensa siihen valtioon, joka on myöntänyt hänelle viisumin ja joka on saanut kirjallisen vahvistuksen määränpäänä olevan jäsenvaltion diplomaattisilta tai konsuliviranomaisilta siitä, että ulkomaalainen, jolta ei ole vaadittu viisumia, täytti edellytykset maahantuloa varten kyseiseen maahan, viimeksi mainittu valtio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

3. Jos turvapaikanhakijalla on hallussaan useampia eri jäsenvaltioiden myöntämiä voimassa olevia oleskelulupia tai viisumeja, jäsenvaltiot ovat vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä seuraavassa järjestyksessä:

a) valtio, joka on myöntänyt pisimpään oleskeluun oikeuttavan oleskeluluvan, tai jos kaikkien lupien voimassaoloajat ovat samat, valtio, joka on myöntänyt oleskeluluvan, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä;

b) valtio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä, jos eri viisumit ovat samantyyppisiä;

c) jos viisumit ovat erilaisia, valtio, joka on myöntänyt pisimpään voimassa olevan viisumin, tai mikäli voimassaoloajat ovat yhtä pitkiä, valtio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä. Tämä määräys ei ole voimassa siinä tapauksessa, että hakijalla on yksi tai useampia kauttakulkuviisumeja, jotka on myönnetty esittämällä toisen jäsenvaltion maahantuloviisumi. Siinä tapauksessa viimeksi mainittu jäsenvaltio on velvollinen käsittelemään hakemuksen.

4. Jos turvapaikanhakijalla on vain yksi tai useampia oleskelulupia, joiden voimassaolo on päättynyt vähemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin, tai yksi tai useampia viisumeja, joiden voimassaolo on päättynyt vähemmän kuin kuusi kuukautta aikaisemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle, tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa olevat määräykset ovat voimassa niin kauan kuin ulkomaalainen ei ole poistunut jäsenvaltioiden alueelta.

Jos turvapaikanhakijalla on yksi tai useampia oleskelulupia, joiden voimassaolo on päättynyt yli kaksi vuotta aikaisemmin, tai yksi tai useampia viisumeja, joiden voimassaoloaika on päättynyt yli kuusi kuukautta aikaisemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle eikä ulkomaalainen ole poistunut Euroopan yhteisöjen alueelta, se jäsenvaltio, johon hakemus on jätetty, on velvollinen käsittelemään hakemuksen.

6 artikla

Kun voidaan osoittaa, että turvapaikanhakija on luvattomasti ylittänyt jäsenvaltion rajan tullessaan jäsenvaltioon maitse, meritse tai lentoteitse Euroopan yhteisöihin kuulumattomasta valtiosta, on turvapaikkahakemuksen velvollinen käsittelemään se jäsenvaltio, johon turvapaikanhakija on näin tullut.

Tämän valtion vastuu lakkaa kuitenkin, jos osoitetaan, että hakija on ennen turvapaikkahakemuksen jättämistä asunut ainakin kuusi kuukautta siinä jäsenvaltiossa, johon hän on turvapaikkahakemuksensa jättänyt. Tässä tapauksessa viimeksi mainittu jäsenvaltio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

7 artikla

1. Vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä on sillä jäsenvaltiolla, joka on velvollinen suorittamaan ulkomaalaisen maahantulotarkastuksen jäsenvaltioiden alueelle saavuttaessa, paitsi jos ulkomaalainen saavuttuaan laillisesti jäsenvaltioon, jossa häntä koskeva viisumipakko on poistettu, jättää turvapaikkahakemuksensa toiseen jäsenvaltioon, jossa hänellä ei myöskään ole viisumipakkoa. Tässä tapauksessa viimeksi mainittu valtio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

2. Jäsenvaltion, joka sallii lentokenttiensä kauttakulkualueelle tulon ilman viisumia, ei ennen jäsenvaltioiden välisen ulkorajojen valvontaa koskevan sopimuksen voimaantuloa katsota olevan vastuussa niiden matkustajien maahantulotarkastuksesta, jotka eivät poistu kauttakulkualueelta.

3. Jos turvapaikkahakemus jätetään jäsenvaltioon kauttakulkumatkan aikana lentokentällä, kyseinen valtio on velvollinen käsittelemään hakemuksen.

8 artikla

Jollei tässä yleissopimuksessa lueteltujen muiden perusteiden mukaisesti voida määrätä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavaa jäsenvaltiota, käsittelystä vastaa ensimmäinen jäsenvaltio, johon turvapaikkahakemus on jätetty.

9 artikla

Jäsenvaltio voi, vaikkei se tässä yleissopimuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan olisikaan velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemusta, humanitaarisista syistä, erityisesti perhesyiden tai kulttuuriin liittyvien seikkojen vuoksi, käsitellä turvapaikkahakemuksen toisen jäsenvaltion pyynnöstä, jos hakija toivoo sitä.

Jos jäsenvaltio, jonka puoleen on käännytty, suostuu pyyntöön, siirtyy vastuu hakemuksen käsittelystä tälle valtiolle.

10 artikla

1. Jäsenvaltio, joka tässä yleissopimuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen, on velvollinen:

a) ottamaan 11 artiklan määräysten mukaisesti takaisin hakijan, joka on jättänyt turvapaikkahakemuksen toiseen jäsenvaltioon;

b) saattamaan päätökseen turvapaikkahakemuksen käsittelyn;

c) sallimaan 13 artiklan määräysten mukaisesti turvapaikanhakijan paluun kyseiseen valtioon tai ottamaan hänet takaisin, jos hänen hakemustaan ollaan käsittelemässä ja hän oleskelee luvattomasti toisessa jäsenvaltiossa;

d) ottamaan 13 artiklan määräysten mukaisesti takaisin hakijan, joka on peruuttanut hakemuksensa käsittelyn aikana ja jättänyt hakemuksen toiseen jäsenvaltioon;

e) ottamaan 13 artiklan määräysten mukaisesti takaisin ulkomaalaisen, jonka hakemuksen se on hylännyt ja joka oleskelee laittomasti toisessa jäsenvaltiossa.

2. Jos jäsenvaltio antaa hakijalle oleskeluluvan, joka on voimassa yli kolme kuukautta, 1 kohdan a-e alakohdassa mainitut velvoitteet siirtyvät tälle jäsenvaltiolle.

3. Edellä 1 kohdan a-d alakohdassa mainitut velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, jos kyseinen ulkomaalainen on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi.

4. Edellä 1 kohdan d ja e alakohdassa määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, jos turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sen jälkeen kun hakemus on peruutettu tai hylätty, toteuttaa ja panee täytäntöön tarvittavat toimenpiteet ulkomaalaisen palauttamiseksi kotimaahansa tai toiseen maahan, johon hän voi laillisesti saapua.

11 artikla

1. Jos jäsenvaltio, johon turvapaikkahakemus on jätetty, pitää toista jäsenvaltiota velvollisena käsittelemään hakemuksen, se voi, mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättöpäivästä, pyytää toista jäsenvaltiota ottamaan takaisin hakijan.

Jollei kyseistä takaisinottopyyntöä tehdä kuuden kuukauden kuluessa, vastuu hakemuksen käsittelystä säilyy sillä valtiolla, johon hakemus on jätetty.

2. Takaisinottopyynnössä on oltava tiedot, joiden perusteella toisen jäsenvaltion viranomaiset voivat todeta, onko kyseinen valtio yleissopimuksessa määriteltyjen perusteiden mukaisesti velvollinen käsittelemään hakemuksen.

3. Mikä valtio näiden perusteiden mukaisesti on velvollinen käsittelemään hakemuksen, ratkaistaan sen tilanteen mukaan, joka oli vallalla turvapaikanhakijan jättäessä hakemuksensa jäsenvaltioon ensimmäistä kertaa.

4. Jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos tuon ajan kuluessa ei anneta vastausta, vaatimus katsotaan hyväksytyksi.

5. Turvapaikanhakijan siirto jäsenvaltiosta, johon hakemus on jätetty, jäsenvaltioon, joka on velvollinen käsittelemään hakemuksen, on tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun takaisinottopyyntö on hyväksytty, tai kuukauden kuluessa siitä, kun on saatu päätökseen siirtopäätöstä vastustavan ulkomaalaisen aloitteesta käynnistetty valitusmenettely, jos menettelyllä on lykkäävä vaikutus.

6. Tämän jälkeen voidaan 18 artiklan mukaan suoritetuilla toimenpiteillä ratkaista turvapaikanhakijoiden takaisinottoa koskevan menettelyn yksityiskohdat.

12 artikla

Jos toisen jäsenvaltion alueella oleskeleva turvapaikanhakija jättää turvapaikkahakemuksen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, on sen jäsenvaltion, jonka alueella turvapaikanhakija oleskelee, ratkaistava, mikä jäsenvaltio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Hakemuksen vastaanottaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta jäsenvaltiolle, jossa turvapaikanhakija oleskelee, ja viimeksi mainittua jäsenvaltiota on sen jälkeen tätä yleissopimusta sovellettaessa pidettävä jäsenvaltiona, johon hakemus on jätetty.

13 artikla

1. Turvapaikanhakija on otettava takaisin 3 artiklan 7 kohdassa ja 10 artiklassa mainituissa tapauksissa seuraavasti:

a) takaisinottopyynnössä on oltava tiedot, joiden perusteella jäsenvaltio, jolle pyyntö on esitetty, voi varmistua siitä, että se on 3 artiklan 7 kohdan ja 10 artiklan mukaan velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen;

b) jäsenvaltion, jolta takaisinottoa on pyydetty, on vastattava pyyntöön kahdeksan päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos jäsenvaltio myöntää vastuun turvapaikanhakijasta kuuluvan sille, sen on otettava turvapaikanhakija takaisin niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kuukauden kuluessa suostumuksen antamisesta.

2. Myöhemmin voidaan 18 artiklan mukaisesti vahvistaa turvapaikanhakijoiden takaisinottoa koskevat yksityiskohtaiset määräykset.

14 artikla

1. Jäsenvaltiot vaihtavat keskenään:

- tietoja turvapaikka-asioiden käsittelyssä sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä sekä hallinnollisista määräyksistä ja käytännöstä;

- tilastotietoja kuukausittain saapuneista turvapaikanhakijoista ja heidän jakautumisestaan kansallisuuden mukaan. Tiedot toimitetaan neljännesvuosittain Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön kautta, joka huolehtii tietojen toimittamisesta edelleen jäsenvaltioille, Euroopan yhteisöjen komissiolle ja Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulle.

2. Jäsenvaltiot voivat keskenään vaihtaa:

- yleisluontoisia tietoja turvapaikkahakemuksiin liittyvistä uusista suuntauksista;

- yleisluontoisia tietoja turvapaikanhakijoiden kotimaassa tai viimeisessä oleskelumaassa vallitsevasta tilanteesta.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja antava jäsenvaltio haluaa, että tiedot pidetään salassa, toisten jäsenvaltioiden on noudatettava tätä toivomusta.

15 artikla

1. Jokaisen jäsenvaltion on annettava toiselle jäsenvaltiolle, tämän sitä pyytäessä, yksittäisissä tapauksissa tietoja, jotka ovat tarpeen:

- sen ratkaisemiseksi, mikä jäsenvaltio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen;

- turvapaikkahakemuksen käsittelemiseksi;

- tämän yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi.

2. Nämä tiedot saavat koskea ainoastaan:

- hakijan henkilötietoja, ja tarvittaessa hänen perheenjäsentensä henkilötietoja (koko nimi - tarvittaessa entinen nimi - nimet tai sala- tai peitenimet, kansallisuus - nykyinen ja aikaisempi, syntymäaika ja -paikka);

- henkilöllisyystodistuksia ja matkustusasiakirjoja (suositukset, voimassaolo, antopäivä, myöntänyt viranomainen, antopaikka, jne.);

- muita tietoja, jotka ovat välttämättömiä hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi;

- oleskelupaikkoja ja matkareittejä;

- jäsenvaltion myöntämiä oleskelulupia tai viisumeja;

- paikkaa, johon hakemus on jätetty;

- mahdollisen aikaisemman turvapaikkahakemuksen jättöpäivää, nykyisen turvapaikkahakemuksen jättöpäivää, hakemuksen käsittelyvaihetta ja päätöstä, mikäli sellainen on tehty.

3. Lisäksi jäsenvaltio voi pyytää toista jäsenvaltiota ilmoittamaan sille, mitä turvapaikanhakija on hakemuksensa perusteeksi esittänyt ja mahdolliset hakijaa koskevien päätösten perusteet. Tietojen luovuttamisesta päättää se jäsenvaltio, jolta tietoja on pyydetty. Turvapaikanhakijalta on joka tapauksessa saatava suostumus, ennen kuin pyydettyjä tietoja voidaan luovuttaa.

4. Tämä tietojenvaihto tapahtuu jäsenvaltion pyynnöstä ja ainoastaan sellaisten viranomaisten kesken, jotka kukin jäsenvaltio on ilmoittanut 18 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

5. Vaihdettuja tietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Kussakin jäsenvaltiossa tietoja voidaan toimittaa ainoastaan viranomaisille ja tuomioistuimille, joiden tehtävänä on:

- päättää, mikä jäsenvaltio on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen;

- käsitellä turvapaikkahakemus;

- panna täytäntöön tämän yleissopimuksen mukaiset velvoitteet.

6. Tietoja antavan jäsenvaltion on varmistettava, että tiedot ovat oikeita ja ajan tasalla.

Jos ilmenee, että tämä jäsenvaltio on antanut virheellisiä tietoja tai tietoja, joita ei olisi pitänyt antaa, asiasta on välittömästi ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle. Vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten velvollisuus on oikaista kyseiset tiedot tai hävittää ne.

7. Turvapaikanhakijalla on pyynnöstä oikeus tutustua häntä itseään koskeviin vaihdettaviin tietoihin, niin kauan kuin tiedot ovat käytettävissä.

Jos hän osoittaa, että kyseiset tiedot ovat virheellisiä tai että niitä ei olisi saanut toimittaa, hänellä on oikeus vaatia, että ne korjataan tai poistetaan. Tätä oikeutta sovelletaan 6 kohdan määräysten mukaisesti.

8. Jokaisessa asianomaisessa jäsenvaltiossa on vaihdettujen tietojen vastaanottaminen ja lähettäminen rekisteröitävä.

9. Kyseisiä tietoja ei saa säilyttää pitempään kuin on tarpeen niiden päämäärien saavuttamiseksi, joiden vuoksi tietoja on vaihdettu. Jäsenvaltion on sopivan ajan kuluessa tutkittava, onko tietojen säilyttäminen tarpeen.

10. Toimitetuille tiedoille on kaikissa tapauksissa annettava sama suoja kuin samanlaisille tiedoille annetaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

11. Jos tietoja ei käsitellä automaattisesti vaan jollain muulla tavalla, jokaisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tämän artiklan noudattaminen tehokkaiden valvontatoimien avulla. Jos jäsenvaltiolla on 12 kohdassa mainitun tyyppinen elin, se voi antaa valvontatehtävän tälle elimelle.

12. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio haluaa tietokoneistaa kaikki 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot tai osan niistä, se on mahdollista vain, jos kyseiset maat ovat hyväksyneet lainsäädännön, jota voidaan soveltaa sellaiseen tietojenkäsittelyyn ja jolla toteutetaan 28 päivänä helmikuuta 1981 Strasbourgissa yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa käsittelyssä tehdyn yleissopimuksen periaatteita, ja jos ne ovat antaneet asianmukaiselle kansalliselle elimelle tehtäväksi tämän yleissopimuksen mukaisesti toimitettujen tietojen käsittelyn ja käytön itsenäisen valvonnan.

16 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio voi tehdä 18 artiklassa tarkoitetulle komitealle tämän yleissopimuksen tarkistamista koskevia ehdotuksia, sen soveltamiseen liittyvien vaikeuksien poistamiseksi.

2. Euroopan yhteisöjen neuvoston puheenjohtajuutta hoitava jäsenvaltio kutsuu koolle 18 artiklassa tarkoitetun komitean, jos tämän yleissopimuksen tarkistaminen tai muuttaminen osoittautuu tarpeelliseksi Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 8 a artiklan päämäärien toteuttamiseksi, erityisesti yhdenmukaisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen viisumipolitiikan toteuttamiseksi.

3. Tähän yleissopimukseen tehtävät tarkistukset tai muutokset on 18 artiklassa tarkoitetun komitean hyväksyttävä. Tarkistukset tai muutokset tulevat voimaan 22 artiklan määräysten mukaisesti.

17 artikla

1. Jos jäsenvaltiolla on suuria vaikeuksia, jotka johtuvat niiden olosuhteiden muuttumisesta, jotka vallitsivat yleissopimusta tehtäessä, kyseinen valtio voi saattaa asian 18 artiklassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi, joka tekee jäsenvaltioille ehdotukset toimenpiteistä tilanteen selvittämiseksi, tai hyväksyy yleissopimukseen tarpeen vaatimat tarkistukset tai muutokset, jotka tulevat voimaan 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu tilanne vallitsee vielä kuuden kuukauden kuluttua, komitea voi 18 artiklan 2 kohtaa noudattaen antaa kyseisen muutoksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle luvan keskeyttää tilapäisesti tämän yleissopimuksen määräysten soveltamisen, kuitenkin niin, ettei Euroopan talousalueen perustamissopimuksen 8 a artiklassa mainittujen päämäärien toteuttaminen vaarannu eikä jäsenvaltioiden muiden kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen esty.

3. Komitea jatkaa keskeytyksen voimassaolon aikana neuvottelujaan, joiden päämääränä on tämän yleissopimuksen määräysten uudistaminen, jollei se aiemmin ole saanut aikaan sopimusta.

18 artikla

1. Asetetaan komitea, jossa on yksi edustaja kunkin jäsenvaltion hallituksesta.

Komitean puheenjohtajana toimii sen jäsenvaltion edustaja, jolla on Euroopan yhteisöjen neuvoston puheenjohtajuus.

Euroopan yhteisöjen komissio voi osallistua keskusteluihin komiteassa ja 4 kohdassa tarkoitetuissa työryhmissä.

2. Yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä komitea käsittelee tämän yleissopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat yleisluontoiset kysymykset.

Komitea päättää 11 artiklan 6 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä sekä antaa 17 artiklan 2 kohdassa mainitun luvan.

Komitea hyväksyy yleissopimuksen tarkistamista ja muuttamista koskevat päätökset 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

3. Komitea tekee päätöksensä yksimielisesti, lukuun ottamatta 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, joissa se tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä jäsentensä äänistä.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä, ja se voi asettaa työryhmiä.

Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristö huolehtii komitean ja työryhmien sihteeristön tehtävistä.

19 artikla

Tanskan kuningaskunnan osalta tämän yleissopimuksen määräykset eivät koske Färsaaria ja Grönlantia, ellei Tanskan kuningaskunta toisin ilmoita julistuksellaan. Tällainen julistus voidaan antaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä Irlannin hallitukselle, joka tiedottaa siitä muiden jäsenvaltioiden hallituksille.

Ranskan tasavallan osalta tämän yleissopimuksen määräykset koskevat vain Ranskan tasavallan Euroopassa olevaa aluetta.

Alankomaiden kuningaskunnan osalta tämän yleissopimuksen määräykset koskevat vain Alankomaiden kuningaskunnan Euroopassa olevaa aluetta.

Yhdistyneen kuningaskunnan osalta tämän yleissopimuksen määräykset koskevat vain Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa. Ne eivät koske Euroopassa olevia alueita, joiden ulkoisista suhteista Yhdistynyt kuningaskunta on vastuussa, ellei Yhdistynyt kuningaskunta toisin ilmoita julistuksellaan. Tällainen julistus voidaan antaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä Irlannin hallitukselle, joka tiedottaa siitä muiden jäsenvaltioiden hallituksille.

20 artikla

Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

21 artikla

1. Tähän yleissopimukseen voi liittyä jokainen valtio, josta tulee Euroopan yhteisöjen jäsen. Liittymiskirjat talletetaan Irlannin hallituksen huostaan.

2. Yleissopimus tulee kunkin siihen liittyvän valtion osalta voimaan liittymiskirjan tallettamista seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

22 artikla

1. Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Irlannin hallituksen huostaan.

2. Irlannin hallitus ilmoittaa muiden jäsenvaltioiden hallituksille ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen tallettamisesta.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän toimenpiteen suorittava allekirjoittajavaltio tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjat.

Ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen tallettajavaltio ilmoittaa jäsenvaltioille yleissopimuksen voimaantulopäivämäärän.

En fe de lo cual, los plenipotenciarios abajo firmantes suscriben el presente Convenio.

Til bekræftelse heraf har undertegnede befuldmægtigede underskrevet denne konvention.

Zu Urkund dessen haben die unterzeichneten Bevollmächtigten ihre Unterschriften unter dieses Übereinkommen gesetzt.

Óå ðßóôùóç ôùí áíùôÝñù, ïé êÜôùèé ðëçñåîïýóéïé õðÝãñáøáí ôçí ðáñïýóá óýìâáóç.

In witness whereof, the undersigned plenipotentiaries have hereunto set their hands.

En foi de quoi, les plénipotentiaires soussignés ont apposé leurs signatures au bas de la présente convention.

Dá fhianú sin, chuir na Lánchumhachtaigh thíos-sínithe a lámh leis an gCoinbhinsiún seo.

In fede di che, i plenipotenziari sottoscritti hanno apposto le loro firme in calce alla presente convenzione.

Ten blijke waarvan de ondergetekende gevolmachtigden deze overeenkomst hebben ondertekend.

Em fé do que os plenipotenciários abaixo assinados apuseram as suas assinaturas no final da presente convenção.

Hecho en Dublín el quince de junio de mil novecientos noventa, en un ejemplar único, en lenguas alemana, inglesa, danesa, española, francesa, griega, irlandesa, italiana, neerlandesa y portuguesa, dando fe asimismo los textos redactados en cada una de dichas lenguas depositados en los archivos del Gobierno de Irlanda que transmitirá una copia certificada conforme a cada uno de los Estados miembros.

Udfærdiget i Dublin, den femtende juni nitten hundrede og halvfems i ét eksemplar på dansk, engelsk, fransk, græsk, irsk, italiensk, nederlandsk, portugisisk, spansk og tysk, hvilke tekster har samme gyldighed og deponeres i arkiverne hos Irlands regering, som sender en bekræftet kopi til hver af de andre medlemsstater.

Geschehen zu Dublin am fünfzehnten Juni neunzehnhundertneunzig, in einer Urschrift in dänischer, deutscher, englischer, französischer, griechischer, irischer, italienischer, niederländischer, portugiesischer und spanischer Sprache, wobei jeder Wortlaut gleichermaßen verbindlich ist; sie wird im Archiv der Regierung von Irland hinterlegt, die den übrigen Mitgliedstaaten jeweils eine beglaubigte Abschrift übermittelt.

¸ãéíå óôï Äïõâëßíï óôéò äÝêáðÝíôå Éïõíßïõ ÷ßëéá åííéáêüóéá åíåíÞíôá, óå Ýíá ìüíï áíôßôõðï óôçí áããëéêÞ, ãáëëéêÞ, ãåñìáíéêÞ, äáíéêÞ, åëëçíéêÞ, éñëáíäéêÞ, éóðáíéêÞ, éôáëéêÞ, ïëëáíäéêÞ êáé ðïñôïãáëéêÞ ãëþóóá. Ôá êåßìåíá óôéò ãëþóóåò áõôÝò åßíáé åîßóïõ áõèåíôéêÜ êáé åßíáé êáôáôåèåéìÝíá óôá áñ÷åßá ôçò êõâÝñíçóçò ôçò Éñëáíäßáò ç ïðïßá èá äéáâéâÜóåé åðéêõñùìÝíï áíôßãñáöï óå êÜèå êñÜôïò ìÝëïò.

Done at Dublin this fifteenth day of June in the year one thousand nine hundred and ninety, in a single original, in the Danish, Dutch, English, French, German, Greek, Irish, Italian, Portuguese and Spanish languages, the texts drawn up in each of these languages being equally authentic and being deposited in the archives of the Government of Ireland which shall transmit a certified copy to each of the other Member States.

Fait à Dublin, le quinze juin mil neuf cent quatre-vingt-dix, en un exemplaire unique, en langues allemande, anglaise, danoise, espagnole, française, grecque, irlandaise, italienne, néerlandaise et portugaise, les textes établis dans chacune de ces langues faisant également foi et étant déposés dans les archives du gouvernement d'Irlande qui transmettra une copie certifiée conforme à chacun des autres États membres.

Arna dhéanamh i mBaile Átha Cliath ar an gcúigiú lá déag de Mheitheamh sa bhliain míle naoi gcéad nócha, i scríbhinn bhunaidh amháin sa Bhéarla, sa Danmhairgis, sa Fhraincis, sa Ghaeilge, sa Ghearmáinis, sa Ghréigis, san Iodáilis, san Ollainnis, sa Phortaingéilis agus sa Spáinnis agus comhúdarás ag na téacsanna i ngach ceann de na teangacha sin; déanfar iad a thaisceadh i gcartlann Rialtas na hÉireann agus cuirfidh an Rialtas sin cóip dheimhnithe chuig gach ceann de na Ballstáit eile.

Fatto a Dublino, addì quindici giugno millenovecentonovanta, in esemplare unico, nelle lingue danese, francese, greca, inglese, irlandese, italiana, olandese, portoghese, spagnola e tedesca, il cui testo in ciascuna di queste lingue fa ugualmente fede ed è depositato negli archivi del governo d'Irlanda che provvederà a rimetterne copia certificata conforme a ciascuno degli altri Stati membri.

Gedaan te Dublin, de vijftiende juni negentienhonderd negentig, in één exemplaar in de Deense, de Duitse, de Engelse, de Spaanse, de Franse, de Griekse, de Ierse, de Italiaanse, de Nederlandse en de Portugese taal, zijnde de teksten in elk van deze talen gelijkelijk authentiek en nedergelegd in het archief van de regering van Ierland, die een voor eensluidend gewaarmerkt afschrift daarvan toezendt aan alle overige lidstaten.

Feito em Dublim, em quinze de Junho de mil novecentos e noventa, num único exemplar, nas línguas alemã, dinamarquesa, espanhola, francesa, grega, inglesa, irlandesa, italiana, neerlandesa e portuguesa, fazendo fé qualquer dos textos, que serão depositados nos arquivos do Governo da Irlanda, que enviará uma cópia autenticada a cada um dos outros Estados-membros.

Pour Sa Majesté le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen

>VIITTAUS KAAVIOON>

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

>VIITTAUS KAAVIOON>

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ãéá ôïí Ðñüåäñï ôçò ÅëëçíéêÞò Äçìïêñáôßáò

>VIITTAUS KAAVIOON>

Por Su Majestad el Rey de España

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pour le Président de la République française

>VIITTAUS KAAVIOON>

Thar ceann Uachtarán na hÉireann

For the President of Ireland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Per il presidente della Repubblica italiana

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

>VIITTAUS KAAVIOON>

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pelo Presidente da República Portuguesa

>VIITTAUS KAAVIOON>

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Top