24.9.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/9

---

NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1589,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015,

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (kodifikaatio)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 109 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (3). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Tämän asetuksen olisi koskettava kaikilla aloilla myönnettäviä tukia, tämän kuitenkaan rajoittamatta tiettyjä aloja koskevissa asetuksissa säädettyjen erityisten menettelysääntöjen noudattamista; Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 93 ja 107 artiklan soveltamiseksi komissiolla on seuratessaan voimassa olevaa tukea, tehdessään päätöksiä uusista tai muutetuista tuista ja toteuttaessaan toimenpiteitä, jotka koskevat komission päätösten tai ilmoittamista koskevien vaatimusten noudattamatta jättämistä, SEUT-sopimuksen 108 artiklan nojalla nimenomainen valtuus päättää, soveltuuko valtion tuki sisämarkkinoille,

(3)

Jotta voitaisiin edistää sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista valtiontukisääntöjen nykyaikaistetun järjestelmän yhteydessä, SEUT-sopimuksen 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999 konsolidoitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä avoimessa ympäristössä.

(4)

Oikeusvarmuuden varmistamiseksi on asianmukaista että on määritelty, missä olosuhteissa tukea on pidettävä voimassa olevana tukena. Sisämarkkinoiden täydentäminen ja tehostaminen on asteittain etenevä prosessi, joka näkyy valtion tukia koskevan politiikan jatkuvana kehittämisenä. Tämän kehityksen vuoksi jotkin toimenpiteet, joiden ei niiden voimaan tullessa katsottu olleen valtion tukea, ovat sittemmin muodostuneet sellaisiksi.

(5)	SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle on ilmoitettava uuden tuen myöntämistä koskevasta suunnitelmasta, eikä suunnitelmaa saa panna täytäntöön ennen kuin komissio on sen hyväksynyt.

(6)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä komission kanssa ja toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi toteuttaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

(7)

Määräajan, jonka kuluessa komission on saatettava ilmoitetun tuen alustava tutkinta päätökseen, olisi oltava kaksi kuukautta täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta tai kyseessä olevan jäsenvaltion antaman asianmukaisesti perustellun lausunnon saamisesta, jossa se pitää ilmoitusta täydellisenä sillä perusteella, että komission pyytämiä lisätietoja ei ole käytettävissä tai ne on jo toimitettu. Oikeusvarmuuden vuoksi tämä tutkinta olisi saatettava loppuun päätöksellä.

(8)

Kaikissa tapauksissa, joissa komissio ei alustavan tutkinnan perusteella voi todeta tuen soveltuvan sisämarkkinoille, olisi aloitettava muodollinen tutkintamenettely, jotta komissio voi kerätä kaikki tarvitsemansa tiedot tuen soveltuvuuden arvioimiseksi ja antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksensa. Asianomaisten osapuolten oikeudet voidaan parhaiten turvata SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn muodollisen tutkintamenettelyn avulla.

(9)

Jotta olisi mahdollista arvioida kaiken ilmoitetun tai sääntöjenvastaisen valtiontuen soveltuvuus sisämarkkinoille, mikä kuuluu komission yksinomaisen toimivallan piiriin SEUT-sopimuksen 108 artiklan nojalla, on asianmukaista varmistaa, että komissiolla on valtiontukisääntöjen soveltamisen valvomiseksi valtuudet pyytää kaikki tarvittavat markkinatiedot miltä tahansa jäsenvaltiolta, yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä, jos se epäilee kyseessä olevan toimenpiteen unionin sääntöjen mukaisuutta ja on sen vuoksi aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn. Komission olisi käytettävä näitä valtuuksia erityisesti tapauksissa, joissa monitahoinen sisällön arviointi vaikuttaa tarpeelliselta. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon alustavan tutkinnan kesto, kun se päättää näiden valtuuksien käyttämisestä.

(10)

Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti sisällön arvioinnin kohteena olevien teknisesti monimutkaisten tapausten osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia mitä tahansa jäsenvaltiota, yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki markkinatiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot eivät riitä, suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

(11)

Tuensaajien ja asianomaisen jäsenvaltion välinen erityissuhde huomioon ottaen komission olisi voitava pyytää tietoja tuensaajalta vain asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Se, että tietyn tukitoimenpiteen edunsaaja toimittaa tietoja, ei muodosta oikeusperustaa kahdenvälisille neuvotteluille komission ja kyseisen edunsaajan välillä.

(12)

Komission olisi valittava tietopyyntöjen vastaanottajat kuhunkin tapaukseen soveltuvien objektiivisten kriteerien perusteella varmistaen samalla, että kun pyyntö esitetään yritysten tai niiden yhteenliittymien otokselle, vastaajien otos on edustava kussakin luokassa. Pyydettyjen tietojen olisi koostuttava erityisesti tosiasiallisista yritys- ja markkinatiedoista ja tosiseikkoihin perustuvasta markkinoiden toiminnan analyysista.

(13)	Komission olisi tutkintamenettelyn alullepanijana oltava vastuussa sekä kolmannelta jäsenvaltiolta, yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä saatavien tietojen toimittamisen varmistamisesta että ilmaistujen tietojen oletetun luottamuksellisuuden varmentamisesta.

(14)

Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja ja uhkasakkoja. Vahvistaessaan sakkojen ja uhkasakkojen määrät komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava SEUT-sopimuksen 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen.

(15)

Komission olisi voitava, suhteellisuusperiaatteen ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen, alentaa uhkasakkojen määrää tai kokonaan vapauttaa uhkasakoista, kun tietopyyntöjen vastaanottajat toimittavat pyydetyt tiedot, vaikka tämä tapahtuisi määräajan umpeutumisen jälkeenkin.

(16)	Sakkoja ja uhkasakkoja ei sovelleta jäsenvaltioihin, sillä SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti niiden on toimittava vilpittömästi yhteistyössä komission kanssa ja toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi toteuttaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

(17)

Otettuaan huomioon asianomaisten osapuolten huomautukset komissio lopettaa tutkimuksensa tekemällä lopullisen päätöksen heti, kun epäilykset on poistettu. Jos tutkintaa ei ole saatettu päätökseen 18 kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta, on asianmukaista, että kyseisellä jäsenvaltiolla on mahdollisuus pyytää päätöstä, joka komission olisi tehtävä kahden kuukauden kuluessa.

(18)

Asianomaisen jäsenvaltion puolustautumisoikeuksien takaamiseksi sille olisi toimitettava jäljennökset muille jäsenvaltioille, yrityksille tai yritysten yhteenliittymille lähetetyistä tietopyynnöistä, ja niiden olisi voitava kommentoida saatuja huomautuksia. Sille olisi myös annettava tiedoksi kuultujen yritysten ja niiden yhteenliittymien nimet, sikäli kuin nämä yhteisöt eivät ole osoittaneet, että niillä on oikeutettu etu suojata identiteettinsä.

(19)

Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Sen ei olisi pystyttävä käyttämään päätöksessä vastaajien toimittamia luottamuksellisia tietoja, joita ei voida yhdistää tai muulla tavoin tehdä anonyymeiksi, jollei se ole ennakolta saanut niiden suostumusta kyseisten tietojen ilmaisemiseen asianomaiselle jäsenvaltiolle.

(20)

Niissä tapauksissa, joissa luottamuksellisiksi merkityt tiedot eivät näytä kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, on asianmukaista että on olemassa menettely, jonka mukaisesti komissio voi päättää, missä määrin kyseiset tiedot voidaan paljastaa. Kaikissa päätöksissä, joissa tietojen luottamuksellisuutta koskeva väite hylätään, olisi ilmoitettava ajankohta, jolloin tiedot paljastetaan, jotta vastaaja voi turvautua käytettävissään oleviin oikeussuojakeinoihin, välitoimenpiteet mukaan luettuina.

(21)	Sen varmistamiseksi, että valtion tukea koskevia sääntöjä sovelletaan oikein ja tehokkaasti, komissiolla olisi oltava mahdollisuus peruuttaa virheellisiin tietoihin perustunut päätös.

(22)

Jotta varmistettaisiin SEUT-sopimuksen 108 artiklan ja erityisesti sen 3 kohdan sisältämän ilmoittamisvelvollisuuden sekä täytäntöönpanokiellon noudattaminen, komission olisi tutkittava kaikki sääntöjenvastaisen tuen tapaukset. Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi olisi säädettävä menettelyistä, joita näissä tapauksissa on noudatettava. Jos jäsenvaltio ei ole noudattanut ilmoittamisvelvollisuutta tai täytäntöönpanokieltoa, määräaikojen ei tulisi olla komissiota sitovia.

(23)

Komission olisi voitava omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen SEUT-sopimuksen 108 artiklan, ja erityisesti SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille.

(24)

Sääntöjenvastaisen tuen tapauksissa komissiolla olisi oltava oikeus hankkia kaikki tarvittavat tiedot tehdäkseen päätöksen ja palauttaakseen tarvittaessa välittömästi vääristymättömän kilpailutilanteen. Sen vuoksi komission on voitava toteuttaa kyseiseen jäsenvaltioon kohdistuvia välitoimia. Välitoimet voivat olla tietojen antamista, tuen maksamisen keskeyttämistä ja takaisinperimistä koskevia välipäätöksiä. Tapauksissa, joissa tietojen antamista koskevaa välipäätöstä ei noudateta, komission olisi voitava tehdä päätös saatavilla olevien tietojen perusteella ja, jos toimenpiteen keskeyttämistä tai takaisinperimistä koskevaa välipäätöstä ei noudateta, sen olisi voitava saattaa asia suoraan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(25)

Sisämarkkinoille soveltumattoman sääntöjenvastaisen tuen tapauksessa olisi palautettava tehokkaan kilpailun tilanne. Sen vuoksi on tarpeen, että tuki, korot mukaan lukien, peritään takaisin viipymättä. Takaisinperiminen on toteutettava kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti. Kyseisten menettelyjen soveltaminen ei saisi vaikeuttaa tehokkaan kilpailun tilanteen palauttamista estämällä komission päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Tämän tuloksen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan komission päätöksen tehokas vaikutus.

(26)	Oikeusvarmuuden vuoksi on asianmukaista säätää sääntöjenvastaisen tuen osalta kymmenen vuoden vanhentumisaika, minkä jälkeen takaisinperimistä ei voida määrätä.

(27)	Oikeusvarmuuden vuoksi on asianmukaista säätää vanhentumisajoista sakkojen ja uhkasakkojen määräämiselle ja täytäntöönpanolle.

(28)

Tuen väärinkäytöllä voi olla sisämarkkinoiden toimintaan vaikutuksia, jotka voivat olla samanlaisia kuin sääntöjenvastaisen tuen vaikutukset ja joita sen vuoksi olisi torjuttava samankaltaisin menettelyin. Mahdollisesti väärinkäytetty tuki on, toisin kuin sääntöjenvastainen tuki, komission aiemmin hyväksymää tukea. Sen vuoksi komission ei tulisi saada käyttää takaisinperimistä koskevaa välipäätöstä tuen väärinkäyttötapauksissa.

(29)	SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti komission on jäsenvaltioiden kanssa seurattava jatkuvasti voimassa olevia tukijärjestelmiä. Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi on asianmukaista yksilöidä kyseisessä artiklassa tarkoitetun yhteistyön soveltamisala.

(30)

Voimassa olevien tukiohjelmien sisämarkkinoille soveltuvuuden varmistamiseksi ja SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä ehdotuksia aiheellisiksi toimenpiteiksi, jos voimassa oleva tukiohjelma ei sovellu tai ei enää sovellu sisämarkkinoille, ja aloitettava SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely, jos asianomainen jäsenvaltio kieltäytyy panemasta täytäntöön ehdotettuja toimenpiteitä.

(31)	On tarpeen säätää kaikista niistä mahdollisuuksista, joita kolmansilla osapuolilla on etujensa puolustamiseksi valtion tukea koskevissa menettelyissä.

(32)

Kantelut ovat olennainen tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi. Komissiolle tehtyjen kantelujen laadun varmistamiseksi ja samanaikaisesti avoimuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi on aiheellista säätää edellytyksistä, jotka kantelun olisi täytettävä, jotta se antaisi komissiolle tietoja oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta alustavan tutkinnan käynnistämistä varten. Toimitetut tiedot, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä, olisi säilytettävä yleisinä markkinatietoina, eikä niiden olisi välttämättä johdettava viran puolesta tehtävään tutkintaan.

(33)

Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa ja tämän asetuksen 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Niitä olisi myös vaadittava toimittamaan tietty määrä tietoja lomakkeella, josta komission olisi voitava säätää täytäntöönpanosäännöksessä. Jotta mahdollisten kantelijoiden toiminnalle ei asetettaisi esteitä, mainitussa täytäntöönpanosäännöksessä olisi otettava huomioon se, etteivät kantelun tekemistä koskevat vaatimukset saisi olla asianomaisille osapuolille raskaita.

(34)

Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista säätää erityisestä oikeusperustasta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkintoja. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä ja tällaisen tutkinnan aiheuttaman suuren hallinnollisen rasitteen takia toimialatutkinta olisi suoritettava ainoastaan, jos saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kohtuudella epäillä, että valtiontukitoimenpiteet tietyllä toimialalla voisivat olennaisesti rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla useissa jäsenvaltioissa olemassa olevat tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Tällaisten tutkintatoimien ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla ja saada kokonaisvaltaisen ennakkonäkemyksen asianomaisesta toimialasta.

(35)

Jotta komissio voisi valvoa tehokkaasti päätöstensä noudattamista ja jotta helpotettaisiin komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä näiden seuratessa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti jatkuvasti kaikkia jäsenvaltioissa voimassa olevia tukiohjelmia, on tarpeen säätää yleisestä velvollisuudesta toimittaa kertomus kaikista voimassa olevista tukiohjelmista.

(36)

Jos komissio vakavasti epäilee, noudatetaanko sen päätöksiä, sen käytettävissä olisi oltava lisävälineitä, joiden avulla se saa tarvittavat tiedot sen tarkastamiseksi, että sen päätöksiä noudatetaan tehokkaasti. Paikalla tehtävät tarkastuskäynnit ovat sopiva ja käyttökelpoinen keino tähän tarkoitukseen erityisesti silloin, kun tukea on saatettu käyttää väärin. Komissiolla olisi siksi oltava valtuudet tehdä tarkastuskäyntejä paikalla, ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava yhteistyössä komission kanssa silloin, kun yritys vastustaa tarkastuskäyntiä.

(37)

Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Kun komissio avustaa kansallisia tuomioistuimia tässä suhteessa, sen olisi toimittava noudattaen velvollisuuttaan puolustaa yleistä etua.

(38)

Komission huomautusten ja lausuntojen ei olisi rajoitettava SEUT-sopimuksen 267 artiklan soveltamista eikä niiden olisi sidottava kansallisia tuomioistuimia oikeudellisesti. Ne olisi annettava kansallisten menettelysääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, osapuolten oikeuksia turvaavat säännöt, kansallisten tuomioistuinten riippumattomuutta täysin kunnioittaen. Komission omasta aloitteestaan toimittamat huomautukset olisi rajattava tapauksiin, jotka ovat tärkeitä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukaisen soveltamisen kannalta, erityisesti valtiontukea koskevan unionin oikeuskäytännön täytäntöönpanon tai jatkokehittämisen kannalta merkittäviin tapauksiin.

(39)

Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi komission päätökset on asianmukaista julkistaa, noudattaen kuitenkin periaatetta, jonka mukaan valtion myöntämiä tukia koskevat päätökset osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle. Sen vuoksi on asianmukaista julkaista kaikki päätökset, joilla voi olla vaikutusta asianomaisten osapuolten etuihin, joko täydellisinä tai tiivistelminä tai antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuus saada jäljennökset näistä päätöksistä, jos päätöksiä ei ole julkaistu tai niitä ei ole julkaistu täydellisinä.

(40)	Julkaistessaan päätöksiään komission olisi noudatettava salassapitovelvollisuutta, myös kaikkien luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, SEUT-sopimuksen 339 artiklan mukaisesti.

(41)	Komission olisi tiiviissä yhteistyössä neuvoa-antavan valtiontukikomitean kanssa voitava hyväksyä täytäntöönpanosäännöksiä, joissa säädetään tämän asetuksen mukaisia menettelyitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISTÄ

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa asetetut tunnusmerkit;

b)

’voimassa olevalla tuella’ i) tukia, jotka olivat olemassa ennen perustamissopimuksen voimaantuloa kyseisissä jäsenvaltioissa, eli tukiohjelmia ja yksittäisiä tukia, jotka on otettu käyttöön ennen SEUT-sopimuksen voimaantuloa ja joita voidaan soveltaa edelleen SEUT-sopimuksen voimaantulon jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 144 ja 172 artiklan, Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisasiakirjan 3 kohdan ja liitteen IV lisäyksen, Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan 2 kohdan ja 3 kohdan b alakohdan sekä liitteen V lisäyksen sekä Kroatian liittymisasiakirjan 2 kohdan ja 3 kohdan b alakohdan sekä liitteen IV lisäyksen soveltamista; ii) hyväksyttyjä tukia eli tukiohjelmia ja yksittäisiä tukia, jotka komissio tai neuvosto on hyväksynyt; iii) tukia, joiden voidaan katsoa tulleen hyväksytyiksi joko asetuksen (EY) N:o 659/1999 4 artiklan 6 kohdan nojalla tai tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan nojalla tai ennen asetuksen (EY) N:o 659/1999 antamista, mutta tämän menettelyn mukaisesti; iv) tukia, joiden voidaan tämän asetuksen 17 artiklan nojalla katsoa voimassa olevaksi tueksi; v) tukia, joiden voidaan katsoa olevan voimassa olevia tukia, koska voidaan osoittaa, että ne käyttöönottohetkellä eivät vielä olleet tukia, mutta ovat muuttuneet myöhemmin sellaisiksi sisämarkkinoiden kehityksen johdosta ilman, että jäsenvaltio olisi muuttanut niitä. Jos tietyt toimenpiteet muuttuvat tuiksi sen jälkeen, kun tietty toiminta on vapautettu kilpailulle unionin lainsäädännössä, näitä toimenpiteitä ei kilpailun vapauttamiselle vahvistetun ajankohdan jälkeen pidetä voimassa olevana tukena.

c)	’uudella tuella’ kaikkia tukia, eli tukiohjelmia ja yksittäisiä tukia, jotka eivät ole voimassa olevaa tukea, mukaan lukien voimassa olevan tuen muutokset;

d)

’tukiohjelmalla’ säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä tai päätöksessä yleisesti ja käsitteellisesti ilman, että edellytetään muita täytäntöönpanotoimenpiteitä, sekä säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella erityiseen hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

e)	’yksittäisellä tuella’ tukia, joita ei ole myönnetty tukiohjelman osana, sekä niitä tukiohjelman osana myönnettyjä tukia, joista on ilmoitettava;

f)	’sääntöjenvastaisella tuella’ uusia tukia, jotka on otettu käyttöön SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti;

g)	’tuen väärinkäytöllä’ tukia, jota tuensaaja on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 659/1999 4 artiklan 3 kohdan taikka 7 artiklan 3 tai 4 kohdan tai tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdan taikka 9 artiklan 3 tai 4 kohdan nojalla tehdyn päätöksen vastaisesti;

h)	’asianomaisella osapuolella’ jäsenvaltiota, henkilöä, yritystä tai yritysten yhteenliittymää, jonka etuihin tuen myöntäminen voi vaikuttaa, erityisesti tuensaajaa, kilpailevia yrityksiä ja alan järjestöjä.

II LUKU

ILMOITETTUA TUKEA KOSKEVA MENETTELY

2 artikla

Uudesta tuesta ilmoittaminen

1.   Jollei SEUT-sopimuksen 109 artiklan tai sen muiden asiaa koskevien määräysten nojalla annetuissa asetuksissa toisin säädetä, asianomaisen jäsenvaltion on riittävän ajoissa ilmoitettava komissiolle kaikista suunnitelmistaan myöntää uutta tukea. Komissio ilmoittaa viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle ilmoituksen vastaanottamisesta.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava ilmoituksessaan kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio pystyy tekemään 4 ja 9 artiklan mukaisen päätöksen, jäljempänä ’täydellinen ilmoitus’.

3 artikla

Täytäntöönpanokielto

Tukea, josta on 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettava, ei saa ottaa käyttöön ennen kuin komissio on tehnyt, tai sen katsotaan tehneen, päätöksen tällaisen tuen hyväksymisestä.

4 artikla

Ilmoituksen alustava tutkinta ja komission päätökset

1.   Komissio tutkii ilmoituksen heti sen saatuaan. Komissio tekee päätöksen tämän artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista.

2.   Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea, se tekee asiasta tämän seikan toteavan päätöksen.

3.   Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ei ole epäilyjä ja jos toimenpide kuuluu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, se päättää, että tuki soveltuu sisämarkkinoille, jäljempänä ’vastustamatta jättämistä koskeva päätös’. Päätöksessä on mainittava, mitä SEUT-sopimuksen mukaista poikkeusta on sovellettu.

4.   Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille on epäilyjä, se päättää aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn, jäljempänä ’muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös’.

5.   Tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut päätökset on tehtävä kahden kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa täydellisen ilmoituksen vastaanottamista seuraavasta päivästä. Ilmoitusta pidetään täydellisenä, jos komissio ei pyydä lisätietoja kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta tai muun pyydetyn lisätiedon vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan jatkaa komission ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Komissio voi tarvittaessa asettaa lyhyempiä määräaikoja.

6.   Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti ja 5 kohdassa asetetussa määräajassa, tukea pidetään komission hyväksymänä. Tällöin asianomainen jäsenvaltio voi ottaa kyseiset toimenpiteet käyttöön ilmoitettuaan siitä ennalta komissiolle, jollei komissio tee tämän artiklan nojalla päätöstä 15 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

5 artikla

Pyyntö saada tietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta

1.   Jos komissio katsoo, että tiedot, jotka asianomainen jäsenvaltio antaa 2 artiklan mukaisesti ilmoitetusta toimenpiteestä, ovat puutteelliset, se pyytää kaikki tarvittavat lisätiedot. Jos jäsenvaltio vastaa tähän pyyntöön, komissio ilmoittaa sille vastauksen vastaanottamisesta.

2.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei anna pyydettyjä tietoja komission asettamassa määräajassa tai jos se antaa puutteelliset tiedot, komissio lähettää muistutuksen, jossa se asettaa aiheellisen lisämääräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava.

3.   Ilmoitus on katsottava peruutetuksi, jos pyydettyjä tietoja ei anneta asetetussa määräajassa, jollei tätä aikaa jatketa ennen asetetun määräajan päättymistä komission ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella tai jollei asianomainen jäsenvaltio asianmukaisesti perustellulla lausunnolla ilmoita komissiolle, että se pitää ilmoitusta täydellisenä sillä perusteella, että pyydettyjä lisätietoja ei ole käytettävissä tai ne on jo toimitettu. Tällaisessa tapauksessa 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu määräaika alkaa lausunnon vastaanottamista seuraavana päivänä. Jos ilmoitus katsotaan peruutetuksi, komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltiolle.

6 artikla

Muodollinen tutkintamenettely

1.   Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetään asiaan liittyvät oikeudelliset seikat ja tosiseikat lyhyesti, komission alustava arvio ehdotetun toimenpiteen tukiluonteesta ja epäilyt toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Päätöksessä pyydetään asianomaista jäsenvaltiota ja muita asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa asetetussa määräajassa, joka yleensä on enintään yksi kuukausi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi jatkaa asetettua määräaikaa.

2.   Saadut huomautukset toimitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle. Jos asianomaiset osapuolet niille mahdollisesti aiheutuvan vahingon vuoksi sitä pyytävät, niiden henkilöllisyyttä ei ilmaista asianomaiselle jäsenvaltiolle. Asianomainen jäsenvaltio voi vastata huomautuksiin määräajassa, joka yleensä on enintään yksi kuukausi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi jatkaa asetettua määräaikaa.

7 artikla

Pyyntö saada tietoja muilta tahoilta

1.   Sen jälkeen kun 6 artiklassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely on aloitettu, erityisesti kun on kyse teknisesti monimutkaisista tapauksista, jotka edellyttävät sisällön arviointia, komissio voi pyytää toista jäsenvaltiota, yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki tarvittavat markkinatiedot, jotta se voi saattaa kyseisen toimenpiteen arvioinnin päätökseen, jos asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot eivät riitä, suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

2.   Komissio voi pyytää tietoja ainoastaan:

a)	jos ne rajoittuvat muodollisiin tutkintamenettelyihin, joiden komissio on todennut olevan toistaiseksi tehottomia; ja

b)	sikäli kuin kyseessä ovat tuensaajat, jos asianomainen jäsenvaltio suostuu pyyntöön.

3.   Yritysten tai yritysten yhteenliittymien, jotka toimittavat komission pyynnöstä markkinatietoja 6 ja 7 kohdan nojalla, on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle siltä osin kuin toimitettavat asiakirjat eivät sisällä tietoja, jotka ovat luottamuksellisia suhteessa mainittuun jäsenvaltioon.

Komissio ohjaa ja seuraa tietojen toimittamista asianomaisten jäsenvaltioiden, yritysten tai yritysten yhteenliittymien välillä ja varmentaa toimitettujen tietojen oletetun luottamuksellisuuden.

4.   Komissio voi pyytää ainoastaan tietoja, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion, yrityksen tai yritysten yhteenliittymän käytettävissä.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot yksinkertaisen pyynnön perusteella komission asettamassa määräajassa, jonka ei yleensä olisi ylitettävä yhtä kuukautta. Jos jäsenvaltio ei toimita pyydettyjä tietoja mainitussa määräajassa tai jos sen toimittamat tiedot ovat puutteelliset, komissio lähettää muistutuksen.

6.   Komissio voi vaatia yksinkertaisella pyynnöllä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja. Pyytäessään yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä tietoja yksinkertaisella pyynnöllä komissio mainitsee tietopyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää tarvitsemansa tiedot ja asettaa oikeasuhteisen määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Se viittaa myös 8 artiklan 1 kohdassa säädettyihin sakkoihin, joita voidaan määrätä virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittamisesta.

7.   Komissio voi vaatia päätöksellä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja. Kun komissio vaatii päätöksellä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja, se mainitsee vaatimuksen oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää tarvitsemansa tiedot ja asettaa oikeasuhteisen määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Se viittaa tarvittaessa myös 8 artiklan 1 kohdassa säädettyihin sakkoihin ja 8 artiklan 2 kohdassa säädettyihin uhkasakkoihin tai määrää uhkasakkoja. Lisäksi se mainitsee yrityksen tai yritysten yhteenliittymän oikeuden hakea päätökseen muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta.

8.   Lähettäessään tämän artiklan 1 tai 6 kohdan mukaisen tietopyynnön tai hyväksyessään 7 kohdan mukaisen päätöksen komissio toimittaa samanaikaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle jäljennöksen siitä. Komissio ilmoittaa tietopyynnön tai päätöksen vastaanottajien valitsemiseen soveltamansa kriteerit.

9.   Velvollisuus pyydettyjen tai vaadittujen tietojen antamiseen asianomaisten yritysten puolesta on yritysten omistajilla tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden, yhtiöiden tai oikeushenkilöyttä vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on valtuudet edustaa niitä. Asianmukaisesti valtuutetut henkilöt voivat antaa pyydetyt tiedot valtuuttajan nimissä; viimeksi mainittujen katsotaan kuitenkin olevan täysimääräisesti vastuussa siitä, jos annetut tiedot ovat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia.

8 artikla

Sakot ja uhkasakot

1.   Komissio voi sen tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi katsoessaan päätöksellä määrätä yrityksille tai yritysten yhteenliittymille sakon, joka on enintään 1 prosentti edellisen tilikauden liikevaihdosta, jos ne tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta:

a)	antavat virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 7 artiklan 6 kohdan nojalla esitettyyn pyyntöön;

b)	antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 7 artiklan 7 kohdan nojalla annettuun päätökseen tai eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa.

2.   Komissio voi päätöksellä määrätä yrityksille tai yritysten yhteenliittymille uhkasakon, jos yritys tai yritysten yhteenliittymä ei toimita täydellisiä ja virheettömiä tietoja, jotka komissio on pyytänyt 7 artiklan 7 kohdan nojalla annetulla päätöksellä.

Uhkasakko on enintään 5 prosenttia asianomaisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä liikevaihdosta, kultakin työpäivinä lasketulta viivästyspäivältä päätöksessä säädetystä päivästä alkaen, kunnes se toimittaa täydelliset ja virheettömät tiedot, joita komissio on pyytänyt tai vaatinut.

3.   Sakon tai uhkasakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto sekä otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

4.   Kun yritykset tai yritysten yhteenliittymät ovat täyttäneet velvoitteen, jonka tehosteeksi uhkasakko määrättiin, komissio voi määrätä uhkasakon lopullisen määrän pienemmäksi kuin mitä se olisi uhkasakon määräämisestä annetun alkuperäisen päätöksen perusteella. Komissio voi myös vapauttaa ne uhkasakoista täysin.

5.   Ennen tämän artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamista komissio asettaa puuttuvien markkinatietojen vastaanottamiselle asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä lopullisen kahden viikon määräajan ja antaa lisäksi niille tilaisuuden esittää kantansa.

6.   Euroopan unionin tuomioistuimella on SEUT-sopimuksen 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tarkastella uudelleen komission määräämiä sakkoja tai uhkasakkoja. Se voi kumota sakon tai uhkasakon taikka alentaa tai korottaa sitä.

9 artikla

Muodollisen tutkintamenettelyn päättämistä koskevat komission päätökset

1.   Muodollinen tutkintamenettely päätetään päätöksellä tämän artiklan 2–5 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista.

2.   Jos komissio toteaa, tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion tekemien muutosten jälkeen, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea, se tekee asiasta tämän seikan toteavan päätöksen.

3.   Jos komissio toteaa, tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion tekemien muutosten jälkeen, että enää ei ole epäilyjä ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille, se päättää, että tuki soveltuu sisämarkkinoille, jäljempänä ’myönteinen päätös’. Päätöksessä on mainittava, mitä SEUT-sopimuksen mukaista poikkeusta on sovellettu.

4.   Komissio voi asettaa myönteiselle päätökselle ehtoja, joiden täytyttyä se voi katsoa tuen soveltuvan sisämarkkinoille, sekä velvoitteita, joiden avulla se voi valvoa päätöksen noudattamista, jäljempänä ’ehdollinen päätös’.

5.   Jos komissio toteaa, että ilmoitettu tuki ei sovellu sisämarkkinoille, se päättää, että tukea ei saa myöntää, jäljempänä ’kielteinen päätös’.

6.   Edellä olevien 2–5 kohdan mukaiset päätökset tehdään heti, kun 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja epäilyjä ei enää ole. Komission on pyrittävä mahdollisuuksiensa mukaan tekemään päätös 18 kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta. Tätä määräaikaa voidaan pidentää komission ja asianomaisen jäsenvaltion yhteisestä sopimuksesta.

7.   Kun tämän artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on päättynyt ja jos asianomainen jäsenvaltio sitä pyytää, komissio tekee kahden kuukauden kuluessa päätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella. Jos toimitetut tiedot eivät riitä yhteismarkkinoille soveltumisen toteamiseen, komissio tekee tarvittaessa kielteisen päätöksen.

8.   Ennen 2–5 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamista komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää kantansa määräajassa, joka ei yleensä ylitä yhtä kuukautta, komission 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti saamista ja asianomaiselle jäsenvaltioille toimitetuista tiedoista.

9.   Komissio ei käytä vastaajien toimittamia luottamuksellisia tietoja, joita ei voida yhdistää tai muulla tavoin tehdä anonyymeiksi, missään tämän artiklan 2–5 kohdan mukaisessa päätöksessä, jollei se ole ennakolta saanut vastaajien suostumusta kyseisten tietojen ilmaisemiseen asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio voi tehdä perustellun päätöksen, joka annetaan tiedoksi asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle ja jossa todetaan, että vastaajan antamia ja luottamuksellisiksi merkitsemiä tietoja ei suojella, ja asetetaan määräaika, jonka jälkeen tiedot paljastetaan. Määräajan on oltava vähintään yksi kuukausi.

10.   Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut suojella liikesalaisuuksiaan ja muita luottamuksellisia tietoja. Jos 7 artiklan mukaisesti tietoja toimittava yritys tai yritysten yhteenliittymä, joka ei ole valtiontuensaaja kyseessä olevan toimenpiteen suhteen, voi sille mahdollisesti aiheutuvan vahingon vuoksi pyytää, että sen henkilöllisyyttä ei ilmaista asianomaiselle jäsenvaltiolle.

10 artikla

Ilmoituksen peruuttaminen

1.   Asianomainen jäsenvaltio voi peruuttaa 2 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen hyvissä ajoin ennen kuin komissio on tehnyt 4 tai 9 artiklan mukaisen päätöksen.

2.   Jos komissio on aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn, komissio päättää kyseisen menettelyn.

11 artikla

Päätöksen peruuttaminen

Komissio voi peruuttaa 4 artiklan 2 tai 3 kohdan, tai 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden toimittaa huomautuksensa, jos päätös on perustunut menettelyn aikana annettuihin virheellisiin tietoihin, jotka ovat olleet päätöksen kannalta ratkaisevia. Ennen päätöksen peruuttamista ja uuden päätöksen tekemistä komissio aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämän asetuksen 6, 9 ja 12 artiklaa, 13 artiklan 1 kohtaa sekä 15, 16 ja 17 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

III LUKU

SÄÄNTÖJENVASTAISTA TUKEA KOSKEVA MENETTELY

12 artikla

Tutkinta, tietojensaantipyyntö ja tietojen antamista koskeva välipäätös

1.   Rajoittamatta 24 artiklan soveltamista komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta saamiaan tietoja, jotka koskevat oletettua sääntöjenvastaista tukea.

Komissio tutkii viipymättä minkä tahansa asianomaisen osapuolen 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemän kantelun ja varmistaa, että asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedotetaan kattavasti ja säännöllisesti tutkimuksen edistymisestä ja tuloksista.

2.   Komissio pyytää tarvittaessa tietoja asianomaiselta jäsenvaltiolta. Tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohtaa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen komissio voi myös pyytää tietoja toiselta jäsenvaltiolta, yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä 7 ja 8 artiklan, joita sovelletaan soveltuvin osin, mukaisesti.

3.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei 5 artiklan 2 kohdan mukaisesta muistutuksesta huolimatta anna pyydettyjä tietoja komission asettamassa määräajassa tai jos se antaa puutteelliset tiedot, komissio vaatii päätöksellä, jäljempänä ’tietojen antamista koskeva välipäätös’, tietoja annettavaksi. Päätöksessä on eriteltävä vaadittavat tiedot ja asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on annettava.

13 artikla

Tuen maksamisen keskeyttämistä tai sen tilapäistä takaisinperimistä koskeva välipäätös

1.   Annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa komissio voi tehdä päätöksen, jolla jäsenvaltio velvoitetaan keskeyttämään sääntöjenvastaisen tuen maksaminen, kunnes komissio on tehnyt päätöksen tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille, jäljempänä ’tuen keskeyttämistä koskeva välipäätös’.

2.   Annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa komissio voi tehdä päätöksen, jolla jäsenvaltio velvoitetaan tilapäisesti perimään takaisin sääntöjenvastaiset tuet, kunnes komissio on tehnyt päätöksen tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille, jäljempänä ’takaisinperimistä koskeva välipäätös’, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	vakiintuneen käytännön mukaisesti ei ole epäilyjä asianomaisen toimenpiteen tukiluonteesta;

b)	on tarpeen toimia pikaisesti;

c)	on olemassa vakava vaara siitä, että kilpailijalle aiheutuu huomattavaa ja korvaamatonta vahinkoa.

Takaisinperiminen toteutetaan 16 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kun tuki on tosiasiallisesti peritty takaisin, komissio tekee päätöksen ilmoitettuun tukeen sovellettavien määräaikojen puitteissa.

Komissio voi antaa jäsenvaltiolle luvan maksaa tuen takaisinperimisen yhteydessä asianomaiselle yritykselle pelastamistukea.

Tämän kohdan säännöksiä sovelletaan vain niihin sääntöjenvastaisiin tukiin, jotka on pantu täytäntöön asetuksen (EY) N:o 659/1999 voimaantulon jälkeen.

14 artikla

Välipäätöksen noudattamatta jättäminen

Jos jäsenvaltio ei noudata tuen keskeyttämistä tai takaisinperimistä koskevaa välipäätöstä, komissio voi, samalla kun se tutkii asian saatavilla olevien tietojen pohjalta, saattaa asian suoraan Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi ja pyytää sitä toteamaan, että välipäätöksen noudattamatta jättäminen merkitsee SEUT-sopimuksen rikkomista.

15 artikla

Komission päätökset

1.   Mahdollista sääntöjenvastaista tukea koskevan tutkinnan tuloksista on tehtävä päätös 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti. Jos on kyse muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä, menettely päätetään 9 artiklan mukaisella päätöksellä. Jollei jäsenvaltio noudata tietojen antamista koskevaa välipäätöstä, päätös tehdään saatavilla olevien tietojen perusteella.

2.   Jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta, 4 artiklan 5 kohdassa, 9 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 7 kohdassa asetettu määräaika ei sido komissiota, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 2 kohdan soveltamista.

3.   Tämän asetuksen 11 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

16 artikla

Tuen takaisinperiminen

1.   Sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta, jäljempänä ’takaisinperimistä koskeva päätös’. Komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä olisi unionin lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista.

2.   Takaisinperimistä koskevan päätöksen nojalla takaisin perittävään tukeen lisätään korko, jonka suuruuden komissio vahvistaa. Korkoa maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjenvastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä, sen takaisinperimispäivään asti.

3.   Takaisinperiminen on toteutettava viipymättä ja asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti, jos ne mahdollistavat komission päätöksen välittömän ja tehokkaan täytäntöönpanon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin tuomioistuimen SEUT-sopimuksen 278 artiklan nojalla antamien määräysten soveltamista. Tämän toteuttamiseksi, ja jos asia on jonkin kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki oikeudellisissa järjestelmissään käytettävissä olevat tarpeelliset toimenpiteet, mukaan lukien tilapäiset toimet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin lainsäädännön soveltamista.

IV LUKU

VANHENTUMISAJAT

17 artikla

Tuen takaisinperintään sovellettava vanhentumisaika

1.   Komission toimivaltuuksiin periä tuki takaisin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Vanhentumisaika alkaa päivästä, jona sääntöjenvastainen tuki on myönnetty tuen saajalle joko yksittäisenä tukena tai tukiohjelmaan kuuluvana tukena. Sääntöjenvastaista tukea koskevat komission toimet tai jäsenvaltion komission pyynnöstä toteuttamat toimet keskeyttävät vanhentumisajan. Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen. Vanhentumisaikaa laskettaessa ei oteta huomioon aikaa, jona komission päätös on Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltävänä.

3.   Tuki, jonka osalta vanhentumisaika on kulunut umpeen, katsotaan voimassa olevaksi tueksi.

18 artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika

1.   Komissiolle 8 artiklassa myönnettyihin toimivaltuuksiin sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika alkaa päivästä, jona 8 artiklassa tarkoitettu rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin siitä päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3.   Edellä 8 artiklassa tarkoitettua rikkomista koskevaan tutkintaan tai menettelyyn liittyvät komission toimet keskeyttävät sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan siitä päivästä alkaen, jona toimesta ilmoitetaan asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen jokaisesta keskeytymisestä. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kuuden vuoden aika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tämä määräaika pitenee ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti.

5.   Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva menettely on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

19 artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika

1.   Komission toimivaltuuksiin panna täytäntöön 8 artiklan nojalla hyväksytyt päätökset sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika alkaa päivästä, jona 8 artiklan nojalla tehty päätös on tullut lainvoimaiseksi.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn vanhentumisajan keskeyttää:

a)	sellaisen päätöksen tiedoksiantaminen, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää tai hylätty sen muuttamista koskeva hakemus;

b)	komission pyynnöstä toimivan jäsenvaltion taikka komission suorittama toimi sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen jokaisesta keskeytymisestä.

5.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika katkeaa ajaksi,

a)	joksi vastaajalle on myönnetty maksuaikaa;

b)	jolla maksun täytäntöönpanoa on lykätty Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä.

V LUKU

TUEN VÄÄRINKÄYTTÖÄ KOSKEVA MENETTELY

20 artikla

Tuen väärinkäyttö

Tuen väärinkäyttötapauksissa komissio voi aloittaa 4 artiklan 4 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan soveltamista. Tämän asetuksen 6–9, 11 ja 12 artiklaa, 13 artiklan 1 kohtaa sekä 14–17 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

VI LUKU

VOIMASSA OLEVIA TUKIOHJELMIA KOSKEVA MENETTELY

21 artikla

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukainen yhteistyö

1.   Komission on saatava asianomaiselta jäsenvaltiolta kaikki tarvittavat tiedot tarkistaakseen jäsenvaltion kanssa voimassa olevia tukiohjelmia SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Jos komissio katsoo, että voimassa oleva tukiohjelma ei sovellu tai ei enää sovellu sisämarkkinoille, se ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle alustavasta kannastaan ja antaa tälle mahdollisuuden esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi pidentää tätä määräaikaa.

22 artikla

Ehdotus aiheellisiksi toimenpiteiksi

Jos komissio jäsenvaltion 21 artiklan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella katsoo, että voimassa oleva tukiohjelma ei sovellu tai ei enää sovellu sisämarkkinoille, se antaa suosituksen, jossa se ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä asianomaiselle jäsenvaltiolle. Suositus voi koskea erityisesti:

a)	tukiohjelman asiasisällön muuttamista; tai

b)	menettelytapoja koskevien vaatimusten asettamista; taikka

c)	tukiohjelman lakkauttamista.

23 artikla

Aiheellisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksen oikeudelliset vaikutukset

1.   Jos asianomainen jäsenvaltio hyväksyy ehdotetut toimenpiteet ja ilmoittaa siitä komissiolle, komissio kirjaa kyseisen tiedon ja ilmoittaa siitä jäsenvaltiolle. Annettuaan hyväksyntänsä jäsenvaltio on velvollinen toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet.

2.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei hyväksy ehdotettuja toimenpiteitä ja komissio otettuaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion esittämät perusteet, pitää näitä toimenpiteitä edelleen tarpeellisina, se aloittaa 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Tämän asetuksen 6, 9 ja 11 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

VII LUKU

ASIANOMAISET OSAPUOLET

24 artikla

Asianomaisten osapuolten oikeudet

1.   Asianomaiset osapuolet voivat 6 artiklan mukaisesti tehdä huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta komission päätöksestä. Asianomaisille osapuolille, jotka ovat tehneet tällaisia huomautuksia, ja kaikille yksittäisen tuen saajille toimitetaan jäljennös komission 9 artiklan mukaisesti tekemästä päätöksestä.

2.   Asianomaiset osapuolet voivat tehdä kantelun antaakseen komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista tai oletetusta tuen väärinkäytöstä. Tätä tarkoitusta varten asianomaisen osapuolen on täytettävä asianmukaisesti lomake, josta on säädetty 33 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäännöksessä, ja annettava siinä pyydetyt pakolliset tiedot.

Jos komissio katsoo, että asianomainen osapuoli ei ole noudattanut kantelulle säädettyä lomakepakkoa tai että asianomaisen osapuolen esittämät tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät riitä osoittamaan alustavan tarkastelun perusteella sääntöjenvastaisen tuen olemassaoloa tai tuen väärinkäyttöä, se ilmoittaa tästä asianomaiselle osapuolelle ja kehottaa sitä esittämään huomautuksensa asetetussa määräajassa, joka ei yleensä ylitä yhtä kuukautta. Jos asianomainen osapuoli ei esitä kantaansa asetetussa määräajassa, kantelu katsotaan peruutetuksi. Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, kun kantelu on katsottu peruutetuksi.

Komissio lähettää kantelijalle jäljennöksen kantelun aihetta koskevassa asiassa annetusta päätöksestä.

3.   Asianomaiset osapuolet voivat pyynnöstään saada jäljennöksen 4 artiklan, 9 artiklan, 12 artiklan 3 kohdan ja 13 artiklan mukaisista päätöksistä.

VIII LUKU

TOIMIALOJA JA TUKIVÄLINEITÄ KOSKEVAT TUTKINNAT

25 artikla

Toimialoja ja tukivälineitä koskevat tutkinnat

1.   Jos saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kohtuudella epäillä, että tietyllä toimialalla toteutetut tai tiettyyn tukivälineeseen perustuvat valtiontukitoimenpiteet voivat olennaisesti rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla toteutetut tukitoimenpiteet useissa jäsenvaltioissa eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia, komissio voi suorittaa eri jäsenvaltioissa toimialaa tai kyseisen tukivälineen käyttöä koskevan tutkinnan. Komissio voi tämän tutkinnan aikana pyytää jäsenvaltioilta ja/tai asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä tietoja, jotka ovat tarpeen SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamiseksi, ja se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen.

Komission on esitettävä kaikissa tämän artiklan nojalla lähetetyissä tietopyynnöissä perustelut tutkinnan suorittamiselle ja vastaanottajien valinnalle.

Komission on julkaistava kertomus tiettyjä toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä eri jäsenvaltioissa koskevan tutkintansa tuloksista ja pyydettävä huomautuksia jäsenvaltioilta ja asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä.

2.   Toimialatutkinnasta saatuja tietoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisten menettelyjen puitteissa.

3.   Tämän asetuksen 5, 7 ja 8 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

IX LUKU

VALVONTA

26 artikla

Vuosittain annettavat kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittaiset kertomukset kaikista voimassa olevista tukiohjelmista, joiden osalta ei 9 artiklan 4 kohdan mukaisessa ehdollisessa päätöksessä ole asetettu erityistä velvollisuutta toimittaa kertomusta.

2.   Jos jäsenvaltio ei muistutuksesta huolimatta toimita vuosittaisia kertomuksia, komissio voi menetellä kyseisen tukiohjelman suhteen 22 artiklan mukaisesti.

27 artikla

Paikalla tapahtuvat tarkastukset

1.   Jos komissiolla on vakavia epäilyjä siitä, noudatetaanko vastustamatta jättämistä koskevia päätöksiä, myönteisiä päätöksiä tai ehdollisia päätöksiä yksittäisten tukien osalta, asianomaisen jäsenvaltion on sen jälkeen, kun sille on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa, sallittava komission tehdä paikalla tapahtuvia tarkastuskäyntejä.

2.   Komission valtuuttamilla virkamiehillä on kyseisen päätöksen noudattamisen varmistamiseksi oikeus:

a)	päästä asianomaisen yrityksen kaikkiin tiloihin ja kaikille alueille;

b)	pyytää paikalla annettavia suullisia selvityksiä; ja

c)	tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja sekä ottaa tai pyytää jäljennöksiä.

Riippumattomat asiantuntijat voivat tarvittaessa avustaa komissiota.

3.   Komissio ilmoittaa hyvissä ajoin kirjallisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle paikalla tehtävästä tarkastuskäynnistä sekä valtuutettujen virkamiesten ja asiantuntijoiden henkilötiedot. Jos jäsenvaltio on perustellut asianmukaisesti, miksi se vastustaa komission valitsemia asiantuntijoita, asiantuntijat nimetään yhdessä jäsenvaltion kanssa. Komission virkamiesten sekä asiantuntijoiden, jotka on valtuutettu suorittamaan paikalla tapahtuva tarkastus, on esitettävä kirjallinen valtuutus, josta käyvät ilmi käynnin aihe ja tarkoitus.

4.   Sen jäsenvaltion valtuuttamat virkamiehet, jonka alueella tarkastuskäynti tehdään, voivat olla läsnä tarkastuskäynnin aikana.

5.   Komissio toimittaa jäsenvaltiolle jäljennöksen tarkastuskäynnin perusteella annetusta kertomuksesta.

6.   Jos yritys vastustaa tämän artiklan nojalla tehdyllä komission päätöksellä määrättyä tarkastuskäyntiä, asianomaisen jäsenvaltion on annettava komission valtuuttamille virkamiehille ja asiantuntijoille heidän tarkastuskäynnin toteuttamiseksi tarvitsemaansa apua.

28 artikla

Päätösten ja tuomioiden noudattamatta jättäminen

1.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei, erityisesti tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, noudata ehdollisia tai kielteisiä päätöksiä, komissio voi SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti saattaa asian suoraan Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

2.   Jos komissio katsoo, että asianomainen jäsenvaltio ei ole noudattanut Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota, komissio voi toimia asiassa SEUT-sopimuksen 260 artiklan mukaisesti.

X LUKU

YHTEISTYÖ KANSALLISTEN TUOMIOISTUINTEN KANSSA

29 artikla

Yhteistyö kansallisten tuomioistuinten kanssa

1.   Jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa soveltaessaan pyytää komissiota toimittamaan niille hallussaan olevia tietoja tai esittämään lausuntonsa valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.

2.   Jos SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukainen soveltaminen sitä edellyttää, komissio voi omasta aloitteestaan esittää kirjallisia huomautuksia jäsenvaltioiden tuomioistuimille, jotka vastaavat valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Se voi esittää myös suullisia huomautuksia asianomaisen tuomioistuimen luvalla.

Ennen huomautusten virallista esittämistä komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Komissio voi pyytää jäsenvaltion asianomaista tuomioistuinta toimittamaan sille tuomioistuimen käytettävissä olevat asian arvioinnissa tarvittavat asiakirjat ainoastaan komission huomautusten laatimista varten.

XI LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

30 artikla

Salassapitovelvollisuus

Komissio ja jäsenvaltiot sekä niiden virkamiehet ja muut niiden palveluksessa olevat henkilöt, mukaan lukien komission nimeämät riippumattomat asiantuntijat, eivät saa ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, jotka he ovat saaneet tätä asetusta sovellettaessa.

31 artikla

Päätösten vastaanottajat

1.   Tämän asetuksen 7 artiklan 7 kohdan, 8 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 9 artiklan 9 kohdan nojalla annetut päätökset osoitetaan asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle. Komissio antaa päätökset viipymättä tiedoksi päätöksen vastaanottajalle ja antaa sille tilaisuuden ilmoittaa komissiolle, minkä tietojen se katsoo kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin.

2.   Kaikki muut II, III, V, VI ja IX luvun nojalla annetut komission päätökset osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio antaa päätökset viipymättä tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle ja antaa sille tilaisuuden ilmoittaa komissiolle, minkä tietojen se katsoo kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin.

32 artikla

Päätösten julkaiseminen

1.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä tiivistelmän päätöksistä, jotka se on tehnyt 4 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla sekä 22 artiklan nojalla yhdessä 23 artiklan 1 kohdan kanssa. Tiivistelmässä ilmoitetaan mahdollisuudesta saada jäljennös päätöksestä todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä.

2.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä päätösten todistusvoimaisella kielellä päätökset, jotka se on tehnyt 4 artiklan 4 kohdan nojalla. Muilla kuin todistusvoimaisella kielellä julkaistavissa virallisissa lehdissä todistusvoimaisella kielellä julkaistavan päätöksen yhteyteen liitetään kyseisen virallisen lehden kielellä tiivistelmä päätöksestä.

3.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä päätökset, jotka se on tehnyt 8 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 9 artiklan nojalla.

4.   Kun sovelletaan 4 artiklan 6 kohtaa tai 10 artiklan 2 kohtaa, Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan lyhyt ilmoitus.

5.   Neuvosto voi yksimielisesti päättää SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla tehtyjen päätösten julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

33 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Komissiolla on 34 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen toimivalta antaa täytäntöönpanosäännöksiä, jotka koskevat

a)	ilmoitusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

b)	vuosikertomusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

c)	12 artiklan 1 kohdan ja 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen kantelujen muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

d)	määräaikojen ja niiden laskemisen yksityiskohtia; ja

e)	16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua korkoa.

34 artikla

Neuvoa-antavan valtiontukikomitean kuuleminen

1.   Ennen 33 artiklan mukaisten täytäntöönpanosäännösten antamista komissio kuulee neuvoston asetuksella (EU) 2015/1588 (4) perustettua neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa, jäljempänä ’komitea’.

2.   Komiteaa kuullaan komission koolle kutsumassa kokouksessa. Kokouskutsuun liitetään käsiteltävät ehdotukset ja asiakirjat. Kokous pidetään aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kokouskutsun lähettämisestä. Kyseistä määräaikaa voidaan lyhentää kiireellisissä tapauksissa.

3.   Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

4.   Lausunto merkitään pöytäkirjaan. Lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan. Komitea voi suositella kyseisen lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.   Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

35 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 659/1999.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

36 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Lausunto annettu 29. huhtikuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1).

(3)  Katso liite I.

(4)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1588, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

---

---

---