EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32017D2315

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/2315, annettu 11 päivänä joulukuuta 2017, pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta

OJ L 331, 14.12.2017, p. 57–77 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 23/05/2023

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2017/2315/oj

14.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/57


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2315,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2017,

pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklaan perustuvasta pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 10,

ottaa huomioon Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan ja Italian tasavallan ehdotuksen,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 6 kohdassa määrätään, että jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY).

(2)

Neuvosto ja korkea edustaja saivat 23 jäsenvaltiolta 13 päivänä marraskuuta 2017 sekä 7 päivänä joulukuuta 2017 kahdelta muulta jäsenvaltiolta SEU 46 artiklan 1 kohdan mukaisen yhteisen ilmoituksen kaikkien kyseisten jäsenvaltioiden aikomuksesta osallistua PRY-yhteistyöhön sen perusteella, että ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset ja että ne ovat tehneet keskenään tämän päätöksen liitteessä säädetyt tiukemmat sitoumukset tällä alalla, sekä kaikkien muiden ilmoituksen osien perusteella, mukaan lukien johdanto-osa ja ilmoituksen liitteessä I vahvistetut PRY-yhteistyön yleiset periaatteet, joihin ne sitoutuvat jatkossakin kokonaisuudessaan, mukaan lukien SEU 42 artiklan 7 kohta (1), ja myös palauttaen mieleen SEU 42 artiklan.

(3)

Tämän päätöksen liitteessä säädetyt tiukemmat sitoumukset ovat johdonmukaisia perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden ja kyseisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitettujen sitoumusten saavuttamisen kanssa.

(4)

Jäsenvaltioiden päätös osallistua PRY-yhteistyöhön on vapaaehtoinen, eikä se sinällään vaikuta kansalliseen suvereniteettiin tai tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Osallistuvien jäsenvaltioiden panokset PRY-yhteistyön puitteissa tehtyjen tiukempien sitoumusten täyttämiseksi annetaan niiden sovellettavien perustuslaillisten määräysten mukaisesti.

(5)

Puolustusvoimavaroja koskevien yhteisten ja yhteistoiminnallisten kehityshankkeiden lisääminen kuuluu PRY-yhteistyön mukaisiin tiukempiin sitoumuksiin. Tällaisia hankkeita voidaan tukea rahoitusosuuksilla unionin yleisestä talousarviosta perussopimuksia noudattaen ja asiaankuuluvien unionin välineiden ja ohjelmien mukaisesti.

(6)

Osallistuvat jäsenvaltiot ovat kansallisissa täytäntöönpanosuunnitelmissaan ilmaisseet kykynsä täyttää keskenään tekemänsä tiukemmat sitoumukset.

(7)

Tarvittavien edellytysten täytyttyä on sen vuoksi aiheellista, että neuvosto hyväksyy päätöksen PRY-yhteistyön vahvistamisesta.

(8)

Muu jäsenvaltio, joka haluaa myöhemmin osallistua PRY-yhteistyöhön, voi ilmoittaa osallistumisaikomuksestaan neuvostolle ja korkealle edustajalle SEU 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(9)

Korkea edustaja osallistuu täysin PRY-yhteistyöhön liittyviin menettelyihin.

(10)

PRY-yhteistyön puitteissa toteutettujen toimien ja muiden YUTP-alan toimien sekä muiden unionin politiikkojen olisi oltava johdonmukaisia keskenään. Neuvoston sekä omilla vastuualueillaan korkean edustajan ja komission olisi tehtävä yhteistyötä synergioiden maksimoimiseksi tarvittaessa.

(11)

SEU-sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Tämä päätös ei sen vuoksi sido Tanskaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistaminen

Unionin puitteissa tehtävä pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) vahvistetaan niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 1 artiklassa tarkoitetun mukaisesti ja jotka ovat tehneet keskenään sitoumuksia tällä alalla kyseisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetun mukaisesti suorittaakseen vaativimpia tehtäviä ja edistääkseen unionin tavoitetason täyttymistä.

2 artikla

Osallistuvat jäsenvaltiot

PRY-yhteistyöhön osallistuvat seuraavat jäsenvaltiot:

Belgia,

Bulgaria,

Tšekki,

Saksa,

Viro,

Irlanti,

Kreikka,

Espanja,

Ranska,

Kroatia,

Italia,

Kypros,

Latvia,

Liettua,

Luxemburg,

Unkari,

Alankomaat,

Itävalta,

Puola,

Portugali,

Romania,

Slovenia,

Slovakia,

Suomi,

Ruotsi.

3 artikla

Pöytäkirjan N:o 10 mukaiset tiukemmat sitoumukset

1.   Pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden ja kyseisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitettujen sitoumusten saavuttamiseksi osallistuvien jäsenvaltioiden on tarjottava voimavaroja, jotka vastaavat niiden keskenään tekemiä tiukempia sitoumuksia liitteessä esitetyllä tavalla.

2.   Tätä varten osallistuvien jäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen vuosittain ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa, joissa niiden on esitettävä, miten ne aikovat noudattaa tiukempia sitoumuksia, täsmentäen, miten ne aikovat täyttää kussakin vaiheessa asetettavat täsmällisemmät tavoitteet. Ajantasaiset kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat on toimitettava vuosittain Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) ja Euroopan puolustusvirastolle (EDA), ja ne on asetettava kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden saataville.

4 artikla

PRY-yhteistyön hallinnointi

1.   PRY-yhteistyön hallinnointi on järjestettävä:

neuvoston tasolla; ja

sellaisten hankkeiden yhteydessä, joita toteuttavat kyseisten hankkeiden toteuttamisesta keskenään sopineiden osallistuvien jäsenvaltioiden ryhmät.

2.   Neuvosto hyväksyy SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksiä ja antaa suosituksia, joissa:

a)

annetaan strategista ohjausta ja opastusta PRY-yhteistyöhön;

b)

jaksotetaan liitteessä esitettyjen tiukempien sitoumusten noudattaminen kahden peräkkäisen alkuvaiheen aikana (vuosina 2018–2020 ja 2021–2025) ja määritellään kunkin vaiheen alussa täsmällisemmät tavoitteet liitteessä esitettyjen tiukempien sitoumusten noudattamiseksi;

c)

saatetaan liitteessä säädetyt tiukemmat sitoumukset ajan tasalle ja tarvittaessa tehostetaan niitä PRY-yhteistyön avulla saavutettujen tulosten perusteella unionin kehittyvän turvallisuusympäristön huomioon ottamiseksi. Tällaisia päätöksiä on tehtävä erityisesti 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen vaiheiden päättyessä PRY-yhteistyön sitoumusten noudattamista arvioivan strategisen uudelleentarkastelumenettelyn perusteella;

d)

arvioidaan voimavaratarjouksia, joita osallistuvat jäsenvaltiot ovat tehneet sovittujen sitoumusten noudattamiseksi 6 artiklassa kuvatun mekanismin mukaisesti;

e)

laaditaan PRY-yhteistyön puitteissa kehitettävistä hankkeista luettelo, jossa otetaan huomioon sekä voimavarojen kehittämiseen annettava tuki että merkittävän tuen antaminen keinojen ja voimavarojen puitteissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin;

f)

vahvistetaan hankkeille yhteiset hallinnointia koskevat säännöt, joita osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa yksittäiseen hankkeeseen, voisivat tarvittaessa mukauttaa kyseistä hanketta varten.

g)

vahvistetaan hyvissä ajoin 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti yleiset edellytykset, joiden mukaan kolmansia valtioita voitaisiin poikkeuksellisesti kutsua osallistumaan yksittäisiin hankkeisiin; ja määritetään 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, täyttääkö tietty kolmas valtio nämä edellytykset; ja

h)

vahvistetaan muita tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä.

5 artikla

PRY-yhteistyön hankkeet

1.   Korkea edustaja voi sellaisten osallistuvien jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta, jotka aikovat ottaa osaa yksittäiseen hankkeeseen, antaa 7 artiklan mukaisesti toimitettujen arvioiden perusteella PRY-yhteistyön hankkeiden yksilöintiä ja arviointia koskevan suosituksen neuvoston päätöksiksi ja suosituksiksi, jotka hyväksytään 4 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti Euroopan unionin sotilaskomitean (EUSK) sotilaallisen kannanoton jälkeen.

2.   Osallistuvat jäsenvaltiot, jotka aikovat ehdottaa yksittäistä hanketta, ilmoittavat asiasta muille osallistuville jäsenvaltioille oikea-aikaisesti ennen ehdotuksensa esittämistä tuen saamiseksi ja antaakseen niille mahdollisuuden liittyä ehdotuksen toimittamiseen yhdessä.

Hankkeen jäseniä ovat ehdotuksen toimittaneet osallistuvat jäsenvaltiot. Luettelo kunkin yksittäisen hankkeen jäsenistä on liitettävä 4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun neuvoston päätökseen.

Osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa hankkeeseen, voivat sopia keskenään sellaisten muiden osallistuvien jäsenvaltioiden hyväksymisestä, jotka haluavat myöhemmin osallistua hankkeeseen.

3.   Osallistuvien jäsenvaltioiden, jotka ottavat osaa hankkeeseen, on sovittava keskenään yhteistyönsä järjestelyistä ja laajuudesta sekä kyseisen hankkeen hallinnoinnista. Osallistuvien jäsenvaltioiden, jotka ottavat osaa hankkeeseen, on säännöllisesti ja tarpeen mukaan ilmoitettava neuvostolle hankkeen etenemisestä.

6 artikla

Valvonta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

1.   Neuvosto varmistaa SEU 46 artiklan 6 kohdan puitteissa PRY-yhteistyön yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden. Myös korkea edustaja edistää näiden tavoitteiden saavuttamista.

2.   Korkea edustaja osallistuu kaikilta osin PRY-yhteistyöhön liittyviin menettelyihin pöytäkirjan N:o 10 mukaisesti.

3.   Korkea edustaja antaa neuvostolle vuosikertomuksen PRY-yhteistyöstä. Kertomus perustuu 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti EDAn sekä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti EUH:n osuuteen. Korkean edustajan kertomuksessa kuvataan PRY-yhteistyön täytäntöönpanon tilannetta, mukaan lukien sitä, miten kukin osallistuva jäsenvaltio noudattaa kansallisen täytäntöönpanosuunnitelmansa mukaisia sitoumuksia.

EUSK toimittaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle PRY-yhteistyön vuosiarviointimenettelyä koskevia sotilaallisia kannanottoja ja suosituksia.

Neuvosto tarkastelee kerran vuodessa korkean edustajan PRY-yhteistyöstä antaman vuosikertomuksen perusteella, noudattavatko osallistuvat jäsenvaltiot edelleen 3 artiklassa tarkoitettuja tiukempia sitoumuksia.

4.   Päätös jäsenvaltion osallistumisen keskeyttämisestä tehdään SEU 46 artiklan 4 kohdan mukaisesti vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltiolle on annettu selkeästi määritelty aikataulu yksittäisiä kuulemis- ja vastaustoimia varten.

7 artikla

EUH:n ja EDAn antama tuki

1.   EUH, EU:n sotilasesikunta (EUSE) mukaan luettuna, ja EDA huolehtivat yhdessä korkean edustajan alaisuudessa, myös hänen toimiessaan EDAn johtajana, tarvittavista muista kuin neuvoston tason PRY-yhteistyön sihteeristön tehtävistä ja toimivat tässä yhteydessä keskitettynä yhteyspisteenä.

2.   EUH, EUSE mukaan luettuna, tukee PRY-yhteistyön toimintaa erityisesti:

a)

ottamalla osaa korkean edustajan PRY-yhteistyötä koskevassa vuosikertomuksessaan tekemään arviointiin osallistuvien jäsenvaltioiden operatiivisista panoksista 6 artiklan mukaisesti;

b)

koordinoimalla 5 artiklassa tarkoitettujen hanke-ehdotusten arviointia erityisesti joukkojen käytettävyyden, yhteistoimintakyvyn, joustavuuden ja toimintavalmiuden osalta. Erityisesti EUH, EUSE mukaan luettuna, arvioi sitä, noudattavatko ehdotetut hankkeet operatiivisia tarpeita, ja niiden panosta operatiivisiin tarpeisiin.

3.   EDA tukee PRY-yhteistyötä erityisesti:

a)

ottamalla osaa korkean edustajan PRY-yhteistyötä koskevassa vuosikertomuksessaan tekemään arviointiin osallistuvien jäsenvaltioiden voimavaratarjouksista 6 artiklan mukaisesti, erityisesti kun on kyse 3 artiklassa tarkoitettujen tiukempien sitoumusten mukaisesti tehdyistä tarjouksista;

b)

edesauttamalla voimavarojen kehittämishankkeita, erityisesti koordinoimalla 5 artiklassa tarkoitettujen, etenkin voimavarojen kehittämiseen liittyvien hanke-ehdotusten arviointia. Erityisesti EDA tukee jäsenvaltioita sen varmistamisessa, ettei jo olemassa olevien aloitteiden kanssa ole tarpeetonta päällekkäisyyttä myöskään muissa institutionaalisissa yhteyksissä.

8 artikla

Rahoitus

1.   Tämän päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvat unionin toimielinten ja EUH:n hallintomenot rahoitetaan unionin talousarviosta. EDAn hallintomenoihin sovelletaan EDAa koskevia rahoitussääntöjä neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1835 (2) mukaisesti.

2.   Toimintamenoista, jotka aiheutuvat PRY-yhteistyön puitteissa toteutetuista hankkeista, vastaavat ensisijaisesti osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa yksittäiseen hankkeeseen. Unionin yleisestä talousarviosta voidaan suorittaa rahoitusosuuksia tällaisiin hankkeisiin perussopimusten mukaisesti ja noudattaen asiaankuuluvia unionin välineitä.

9 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen yksittäisiin hankkeisiin

1.   Yleiset edellytykset kolmansien valtioiden osallistumiselle yksittäisiin hankkeisiin määritellään 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä, johon voi sisältyä malli kolmansien valtioiden kanssa tehtäviä hallinnollisia järjestelyjä varten.

2.   Neuvosto päättää SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti, täyttääkö kolmas valtio, jonka osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa hankkeeseen, haluavat kutsua osallistumaan kyseiseen hankkeeseen, 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä säädetyt vaatimukset.

3.   Kun 2 kohdassa tarkoitettu myönteinen päätös on tehty, osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa hankkeeseen, voivat ryhtyä hallinnollisiin järjestelyihin asianomaisen kolmannen valtion kanssa sen osallistumiseksi kyseiseen hankkeeseen. Tällaisten järjestelyjen on noudatettava unionin menettelyjä ja sen päätöksenteon riippumattomuutta.

10 artikla

Turvallisuussäännöt

PRY-yhteistyön yhteydessä sovelletaan neuvoston päätöksen 2013/488/EU (3) säännöksiä.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI


(1)  Ilmoitus julkaistaan yhdessä tämän päätöksen kanssa (ks. tämän virallisen lehden s. 65).

(2)  Neuvoston päätös (YUTP) 2015/1835, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan puolustusviraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä (EUVL L 266, 13.10.2015, s. 55).

(3)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).


LIITE

Luettelo osallistuvien jäsenvaltioiden kunnianhimoisista ja tiukemmista yhteisistä sitoumuksista pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 2 artiklassa vahvistetuilla viidellä osa-alueella

”a)

tekemään Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien yhteistyötä puolustustarvikkeisiin liittyvien investointimenojen tasoa koskevien hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarkastelemaan näitä tavoitteita säännöllisesti uudelleen unionin turvallisuusympäristön ja kansainvälisten velvoitteiden valossa;”

Osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät seuraavat sitoumukset vuonna 2007 määritettyjen yhteisten vertailuarvojen pohjalta:

1.

Kasvatetaan säännöllisesti puolustusbudjettien reaalista arvoa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.

Lisätään puolustusinvestointien menoja peräkkäisesti keskipitkällä aikavälillä 20 prosenttiin kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo) tarkoituksena korjata strategisten voimavarojen puutteet osallistumalla puolustusvoimavarahankkeisiin voimavarojen kehittämissuunnitelman ja puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun (CARD) mukaisesti.

3.

Lisätään strategisia puolustusvoimavaroja koskevia yhteisiä ja ”yhteistoiminnallisia” hankkeita. Tällaisia yhteisiä ja yhteistoiminnallisia hankkeita olisi tuettava Euroopan puolustusrahastosta tarvittaessa ja soveltuvalla tavalla.

4.

Lisätään puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan kohdennettujen menojen osuutta, jotta päästäisiin lähelle kahta prosenttia kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo).

5.

Vakiinnutetaan näiden sitoumusten säännöllinen uudelleentarkastelu (neuvoston hyväksyttäväksi).

”b)

mahdollisuuksien mukaan lähentämään puolustusalan välineitään muun muassa yhdenmukaistamalla sotilaallisten tarpeiden määrittelyn, kokoamalla puolustusvoimavaransa yhteen ja tarvittaessa erikoistumalla sekä edistämällä yhteistyötä koulutuksen ja logistiikan alalla;”

6.

Otetaan merkittävä rooli voimavarojen kehittämisessä EU:ssa, myös CARDin puitteissa, jotta tarvittavien voimavarojen saatavuus voidaan varmistaa tavoitetason saavuttamiseksi Euroopassa.

7.

Sitoudutaan tukemaan CARDia mahdollisimman laajasti ottaen huomioon tarkastelun vapaaehtoinen luonne ja osallistuvien jäsenvaltioiden omat rajoitukset.

8.

Sitoudutaan siihen, että tuleva Euroopan puolustusrahasto osallistuu aktiivisesti monikansallisiin hankintoihin, joilla on EU:n lisäarvoa.

9.

Sitoudutaan laatimaan yhdenmukaistetut vaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin osallistuvien jäsenvaltioiden sopimiin voimavarojen kehittämishankkeisiin.

10.

Sitoudutaan harkitsemaan nykyisten voimavarojen yhteiskäyttöä tarkoituksena optimoida käytettävissä olevat resurssit ja parantaa niiden yleistä tehokkuutta.

11.

Sitoudutaan varmistamaan, että kyberpuolustusyhteistyöhön kuuluvia toimia, kuten tietojen jakamista, koulutusta ja operatiivista tukea, lisätään.

”c)

toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä joukkojensa käytettävyyden, yhteistoimintakyvyn, joustavuuden ja toimintavalmiuden vahvistamiseksi muun muassa määrittelemällä joukkojen käyttöön antamista koskevat yhteiset tavoitteet, mahdollisesti myös tarkastelemalla uudelleen kansallisia päätöksentekomenettelyjään;”

12.

Joukkojen käytettävyyden ja toimintavalmiuden osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat:

Asettamaan käyttöön EU:n tavoitetason edellyttämiä strategisesti toimintavalmiita kokoonpanoja EU:n taisteluosastojen mahdollisen toimintavalmiuteen saattamisen lisäksi. Tämä sitoumus ei kata valmiusjoukkoja, pysyviä joukkoja eikä jatkuvassa valmiudessa olevia joukkoja.

Kehittämään luotettavan välineen (esim. tietokannan), jota ainoastaan osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat saavat käyttää käytettävissä olevien ja nopeasti toimintavalmiiden voimavarojen kirjaamiseen, jotta joukkojen muodostamisprosessia voidaan helpottaa ja nopeuttaa.

Pyrkimään nopeutettuun poliittiseen sitoutumiseen kansallisella tasolla, mahdollisesti myös tarkistamaan kansallisia päätöksentekomenettelyjään.

Antamaan keinojensa ja voimavarojensa puitteissa merkittävää tukea YTPP-operaatioihin (esim. EUFOR ja EU:n koulutusoperaatiot) – henkilöstön, materiaalin, koulutuksen ja harjoitusten muodossa, infrastruktuurina tai muulla tavoin – joista neuvosto on päättänyt yksimielisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta YTPP-operaatioihin tehtäviä tarjouksia koskeviin päätöksiin tai perustuslain asettamiin rajoituksiin.

Osallistumaan merkittävällä tavalla EU:n taisteluosastojen toimintaan vahvistamalla voimavaratarjoukset periaatteessa vähintään neljä vuotta etukäteen, noudattaen EU:n taisteluosastojen toiminta-ajatuksen mukaista valmiusaikaa, täyttämällä velvollisuuden toteuttaa EU:n taisteluosastojen harjoituksia EU:n taisteluosastojen joukkokokonaisuuksia varten (kehysvaltiona) ja/tai osallistumalla näihin harjoituksiin (kaikki EU:n taisteluosastoihin osallistuvat EU:n jäsenvaltiot).

Yksinkertaistamaan ja standardoimaan rajatylittävät sotilaskuljetukset Euroopassa sotilaallisten tarvikkeiden ja sotilashenkilöstön nopean toimintavalmiuden mahdollistamiseksi.

13.

Joukkojen yhteistoimintakyvyn osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat:

kehittämään joukkojensa yhteistoimintakykyä:

sitoutumalla sopimaan EU:n taisteluosastojen joukkokokonaisuuksia varten yhteisistä arviointi- ja validointiperusteista, jotka ovat Naton standardien mukaisia, säilyttäen samalla kansallisen sertifioinnin.

sitoutumalla sopimaan joukkojen yhteisistä teknisistä ja operatiivisista standardeista ottaen huomioon, että niiden on varmistettava yhteentoimivuus Naton kanssa.

optimoimaan monikansalliset rakenteet: osallistuvat jäsenvaltiot voisivat sitoutua liittymään tärkeimpiin olemassa oleviin ja mahdollisiin tuleviin rakenteisiin, jotka ovat mukana Euroopan ulkoisessa sotilaallisessa toiminnassa (EUROCORPS, EUROMARFOR, EUROGENDFOR, MCCE/ATARES/SEOS) ja toimimaan niissä aktiivisesti.

14.

Osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät saamaan aikaan kunnianhimoisen lähestymistavan YTPP:n sotilasoperaatioiden yhteiselle rahoitukselle sen lisäksi, mikä määritellään Athenea koskevan neuvoston päätöksen mukaiseksi yhteiseksi kustannukseksi.

”d)

tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ne toteuttavat voimavarojen kehittämisjärjestelyn puitteissa todettujen puutteiden korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, monikansallinen toiminta mukaan luettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä koskevia sitoumuksia Pohjois-Atlantin liitossa;”

15.

Autetaan selviämään voimavarojen kehittämissuunnitelmassa (CDP) ja CARDissa havaituista voimavarapuutteista. Nämä voimavarahankkeet lisäävät Euroopan strategista riippumattomuutta ja vahvistavat Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (EDTIB).

16.

Harkitaan kansallisella tasolla havaittujen voimavarapuutteiden korjaamiseksi ensisijaisesti eurooppalaista yhteistoiminnallista lähestymistapaa ja käytetään pelkästään kansallista lähestymistapaa pääsääntöisesti vain, jos tällainen arviointi on jo tehty.

17.

Osallistutaan ainakin yhteen sellaiseen PRY-yhteistyön hankkeeseen, jossa kehitetään tai tarjotaan jäsenvaltioiden strategisesti tärkeiksi määrittämiä voimavaroja.

”e)

osallistumaan tarvittaessa Euroopan puolustusviraston puitteissa tärkeimpien yhteisten tai eurooppalaisten puolustustarvikeohjelmien kehittämiseen.”

18.

Sitoudutaan käyttämään EDAa yhteisten voimavarojen kehittämisen eurooppalaisena foorumina ja pitämään puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatio OCCARia ensisijaisena yhteistoiminnallisena ohjelman hallinto-organisaationa.

19.

Varmistetaan, että kaikki osallistuvien jäsenvaltioiden johtamat voimavarahankkeet tekevät Euroopan puolustusteollisuudesta kilpailukykyisemmän tarkoituksenmukaisella teollisuuspolitiikalla, jossa ei ole tarpeetonta päällekkäisyyttä.

20.

Varmistetaan, että yhteistyöohjelmilla – joista hyötyvät ainoastaan sellaiset yhteisöt, jotka todistetusti tuovat lisäarvoa EU:n alueelle – ja osallistuvien jäsenvaltioiden hyväksymillä hankintastrategioilla on myönteinen vaikutus EDTIB:hen.


KÄÄNNÖS

Pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY) koskeva ilmoitus neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle

Johdanto-osa

Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, jotka

palauttavat mieleen, että unioni toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu ”jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentämiseen” (SEU 24 artiklan 2 kohta), ja että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa,

katsovat, että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasresursseihin, ja että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen edellyttää jäsenvaltioilta voimavaroihin liittyviä toimia,

palauttavat lisäksi mieleen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka keskeisenä periaatteena on monenvälisyys ja jonka keskiössä on Yhdistyneet kansakunnat,

palauttavat mieleen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 6 kohdan, jonka mukaisesti ”jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla ”suorittaakseen vaativimpia tehtäviä”, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön, jäljempänä ’PRY’”,

katsovat, että PRY voisi merkittävästi edistää EU:n tavoitetason saavuttamista, myös vaativimmissa tehtävissä ja operaatioissa, ja helpottaa jäsenvaltioiden puolustusvoimavarojen kehittämistä keinoina aktiivinen osallistuminen monikansallisiin hankintoihin ja asiaankuuluvien teollisuuden yksiköiden, myös pienten ja keskisuurten yritysten, osallistuminen, samoin kuin vahvistaa Euroopan puolustusyhteistyötä perussopimuksia täysimääräisesti hyödyntäen,

ottavat huomioon pysyvää rakenteellista yhteistyötä koskevassa pöytäkirjassa N:o 10 vahvistetut ja SEU 46 artiklassa mainitut pysyvän rakenteellisen yhteistyön tavoitteet sekä toimet, joihin jäsenvaltiot sitoutuvat kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

panevat merkille 15 päivänä joulukuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joiden mukaisesti eurooppalaisten on otettava suurempi vastuu turvallisuudestaan ja joissa Eurooppa-neuvosto vahvisti aiemmat turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät sitoumuksensa ja korosti, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen haasteellisessa geopoliittisessa ympäristössä ja kansalaisten parempi suojelu edellyttävät mittavampia toimia, muun muassa riittäviä lisäresursseja, ottaen samalla huomioon kansalliset olosuhteet, oikeudelliset sitoumukset ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat myös Naton jäseniä, Naton asiaankuuluvan puolustusmenoja koskevan ohjeistuksen,

palauttavat lisäksi mieleen, että Eurooppa-neuvosto kehotti myös lisäämään yhteistyötä vaadittujen voimavarojen kehittämiseksi sekä antamaan tällaiset voimavarat tarvittaessa käyttöön ja totesi, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on voitava osallistua ratkaisevalla tavalla yhteisiin ponnistuksiin sekä toimia itsenäisesti aina tarvittaessa ja kumppaneiden kanssa mahdollisuuksien mukaan,

ottavat huomioon, että kesäkuussa 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien voimavarahankkeiden yhteinen kehittäminen vallitsevien merkittävien puutteiden korjaamiseksi ja tulevaisuuden teknologian kehittämiseksi on ratkaisevassa asemassa, jotta Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2016 hyväksymä EU:n tavoitetaso voidaan saavuttaa, että se oli tyytyväinen Euroopan komission tiedonantoon EU:n puolustusrahastosta, johon kuuluisi yhtäältä tutkimusosio ja toisaalta voimavaraosio ja että se kehotti jäsenvaltioita määrittelemään sopivia voimavarahankkeita Euroopan puolustusrahastoa ja Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa varten,

palauttavat mieleen erityisesti, että Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa esittämään ehdotuksia, jotka koskevat mahdollisia hankkeita sisältävän ja modulaarisen toimintamallin mukaisen osallistavan pysyvän rakenteellisen yhteistyön tekijöitä ja vaihtoehtoja,

palauttavat mieleen, että 6 päivänä maaliskuuta 2017 kokoontunut neuvosto (ulkoasiat) katsoi, että on syytä jatkaa työskentelyä, joka koskee modulaarisen toimintamallin mukaista osallistavaa pysyvää rakenteellista yhteistyötä, ja että sen tulisi olla avointa kaikille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita tarvittaviin sitoumuksiin ja jotka täyttävät perussopimuksen 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan sekä perussopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 mukaiset vaatimukset,

aikovat määrätietoisesti päästä uudelle tasolle SEU 42 artiklan 2 kohdassa edellytetyssä yhteisen puolustuspolitiikan asteittaisessa määrittelemisessä vahvistamalla unionin puitteissa tehtävän pysyvän rakenteellisen yhteistyön, ottaen samalla huomioon kunkin jäsenvaltion turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteen,

muistuttavat SEU 42 artiklan 7 kohdan mukaisesta velvoitteesta keskinäiseen avunantoon,

palauttavat mieleen, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan sitoumusten ja yhteistyön ”on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia (…) ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”,

korostavat, että 22 ja 23 päivänä kesäkuuta 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että ”on tarpeen aloittaa osallistava ja kunnianhimoinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö”, ja noudattavat Eurooppa-neuvoston toimeksiantoa laatia kolmen kuukauden kuluessa yhteinen luettelo ”SEU 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan sekä tuohon sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 mukaisista vaatimuksista ja velvoittavista sitoumuksista – myös vaativimmat tehtävät huomioon ottaen – ja [määrittää] niihin liittyvät tarkat aikataulut ja erityiset arviointimekanismit, jotta riittävät valmiudet omaavat jäsenvaltiot voivat ilmoittaa osallistumisaikeistaan viipymättä”,

ILMOITTAVAT TÄTEN neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle aikovansa osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön,

PYYTÄVÄT neuvostoa hyväksymään päätöksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja tuohon sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 asiaa koskevien määräysten mukaisesti sekä liitteessä I eriteltyjen periaatteiden, liitteeseen II sisältyvien yhteisten tiukempien sitoumusten sekä liitteessä III esitettyjen hallinnointia koskevien ehdotusten pohjalta,

AIKOVAT ESITTÄÄ – ennen PRY:n vahvistamista koskevan päätöksen hyväksymistä neuvostossa – kansallisen toimeenpanosuunnitelman, josta käy ilmi niiden kyky täyttää liitteeseen II sisältyvät tiukemmat sitoumukset.

Tehty Brysselissä kolmantenatoista päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattaseitsemäntoista.

*

Irlanti ilmoitti neuvostolle ja korkealle edustajalle 7 päivänä joulukuuta 2017 aikovansa osallistua PRY:hyn ja yhtyi tähän yhteiseen ilmoitukseen.

*

Portugalin tasavalta ilmoitti neuvostolle ja korkealle edustajalle 7 päivänä joulukuuta 2017 aikovansa osallistua PRY:hyn ja yhtyi tähän yhteiseen ilmoitukseen.

LIITE I – PRY:N PERIAATTEET

”Pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä”, jäljempänä ’PRY’, määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 ja 46 artiklassa sekä tuohon sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 10. PRY voidaan käynnistää vain kerran, ja se vahvistetaan neuvoston määräenemmistöllä hyväksymällä päätöksellä tarkoituksena saattaa puolustusalalla yhteen kaikki halukkaat jäsenvaltiot, ”joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset” ja jotka ovat tehneet ”tiukempia sitoumuksia suorittaakseen vaativimpia tehtäviä” ja operaatioita.

PRY on kunnianhimoinen, sitova ja osallistava EU:n oikeudellinen kehys EU:n alueen ja sen kansalaisten turvallisuuteen ja puolustukseen tehtäville investoinneille. PRY tarjoaa keskeisen tärkeän poliittisen kehyksen, joka on tarkoitettu kaikille jäsenvaltioille parantamaan kunkin sotilaallisia resursseja ja puolustusvoimavaroja tiukempiin sitoumuksiin perustuvien hyvin koordinoitujen aloitteiden ja konkreettisten hankkeiden avulla. EU:n jäsenvaltioiden paremmat puolustusvoimavarat hyödyttävät myös Natoa. Ne vahvistavat liittouman eurooppalaista pilaria ja vastaavat toistuneisiin vaatimuksiin vahvemmasta transatlanttisesta taakanjaosta.

PRY on ratkaisevan tärkeä edistysaskel kohti yhteisen puolustuspolitiikan vahvistamista. Se voisi olla tekijä, joka veisi mahdollisesti kehitystä kohti yhteistä puolustusta, jos neuvosto yksimielisesti niin päättää (SEU 42 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti). PRY:n pitkän aikavälin visiona voisi olla yhtenäinen kattava joukkojen kokonaisuus täydentämässä Natoa, joka on edelleen jäsenilleen niiden yhteisen puolustuksen kulmakivi.

Pidämme osallistavaa PRY:tä tärkeimpänä välineenä, jolla edistetään yhteistä turvallisuutta ja puolustusta alalla, jolla tarvitaan enemmän yhtenäisyyttä, jatkuvuutta, yhteensovittamista ja yhteistoimintaa. Siihen tähtäävien EU:n toimien on oltava yhtenäisiä, koordinoituja ja tarkoituksenmukaisia, ja niiden on perustuttava yhteisesti sovittuihin poliittisiin suuntaviivoihin.

PRY tarjoaa luotettavan ja sitovan oikeudellisen kehyksen osana EU:n institutionaalisia puitteita. Osallistuvat jäsenvaltiot täyttävät velvoittavat sitoumuksensa ja vahvistavat, että pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistamisessa ja toteuttamisessa noudatetaan täysin SEU:n määräyksiä ja siihen liitettyjä pöytäkirjoja ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden perustuslailliset määräykset.

PRY:n sitoumusten velvoittavuus varmistetaan vuotuisella säännöllisellä arvioinnilla, jonka tekee unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja jota tukevat erityisesti Euroopan puolustusvirasto EDA voimavarojen kehittämiseen liittyvien näkökohtien osalta (kuten tarkoitetaan erityisesti pöytäkirjan N:o 10 3 artiklassa) sekä EUH, mukaan lukien EU:n sotilasesikunta EUSE ja muut YTPP:n rakenteet, PRY:n operatiivisten näkökohtien osalta. PRY:llä unioni voisi edetä kohti yhtenäistä kattavaa joukkojen kokonaisuutta ottaen huomioon, että PRY lisäisi ylhäältä alas suuntautuvaa koordinointia ja ohjausta nykyisiin tai tuleviin alhaalta ylös suuntautuviin rakenteisiin ja toimintalinjoihin.

PRY tarjoaisi jäsenvaltioille mahdollisuuksia parantaa puolustusvoimavaroja osallistumalla hyvin koordinoituihin aloitteisiin ja konkreettisiin yhteisiin hankkeisiin hyödyntäen mahdollisesti nykyisiä alueellisia keskittymiä. Osallistuminen PRY:hyn on vapaaehtoista eikä vaikuta kansalliseen suvereniteettiin.

Osallistava PRY on vahva poliittinen viesti EU:n kansalaisille ja ulkopuoliselle maailmalle: EU:n jäsenvaltioiden hallitukset ottavat yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen vakavasti ja kehittävät sitä edelleen. EU:n kansalaisille tämä tarkoittaa lisää turvallisuutta ja selvää merkkiä kaikkien jäsenvaltioiden tahdosta edistää yhteistä turvallisuutta ja puolustusta EU:n globaalistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

PRY tulee olemaan tulospainotteista, ja sen avulla aikaan saatava konkreettinen edistys pitäisi näkyä puolustustarvikkeisiin liittyvien investointimenojen tasossa, yhteistoiminnallisen voimavarojen kehittämisen tavoitteissa ja käytettävissä olevien puolustusvoimavarojen saatavuudessa yhdistettyjä tehtäviä ja operaatioita varten omaksumalla yhteisen joukkopoolin periaate. Voimavarojen kehittämisessä PRY:llä pyritään pääasiassa korjaamaan voimavarapuutteet EU:n tavoitetasoon ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteisiin ja prioriteetteihin nähden.

PRY:n ”osallistavuus” ja ”modulaarinen toimintamalli”, mitä kaavaillaan Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2016 antamissa päätelmissä, ei saa johtaa yhteistyön tavoitetason laskuun. ”Kunnianhimoisen” PRY:n tavoitteessa korostuu se, että kaikkien PRY:hyn osallistuvien jäsenvaltioiden on noudatettava yhteistä luetteloa tavoitteista ja sitoumuksista. Kuten kesäkuussa 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä muistutettiin, PRY on ”osallistavaa ja kunnianhimoista”.

Seuraavan sitoumusluettelon on määrä auttaa saavuttamaan EU:n tavoitetaso, joka määriteltiin 14. marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä ja jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa 2016, ja vahvistaa siten sekä eurooppalaisten että EU:n strategista riippumattomuutta.

LIITE II – LUETTELO KUNNIANHIMOISISTA JA TIUKEMMISTA YHTEISISTÄ SITOUMUKSISTA PÖYTÄKIRJASSA N:o 10 OLEVASSA 2 ARTIKLASSA VAHVISTETUILLA VIIDELLÄ OSA-ALUEELLA

”a)

[osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat] tekemään Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien yhteistyötä puolustustarvikkeisiin liittyvien investointimenojen tasoa koskevien hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarkastelemaan näitä tavoitteita säännöllisesti uudelleen unionin turvallisuusympäristön ja kansainvälisten velvoitteiden valossa;”

Osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät seuraavat sitoumukset vuonna 2007 määritettyjen yhteisten vertailuarvojen pohjalta:

1.

Kasvatetaan säännöllisesti puolustusbudjettien reaalista arvoa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.

Lisätään puolustusinvestointien menoja peräkkäisesti keskipitkällä aikavälillä 20 prosenttiin kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo) tarkoituksena korjata strategisten voimavarojen puutteet osallistumalla puolustusvoimavarahankkeisiin voimavarojen kehittämissuunnitelman ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun (CARD) mukaisesti.

3.

Lisätään strategisia puolustusvoimavaroja koskevia yhteisiä ja ”yhteistoiminnallisia” hankkeita. Tällaisia yhteisiä ja yhteistoiminnallisia hankkeita olisi tuettava Euroopan puolustusrahastosta tarvittaessa ja soveltuvalla tavalla.

4.

Lisätään puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan kohdennettujen menojen osuutta, jotta päästäisiin lähelle kahta prosenttia kaikista puolustusmenoista (yhteinen vertailuarvo).

5.

Vakiinnutetaan näiden sitoumusten säännöllinen uudelleentarkastelu (neuvoston hyväksyttäväksi).

”b)

[osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat] mahdollisuuksien mukaan lähentämään puolustusalan välineitään muun muassa yhdenmukaistamalla sotilaallisten tarpeiden määrittelyn, kokoamalla puolustusvoimavaransa yhteen ja tarvittaessa erikoistumalla sekä edistämällä yhteistyötä koulutuksen ja logistiikan alalla;”

6.

Otetaan merkittävä rooli voimavarojen kehittämisessä EU:ssa, myös CARDin puitteissa, jotta tarvittavien voimavarojen saatavuus voidaan varmistaa tavoitetason saavuttamiseksi Euroopassa.

7.

Sitoudutaan tukemaan CARDia mahdollisimman laajasti ottaen huomioon CARD-tarkastelun vapaaehtoinen luonne ja osallistuvien jäsenvaltioiden omat rajoitukset.

8.

Sitoudutaan siihen, että tuleva Euroopan puolustusrahasto osallistuu aktiivisesti monikansallisiin hankintoihin, joilla on EU:n lisäarvoa.

9.

Sitoudutaan laatimaan yhdenmukaistetut vaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin osallistuvien jäsenvaltioiden sopimiin voimavarojen kehittämishankkeisiin.

10.

Sitoudutaan harkitsemaan nykyisten voimavarojen yhteiskäyttöä tarkoituksena optimoida käytettävissä olevat resurssit ja parantaa niiden yleistä tehokkuutta.

11.

Sitoudutaan varmistamaan, että kyberpuolustusyhteistyöhön kuuluvia toimia, kuten tietojen jakamista, koulutusta ja operatiivista tukea, lisätään.

”c)

[osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat] toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä joukkojensa käytettävyyden, yhteistoimintakyvyn, joustavuuden ja toimintavalmiuden vahvistamiseksi muun muassa määrittelemällä joukkojen käyttöön antamista koskevat yhteiset tavoitteet, mahdollisesti myös tarkastelemalla uudelleen kansallisia päätöksentekomenettelyjään;”

12.

Joukkojen käytettävyyden ja toimintavalmiuden osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat

asettamaan käyttöön EU:n tavoitetason edellyttämiä strategisesti toimintavalmiita kokoonpanoja EU:n taisteluosastojen mahdollisen toimintavalmiuteen saattamisen lisäksi. Tämä sitoumus ei kata valmiusjoukkoja, pysyviä joukkoja eikä jatkuvassa valmiudessa olevia joukkoja

kehittämään luotettavan välineen (esim. tietokannan), jota ainoastaan osallistuvat jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat saavat käyttää käytettävissä olevien ja nopeasti toimintavalmiiden voimavarojen kirjaamiseen, jotta joukkojen muodostamisprosessia voidaan helpottaa ja nopeuttaa

pyrkimään nopeutettuun poliittiseen sitoutumiseen kansallisella tasolla, mahdollisesti myös tarkistamaan kansallisia päätöksentekomenettelyjään

antamaan keinojensa ja voimavarojensa puitteissa merkittävää tukea YTPP-operaatioihin (esim. EUFOR ja EU:n koulutusoperaatiot) – henkilöstön, materiaalin, koulutuksen ja harjoitusten muodossa, infrastruktuurina tai muulla tavoin – joista neuvosto on päättänyt yksimielisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta YTPP-operaatioihin tehtäviä tarjouksia koskeviin päätöksiin tai perustuslain asettamiin rajoituksiin

osallistumaan merkittävällä tavalla EU:n taisteluosastojen toimintaan vahvistamalla voimavaratarjoukset periaatteessa vähintään neljä vuotta etukäteen, noudattaen EU:n taisteluosastojen toiminta-ajatuksen mukaista valmiusaikaa, täyttämällä velvollisuuden toteuttaa EU:n taisteluosastojen harjoituksia EU:n taisteluosastojen joukkokokonaisuuksia varten (kehysvaltiona) ja/tai osallistumalla näihin harjoituksiin (kaikki EU:n taisteluosastoihin osallistuvat EU:n jäsenvaltiot)

yksinkertaistamaan ja standardoimaan rajatylittävät sotilaskuljetukset Euroopassa sotilaallisten tarvikkeiden ja sotilashenkilöstön nopean toimintavalmiuden mahdollistamiseksi.

13.

Joukkojen yhteistoimintakyvyn osalta osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat

kehittämään joukkojensa yhteistoimintakykyä:

sitoutumalla sopimaan EU:n taisteluosastojen joukkokokonaisuuksia varten yhteisistä arviointi- ja validointiperusteista, jotka ovat Naton standardien mukaisia, säilyttäen samalla kansallisen sertifioinnin;

sitoutumalla sopimaan joukkojen yhteisistä teknisistä ja operatiivisista standardeista ottaen huomioon, että niiden on varmistettava yhteentoimivuus Naton kanssa

optimoimaan monikansalliset rakenteet: osallistuvat jäsenvaltiot voisivat sitoutua liittymään tärkeimpiin olemassa oleviin ja mahdollisiin tuleviin rakenteisiin, jotka ovat mukana Euroopan ulkoisessa sotilaallisessa toiminnassa (EUROCORPS, EUROMARFOR, EUROGENDFOR, MCCE/ATARES/SEOS) ja toimimaan niissä aktiivisesti.

14.

Osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät saamaan aikaan kunnianhimoisen mallin YTPP:n sotilasoperaatioiden yhteiselle rahoitukselle sen lisäksi, mikä määritellään Athenea koskevan neuvoston päätöksen mukaiseksi yhteiseksi kustannukseksi.

”d)

[osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat] tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ne toteuttavat voimavarojen kehittämisjärjestelyn puitteissa todettujen puutteiden korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, monikansallinen toiminta mukaan luettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä koskevia sitoumuksia Pohjois-Atlantin liitossa;”

15.

Autetaan selviämään voimavarojen kehittämissuunnitelmassa (CDP) ja CARDissa havaituista voimavarapuutteista. Nämä voimavarahankkeet lisäävät Euroopan strategista riippumattomuutta ja vahvistavat Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (EDTIB).

16.

Harkitaan kansallisella tasolla havaittujen voimavarapuutteiden korjaamiseksi ensisijaisesti eurooppalaista yhteistoiminnallista lähestymistapaa ja käytetään pelkästään kansallista mallia pääsääntöisesti vain, jos tällainen arviointi on jo tehty.

17.

Osallistutaan ainakin yhteen sellaiseen PRY-yhteistyön hankkeeseen, jossa kehitetään tai tarjotaan jäsenvaltioiden strategisesti tärkeiksi määrittämiä voimavaroja.

”e)

[osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat] osallistumaan tarvittaessa Euroopan puolustusviraston puitteissa tärkeimpien yhteisten tai eurooppalaisten puolustustarvikeohjelmien kehittämiseen.”

18.

Sitoudutaan käyttämään EDAa yhteisten voimavarojen kehittämisen eurooppalaisena foorumina ja pitämään puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatio OCCARia ensisijaisena yhteistoiminnallisena ohjelman hallinto-organisaationa.

19.

Varmistetaan, että kaikki osallistuvien jäsenvaltioiden johtamat voimavarahankkeet tekevät Euroopan puolustusteollisuudesta kilpailukykyisemmän tarkoituksenmukaisella teollisuuspolitiikalla, jossa ei ole tarpeetonta päällekkäisyyttä.

20.

Varmistetaan, että yhteistyöohjelmat – joista saa tukea ainoastaan sellaisia yhteisöjä, jotka todistetusti tuovat lisäarvoa EU:n alueelle – ja osallistuvien jäsenvaltioiden hankintastrategiat vaikuttavat myönteisesti EDTIB:hen.

LIITE III – HALLINNOINTI

1.   Osallistuvat jäsenvaltiot ovat keskeisinä tekijöinä päätöksentekoprosessissa ja sovittavat samalla toimensa yhteen korkean edustajan kanssa

PRY on kehys, jossa toimintaa johtavat osallistuvat jäsenvaltiot ja joka säilyy pääosin niiden toimivallan piirissä. Läpinäkyvyys varmistetaan PRY:hyn osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden suuntaan.

Jotta varmistetaan PRY:n asianmukainen sovittaminen yhteen koko yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa, jonka erottamaton osa se on, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu täysin PRY:hyn liittyviin menettelyihin. Korkea edustaja vastaa Eurooppa-neuvoston edellyttämän ja jäljempänä 4 kohdassa esitetyn vuotuisen arvioinnin hallinnoinnista. EUH, mukaan lukien EU:n sotilasesikunta EUSE, sekä Euroopan puolustusvirasto EDA huolehtivat PRY:n sihteeristön tehtävistä koordinoiden toimensa tiiviisti Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) YTPP-asioiden ja kriisinhallinnan varapääsihteerin kanssa.

SEU-sopimuksen, pöytäkirjan N:o 10 3 artiklan ja Euroopan puolustusviraston perustamista koskevan neuvoston päätöksen mukaisesti puolustusvirasto tukee korkeaa edustajaa voimavarojen kehittämiseen liittyvien PRY:n näkökohtien osalta. EUH tukee korkeaa edustajaa erityisesti PRY:n operatiivisten näkökohtien osalta, myös EU:n sotilasesikunnan ja muiden YTPP:n rakenteiden kautta.

SEU 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”[y]hteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisesta toimielimille aiheutuvat hallintomenot otetaan menoina unionin talousarvioon”.

2.   Hallintoon kuuluu kaksi tasoa: ylätaso vastaa PRY:n yhtenäisyyden ja tavoitetason ylläpidosta, ja sitä täydennetään PRY-hankkeita koskevilla erityisillä hallintomenettelyillä

2.1.   Ylätaso vastaa PRY:n yhtenäisyydestä ja uskottavasta toteutuksesta.

Sen perustana ovat olemassa olevat rakenteet. EU:n ulko- ja puolustusministerit voisivat käsitellä PRY:hyn liittyviä asioita kokoontuessaan yhteiseen ulkoasiainneuvoston puolustusta käsittelevään istuntoon (joita järjestetään yleensä kaksi vuodessa). Kun neuvosto kokoontuu käsittelemään PRY:hyn liittyviä asioita, äänioikeus on vain osallistuvien jäsenvaltioiden edustajilla. Osallistuvat jäsenvaltiot voisivat siinä yhteydessä hyväksyä yksimielisesti uusia hankkeita (SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti), vastaanottaa arviointeja osallistuvien jäsenvaltioiden toimista, erityisesti niistä, jotka esitetään yksityiskohtaisesti tämän liitteen 3 osassa, sekä vahvistaa määräenemmistöllä uuden jäsenvaltion osallistumisen korkeaa edustajaa kuultuaan SEU 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Neuvosto voi viime kädessä keskeyttää sellaisen jäsenvaltion osallistumisen, joka ei enää täytä vaatimuksia, sen jälkeen, kun kyseiselle jäsenvaltiolle on annettu ennakolta selvästi määritelty määräaika yksilöllistä kuulemista ja korjaustoimia varten, tai joka ei enää kykene tai ei halua täyttää PRY:n sitoumuksia ja velvoitteita, SEU 46 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Asiaankuuluvat nykyiset neuvoston valmisteluelimet kokoontuvat ”PRY-kokoonpanossa” niin, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat läsnä, mutta soveltaen järjestelyä, jonka mukaan vain osallistuvilla jäsenvaltioilla on äänioikeus neuvostossa. ”PRY-kokoonpanossa” pidettäviä PTK:n kokouksia voitaisiin kutsua koolle käsittelemään osallistuvia jäsenvaltioita koskevia yhteisen edun mukaisia asioita, suunnittelemaan hankkeita ja keskustelemaan niistä tai keskustelemaan uusien jäsenten osallistumisesta PRY:hyn. Sen työtä tuetaan PRY-kokoonpanossa pidettävillä poliittis-sotilaallisen ryhmän kokouksilla. Myös EU:n sotilaskomitea kokoontuu PRY-kokoonpanossa, ja siltä pyydetään erityisesti sotilaallisiin asioihin liittyviä neuvoja. Lisäksi voidaan järjestää epävirallisia kokouksia, joihin osallistuvat vain osallistuvat jäsenvaltiot.

2.2.   Hankkeiden hallinnointi

2.2.1.   PRY-hankkeiden tarkastelu perustuu arviointiin, jonka tekee korkea edustaja EUH:n, mukaan lukien EUSE:n ja EDA:n tuella, hankkeiden valinta edellyttää neuvoston päätöstä

Osallistuvat jäsenvaltiot voivat esittää kaikkia hankkeita, joiden ne katsovat hyödyttävän PRY:n tarkoituksia. Ne julkistavat aikomuksensa tuen saamiseksi sekä toimittavat yhteisesti hankkeita PRY:n sihteeristöön ja jakavat ne samanaikaisesti kaikille osallistuville jäsenvaltioille.

Hankkeiden pitäisi auttaa täyttämään tämän ilmoituksen liitteessä II mainitut sitoumukset, joista moni edellyttää sellaisten voimavarojen kehittämistä tai käyttöön asettamista, jotka jäsenvaltiot ovat määritelleet strategisesti merkittäviksi ja jotka tuottavat yhteisen näkemyksen mukaista EU:n lisäarvoa, ja jotka edellyttävät käytettävissä olevien keinojen ja voimavarojen puitteissa annettavaa merkittävää tukea YTPP-alan operaatioihin (EUFOR) ja tehtäviin (esimerkiksi EU:n koulutusoperaatiot) SEU 42 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Eri PRY-hankkeiden yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi ehdotamme rajallista määrää erityisesti tehtäviin ja operaatioihin painottuvia, EU:n tavoitetason mukaisia hankkeita. Näitä hankkeita tuettaisiin muilla hankkeilla, joilla helpotettaisiin ja sujuvoitettaisiin niiden toteutusta. Hankkeet olisi ryhmiteltävä tämän mukaisesti.

PRY:n sihteeristö koordinoi hanke-ehdotusten arviointia. Voimavarojen kehittämistä koskevien hankkeiden osalta EDA varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä jo olemassa olevien aloitteiden kanssa ottaen huomioon myös muut institutionaaliset yhteydet. EUSE arvioi operaatioita ja tehtäviä painottavien hankkeiden osalta, ovatko ne EU:n ja sen jäsenvaltioiden operatiivisten tarpeiden mukaisia ja voidaanko niillä täyttää kyseisiä tarpeita. Korkea edustaja antaa sen pohjalta suosituksen, jossa yksilöidään ne hanke-ehdotukset, joilla on kunnianhimoisimmat tavoitteet, jotka edistävät EU:n tavoitetason saavuttamista ja jotka sopivat parhaiten edistämään EU:n strategista riippumattomuutta. Hankekokonaisuudelta edellytetään asianmukaista tasapainoa voimavarojen kehittämistä painottavien hankkeiden ja pääasiassa operaatioita ja tehtäviä varten tarkoitettujen hankkeiden välillä.

Korkean edustajan suosituksen pohjalta neuvosto päättää PRY-hankkeiden luettelosta PRY-kehyksen puitteissa saatuaan sotilaallisia asioita koskevia neuvoja PRY-kokoonpanossa kokoontuneelta sotilaskomitealta ja PRY-kokoonpanossa kokoontuneen PTK:n välityksellä. Neuvosto tekee ratkaisunsa osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänten perusteella yksimielisesti SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Ne EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu PRY:hyn, voivat missä vaiheessa tahansa ilmoittaa aikomuksestaan osallistua hankkeisiin lupaamalla täyttää sitoumukset ja liittymällä PRY:hyn.

Kolmannet maat voidaan poikkeuksellisesti kutsua osallisiksi hankkeisiin niiden yleisten järjestelyjen mukaisesti, joista neuvosto tekee päätöksen hyvissä ajoin SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Edellytyksenä on, että ne tuovat hankkeelle merkittävää lisäarvoa, myötävaikuttavat PRY-yhteistyötä ja YTPP:tä lujittavasti ja täyttävät vaativampia sitoumuksia. Tämä ei anna kyseisille kolmansille maille päätösvaltaa PRY:n hallinnoinnissa. Lisäksi neuvosto päättää PRY-kokoonpanossa, täyttääkö kukin hankkeen osanottajien kutsuma kolmas maa yleisissä järjestelyissä vahvistetut edellytykset.

2.2.2.   Hankkeiden hallinnoinnista vastaavat ensi sijassa osallistuvat jäsenvaltiot

Kun neuvosto päättää PRY-yhteistyön hankkeiden luettelosta, siihen on liitettävä luettelo osallistuvista jäsenvaltioista. Nämä osallistuvat jäsenvaltiot ovat toimittaneet hankkeen yhdessä etukäteen.

Hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot sopivat keskenään yksimielisesti yhteistyön yksityiskohtaisista säännöistä ja laajuudesta, mukaan lukien tarvittavat panokset hankkeeseen liittymiseksi. Ne vahvistavat hankkeen hallinnointia koskevat säännöt ja päättävät uusien osallistuvien jäsenvaltioiden mukaan ottamisesta hankkeen aikana joko osanottajina tai tarkkailijoina. Olisi kuitenkin kehitettävä yhteiset hallinnointia koskevat säännöt, joita voidaan mukauttaa yksittäisten hankkeiden puitteissa. Näin varmistettaisiin tietty yhdenmukaisuus kaikkien hankkeiden hallinnoinnissa ja helpotettaisiin niiden käynnistämistä. Erityisesti voimavarojen kehittämishankkeissa hankkeen hallinnointi (eritelmä, hankintastrategia, toimeenpanoviraston valinta, teollisuusyritysten valitseminen jne.) kuuluu hankkeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

Osallistuvat jäsenvaltiot tiedottavat hankkeesta tarpeen mukaan niille jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu siihen.

3.   Täsmällinen vaiheittainen toimintatapa ja jokaisen vaiheen realistiset ja sitovat tavoitteet

Osallistuvien jäsenvaltioiden sitoumukset täytetään kansallisilla toimilla ja konkreettisilla hankkeilla.

Realistinen vaiheittainen toimintatapa on tärkeää, jotta taataan jäsenvaltioiden etujoukon osallistuminen PRY-yhteistyöhön ja näin ollen taataan kunnianhimoisuuden ja osallistavuuden periaatteet. Vaikka osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät täyttämään kaikki sitoumuksensa heti kun PRY-yhteistyö virallisesti aloitetaan, jotkut sitoumukset voidaan täyttää myöhemmin kuin toiset. Tätä varten osallistuvien jäsenvaltioiden on sovittava vaiheittaisesta toimintatavasta.

Vaiheissa huomioidaan muut vahvistetut määräajat (kuten Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulo vuonna 2021 ja jäsenvaltioiden aikaisemmat sitoumukset muissa yhteyksissä). Sitoumukset voidaan jaksottaa kahteen vaiheeseen (2018–2021 ja 2021–2025). Vuoden 2025 jälkeen toteutetaan uudelleentarkastelumenettely. Tätä varten osallistuvat jäsenvaltiot arvioivat kaikkien PRY-yhteistyön sitoumusten täyttämistä ja päättävät uusista sitoumuksista, jotta voidaan siirtyä uuteen vaiheeseen kohti Euroopan yhdentymistä turvallisuuden ja puolustuksen alalla.

4.   PRY-yhteistyön hallinnointi edellyttää kansallisiin toimeenpanosuunnitelmiin perustuvaa hyvin suunniteltua ja kunnianhimoista arviointimekanismia

Kaikki osallistuvat jäsenvaltiot toimivat takaajina ja korkea edustaja raportoi sitoumusten täyttämisestä pöytäkirjassa N:o 10 vahvistetun säännöllisen raportoinnin periaatteen mukaisesti (3 artikla). Sovittujen sitoumusten sitova luonne ja uskottavuus varmistetaan kaksitasoisella arviointimekanismilla:

4.1.   ”Kansallinen toimeenpanosuunnitelma”

Osoittaakseen kykynsä ja halunsa täyttää sovitut sitoumukset kukin osallistuva jäsenvaltio sitoutuu toimittamaan ennen PRY-yhteistyön perustamista koskevan neuvoston päätöksen tekemistä kansallisen toimeenpanosuunnitelman, josta käy ilmi niiden kyky täyttää sitovat sitoumukset. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaikilla osallistuvilla jäsenvaltioilla on pääsy näihin kansallisiin toimeenpanosuunnitelmiin.

PRY-yhteistyön sihteeristö arvioi korkean edustajan alaisuudessa vuosittain kansallisten toimeenpanosuunnitelmien perusteella sitä, täyttävätkö osallistuvat jäsenvaltiot sovitut sitoumuksensa (puolustusinvestointien ja voimavarojen kehittämisen osalta EDAn tuella ja operatiivisten seikkojen osalta EUH:n ja EU:n sotilasesikunnan tuella). Neuvostossa tämä arviointi toimitetaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle (PRY-kokoonpano) ja Euroopan unionin sotilaskomitealle (PRY-kokoonpano) kannanottoja varten.

Arvioijat keskittyvät PRY-yhteistyön puitteissa annettujen sitoumusten uskottavuuteen tarkastelemalla jäsenvaltioiden kansallisia toimeenpanosuunnitelmia, todelliset käyttöön asettamiset ja panokset hankkeisiin.

Kun PRY-yhteistyö on käynnistetty, osallistuvat jäsenvaltiot päivittävät kansallisia toimeenpanosuunnitelmiaan asianmukaisella tavalla vaiheittaista toimintatapaa koskevan vaatimuksen perusteella.

Jokaisen vaiheen alussa sitoumuksia täsmennetään osallistuvien jäsenvaltioiden parissa asetettavien tarkempien tavoitteiden avulla arviointiprosessin helpottamiseksi.

4.2.   Vuosittainen uudelleentarkastelu ja strateginen uudelleentarkastelu jokaisen vaiheen lopussa

Korkea edustaja toimittaa vähintään kerran vuodessa ulko- ja puolustusasioiden yhdistetylle neuvostolle kertomuksen, joka perustuu EDAn (pöytäkirjan N:o 10 3 artiklan mukaisesti) sekä EUH:n ja EUSEn osuuksiin. Kertomuksessa täsmennetään PRY-yhteistyön täytäntöönpanon tilannetta sekä sitä, miten kukin osallistuva jäsenvaltio noudattaa kansallisen toimeenpanosuunnitelmansa mukaisia sitoumuksia. EUSK:n kannanoton jälkeen tämä kertomus toimii perustana SEU 46 artiklan mukaisesti hyväksyttäville neuvoston päätöksille ja suosituksille.

Jokaisen vaiheen lopussa (2021 ja 2025) suoritetaan strateginen uudelleentarkastelu, jossa arvioidaan niiden sitoumusten noudattamista, jotka oli tarkoitus täyttää kyseisen vaiheen aikana, päätetään seuraavan vaiheen käynnistämisestä ja päivitetään tarpeen mukaan seuraavan vaiheen sitoumuksia.


Top