Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 32015R1278

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1278, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2015, laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 muuttamisesta ohjeiden, lomakkeiden ja määritelmien osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 205, 31.7.2015, p. 1–300 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 27/06/2021; Implisiittinen kumoaja 32021R0451

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2015/1278/oj

31.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 205/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1278,

annettu 9 päivänä heinäkuuta 2015,

laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 muuttamisesta ohjeiden, lomakkeiden ja määritelmien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja erityisesti sen 99 artiklan 5 kohdan neljännen alakohdan ja 6 kohdan neljännen alakohdan, 101 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan, 394 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan, 415 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan ja 430 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 680/2014 (2) määritetään vaatimukset, joiden mukaisesti laitosten edellytetään ilmoittavan tiedot siitä, miten ne noudattavat asetusta (EU) N:o 575/2013. Koska asetuksella (EU) N:o 575/2013 käyttöön otetun sääntelykehyksen muita kuin keskeisiä osia täydennetään ja muutetaan vähitellen hyväksymällä teknisiä sääntelystandardeja, täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014 on tarpeen saattaa ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon kyseiset säännöt ja tarkentaa entisestään laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvässä raportoinnissa käytettäviä ohjeita ja määritelmiä.

(2)

Sen varmistamiseksi, että täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 680/2014 vahvistettuja vaatimuksia sovelletaan asianmukaisesti ja yhtenäisesti, vakavaraisuusvalvontaan liittyvässä raportoinnissa käytettäviä lomakkeita, ohjeita ja määritelmiä olisi tarkennettava entisestään. Tästä syystä on oikeudellisen selkeyden vuoksi aiheellista korvata useita liitteissä I, III ja IV olevia lomakkeita sekä muuttaa joitakin liitteissä II, V, IX ja XVII vahvistettuja ohjeita.

(3)

Jotta laitokset ja toimivaltaiset viranomaiset saisivat riittävästi aikaa panna täytäntöön tässä asetuksessa säädetyt muutokset, asetusta olisi sovellettava 1 päivästä kesäkuuta 2015.

(4)

Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’, on toimittanut komissiolle.

(5)

Koska täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 680/2014 tarvittavat muutokset eivät muuta merkittävästi sen sisältöä, EPV ei ole järjestänyt julkisia kuulemisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, koska tällaiset kuulemiset olisivat olleet suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen.

(6)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 680/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014 seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä I olevat lomakkeet 1, 4, 6.2, 7, 8.1, 9.1, 9.2, 9.3, 17, 21 ja 22 tämän asetuksen liitteessä I olevilla vastaavasti numeroiduilla lomakkeilla.

2)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteen II tekstillä.

3)

Korvataan liitteessä III olevat lomakkeet 1.3, 16, 20 ja 46 tämän asetuksen liitteessä III olevilla vastaavasti numeroiduilla lomakkeilla.

4)

Korvataan liitteessä IV olevat lomakkeet 1.3, 16, 20 ja 46 tämän asetuksen liitteessä IV olevilla vastaavasti numeroiduilla lomakkeilla.

5)

Korvataan liite V tämän asetuksen liitteen V tekstillä.

6)

Korvataan liite IX tämän asetuksen liitteen VI tekstillä.

7)

Korvataan liite XVII tämän asetuksen liitteen VII tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä heinäkuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

LIITE I

C 01.00 – OMAT VARAT (CA1)

Rivi

Tunniste

Erä

Määrä

010

1

OMAT VARAT

 

015

1.1

ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1)

 

020

1.1.1

YDINPÄÄOMA (CET1)

 

030

1.1.1.1

Ydinpääomaksi (CET1) hyväksyttävät pääomainstrumentit

 

040

1.1.1.1.1

Maksetut pääomainstrumentit

 

045

1.1.1.1.1*

Josta viranomaisten kriisitilanteissa merkitsemät pääomainstrumentit

 

050

1.1.1.1.2*

Lisätietoerä: ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit

 

060

1.1.1.1.3

Ylikurssirahastot

 

070

1.1.1.1.4

(-) Omat ydinpääoman (CET1) instrumentit

 

080

1.1.1.1.4.1

(-) Suorat ydinpääoman (CET1) instrumenttien omistusosuudet

 

090

1.1.1.1.4.2

(-) Välilliset ydinpääoman (CET1) instrumenttien omistusosuudet

 

091

1.1.1.1.4.3

(-) Synteettiset ydinpääoman (CET1) instrumenttien omistusosuudet

 

092

1.1.1.1.5

(-) Tosiasialliset tai ehdolliset velvoitteet ostaa omat ydinpääoman (CET1) instrumentit

 

130

1.1.1.2

Kertyneet voittovarat

 

140

1.1.1.2.1

Edellisvuosien kertyneet voittovarat

 

150

1.1.1.2.2

Hyväksyttävät voitot tai tappiot

 

160

1.1.1.2.2.1

Emoyrityksen omistajille osoitettava voitto tai tappio

 

170

1.1.1.2.2.2

(-) Ei-hyväksyttävä osuus kesken tilikauden tai tilikauden päätteeksi kertyneistä voitoista

 

180

1.1.1.3

Kertyneet muun laajan tuloksen erät

 

200

1.1.1.4

Muut rahastot

 

210

1.1.1.5

Yleisten pankkiriskien rahastot

 

220

1.1.1.6

Määräajaksi vapautetuista ydinpääoman (CET1) instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

 

230

1.1.1.7

Ydinpääomaan (CET1) sisällytetyt vähemmistöosuudet

 

240

1.1.1.8

Muista vähemmistöosuuksista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

 

250

1.1.1.9

Omiin varoihin sovellettavista suodattimista aiheutuvat ydinpääoman (CET1) mukautukset

 

260

1.1.1.9.1

(-) Arvopaperistetuista omaisuuseristä aiheutuvat oman pääoman lisäykset

 

270

1.1.1.9.2

Rahavirran suojaus

 

280

1.1.1.9.3

Käypään arvoon arvostettuihin velkoihin liittyviä omia luottoriskejä koskevista muutoksista aiheutuvat kumulatiiviset voitot ja tappiot

 

285

1.1.1.9.4

Käypään arvoon arvostetut voitot ja tappiot, jotka aiheutuvat johdannaisvelkoihin liittyvästä laitoksen omasta luottoriskistä

 

290

1.1.1.9.5

(-) Varovaista arvostamista koskevista vaatimuksista aiheutuvat arvonoikaisut

 

300

1.1.1.10

(-) Liikearvo

 

310

1.1.1.10.1

(-) Aineettomiin hyödykkeisiin laskettava liikearvo

 

320

1.1.1.10.2

(-) Merkittävien sijoitusten arvostukseen sisältyvä liikearvo

 

330

1.1.1.10.3

Liikearvoon liittyvät laskennalliset verovelat

 

340

1.1.1.11

(-) Muut aineettomat hyödykkeet

 

350

1.1.1.11.1

(-) Muut aineettomat hyödykkeet ennen laskennallisten verovelkojen vähentämistä

 

360

1.1.1.11.2

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verovelat

 

370

1.1.1.12

(-) Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat laskennalliset verosaamiset, jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena ja joista on vähennetty niihin liittyvät verovelat

 

380

1.1.1.13

(-) Odotettuihin tappioihin käytettäviin luottoriskin oikaisuihin liittyvä alijäämä (IRB)

 

390

1.1.1.14

(-) Etuuspohjaisen eläkerahaston varat

 

400

1.1.1.14.1

(-) Etuuspohjaisen eläkerahaston varat

 

410

1.1.1.14.2

Etuuspohjaisen eläkerahaston varoihin liittyvät laskennalliset verovelat

 

420

1.1.1.14.3

Etuuspohjaisen eläkerahaston varat, joihin on laitokselle myönnetty oikeus käyttää rajoituksettomasti

 

430

1.1.1.15

(-) Ydinpääoman (CET1) keskinäiset ristiinomistukset

 

440

1.1.1.16

(-) Erät, jotka on vähennettävä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä ja jotka ylittävät laitoksen ensisijaisen lisäpääoman (AT1)

 

450

1.1.1.17

(-) Finanssialan ulkopuoliset huomattavat omistusosuudet, joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

 

460

1.1.1.18

(-) Arvopaperistamispositiot, joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

 

470

1.1.1.19

(-) Luottokaupan selvitysriski, johon voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

 

471

1.1.1.20

(-) Positiot korissa, jolle laitos ei voi määrittää riskipainoa IRB-menetelmällä ja joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

 

472

1.1.1.21

(-) Oman pääoman ehtoiset sijoitukset sisäisen mallin menetelmää käyttäen, joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

 

480

1.1.1.22

(-) Finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

 

490

1.1.1.23

(-) Vähennyskelpoiset tulevista veronalaisista voitoista riippuvat ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvät laskennalliset verosaamiset

 

500

1.1.1.24

(-) Finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

 

510

1.1.1.25

(-) 17,65 prosentin kynnysarvon ylittävä määrä

 

520

1.1.1.26

Muut ydinpääomaa (CET1) koskevat siirtymävaiheen mukautukset

 

524

1.1.1.27

(-) Vakavaraisuusasetuksen 3 artiklan nojalla tehtävät muut ydinpääoman (CET1) vähennykset

 

529

1.1.1.28

Muut ydinpääoman (CET1) osatekijät tai vähennykset

 

530

1.1.2

ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

 

540

1.1.2.1

Ensisijaiseksi lisäpääomaksi (AT1) hyväksyttävät pääomainstrumentit

 

550

1.1.2.1.1

Maksetut pääomainstrumentit

 

560

1.1.2.1.2*

Lisätietoerä: ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit

 

570

1.1.2.1.3

Ylikurssirahastot

 

580

1.1.2.1.4

(-) Omat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit

 

590

1.1.2.1.4.1

(-) Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien omistusosuudet

 

620

1.1.2.1.4.2

(-) Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien omistusosuudet

 

621

1.1.2.1.4.3

(-) Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien omistusosuudet

 

622

1.1.2.1.5

(-) Tosiasialliset tai ehdolliset velvoitteet ostaa omat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit

 

660

1.1.2.2

Määräajaksi vapautetuista ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

 

670

1.1.2.3

Ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) sisällytetyt tytäryritysten liikkeeseen laskemat instrumentit

 

680

1.1.2.4

Ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) sisällytetyistä tytäryritysten liikkeeseen laskemista instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

 

690

1.1.2.5

(-) Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) keskinäiset ristiinomistukset

 

700

1.1.2.6

(-) Finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

 

710

1.1.2.7

(-) Finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

 

720

1.1.2.8

(-) Erät, jotka on vähennettävä toissijaisen pääoman (T2) eristä ja jotka ylittävät laitoksen toissijaisen pääoman (T2)

 

730

1.1.2.9

Muut ensisijaista lisäpääomaa (AT1) koskevat siirtymävaiheen mukautukset

 

740

1.1.2.10

Erät, jotka on vähennettävä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä ja jotka ylittävät laitoksen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) (vähennetään ydinpääomasta (CET1))

 

744

1.1.2.11

(-) Vakavaraisuusasetuksen 3 artiklan nojalla tehtävät muut ensisijaisen lisäpääoman (AT1) vähennykset

 

748

1.1.2.12

Muut ensisijaisen lisäpääoman (AT1) osatekijät tai vähennykset

 

750

1.2

TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)

 

760

1.2.1

Toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävät pääomainstrumentit ja etuoikeudeltaan huonommat lainat

 

770

1.2.1.1

Maksetut pääomainstrumentit ja etuoikeudeltaan huonommat lainat

 

780

1.2.1.2*

Lisätietoerä: ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit ja etuoikeudeltaan huonommat lainat

 

790

1.2.1.3

Ylikurssirahastot

 

800

1.2.1.4

(-) Omat toissijaisen pääoman (T2) instrumentit

 

810

1.2.1.4.1

(-) Suorat toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien omistusosuudet

 

840

1.2.1.4.2

(-) Välilliset toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien omistusosuudet

 

841

1.2.1.4.3

(-) Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien omistusosuudet

 

842

1.2.1.5

(-) Tosiasialliset tai ehdolliset velvoitteet ostaa omat toissijaisen pääoman instrumentit

 

880

1.2.2

Määräajaksi vapautetuista toissijaisen pääoman (T2) instrumenteista ja etuoikeudeltaan huonommista lainoista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

 

890

1.2.3

Toissijaiseen pääomaan (T2) sisällytetyt tytäryritysten liikkeeseen laskemat instrumentit

 

900

1.2.4

Toissijaiseen pääomaan (T2) sisällytetyistä tytäryritysten liikkeeseen laskemista instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

 

910

1.2.5

IRB-ylijäämä, joka ylittää hyväksyttävät odotetut tappiot

 

920

1.2.6

Yleiset luottoriskioikaisut (standardimenetelmä)

 

930

1.2.7

(-) Toissijaisen pääoman (T2) keskinäiset ristiinomistukset

 

940

1.2.8

(-) Finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

 

950

1.2.9

(-) Finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

 

960

1.2.10

Muut toissijaista pääomaa (T2) koskevat siirtymävaiheen mukautukset

 

970

1.2.11

Erät, jotka on vähennettävä toissijaisen pääoman (T2) eristä ja jotka ylittävät laitoksen toissijaisen pääoman (T2) (vähennetään ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1))

 

974

1.2.12

(-) Vakavaraisuusasetuksen 3 artiklan nojalla tehtävät muut toissijaisen pääoman (T2) vähennykset

 

978

1.2.13

Muut toissijaisen pääoman (T2) osatekijät tai vähennykset

 


C 04.00 – LISÄTIETOERÄT (CA4)

Rivi

Tunniste

Erä

Sarake

Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

010

010

1

Laskennalliset verosaamiset yhteensä

 

020

1.1

Tulevista veronalaisista voitoista riippumattomat laskennalliset verosaamiset

 

030

1.2

Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat laskennalliset verosaamiset, jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena

 

040

1.3

Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvät laskennalliset verosaamiset

 

050

2

Laskennalliset verovelat yhteensä

 

060

2.1

Laskennalliset verovelat, joita ei voida vähentää tulevista veronalaisista voitoista riippuvista laskennallisista verosaamisista

 

070

2.2

Laskennalliset verovelat, jotka voidaan vähentää tulevista veronalaisista voitoista riippuvista laskennallisista verosaamisista

 

080

2.2.1

Vähennyskelpoiset laskennalliset verovelat, jotka liittyvät tulevista veronalaisista voitoista riippuviin laskennallisiin verosaamisiin, jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena

 

090

2.2.2

Vähennyskelpoiset laskennalliset verovelat, jotka liittyvät tulevista veronalaisista voitoista riippuviin laskennallisiin verosaamisiin, jotka syntyvät väliaikaisten erojen seurauksena

 

Luottoriskioikaisut ja odotetut tappiot

100

3

Maksukykyisistä vastuista aiheutuvia odotettuja tappioita koskevien luottoriskioikaisujen, muiden arvonoikaisujen ja muiden omien varojen vähennysten ylijäämä (+) tai alijäämä (-) (IRB-menetelmä)

 

110

3.1

Sellaisten luottoriskioikaisujen, muiden arvonoikaisujen ja muiden omien varojen vähennysten kokonaismäärä, jotka voidaan ottaa huomioon odotettujen tappioiden laskennassa

 

120

3.1.1

Yleiset luottoriskioikaisut

 

130

3.1.2

Erityiset luottoriskioikaisut

 

131

3.1.3

Muut arvonoikaisut ja muut omien varojen vähennykset

 

140

3.2

Hyväksyttävät odotetut tappiot yhteensä

 

145

4

Maksukyvyttömistä vastuista aiheutuvia odotettuja tappioita koskevien erityisten luottoriskioikaisujen ylijäämä (+) tai alijäämä (-) (IRB-menetelmä)

 

150

4.1

Erityiset luottoriskioikaisut ja positiot, joita käsitellään vastaavasti

 

155

4.2

Hyväksyttävät odotetut tappiot yhteensä

 

160

5

Riskipainotetut vastuuerät, joita sovelletaan toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävän varauksen ylärajan laskennassa

 

170

6

Toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävien varausten yhteismäärä (brutto)

 

180

7

Riskipainotetut vastuuerät, joita sovelletaan toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävän varauksen ylärajan laskennassa

 

Ydinpääomasta tehtävien vähennysten kynnysarvot

190

8

Kynnysarvo, jota sovelletaan ei-vähennyskelpoisiin omistusosuuksiin, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta finanssialan yhteisössä

 

200

9

Ydinpääomaa (CET1) koskeva 10 prosentin kynnysarvo

 

210

10

Ydinpääomaa (CET1) koskeva 17,65 prosentin kynnysarvo

 

225

11.1

Finanssialan ulkopuolisiksi huomattaviksi omistusosuuksiksi katsottavat pääomaerät

 

226

11.2

Suuriksi asiakasriskeiksi katsottavat pääomaerät

 

Pääomasijoitukset sellaisiin finanssialan yhteisöihin, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

230

12

Ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

 

240

12.1

Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

250

12.1.1

Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

260

12.1.2

(-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

270

12.2

Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

280

12.2.1

Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

290

12.2.2

(-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

291

12.3

Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

292

12.3.1

Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

293

12.3.2

(-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

300

13

Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

 

310

13.1

Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

320

13.1.1

Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

330

13.1.2

(-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

340

13.2

Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

350

13.2.1

Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

360

13.2.2

(-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

361

13.3

Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

362

13.3.1

Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

363

13.3.2

(-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

370

14

Toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

 

380

14.1

Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

390

14.1.1

Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

400

14.1.2

(-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

410

14.2

Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

420

14.2.1

Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

430

14.2.2

(-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

431

14.3

Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

 

432

14.3.1

Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

 

433

14.3.2

(-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

Pääomasijoitukset sellaisiin finanssialan yhteisöihin, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

440

15

Ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

 

450

15.1

Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

460

15.1.1

Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

470

15.1.2

(-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

480

15.2

Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

490

15.2.1

Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

500

15.2.2

(-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

501

15.3

Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

502

15.3.1

Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

503

15.3.2

(-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

510

16

Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

 

520

16.1

Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

530

16.1.1

Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

540

16.1.2

(-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

550

16.2

Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

560

16.2.1

Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

570

16.2.2

(-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

571

16.3

Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

572

16.3.1

Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

573

16.3.2

(-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

580

17

Toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

 

590

17.1

Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

600

17.1.1

Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

610

17.1.2

(-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

620

17.2

Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

630

17.2.1

Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

640

17.2.2

(-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

641

17.3

Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

 

642

17.3.1

Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

 

643

17.3.2

(-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

 

Sellaisten omistusosuuksien kokonaisriskin määrä, joita ei ole vähennetty asianmukaisesta pääomaluokasta

650

18

Riskipainotetut vastuuerät, jotka koskevat sellaisia ydinpääoman (CET1) omistusosuuksia finanssialan yhteisöissä, joita ei ole vähennetty laitoksen ydinpääomasta

 

660

19

Riskipainotetut vastuuerät, jotka koskevat sellaisia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuuksia finanssialan yhteisöissä, joita ei ole vähennetty laitoksen ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1)

 

670

20

Riskipainotetut vastuuerät, jotka koskevat sellaisia toissijaisen pääoman (T2) omistusosuuksia finanssialan yhteisöissä, joita ei ole vähennetty laitoksen toissijaisesta pääomasta (T2)

 

Väliaikainen poikkeus omista varoista tehtävistä vähennyksistä

680

21

Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, ydinpääoman (CET1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

 

690

22

Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, ydinpääoman (CET1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

 

700

23

Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

 

710

24

Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

 

720

25

Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

 

730

26

Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

 

Pääomapuskurit

740

27

Yhteenlaskettu puskurivaatimus

 

750

 

Yleinen pääomapuskuri

 

760

 

Jäsenvaltiossa havaitusta makrovakausriskistä tai järjestelmäriskistä aiheutuva pääomapuskuri

 

770

 

Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskuri

 

780

 

Järjestelmäriskipuskuri

 

790

 

Järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskeva puskuri

 

800

 

Maailmanlaajuista järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskeva puskuri

 

810

 

Muuta järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskeva puskuri

 

Toisen pilarin vaatimukset

820

28

Toisen pilarin mukautuksiin liittyvät omien varojen vaatimukset

 

Lisätiedot sijoituspalveluyritysten osalta

830

29

Perustamispääoma

 

840

30

Kiinteisiin yleiskustannuksiin perustuvat omat varat

 

Lisätiedot raportoinnin kynnysarvojen laskemiseksi

850

31

Muut kuin kotimaiset alkuperäiset vastuut

 

860

32

Alkuperäiset vastuut yhteensä

 

Basel I -lattia

870

 

Omien varojen kokonaismäärän oikaisut

 

880

 

Basel I -lattian mukaisesti kokonaan oikaistut omat varat

 

890

 

Basel I -lattian mukaiset omien varojen vaatimukset

 

900

 

Basel I -lattian mukaiset omien varojen vaatimukset – standardimenetelmän vaihtoehto

 

C 06.02 – RYHMÄN VAKAVARAISUUS: LIITTYNEITÄ LAITOKSIA KOSKEVAT TIEDOT (GS)

KONSOLIDOINNIN PIIRIIN KUULUVAT YHTEISÖT

YHTEISÖT, JOIHIN SOVELLETAAN OMIEN VAROJEN VAATIMUSTA

NIMI

KOODI

OIKEUSHENKILÖTUNNUS

LAITOS TAI VASTAAVA

(KYLLÄ/EI)

TIETOJEN TASO: TÄYSIN KONSOLIDOITU (SF) TAI OSITTAIN KONSOLIDOITU (SP)

MAATUNNUS

OMISTUSOSUUS (%)

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

 

LUOTTORISKI, VASTAPUOLI RISKI, LAIMENTUMISRISKI, LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI JA SELVITYS-/TOIMITUSRISKI

POSITIORISKI, VALUUTTAKURSSIRISKI JA HYÖDYKERISKI

OPERATIIVINEN RISKI

MUUT RISKIT

010

020

025

030

040

050

060

070

080

090

100

110

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


YHTEISÖT, JOIHIN SOVELLETAAN OMIEN VAROJEN VAATIMUSTA

OMAT VARAT

 

 

ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1) YHTEENSÄ

 

 

TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)

 

YDINPÄÄOMA (CET1)

 

ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

 

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄT OMAT VARAT

JOSTA OMIEN VAROJEN INSTRUMENTIT SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KERTYNEET VOITTOVARAT JA YLIKURSSIRAHASTOT

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄ ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1)

JOSTA ENSISIJAISEN PÄÄOMAN (T1) INSTRUMENTIT SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KERTYNEET VOITTOVARAT JA YLIKURSSIRAHASTOT

JOSTA VÄHEMMISTÖOSUUDET

JOSTA OMIEN VAROJEN INSTRUMENTIT, NIIHIN LIITTYVÄT KERTYNEET VOITTOVARAT, YLIKURSSIRAHASTOT JA MUUT RAHASTOT

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄ ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄ TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


YHTEISÖJEN OSUUDET RYHMÄN VAKAVARAISUUDESTA

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

 

EHDOT TÄYTTÄVÄT OMAT VARAT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUIHIN OMIIN VAROIHIN

 

KONSOLIDOIDUT OMAT VARAT

 

LUOTTORISKI, VASTAPUOLIRISKI, LAIMENTUMISRISKI, LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI JA SELVITYS-/TOIMITUSRISKI

POSITIORISKI, VALUUTTAKURSSIRISKI JA HYÖDYKERISKI

OPERATIIVINEN RISKI

MUUT RISKIT

EHDOT TÄYTTÄVÄT ENSISIJAISEN PÄÄOMAN (T!) INSTRUMENTIT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUUN ENSISIJAISEEN PÄÄOMAAN (T1)

 

EHDOT TÄYTTÄVÄT OMIEN VAROJEN INSTRUMENTIT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUUN TOISSIJAISEEN (T2) PÄÄOMAAN

LISÄTIETOERÄ: LIIKEARVO (–)/(+) NEGATIIVINEN LIIKEARVO

JOSTA YDINPÄÄOMA (CET1)

VÄHEMMISTÖOSUUDET, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLI DOITUUN YDINPÄÄOMAAN (CET1)

EHDOT TÄYTTÄVÄT ENSISIJAISEN PÄÄOMAN (T1) INSTRUMENTIT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUUN ENSISIJAISEEN LISÄPÄÄOMAAN (AT1)

250

260

270

280

290

300

310

320

330

340

350

360

370

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


YHTEISÖJEN OSUUDET RYHMÄN VAKAVARAISUUDESTA

PÄÄOMAPUSKURIT

 

YHTEENLASKETTU PUSKURIVAATIMUS

 

JOSTA ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

JOSTA OSUUS KONSOLIDOIDUSTA TULOKSESTA

JOSTA LIIKEARVO (–)/(+) NEGATIIVINEN LIIKEARVO

YLEINEN PÄÄOMAPUSKURI

LAITOSKOHTAINEN VASTASYKLINEN PÄÄOMAPUSKURI

JÄSENVALTIOSSA HAVAITUSTA MAKROVAKAUSRISKISTÄ TAI JÄRJESTELMÄRISKISTÄ AIHEUTUVA YLEINEN PÄÄOMAPUSKURI

JÄRJESTELMÄRISKIPUSKURI

JÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄÄ LAITOSTA KOSKEVA PUSKURI

MAAILMANLAAJUISTA JÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄÄ LAITOSTA KOSKEVA PUSKURI

MUUTA JÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄÄ LAITOSTA KOSKEVA PUSKURI

380

390

400

410

420

430

440

450

460

470

480

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C 07.00 – LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKIT SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKIT: STANDARDIMENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET (CR SA)

Standardimenetelmän mukaiset vastuuryhmät

 

 

SOPIMUKSEN MUKAINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

(-) SOPIMUKSEN MUKAISEEN VASTUUSEEN LIITTYVÄT ARVONOIKAISUT JA VARAUKSET

NETTOVASTUU ARVONOIKAISUJEN JA VARAUSTEN JÄLKEEN

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA: OIKAISTUT ARVOT (GA)

(-) TAKAUKSET

(-) LUOTTOJOHDANNAISET

010

030

040

050

060

010

VASTUUT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

020

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

030

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

 

 

 

 

 

040

Josta asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

050

Josta vastuut, joihin sovelletaan standardimenetelmän pysyvää osittaista käyttöä

 

 

 

 

 

060

Josta standardimenetelmän vastuut, joilla on valvontaviranomaisen etukäteinen lupa soveltaa IRB:n vaiheittaista käyttöönottoa

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN:

070

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

080

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

 

 

 

 

 

090

Arvopaperivakuudellisen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

 

 

 

 

 

100

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

110

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

 

 

 

 

 

120

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

130

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOITTAIN:

140

0 %

 

 

 

 

 

150

2 %

 

 

 

 

 

160

4 %

 

 

 

 

 

170

10 %

 

 

 

 

 

180

20 %

 

 

 

 

 

190

35 %

 

 

 

 

 

200

50 %

 

 

 

 

 

210

70 %

 

 

 

 

 

220

75 %

 

 

 

 

 

230

100 %

 

 

 

 

 

240

150 %

 

 

 

 

 

250

250 %

 

 

 

 

 

260

370 %

 

 

 

 

 

270

1 250 %

 

 

 

 

 

280

Muut riskipainot

 

 

 

 

 

LISÄTIETOERÄT

290

Liikekiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

300

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 100 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 

310

Asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

320

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 150 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 


 

 

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

VASTUUN MÄÄRÄ SUBSTITUUTION JÄLKEEN ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

CRM:STÄ AIHEUTUVA SUBSTITUUTIO

(-) RAHOITUSVAKUUDET: YKSINKERTAINEN MENETELMÄ

(-) MUU VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

(-) ULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ

SISÄÄNVIRTAUKSET YHTEENSÄ (+)

070

080

090

100

110

010

VASTUUT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

020

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

030

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

 

 

 

 

 

040

Josta asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

050

Josta vastuut, joihin sovelletaan standardimenetelmän pysyvää osittaista käyttöä

 

 

 

 

 

060

Josta standardimenetelmän vastuut, joilla on valvontaviranomaisen etukäteinen lupa soveltaa IRB:n vaiheittaista käyttöönottoa

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN:

070

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

080

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

 

 

 

 

 

090

Arvopaperivakuudellisen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

 

 

 

 

 

100

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

110

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

 

 

 

 

 

120

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

130

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOITTAIN:

140

0 %

 

 

 

 

 

150

2 %

 

 

 

 

 

160

4 %

 

 

 

 

 

170

10 %

 

 

 

 

 

180

20 %

 

 

 

 

 

190

35 %

 

 

 

 

 

200

50 %

 

 

 

 

 

210

70 %

 

 

 

 

 

220

75 %

 

 

 

 

 

230

100 %

 

 

 

 

 

240

150 %

 

 

 

 

 

250

250 %

 

 

 

 

 

260

370 %

 

 

 

 

 

270

1 250 %

 

 

 

 

 

280

Muut riskipainot

 

 

 

 

 

LISÄTIETOERÄT

290

Liikekiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

300

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 100 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 

310

Asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

320

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 150 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 


 

 

VASTUUN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT: VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA. RAHOITUSVAKUUKSIA KOSKEVA KATTAVA MENETELMÄ

TÄYSIN MUKAU-TETTU VASTUU-ARVO (E*)

TASEEN ULKOPUOLISTEN ERIEN TÄYSIN MUKAUTETTU VASTUUARVO LUOTTOVASTA-ARVOKERTOIMIEN MUKAAN JAOTELTUNA

VASTUUN VOLATILITEETTI-KORJAUS

(-) RAHOITUSVAKUUDET: OIKAISTU ARVO (Cvam)

0 %

20 %

50 %

100 %

 

(-) JOSTA VOLATILITEETTI- JA MATURITEETTI-KORJAUKSET

120

130

140

150

160

170

180

190

010

VASTUUT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Josta asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Josta vastuut, joihin sovelletaan standardimenetelmän pysyvää osittaista käyttöä

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Josta standardimenetelmän vastuut, joilla on valvontaviranomaisen etukäteinen lupa soveltaa IRB:n vaiheittaista käyttöönottoa

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN:

070

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

080

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

 

 

 

 

 

 

 

 

090

Arvopaperivakuudellisen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

 

 

 

 

 

 

 

 

100

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

 

 

 

110

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

 

 

 

130

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOITTAIN:

140

0 %

 

 

 

 

 

 

 

 

150

2 %

 

 

 

 

 

 

 

 

160

4 %

 

 

 

 

 

 

 

 

170

10 %

 

 

 

 

 

 

 

 

180

20 %

 

 

 

 

 

 

 

 

190

35 %

 

 

 

 

 

 

 

 

200

50 %

 

 

 

 

 

 

 

 

210

70 %

 

 

 

 

 

 

 

 

220

75 %

 

 

 

 

 

 

 

 

230

100 %

 

 

 

 

 

 

 

 

240

150 %

 

 

 

 

 

 

 

 

250

250 %

 

 

 

 

 

 

 

 

260

370 %

 

 

 

 

 

 

 

 

270

1 250 %

 

 

 

 

 

 

 

 

280

Muut riskipainot

 

 

 

 

 

 

 

 

LISÄTIETOERÄT

290

Liikekiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

300

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 100 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 

 

 

 

310

Asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

320

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 150 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

VASTUUARVO

 

RISKIPAINOTETTUJEN VASTUUERIEN YHTEISMÄÄRÄ ENNEN PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISTA

RISKIPAINOTETUT ERÄT PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISEN JÄLKEEN

 

JOSTA OSUUS VASTAPUOLIRISKISTÄ

JOSTA OSUUS, JOLLA ON NIMETYN ULKOISEN LUOTTOLUOKITUSLAITOKSEN ANTAMA LUOTTOLUOKITUS

JOSTA OSUUS, JOKA PERUSTUU VALTION LUOKITUKSEEN

200

210

215

220

230

240

010

VASTUUT YHTEENSÄ

 

 

 

Solu liittyy CA-taulukoihin

 

 

020

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

030

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

 

 

 

 

 

 

040

Josta asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

050

Josta vastuut, joihin sovelletaan standardimenetelmän pysyvää osittaista käyttöä

 

 

 

 

 

 

060

Josta standardimenetelmän vastuut, joilla on valvontaviranomaisen etukäteinen lupa soveltaa IRB:n vaiheittaista käyttöönottoa

 

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN:

070

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

080

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

 

 

 

 

 

 

090

Arvopaperivakuudellisen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

 

 

 

 

 

 

100

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

 

110

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

 

 

 

 

 

 

120

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

 

 

 

 

 

 

130

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

 

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOITTAIN:

140

0 %

 

 

 

 

 

 

150

2 %

 

 

 

 

 

 

160

4 %

 

 

 

 

 

 

170

10 %

 

 

 

 

 

 

180

20 %

 

 

 

 

 

 

190

35 %

 

 

 

 

 

 

200

50 %

 

 

 

 

 

 

210

70 %

 

 

 

 

 

 

220

75 %

 

 

 

 

 

 

230

100 %

 

 

 

 

 

 

240

150 %

 

 

 

 

 

 

250

250 %

 

 

 

 

 

 

260

370 %

 

 

 

 

 

 

270

1 250 %

 

 

 

 

 

 

280

Muut riskipainot

 

 

 

 

 

 

LISÄTIETOERÄT

290

Liikekiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

300

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 100 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 

 

310

Asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

320

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 150 prosentin riskipainoa

 

 

 

 

 

 

C 08.01 – LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: IRB-MENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET (CR IRB 1)

IRB-menetelmän mukaiset vastuuryhmät:

Omat LDG-estimaatit ja/tai CF-estimaatit

 

SISÄINEN LUOKITUSJÄRJESTELMÄ

ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

VASTUUN MÄÄRÄ SUBSTITUUTION JÄLKEEN ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

 

TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA

(-) MUU VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

CRM:STÄ AIHEUTUVA SUBSTITUUTIO

VASTAPUOLILUOKKAAN TAI -RYHMÄÄN SOVELLETTAVA PD-ARVO

(%)

 

JOSTA SUURET FINANSSIALAN YHTEISÖT JA SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT FINANSSIALAN YHTEISÖT

(-) TAKAUKSET

(-) LUOTTOJOHDANNAISET

(-) ULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ

SISÄÄNVIRTAUKSET YHTEENSÄ (+)

JOSTA TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

010

020

030

040

050

060

070

080

090

100

010

VASTUUT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

015

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN:

020

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

070

VASTAPUOLILUOKKIIN TAI -RYHMIIN LUOKITELLUT VASTUUT (YHTEENSÄ)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

080

ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEERIT (YHTEENSÄ)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKONAISVASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEEREJÄ, JAOTELTUINA RISKIPAINON MUKAAN:

090

RISKIPAINO: 0 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

100

50 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

110

70 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Josta luokkaan 1 kuuluvat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

130

90 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

140

115 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

150

250 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

160

VAIHTOEHTOINEN KOHTELU: KIINTEISTÖVAKUUDELLISET VASTUUT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

170

VAILLINNAISISTA SIIRROISTA AIHEUTUVAT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN VAIHTOEHTOISEN KOHTELUN MUKAISIA RISKIPAINOJA TAI 100 PROSENTIN RISKIPAINOA, SEKÄ MUUT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN RISKIPAINOJA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

180

LAIMENTUMISRISKI: OSTETUT SAAMISET YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

VASTUUARVO

 

LGD-ESTIMAATEISSA HUOMIOIDUT LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT, POIS LUKIEN PÄÄLLEKKÄINEN MAKSUKYVYTTÖMYYSKÄSITTELY

KÄYTÖSSÄ OMAT LGD-ESTIMAATIT:

TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA

VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

JOSTA TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

JOSTA OSUUS, JOKA JOHTUU VASTAPUOLIRISKISTÄ

JOSTA SUURET FINANSSIALAN YHTEISÖT JA SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT FINANSSIALAN YHTEISÖT

TAKAUKSET

LUOTTOJOHDANNAISET

KÄYTÖSSÄ OMAT LGD-ESTIMAATIT:

MUU VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

HYVÄKSYTTÄVÄT RAHOITUSVAKUUDET

MUUT HYVÄKSYTTÄVÄT VAKUUDET

KIINTEISTÖT

MUUT REAALIVAKUUDET

SAAMISET

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

010

VASTUUT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

015

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN:

020

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

070

VASTAPUOLILUOKKIIN TAI -RYHMIIN LUOKITELLUT VASTUUT (YHTEENSÄ)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

080

ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEERIT (YHTEENSÄ)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKONAISVASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEEREJÄ, JAOTELTUINA RISKIPAINON MUKAAN:

090

RISKIPAINO: 0 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

100

50 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

110

70 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Josta luokkaan 1 kuuluvat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

130

90 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

140

115 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

150

250 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

160

VAIHTOEHTOINEN KOHTELU: KIINTEISTÖVAKUUDELLISET VASTUUT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

170

VAILLINNAISISTA SIIRROISTA AIHEUTUVAT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN VAIHTOEHTOISEN KOHTELUN MUKAISIA RISKIPAINOJA TAI 100 PROSENTIN RISKIPAINOA, SEKÄ MUUT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN RISKIPAINOJA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

180

LAIMENTUMISRISKI: OSTETUT SAAMISET YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄLLEKKÄISTÄ MAKSUKYVYTTÖMYYSKÄSITTELYÄ

VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN LGD (%)

SUURTEN FINANSSIALAN YHTEISÖJEN JA SÄÄNTELEMÄTTÖMIEN FINANSSIALAN YHTEISÖJEN VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN LGD (%)

VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN MATURITEETTIARVO (PÄIVÄÄ)

RISKIPAINOTETUT VASTUUT ENNEN PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISTA

RISKIPAINOTETUT VASTUUT PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISEN JÄLKEEN

LISÄTIETOERÄT:

TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA

ODOTETUT TAPPIOT

(-) ARVONOIKAISUT JA VARAUKSET

VELALLISTEN MÄÄRÄ

 

JOSTA SUURET FINANSSIALAN YHTEISÖT JA SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT FINANSSIALAN YHTEISÖT

220

230

240

250

255

260

270

280

290

300

010

VASTUUT YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

Solu liittyy CA-taulukoihin

 

 

 

 

015

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN:

020

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

070

VASTAPUOLILUOKKIIN TAI -RYHMIIN LUOKITELLUT VASTUUT (YHTEENSÄ)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

080

ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEERIT (YHTEENSÄ)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKONAISVASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEEREJÄ, JAOTELTUINA RISKIPAINON MUKAAN:

090

RISKIPAINO: 0 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

100

50 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

110

70 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Josta luokkaan 1 kuuluvat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

130

90 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

140

115 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

150

250 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

160

VAIHTOEHTOINEN KOHTELU: KIINTEISTÖVAKUUDELLISET VASTUUT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

170

VAILLINNAISISTA SIIRROISTA AIHEUTUVAT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN VAIHTOEHTOISEN KOHTELUN MUKAISIA RISKIPAINOJA TAI 100 PROSENTIN RISKIPAINOA, SEKÄ MUUT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN RISKIPAINOJA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

180

LAIMENTUMISRISKI: OSTETUT SAAMISET YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C 09.01 – VASTUIDEN MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN VASTAPUOLEN ASUINPAIKAN MUKAAN: STANDARDIMENETELMÄN MUKAISET VASTUUT (CR GB 1)

Maa:

 

ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Raportointikauden aikana havaitut uudet maksukyvyttömyystapaukset

Yleiset luottoriskioikaisut

Erityiset luottoriskioikaisut

Josta luottotappiot

Havaittujen uusien maksukyvyttömyystapausten luottoriskioikaisut/luottotappiot

VASTUUARVO

RISKIPAINOTETUT VASTUUT ENNEN PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISTA

RISKIPAINOTETUT VASTUUT PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISEN JÄLKEEN

010

020

040

050

055

060

070

075

080

090

010

Valtiot ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Aluehallinnot ja paikallisviranomaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Kansainväliset kehityspankit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Kansainväliset organisaatiot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

070

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

075

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

080

Vähittäisvastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

085

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

090

Kiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

095

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

100

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

110

Erityisen suuren riskin sisältävät erät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Katetut joukkolainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

130

Saamiset laitoksilta ja yrityksiltä, joista on käytettävissä lyhyen aikavälin luottoluokitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

140

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

150

Oman pääoman ehtoiset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

160

Muut vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C 09.02 – VASTUIDEN MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN VASTAPUOLEN ASUINPAIKAN MUKAAN: IRB-MENETELMÄN MUKAISET VASTUUT (CR GB 2)

Maa:

 

ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Josta maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Raportointikauden aikana havaitut uudet maksukyvyttömyystapaukset

Yleiset luottoriskioikaisut

Erityiset luottoriskioikaisut

Josta luottotappiot

Havaittujen uusien maksukyvyttömyystapausten luottoriskioikaisut/luottotappiot

VASTAPUOLILUOKKAAN TAI -RYHMÄÄN SOVELLETTAVA PD-ARVO

(%)

010

030

040

050

055

060

070

080

010

Valtiot ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Josta erityisrahoitusvastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Vähittäisvastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

070

Kiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

080

Pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

090

Muut kuin pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

100

Uudistettavat vähittäissaamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

110

Muut vähittäisvastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

130

Muut kuin pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

 

140

Oman pääoman ehtoiset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 


 

VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN LGD (%)

Josta maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

VASTUUARVO

RISKIPAINOTETUT VASTUUT ENNEN PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISTA

Josta maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

RISKIPAINOTETUT VASTUUT PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISEN JÄLKEEN

ODOTETUT TAPPIOT

090

100

105

110

120

125

130

010

Valtiot ja keskuspankit

 

 

 

 

 

 

 

020

Laitokset

 

 

 

 

 

 

 

030

Yritykset

 

 

 

 

 

 

 

040

Josta erityisrahoitusvastuut

 

 

 

 

 

 

 

050

Josta pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

060

Vähittäisvastuut

 

 

 

 

 

 

 

070

Kiinteistövakuudelliset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

080

Pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

090

Muut kuin pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

100

Uudistettavat vähittäissaamiset

 

 

 

 

 

 

 

110

Muut vähittäisvastuut

 

 

 

 

 

 

 

120

Pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

130

Muut kuin pk-yritykset

 

 

 

 

 

 

 

140

Oman pääoman ehtoiset vastuut

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

C 09.03 – LAITOSKOHTAISEN VASTASYKLISEN PUSKURIN LASKENNAN KANNALTA MERKITYKSELLISTEN LUOTTOVASTUIDEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA (CR GB 3)

Maa:

 

Määrä

010

010

Omien varojen vaatimukset

 


C 17.00 – OPERATIIVINEN RISKI: EDELLISVUOTTA KOSKEVAT TAPPIOT JA PALAUTUKSET JAOTELTUINA LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN JA TAPPIOTYYPPIEN MUKAAN (OPR Details)

TAPPIOIDEN SIJOITTAMINEN LIIKETOIMINTA-ALUEISIIN

TAPPIOTYYPIT

TAPPIOTYYPIT YHTEENSÄ

LISÄTIETOERÄ: TIETOJEN KERÄÄMISEEN SOVELLETTAVAT RAJA-ARVOT

TYÖNTEKIJÄN/HENKILÖKUNNAN VÄÄRINKÄYTÖKSET

ULKOPUOLISEN TEKEMÄT RIKOKSET

TYÖOLOT JA TYÖPAIKAN TURVALLISUUS

MENETTELYTAVOISTA AIHEUTUVAT TAPPIOT

OMAISUUSVAHINGOT

TOIMINNAN KESKEYTYMINEN JA JÄRJESTELMÄHÄIRIÖT

TUOTANTO-, TOIMITUS- JA PROSESSIONGELMAT

ALIN

YLIN

Rivi

 

010

020

030

040

050

060

070

080

090

100

010

INVESTOINTIPANKKITOIMINTA [CF]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

110

KAUPANKÄYNTITOIMINTA [TS]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

130

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

140

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

150

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

210

VÄHITTÄISVÄLITYSTOIMINTA [RBr]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

220

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

230

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

240

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

250

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

310

YRITYSRAHOITUS [CB]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

320

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

330

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

340

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

350

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

410

VÄHITTÄISPANKKITOIMINTA [RB]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

420

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

430

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

440

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

450

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

510

MAKSU- JA SELVITYSPALVELUT [PS]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

520

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

530

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

540

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

550

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

610

SÄILYTYSPALVELUT [AS]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

620

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

630

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

640

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

650

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

710

OMAISUUDENHOITOPALVELUT [AM]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

720

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

730

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

740

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

750

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

810

YHTIÖERÄT [CI]

Tappioiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

820

Kokonaistappion määrä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

830

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

840

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

850

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

910

LIIKETOIMINTA-ALUEET YHTEENSÄ

Tappioiden lukumäärä, josta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

911

≥ 10 000 ja < 20 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

912

≥ 20 000 ja < 100 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

913

≥ 100 000 ja < 1 000 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

914

≥ 1 000 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

920

Kokonaistappion määrä, josta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

921

≥ 10 000 ja < 20 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

922

≥ 20 000 ja < 100 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

923

≥ 100 000 ja < 1 000 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

924

≥ 1 000 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

930

Suurin yksittäinen tappio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

940

Viiden suurimman tappion yhteismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

950

Tappioiden palautusten kokonaismäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


C 21.00 – MARKKINARISKI: OSAKKEISIIN LIITTYVÄÄN POSITIORISKIIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA EQU)

Kansallinen markkina:

 

POSITIOT

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

KAIKKI POSITIOT

NETTOPOSITIOT

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA

PITKÄT

LYHYET

PITKÄT

LYHYET

010

020

030

040

050

060

070

010

KAUPANKÄYNTIVARASTOON KUULUVAT OSAKKEET

 

 

 

 

 

 

Solu liittyy CA-taulukoihin

020

Yleisriski

 

 

 

 

 

 

 

021

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

022

Muut varat ja velat

 

 

 

 

 

 

 

030

Erityismenetelmän mukaisesti laajasti hajautettuun pörssinoteerattuun osakeindeksiin perustuvat vakioidut termiinit ja optiot

 

 

 

 

 

 

 

040

Muut osakkeet kuin laajasti hajautettuun pörssinoteerattuun osakeindeksiin perustuvat vakioidut termiinit ja optiot

 

 

 

 

 

 

 

050

Erityisriski

 

 

 

 

 

 

 

080

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvään positioriskiin sovellettava erityismenetelmä

 

 

 

 

 

 

 

090

Optioihin sovellettavat lisävaatimukset (muut kuin deltaa koskevat riskit)

 

 

 

 

 

 

 

100

Yksinkertaistettu menetelmä

 

 

 

 

 

 

 

110

Delta plus -menetelmä – gammariskeihin sovellettavat lisävaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

120

Delta plus -menetelmä – vegariskeihin sovellettavat lisävaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

130

Skenaariomatriisimenetelmä

 

 

 

 

 

 

 


C 22.00 – MARKKINARISKI: VALUUTTAKURSSIRISKIIN SOVELLETTAVAT STANDARDIMENETELMÄT (MKR SA FX)

 

KAIKKI POSITIOT

NETTOPOSITIOT

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA

(Mukaan luettuna nettouttamatta jääneet positiot niiden valuuttojen osalta, joiden nettoutetuille positioille on erityinen laskentatapa)

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

PITKÄT

LYHYET

PITKÄT

LYHYET

PITKÄT

LYHYET

NETTOUTETUT

020

030

040

050

060

070

080

090

100

010

KAIKKI MUIHIN KUIN RAPORTOINTIVALUUTTAAN LIITTYVÄT POSITIOT

 

 

 

 

 

 

 

 

Solu liittyy CA-taulukoihin

020

Läheisesti korreloivat valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Muut valuutat (mukaan luettuna yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavine yritysten positiot, joita käsitellään eri valuuttoina)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Kulta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Optioihin sovellettavat lisävaatimukset (muut kuin deltaa koskevat riskit)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Yksinkertaistettu menetelmä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

070

Delta plus -menetelmä – gammariskeihin sovellettavat lisävaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

080

Delta plus -menetelmä – vegariskeihin sovellettavat lisävaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

090

Skenaariomatriisimenetelmä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENLASKETUT POSITIOT (MUKAAN LUETTUNA RAPORTOINTIVALUUTTAA KOSKEVAT POSITIOT) JAOTELTUINA VASTUUTYYPIN MUKAAN

100

Muut varat ja velat kuin taseen ulkopuoliset erät ja johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

110

Taseen ulkopuoliset erät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Johdannaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoerät: VALUUTTAPOSITIOT

130

Euro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

140

Lek

 

 

 

 

 

 

 

 

 

150

Argentiinan peso

 

 

 

 

 

 

 

 

 

160

Australian dollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

170

Brasilian real

 

 

 

 

 

 

 

 

 

180

Bulgarian lev

 

 

 

 

 

 

 

 

 

190

Kanadan dollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

200

Tšekin koruna

 

 

 

 

 

 

 

 

 

210

Tanskan kruunu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

220

Egyptin punta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

230

Englannin punta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

240

Forintti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

250

Jeni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

270

Liettuan liti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

280

Denaari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

290

Meksikon peso

 

 

 

 

 

 

 

 

 

300

Zloty

 

 

 

 

 

 

 

 

 

310

Romanian leu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

320

Venäjän rupla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

330

Serbian dinaari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

340

Ruotsin kruunu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

350

Sveitsin frangi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

360

Turkin liira

 

 

 

 

 

 

 

 

 

370

Hryvnia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

380

Yhdysvaltain dollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

390

Islannin kruunu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

400

Norjan kruunu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

410

Hongkongin dollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

420

Taiwanin uusi dollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

430

Uuden-Seelannin dollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

440

Singaporen dollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

450

Won

 

 

 

 

 

 

 

 

 

460

Juan renminbi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

470

Muu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

480

Kroatian kuna

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE II

”LIITE II

OMIEN VAROJEN JA OMIEN VAROJEN VAATIMUSTEN RAPORTOINTI

Sisällys

I OSA: YLEISET OHJEET 54

1.

 RAPORTOINNIN RAKENNE JA KÄYTÄNNÖT 54

1.1

 RAKENNE 54

1.2

 NUMEROINTIKÄYTÄNTÖ 54

1.3

 MERKKIKÄYTÄNTÖ 54
II OSA: LOMAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 54

1.

 KUVAUS VAKAVARAISUUDESTA (CA) 54

1.1

 YLEISET HUOMIOT 54

1.2

 C 01.00 – OMAT VARAT (CA1) 55

1.2.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 55

1.3

 C 02.00 – OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET (CA2) 68

1.3.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 68

1.4

 C 03.00 – VAKAVARAISUUSSUHTEET JA VAKAVARAISUUSTASOT (CA3) 74

1.4.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 74

1.5

 C 04.00 – LISÄTIETOERÄT (CA4) 75

1.5.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 75

1.6

 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄAJAKSI VAPAUTETUT INSTRUMENTIT: VALTIONTUKEA SISÄLTÄMÄTTÖMÄT INSTRUMENTIT (CA 5) 88

1.6.1

 YLEISET HUOMIOT 88

1.6.2

 C 05.01 – SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET (CA5.1) 89

1.6.2.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 89

1.6.3

 C 05.02 – MÄÄRÄAJAKSI VAPAUTETUT INSTRUMENTIT: VALTIONTUKEA SISÄLTÄMÄTTÖMÄT INSTRUMENTIT (CA5.2) 96

1.6.3.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 96

2.

 RYHMÄN VAKAVARAISUUS: LIITTYNEITÄ LAITOKSIA KOSKEVAT TIEDOT (GS) 98

2.1

 YLEISET HUOMIOT 98

2.2

 YKSITYISKOHTAISET TIEDOT RYHMÄN VAKAVARAISUUDESTA; 99

2.3

 TIEDOT YKSITTÄISTEN YHTEISÖJEN OSALLISTUMISESTA RYHMÄN VAKAVARAISUUDEN MUODOSTAMISEEN 99

2.4

 C 06.01 – RYHMÄN VAKAVARAISUUS: LIITTYNEITÄ LAITOKSIA KOSKEVAT TIEDOT – YHTEENSÄ (GS TOTAL) 99

2.5

 C 06.02 – RYHMÄN VAKAVARAISUUS: LIITTYNEITÄ LAITOKSIA KOSKEVAT TIEDOT (GS) 100

3.

 LUOTTORISKILOMAKKEET 106

3.1

 YLEISET HUOMIOT 106

3.1.1

 SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA AIHEUTTAVIEN LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMIEN (CRM) RAPORTOINTI 107

3.1.2

 VASTAPUOLIRISKIN RAPORTOINTI 107

3.2

 C 07.00 – LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: STANDARDIMENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET (CR SA) 107

3.2.1

 YLEISET HUOMIOT 107

3.2.2

 CR SA -LOMAKKEEN SOVELTAMISALA 107

3.2.3

 VASTUIDEN LUOKITTELU VASTUURYHMIIN STANDARDIMENETELMÄN MUKAISESTI 108

3.2.4

 TIETTYJEN VAKAVARAISUUSASETUKSEN 112 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN VASTUURYHMIEN SOVELTAMISALAA KOSKEVIA SELVENNYKSIÄ 111

3.2.4.1

 VASTUURYHMÄ ’SAAMISET LAITOKSILTA’ 111

3.2.4.2

 VASTUURYHMÄ ’KATETUT JOUKKOLAINAT’ 111

3.2.4.3

 VASTUURYHMÄ ’YHTEISTÄ SIJOITUSTOIMINTAA HARJOITTAVIIN YRITYKSIIN LIITTYVÄT VASTUUT’ 111

3.2.5

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 112

3.3

 LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: IRB-MENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET (CR IRB) 118

3.3.1

 CR IRB -LOMAKKEEN SOVELTAMISALA 118

3.3.2

 CR IRB -LOMAKKEEN RAKENNE 119

3.3.3

 C 08.01 – LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: IRB-MENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET (CR IRB 1) 120

3.3.3.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 120

3.3.4

 C 08.02 – LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: IRB-MENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET JAOTELTUINA VASTAPUOLILUOKKIEN JA -RYHMIEN MUKAAN (CR IRB 2 -LOMAKE) 127

3.4

 LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: MAANTIETEELLISEEN ERITTELYYN LIITTYVÄT TIEDOT (CR GB) 127

3.4.1

 C 09.01 – VASTUIDEN MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN VASTAPUOLEN ASUINPAIKAN MUKAAN: STANDARDIMENETELMÄN MUKAISET VASTUUT (CR GB 1) 128

3.4.1.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 128

3.4.2

 C 09.02 – VASTUIDEN MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN VASTAPUOLEN ASUINPAIKAN MUKAAN: IRB-MENETELMÄN MUKAISET VASTUUT (CR GB 2) 130

3.4.2.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 130

3.4.3

 C 09.03 – MERKITYKSELLISTEN LUOTTOVASTUIDEN LUOTTORISKIIN LIITTYVÄT YHTEENLASKETUT OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET JAOTELTUINA MAITTAIN (CR GB 3) 132

3.4.3.1

 YLEISET HUOMIOT 132

3.4.3.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 132

3.5

 C 10.01 JA C 10.02 – SISÄISTEN LUOTTOLUOKITUSTEN MENETELMÄN (IRB-MENETELMÄN) MUKAISET OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET (CR EQU IRB 1 JA CR EQU IRB 2) 133

3.5.1

 YLEISET HUOMIOT 133

3.5.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET (SOVELLETAAN SEKÄ CR EQU IRB 1 -LOMAKKEESEEN ETTÄ CR EQU IRB 2 -LOMAKKEESEEN) 134

3.6

 C 11.00 – SELVITYS-/TOIMITUSRISKI (CR SETT) 136

3.6.1

 YLEISET HUOMIOT 136

3.6.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 137

3.7

 C 12.00 – LUOTTORISKI: ARVOPAPERISTAMISET – STANDARDIMENETELMÄN MUKAISET OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET (CR SEC SA) 138

3.7.1

 YLEISET HUOMIOT 138

3.7.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 139

3.8

 C 13.00 – LUOTTORISKI – ARVOPAPERISTAMISET: IRB-MENETELMÄN MUKAISET OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET (CR SEC IRB) 145

3.8.1

 YLEISET HUOMIOT 145

3.8.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 145

3.9

 C 14.00 – ARVOPAPERISTAMISIA KOSKEVAT TARKEMMAT TIEDOT (SEC DETAILS) 151

3.9.1

 YLEISET HUOMIOT 151

3.9.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 152

4.

 OPERATIIVISEN RISKIN LOMAKKEET 160

4.1

 C 16.00 – OPERATIIVINEN RISKI (OPR) 160

4.1.1

 YLEISET HUOMIOT 160

4.1.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 160

4.2

 C 17.00 – OPERATIIVINEN RISKI: EDELLISVUOTTA KOSKEVAT BRUTTOMÄÄRÄISET TAPPIOT JAOTELTUINA LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN JA TAPPIOTYYPPIEN MUKAAN (OPR DETAILS) 163

4.2.1

 YLEISET HUOMIOT 163

4.2.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 165

5.

 MARKKINARISKILOMAKKEET 166

5.1

 C 18.00 – MARKKINARISKI: KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVIEN VIERAAN PÄÄOMAN EHTOISTEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN POSITIORISKEIHIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA TDI) 167

5.1.1

 YLEISET HUOMIOT 167

5.1.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 167

5.2

 C 19.00 – MARKKINARISKI: ARVOPAPERISTAMISIIN LIITTYVÄÄN ERITYISRISKIIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA SEC) 169

5.2.1

 YLEISET HUOMIOT 169

5.2.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 169

5.3

 C 20.00 – MARKKINARISKI: KORRELAATIOKAUPANKÄYNTISALKKUUN LIITTYVÄÄN ERITYISRISKIIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA CTP) 171

5.3.1

 YLEISET HUOMIOT 171

5.3.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 172

5.4

 C 21.00 – MARKKINARISKI: OSAKKEISIIN LIITTYVÄÄN POSITIORISKIIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA EQU) 174

5.4.1

 YLEISET HUOMIOT 174

5.4.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 174

5.5

 C 22.00 – MARKKINARISKI: VALUUTTAKURSSIRISKIIN SOVELLETTAVAT STANDARDIMENETELMÄT (MKR SA FX) 176

5.5.1

 YLEISET HUOMIOT 176

5.5.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 176

5.6

 C 23.00 – MARKKINARISKI: HYÖDYKKEISIIN SOVELLETTAVAT STANDARDIMENETELMÄT (MKR SA COM) 178

5.6.1

 YLEISET HUOMIOT 178

5.6.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 178

5.7

 C 24.00 – MARKKINARISKIN SISÄISET MALLIT (MKR IM) 179

5.7.1

 YLEISET HUOMIOT 179

5.7.2

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 179

5.8

 C 25.00 – VASTUUN ARVONOIKAISURISKI (CVA) 182

5.8.1

 POSITIOKOHTAISET OHJEET 182

I OSA: YLEISET OHJEET

1.   RAPORTOINNIN RAKENNE JA KÄYTÄNNÖT

1.1   RAKENNE

1.

Raportointikehys koostuu kaiken kaikkiaan viidestä raportointilomakkeiden sarjasta:

a)

vakavaraisuus, kuvaus lakisääteisestä pääomasta, kokonaisriskin määrä;

b)

ryhmän vakavaraisuus, kuvaus siitä, miten kaikki raportoivan yhteisön kanssa konsolidoidut yksittäiset yhteisöt ovat täyttäneet niitä koskevat vakavaraisuusvaatimukset;

c)

luottoriski (mukaan lukien vastapuoli-, laimentumis- ja selvitysriskit);

d)

markkinariski (mukaan lukien kaupankäyntivaraston positioriski, valuuttakurssiriski, hyödykeriski ja vastuun arvonoikaisuriski);

e)

operatiivinen riski.

2.

Kunkin lomakkeen osalta annetaan lainsäädäntöviittauksia. Tarkemmat lisätiedot kunkin lomakesarjan raportointiin liittyvistä yleisistä näkökohdista, positiokohtaiset ohjeet sekä esimerkit ja validointisäännöt sisältyvät näihin yhteisen raportointikehyksen täytäntöönpanoa koskeviin ohjeisiin.

3.

Laitosten on ilmoitettava tiedot ainoastaan sellaisista lomakkeista, joita sovelletaan laitosten omien varojen vaatimusten määrittämisessä käytettyyn menetelmään.

1.2   NUMEROINTIKÄYTÄNTÖ

4.

Asiakirjassa noudatetaan seuraavassa taulukossa esitettyä merkintäkäytäntöä viitattaessa lomakkeiden sarakkeisiin, riveihin ja soluihin. Näitä numerokoodeja käytetään yleisesti validointisäännöissä.

5.

Ohjeissa noudatetaan seuraavaa yleistä merkintätapaa: {lomake;rivi;sarake}.

6.

Kun on kyse lomakkeen sisällä tehtävistä validoinneista, joissa käytetään vain tietoelementtejä, jotka sisältyvät samaan lomakkeeseen, merkinnöissä jätetään viittaamatta lomakkeeseen: {rivi;sarake}.

7.

Lomakkeissa, joissa on ainoastaan yksi sarake, viitataan vain riveihin: {lomake;rivi}.

8.

Asteriskia (*) käytetään ilmaisemaan, että validointi kohdistuu edellä määriteltyihin riveihin tai sarakkeisiin.

1.3   MERKKIKÄYTÄNTÖ

9.

Määrät, jotka lisäävät omia varoja tai omien varojen vaatimuksia, ilmoitetaan positiivisina lukuina. Vastaavasti määrät, jotka vähentävät omien varojen kokonaismäärää tai omien varojen vaatimuksia, ilmoitetaan negatiivisina lukuina. Jos jonkin erän otsaketta edeltää miinusmerkki (-), on tämä osoitus siitä, että erässä ei ole tarkoitus ilmoittaa positiivista lukua.

II OSA: LOMAKKEITA KOSKEVAT OHJEET

1.   KUVAUS VAKAVARAISUUDESTA (CA)

1.1   YLEISET HUOMIOT

10.

CA-lomakkeet sisältävät tietoa ensimmäiseen pilariin kuuluvista osoittajista (omista varoista, ensisijaisesta pääomasta eli T1-pääomasta ja ydinpääomasta eli CET1-pääomasta), nimittäjästä (omien varojen vaatimuksista) ja siirtymäsäännöksistä, ja ne jakautuvat viiteen lomakkeeseen:

a)

CA1-lomake sisältää laitosten omien varojen määrän, joka on ilmoitettava jaettuna niihin omaisuuseriin, joista mainittu määrä muodostuu. Yhteenlaskettuun omien varojen määrään sisältyy eri pääomatyyppeihin kohdistuvien siirtymäsäännösten kokonaisvaikutus.

b)

CA2-lomakkeessa esitetään yhteenveto asetuksen (EU) N:o 575/2013 (jäljempänä tässä liitteessä ’vakavaraisuusasetus’) 92 artiklan 3 kohdassa määritellyistä kokonaisriskien määristä.

c)

CA3-lomake sisältää osuudet, joille vakavaraisuusasetuksessa on määritetty vähimmäistaso, ja joitakin muita niihin liittyviä tietoja.

d)

CA4-lomake sisältää CA1-lomakkeen omaisuuserien laskentaan tarvittavat lisätietoerät sekä vakavaraisuusdirektiivin pääomapuskureita koskevia tietoja.

e)

CA5-lomake sisältää tietoja, joita tarvitaan laskettaessa siirtymäsäännösten vaikutuksia omiin varoihin. CA5 poistuu käytöstä, kun siirtymäsäännösten voimassaolo päättyy.

11.

Kaikki raportoivat yhteisöt kuuluvat näiden lomakkeiden soveltamisalaan riippumatta siitä, mitä tilinpäätössäännöstöä ne noudattavat, vaikkakin tietyt osoittajaan sisältyvät kohdat on nimenomaisesti osoitettu IAS/IFRS-tyypin arvostussääntöjä soveltaville yhteisöille. Yleensä nimittäjään sisältyvät tiedot ovat yhteydessä kokonaisriskin määrän laskentaan tarkoitetuissa vastaavissa lomakkeissa ilmoitettuihin lopullisiin tuloksiin.

12.

Omien varojen kokonaismäärä koostuu eri pääomatyypeistä: näitä ovat ensisijainen pääoma (T1), joka on ydinpääoman (CET1) ja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) summa, ja toissijainen pääoma (T2).

13.

Siirtymäsäännöksiä käsitellään CA-lomakkeissa seuraavalla tavalla:

a)

CA1-lomakkeen erät ilmoitetaan yleensä bruttona ilman siirtymäkauden mukautuksia. Tämä tarkoittaa, että CA1-lomakkeen eriä koskevat luvut lasketaan loppusäännösten mukaisesti (eli ikään kuin siirtymäsäännöksiä ei olisi olemassa) paitsi silloin, kun on kyse eristä, joiden avulla kuvataan siirtymäsäännösten vaikutuksia. Kutakin pääomatyyppiä (eli CET1-, AT1- ja T2-pääomia) kohden on kolme eri omaisuuserää, joihin kaikki siirtymäsäännöksistä aiheutuvat mukautukset sisällytetään.

b)

Siirtymäsäännökset voivat myös vaikuttaa AT1- ja T2-pääomien alijäämään (eli tilanteisiin, joissa tehdyt vähennykset ylittävät AT1- tai T2-pääoman määrän vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan j alakohdassa ja 56 artiklan e alakohdassa säännellyllä tavalla), joten erät, jotka sisältävät tämänkaltaisia alijäämiä, voivat epäsuorasti kuvastaa siirtymäsäännösten vaikutuksia.

c)

CA5-lomaketta käytetään yksinomaan siirtymäsäännöksiä koskevaan raportointiin.

14.

Toisen pilarin vaatimuksia voidaan käsitellä EU:n sisällä eri tavoin (neljännen vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä). Ainoastaan toisen pilarin vaatimusten vaikutukset vakavaraisuussuhteeseen tai tavoitesuhteeseen sisällytetään vakavaraisuusasetuksen vakavaraisuusraportointiin. Toisen pilarin vaatimusten yksityiskohtainen raportointi ei kuulu vakavaraisuusasetuksen 99 artiklan soveltamisalaan.

a)

Lomakkeet CA1, CA2 ja CA5 sisältävät ainoastaan ensimmäiseen pilariin kuuluvia tietoja.

b)

CA3-lomake sisältää koostetut tiedot toisen pilarin synnyttämien lisävaatimusten vaikutuksista vakavaraisuussuhteeseen. Yhdessä tietosarjassa keskitytään siihen, miten omaisuuserien määrät vaikuttavat suhteeseen, ja toisessa tietosarjassa keskitytään tarkastelemaan varsinaista suhdetta. Kummallakaan suhteita kuvaavalla tietosarjalla ei ole mitään muuta yhteyttä lomakkeisiin CA1, CA2 tai CA5.

c)

CA4-lomakkeeseen sisältyy yksi solu, joka koskee toiseen pilariin liittyviä omien varojen lisävaatimuksia. Tämä solu ei ole validointisääntöjen kautta minkäänlaisessa yhteydessä CA3-lomakkeen vakavaraisuussuhteisiin, vaan se ilmentää vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohtaa, jossa omien varojen lisävaatimukset mainitaan erikseen vaihtoehtona toista pilaria koskevalle päätöksenteolle.

1.2   C 01.00 – OMAT VARAT (CA1)

1.2.1   Positiokohtaiset ohjeet

Rivi

Lainsäädäntöviittaukset ja ohjeet

010

1.   Omat varat

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 118 kohta ja 72 artikla

Laitoksen omat varat koostuvat sen ensisijaisen pääoman (T1) ja toissijaisen pääoman (T2) summasta.

015

1.1   Ensisijainen pääoma (T1)

Vakavaraisuusasetuksen 25 artikla

Ensisijainen pääoma (T1) on ydinpääoman (CET1) ja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) summa.

020

1.1.1   Ydinpääoma (CET1)

Vakavaraisuusasetuksen 50 artikla

030

1.1.1.1   Ydinpääomaksi (CET1) hyväksyttävät pääomainstrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta, 27–30 artikla, 36 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 42 artikla

040

1.1.1.1.1   Maksetut pääomainstrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 27–31 artikla

Tähän kohtaan sisällytetään keskinäisten yhtiöiden, osuuskuntien tai vastaavien laitosten pääomainstrumentit (vakavaraisuusasetuksen 27 ja 29 artikla).

Instrumentteihin liittyviä ylikurssirahastoja ei sisällytetä.

Viranomaisten kriisitilanteissa merkitsemät pääomainstrumentit sisällytetään, jos vakavaraisuusasetuksen 31 artiklan kaikki edellytykset täyttyvät.

045

1.1.1.1.1*   Josta viranomaisten kriisitilanteissa merkitsemät pääomainstrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 31 artikla

Viranomaisten kriisitilanteissa merkitsemät pääomainstrumentit sisällytetään ydinpääomaan (CET1), jos vakavaraisuusasetuksen 31 artiklan kaikki edellytykset täyttyvät.

050

1.1.1.1.2*   Lisätietoerä: ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan b, l ja m alakohta

Kyseisissä alakohdissa säädetyt edellytykset kuvastavat erilaisia peruttavia pääomatilanteita, ja näin ollen tässä kohdassa ilmoitettu määrä voi olla hyväksyttävä myöhempien kausien aikana.

Ilmoitettavaan määrään ei sisällytetä instrumentteihin liittyviä ylikurssirahastoja.

060

1.1.1.1.3   Ylikurssirahastot

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 124 kohta ja 26 artiklan 1 kohdan b alakohta

Ylikurssirahastolla tarkoitetaan samaa kuin sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä.

Tässä kohdassa ilmoitettava määrä on ’Maksettuihin pääomainstrumentteihin’ liittyvä osa.

070

1.1.1.1.4   (-) Omat ydinpääoman (CET1) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 42 artikla

Näillä tarkoitetaan raportoivan laitoksen tai ryhmän hallussa raportointipäivänä olevaa omaa ydinpääomaa (CET1). Tätä koskevat vakavaraisuusasetuksen 42 artiklassa säädetyt poikkeukset.

Kohtaan ’Ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit’ sisällytettäviä osakkeiden omistusosuuksia ei ilmoiteta tällä rivillä.

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä omiin osakkeisiin liittyvä ylikurssirahasto.

Erät 1.1.1.1.4–1.1.1.1.4.3 eivät sisällä tosiasiallisia tai ehdollisia omien ydinpääoman (CET1) instrumenttien ostovelvoitteita. Tosiasialliset tai ehdolliset omien ydinpääoman (CET1) instrumenttien ostovelvoitteet ilmoitetaan erikseen kohdassa 1.1.1.1.5.

080

1.1.1.1.4.1   (-) Suorat ydinpääoman (CET1) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 42 artikla

Näitä ovat kohtaan 1.1.1.1 kuuluvat ydinpääoman (CET1) instrumentit, jotka ovat konsolidoidun ryhmän laitosten hallussa.

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä kaupankäyntivarastoon kuuluvat omistusosuudet, jotka on laskettu pitkän nettoposition perusteella vakavaraisuusasetuksen 42 artiklan a alakohdassa esitetyllä tavalla.

090

1.1.1.1.4.2   (-) Välilliset ydinpääoman (CET1) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta, 36 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 42 artikla

091

1.1.1.1.4.3   (-) Synteettiset ydinpääoman (CET1) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta, 36 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 42 artikla

092

1.1.1.1.5   (-) Tosiasialliset tai ehdolliset velvoitteet ostaa omat ydinpääoman (CET1) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 42 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti ’sellaiset omat ydinpääoman instrumentit, jotka laitos on tosiasiallisesti tai ehdollisesti velvollinen ostamaan olemassa olevan sopimusvelvoitteen mukaisesti’ vähennetään.

130

1.1.1.2   Kertyneet voittovarat

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 26 artiklan 2 kohta

Kertyneisiin voittovaroihin sisällytetään edellisen vuoden aikana kertyneet voitot sekä hyväksyttävät kesken tilikauden tai tilikauden päätteeksi kertyneet voitot.

140

1.1.1.2.1   Edellisvuosien kertyneet voittovarat

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 123 kohta ja 26 artiklan 1 kohdan c alakohta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 123 kohdassa kertyneillä voittovaroilla tarkoitetaan ’edellisten tilikausien lopullisen tuloksen käsittelyn yhteydessä syntyneitä voittoja ja tappioita sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti’.

150

1.1.1.2.2   Hyväksyttävät voitot tai tappiot

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 121 kohta, 26 artiklan 2 kohta ja 36 artiklan 1 kohdan a alakohta

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 2 kohdassa sallitaan kesken tilikauden tai tilikauden päätteeksi kertyneiden voittojen sisällyttäminen kertyneisiin voittovaroihin toimivaltaisten viranomaisten etukäteisellä luvalla, mikäli tietyt ehdot täyttyvät.

Toisaalta tappiot on vähennettävä ydinpääomasta, kuten vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan a alakohdassa todetaan.

160

1.1.1.2.2.1   Emoyrityksen omistajille osoitettava voitto tai tappio

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 2 kohta ja 36 artiklan 1 kohdan a alakohta

Ilmoitettava määrä on tilinpäätöksen tuloslaskelmassa ilmoitettu voitto tai tappio.

170

1.1.1.2.2.2   (-) Ei-hyväksyttävä osuus kesken tilikauden tai tilikauden päätteeksi kertyneistä voitoista

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 2 kohta

Tälle riville ei merkitä mitään lukua, jos laitos on ilmoittanut viitekaudelta tappioita. Tämä johtuu siitä, että tappiot vähennetään kokonaan ydinpääomasta (CET1).

Mikäli laitos ilmoittaa voittoja, tässä kohdassa on ilmoitettava se osa voitoista, jota ei voida hyväksyä vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti (eli voitot, joita ei ole tilintarkastettu, ja ennakoitavissa olevat kulut tai osingot).

Huomattakoon, että silloin, kun ilmoitetaan voittoja, vähennettävään määrään on sisällytettävä ainakin väliosingot.

180

1.1.1.3   Kertyneet muun laajan tuloksen erät

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 100 kohta ja 26 artiklan 1 kohdan d alakohta

Määrä on ilmoitettava muodossa, josta on vähennetty laskentahetkellä odotettavissa olevat verot, ja määrä lasketaan ennen omiin varoihin sovellettavien suodattimien käyttöä. Ilmoitettava määrä on määritettävä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

200

1.1.1.4   Muut rahastot

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 117 kohta ja 26 artiklan 1 kohdan e alakohta

Muilla rahastoilla tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksessa ’sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä tarkoitettuja rahastoja, jotka on esitettävä sovellettavan tilinpäätösstandardin mukaisesti, lukuun ottamatta kuitenkaan eriä, jotka on jo sisällytetty kertyneisiin muun laajan tuloksen eriin tai kertyneisiin voittovaroihin’.

Määrä on ilmoitettava muodossa, josta on vähennetty laskentahetkellä odotettavissa olevat verot.

210

1.1.1.5   Yleisten pankkiriskien rahastot

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 112 kohta ja 26 artiklan 1 kohdan f alakohta

Yleisten pankkiriskien rahastoilla tarkoitetaan direktiivin 86/635/ETY 38 artiklassa ’niitä summia, jotka luottolaitos päättää panna syrjään sellaisten riskien kattamiseksi, kun tämä pankkitoimintaan liittyvien erityisriskien vuoksi on tarpeen’.

Määrä on ilmoitettava muodossa, josta on vähennetty laskentahetkellä odotettavissa olevat verot.

220

1.1.1.6   Määräajaksi vapautetuista ydinpääoman (CET1) instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 483 artiklan 1–3 kohta ja 484–487 artikla

Kohtaan sisällytetään niiden pääomainstrumenttien määrä, jotka on siirtymäkauden aikana vapautettu määräajaksi uusista säännöksistä ydinpääomana (CET1). Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

230

1.1.1.7   Ydinpääomaan (CET1) sisällytetyt vähemmistöosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 120 kohta ja 84 artikla

Kohdassa tarkoitetaan tytäryritysten vähemmistöosuuksien määrien yhteenlaskettua summaa, joka sisältyy konsolidoituun ydinpääomaan (CET1).

240

1.1.1.8   Muista vähemmistöosuuksista aiheutuvat siirtymäkauden mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 479 ja 480 artikla

Kohtaan sisällytetään siirtymäsäännöksistä aiheutuvat vähemmistöosuuksien mukautukset. Tämä erä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

250

1.1.1.9   Omiin varoihin sovellettavista suodattimista aiheutuvat ydinpääoman (CET1) mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 32–35 artikla

260

1.1.1.9.1   (-) Arvopaperistetuista omaisuuseristä aiheutuvat oman pääoman lisäykset

Vakavaraisuusasetuksen 32 artiklan 1 kohta

Ilmoitettava määrä on sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukainen laitoksen oman pääoman lisäys, joka johtuu arvopaperistetuista omaisuuseristä.

Tähän erään sisällytetään esimerkiksi tuleva marginaalitulo, joka tuottaa laitokselle myyntivoittoa, tai arvopaperistamisen alullepanijoiden tapauksessa arvopaperistettujen omaisuuserien ennakoitujen tulojen aktivoinnista saadut nettovoitot, jotka tarjoavat erillisen turvan arvopaperistetuille omaisuuserille.

270

1.1.1.9.2   Rahavirran suojaus

Vakavaraisuusasetuksen 33 artiklan 1 kohdan a alakohta

Ilmoitettava määrä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Määrä on positiivinen, jos rahavirtojen suojauksista syntyy tappiota (eli jos tämä pienentää omaa pääomaa), ja päinvastoin. Näin ollen lukua edeltävä merkki on päinvastainen kuin kirjanpitolaskelmissa.

Määrästä vähennetään laskentahetkellä odotettavissa olevat verot.

280

1.1.1.9.3   Käypään arvoon arvostettuihin velkoihin liittyviä omia luottoriskejä koskevista muutoksista aiheutuvat kumulatiiviset voitot ja tappiot

Vakavaraisuusasetuksen 33 artiklan 1 kohdan b alakohta

Ilmoitettava määrä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Määrä on positiivinen, jos oman luottoriskin muutoksista on aiheutunut tappiota (eli jos tämä pienentää omaa pääomaa), ja päinvastoin. Näin ollen lukua edeltävä merkki on päinvastainen kuin kirjanpitolaskelmissa.

Tilintarkastamatonta voittoa ei sisällytetä tähän erään.

285

1.1.1.9.4   Käypään arvoon arvostetut voitot ja tappiot, jotka aiheutuvat johdannaisvelkoihin liittyvästä laitoksen omasta luottoriskistä

Vakavaraisuusasetuksen 33 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 33 artiklan 2 kohta

Ilmoitettava määrä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Määrä on positiivinen, jos oman luottoriskin muutoksista on aiheutunut tappiota, ja päinvastoin. Näin ollen lukua edeltävä merkki on päinvastainen kuin kirjanpitolaskelmissa.

Tilintarkastamatonta voittoa ei sisällytetä tähän erään.

290

1.1.1.9.5   (-) Varovaista arvostamista koskevista vaatimuksista aiheutuvat arvonoikaisut

Vakavaraisuusasetuksen 34 ja 105 artikla

Kohtaan sisällytetään kaupankäyntivarastoon kuuluvien tai kuulumattomien vastuiden käyvän arvon oikaisut, jotka aiheutuvat vakavaraisuusasetuksen 105 artiklassa asetetuista tiukemmista varovaista arvostamista koskevista vaatimuksista

300

1.1.1.10   (-) Liikearvo

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 113 kohta, 36 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 37 artikla

310

1.1.1.10.1   (-) Aineettomiin hyödykkeisiin laskettava liikearvo

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 113 kohta ja 36 artiklan 1 kohdan b alakohta

Liikearvolla tarkoitetaan samaa kuin sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä.

Tässä kohdassa ilmoitettava määrä on sama kuin taseessa.

320

1.1.1.10.2   (-) Merkittävien sijoitusten arvostukseen sisältyvä liikearvo

Vakavaraisuusasetuksen 37 artiklan b alakohta ja 43 artikla

330

1.1.1.10.3   Liikearvoon liittyvät laskennalliset verovelat

Vakavaraisuusasetuksen 37 artiklan a alakohta

Kohtaan sisällytetään sellaisten laskennallisten verovelkojen määrä, jotka mitätöityisivät, jos liikearvo alenisi tai jos se kirjattaisiin pois taseesta sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

340

1.1.1.11   (-) Muut aineettomat hyödykkeet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 115 kohta, 36 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 37 artiklan a alakohta

Muut aineettomat hyödykkeet ovat sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisia aineettomia hyödykkeitä, joihin ei kuulu sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaista liikearvoa.

350

1.1.1.11.1   (-) Muut aineettomat hyödykkeet ennen laskennallisten verovelkojen vähentämistä

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 115 kohta ja 36 artiklan 1 kohdan b alakohta

Muut aineettomat hyödykkeet ovat sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisia aineettomia hyödykkeitä, joihin ei kuulu sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaista liikearvoa.

Tässä kohdassa ilmoitettavan määrän on vastattava taseessa ilmoitettua aineettomien hyödykkeiden määrää, johon ei kuulu liikearvoa.

360

1.1.1.11.2   Muihin aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verovelat

Vakavaraisuusasetuksen 37 artiklan a alakohta

Tällä tarkoitetaan sellaisten laskennallisten verovelkojen määrää, jotka mitätöityisivät, jos aineettomien hyödykkeiden, joihin ei kuulu liikearvoa, arvo alenisi tai ne kirjattaisiin pois taseesta sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

370

1.1.1.12   (-) Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat laskennalliset verosaamiset, jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena ja joista on vähennetty niihin liittyvät verovelat

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 38 artikla

380

1.1.1.13   (-) Odotettuihin tappioihin käytettäviin luottoriskin oikaisuihin liittyvä alijäämä (IRB)

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan d alakohta sekä 40, 158 ja 159 artikla

Ilmoitettavaa määrää ’ei saa pienentää tulevista veronalaisista voitoista riippuvien laskennallisten verosaamisten määrän lisäyksellä tai muiden ylimääräisten verovaikutusten perusteella, joita voi esiintyä, jos varaukset nousevat samalle tasolle kuin odotetut tappiot’ (vakavaraisuusasetuksen 40 artikla).

390

1.1.1.14   (-) Etuuspohjaisen eläkerahaston varat

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 109 kohta, 36 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 41 artikla

400

1.1.1.14.1   (-) Etuuspohjaisen eläkerahaston varat

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 109 kohta, 36 artiklan 1 kohdan e alakohta

Etuuspohjaisen eläkerahaston varoilla tarkoitetaan ’tapauksen mukaan etuuspohjaisen eläkerahaston tai -järjestelyn varoja, jotka lasketaan sen jälkeen, kun niistä on vähennetty samaan rahastoon tai järjestelyyn liittyvät velvoitteet’.

Tässä kohdassa ilmoitettavan määrän on vastattava taseessa ilmoitettua määrää (jos ne ilmoitetaan erikseen).

410

1.1.1.14.2   Etuuspohjaisen eläkerahaston varoihin liittyvät laskennalliset verovelat

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 108 ja 109 kohta ja 41 artiklan 1 kohdan a alakohta

Tällä tarkoitetaan sellaisten laskennallisten verovelkojen määrää, jotka mitätöityisivät, jos etuuspohjaisen eläkerahaston varojen arvo alenisi tai ne kirjattaisiin pois taseesta sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

420

1.1.1.14.3   Etuuspohjaisen eläkerahaston varat, joihin on laitokselle myönnetty oikeus käyttää rajoituksettomasti

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 109 kohta ja 41 artiklan 1 kohdan b alakohta

Tässä kohdassa ilmoitetaan määrä vain siinä tapauksessa, että toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteisen luvan pienentää etuuspohjaisen eläkerahaston varojen vähennettävää määrää.

Tälle riville sisällytettäville erille annetaan luottoriskivaatimusten edellyttämä riskipaino.

430

1.1.1.15   (-) Ydinpääoman (CET1) keskinäiset ristiinomistukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 122 kohta, 36 artiklan 1 kohdan g alakohta ja 44 artikla

Tässä tarkoitetaan sellaisia omistusosuuksia (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumenteista, joihin liittyy keskinäinen ristiinomistus, jolla toimivaltaisen viranomaisen mielestä pyritään lisäämään keinotekoisesti laitoksen omia varoja.

Ilmoitettava määrä on laskettava pitkien bruttopositioiden perusteella, ja määrään on sisällytettävä luokkaan 1 sijoitettavat vakuutussektorin omat varat.

440

1.1.1.16   (-) Erät, jotka on vähennettävä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä ja jotka ylittävät laitoksen ensisijaisen lisäpääoman (AT1)

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan j alakohta

Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA1-lomakkeen kohdasta ’Erät, jotka on vähennettävä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä ja jotka ylittävät laitoksen ensisijaisen lisäpääoman (AT1)’. Määrä on vähennettävä ydinpääomasta (CET1).

450

1.1.1.17   (-) Finanssialan ulkopuoliset huomattavat omistusosuudet, joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 36 kohta, 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan i alakohta ja 89–91 artikla

Huomattavilla omistusosuuksilla tarkoitetaan ’suoraa tai välillistä omistusosuutta yrityksessä, kun tämä osuus on vähintään 10 prosenttia pääomasta tai äänioikeuksista tai kun sen nojalla on mahdollista vaikuttaa huomattavasti kyseisen yrityksen johtamiseen’.

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan i alakohdan mukaan laitos voi vaihtoehtoisesti joko vähentää kyseiset osuudet ydinpääomasta (CET1) (käyttämällä tätä kohtaa) tai soveltaa niihin 1 250 prosentin riskipainoa.

460

1.1.1.18   (-) Arvopaperistamispositiot, joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan ii alakohta, 243 artiklan 1 kohdan b alakohta, 244 artiklan 1 kohdan b alakohta, 258 artikla ja 266 artiklan 3 kohta

Tässä tarkoitetaan arvopaperistamispositioita, joihin sovelletaan 1 250 prosentin riskipainoa mutta jotka voidaan vaihtoehtoisesti vähentää ydinpääomasta (CET1) (vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan ii alakohta). Jälkimmäisessä tapauksessa ne ilmoitetaan tässä erässä.

470

1.1.1.19   (-) Luottokaupan selvitysriski, johon voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan iii alakohta ja 379 artiklan 3 kohta

Luottokaupan selvitysriskiin (vaillinaisiin siirtoihin) sovelletaan 1 250 prosentin riskipainoa viisi pankkipäivää toisen sopimusperusteisen maksu-/toimitusvelvoitteen jälkeen transaktion päättymiseen asti selvitysriskin omien varojen vaatimusten mukaisesti. Vaihtoehtoisesti ne voidaan vähentää ydinpääomasta (CET1) (vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan iii alakohta). Jälkimmäisessä tapauksessa ne ilmoitetaan tässä erässä.

471

1.1.1.20   (-) Positiot korissa, jolle laitos ei voi määrittää riskipainoa IRB-menetelmällä ja joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan iv alakohta ja 153 artiklan 8 kohta

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan iv alakohdan mukaan laitos voi vaihtoehtoisesti joko vähentää kyseiset osuudet ydinpääomasta (CET1) (käyttämällä tätä kohtaa) tai soveltaa niihin 1 250 prosentin riskipainoa.

472

1.1.1.21   (-) Oman pääoman ehtoiset sijoitukset sisäisen mallin menetelmää käyttäen, joihin voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa 1 250 prosentin riskipainoa

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan v alakohta ja 155 artiklan 4 kohta

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan v alakohdan mukaan laitos voi vaihtoehtoisesti joko vähentää kyseiset osuudet ydinpääomasta (CET1) (käyttämällä tätä kohtaa) tai soveltaa niihin 1 250 prosentin riskipainoa.

480

1.1.1.22   (-) Finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohta, 36 artiklan 1 kohdan h alakohta, 43–46 artikla, 49 artiklan 2 ja 3 kohta ja 79 artikla

Tässä tarkoitetaan ydinpääomasta (CET1) vähennettävää osaa omistusosuuksista, jotka laitoksella on sellaisten (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen instrumenteista, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta.

Ks. vaihtoehdot vähennykselle konsolidointia sovellettaessa (vakavaraisuusasetuksen 49 artiklan 2 ja 3 kohta).

490

1.1.1.23   (-) Vähennyskelpoiset tulevista veronalaisista voitoista riippuvat ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvät laskennalliset verosaamiset

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohta, 38 artikla ja 48 artiklan 1 kohdan a alakohta

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn 10 prosentin kynnysarvon soveltamisalaan kuuluvaa vähennettävää osaa laskennallisista verosaamisista, jotka riippuvat tulevista veronalaisista voitoista ja syntyvät väliaikaisten erojen seurauksena. (Määrästä on vähennetty laskennallisten verovelkojen osa, joka on jaettu väliaikaisten erojen seurauksena syntyvien laskennallisten verosaamisten piiriin vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti.)

500

1.1.1.24   (-) Finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohta, 36 artiklan 1 kohdan i alakohta, 43 artikla, 45 artikla, 47 artikla, 48 artiklan 1 kohdan b alakohta, 49 artiklan 1–3 kohta ja 79 artikla

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn 10 prosentin kynnysarvon soveltamisalaan kuuluvaa vähennettävää osaa omistusosuuksista, jotka laitoksella on sellaisten (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumenteista, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus.

Ks. vaihtoehdot vähennykselle konsolidointia sovellettaessa (vakavaraisuusasetuksen 49 artiklan 1, 2 ja 3 kohta).

510

1.1.1.25   (-) 17,65 prosentin kynnysarvon ylittävä määrä

Vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 1 kohta

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 1 kohdassa säädetyn 17,65 prosentin kynnysarvon soveltamisalaan kuuluvaa vähennettävää osaa tulevista veronalaisista voitoista riippuvista ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvistä laskennallisista verosaamisista sekä suorista ja välillisistä omistusosuuksista, jotka laitoksella on sellaisten (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumenteista, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus.

520

1.1.1.26   Muut ydinpääomaa (CET1) koskevat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 469–472, 478 ja 481 artikla

Tässä tarkoitetaan vähennyksiin tehtäviä mukautuksia, jotka aiheutuvat siirtymäsäännöksistä. Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

524

1.1.1.27   (-) Vakavaraisuusasetuksen 3 artiklan nojalla tehtävät muut ydinpääoman (CET1) vähennykset

Vakavaraisuusasetuksen 3 artikla

529

1.1.1.28   Muut ydinpääoman (CET1) osatekijät tai vähennykset

Tämä rivi on luotu yksinomaan raportoinnin joustavuuden mahdollistamiseksi. Riviä käytetään vain niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa tiettyjen pääomaerien/vähennysten ilmoittamisesta sovellettavassa CA1-lomakkeessa ei ole tehty lopullista päätöstä. Näin ollen tätä riviä käytetään vain silloin, kun ydinpääoman (CET1) erän vähentämiseen liittyvää ydinpääoman (CET1) erää ei voida kirjata johonkin riveistä 020–524.

Tässä solussa vakavaraisuussuhteen laskentaan ei saa kirjata vakavaraisuusasetuksen soveltamisalaan kuulumattomia pääomaeriä/vähennyksiä (esim. soluun ei saa kirjata vakavaraisuusasetuksen soveltamisalan ulkopuolisia kansallisia pääomaeriä/vähennyksiä).

530

1.1.2   ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

Vakavaraisuusasetuksen 61 artikla

540

1.1.2.1   Ensisijaiseksi lisäpääomaksi (AT1) hyväksyttävät pääomainstrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 51 artiklan a alakohta, 52–54 artikla, 56 artiklan a alakohta ja 57 artikla

550

1.1.2.1.1   Maksetut pääomainstrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 51 artiklan a alakohta ja 52–54 artikla

Ilmoitettavaan määrään ei sisällytetä instrumentteihin liittyviä ylikurssirahastoja.

560

1.1.2.1.2 (*)   Lisätietoerä: ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 52 artiklan 1 kohdan c, e ja f alakohta

Alakohdissa säädetyt edellytykset kuvastavat erilaisia peruttavia pääomatilanteita, ja näin ollen tässä kohdassa ilmoitettu määrä voi olla hyväksyttävä myöhempien kausien aikana.

Ilmoitettavaan määrään ei sisällytetä instrumentteihin liittyviä ylikurssirahastoja.

570

1.1.2.1.3   Ylikurssirahastot

Vakavaraisuusasetuksen 51 artiklan b alakohta

Ylikurssirahastolla tarkoitetaan samaa kuin sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä.

Tässä kohdassa ilmoitettava määrä on ’Maksettuihin pääomainstrumentteihin’ liittyvä osa.

580

1.1.2.1.4   (-) Omat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohta, 56 artiklan a alakohta ja 57 artikla

Näillä tarkoitetaan raportoivan laitoksen tai ryhmän hallussa raportointipäivänä olevia omia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja. Tätä koskevat vakavaraisuusasetuksen 57 artiklassa säädetyt poikkeukset.

Kohtaan ’Ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit’ sisällytettäviä osakkeiden omistusosuuksia ei ilmoiteta tällä rivillä.

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä omiin osakkeisiin liittyvä ylikurssirahasto.

Erät 1.1.2.1.4–1.1.2.1.4.3 eivät sisällä tosiasiallisia tai ehdollisia omien ydinpääoman (CET1) instrumenttien ostovelvoitteita. Tosiasialliset tai ehdolliset omien ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien ostovelvoitteet ilmoitetaan erikseen kohdassa 1.1.2.1.5.

590

1.1.2.1.4.1   (-) Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta, 52 artiklan 1 kohdan b alakohta, 56 artiklan a alakohta ja 57 artikla

Tässä tarkoitetaan kohtaan 1.1.2.1.1 kuuluvia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, jotka ovat konsolidoidun ryhmän laitosten hallussa.

620

1.1.2.1.4.2   (-) Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta, 56 artiklan a alakohta ja 57 artikla

621

1.1.2.1.4.3   (-) Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta, 52 artiklan 1 kohdan b alakohta, 56 artiklan a alakohta ja 57 artikla

622

1.1.2.1.5   (-) Tosiasialliset tai ehdolliset velvoitteet ostaa omat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan a alakohta ja 57 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan a alakohdan mukaan ’omat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, jotka laitos voi joutua ostamaan voimassa olevien sopimusvelvoitteiden vuoksi’ on vähennettävä.

660

1.1.2.2   Määräajaksi vapautetuista ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 483 artiklan 4 ja 5 kohta sekä 484–487, 489 ja 491 artikla

Kohtaan sisällytetään niiden pääomainstrumenttien määrä, jotka on siirtymäkauden aikana vapautettu uusista säännöksistä ensisijaisena lisäpääomana (AT1). Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

670

1.1.2.3   Ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) sisällytetyt tytäryritysten liikkeeseen laskemat instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 83, 85 ja 86 artikla

Kohdassa tarkoitetaan tytäryritysten ehdot täyttävän ensisijaisen pääoman (T1) määrien yhteenlaskettua summaa, joka sisältyy konsolidoituun ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1).

Tähän on sisällytettävä erillisyhtiön liikkeeseen laskema ehdot täyttävä ensisijainen lisäpääoma (AT1) (vakavaraisuusasetuksen 83 artikla).

680

1.1.2.4   Ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) sisällytetyistä tytäryritysten liikkeeseen laskemista instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 480 artikla

Kohdassa tarkoitetaan niitä siirtymäsäännöksistä aiheutuvia mukautuksia, jotka kohdistuvat konsolidoituun ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) sisältyvään ehdot täyttävään ensisijaiseen pääomaan (T1). Tämä erä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

690

1.1.2.5   (-) Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) keskinäiset ristiinomistukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 122 kohta, 56 artiklan b alakohta ja 58 artikla

Tässä tarkoitetaan sellaisia omistusosuuksia (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenteista, joihin liittyy keskinäinen ristiinomistus, jolla toimivaltaisen viranomaisen mielestä pyritään lisäämään keinotekoisesti laitoksen omia varoja.

Ilmoitettava määrä on laskettava pitkien bruttopositioiden perusteella, ja määrään on sisällytettävä luokkaan 1 sijoitettavat vakuutussektorin täydentävät omat varat.

700

1.1.2.6   (-) Finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohta, 56 artiklan c alakohta sekä 59, 60 ja 79 artikla

Tässä tarkoitetaan ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1) vähennettävää osaa omistusosuuksista, jotka laitoksella on sellaisten (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen instrumenteista, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta.

710

1.1.2.7   (-) Finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 27 kohta, 56 artiklan d alakohta sekä 59 ja 79 artikla

Omistusosuudet, jotka laitoksella on sellaisten (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenteista, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, on vähennettävä kokonaan.

720

1.1.2.8   (-) Erät, jotka on vähennettävä toissijaisen pääoman (T2) eristä ja jotka ylittävät laitoksen toissijaisen pääoman (T2)

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan e alakohta

Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA1-lomakkeen kohdasta ’Erät, jotka on vähennettävä toissijaisen pääoman (T2) eristä ja jotka ylittävät laitoksen toissijaisen pääoman (T2)’. (Vähennetään ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1).)

730

1.1.2.9   Muut ensisijaista lisäpääomaa (AT1) koskevat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 474, 475, 478 ja 481 artikla

Tässä tarkoitetaan siirtymäsäännöksistä aiheutuvia mukautuksia. Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

740

1.1.2.10   Erät, jotka on vähennettävä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä ja jotka ylittävät laitoksen ensisijaisen lisäpääoman (AT1)(vähennetään ydinpääomasta (CET1))

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan j alakohta

Ensisijainen lisäpääoma (AT1) ei voi olla negatiivinen, mutta ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1) tehtävät vähennykset voivat ylittää ensisijaisen lisäpääoman (AT1) sekä siihen liittyvän ylikurssirahaston määrän. Kun näin tapahtuu, ensisijainen lisäpääoma (AT1) on kirjattava nollaksi ja ensisijaiseen lisäpääomaan kohdistuvien vähennysten ylittävä osa on vähennettävä ydinpääomasta (CET1).

Tätä erää käytettäessä kohtien 1.1.2.1–1.1.2.12 yhteenlaskettu summa ei koskaan ole alle nolla. Näin ollen mikäli tähän kohtaan on merkitty positiivinen luku, on kohtaan 1.1.1.16 merkityn luvun oltava sille vastakkainen.

744

1.1.2.11   (-) Vakavaraisuusasetuksen 3 artiklan nojalla tehtävät ensisijaisen lisäpääoman (AT1) lisävähennykset

Vakavaraisuusasetuksen 3 artikla

748

1.1.2.12   Muut ensisijaisen lisäpääoman (AT1) osatekijät tai vähennykset

Tämä rivi on luotu yksinomaan raportoinnin joustavuuden mahdollistamiseksi. Riviä käytetään vain niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa tiettyjen pääomaerien/vähennysten ilmoittamisesta sovellettavassa CA1-lomakkeessa ei ole tehty lopullista päätöstä. Näin ollen tätä riviä käytetään vain silloin, kun ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erän vähentämiseen liittyvää ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erää ei voida kirjata johonkin riveistä 530–744.

Tässä solussa vakavaraisuussuhteen laskentaan ei saa kirjata vakavaraisuusasetuksen soveltamisalaan kuulumattomia pääomaeriä/vähennyksiä (esim. soluun ei saa luokitella vakavaraisuusasetuksen soveltamisalan ulkopuolisia kansallisia pääomaeriä/vähennyksiä).

750

1.2   TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)

Vakavaraisuusasetuksen 71 artikla

760

1.2.1   Toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävät pääomainstrumentit ja etuoikeudeltaan huonommat lainat

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan a alakohta, 63–65 artikla, 66 artiklan a alakohta ja 67 artikla

770

1.2.1.1   Maksetut pääomainstrumentit ja etuoikeudeltaan huonommat lainat

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan a alakohta sekä 63 ja 65 artikla

Ilmoitettavaan määrään ei sisällytetä instrumentteihin liittyviä ylikurssirahastoja.

780

1.2.1.2 (*)   Lisätietoerä: ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit ja etuoikeudeltaan huonommat lainat

Vakavaraisuusasetuksen 63 artiklan c, e ja f alakohta sekä 64 artikla

Alakohdissa säädetyt edellytykset kuvastavat erilaisia peruttavia pääomatilanteita, ja näin ollen tässä kohdassa ilmoitettu määrä voi olla hyväksyttävä myöhempien kausien aikana.

Ilmoitettavaan määrään ei sisällytetä instrumentteihin liittyviä ylikurssirahastoja.

790

1.2.1.3   Ylikurssirahastot

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan b alakohta ja 65 artikla

Ylikurssirahastolla tarkoitetaan samaa kuin sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä.

Tässä kohdassa ilmoitettava määrä on ’Maksettuihin pääomainstrumentteihin’ liittyvä osa.

800

1.2.1.4   (-) Omat toissijaisen pääoman (T2) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 63 artiklan b alakohdan i alakohta, 66 artiklan a alakohta ja 67 artikla

Näillä tarkoitetaan raportoivan laitoksen tai ryhmän hallussa raportointipäivänä olevia omia toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja. Tätä koskevat vakavaraisuusasetuksen 67 artiklassa säädetyt poikkeukset.

Kohtaan ’Ei-hyväksyttävät pääomainstrumentit’ sisällytettäviä osakkeiden omistusosuuksia ei ilmoiteta tällä rivillä.

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä omiin osakkeisiin liittyvä ylikurssirahasto.

Erät 1.2.1.4–1.2.1.4.3 eivät sisällä tosiasiallisia tai ehdollisia omien toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien ostovelvoitteita. Tosiasialliset tai ehdolliset omien toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien ostovelvoitteet ilmoitetaan erikseen kohdassa 1.2.1.5.

810

1.2.1.4.1   (-) Suorat toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 63 artiklan b alakohta, 66 artiklan a alakohta ja 67 artikla

Tässä tarkoitetaan kohtaan 1.2.1.1 kuuluvia toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja, jotka ovat konsolidoidun ryhmän laitosten hallussa.

840

1.2.1.4.2   (-) Välilliset toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta, 63 artiklan b alakohta, 66 artiklan a alakohta ja 67 artikla

841

1.2.1.4.3   (-) Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien omistusosuudet

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta, 63 artiklan b alakohta, 66 artiklan a alakohta ja 67 artikla

842

1.2.1.5   (-) Tosiasialliset tai ehdolliset velvoitteet ostaa omat toissijaisen pääoman (T2) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan a alakohta ja 67 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan a alakohdan mukaan ’omat toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, jotka laitos voi joutua ostamaan voimassa olevien sopimusvelvoitteiden vuoksi’, on vähennettävä.

880

1.2.2   Määräajaksi vapautetuista toissijaisen pääoman (T2) instrumenteista ja etuoikeudeltaan huonommista lainoista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 483 artiklan 6 ja 7 kohta sekä 484, 486, 488, 490 ja 491 artikla

Kohtaan sisällytetään niiden pääomainstrumenttien määrä, jotka on siirtymäkauden aikana vapautettu uusista säännöksistä toissijaisena pääomana (T2). Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

890

1.2.3   Toissijaiseen pääomaan (T2) sisällytetyt tytäryritysten liikkeeseen laskemat instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 83, 87 ja 88 artikla

Kohdassa tarkoitetaan tytäryritysten ehdot täyttävien omien varojen määrien summaa, joka sisältyy konsolidoituun toissijaiseen pääomaan (T2).

Tähän on sisällytettävä erillisyhtiön liikkeeseen laskema ehdot täyttävä toissijainen pääoma (T2) (vakavaraisuusasetuksen 83 artikla).

900

1.2.4   Toissijaiseen pääomaan (T2) sisällytetyistä tytäryritysten liikkeeseen laskemista instrumenteista aiheutuvat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 480 artikla

Kohdassa tarkoitetaan niitä siirtymäsäännöksistä aiheutuvia mukautuksia, jotka kohdistuvat konsolidoituun toissijaiseen pääomaan (T2) sisältyviin ehdot täyttäviin omiin varoihin. Tämä erä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

910

1.2.5   IRB-ylijäämä, joka ylittää hyväksyttävät odotetut tappiot

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan d alakohta

Niiden laitosten osalta, jotka laskevat riskipainotetut vastuuerät sisäisten luottoluokitusten menetelmän (IRB-menetelmä) mukaisesti, tähän erään sisällytetään ne toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävät positiiviset määrät, jotka syntyvät varausten ja odotettujen tappioiden välisestä vertailusta.

920

1.2.6   Yleiset luottoriskioikaisut (standardimenetelmä)

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan c alakohta

Niiden laitosten osalta, jotka laskevat riskipainotetut vastuuerät standardimenetelmän mukaisesti, tähän erään sisällytetään toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävät yleiset luottoriskioikaisut.

930

1.2.7   (-) Toissijaisen pääoman (T2) keskinäiset ristiinomistukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 122 kohta, 66 artiklan b alakohta ja 68 artikla

Tässä tarkoitetaan sellaisia omistusosuuksia (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumenteista, joihin liittyy keskinäinen ristiinomistus, jolla toimivaltaisen viranomaisen mielestä pyritään lisäämään keinotekoisesti laitoksen omia varoja.

Ilmoitettava määrä on laskettava pitkien bruttopositioiden perusteella, ja määrään on sisällytettävä luokkaan 2 ja luokkaan 3 sijoitettavat vakuutussektorin omat varat.

940

1.2.8   (-) Finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohta, 66 artiklan c alakohta, 68–70 artikla ja 79 artikla

Tässä tarkoitetaan toissijaisesta pääomasta (T2) vähennettävää osaa omistusosuuksista, jotka laitoksella on sellaisten (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen instrumenteista, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta.

950

1.2.9   (-) Finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohta, 66 artiklan d alakohta sekä 68, 69 ja 79 artikla

Omistusosuudet, jotka laitoksella on sellaisten (vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 kohdassa määriteltyjen) finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumenteista, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, on vähennettävä kokonaan.

960

1.2.10   Muut toissijaista pääomaa (T2) koskevat siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 476–478 ja 481 artikla

Tässä tarkoitetaan siirtymäsäännöksistä aiheutuvia mukautuksia. Ilmoitettava määrä saadaan suoraan CA5-lomakkeesta.

970

1.2.11   Erät, jotka on vähennettävä toissijaisen pääoman (T2) eristä ja jotka ylittävät laitoksen toissijaisen pääoman (T2) (vähennetään ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1))

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan e alakohta

Toissijainen pääoma (T2) ei voi olla negatiivinen, mutta toissijaisesta pääomasta (T2) tehtävät vähennykset voivat ylittää toissijaisen pääoman (T2) sekä siihen liittyvän ylikurssirahaston määrän. Kun näin tapahtuu, toissijainen pääoma (T2) on kirjattava nollaksi, ja toissijaiseen pääomaan kohdistuvien vähennysten ylittävä osa on vähennettävä ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1).

Tätä erää käytettäessä kohtien 1.2.1–1.2.13 summa ei koskaan ole alle nolla. Mikäli tähän kohtaan on merkitty positiivinen luku, on kohtaan 1.1.2.8 merkityn luvun oltava sille vastakkainen.

974

1.2.12   (-) Vakavaraisuusasetuksen 3 artiklan nojalla tehtävät toissijaisen pääoman (T2) lisävähennykset

Vakavaraisuusasetuksen 3 artikla

978

1.2.13   Muut toissijaisen pääoman (T2) osatekijät tai vähennykset

Tämä rivi on luotu yksinomaan raportoinnin joustavuuden mahdollistamiseksi. Riviä käytetään vain niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa tiettyjen pääomaerien/vähennysten ilmoittamisesta sovellettavassa CA1-lomakkeessa ei ole tehty lopullista päätöstä. Näin ollen tätä riviä käytetään vain silloin, kun toissijaisen pääoman (T2) erän vähentämiseen liittyvää toissijaisen pääoman (T2) erää ei voida kirjata johonkin riveistä 750–974.

Tässä solussa vakavaraisuussuhteen laskentaan ei saa kirjata vakavaraisuusasetuksen soveltamisalaan kuulumattomia pääomaeriä/vähennyksiä (esim. soluun ei saa kirjata vakavaraisuusasetuksen soveltamisalan ulkopuolisia kansallisia pääomaeriä/vähennyksiä).

1.3   C 02.00 – OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET (CA2)

1.3.1   Positiokohtaiset ohjeet

Rivi

Lainsäädäntöviittaukset ja ohjeet

010

1.   KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohta sekä 95, 96 ja 98 artikla

020

1*   Josta vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohdassa ja 98 artiklassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten osuus

Tämä kohta koskee sijoituspalveluyrityksiä, jotka kuuluvat vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan2 kohdan ja 98 artiklan soveltamisalaan.

030

1**   Josta vakavaraisuusasetuksen 96 artiklan 2 kohdassa ja 97 artiklassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten osuus

Tämä kohta koskee sijoituspalveluyrityksiä, jotka kuuluvat vakavaraisuusasetuksen 96 artiklan2 kohdan ja 97 artiklan soveltamisalaan.

040

1.1   LUOTTO-, VASTAPUOLI- JA LAIMENTUMISRISKIEN SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKIN RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan a ja f alakohta

050

1.1.1   Standardimenetelmä

CR SA -lomaketta ja SEC SA -lomaketta sovelletaan vastuiden yhteismäärän tasolla.

060

1.1.1.1   Standardimenetelmän mukaiset vastuuryhmät pois lukien arvopaperistamispositiot

CR SA -lomaketta sovelletaan vastuiden yhteismäärän tasolla. Standardimenetelmän mukaiset vastuuryhmät ovat samat kuin vakavaraisuusasetuksen 112 artiklassa, mutta niihin ei kuulu arvopaperistamispositioita.

070

1.1.1.1.01   Valtiot ja keskuspankit

Ks. CR SA -lomake.

080

1.1.1.1.02   Aluehallinnot ja paikallisviranomaiset

Ks. CR SA -lomake.

090

1.1.1.1.03   Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

Ks. CR SA -lomake.

100

1.1.1.1.04   Kansainväliset kehityspankit

Ks. CR SA -lomake.

110

1.1.1.1.05   Kansainväliset organisaatiot

Ks. CR SA -lomake.

120

1.1.1.1.06   Laitokset

Ks. CR SA -lomake.

130

1.1.1.1.07   Yritykset

Ks. CR SA -lomake.

140

1.1.1.1.08   Vähittäisvastuut

Ks. CR SA -lomake.

150

1.1.1.1.09   Kiinteistövakuudelliset vastuut

Ks. CR SA -lomake.

160

1.1.1.1.10   Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Ks. CR SA -lomake.

170

1.1.1.1.11   Erityisen suuren riskin sisältävät erät

Ks. CR SA -lomake.

180

1.1.1.1.12   Katetut joukkolainat

Ks. CR SA -lomake.

190

1.1.1.1.13   Saamiset laitoksilta ja yrityksiltä, joista on käytettävissä lyhyen aikavälin luottoluokitus

Ks. CR SA -lomake.

200

1.1.1.1.14   Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset

Ks. CR SA -lomake.

210

1.1.1.1.15   Oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Ks. CR SA -lomake.

211

1.1.1.1.16   Muut erät

Ks. CR SA -lomake.

220

1.1.1.2   Arvopaperistamispositiot (standardimenetelmä)

CR SEC SA -lomaketta sovelletaan arvopaperistamislajien yhteismäärän tasolla.

230

1.1.1.2.*   Josta uudelleenarvopaperistamiset

CR SEC SA -lomaketta sovelletaan arvopaperistamislajien yhteismäärän tasolla.

240

1.1.2   Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB-menetelmä)

250

1.1.2.1   IRB-menetelmät, joita sovelletaan, kun omia LGD-estimaatteja tai CF-estimaatteja ei käytetä

CR IRB -lomaketta sovelletaan vastuiden yhteismäärän tasolla (silloin, kun ei käytetä omia LGD- ja/tai CF-estimaatteja).

260

1.1.2.1.01   Valtiot ja keskuspankit

Ks. CR IRB -lomake.

270

1.1.2.1.02   Laitokset

Ks. CR IRB -lomake.

280

1.1.2.1.03   Yritykset – pk-yritykset

Ks. CR IRB -lomake.

290

1.1.2.1.04   Yritykset – erityisrahoitusvastuut

Ks. CR IRB -lomake.

300

1.1.2.1.05   Yritykset – muut

Ks. CR IRB -lomake.

310

1.1.2.2   IRB-menetelmät, joita sovelletaan, kun omia LGD-estimaatteja ja/tai CF-estimaatteja käytetään

CR IRB -lomaketta sovelletaan vastuiden yhteismäärän tasolla (silloin, kun käytetään omia LGD- ja/tai CF-estimaatteja).

320

1.1.2.2.01   Valtiot ja keskuspankit

Ks. CR IRB -lomake.

330

1.1.2.2.02   Laitokset

Ks. CR IRB -lomake.

340

1.1.2.2.03   Yritykset – pk-yritykset

Ks. CR IRB -lomake.

350

1.1.2.2.04   Yritykset – erityisrahoitusvastuut

Ks. CR IRB -lomake.

360

1.1.2.2.05   Yritykset – muut

Ks. CR IRB -lomake.

370

1.1.2.2.06   Vähittäisvastuut – kiinteistövakuudelliset (pk-yritykset)

Ks. CR IRB -lomake.

380

1.1.2.2.06   Vähittäisvastuut – kiinteistövakuudelliset (muut kuin pk-yritykset)

Ks. CR IRB -lomake.

390

1.1.2.2.08   Vähittäisvastuut – uudistettavat vähittäisvastuut

Ks. CR IRB -lomake.

400

1.1.2.2.09   Vähittäisvastuut – muut (pk-yritykset)

Ks. CR IRB -lomake.

410

1.1.2.2.10   Vähittäisvastuut – muut (muut kuin pk-yritykset)

Ks. CR IRB -lomake.

420

1.1.2.3   Oman pääoman ehtoiset vastuut (IRB-menetelmä)

Ks. CR EQU IRB -lomake.

430

1.1.2.4   Arvopaperistamispositiot (IRB-menetelmä)

CR SEC IRB -lomaketta sovelletaan arvopaperistamislajien yhteismäärän tasolla.

440

1.1.2.4*   Josta uudelleenarvopaperistamiset

CR SEC IRB -lomaketta sovelletaan arvopaperistamislajien yhteismäärän tasolla.

450

1.1.2.5   Muut luottovelvoitteisiin kuulumattomat omaisuuserät

Ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 156 artiklan mukaisesti laskettu riskipainotettu vastuuerä.

460

1.1.3   Keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahaston osuuksiin liittyvän riskin määrä

Vakavaraisuusasetuksen 307–309 artikla

490

1.2   SELVITYS-/TOIMITUSRISKIN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohta ja 92 artiklan 4 kohdan b alakohta

500

1.2.1   Kaupankäyntivaraston ulkopuolinen selvitys-/toimitusriski

Ks. CR SETT -lomake.

510

1.2.2   Kaupankäyntivarastoon sisältyvä selvitys-/toimitusriski

Ks. CR SETT -lomake.

520

1.3   POSITIOITA, VALUUTTAKURSSEJA JA HYÖDYKKEITÄ KOSKEVAN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohta ja c alakohdan i ja iii alakohta sekä 92 artiklan 4 kohdan b alakohta

530

1.3.1   Positioriskiin, valuuttakurssiriskiin ja hyödykeriskiin sovellettavien standardimenetelmien mukainen kokonaisriskin määrä (standardimenetelmä)

540

1.3.1.1   Kaupankäynnin kohteena olevat vieraan pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit

MKR SA TDI -lomaketta sovelletaan valuuttojen yhteismäärän tasolla.

550

1.3.1.2   Oman pääoman ehtoiset sijoitukset

MKR SA EQU -lomaketta sovelletaan kansallisten markkinoiden kokonaisarvon tasolla.

560

1.3.1.3   Ulkomaanvaluutta

Ks. MKR SA FX -lomake.

570

1.3.1.4   Hyödykkeet

Ks. MKR SA COM -lomake.

580

1.3.2   Positioriskin, valuuttakurssiriskin ja hyödykeriskin määrä (sisäisten mallien menetelmä)

Ks. MKR IM -lomake.

590

1.4   OPERATIIVISEN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan e alakohta ja 92 artiklan 4 kohdan b alakohta

Vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohdan, 96 artiklan 2 kohdan ja 98 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla sijoituspalveluyrityksillä tämän erän määrä on nolla.

600

1.4.1   Operatiivisen riskin perusmenetelmä

Ks. OPR-lomake.

610

1.4.2   Operatiivisen riskin standardimenetelmä/vaihtoehtoinen standardimenetelmä

Ks. OPR-lomake.

620

1.4.3   Operatiivisen riskin kehittyneet mittausmenetelmät

Ks. OPR-lomake.

630

1.5   KIINTEISTÄ YLEISKUSTANNUKSISTA AIHEUTUVAN YLIMÄÄRÄISEN RISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohta, 96 artiklan 2 kohta, 97 artikla ja 98 artiklan 1 kohdan a alakohta

Tämä kohta koskee ainoastaan vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohdan, 96 artiklan 2 kohdan ja 98 artiklan soveltamisalaan kuuluvia sijoituspalveluyrityksiä. Ks. myös vakavaraisuusasetuksen 97 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 96 artiklan soveltamisalaan kuuluvien sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava 97 artiklassa tarkoitetun määrä kerrottuna kertoimella 12,5.

Vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan soveltamisalaan kuuluvien sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava tiedot seuraavasti:

—

Mikäli vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä on vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää suurempi, ilmoitettava määrä on nolla.

—

Mikäli vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä on vakavaraisuusasetuksen 95 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua määrää suurempi, ilmoitettava määrä on tulos, joka saadaan vähentämällä viimeksi mainittu ensiksi mainitusta.

640

1.6   VASTUUN ARVONOIKAISUUN LIITTYVÄN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan d alakohta. Ks. CVA-lomake.

650

1.6.1   Kehittynyt menetelmä

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 383 artiklan mukaisia vastuun arvonoikaisuriskiin liittyviä omien varojen vaatimuksia. Ks. CVA-lomake.

660

1.6.2   Standardimenetelmä

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 384 artiklan mukaisia vastuun arvonoikaisuriskiin liittyviä omien varojen vaatimuksia. Ks. CVA-lomake.

670

1.6.3.   Alkuperäisen hankintahinnan menetelmä

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 385 artiklan mukaisia vastuun arvonoikaisuriskiin liittyviä omien varojen vaatimuksia. Ks. CVA-lomake.

680

1.7   KAUPANKÄYNTIVARASTOON SISÄLTYVIEN SUURTEN ASIAKASRISKIEN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii alakohta ja 395–401 artikla

690

1.8   MUIDEN RISKIEN MÄÄRÄT

Tämä kohta liittyy vakavaraisuusasetuksen 3, 458 ja 459 artiklaan, ja kohdassa ilmoitetaan sellaiset riskien määrät, joita ei voida kirjata mihinkään eristä 1.1–1.7.

Laitosten on ilmoitettava seuraavien vaatimusten noudattamiseksi edellytettävät määrät:

 

komission vakavaraisuusasetuksen 458 ja 459 artiklan mukaisesti asettamat tiukemmat vakavaraisuusvaatimukset,

 

vakavaraisuusasetuksen 3 artiklasta johtuvien ylimääräisten riskien määrät.

Tällä kohdalla ei ole yhteyttä raportointilomakkeeseen.

710

1.8.2   Josta vakavaraisuusasetuksen 458 artiklan mukaisista tiukemmista vakavaraisuusvaatimuksista aiheutuvat riskit

Vakavaraisuusasetuksen 458 artikla

720

1.8.2*   Josta suuria asiakasriskejä koskevista vaatimuksista aiheutuvat riskit

Vakavaraisuusasetuksen 458 artikla

730

1.8.2**   Josta asuinkiinteistö- ja liikekiinteistöalalla varallisuushintakupliin kohdennettavista mukautetuista riskipainoista aiheutuvat riskit

Vakavaraisuusasetuksen 458 artikla

740

1.8.2***   Josta rahoitusalan sisäisistä vastuista aiheutuvat riskit

Vakavaraisuusasetuksen 458 artikla

750

1.8.3   Josta vakavaraisuusasetuksen 459 artiklan mukaisista tiukemmista vakavaraisuusvaatimuksista aiheutuvat riskit

Vakavaraisuusasetuksen 459 artikla

760

1.8.4   Josta vakavaraisuusasetuksen 3 artiklasta aiheutuvat ylimääräiset riskit

Vakavaraisuusasetuksen 3 artikla

Ilmoitettavaan ylimääräisten riskien määrään on sisällytettävä ainoastaan ylimääräiset määrät (esim. jos luvun 100 suuruisella vastuulla on 20 prosentin riskipaino ja jos laitos soveltaa siihen vakavaraisuusasetuksen 3 artiklan nojalla 50 prosentin riskipainoa, kohdassa ilmoitettava määrä on 30).

1.4   C 03.00 – VAKAVARAISUUSSUHTEET JA VAKAVARAISUUSTASOT (CA3)

1.4.1   Positiokohtaiset ohjeet

Rivit

010

1   Ydinvakavaraisuussuhde (CET1)

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 2 kohdan a alakohta

Ydinpääoman (CET1) suhde on laitoksen ydinpääoma (CET1) ilmaistuna prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä.

020

2   Ydinpääoman (CET1) ylijäämä(+)/alijäämä(–)

Tässä kohdassa esitetään absoluuttisina lukuina vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetettuun vaatimukseen (4,5 %) liittyvä ydinpääoman (CET1) ylijäämän tai alijäämän määrä eli määrä, jossa ei oteta huomioon pääomapuskureiden eikä siirtymäsäännösten vaikutusta pääomasuhteeseen.

030

3   Vakavaraisuussuhde ensisijaisella pääomalla (T1)

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 2 kohdan b alakohta

Ensisijaisen pääoman (T1) suhde on laitoksen ensisijainen pääoma (T1) ilmaistuna prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä.

040

4   Ensisijaisen pääoman (T1) ylijäämä(+)/alijäämä(–)

Tässä kohdassa esitetään absoluuttisina lukuina vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 1 kohdan b alakohdassa asetettuun vaatimukseen (6 %) liittyvä ensisijaisen pääoman (T1) ylijäämän tai alijäämän määrä eli määrä, jossa ei oteta huomioon pääomapuskureiden eikä siirtymäsäännösten vaikutusta pääomasuhteeseen.

050

5   Kokonaisvakavaraisuussuhde

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 2 kohdan c alakohta

Kokonaispääoman suhde on laitoksen omat varat ilmaistuna prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä.

060

6   Kokonaispääoman ylijäämä(+)/alijäämä(–)

Tässä kohdassa esitetään absoluuttisina lukuina vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetettuun vaatimukseen (8 %) liittyvä omien varojen ylijäämän tai alijäämän määrä eli määrä, jossa ei oteta huomioon pääomapuskureiden eikä siirtymäsäännösten vaikutusta pääomasuhteeseen.

070

Toisen pilarin mukautukset sisältävä ydinvakavaraisuussuhde (CET1)

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 2 kohdan a alakohta ja neljännen vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta

Tätä solua käytetään vain silloin, kun toimivaltaisen viranomaisen päätös vaikuttaa ydinpääoman (CET1) suhteeseen.

080

Toisen pilarin mukautusten soveltamisesta johtuva tavoite ydinvakavaraisuussuhteelle (CET1)

Neljännen vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta

Tätä solua käytetään vain silloin, kun toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä laitoksen on saavutettava suurempi ydinpääoman (CET1) tavoitesuhde.

090

Toisen pilarin mukautukset sisältävä vakavaraisuussuhde ensisijaisella pääomalla (T1)

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 2 kohdan b alakohta ja neljännen vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta

Tätä solua käytetään vain silloin, kun toimivaltaisen viranomaisen päätös vaikuttaa ensisijaisen pääoman (T1) suhteeseen.

100

Toisen pilarin mukautusten soveltamisesta johtuva tavoite vakavaraisuussuhteelle ensisijaisella pääomalla (T1)

Neljännen vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta

Tätä solua käytetään vain silloin, kun toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä laitoksen on saavutettava suurempi ensisijaisen pääoman (T1) tavoitesuhde.

110

Toisen pilarin mukautukset sisältävä kokonaisvakavaraisuussuhde

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 2 kohdan c alakohta ja neljännen vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta

Tätä solua käytetään vain silloin, kun toimivaltaisen viranomaisen päätös vaikuttaa kokonaispääoman suhteeseen.

120

Toisen pilarin mukautusten soveltamisesta johtuva tavoite kokonaisvakavaraisuussuhteelle

Neljännen vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta

Tätä solua käytetään vain silloin, kun toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä laitoksen on saavutettava suurempi kokonaispääoman tavoitesuhde.

1.5   C 04.00 – LISÄTIETOERÄT (CA4)

1.5.1   Positiokohtaiset ohjeet

Rivit

010

1.   Laskennalliset verosaamiset yhteensä

Tässä kohdassa ilmoitettavan määrän on oltava sama kuin viimeisimmän verifioidun/tilintarkastetun tilinpäätöksen taseessa.

020

1.1   Tulevista veronalaisista voitoista riippumattomat laskennalliset verosaamiset

Vakavaraisuusasetuksen 39 artikla

Tässä tarkoitetaan laskennallisia verosaamisia, jotka eivät riipu tulevista veronalaisista voitoista ja joihin näin ollen sovelletaan riskipainoa.

030

1.2   Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat laskennalliset verosaamiset, jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 38 artikla

Tässä tarkoitetaan laskennallisia verosaamisia, jotka riippuvat tulevista veronalaisista voitoista mutta jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena ja joihin ei näin ollen sovelleta mitään kynnysarvoa (eli jotka vähennetään kokonaan ydinpääomasta (CET1)).

040

1.3   Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvät laskennalliset verosaamiset

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohta, 38 artikla ja 48 artiklan 1 kohdan a alakohta

Tässä tarkoitetaan laskennallisia verosaamisia, jotka riippuvat tulevista veronalaisista voitoista ja syntyvät väliaikaisten erojen seurauksena ja joiden vähentämiseen ydinpääomasta (CET1) sovelletaan näin ollen vakavaraisuusasetuksen 48 artiklassa asetettuja 10 prosentin ja 17,65 prosentin kynnysarvoja.

050

2   Laskennalliset verovelat yhteensä

Tässä kohdassa ilmoitettavan määrän on oltava sama kuin viimeisimmän verifioidun/tilintarkastetun tilinpäätöksen taseessa.

060

2.1   Laskennalliset verovelat, joita ei voida vähentää tulevista veronalaisista voitoista riippuvista laskennallisista verosaamisista

Vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 3 ja 4 kohta

Tässä tarkoitetaan laskennallisia verovelkoja, joiden osalta vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 3 ja 4 kohdassa asetetut edellytykset eivät täyty. Tähän kohtaan sisällytetään siis laskennalliset verovelat, jotka pienentävät vähennettävää liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden tai etuuspohjaisen eläkerahaston varojen määrää ja jotka ilmoitetaan CA1-lomakkeen kohdissa 1.1.1.10.3, 1.1.1.11.2 ja 1.1.1.14.2.

070

2.2   Laskennalliset verovelat, jotka voidaan vähentää tulevista veronalaisista voitoista riippuvista laskennallisista verosaamisista

Vakavaraisuusasetuksen 38 artikla

080

2.2.1   Vähennyskelpoiset laskennalliset verovelat, jotka liittyvät tulevista veronalaisista voitoista riippuviin laskennallisiin verosaamisiin, jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena

Vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 3, 4 ja 5 kohta

Tässä tarkoitetaan laskennallisia verovelkoja, jotka voivat pienentää tulevista veronalaisista voitoista riippuvien laskennallisten verosaamisten määrää vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti ja joita ei ole jaettu tulevista veronalaisista voitoista riippuviin ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyviin laskennallisiin verosaamisiin vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

090

2.2.2   Vähennyskelpoiset laskennalliset verovelat, jotka liittyvät tulevista veronalaisista voitoista riippuviin laskennallisiin verosaamisiin, jotka syntyvät väliaikaisten erojen seurauksena

Vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 3, 4 ja 5 kohta

Tässä tarkoitetaan laskennallisia verovelkoja, jotka voivat pienentää tulevista veronalaisista voitoista riippuvien laskennallisten verosaamisten määrää vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti ja jotka on jaettu tulevista veronalaisista voitoista riippuviin ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyviin laskennallisiin verosaamisiin vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

100

3.   Maksukykyisistä vastuista aiheutuvia odotettuja tappioita koskevien luottoriskioikaisujen, muiden arvonoikaisujen ja muiden omien varojen vähennysten ylijäämä (+) tai alijäämä (–) (IRB-menetelmä)

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan d alakohta, 62 artiklan d alakohta sekä 158 ja 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset.

110

3.1   Sellaisten luottoriskioikaisujen, muiden arvonoikaisujen ja muiden omien varojen vähennysten kokonaismäärä, jotka voidaan ottaa huomioon odotettujen tappioiden laskennassa

Vakavaraisuusasetuksen 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset.

120

3.1.1   Yleiset luottoriskioikaisut

Vakavaraisuusasetuksen 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset.

130

3.1.2   Erityiset luottoriskioikaisut

Vakavaraisuusasetuksen 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset.

131

3.1.3   Muut arvonoikaisut ja muut omien varojen vähennykset

Vakavaraisuusasetuksen 34, 110 ja 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset.

140

3.2   Hyväksyttävät odotetut tappiot yhteensä

Vakavaraisuusasetuksen 158 artiklan 5, 6 ja 10 kohta ja 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset. Kohdassa ilmoitetaan ainoastaan laiminlyömättömiin vastuisiin liittyvät odotetut tappiot.

145

4   Maksukyvyttömistä vastuista aiheutuvia odotettuja tappioita koskevien erityisten luottoriskioikaisujen ylijäämä (+) tai alijäämä (–) (IRB-menetelmä)

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan d alakohta, 62 artiklan d alakohta sekä 158 ja 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset.

150

4.1   Erityiset luottoriskioikaisut ja positiot, joita käsitellään vastaavasti

Vakavaraisuusasetuksen 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset.

155

4.2   Hyväksyttävät odotetut tappiot yhteensä

Vakavaraisuusasetuksen 158 artiklan 5, 6 ja 10 kohta ja 159 artikla

Tämän erän ilmoittavat ainoastaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävät laitokset. Kohdassa ilmoitetaan ainoastaan laiminlyötyihin vastuisiin liittyvät odotetut tappiot.

160

5   Riskipainotetut vastuuerät, joita sovelletaan toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävän varauksen ylärajan laskennassa

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan d alakohta

sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) käyttävillä laitoksilla toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävälle varausten ylijäämälle (suhteessa odotettuihin tappioihin) on vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan d alakohdan mukaisesti asetettu ylärajaksi 0,6 prosenttia IRB-menetelmän mukaan lasketuista riskipainotetuista vastuueristä.

Tässä kohdassa ilmoitetaan riskipainotettujen vastuuerien määrä (eli määrä, jota ei ole kerrottu 0,6 prosentilla), sillä tätä määrää käytetään perustana ylärajan laskemiselle.

170

6   Toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävien varausten yhteismäärä (brutto)

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan c alakohta

Tähän kohtaan sisällytetään toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävät yleiset luottoriskioikaisut asetettuun ylärajaan asti.

Ilmoitettavassa määrässä ei oteta huomioon verovaikutuksia.

180

7   Riskipainotetut vastuuerät, joita sovelletaan toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävän varauksen ylärajan laskennassa

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan c alakohta

Vakavaraisuusasetuksen 62 artiklan c alakohdan mukaisesti toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttäville luottoriskioikaisuille on asetettu ylärajaksi 1,25 prosenttia riskipainotetuista vastuueristä.

Tässä kohdassa ilmoitetaan riskipainotettujen vastuuerien määrä (eli määrä, jota ei ole kerrottu 1,25 prosentilla), sillä tätä määrää käytetään perustana ylärajan laskemiselle.

190

8   Kynnysarvo, jota sovelletaan ei-vähennyskelpoisiin omistusosuuksiin, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta finanssialan yhteisössä

Vakavaraisuusasetuksen 46 artiklan 1 kohdan a alakohta

Tämä kohta sisältää kynnysarvon, johon saakka omistusosuuksia finanssialan yhteisöistä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, ei vähennetä. Ilmoitettava määrä koostuu kynnysarvon perustana olevien erien yhteenlasketusta määrästä, joka on kerrottu 10 prosentin kertoimella.

200

9   Ydinpääomaa (CET1) koskeva 10 prosentin kynnysarvo

Vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

Tämä kohta sisältää 10 prosentin kynnysarvon omistusosuuksille finanssialan yhteisöistä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, ja laskennallisille verosaamisille, jotka riippuvat tulevista veronalaisista voitoista ja syntyvät väliaikaisten erojen seurauksena.

Ilmoitettava määrä koostuu kynnysarvon perustana olevien kaikkien erien yhteenlasketusta määrästä, joka on kerrottu 10 prosentin kertoimella.

210

10   Ydinpääomaa (CET1) koskeva 17,65 prosentin kynnysarvo

Vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 1 kohta

Tämä kohta sisältää 17,65 prosentin kynnysarvon omistusosuuksille finanssialan yhteisöistä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, ja laskennallisille verosaamisille, jotka riippuvat tulevista veronalaisista voitoista ja syntyvät väliaikaisten erojen seurauksena. Tätä kynnysarvoa sovelletaan 10 prosentin kynnysarvon jälkeen.

Kynnysarvo lasketaan siten, että esitettyjen kahden erän osalta kirjatun yhteismäärä ei saa ylittää 15:tä prosenttia ydinpääomasta (CET1), johon on laskettu kaikki vähennykset mutta ei siirtymäsäännöksistä aiheutuvia mukautuksia.

225

11.1   Finanssialan ulkopuolisiksi huomattaviksi omistusosuuksiksi katsottavat pääomaerät

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 71 kohdan a alakohta

226

11.2   Suuriksi asiakasriskeiksi katsottavat pääomaerät

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 71 kohdan b alakohta

230

12   Ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

Vakavaraisuusasetuksen 44–46 artikla ja 49 artikla

240

12.1   Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 44, 45, 46 ja 49 artikla

250

12.1.1   Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 44, 46 ja 49 artikla

Tässä kohdassa tarkoitetaan suoria omistusosuuksia sellaisten finanssialan yhteisöjen ydinpääomasta (CET1), joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta. Näihin ei sisälly seuraavia:

a)

merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joita pidetään enintään viisi työpäivää;

b)

määrät, jotka liittyvät sijoituksiin, joihin sovelletaan jotakin 49 artiklassa esitetyistä vaihtoehdoista; ja

c)

omistusosuudet, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti.

260

12.1.2   (-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 45 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 45 artiklassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

270

12.2   Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 44 ja 45 artikla

280

12.2.1   Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 44 ja 45 artikla

Ilmoitettava määrä on niiden kaupankäyntivarastoon kuuluvien välillisten omistusosuuksien määrä, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista ja jotka ovat muodoltaan omistusosuuksia indeksiarvopapereista. Tämä määrä saadaan laskemalla kohteena oleva vastuu, joka liittyy finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteihin kyseisissä indekseissä.

Kohtaan ei sisällytetä omistusosuuksia, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti.

290

12.2.2   (-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta ja 45 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 45 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

291

12.3.1   Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 44 ja 45 artikla

292

12.3.2   Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 44 ja 45 artikla

293

12.3.3   (-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta ja 45 artikla

300

13   Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

Vakavaraisuusasetuksen 58–60 artikla

310

13.1   Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 58 ja 59 artikla sekä 60 artiklan 2 kohta

320

13.1.1   Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 58 artikla ja 60 artiklan 2 kohta

Tässä kohdassa tarkoitetaan suoria omistusosuuksia sellaisten finanssialan yhteisöjen ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1), joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta. Näihin ei sisälly seuraavia:

a)

merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joita pidetään enintään viisi työpäivää; ja

b)

omistusosuudet, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohdan mukaisesti.

330

13.1.2   (-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 59 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 59 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

340

13.2   Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 58 ja 59 artikla

350

13.2.1   Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 58 ja 59 artikla

Ilmoitettava määrä on niiden kaupankäyntivarastoon kuuluvien välillisten omistusosuuksien määrä, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista ja jotka ovat muodoltaan omistusosuuksia indeksiarvopapereista. Tämä määrä saadaan laskemalla kohteena oleva vastuu, joka liittyy finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteihin kyseisissä indekseissä.

Kohtaan ei sisällytetä omistusosuuksia, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohdan mukaisesti.

360

13.2.2   (-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta ja 59 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 59 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

361

13.3   Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 58 ja 59 artikla

362

13.3.1   Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 58 ja 59 artikla

363

13.3.2   (-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta ja 59 artikla

370

14.   Toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

Vakavaraisuusasetuksen 68–70 artikla

380

14.1   Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 68 ja 69 artikla sekä 70 artiklan 2 kohta

390

14.1.1   Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 68 artikla ja 70 artiklan 2 kohta

Tässä kohdassa tarkoitetaan suoria omistusosuuksia sellaisten finanssialan yhteisöjen toissijaisesta pääomasta (T2), joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta. Näihin ei sisälly seuraavia:

a)

merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joita pidetään enintään viisi työpäivää; ja

b)

omistusosuudet, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohdan mukaisesti.

400

14.1.2   (-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 69 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 69 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

410

14.2   Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta, 68 ja 69 artikla

420

14.2.1   Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta, 68 ja 69 artikla

Ilmoitettava määrä on niiden kaupankäyntivarastoon kuuluvien välillisten omistusosuuksien määrä, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista ja jotka ovat muodoltaan omistusosuuksia indeksiarvopapereista. Tämä määrä saadaan laskemalla kohteena oleva vastuu, joka liittyy finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteihin kyseisissä indekseissä.

Kohtaan ei sisällytetä omistusosuuksia, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohdan mukaisesti.

430

14.2.2   (-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta ja 69 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 69 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

431

14.3   Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta, 68 ja 69 artikla

432

14.3.1   Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta, 68 ja 69 artikla

433

14.3.2   (-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta ja 69 artikla

440

15   Ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

Vakavaraisuusasetuksen 44, 45, 47 ja 49 artikla

450

15.1   Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 44, 45, 47 ja 49 artikla

460

15.1.1   Suorat ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 44, 45, 47 ja 49 artikla

Tässä kohdassa tarkoitetaan suoria omistusosuuksia sellaisten finanssialan yhteisöjen ydinpääomasta (CET1), joissa laitoksella on merkittävä sijoitus. Näihin ei sisälly seuraavia:

a)

merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joita pidetään enintään viisi työpäivää;

b)

määrät, jotka liittyvät sijoituksiin, joihin sovelletaan jotakin 49 artiklassa esitetyistä vaihtoehdoista; ja

c)

omistusosuudet, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti.

470

15.1.2   (-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 45 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 45 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

480

15.2   Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 44 ja 45 artikla

490

15.2.1   Välilliset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 44 ja 45 artikla

Ilmoitettava määrä on niiden kaupankäyntivarastoon kuuluvien välillisten omistusosuuksien määrä, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista ja jotka ovat muodoltaan omistusosuuksia indeksiarvopapereista. Tämä määrä saadaan laskemalla kohteena oleva vastuu, joka liittyy finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteihin kyseisissä indekseissä.

Kohtaan ei sisällytetä omistusosuuksia, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti.

500

15.2.2   (-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta ja 45 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 45 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

501

15.3   Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 44 ja 45 artikla

502

15.3.1   Synteettiset ydinpääoman (CET1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 44 ja 45 artikla

503

15.3.2   (-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta ja 45 artikla

510

16   Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

Vakavaraisuusasetuksen 58 ja 59 artikla

520

16.1   Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 58 ja 59 artikla

530

16.1.1   Suorat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 58 artikla

Tässä kohdassa tarkoitetaan suoria omistusosuuksia sellaisten finanssialan yhteisöjen ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1), joissa laitoksella on merkittävä sijoitus. Näihin ei sisälly seuraavia:

a)

merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joita pidetään enintään viisi työpäivää (56 artiklan d alakohta); ja

b)

omistusosuudet, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohdan mukaisesti.

540

16.1.2   (-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 59 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 59 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

550

16.2   Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 58 ja 59 artikla

560

16.2.1   Välilliset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta sekä 58 ja 59 artikla

Ilmoitettava määrä on niiden kaupankäyntivarastoon kuuluvien välillisten omistusosuuksien määrä, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista ja jotka ovat muodoltaan omistusosuuksia indeksiarvopapereista. Tämä määrä saadaan laskemalla kohteena oleva vastuu, joka liittyy finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteihin kyseisissä indekseissä.

Kohtaan ei sisällytetä omistusosuuksia, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohdan mukaisesti.

570

16.2.2   (-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta ja 59 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 59 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

571

16.3   Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 58 ja 59 artikla

572

16.3.1   Synteettiset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta sekä 58 ja 59 artikla

573

16.3.2   (-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta ja 59 artikla

580

17   Toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, vähennettynä lyhyiden positioiden määrällä

Vakavaraisuusasetuksen 68 ja 69 artikla

590

17.1   Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 68 ja 69 artikla

600

17.1.1   Suorat toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 68 artikla

Tässä kohdassa tarkoitetaan suoria omistusosuuksia sellaisten finanssialan yhteisöjen toissijaisesta pääomasta (T2), joissa laitoksella on merkittävä sijoitus. Näihin ei sisälly seuraavia:

a)

merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joita pidetään enintään viisi työpäivää (66 artiklan d alakohta); ja

b)

omistusosuudet, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohdan mukaisesti.

610

17.1.2   (-) Edellisiin suoriin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 69 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 69 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

620

17.2   Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta, 68 ja 69 artikla

630

17.2.1   Välilliset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta, 68 ja 69 artikla

Ilmoitettava määrä on niiden kaupankäyntivarastoon kuuluvien välillisten omistusosuuksien määrä, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista ja jotka ovat muodoltaan omistusosuuksia indeksiarvopapereista. Tämä määrä saadaan laskemalla kohteena oleva vastuu, joka liittyy finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteihin kyseisissä indekseissä.

Kohtaan ei sisällytetä omistusosuuksia, joita käsitellään keskinäisinä ristiinomistuksina vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohdan mukaisesti.

640

17.2.2   (-) Edellisiin välillisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 114 kohta ja 69 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 69 artiklan a alakohdassa annetaan mahdollisuus kuitata lyhyet positiot samassa kohteena olevassa vastuussa edellyttäen, että lyhyen position maturiteetti vastaa pitkän position maturiteettia tai lyhyen position jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi.

641

17.3   Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta, 68 ja 69 artikla

642

17.3.1   Synteettiset toissijaisen pääoman (T2) omistusosuudet sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, brutto

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta, 68 ja 69 artikla

643

17.3.2   (-) Edellisiin synteettisiin bruttomääräisiin omistusosuuksiin liittyvät sallitut lyhyiden positioiden kuittaukset

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 126 kohta ja 69 artikla

650

18   Riskipainotetut vastuuerät, jotka koskevat sellaisia ydinpääoman (CET1) omistusosuuksia finanssialan yhteisöissä, joita ei ole vähennetty laitoksen ydinpääomasta

Vakavaraisuusasetuksen 46 artiklan 4 kohta, 48 artiklan 4 kohta ja 49 artiklan 4 kohta

660

19   Riskipainotetut vastuuerät, jotka koskevat sellaisia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuuksia finanssialan yhteisöissä, joita ei ole vähennetty laitoksen ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1)

Vakavaraisuusasetuksen 60 artiklan 4 kohta

670

20   Riskipainotetut vastuuerät, jotka koskevat sellaisia toissijaisen pääoman (T2) omistusosuuksia finanssialan yhteisöissä, joita ei ole vähennetty laitoksen toissijaisesta pääomasta (T2)

Vakavaraisuusasetuksen 70 artiklan 4 kohta

680

21   Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, ydinpääoman (CET1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

Vakavaraisuusasetuksen 79 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi väliaikaisesti olla soveltamatta ydinpääomaa (CET1) koskevia vähentämissäännöksiä tietyn finanssialan yhteisön instrumenteista olevien omistusosuuksien osalta, mikäli se arvioi, että kyseisiä omistusosuuksia pidetään hallussa rahoitustuen antamiseksi, minkä tavoitteena on kyseisen yhteisön uudelleenorganisointi ja pelastaminen.

Nämä instrumentit on myös ilmoitettava kohdassa 12.1.

690

22   Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, ydinpääoman (CET1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

Vakavaraisuusasetuksen 79 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi väliaikaisesti olla soveltamatta ydinpääomaa (CET1) koskevia vähentämissäännöksiä tietyn finanssialan yhteisön instrumenteista olevien omistusosuuksien osalta, mikäli se arvioi, että kyseisiä omistusosuuksia pidetään hallussa rahoitustuen antamiseksi, minkä tavoitteena on kyseisen yhteisön uudelleenorganisointi ja pelastaminen.

Nämä instrumentit on myös ilmoitettava kohdassa 15.1.

700

23   Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

Vakavaraisuusasetuksen 79 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi väliaikaisesti olla soveltamatta ensisijaista lisäpääomaa (AT1) koskevia vähentämissäännöksiä tietyn finanssialan yhteisön instrumenteista olevien omistusosuuksien osalta, mikäli se arvioi, että kyseisiä omistusosuuksia pidetään hallussa rahoitustuen antamiseksi, minkä tavoitteena on kyseisen yhteisön uudelleenorganisointi ja pelastaminen.

Nämä instrumentit on myös ilmoitettava kohdassa 13.1.

710

24   Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

Vakavaraisuusasetuksen 79 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi väliaikaisesti olla soveltamatta ensisijaista lisäpääomaa (AT1) koskevia vähentämissäännöksiä tietyn finanssialan yhteisön instrumenteista olevien omistusosuuksien osalta, mikäli se arvioi, että kyseisiä omistusosuuksia pidetään hallussa rahoitustuen antamiseksi, minkä tavoitteena on kyseisen yhteisön uudelleenorganisointi ja pelastaminen.

Nämä instrumentit on myös ilmoitettava kohdassa 16.1.

720

25   Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

Vakavaraisuusasetuksen 79 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi väliaikaisesti olla soveltamatta toissijaista pääomaa (T2) koskevia vähentämissäännöksiä tietyn finanssialan yhteisön instrumenteista olevien omistusosuuksien osalta, mikäli se arvioi, että kyseisiä omistusosuuksia pidetään hallussa rahoitustuen antamiseksi, minkä tavoitteena on kyseisen yhteisön uudelleenorganisointi ja pelastaminen.

Nämä instrumentit on myös ilmoitettava kohdassa 14.1.

730

26   Hallussa olevat sellaisten finanssialan yhteisöjen, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus, toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, joihin sovelletaan väliaikaista poikkeusta

Vakavaraisuusasetuksen 79 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi väliaikaisesti olla soveltamatta toissijaista pääomaa (T2) koskevia vähentämissäännöksiä tietyn finanssialan yhteisön instrumenteista olevien omistusosuuksien osalta, mikäli se arvioi, että kyseisiä omistusosuuksia pidetään hallussa rahoitustuen antamiseksi, minkä tavoitteena on kyseisen yhteisön uudelleenorganisointi ja pelastaminen.

Nämä instrumentit on myös ilmoitettava kohdassa 17.1.

740

27   Yhteenlaskettu puskurivaatimus

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 6 kohta

750

Yleinen pääomapuskuri

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 1 kohta ja 129 artikla

Vakavaraisuusdirektiivin 129 artiklan 1 kohdan mukaan yleisellä pääomapuskurilla tarkoitetaan ydinpääomaan (CET1) kuuluvaa lisäosuutta. Koska yleisen pääomapuskurin 2,5 prosentin taso on pysyvä, puskurin määrä on ilmoitettava tässä solussa.

760

Jäsenvaltiossa havaitusta makrovakausriskistä tai järjestelmäriskistä johtuva pääomapuskuri

Vakavaraisuusasetuksen 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan iv alakohta

Tässä solussa ilmoitetaan jäsenvaltiossa havaitusta makrovakausriskistä tai järjestelmäriskistä aiheutuvan pääomapuskurin määrä, jonka ilmoittamista yleisen pääomapuskurin ohella voidaan vaatia vakavaraisuusasetuksen 458 artiklan mukaisesti.

770

Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskuri

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 2 kohta, 130, 135–140 artikla

780

Järjestelmäriskipuskuri

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 5 kohta, 133 ja 134 artikla

790

Järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskeva puskuri

Vakavaraisuusdirektiivin 131 artikla

Laitosten on ilmoitettava järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskevan ja konsolidoidusti sovellettavan puskurin määrä.

800

Maailmanlaajuista järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskeva puskuri

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 3 kohta ja 131 artikla

810

Muuta järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskeva puskuri

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 4 kohta ja 131 artikla

820

28   Toisen pilarin mukautuksiin liittyvät omien varojen vaatimukset

Vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklan 2 kohta

Jos toimivaltainen viranomainen päättää, että laitoksen on laskettava toiseen pilariin perustuvia omien varojen lisävaatimuksia, nämä omien varojen lisävaatimukset on raportoitava tässä solussa.

830

29   Perustamispääoma

Vakavaraisuusdirektiivin 12 ja 28–31 artikla sekä vakavaraisuusasetuksen 93 artikla

840

30   Kiinteisiin yleiskustannuksiin perustuvat omat varat

Vakavaraisuusasetuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohta, 97 artikla ja 98 artiklan 1 kohdan a alakohta

850

31   Muut kuin kotimaiset alkuperäiset vastuut

Tässä kohdassa tarkoitetaan tietoja, jotka ovat edellytyksenä kynnysarvon laskemiselle CR GB -lomakkeen tietojen ilmoittamista varten teknisen täytäntöönpanostandardin 5 artiklan a alakohdan 4 alakohdan mukaisesti. Kynnysarvo lasketaan alkuperäisen vastuun perusteella ennen luottovasta-arvokertoimen soveltamista.

Vastuut katsotaan kotimaisiksi silloin, kun ne ovat vastuita vastapuolista, jotka sijaitsevat laitoksen kanssa samassa jäsenvaltiossa.

860

32   Alkuperäiset vastuut yhteensä

Tässä kohdassa tarkoitetaan tietoja, jotka ovat edellytyksenä kynnysarvon laskemiselle CR GB -lomakkeen tietojen ilmoittamista varten teknisen täytäntöönpanostandardin 5 artiklan a alakohdan 4 alakohdan mukaisesti. Kynnysarvo lasketaan alkuperäisen vastuun perusteella ennen luottovasta-arvokertoimen soveltamista.

Vastuut katsotaan kotimaisiksi silloin, kun ne ovat vastuita vastapuolista, jotka sijaitsevat laitoksen kanssa samassa jäsenvaltiossa.

870

Omien varojen kokonaismäärän oikaisut

Vakavaraisuusasetuksen 500 artiklan 4 kohta

880

Basel I -lattian mukaisesti kokonaan oikaistut omat varat

Vakavaraisuusasetuksen 500 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 4 kohta

890

Basel I -lattian mukaiset omien varojen vaatimukset

Vakavaraisuusasetuksen 500 artiklan 1 kohdan b alakohta

900

Basel I -lattian mukaiset omien varojen vaatimukset – standardimenetelmän vaihtoehto

Vakavaraisuusasetuksen 500 artiklan 2 ja 3 kohta

1.6   SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄAJAKSI VAPAUTETUT INSTRUMENTIT: VALTIONTUKEA SISÄLTÄMÄTTÖMÄT INSTRUMENTIT (CA 5)

1.6.1   Yleiset huomiot

15.

CA5-lomakkeissa esitetään yhteenveto vakavaraisuusasetuksen 465–491 artiklassa vahvistettujen siirtymäsäännösten soveltamisalaan kuuluvien omien varojen erien ja vähennysten laskennasta.

16.

CA5 koostuu seuraavista osista:

a.

5.1-lomake tarjoaa yhteenvedon niiden mukautusten kokonaismäärästä, jotka on suoritettava (CA1-lomakkeessa loppusäännösten mukaisesti ilmoitettujen) omien varojen eri omaisuuserille siirtymäsäännöksiä sovellettaessa. Tämän taulukon tietoelementit esitetään CA1-lomakkeen eri pääomaerien ’mukautuksina’, joiden tarkoituksena on heijastaa siirtymäsäännösten vaikutuksia omien varojen eriin.

b.

5.2-lomake tarjoaa tarkempia tietoja niiden uusista säännöksistä määräajaksi vapautettujen instrumenttien laskennasta, jotka eivät sisällä valtiontukea.

17.

Laitosten on ilmoitettava ensimmäisissä neljässä sarakkeessa mukautukset ydinpääomaan (CET1), ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaiseen pääomaan (T2) sekä määrään, jota käsitellään riskipainotettuina varoina. Laitosten on myös ilmoitettava sovellettava prosenttiosuus sarakkeessa 050 ja hyväksyttävä määrä ilman siirtymäsääntöjen huomioimista sarakkeessa 060.

18.

Laitosten on ilmoitettava CA5-lomakkeen tietoelementit vain kaudella, jonka aikana sovelletaan vakavaraisuusasetuksen kymmenennen osan mukaisia siirtymäsäännöksiä.

19.

Tietyt siirtymäsäännökset edellyttävät vähennyksiä ensisijaisesta pääomasta (T1). Tällaisissa tapauksissa vähennyksen tai vähennysten jäljelle jäävää määrää sovelletaan ensisijaiseen pääomaan (T1), ja jos ensisijainen lisäpääoma (AT1) ei riitä kattamaan tätä määrää, ylittävä osuus vähennetään ydinpääomasta (CET1).

1.6.2   C 05.01 – Siirtymäsäännökset (CA5.1)

20.

Laitosten on ilmoitettava taulukossa 5.1 tiedot vakavaraisuusasetuksen 465–491 artiklassa vahvistetuista omien varojen eriä koskevista siirtymäsäännöksistä, joita tässä sovelletaan vakavaraisuusasetuksen toisen osan II osastossa vahvistettujen loppusäännösten sijasta.

21.

Laitosten on ilmoitettava riveillä 020–060 tiedot, jotka liittyvät uusista säännöksistä määräajaksi vapautettuja instrumentteja koskeviin siirtymäsäännöksiin. CA5.1-lomakkeen rivin 060 sarakkeissa 010–030 ilmoitettavat luvut voidaan johtaa CA5.2-lomakkeen vastaavista osioista.

22.

Laitosten on ilmoitettava riveillä 070–092 tiedot, jotka liittyvät vähemmistöosuuksia ja tytäryritysten liikkeeseen laskemia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja koskeviin (vakavaraisuusasetuksen 479 ja 480 artiklan mukaisiin) siirtymäsäännöksiin.

23.

Riviltä 100 alkaen laitosten on ilmoitettava tiedot, jotka liittyvät realisoitumattomia voittoja ja tappioita, vähennyksiä sekä ylimääräisiä suodattimia ja vähennyksiä koskeviin siirtymäsäännöksiin.

24.

On mahdollista, että ilmenee tapauksia, joissa ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) siirtymäsäännöksistä aiheutuvat vähennykset ylittävät laitoksen ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2). Tämä vaikutus – mikäli se johtuu siirtymäsäännöksistä – on esitettävä CA1-lomakkeessa käyttämällä asianmukaisia soluja. Näin ollen CA5-lomakkeen sarakkeissa esitetyt mukautukset eivät sisällä minkäänlaisia käytettävissä olevan pääoman riittämättömyydestä johtuvia heijastusvaikutuksia.

1.6.2.1   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

Ydinpääoman (CET1) oikaisut

020

Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) oikaisut

030

Toissijaisen pääoman (T2) oikaisut

040

Riskipainotettuihin varoihin sisältyvät oikaisut

Sarakkeeseen 050 sisällytetään asianmukainen jäljelle jäävä määrä eli jäljelle jäävä määrä ennen vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan 2 tai 3 luvun säännösten soveltamista.

Vaikkakin sarakkeet 010–030 ovat suorassa yhteydessä CA1-lomakkeeseen, riskipainotettuihin varoihin sisältyvillä mukautuksilla ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä sovellettaviin luottoriskiä koskeviin lomakkeisiin. Jos siirtymäsäännöksistä aiheutuu mukautuksia riskipainotettuihin varoihin, mukautukset on sisällytettävä suoraan lomakkeisiin CR SA, CR IRB tai CR EQU IRB. Lisäksi nämä vaikutukset on ilmoitettava CA5.1-lomakkeen sarakkeessa 040. Näin ollen nämä määrät ovat ainoastaan lisätietoeriä.

050

Sovellettava prosenttiosuus

060

Hyväksyttävä määrä, kun siirtymäsäännöksiä ei sovelleta

Sarakkeeseen 060 sisällytetään kunkin instrumentin määrä ennen siirtymäsäännösten soveltamista. Eli tämä määrä on perusmäärä, jota sovelletaan mukautusten laskentaan.


Rivit

010

1.   Oikaisujen kokonaismäärä

Tämä rivi ilmentää siirtymäkauden mukautusten kokonaisvaikutusta eri pääomatyypeissä sekä mukautuksista johtuvissa riskipainotetuissa omaisuuserissä.

020

1.1   Määräajaksi vapautetut instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 483–491 artikla

Tämä rivi ilmentää eri pääomatyypeissä siirtymäkauden aikana uusista säännöksistä vapautettujen instrumenttien kokonaisvaikutusta.

030

1.1.1   Määräajaksi vapautetut instrumentit: valtiontukea sisältävät instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 483 artikla

040

1.1.1.1   Instrumentit, jotka hyväksytään omiksi varoiksi direktiivin 2006/48/EY nojalla

Vakavaraisuusasetuksen 483 artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohta

050

1.1.1.2   Sellaisten laitosten liikkeeseen laskemat instrumentit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon, johon sovelletaan talouden sopeutusohjelmaa

Vakavaraisuusasetuksen 483 artiklan 1, 3, 5, 7 ja 8 kohta

060

1.1.2   Valtiontukea sisältämättömät instrumentit

Ilmoitettavat määrät saadaan taulukon CA5.2 sarakkeesta 060.

070

1.2   Vähemmistöosuudet ja vastaavat osuudet

Vakavaraisuusasetuksen 479 ja 480 artikla

Tämä rivi ilmentää siirtymäsäännösten vaikutuksia ydinpääomaksi (CET1) hyväksyttävissä vähemmistöosuuksissa, konsolidoiduksi ensisijaiseksi lisäpääomaksi (AT1) hyväksyttävissä ehdot täyttävissä ensisijaisen pääoman (T1) instrumenteissa ja konsolidoiduksi toissijaiseksi pääomaksi (T2) hyväksyttävissä ehdot täyttävissä omissa varoissa.

080

1.2.1   Pääomainstrumentit ja -erät, joita hyväksytä vähemmistöosuuksiksi

Vakavaraisuusasetuksen 479 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on määrä, joka katsotaan olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti konsernin omaksi pääomaksi.

090

1.2.2   Vähemmistöosuuksien sisällyttäminen konsolidoituihin omiin varoihin (siirtymävaihe)

Vakavaraisuusasetuksen 84 ja 480 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on ilman siirtymäsäännöksiä hyväksyttävä määrä.

091

1.2.3   Ehdot täyttävän ensisijaisen lisäpääoman (AT1) sisällyttäminen konsolidoituihin omiin varoihin (siirtymävaihe)

Vakavaraisuusasetuksen 85 ja 480 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on ilman siirtymäsäännöksiä hyväksyttävä määrä.

092

1.2.4   Ehdot täyttävän toissijaisen pääoman (T2) sisällyttäminen konsolidoituihin omiin varoihin (siirtymävaihe)

Vakavaraisuusasetuksen 87 ja 480 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on ilman siirtymäsäännöksiä hyväksyttävä määrä.

100

1.3   Muut siirtymävaiheen mukautukset

Vakavaraisuusasetuksen 467–478 ja 481 artikla

Tämä rivi ilmentää siirtymäkauden mukautusten kokonaisvaikutusta eri pääomatyyppeihin tehtävissä vähennyksissä, realisoitumattomissa voitoissa ja tappioissa, ylimääräisissä suodattimissa ja vähennyksissä sekä mukautuksista johtuvissa riskipainotetuissa omaisuuserissä.

110

1.3.1   Toteutumattomat voitot ja tappiot

Vakavaraisuusasetuksen 467 ja 468 artikla

Tämä rivi ilmentää siirtymäsäännösten kokonaisvaikutusta käypään arvoon arvostettuihin realisoitumattomiin voittoihin ja tappioihin.

120

1.3.1.1   Toteutumattomat voitot

Vakavaraisuusasetuksen 468 artiklan 1 kohta

130

1.3.1.2   Toteutumattomat tappiot

Vakavaraisuusasetuksen 467 artiklan 1 kohta

133

1.3.1.3   Toteutumattomat voitot, jotka liittyvät saamisiin valtiolta ja jotka on luokiteltu EU:n hyväksymässä standardissa IAS 39 myytävissä oleviksi

Vakavaraisuusasetuksen 468 artikla

136

1.3.1.4   Toteutumattomat tappiot, jotka liittyvät saamisiin valtiolta ja jotka on luokiteltu EU:n hyväksymässä standardissa IAS 39 myytävissä oleviksi

Vakavaraisuusasetuksen 467 artikla

138

1.3.1.5   Käypään arvoon arvostetut voitot ja tappiot, jotka aiheutuvat johdannaisvelkoihin liittyvästä laitoksen omasta luottoriskistä

Vakavaraisuusasetuksen 468 artikla

140

1.3.2   Vähennykset

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohta sekä 469–478 artikla

Tämä rivi ilmentää siirtymäsäännösten kokonaisvaikutusta vähennyksiin.

150

1.3.2.1   Kuluvan tilikauden tappiot

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan a alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 3 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

Mikäli yrityksiltä edellytetään ainoastaan olennaisten tappioiden vähentämistä, menetellään seuraavasti:

—

mikäli kesken tilikauden kertyneen nettotappion kokonaismäärä on ’olennainen’, jäljelle jäävä määrä vähennetään kokonaan ensisijaisesta pääomasta (T1), tai

—

mikäli kesken tilikauden kertyneen nettotappion kokonaismäärä ei ole ’olennainen’, mitään jäljelle jäävän määrän vähennystä ei suoriteta.

160

1.3.2.2   Aineettomat hyödykkeet

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan b alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 4 kohta ja 478 artikla

Määrittäessään vähennettävää aineettomien hyödykkeiden määrää laitosten on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 37 artiklan säännökset.

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

170

1.3.2.3   Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat laskennalliset verosaamiset, jotka eivät synny väliaikaisten erojen seurauksena

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 5 kohta ja 478 artikla

Määrittäessään edellä mainittujen laskennallisten verosaamisten vähennettävää määrää laitosten on otettava huomioon ne vakavaraisuusasetuksen 38 artiklan säännökset, jotka liittyvät laskennallisten verosaamisten pienentämiseen laskennallisilla veroveloilla.

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 469 artiklan 1 kohdan mukainen kokonaismäärä.

180

1.3.2.4   Odotettujen tappioiden varauksiin liittyvä alijäämä (IRB)

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan d alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 6 kohta ja 478 artikla

Määrittäessään vähennettävää määrää edellä mainitusta sisäisten luottoluokitusten menetelmän (IRB-menetelmä) mukaisesta varausten alijäämästä suhteessa odotettuihin tappioihin laitosten on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 40 artiklan säännökset.

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

190

1.3.2.5   Etuuspohjaisen eläkerahaston varat

Vakavaraisuusasetuksen 33 artiklan 1 kohdan e alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 7 kohta sekä 473 ja 478 artikla

Määrittäessään edellä mainittujen etuuspohjaisen eläkerahaston varojen vähennettävää määrää laitosten on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 41 artiklan säännökset.

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

194

1.3.2.5.*   Josta standardiin IAS 19 tehtävät muutokset (positiivinen erä)

Vakavaraisuusasetuksen 473 artikla

198

1.3.2.5.**   Josta standardiin IAS 19 tehtävät muutokset (negatiivinen erä)

Vakavaraisuusasetuksen 473 artikla

200

1.3.2.6   Omat instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 8 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

210

1.3.2.6.1   Omat ydinpääoman (CET1) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 8 kohta ja 478 artikla

Määrittäessään edellä mainittujen omien ydinpääoman (CET1) instrumenttien vähennettävää määrää laitosten on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 42 artiklan säännökset.

Koska ’jäljelle jäävää määrää’ käsitellään eri tavoin instrumentin laadusta riippuen, laitosten on jaettava omien ydinpääoman (CET1) instrumenttien omistusosuudet ’suoriin’ ja ’välillisiin’ omistusosuuksiin.

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

211

1.3.2.6.1**   Josta suorat omistusosuudet

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on suorien omistusosuuksien kokonaismäärä, johon sisällytetään myös instrumentit, jotka laitos voidaan velvoittaa ostamaan olemassa olevan tai ehdollisen sopimusvelvoitteen mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 469 artiklan 1 kohdan b alakohta, 472 artiklan 8 kohdan a alakohta).

212

1.3.2.6.1*   Josta välilliset omistusosuudet

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on välillisten omistusosuuksien kokonaismäärä, johon sisällytetään myös instrumentit, jotka laitos voidaan velvoittaa ostamaan olemassa olevan tai ehdollisen sopimusvelvoitteen mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 469 artiklan 1 kohdan b alakohta, 472 artiklan 8 kohdan b alakohta).

220

1.3.2.6.2   Omat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan a alakohta, 474 artikla, 475 artiklan 2 kohta ja 478 artikla

Määrittäessään edellä mainittujen omistusosuuksien vähennettävää määrää laitosten on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 57 artiklan säännökset.

Koska ’jäljelle jäävää määrää’ käsitellään eri tavoin instrumentin laadusta riippuen (vakavaraisuusasetuksen 475 artiklan 2 kohta), laitosten on jaettava edellä mainitut omistusosuudet ’suoriin’ ja ’välillisiin’ omiin ensisijaisen lisäpääoman (AT1) omistusosuuksiin.

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan a alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

221

1.3.2.6.2**   Josta suorat omistusosuudet

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on suorien omistusosuuksien kokonaismäärä, johon sisällytetään myös instrumentit, jotka laitos voidaan velvoittaa ostamaan olemassa olevan tai ehdollisen sopimusvelvoitteen mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 474 artiklan b alakohta ja 475 artiklan 2 kohdan a alakohta).

222

1.3.2.6.2*   Josta välilliset omistusosuudet

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on välillisten omistusosuuksien kokonaismäärä, johon sisällytetään myös instrumentit, jotka laitos voidaan velvoittaa ostamaan olemassa olevan tai ehdollisen sopimusvelvoitteen mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 474 artiklan b alakohta, 475 artiklan 2 kohdan b alakohta).

230

1.3.2.6.3   Omat toissijaisen pääoman (T2) instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan a alakohta, 476 artikla, 477 artiklan 2 kohta ja 478 artikla

Määrittäessään omistusosuuksien vähennettävää määrää laitosten on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 67 artiklan säännökset.

Koska ’jäljelle jäävää määrää’ käsitellään eri tavoin instrumentin laadusta riippuen (vakavaraisuusasetuksen 477 artiklan 2 kohta), laitosten on jaettava edellä mainitut omistusosuudet ’suoriin’ ja ’välillisiin’ omiin toissijaisen pääoman (T2) omistusosuuksiin.

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan a alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

231

Josta suorat omistusosuudet

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on suorien omistusosuuksien kokonaismäärä, johon sisällytetään myös instrumentit, jotka laitos voidaan velvoittaa ostamaan olemassa olevan tai ehdollisen sopimusvelvoitteen mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 476 artiklan b alakohta ja 477 artiklan 2 kohdan a alakohta).

232

Josta välilliset omistusosuudet

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on välillisten omistusosuuksien kokonaismäärä, johon sisällytetään myös instrumentit, jotka laitos voidaan velvoittaa ostamaan olemassa olevan tai ehdollisen sopimusvelvoitteen mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 476 artiklan b alakohta ja 477 artiklan 2 kohdan b alakohta).

240

1.3.2.7   Keskinäiset ristiinomistukset

Koska ’jäljelle jäävää määrää’ käsitellään eri tavoin siitä riippuen, pidetäänkö tiettyä omistusosuutta finanssialan yhteisön ydinpääomasta (CET1), ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1) tai toissijaisesta pääomasta (T2) merkittävänä vai ei (vakavaraisuusasetuksen 472 artiklan 9 kohta, 475 artiklan 3 kohta ja 477 artiklan 3 kohta), laitosten on jaettava keskinäiset ristiinomistukset merkittäviin ja ei-merkittäviin sijoituksiin.

250

1.3.2.7.1   Ydinpääoman (CET1) keskinäiset ristiinomistukset

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 9 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

260

1.3.2.7.1.1   Ydinpääoman (CET1) keskinäiset ristiinomistukset sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 9 kohdan a alakohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 469 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen jäljelle jäävä määrä.

270

1.3.2.7.1.2   Ydinpääoman (CET1) keskinäiset ristiinomistukset sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan g alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 9 kohdan b alakohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 469 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen jäljelle jäävä määrä.

280

1.3.2.7.2   Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) keskinäiset ristiinomistukset

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohta, 474 artikla, 475 artiklan 3 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

290

1.3.2.7.2.1   Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) keskinäiset ristiinomistukset sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohta, 474 artikla, 475 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 475 artiklan 3 kohdan mukainen jäljelle jäävä määrä.

300

1.3.2.7.2.2   Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) keskinäiset ristiinomistukset sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan b alakohta, 474 artikla, 475 artiklan 3 kohdan b alakohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 475 artiklan 3 kohdan mukainen jäljelle jäävä määrä.

310

1.3.2.7.3   Toissijaisen pääoman (T2) keskinäiset ristiinomistukset

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohta, 476 artikla, 477 artiklan 3 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys

320

1.3.2.7.3.1   Toissijaisen pääoman (T2) keskinäiset ristiinomistukset sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohta, 476 artikla, 477 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 477 artiklan 3 kohdan mukainen jäljelle jäävä määrä.

330

1.3.2.7.3.2   Toissijaisen pääoman (T2) keskinäiset ristiinomistukset sellaisissa finanssialan yhteisöissä, joissa laitoksella on merkittävä sijoitus

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan b alakohta, 476 artikla, 477 artiklan 3 kohdan b alakohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 477 artiklan 3 kohdan mukainen jäljelle jäävä määrä.

340

1.3.2.8   Finanssialan yhteisöjen omien varojen instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

350

1.3.2.8.1   Finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan h alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 10 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

360

1.3.2.8.2   Finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan c alakohta, 474 artikla, 475 artiklan 4 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan c alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

370

1.3.2.8.3   Finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan c alakohta, 476 artikla, 477 artiklan 4 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan c alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

380

1.3.2.9   Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvät laskennalliset verosaamiset ja finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 470 artiklan 2 ja 3 kohta

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 470 artiklan 1 kohdan mukainen määrä.

390

1.3.2.10   Finanssialan yhteisöjen omien varojen instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

400

1.3.2.10.1   Finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan i alakohta, 469 artiklan 1 kohta, 472 artiklan 11 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 36 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

410

1.3.2.10.2   Finanssialan yhteisöjen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan d alakohta, 474 artikla, 475 artiklan 4 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 56 artiklan d alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

420

1.3.2.10.2   Finanssialan yhteisöjen toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä

Vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan d alakohta, 476 artikla, 477 artiklan 4 kohta ja 478 artikla

Tämän rivin sarakkeessa 060 ilmoitettava määrä on vakavaraisuusasetuksen 66 artiklan d alakohdan mukainen alkuperäinen vähennys.

425

1.3.2.11   Poikkeukset ydinpääoman (CET1) eristä tehtävistä vakuutusyrityksissä olevien omistusosuuksien vähennyksistä

Vakavaraisuusasetuksen 471 artikla

430

1.3.3   Ylimääräiset suodattimet ja vähennykset

Vakavaraisuusasetuksen 481 artikla

Tämä rivi ilmentää siirtymäsäännösten kokonaisvaikutusta ylimääräisiin suodattimiin ja vähennyksiin.

Vakavaraisuusasetuksen 481 artiklan mukaisesti laitosten on ilmoitettava kohdassa 1.3.3 tiedot, jotka liittyvät direktiivin 2006/48/EY 57 ja 66 artiklan ja direktiivin 2006/49/EY 13 ja 16 artiklan kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä vaadittuihin suodattimiin ja vähennyksiin, joita ei vaadita tämän asetuksen toisessa osassa.

1.6.3   C 05.02 – Määräajaksi vapautetut instrumentit: valtiontukea sisältämättömät instrumentit (CA5.2)

25.

Laitosten on ilmoitettava niihin siirtymäsäännöksiin liittyvät tiedot, jotka koskevat uusista säännöksistä määräajaksi vapautettuja instrumentteja, jotka eivät sisällä valtiontukea (vakavaraisuusasetuksen 484–491 artikla).

1.6.3.1   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

Instrumenttien ja niihin liittyvien ylikurssirahastojen määrä

Vakavaraisuusasetuksen 484 artiklan 3–5 kohta

Hyväksyttävät instrumentit ja niihin liittyvät ylikurssirahastot ilmoitetaan omilla riveillään.

020

Rajan laskentaperuste

Vakavaraisuusasetuksen 486 artiklan 2–4 kohta

030

Sovellettava prosenttiosuus

Vakavaraisuusasetuksen 486 artiklan 5 kohta

040

Raja

Vakavaraisuusasetuksen 486 artiklan 2–5 kohta

050

(-) Määrä, joka ylittää määräaikaiselle vapauttamiselle asetetut rajoitukset

Vakavaraisuusasetuksen 486 artiklan 2–5 kohta

060

Määräajaksi vapautetut instrumentit yhteensä

Ilmoitettavan määrän on vastattava määriä, jotka on ilmoitettu CA5.1-lomakkeen rivin 060 vastaavissa sarakkeissa.


Rivit

010

1.   Direktiivin 2006/48/EY 57 artiklan a alakohdan ehdot täyttävät instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 484 artiklan 3 kohta

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä eriin liittyvät ylikurssirahastot.

020

2.   Direktiivin 2006/48/EY 57 artiklan ca alakohdan ja 154 artiklan 8 ja 9 kohdan ehdot täyttävät instrumentit vakavaraisuusasetuksen 489 artiklassa määritettyyn rajaan asti

Vakavaraisuusasetuksen 484 artiklan 4 kohta

030

2.1   Kaikki instrumentit, jotka eivät sisällä osto-optiota tai lunastamiskannustinta

Vakavaraisuusasetuksen 489 artikla

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä eriin liittyvät ylikurssirahastot.

040

2.2   Osto-option ja lunastamiskannustimen sisältävät määräajaksi vapautetut instrumentit

Vakavaraisuusasetuksen 489 artikla

050

2.2.1   Instrumentit, joiden osto-optiota on ollut mahdollista käyttää raportointipäivän jälkeen ja jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 49 artiklan edellytykset efektiivisen maturiteettipäivän jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 489 artiklan 3 kohta ja 491 artiklan a alakohta

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä eriin liittyvät ylikurssirahastot.

060

2.2.2   Instrumentit, joiden osto-optiota on ollut mahdollista käyttää raportointipäivän jälkeen ja jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 49 artiklan edellytyksiä efektiivisen maturiteettipäivän jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 489 artiklan 5 kohta ja 491 artiklan a alakohta

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä eriin liittyvät ylikurssirahastot.

070

2.2.3   Instrumentit, joiden osto-optiota on ollut mahdollista käyttää 20 päivänä heinäkuuta 2011 tai ennen sitä ja jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 49 artiklan edellytyksiä efektiivisen maturiteettipäivän jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 489 artiklan 6 kohta ja 491 artiklan c alakohta

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä instrumentteihin liittyvät ylikurssirahastot.

080

2.3   Määräajaksi vapautettuja ydinpääoman (CET1) instrumentteja koskeviin rajoihin liittyvä ylijäämä

Vakavaraisuusasetuksen 487 artiklan 1 kohta

Määrää, joka ylittää uusista säännöksistä määräajaksi vapautetuille ydinpääoman (CET1) instrumenteille asetetun rajan, voidaan käsitellä instrumentteina, jotka voidaan vapauttaa uusista säännöksistä määräajaksi ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteina.

090

3.   Direktiivin 2006/48/EY 57 artiklan e, f, g tai h alakohdan ehdot täyttävät erät vakavaraisuusasetuksen 490 artiklassa määritettyyn rajaan asti

Vakavaraisuusasetuksen 484 artiklan 5 kohta

100

3.1   Lunastamiskannustinta sisältämättömät erät yhteensä

Vakavaraisuusasetuksen 490 artikla

110

3.2   Lunastamiskannustimen sisältävät määräajaksi vapautetut erät

Vakavaraisuusasetuksen 490 artikla

120

3.2.1   Erät, joiden osto-optiota on ollut mahdollista käyttää raportointipäivän jälkeen ja jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 63 artiklan edellytykset efektiivisen maturiteettipäivän jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 490 artiklan 3 kohta ja 491 artiklan a alakohta

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä eriin liittyvät ylikurssirahastot.

130

3.2.2   Erät, joiden osto-optiota on ollut mahdollista käyttää raportointipäivän jälkeen ja jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 63 artiklan edellytyksiä efektiivisen maturiteettipäivän jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 490 artiklan 5 kohta ja 491 artiklan a alakohta

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä eriin liittyvät ylikurssirahastot.

140

3.2.3   Erät, joiden osto-optiota on ollut mahdollista käyttää 20 päivänä heinäkuuta 2011 tai ennen sitä ja jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 63 artiklan edellytyksiä efektiivisen maturiteettipäivän jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 490 artiklan 6 kohta ja 491 artiklan c alakohta

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä eriin liittyvät ylikurssirahastot.

150

3.3   Määräajaksi vapautettuja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja koskeviin rajoihin liittyvä ylijäämä

Vakavaraisuusasetuksen 487 artiklan 2 kohta

Määrää, joka ylittää uusista säännöksistä määräajaksi vapautetuille ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenteille asetetun rajan, voidaan käsitellä instrumentteina, jotka voidaan vapauttaa uusista säännöksistä määräajaksi toissijaisen pääoman (T2) instrumentteina.

2.   RYHMÄN VAKAVARAISUUS: LIITTYNEITÄ LAITOKSIA KOSKEVAT TIEDOT (GS)

2.1   YLEISET HUOMIOT

26.

Lomakkeiden C 06.01 ja C 06.02 tiedot on ilmoitettava, jos omien varojen vaatimukset lasketaan konsolidoidusti. Tämä lomake koostuu neljästä osasta, joilla pyritään keräämään monipuolisia tietoja kaikista niistä yksittäisistä yhteisöistä, jotka on konsolidoitu (raportoiva laitos mukaan lukien):

a)

konsolidoinnin piiriin kuuluvat yhteisöt;

b)

Yksityiskohtaiset tiedot ryhmän vakavaraisuudesta;

c)

Tiedot yksittäisten yhteisöjen osallistumisesta ryhmän vakavaraisuuden muodostamiseen

d)

pääomapuskureita koskevat tiedot.

27.

Laitosten, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 7 artiklan mukaista poikkeusta, on ilmoitettava ainoastaan sarakkeiden 010–060 ja 250–400 tiedot.

2.2   YKSITYISKOHTAISET TIEDOT RYHMÄN VAKAVARAISUUDESTA

28.

Tämän lomakkeen toinen osa (yksityiskohtaiset tiedot ryhmän vakavaraisuudesta), jossa ovat sarakkeet 070–210, on tarkoitettu tietojen keräämiseen luottolaitoksista ja muista sellaisista säännellyistä rahoituslaitoksista, jotka kuuluvat erityisten vakavaraisuusvaatimusten tosiasialliseen soveltamisalaan yksittäisinä laitoksina. Kyseisessä osassa ilmoitetaan kunkin raportoinnin piiriin kuuluvan yhteisön osalta omien varojen vaatimukset riskiluokittain ja omat varat vakavaraisuustarkoituksiin.

29.

Omistusyhteyksien suhteellisen konsolidoinnin tapauksissa omien varojen vaatimuksiin ja omiin varoihin liittyvät luvut heijastavat vastaavia suhteellisia määriä.

2.3   TIEDOT YKSITTÄISTEN YHTEISÖJEN OSALLISTUMISESTA RYHMÄN VAKAVARAISUUDEN MUODOSTAMISEEN

30.

Tavoitteena tämän lomakkeen kolmannen osan (tiedot kaikkien vakavaraisuusasetuksen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvien yhteisöjen osallistumisesta ryhmän vakavaraisuuden muodostamiseen, mukaan lukien niiden yhteisöjen osalta, jotka eivät kuulu erityisten vakavaraisuusvaatimusten tosiasialliseen soveltamisalaan yksittäisinä laitoksina), jossa ovat sarakkeet 250–400, on tunnistaa ne ryhmään kuuluvat yhteisöt, jotka synnyttävät riskit ja keräävät omat varansa markkinoilta, helposti saatavilla olevien tai vaivattomasti muokattavien tietojen pohjalta ilman, että vakavaraisuussuhdetta tarvitsisi rekonstruoida yksilöllisesti tai alakonsolidointiryhmän tasolla. Yhteisöjen tasolla sekä riskejä että omia varoja kuvaavat luvut ovat ryhmän lukuihin luettavia osallistumisosuuksia eivätkä yksittäisesti tarkasteltavia vakavaraisuussuhteen osatekijöitä, ja näin ollen niitä ei saa verrata keskenään.

31.

Kolmanteen osaan kuuluvat myös konsolidoituihin omiin varoihin hyväksyttävät määrät vähemmistöosuuksista, ehdot täyttävästä ensisijaisesta lisäpääomasta (AT1) sekä ehdot täyttävästä toissijaisesta pääomasta (T2).

32.

Koska lomakkeen kolmannessa osassa tarkoitetaan ’osallistumisosuuksia’, lomakkeessa ilmoitettavat luvut voivat tarvittaessa erota luvuista, jotka on ilmoitettu ryhmän yksityiskohtaisia vakavaraisuustietoja kuvaavissa sarakkeissa.

33.

Periaatteena on poistaa ryhmien sisäiset ristikkäisvastuut yhtenäisellä tavalla sekä riskien että omien varojen osalta, jotta ryhmän konsolidoidussa CA-lomakkeessa ilmoitetut määrät voidaan kattaa laskemalla yhteen kustakin yhteisöstä ’Ryhmän vakavaraisuus’ -lomakkeessa ilmoitetut määrät. Tapauksissa, joissa 1 prosentin kynnysarvo ei ylity, suora yhteys CA-lomakkeeseen ei ole mahdollinen.

34.

Laitosten on määriteltävä yhteisöjen jaotteluun parhaiten soveltuva menetelmä, jossa otetaan huomioon mahdolliset hajautusvaikutukset markkinariskin ja operatiivisen riskin osalta.

35.

Konsolidoidun ryhmän on mahdollista sisältyä toiseen konsolidoituun ryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että alaryhmän yhteisöt on ilmoitettava yhteisöittäin koko ryhmän GS-lomakkeessa, vaikka itse alaryhmään sovellettaisiin raportointivaatimuksia. Jos alaryhmään sovelletaan raportointivaatimuksia, sen on myös ilmoitettava tiedot GS-lomakkeessa yhteisöittäin, vaikka kyseiset tiedot sisältyvät suuremman konsolidoidun ryhmän GS-lomakkeeseen.

36.

Laitoksen on ilmoitettava yhteisön osallistumista kuvaavat tiedot silloin, kun sen osuus kokonaisriskin määrästä ylittää 1 prosentin ryhmän kokonaisriskin määrästä, tai silloin, kun sen osuus omien varojen kokonaismäärästä ylittää 1 prosentin ryhmän omien varojen kokonaismäärästä. Tätä kynnystä ei sovelleta sellaisiin tytäryrityksiin eikä alaryhmiin, jotka antavat omia varoja (omiin varoihin sisällytettävien vähemmistöosuuksien tai ehdot täyttävän ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien muodossa) ryhmän käyttöön.

2.4   C 06.01 – RYHMÄN VAKAVARAISUUS: LIITTYNEITÄ LAITOKSIA KOSKEVAT TIEDOT – Yhteensä (GS Total)

Sarakkeet

Ohjeet

250–400

KONSOLIDOINNIN PIIRIIN KUULUVAT YHTEISÖT

Ks. ohjeet kohdassa C 06.02.

410–480

PÄÄOMAPUSKURIT

Ks. ohjeet kohdassa C 06.02.


Rivit

Ohjeet

010

KOKONAISMÄÄRÄ

Kokonaismäärän on ilmaistava C 06.02 -lomakkeen kaikilla riveillä ilmoitettujen arvojen summa.

2.5   C 06.02 – RYHMÄN VAKAVARAISUUS: LIITTYNEITÄ LAITOKSIA KOSKEVAT TIEDOT (GS)

Sarakkeet

Ohjeet

010–060

KONSOLIDOINNIN PIIRIIN KUULUVAT YHTEISÖT

Tämä lomake on tarkoitettu tietojen keräämiseen kaikista konsolidoinnin piiriin kuuluvista yhteisöistä yhteisöittäin vakavaraisuusasetuksen ensimmäisen osan II osaston 2 luvun mukaisesti.

010

NIMI

Konsolidoinnin piiriin kuuluvan yhteisön nimi

020

KOODI

Tämä koodi on rivin tunnus, joka on yksilöllinen taulukon jokaiselle riville.

Konsolidoinnin piiriin kuuluvalle yhteisölle annettu koodi.

Koodin rakenne riippuu kansallisesta raportointijärjestelmästä.

025

OIKEUSHENKILÖTUNNUS

Oikeushenkilötunnus (LEI-koodi) on finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) ehdottama ja G20-ryhmän vahvistama viitekoodi, jonka tarkoituksena on mahdollistaa finanssitransaktioiden osapuolten maailmanlaajuinen yksilöinti ja tunnistaminen.

Siihen asti, kun maailmanlaajuinen LEI-järjestelmä alkaa toimia täysimittaisesti, käyttöönottovaiheen niin kutsuttuja pre-LEI-koodeja myöntää vastapuolille maailmanlaajuisten oikeushenkilötunnusten järjestelmän valvontaelimen (Regulatory Oversight Committee – ROC) valtuuttama paikallinen toimintayksikkö (Local Operational Unit) (yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa verkkosivustolla www.leiroc.org).

Jos tietyllä vastapuolella on oikeushenkilötunnus (LEI-koodi), sitä on käytettävä kyseisen vastapuolen yksilöimiseksi.

030

LAITOS TAI VASTAAVA (KYLLÄ/EI)

Kohdassa ilmoitetaan ’kyllä’, mikäli yhteisöön sovelletaan vakavaraisuusdirektiivin tai vähintään Basel-säännöksiä vastaavien säännösten mukaisia omien varojen vaatimuksia.

Muussa tapauksessa ilmoitetaan ’ei’.

Vähemmistöosuudet:

vakavaraisuusasetuksen 81 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta ja 82 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta

Vähemmistöosuuksien ja tytäryritysten liikkeeseen laskemien ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien osalta on huomattava, että tytäryritysten, joiden instrumentteja voidaan pitää hyväksyttävinä, on oltava laitoksia tai yrityksiä, jotka kuuluvat sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla vakavaraisuusasetuksen vaatimusten soveltamisalaan.

040

TIETOJEN TASO: täysin konsolidoitu (SF) tai osittain konsolidoitu (SP)

Yksittäisten täysin konsolidoitujen tytäryritysten osalta ilmoitetaan lyhenne ’SF’ (solo fully consolidated).

Yksittäisten osittain konsolidoitujen tytäryritysten osalta ilmoitetaan lyhenne ’SP’ (solo partially consolidated).

050

MAATUNNUS

Laitosten on ilmoitettava kaksikirjaiminen maakoodi ISO-standardin 3166–2 mukaisesti.

060

OMISTUSOSUUS (%)

Tämä prosenttiosuus viittaa emoyrityksen tosiasialliseen pääomaosuuteen tytäryrityksistä. Kun kyseessä on suoraan omistetun tytäryrityksen täysi konsolidointi, tosiasiallinen omistusosuus on esimerkiksi 70 prosenttia. Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 16 kohdan mukaan ilmoitettava omistusosuus tytäryrityksen tytäryrityksessä saadaan kertomalla osakkeet asianomaisten tytäryritysten välillä.

070–240

TIEDOT YHTEISÖISTÄ, JOIHIN SOVELLETAAN OMIEN VAROJEN VAATIMUSTA

Yksityiskohtaisia tietoja koskevassa osiossa (eli sarakkeissa 070–240) kerätään tietoja ainoastaan niistä yhteisöistä ja alaryhmistä, jotka kuuluvat konsolidoinnin piiriin (vakavaraisuusasetuksen ensimmäisen osan II osaston 2 luku) ja jotka kuuluvat näin ollen tosiasiallisesti vakavaraisuusasetuksen tai vähintään Basel-säännöksiä vastaavien säännösten mukaisten vakavaraisuusvaatimusten soveltamisalaan (eli joiden osalta vastaus sarakkeessa 030 oli ’kyllä’).

Tiedot on ilmoitettava kaikista konsolidointiryhmään kuuluvista yksittäisistä laitoksista, joihin sovelletaan omien varojen vaatimuksia, riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat.

Tämän osan tiedot on ilmoitettava laitoksen toimipaikassa käytössä olevien paikallisten vakavaraisuussääntöjen mukaisesti. (Näin ollen tätä lomaketta varten ei ole tarpeen suorittaa yksittäisenä yrityksenä toista laskentaa emoyrityksenä toimivan laitoksen sääntöjen mukaisesti.) Kun paikalliset vakavaraisuussäännöt eroavat vakavaraisuusasetuksesta eivätkä ne edellytä vastaavaa erittelyä, tietoja on täydennettävä sikäli kuin yksityiskohtaisia tietoja on saatavilla. Näin ollen tämä osa on faktatietolomake, jossa esitetään yhteenveto ryhmän yksittäisten laitosten laskelmista ja jonka käytössä on huomioitava se, että jotkin näistä laitoksista noudattavat mahdollisesti toisenlaisia vakavaraisuussääntöjä.

Sijoituspalveluyritysten kiinteiden yleiskustannusten ilmoittaminen:

Sijoituspalveluyritysten on sisällytettävä kiinteisiin yleiskustannuksiin liittyvät omien varojen vaatimukset niiden vakavaraisuussuhteen laskentaan vakavaraisuusasetuksen 95, 96, 97 ja 98 artiklan mukaisesti.

Kiinteisiin yleiskustannuksiin liittyvä osa kokonaisriskin määrästä on ilmoitettava tämän lomakkeen toisen osan sarakkeessa 100.

070

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Ilmoitettava määrä on sarakkeissa 080–110 ilmoitettujen erien summa.

080

LUOTTORISKI, VASTAPUOLIRISKI, LAIMENTUMISRISKI, LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI JA SELVITYS-/TOIMITUSRISKI

Tässä sarakkeessa ilmoitettava määrä vastaa summaa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen riskipainotetut vastuuerät, jotka ovat samat tai vastaavat kuin erät, jotka on ilmoitettava CA2-lomakkeen rivillä 040 ’LUOTTO-, VASTAPUOLI- JA LAIMENTUMISRISKIEN SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKIN RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT’, ja omien varojen vaatimusten määrät, jotka ovat samat tai vastaavat kuin määrät, jotka on ilmoitettava CA2-lomakkeen rivillä 490 ’SELVITYS-/TOIMITUSRISKIN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ’.

090

POSITIORISKI, VALUUTTAKURSSIRISKI JA HYÖDYKERISKI

Tässä sarakkeessa ilmoitettava määrä vastaa niiden omien varojen vaatimusten määrää, jotka ovat samat tai vastaavat kuin vaatimukset, jotka on ilmoitettava CA2-lomakkeen rivillä 520 ’POSITIOITA, VALUUTTAKURSSEJA JA HYÖDYKKEITÄ KOSKEVAN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ’.

100

OPERATIIVINEN RISKI

Tässä sarakkeessa ilmoitettava määrä vastaa sitä riskin määrää, joka on sama tai vastaava kuin määrä, joka on ilmoitettava CA2-lomakkeen rivillä 590 ’OPERATIIVISEN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ’.

Kiinteät yleiskustannukset on sisällytettävä tähän sarakkeeseen, mukaan lukien CA2-lomakkeen rivi 630 ’KIINTEISTÄ YLEISKUSTANNUKSISTA JOHTUVAN YLIMÄÄRÄISEN RISKIN MÄÄRÄ’.

110

MUUT RISKIT

Tässä sarakkeessa ilmoitettava määrä vastaa sellaista riskin määrää, jota ei ole erikseen edellä listattu. Määrä on CA2-lomakkeen riveillä 640, 680 ja 690 ilmoitettujen määrien summa.

120–240

YKSITYISKOHTAISET TIEDOT OMISTA VAROISTA RYHMÄN VAKAVARAISUUDEN KANNALTA

Seuraaviin sarakkeisiin sisällytettävät tiedot on ilmoitettava niiden paikallisten vakavaraisuussääntöjen mukaisesti, joita yhteisö tai alaryhmä toiminnassaan noudattaa.

120

OMAT VARAT

Tässä sarakkeessa ilmoitettava määrä vastaa niiden omien varojen määrää, jotka ovat samat tai vastaavat kuin omat varat, jotka on ilmoitettava CA1-lomakkeen rivillä 010 ’OMAT VARAT’.

130

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄT OMAT VARAT

Vakavaraisuusasetuksen 82 artikla

Tämä sarake koskee ainoastaan yksittäisinä yrityksinä raportoitavia ja täysin konsolidoituja tytäryrityksiä, jotka ovat laitoksia.

Huomattavilla omistusosuuksilla tarkoitetaan edellä määriteltyjen tytäryritysten tapauksessa sellaisia instrumentteja, jotka ovat muiden tahojen kuin vakavaraisuusasetuksen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvien yritysten omistuksessa (ja näihin instrumentteihin liittyviä kertyneitä voittovaroja, ylikurssirahastoja ja muita rahastoja).

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä siirtymäsäännösten vaikutukset. Määrä on raportointipäivänä hyväksyttävä määrä.

140

JOSTA OMIEN VAROJEN INSTRUMENTIT SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KERTYNEET VOITTOVARAT, YLIKURSSIRAHASTOT JA MUUT RAHASTOT

Vakavaraisuusasetuksen 87 artiklan 1 kohdan b alakohta

150

ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1) YHTEENSÄ

Vakavaraisuusasetuksen 25 artikla

160

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄ ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1)

Vakavaraisuusasetuksen 82 artikla

Tämä sarake koskee ainoastaan yksittäisinä yrityksinä raportoitavia ja täysin konsolidoituja tytäryrityksiä, jotka ovat laitoksia.

Huomattavilla omistusosuuksilla tarkoitetaan edellä määriteltyjen tytäryritysten tapauksessa sellaisia instrumentteja, jotka ovat muiden tahojen kuin vakavaraisuusasetuksen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvien yritysten omistuksessa (ja näihin instrumentteihin liittyviä kertyneitä voittovaroja ja ylikurssirahastoja).

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä siirtymäsäännösten vaikutukset. Määrä on raportointipäivänä hyväksyttävä määrä.

170

JOSTA ENSISIJAISEN PÄÄOMAN (T1) INSTRUMENTIT SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KERTYNEET VOITTOVARAT JA YLIKURSSIRAHASTOT

Vakavaraisuusasetuksen 85 artiklan 1 kohdan b alakohta

180

YDINPÄÄOMA (CET1)

Vakavaraisuusasetuksen 50 artikla

190

JOSTA VÄHEMMISTÖOSUUDET

Vakavaraisuusasetuksen 81 artikla

Tämän sarakkeen tiedot on ilmoitettava ainoastaan täysin konsolidoiduista tytäryrityksistä, jotka ovat laitoksia, paitsi vakavaraisuusasetuksen 84 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista tytäryrityksistä. Kukin tytäryritys on otettava huomioon alakonsolidointiryhmän tasolla suoritettaessa kaikkia vakavaraisuusasetuksen 84 artiklassa vaadittuja laskelmia sekä tarvittaessa 84 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Muutoin tytäryritys on huomioitava yksittäisenä yrityksenä.

Vakavaraisuusasetuksessa ja tässä lomakkeessa vähemmistöosuuksilla tarkoitetaan edellä määriteltyjen tytäryritysten tapauksessa sellaisia ydinpääoman (CET1) instrumentteja, jotka ovat muiden tahojen kuin vakavaraisuusasetuksen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvien yritysten omistuksessa (ja näihin instrumentteihin liittyviä kertyneitä voittovaroja ja ylikurssirahastoja).

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä siirtymäsäännösten vaikutukset. Määrä on raportointipäivänä hyväksyttävä määrä.

200

JOSTA OMIEN VAROJEN INSTRUMENTIT SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KERTYNEET VOITTOVARAT, YLIKURSSIRAHASTOT JA MUUT RAHASTOT

Vakavaraisuusasetuksen 84 artiklan 1 kohdan b alakohta

210

ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

Vakavaraisuusasetuksen 61 artikla

220

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄ ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

Vakavaraisuusasetuksen 82 ja 83 artikla

Tämä sarake koskee ainoastaan yksittäisinä yrityksinä raportoitavia ja täysin konsolidoituja tytäryrityksiä, jotka ovat laitoksia, paitsi vakavaraisuusasetuksen 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tytäryrityksiä. Kukin tytäryritys on otettava huomioon alakonsolidointiryhmän tasolla suoritettaessa kaikkia vakavaraisuusasetuksen 85 artiklassa vaadittuja laskelmia sekä tarvittaessa 85 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Muutoin tytäryritys on huomioitava yksittäisenä yrityksenä.

Vakavaraisuusasetuksen ja tämän lomakkeen puitteissa vähemmistöosuuksilla tarkoitetaan edellä määriteltyjen tytäryritysten tapauksessa sellaisia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, jotka ovat muiden tahojen kuin vakavaraisuusasetuksen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvien yritysten omistuksessa (ja näihin instrumentteihin liittyviä kertyneitä voittovaroja ja ylikurssirahastoja).

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä siirtymäsäännösten vaikutukset. Määrä on raportointipäivänä hyväksyttävä määrä.

230

TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)

Vakavaraisuusasetuksen 71 artikla

240

JOSTA EHDOT TÄYTTÄVÄ TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)

Vakavaraisuusasetuksen 82 ja 83 artikla

Tämä sarake koskee ainoastaan yksittäisinä yrityksinä raportoitavia ja täysin konsolidoituja tytäryrityksiä, jotka ovat laitoksia, paitsi vakavaraisuusasetuksen 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tytäryrityksiä. Kukin tytäryritys on otettava huomioon alakonsolidointiryhmän tasolla suoritettaessa kaikkia vakavaraisuusasetuksen 87 artiklassa vaadittuja laskelmia sekä tarvittaessa 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Muutoin tytäryritys on huomioitava yksittäisenä yrityksenä.

Vakavaraisuusasetuksen ja tämän lomakkeen puitteissa vähemmistöosuuksilla tarkoitetaan edellä määriteltyjen tytäryritysten tapauksessa sellaisia toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja, jotka ovat muiden tahojen kuin vakavaraisuusasetuksen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvien yritysten omistuksessa (ja näihin instrumentteihin liittyviä kertyneitä voittovaroja ja ylikurssirahastoja).

Ilmoitettavaan määrään on sisällytettävä siirtymäsäännösten vaikutukset, eli määrän on oltava raportointipäivänä hyväksyttävä määrä.

250–400

YHTEISÖJEN OSUUDET RYHMÄN VAKAVARAISUUDESTA

250–290

RISKIOSUUDET

Seuraaviin sarakkeisiin sisällytettävät tiedot on ilmoitettava niiden vakavaraisuussääntöjen mukaisesti, joiden soveltamisalaan raportoiva laitos kuuluu.

250

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Ilmoitettava määrä on sarakkeissa 260–290 ilmoitettujen erien summa.

260

LUOTTORISKI, VASTAPUOLIRISKI, LAIMENTUMISRISKI, LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI JA SELVITYS-/TOIMITUSRISKI

Ilmoitettava määrä muodostuu luottoriskin osalta riskipainotetuista vastuueristä sekä selvitys-/toimitusriskiä koskevista omien varojen vaatimuksista vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Määrään ei sisällytetä mitään eriä, jotka liittyvät transaktioihin muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka kuuluvat konsolidointiryhmän vakavaraisuussuhteen laskentaan.

270

POSITIORISKI, VALUUTTAKURSSIRISKI JA HYÖDYKERISKI

Riskin määrät on markkinariskien osalta laskettava kunkin yhteisön tasolla vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Yhteisöjen on ilmoitettava osuutensa kokonaisriskin määristä ryhmään kohdistuvan positio-, valuuttakurssi- ja hyödykeriskin osalta. Tässä kohdassa ilmoitettujen määrien summa vastaa määrää, joka ilmoitetaan konsolidoidun raportin rivillä 520 ’POSITIOITA, VALUUTTAKURSSEJA JA HYÖDYKKEITÄ KOSKEVAN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ’.

280

OPERATIIVINEN RISKI

Kehittyneitä mittausmenetelmiä (AMA) sovellettaessa operatiivisen riskin osalta ilmoitettuihin riskin määriin sisällytetään hajautusvaikutus.

Kiinteät yleiskustannukset on sisällytettävä tähän sarakkeeseen.

290

MUUT RISKIT

Tässä sarakkeessa ilmoitettava määrä vastaa sellaista riskin määrää, jota ei ole erikseen edellä listattu.

300–400

OSUUDET OMISTA VAROISTA

Lomakkeen tämän osan tarkoituksena ei ole edellyttää, että laitokset suorittavat täydellisen kokonaisvakavaraisuussuhteen laskennan kunkin yhteisön tasolla.

Sarakkeiden 300–350 tiedot on ilmoitettava niiden konsolidoitujen yhteisöjen osalta, jotka osallistuvat omiin varoihin vähemmistöosuuksien kautta, kun taas kaikkien muiden konsolidoitujen yhteisöjen, jotka osallistuvat konsolidoituihin omiin varoihin, on ilmoitettava sarakkeiden 360–400 tiedot.

Sellaisia yhteisön omia varoja, jotka muut raportoivan yhteisön kanssa konsolidoidut yhteisöt ovat sille tuoneet, ei oteta tässä yhteydessä huomioon, vaan sarakkeessa ilmoitetaan ainoastaan netto-osallistumisosuus ryhmän omiin varoihin eli pääasiassa kolmansilta osapuolilta kerätyt omat varat ja kertyneet rahastot.

Seuraaviin sarakkeisiin sisällytettävät tiedot on ilmoitettava niiden vakavaraisuussääntöjen mukaisesti, joiden soveltamisalaan raportoiva laitos kuuluu.

300–350

EHDOT TÄYTTÄVÄT OMAT VARAT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUIHIN OMIIN VAROIHIN

Määrä, joka ilmoitetaan ’ehdot täyttävinä omina varoina, jotka sisältyvät konsolidoituihin omiin varoihin’, on vakavaraisuusasetuksen toisen osan II osaston mukaisesti saatu määrä, johon ei sisällytetä muiden ryhmään kuuluvien yhteisöjen tuomia varoja.

300

EHDOT TÄYTTÄVÄT OMAT VARAT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUIHIN OMIIN VAROIHIN

Vakavaraisuusasetuksen 87 artikla

310

EHDOT TÄYTTÄVÄN ENSISIJAISEN PÄÄOMAN (T1) INSTRUMENTIT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUUN ENSISIJAISEEN PÄÄOMAAN (T1)

Vakavaraisuusasetuksen 85 artikla

320

VÄHEMMISTÖOSUUDET, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUUN YDINPÄÄOMAAN (CET1)

Vakavaraisuusasetuksen 84 artikla

Ilmoitettava määrä on se tytäryrityksen vähemmistöosuuksien määrä, joka sisällytetään konsolidoituun ydinpääomaan (CET1) vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

330

EHDOT TÄYTTÄVÄT ENSISIJAISEN PÄÄOMAN (T1) INSTRUMENTIT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUUN ENSISIJAISEEN LISÄPÄÄOMAAN (AT1)

Vakavaraisuusasetuksen 86 artikla

Ilmoitettava määrä on se tytäryrityksen ehdot täyttävän ensisijaisen pääoman (T1) määrä, joka sisällytetään konsolidoituun ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

340

EHDOT TÄYTTÄVÄT OMIEN VAROJEN INSTRUMENTIT, JOTKA SISÄLTYVÄT KONSOLIDOITUUN TOISSIJAISEEN PÄÄOMAAN (T2)

Vakavaraisuusasetuksen 89 artikla

Ilmoitettava määrä on se tytäryrityksen ehdot täyttävän omien varojen määrä, joka sisällytetään konsolidoituun toissijaiseen pääomaan (T2) vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

350

LISÄTIETOERÄ: LIIKEARVO (–)/(+) NEGATIIVINEN LIIKEARVO

360–400

KONSOLIDOIDUT OMAT VARAT

Vakavaraisuusasetuksen 18 artikla

Määrä, joka ilmoitetaan ’konsolidoituina omina varoina’, on taseesta saatu määrä, johon ei sisällytetä muiden ryhmään kuuluvien yhteisöjen tuomia varoja.

360

KONSOLIDOIDUT OMAT VARAT

370

JOSTA YDINPÄÄOMA (CET1)

380

JOSTA ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)

390

JOSTA OSUUS KONSOLIDOIDUSTA TULOKSESTA

Kunkin yhteisön osallistumisosuus konsolidointiryhmän tulokseen (tuloslaskelmaan) ilmoitetaan tässä kohdassa. Tähän kohtaan sisällytetään vähemmistöosuuksista aiheutuvat tulokset.

400

JOSTA LIIKEARVO (–)/(+) NEGATIIVINEN LIIKEARVO

Raportoivan yhteisön liikearvo tai negatiivinen liikearvo tytäryrityksen osalta ilmoitetaan tässä kohdassa.

410–480

PÄÄOMAPUSKURIT

Pääomapuskurien raportoinnin rakenne GS-lomakkeessa noudattaa CA4-lomakkeen yleisrakennetta, ja raportoinnissa käytetään samoja käsitteitä. Ilmoitettaessa GS-lomakkeen pääomapuskureita koskevia tietoja asianmukaiset määrät on ilmoitettava puskurivaatimusten laskennan perusteella eli sen mukaan, lasketaanko kyseiset vaatimukset konsolidointiryhmän tasolla, alakonsolidointiryhmän tasolla vai yksittäisten yritysten tasolla.

410

YHTEENLASKETTU PUSKURIVAATIMUS

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 2 kohta

420

YLEINEN PÄÄOMAPUSKURI

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 1 kohta ja 129 artikla

Vakavaraisuusdirektiivin 129 artiklan 1 kohdan mukaisesti yleisellä pääomapuskurilla tarkoitetaan ydinpääomaan (CET1) kuuluvaa lisäosuutta. Koska yleisen pääomapuskurin 2,5 prosentin taso on pysyvä, puskurin määrä on ilmoitettava tässä solussa.

430

LAITOSKOHTAINEN VASTASYKLINEN PÄÄOMAPUSKURI

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 7 kohta sekä 130 ja 135–140 artikla

Tässä solussa ilmoitetaan vastasyklisen pääomapuskurin konkreettinen määrä.

440

JÄSENVALTIOSSA HAVAITUSTA MAKROVAKAUSRISKISTÄ TAI JÄRJESTELMÄRISKISTÄ JOHTUVA YLEINEN PÄÄOMAPUSKURI

Vakavaraisuusasetuksen 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan iv alakohta

Tässä solussa ilmoitetaan jäsenvaltiossa havaitusta makrovakausriskistä tai järjestelmäriskistä aiheutuvan pääomapuskurin määrä, jonka ilmoittamista yleisen pääomapuskurin ohella voidaan vaatia vakavaraisuusasetuksen 458 artiklan mukaisesti.

450

JÄRJESTELMÄRISKIPUSKURI

Vakavaraisuusdirektiivin 133 ja 134 artikla

Tässä solussa ilmoitetaan järjestelmäriskipuskurin määrä.

460

JÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄÄ LAITOSTA KOSKEVA PUSKURI

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 4 kohta

Tässä solussa ilmoitetaan järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskevan puskurin määrä.

470

MAAILMANLAAJUISTA JÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄÄ LAITOSTA KOSKEVA PUSKURI

Vakavaraisuusdirektiivin 131 artikla

Tässä solussa ilmoitetaan maailmanlaajuisia järjestelmän kannalta merkittävää laitosta koskevan puskurin määrä.

480

MUUTA JÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄÄ LAITOSTA KOSKEVA PUSKURI

Vakavaraisuusdirektiivin 131 artikla

Tässä solussa ilmoitetaan muita järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevan puskurin määrä.

3.   LUOTTORISKILOMAKKEET

3.1   YLEISET HUOMIOT

37.

Luottoriskiin sovellettavalle standardimenetelmälle ja sisäisten luottoluokitusten menetelmälle (IRB-menetelmälle) on kehitetty erilliset lomakesarjat. Lisäksi on ilmoitettava tiedot erillisistä lomakkeista, jotka koskevat luottoriskin alaisten positioiden maantieteellistä jakautumista, mikäli tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdan 4 alakohdassa asetettu sovellettava kynnys ylittyy.

3.1.1   Substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM) raportointi

38.

Vakavaraisuusasetuksen 235 artiklassa kuvataan takauksen luonteisella luottosuojalla täydellisesti suojatun vastuun laskentamenetelmää.

39.

Vakavaraisuusasetuksen 236 artiklassa kuvataan takauksen luonteisella luottosuojalla täydellisesti suojatun vastuun laskentamenetelmää täyden suojan/osittaisen suojan ja saman etuoikeusluokan tapauksissa.

40.

Vakavaraisuusasetuksen 196, 197 ja 200 artiklassa säännellään vastikkeellista luottosuojaa.

41.

Samaan vastuuryhmään luokiteltavien velallisiin (välittömiin vastapuoliin) sekä luottosuojan tarjoajiin liittyvien vastuiden ilmoittaminen on toteutettava samaan vastuuryhmään kohdistuvana sisäänvirtauksena ja ulosvirtauksena.

42.

Vastuun tyyppi ei muutu takauksen luonteisen luottosuojan takia.

43.

Jos vastuu on suojattu takauksen luonteisella luottosuojalla, sen suojattu osa luokitellaan ulosvirtaukseksi esim. velallisen vastuuryhmässä sekä sisäänvirtaukseksi luottosuojan tarjoajan vastuuryhmässä. Vastuun tyyppi ei kuitenkaan muutu vastuuryhmän muuttumisen takia.

44.

COREP-raportointikehyksen substituutiovaikutus ilmentää vastuun suojattuun osaan tosiasiallisesti sovellettavaa riskipainotuskäsittelyä. Näin ollen vastuun suojattu osa on riskipainotettu standardimenetelmän mukaisesti ja se on ilmoitettava CR SA -lomakkeessa.

3.1.2   Vastapuoliriskin raportointi

45.

Vastapuoliriskipositioihin perustuvat vastuut on ilmoitettava lomakkeissa CR SA tai CR IRB siitä riippumatta, ovatko ne kaupankäyntivaraston ulkopuolisia eriä vai kaupankäyntivarastoon kuuluvia eriä.

3.2   C 07.00 – LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: STANDARDIMENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET (CR SA)

3.2.1   Yleiset huomiot

46.

CR SA -lomakkeissa esitetään tarvittavat tiedot luottoriskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskennasta standardimenetelmän mukaisesti. Erityisesti lomakkeissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot seuraavista:

a)

vastuuarvojen jakautuminen eri vastuutyyppien, riskipainojen ja vastuuryhmien mukaan;

b)

riskien vähentämiseen käytettävien luottoriskin vähentämismenetelmien määrä ja tyyppi.

3.2.2   CR SA -lomakkeen soveltamisala

47.

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan mukaisesti jokainen standardimenetelmän mukainen vastuu luokitellaan yhteen 16:sta standardimenetelmän vastuuryhmästä omien varojen vaatimusten laskemista varten.

48.

CR SA -lomakkeen tiedot on ilmoitettava vastuuryhmien kokonaismäärän osalta sekä erikseen kunkin vastuuryhmän osalta standardimenetelmässä määritellyllä tavalla. Kokonaismäärää kuvaavat luvut sekä kutakin vastuuryhmää koskevat tiedot ilmoitetaan erillisellä ulottuvuudella.

49.

Seuraavat positiot eivät kuitenkaan kuulu CR SA -lomakkeen soveltamisalaan:

a)

vastuut, jotka on luokiteltu vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan m alakohdan mukaiseen vastuuryhmään ’arvopaperistamispositiot’ ja jotka ilmoitetaan CR SEC -lomakkeissa.

b)

omista varoista vähennetyt vastuut.

50.

CR SA -lomakkeen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat omien varojen vaatimukset:

a)

kaupankäyntivaraston ulkopuolinen luottoriski vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 2 luvun (Standardimenetelmä) mukaisesti, mukaan lukien kaupankäyntivaraston ulkopuolinen vastapuoliriski vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun (Vastapuoliriski) mukaisesti;

b)

kaupankäyntivarastoon sisältyvä vastapuoliriski vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun (Vastapuoliriski) mukaisesti;

c)

koko liiketoiminnan käsittävä vaillinaisista siirroista syntyvä selvitysriski vakavaraisuusasetuksen 379 artiklan mukaisesti.

51.

Lomaketta sovelletaan kaikkiin sellaisiin vastuisiin, joita koskevat omien varojen vaatimukset lasketaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaan yhdessä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 ja 6 luvun kanssa. Laitosten, jotka soveltavat vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohtaa, on ilmoitettava myös kaupankäyntivarastoon kuuluvat positiot tässä lomakkeessa silloin, kun nämä laitokset soveltavat vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 2 lukua niitä koskevien omien varojen vaatimusten laskentaan (vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 2 ja 6 luku sekä V osasto). Näin ollen lomake ei ainoastaan sisällä yksityiskohtaisia tietoja vastuun tyypistä (esim. taseen erät/taseen ulkopuoliset erät) vaan myös tietoja riskipainojen jakautumisesta kussakin vastuuryhmässä.

52.

CR SA -lomakkeessa on lisäksi riveillä 290–320 lisätietoeriä, joilla kerätään lisätietoja kiinteistövakuudellisista vastuista ja maksukyvyttömyystilassa olevista vastuista.

53.

Nämä lisätietoerät on ilmoitettava ainoastaan seuraavista vastuuryhmistä:

a)

saamiset valtioilta ja keskuspankeilta (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan a alakohta)

b)

saamiset aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan b alakohta)

c)

saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan c alakohta)

d)

saamiset laitoksilta (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan f alakohta)

e)

saamiset yrityksiltä (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan g alakohta)

f)

vähittäissaamiset (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan h alakohta).

54.

Lisätietoerien ilmoittaminen ei vaikuta CR SA -lomakkeessa ilmoitettavien vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan a–c ja f–h alakohdan mukaisten vastuuryhmien eikä vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan i ja j alakohdan mukaisten vastuuryhmien riskipainotettujen vastuuerien laskentaan.

55.

Lisätietoriveillä ilmoitetaan sellaiset lisätiedot, jotka koskevat vastuuryhmien ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ tai ’kiinteistövakuudelliset vastuut’ velalliskokoonpanoa. Vastuut ilmoitetaan näillä riveillä niissä vastuuryhmissä, joihin ne olisi velallisen perusteella ilmoitettu, ellei kyseisiä vastuita olisi luokiteltu vastuuryhmiin ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ ja ’kiinteistövakuudelliset vastuut’, eli ne ilmoitetaan CR SA -lomakkeen vastuuryhmissä ’saamiset valtioilta ja keskuspankeilta’, ’saamiset aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta’, ’saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta’, ’saamiset laitoksilta’, ’saamiset yrityksiltä’ ja ’vähittäissaamiset’. Ilmoitettavat luvut ovat kuitenkin samat kuin ne, joita on käytetty riskipainotettujen vastuumäärien laskennassa vastuuryhmissä ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ ja ’kiinteistövakuudelliset vastuut’.

56.

Esim. jos kyseessä on vastuu, jonka riskin määrä lasketaan vakavaraisuusasetuksen 127 artiklan mukaisesti ja jonka arvonoikaisut ovat alle 20 prosenttia, nämä tiedot on ilmoitettava CR SA -lomakkeen rivillä 320 kokonaismäärässä ja vastuuryhmässä ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’. Jos kyseinen vastuu on ennen maksukyvyttömyystilaan joutumista ollut laitosvastuu, nämä tiedot on ilmoitettava myös rivillä 320 vastuuryhmässä ’saamiset laitoksilta’.

3.2.3   Vastuiden luokittelu vastuuryhmiin standardimenetelmän mukaisesti

57.

Jotta varmistetaan, että vastuut luokitellaan johdonmukaisesti vakavaraisuusasetuksen 112 artiklassa määriteltyihin eri vastuuryhmiin, on sovellettava seuraavanlaista vaiheittaista menetelmää:

a)

Ensimmäisessä vaiheessa ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista laskettu alkuperäisvastuu luokitellaan vastaavaan vakavaraisuusasetuksen 112 artiklassa tarkoitettuun (alkuperäiseen) vastuuryhmään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä erityiskäsittelyjä (riskipainoja), jotka kuhunkin tiettyyn vastuuseen kohdistetaan siinä vastuuryhmässä, johon se luokitellaan.

b)

Toisessa vaiheessa vastuut voidaan jaotella uudelleen sisäänvirtauksina ja ulosvirtauksina toisiin vastuuryhmiin sen seurauksena, että vastuisiin sovelletaan substituutiovaikutuksia aiheuttavia luottoriskin vähentämismenetelmiä (CRM) (esim. takauksia, luottojohdannaisia, rahoitusvakuuksia koskevaa yksinkertaista menetelmää).

58.

Seuraavia kriteereitä on sovellettava luokiteltaessa ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista laskettuja alkuperäisvastuita eri vastuuryhmiin (ensimmäinen vaihe) ilman, että rajoitettaisiin vastuiden myöhempää uudelleen jaottelemista sen seurauksena, että vastuisiin sovelletaan substituutiovaikutuksia aiheuttavia luottoriskin vähentämismenetelmiä (CRM), tai rajoitettaisiin niitä erityiskäsittelyjä (riskipainoja), jotka kuhunkin tiettyyn vastuuseen kohdistetaan siinä vastuuryhmässä, johon se luokitellaan.

59.

Kun ensimmäisessä vaiheessa luokitellaan ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista laskettuja alkuperäisvastuita, vastuisiin liittyviä luottoriskin vähentämismenetelmiä ei saa ottaa huomioon (ne on sen sijaan otettava nimenomaisesti huomioon toisessa vaiheessa), ellei kyseessä ole tapaus, jossa suojausvaikutus on erottamaton osa vastuuryhmän määrittelyä, kuten vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan i alakohdan vastuuryhmän (kiinteistövakuudelliset vastuut) tapauksessa on asianlaita.

60.

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklassa ei esitetä kriteereitä vastuuryhmien erottamiselle. Tämä saattaisi merkitä sitä, että tietty vastuu olisi mahdollista luokitella eri vastuuryhmiin, jos luokitteluun ei arviointikriteereissä anneta minkäänlaista priorisointiohjetta. Ilmeisin tapaus koskee vastuiden luokittelua toisaalta saamisiin laitoksilta ja yrityksiltä, joista on käytettävissä lyhyen aikavälin luottoluokitus, (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan n alakohta) sekä toisaalta saamisiin laitoksilta (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan f alakohta)/saamisiin yrityksiltä (vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan g alakohta). Tässä tapauksessa on selvä, että vakavaraisuusasetuksessa noudatetaan kuitenkin epäsuoraa priorisointia, sillä ensin on arvioitava, onko jokin tietty vastuu kelvollinen luokiteltavaksi lyhytaikaisiin saamisiin laitoksilta ja yrityksiltä, ja vasta tämän jälkeen suoritetaan sama prosessi saamisille laitoksilta ja saamisille yrityksiltä. Muutoin on ilmeistä, että vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan n alakohdan vastuuryhmään ei milloinkaan luokiteltaisi yhtäkään vastuuta. Tämä esimerkki on yksi kaikkein ilmeisimmistä tapauksista mutta ei suinkaan ainoa. On syytä huomata, että kriteerit, joita on standardimenetelmän puitteissa käytetty ryhmiä luotaessa, ovat varsin erilaisia (laitosten mukainen luokittelu, vastuun kesto, erääntyneet vastuut jne.), ja tämä onkin ryhmittelyiden erottamattomuuden perimmäinen selitys.

61.

Raportoinnin yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä määritellä priorisointia varten arviointikriteerit, joilla ennen luottovasta-arvokertoimen soveltamista lasketut alkuperäisvastuut voidaan luokitella vastuuryhmiin rajoittamatta kuitenkaan niitä erityiskäsittelyjä (riskipainoja), jotka kuhunkin tiettyyn vastuuseen kohdistetaan siinä vastuuryhmässä, johon se luokitellaan. Alla päätöksentekokaavion muodossa esitetyt priorisointikriteerit perustuvat niiden vakavaraisuusasetuksessa nimenomaisesti asetettujen edellytysten arvioimiseen, jotka koskevat vastuun kelpuuttamista tiettyyn vastuuryhmään, ja, jos sellaisia on olemassa, päätöksiin, joita raportoivat laitokset tai valvoja ovat tehneet tiettyjen vastuuryhmien sovellettavuudesta. Näin tämän raportointia varten suoritettavan vastuun luokitteluprosessin tulos olisi vakavaraisuusasetuksen säännösten mukainen. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, etteivätkö laitokset voisi käyttää myös muunlaisia sisäisiä luokittelumenettelyjä, jotka voivat nekin olla yhdenmukaisia kaikkien sovellettavien vakavaraisuusasetuksen säännösten kanssa, ja asianmukaisilla foorumeilla niistä esitettyjä tulkintoja.

62.

Vastuuryhmä on asetettava prioriteettiasemaan suhteessa muihin ryhmiin päätöksentekokaavion arviointihierarkiassa (eli ensiksi arvioidaan, voidaanko tietty vastuu luokitella kyseiseen ryhmään, ilman että millään tavalla rajoitetaan arvioinnin lopputulosta), jos tähän ryhmään muussa tapauksessa ei todennäköisesti luokiteltaisi yhtäkään vastuuta. Tällainen tapaus on kyseessä silloin, jos priorisointikriteerien puuttuessa jokin vastuuryhmä katsottaisiin toisten vastuuryhmien alaryhmäksi. Tällä tavoin seuraavassa päätöksentekokaaviossa graafisesti esitetyt kriteerit toimisivat vaiheittaisen prosessin muodossa.

63.

Tämän tarkastelun perusteella alla esitetyn päätöksentekokaavion arviointihierarkia noudattaisi seuraavaa etenemisjärjestystä:

1.

Arvopaperistamispositiot

2.

Erityisen suuren riskin sisältävät erät

3.

Oman pääoman ehtoiset vastuut

4.

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

5.

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksien tai osakkeiden muodossa olevat vastuut/katettujen joukkolainojen muodossa olevat vastuut (erotetut vastuuryhmät);

6.

Kiinteistövakuudelliset vastuut

7.

Muut erät

8.

Saamiset laitoksilta ja yrityksiltä, joista on käytettävissä lyhyen aikavälin luottoluokitus

9.

Kaikki muut vastuuryhmät (erotetut vastuuryhmät), joihin kuuluvat seuraavat: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta; Saamiset aluehallinnoilta tai paikallisviranomaisilta; Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta; Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta; Saamiset kansainvälisiltä organisaatioilta; Saamiset laitoksilta; Saamiset yrityksiltä ja Vähittäissaamiset.

64.

Silloin kun on kyse yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksien tai osakkeiden muodossa olevista vastuista ja kun sovelletaan läpikatsomismenetelmää (vakavaraisuusasetuksen 132 artiklan 3–5 kohta), kyseisiin yrityksiin liittyvät yksittäiset vastuut on otettava huomioon ja luokiteltava niitä vastaavaan riskipainoluokkaan niiden käsittelyn mukaan, mutta kaikki yksittäiset vastuut on luokiteltava sitä vastoin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksien tai osakkeiden muodossa oleville vastuille tarkoitettuun vastuuryhmään.

65.

Kun kyse on vakavaraisuusasetuksen 134 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista n:nnen tappion korista muodostuvista luottojohdannaisista ja mikäli niille on annettu luottoluokitus, ne on luokiteltava suoraan arvopaperistamispositioihin. Jos niille ei ole annettu luottoluokitusta, ne on otettava huomioon vastuuryhmässä ’muut erät’. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimuksen nimellismäärä on ilmoitettava ennen luottovasta-arvokertoimen soveltamista laskettuna alkuperäisvastuuna luokassa ’muut riskipainot’ (sovellettava riskipaino määräytyy yhteissumman perusteella vakavaraisuusasetuksen 134 artiklan 6 kohdan mukaisesti).

66.

Toisessa vaiheessa vastuut on jaettava uudelleen substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien seurauksena luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään.

PÄÄTÖKSENTEKOKAAVIO, JONKA POHJALTA ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERTOIMIEN SOVELTAMISTA LASKETTU ALKUPERÄISVASTUU VOIDAAN LUOKITELLA STANDARDIMENETELMÄN VASTUURYHMIIN VAKAVARAISUUSASETUKSEN MUKAISESTI

Ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista laskettu alkuperäisvastuu

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan m alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Arvopaperistamispositiot
EI

Image

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan k alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Erityisen suuren riskin sisältävät erät (ks. myös 128 artikla)
EI

Image

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan p alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Oman pääoman ehtoiset vastuut (ks. myös 133 artikla)
EI

Image

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan j alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut
EI

Image

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan l tai o alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin osuuksiin tai osakkeisiin liittyvät saamiset

Vastuut katettujen joukkolainojen muodossa (ks. myös 129 artikla)

Nämä kaksi vastuuryhmää on erotettu toisistaan (ks. läpikatsomismenetelmää koskevat kommentit edellä). Näin ollen vastuun luokitteleminen jompaankumpaan niistä on yksinkertaista.
EI

Image

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan i alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Kiinteistövakuudelliset vastuut (ks. myös artikla 124)
EI

Image

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan q alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Muut erät
EI

Image

 

 

Voidaanko se luokitella 112 artiklan n alakohdan vastuuryhmään?

 KYLLÄ

Image

Saamiset laitoksilta ja yrityksiltä, joista on käytettävissä lyhyen aikavälin luottoluokitus
EI

Image

 

 

Alla luetellut vastuuryhmät on erotettu toisistaan. Näin ollen vastuun luokitteleminen johonkin yhteen niistä on yksinkertaista.

Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Saamiset aluehallinnoilta tai paikallisviranomaisilta

Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta

Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta

Saamiset kansainvälisiltä organisaatioilta

Saamiset laitoksilta

Saamiset yrityksiltä

Vähittäisvastuut

3.2.4   Tiettyjen vakavaraisuusasetuksen 112 artiklassa tarkoitettujen vastuuryhmien soveltamisalaa koskevia selvennyksiä

3.2.4.1   Vastuuryhmä ’saamiset laitoksilta’

67.

Vakavaraisuusasetuksen 113 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisten ryhmänsisäisten vastuiden ilmoittaminen on toteutettava seuraavalla tavalla:

68.

Vastuut, jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 113 artiklan 7 kohdan vaatimukset, on ilmoitettava niitä vastaavissa vastuuryhmissä, joissa ne ilmoitettaisiin myös, jos ne eivät olisi ryhmänsisäisiä vastuita.

69.

Vakavaraisuusasetuksen 113 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaan ’laitos voi päättää toimivaltaisten viranomaisten etukäteisellä luvalla olla soveltamatta tämän artiklan 1 kohdan vaatimuksia kyseisen laitoksen vastuisiin, kun vastapuolena on sen emoyritys, tytäryritys tai emoyrityksen tytäryritys taikka yritys, jolla on luottolaitokseen direktiivin 83/349/ETY 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suhde’. Tämä merkitsee sitä, että ryhmänsisäiset vastapuolet eivät välttämättä ole vain laitoksia vaan myös muihin vastuuryhmiin luokiteltuja yrityksiä, esim. oheispalveluja tarjoavia yrityksiä tai direktiivin 83/349/ETY 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä. Näin ollen ryhmänsisäiset vastuut on ilmoitettava niitä vastaavassa vastuuryhmässä.

3.2.4.2   Vastuuryhmä ’katetut joukkolainat’

70.

Standardimenetelmän mukaiset vastuut on luokiteltava vastuuryhmään ’katetut joukkolainat’ seuraavalla tavalla:

71.

Direktiivin 2009/65/EY 52 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen joukkolainojen on täytettävä vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset, jotta ne voidaan luokitella vastuuryhmään ’katetut joukkolainat’. Näiden vaatimusten täyttyminen on varmistettava kussakin tapauksessa erikseen. Kuitenkin direktiivin 2009/65/EY 52 artiklan 4 kohdan mukaiset ja ennen 31 päivää joulukuuta 2007 liikkeeseen lasketut joukkolainat luokitellaan myös vastuuryhmään ’katetut joukkolainat’ vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 6 kohdan nojalla.

3.2.4.3   Vastuuryhmä ’yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvät vastuut’

72.

Kun sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 132 artiklan 5 kohdan mukaista vaihtoehtoa, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksien tai osakkeiden muodossa olevat vastuut on ilmoitettava taseen erinä vakavaraisuusasetuksen 111 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

3.2.5   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

Sopimuksen mukainen vastuu ennen luottovasta-arvokerrointen soveltamista

Tässä tarkoitetaan vastuuarvoa, jonka laskennassa ei oteta huomioon arvonoikaisuja eikä varauksia, luottovasta-arvokertoimia eikä luottoriskin vähentämismenetelmien vaikutusta ja jota koskevat seuraavat vakavaraisuusasetuksen 111 artiklan 2 kohtaan perustuvat täsmennykset:

Vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun tai vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan f alakohdan soveltamisalaan kuuluvien johdannaissopimusten, takaisinostotransaktioiden, arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvien transaktioiden, pitkän selvitysajan liiketoimien ja vakuudellisen limiittiluotonannon (margin lending) osalta alkuperäisvastuun on vastattava vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvussa vahvistettujen menetelmien mukaisesti laskettua vastapuoliriskin vastuuarvoa.

Leasing-sopimusten vastuuarvoihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 134 artiklan 7 kohtaa.

Vakavaraisuusasetuksen 219 artiklassa säädetyn taseen erien nettoutuksen tapauksessa vastuuarvot on ilmoitettava saadun käteisvakuuden mukaan.

Takaisinostotransaktioita ja/tai arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyviä transaktioita ja/tai muita vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun soveltamisalaan kuuluvia pääomamarkkinalähtöisiä transaktioita kattavien päänettoutussopimusten tapauksessa vakavaraisuusasetuksen 220 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen päänettoutussopimusten muodossa olevan vastikkeellisen luottosuojan vaikutus on sisällytettävä vakavaraisuusasetuksen sarakkeeseen 010. Näin ollen vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun säännösten soveltamisalaan kuuluvia takaisinostotransaktioita kattavien päänettoutussopimusten tapauksessa vakavaraisuusasetuksen 220 ja 221 artiklan mukaan laskettu E*-arvo on ilmoitettavaa CR SA -lomakkeen sarakkeessa 010.

030

(-) Sopimuksen mukaiseen vastuuseen liittyvät arvonoikaisut ja varaukset

Vakavaraisuusasetuksen 24 ja 110 artikla

Tässä kohdassa tarkoitetaan niitä luottotappioihin liittyviä arvonoikaisuja ja varauksia, jotka toteutetaan sen tilinpäätössäännöstön mukaisesti, jonka soveltamisalaan raportoiva yhteisö kuuluu.

040

Vastuun määrä arvonoikaisujen ja varausten jälkeen

Kohdassa tarkoitetaan sarakkeiden 010 ja 030 summaa.

050–100

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 57 kohdassa määriteltyjä luottoriskin vähentämismenetelmiä, joilla pienennetään vastuun tai vastuiden luottoriskiä alla olevassa kohdassa ’CRM:stä johtuva substituutio’ määritellyn vastuiden substituution kautta.

Mikäli vakuudella on vaikutus vastuuarvoon (esim. jos vakuutta käytetään vastuuseen sovellettavissa substituutiovaikutuksia aiheuttavissa luottoriskin vähentämismenetelmissä), vastuuarvo muodostaa vaikutuksen ylärajan.

Tässä kohdassa ilmoitetaan seuraavat erät:

—

vakuudet rahoitusvakuuksia koskevan yksinkertaisen menetelmän mukaisesti;

—

hyväksyttävä takauksen luonteinen luottosuoja.

Ks. myös ohjeet kohdassa 4.1.1.

050–060

TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA: OIKAISTUT ARVOT (GA)

Vakavaraisuusasetuksen 235 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 239 artiklan 3 kohdassa määritellään takauksen luonteisen luottosuojan oikaistu arvo Ga.

050

(-) Takaukset

—

Vakavaraisuusasetuksen 203 artikla

—

Tässä kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 59 kohdassa määriteltyä takauksen luonteista luottosuojaa erotuksena luottojohdannaisista.

060

(-) Luottojohdannaiset

Vakavaraisuusasetuksen 204 artikla

070–080

Vastikkeellinen luottosuoja

Näissä sarakkeissa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 58 kohdan ja 196, 197 ja 200 artiklan mukaista vastikkeellista luottosuojaa. Määriin ei saa sisällyttää päänettoutussopimuksia (jotka sisältyvät jo alkuperäisvastuuseen, joka on laskettu ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista).

Vakavaraisuusasetuksen 218 ja 219 artiklan mukaisia luottoriskin vaihtolainoja ja hyväksyttävistä taseen erien nettoutussopimuksista syntyviä taseen erien nettoutuspositioita on käsiteltävä käteisvakuuksina.

070

(-) Rahoitusvakuudet: yksinkertainen menetelmä

Vakavaraisuusasetuksen 222 artiklan 1 ja 2 kohta

080

(-) Muu vastikkeellinen luottosuoja

Vakavaraisuusasetuksen 232 artikla

090–100

CRM:STÄ JOHTUVA SUBSTITUUTIO

Vakavaraisuusasetuksen 222 artiklan 3 kohta, 235 artiklan 1 ja 2 kohta sekä 236 artikla

Ulosvirtaukset vastaavat ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista lasketun alkuperäisvastuun suojattua osaa, joka vähennetään velallisen vastuuryhmästä ja luokitellaan sen jälkeen luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään. Tämä määrä on otettava huomioon sisäänvirtauksena luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään.

Myös samojen vastuuryhmien sisällä tapahtuvat sisään- ja ulosvirtaukset on ilmoitettava.

Vastuut, joita saattaa syntyä muista lomakkeista tulevista sisäänvirtauksista ja muihin lomakkeisiin suuntautuvista ulosvirtauksista, on myös otettava huomioon.

110

Vastuun määrä substituution jälkeen ennen luottovasta-arvokerrointen soveltamista

Tässä kohdassa tarkoitetaan vastuun nettomäärää, josta on vähennetty arvonoikaisut ja joka jää jäljelle sen jälkeen, kun on otettu huomioon ulosvirtaukset ja sisäänvirtaukset, jotka ovat syntyneet sovellettaessa ’luottoriskin vähentämismenetelmiä (CRM), joilla on vastuuta koskevia substituutiovaikutuksia’.

120–140

VASTUUN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT: VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA, RAHOITUSVAKUUKSIA KOSKEVA KATTAVA MENETELMÄ

Vakavaraisuusasetuksen 223, 224, 225, 226, 227 ja 228 artikla. Kohtaan kuuluvat myös luottoriskin vaihtolainat (vakavaraisuusasetuksen 218 artikla).

Vakavaraisuusasetuksen 218 ja 219 artiklan mukaisia luottoriskin vaihtolainoja ja hyväksyttävistä taseen erien nettoutussopimuksista syntyviä taseen erien nettoutuspositioita käsitellään käteisvakuuksina.

Vaikutus, joka syntyy vakuuden asettamisesta sovellettaessa rahoitusvakuuksien kattavaa menetelmää vastuuseen, jonka vakuutena on hyväksyttävä rahoitusvakuus, lasketaan vakavaraisuusasetuksen 223, 224, 225, 226, 227 ja 228 artiklan mukaisesti.

120

Vastuun volatiliteettikorjaus

Vakavaraisuusasetuksen 223 artiklan 2 ja 3 kohta

Ilmoitettava määrä saadaan vastuuseen kohdistuvan volatiliteettikorjauksen vaikutuksesta (Eva-E) = E*He.

130

(-) Rahoitusvakuudet: oikaistu arvo (Cvam)

Vakavaraisuusasetuksen 239 artiklan 2 kohta

Kaupankäyntivaraston osalta tähän kohtaan sisällytetään vakavaraisuusasetuksen 229 artiklan 2 kohdan c–f alakohdan mukaiset rahoitusvakuudet ja hyödykkeet, jotka ovat hyväksyttävissä kaupankäyntivarastoon kuuluviin vastuisiin.

Ilmoitettava määrä vastaa arvoa Cvam = C*(1-Hc-Hfx)*(t-t*)/(T-t*). Symbolien C, Hc, Hfx, t, T ja t* määritelmät löytyvät vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 luvun 4 ja 5 jaksosta.

140

(-) Josta volatiliteetti- ja maturiteettikorjaukset

Vakavaraisuusasetuksen 223 artiklan 1 kohta ja 239 artiklan 2 kohta

Ilmoitettava määrä on volatiliteettikorjauksen ja maturiteettikorjauksen yhteisvaikutus (Cvam-C) = C*[(1-Hc-Hfx)*(t-t*)/(T-t*)-1], jossa volatiliteettikorjauksen vaikutus on (Cva-C) = C*[(1-Hc-Hfx)-1] ja maturiteettikorjauksen vaikutus on (Cvam-Cva) = C*(1-Hc-Hfx)*[(t-t*)/(T-t*)-1].

150

Täysin mukautettu vastuuarvo (E*)

Vakavaraisuusasetuksen 220 artiklan 4 kohta, 223 artiklan 2–5 kohta ja 228 artiklan 1 kohta

160–190

Taseen ulkopuolisten erien täysin mukautettu vastuuarvo luottovasta-arvokertoimien mukaan jaoteltuna

Vakavaraisuusasetuksen 111 artiklan 1 kohta ja 4 artiklan 56 kohta Ks. myös vakavaraisuusasetuksen 222 artiklan 3 kohta ja 228 artiklan 1 kohta.

200

Vastuuarvo

Vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 luvun 4 jakso

Tässä kohdassa tarkoitetaan vastuuarvoa, jonka laskennassa on huomioitu arvonoikaisut, kaikki luottoriskiä vähentävät tekijät ja luottovasta-arvokertoimet ja jolle annetaan riskipaino vakavaraisuusasetuksen 113 artiklan ja kolmannen osan II osaston 2 luvun 2 jakson mukaisesti.

210

Josta osuus vastapuoliriskistä

Vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun soveltamisalaan kuuluvien johdannaissopimusten, takaisinostotransaktioiden, arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvien transaktioiden, pitkän selvitysajan liiketoimien ja vakuudellisen limiittiluotonannon (margin lending) osalta vastapuoliriskin vastuuarvo on laskettava vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun 2, 3, 4 ja 5 jaksossa vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

215

Riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä ennen pk-yritysten tukikertoimen soveltamista

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 113 artiklan 1–5 kohdan mukaisesti laskettua määrää, jossa ei oteta huomioon vakavaraisuusasetuksen 501 artiklan mukaista pk-yritysten tukikerrointa.

220

Riskipainotetut erät pk-yritysten tukikertoimen soveltamisen jälkeen

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 113 artiklan 1–5 kohdan mukaisesti laskettua määrää, jossa otetaan huomioon vakavaraisuusasetuksen 500 artiklan mukainen pk-yritysten tukikerroin.

230

Josta osuus, jolla on nimetyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus

240

Josta osuus, joka perustuu valtion luokitukseen


Rivit

Ohjeet

010

Vastuut yhteensä

020

Josta pk-yritykset

Kaikki pk-yrityksiltä olevat saamiset on ilmoitettava tässä kohdassa.

030

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

Ainoastaan vastuut, jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 501 artiklan vaatimukset, ilmoitetaan tässä kohdassa.

040

Josta asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 125 artikla

Tämä kohta ilmoitetaan ainoastaan vastuuryhmässä ’kiinteistövakuudelliset vastuut’.

050

Josta vastuut, joihin sovelletaan standardimenetelmän pysyvää osittaista käyttöä

Kohdassa tarkoitetaan vastuita, joita käsitellään vakavaraisuusasetuksen 150 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

060

Josta standardimenetelmän alaiset vastuut, joiden osalta valvontaviranomainen on antanut etukäteisen luvan ottaa IRB-menetelmä vaiheittain käyttöön

Kohdassa tarkoitetaan vastuita, joita käsitellään vakavaraisuusasetuksen 148 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

070–130

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN

Raportoivan laitoksen ’kaupankäyntivaraston ulkopuoliset’ positiot on eriteltävä alla olevien kriteerien mukaisesti luottoriskin alaisiin taseeseen sisältyviin vastuisiin, luottoriskin alaisiin taseen ulkopuolisiin vastuisiin ja vastapuoliriskin alaisiin vastuisiin.

Raportoivan laitoksen vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 299 artiklan 2 kohdan mukaiset ’kaupankäyntivarastoon kuuluvat’ vastapuoliriskipositiot luokitellaan vastapuoliriskin alaisiin vastuisiin. Laitosten, jotka soveltavat vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohtaa, on myös eriteltävä ’kaupankäyntivaraston ulkopuoliset’ positiot alla olevien kriteerien mukaisesti luottoriskin alaisiin taseeseen sisältyviin vastuisiin, luottoriskin alaisiin taseen ulkopuolisiin vastuisiin ja vastapuoliriskin alaisiin vastuisiin.

070

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 24 artiklassa tarkoitettuja omaisuuseriä, joita ei ole sisällytetty mihinkään muuhun luokkaan.

Vastuut, jotka ovat taseen eriä ja jotka on katsottu arvopapereilla toteutettaviksi rahoitustoimiksi, johdannaisiksi ja pitkän selvitysajan liiketoimiksi taikka tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskeviksi sopimuksiksi, on ilmoitettava riveillä 090, 110 ja 130 eikä näin ollen tällä rivillä.

Vakavaraisuusasetuksen 379 artiklan 1 kohdan mukaiset vaillinaiset siirrot (jos niitä ei ole vähennetty) eivät ole taseen eriä, mutta ne ilmoitetaan kuitenkin tällä rivillä.

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 90 kohdan mukaisista keskusvastapuolen haltuun talletetuista omaisuuseristä aiheutuvat vastuut ja vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 89 kohdan mukaisiin maksukyvyttömyysrahastoihin liittyvät vastuut on sisällytettävä tähän kohtaan, jos niitä ei ilmoiteta rivillä 030.

080

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

Taseen ulkopuoliset positiot käsittävät vakavaraisuusasetuksen liitteessä I luetellut erät.

Vastuut, jotka ovat taseen ulkopuolisia eriä ja jotka on katsottu arvopapereilla toteutettaviksi rahoitustoimiksi, johdannaisiksi ja pitkän selvitysajan liiketoimiksi taikka tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskeviksi sopimuksiksi, on ilmoitettava riveillä 040 ja 060 eikä näin ollen tällä rivillä.

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 90 kohdan mukaisista keskusvastapuolen haltuun talletetuista omaisuuseristä aiheutuvat vastuut ja vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 89 kohdan mukaisiin maksukyvyttömyysrahastoihin liittyvät vastuut on sisällytettävä tähän kohtaan, mikäli ne katsotaan taseen ulkopuolisiksi eriksi.

090–130

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

090

Arvopaperivakuudellisen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

Baselin pankkivalvontakomitean asiakirjan ’The Application of Basel II to Trading Activities and the Treatment of Double Default Effects’ (Basel II -järjestelmän soveltaminen kaupankäyntitoimintaan ja velallisen ja takaajan samanaikaisen maksukyvyttömyyden vaikutusten käsittelyyn) 17 kohdassa määritellyillä arvopapereilla toteutettavilla rahoitustoimilla tarkoitetaan seuraavia: i) vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 82 kohdassa määritellyt takaisinostosopimukset ja takaisinmyyntisopimukset sekä arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvät transaktiot; ii) vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 3 kohdassa määritelty vakuudellinen limiittiluotonanto.

100

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

Tässä kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 306 artiklaa vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 88 kohdan sekä 301 artiklan 2 kohdan mukaisiin ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin.

Kohtaan kuuluvat keskusvastapuoleen liittyvät kaupankäyntivastuut vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 91 kohdan mukaisesti

110

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

Johdannaiset käsittävät ne sopimukset, jotka on lueteltu vakavaraisuusasetuksen liitteessä II.

Pitkän selvitysajan liiketoimet määritellään vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 2 kohdassa.

Tuotteiden ristikkäisnettoutukseen liittyviä ja näin ollen rivillä 130 ilmoitettuja johdannaisia ja pitkän selvitysajan liiketoimia ei saa ilmoittaa tällä rivillä.

120

Josta ehdot täyttävän keskusvastapuolen määrittämiä

Tässä kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 306 artiklaa vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 88 kohdan sekä 301 artiklan 2 kohdan mukaisiin ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin.

Kohtaan kuuluvat keskusvastapuoleen liittyvät kaupankäyntivastuut vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 91 kohdan mukaisesti

130

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

Tuotteiden ristikkäisnettoutuksesta aiheutuvat vastuut (jotka on määritelty vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 11 kohdassa), joita ei voida luokitella johdannaisiin eikä pitkän selvitysajan liiketoimiin tai arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin on ilmoitettava tällä rivillä.

140–280

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOITTAIN

140

0 %

150

2 %

Vakavaraisuusasetuksen 306 artiklan 1 kohta

160

4 %

Vakavaraisuusasetuksen 305 artiklan 3 kohta

170

10 %

180

20 %

190

35 %

200

50 %

210

70 %

Vakavaraisuusasetuksen 232 artiklan 3 kohdan c alakohta

220

75 %

230

100 %

240

150 %

250

250 %

Vakavaraisuusasetuksen 133 artiklan 2 kohta

260

370 %

Vakavaraisuusasetuksen 471 artikla

270

1 250 %

Vakavaraisuusasetuksen 133 artiklan 2 kohta

280

Muut riskipainot

Tätä riviä ei käytetä valtio-, yritys-, laitos- eikä vähittäisvastuita koskeviin vastuuryhmiin.

Ilmoitettaessa vastuita, joihin ei sovelleta lomakkeessa lueteltuja riskipainoja,

sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 113 artiklan 1–5 kohtaa.

Luottoluokittelemattomat n:nnen tappion korista muodostuvat luottojohdannaissopimukset, joihin sovelletaan standardimenetelmää (vakavaraisuusasetuksen 134 artiklan 6 kohta), on ilmoitettava tällä rivillä vastuuryhmässä ’muut erät’.

Ks. myös vakavaraisuusasetuksen 124 artiklan 2 kohta ja 152 artiklan 2 kohdan b alakohta.

290–320

Lisätietoerät

Ks. myös selvitys lisätietoerien tarkoituksesta CR SA -lomakkeen yleisessä osassa.

290

Liikekiinteistövakuudelliset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan i alakohta

Tämä kohta on ainoastaan lisätietoerä. Sen ohella, että laitoksen on laskettava liikekiinteistövakuudellisia vastuita koskevat riskin määrät vakavaraisuusasetuksen 124 ja 126 artiklan mukaisesti, on kyseiset vastuut myös erikseen jaoteltava sekä ilmoitettava tällä rivillä sen perusteella, onko tällaisten vastuiden vakuutena liikekiinteistö.

300

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 100 prosentin riskipainoa

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan j alakohta

Tässä tarkoitetaan vastuita, jotka kuuluvat vastuuryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ ja jotka on sisällytettävä tähän vastuuryhmään, jos ne eivät ole maksukyvyttömyystilassa.

310

Asuinkiinteistövakuudelliset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan i alakohta

Tämä kohta on ainoastaan lisätietoerä. Sen ohella, että laitoksen on laskettava asuinkiinteistövakuudellisia vastuita koskevat riskin määrät vakavaraisuusasetuksen 124 ja 125 artiklan mukaisesti, on kyseiset vastuut myös erikseen jaoteltava sekä ilmoitettava tällä rivillä sen perusteella, onko tällaisten vastuiden vakuutena asuinkiinteistö.

320

Maksukyvyttömät vastuut, joihin sovelletaan 150 prosentin riskipainoa

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan j alakohta

Tässä tarkoitetaan vastuita, jotka kuuluvat vastuuryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ ja jotka on sisällytettävä tähän vastuuryhmään, jos ne eivät ole maksukyvyttömyystilassa.

3.3   LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: IRB-MENETELMÄN MUKAISET PÄÄOMAVAATIMUKSET (CR IRB)

3.3.1   CR IRB -lomakkeen soveltamisala

73.

CR IRB -lomakkeen soveltamisala kattaa omien varojen vaatimukset seuraavilta osin:

i.

kaupankäyntivaraston ulkopuolinen luottoriski, johon kuuluu:

—

kaupankäyntivaraston ulkopuolinen vastapuoliriski;

—

ostettujen saamisten laimentumisriski;

ii.

kaupankäyntivarastoon sisältyvä vastapuoliriski;

iii.

koko liiketoiminnasta aiheutuva luottokaupan selvitysriski.

74.

Lomakkeen soveltamisala kattaa vastuut, joiden osalta riskipainotetut vastuuerät lasketaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 luvun 151–157 artiklan (IRB-menetelmä) mukaisesti.

75.

CR IRB -lomake ei kata seuraavia tietoja:

i.

Oman pääoman ehtoiset vastuut, jotka ilmoitetaan CR EQU IRB -lomakkeessa;

ii.

Arvopaperistamispositiot, jotka ilmoitetaan lomakkeissa CR SEC SA, CR SEC IRB ja/tai CR SEC;

iii.

Vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaiset ’muut velvoitteisiin kuulumattomat omaisuuserät’. Tämän vastuuryhmän riskipainoksi on vakavaraisuusasetuksen 156 artiklan mukaisesti aina asetettava 100 prosenttia paitsi silloin, kun on kyse käteisestä rahasta tai muista vastaavista eristä ja kun saamiset ovat leasing-omaisuuserien jäännösarvoja. Tämän vastuuryhmän riskipainotetut vastuuerät ilmoitetaan suoraan CA-lomakkeessa;

iv.

Vastuun arvonoikaisuriski, joka ilmoitetaan CVA-riskilomakkeessa;

CR IRB -lomake ei edellytä IRB-vastuiden maantieteellistä jaottelua vastapuolen kotipaikan mukaan. Tämä jaottelu suoritetaan CR GB -lomakkeessa.

76.

Jotta saadaan selvyys siitä, käyttääkö laitos omia LGD- ja/tai CF-estimaatteja, seuraavat tiedot on ilmoitettava kustakin raportoitavasta vastuuryhmästä:

’EI’= kun käytetään valvojan määrittämiä LGD- ja CF-estimaatteja (IRB-perusmenetelmä, Foundation IRB)

’KYLLÄ’= kun käytetään omia LGD- ja CF-estimaatteja (edistynyt IRB-menetelmä, Advanced IRB)

Kuitenkin aina ilmoitettaessa vähittäisvastuusalkkuja koskevia tietoja ilmoitetaan ’KYLLÄ’.

Jos laitos käyttää omia LGD-estimaattejaan laskiessaan riskipainotettuja vastuueriä yhdestä IRB-vastuiden osasta ja valvojan määrittämiä LGD-estimaatteja laskiessaan riskipainotettuja vastuueriä toisesta IRB-vastuiden osasta, laitoksen on ilmoitettava yksi CR IRB -lomakkeen kokonaismäärä F-IRB-positioista ja toinen CR IRB -lomakkeen kokonaismäärä A-IRB-positioista.

3.3.2   CR IRB -lomakkeen rakenne

77.

CR IRB koostuu kahdesta lomakkeesta. CR IRB 1 sisältää yleiskatsauksen IRB-vastuista ja kokonaisriskin määrien eri laskentamenetelmistä sekä vastuiden kokonaismäärän jaottelun vastuutyypeittäin. CR IRB 2 sisältää jaottelun vastapuoliluokkiin tai -ryhmiin jaotellusta vastuiden kokonaismäärästä. Lomakkeiden CR IRB 1 ja CR IRB 2 tiedot on ilmoitettava erikseen seuraavien vastuu- ja alavastuuryhmien osalta:

1)

Kokonaismäärä

(Kokonaismäärää koskevan lomakkeen tiedot on ilmoitettava erikseen IRB-perusmenetelmän ja edistyneen IRB-menetelmän osalta.)

2)

Valtiot ja keskuspankit

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan a alakohta)

3)

Laitokset

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan b alakohta)

4.1)

Pk-yritykset

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan c alakohta)

4.2)

Yritykset – erityisrahoitusvastuut

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 8 kohta)

4.3)

Yritykset – muut

(kaikki vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset yritykset, joita ei ole ilmoitettu kohdissa 4.1 ja 4.2)

5.1)

Kiinteistövakuudelliset vähittäisvastuut – pk-yritykset

(kiinteistövakuudelliset vastuut, joita koskee vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohta yhdessä 154 artiklan 3 kohdan kanssa)

5.2)

Kiinteistövakuudelliset vähittäisvastuut – muut kuin pk-yritykset

(kiinteistövakuudelliset vastuut, joita ei ole ilmoitettu kohdassa 5.1 ja joita koskee vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohta)

5.3)

Uudistettavat vähittäissaamiset

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohta yhdessä 154 artiklan 4 kohdan kanssa)

5.4)

Muut vähittäisvastuut – pk-yritykset

(vastuut, joita koskee vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohta ja joita ei ole ilmoitettu kohdissa 5.1 ja 5.3)

5.5)

Muut vähittäisvastuut – muut kuin pk-yritykset

(vastuut, joita koskee vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohta ja joita ei ole ilmoitettu kohdissa 5.2 ja 5.3)

3.3.3   C 08.01 – Luotto- ja vastapuoliriski sekä luottokaupan selvitysriski: IRB-menetelmän mukaiset pääomavaatimukset (CR IRB 1)

3.3.3.1   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

Ohjeet

010

SISÄINEN LUOKITUSJÄRJESTELMÄ/VASTAPUOLILUOKKAAN TAI -RYHMÄÄN SOVELLETTAVA PD-ARVO (%)

Ilmoitettavan vastapuoliluokalle tai -ryhmälle annetun PD-luvun (maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä kuvaavan luvun) on perustuttava vakavaraisuusasetuksen 180 artiklan säännöksiin. Jokaisen yksittäisen luokan tai ryhmän osalta on ilmoitettava kullekin vastapuoliluokalle tai -ryhmälle annettu PD. Kun on kyse luvuista, jotka vastaavat vastapuoliluokkien taikka -ryhmien yhteenlaskettua kokonaisuutta (esim. vastuiden kokonaismäärää), on tällaiseen kokonaisuuteen kuuluville vastapuoliluokille tai -ryhmille annetuista PD-luvuista ilmoitettava vastuilla painotettu keskimääräinen arvo. Vastuuarvoa (sarake 110) käytetään vastuilla painotetun keskimääräisen PD-luvun laskemiseen.

Jokaisen yksittäisen luokan tai ryhmän osalta on ilmoitettava kullekin vastapuoliluokalle tai -ryhmälle annettu PD. Kaikki ilmoitettavat riskiparametrit on johdettava riskiparametreista, joita käytetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä sisäisessä luokitusjärjestelmässä.

Valvojan määrittämän yleisen asteikon käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä suotavaa. Jos raportoiva laitos käyttää yhtä ainoaa luokitusjärjestelmää tai pystyy ilmoittamaan tietonsa sisäisen yleisasteikon mukaisesti, on tällaista asteikkoa käytettävä.

Muutoin eri luokitusjärjestelmät on yhdistettävä ja järjestettävä seuraavien kriteerien mukaisesti: Eri luokitusjärjestelmien vastapuoliluokat on ryhmitettävä ja asetettava järjestyksessä kullekin vastapuoliluokalle annetusta pienimmästä PD-luvusta suurimpaan. Mikäli laitoksen käyttämien luokkien tai ryhmien määrä on suuri, toimivaltaisten viranomaisten kanssa voidaan sopia ilmoitettavien luokkien tai ryhmien määrän pienentämisestä.

Laitosten on otettava etukäteen yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen, jos ne haluavat ilmoittaa sisäisten luokkien lukumäärästä poikkeavan luokkamäärän.

Keskimääräisen PD-luvun painottamiseen käytetään sarakkeessa 110 ilmoitettua vastuuarvoa. Kaikki vastuut, mukaan lukien maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut, on huomioitava, kun lasketaan vastuilla painotettua keskimääräistä PD-lukua (esim. ’vastuiden kokonaismäärän’ osalta). Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut ovat vastuita, jotka on luokiteltu luokitusjärjestelmän viimeiseen luokkaan tai viimeisiin luokkiin ja joiden PD on 100 prosenttia.

020

ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Laitosten on ilmoitettava vastuuarvo, joka on laskettu ennen minkäänlaisten arvonoikaisujen, varausten, luottoriskin vähentämistekniikoista aiheutuvien vaikutusten tai luottovasta-arvokertoimien huomioon ottamista.

Alkuperäinen vastuuarvo on ilmoitettava vakavaraisuusasetuksen 24 artiklan ja 166 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 4–7 kohdan mukaisesti.

Vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan 3 kohtaan perustuva vaikutus (lainojen ja talletusten taseen erien nettoutuksen vaikutus) ilmoitetaan erikseen vastikkeellisena luottosuojana, joten se ei pienennä alkuperäisvastuuta.

030

JOSTA SUURET FINANSSIALAN YHTEISÖT JA SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT FINANSSIALAN YHTEISÖT

Kohdassa eritellään ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista laskettu alkuperäinen vastuuarvo kaikista vakavaraisuusasetuksen 142 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisista vastuista, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 2 kohdan mukaista korkeampaa korrelaatiokerrointa.

040–080

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 57 kohdassa määriteltyjä luottoriskin vähentämismenetelmiä, jotka pienentävät vastuun tai vastuiden luottoriskiä alla olevassa kohdassa ’CRM:STÄ JOHTUVA SUBSTITUUTIO’ määritellyn vastuiden substituution kautta.

040–050

TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA

Takauksen luonteinen luottosuoja: arvot ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 59 kohdassa määritellyllä tavalla.

Mikäli vakuudella on vaikutus vastuuseen (esim. jos vakuutta käytetään vastuuseen sovellettavissa substituutiovaikutuksia aiheuttavissa luottoriskin vähentämismenetelmissä), vastuuarvo muodostaa vaikutuksen ylärajan.

040

TAKAUKSET

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 236 artiklassa määritelty korjattu arvo (Ga).

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja (vakavaraisuusasetuksen 183 artikla, paitsi sen 3 kohta), on ilmoitettava sisäisessä mallissa käytetty asianmukainen arvo.

Takaukset on ilmoitettava sarakkeessa 040 silloin, kun LGD-lukua ei ole korjattu. Kun LGD-lukua on korjattu, takauksen määrä on ilmoitettava sarakkeessa 150.

Velallisen ja takaajan samanaikaisen maksukyvyttömyyden käsittelyn piirissä olevien vastuiden osalta takauksen luonteisen luottosuojan arvo on ilmoitettava sarakkeessa 220.

050

LUOTTOJOHDANNAISET

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 216 artiklassa määritelty korjattu arvo (Ga).

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja (vakavaraisuusasetuksen 183 artikla), on ilmoitettava sisäisessä mallintamisessa käytetty asianmukainen arvo.

Kun LGD-lukua on korjattu, luottojohdannaisten määrä ilmoitetaan sarakkeessa 160.

Velallisen ja takaajan samanaikaisen maksukyvyttömyyden käsittelyn piirissä olevien vastuiden osalta takauksen luonteisen luottosuojan arvo on ilmoitettava sarakkeessa 220.

060

MUU VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

Mikäli vakuudella on vaikutus vastuuseen (esim. jos vakuutta käytetään vastuuseen sovellettavissa substituutiovaikutuksia aiheuttavissa luottoriskin vähentämismenetelmissä), vastuuarvo muodostaa vaikutuksen ylärajan.

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, on noudatettava vakavaraisuusasetuksen 232 artiklaa.

Kun käytetään omia LGD-lukuja, on ilmoitettava ne luottoriskiä vähentävät tekijät, jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 212 artiklassa asetetut kriteerit. Sisäisessä mallissa käytetty asianmukainen arvo on ilmoitettava.

Määrä ilmoitetaan sarakkeessa 060 silloin, kun LGD-lukua ei ole korjattu. Kun LGD-lukua on korjattu, määrä on ilmoitettava sarakkeessa 170.

070–080

CRM:STÄ JOHTUVA SUBSTITUUTIO

Ulosvirtaukset vastaavat ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista lasketun alkuperäisvastuun suojattua osaa, joka vähennetään velallisen vastuuryhmästä ja tarvittaessa vastapuoliluokasta tai -ryhmästä ja luokitellaan sen jälkeen luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään ja tarvittaessa vastapuoliluokkaan tai -ryhmään. Tämä määrä otetaan huomioon sisäänvirtauksena luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään ja tarvittaessa vastapuoliluokkaan tai -ryhmään.

Myös samojen vastuuryhmien ja tarvittaessa vastapuoliluokkien tai -ryhmien sisällä tapahtuvat sisään- ja ulosvirtaukset on otettava huomioon.

Vastuut, joita saattaa syntyä muista lomakkeista tulevista sisäänvirtauksista ja muihin lomakkeisiin suuntautuvista ulosvirtauksista, on myös otettava huomioon.

090

VASTUUN MÄÄRÄ SUBSTITUUTION JÄLKEEN ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Tässä kohdassa tarkoitetaan vastuita, jotka on luokiteltu vastaavaan vastapuoliluokkaan tai -ryhmään ja vastuuryhmään sen jälkeen, kun on otettu huomioon vastuuseen sovellettavien substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM) seurauksena syntyneet ulos- ja sisäänvirtaukset.

100, 120

Josta taseen ulkopuoliset erät

Ks. CR SA -lomakkeen ohjeet.

110

VASTUUARVO

Vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan ja 230 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen mukainen arvo on ilmoitettava.

Liitteessä I määriteltyjen instrumenttien kohdalla sovelletaan luottovasta-arvokertoimia (vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan 8–10 kohta) laitoksen valitsemasta menetelmästä riippumatta.

Vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun soveltamisalaan kuuluvilla riveillä 040–060 (arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet, johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet sekä tuotteiden ristikkäisnettoutuksesta aiheutuvat vastuut) vastuuarvo on sama kuin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun 3, 4, 5, 6 ja 7 jaksossa vahvistettujen menetelmien mukaisesti laskettu vastapuoliriskin arvo. Nämä arvot ilmoitetaan tässä sarakkeessa eikä sarakkeessa 130 ’Josta osuus, joka johtuu vastapuoliriskistä’.

130

Josta osuus, joka johtuu vastapuoliriskistä

Ks. CR SA -lomakkeen ohjeet.

140

JOSTA SUURET FINANSSIALAN YHTEISÖT JA SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT FINANSSIALAN YHTEISÖT

Kohdassa eritellään vastuuarvo kaikista vakavaraisuusasetuksen 142 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisista vastuista, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 2 kohdan mukaista korkeampaa korrelaatiokerrointa.

150–210

LGD-ESTIMAATEISSA HUOMIOIDUT LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT, POIS LUKIEN PÄÄLLEKKÄINEN MAKSUKYVYTTÖMYYSKÄSITTELY

Sellaisia luottoriskin vähentämismenetelmiä (CRM), jotka vaikuttavat LGD-estimaatteihin luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM) substituutiovaikutusten soveltamisen seurauksena, ei sisällytetä näihin sarakkeisiin.

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, noudatetaan vakavaraisuusasetuksen 228 artiklan 2 kohtaa, 230 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 231 artiklaa.

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja, toimitaan seuraavasti:

—

Takauksen luonteisen luottosuojan kohdalla noudatetaan valtioilta ja keskuspankeilta, laitoksilta ja yrityksiltä olevien saamisten osalta vakavaraisuusasetuksen 161 artiklan 3 kohtaa. Vähittäisvastuiden osalta noudatetaan vakavaraisuusasetuksen 164 artiklan 2 kohtaa.

—

Vastikkeellisen luottosuojan kohdalla LGD-estimaateissa huomioon otettujen vakuuksien osalta noudatetaan vakavaraisuusasetuksen 181 artiklan 1 kohdan e ja f alakohtaa.

150

TAKAUKSET

Ks. sarakkeen 040 ohjeet.

160

LUOTTOJOHDANNAISET

Ks. sarakkeen 050 ohjeet.

170

KÄYTÖSSÄ OMAT LGD-ESTIMAATIT: MUU VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

Ilmoitetaan laitoksen sisäisessä mallintamisessa käytetty asianmukainen arvo.

Kohdassa otetaan huomioon ne luottoriskiä vähentävät tekijät, jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 212 artiklassa asetetut kriteerit.

180

HYVÄKSYTTÄVÄT RAHOITUSVAKUUDET

Kaupankäyntivaraston osalta tähän kohtaan sisällytetään vakavaraisuusasetuksen 299 artiklan 2 kohdan c–f alakohdan mukaiset rahoitusinstrumentit ja hyödykkeet, jotka ovat hyväksyttävissä kaupankäyntivarastoon kuuluviin vastuisiin. Vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 luvun 4 jakson mukaisia luottoriskin vaihtolainoja ja taseen erien nettoutuspositioita käsitellään käteisvakuuksina.

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, arvot ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 193 artiklan 1–4 kohdan ja 194 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Vakavaraisuusasetuksen 223 artiklan 2 kohdassa esitetty korjattu arvo (Cvam) ilmoitetaan.

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja, LGD-estimaateissa huomioon otetut muut vakuudet ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 181 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti. Ilmoitettava määrä on vakuuden arvioitu markkina-arvo.

190–210

MUUT HYVÄKSYTTÄVÄT VAKUUDET

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, noudatetaan vakavaraisuusasetuksen 199 artiklan 1–8 kohtaa ja 229 artiklaa.

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja, LGD-estimaateissa huomioon otetut muut vakuudet ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 181 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti.

190

KIINTEISTÖT

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, arvot ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 199 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti. Kiinteistöjä koskevat leasing-sopimukset on myös ilmoitettava (ks. vakavaraisuusasetuksen 199 artiklan 7 kohta). Ks. myös vakavaraisuusasetuksen 229 artikla.

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja, ilmoitettava määrä on arvioitu markkina-arvo.

200

MUUT REAALIVAKUUDET

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, arvot ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 199 artiklan 6 ja 8 kohdan mukaisesti. Muuta omaisuutta kuin kiinteistöjä koskevat leasing-sopimukset on myös ilmoitettava (ks. vakavaraisuusasetuksen 199 artiklan 7 kohta). Ks. myös vakavaraisuusasetuksen 229 artiklan 3 kohta.

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja, ilmoitettava määrä on vakuuden arvioitu markkina-arvo.

210

SAAMISET

Kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja, arvot ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 199 artiklan 5 kohdan ja 229 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kun käytetään omia LGD-estimaatteja, ilmoitettava määrä on vakuuden arvioitu markkina-arvo.

220

VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄLLEKKÄISTÄ MAKSUKYVYTTÖMYYSKÄSITTELYÄ: TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 202 artiklan ja 217 artiklan 1 kohdan mukaisia takauksia ja luottojohdannaisia, jotka kattavat velallisen ja takaajan samanaikaisen maksukyvyttömyyden käsittelyn piirissä olevia vastuita. Ks. myös sarakkeet 040 ’Takaukset’ ja 050 ’Luottojohdannaiset’.

230

VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN LGD (%)

Kaikki luottoriskin vähentämismenetelmien vaikutukset vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 ja 4 luvussa määriteltyihin LGD-arvoihin on otettava huomioon. Kun on kyse velallisen ja takaajan samanaikaisen maksukyvyttömyyden käsittelyn piirissä olevista vastuista, ilmoitettavan LGD-arvon on vastattava vakavaraisuusasetuksen 161 artiklan 4 kohdan mukaisesti valittua arvoa.

Maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden kohdalla huomioidaan vakavaraisuusasetuksen 181 artiklan 1 kohdan h alakohdassa vahvistetut säännökset.

Sarakkeen 110 mukaista vastuuarvon määritelmää käytetään vastuilla painotettujen keskiarvojen laskemiseen.

Kaikki vaikutukset otetaan huomioon (eli kiinnityksiin sovellettava lattia on myös sisällytettävä raportointiin).

Laitoksilla, jotka soveltavat sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) mutta jotka eivät käytä omia LGD-estimaatteja, rahoitusvakuuksien luottoriskin vähennysvaikutukset on otettava huomioon E*-arvossa eli täysin mukautetussa vastuuarvossa ja sen jälkeen LGD*-arvossa vakavaraisuusasetuksen 228 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kuhunkin PD-luokitettuun ’vastapuoliluokkaan tai -ryhmään’ liittyvä vastuilla painotettu keskimääräinen LGD-arvo saadaan PD-luokan/-ryhmän vastuille annettujen LGD-arvojen keskiarvosta, joka on painotettu sarakkeen 110 vastaavalla vastuuarvolla.

Jos käytetään omia LGD-estimaatteja, on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 175 artikla ja 181 artiklan 1 ja 2 kohta.

Kun on kyse velallisen ja takaajan samanaikaisen maksukyvyttömyyden käsittelyn piirissä olevista vastuista, ilmoitettavan LGD-arvon on vastattava vakavaraisuusasetuksen 161 artiklan 4 kohdan mukaisesti valittua arvoa.

Vastuilla painotetun keskimääräisen LGD-arvon laskennan on perustuttava riskiparametreihin, joita tosiasiallisesti käytetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä sisäisessä luokitusjärjestelmässä.

Vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja erityiskohteiden rahoitukseen liittyviä vastuita koskevia tietoja ei ilmoiteta.

Vastuita ja niihin liittyviä LGD-arvoja, jotka koskevat suuria säänneltyjä finanssialan yhteisöjä ja sääntelemättömiä finanssialan yhteisöjä, ei saa sisällyttää sarakkeen 230 laskentaan, vaan ne sisällytetään ainoastaan sarakkeen 240 laskentaan.

240

SUURTEN FINANSSIALAN YHTEISÖJEN JA SÄÄNTELEMÄTTÖMIEN FINANSSIALAN YHTEISÖJEN VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN LGD (%)

Kohdassa ilmoitetaan vastuilla painotettu keskimääräinen LGD-arvo kaikista niistä vastuista, jotka ovat vakavaraisuusasetuksen 142 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisia ja joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 2 kohdan mukaista korkeampaa korrelaatiokerrointa.

250

VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN MATURITEETTIARVO (PÄIVÄÄ)

Ilmoitettavan arvon on oltava vakavaraisuusasetuksen 162 artiklan mukainen. Vastuuarvoa (sarake 110) käytetään vastuilla painotettujen keskiarvojen laskemiseen. Keskimääräinen maturiteetti ilmoitetaan päivinä.

Näitä tietoja ei ilmoiteta sellaisista vastuuarvoista, joiden kohdalla maturiteettia ei huomioida laskettaessa niiden riskipainotettuja vastuueriä. Tämä tarkoittaa sitä, että tätä saraketta ei täytetä vastuuryhmän ’vähittäisvastuut’ osalta.

255

RISKIPAINOTETUT VASTUUT ENNEN PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISTA

Valtioilta ja keskuspankeilta, yrityksiltä ja laitoksilta olevien vastuiden osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 1 ja 3 kohta. Vähittäisvastuiden osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 154 artiklan 1 kohta.

Vakavaraisuusasetuksen 501 artiklan mukaista pk-yritysten tukikerrointa ei oteta huomioon.

260

RISKIPAINOTETUT VASTUUT PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISEN JÄLKEEN

Valtioilta ja keskuspankeilta, yrityksiltä ja laitoksilta olevien vastuiden osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 1 ja 3 kohta. Vähittäisvastuiden osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 154 artiklan 1 kohta.

Vakavaraisuusasetuksen 501 artiklan mukainen pk-yritysten tukikerroin otetaan huomioon.

270

JOSTA SUURET FINANSSIALAN YHTEISÖT JA SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT FINANSSIALAN YHTEISÖT

Kohdassa eritellään pk-yritysten tukikertoimen soveltamisen jälkeen laskettu riskipainotettujen vastuuerien määrä kaikista vakavaraisuusasetuksen 142 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisista vastuista, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 2 kohdan mukaista korkeampaa korrelaatiokerrointa.

280

ODOTETUT TAPPIOT

Odotetun tappion määritelmän osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 5 artiklan 3 kohta ja odotetun tappion määrän laskennan osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 158 artikla. Ilmoitettavan odotettujen tappioiden määrän on perustuttava riskiparametreihin, joita tosiasiallisesti käytetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä sisäisessä luokitusjärjestelmässä.

290

(-) ARVONOIKAISUT JA VARAUKSET

Vakavaraisuusasetuksen 159 artiklan mukaiset arvonoikaisut sekä erityiset ja yleiset varaukset ilmoitetaan tässä kohdassa. Yleiset varaukset on ilmoitettava suhteellisina osuuksina eri vastapuoliluokkien odotetun tappion mukaan.

300

VELALLISTEN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 172 artiklan 1 ja 2 kohta

Laitoksen on ilmoitettava kaikista vastuuryhmistä, paitsi vähittäisvastuiden osalta, erikseen luokiteltujen oikeushenkilöiden/vastapuolten lukumäärä siitä riippumatta, kuinka paljon eri lainoja tai vastuita on myönnetty.

Vähittäisvastuiden vastuuryhmän kohdalla laitos ilmoittaa niiden vastuiden määrän, jotka on erikseen luokiteltu tiettyyn luokitusjärjestelmän luokkaan tai ryhmään. Jos sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 172 artiklan 2 kohtaa, vastapuoli voidaan ottaa huomioon useammassa kuin yhdessä luokassa.

Tässä sarakkeessa käsitellään luokitusjärjestelmien rakennetta koskevaa osatekijää, ja näin sarake liittyy kuhunkin vastapuoliluokkaan tai -ryhmään ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista luokiteltuihin alkuperäisvastuisiin, joiden osalta ei ole huomioitu luottoriskin vähentämismenetelmien vaikutusta (erityisesti uudelleen jaotteluun perustuvia vaikutuksia).


Rivit

Ohjeet

010

VASTUUT YHTEENSÄ

015

Josta vastuut, joihin sovelletaan pk-yritysten tukikerrointa

Ainoastaan vastuut, jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 501 artiklan vaatimukset, ilmoitetaan tässä kohdassa.

020–060

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN VASTUULAJEITTAIN

020

Taseen erät, joihin liittyy luottoriski

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 24 artiklassa tarkoitettuja omaisuuseriä, joita ei ole sisällytetty mihinkään muuhun luokkaan.

Vastuut, jotka ovat taseen eriä ja jotka on katsottu arvopapereilla toteutettaviksi rahoitustoimiksi, johdannaisiksi ja pitkän selvitysajan liiketoimiksi taikka tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskeviksi sopimuksiksi, ilmoitetaan riveillä 040–060 eikä näin ollen tällä rivillä.

Vakavaraisuusasetuksen 379 artiklan 1 kohdan mukaiset vaillinaiset siirrot (jos niitä ei ole vähennetty) eivät ole taseen eriä, mutta ne ilmoitetaan kuitenkin tällä rivillä.

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 91 kohdan mukaisista keskusvastapuolen haltuun talletetuista omaisuuseristä aiheutuvat vastuut ja vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 89 kohdan mukaisiin maksukyvyttömyysrahastoihin liittyvät vastuut sisällytetään tähän kohtaan, jos niitä ei ilmoiteta rivillä 030.

030

Taseen ulkopuoliset erät, joihin liittyy luottoriski

Taseen ulkopuoliset positiot käsittävät vakavaraisuusasetuksen liitteessä I luetellut erät.

Vastuut, jotka ovat taseen ulkopuolisia eriä ja jotka on katsottu arvopapereilla toteutettaviksi rahoitustoimiksi, johdannaisiksi ja pitkän selvitysajan liiketoimiksi taikka tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskeviksi sopimuksiksi, ilmoitetaan riveillä 040–060 eikä näin ollen tällä rivillä.

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 91 kohdan mukaisista keskusvastapuolen haltuun talletetuista omaisuuseristä aiheutuvat vastuut ja vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 89 kohdan mukaisiin maksukyvyttömyysrahastoihin liittyvät vastuut sisällytetään tähän kohtaan, mikäli ne katsotaan taseen ulkopuolisiksi eriksi.

040–060

Vastuut/transaktiot, joihin liittyy vastapuoliriski

040

Arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

Baselin pankkivalvontakomitean asiakirjan ’The Application of Basel II to Trading Activities and the Treatment of Double Default Effects’ (Basel II -järjestelmän soveltaminen kaupankäyntitoimintaan ja velallisen ja takaajan samanaikaisen maksukyvyttömyyden vaikutusten käsittelyyn) 17 kohdassa määritellyillä arvopapereilla toteutettavilla rahoitustoimilla tarkoitetaan seuraavia: i) vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 82 kohdassa määritellyt takaisinostosopimukset ja takaisinmyyntisopimukset sekä arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvät transaktiot ja ii) vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 3 kohdassa määritelty vakuudellinen limiittiluotonanto.

Tuotteiden ristikkäisnettoutukseen kuuluvia ja näin ollen rivillä 060 ilmoitettuja arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ei ilmoiteta tällä rivillä.

050

Johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet

Johdannaiset käsittävät ne sopimukset, jotka on lueteltu vakavaraisuusasetuksen liitteessä II. Tuotteiden ristikkäisnettoutukseen kuuluvia ja näin ollen rivillä 060 ilmoitettuja johdannaisia ja pitkän selvitysajan liiketoimia ei ilmoiteta tällä rivillä.

060

Tuotteiden ristikkäisnettoutus

Ks. CR SA -lomakkeen ohjeet.

070

VASTAPUOLILUOKKIIN TAI -RYHMIIN LUOKITELLUT VASTUUT (YHTEENSÄ)

Yritys-, laitos-, valtio- ja keskuspankkivastuiden osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 142 artiklan 1 kohdan 6 alakohta ja 170 artiklan 1 kohdan c alakohta.

Vähittäisvastuiden osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 170 artiklan 3 kohdan b alakohta. Ostetuista saamisista syntyvien vastuiden osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan 6 kohta.

Ostettujen saamisten laimentumisriskiin liittyviä vastuita ei ilmoiteta vastapuoliluokittain tai -ryhmittäin, ja ne ilmoitetaan rivillä 180.

Mikäli laitoksen käyttämien luokkien tai ryhmien määrä on suuri, toimivaltaisten viranomaisten kanssa voidaan sopia ilmoitettavien luokkien tai ryhmien määrän pienentämisestä.

Yleistä asteikkoa ei käytetä. Sen sijaan laitokset päättävät itse, millaista asteikkoa ne käyttävät.

080

ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEERIT (YHTEENSÄ)

Vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 5 kohta Tämä kohta koskee ainoastaan yritys-, laitos-, valtio- ja keskuspankkivastuiden vastuuryhmiä.

090–150

KOKONAISVASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN ERITYISEN LUOTONANNON LUOKITTELUKRITEEREJÄ, JAOTELTUINA RISKIPAINON MUKAAN:

120

Josta luokkaan 1 kuuluvat

Vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 5 kohdan taulukko 1

160

VAIHTOEHTOINEN KOHTELU: KIINTEISTÖVAKUUDELLISET VASTUUT

Vakavaraisuusasetuksen 193 artiklan 1 ja 2 kohta, 194 artiklan 1–7 kohta ja 230 artiklan 3 kohta

170

LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKISTÄ AIHEUTUVAT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN VAIHTOEHTOISEN KOHTELUN MUKAISIA RISKIPAINOJA TAI 100 PROSENTIN RISKIPAINOA, SEKÄ MUUT VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN RISKIPAINOJA

Kohdassa tarkoitetaan sellaisia luottokaupan selvitysriskistä (vaillinaisista siirroista) syntyviä vastuita, joihin sovelletaan joko vakavaraisuusasetuksen 379 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä tai vakavaraisuusasetuksen 379 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan mukaista 100 prosentin riskipainoa. Vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 8 kohdan mukaiset n:nnen tappion korista muodostuvat luottojohdannaiset, joille ei ole annettu luottoluokitusta, ja kaikki muut riskipainojen soveltamisalaan kuuluvat vastuut, joita ei ole sisällytetty mihinkään muuhun riviin, ilmoitetaan tällä rivillä.

180

LAIMENTUMISRISKI: OSTETUT SAAMISET YHTEENSÄ

Ks. vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 53 kohdan laimentumisriskin määritelmä. Laimentumisriskin riskipainon laskennan osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 157 artiklan 1 kohta.

Vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan 6 kohdan mukaisesti ostettujen saamisten vastuuarvon on oltava saamisten määrä, josta on vähennettylaimentumisriskiä koskevat riskipainotetut vastuuerät ennen luottoriskin vähentämismenetelmien soveltamista.

3.3.4   C 08.02 – Luotto- ja vastapuoliriski sekä luottokaupan selvitysriski: IRB-menetelmän mukaiset pääomavaatimukset jaoteltuina vastapuoliluokkien ja -ryhmien mukaan (CR IRB 2 -lomake)

Sarake

Ohjeet

005

Vastapuoliluokka (rivin tunnus)

Tämä on rivin tunnus, joka on yksilöllinen taulukon yksittäisen alitaulukon jokaiselle riville. Se noudattaa numerojärjestystä 1, 2, 3 jne.

010–300

Kutakin saraketta koskevat ohjeet ovat samat kuin ohjeet, jotka on annettu vastaavasti numeroiduille sarakkeille CR IRB 1 lomakkeessa.


Rivi

Ohjeet

010-001-010–NNN

Näillä riveillä ilmoitettavat arvot on järjestettävä pienemmästä suurempaan vastapuoliluokalle tai -ryhmälle annetun PD-arvon mukaan. Maksukyvyttömien vastapuolten PD-luku on 100 prosenttia. Vastuita, joihin sovelletaan kiinteistövakuuksille tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä (jota voidaan käyttää vain silloin, kun ei käytetä omia LGD-estimaatteja), ei luokitella vastapuolen PD-luvun mukaan, ja näin ollen niitä ei ilmoiteta tässä lomakkeessa.

3.4   LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI SEKÄ LUOTTOKAUPAN SELVITYSRISKI: MAANTIETEELLISEEN ERITTELYYN LIITTYVÄT TIEDOT (CR GB)

78.

Laitosten, jotka saavuttavat tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdan 4 alakohdassa asetetun kynnysarvon, on ilmoitettava kotimaata sekä mahdollisia ulkomaita koskevat tiedot. Kynnysarvoa sovelletaan ainoastaan taulukkoon 1 ja taulukkoon 2. Saamiset ylikansallisilta organisaatioilta on kirjattava kohtaan ’Muut maat’.

79.

Ilmaisulla ’vastapuolen kotipaikka’ tarkoitetaan maata, jossa vastapuoli on perustettu. Tätä käsitettä voidaan soveltaa sekä välittömän vastapuolen että lopullisen riskin näkökulmasta. Tästä seuraa, että luottoriskin vähentämismenetelmät voivat muuttaa vastuiden maakohtaista luokittelua. Saamisia ylikansallisilta organisaatioilta ei saa kirjata organisaation kotipaikan (maan) mukaan vaan kohtaan ’Muut maat’ riippumatta vastuuryhmästä, johon saaminen ylikansallisilta organisaatioilta kirjataan.

80.

Tiedot, jotka koskevat ’ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista laskettua alkuperäistä vastuuta’, ilmoitetaan välittömän vastapuolen kotipaikan perusteella. Sitä vastoin tiedot, jotka koskevat ’vastuuarvoa’ ja ’riskipainotettuja vastuueriä’, ilmoitetaan lopullisen vastapuolen kotipaikan perusteella.

3.4.1   C 09.01 – Vastuiden maantieteellinen jakautuminen vastapuolen asuinpaikan mukaan: standardimenetelmän mukaiset vastuut (CR GB 1)

3.4.1.1   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 010.

020

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Kohdassa tarkoitetaan ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista laskettua alkuperäistä vastuuarvoa sellaisista vastuista, jotka on luokiteltu ’maksukyvyttömyystilassa oleviksi’.

Tämä ’lisätietoerä’ sisältää lisätietoja ’maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden’ muodostaman vastuuryhmän velalliskokoonpanosta. Vastuut ilmoitetaan niissä vastuuryhmissä, joihin velallisen mukaan olisi ilmoitettu, ellei niitä olisi luokiteltu vastuuryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’.

Nämä tiedot kuuluvat ’lisätietoerään’, joten niillä ei ole vaikutusta vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan j alakohdan mukaisten ’maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden’ vastuuryhmän riskipainotettujen vastuuerien laskentaan.

040

Raportointikauden aikana havaitut uudet maksukyvyttömyystapaukset

Niiden alkuperäisvastuiden määrä, jotka on siirretty edellisestä raportoinnin viitepäivästä kuluneiden kolmen kuukauden aikana vastuuryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’, on ilmoitettava niiden vastuuryhmien mukaan, joihin velallinen alun perin kuului.

050

Yleiset luottoriskioikaisut

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 110 artiklan mukaisia luottoriskioikaisuja.

055

Erityiset luottoriskioikaisut

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 110 artiklan mukaisia luottoriskioikaisuja.

060

Luottotappiot

Lopullisiin luottotappioihin sisällytetään sekä suoraan tulosvaikutteisesti kirjatut arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvon vähennykset [IFRS 7.B5.(d).(i)] että vähennystileille kirjattujen määrien vähennykset arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja vastaan [IFRS 7.B5.(d).(ii)].

070

Havaittujen uusien maksukyvyttömyystapausten luottoriskioikaisut/luottotappiot

Kohdassa ilmoitetaan luottoriskioikaisujen ja lopullisten luottotappioiden summa niiden vastuiden osalta, jotka on luokiteltu ’maksukyvyttömyystilassa oleviksi vastuiksi’ edellisestä tietojen raportoinnin ajankohdasta kuluneiden kolmen kuukauden aikana.

075

Vastuuarvo

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 200.

080

RISKIPAINOTETUT VASTUUT ENNEN PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISTA

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 215.

090

RISKIPAINOTETUT VASTUUT PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISEN JÄLKEEN

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 220.


Rivit

010

Valtiot ja keskuspankit

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan a alakohta

020

Aluehallinnot ja paikallisviranomaiset

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan b alakohta

030

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan c alakohta

040

Kansainväliset kehityspankit

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan d alakohta

050

Kansainväliset organisaatiot

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan e alakohta

060

Laitokset

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan f alakohta

070

Yritykset

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan g alakohta

075

Josta pk-yritykset

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR SA -lomakkeen riviin 020.

080

Vähittäisvastuut

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan h alakohta

085

Josta pk-yritykset

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR SA -lomakkeen riviin 020.

090

Kiinteistövakuudelliset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan i alakohta

095

Josta pk-yritykset

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR SA -lomakkeen riviin 020.

100

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan j alakohta

110

Erityisen suuren riskin sisältävät erät

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan k alakohta

120

Katetut joukkolainat

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan l alakohta

130

Saamiset laitoksilta ja yrityksiltä, joista on käytettävissä lyhyen aikavälin luottoluokitus

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan n alakohta

140

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan o alakohta

150

Oman pääoman ehtoiset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan p alakohta

160

Muut vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 112 artiklan q alakohta

3.4.2   C 09.02 – Vastuiden maantieteellinen jakautuminen vastapuolen asuinpaikan mukaan: IRB-menetelmän mukaiset vastuut (CR GB 2)

3.4.2.1   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 020.

030

Josta maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Kohdassa tarkoitetaan niiden vastuiden alkuperäistä vastuuarvoa, jotka on luokiteltu ryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti.

040

Raportointikauden aikana havaitut uudet maksukyvyttömyystapaukset

Niiden alkuperäisvastuiden määrä, jotka on siirretty edellisestä raportoinnin viitepäivästä kuluneiden kolmen kuukauden aikana vastuuryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’, on ilmoitettava niiden vastuuryhmien mukaan, joihin velallinen alun perin kuului.

050

Yleiset luottoriskioikaisut

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 110 artiklan mukaisia luottoriskioikaisuja.

055

Erityiset luottoriskioikaisut

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 110 artiklan mukaisia luottoriskioikaisuja.

060

Luottotappiot

Lopullisiin luottotappioihin sisällytetään sekä suoraan tulosvaikutteisesti kirjatut arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvon vähennykset [IFRS 7.B5.(d).(i)] että vähennystileille kirjattujen määrien vähennykset arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja vastaan [IFRS 7.B5.(d).(ii)].

070

Havaittujen uusien maksukyvyttömyystapausten luottoriskioikaisut/luottotappiot

Kohdassa ilmoitetaan luottoriskioikaisujen ja lopullisten luottotappioiden summa niiden vastuiden osalta, jotka on luokiteltu ’maksukyvyttömyystilassa oleviksi vastuiksi’ edellisestä tietojen raportoinnin ajankohdasta kuluneiden kolmen kuukauden aikana.

080

SISÄINEN LUOKITUSJÄRJESTELMÄ/VASTAPUOLILUOKKAAN TAI -RYHMÄÄN SOVELLETTAVA PD-ARVO (%)

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 010.

090

VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN LGD (%)

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 230. Vakavaraisuusasetuksen 181 artiklan 1 kohdan h alakohdassa vahvistettuja säännöksiä on sovellettava.

Vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja erityiskohteiden rahoitukseen liittyviä vastuita koskevia tietoja ei ilmoiteta.

100

Josta maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Kohdassa tarkoitetaan niiden vastuiden osalta laskettua vastuilla painotettua LGD-arvoa, jotka on luokiteltu ryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti.

105

Vastuuarvo

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 110.

110

RISKIPAINOTETUT VASTUUT ENNEN PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISTA

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 255.

120

Josta maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

Kohdassa tarkoitetaan niiden vastuiden osalta laskettua riskipainotettujen vastuuerien määrää, jotka on luokiteltu ryhmään ’maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut’ vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti.

125

RISKIPAINOTETUT VASTUUT PK-YRITYSTEN TUKIKERTOIMEN SOVELTAMISEN JÄLKEEN

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 260.

130

ODOTETUT TAPPIOT

Kohtaan pätee sama määritelmä kuin CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 280.


Rivit

010

Valtiot ja keskuspankit

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan a alakohta)

020

Laitokset

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan b alakohta)

030

Yritykset

(kaikki vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset yritykset)

040

Josta erityisrahoitusvastuut

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 8 kohdan a alakohta)

Vakavaraisuusasetuksen 153 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja erityiskohteiden rahoitukseen liittyviä vastuita koskevia tietoja ei ilmoiteta.

050

Josta pk-yritykset

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan c alakohta)

060

Vähittäisvastuut

Kohdassa tarkoitetaan kaikkia vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisia vähittäissaamisia.

070

Kiinteistövakuudelliset vastuut

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisia kiinteistövakuudellisia vastuita.

080

Pk-yritykset

Kohdassa tarkoitetaan kiinteistövakuudellisia vähittäisvastuita, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohtaa yhdessä 153 artiklan 3 kohdan kanssa.

090

Muut kuin pk-yritykset

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisia kiinteistövakuudellisia vähittäisvastuita.

100

Uudistettavat vähittäissaamiset

(vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohta yhdessä 154 artiklan 4 kohdan kanssa)

110

Muut vähittäisvastuut

Tässä tarkoitetaan muita vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisia vähittäissaamisia, joita ei ole ilmoitettu riveillä 070–100.

120

Pk-yritykset

Tässä tarkoitetaan muita vähittäissaamisia, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohtaa yhdessä 153 artiklan 3 kohdan kanssa.

130

Muut kuin pk-yritykset

Tässä tarkoitetaan muita vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisia vähittäissaamisia.

140

Oman pääoman ehtoiset vastuut

Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisia oman pääoman ehtoisia sijoituksia.

3.4.3   C 09.03 – Laitoskohtaisen vastasyklisen puskurin laskennan kannalta merkityksellisten luottovastuiden maantieteellinen jakauma (CR GB 3)

3.4.3.1   Yleiset huomiot

81.

Vakavaraisuusdirektiivin 128 artiklan 7 kohdan yhdessä sen 130 artiklan ja 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastasyklinen puskurikanta on ’niiden vastasyklisten puskurikantojen painotettu keskiarvo, joita sovelletaan lainkäyttöalueilla, joilla laitoksen merkitykselliset luottoriskit sijaitsevat’. Painotettu keskiarvo lasketaan seuraavasti:

a)   osoittaja: luottoriskin kattamiseen tarvittavien omien varojen vaatimusten kokonaismäärä, joka on määritetty vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston mukaisesti ja joka liittyy merkityksellisiin luottovastuisiin tarkastellulla alueella;

b)   nimittäjä: luottoriskin kattamiseen tarvittavien omien varojen vaatimusten kokonaismäärä, joka on määritetty vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston mukaisesti ja joka liittyy merkityksellisiin luottovastuisiin.

82.

Tämä taulukko on otettu käyttöön, jotta saadaan lisätietoa laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin osatekijöistä. Vaadittavat tiedot perustuvat vakavaraisuusdirektiivin 140 artiklan (merkitykselliset luottovastuut) mukaisten laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin laskennan kannalta merkityksellisten luottovastuiden, arvopaperistamisvastuiden ja kaupankäyntivarastoon kuuluvien vastuiden omien varojen vaatimuksiin, jotka on määritetty vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II ja IV osaston mukaisesti.

83.

Tiedot on ilmoitettava kunkin maan osalta. Merkityksellisten luottovastuiden omien varojen vaatimusten jako maittain on suoritettava niiden teknisten sääntelystandardien luonnosten mukaisesti, jotka EPV on laatinut menetelmästä, jolla määritetään merkityksellisten luottovastuiden maantieteellinen sijainti (EBA/RTS/2013/15). Kynnysarvoa, joka on asetettu tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdan 4 alakohdassa, ei sovelleta tämän erittelyn ilmoittamisen osalta.

3.4.3.2   Positiokohtaiset ohjeet

Rivit

010

Omien varojen vaatimukset

Vakavaraisuusdirektiivin 140 artiklan 4 kohdan mukaisten laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin laskennan kannalta merkityksellisten luottovastuiden, arvopaperistamisvastuiden ja kaupankäyntivarastoon kuuluvien vastuiden omien varojen vaatimukset, jotka on määritetty vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II ja IV osaston mukaisesti

3.5   C 10.01 JA C 10.02 – SISÄISTEN LUOTTOLUOKITUSTEN MENETELMÄN (IRB-MENETELMÄN) MUKAISET OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET (CR EQU IRB 1 JA CR EQU IRB 2)

3.5.1   Yleiset huomiot

84.

CR EQU IRB koostuu kahdesta lomakkeesta: CR EQU IRB 1 sisältää yleiskatsauksen oman pääoman ehtoisten vastuiden vastuuryhmään kuuluvista IRB-vastuista ja eri menetelmistä, joilla kokonaisriskin määrät voidaan laskea. CR EQU IRB 2 sisältää erittelyn vastapuoliluokkiin jaoteltujen vastuiden kokonaismäärän osalta PD/LGD-menetelmän puitteissa. Ilmaisulla ’CR EQU IRB’ viitataan seuraavissa ohjeissa tapauksen mukaan sekä ’CR EQU IRB 1’ -lomakkeeseen että ’CR EQU IRB 2’ -lomakkeeseen.

85.

CR EQU IRB -lomake sisältää tietoja luottoriskin kattamiseen tarkoitettujen riskipainotettujen vastuuerien määrän laskennasta (vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan a alakohta) sisäisten luottoluokitusten menetelmän (IRB-menetelmä) (vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 luku) mukaisesti vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen oman pääoman ehtoisten vastuiden osalta.

86.

Vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 6 kohdan mukaisesti seuraavat vastuut on luokiteltava oman pääoman ehtoisista vastuista koostuvaan vastuuryhmään:

a)

vastuut, jotka eivät ole velkainstrumentteja, joihin liittyy huonompi etuoikeusasema ja joilla on oikeus liikkeeseenlaskijan jäännösvaroihin tai -tuottoihin; tai

b)

velkainstrumentit sekä muut arvopaperit, yhtiökumppanuudet, johdannaiset tai muut välineet, joiden taloudellinen sisältö vastaa a alakohdassa tarkoitettuja vastuita.

87.

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset, joita käsitellään vakavaraisuusasetuksen 152 artiklassa tarkoitetun yksinkertaisen riskipainon menetelmän mukaisesti, on myös ilmoitettava CR EQU IRB -lomakkeessa.

88.

Vakavaraisuusasetuksen 151 artiklan 1 kohdan mukaisesti laitosten on toimitettava CR EQU IRB -lomakkeen tiedot silloin, kun ne soveltavat jotain seuraavista kolmesta vakavaraisuusasetuksen 155 artiklassa tarkoitetusta menetelmästä:

—

yksinkertaisen riskipainon menetelmä,

—

PD/LGD-menetelmä, tai

—

sisäisten mallien menetelmä.

Tämän lisäksi sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) soveltavien laitosten on myös ilmoitettava CR EQU IRB -lomakkeen tiedoissa riskipainotettujen vastuuerien määrä sellaisten oman pääoman ehtoisten vastuiden osalta, joihin sovelletaan kiinteän riskipainon käsittelyä (ilman, että näitä vastuita kuitenkaan yksiselitteisesti käsiteltäisiin yksinkertaisen riskipainon menetelmän tai luottoriskin standardimenetelmän (tilapäisen tai pysyvän) osittaisen käytön mukaisesti (esim. oman pääoman ehtoiset vastuut, joihin sovelletaan 250 prosentin riskipainoa vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai 370 prosentin riskipainoa vakavaraisuusasetuksen 471 artiklan 2 kohdan mukaisesti)).

89.

Seuraavia oman pääoman ehtoisia vastuita ei ilmoiteta CR EQU IRB -lomakkeessa:

—

kaupankäyntivarastoon kuuluvat oman pääoman ehtoiset vastuut (kun laitoksia ei ole vapautettu vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan mukaisesti laskemasta omien varojen vaatimuksia kaupankäyntivaraston positioista),

—

standardimenetelmän osittaisen käytön (vakavaraisuusasetuksen 150 artikla) soveltamisalaan kuuluvat oman pääoman ehtoiset vastuut, mukaan lukien:

—

vakavaraisuusasetuksen 495 artiklan 1 kohdan mukaiset oman pääoman ehtoiset vastuut, jotka on vapautettu määräajaksi uusista säännöksistä,

—

oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteisöihin, joiden luottovelvoitteisiin sovelletaan 0 prosentin riskipainoa standardimenetelmän mukaisesti, mukaan lukien julkisrahoitteiset yhteisöt, joihin voidaan soveltaa 0 prosentin riskipainoa (vakavaraisuusasetuksen 150 artiklan 1 kohdan g alakohta),

—

oman pääoman ehtoiset sijoitukset, jotka on tehty osana lakisääteisiä ohjelmia, joilla pyritään edistämään talouden tiettyjä toimialoja ja joihin liittyy merkittäviä avustuksia laitoksille sijoitusten tekemiseen sekä joihin liittyy jossain muodossa valtion valvontaa ja pääomasijoituksia koskevia rajoituksia (vakavaraisuusasetuksen 150 artiklan 1 kohdan h alakohta),

—

avustavia palveluja tuottaviin yrityksiin tehtävät oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joiden riskipainotettujen vastuuerien määrä voidaan laskea ’muiden luottovelvoitteisiin kuulumattomien omaisuuserien’ käsittelyn mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 1 kohdan mukaisesti),

—

oman pääoman ehtoiset vastuut, jotka on vähennetty omista varoista vakavaraisuusasetuksen 46 ja 48 artiklan mukaisesti.

3.5.2   Positiokohtaiset ohjeet (sovelletaan sekä CR EQU IRB 1 -lomakkeeseen että CR EQU IRB 2 -lomakkeeseen)

Sarakkeet

005

VASTAPUOLILUOKKA (RIVIN TUNNUS)

Vastapuoliluokka on rivin tunnus, joka on yksilöllinen taulukon jokaiselle riville. Se noudattaa numerojärjestystä 1, 2, 3 jne.

010

SISÄINEN LUOKITUSJÄRJESTELMÄ

VASTAPUOLILUOKKAAN SOVELLETTAVA PD-ARVO (%)

Laitokset, jotka soveltavat PD/LGD-menetelmää, ilmoittavat sarakkeessa 010 maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD), joka on laskettu vakavaraisuusasetuksen 165 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

Ilmoitettavan vastapuoliluokalle tai -ryhmälle annettavan PD-luvun on noudatettava vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 luvun 6 jaksossa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia. Jokaisen yksittäisen luokan tai ryhmän osalta on ilmoitettava kullekin vastapuoliluokalle tai -ryhmälle annettu PD. Kaikki ilmoitettavat riskiparametrit on johdettava riskiparametreista, joita käytetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä sisäisessä luokitusjärjestelmässä.

Kun on kyse luvuista, jotka vastaavat vastapuoliluokkien taikka -ryhmien yhteenlaskettua kokonaisuutta (esim. ’vastuiden kokonaismäärää’), on tällaiseen kokonaisuuteen kuuluville vastapuoliluokille tai -ryhmille annetuista PD-luvuista ilmoitettava vastuilla painotettu keskimääräinen arvo.

020

ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Laitosten on ilmoitettava sarakkeessa 020 alkuperäinen vastuuarvo (joka on laskettu ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista). Vakavaraisuusasetuksen 167 artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti oman pääoman ehtoisten vastuiden vastuuarvo on erityisten luottoriskioikaisujen jälkeen jäljelle jäävä kirjanpitoarvo. Taseen ulkopuolisten oman pääoman ehtoisten vastuiden vastuuarvon on oltava erityisten luottoriskioikaisujen jälkeen laskettu nimellisarvo.

Laitokset sisällyttävät sarakkeeseen 020 myös sellaiset vakavaraisuusasetuksen liitteessä I tarkoitetut taseen ulkopuoliset erät, jotka on luokiteltu oman pääoman ehtoisten vastuiden ryhmään (esim. ’osittain maksettujen osakkeiden maksamaton osa’).

Laitokset, jotka soveltavat (vakavaraisuusasetuksen 165 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja) yksinkertaisen riskipainon menetelmää tai PD/LGD-menetelmää, ottavat myös huomioon vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut nettoutussäännökset.

030–040

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA

(-) TAKAUKSET

(-) LUOTTOJOHDANNAISET

Riippumatta siitä, mitä menetelmää laitokset käyttävät riskipainotettujen vastuuerien määrän laskentaan oman pääoman ehtoisten vastuiden osalta, laitokset voivat hyväksyä oman pääoman ehtoisille vastuille myönnetyn takauksen luonteisen luottosuojan (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 2, 3 ja 4 kohta). Laitokset, jotka soveltavat yksinkertaisen riskipainon menetelmää tai PD/LGD-menetelmää, ilmoittavat sarakkeissa 030 ja 040 sen takauksien (sarake 030) tai luottojohdannaisten (sarake 040) muodossa olevan takauksen luonteisen luottosuojan määrän, joka voidaan hyväksyä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 luvussa määriteltyjen menetelmien mukaisesti.

050

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

CRM:STÄ JOHTUVA SUBSTITUUTIO

(-) ULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ

Laitosten on ilmoitettava sarakkeessa 050 sen takauksen luonteisella luottosuojalla suojattu osa ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista lasketusta alkuperäisvastuusta, joka voidaan hyväksyä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 luvussa määriteltyjen menetelmien mukaisesti.

060

VASTUUARVO

Laitokset, jotka soveltavat yksinkertaisen riskipainon menetelmää tai PD/LGD-menetelmää, ilmoittavat sarakkeessa 060 vastuuarvon, jonka laskennassa ne ottavat huomioon takauksen luonteisesta luottosuojasta syntyvät substituutiovaikutukset (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohta, 167 artikla).

Laitosten on muistettava, että taseen ulkopuolisten oman pääoman ehtoisten vastuiden ollessa kyseessä vastuuarvo on erityisten luottoriskioikaisujen jälkeen laskettu nimellisarvo (vakavaraisuusasetuksen 167 artikla).

070

VASTUUN MÄÄRÄLLÄ PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN LGD (%)

Laitokset, jotka soveltavat PD/LGD-menetelmää, ilmoittavat CR EQU IRB 2 -lomakkeen sarakkeessa 070 kokonaisuuteen kuuluville vastapuoliluokille tai -ryhmille annettujen LGD-arvojen vastuilla painotetun keskiarvon; sama menettely pätee myös CR EQU IRB -lomakkeen riviin 020. Vastuuarvoa, jossa otetaan huomioon takauksen luonteinen luottosuoja (sarake 060), on käytettävä vastuilla painotetun keskimääräisen LGD-arvon laskemiseen. Laitosten on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 165 artiklan 2 kohdan säännökset.

080

RISKIPAINOTETTUJEN VASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ

Laitosten on ilmoitettava vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan säännösten mukaisesti laskettu riskipainotettujen vastuuerien määrä oman pääoman ehtoisista vastuista sarakkeessa 080.

Tapauksissa, joissa PD/LGD-menetelmää soveltavilla laitoksilla ei ole riittäviä tietoja, jotta ne voisivat käyttää vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan maksukyvyttömyyden määritelmää, riskipainoihin on sovellettava korotuskerrointa 1,5 riskipainotettujen vastuuerien määrää laskettaessa (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 3 kohta).

Riskipainotuksen M-syöttöparametrin (maturiteetti) osalta oman pääoman ehtoisille vastuille annettu maturiteettiarvo on viisi vuotta (vakavaraisuusasetuksen 165 artiklan 3 kohta).

090

LISÄTIETOERÄ: ODOTETUT TAPPIOT

Laitosten on ilmoitettava sarakkeessa 090 vakavaraisuusasetuksen 158 artiklan 4, 7, 8 ja 9 kohdan mukaisesti lasketun odotettujen tappioiden määrä oman pääoman ehtoisista vastuista.

90.

Vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan mukaisesti laitokset voivat käyttää eri menetelmiä (yksinkertaisen riskipainon menetelmää, PD/LGD-menetelmää taikka sisäisten mallien menetelmää) eri salkkuihin silloin, kun ne käyttävät näitä eri menetelmiä sisäisesti. Laitosten on ilmoitettava myös CR EQU IRB 1 -lomakkeessa riskipainotettujen vastuuerien määrä sellaisten oman pääoman ehtoisten vastuiden osalta, joihin sovelletaan kiinteän riskipainon käsittelyä (ilman, että näitä vastuita kuitenkaan yksiselitteisesti käsiteltäisiin yksinkertaisen riskipainon menetelmän tai luottoriskin standardimenetelmän (tilapäisen tai pysyvän) osittaisen käytön mukaisesti).

Rivit

CR EQU IRB 1 – rivi 020

PD/LGD-MENETELMÄ, YHTEENSÄ

PD/LGD-menetelmää (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 3 kohta) soveltavien laitosten on ilmoitettava vaaditut tiedot CR EQU IRB 1 -lomakkeen rivillä 020.

CR EQU IRB 1 – rivit 050–090

YKSINKERTAINEN RISKIPAINOMENETELMÄ, YHTEENSÄ

VASTUUT, JOIHIN SOVELLETAAN YKSINKERTAISTA RISKIPAINOMENETELMÄÄ, JAOTELTUINA RISKIPAINON MUKAAN

Yksinkertaisen riskipainon menetelmää (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 2 kohta) soveltavien laitosten on ilmoitettava vaaditut tiedot taustalla olevan vastuun ominaispiirteiden mukaisesti riveillä 050–090.

CR EQU IRB 1 – rivi 100

SISÄISTEN MALLIEN MENETELMÄ

Sisäisten mallien menetelmää (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 4 kohta) soveltavien laitosten on ilmoitettavavaaditut tiedot rivillä 100.

CR EQU IRB 1 – rivi 110

OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN RISKIPAINOJA

Sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) soveltavien laitosten on ilmoitettava riskipainotettujen vastuuerien määrä niiden oman pääoman ehtoisten vastuiden osalta, joihin sovelletaan kiinteän riskipainon käsittelyä (ilman, että näitä vastuita kuitenkaan yksiselitteisesti käsiteltäisiin yksinkertaisen riskipainon menetelmän tai luottoriskin standardimenetelmän (tilapäisen tai pysyvän) osittaisen käytön mukaisesti). Esimerkiksi

—

vakavaraisuusasetuksen 48 artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltävä riskipainotettujen vastuuerien määrä finanssialan yhteisöihin liittyvien oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta, sekä

—

oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joille on vakavaraisuusasetuksen 471 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettu 370 prosentin riskipaino,

on ilmoitettava rivillä 110.

CR EQU IRB 2

PD/LGD-MENETELMÄN MUKAISET VASTUUT JAOTELTUINA VASTAPUOLILUOKKIEN MUKAAN

PD/LGD-menetelmää (vakavaraisuusasetuksen 155 artiklan 3 kohta) soveltavien laitosten on ilmoitettava vaaditut tiedot CR EQU IRB 2 -lomakkeessa.

Tapauksissa, joissa PD/LGD-menetelmää käyttävät laitokset pystyvät soveltamaan yhtä ainoaa luokitusjärjestelmää tai kykenevät ilmoittamaan tietonsa sisäisen yleisasteikon mukaisesti, ne ilmoittavat CR EQU IRB 2 -lomakkeessa tähän yhteen luokitusjärjestelmään/yleisasteikkoon liittyvät luokat tai ryhmät. Kaikissa muissa tapauksissa eri luokitusjärjestelmät yhdistetään ja järjestetään seuraavien kriteerien mukaisesti: Eri luokitusjärjestelmien vastapuoliluokat tai -ryhmät kootaan ryhminä yhteen ja asetetaan järjestyksessä kullekin vastapuoliluokalle tai -ryhmälle annetusta pienimmästä PD-luvusta suurimpaan.

3.6   C 11.00 – SELVITYS-/TOIMITUSRISKI (CR SETT)

3.6.1   Yleiset huomiot

91.

Tässä lomakkeessa kerätään tietoja sellaisista sekä kaupankäyntivarastoon kuuluvista että sen ulkopuolisista transaktioista, jotka ovat niiden sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä, sekä niitä vastaavista selvitysriskin omien varojen vaatimuksista vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohdan ja 378 artiklan mukaisesti.

92.

Laitosten on ilmoitettava CR SETT -lomakkeessa selvitys-/toimitusriskiä koskevat tiedot, jotka liittyvät niiden kaupankäyntivarastossa ja sen ulkopuolella oleviin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusinstrumentteihin, osakkeisiin, ulkomaanvaluuttaan ja hyödykkeisiin.

93.

Vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan mukaisesti vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusinstrumentteihin, osakkeisiin, ulkomaanvaluuttaan ja hyödykkeisiin liittyviin takaisinostotransaktioihin, arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiantamiseen ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiottamiseen ei sovelleta selvitys-/toimitusriskiä. Kuitenkin on syytä panna merkille, että sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä olevat johdannaiset ja pitkän selvitysajan liiketoimet ovat selvitys-/toimitusriskiä koskevien omien varojen vaatimusten alaisia vakavaraisuusasetuksen 378 artiklassa määritellyllä tavalla.

94.

Sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä olevien transaktioiden tapauksessa laitokset laskevat hintaeron, josta voi aiheutua niille tappioita. Tällä tarkoitetaan vieraan pääoman ehtoisen rahoitusinstrumentin, osakkeen, ulkomaanvaluutan tai hyödykkeen sovitun kauppahinnan ja sen käyvän markkina-arvon erotusta, kun tämä erotus voi aiheuttaa tappion laitokselle.

95.

Laitokset kertovat tämän erotuksen vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan taulukon 1 soveltuvalla kertoimella määrittääkseen vastaavat omien varojen vaatimukset.

96.

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti selvitys-/toimitusriskin omien varojen vaatimukset kerrotaan kertoimella 12,5 riskin määrän laskemiseksi.

97.

On huomattava, että vakavaraisuusasetuksen 379 artiklassa vahvistetut vaillinaisia siirtoja koskevat omien varojen vaatimukset eivät kuulu CR SETT -lomakkeen soveltamisalaan; nämä ilmoitetaan luottoriskilomakkeissa (CR SA, CR IRB).

3.6.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

SELVITTÄMÄTTÖMIEN TRANSAKTIOIDEN KAUPPAHINTA

Vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan mukaisesti laitosten on ilmoitettava sarakkeessa 010 sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä olevat transaktiot niiden sovitun kauppahinnan mukaan.

Kaikki selvittämättömät transaktiot on sisällytettävä tähän sarakkeeseen 010 siitä riippumatta, ovatko ne sovitun toimituspäivän jälkeen voitollisia vai tappiollisia.

020

SELVITTÄMÄTTÖMISTÄ TRANSAKTIOISTA AIHEUTUVAT HINTAEROVASTUUT

Vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan mukaisesti laitosten on ilmoitettava sarakkeessa 020 vieraan pääoman ehtoisen rahoitusinstrumentin, osakkeen, ulkomaanvaluutan tai hyödykkeen sovitun kauppahinnan ja käyvän markkina-arvon välinen hintaero, kun tämä erotus voi aiheuttaa tappion laitokselle.

Ainoastaan sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättömät tappiolliset transaktiot on ilmoitettava sarakkeessa 020.

030

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

Laitosten on ilmoitettava sarakkeessa 030 vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan mukaisesti lasketut omien varojen vaatimukset.

040

SELVITYSRISKIN KOKONAISMÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti laitokset kertovat sarakkeessa 030 ilmoitetun omien varojen vaatimustensa määrän kertoimella 12,5 saadakseen laskettua selvitysriskin määrän.


Rivit

010

Kaupankäyntivarastoon kuulumattomat selvittämättömät transaktiot yhteensä

Laitosten on ilmoitettava rivillä 010 kootut tiedot kaupankäyntivaraston ulkopuolisten positioiden selvitys-/toimitusriskistä (vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohdan ja 378 artiklan mukaisesti).

Laitosten on ilmoitettava rivillä 010/010 sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä olevien liiketoimien yhteenlasketun summan niiden sovittujen kauppahintojen mukaan.

Laitosten on ilmoitettava rivillä 010/020 kootut tiedot selvittämättömistä tappiollisista liiketoimista aiheutuvasta hintaeroon liittyvästä riskistä.

Laitosten on ilmoitettavat rivillä 010/030 kootut omien varojen vaatimukset, joilla tarkoitetaan selvittämättömistä liiketoimista laskettua omien varojen vaatimusten määrää, joka saadaan kertomalla sarakkeessa 020 ilmoitettu ’hintaero’ asianmukaisella kertoimella, joka perustuu sovitusta toimituspäivästä kuluneiden työpäivien määrään (vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan taulukossa 1 olevat luokat).

020–060

Toimituspäivä ylittyy enintään neljällä arkipäivällä (0 %)

Toimituspäivä ylittyy 5–15 arkipäivällä (8 %)

Toimituspäivä ylittyy 16–30 arkipäivällä (50 %)

Toimituspäivä ylittyy 31–45 arkipäivällä (75 %)

Toimituspäivä ylittyy 46 arkipäivällä tai enemmän (100 %)

Laitosten on ilmoitettava kaupankäyntivaraston ulkopuolisia positioita koskevaan selvitys-/toimitusriskiin liittyvät tiedot vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan taulukossa 1 olevien luokkien mukaisesti riveillä 020–060.

Selvitys-/toimitusriskin osalta ei edellytetä omien varojen vaatimuksia, mikäli liiketoimet ovat olleet selvittämättöminä alle 5 arkipäivää sovitun toimituspäivän jälkeen.

070

Kaupankäyntivarastoon kuuluvat selvittämättömät transaktiot yhteensä

Laitosten on ilmoitettava rivillä 070 kootut tiedot kaupankäyntivarastoon kuuluvien positioiden selvitys-/toimitusriskistä (vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohdan ja 378 artiklan mukaisesti).

Laitosten on ilmoitettava rivillä 070/010 sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä olevien transaktioiden yhteenlaskettu summa niiden sovittujen kauppahintojen mukaan.

Laitosten on ilmoitettava rivillä 070/020 kootut tiedot selvittämättömistä tappiollisista transaktioista aiheutuvasta hintaeroon liittyvästä riskistä.

Laitosten on ilmoitettava rivillä 070/030 kootut omien varojen vaatimukset, joilla tarkoitetaan selvittämättömistä transaktioista laskettua omien varojen vaatimusten määrää, joka saadaan kertomalla sarakkeessa 020 ilmoitettu ’hintaero’ asianmukaisella kertoimella, joka perustuu sovitusta toimituspäivästä kuluneiden työpäivien määrään (vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan taulukossa 1 olevat luokat).

080–120

Toimituspäivä ylittyy enintään neljällä arkipäivällä (0 %)

Toimituspäivä ylittyy 5–15 arkipäivällä (8 %)

Toimituspäivä ylittyy 16–30 arkipäivällä (50 %)

Toimituspäivä ylittyy 31–45 arkipäivällä (75 %)

Toimituspäivä ylittyy 46 arkipäivällä tai enemmän (100 %)

Laitosten on ilmoitettava kaupankäyntivarastoon kuuluvia positioita koskevaan selvitys-/toimitusriskiin liittyvät tiedot vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan taulukossa 1 olevien luokkien mukaisesti riveillä 080–120.

Selvitys-/toimitusriskin osalta ei edellytetä omien varojen vaatimuksia, mikäli liiketoimet ovat olleet selvittämättöminä alle 5 arkipäivää sovitun toimituspäivän jälkeen.

3.7   C 12.00 – LUOTTORISKI: ARVOPAPERISTAMISET – STANDARDIMENETELMÄN MUKAISET OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET (CR SEC SA)

3.7.1   Yleiset huomiot

98.

Tämän lomakkeen tietojen ilmoittamista vaaditaan kaikista standardimenetelmän mukaisesti käsiteltävistä arvopaperistamisista, joissa tunnustetaan merkittävä riskinsiirto ja joissa raportoiva laitos on osallisena. Se, mitä tietoja on ilmoitettava, riippuu laitoksen asemasta arvopaperistamisessa. Näin ollen erityisiä ilmoituseriä sovelletaan alullepanijoihin, järjestäjiin ja sijoittajiin.

99.

CR SEC SA -lomakkeessa kerätään koottuja tietoja sekä perinteisistä että synteettisistä kaupankäyntivaraston ulkopuolisista arvopaperistamisista, jotka on määritelty vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 10 ja 11 kohdassa.

3.7.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

ITSE ALULLEPANNUT ARVOPAPERISTETUT VASTUUT YHTEENSÄ

Alullepanijalaitosten on ilmoitettava raportointipäivänä liikkeessä oleva määrä kaikista arvopaperistamistransaktioissa alullepannuista senhetkisistä arvopaperistamisvastuista riippumatta siitä, minkä tahon hallussa positiot ovat. Näin ollen arvopaperistamisessa alullepannut taseeseen kuuluvat arvopaperistamisvastuut (esim. joukkolainat, etuoikeudeltaan huonommat lainat) sekä taseen ulkopuoliset vastuut ja johdannaiset (esim. etuoikeudeltaan huonommat limiitilliset luottosopimukset, likviditeettisopimukset, koronvaihtosopimukset, luottoriskinvaihtosopimukset jne.) on ilmoitettava.

Alullepanijan ei tule ottaa huomioon lomakkeiden CR SEC SA tai CR SEC IRB tietoja ilmoittaessaan perinteisiä arvopaperistamisia, joissa alullepanijan haltuun ei jää mitään positiota. Tässä yhteydessä alullepanijan hallussa oleviin arvopaperistamispositioihin sisällytetään vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 12 kohdan mukaisesti määriteltyjen uudistettavien vastuiden arvopaperistamiseen liittyvät ennenaikaista kuoletusta koskevat varaukset.

020–040

SYNTEETTISET ARVOPAPERISTAMISET: ARVOPAPERISTETTUJEN VASTUIDEN LUOTTOSUOJA

Vakavaraisuusasetuksen 249 ja 250 säännösten mukaisesti arvopaperistettujen vastuiden luottosuoja lasketaan ikään kuin maturiteettieroa ei olisi.

020

(-) VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA (CVA)

Yksityiskohtainen selostus tässä sarakkeessa ilmoitettavan vakuuden volatiliteettikorjatun arvon (CVA) laskentamenetelmästä esitetään vakavaraisuusasetuksen 223 artiklan 2 kohdassa.

030

(-) ULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ: TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA: OIKAISTUT ARVOT (G*)

’Sisäänvirtauksia’ ja ’ulosvirtauksia’ koskevan yleisen säännön mukaan tässä sarakkeessa ilmoitettavat määrät on huomioitava ’sisäänvirtauksina’ luottosuojan tarjoajaa (eli kolmatta osapuolta, jolle etuoikeusluokka siirretään takauksen luonteista luottosuojaa käyttämällä) koskevassa vastaavassa luottoriskilomakkeessa (CR SA tai CR IRB) ja vastuuryhmässä.

Vakavaraisuusasetuksen 233 artiklan 3 kohdassa esitetään laskentamenetelmä ’valuuttakurssiriskin’ perusteella korjatulle luottosuojan nimellismäärälle (G*).

040

SÄILYTETTYJEN TAI TAKAISINOSTETTUJEN LUOTTOSUOJIEN NIMELLISARVO

Kaikki hallussa pidetyt tai takaisinostetut etuoikeusluokat, esim. hallussa olevat suuririskisimmät positiot, on ilmoitettava nimellismääräisinä.

Vakavaraisuustarkoituksessa tehtyjen arvonleikkausten vaikutusta luottosuojaan ei oteta huomioon, kun lasketaan hallussa olevaa tai takaisinostettua luottosuojan määrää.

050

ARVOPAPERISTAMISPOSITIOT: ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Kohdassa tarkoitetaan raportoivan laitoksen hallussa olevia arvopaperistamispositioita, jotka on laskettu vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan a, c ja e alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti ja soveltamatta luottovasta-arvokertoimia, luottoriskioikaisuja tai varauksia. Nettoutusta sovelletaan vain silloin, kun on kyse useammasta samaan arvopaperistamista varten perustettuun erillisyhtiöön (SSPE) annetusta johdannaissopimuksesta, jotka on katettu hyväksyttävällä nettoutussopimuksella.

Tässä sarakkeessa ilmoitettavat arvonoikaisut ja varaukset koskevat ainoastaan arvopaperistamispositioita. Arvopaperistettujen positioiden arvonoikaisuja ei oteta huomioon.

Ennenaikaista kuoletusta koskevien sopimuslausekkeiden kohdalla laitosten on määritettävä vakavaraisuusasetuksen 256 artiklan 2 kohdassa määritellyn ’alullepanijan osuuden’ määrä.

Synteettisten arvopaperistamisten tapauksessa niiden positioiden määrä, jotka ovat alullepanijan hallussa taseen erien ja/tai sijoittajan osuuden (ennenaikainen kuoletus) muodossa, saadaan laskemalla yhteen sarakkeiden 010–040 luvut.

060

(-) ARVONOIKAISUT JA VARAUKSET

Tässä kohdassa tarkoitetaan niitä luottotappioihin liittyviä arvonoikaisuja ja varauksia (vakavaraisuusasetuksen 159 artikla), jotka on toteutettu sen tilinpäätössäännöstön mukaisesti, jonka soveltamisalaan raportoiva yhteisö kuuluu. Arvonoikaisuihin sisällytetään kaikki rahoitusvaroihin liittyvistä luottotappioista syntyvät tulosvaikutteisesti kirjatut määrät alkuperäisestä taseeseen kirjaamisesta lukien (mukaan lukien käypään arvoon arvostetut rahoitusvaroihin liittyvästä luottoriskistä aiheutuneet tappiot, joita ei vähennetä vastuuarvosta) ja maksukyvyttömyyden yhteydessä ostetuista saamisista saadut alennukset vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Varauksiin sisällytetään taseen ulkopuolisten erien kertyneet luottotappioiden määrät.

070

VASTUUN MÄÄRÄ ARVONOIKAISUJEN JA VARAUSTEN JÄLKEEN

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia arvopaperistamispositioita, joihin ei ole sovellettu luottovasta-arvokertoimia.

Tämä tietoelementti liittyy kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 040.

080–110

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 57 kohta ja kolmannen osan II osaston 4 luku

Tässä sarakeryhmässä kerätään tietoja niistä luottoriskin vähentämismenetelmistä, joilla pienennetään vastuun tai vastuiden luottoriskiä vastuiden substituution kautta (kuten tekstin sisäänvirtauksia ja ulosvirtauksia koskevista kohdista alla ilmenee).

Ks. CR SA -lomakkeen ohjeet (Substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM) raportointi).

080

(-) TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA: OIKAISTUT ARVOT (GA)

Takauksen luonteinen luottosuoja on määritelty vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 59 kohdassa ja sitä säännellään vakavaraisuusasetuksen 235 artiklassa.

Ks. CR SA -lomakkeen ohjeet (Substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM) raportointi).

090

(-) VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

Vastikkeellinen luottosuoja on määritelty vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 58 kohdassa ja sitä säännellään vakavaraisuusasetuksen 195, 197 ja 200 artiklassa.

Vakavaraisuusasetuksen 218–236 artiklan mukaisia luottoriskin vaihtolainoja ja taseen erien nettoutussopimuksia käsitellään käteisvakuuksina.

Ks. CR SA -lomakkeen ohjeet (Substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM) raportointi).

100–110

CRM:STÄ JOHTUVA SUBSTITUUTIO

Samojen vastuuryhmien ja tarvittaessa riskipainojen tai vastapuoliluokkien sisällä tapahtuvat sisään- ja ulosvirtaukset on ilmoitettava.

100

(-) ULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ

Vakavaraisuusasetuksen 222 artiklan 3 kohta ja 235 artiklan 1 ja 2 kohta

Ulosvirtaukset vastaavat sitä suojattua osaa ’vastuusta, josta on vähennetty arvonoikaisut ja varaukset’, joka vähennetään velallisen vastuuryhmästä ja tarvittaessa riskipainosta tai vastapuoliluokasta ja luokitellaan sen jälkeen luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään ja tarvittaessa riskipainoon tai vastapuoliluokkaan.

Tämä määrä otetaan huomioon sisäänvirtauksena luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään ja tarvittaessa riskipainoihin tai vastapuoliluokkiin.

Tämä tietoelementti liittyy kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 090 [(-) Ulosvirtausten kokonaismäärä].

110

SISÄÄNVIRTAUKSET YHTEENSÄ

Arvopaperistamispositiot, jotka ovat vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita ja jotka ovat vakavaraisuusasetuksen 197 artiklan 1 kohdan mukaisia hyväksyttäviä rahoitusvakuuksia sekä joihin sovelletaan rahoitusvakuuksia koskevaa yksinkertaista menetelmää, ilmoitetaan sisäänvirtauksina tässä sarakkeessa.

Tämä tietoelementti liittyy kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 100 [Sisäänvirtausten kokonaismäärä].

120

VASTUUN MÄÄRÄ SUBSTITUUTION JÄLKEEN ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Tässä kohdassa tarkoitetaan vastuita, joille on annettu niitä vastaava riskipaino ja jotka on luokiteltu niitä vastaavaan vastuuryhmään sen jälkeen, kun on huomioitu ’vastuuta koskevia substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM)’ seurauksena syntyneet ulos- ja sisäänvirtaukset.

Tämä tietoelementti liittyy kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 110.

130

(-) VASTUUN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT: VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA, RAHOITUSVAKUUKSIA KOSKEVA KATTAVA MENETELMÄ, OIKAISTU ARVO (CVAM)

Kohtaan kuuluvat myös luottoriskin vaihtolainat (vakavaraisuusasetuksen 218 artikla).

Tämä tietoelementti liittyy kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeisiin 120 ja 130.

140

TÄYSIN MUKAUTETTU VASTUUARVO (E*)

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan mukaisia arvopaperistamispositioita, joihin ei näin ollen sovelleta vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetettuja muuntolukuja.

Tämä tietoelementti liittyy kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 150.

150–180

TASEEN ULKOPUOLISTEN ERIEN TÄYSIN MUKAUTETTU VASTUUARVO (E*) LUOTTOVASTA-ARVOKERTOIMIEN MUKAAN JAOTELTUNA

Vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan taseen ulkopuolisen arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava sen luottovasta-arvokertoimella kerrottu nimellisarvo. Jollei vakavaraisuusasetuksessa toisin mainita, sovelletaan 100 prosentin luottovasta-arvokerrointa.

Ks. kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeet 160–190.

Raportointitarkoituksia varten täysin mukautetut vastuuarvot (E*) on ilmoitettava seuraavien neljän toinen toisensa pois sulkevan luottovasta-arvokerroinluokan mukaan: 0 %, [0 %, 20 %], [20 %, 50 %] ja [50 %, 100 %].

190

VASTUUARVO

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan mukaisia arvopaperistamispositioita.

Tämä tietoelementti liittyy kokonaismäärää kuvaavan CR SA -lomakkeen sarakkeeseen 200.

200

(-) VÄHENNETTY OMISTA VAROISTA

Vakavaraisuusasetuksen 258 artiklassa todetaan, että niiden arvopaperistamispositioiden kohdalla, joihin sovelletaan 1 250 prosentin riskipainoa, laitokset voivat vähentää tällaisen position vastuuarvon omista varoistaan vaihtoehtona sille, että ne sisällyttäisivät position riskipainotettujen vastuueriensä määrän laskentaan.

210

JOHON SOVELLETAAN RISKIPAINOJA

Kohdassa tarkoitetaan vastuuarvoa, josta on vähennetty omista varoista vähennetyn vastuuarvon osuus.

220–320

VASTUIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOJEN MUKAISESTI

220–260

LUOKITELLUT

Vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 8 kohdassa määritellään luokitellut positiot.

Riskipainojen soveltamisalaan kuuluvat vastuuarvot jaotellaan vakavaraisuusasetuksen 251 artiklan taulukossa 1 standardimenetelmää varten asetettujen luottoluokkien (LL) mukaan.

270

1 250 % – LUOKITTELEMATTOMAT

Vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 7 kohdassa määritellään luokittelemattomat positiot.

280

LÄPIKATSOMISMENETELMÄ

Vakavaraisuusasetuksen 253, 254 artikla ja 256 artiklan 5 kohta

Läpikatsomismenetelmää koskevat sarakkeet kattavat kaikki ne luokittelemattomia vastuita koskevat tapaukset, joissa riskipaino saadaan kohde-etuutena olevasta vastuusalkusta (käyttämällä vastuujoukon keskimääräisen riskipainon menetelmää tai vastuujoukon suurimman riskipainon menetelmää tai käyttämällä keskittymäsuhdetta).

290

LÄPIKATSOMISMENETELMÄ – JOSTA RISKILTÄÄN TOISEKSI SUURIMMASSA ETUOIKEUSLUOKASSA ABCP-OHJELMASSA

Vakavaraisuusasetuksen 254 artiklassa asetetaan vastuuarvo, jota sovelletaan, kun on kyse riskiltään toiseksi suurimpaan tai parempaan etuoikeusluokkaan kuuluvien arvopaperistamispositioiden kohtelusta yritystodistusten arvopaperistamisohjelmassa eli ABCP-ohjelmassa.

ABCP-ohjelma määritellään vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 9 kohdassa.

300

LÄPIKATSOMISMENETELMÄ – JOSTA KESKIMÄÄRÄINEN RISKIPAINO (%)

Kohdassa ilmoitetaan vastuuarvolla painotettu keskimääräinen riskipaino.

310

SISÄISEN ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA

Vakavaraisuusasetuksen 109 artiklan 1 kohta ja 259 artiklan 3 kohta Arvopaperipositioiden vastuuarvo sisäisen arvioinnin lähestymistapaa noudattaen:

320

SISÄISEN ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA; KESKIMÄÄRÄINEN RISKIPAINO (%)

Kohdassa ilmoitetaan vastuuarvolla painotettu keskimääräinen riskipaino.

330

RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT

Kohdassa tarkoitetaan riskipainotettujen vastuuerien kokonaismäärää, joka lasketaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun 3 jakson mukaisesti ennen maturiteettieroista tai asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden rikkomisesta aiheutuvia oikaisuja ja johon ei sisällytetä mitään sellaisia riskipainotettuja vastuueriä, jotka vastaavat uudelleen toiseen lomakkeeseen ulosvirtausten kautta jaettuja vastuita.

340

JOSTA SYNTEETTISET ARVOPAPERISTAMISET

Synteettisten arvopaperistamisten osalta tässä sarakkeessa ilmoitettavassa määrässä ei oteta huomioon minkäänlaista maturiteettieroa.

350

HUOLELLISUUTTA KOSKEVIEN VELVOITTEIDEN RIKKOMISESTA AIHEUTUVA VAIKUTUS (OIKAISU) YHTEENSÄ

Vakavaraisuusasetuksen 14 artiklan 2 kohdassa, 406 artiklan 2 kohdassa ja 407 artiklassa edellytetään, että silloin, kun laitos ei täytä tiettyjä vakavaraisuusasetuksen 405, 406 tai 409 artiklan vaatimuksia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset määräävät suhteellisen ylimääräisen riskipainon, joka on vähintään 250 prosenttia riskipainosta (joka rajataan 1 250 prosenttiin), jota sovellettaisiin asianomaisiin arvopaperistamispositioihin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun 3 jakson mukaisesti. Tällainen ylimääräinen riskipaino voidaan määrätä paitsi sijoittajalaitoksille myös alullepanijoille, järjestäjille ja alkuperäisille luotonantajille.

360

MATURITEETTIEROISTA AIHEUTUVA RISKIPAINOTETTUJEN VASTUUERIEN MÄÄRÄN OIKAISU

Synteettisten arvopaperistamisten maturiteettierojen osalta on vakavaraisuusasetuksen 250 artiklassa määritelty arvo RW*-RW(SP) ilmoitettava tässä kohdassa, paitsi kun on kyse 1 250 prosentin riskipainotuksen alaisista etuoikeusluokista, jolloin ilmoitettava määrä on nolla. On syytä huomata, että arvoon RW(SP) ei sisälly ainoastaan sarakkeessa 330 ilmoitettu riskipainotettujen vastuuerien määrä vaan myös toiseen lomakkeeseen ulosvirtausten kautta uudelleen jaettuja vastuita vastaava riskipainotettujen vastuuerien määrä.

370–380

RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT YHTEENSÄ: ENNEN YLÄRAJAA/YLÄRAJAN JÄLKEEN

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun 3 jakson mukaisesti laskettua riskipainotettujen vastuuerien kokonaismäärää, joka ilmoitetaan ennen niiden raja-arvojen soveltamista (sarake 370)/niiden raja-arvojen soveltamisen jälkeen (sarake 380), jotka on määritelty vakavaraisuusasetuksen 252 artiklassa (laskentahetkellä maksukyvyttömät erät ja erät, joihin liittyy erityisen suuri riski) ja 256 artiklan 4 kohdassa (uudistettavien vastuiden, joihin liittyy ennenaikaista kuoletusta koskevia varauksia, arvopaperistamiseen sovellettavat täydentävät omien varojen vaatimukset).

390

LISÄTIETOERÄ: RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT, JOTKA VASTAAVAT ULOSVIRTAUSTA STANDARDIMENETELMÄN MUKAISISTA ARVOPAPERISTAMISISTA MUIHIN VASTUULUOKKIIN

Tässä tarkoitetaan sellaista riskipainotettujen vastuuerien määrää, joka syntyy riskin vähentämismenetelmän tarjoajalle uudelleen jaetuista ja vastaavaan lomakkeeseen lasketuista vastuista ja joka otetaan huomioon laskettaessa raja-arvoa arvopaperistamispositioille.

100.

CR SEC SA -lomake jakautuu kolmeen merkittävään rivisarjaan, joissa kerätään tietoja alullepanijoiden, sijoittajien ja järjestäjien alullepanemista/järjestämistä/hallussa pitämistä tai ostamista vastuista. Kussakin näistä sarjoista tiedot eritellään taseen erien ja taseen ulkopuolisten erien, johdannaisten sekä arvopaperistamisten ja uudelleenarvopaperistamisten mukaan.

101.

Vastuiden kokonaismäärä (raportointiajankohtana) eritellään myös arvopaperistamisen alkamishetkellä sovellettujen luottoluokkien (LL) mukaan (viimeinen rivisarja). Alullepanijoiden, järjestäjien sekä sijoittajien on kaikkien ilmoitettava nämä tiedot.

Rivit

010

VASTUUT YHTEENSÄ

Vastuiden kokonaismäärällä tarkoitetaan liikkeessä olevien arvopaperistamispositioiden kokonaismäärää. Tämän rivin tarkoituksena on esittää yhteenveto kaikista niistä tiedoista, joita alullepanijat, järjestäjät ja sijoittajat ilmoittavat myöhemmillä riveillä.

020

JOSTA UUDELLEENARVOPAPERISTAMISET

Tässä tarkoitetaan liikkeessä olevien vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 63 ja 64 kohdan määritelmien mukaisten uudelleenarvopaperistamispositioiden kokonaismäärää.

030

ALULLEPANIJA: VASTUUT YHTEENSÄ

Tällä rivillä esitetään yhteenveto taseen eriä ja taseen ulkopuolisia eriä sekä johdannaisia ja ennenaikaista kuoletusta koskevista tiedoista niiden arvopaperistamispositioiden osalta, joiden alullepanija laitos on vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 13 kohdan mukaisesti.

040–060

TASEEN ERÄT

Vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että laitoksilla, jotka laskevat riskipainotettujen vastuuerien määrän standardimenetelmän mukaisesti, taseeseen sisältyvän arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava position kirjanpitoarvo erityisten luottoriskioikaisujen soveltamisen jälkeen.

Taseen erät jaotellaan arvopaperistamisvastuiden (rivi 050) ja uudelleenarvopaperistamisvastuiden (rivi 060) mukaan.

070–090

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Näillä riveillä kerätään tietoja taseen ulkopuolisia eriä ja johdannaisia koskevista arvopaperistamispositioista, joihin sovelletaan arvopaperistamiskehyksessä luottovasta-arvokerrointa. Taseen ulkopuolisen arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava position nimellisarvo, josta on vähennetty arvopaperistamisposition mahdollinen erityinen luottoriskioikaisu ja joka on kerrottu 100 prosentin luottovasta-arvokertoimella, ellei toisin ole säädetty.

Vakavaraisuusasetuksen liitteessä II mainittujen johdannaissopimusten vastapuoliriskin vastuuarvo on määritettävä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun mukaisesti.

Likviditeettisopimuksista, luottojärjestelyistä ja hallinnoijan kanssa solmituista luottosopimuksista laitosten on ilmoitettava nostamaton määrä.

Koronvaihtosopimuksista ja valuutanvaihtosopimuksista laitosten on ilmoitettava kokonaismäärää kuvaavassa CR SA -lomakkeessa määritelty vastuuarvo (vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan mukaisesti).

Taseen ulkopuoliset erät ja johdannaiset eritellään arvopaperistamispositioiden (rivi 080) ja uudelleenarvopaperistamispositioiden (rivi 090) mukaan vakavaraisuusasetuksen 251 artiklan taulukossa 1 esitetyllä tavalla.

100

ENNENAIKAINEN KUOLETUS

Tämä rivi koskee ainoastaan sellaisia alullepanijatahoja, jotka ovat panneet alulle vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 13 ja 14 kohdan mukaisia uudistettavien vastuiden arvopaperistamisia, joihin sisältyy ennenaikaista kuoletusta koskevia varauksia.

110

SIJOITTAJA: VASTUUT YHTEENSÄ

Tällä rivillä esitetään yhteenveto taseen eriä ja taseen ulkopuolisia eriä sekä johdannaisia koskevista tiedoista niiden arvopaperistamispositioiden osalta, joissa laitos on sijoittajana.

Vakavaraisuusasetuksessa sijoittajalle ei anneta yksiselitteistä määritelmää. Tässä yhteydessä sijoittaja on nähtävä laitoksena, jolla on hallussaan arvopaperistamispositio arvopaperistamistransaktiossa, jota se ei ole pannut alulle eikä järjestänyt.

120–140

TASEEN ERÄT

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseen erien luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden ja uudelleenarvopaperistamispositioiden kesken.

150–170

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseen ulkopuolisten erien ja johdannaisten luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden ja uudelleenarvopaperistamispositioiden kesken.

180

JÄRJESTÄJÄ: VASTUUT YHTEENSÄ

Tällä rivillä esitetään yhteenveto taseen eriä ja taseen ulkopuolisia eriä sekä johdannaisia koskevista tiedoista niiden arvopaperistamispositioiden osalta, joiden järjestäjä laitos on vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 14 kohdan mukaisesti. Jos järjestäjä samalla myös arvopaperistaa omia varojaan, on sen täytettävä alullepanijaa koskevien rivien tiedot sen omien arvopaperistettujen omaisuuserien osalta.

190–210

TASEEN ERÄT

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseen erien luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden ja uudelleenarvopaperistamispositioiden kesken.

220–240

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseen ulkopuolisten erien ja johdannaisten luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden ja uudelleenarvopaperistamispositioiden kesken.

250–290

JÄLJELLÄ OLEVAT POSITIOT JAOTELTUINA POSITION ALUSSA MÄÄRITETYN LUOTTOLUOKAN (LL) MUKAAN:

Näillä riveillä kerätään tietoja liikkeessä (raportointipäivänä) olevista positioista niiden (standardimenetelmää varten vakavaraisuusasetuksen 251 artiklan taulukossa 1 esitettyjen) luottoluokkien (LL) mukaan, joita on sovellettu alullepanoajankohtana (alkamishetkellä). Jos näitä tietoja ei ole käytettävissä, on ilmoitettava varhaisimmat saatavilla olevat LL-luokitusta vastaavat tiedot.

Nämä rivit ilmoitetaan ainoastaan sarakkeista 190–270 ja sarakkeista 330–340.

3.8   C 13.00 – LUOTTORISKI – ARVOPAPERISTAMISET: IRB-MENETELMÄN MUKAISET OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET (CR SEC IRB)

3.8.1   Yleiset huomiot

102.

Tämän lomakkeen tietojen ilmoittamista vaaditaan kaikista sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaisesti käsiteltävistä arvopaperistamisista, joissa tunnustetaan merkittävä riskinsiirto ja joissa raportoiva laitos on osallisena.

103.

Se, mitä tietoja on ilmoitettava, riippuu laitoksen asemasta arvopaperistamisessa. Näin ollen erityisiä ilmoituseriä sovelletaan alullepanijoihin, järjestäjiin ja sijoittajiin.

104.

CR SEC IRB -lomakkeen soveltamisala on sama kuin CR SEC SA -lomakkeen, eli lomakkeessa kerätään koottuja tietoja sekä perinteisistä että synteettisistä arvopaperistamispositioista kaupankäyntivaraston ulkopuolella.

3.8.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

ITSE ALULLEPANNUT ARVOPAPERISTETUT VASTUUT YHTEENSÄ

Taseen erien kokonaismäärää kuvaavalla rivillä ilmoitettava määrä vastaa tässä sarakkeessa raportointipäivänä liikkeessä olevaa arvopaperistettujen vastuiden määrää.

Ks. CR SEC SA -lomakkeen sarake 010.

020–040

SYNTEETTISET ARVOPAPERISTAMISET: ARVOPAPERISTETTUJEN VASTUIDEN LUOTTOSUOJA

Vakavaraisuusasetuksen 249 ja 250 artikla

Maturiteettieroja ei oteta huomioon arvopaperistamistransaktion rakenteeseen sisältyvien luottoriskin vähentämistekniikoiden korjatussa arvossa.

020

(-) VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA (CVA)

Yksityiskohtainen selostus tässä sarakkeessa ilmoitettavan vakuuden volatiliteettikorjatun arvon (CVA) laskentamenetelmästä esitetään vakavaraisuusasetuksen 223 artiklan 2 kohdassa.

030

(-) ULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ: TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA: OIKAISTUT ARVOT (G*)

’Sisäänvirtauksia’ ja ’ulosvirtauksia’ koskevan yleisen säännön mukaan CR SEC IRB -lomakkeen sarakkeessa 030 ilmoitettavat määrät on huomioitava ’sisäänvirtauksina’ luottosuojan tarjoajaa (eli kolmatta osapuolta, jolle etuoikeusluokka siirretään takauksen luonteista luottosuojaa käyttämällä) koskevassa vastaavassa luottoriskilomakkeessa (CR SA tai CR IRB) ja vastuuryhmässä.

Vakavaraisuusasetuksen 233 artiklan 3 kohdassa esitetään laskentamenetelmä ’valuuttakurssiriskin’ perusteella korjatulle luottosuojan nimellismäärälle (G*).

040

SÄILYTETTYJEN TAI TAKAISINOSTETTUJEN LUOTTOSUOJIEN NIMELLISARVO

Kaikki hallussa pidetyt tai takaisinostetut etuoikeusluokat, esim. hallussa olevat suuririskisimmät positiot, on ilmoitettava nimellismääräisinä.

Vakavaraisuustarkoituksessa tehtyjen arvonleikkausten vaikutusta luottosuojaan ei oteta huomioon, kun lasketaan luottosuojan hallussa olevaa tai takaisinostettua määrää.

050

ARVOPAPERISTAMISPOSITIOT: ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Kohdassa tarkoitetaan raportoivan laitoksen hallussa olevia arvopaperistamispositioita, jotka on laskettu vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan b, d ja e alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti ja soveltamatta luottovasta-arvokertoimia sekä ennen arvonoikaisujen ja varausten huomioon ottamista. Nettoutusta sovelletaan vain silloin, kun on kyse useammasta samaan arvopaperistamista varten perustettuun erillisyhtiöön (SSPE) annetusta johdannaissopimuksesta, jotka on katettu hyväksyttävällä nettoutussopimuksella.

Tässä sarakkeessa ilmoitettavat arvonoikaisut ja varaukset koskevat ainoastaan arvopaperistamispositioita. Arvopaperistettujen positioiden arvonoikaisuja ei oteta huomioon.

Ennenaikaista kuoletusta koskevien sopimuslausekkeiden kohdalla laitosten on määritettävä vakavaraisuusasetuksen 256 artiklan 2 kohdassa määritellyn ’alullepanijan osuuden’ määrä.

Synteettisten arvopaperistamisten tapauksessa niiden positioiden määrä, jotka ovat alullepanijan hallussa taseen erien ja/tai sijoittajan osuuden (ennenaikainen kuoletus) muodossa, saadaan laskemalla yhteen sarakkeiden 010–040 luvut.

060–090

LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT (CRM), JOILLA ON VASTUUTA KOSKEVIA SUBSTITUUTIOVAIKUTUKSIA

Ks. vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 57 kohta ja kolmannen osan II osaston 4 luku.

Tässä sarakeryhmässä kerätään tietoja niistä luottoriskin vähentämismenetelmistä, joilla pienennetään vastuun tai vastuiden luottoriskiä vastuiden korvautumisen kautta (kuten tekstin sisäänvirtauksia ja ulosvirtauksia koskevista kohdista alla ilmenee).

060

(-) TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOTTOSUOJA: OIKAISTUT ARVOT (GA)

Takauksen luonteinen luottosuoja määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 59 kohdassa.

Vakavaraisuusasetuksen 236 artiklassa kuvataan Ga-arvojen laskentamenetelmää täyden suojan/osittaisen suojan ja saman etuoikeusluokan tapauksissa.

Tämä tietoelementti liittyy CR IRB -lomakkeen sarakkeisiin 040 ja 050.

070

(-) VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA

Vastikkeellinen luottosuoja määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 58 kohdassa.

Koska rahoitusvakuuksia koskevaa yksinkertaista menetelmää ei voida soveltaa, ainoastaan vakavaraisuusasetuksen 200 artiklan mukainen vastikkeellinen luottosuoja ilmoitetaan tässä sarakkeessa.

Tämä tietoelementti liittyy CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 060.

080–090

CRM:STÄ JOHTUVA SUBSTITUUTIO

Samojen vastuuryhmien ja tarvittaessa riskipainojen tai vastapuoliluokkien sisällä tapahtuvat sisään- ja ulosvirtaukset on ilmoitettava.

080

(-) ULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ

Vakavaraisuusasetuksen 236 artikla

Ulosvirtaukset vastaavat sitä suojattua osaa ’vastuusta, josta on vähennetty arvonoikaisut ja varaukset’, joka vähennetään velallisen vastuuryhmästä ja tarvittaessa riskipainosta tai vastapuoliluokasta ja luokitellaan sen jälkeen luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään ja tarvittaessa riskipainoon tai vastapuoliluokkaan.

Tämä määrä otetaan huomioon sisäänvirtauksena luottosuojan tarjoajan vastuuryhmään ja tarvittaessa riskipainoihin tai vastapuoliluokkiin.

Tämä tietoelementti liittyy CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 070.

090

SISÄÄNVIRTAUKSET YHTEENSÄ

Tämä tietoelementti liittyy CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 080.

100

VASTUUN MÄÄRÄ SUBSTITUUTION JÄLKEEN ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Tässä kohdassa tarkoitetaan vastuita, joille on annettu niitä vastaava riskipaino ja jotka on luokiteltu niitä vastaavaan vastuuryhmään sen jälkeen, kun on huomioitu ’vastuuta koskevia substituutiovaikutuksia aiheuttavien luottoriskin vähentämismenetelmien (CRM)’ seurauksena syntyneet ulos- ja sisäänvirtaukset.

Tämä tietoelementti liittyy CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 090.

110

(-) VASTUUN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMÄT: VASTIKKEELLINEN LUOTTOSUOJA, RAHOITUSVAKUUKSIA KOSKEVA KATTAVA MENETELMÄ, OIKAISTU ARVO (CVAM)

Vakavaraisuusasetuksen 218–222 artikla. Kohtaan kuuluvat myös luottoriskin vaihtolainat (vakavaraisuusasetuksen 218 artikla).

120

TÄYSIN MUKAUTETTU VASTUUARVO (E*)

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan mukaisia arvopaperistamispositioita, joihin ei näin ollen sovelleta vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määrättyjä luottovasta-arvokertoimia.

130–160

TASEEN ULKOPUOLISTEN ERIEN TÄYSIN MUKAUTETTU VASTUUARVO (E*) LUOTTOVASTA-ARVOKERTOIMIEN MUKAAN JAOTELTUNA

Vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan taseen ulkopuolisen arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava sen luottovasta-arvokertoimella kerrottu nimellisarvo. Jollei toisin mainita, sovelletaan 100 prosentin luottovasta-arvokerrointa.

Luottovasta-arvokerroin määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 56 kohdassa.

Raportointitarkoituksia varten täysin mukautetut vastuuarvot (E*) on ilmoitettava seuraavien neljän toinen toisensa pois sulkevan luottovasta-arvokerroinluokan mukaan: 0 %, [0 %, 20 %], [20 %, 50 %] ja [50 %, 100 %].

170

VASTUUARVO

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan mukaisia arvopaperistamispositioita.

Tämä tietoelementti liittyy CR IRB -lomakkeen sarakkeeseen 110.

180

(-) VÄHENNETTY OMISTA VAROISTA

Vakavaraisuusasetuksen 266 artiklan 3 kohdassa todetaan, että niiden arvopaperistamispositioiden kohdalla, joihin sovelletaan 1 250 prosentin riskipainoa, laitokset voivat vähentää tällaisen position vastuuarvon omista varoistaan vaihtoehtona sille, että ne sisällyttäisivät tämän position riskipainotettujen vastuueriensä määrän laskentaan.

190

JOHON SOVELLETAAN RISKIPAINOJA

200–320

LUOTTOLUOKITUKSEEN PERUSTUVA ARVIOINTIMALLI (LUOTTOLUOKAT)

Vakavaraisuusasetuksen 261 artikla

IRB-arvopaperistamispositiot, joilla on vakavaraisuusasetuksen 259 artiklan 2 kohdan mukainen johdettu luottoluokitus, ilmoitetaan luottoluokitettuina positioina.

Riskipainojen soveltamisalaan kuuluvat vastuuarvot eritellään vakavaraisuusasetuksen 261 artiklan 1 kohdan taulukossa 4 sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) varten asetettujen luottoluokkien (LL) mukaan.

330

VALVONTAVIRANOMAISEN KEHITTÄMÄ ARVIOINTIMALLI

Valvontaviranomaisen kehittämän arviointimallin osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 262 artikla.

Arvopaperistamisposition riskipainon on oltava joko 7 prosenttia tai enemmän sovellettavien laskukaavojen mukaisesti.

340

VALVONTAVIRANOMAISEN KEHITTÄMÄ ARVIOINTIMALLI: KESKIMÄÄRÄINEN RISKIPAINO

Arvopaperistamispositioita koskeva luottoriskin vähentäminen voidaan vakavaraisuusasetuksen 264 artiklan mukaisesti hyväksyä. Tässä tapauksessa laitoksen on ilmoitettava täyden luottosuojan position ’efektiivinen riskipaino’ vakavaraisuusasetuksen 264 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla (efektiivinen riskipaino vastaa arvoa, joka saadaan jakamalla positioon sisältyvien riskipainotettujen vastuuerien määrä position vastuuarvolla ja kertomalla tämä tulos sadalla).

Kun positio on osittain suojattu, laitoksen on sovellettava valvontaviranomaisen kehittämää arviointimallia ja käytettävä T-arvoa, joka mukautetaan vakavaraisuusasetuksen 264 artiklan 3 kohdassa määrätyllä tavalla.

Painotetut keskimääräiset riskipainot on ilmoitettava tässä sarakkeessa.

350

LÄPIKATSOMISMENETELMÄ

Läpikatsomismenetelmää koskevat sarakkeet kattavat kaikki ne luokittelemattomia vastuita koskevat tapaukset, joissa riskipaino saadaan kohde-etuutena olevasta vastuusalkusta (käyttämällä vastuujoukon suurimman riskipainon menetelmää).

Vakavaraisuusasetuksen 263 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään poikkeuskäsittelystä, jota sovelletaan tapauksissa, joissa Kirb ei ole laskettavissa.

Likviditeettisopimusten nostamaton määrä ilmoitetaan kohdassa ’Taseen ulkopuoliset erät ja johdannaiset’.

Niin kauan kuin alullepanijaan sovelletaan poikkeuskäsittelyä, jossa Kirb ei ole laskettavissa, sarake 350 on asianmukainen sarake käytettäväksi vakavaraisuusasetuksen 263 kohdassa vahvistetun käsittelyn alaan kuuluvan likviditeettisopimuksen vastuuarvoon kohdistetun riskipainotuskäsittelyn ilmoittamiseen.

Ennenaikaisten kuoletusten osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 256 artiklan 5 kohta ja 265 artikla.

360

LÄPIKATSOMISMENETELMÄ: KESKIMÄÄRÄINEN RISKIPAINO

Kohdassa ilmoitetaan vastuuarvolla painotettu keskimääräinen riskipaino.

370

SISÄISEN ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA

Vakavaraisuusasetuksen 259 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetään yritystodistusten arvopaperistamisohjelmiin (ABCP-ohjelmat) kuuluville positioille tarkoitetusta ’sisäisen arvioinnin lähestymistavasta’.

380

SISÄISEN ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA; KESKIMÄÄRÄINEN RISKIPAINO

Painotetut keskimääräiset riskipainot on ilmoitettava tässä sarakkeessa.

390

(-) ARVONOIKAISUISTA JA VARAUKSISTA JOHTUVA RISKIPAINOTETTUJEN VASTUUERIEN MÄÄRÄN VÄHENNYS

Sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) soveltavien laitosten on noudatettava vakavaraisuusasetuksen 266 artiklan 1 kohtaa (jota sovelletaan alullepanijoihin vain, jos vastuuta ei ole vähennetty omista varoista) ja 2 kohtaa.

Tässä kohdassa tarkoitetaan niitä luottotappioihin liittyviä arvonoikaisuja ja varauksia (vakavaraisuusasetuksen 159 artikla), jotka on toteutettu sen tilinpäätössäännöstön mukaisesti, jonka soveltamisalaan raportoiva yhteisö kuuluu. Arvonoikaisuihin sisällytetään kaikki rahoitusvaroihin liittyvistä luottotappioista syntyvät tulosvaikutteisesti kirjatut määrät alkuperäisestä taseeseen kirjaamisesta lukien (mukaan lukien käypään arvoon arvostetut rahoitusvaroihin liittyvästä luottoriskistä aiheutuneet tappiot, joita ei vähennetä vastuuarvosta) ja maksukyvyttömyyden yhteydessä ostetuista saamisista saadut alennukset vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Varauksiin sisällytetään taseen ulkopuolisten erien kertyneet luottotappioiden määrät.

400

RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun 3 jakson mukaista määrää, joka on laskettu ennen maturiteettieroista tai asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden rikkomisesta aiheutuvia oikaisuja ja johon ei ole sisällytetty mitään sellaisia riskipainotettuja vastuueriä, jotka vastaavat toiseen lomakkeeseen ulosvirtausten kautta uudelleen jaettuja vastuita.

410

RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT – JOSTA SYNTEETTISET ARVOPAPERISTAMISET

Maturiteettieroja sisältävistä synteettisistä arvopaperistamisista ei tässä sarakkeessa ilmoitettavassa määrässä oteta huomioon maturiteettieroja.

420

HUOLELLISUUTTA KOSKEVIEN VELVOITTEIDEN RIKKOMISESTA AIHEUTUVA VAIKUTUS (OIKAISU) YHTEENSÄ

Vakavaraisuusasetuksen 14 artiklan 2 kohdan, 406 artiklan 2 kohdan ja 407 artiklan nojalla säädetään, että silloin, kun laitos ei täytä tiettyjä vaatimuksia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset määräävät suhteellisen ylimääräisen riskipainon, joka on vähintään 250 prosenttia riskipainosta (joka rajataan 1 250 prosenttiin), jota sovellettaisiin asianomaisiin arvopaperistamispositioihin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun 3 jakson mukaisesti.

430

MATURITEETTIEROISTA JOHTUVA RISKIPAINOTETTUJEN VASTUUERIEN MÄÄRÄN OIKAISU

Synteettisten arvopaperistamisten maturiteettierojen osalta on vakavaraisuusasetuksen 250 artiklassa määritelty arvo RW*-RW(SP) ilmoitettava tässä kohdassa, paitsi kun on kyse 1 250 prosentin riskipainotuksen alaisista etuoikeusluokista, jolloin ilmoitettava määrä on nolla. On syytä huomata, että arvoon RW(SP) ei sisälly ainoastaan sarakkeessa 400 ilmoitettu riskipainotettujen vastuuerien määrä vaan myös toiseen lomakkeeseen ulosvirtausten kautta uudelleen jaettuja vastuita vastaava riskipainotettujen vastuuerien määrä.

Tässä sarakkeessa ilmoitetaan negatiiviset arvot.

440–450

RISKIPANOINOTETUT VASTUUERÄT YHTEENSÄ: ENNEN YLÄRAJAA/YLÄRAJAN JÄLKEEN

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun 3 jakson mukaisesti laskettua riskipainotettujen vastuuerien kokonaismäärää, joka ilmoitetaan ennen vakavaraisuusasetuksen 260 artiklassa määrättyjen raja-arvojen soveltamista (sarake 440)/niiden soveltamisen jälkeen (sarake 450). Lisäksi on otettava huomioon vakavaraisuusasetuksen 265 artikla (uudistettavien vastuiden, joihin liittyy ennenaikaista kuoletusta koskevia varauksia, arvopaperistamiseen sovellettavat täydentävät omien varojen vaatimukset).

460

LISÄTIETOERÄ: RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT, JOTKA VASTAAVAT ULOSVIRTAUSTA IRB-MENETELMÄN MUKAISISTA ARVOPAPERISTAMISISTA MUIHIN VASTUULUOKKIIN

Tässä tarkoitetaan sellaista riskipainotettujen vastuuerien määrää, joka syntyy riskin vähentämismenetelmän tarjoajalle uudelleen jaetuista ja vastaavaan lomakkeeseen lasketuista vastuista ja joka otetaan huomioon laskettaessa raja-arvoa arvopaperistamispositioille.

105.

CR SEC IRB -lomake jakautuu kolmeen merkittävään rivisarjaan, joissa kerätään tietoja alullepanijoiden, sijoittajien ja järjestäjien alullepanemista/järjestämistä/hallussa pitämistä tai ostamista vastuista. Kussakin näistä sarjoista tiedot eritellään taseen erien ja taseen ulkopuolisten erien sekä johdannaisten mukaan ja lisäksi arvopaperistamispositioiden ja uudelleenarvopaperistamispositioiden riskipainoryhmien mukaan.

106.

Vastuiden kokonaismäärä (raportointiajankohtana) eritellään myös arvopaperistamisen alkamishetkellä sovellettujen luottoluokkien (LL) mukaan (viimeinen rivisarja). Alullepanijoiden, järjestäjien sekä sijoittajien on kaikkien ilmoitettava nämä tiedot.

Rivit

010

VASTUUT YHTEENSÄ

Vastuiden kokonaismäärällä tarkoitetaan liikkeessä olevien arvopaperistamispositioiden kokonaismäärää. Tämän rivin tarkoituksena on esittää yhteenveto kaikista niistä tiedoista, joita alullepanijat, järjestäjät ja sijoittajat ilmoittavat myöhemmillä riveillä.

020

JOSTA UUDELLEENARVOPAPERISTAMISET

Tässä tarkoitetaan liikkeessä olevien vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 63 ja 64 kohdan määritelmien mukaisten uudelleenarvopaperistamispositioiden kokonaismäärää.

030

ALULLEPANIJA: VASTUUT YHTEENSÄ

Tällä rivillä esitetään yhteenveto taseen eriä ja taseen ulkopuolisia eriä sekä johdannaisia ja ennenaikaista kuoletusta koskevista tiedoista niiden arvopaperistamispositioiden osalta, joiden alullepanija laitos on vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 13 kohdan mukaisesti.

040–090

TASEEN ERÄT

Vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että laitoksilla, jotka laskevat riskipainotettujen vastuuerien määrän sisäisten luottoluokitusten menetelmän (IRB-menetelmä) mukaisesti, taseeseen sisältyvän arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava position kirjanpitoarvo, joka on laskettu ottamatta huomioon mahdollisia tehtyjä luottoriskioikaisuja.

Taseen erät eritellään vakavaraisuusasetuksen 261 artiklan 1 kohdan taulukossa 4 esitetyissä riskipainoryhmissä arvopaperistamispositioiden mukaan (A–B–C) riveillä 050–070 ja uudelleenarvopaperistamispositioiden mukaan (D–E) riveillä 080–090.

100–150

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Näillä riveillä kerätään tietoja taseen ulkopuolisia eriä ja johdannaisia koskevista arvopaperistamispositioista, joihin sovelletaan arvopaperistamiskehyksessä luottovasta-arvokerrointa. Taseen ulkopuolisen arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava position nimellisarvo, josta on vähennetty arvopaperistamisposition mahdollinen erityinen luottoriskioikaisu ja joka on kerrottu 100 prosentin luottovasta-arvokertoimella, jollei toisin ole määrätty.

Vakavaraisuusasetuksen liitteessä II mainituista johdannaissopimuksista syntyvät taseen ulkopuoliset arvopaperistamispositiot on määritettävä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun mukaisesti. Vakavaraisuusasetuksen liitteessä II mainittujen johdannaissopimusten vastapuoliriskin vastuuarvo on määritettävä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun mukaisesti.

Likviditeettisopimuksista, luottojärjestelyistä ja hallinnoijan kanssa solmituista luottosopimuksista laitosten on ilmoitettava nostamaton määrä.

Koronvaihtosopimuksista ja valuutanvaihtosopimuksista laitosten on ilmoitettava kokonaismäärää kuvaavassa CR SA -lomakkeessa määritelty vastuuarvo (vakavaraisuusasetuksen 246 artiklan 1 kohdan mukaisesti).

Taseen ulkopuoliset erät eritellään vakavaraisuusasetuksen 261 artiklan 1 kohdan taulukossa 4 esitetyissä riskipainoryhmissä arvopaperistamispositioiden mukaan (A–B–C) riveillä 110–130 ja uudelleenarvopaperistamispositioiden mukaan (D–E) riveillä 140–150.

160

ENNENAIKAINEN KUOLETUS

Tämä rivi koskee ainoastaan sellaisia alullepanijatahoja, jotka ovat panneet alulle vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 13 ja 14 kohdan mukaisia uudistettavien vastuiden arvopaperistamisia, joihin sisältyy ennenaikaista kuoletusta koskevia varauksia.

170

SIJOITTAJA: VASTUUT YHTEENSÄ

Tällä rivillä esitetään yhteenveto taseen eriä ja taseen ulkopuolisia eriä sekä johdannaisia koskevista tiedoista niiden arvopaperistamispositioiden osalta, joissa laitos on sijoittajana.

Vakavaraisuusasetuksessa sijoittajalle ei anneta yksiselitteistä määritelmää. Tässä yhteydessä sijoittaja on nähtävä laitoksena, jolla on hallussaan arvopaperistamispositio arvopaperistamistransaktiossa, jota se ei ole pannut alulle eikä järjestänyt.

180–230

TASEEN ERÄT

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseen erien luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden (A–B–C) ja uudelleenarvopaperistamispositioiden (D–E) kesken.

240–290

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseen ulkopuolisten erien ja johdannaisten luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden (A–B–C) ja uudelleenarvopaperistamispositioiden (D–E) kesken.

300

JÄRJESTÄJÄ: VASTUUT YHTEENSÄ

Tällä rivillä esitetään yhteenveto taseen eriä ja taseen ulkopuolisia eriä sekä johdannaisia koskevista tiedoista niiden arvopaperistamispositioiden osalta, joiden järjestäjä laitos on vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 14 kohdan mukaisesti. Jos järjestäjä samalla myös arvopaperistaa omia varojaan, on sen täytettävä alullepanijaa koskevien rivien tiedot sen omien arvopaperistettujen omaisuuserien osalta.

310–360

TASEEN ERÄT

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseeseen sisältyvien erien ja johdannaisten luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden (A–B–C) ja uudelleenarvopaperistamispositioiden (D–E) kesken.

370–420

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Tässä kohdassa sovelletaan samoja kriteereitä kuin alullepanijoiden tapauksessa taseen ulkopuolisten erien ja johdannaisten luokittelemiseen arvopaperistamispositioiden (A–B–C) ja uudelleenarvopaperistamispositioiden (D–E) kesken.

430–540

JÄLJELLÄ OLEVAT POSITIOT JAOTELTUINA POSITION ALUSSA MÄÄRITETYN LUOTTOLUOKAN (LL) MUKAAN

Näillä riveillä kerätään tietoja liikkeessä (raportointipäivänä) olevista positioista niiden (sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) varten vakavaraisuusasetuksen 261 artiklan taulukossa 4 esitettyjen) luottoluokkien (LL) mukaan, joita on sovellettu alullepanoajankohtana (alkamishetkellä). Jos näitä tietoja ei ole käytettävissä, on ilmoitettava varhaisimmat saatavilla olevat LL-luokitusta vastaavat tiedot.

Nämä rivit ilmoitetaan ainoastaan sarakkeista 170–320 ja sarakkeista 400–410.

3.9   C 14.00 – ARVOPAPERISTAMISIA KOSKEVAT TARKEMMAT TIEDOT (SEC DETAILS)

3.9.1   Yleiset huomiot

107.

Tässä lomakkeessa kerätään tiedot kaikista niistä arvopaperistamisista, joissa raportoiva laitos on osallisena, transaktioiden perusteella (toisin kuin lomakkeissa CR SEC SA, CR SEC IRB, MKR SA SEC ja MKR SA CTP, joissa tiedot ilmoitetaan koostetusti). Kunkin arvopaperistamisen ominaispiirteitä, kuten kohde-etuutena olevan vastuujoukon luonnetta, koskevat tiedot sekä omien varojen vaatimukset on ilmoitettava.

108.

Tätä lomaketta käytetään seuraavien tietojen ilmoittamiseen:

a.

Raportoivan laitoksen alullepanemat/järjestämät arvopaperistamiset, mikäli laitoksella on ainakin yksi positio kyseisessä arvopaperistamisessa. Tämä tarkoittaa, että riippumatta siitä, onko ollut merkittävää riskinsiirtoa vai ei, laitosten on ilmoitettava tiedot kaikista niiden hallussa (niin kaupankäyntivarastossa kuin kaupankäyntivaraston ulkopuolella) olevista positioista. Hallussa oleviin positioihin kuuluvat vakavaraisuusasetuksen 405 artiklan mukaisesti säilytetyt positiot.

b.

Raportoivan laitoksen raportointivuoden 4 aikana alullepanemat/järjestämät arvopaperistamiset (1), mikäli laitoksella ei ole niissä positioita.

c.

Arvopaperistamiset, joiden perimmäiset kohde-etuudet ovat raportoivan laitoksen alun perin liikkeeseen laskemia ja arvopaperistamisvälineellä (osittain) hankittuja rahoitusvelkoja. Tähän kohde-etuuteen voi sisältyä katettuja joukkolainoja tai muita velkoja, ja ne on yksilöitävä sellaisina sarakkeessa 160.

d.

Positiot sellaisissa arvopaperistamisissa, joissa raportoiva laitos ei ole alullepanijana eikä järjestäjänä (eli joissa laitos on sijoittaja tai alkuperäinen luotonantaja).

109.

Tällä lomakkeella tietoja toimittavat konsolidoidut ryhmät ja ne konsolidoimattomat laitokset (2), jotka sijaitsevat valtiossa, jossa niihin sovelletaan omien varojen vaatimuksia. Mikäli arvopaperistamisissa on mukana useita saman konsolidoidun ryhmän yhteisöjä, yksityiskohtaiset tiedot on ilmoitettava yhteisöittäin eriteltyinä.

110.

Vakavaraisuusasetuksen 406 artiklan 1 kohdassa todetaan, että arvopaperistamispositioihin sijoittavien laitosten on hankittava niistä seikkaperäiset tiedot täyttääkseen asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset, mistä johtuen tätä raportointia sovelletaan rajoitetusti sijoittajiin. Erityisesti sijoittajien on ilmoitettava tiedot sarakkeista 010–040, 070–110, 160, 190, 290–400 ja 420–470.

111.

Laitosten, jotka ovat alkuperäisen luotonantajan asemassa (mutta eivät ole alullepanijana tai järjestäjänä samassa arvopaperistamisessa), on pääsääntöisesti ilmoitettava lomakkeen tiedot samassa laajuudessa kuin sijoittajien.

3.9.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

005

RIVIN NUMERO

Rivin numero on rivin tunnus, joka on yksilöllinen taulukon jokaiselle riville. Se noudattaa numerojärjestystä 1, 2, 3 jne.

010

SISÄINEN KOODI

Tässä kohdassa tarkoitetaan sisäistä (aakkosnumeerista) koodia, jota laitos käyttää arvopaperistamisen tunnistamiseen. Sisäinen koodi on liitettävä arvopaperistamisen tunnistekoodiin yhteyteen.

020

ARVOPAPERISTAMISEN TUNNUS (koodi/nimi)

Tässä kohdassa tarkoitetaan koodia, jota käytetään arvopaperistamisen viralliseen rekisteröintiin, tai, jos sellaista ei ole käytettävissä, nimeä, jolla arvopaperistaminen markkinoilla tunnetaan. Kun ISIN-koodi (International Securities Identification Number) on käytettävissä (eli kun on kyse julkisista transaktioista), kaikille arvopaperistamisen etuoikeusluokille yhteinen merkkijono on ilmoitettava tässä sarakkeessa.

030

ALULLEPANIJAN TUNNUS (koodi/nimi)

Tässä sarakkeessa on ilmoitettava valvontaviranomaisen alullepanijalle antama koodi tai, jos sellaista ei ole käytettävissä, laitoksen varsinainen oma nimi.

Usean myyjän arvopaperistamisten tapauksessa raportoiva yhteisö ilmoittaa tunnistekoodit kaikista transaktioon (alullepanijana, järjestäjänä tai alkuperäisenä luotonantajana) osallistuvista konsolidoituun ryhmään kuuluvista yhteisöistä. Silloin, kun tällaista koodia ei ole käytettävissä tai kun koodi ei ole raportoivan yhteisön tiedossa, ilmoitetaan laitoksen nimi.

040

ARVOPAPERISTAMISTYYPPI: (PERINTEINEN/SYNTEETTINEN)

Ilmoittamisessa käytetään seuraavia lyhenteitä:

—

’T’

tarkoittaa perinteistä;

—

’S’

tarkoittaa synteettistä.

’Perinteinen arvopaperistaminen’ ja ’synteettinen arvopaperistaminen’ määritellään vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 10 ja 11 kohdassa.

050

KIRJANPITOKOHTELU: SÄILYTETÄÄNKÖ ARVOPAPERISTETUT VASTUUT TASEESSA VAI POISTETAANKO NE SIITÄ?

Alullepanijoiden, järjestäjien ja alkuperäisten luotonantajien on ilmoitettava yksi seuraavista lyhenteistä:

—

’K’

tarkoittaa taseeseen täysimääräisesti kirjattua

—

’P’

tarkoittaa taseesta osittain pois kirjattua

—

’R’

tarkoittaa taseesta täysimääräisesti pois kirjattua

—

’N’

tarkoittaa, että kohtaa ei sovelleta.

Tässä sarakkeessa esitetään yhteenveto transaktion käsittelystä kirjanpidossa.

Synteettisten arvopaperistamisten tapauksessa alullepanijoiden on ilmoitettava, että arvopaperistetut vastuut on poistettu taseesta.

Velkojen arvopaperistamisten tapauksessa alullepanijoiden ei tule ilmoittaa tämän sarakkeen tietoja.

Vaihtoehto ’P’ (osittain poistettu) ilmoitetaan silloin, kun arvopaperistetut omaisuuserät on kirjattu taseeseen siinä laajuudessa, jossa raportoiva yhteisö on niissä yhä osallisena, IAS 39 -standardin kappaleissa 30–35 määrätyllä tavalla.

060

VAKAVARAISUUSKOHTELU: SOVELLETAANKO ARVOPAPERISTAMISPOSITIOIHIN OMIEN VAROJEN VAATIMUKSIA?

Ainoastaan alullepanijat ilmoittavat nämä tiedot seuraavia lyhenteitä käyttäen:

—

’N’

tarkoittaa, että positioihin ei sovelleta omien varojen vaatimuksia,

—

’B’

tarkoittaa, että positiot ovat kaupankäyntivaraston ulkopuolella,

—

’T’

tarkoittaa, että positiot kuuluvat kaupankäyntivarastoon,

—

’A’

tarkoittaa, että positiot ovat osin kaupankäyntivarastossa ja osin sen ulkopuolella.

Vakavaraisuusasetuksen 109, 243 ja 244 artikla

Tässä sarakkeessa esitetään yhteenveto siitä, miten alullepanija on toteuttanut arvopaperistamisjärjestelmän vakavaraisuuskäsittelyn. Sarakkeesta käy ilmi, lasketaanko omien varojen vaatimukset arvopaperistettujen vastuiden vai arvopaperistamispositioiden (kaupankäyntivaraston ulkopuolisten erien/kaupankäyntivarastoon kuuluvien erien) perusteella.

Jos omien varojen vaatimukset perustuvat arvopaperistettuihin vastuisiin (koska ei ole ollut merkittävää riskinsiirtoa), luottoriskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskennan tiedot on ilmoitettava, kun laitos käyttää standardimenetelmää, CR SA -lomakkeessa ja, kun laitos käyttää sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmää), CR IRB -lomakkeessa.

Vastaavasti, jos omien varojen vaatimukset perustuvat kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin arvopaperistamispositioihin (koska on ollut merkittävää riskinsiirtoa), luottoriskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskennan tiedot on ilmoitettava CR SEC SA -lomakkeessa tai CR SEC IRB -lomakkeessa. Silloin, kun on kyse kaupankäyntivarastoon kuuluvista arvopaperistamispositioista, markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskennan tiedot on ilmoitettava MKR SA TDI -lomakkeessa (standardoitu yleinen positioriski) ja MKR SA SEC -lomakkeessa tai MKR SA CTP -lomakkeessa (standardoitu erityinen positioriski) tai MKR IM -lomakkeessa (sisäiset mallit).

Velkojen arvopaperistamisten tapauksessa alullepanijoiden ei tule ilmoittaa tämän sarakkeen tietoja.

070

ARVOPAPERISTAMINEN VAI UUDELLEENARVOPAPERISTAMINEN?

Kohdassa on ilmoitettava vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan1 kohdan 61 ja 62–64 kohdassa annettujen ’arvopaperistamisen’ ja ’uudelleenarvopaperistamisen’ määritelmien mukaisesti kohde-etuuden tyyppi seuraavia lyhenteitä käyttämällä:

—

’S’

tarkoittaa arvopaperistamista,

—

’R’

tarkoittaa uudelleenarvopaperistamista.

080–100

SÄILYTTÄMINEN

Vakavaraisuusasetuksen 404–410 artikla

080

SOVELLETTAVA SÄILYTTÄMISTYYPPI

Jokaisesta alullepannusta arvopaperistamisjärjestelmästä on ilmoitettava asianmukainen nettomääräisen taloudellisen osuuden säilyttämistyyppi vakavaraisuusasetuksen 405 artiklassa määritellyllä tavalla.

A

–

vertikaalinen osuus (arvopaperistamispositiot): ’vähintään viiden prosentin’ säilyttäminen ’kunkin myydyn tai sijoittajille siirretyn etuoikeusluokan nimellisarvosta.’

V

–

vertikaalinen osuus (arvopaperistetut vastuut): vähintään viiden prosentin säilyttäminen kunkin arvopaperistetun vastuun luottoriskistä, jos näin säilytettävä arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvä luottoriski on etuoikeusasemaltaan aina sama tai heikompi kuin samoihin vastuisiin liittyvä arvopaperistettu luottoriski.

B

–

uudistettavat vastuut: ’uudistettavien vastuiden arvopaperistamisen tapauksessa alullepanijan osuuden’ säilyttäminen ’niin, että se on vähintään viisi prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta’.

C

–

taseeseen sisältyvä osuus: ’satunnaisvalinnalla valittujen vastuiden’säilyttäminen’niin, että ne vastaavat vähintään viittä prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta siinä tapauksessa, että vastuut olisi muuten arvopaperistettu, edellyttäen, että mahdollisesti arvopaperistettuja vastuita on alun perin vähintään 100 kappaletta’.

D

–

suuririskisin osuus: ’suuririskisimmän etuoikeusluokan’säilyttäminen ’sekä tarvittaessa muiden etuoikeusluokkien, joilla on sama tai huonompi riskiprofiili kuin sijoittajille siirretyillä tai myydyillä etuoikeusluokilla ja jotka eivät eräänny aikaisemmin kuin sijoittajille siirretyt tai myydyt etuoikeusluokat’, säilyttäminen ’niin, että se vastaa kaikkiaan vähintään viittä prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta’.

E

–

vapautettu: tämä koodi ilmoitetaan niiden arvopaperistamisten kohdalla, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 405 artiklan 3 kohdan säännöksiä.

N

–

ei sovelleta: tämä koodi ilmoitetaan niiden arvopaperistamisten kohdalla, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 404 artiklan säännöksiä.

U

–

säännösten vastainen tai tuntematon: tämä koodi ilmoitetaan, mikäli raportoivalla yhteisöllä ei ole varmaa tietoa sovelletusta säilyttämisen tyypistä tai mikäli säännöksiä ei noudateta.

090

SÄILYTTÄMISOSUUS (%) RAPORTOINTIPÄIVÄNÄ

Arvopaperistamisen alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan olennaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden on säilytyksessä oltava vähintään 5 prosenttia (alullepanoajankohtana).

Sen estämättä, mitä vakavaraisuusasetuksen 405 artiklan 1 kohdassa säädetään, säilytettävä osuus alullepanoajankohtana voidaan tulkita osuudeksi hetkenä, jolloin vastuut alkujaan arvopaperistettiin, eikä hetkenä, jolloin vastuut muodostettiin (esim. hetkenä, jolloin kohde-etuutena olevat lainat alkujaan myönnettiin). Säilytettävän osuuden määrittäminen alullepanoajankohtana tarkoittaa sitä, että hetkenä, jolloin säilytysosuus määritetään ja vaatimus täytetään (esim. vastuiden arvopaperistamisen hetkenä), säilytettävän osuuden on oltava 5 prosenttia; säilytettävän prosenttiosuuden dynaaminen uudelleen määrittäminen ja uudelleen tarkistaminen ei ole transaktion juoksuaikana tarpeen.

Tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta, jos sarakkeessa 080 (Sovellettava säilyttämisen tyyppi) on ilmoitettu koodi ’E’ (vapautettu) tai koodi ’N’ (ei sovelleta).

100

NOUDATETAANKO SÄILYTTÄMISVAATIMUSTA?

Vakavaraisuusasetuksen 405 artiklan 1 kohta

Ilmoittamisessa käytetään seuraavia lyhenteitä:

Y

–

kyllä;

N

–

ei.

Tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta, jos sarakkeessa 080 (Sovellettava säilyttämisen tyyppi) on ilmoitettu koodi ’E’ (vapautettu) tai koodi ’N’ (ei sovelleta).

110

LAITOKSEN ROOLI: (ALULLEPANIJA/JÄRJESTÄJÄ/ALKUPERÄINEN LUOTONANTAJA/SIJOITTAJA)

Ilmoittamisessa käytetään seuraavia lyhenteitä:

—

’O’

tarkoittaa alullepanijaa,

—

’S’

tarkoittaa järjestäjää,

—

’L’

tarkoittaa alkuperäistä luotonantajaa,

—

’I’

tarkoittaa sijoittajaa.

Ks. vakavaraisuusasetuksen määritelmät 4 artiklan 1 kohdan 13 kohdassa (alullepanija) ja 14 kohdassa (järjestäjä). Sijoittajina pidetään niitä laitoksia, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 406 ja 407 artiklan säännöksiä.

120–130

MUUT KUIN ABCP-OHJELMAT

Yritystodistusten arvopaperistamisohjelmat eli ABCP-ohjelmat (jotka määritellään vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 9 kohdassa) vapautetaan sarakkeiden 120 ja 130 tietojen ilmoittamisesta niiden erityisluonteen vuoksi, nimittäin koska ne koostuvat useista yksittäisistä arvopaperistamispositioista.

120

ALULLEPANOAJANKOHTA (kk/vvvv)

Arvopaperistamisen alullepanoajankohdan (eli vastuujoukon koonti- tai sulkemishetken) kuukausi ja vuosi on ilmoitettava seuraavassa muodossa: ’kk/vvvv’.

Kunkin arvopaperistamisjärjestelmän alullepanoajankohta ei voi vaihdella raportointiajankohdasta toiseen. Erityistapauksessa, jossa arvopaperistamisjärjestelmän kohteena on avoin vastuujoukko, alullepanoajankohdaksi katsotaan arvopapereiden alkuperäinen liikkeeseenlaskupäivä.

Nämä tiedot on ilmoitettava myös siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa.

130

ARVOPAPERISTETTUJEN VASTUIDEN KOKONAISMÄÄRÄ ALULLEPANOAJANKOHTANA

Tässä sarakkeessa kootaan tiedot arvopaperistetun salkun määrästä (ennen luottovasta-arvokertoimien soveltamista lasketun vastuuarvon mukaan) alullepanoajankohtana.

Tapauksessa, jossa arvopaperistamisjärjestelmän kohteena on avoin vastuujoukko, määrä ilmoitetaan arvopapereiden alkuperäisen liikkeeseenlaskupäivän perusteella. Perinteisten arvopaperistamisten osalta kohtaan ei sisällytetä mitään muita omaisuuseriä arvopaperistamisen kohteena olevasta vastuujoukosta. Usean myyjän arvopaperistamisjärjestelmistä (eli järjestelmistä, joissa on useampi kuin yksi alullepanija) ilmoitetaan ainoastaan määrä, joka vastaa raportoivan yhteisön osuutta arvopaperistetusta salkusta. Velkojen arvopaperistamisen tapauksessa ilmoitetaan ainoastaan raportoivan yhteisön liikkeeseen laskemat määrät.

Nämä tiedot on ilmoitettava myös siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa.

140–220

ARVOPAPERISTETUT VASTUUT

Sarakkeissa 140–220 vaaditaan tietoja raportoivan yhteisön arvopaperistetun salkun useista piirteistä.

140

KOKONAISMÄÄRÄ

Laitosten on ilmoitettava arvopaperistetun salkun raportointipäivän arvo eli arvopaperistettujen vastuiden raportointipäivänä liikkeessä oleva määrä. Perinteisten arvopaperistamisten osalta kohtaan ei sisällytetä mitään muita omaisuuseriä arvopaperistamisen kohteena olevasta vastuujoukosta. Usean myyjän arvopaperistamisjärjestelmistä (eli järjestelmistä, joissa on useampi kuin yksi alullepanija) ilmoitetaan ainoastaan määrä, joka vastaa raportoivan yhteisön osuutta arvopaperistetusta salkusta. Kun on kyse arvopaperistamisjärjestelmistä, joiden kohteena on suljettu vastuiden pooli (eli joiden arvopaperistettujen omaisuuserien salkkua ei voida kasvattaa alullepanoajankohdan jälkeen), määrä pienenee asteittain.

Nämä tiedot on ilmoitettava myös siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa.

150

LAITOKSEN OSUUS (%)

Kohdassa on ilmoitettava laitoksen osuus (prosenttiosuus kahden desimaalin tarkkuudella) arvopaperistetusta salkusta raportointipäivänä. Tässä sarakkeessa ilmoitettavan luvun oletusarvo on 100 prosenttia, ellei ole kyse usean myyjän arvopaperistamisjärjestelmistä. Niiden tapauksessa raportoivan yhteisön on ilmoitettava yhteisön senhetkinen osuus arvopaperistetusta salkusta (suhdeluku, joka vastaa sarakkeen 140 tietoja).

Nämä tiedot on ilmoitettava myös siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa.

160

TYYPPI

Tässä sarakkeessa kerätään tietoja arvopaperistetun salkun varojen (’1’–’8’) tai velkojen (’9’–’10’) tyypistä. Laitoksen on ilmoitettava yksi seuraavista numerokoodeista:

1

–

asuinkiinteistövakuudelliset luotot;

2

–

liikekiinteistövakuudelliset luotot;

3

–

luottokorttisaatavat;

4

–

leasing;

5

–

yrityslainat ja pk-yrityslainat (kun pk-yrityksiä käsitellään yrityksinä);

6

–

kuluttajaluotot;

7

–

myyntisaamiset;

8

–

muut varat;

9

–

katetut joukkolainat;

10

–

muut velat.

Jos arvopaperistettujen vastuiden pooli on useiden eri tyyppien yhdistelmä, laitos ilmoittaa kaikkein tärkeimmän tyypin. Uudelleenarvopaperistamisten tapauksessa laitoksen on ilmoitettava tiedot kohteena olevan perimmäisen omaisuuserien poolin perusteella. Tyyppiin ’10’ (muut velat) sisällytetään keskuspankkien liikkeeseen laskemat velkakirjat ja luottoriskin vaihtolainat.

Niiden arvopaperistamisjärjestelmien tapauksessa, joiden kohteena on suljettu pooli, tyyppi ei voi vaihdella raportointipäivästä riippuen.

170

SOVELLETTU MENETELMÄ (SA/IRB/MIX)

Tässä sarakkeessa kerätään tietoja menetelmästä, jota laitos raportointipäivänä soveltaisi arvopaperistettuihin vastuisiin.

Ilmoittamisessa käytetään seuraavia lyhenteitä:

—

’S’

tarkoittaa standardimenetelmää (SA),

—

’I’

tarkoittaa sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB),

—

’M’

tarkoittaa molempien menetelmien yhdistelmää (SA/IRB).

Standardimenetelmässä ’P’ ilmoitetaan sarakkeessa 050 ja omien varojen vaatimusten laskelma ilmoitetaan CR SEC SA -lomakkeessa.

Sisäisten luottoluokitusten menetelmässä (IRB-menetelmä) ’P’ ilmoitetaan sarakkeessa 050 ja omien varojen vaatimusten laskelma ilmoitetaan CR SEC IRB -lomakkeessa.

Standardimenetelmän ja IRB-menetelmän yhdistelmässä ’P’ ilmoitetaan sarakkeessa 050 ja omien varojen vaatimusten laskelma ilmoitetaan sekä CR SEC SA -lomakkeessa että CR SEC IRB -lomakkeessa.

Nämä tiedot on ilmoitettava myös siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa. Tätä saraketta ei kuitenkaan sovelleta velkojen arvopaperistamisiin. Järjestäjät eivät ilmoita tämän sarakkeen tietoja.

180

VASTUIDEN LUKUMÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 261 artiklan 1 kohta

Tämän sarakkeen tietojen ilmoittaminen on pakollista ainoastaan niille laitoksille, jotka soveltavat sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) arvopaperistamispositioihin (ja jotka näin ollen ilmoittavat sarakkeessa 170 lyhenteen ’I’). Laitos ilmoittaa vastuiden tosiasiallisen lukumäärän.

Tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta, mikäli kyse on velkojen arvopaperistamisesta tai mikäli omien varojen vaatimukset perustuvat arvopaperistettuihin vastuisiin (varojen arvopaperistamisen tapauksessa). Tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa. Sijoittajat eivät ilmoita tämän sarakkeen tietoja.

190

MAA

Kohdassa ilmoitetaan transaktion perimmäisten kohde-etuuksien alkuperämaan koodi (ISO 3166–1 alpha-2) eli sen maan koodi, jossa alkuperäisten arvopaperistettujen vastuiden välittömänä vastapuolena oleva yhteisö sijaitsee (läpikatsomismenetelmä). Jos arvopaperistamisen vastapuoliryhmä sisältää useita eri maita, laitoksen on ilmoitettava tärkein maa. Mikäli millään yksittäisellä maalla ei ole yli 20 prosentin osuutta varojen/velkojen määrästä, ilmoitetaan ’OT’ (muu).

200

ELGD (%)

Vastuilla painotetun keskimääräisen tappio-osuuden (exposure-weighted average loss-given-default –ELGD) ilmoittavat ainoastaan ne laitokset, jotka soveltavat valvontaviranomaisen kehittämää arviointimallia (ja jotka näin ollen ilmoittavat ’I’ sarakkeessa 170). ELGD-luku on laskettava vakavaraisuusasetuksen 262 artiklan 1 kohdassa säädetyllä tavalla.

Tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta, mikäli kyse on velkojen arvopaperistamisesta tai mikäli omien varojen vaatimukset perustuvat arvopaperistettuihin vastuisiin (varojen arvopaperistamisen tapauksessa). Tämän sarakkeen tietoja ei myöskään ilmoiteta siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa. Järjestäjät eivät ilmoita tämän sarakkeen tietoja.

210

(-) ARVONOIKAISUT JA VARAUKSET

Luottotappioihin liittyvät arvonoikaisut ja varaukset (vakavaraisuusasetuksen 159 artikla), jotka toteutetaan sen tilinpäätössäännöstön mukaisesti, jonka soveltamisalaan raportoiva yhteisö kuuluu. Arvonoikaisuihin sisällytetään kaikki rahoitusvaroihin liittyvistä luottotappioista syntyvät tulosvaikutteisesti kirjatut määrät alkuperäisestä taseeseen kirjaamisesta lukien (mukaan lukien käypään arvoon arvostetut rahoitusvaroihin liittyvästä luottoriskistä aiheutuneet tappiot, joita ei vähennetä vastuuarvosta) ja maksukyvyttömyyden yhteydessä ostetuista saamisista saadut alennukset vakavaraisuusasetuksen 166 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Varauksiin sisällytetään taseen ulkopuolisten erien kertyneet luottotappioiden määrät.

Tässä sarakkeessa kerätään tietoja arvopaperistettuihin vastuisiin sovellettavista arvonoikaisuista ja varauksista. Tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta velkojen arvopaperistamisen tapauksessa.

Nämä tiedot on ilmoitettava myös siinä tapauksessa, ettei raportoivalla yhteisöllä ole positioita arvopaperistamisessa.

Järjestäjät eivät ilmoita tämän sarakkeen tietoja.

220

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET ENNEN ARVOPAPERISTAMISTA (%)

Tässä sarakkeessa kerätään tietoja arvopaperistetun salkun omien varojen vaatimuksista siinä tapauksessa, että arvopaperistamista ei olisi tapahtunut, ja näihin riskeihin liittyvistä odotetuista tappioista (Kirb) prosentuaalisena osuutena (kahden desimaalin tarkkuudella) alullepanoajankohdan arvopaperistettujen vastuiden kokonaismäärästä. Kirb määritellään vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 4 kohdassa.

Tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta velkojen arvopaperistamisen tapauksessa. Varojen arvopaperistamisen tapauksessa nämä tiedot on ilmoitettava, vaikka raportoivalla yhteisöllä ei olisi positioita arvopaperistamisessa.

Järjestäjät eivät ilmoita tämän sarakkeen tietoja.

230–300

ARVOPAPERISTAMISRAKENNE

Tässä kuuden sarakkeen sarjassa kerätään tietoja arvopaperistamisen rakenteesta taseeseen sisältyvien/taseen ulkopuolisten positioiden, etuoikeusluokkien (ylimmän/välivaiheen/suuririskisimmän etuoikeusluokan) ja maturiteetin pohjalta.

Usean myyjän arvopaperistamisten tapauksessa suuririskisimmän etuoikeusluokan kohdalla ilmoitetaan ainoastaan raportoivan laitoksen määrä tai osuus.

230–250

TASEEN ERÄT

Tässä sarakkeessa kerätään etuoikeusluokittain (ylimmän/välivaiheen/suuririskisimmän etuoikeusluokan mukaan) eriteltyjä tietoja taseen eristä.

230

YLEMPI LUOKKA

Kaikki etuoikeusluokat, joita ei luokitella välivaiheen etuoikeusluokkiin tai suuririskisimpiin etuoikeusluokkiin, sisällytetään tähän luokkaan.

240

VÄLIVAIHEEN LUOKKA

Ks. vakavaraisuusasetuksen 243 artiklan 3 kohta (perinteiset arvopaperistamiset) ja 244 artiklan 3 kohta (synteettiset arvopaperistamiset).

250

SUURIRISKISIN LUOKKA

Suuririskisin etuoikeusluokka määritellään vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 15 kohdassa.

260–280

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Tässä sarakesarjassa kerätään etuoikeusluokittain (ylimmän/välivaiheen/suuririskisimmän etuoikeusluokan mukaan) eriteltyjä tietoja taseen ulkopuolisista eristä ja johdannaisista.

Tässä kohdassa sovelletaan samoja etuoikeusluokittaisen luokittelun kriteereitä kuin edellä arvopaperistamisen rakennetta kuvaavien taseen erien kohdalla.

290

ENSIMMÄINEN ODOTETTAVISSA OLEVA PÄÄTTYMISAJANKOHTA

Kohdassa tarkoitetaan koko arvopaperistamisen todennäköistä päättymisajankohtaa sen sopimusehtojen ja raportointihetkellä ennustetun talouskehityksen valossa arvioituna. Yleensä päättymisajankohdaksi katsotaan aikaisempi ajankohta seuraavista kahdesta vaihtoehdosta:

i)

varhaisin ajankohta, jolloin (vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 2 kohdassa määriteltyä) alullepanijan takaisinlunastusta voidaan soveltaa ottaen huomioon kohde-etuutena olevan vastuun (vastuiden) maturiteetti sekä niiden odotetun etukäteismaksutahti ja mahdolliset uudelleenneuvottelutoimet;

ii)

varhaisin ajankohta, jolloin alullepanija voi soveltaa jotakin muuta arvopaperistamisen sopimuslausekkeisiin sisältyvää lunastusmenettelyä, joka johtaisi arvopaperistamisen täydelliseen kuoletukseen.

Ensimmäisen odotettavissa olevan päättymisajankohdan päivä, kuukausi ja vuosi on ilmoitettava. Tarkka päivä on ilmoitettava, jos se on tiedossa. Muussa tapauksessa on ilmoitettava kuukauden ensimmäinen päivä.

300

LAINMUKAINEN VIIMEINEN ERÄÄNTYMISAJANKOHTA

Kohdassa tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin arvopaperistamisen koko pääoma ja korko on virallisesti maksettava takaisin (transaktioita koskevien asiakirjojen mukaan).

Virallisen viimeisen erääntymisajankohdan päivä, kuukausi ja vuosi on ilmoitettava. Tarkka päivä on ilmoitettava, jos se on tiedossa. Muussa tapauksessa on ilmoitettava kuukauden ensimmäinen päivä.

310–400

ARVOPAPERISTAMISPOSITIOT: ALKUPERÄINEN VASTUU ENNEN LUOTTOVASTA-ARVOKERROINTEN SOVELTAMISTA

Tässä sarakesarjassa kerätään tietoja arvopaperistamispositioista taseeseen sisältyvien/taseen ulkopuolisten positioiden ja etuoikeusluokkien (ylimmän/välivaiheen/suuririskisimmän etuoikeusluokan) pohjalta raportointipäivänä.

310–330

TASEEN ERÄT

Tässä kohdassa sovelletaan samoja etuoikeusluokittaisen luokittelun kriteereitä kuin edellä arvopaperistamisen rakennetta kuvaavien taseen erien kohdalla.

340–360

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Tässä kohdassa sovelletaan samoja etuoikeusluokittaisen luokittelun kriteereitä kuin taseen ulkopuolisten erien kohdalla.

370–400

LISÄTIETOERÄT: TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT JA JOHDANNAISET

Tässä sarakesarjassa kerätään lisätietoja taseen ulkopuolisten erien ja johdannaisten kokonaismäärästä (nämä tiedot on jo ilmoitettu toisessa jaottelussa sarakkeissa 340–360).

370

SUORAT LUOTON KORVAAVAT VÄLINEET

Tätä saraketta sovelletaan niihin arvopaperistamispositioihin, jotka ovat alullepanijan hallussa ja joiden takuina on suoria luoton korvaavia välineitä (DCS).

Vakavaraisuusasetuksen liitteen I mukaisesti seuraavia korkean riskin taseen ulkopuolisia eriä pidetään suorina luoton korvaavina välineinä (DCS):

—

luoton korvaavat takaukset,

—

peruuttamattomat luoton korvaavat valmiusmaksusitoumukset.

380

KORONVAIHTOSOPIMUKSET/VALUUTANVAIHTOSOPIMUKSET

Kohdassa lyhenteellä ’IRS’ tarkoitetaan koronvaihtosopimuksia (interest rate swaps) ja lyhenteellä ’CRS’ valuuttakurssisopimuksia (currency rate swaps). Nämä johdannaiset on lueteltu vakavaraisuusasetuksen liitteessä II.

390

HYVÄKSYTTÄVÄT LIKVIDITEETTISOPIMUKSET

Vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen likviditeettisopimusten on täytettävä vakavaraisuusasetuksen 255 artiklan 1 kohdassa vahvistetut kuusi edellytystä, jotta niitä voidaan pitää hyväksyttävinä (siitä riippumatta, mitä menetelmää – SA tai IRB – laitokset soveltavat).

400

MUU (ML. EI-HYVÄKSYTTÄVÄT LIKVIDITEETTISOPIMUKSET)

Tämä sarake on tarkoitettu muille taseen ulkopuolisille erille, kuten ei-hyväksyttäville likviditeettisopimuksille (eli niille likviditeettisopimuksille, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 255 artiklan 1 kohdassa mainittuja edellytyksiä).

410

ENNENAIKAINEN KUOLETUS: SOVELLETTAVA LUOTTOVASTA-ARVOKERROIN

Vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 12 kohdassa ja 256 artiklan 5 kohdassa (standardimenetelmä) sekä 265 artiklan 1 kohdassa (IRB-menetelmä) määrätään luottovasta-arvokertoimien joukon soveltamisesta sijoittajien osuuden määrään (jotta voidaan laskea riskipainotettujen vastuuerien määrä).

Tätä saraketta sovelletaan arvopaperistamisjärjestelmiin, joihin sisältyy ennenaikaista kuoletusta koskevia sopimuslausekkeita (eli uudistettaviin arvopaperistamisiin).

Vakavaraisuusasetuksen 256 artiklan 6 kohdan mukaan sovellettava luottovasta-arvokerroin määräytyy todellisen kolmen kuukauden keskimääräisen hintaeron perusteella.

Velkojen arvopaperistamisten tapauksessa tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta. Tämä tietoelementti liittyy CR SEC SA -lomakkeen riviin 100 ja CR SEC IRB -lomakkeen riviin 160.

420

(-) OMISTA VAROISTA VÄHENNETTY VASTUUARVO

Tämä tietoelementti liittyy läheisesti CR SEC SA -lomakkeen riviin 200 ja CR SEC IRB -lomakkeen riviin 180.

Tässä sarakkeessa ilmoitetaan negatiivinen luku.

430

RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT YHTEENSÄ – ENNEN YLÄRAJAA

Tässä sarakkeessa kerätään tietoja riskipainotettujen vastuuerien määrästä ennen arvopaperistamispositioihin sovellettavan raja-arvon määrittämistä (eli kun on kyse arvopaperistamisjärjestelmistä, joihin sisältyy merkittävää riskinsiirtoa). Kun on kyse arvopaperistamisjärjestelmistä, joihin ei sisälly merkittävää riskinsiirtoa (eli riskipainotettujen vastuuerien määrä lasketaan arvopaperistettujen vastuiden mukaisesti), tässä sarakkeessa ei ilmoiteta mitään tietoja.

Velkojen arvopaperistamisten tapauksessa tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta.

440

RISKIPAINOTETUT VASTUUERÄT YHTEENSÄ – YLÄRAJAN JÄLKEEN

Tässä sarakkeessa kerätään tietoja riskipainotettujen vastuuerien määrästä sen jälkeen, kun arvopaperistamispositioihin sovellettava raja-arvo on määritetty (eli kun on kyse arvopaperistamisjärjestelmistä, joihin sisältyy merkittävää riskinsiirtoa). Kun on kyse arvopaperistamisjärjestelmistä, joihin ei sisälly merkittävää riskinsiirtoa (eli omien varojen vaatimukset lasketaan arvopaperistettujen vastuiden mukaisesti), tässä sarakkeessa ei ilmoiteta mitään tietoja.

Velkojen arvopaperistamisten tapauksessa tämän sarakkeen tietoja ei ilmoiteta.

450–510

ARVOPAPERISTAMISPOSITIOT – KAUPANKÄYNTIVARASTO

450

KORRELAATIOKAUPANKÄYNTISALKKU VAI EI?

Ilmoittamisessa käytetään seuraavia lyhenteitä:

C

–

korrelaatiokaupankäyntisalkku;

N

–

muu kuin korrelaatiokaupankäyntisalkku.

460–470

NETTOPOSITIOT – PITKÄT/LYHYET

Ks. MKR SA SEC -lomakkeen sarake 050 tai MKR SA CTP -lomakkeen sarake 060.

480

YHTEENLASKETUT OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET (STANDARDIMENETELMÄ) – ERITYISRISKI

Ks. MKR SA SEC -lomakkeen sarake 610 tai MKR SA CTP -lomakkeen sarake 450.

4.   OPERATIIVISEN RISKIN LOMAKKEET

4.1   C 16.00 – OPERATIIVINEN RISKI (OPR)

4.1.1   Yleiset huomiot

112.

Tämä lomake sisältää tietoja vakavaraisuusasetuksen 312–324 artiklan mukaisten operatiivista riskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskemisesta mittauksen perusmenetelmän (BIA), standardimenetelmän (TSA), vaihtoehtoisen standardimenetelmän (ASA) ja kehittyneiden mittausmenetelmien (AMA) mukaisesti. Laitos ei voi soveltaa TSA- ja ASA-menetelmiä vähittäispankkitoiminnan ja yritysrahoituksen liiketoiminta-alueilla samanaikaisesti yksittäisen yrityksen tasolla.

113.

Laitosten, jotka käyttävät BIA-, TSA- ja/tai ASA-menetelmiä, on laskettava omien varojen vaatimukset tilikauden lopun tietojen perusteella. Jos tilintarkastetut luvut ovat käytettävissä, laitosten on ilmoitettava tilintarkastetut luvut, joiden olisi pysyttävä muuttumattomina. Poikkeamat tästä ’muuttumattomuuden’ periaatteesta ovat mahdollisia, esimerkiksi jos kauden aikana esiintyy poikkeuksellisia olosuhteita, kuten uusia yksikköjen tai toimintojen hankintoja tai luovutuksia.

114.

Jos laitos voi osoittaa sitä valvovalle toimivaltaiselle viranomaiselle, että – poikkeuksellisten olosuhteiden takia, kuten sulautumisen tai yksiköistä tai toiminnoista luopumisen takia – kolmen vuoden keskiarvon käyttäminen relevantin indikaattorin laskennassa johtaisi operatiivista riskiä koskevan omien varojen vaatimuksen estimoinnin vääristymiseen, toimivaltainen viranomainen voi antaa laitokselle mahdollisuuden muuttaa laskutapaa tällaisten tapahtumien huomioon ottamiseksi. Toimivaltainen viranomainen voi myös omasta aloitteestaan vaatia laitosta muuttamaan laskutapaa. Jos laitos on ollut toiminnassa alle kolme vuotta, se voi käyttää ennakoituja liiketoiminnallisia estimaatteja relevantin indikaattorin laskemiseen edellyttäen, että se alkaa käyttää aiempia ajanjaksoja koskevia tietoja heti, kun sellaisia on saatavissa.

115.

Tämän lomakkeen sarakkeissa kerätään kolmen viimeisen vuoden osalta tietoja operatiivisen riskin alaisia rahoitustoimintoja kuvaavan relevantin indikaattorin määrästä sekä lainojen ja ennakoiden määrästä (viimeksi mainittu koskee ainoastaan ASA-menetelmää). Näiden tietojen jälkeen ilmoitetaan tiedot operatiivista riskiä koskevan omien varojen vaatimuksen määrästä. Tarvittaessa on eriteltävä, mikä osuus tästä määrästä johtuu myöntämismekanismista. AMA-menetelmän tapauksessa ilmoitetaan myös lisätietoerät operatiivista riskiä koskevaan omien varojen vaatimukseen kohdistuvien odotettavissa olevien tappioiden, hajauttamisen ja riskien vähentämismenetelmien vaikutusten erittelemiseksi.

116.

Riveissä ilmoitetaan tiedot operatiivista riskiä koskevan omien varojen vaatimuksen laskentatavan pohjalta ja liiketoiminta-alueittain TSA- ja ASA-menetelmien mukaan.

117.

Tätä lomaketta käyttävät kaikki operatiivista riskiä koskevan omien varojen vaatimuksen soveltamisalaan kuuluvat laitokset.

4.1.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010–030

RELEVANTTI INDIKAATTORI

Laitokset, jotka käyttävät relevanttia indikaattoria operatiivista riskiä koskevan omien varojen vaatimuksen laskemiseksi (BIA, TSA ja ASA), ilmoittavat sarakkeissa 010–030 relevantin indikaattorin kultakin raportoitavalta vuodelta. Lisäksi, kun laitokset käyttävät vakavaraisuusasetuksen 314 artiklassa mainittua usean menetelmän yhdistelmää, niiden on myös ilmoitettava tiedonantotarkoituksessa AMA-menetelmän mukaisten toimien relevantin indikaattorin määrä. Tämä koskee myös kaikkia muita AMA-menetelmää soveltavia pankkeja.

Jäljempänä ’relevantilla indikaattorilla’ tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 316 artiklan 1 kohdan taulukossa 1 määriteltyä tilikauden lopun ’tekijöiden summaa’.

Jos laitoksella on saatavissa ’relevanttia indikaattoria’ koskevat tiedot alle kolmen vuoden ajalta, saatavissa olevat aiempien ajanjaksojen tiedot (tilintarkastetut luvut) luokitellaan prioriteettijärjestyksessä vastaaviin taulukon sarakkeisiin. Jos esimerkiksi aiempien ajanjaksojen tietoja on saatavissa vain yhdeltä vuodelta, ne ilmoitetaan sarakkeessa 030. Jos vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, ennakoidut estimaatit sisällytetään tämän jälkeen sarakkeeseen 020 (seuraavan vuoden estimaatti) ja sarakkeeseen 010 (sitä seuraavan vuoden estimaatti).

Lisäksi, mikäli laitoksella ei ole lainkaan aiempien ajanjaksojen tietoja ’relevantista indikaattorista’, laitos voi käyttää ennakoituja liiketoiminnallisia estimaatteja.

040–060

LAINAT JA ENNAKKOMAKSUT (KUN SOVELLETAAN VAIHTOEHTOISTA STANDARDIMENETELMÄÄ)

Näitä sarakkeita käytetään vakavaraisuusasetuksen 319 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ’vähittäispankkitoiminnan’ ja ’yritysrahoituksen’ liiketoiminta-alueiden lainojen ja ennakkomaksujen määrien ilmoittamiseen. Näitä määriä käytetään laskettaessa vaihtoehtoista relevanttia indikaattoria, josta saadaan ASA-menetelmän alaisia toimia vastaavat omien varojen vaatimukset (vakavaraisuusasetuksen 319 artiklan 1 kohdan a alakohta).

’Yritysrahoituksen’ liiketoiminta-alueen tapauksessa kaupankäyntivaraston ulkopuoliset arvopaperit sisällytetään myös tähän sarakkeeseen.

070

OMIEN VAROJEN VAATIMUS

Omien varojen vaatimus lasketaan sovellettavan menetelmän mukaisesti vakavaraisuusasetuksen 312–324 artiklaa noudattaen. Tulokseksi saatava määrä ilmoitetaan sarakkeessa 070.

071

OPERATIIVISEN KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohta. Omien varojen vaatimukset sarakkeessa 070 kerrottuina kertoimella 12,5.

080

JOSTA KOHDENTAMISMENETELMISTÄ AIHEUTUVAT

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa, joka liittyy seuraavia seikkoja koskevien tietojen sisällyttämiseen (vakavaraisuusasetuksen 312 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun hakemukseen): menetelmät, joilla operatiiviselle riskille varattu pääoma jaetaan ryhmän eri yhteisöjen kesken, selostus siitä, otetaanko hajautusvaikutukset huomioon ja millä tavoin ne otetaan huomioon siinä riskien mittausjärjestelmässä, jota EU:ssa emoyrityksenä toimiva luottolaitos ja sen tytäryritykset tai EU:ssa toimivan finanssialan holdingyhtiön tytäryritykset yhteisesti tai EU:ssa toimiva finanssialan sekaholdingyhtiö käyttävät.

090–120

KEHITTYNEEN MITTAUSMENETELMÄN MUKAISESTI ILMOITETTAVAT LISÄTIETOERÄT (JOS SOVELLETAAN)

090

OMIEN VAROJEN VAATIMUS ENNEN SEN LIEVENTÄMISTÄ ODOTETTUJEN TAPPIOIDEN, HAJAUTTAMISEN TAI LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMIEN JOHDOSTA

Sarakkeessa 090 ilmoitettava omien varojen vaatimus on sama kuin sarakkeessa 070, mutta se lasketaan ennen odotetusta tappiosta, hajauttamisesta ja riskien vähentämismenetelmistä aiheutuvien lieventävien vaikutusten (ks. alla) huomioon ottamista.

100

(-) OMIEN VAROJEN VAATIMUKSEN LIEVENTÄMINEN SEN JOHDOSTA, ETTÄ ODOTETUT TAPPIOT ON OTETTU HUOMIOON SISÄISISSÄ LIIKETOIMINTAKÄYTÄNTEISSÄ

Sarakkeessa 100 ilmoitetaan omien varojen vaatimusten lievennys, joka aiheutuu (vakavaraisuusasetuksen 322 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta) sisäisissä liiketoimintakäytänteissä huomioon otetusta odotetusta tappiosta.

110

(-) OMIEN VAROJEN VAATIMUKSEN LIEVENTÄMINEN HAJAUTTAMISEN JOHDOSTA

Sarakkeessa 110 ilmoitettava hajauttamisen vaikutus tarkoittaa erotusta erikseen kunkin operatiivisen riskin luokan osalta laskettujen omien varojen vaatimusten yhteenlasketun summan (eli ns. ’täydellisen riippuvuuden’ tilanteen) sekä sen hajautetun omien varojen vaatimuksen välillä, jonka laskennassa otetaan huomioon korrelaatiot ja riippuvuudet (eli tilanteen, jossa oletetaan, että riskiluokkien välillä ei ole ’täydellistä riippuvuutta’). ’Täydellisen riippuvuuden’ tilanne vallitsee ’oletustapauksessa’ eli silloin, kun laitos ei käytä riskiluokkien välillä eksplisiittistä korrelaatiorakennetta ja jolloin AMA-menetelmän pääoma lasketaan valittujen riskiluokkien yksittäisten operatiivisen riskin mittaustulosten yhteenlaskettuna summana. Tässä tapauksessa riskiluokkien välisen korrelaation oletetaan olevan 100 prosenttia ja sarakkeen arvoksi ilmoitetaan nolla. Vastaavasti, kun laitos käyttää riskiluokkien välistä eksplisiittistä korrelaatiorakennetta, on sen sisällytettävä tähän sarakkeeseen ’oletustapauksesta’ syntyvän AMA-menetelmän mukaan lasketun pääoman ja riskiluokkien välisen korrelaatiorakenteen soveltamisen myötä lasketun pääoman välinen erotus. Tämä arvo ilmentää AMA-mallin ’hajauttamiskykyä’ eli mallin kykyä ottaa huomioon eriaikaisesti toteutuvat vakavat operatiivisesta riskistä aiheutuvat tappiot. Sarakkeessa 010 on ilmoitettava, minkä verran korrelaatiorakenteen käyttö pienentää AMA-menetelmän 100 prosentin oletuksen mukaan laskettua pääomaa.

120

(-) OMIEN VAROJEN VAATIMUKSEN LIEVENTÄMINEN LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISMENETELMIEN KÄYTÖN JOHDOSTA (VAKUUTUKSET JA MUUT RISKINSIIRTOMEKANISMIT)

Sarakkeessa 120 ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 323 artiklan 1–5 kohdan mukaisten vakuutusten ja muiden riskinsiirtomekanismien vaikutus.


Rivit

010

PANKKITOIMINTA, JOHON SOVELLETAAN PERUSMENETELMÄÄ (BIA)

Tällä rivillä esitetään määrät, jotka vastaavat perusmenetelmän (basic indicator approach – BIA) soveltamisalaan kuuluvia toimia, operatiivista riskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskemiseen (vakavaraisuusasetuksen 315 ja 316 artiklat).

020

PANKKITOIMINTA, JOHON SOVELLETAAN STANDARDIMENETELMÄÄ (TSA)/VAIHTOEHTOISTA STANDARDIMENETELMÄÄ (ASA)

Tässä ilmoitetaan standardimenetelmän (standardised approach – TSA) ja vaihtoehtoisen standardimenetelmän (alternative standardised approach – ASA) mukaan (vakavaraisuusasetuksen 317–319 artikla) laskettu omien varojen vaatimus.

030–100

STANDARDIMENETELMÄ (TSA)

Kun sovelletaan standardimenetelmää (TSA), relevantti indikaattori kultakin raportoitavalta vuodelta on jaettava riveillä 030–100 vakavaraisuusasetuksen 317 artiklan taulukossa 2 määriteltyjen liiketoiminta-alueiden mukaan. Toimintojen liiketoiminta-alueittaisessa kuvauksessa on noudatettava vakavaraisuusasetuksen 318 artiklassa esitettyjä periaatteita.

110–120

VAIHTOEHTOINEN STANDARDIMENETELMÄ (ASA)

Laitosten, jotka soveltavat vaihtoehtoista standardimenetelmää (ASA) (vakavaraisuusasetuksen 319 artikla), on ilmoitettava relevantti indikaattori kultakin raportoitavalta vuodelta erikseen kunkin liiketoiminta-alueen osalta riveillä 030–050 ja 080–100 sekä riveillä 110 ja 120 ’yritysrahoituksen’ ja ’vähittäispankkitoiminnan’ liiketoiminta-alueiden osalta.

Riveillä 110 ja 120 on ilmoitettava relevantin indikaattorin määrä ASA-menetelmän soveltamisalaan kuuluvista toiminnoista siten, että ’yritysrahoituksen’ alueeseen kuuluvat toiminnot ja ’vähittäispankkitoiminnan’ alueeseen kuuluvat toiminnot erotetaan toisistaan (vakavaraisuusasetuksen 319 artikla). ’Yritysrahoitusta’ ja ’vähittäispankkitoimintaa’ vastaavia määriä voidaan ilmoittaa sekä standardimenetelmälle (TSA) tarkoitetuilla riveillä (rivit 060 ja 070) että vaihtoehtoiselle standardimenetelmälle (ASA) tarkoitetuilla riveillä 110 ja 120 (esim. mikäli tytäryritys noudattaa TSA-menetelmää ja emoyritys noudattaa ASA-menetelmää).

130

PANKKITOIMINTA, JOHON SOVELLETAAN KEHITTYNEITÄ MITTAUSMENETELMIÄ (AMA)

Kehittyneitä mittausmenetelmiä (AMA) soveltavien laitosten on tässä kohdassa ilmoitettava asianmukaiset tiedot (vakavaraisuusasetuksen 312 artiklan 2 kohta ja 321–323 artikla).

Siinä tapauksessa, että käytetään vakavaraisuusasetuksen 314 artiklassa kuvatulla tavalla eri menetelmien yhdistelmää, on kohdassa ilmoitettava tiedot AMA-menetelmän soveltamisalaan kuuluvien toimintojen relevantin indikaattorin osalta. Tämä koskee myös kaikkia muita AMA-menetelmää soveltavia pankkeja.

4.2   C 17.00 – OPERATIIVINEN RISKI: EDELLISVUOTTA KOSKEVAT TAPPIOT JA PALAUTUKSET JAOTELTUINA LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN JA TAPPIOTYYPPIEN MUKAAN (OPR DETAILS)

4.2.1   Yleiset huomiot

118.

Tässä lomakkeessa esitetään yhteenveto tiedoista, jotka koskevat laitoksen viimeisen vuoden aikana kirjaamia bruttotappioita ja tappioiden palautuksia, tappiotyyppien ja liiketoiminta-alueiden mukaan.

119.

’Bruttotappiolla’ tarkoitetaan tappiota, joka johtuu asetuksen (EU) N:o 575/2013 322 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta operatiivisen riskin aiheuttavasta tapahtumasta tai tappiotyypistä, ennen minkäänlaisia palautuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 122 kohtaa.

120.

’Palautuksella’ tarkoitetaan alkuperäiseen operatiivisesta riskistä aiheutuvaan tappioon liittyvää riippumatonta ajallisesti erillistä tapahtumaa, jossa varoja tai taloudellista hyötyä vastaanotetaan ensimmäisiltä tai kolmansilta osapuolilta, kuten vakuutuksenantajilta tai muilta osapuolilta.

121.

’Nopeasti palautettavan tappion aiheuttavilla tapahtumilla’ tarkoitetaan operatiivisen riskin aiheuttavia tapahtumia, jotka johtavat tappioihin, jotka palautetaan osittain tai kokonaan viiden työpäivän kuluessa. Nopeasti palautettavan tappion aiheuttavan tapahtuman tapauksessa vain osa tappiosta, jota ei palauteta kokonaan (ts. tappio, josta vähennetään osittaisen nopean palautuksen osuus), sisällytetään bruttotappion määritelmään. Tämän vuoksi tappion aiheuttavia tapahtumia, jotka johtavat tappioihin, jotka palautetaan kokonaan viiden työpäivän kuluessa, ei sisällytetä lainkaan bruttotappion määritelmään eikä OPR Details –lomakkeella ilmoitettaviin tietoihin.

122.

’Tilikirjauspäivällä’ tarkoitetaan päivää, jona tappio tai rahasto/varaus kirjattiin ensimmäistä kertaa tuloslaskelmaan operatiivisesta riskistä aiheutuvaa tappiota vastaan. Tämä päivä ajoittuu loogisesti ’tapahtumispäivän’ (ts. päivän, jona operatiivisen riskin aiheuttava tapahtuma tapahtui tai sai alkunsa) ja ’havaitsemispäivän’ (ts. päivän, jona laitos sai tietoonsa operatiivisen riskin aiheuttavan tapahtuman) jälkeen.

123.

Tappioiden lukumäärä on niiden operatiivisen riskin aiheuttavien tapahtumien määrä, jotka kirjattiin ensimmäistä kertaa raportointijaksolla.

124.

Kokonaistappion määrä on seuraavien osatekijöiden algebrallinen summa:

i.

sellaisten operatiivisen riskin aiheuttavien tapahtumien kannalta olennaiset tappioiden bruttomäärät, jotka ’kirjattiin ensimmäistä kertaa’ raportointijaksolla (esim. välittömät kulut, varaukset ja suoritukset);

ii.

sellaisiin operatiivisen riskin aiheuttaviin tapahtumiin raportointijaksolla tehtyjen positiivisten tappiomukautusten kannalta olennaiset tappioiden bruttomäärät (esim. varausten lisäykset, toisiinsa liittyvät tappion aiheuttavat tapahtumat ja lisäsuoritukset), jotka ’kirjattiin ensimmäistä kertaa’ aikaisemmilla raportointijaksoilla; sekä

iii.

sellaisiin operatiivisen riskin aiheuttaviin tapahtumiin raportointijaksolla – varausten vähennysten vuoksi – tehtyjen negatiivisten tappiomukautusten kannalta olennaiset tappioiden bruttomäärät, jotka ’kirjattiin ensimmäistä kertaa’ aikaisemmilla raportointijaksoilla.

125.

Tappioiden lukumäärä sisältää tavallisesti myös ne tappion aiheuttaneet tapahtumat, jotka on kirjattu ensimmäistä kertaa aikaisemmilla raportointijaksoilla ja joita ei ole vielä ilmoitettu aiemmissa valvontaraporteissa. Kokonaistappion määrä sisältää tavallisesti myös 124 kohdan mukaiset aikaisempien raportointijaksojen kannalta olennaiset osatekijät, joita ei ole vielä ilmoitettu aiemmissa valvontaraporteissa.

126.

Suurin yksittäinen tappio on suurin yksittäinen määrä edellä 124 kohdan I tai ii kohdassa olevista määristä.

127.

Viiden suurimman tappion summa on edellä 124 kohdan i tai ii kohdassa mainituista määristä viiden suurimman määrän summa.

128.

Tappioiden palautusten kokonaismäärä on kaikkien niiden raportointijaksolla kirjattujen palautusten summa, jotka ovat olennaisia kyseisellä raportointijaksolla tai aikaisemmilla raportointijaksoilla ensimmäistä kertaa kirjattujen operatiivisen riskin aiheuttavien tapahtumien kannalta.

129.

Kunkin vuoden kesäkuussa ilmoitettavat luvut ovat osavuosijakson lukuja, ja lopulliset luvut ilmoitetaan joulukuussa. Tämän vuoksi kesäkuussa ilmoitettavilla luvuilla on kuuden kuukauden viitejakso (ts. kalenterivuoden jakso 1.1.–30.6.) ja joulukuussa ilmoitettavilla luvuilla on 12 kuukauden viitejakso (ts. kalenterivuoden jakso 1.1.–31.12.).

130.

Tiedot ilmoitetaan luokittelemalla laitoksen sisäiset raja-arvot ylittävät tappiot ja palautukset (vakavaraisuusasetuksen 317 artiklan taulukossa 2 määriteltyihin) liiketoiminta-alueisiin, mukaan lukien (vakavaraisuusasetuksen 322 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun) ylimääräiseen liiketoiminta-alueeseen ’yhtiöerät’ ja (vakavaraisuusasetuksen 324 artiklassa määriteltyihin) tappiotyyppeihin siten, että on myös mahdollista, että yhtä tappiotyyppiä vastaavat tappiot luokitellaan useisiin eri liiketoiminta-alueisiin.

131.

Sarakkeissa esitetään erilaiset tappiotyypit ja kokonaismäärät jokaista liiketoiminta-aluetta kohden, ja lisäksi ne sisältävät lisätietoerän, josta ilmenee tappiotietojen keruussa käytetty alhaisin sisäinen raja-arvo ja josta ilmenee kunkin liiketoiminta-alueen alhaisin ja korkein raja-arvo, jos sovellettavia raja-arvoja on useampi kuin yksi.

132.

Riveillä esitetään liiketoiminta-alueet, ja jokaisen liiketoiminta-alueen sisällä ilmoitetaan tiedot tappioiden lukumäärästä, kokonaistappion määrästä, suurimmasta yksittäisestä tappiosta, viiden suurimman tappion summasta ja tappioiden palautusten kokonaismäärästä.

133.

Liiketoiminta-alueiden kokonaismäärän osalta pyydetään myös tiedot tappioiden lukumäärästä ja kokonaistappion määrästä tietyillä vaihteluväleillä, jotka perustuvat ennakkoon määritettyihin raja-arvoihin 10 000, 20 000, 100 000 ja 1 000 000. Raja-arvot määritetään euromääräisinä, ja ne liitetään mukaan laitosten ilmoittamien tappioiden vertailemiseksi keskenään; sen vuoksi ne eivät välttämättä liity minimiraja-arvoihin, joita sovelletaan sisäiseen tappiotietojen keruuseen ja jotka ilmoitetaan lomakkeen toisessa osiossa.

134.

Jos edellä 124 kohdassa tarkoitettu kokonaistappion määrän osatekijöiden algebrallinen summa määrittää negatiivista arvoa joidenkin liiketoiminta-alueiden/tappioiden yhdistelmien osalta, kyseisissä soluissa ilmoitettava arvo on nolla.

135.

Laitosten, jotka soveltavat AMA- tai TSA/ASA-menetelmiä omien varojen vaatimusten laskennassa, on ilmoitettava tämän lomakkeen tiedot.

136.

Tarkastaakseen 5 artiklan b alakohdan 2 alakohdan b alakohdan mukaiset edellytykset laitosten on käytettävä valvontatietojen toimittamista varten kehitetyllä EPV:n verkkosivustolla saatavilla olevia tilastotietoja, jotta saadaan ’kaikkien samassa jäsenvaltiossa sijaitsevien laitosten taseiden yhteenlaskettu loppusumma’.

137.

Laitokset, joihin sovelletaan tämän asetuksen 5 artiklan b alakohdan 2 alakohdan b alakohtaa, voivat ilmoittaa ainoastaan seuraavat tiedot OPR Details -lomakkeen kaikkien tappiotyyppien kokonaissumman osalta (sarake 080):

a)

tappioiden lukumäärä (rivi 910),

b)

kokonaistappion määrä (rivi 920),

c)

suurin yksittäinen tappio (rivi 930),

d)

viiden suurimman tappion yhteenlaskettu summa (rivi 940), sekä

e)

tappioiden palautusten kokonaismäärä (rivi 950).

4.2.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010–070

TAPPIOTYYPIT

Laitosten on ilmoitettava tappiot niitä vastaavissa sarakkeissa 010–070 vakavaraisuusasetuksen 324 artiklassa määriteltyjen tappiotyyppien mukaan.

Laitokset, jotka laskevat omien varojen vaatimukset TSA- tai ASA-menetelmän mukaisesti, voivat ilmoittaa tappiot, joiden tappiotyyppiä ei ole määritelty, sarakkeessa 080.

080

TAPPIOTYYPIT YHTEENSÄ

Sarakkeessa 080 laitosten on ilmoitettava kustakin liiketoiminta-alueesta ’tappioiden lukumäärä’ yhteensä, ’kokonaistappion määrä’ yhteensä ja ’tappioiden palautusten kokonaismäärä’ yhteensä siten, että ne laskevat yksinkertaisesti yhteen niiden tappioiden lukumäärän, niiden bruttomääräisten kokonaistappioiden määrät ja niiden tappioiden palautusten kokonaismäärät, jotka on ilmoitettu sarakkeissa 010–070. ’Suurin yksittäinen tappio’ sarakkeessa 080 on suurin arvo niistä ’suurimmista yksittäisistä bruttotappioista’, jotka on ilmoitettu sarakkeissa 010–070. Viiden suurimman tappion yhteenlasketun summan osalta sarakkeessa 080 ilmoitetaan viiden suurimman tappion summa yhden liiketoiminta-alueen sisällä.

090–100

LISÄTIETOERÄ: TIETOJEN KERÄÄMISEEN SOVELLETTAVAT RAJA-ARVOT

Laitosten on ilmoitettava sarakkeissa 090 ja 100 tappioita koskevat minimiraja-arvot, joita ne soveltavat sisäiseen tappiotietojen keruuseen vakavaraisuusasetuksen 322 artiklan 3 kohdan c alakohdanviimeisen virkkeen mukaisesti. Jos laitos soveltaa vain yhtä raja-arvoa kunkin liiketoiminta-alueen kohdalla, vain sarakkeen 090 tiedot on ilmoitettava. Jos saman säännellyn liiketoiminta-alueen sisällä sovelletaan useita eri raja-arvoja, myös korkein sovellettava raja-arvo (sarake 100) ilmoitetaan.


Rivit

010–850

LIIKETOIMINTA-ALUEET: INVESTOINTIPANKKITOIMINTA, KAUPANKÄYNTITOIMINTA, VÄHITTÄISVÄLITYSTOIMINTA, YRITYSRAHOITUS, VÄHITTÄISPANKKITOIMINTA, MAKSU- JA SELVITYSPALVELUT, SÄILYTYSPALVELUT JA MUU PALVELUTOIMINTA, OMAISUUDENHOITO, YHTIÖERÄT

Kunkin vakavaraisuusasetuksen 317 artiklan 4 kohdan taulukossa 2 määritellyn liiketoiminta-alueen osalta, mukaan lukien vakavaraisuusasetuksen 322 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun liiketoiminta-alueen ’yhtiöerät’ osalta, ja kunkin tappiotyypin osalta laitosten on ilmoitettava seuraavat tiedot sovellettujen sisäisten raja-arvojen mukaisesti: tappioiden lukumäärä, tappioiden kokonaismäärä, suurin yksittäinen tappio, viiden suurimman tappion yhteenlaskettu summa ja tappioiden palautusten kokonaismäärä. Kun on kyse tappiosta, joka vaikuttaa useisiin liiketoiminta-alueisiin, ’kokonaistappion määrä’ jaetaan kaikkien näiden liiketoiminta-alueiden kesken.

910–950

LIIKETOIMINTA-ALUEET YHTEENSÄ

Kustakin tappiotyypistä (sarakkeet 010–080) on ilmoitettava seuraavat liiketoiminta-alueiden kokonaismäärää koskevat tiedot (rivit 910–950) (vakavaraisuusasetuksen 322 artiklan 3 kohdan b, c ja e alakohta):

—   tappioiden lukumäärä (rivi 910): tappiotyypeittäin ilmoitettujen sisäisen raja-arvon ylittävien tappioiden lukumäärä ilmoitetaan kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta. Tämä luku voi olla alhaisempi kuin tappioiden liiketoiminta-alueittain yhteenlaskettu määrä, sillä tappiot, joilla on useita vaikutuksia (vaikutuksia eri liiketoiminta-alueilla), otetaan huomioon ainoastaan yhden kerran;

—   tappioiden lukumäärä, josta ≥ 10 000 ja < 20 000, ≥ 20 000 ja < 100 000, ≥ 100 000 ja < 1 000 000, ≥ 1 000 000 (rivit 911–914): ilmoitetaan kyseisillä riveillä määriteltyihin vaihteluväleihin sisältyvien sisäisten tappioiden lukumäärä;

—   kokonaistappion määrä (rivi 920): kokonaistappion määrä saadaan laskemalla yhteen kokonaistappion määrät kunkin liiketoiminta-alueen osalta;

—   kokonaistappion määrä, josta ≥ 10 000 ja < 20 000, ≥ 20 000 ja < 100 000, ≥ 100 000 ja < 1 000 000, ≥ 1 000 000 (rivit 921–924): ilmoitetaan kyseisillä riveillä määriteltyihin vaihteluväleihin sisältyvän kokonaistappion määrä;

—   suurin yksittäinen tappio (rivi 930): suurin yksittäinen tappio on suurin sisäisen raja-arvon ylittävä tappio kustakin tappiotyypistä ja kaikilta liiketoiminta-alueilta. Nämä luvut voivat olla suurempia kuin kullakin liiketoiminta-alueella kirjattu suurin yksittäinen tappio, jos tappiolla on vaikutuksia useilla eri liiketoiminta-alueilla;

—   viiden suurimman tappion yhteenlaskettu summa (rivi 940): viiden suurimman bruttotappion yhteenlaskettu summa ilmoitetaan kustakin tappiotyypistä ja kaikilta liiketoiminta-alueilta. Tämä summa voi olla suurempi kuin kullakin liiketoiminta-alueella kirjattujen viiden suurimman tappion suurin yhteenlaskettu summa. Tämä summa on ilmoitettava riippumatta siitä, mikä tappioiden lukumäärä on;

—   tappioiden palautusten kokonaismäärä (rivi 950): tappioiden palautusten kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen tappioiden palautusten kokonaismäärä kultakin liiketoiminta-alueelta.

910–950/080

LIIKETOIMINTA-ALUEET YHTEENSÄ – TAPPIOTYYPIT YHTEENSÄ

—   Tappioiden lukumäärä: kunkin riveihin 910–914 kuuluvan rivin osalta tappioiden lukumäärä vastaa kyseisellä rivillä ilmoitettujen tappioiden lukumäärien vaakasuunnassa yhteenlaskettua summaa, sillä näissä luvuissa ne tappiot, joilla on vaikutuksia eri liiketoiminta-alueilla, on jo otettu huomioon yhtenä tappiona. Rivillä 910 ilmoitettu luku ei välttämättä ole sama kuin luku, joka saadaan laskemalla yhteen pystysuunnassa sarakkeessa 080 ilmoitettujen tappioiden lukumäärät, sillä yhdellä tappiolla voi olla vaikutuksia useilla eri liiketoiminta-alueilla.

—   Kokonaistappion määrä: kunkin riveihin 920–924 kuuluvan rivin osalta kokonaistappion määrä vastaa määrää, joka saadaan laskemalla yhteen vaakasuunnassa kyseisellä rivillä tappiotyypeittäin ilmoitettujen kokonaistappioiden määrät. Rivillä 920 ilmoitettu kokonaistappion määrä vastaa määrää, joka saadaan laskemalla pystysuunnassa yhteen sarakkeessa 080 liiketoiminta-alueittain ilmoitetut kokonaistappion määrät.

—   Suurin yksittäinen tappio: kuten edellä on mainittu, on mahdollista, että ’suurimman yksittäisen tappion’ määrä on suurempi ’liiketoiminta-alueiden kokonaismäärän’ tasolla tietyn tappiotyypin kohdalla kuin kullakin liiketoiminta-alueella ilmoitetut ’suurimman yksittäisen tappion’ määrät, mikäli tappiolla on vaikutuksia useilla eri liiketoiminta-alueilla. Näin ollen tässä solussa ilmoitettava määrä vastaa ’liiketoiminta-alueiden kokonaismäärän’ tason ’suurimman yksittäisen tappion’ suurinta arvoa, joka ei välttämättä ole sama kuin liiketoiminta-alueittain sarakkeessa 080 ilmoitettujen ’suurimpien yksittäisten tappioiden’ suurin arvo.

—   Viiden suurimman tappion yhteismäärä: tämä luku tarkoittaa koko matriisin viiden suurimman tappion yhteenlaskettua summaa, mikä tarkoittaa, että tämä määrä ei välttämättä ole sama kuin ’liiketoiminta-alueiden kokonaismäärän’ tason ’viiden suurimman tappion yhteenlasketun summan’ suurin arvo eikä sama kuin sarakkeessa 080 ilmoitettujen ’viiden suurimman tappion yhteenlasketun summan’ suurin arvo.

—   Tappioiden palautusten kokonaismäärä: tämä määrä vastaa sekä määrää, joka saadaan laskemalla yhteen vaakasuunnassa rivillä 950 tappiotyypeittäin ilmoitettujen tappioiden palautusten kokonaismäärät, että määrää, joka saadaan laskemalla yhteen pystysuunnassa rivillä 080 liiketoiminta-alueittain ilmoitettujen tappioiden palautusten kokonaismäärät.

5.   MARKKINARISKILOMAKKEET

138.

Nämä ohjeet koskevat lomakkeita, joissa ilmoitetaan tiedot, jotka liittyvät omien varojen vaatimusten laskemiseen standardimenetelmän mukaisesti valuuttakurssiriskin (MKR SA FX), hyödykeriskin (MKR SA COM), korkoriskin (MKR SA TDI, MKR SA SEC, MKR SA CTP) ja osakekurssiriskin (MKR SA EQU) osalta. Lisäksi tähän osaan sisältyvät ohjeet, jotka koskevat lomaketta, joka on tarkoitettu omien varojen vaatimusten sisäisten mallien menetelmän mukaista laskemista koskevien tietojen ilmoittamiseen (MKR IM).

139.

Kaupankäynnin kohteena olevan vieraan pääoman ehtoisen rahoitusinstrumentin tai osakkeen (taikka vieraan pääoman ehtoisen johdannaisen tai osakejohdannaisen) positioriski jaetaan kahteen osatekijään kyseiseen riskiin liittyvän pääomavaatimuksen laskemiseksi. Ensimmäinen osatekijä on erityisriski – eli kyseisen rahoitusinstrumentin hinnanmuutosriski, johon vaikuttavat rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijaan tai, johdannaisen ollessa kyseessä, johdannaisen kohde-etuutena olevan rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijaan liittyvät seikat. Toinen osatekijä on yleisriski – eli kyseisen rahoitusinstrumentin hinnanmuutosriski, joka syntyy korkotason vaihteluista (kun kyseessä ovat kaupankäynnin kohteena olevat vieraan pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit tai vieraan pääoman ehtoiset johdannaiset) tai osakemarkkinoiden yleisestä muutoksesta, joka ei johdu yksittäisten arvopapereiden ominaispiirteistä (kun kyseessä ovat osakkeet tai osakejohdannaiset). Erityisten rahoitusinstrumenttien yleinen käsittely ja niitä koskevat nettoutusmenettelyt esitetään vakavaraisuusasetuksen 326–333 artiklassa.

5.1   C 18.00 – MARKKINARISKI: KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVIEN VIERAAN PÄÄOMAN EHTOISTEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN POSITIORISKEIHIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA TDI)

5.1.1   Yleiset huomiot

140.

Tässä lomakkeessa ilmoitetaan kaupankäynnin kohteena olevia vieraan pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja koskevat positiot ja niihin liittyviä positioriskejä koskevat omien varojen vaatimukset standardimenetelmän mukaisesti (vakavaraisuusasetuksen 102 artikla ja 105 artiklan 1 kohta). Vakavaraisuusasetuksessa mainitut erilaiset riskit ja menetelmät otetaan riveittäin huomioon. Lomakkeisiin MKR SA SEC ja MKR SA CTP sisällytettyihin vastuisiin liittyvä erityisriski on ilmoitettava ainoastaan kokonaismäärää kuvaavassa MKR SA TDI -lomakkeessa. Kyseisissä lomakkeissa ilmoitetut omien varojen vaatimukset on siirrettävä soluun {325;060} (arvopaperistamiset) ja soluun {330;060} (korrelaatiokaupankäyntisalkku).

141.

Tämän lomakkeen tiedot täytetään erikseen ’kokonaismäärän’ osalta ja ennalta määritellyn valuuttaluettelon osalta, joka esitetään seuraavassa: EUR, ALL, BGN, CZK, DKK, EGP, GBP, HRK, HUF, ISK, JPY, LTL, MKD, NOK, PLN, RON, RUB, RSD, SEK, CHF, TRY, UAH, USD ja yksi jäännöslomake kaikille muille valuutoille.

5.1.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010–020

KAIKKI POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 102 artikla ja 105 artiklan 1 kohta. Nämä ovat bruttopositioita, joita ei ole nettoutettu rahoitusinstrumenteilla, mutta niihin ei sisällytetä merkintäsitoumuksia, joita kolmannet osapuolet ovat antaneet tai joissa alkuperäinen merkitsijä on tehnyt sopimuksen merkinnän kohteena olevien osakkeiden edelleenlunastuksesta (vakavaraisuusasetuksen 345 artiklan toinen virke). Myös näihin bruttopositioihin pätee pitkien ja lyhyiden positioiden välinen yleinen ero, jonka osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 328 artiklan 2 kohta.

030–040

NETTOPOSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 327–329 ja 334 artikla. Pitkien ja lyhyiden positioiden välisen eron osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 328 artiklan 2 kohta.

050

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA

Kohdassa tarkoitetaan niitä nettopositioita, joihin sovelletaan pääomavaatimusta vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvussa esitettyjen menetelmien mukaisesti.

060

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

Kohdassa tarkoitetaan asianmukaisiin positioihin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvun mukaisesti kohdistuvaa pääomavaatimusta.

070

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohta. Kohdassa tarkoitetaan tulosta, joka saadaan kertomalla omien varojen vaatimukset kertoimella 12,5.


Rivit

010–350

KAUPANKÄYNTIVARASTOON KUULUVAT KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAT VIERAAN PÄÄOMAN EHTOISET RAHOITUSINSTRUMENTIT

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdan ja kolmannen osan IV osaston 2 luvun mukaiset kaupankäynnin kohteena oleviin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusinstrumentteihin kaupankäyntivarastossa liittyvät positiot ja niitä vastaavat positioriskille lasketut omien varojen vaatimukset ilmoitetaan riskiluokan, maturiteetin ja sovellettavan menetelmän mukaan.

011

YLEISRISKI

012

Johdannaiset

Kohdassa on ilmoitettava kaupankäyntivarastossa olevien positioiden korkoriskin laskentaan sisällytettävät johdannaiset, ja tarvittaessa otetaan huomioon vakavaraisuusasetuksen 328–331 artikla.

013

Muut varat ja velat

Kohdassa tarkoitetaan rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole johdannaisia ja jotka sisällytetään kaupankäyntivarastossa olevien positioiden korkoriskin laskentaan.

020–200

MATURITEETTIPOHJAINEN MENETELMÄ

Kohdassa ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 339 artiklan 1–8 kohdan mukaisen maturiteettipohjaisen menetelmän soveltamisalaan kuuluvat positiot kaupankäynnin kohteena olevissa vieraan pääoman ehtoisissa rahoitusinstrumenteissa ja niitä vastaavat vakavaraisuusasetuksen 339 artiklan 9 kohdassa määrätyt omien varojen vaatimukset. Positio eritellään alueiden 1, 2 ja 3 kesken ja nämä puolestaan rahoitusinstrumenttien maturiteetin mukaan.

210–240

YLEISRISKI – DURAATIOPOHJAINEN MENETELMÄ

Kohdassa ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 340 artiklan 1–6 kohdan mukaisen duraatiopohjaisen menetelmän soveltamisalaan kuuluvat positiot kaupankäynnin kohteena olevissa vieraan pääoman ehtoisissa rahoitusinstrumenteissa ja niitä vastaavat vakavaraisuusasetuksen 340 artiklan 7 kohdassa määrätyt omien varojen vaatimukset. Positio on eriteltävä alueiden 1, 2 ja 3 kesken.

250

ERITYISRISKI

Kohdassa tarkoitetaan riveillä 251, 325 ja 330 ilmoitettujen määrien summaa.

Kohdassa tarkoitetaan kaupankäynnin kohteena oleviin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusinstrumentteihin liittyviä positioita, joihin sovelletaan erityisriskiin liittyvää omien varojen vaatimusta ja vastaavaa pääomavaatimusta vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 335 artiklan, 336 artiklan 1–3 kohdan, 337 ja 338 artiklan mukaisesti. Myös vakavaraisuusasetuksen 327 artiklan 1 kohdan viimeinen virke on otettava huomioon.

251–321

Muita kuin arvopaperistettuja vieraan pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja koskeva omien varojen vaatimus

Kohdassa tarkoitetaan riveillä 260–321 ilmoitettujen määrien summaa.

Omien varojen vaatimus, joka liittyy niihin n:nnen tappion luottojohdannaisiin, joilla ei ole ulkoisen tahon antamaa luottoluokitusta, on laskettava laskemalla yhteen referenssiomaisuuserien riskipainot (vakavaraisuusasetuksen 332 artiklan 1 kohdan e alakohdan 1 ja 2 alakohdat – ’läpikatsomismenetelmä’). N:nnen tappion luottojohdannaiset, joilla on ulkoisen tahon antama luottoluokitus (vakavaraisuusasetuksen 332 artiklan 1 kohdan e alakohdan 3 alakohta), on ilmoitettava erikseen rivillä 321.

Niiden positioiden ilmoittaminen, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 336 artiklan 3 kohtaa:

Joukkolainoille, joille voidaan vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 3 kohdan mukaisesti antaa kaupankäyntivaraston ulkopuolella 10 prosentin riskipaino (katetut joukkolainat), on olemassa erityiskäsittely. Erityiset omien varojen vaatimukset edustavat puolta vakavaraisuusasetuksen 336 artiklan taulukossa 1 olevan toisen luokan prosenttiosuudesta. Kyseiset positiot on luokiteltava riveihin 280–300 lopulliseen erääntymispäivään jäljellä olevan maturiteetin mukaisesti.

Jos korkopositioiden yleisriskiltä on suojauduttu luottojohdannaisella, sovelletaan 346 ja 347 artiklaa.

325

Arvopaperistamisvälineitä koskeva omien varojen vaatimus

Kohdassa tarkoitetaan MKR SA SEC -lomakkeen sarakkeessa 610 ilmoitettujen omien varojen vaatimusten kokonaismäärää. Tämä tieto ilmoitetaan ainoastaan MKR SA TDI -lomakkeen kokonaismäärän tasolla.

330

Korrelaatiokaupankäyntisalkkua koskeva omien varojen vaatimus

Kohdassa tarkoitetaan MKR SA CTP -lomakkeen sarakkeessa 450 ilmoitettujen omien varojen vaatimusten kokonaismäärää. Tämä tieto ilmoitetaan ainoastaan MKR SA TDI -lomakkeen kokonaismäärän tasolla.

340

YHTEISTÄ SIJOITUSTOIMINTAA HARJOITTAVIIN YRITYKSIIN LIITTYVÄÄN POSITIORISKIIN SOVELLETTAVA ERITYISMENETELMÄ

Vakavaraisuusasetuksen 348–350 artikla. Tätä kohtaa sovelletaan silloin, jos yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä olevia positioita tai kohde-etuutena olevia rahoitusinstrumentteja ei käsitellä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 5 luvussa säädettyjen menetelmien mukaisesti. Kohtaan sisällytetään, mikäli sellaisia on, omien varojen vaatimuksiin sovellettavien raja-arvojen vaikutukset.

Jos sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 348 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaista erityismenetelmää, ilmoitettava määrä on 32 prosenttia kyseisen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen vastuun nettopositiosta. Jos sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 348 artiklan toisen virkkeen mukaista erityismenetelmää, ilmoitettava määrä on pienempi seuraavista kahdesta luvusta: määrä, joka vastaa 32 prosenttia kyseisen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen vastuun nettopositiosta, tai määrä, joka saadaan vähentämällä 40 prosentin osuudesta kyseisessä nettopositiossa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen vastuuseen liittyvän valuuttakurssiriskin synnyttämien omien varojen vaatimusten määrä.

350–390

OPTIOITA SOVELLETTAVAT LISÄVAATIMUKSET (MUUT KUIN DELTAA KOSKEVAT RISKIT)

Vakavaraisuusasetuksen 329 artiklan 3 kohta

Muihin kuin deltariskeihin liittyvät optioita koskevat lisävaatimukset on ilmoitettava niiden laskennassa käytetyn menetelmän mukaan.

5.2   C 19.00 – MARKKINARISKI: ARVOPAPERISTAMISIIN LIITTYVÄÄN ERITYISRISKIIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA SEC)

5.2.1   Yleiset huomiot

142.

Tässä lomakkeessa kerätään tietoja positioista (brutto-/nettopositiot ja lyhyet/pitkät positiot) sekä niihin liittyvistä omien varojen vaatimuksista, jotka koskevat standardimenetelmän mukaista positioriskin erityisriskitekijää arvopaperistamisissa/uudelleenarvopaperistamisissa, jotka kuuluvat kaupankäyntivarastoon (tätä ei voida soveltaa korrelaatiokaupankäyntisalkkuun).

143.

MKR SA SEC -lomakkeessa määritetään omien varojen vaatimus vain arvopaperistamispositioita koskevan erityisriskin osalta vakavaraisuusasetuksen 335 artiklan ja 337 artiklan mukaisesti. Mikäli kaupankäyntivarastoon kuuluvat arvopaperistamispositiot on suojattu luottojohdannaisilla, sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 346 ja 347 artiklaa. Kaikkien kaupankäyntivaraston positioiden ilmoittamiseen on olemassa ainoastaan yksi lomake siitä riippumatta, soveltavatko laitokset standardimenetelmää vai sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) määritelläkseen riskipainon kullekin positiolle vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun mukaisesti. Näiden positioiden yleisriskin omien varojen vaatimusten ilmoittaminen tapahtuu käyttämällä MKR SA TDI -lomaketta tai MKR IM -lomaketta.

144.

Positiot, joihin sovelletaan 1 250 prosentin riskipainoa, voidaan vaihtoehtoisesti vähentää ydinpääomasta (CET1) (ks. vakavaraisuusasetuksen 243 artiklan 1 kohdan b alakohta, 244 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 258 artiklassa). Tällöin ne on ilmoitettava CA1 -lomakkeen rivillä 460.

5.2.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010–020

KAIKKI POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 102 artikla ja 105 artiklan 1 kohta yhdessä vakavaraisuusasetuksen 337 artiklan kanssa (arvopaperistamispositiot), Myös näihin bruttopositioihin pätee pitkien ja lyhyiden positioiden välinen yleinen ero, jonka osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 328 artiklan 2 kohta.

030–040

(-) OMISTA VAROISTA VÄHENNETYT POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 258 artikla

050–060

NETTOPOSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 327–329 ja 334 artikla. Pitkien ja lyhyiden positioiden välisen eron osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 328 artiklan 2 kohta.

070–520

NETTOPOSITIOIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOJEN MUKAAN

Vakavaraisuusasetuksen 251 artikla (taulukko 1) ja 261 artiklan 1 kohta (taulukko 4). Pitkät ja lyhyet positiot on eriteltävä erikseen.

230–240 ja 460–470

1 250 %

Vakavaraisuusasetuksen 251 artikla (taulukko 1) ja 261 artiklan 1 kohta (taulukko 4)

250–260 ja 480–490

VALVONTAVIRANOMAISEN KEHITTÄMÄ ARVIOINTIMALLI

Vakavaraisuusasetuksen 337 artiklan 2 kohta yhdessä vakavaraisuusasetuksen 262 artiklan kanssa.

Näiden sarakkeiden tiedot on ilmoitettava, jos laitos soveltaa valvontaviranomaisen kehittämää vaihtoehtoista arviointimallia (SFA), jossa sen omien varojen vaatimukset määritellään vakuusryhmän piirteiden ja etuoikeusluokan sopimusehtojen perusteella.

270 ja 500

LÄPIKATSOMISMENETELMÄ

Standardimenetelmä: Vakavaraisuusasetuksen 253 ja 254 artikla sekä 256 artiklan 5 kohta. Läpikatsomismenetelmää koskevat sarakkeet kattavat kaikki ne luokittelemattomia vastuita koskevat tapaukset, joissa riskipaino saadaan kohde-etuutena olevasta vastuusalkusta (käyttämällä vastuujoukon keskimääräisen riskipainon menetelmää tai vastuujoukon suurimman riskipainon menetelmää tai käyttämällä keskittymäsuhdetta). Läpikatsomismenetelmää koskevat sarakkeet kattavat kaikki ne luokittelemattomia vastuita koskevat tapaukset, joissa riskipaino saadaan kohde-etuutena olevasta vastuusalkusta (käyttämällä vastuujoukon keskimääräisen riskipainon menetelmää tai vastuujoukon suurimman riskipainon menetelmää tai käyttämällä keskittymäsuhdetta).

IRB: Vakavaraisuusasetuksen 263 artiklan 2 ja 3 kohta. Ennenaikaisten kuoletusten osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 265 artiklan 1 kohta ja 256 artiklan 5 kohta.

280–290 ja 510–520

SISÄISEN ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA

Vakavaraisuusasetuksen 109 artiklan 1 kohdan toinen virke ja 259 artiklan 3 ja 4 kohta.

Näiden sarakkeiden tiedot on ilmoitettava silloin, kun laitos soveltaa sisäisen arvioinnin lähestymistapaa määrittääkseen pääomavaatimukset likviditeettisopimuksille ja erillisille takauksille, joita pankit (mukaan lukien kolmannet pankit) myöntävät ABCP-instrumenteille. Ulkoisen luottoluokituslaitoksen menetelmiin perustuva sisäisen arvioinnin lähestymistapa on sovellettavissa ainoastaan vastuisiin sellaisista ABCP-instrumenteista, joilla on niiden kaupankäynnin aloittamishetkellä sijoitusluokkaa vastaava sisäinen luokitus.

530–540

HUOLELLISUUTTA KOSKEVIEN VELVOITTEIDEN RIKKOMISESTA AIHEUTUVA VAIKUTUS (OIKAISU) YHTEENSÄ

Vakavaraisuusasetuksen 337 artiklan 3 kohta yhdessä vakavaraisuusasetuksen 407 artiklan kanssa. Vakavaraisuusasetuksen 14 artiklan 2 kohta

550–570

ENNEN YLÄRAJAA – PAINOTETUT PITKÄT/LYHYET NETTOPOSITIOT SEKÄ PAINOTETTUJEN PITKIEN JA LYHYIDEN NETTOPOSITIOIDEN SUMMA

Kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 337 artiklaa ottamatta huomioon 335 artiklaa, jossa annetaan laitokselle mahdollisuus oman harkinnan mukaan rajata painotuksen tulos ja nettopositio maksukyvyttömyysriskiin liittyvän tappion enimmäismäärän suuruiseksi.

580–600

YLÄRAJAN JÄLKEEN – PAINOTETUT PITKÄT/LYHYET NETTOPOSITIOT SEKÄ PAINOTETTUJEN PITKIEN JA LYHYIDEN NETTOPOSITIOIDEN SUMMA

Kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 337 artiklaa ja otetaan huomioon 335 artiklan laitokselle antama harkintamahdollisuus.

610

YHTEENLASKETTU OMIEN VAROJEN VAATIMUS

Vakavaraisuusasetuksen 337 artiklan 4 kohdan mukaan laitoksen on 31 päivänä joulukuuta 2014 päättyvän siirtymäkauden aikana laskettava erikseen yhteen sille kuuluvat painotetut pitkät nettopositiot (sarake 580) ja sille kuuluvat painotetut lyhyet nettopositiot (sarake 590). Näistä yhteenlasketuista määristä suurempi (raja-arvon soveltamisen jälkeen) muodostaa omien varojen vaatimuksen. Vuodesta 2015 alkaen laitoksen on vakavaraisuusasetuksen 337 artiklan 4 kohdan mukaan laskettava omien varojen vaatimusten laskemista varten kaikki sille kuuluvat painotetut nettopositiot yhteen siitä riippumatta, ovatko ne pitkiä vai lyhyitä (sarake 600).


Rivit

010

VASTUUT YHTEENSÄ

Kohdassa tarkoitetaan liikkeessä olevien (kaupankäyntivarastoon kuuluvien) arvopaperistamisvastuiden kokonaismäärää, jonka laitos ilmoittaa alullepanijan ja/tai sijoittajan ja/tai järjestäjän ominaisuudessa.

040, 070 ja 100

ARVOPAPERISTAMISET

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 61 ja 62 kohta

020, 050, 080 ja 110

UUDELLEENARVOPAPERISTAMISET

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 63 kohta

030–050

ALULLEPANIJA

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 13 kohta

060–080

SIJOITTAJA

Kohdassa tarkoitetaan luottolaitosta, jolla on hallussa arvopaperistamispositio arvopaperistamistransaktiossa, jossa se ei ole alullepanijana eikä järjestäjänä.

090–110

JÄRJESTÄJÄ

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 14 kohta. Jos järjestäjä samalla myös arvopaperistaa omia varojaan, on sen täytettävä alullepanijaa koskevien rivien tiedot sen omien arvopaperistettujen omaisuuserien osalta.

120–210

PAINOTETTUJEN PITKIEN JA LYHYIDEN NETTOPOSITIOIDEN KOKONAISSUMMAN JAKAUTUMINEN KOHDE-ETUUSTYYPIN MUKAAN

Vakavaraisuusasetuksen 337 artiklan 4 kohdan viimeinen virke

Kohde-etuutena olevien omaisuuserien jaottelussa noudatetaan SEC Details -lomakkeessa käytettävää luokitusta (sarake ’Tyyppi’):

—

–

1

–

asuinkiinteistövakuudelliset luotot;

—

–

2

–

liikekiinteistövakuudelliset luotot;

—

–

3

–

luottokorttisaamiset;

—

–

4

–

leasing;

—

–

5

–

yrityslainat ja pk-yrityslainat (kun pk-yrityksiä käsitellään yrityksinä);

—

–

6

–

kuluttajaluotot;

—

–

7

–

myyntisaamiset;

—

–

8

–

muut varat;

—

–

9

–

katetut joukkolainat;

—

–

10

–

muut velat.

Mikäli arvopaperistamispooli sisältää useita erityyppisiä omaisuuseriä, laitoksen on kunkin arvopaperistamisen osalta otettava huomioon niistä kaikkein tärkein tyyppi.

5.3   C 20.00 – MARKKINARISKI: KORRELAATIOKAUPANKÄYNTISALKKUUN LIITTYVÄÄN ERITYISRISKIIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA CTP)

5.3.1   Yleiset huomiot

145.

Tässä lomakkeessa kerätään tietoja korrelaatiokaupankäyntisalkussa (CTP) olevista positioista (jotka koostuvat arvopaperistamispositioista, n:nnen tappion luottojohdannaisista sekä muista CTP-positioista vakavaraisuusasetuksen 338 artiklan 3 kohdan mukaisesti) sekä standardimenetelmän mukaisista niitä vastaavista omien varojen vaatimuksista.

146.

MKR SA CTP -lomakkeessa määritetään omien varojen vaatimus vain korrelaatiokaupankäyntisalkkuun sisällytettyjä positioita koskevan erityisriskin osalta vakavaraisuusasetuksen 335 artiklan sekä 338 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Mikäli kaupankäyntivarastoon kuuluvat CTP-positiot on suojattu luottojohdannaisilla, sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 346 ja 347 artiklaa. Kaikkien kaupankäyntivaraston CTP-positioiden ilmoittamiseen on olemassa ainoastaan yksi lomake siitä riippumatta, soveltavatko laitokset standardimenetelmää vai sisäisten luottoluokitusten menetelmää määritelläkseen riskipainon kullekin positiolle vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 5 luvun mukaisesti. Näiden positioiden yleisriskin omien varojen vaatimusten ilmoittaminen tapahtuu käyttämällä MKR SA TDI -lomaketta tai MKR IM -lomaketta.

147.

Lomakkeen rakenteessa eritellään arvopaperistamispositiot, n:nnen tappion luottojohdannaiset sekä muut CTP-positiot. Arvopaperistamispositiot on aina ilmoitettava riveillä 030, 060 tai 090 (siitä riippuen, mikä laitoksen asema on arvopaperistamisessa). N:nnen tappion luottojohdannaiset on aina ilmoitettava rivillä 110. ’Muut CTP-positiot’ eivät kuulu arvopaperistamispositioihin eivätkä n:nnen tappion luottojohdannaisiin (ks. vakavaraisuusasetuksen 338 artiklan 3 kohdan määritelmä) mutta ovat kuitenkin suorassa yhteydessä (suojaustarkoituksensa vuoksi) jompaankumpaan näistä kahdesta positiosta. Tämän vuoksi ne ilmoitetaan joko alaotsakkeen ’arvopaperistaminen’ tai alaotsakkeen ’n:nnen tappion luottojohdannainen’ alla.

148.

Positiot, joihin sovelletaan 1 250 prosentin riskipainoa, voidaan vaihtoehtoisesti vähentää ydinpääomasta (CET1) (ks. vakavaraisuusasetuksen 243 artiklan 1 kohdan b alakohta, 244 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 258 artiklassa). Tällöin ne on ilmoitettava CA1 -lomakkeen rivillä 460.

5.3.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010–020

KAIKKI POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Kohdassa viitataan vakavaraisuusasetuksen 102 artiklaan ja 105 artiklan 1 kohtaan sikäli kuin ne liittyvät vakavaraisuusasetuksen 338 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisiin positioihin, jotka on sisällytetty korrelaatiokaupankäyntisalkkuun. Myös näihin bruttopositioihin pätee pitkien ja lyhyiden positioiden välinen yleinen ero, jonka osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 328 artiklan 2 kohta.

030–040

(-) OMISTA VAROISTA VÄHENNETYT POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 258 artikla

050–060

NETTOPOSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 327–329 ja 334 artikla. Pitkien ja lyhyiden positioiden välisen eron osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 328 artiklan 2 kohta.

070–400

NETTOPOSITIOIDEN JAKAUTUMINEN RISKIPAINOJEN MUKAAN (SA/IRB)

Vakavaraisuusasetuksen 251 artikla (taulukko 1) ja 261 artiklan 1 kohta (taulukko 4)

160 ja 330

MUU

Kohdassa tarkoitetaan muita riskipainoja, joita ei ole nimenomaisesti mainittu aiemmissa sarakkeissa.

N:nnen tappion luottojohdannaisten osalta tämä kohta koskee ainoastaan niitä johdannaisia, joilla ei ole ulkoisen tahon antamaa luottoluokitusta. N:nnen tappion luottojohdannaiset, joilla on ulkoisen tahon antama luottoluokitus, joko ilmoitetaan MKR SA TDI -lomakkeessa (rivi 321) tai – mikäli ne on sisällytetty osaksi korrelaatiokaupankäyntisalkkua – luokitellaan niitä vastaavalle riskipainolle varattuun sarakkeeseen.

170–180 ja 360–370

1 250 %

Vakavaraisuusasetuksen 251 artikla (taulukko 1) ja 261 artiklan 1 kohta (taulukko 4)

190–200 ja 340–350

VALVONTAVIRANOMAISEN KEHITTÄMÄ ARVIOINTIMALLI

Vakavaraisuusasetuksen 337 artiklan 2 kohta sekä vakavaraisuusasetuksen 262 artikla

210/380

LÄPIKATSOMISMENETELMÄ

Standardimenetelmä: Vakavaraisuusasetuksen 253 ja 254 artikla sekä 256 artiklan 5 kohta. Läpikatsomismenetelmää koskevat sarakkeet kattavat kaikki ne luokittelemattomia vastuita koskevat tapaukset, joissa riskipaino saadaan kohde-etuutena olevasta vastuusalkusta (käyttämällä vastuujoukon keskimääräisen riskipainon menetelmää tai vastuujoukon suurimman riskipainon menetelmää tai käyttämällä keskittymäsuhdetta).

IRB: Vakavaraisuusasetuksen 263 artiklan 2 ja 3 kohta. Ennenaikaisten kuoletusten osalta ks. vakavaraisuusasetuksen 265 artiklan 1 kohta ja 256 artiklan 5 kohta.

220–230 ja 390–400

SISÄISEN ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA

Vakavaraisuusasetuksen 259 artiklan 3 ja 4 kohta

410–420

ENNEN YLÄRAJAA – PAINOTETUT PITKÄT/LYHYET NETTOPOSITIOT

Kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 338 artiklaa ottamatta huomioon 335 artiklan laitokselle antamaa harkintamahdollisuutta.

430–440

YLÄRAJAN JÄLKEEN – PAINOTETUT PITKÄT/LYHYET NETTOPOSITIOT

Kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 338 artiklaa ja otetaan huomioon 335 artiklan laitokselle antama harkintamahdollisuus.

450

YHTEENLASKETTU OMIEN VAROJEN VAATIMUS

Omien varojen vaatimus määritetään siten, että se on suurempi seuraavista kahdesta luvusta: i) vain pitkiin nettopositioihin (sarake 430) sovellettava erityisriskiä koskeva vaatimus tai ii) vain lyhyisiin nettopositioihin (sarake 440) sovellettava erityisriskiä koskeva vaatimus.


Rivit

010

VASTUUT YHTEENSÄ

Kohdassa tarkoitetaan liikkeessä olevien (korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien) positioiden kokonaismäärää, jonka laitos ilmoittaa alullepanijan, sijoittajan tai järjestäjän ominaisuudessa.

020–040

ALULLEPANIJA

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 13 kohta

050–070

SIJOITTAJA

Kohdassa tarkoitetaan luottolaitosta, jolla on hallussa arvopaperistamispositio arvopaperistamistransaktiossa, jossa se ei ole alullepanijana eikä järjestäjänä.

080–100

JÄRJESTÄJÄ

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 14 kohta. Jos järjestäjä samalla myös arvopaperistaa omia varojaan, on sen täytettävä alullepanijaa koskevien rivien tiedot sen omien arvopaperistettujen omaisuuserien osalta.

030, 060 ja 090

ARVOPAPERISTAMISET

Korrelaatiokaupankäyntisalkku koostuu arvopaperistamispositioista, n:nnen tappion luottojohdannaisista ja mahdollisesti myös muista suojauspositioista, jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 338 artiklan 2 ja 3 kohdassa asetetut kriteerit.

Arvopaperistamisvastuiden johdannaiset, jotka tarjoavat suhteellisen osuuden, sekä positiot, joilla suojataan korrelaatiokaupankäyntisalkun positioita, sisällytetään riville ’muut CTP-positiot’.

110

N:NNEN TAPPION LUOTTOJOHDANNAISET

Vakavaraisuusasetuksen 347 artiklan mukaiset n:nnen tappion luottojohdannaiset sekä niitä suojaavat n:nnen tappion luottojohdannaiset ilmoitetaan kummatkin tässä kohdassa.

Alullepanijan, sijoittajan ja järjestäjän positioita ei n:nnen tappion luottojohdannaisten kohdalla voida soveltaa. Tämän takia n:nnen tappion luottojohdannaisista ei voida esittää samankaltaista erittelyä kuin arvopaperistamispositioista.

040, 070, 100 ja 120

MUUT KORRELAATIOKAUPANKÄYNTISALKKUPOSITIOT

Tähän kohtaan sisällytetään seuraavat positiot:

—

positiot, jotka koskevat arvopaperistamisvastuiden johdannaisia, jotka tarjoavat suhteellisen osuuden, sekä positiot, joilla suojataan korrelaatiokaupankäyntisalkun positioita, sisällytetään riville ’muut korrelaatiokaupankäyntisalkkupositiot’,

—

luottojohdannaisilla vakavaraisuusasetuksen 346 artiklan mukaisesti suojatut korrelaatiokaupankäyntisalkkupositiot,

—

muut positiot, jotka täyttävät vakavaraisuusasetuksen 338 artiklan 3 kohdan edellytykset.

5.4   C 21.00 – MARKKINARISKI: OSAKKEISIIN LIITTYVÄÄN POSITIORISKIIN SOVELLETTAVA STANDARDIMENETELMÄ (MKR SA EQU)

5.4.1   Yleiset huomiot

149.

Tässä lomakkeessa ilmoitetaan tiedot sellaisia osakkeita koskevista positioista sekä niihin liittyvää positioriskiä koskevista omien varojen vaatimuksista, jotka kuuluvat kaupankäyntivarastoon ja joita käsitellään standardimenetelmän mukaisesti.

150.

Tämän lomakkeen tiedot täytetään erikseen ’kokonaismäärän’ osalta sekä seuraavan pysyvästi ennalta määritellyn markkinaluettelon osalta: Albania, Bulgaria, Egypti, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Japani, Kroatia, Liechtenstein, Norja, Puola, Romania, Ruotsi, Serbia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Ukraina, Unkari, Venäjän federaatio, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, euroalue ja yksi jäännöslomake kaikkia muita markkinoita varten. Tämän ilmoittamisvaatimuksen kohdalla käsitteellä ’markkina’ tarkoitetaan ’maata’.

5.4.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010–020

KAIKKI POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 102 artikla ja 105 artiklan 1 kohta. Nämä ovat bruttopositioita, joita ei ole nettoutettu rahoitusinstrumenteilla, mutta niihin ei sisällytetä merkintäsitoumuksia, joita kolmannet osapuolet ovat antaneet tai joissa alkuperäinen merkitsijä on tehnyt sopimuksen merkinnän kohteena olevien osakkeiden edelleenlunastuksesta (vakavaraisuusasetuksen 345 artiklan toinen virke).

030–040

NETTOPOSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 327, 329, 332, 341 ja 345 artikla

050

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA

Kohdassa tarkoitetaan niitä nettopositioita, joihin sovelletaan pääomavaatimusta vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvussa säädettyjen menetelmien mukaisesti. Pääomavaatimus on laskettava erikseen kunkin maan kansallisten markkinoiden osalta.

060

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

Kohdassa tarkoitetaan asianmukaisiin positioihin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvun mukaisesti kohdistuvaa pääomavaatimusta.

070

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohta. Kohdassa tarkoitetaan tulosta, joka saadaan kertomalla omien varojen vaatimukset kertoimella 12,5.


Rivit

010–130

KAUPANKÄYNTIVARASTOON KUULUVAT OSAKKEET

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaista ja vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvun 3 jakson mukaista positioriskiä koskevia omien varojen vaatimuksia.

020–040

YLEISRISKI

Kohdassa tarkoitetaan osakepositioita, joihin liittyy yleisriski (vakavaraisuusasetuksen 343 artikla), ja niitä vastaavia vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 2 luvun 3 jakson mukaisia omien varojen vaatimuksia.

Kummatkin jaottelut (021/022 sekä 030/040) ovat jaotteluita, jotka kattavat kaikki yleisriskin alaiset positiot.

Riveillä 021 ja 022 kerätään tietoja instrumenteittain suoritettavasta erittelystä. Yksinomaan erittelyä riveillä 030 ja 040 käytetään omien varojen vaatimusten laskennan perustana.

021

Johdannaiset

Kohdassa on ilmoitettava kaupankäyntivarastossa olevien positioiden osakekurssiriskin laskentaan sisällytettävät johdannaiset, ja tarvittaessa otetaan huomioon vakavaraisuusasetuksen 329 ja 332 artikla.

022

Muut varat ja velat

Kohdassa tarkoitetaan rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole johdannaisia ja jotka sisällytetään kaupankäyntivarastossa olevien positioiden osakeriskin laskentaan.

030

Erityismenetelmän mukaisesti laajasti hajautettuun pörssinoteerattuun osakeindeksiin perustuvat vakioidut termiinit ja optiot

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 344 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisia pörssissä noteerattuja osakeindeksifutuureita, jotka on laajasti hajautettu ja joihin sovelletaan erityistä menetelmää. Näihin positioihin kohdistuu ainoastaan yleisriski, eikä niitä näin ollen ilmoiteta rivillä 050.

040

Muut osakkeet kuin laajasti hajautettuun pörssinoteerattuun osakeindeksiin perustuvat vakioidut termiinit ja optiot

Kohdassa tarkoitetaan muita osakepositioita, joihin liittyy erityisriski, ja niitä vastaavia omien varojen vaatimuksia vakavaraisuusasetuksen 343 artiklan ja 344 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

050

ERITYISRISKI

Kohdassa tarkoitetaan osakepositioita, joihin liittyy erityisriski, sekä niitä vastaavia omien varojen vaatimuksia vakavaraisuusasetuksen 342 artiklan ja 344 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

080

YHTEISTÄ SIJOITUSTOIMINTAA HARJOITTAVIIN YRITYKSIIN LIITTYVÄÄN POSITIORISKIIN SOVELLETTAVA ERITYISMENETELMÄ

Vakavaraisuusasetuksessa näitä positioita ei nimenomaisesti luokitella korkoriskin tai osakeriskin piiriin. Raportointitarkoituksessa nämä positiot on ilmoitettava MKR SA EQU -lomakkeessa.

Kohdassa tarkoitetaan sellaisia positioita yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä, jotka lasketaan vakavaraisuusasetuksen 348 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tätä kohtaa sovelletaan silloin, jos yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä olevia positioita tai kohde-etuutena olevia rahoitusinstrumentteja ei käsitellä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 5 luvussa säädettyjen menetelmien mukaisesti (tässä viitataan asetuksen kohtaan ’Sisäisten mallien käyttö omien varojen vaatimusten laskemiseksi’).

Jos sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 348 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaista erityismenetelmää, ilmoitettava määrä on 32 prosenttia kyseisen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen vastuun nettopositiosta. Jos sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 348 artiklan toisen virkkeen mukaista erityismenetelmää, ilmoitettava määrä on pienempi seuraavista kahdesta luvusta: määrä, joka vastaa 32 prosenttia kyseisen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen vastuun nettopositiosta, tai määrä, joka saadaan vähentämällä 40 prosentin osuudesta kyseisessä nettopositiossa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen vastuuseen liittyvän valuuttakurssiriskin synnyttämien omien varojen vaatimusten määrä.

Jos sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 350 artiklan erityismenetelmiä, näiden positioiden ilmoittamisen on tapahduttava kohteena olevien sijoitusten mukaan. Näin ollen nämä positiot on ilmoitettava asianmukaisilla riveillä joko MKR SA TDI -lomakkeessa tai MKR SA EQU -lomakkeessa.

090–130

OPTIOIHIN SOVELLETTAVAT LISÄVAATIMUKSET (MUUT KUIN DELTAA KOSKEVAT RISKIT)

Vakavaraisuusasetuksen 329 artiklan 2 ja 3 kohta

Muihin kuin deltariskeihin liittyvät optioita koskevat lisävaatimukset on ilmoitettava niiden laskennassa käytetyn menetelmän mukaan.

5.5   C 22.00 – MARKKINARISKI: VALUUTTAKURSSIRISKIIN SOVELLETTAVAT STANDARDIMENETELMÄT (MKR SA FX)

5.5.1   Yleiset huomiot

151.

Laitosten on ilmoitettava tiedot positioista kussakin valuutassa (myös raportointivaluutassa) ja vastaavista valuuttakurssiriskiä koskevista omien varojen vaatimuksista standardimenetelmän mukaan. Positiot lasketaan kunkin valuutan (myös euron) sekä kullan osalta, ja lisäksi lasketaan positiot yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Tämän lomakkeen rivit 100–470 on ilmoitettava, vaikka laitoksia ei vaadita laskemaan valuuttakurssiriskin omien varojen vaatimuksia vakavaraisuusasetuksen 351 artiklan mukaisesti.

152.

Lomakkeen lisätietoerien tiedot on täytettävä erikseen kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden valuuttojen osalta ja seuraavien valuuttojen osalta: USD, CHF, JPY, RUB, TRY, AUD, CAD, RSD, ALL, UAH, MKD, EGP, ARS, BRL, MXN, HKD, ICK, TWD, NZD, NOK, SGD, KRW, CNY ja kaikkien muiden valuuttojen osalta.

5.5.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

020–030

KAIKKI POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Kohdassa tarkoitetaan omaisuuseristä, saatavista ja vastaavanlaisista eristä aiheutuvia vakavaraisuusasetuksen 352 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja bruttopositioita. Vakavaraisuusasetuksen 352 artiklan 2 kohdan mukaan ja toimivaltaisten viranomaisten luvalla positioita, joita laitos on ottanut suojautuakseen vakavaraisuussuhteeseensa haitallisesti vaikuttavilta valuuttakurssin vaikutuksilta 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja positioita, jotka koskevat omien varojen laskennassa jo vähennettyjä eriä, ei ilmoiteta.

040–050

NETTOPOSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Vakavaraisuusasetuksen 352 artiklan 3 ja 4 kohdan ensimmäinen ja toinen virke sekä 353 artikla.

Nettopositiot lasketaan jokaista valuuttaa kohden, joten samanaikaisia pitkiä ja lyhyitä positioita saattaa esiintyä.

060–080

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA

Vakavaraisuusasetuksen 352 artiklan 4 kohdan kolmas virke sekä 353 ja 354 artikla

060–070

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA – PITKÄT JA LYHYET

Kunkin valuutan kohdalla pitkät ja lyhyet nettopositiot lasketaan vähentämällä lyhyiden positioiden kokonaismäärä pitkien positioiden kokonaismäärästä.

Pitkät nettopositiot kussakin valuuttaoperaatiossa lasketaan yhteen, jolloin saadaan pitkä nettopositio tässä valuutassa.

Lyhyet nettopositiot kussakin valuuttaoperaatiossa lasketaan yhteen, jolloin saadaan lyhyt nettopositio tässä valuutassa.

Nettouttamatta jääneet positiot lisätään positioihin, joihin sovelletaan pääomavaatimuksia muissa valuutoissa, sarakkeessa 060 tai 070 (rivi 030) lyhyiden tai pitkien positioiden järjestelmästä riippuen.

080

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA – NETTOUTETUT

Kohdassa tarkoitetaan läheisesti keskenään korreloivien valuuttojen nettoutettuja positioita.

 

RISKIIN LIITTYVÄ PÄÄOMAVAATIMUS (%)

Kohdassa ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 351 ja 354 artiklassa määritellyt riskiin liittyvät pääomavaatimukset prosenttiosuuksina.

090

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

Kohdassa tarkoitetaan asianmukaisiin positioihin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 3 luvun mukaisesti kohdistuvaa pääomavaatimusta.

100

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohta. Kohdassa tarkoitetaan tulosta, joka saadaan kertomalla omien varojen vaatimukset kertoimella 12,5.


Rivit

010

KAIKKI MUIHIN KUIN RAPORTOINTIVALUUTTAAN LIITTYVÄT POSITIOT

Kohdassa tarkoitetaan positioita muissa kuin raportointivaluutassa ja niitä vastaavia omien varojen vaatimuksia vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan i alakohdan ja 352 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti (muunnetaan raportointivaluutaksi).

020

LÄHEISESTI KORRELOIVAT VALUUTAT

Kohdassa tarkoitetaan positioita ja niitä vastaavia omien varojen vaatimuksia valuutoissa, joita tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 354 artiklassa.

030

MUUT VALUUTAT (mukaan luettuna yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten positiot, joita käsitellään eri valuuttoina)

Kohdassa tarkoitetaan positioita sekä niitä vastaavia omien varojen vaatimuksia sellaisten valuuttojen osalta, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 351 artiklassa ja 352 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettua yleistä menettelyä.

Erillisinä valuuttoina vakavaraisuusasetuksen 353 artiklan mukaisesti käsiteltävien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten positioiden ilmoittaminen:

Erillisinä valuuttoina käsiteltäviä yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten positioita voidaan käsitellä kahdella eri tavalla omien varojen vaatimusten laskemista varten:

1.

modifioitu kullan arvoon perustuva käsittely, jos yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen sijoituksen suunta ei ole tiedossa (nämä yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset lisätään laitoksen kokonaisnettovaluuttapositioon);

2.

mikäli yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen sijoituksen suunta on tiedossa, nämä yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset lisätään avoimeen kokonaisvaluuttapositioon (lyhyeen tai pitkään siitä riippuen, mikä yrityksen suunta on).

Näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten positioiden ilmoittaminen on yhteydessä omien varojen vaatimusten laskentaan vastaavalla tavalla.

040

KULTA

Kohdassa tarkoitetaan positioita sekä niitä vastaavia omien varojen vaatimuksia sellaisten valuuttojen osalta, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 351 artiklassa ja 352 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettua yleistä menettelyä.

050–090

OPTIOIHIN SOVELLETTAVAT LISÄVAATIMUKSET (MUUT KUIN DELTAA KOSKEVAT RISKIT)

Vakavaraisuusasetuksen 352 artiklan 5 ja 6 kohta

Muihin kuin deltariskeihin liittyvät optioita koskevat lisävaatimukset on ilmoitettava niiden laskennassa käytetyn menetelmän mukaan.

100–120

Yhteenlasketut positiot (mukaan luettuna raportointivaluutta koskevat positiot) jaoteltuina vastuutyypin mukaan

Positioiden kokonaismäärä on eriteltävä johdannaisiin, muihin varoihin ja velkoihin sekä taseen ulkopuolisiin eriin.

100

Muut varat ja velat kuin taseen ulkopuoliset erät ja johdannaiset

Positiot, joita ei ole sisällytetty riveille 110 tai 120, ilmoitetaan tässä kohdassa.

110

Taseen ulkopuoliset erät

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen liitteessä I mainittuja eriä, paitsi arvopapereilla toteuttavista rahoitustoimista ja pitkän selvitysajan liiketoimista tai tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskevista sopimuksista syntyviä eriä.

120

Johdannaiset

Kohdassa tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 352 artiklan mukaisesti arvostettuja positioita.

130–480

LISÄTIETOERÄT: VALUUTTAPOSITIOT

Lomakkeen lisätietoerien tiedot on täytettävä erikseen kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden valuuttojen osalta ja seuraavien valuuttojen osalta: USD, CHF, JPY, RUB, TRY, AUD, CAD, RSD, ALL, UAH, MKD, EGP, ARS, BRL, MXN, HKD, ICK, TWD, NZD, NOK, SGD, KRW, CNY ja kaikkien muiden valuuttojen osalta.

5.6   C 23.00 – MARKKINARISKI: HYÖDYKKEISIIN SOVELLETTAVAT STANDARDIMENETELMÄT (MKR SA COM)

5.6.1   Yleiset huomiot

153.

Tässä lomakkeessa kerätään tietoja hyödykepositioista ja niitä vastaavista omien varojen vaatimuksista, joita käsitellään standardimenetelmän mukaisesti.

5.6.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010–020

KAIKKI POSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Kohdassa tarkoitetaan pitkiä/lyhyitä bruttopositioita, jotka otetaan huomioon samaa hyödykettä koskevina positioina vakavaraisuusasetuksen 357 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti (ks. myös vakavaraisuusasetuksen 359 artiklan 1 kohta).

030–040

NETTOPOSITIOT – PITKÄT JA LYHYET

Nämä määritellään vakavaraisuusasetuksen 357 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

050

POSITIOT, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄOMAVAATIMUSTA

Kohdassa tarkoitetaan niitä nettopositioita, joihin sovelletaan pääomavaatimusta vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 4 luvussa säädettyjen menetelmien mukaisesti.

060

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

Kohdassa tarkoitetaan asianmukaisiin positioihin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 4 luvun mukaisesti kohdistuvaa pääomavaatimusta.

070

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohta. Kohdassa tarkoitetaan tulosta, joka saadaan kertomalla omien varojen vaatimukset kertoimella 12,5.


Rivit

010

YHTEENLASKETUT HYÖDYKEPOSITIOT

Kohdassa tarkoitetaan hyödykepositioita ja niiden markkinariskiä koskevia omien varojen vaatimuksia vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan iii alakohdan sekä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan IV osaston 4 luvun mukaisesti.

020–060

POSITIOT HYÖDYKELUOKITTAIN

Raportointitarkoitusta varten hyödykkeet ryhmitellään vakavaraisuusasetuksen 361 artiklan taulukossa 2 tarkoitettuihin neljään hyödykkeiden pääluokkaan.

070

MATURITEETTIPOHJAINEN MENETELMÄ

Kohdassa tarkoitetaan hyödykepositioita, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 359 artiklassa tarkoitettua maturiteettipohjaista menetelmää.

080

LAAJENNETTU MATURITEETTIPOHJAINEN MENETELMÄ

Kohdassa tarkoitetaan hyödykepositioita, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 361 artiklassa tarkoitettua laajennettua maturiteettipohjaista menetelmää.

090

YKSINKERTAISTETTU MENETELMÄ

Kohdassa tarkoitetaan hyödykepositioita, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 360 artiklassa tarkoitettua yksinkertaistettua menetelmää.

100–140

OPTIOIHIN SOVELLETTAVAT LISÄVAATIMUKSET (MUUT KUIN DELTAA KOSKEVAT RISKIT)

Vakavaraisuusasetuksen 358 artiklan 4 kohta

Muihin kuin deltariskeihin liittyvät optioita koskevat lisävaatimukset on ilmoitettava niiden laskennassa käytetyn menetelmän mukaan.

5.7   C 24.00 – MARKKINARISKIN SISÄISET MALLIT (MKR IM)

5.7.1   Yleiset huomiot

154.

Tässä lomakkeessa eritellään VaR-luku (Value-at-Risk, todennäköinen tappioluku) ja stressitestattu VaR-luku eri markkinariskien mukaan (velka-, osakekurssi-, valuuttakurssi-, hyödykeriskien mukaan) ja ilmoitetaan muut omien varojen vaatimusten laskennassa sovellettavat tiedot.

155.

Yleisesti ottaen laitosten käyttämän lomakkeen rakenteesta riippuu, ilmoittavatko ne yleisriskiä ja erityisriskiä koskevat luvut yhdessä vai erikseen. Tämä pätee myös VaR-luvun/stressitestatun VaR-luvun jakamisessa riskiluokkiin (korkoriskin, osakekurssiriskin, hyödykeriskin ja valuuttakurssiriskin mukaan). Laitos voi jättää yllä mainitut jaottelut ilmoittamatta, jos se osoittaa, että näiden lukujen ilmoittaminen olisi kohtuuttoman työlästä.

5.7.2   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

030–040

VaR

Tällä tarkoitetaan suurinta potentiaalista tappiota, joka aiheutuisi hinnan muutoksesta määrätyllä todennäköisyydellä annetulla aikavälillä.

030

Kerroin (mc) × edellisten 60 arkipäivän keskiarvo (VaRavg)

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta ja 365 artiklan 1 kohta

040

Edellisen päivän VaR (VaRt – 1)

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta ja 365 artiklan 1 kohta

050–060

Stressitestattu VaR

Tämä tarkoittaa suurinta potentiaalista tappiota, joka aiheutuisi hinnan muutoksesta määrätyllä todennäköisyydellä annetulla aikavälillä ja joka on laskettu käyttämällä arvoja, joissa aiempien ajanjaksojen tiedot on kalibroitu sellaisen 12 kuukauden pituisen yhtäjaksoisen ajanjakson tietojen kanssa, jolloin esiintyi laitoksen salkun kannalta merkityksellisiä rahoitusmarkkinoiden ongelmia.

050

Kerroin (mc) × edellisten 60 arkipäivän keskiarvo (SVaRavg)

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta ja 365 artiklan 1 kohta

060

Viimeisin saatavilla oleva (SVaRt – 1)

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta ja 365 artiklan 1 kohta

070–080

MAKSUKYVYTTÖMYYSRISKIÄ JA LUOTTOLUOKAN SIIRTYMÄRISKIÄ KOSKEVA OMIEN VAROJEN VAATIMUS

Tämä tarkoittaa suurinta mahdollista tappiota, joka aiheutuisi vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä kolmannen osan IV osaston 5 luvun 4 jakson mukaan laskettuihin maksukyvyttömyysriskiin ja luottoluokan siirtymäriskiin liittyvästä hinnan muutoksesta.

070

12 viikon keskimääräinen mittaustulos

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta sekä kolmannen osan IV osaston 5 luvun 4 jakso

080

Viimeisin mittaustulos

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohta sekä kolmannen osan IV osaston 5 luvun 4 jakso

090–110

KAIKKI KORRELAATIOKAUPANKÄYNTISALKUN HINTARISKIEN OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

090

ALARAJA

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 3 kohdan c alakohta

= 8 prosenttia siitä omien varojen vaatimuksesta, joka laskettaisiin vakavaraisuusasetuksen 338 artiklan 1 kohdan mukaisesti ’kaikkien hintariskien’ pääomavaatimukseen sisältyvien kaikkien positioiden osalta

100–110

12 VIIKON KESKIMÄÄRÄINEN MITTAUSTULOS JA VIIMEISIN MITTAUSTULOS

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 3 kohdan b alakohta

110

VIIMEISIN MITTAUSTULOS

Vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 3 kohdan a alakohta

120

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

Tässä kohdassa ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 364 artiklassa tarkoitetut omien varojen vaatimukset, jotka lasketaan kaikkien riskitekijöiden osalta ja joiden laskennassa otetaan tarvittaessa huomioon korrelaatiovaikutukset ja maksukyvyttömyysriski ja luottoluokan siirtymäriski sekä kaikki CTP-positioihin liittyvät hintariskit mutta joihin ei sisällytetä vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 2 kohdan mukaisesti arvopaperistamiseen liittyviä pääomavaatimuksia arvopaperistamispositioista tai n:nnen tappion luottojohdannaisista.

130

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohta. Kohdassa tarkoitetaan tulosta, joka saadaan kertomalla omien varojen vaatimukset kertoimella 12,5.

140

Ylitysten lukumäärä (edellisten 250 arkipäivän aikana)

Tämä kohta liittyy vakavaraisuusasetuksen 366 artiklaan.

150–160

VaR-kerroin (mc) ja SVaR-kerroin (ms)

Tämä kohta liittyy vakavaraisuusasetuksen 366 artiklaan.

170–180

KORRELAATIOKAUPANKÄYNTISALKUN ALARAJAA KOSKEVA ARVIOITU OMIEN VAROJEN VAATIMUS – PAINOTETUT PITKÄT/LYHYET NETTOPOSITIOT RAJAN JÄLKEEN

Kohdassa ilmoitetaan määrät, jotka muodostavat perustan pääomavaatimuksen alarajan laskemiselle kaikkien hintariskien osalta vakavaraisuusasetuksen 364 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja joiden laskennassa otetaan huomioon se vakavaraisuusasetuksen 335 artiklan harkintamahdollisuus, jonka nojalla laitos voi rajoittaa painotuksen tuloksen ja nettoposition maksukyvyttömyysriskiin liittyvän tappion enimmäismäärän suuruiseksi.


Rivit

010

POSITIOT YHTEENSÄ

Kohdassa tarkoitetaan sitä positio-, valuuttakurssi- ja hyödykeriskin osaa, johon viitataan vakavaraisuusasetuksen 363 artiklan 1 kohdassa ja joka liittyy vakavaraisuusasetuksen 367 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin riskitekijöihin.

Sarakkeiden 030–060 (VaR-luku ja stressitestattu VaR-luku) luvut kokonaismäärää kuvaavalla rivillä eivät vastaa asianmukaisten riskitekijöiden jaettuja arvoja VaR-luvun/stressitestatun VaR-luvun osalta. Näin ollen jaetut luvut ovat lisätietoeriä.

020

KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAT VIERAAN PÄÄOMAN EHTOISET RAHOITUSINSTRUMENTIT (TDI)

Kohdassa tarkoitetaan sitä positioriskin osaa, johon viitataan vakavaraisuusasetuksen 363 artiklan 1 kohdassa ja joka liittyy vakavaraisuusasetuksen 367 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin korkoriskitekijöihin.

030

TDI – YLEISRISKI

Yleisriski määritellään vakavaraisuusasetuksen 362 artiklassa.

040

TDI – ERITYISRISKI

Erityisriski määritellään vakavaraisuusasetuksen 362 artiklassa.

050

OSAKKEET

Kohdassa tarkoitetaan sitä positioriskin osaa, johon viitataan vakavaraisuusasetuksen 363 artiklan 1 kohdassa ja joka liittyy vakavaraisuusasetuksen 367 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin osakeriskitekijöihin.

060

OSAKKEET – YLEISRISKI

Yleisriski määritellään vakavaraisuusasetuksen 362 artiklassa.

070

OSAKKEET – ERITYISRISKI

Erityisriski määritellään vakavaraisuusasetuksen 362 artiklassa.

080

VALUUTTAKURSSIRISKI

Vakavaraisuusasetuksen 363 artiklan 1 kohta ja 367 artiklan 2 kohta

090

HYÖDYKERISKI

Vakavaraisuusasetuksen 363 artiklan 1 kohta ja 367 artiklan 2 kohta

100

YHTEENLASKETTU YLEISRISKI

Kohdassa tarkoitetaan markkinariskiä, joka aiheutuu kaupankäynnin kohteena olevien vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien, osakkeiden, valuutan ja hyödykkeiden yleisestä liikehdinnästä markkinoilla. Ilmoitetaan VaR-luku kaikkien riskitekijöiden muodostaman yleisriskin osalta (ja otetaan huomioon tarvittaessa korrelaatiovaikutukset).

110

YHTEENLASKETTU ERITYISRISKI

Kohdassa tarkoitetaan kaupankäynnin kohteena olevien vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien ja osakkeiden erityisriskitekijää. Ilmoitetaan VaR-luku kaupankäyntivaraston osakkeiden ja vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien erityisriskin osalta (ja otetaan huomioon tarvittaessa korrelaatiovaikutukset).

5.8   C 25.00 – VASTUUN ARVONOIKAISURISKI (CVA)

5.8.1   Positiokohtaiset ohjeet

Sarakkeet

010

Vastuuarvo

Vakavaraisuusasetuksen 271 artikla yhdessä 382 artiklan kanssa

Kohdassa tarkoitetaan maksukyvyttömyyshetken vastuun (EAD) kokonaismäärää kaikkien vastuun arvonoikaisuriskistä johtuvan pääomavaatimuksen alaisten transaktioiden osalta.

020

Josta OTC-johdannaiset

Vakavaraisuusasetuksen 271 artikla yhdessä 382 artiklan 1 kohdan kanssa

Kohdassa tarkoitetaan sitä vastapuoliriskin kokonaismäärän osaa, joka aiheutuu pelkästään OTC-johdannaisista. Tätä tietoa ei edellytetä sisäisen mallin menetelmää noudattavilta laitoksilta, jotka pitävät OTC-johdannaiset ja arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien johdannaiset samassa nettoutusryhmässä.

030

Josta arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvät transaktiot

Vakavaraisuusasetuksen 271 artikla yhdessä 382 artiklan 2 kohdan kanssa

Kohdassa tarkoitetaan sitä vastapuoliriskin kokonaismäärän osaa, joka aiheutuu pelkästään arvopapereilla toteuttavien rahoitustoimien johdannaisista. Tätä tietoa ei edellytetä sisäisen mallin menetelmää noudattavilta laitoksilta, jotka pitävät OTC-johdannaiset ja arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien johdannaiset samassa nettoutusryhmässä.

040

KERROIN (mc) × EDELLISTEN 60 ARKIPÄIVÄN KESKIARVO (VaRavg)

Vakavaraisuusasetuksen 383 artikla yhdessä 363 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa

VaR-luvun laskenta perustuu markkinariskin sisäisiin malleihin.

050

EDELLINEN PÄIVÄ (VaRt – 1)

Ks. sarakkeeseen 040 liittyvät ohjeet.

060

KERROIN (ms) × EDELLISEN 60 ARKIPÄIVÄN KESKIARVO (SVaRavg)

Ks. sarakkeeseen 040 liittyvät ohjeet.

070

TUOREIN SAATAVILLA OLEVA LUKU (SVaRt – 1)

Ks. sarakkeeseen 040 liittyvät ohjeet.

080

OMIEN VAROJEN VAATIMUKSET

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan d alakohta

Omien varojen vaatimukset vastuun arvonoikaisuriskin osalta lasketaan valitun menetelmän mukaan.

090

KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ

Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 4 kohdan b alakohta

Omien varojen vaatimukset kerrotaan kertoimella 12,5.

 

Lisätietoerät

100

Vastapuolten lukumäärä

Vakavaraisuusasetuksen 382 artikla

Kohdassa ilmoitetaan vastuun arvonoikaisuriskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskentaan sisällytettävä vastapuolten lukumäärä.

Vastapuolet ovat velallisten alaryhmä. Johdannaistransaktioissa tai arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa vastapuoli tarkoittaa yksinkertaisesti vain toista sopimusosapuolta.

110

Josta sellaiset, joissa vastapuoleen liittyvästä hintaerosta käytetään arviota

Kohdassa tarkoitetaan niiden vastapuolten lukumäärää, joiden osalta luottoriskimarginaali on määritetty arvion eikä välittömään havaintoon perustuvien markkinatietojen pohjalta.

120

AIHEUTUNEET VASTUUN ARVONOIKAISUT

Kohdassa tarkoitetaan kirjanpitovarauksia, jotka aiheutuvat johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuuden huonontumisesta.

130

YHTEEN RISKIKOHTEESEEN KESKITTYVÄT LUOTTORISKINVAIHTOSOPIMUKSET

Vakavaraisuusasetuksen 386 artiklan 1 kohdan a alakohta

Kohdassa tarkoitetaan vastuun arvonoikaisuriskiltä suojautumiseen käytettävien yhteen riskikohteeseen perustuvien luottoriskinvaihtosopimusten nimellismäärien yhteissummaa.

140

INDEKSIIN LIITETYT LUOTTORISKINVAIHTOSOPIMUKSET

Vakavaraisuusasetuksen 386 artiklan 1 kohdan b alakohta

Kohdassa tarkoitetaan vastuun arvonoikaisuriskiltä suojautumiseen käytettävien indeksiin liitettyjen luottoriskinvaihtosopimusten nimellismäärien yhteissummaa.


Rivit

010

Yhteenlaskettu vastuun arvonoikaisuriski

Kohdassa tarkoitetaan tapauksen mukaan rivien 020–040 summaa.

020

Kehittyneen menetelmän mukaiset

Kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 383 artiklassa vahvistettua vastuun arvonoikaisuriskin laskennan kehittynyttä menetelmää.

030

Standardimenetelmän mukaiset

Kohdassa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 384 artiklassa vahvistettua vastuun arvonoikaisuriskin laskennan standardimenetelmää.

040

Alkuperäisen hankintahinnan menetelmän mukaiset

Kohdassa ilmoitettaviin määriin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 385 artiklaa.”

(1)  Tässä lomakkeessa laitoksilta vaadittavat tiedot on ilmoitettava koostetusti kalenteri- tai raportointivuodelta (eli kuluvan vuoden 1. tammikuuta alkaen).

(2)  ’Konsolidoimattomat laitokset’ eivät ole osa ryhmää eivätkä ole konsolidoituja valtiossa, jossa niihin sovelletaan omien varojen vaatimuksia.

LIITE III

1.   Taselaskelma [tase]

1.3   Oma pääoma

 

Viiteasiakirjat

Jaottelu taulukossa

Kirjanpitoarvo

010

010

Pääoma

IAS 1.54(r), BAD 22 artikla

46

 

020

Maksettu pääoma

IAS 1.78(e)

 

 

030

Maksamaton pääoma, joka on vaadittu maksettavaksi

IAS 1.78(e); liite V, 2 osa, 14 kohta

 

 

040

Rahasto, johon ylikurssi kirjataan

IAS 1.78(e); vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 124 alakohta

46

 

050

Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit (muu kuin pääoma)

Liite V, 2 osa, 15-16 kohta

46

 

060

Yhdistelmäinstrumenttien oman pääoman komponentti

IAS 32.28-29; liite V, 2 osa, 15 kohta

 

 

070

Muut liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit

Liite V, 2 osa, 16 kohta

 

 

080

Muu pääoma

IFRS 2.10; liite V, 2 osa, 17 kohta

 

 

090

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 100 alakohta

46

 

095

Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi

IAS 1.82A(a)

 

 

100

Aineelliset hyödykkeet

IAS 16.39-41

 

 

110

Aineettomat hyödykkeet

IAS 38.85-87

 

 

120

Vakuutusmatemaattiset voitot tai (-) tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä

IAS 1.7

 

 

122

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät

IFRS 5.38, IG, esimerkki 12

 

 

124

Muiden kirjattujen tulojen osuus ja kulut sijoituksista tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin

IAS 1.82(h); IAS 28.11

 

 

128

Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi

IAS 1.82A(a)

 

 

130

Suojausosuus nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin [efektiivinen osuus]

IAS 39.102(a)

 

 

140

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

IAS 21.52(b); IAS 21.32, 38–49

 

 

150

Suojausjohdannaiset. Rahavirran suojaukset [efektiivinen osuus]

IFRS 7.23(c); IAS 39.95–101

 

 

160

Myytävissä olevat rahoitusvarat

IFRS 7.20(a)(ii); IAS 39.55(b)

 

 

170

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät

IFRS 5.38, IG, esimerkki 12

 

 

180

Muiden kirjattujen tulojen osuus ja kulut sijoituksista tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin

IAS 1.82(h); IAS 28.11

 

 

190

Kertyneet voittovarat

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 123 kohta

 

 

200

Uudelleenarvostusrahastot

IFRS 1.30, D5-D8; liite V, 2 osa, 18 kohta

 

 

210

Muut rahastot

IAS 1.54; IAS 1.78(e)

 

 

220

Rahastot tai kertyneet tappiot sijoituksista tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin

IAS 28.11; liite V, 2 osa, 19 kohta

 

 

230

Muut

Liite V, 2 osa, 19 kohta

 

 

240

(-) Omat osakkeet

IAS 1.79(a)(vi); IAS 32.33-34, AG 14, AG 36; liite V, 2 osa, 20 kohta

46

 

250

Emoyrityksen omistajille osoitettava voitto tai tappio

IAS 27.28; IAS 1.83(a)(ii)

2

 

260

(-) Väliosingot

IAS 32.35

 

 

270

Vähemmistön osuudet [määräysvallattomien omistajien osuudet]

IAS 27.4; IAS 1.54(q); IAS 27.27

 

 

280

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

IAS 27.27-28; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 100 alakohta

46

 

290

Muut erät

IAS 27.27-28

46

 

300

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

IAS 1.9(c), IG 6

46

 

310

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

IAS 1.IG6

 

 

16.   Tuloslaskelman tiettyjen erien jaottelu

16.1   Korkotulot ja -menot instrumenteittain ja vastapuolialoittain

 

Kuluva kausi

 

Viiteasiakirjat

Tulot

Kulut

Liite V, 2 osa, 95 kohta

Liite V, 2 osa, 95 kohta

010

020

010

Johdannaiset – Kaupankäynti

IAS 39.9; liite V, 2 osa, 96 kohta

 

 

020

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

 

030

Keskuspankit

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

 

 

040

Julkisyhteisöt

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

 

 

050

Luottolaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

 

 

060

Muut finanssialan yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

 

 

070

Muut kuin finanssialan yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

 

 

080

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

 

090

Keskuspankit

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

 

 

100

Julkisyhteisöt

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

 

 

110

Luottolaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

 

 

120

Muut finanssialan yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

 

 

130

Muut kuin finanssialan yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

 

 

140

Kotitaloudet

Liite V, 1 osa, 35 kohdan f alakohta

 

 

150

Muut varat

Liite V, 1 osa, 51 kohta

 

 

160

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

 

170

Keskuspankit

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

 

 

180

Julkisyhteisöt

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

 

 

190

Luottolaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

 

 

200

Muut finanssialan yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

 

 

210

Muut kuin finanssialan yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

 

 

220

Kotitaloudet

Liite V, 1 osa, 35 kohdan f alakohta

 

 

230

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

 

240

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

 

250

Johdannaiset – suojauslaskenta, korkoriski

Liite V, 2 osa, 95 kohta

 

 

260

Muut velat

Liite V, 2 osa, 10 kohta

 

 

270

KORKO

IAS 18.35(b); IAS 1.97

 

 

16.2   Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamiseen pois taseesta liittyvät voitot tai tappiot, kun niitä ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavina rahoitusvaroina ja -velkoina, instrumenteittain

 

Viiteasiakirjat

Kuluva kausi

010

010

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

IAS 32.11

 

020

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

030

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

040

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

050

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

060

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

070

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJAAMISEEN POIS TASEESTA LIITTYVÄT VOITOT TAI (-) TAPPIOT, KUN NIITÄ EI ARVOSTETA KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVINA RAHOITUSVAROINA JA -VELKOINA, NETTO

IFRS 7.20(a)(v-vii); IAS 39.55(a)

 

16.3   Kaupankäyntiä varten pidettyihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät voitot tai tappiot instrumenteittain

 

Viiteasiakirjat

Kuluva kausi

 

010

010

Johdannaiset

IAS 39.9

 

020

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

IAS 32.11

 

030

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

040

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

050

Lyhyet positiot

IAS 39 AG 15(b)

 

060

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

070

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

080

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

090

KAUPANKÄYNTIÄ VARTEN PIDETTYIHIN RAHOITUSVAROIHIN JA -VELKOIHIN LIITTYVÄT VOITOT TAI (-) TAPPIOT, NETTO

IFRS 7.20(a)(i)

 

16.4.   Kaupankäyntiä varten pidettyihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät voitot tai tappiot riskeittäin

 

Viiteasiakirjat

Kuluva kausi

 

010

010

Korkoinstrumentit ja niihin liittyvät johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan a alakohta

 

020

Oman pääoman ehtoiset instrumentit ja niihin liittyvät johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan b alakohta

 

030

Kaupankäynti valuutalla sekä valuuttaan ja kultaan liittyvät johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan c alakohta

 

040

Luottoriski-instrumentit ja niihin liittyvät johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan d alakohta

 

050

Hyödykkeisiin liittyvät johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan e alakohta

 

060

Muut

Liite V, 2 osa, 99 kohdan f alakohta

 

070

KAUPANKÄYNTIÄ VARTEN PIDETTYIHIN RAHOITUSVAROIHIN JA -VELKOIHIN LIITTYVÄT VOITOT TAI (-) TAPPIOT, NETTO

IFRS 7.20(a)(i)

 

16.5   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät voitot ja tappiot instrumenteittain

 

Viiteasiakirjat

Kuluva kausi

Luottoriskistä johtuvat käyvän arvon kertyneet muutokset

 

Liite V, 2 osa, 100 kohta

010

020

010

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

IAS 32.11

 

 

020

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

 

030

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

 

040

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

 

050

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

 

060

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

 

070

KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVIIN RAHOITUSVAROIHIN JA -VELKOIHIN LIITTYVÄT VOITOT JA (-) TAPPIOT, NETTO

IFRS 7.20(a)(i)

 

 

16.6   Voitot tai tappiot suojauslaskennasta

 

Viiteasiakirjat

Kuluva kausi

010

010

Suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset [mukaan luettuna lopettaminen]

IFRS 7.24(a)(i)

 

020

Suojatun erän käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät suojattuun riskiin

IFRS 7.24(a)(ii)

 

030

Rahavirran suojausten inefektiivinen osuus tuloslaskelmassa

IFRS 7.24(b)

 

040

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten inefektiivinen osuus tuloslaskelmassa

IFRS 7.24(c)

 

050

VOITOT TAI (-) TAPPIOT SUOJAUSLASKENNASTA, NETTO

IFRS 7.24

 

16.7   Rahoitusvaroihin kuuluvien erien ja rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalennus

 

Kuluva kausi

 

 

Viiteasiakirjat

Lisäykset

Liite V, 2 osa, 102 kohta

Peruutukset

Liite V, 2 osa, 102 kohta

Yhteensä

Kertynyt arvonalennus

010

020

030

040

010

Rahoitusvarojen arvonalentuminen tai (-) arvonalentumisen peruuntuminen, kun niitä ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavina rahoitusvaroina

IFRS 7.20(e)

 

 

 

 

020

Hankintamenoihin liittyvät rahoitusvarat

IFRS 7.20(e); IAS 39.66

 

 

 

 

030

Myytävissä olevat rahoitusvarat

IFRS 7.20(e); IAS 39.67-70

 

 

 

 

040

Lainat ja muut saatavat

IFRS 7.20(e); IAS 39.63-65

 

 

 

 

050

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

IFRS 7.20(e); IAS 39.63-65

 

 

 

 

060

Tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin sijoitusten arvonalentuminen tai (-) arvonalentumisen peruutus

IAS 28.40-43

 

 

 

 

070

Tytäryritykset

IFRS 10, lisäys A

 

 

 

 

080

Yhteisyritykset

IAS 28.3

 

 

 

 

090

Osakkuusyritykset

IAS 28.3

 

 

 

 

100

Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentuminen tai (-) arvonalentumisen peruutus

IAS 36.126(a),(b)

 

 

 

 

110

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

IAS 16.73(e)(v-vi)

 

 

 

 

120

Sijoituskiinteistöt

IAS 40.79(d)(v)

 

 

 

 

130

Liikearvo

IAS 36.10b; IAS 36.88-99, 124; IFRS 3, lisäys B67(d)(v)

 

 

 

 

140

Muut aineettomat hyödykkeet

IAS 38.118 (e)(iv)(v)

 

 

 

 

145

Muut

IAS 36.126(a),(b)

 

 

 

 

150

KOKONAISMÄÄRÄ

 

 

 

 

 

160

Kertyneet korkotulot arvoltaan alentuneista rahoitusvaroista

IFRS 7.20(d); IAS 39.AG 93

 

 

 

 

20.   Maantieteellinen jaottelu

20.1   Varojen jaottelu maantieteellisesti toimintojen sijainnin perusteella

 

Viiteasiakirjat

Kirjanpitoarvo

Kotimaan toiminnot

Muut kuin kotimaan toiminnot

Liite V, 2 osa, 107 kohta

Liite V, 2 osa, 107 kohta

010

020

010

Käteinen ja kassan saldot keskuspankeissa

IAS 1.54 (i)

 

 

020

Käteinen raha

Liite V, 2 osa, 1 kohta

 

 

030

Kassan saldot keskuspankeissa

Liite V, 2 osa, 2 kohta

 

 

040

Muut vaadittaessa maksettavat talletukset

Liite V, 2 osa, 3 kohta

 

 

050

Kaupankäyntiä varten tarkoitetut rahoitusvarat

IFRS 7.8(a)(ii); IAS 39.9, AG 14

 

 

060

Johdannaiset

IAS 39.9

 

 

070

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

IAS 32.11

 

 

080

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

090

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

100

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

IFRS 7.8(a)(i); IAS 39.9

 

 

110

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

IAS 32.11

 

 

120

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

130

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

140

Myytävissä olevat rahoitusvarat

IFRS 7.8(d); IAS 39.9

 

 

150

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

IAS 32.11

 

 

160

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

170

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

180

Lainat ja muut saatavat

IFRS 7.8(c); IAS 39.9, AG16, AG26; liite V, 1 osa, 16 kohta

 

 

190

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

200

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

210

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

IFRS 7.8(b); IAS 39.9, AG16, AG26

 

 

220

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

230

Lainat ja ennakkomaksut

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

240

Johdannaiset – Suojauslaskenta

IFRS 7.22(b); IAS 39.9

 

 

250

Suojauskohteiksi hyväksyttävien erien käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauksessa

IAS 39.89A(a)

 

 

260

Aineelliset hyödykkeet

 

 

 

270

Aineettomat hyödykkeet

IAS 1.54(c); vakavaraisuusas. 4 art. 1 kohdan 115 alakohta

 

 

280

Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin

IAS 1.54(e); liite V, 2 osa, 4 kohta

 

 

290

Verosaamiset

IAS 1.54(n-o)

 

 

300

Muut varat

Liite V, 2 osa, 5 kohta

 

 

310

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät

IAS 1.54(j); IFRS 5.38

 

 

320

VARAT

IAS 1.9(a), IG 6

 

 

46.   Laskelma oman pääoman muutoksista

Pääoman muutosten lähteet

Viittaukset

Pääoma

Rahasto, johon ylikurssi kirjataan

Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit (muu kuin pääoma)

Muu pääoma

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

Kertyneet voittovarat

Uudelleenarvostusrahastot

IAS 1.106, 54(r)

IAS 1.106, 78(e)

IAS 1.106, liite V, 2 osa, 15–16 kohta

IAS 1.106; liite V, 2 osa, 17 kohta

IAS 1.106

Vakavaraisuusas. 4 artiklan 1 kohd. 123 alak.

IFRS 1.30 D5-D8

010

020

030

040

050

060

070

010

Alkusaldo [ennen oikaisemista]

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Virheiden korjauksen vaikutukset

IAS 1.106.(b); IAS 8.42

 

 

 

 

 

 

 

030

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten vaikutukset

IAS 1.106.(b); IAS 1.IG6; IAS 8.22

 

 

 

 

 

 

 

040

Alkusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Kantaosakkeiden liikkeeseen lasku

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

060

Etuosakkeiden liikkeeseen lasku

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

070

Muiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen lasku

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

080

Muiden liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyttäminen tai erääntyminen

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

090

Velan muuntaminen osakepääomaksi

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

100

Osakepääoman alentaminen

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

110

Osingot

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.35; IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

120

Omien osakkeiden osto

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

130

Omien osakkeiden myynti tai peruutus

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

140

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu omasta pääomasta velaksi

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

150

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu velasta omaksi pääomaksi

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

160

Oman pääosan osien muutokset

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

170

Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva oman pääoman lisäys tai (-) vähennys

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

180

Osakeperusteiset maksut

IAS 1.106.(d).(iii); IFRS 2.10

 

 

 

 

 

 

 

190

Muut oman pääoman lisäykset tai (-) vähennykset

IAS 1.106.(d)

 

 

 

 

 

 

 

200

Vuoden laaja tulos yhteensä

IAS 1.106.(d).(i)-(ii); IAS 1.81A.(c); IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

210

Loppusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 


Pääoman muutosten lähteet

Viittaukset

Muut rahastot

(-) Omat osakkeet

Emoyrityksen omistajille osoitettava voitto tai (-) tappio

(-) Väliosingot

Vähemmistön osuudet

Yhteensä

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

Muut erät

IAS 1.106, 54(c)

IAS 1.106; IAS 32.34, 33; liite V, 2 osa, 20 kohta

IAS 1.106(a), 83 (a)(ii)

IAS 1.106; IAS 32.35

IAS 1.54(q), 106(a); IAS 27.27-28

IAS 1.54(q), 106(a); IAS 27.27-28

IAS 1.9(c), IG6

080

090

100

110

120

130

140

010

Alkusaldo [ennen oikaisemista]

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Virheiden korjauksen vaikutukset

IAS 1.106.(b); IAS 8.42

 

 

 

 

 

 

 

030

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten vaikutukset

IAS 1.106.(b); IAS 1.IG6; IAS 8.22

 

 

 

 

 

 

 

040

Alkusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Kantaosakkeiden liikkeeseen lasku

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

060

Etuosakkeiden liikkeeseen lasku

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

070

Muiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen lasku

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

080

Muiden liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyttäminen tai erääntyminen

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

090

Velan muuntaminen osakepääomaksi

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

100

Osakepääoman alentaminen

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

110

Osingot

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.35; IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

120

Omien osakkeiden osto

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

130

Omien osakkeiden myynti tai peruutus

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

140

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu omasta pääomasta velaksi

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

150

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu velasta omaksi pääomaksi

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

160

Oman pääosan osien muutokset

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

170

Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva oman pääoman lisäys tai (-) vähennys

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

180

Osakeperusteiset maksut

IAS 1.106.(d).(iii); IFRS 2.10

 

 

 

 

 

 

 

190

Muut oman pääoman lisäykset tai (-) vähennykset

IAS 1.106.(d)

 

 

 

 

 

 

 

200

Vuoden laaja tulos yhteensä

IAS 1.106.(d).(i)-(ii); IAS 1.81A.(c); IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

210

Loppusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE IV

1.   Taselaskelma [tase]

1.3   Oma pääoma

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Jaottelu taulukossa

Kirjanpitoarvo

010

010

Osakepääoma

BAD 4 artikla, velat (9), 22 artikla

IAS 1.54(r), BAD 22 artikla

46

 

020

Maksettu pääoma

BAD 4 artikla, velat, 9 kohta

IAS 1.78(e)

 

 

030

Siirrettävä mutta maksamatta oleva pääoma

BAD 4 artikla, velat, 9 kohta

IAS 1.78(e); liite V, 2 osa, 14 kohta

 

 

040

Ylikurssirahasto

BAD 4 artikla, velat, 10 kohta; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 124 alakohta

IAS 1.78(e); vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 124 alakohta

46

 

050

Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit muu kuin osakepääoma

Liite V, 2 osa, 15-16 kohta

Liite V, 2 osa, 15-16 kohta

46

 

060

Yhdistelmäinstrumenttien oman pääoman komponentti

4. direktiivin 42 a artiklan 5 a kohta; liite V, 2 osa, 15 kohta

IAS 32.28-29; liite V, 2 osa, 15 kohta

 

 

070

Muut liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit

Liite V, 2 osa, 16 kohta

Liite V, 2 osa, 16 kohta

 

 

080

Muut

Liite V, 2 osa, 17 kohta

IFRS 2.10; Liite V, 2 osa, 17 kohta

 

 

090

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 100 alakohta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 100 alakohta

46

 

095

Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi

 

IAS 1.82A(a)

 

 

100

Aineelliset hyödykkeet

 

IAS 16.39-41

 

 

110

Aineettomat hyödykkeet

 

IAS 38.85-87

 

 

120

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä

 

IAS 1.7

 

 

122

Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät

 

IFRS 5.38, IG, esimerkki 12

 

 

124

Osuus muista taseeseen kirjatuista tuloista ja menoista, jotka ovat syntyneet tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista

 

IAS 1.82(h); IAS 28.11

 

 

128

Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi

 

IAS 1.82A(b)

 

 

130

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset [tehokas osuus]

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta

IAS 39.102(a)

 

 

140

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

BAD 39 artikla, 6 kohta

IAS 21.52(b); IAS 21.32, 38–49

 

 

150

Suojausjohdannaiset. Rahavirran suojaukset [tehokas osuus]

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta

IFRS 7.23(c); IAS 39.95–101

 

 

160

Myytävissä olevat rahoitusvarat

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta

IFRS 7.20(a)(ii); IAS 39.55(b)

 

 

170

Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät

 

IFRS 5.38, IG, esimerkki 12

 

 

180

Osuus muista taseeseen kirjatuista tuloista ja menoista, jotka ovat syntyneet tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista

 

IAS 1.82(h); IAS 28.11

 

 

190

Kertyneet voittovarat

BAD 4 artikla, velat, 13 kohta; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 123 alakohta

vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 123 alakohta

 

 

200

Uudelleenarvostusrahastot

BAD 4 artikla, velat, 12 kohta

IFRS 1.30, D5-D8; liite V, 2 osa, 18 kohta

 

 

201

Aineelliset hyödykkeet

4. direktiivin 33 artiklan 1 kohdan c alakohta

 

 

 

202

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

4. direktiivin 33 artiklan 1 kohdan c alakohta

 

 

 

203

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

4. direktiivin 33 artiklan 1 kohdan c alakohta

 

 

 

204

Muut

4. direktiivin 33 artiklan 1 kohdan c alakohta

 

 

 

205

Käyvän arvon rahastot

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta

 

 

 

206

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta; 42 c artiklan 1 kohdan b alakohta

 

 

 

207

Suojausjohdannaiset. Rahavirran suojaukset

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta; 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta; vakavaraisuusasetuksen 30 artiklan a kohta

 

 

 

208

Suojausjohdannaiset. Muut suojaukset

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta; 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta

 

 

 

209

Käypään arvoon omana pääomana arvostetut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta; 42 c artiklan 2 kohta

 

 

 

210

Muut rahastot

BAD 4 artikla, velat, 11–13 kohta

IAS 1.54; IAS 1.78(e)

 

 

215

Yleisten pankkiriskien rahastot [jos esitetään oman pääoman yhteydessä]

BAD 38 artiklan 1 kohta; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 112 alakohta; liite V, 1 osa, 38 kohta

 

 

 

220

Tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista syntyneet rahastot tai kertyneet tappiot

4. direktiivin 59 artiklan 4 kohta; liite V, 2 osa, 19 kohta

IAS 28.11; liite V, 2 osa, 19 kohta

 

 

230

Muut

Liite V, 2 osa, 19 kohta

Liite V, 2 osa, 19 kohta

 

 

235

Ensimmäisen konsolidoinnin erot

7. direktiivin 19 artiklan 1 kohdan c alakohta

 

 

 

240

(-) Omat osakkeet

4. direktiivi, varat, C (III)(7), D (III)(2); liite V, 2 osa, 20 kohta

IAS 1.79(a)(vi); IAS 32.33-34, AG 14, AG 36; liite V, 2 osa, 20 kohta

46

 

250

Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto tai (-) tappio

BAD 4 artikla, velat, 14 kohta

IAS 27.28; IAS 1.81B (b)(ii)

2

 

260

(-) Ennakko-osingot

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 2 kohdan b alakohta

IAS 32.35

 

 

270

Vähemmistön osuus [Määräysvallattomien omistajien osuus]

7. direktiivin 21 artikla

IAS 27.4; IAS 1.54(q); IAS 27.27

 

 

280

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 100 alakohta

IAS 27.27-28; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 100 alakohta

46

 

290

Muut erät

 

IAS 27.27-28

46

 

300

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

 

IAS 1.9(c), IG 6

46

 

310

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

BAD 4 artikla, velat

IAS 1.IG6

 

 

16.   Tuloslaskelman erittely

16.1   Korkotuotot ja -kulut instrumenteittain ja vastapuolittain

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kuluva kausi

Tuotot

Kulut

Liite V, 2 osa,95 kohta

Liite V, 2 osa,95 kohta

010

020

010

Johdannaissopimukset – Kaupankäynti

Vakavaraisuusasetuksen liite II; liite V, 2 osa,96 kohta

IAS 39.9; liite V, 2 osa,96 kohta

 

 

020

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

 

030

Keskuspankit

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

 

 

040

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

 

 

050

Luottolaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

 

 

060

Muut rahoituslaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

 

 

070

Yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

 

 

080

Luotot

Liite V, 1 osa, 27 kohta

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

 

090

Keskuspankit

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

 

 

100

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

 

 

110

Luottolaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

 

 

120

Muut rahoituslaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

 

 

130

Yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

 

 

140

Kotitaloudet

Liite V, 1 osa, 35 kohdan f alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan f alakohta

 

 

150

Muut varat

Liite V, 1 osa, 51 kohta

Liite V, 1 osa, 51 kohta

 

 

160

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

 

170

Keskuspankit

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan a alakohta

 

 

180

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan b alakohta

 

 

190

Luottolaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan c alakohta

 

 

200

Muut rahoituslaitokset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan d alakohta

 

 

210

Yritykset

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan e alakohta

 

 

220

Kotitaloudet

Liite V, 1 osa, 35 kohdan f alakohta

Liite V, 1 osa, 35 kohdan f alakohta

 

 

230

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

 

240

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

 

250

Johdannaissopimukset – suojauslaskenta, korkoriski

Liite V, 2 osa,95 kohta

Liite V, 2 osa,95 kohta

 

 

260

Muut velat

Liite V, 2 osa, 10 kohta

Liite V, 2 osa, 10 kohta

 

 

270

KOROT

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 1 ja 2 kohta

IAS 18.35(b); IAS 1.97

 

 

16.2   Instrumenteittain voitot/(-) tappiot taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kuluva kausi

010

010

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

IAS 32.11

 

020

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

030

Luotot

Liite V, 1 osa, 27 kohta

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

040

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

050

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

060

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

070

VOITOT/(-) TAPPIOT TASEESTA POIS KIRJATUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA, JOITA EI KIRJATA KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI, NETTO

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 6 kohta

IFRS 7.20(a)(v-vii); IAS 39.55(a)

 

16.3   Instrumenteittain voitot tai tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kuluva kausi

010

010

Johdannaissopimukset

Vakavaraisuusasetuksen liite II

IAS 39.9

 

020

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

IAS 32.11

 

030

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

040

Luotot

Liite V, 1 osa, 27 kohta

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

050

Lyhyeksimyynnit

 

IAS 39 AG 15(b)

 

060

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

070

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

080

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

090

KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVIEN RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN VOITOT JA (-) TAPPIOT, NETTO

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 6 kohta

IFRS 7.20(a)(i)

 

100

Johdannaissopimukset

Vakavaraisuusasetuksen liite II

 

 

110

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

 

 

120

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

 

130

Luotot

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

 

140

Lyhyeksimyynnit

 

 

 

150

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

 

160

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

 

170

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

 

180

KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVIEN RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN VOITOT JA (-) TAPPIOT, NETTO

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 6 kohta

 

 

16.4   Riskeittäin voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kuluva kausi

010

010

Korkoinstrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan a alakohta

Liite V, 2 osa, 99 kohdan a alakohta

 

020

Oman pääoman ehtoiset instrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan b alakohta

Liite V, 2 osa, 99 kohdan b alakohta

 

030

Valuuttainstrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan c alakohta

Liite V, 2 osa, 99 kohdan c alakohta

 

040

Luottoriski-instrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan d alakohta

Liite V, 2 osa, 99 kohdan d alakohta

 

050

Hyödykkeet ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan e alakohta

Liite V, 2 osa, 99 kohdan e alakohta

 

060

Muut

Liite V, 2 osa, 99 kohdan f alakohta

Liite V, 2 osa, 99 kohdan f alakohta

 

070

KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVIEN RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN VOITOT JA (-) TAPPIOT, NETTO

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 6 kohta

IFRS 7.20(a)(i)

 

080

Korkoinstrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan a alakohta

 

 

090

Oman pääoman ehtoiset instrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan b alakohta

 

 

100

Valuuttainstrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan c alakohta

 

 

110

Luottoriski-instrumentit ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan d alakohta

 

 

120

Hyödykkeet ja niihin kuuluvat johdannaiset

Liite V, 2 osa, 99 kohdan e alakohta

 

 

130

Muut

Liite V, 2 osa, 99 kohdan f alakohta

 

 

140

KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVIEN RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN VOITOT JA (-) TAPPIOT, NETTO

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 6 kohta

 

 

16.5   Instrumenteittain voitot/(-) tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kuluva kausi

Luottoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset

 

Liite V, 2 osa,100 kohta

010

020

010

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

IAS 32.11

 

 

020

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

 

030

Luotot

Liite V, 1 osa, 27 kohta

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

 

040

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

 

050

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

 

060

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

 

070

VOITOT/(-) TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA, NETTO

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 6 kohta

IFRS 7.20(a)(i)

 

 

080

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

 

 

 

090

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 26 kohta

 

 

 

100

Luotot

Liite V, 1 osa, 27 kohta

 

 

 

110

Talletukset

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 9 kohta

 

 

 

120

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 31 kohta

 

 

 

130

Muut rahoitusvelat

Liite V, 1 osa, 32–34 kohta

 

 

 

140

KAUPANKÄYNTIVARASTON ULKOPUOLISIIN RAHOITUSVAROIHIN JA -VELKOIHIN LIITTYVÄT VOITOT TAI (-) TAPPIOT, NETTO

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 6 kohta

 

 

 

16.6   Voitot ja tappiot suojauslaskennasta

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kuluva kausi

010

010

Suojausinstrumentin käyvän arvon suojauksen muutokset [sisältäen suojauksen lopettamisen]

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta

IFRS 7.24(a)(i)

 

020

Käyvän arvon muutokset käyvän arvon suojausten osalta suojauskohteesta siltä osin kuin ne johtuvat suojattavasta riskistä

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta

IFRS 7.24(a)(ii)

 

030

Tulosvaikutteisesti kirjattu tehottomuus rahavirran suojauksista

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta

IFRS 7.24(b)

 

040

Tulosvaikutteisesti kirjattu tehottomuus ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksista

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta

IFRS 7.24(c)

 

050

VOITOT/(-) TAPPIOT SUOJAUSLASKENNASTA, NETTO

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta, 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta

IFRS 7.24

 

16.7   Arvonalentumiset – rahoitusvarat ja muut kuin rahoitusvarat

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kuluva kausi

 

Lisäykset

Liite V, 2 osa,102 kohta

Peruutukset

Liite V, 2 osa,102 kohta

Yhteensä

Kertynyt arvonalentumistappio

010

020

030

040

010

Arvonalennukset ja niiden (-) peruutukset muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista

BAD 35–37 artikla

IFRS 7.20(e)

 

 

 

 

020

Hankintamenoon kirjatut rahoitusvarat

 

IFRS 7.20(e); IAS 39.66

 

 

 

 

030

Myytävissä olevat rahoitusvarat

 

IFRS 7.20(e); IAS 39.67-70

 

 

 

 

040

Lainat ja muut saamiset

 

IFRS 7.20(e); IAS 39.63-65

 

 

 

 

050

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

 

IFRS 7.20(e); IAS 39.63-65

 

 

 

 

060

Tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten arvonalennukset ja niiden (-) peruutukset

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 13–14 kohta

IAS 28.40-43

 

 

 

 

070

Tytäryritykset

 

IFRS 10, lisäys A

 

 

 

 

080

Yhteisyritykset

 

IAS 28.3

 

 

 

 

090

Osakkuusyritykset

4. direktiivin 17 artikla

IAS 28.3

 

 

 

 

100

Arvonalennukset ja niiden (-) peruutukset muista kuin rahoitusvaroista

 

IAS 36.126(a),(b)

 

 

 

 

110

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 9 kohta

IAS 16.73(e)(v-vi)

 

 

 

 

120

Sijoituskiinteistöt

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 9 kohta

IAS 40.79(d)(v)

 

 

 

 

130

Liikearvo

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 9 kohta

IAS 36.10b; IAS 36.88-99, 124; IFRS 3, lisäys B67(d)(v)

 

 

 

 

140

Muut aineettomat hyödykkeet

BAD 27 artikla, pystysuora asettelu, 9 kohta

IAS 38.118 (e)(iv)(v)

 

 

 

 

145

Muut

 

IAS 36.126(a),(b)

 

 

 

 

150

YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

160

Arvonalentuneiden rahoitusvarojen kertynyt korkotuotto

 

IFRS 7.20(d); IAS 39.AG 93

 

 

 

 

20.   Maantieteellinen jakautuminen

20.1   Varojen maantieteellinen jakautuminen toimintojen sijaintipaikan perusteella

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

Kirjanpitoarvo

Kotimaa

Ulkomaat

Liite V, 2 osa,107 kohta

Liite V, 2 osa,107 kohta

010

020

010

Käteiset varat, keskuspankkitalletukset ja vaadittaessa maksettavat talletukset

BAD 4 artikla, varat (1)

IAS 1.54 (i)

 

 

020

Käteinen raha

Liite V, 2 osa, 1 kohta

Liite V, 2 osa, 1 kohta

 

 

030

Keskuspankkitalletukset

BAD 13 artiklan 2 kohta; liite V, 2 osa, 2 kohta

liite V, 2 osa, 2 kohta

 

 

040

Vaadittaessa maksettavat talletukset

 

Liite V, 2 osa, 3 kohta

 

 

050

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; IAS 39.9

IFRS 7.8(a)(ii); IAS 39.9, AG 14

 

 

060

Johdannaissopimukset

Vakavaraisuusasetuksen liite II

IAS 39.9

 

 

070

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

IAS 32.11

 

 

080

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

090

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

091

Kaupankäynnissä käytettävät rahoitusvarat

Liite V, 1 osa, 15 kohta

 

 

 

092

Johdannaissopimukset

Vakavaraisuusasetuksen liite II; liite V, 1 osa, 15 kohta

 

 

 

093

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

 

 

 

094

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

 

095

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

 

100

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; IAS 39.9

IFRS 7.8(a)(i); IAS 39.9

 

 

110

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

IAS 32.11

 

 

120

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

130

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

140

Myytävissä olevat rahoitusvarat

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; IAS 39.9

IFRS 7.8(d); IAS 39.9

 

 

150

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

IAS 32.11

 

 

160

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

170

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

171

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia

4. direktiivin 42 a artiklan 1 ja 4 kohta

 

 

 

172

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

 

 

 

173

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

 

174

Luotot

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta, 4 kohdan b alakohta; liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

 

175

Käypään arvoon omana pääomana arvostetut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta; 42 c artiklan 2 kohta

 

 

 

176

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

 

 

 

177

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

 

178

Luotot

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta, 4 kohdan b alakohta; Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

 

180

Lainat ja muut saamiset

4. direktiivin 42 a artiklan 4 kohdan b alakohta ja 5 a kohta; IAS 39.9

IFRS 7.8(c); IAS 39.9, AG16, AG26; liite V, 1 osa, 16 kohta

 

 

190

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

200

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

210

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

4. direktiivin 42 a artiklan 4 kohdan a alakohta ja 5 a kohta; IAS 39.9

IFRS 7.8(b); IAS 39.9, AG16, AG26

 

 

220

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

230

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

231

Kustannuksiin perustuvalla menetelmällä arvostetut vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä

BAD 37 artiklan 1 kohta; 42 a artiklan 4 kohdan b alakohta; liite V, 1 osa, 16 kohta

 

 

 

232

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

 

233

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

 

234

Muut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia

BAD 35–37 artikla; liite V, 1 osa, 17 kohta

 

 

 

235

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

EKP/2008/32, liite 2, 2 osa, 4–5 kohta

 

 

 

236

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liite V, 1 osa, 24 ja 26 kohta

 

 

 

237

Luotot

Liite V, 1 osa, 24 ja 27 kohta

 

 

 

240

Johdannaissopimukset – Suojauslaskenta

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta; 42 c artiklan 1 kohdan a alakohta; IAS 39.9; liite V, 1 osa, 19 kohta

IFRS 7.22(b); IAS 39.9

 

 

250

Suojauskohteen käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauksessa

4. direktiivin 42 a artiklan 5 kohta ja 5 a kohta; IAS 39.89A(a)

IAS 39.89A(a)

 

 

260

Aineelliset hyödykkeet

BAD 4 artikla, varat (10)

 

 

 

270

Aineettomat hyödykkeet

BAD 4 artikla, varat, 9 kohta; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 115 alakohta

IAS 1.54(c); vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 115 alakohta

 

 

280

Sijoitukset tytäryrityksissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyrityksissä

BAD 4 artikla, varat, 7–8 kohta; 4. direktiivin 17 artikla; liite V, 2 osa, 4 kohta

IAS 1.54(e); liite V, 2 osa, 4 kohta

 

 

290

Verosaamiset

 

IAS 1.54(n-o)

 

 

300

Muut varat

Liite V, 2 osa, 5 kohta

Liite V, 2 osa, 5 kohta

 

 

310

Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät

 

IAS 1.54(j); IFRS 5.38

 

 

320

VARAT

BAD 4 artikla, varat

IAS 1.9(a), IG 6

 

 

46.   Laskelma oman pääoman muutoksista

Oman pääoman muutokset

 

 

Osakepääoma

Ylikurssirahasto

Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit muu kuin osakepääoma

Muu oma pääoma

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

Kertyneet voittovarat

Uudelleenarvostusrahastot

Käyvän arvon rahastot

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

IAS 1.106, 54(r)

IAS 1.106, 78(e)

IAS 1.106, liite V, 2 osa, 15–16 kohta

IAS 1.106; liite V, 2 osa, 17 kohta

IAS 1.106

vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 123 alakohta

IFRS 1.30 D5-D8

 

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

BAD 4 artikla, velat (9), 22 artikla

BAD 4 artikla, velat, 10 kohta; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 124 alakohta

Liite V, 2 osa, 15-17 kohta

Liite V, 2 osa, 17 kohta

4. direktiivin 42 a artiklan 1 kohta ja 5 a kohta

BAD 4 artikla, velat, 13 kohta; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 123 alakohta

 

BAD 4 artikla, velat, 12 kohta

010

020

030

040

050

060

070

075

010

Alkusaldo [ennen oikaisuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Virheiden korjausten vaikutus

 

IAS 1.106.(b); IAS 8.42

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten vaikutus

 

IAS 1.106.(b); IAS 1.IG6; IAS 8.22

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Alkusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Kantaosakkeiden liikkeeseenlasku

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Etuosakkeiden liikkeeseenlasku

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

070

Muiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlasku

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

080

Muiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien toteuttaminen/erääntyminen

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

090

Velan konvertoiminen omaksi pääomaksi

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

100

Pääoman pienentäminen

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

110

Osingot

 

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.35; IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Omien osakkeiden osto

 

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

 

130

Omien osakkeiden myynti/peruuttaminen

 

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

 

140

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu omasta pääomasta velaksi

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

150

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu velasta omaksi pääomaksi

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

160

Siirrot oman pääoman komponenttien kesken

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

170

Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva oman pääoman lisäys tai (-) vähennys

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

180

Osakeperusteiset maksut

 

IAS 1.106.(d).(iii); IFRS 2.10

 

 

 

 

 

 

 

 

190

Muu oman pääoman lisäys tai (-) vähennys

 

IAS 1.106.(d)

 

 

 

 

 

 

 

 

200

Kauden laaja tulos yhteensä

 

IAS 1.106.(d).(i)-(ii); IAS 1.81A.(c); IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

 

210

Loppusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Oman pääoman muutokset

 

 

Muut rahastot

Ensimmäisen konsolidoinnin erot

(-) Omat osakkeet

Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto tai (-) tappio

(-) Ennakko-osingot

Vähemmistön osuus

Yhteensä

Kertyneet muut laajan tuloksen erät

Muut erät

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka on IFRS:n mukainen

IAS 1.106, 54(c)

 

IAS 1.106; IAS 32.34, 33; liite V, 2 osa, 20 kohta

IAS 1.106(a), 83 (a)(ii)

IAS 1.106; IAS 32.35

IAS 1.54(q), 106(a); IAS 27.27-28

IAS 1.54(q), 106(a); IAS 27.27-28

IAS 1.9(c), IG6

Viiteasiakirjat: kansallinen hyvä kirjanpitotapa, joka perustuu BADiin

 

7. direktiivin 19 artiklan 1 kohdan c alakohta

4. direktiivi, varat, C (III)(7), D (III)(2); liite V, 2 osa, 20 kohta

BAD 4 artikla, velat, 14 kohta

Vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 2 kohdan b alakohta

7. direktiivin 21 artikla

7. direktiivin 21 artikla

 

080

085

090

100

110

120

130

140

010

Alkusaldo [ennen oikaisuja]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

020

Virheiden korjausten vaikutus

 

IAS 1.106.(b); IAS 8.42

 

 

 

 

 

 

 

 

030

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten vaikutus

 

IAS 1.106.(b); IAS 1.IG6; IAS 8.22

 

 

 

 

 

 

 

 

040

Alkusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

050

Kantaosakkeiden liikkeeseenlasku

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

060

Etuosakkeiden liikkeeseenlasku

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

070

Muiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlasku

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

080

Muiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien toteuttaminen/erääntyminen

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

090

Velan konvertoiminen omaksi pääomaksi

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

100

Pääoman pienentäminen

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

110

Osingot

 

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.35; IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

 

120

Omien osakkeiden osto

 

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

 

130

Omien osakkeiden myynti/peruuttaminen

 

IAS 1.106.(d).(iii); IAS 32.33

 

 

 

 

 

 

 

 

140

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu omasta pääomasta velaksi

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

150

Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu velasta omaksi pääomaksi

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

160

Siirrot oman pääoman komponenttien kesken

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

170

Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva oman pääoman lisäys tai (-) vähennys

 

IAS 1.106.(d).(iii)

 

 

 

 

 

 

 

 

180

Osakeperusteiset maksut

 

IAS 1.106.(d).(iii); IFRS 2.10

 

 

 

 

 

 

 

 

190

Muu oman pääoman lisäys tai (-) vähennys

 

IAS 1.106.(d)

 

 

 

 

 

 

 

 

200

Kauden laaja tulos yhteensä

 

IAS 1.106.(d).(i)-(ii); IAS 1.81A.(c); IAS 1.IG6

 

 

 

 

 

 

 

 

210

Loppusaldo [kuluva kausi]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE V

”LIITE V

RAHOITUSTIETOJEN RAPORTOINTI

Sisällys

YLEISET OHJEET 224

1.

 Viittaukset 224

2.

 Raportointikäytäntö 225

3.

 Konsolidointi 226

4.

 Tilinpäätössalkut 226

4.1

 Varat 226

4.2

 Velat 227

5.

 Rahoitusinstrumentit 227

5.1

 Rahoitusvarat 227

5.2

 Rahoitusvelat 228

6.

 Vastapuolierittely 228
LOMAKKEISIIN LIITTYVÄT OHJEET 229

1.

 Tase 229

1.1

 Varat (1.1) 229

1.2

 Velat (1.2) 229

1.3

 Oma pääoma (1.3) 230

2.

 Tuloslaskelma (2) 230

3.

 Laaja tuloslaskelma (3) 232

4.

 Rahoitusvarojen jaottelu instrumenteittain ja vastapuolialoittain (4) 232

5.

 Lainojen ja ennakkomaksujen erittely tuotteittain (5) 232

6.

 Lainat ja ennakkomaksut yrityksille – erittely NACE-toimialaluokittain (6) 233

7.

 Arvonalennuksen kohteena olevat rahoitusvarat, jotka ovat erääntyneet tai joiden arvo on alentunut (7) 234

8.

 Rahoitusvelkojen erittely (8) 234

9.

 Luottositoumukset, rahoitustakaukset ja muut sitoumukset (9) 234

10.

 Johdannaiset (10 ja 11) 236

10.1

 Johdannaisten luokittelu riskityypin mukaan 236

10.2

 Johdannaisista ilmoitettavat tiedot 237

10.3

 ’Suojauksiksi’ luokitellut johdannaiset 238

10.4

 Johdannaisten erittely vastapuolialoittain 238

11.

 Luottotappiot sekä arvonalentumiset oman pääoman ehtoisista instrumenteista (12) 239

12.

 Saadut vakuudet ja takaukset (13) 239

12.1

 Lainojen ja ennakkomaksujen erittely vakuuksittain ja takauksittain (13.1) 239

12.2

 Kauden aikana haltuunotetut vakuudet [raportointipäivän tilanne] (13.2) 239

12.3

 Kertyneet haltuunotetut vakuudet [aineelliset hyödykkeet] (13.3) 240

13.

 Käyvän arvon hierarkia: Käyvän arvon mukaiset rahoitusinstrumentit (14) 240

14.

 Taseesta poiskirjaaminen ja siirrettäviin rahoitusvaroihin liittyvät rahoitusvelat (15) 240

15.

 Tuloslaskelman erittely (16) 241

15.1

 Korkotuotot ja -kulut instrumenteittain ja vastapuolittain (16.1) 241

15.2

 Instrumenteittain voitot/(-) tappiot taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti (16.2) 241

15.3

 Instrumenteittain voitot tai tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista (16.3) 241

15.4

 Riskeittäin voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista (16.4) 241

15.5

 Instrumenteittain voitot/(-) tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista (16.5) 242

15.6

 Voitot tai tappiot suojauslaskennasta (16.6) 242

15.7

 Arvonalentumiset – rahoitusvarat ja muut kuin rahoitusvarat (16.7) 242

16.

 Tilinpäätöksen ja vakavaraisuusasetuksen konsolidointitasojen täsmäytys (17) 242

17.

 Maantieteellinen jakautuminen (20) 242

18.

 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet: varat, jotka ovat muun vuokrasopimuksen kohteena (21) 243

19.

 Omaisuudenhoito, säilytys ja muut palvelut (22) 243

19.1

 Palkkiotuotot ja -kulut toiminnoittain (22.1) 243

19.2

 Palvelun tarjoamiseen liittyvät varat (22.2) 244

20.

 Osuudet konsernitilinpäätökseen sisältymättömissä strukturoiduissa yhteisöissä (30) 245

21.

 Lähipiiriin kuuluvat osapuolet (31) 245

21.1

 Lähipiiri: maksettavat ja saatavat erät (31.1) 245

21.2

 Lähipiiri: lähipiiriliiketoimista kertyneet kulut ja tuotot (31.2) 245

22.

 Ryhmän rakenne (40) 246

22.1

 Ryhmän rakenne: ’yhteisöittäin’ (40.1) 246

22.2

 Ryhmän rakenne: ’rahoitusinstrumenteittain’ (40.2) 247

23.

 Käypä arvo (41) 247

23.1

 Käyvän arvon hierarkia: rahoitusinstrumentit jaksotettuun hankintamenoon (41.1) 247

23.2

 Käyvän arvon option käyttö (41.2) 247

23.3

 Ei käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat hybridi-/yhdistetyt rahoitusinstrumentit (41.3) 247

24.

 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet: arvostamismenetelmällä saatu kirjanpitoarvo (42) 247

25.

 Varaukset (43) 247

26.

 Etuuspohjaiset järjestelyt ja työsuhde-etuudet (44) 248

26.1

 Etuuspohjaiset järjestelyt: varojen ja velkojen komponentit, netto (44.1) 248

26.2

 Muutokset etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteissa (44.2) 248

26.3

 Lisätieto [henkilöstöön liittyvät kulut] (44.3) 248

27.

 Tuloslaskelman tiettyjen erien jaottelu (45) 248

27.1

 Rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän taseesta poiskirjaamisesta syntyneet voitot tai tappiot (45.2) 248

27.2

 Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut (45.3) 248

28.

 Laskelma oman pääoman muutoksista (46) 249

29.

 Järjestämättömät saamiset (18) 249

30.

 Lainanhoitojoustosaamiset (19) 251
VASTUURYHMIEN JA VASTAPUOLISEKTORIEN KUVAUS 255

1 OSA

YLEISET OHJEET

1.   VIITTAUKSET

1.

Tämä liite sisältää täydentäviä ohjeita tämän asetuksen liitteissä III ja IV olevien rahoitustietojen raportointilomakkeiden, jäljempänä ’FINREP’, käyttöä varten. Tämä liite täydentää ohjeita, jotka on sisällytetty viitteiden muodossa liitteissä III ja IV oleviin lomakkeisiin.

2.

Lomakkeissa määritellyt tietoelementit on laadittava asetuksen (EU) N:o 575/2015, jäljempänä ’vakavaraisuusasetus’, 4 artiklan 1 kohdan 77 alakohdassa määritellyn sovellettavan tilinpäätössäännöstön kirjaus-, kuittaus- ja arvostussääntöjen mukaisesti.

3.

Laitosten on toimitettava lomakkeiden tiedot ainoastaan seuraavilta osin:

a)

laitoksen kirjaamat varat, velat, oma pääoma, tuotot ja kulut;

b)

taseen ulkopuoliset erät ja toiminnot, joissa laitos on osallisena;

c)

laitoksen suorittamat liiketoimet;

d)

laitoksen soveltamat arvostussäännöt, mukaan luettuina luottoriskin osalta tehtävien vähennysten arviointimenetelmät.

4.

Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä käytetään seuraavia ilmaisuja:

a)   ’IAS-asetus’: asetus (EY) N:o 1606/2002;

b)   ’IAS’ tai ’IFRS’: IAS-asetuksen 2 artiklassa määritellyt ’kansainväliset tilinpäätösstandardit’, jotka komissio on hyväksynyt;

c)   ’EKP:n tasetilastoasetus’ tai ’EKP/2008/32’: Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 25/2009 (1);

d)   ’NACE-asetus’: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006 (2);

e)   ’BAD-direktiivi’: neuvoston direktiivi 86/635/ETY (3);

f)   ’neljäs direktiivi’: neljäs neuvoston direktiivi 78/660/ETY (4);

g)   ’kansallinen GAAP-normisto’: BAD-direktiivin nojalla kehitetyt kansalliset yleisesti hyväksytyt kirjanpitoperiaatteet;

h)   ’pk-yritykset’: komission suosituksessa K(2003) 1422 (5) määritellyt mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset;

i)   ’ISIN-koodi’ (International Securities Identification Number): 12 aakkosnumeerisesta merkistä koostuva arvopapereille annettu kansainvälinen koodi, joka toimii yksittäisen arvopapereiden liikkeeseenlaskun yksilöllisenä tunnisteena;

j)   ’LEI-tunniste’ (Legal Entity Identifier): oikeushenkilöille annettu maailmanlaajuinen oikeushenkilötunnus, joka toimii finanssitransaktion yksittäisen osapuolen yksilöllisenä tunnisteena.

2.   RAPORTOINTIKÄYTÄNTÖ

5.

Liitteissä III ja IV tietoelementin harmaa sävytys tarkoittaa, että kyseistä tietoelementtiä ei edellytetä tai sitä ei ole mahdollista ilmoittaa. Liitteessä IV viitteiden musta sävytys tietyllä rivillä tai tietyssä sarakkeessa tarkoittaa, että näitä viitteitä noudattavien laitosten ei tule ilmoittaa mainittuja tietoelementtejä kyseisen rivin tai sarakkeen kohdalla.

6.

Lomakkeet liitteissä III ja IV sisältävät implisiittisiä validointisääntöjä, jotka määritetään lomakkeissa itsessään raportointikäytäntöjen avulla.

7.

Sulkumerkit lomakkeen jonkin kohdan otsakkeessa tarkoittavat, että tämä erä on vähennettävä loppusummasta, mutta tämä ei tarkoita sitä, että erä ilmoitettaisiin negatiivisena.

8.

Negatiivisena ilmoitettavat erät tunnistetaan tiedonkeruulomakkeissa niiden otsakkeen eteen asetetusta miinusmerkistä ’(-)’, kuten otsakkeessa ’(-) Omat osakkeet’.

9.

Liitteissä III ja IV kuvattuihin rahoitustietojen raportointilomakkeisiin liittyvässä DPM-tietomallissa (Data Point Model, jäljempänä ’DPM’) jokaisella tietoelementillä (taulukkosolulla) on ’perusmäärittely’ (base item), johon liitetään ’kredit/debet’-attribuutti. Näin varmistetaan, että kaikki tietoelementtejä ilmoittavat yhteisöt noudattavat ’merkkikäytäntöä’, ja pystytään selvittämään kutakin tietoelementtiä vastaava ’kredit/debet’-attribuutti.

10.

Tämä käytäntö esitetään kaaviona taulukossa 1.

Taulukko 1

Kredit/debet-käytäntö, positiiviset ja negatiiviset merkit

Elementti

Kredit/Debet

Määrä/Muutos

Ilmoitettu luku

Varat

Debet

Varojen määrä

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Varojen kasvu

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Varojen negatiivinen määrä

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Varojen väheneminen

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Kulut

Kulujen määrä

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Kulujen kasvu

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Kulujen negatiivinen määrä (mukaan lukien peruutukset)

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Kulujen väheneminen

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Velat

Kredit

Velkojen määrä

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Velkojen kasvu

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Velkojen negatiivinen määrä

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Velkojen väheneminen

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Oma pääoma

Oman pääoman määrä

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Oman pääoman kasvu

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Oman pääoman negatiivinen määrä

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Oman pääoman väheneminen

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Tuotot

Tuottojen määrä

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Tuottojen kasvu

Positiivinen (’normaali’, ei merkkiä)

Tuottojen negatiivinen määrä (mukaan lukien peruutukset)

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

Tuottojen väheneminen

Negatiivinen (edessä miinusmerkki ’–’)

3.   KONSOLIDOINTI

11.

Jollei tässä liitteessä toisin mainita, FINREP-lomakkeet laaditaan käyttämällä varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia vakavaraisuusasetuksen ensimmäisen osan II osaston 2 luvun 2 jakson mukaisesti. Laitosten on käytettävä tytäryritysten ja yhteisyritysten tietojen ilmoittamiseen samoja menetelmiä kuin varovaisuusperiaatteen mukaisessa konsolidoinnissa:

a)

laitosten voi olla sallittua tai pakollista käyttää pääomaosuusmenetelmää tytärvakuutusyrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan tytäryrityksiin tehtyihin sijoituksiin vakavaraisuusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

b)

laitosten voi olla sallittua käyttää suhteellista konsolidointia rahoitusalan tytäryritysten osalta vakavaraisuusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

laitosten voi olla pakollista käyttää osittaista konsolidointia yhteisyrityksiin tehtyihin sijoituksiin vakavaraisuusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4.   TILINPÄÄTÖSSALKUT

4.1   Varat

12.

’Tilinpäätössalkut’ tarkoittavat arvostussääntöjen mukaan yhteenlaskettuja rahoitusinstrumentteja. Näihin kokonaislaskelmiin ei sisällytetä tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehtyjä sijoituksia, vaadittaessa maksettavia saamisia, jotka luokitellaan ’käteisiksi varoiksi, keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi’, eikä rahoitusinstrumentteja, jotka luokitellaan ’myytävänä oleviksi’ ja esitetään kohdissa ’myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät’ ja ’velat, jotka sisältyvät myytävänä oleviksi luokiteltuihin luovutettavien erien ryhmiin’.

13.

Rahoitusvaroihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia IFRS-standardeihin perustuvia tilinpäätössalkkuja:

a)

’kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat’;

b)

’käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat’;

c)

’myytävissä olevat rahoitusvarat’;

d)

’lainat ja muut saamiset’;

e)

’eräpäivään asti pidettävät sijoitukset’.

14.

Rahoitusvaroihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia kansallisiin GAAP-normistoihin perustuvia tilinpäätössalkkuja:

a)

’kaupankäynnissä käytettävät rahoitusvarat’;

b)

’käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia’;

c)

’käypään arvoon omana pääomana arvostetut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia’;

d)

’kustannuksiin perustuvalla menetelmällä arvostetut vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä’; ja

e)

’muut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia’.

15.

’Kaupankäynnissä käytettävillä rahoitusvaroilla’ on tässä sama merkitys kuin asiaa koskevissa BAD-direktiiviin perustuvissa kansallisissa GAAP-normistoissa. BAD-direktiiviin perustuvien kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti muussa kuin suojaavassa tarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset on ilmoitettava tässä kohdassa riippumatta siitä, millä menetelmällä nämä sopimukset on arvostettu. Laitosten on sisällytettävä johdannaissopimukset taseeseen ainoastaan silloin, kun nämä sopimukset on kirjattu sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

16.

Rahoitusvarojen osalta ’kustannuksiin perustuviin menetelmiin’ sisältyvät sellaiset arvostussäännöt, joilla rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan hankintamenoon, johon on lisätty kertyneet korot ja josta on vähennetty arvonalentumistappiot.

17.

BAD-direktiiviin perustuvien kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti ’muihin rahoitusvaroihin, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia’ on sisällytettävä rahoitusvarat, joita ei voida luokitella mihinkään muihin tilinpäätössalkkuihin. Tähän tilinpäätössalkkuun kuuluvat muun muassa rahoitusvarat, jotka on arvostettu alkuperäisen kirjauksen aikaiseen hankintamenoon tai niiden käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi (eli LOCOM-omaisuuserät, ’lower of cost or market’ -omaisuuserät, jotka on arvostettu hankinta-arvoon tai markkina-arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi).

18.

BAD-direktiiviin perustuvien kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti laitokset, joiden on sallittua tai pakollista soveltaa määrättyjä IFRS-standardien mukaisia rahoitusinstrumenttien arvostussääntöjä, toimittavat, sikäli kuin kyseisiä sääntöjä sovelletaan, asianmukaiset tilinpäätössalkut.

19.

Kohta ’johdannaiset – suojauslaskenta’ sisältää sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaiset suojaavassa tarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset.

4.2   Velat

20.

Rahoitusvelkoihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia IFRS-standardeihin perustuvia tilinpäätössalkkuja:

a)

’kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat’;

b)

’käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat’;

c)

’jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat’.

21.

Rahoitusvelkoihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia kansallisiin GAAP-normistoihin perustuvia tilinpäätössalkkuja:

a)

’kaupankäynnissä käytettävät rahoitusvelat’; ja

b)

’kustannuksiin perustuvalla menetelmällä arvostetut rahoitusvelat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia’.

22.

Kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti laitokset, joiden on sallittua tai pakollista soveltaa määrättyjä IFRS-standardien mukaisia rahoitusinstrumenttien arvostussääntöjä, toimittavat, sikäli kuin kyseisiä sääntöjä sovelletaan, asianmukaiset tilinpäätössalkut.

23.

Sekä IFRS-standardien että kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti kohta ’johdannaiset – suojauslaskenta’ sisältää sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaiset suojaavassa tarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset.

5.   RAHOITUSINSTRUMENTIT

5.1   Rahoitusvarat

24.

Kirjanpitoarvolla tarkoitetaan arvoa, joka ilmoitetaan taseen vastaavaa-puolella. Rahoitusvarojen kirjanpitoarvoon sisällytetään kertynyt korko.

25.

Rahoitusvarat jaetaan seuraaviin rahoitusinstrumenttien luokkiin: ’käteinen raha’, ’johdannaiset’, ’oman pääoman ehtoiset instrumentit’, ’vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’ ja ’lainat ja ennakkomaksut’.

26.

’Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’ ovat laitoksen hallussa olevia vieraan pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, jotka on laskettu liikkeeseen arvopapereina ja jotka eivät ole luottoja EKP:n tasetilastoasetuksen mukaisesti.

27.

’Lainat ja ennakomaksut’ ovat laitoksen hallussa olevia vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, jotka eivät ole arvopapereita; tähän kohtaan kuuluvat EKP:n tasetilastoasetuksen mukaiset ’lainat’ sekä ennakomaksut, joita ei voida luokitella ’lainoiksi’. ’Ennakkomaksuja, jotka eivät ole lainoja’ luonnehditaan tarkemmin tässä liitteessä olevan 1 osan 41 kohdan g alakohdassa. Näin ollen ’vieraan pääoman ehtoisiin instrumentteihin’ kuuluvat ’lainat ja ennakomaksut’ ja ’vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’.

5.2   Rahoitusvelat

28.

Kirjanpitoarvolla tarkoitetaan arvoa, joka ilmoitetaan taseen vastattavaa-puolella. Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvoon sisällytetään kertynyt korko.

29.

Rahoitusvelat jaetaan seuraaviin rahoitusinstrumenttien luokkiin: ’johdannaiset’, ’lyhyeksimyynnit’, ’talletukset’, ’liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’ ja ’muut rahoitusvelat’.

30.

’Talletukset’ määritellään samalla tavalla kuin EKP:n tasetilastoasetuksessa.

31.

’Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’ ovat laitoksen arvopapereina liikkeeseen laskemia vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, jotka eivät ole talletuksia EKP:n tasetilastoasetuksen mukaisesti.

32.

’Muihin rahoitusvelkoihin’ sisältyvät kaikki sellaiset rahoitusvelat, jotka eivät ole johdannaisia, lyhyeksimyyntejä, talletuksia eivätkä liikkeeseen laskettuja vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita.

33.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti ’muihin rahoitusvelkoihin’ voi kuulua rahoitustakauksia silloin, kun ne on arvostettu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti [IAS 39, kappale 47(a)] tai alun perin kirjattuun arvoon, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset [IAS 39, kappale 47(c)(ii)]. Luottositoumukset ilmoitetaan ’muina rahoitusvelkoina’, jos ne on kirjattu rahoitusvelkoina käypään arvoon tulosvaikutteisesti [IAS 39, kappale 4(a)] tai kun ne ovat sitoumuksia antaa laina alle markkinakoron [IAS 39, kappaleet 4(b), 47(d)]. Näistä sopimuksista aiheutuvat varaukset [IAS 39, kappale 47, kohdat (c)(i) ja (d)(i)] ilmoitetaan varauksina kohdassa ’annetut sitoumukset ja takaukset’.

34.

’Muihin rahoitusvelkoihin’ voivat kuulua myös maksettavat osingot, ns. ’suspense’-eristä ja maksujenvälityseristä aiheutuvat velat sekä arvopaperikauppojen tai valuuttakauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat velat (kaupoista aiheutuvat velat, jotka arvostetaan ennen maksupäivää).

6.   VASTAPUOLIERITTELY

35.

Silloin, kun edellytetään erittelyä vastapuolten mukaan, on käytettävä seuraavia vastapuolisektoreita:

a)

keskuspankit;

b)

julkisyhteisöt: valtionhallinto, osavaltionhallinto tai aluehallinto ja paikallishallinto, mukaan luettuina hallintoelimet ja yleishyödylliset yritykset, paitsi sellaiset näiden hallintojen hallussa olevat osakeyhtiöt ja rajavastuuyhtiöt, jotka harjoittavat kaupallista toimintaa (nämä ilmoitetaan kohdassa ’muut kuin rahoitusalan yritykset’); sosiaaliturvarahastot; ja kansainväliset järjestöt, kuten Euroopan yhteisö, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Kansainvälinen järjestelypankki;

c)

luottolaitokset: vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa annetun määritelmän piiriin kuuluvat laitokset (eli yritykset, jotka liiketoimintanaan vastaanottavat yleisöltä talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja ja myöntävät luottoja omaan lukuunsa) sekä kansainväliset kehityspankit;

d)

muut rahoitusalan yritykset: kaikki rahoitusalan yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka eivät ole luottolaitoksia, kuten sijoituspalveluyritykset, sijoitusrahastot, vakuutusyritykset, eläkerahastot, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset ja selvitysyhteisöt sekä muut rahoituksen välittäjät sekä rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset;

e)

muut kuin rahoitusalan yritykset: yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan ovat pääasiallisesti tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden markkinatuottajia EKP:n tasetilastoasetuksen mukaisesti;

f)

kotitaloudet: henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja yksinomaan omaa loppukäyttöä varten tarkoitettujen tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina sekä markkinatavaroiden ja rahoitus- ja muiden palveluiden tuottajina, jos nämä toiminnot eivät ole yritysmäisten yhteisöjen toimintaa. Tähän sektoriin luetaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka pääasiallisesti tuottavat markkinattomia tavaroita ja palveluja tietyille kotitalousryhmille.

36.

Vastapuolten jakaminen sektoreihin perustuu yksinomaan välittömän vastapuolen luonteeseen. Useammasta vastapuolesta yhteisesti aiheutuvien vastuiden luokittelu tapahtuu sen vastapuolen luonteen perusteella, jonka rooli oli tärkein tai ratkaiseva laitoksen tehdessä päätöksen vastuun antamisesta. Myös muissa luokitteluissa yhteisten vastuiden jako vastapuolisektorin, kotipaikan ja NACE-koodien mukaan määräytyy tärkeimmän tai ratkaisevan vastapuolen luonteen perusteella.

2 OSA

LOMAKKEISIIN LIITTYVÄT OHJEET

1.   TASE

1.1   Varat (1.1)

1.

’Käteinen raha’ sisältää hallussa olevat kansalliset ja ulkomaiset liikkeessä olevat setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen maksamiseen.

2.

’Keskuspankkitalletuksiin’ kuuluvat vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta.

3.

’Muihin käteistalletuksiin’ sisältyvät vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta.

4.

’Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin’ sisältävät sijoitukset sellaisiin osakkuusyrityksiin, yhteisyrityksiin ja tytäryrityksiin, jotka eivät ole täysin tai osittain konsolidoituja. Pääomaosuusmenetelmän avulla käsiteltyjen sijoitusten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvo.

5.

Varat, jotka eivät ole rahoitusvaroja ja joita ei niiden luonteen takia voida luokitella mihinkään tiettyihin tase-eriin, on ilmoitettava kohdassa ’muut varat’. Muihin varoihin voi kuulua kultaa, hopeaa ja muita hyödykkeitä, vaikka niitä pidettäisiin kaupankäyntitarkoituksessa.

6.

Kohdalla ’myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät’ tarkoitetaan samaa kuin IFRS 5 -standardissa.

1.2   Velat (1.2)

7.

Varauksiin kohdassa ’eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisestä etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvat velvoitteet’ kuuluvat etuuspohjaiset nettovelat.

8.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti varauksiin kohdassa ’muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet’ sisällytetään IAS 19 -standardin kappaleessa 153 listattujen pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia koskevien järjestelyjen alijäämä. Lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista [IAS 19, kappale 11(a)], etuuspohjaisista järjestelyistä [IAS 19, kappale 51(a)] ja irtisanomisen yhteydessä suoritetuista etuuksista [IAS 19, kappale 169(a)] kertyneet kulut on sisällytettävä kohtaan ’muut velat’.

9.

Kohta ’vaadittaessa takaisin maksettava osakepääoma’ sisältää laitoksen liikkeeseen laskemat pääomainstrumentit, jotka eivät täytä omaan pääomaan luokittelemiselle asetettuja edellytyksiä. Laitosten on sisällytettävä tähän omaisuuserään osuuskuntien osakkeet, jotka eivät täytä omaan pääomaan luokittelemiselle asetettuja edellytyksiä.

10.

Velat, jotka eivät ole rahoitusvelkoja ja joita ei niiden luonteen tähden voida luokitella mihinkään tiettyihin tase-eriin, on ilmoitettava kohdassa ’muut velat’.

11.

Kohdalla ’velat, jotka sisältyvät myytävänä oleviksi luokiteltuihin luovutettavien erien ryhmiin’ tarkoitetaan samaa kuin IFRS 5 -standardissa.

12.

’Yleisten pankkiriskien rahastot’ ovat BAD-direktiivin 38 artiklan mukaisesti luokiteltuja omaisuuseriä. Kirjattaessa ne esitetään joko erikseen velkoina kohdan ’varaukset’ alla tai omana pääomana kohdan ’muut rahastot’ alla.

1.3   Oma pääoma (1.3)

13.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen nojalla rahoitusinstrumentteja olevat oman pääoman ehtoiset instrumentit sisältävät IAS 32:n soveltamisalaan kuuluvat sopimukset.

14.

Kohta ’siirrettävä mutta maksamatta oleva pääoma’ sisältää sellaisen laitoksen liikkeeseen laskeman pääoman kirjanpitoarvon, joka on vaadittu siirrettäväksi merkitsijöille mutta jota ei ole maksettu viitepäivämäärään mennessä.

15.

Kohtaan ’yhdistelmäinstrumenttien oman pääoman komponentti’ sisältyy oman pääoman komponentti laitoksen liikkeeseen laskemista yhdistelmäinstrumenteista (eli rahoitusinstrumenteista, jotka koostuvat sekä vieraan pääoman että oman pääoman komponentista) silloin, kun nämä komponentit on erotettu sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti (tähän kohtaan kuuluvat myös sellaiset yhdistelmäinstrumentit, joissa on useita kytkettyjä johdannaisia, joiden arvot riippuvat toisistaan).

16.

’Muut liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit’ sisältävät oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka ovat rahoitusinstrumentteja mutta joita ei lasketa kohtiin ’osakepääoma’ ja ’yhdistelmäinstrumenttien oman pääoman komponentti’.

17.

Kohta ’muu oma pääoma’ sisältää kaikki oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka eivät ole rahoitusinstrumentteja, mukaan luettuina muun muassa omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet [IFRS 2, kappale 10].

18.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti kohtaan ’uudelleenarvostusrahastot’ kuuluvat sellaiset rahastot, jotka ovat syntyneet IAS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisen ensitilinpäätöksen laadinnasta ja joiden sisältöä ei ole vapautettu muuntyyppisiin rahastoihin.

19.

’Muut rahastot’ jaetaan ’tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista syntyneisiin rahastoihin tai kertyneisiin tappioihin’ sekä kohtaan ’muu’. Kohtaan ’tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista syntyneet rahastot tai kertyneet tappiot’ kuuluvat ne kertyneet tuotot ja kulut, jotka edellä mainitut sijoitukset ovat vuosien kuluessa synnyttäneet laitoksen tulokseen. Kohta ’muu’ sisältää rahastot, joita ei ole erikseen ilmoitettu muissa kohdissa, ja tähän kohtaan voivat kuulua lakisääteiset rahastot ja yhtiön säännöissä edellytetyt rahastot.

20.

’Omat osakkeet’ käsittävät kaikki rahoitusinstrumentit, jotka ovat luonteeltaan laitoksen takaisin hankkimia oman pääoman ehtoisia instrumentteja.

2.   TULOSLASKELMA (2)

21.

Korkotuotot ja korkokulut, jotka ovat syntyneet kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusinstrumenteista sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusinstrumenteista, on ilmoitettava joko erillään muista voitoista ja tappioista kohdissa ’korkotuotot’ ja ’korkokulut’ (’puhtaana hintana’) tai näiden rahoitusinstrumenttieluokkien voittojen ja tappioiden osana (’likaisena hintana’).

22.

Laitosten on ilmoitettava seuraavat omaisuuserät tilinpäätössalkuittain eriteltyinä:

a)

’korkotuotot’;

b)

’korkokulut’;

c)

’osinkotuotot’;

d)

’voitot/(-) tappiot taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, netto’;

e)

’arvonalennukset ja niiden (-) peruutukset muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista’.

23.

’Korkotuotot. Johdannaissopimuksista – suojauslaskenta, korkoriski’ sisältävät sellaiset erät, jotka liittyvät kategoriaan ’suojauslaskenta’ luokiteltuihin johdannaisiin, jotka antavat suojaa korkoriskiä vastaan. Ne ilmoitetaan bruttomääräisenä korkotuottona ja -kuluna, minkä tarkoituksena on ilmentää suojauskohteiden todellista korkotuottoa ja -kulua.

24.

Erät, jotka liittyvät ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien’ luokkaan kuuluviin johdannaisiin, jotka ovat suojausinstrumentteja taloudellisesta näkökulmasta mutta eivät kirjanpidollisesta näkökulmasta, voidaan ilmoittaa korkotuottona ja -kuluna, minkä tarkoituksena on ilmentää suojatuista rahoitusinstrumenteista saatavaa todellista korkotuottoa ja -kulua. Nämä erät sisällytetään osaksi kohtia ’Korkotuotot. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat’ ja ’Korkokulut. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat’.

25.

’Korkotuotot – muut varat’ sisältää korkotuotot, joita ei ole sisällytetty muihin kohtiin. Tähän kohtaan voidaan sisällyttää korkotuotot, jotka liittyvät käteisiin varoihin, keskuspankkitalletuksiin ja muihin vaadittaessa maksettaviin talletuksiin sekä myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin ja luovutettavien erien ryhmiin, ja nettokorkotuotot, jotka ovat syntyneet etuuspohjaisista netto-omaisuuseristä.

26.

’Korkokulut – muut velat’ sisältää korkokulut, joita ei ole sisällytetty muihin kohtiin. Tähän kohtaan voidaan sisällyttää korkokulut, jotka liittyvät velkoihin, jotka sisältyvät myytävänä oleviksi luokiteltuihin luovutettavien erien ryhmiin, kulut, jotka ovat aiheutuneet varausten kirjanpitoarvojen kohoamisesta ajan kuluessa, tai nettokorkokulut, jotka ovat syntyneet etuuspohjaisista nettoveloista.

27.

Kohtaan ’voitot tai tappiot myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ja luovutettavien erien ryhmistä, joita ei voida luokitella lopetetuiksi toiminnoiksi’ sisällytetään ne voitot tai tappiot, jotka ovat syntyneet myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ja luovutettavien erien ryhmistä, joita ei voida luokitella lopetetuiksi toiminnoiksi.

28.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista saatavat osinkotuotot on ilmoitettava joko ’osinkotuottona’ erillään muista näiden kategorioiden voitoista ja tappioista tai näiden rahoitusinstrumenttiluokkien voittojen tai tappioiden osana. Osinkotuotot, jotka saadaan konsolidoinnin piiriin kuulumattomista tytäryrityksistä, osakkuusyrityksistä ja yhteisyrityksistä, on ilmoitettava kohdassa ’osuus voitosta tai (-) tappiosta, joka on syntynyt tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista’, ja sijoituksen kirjanpitoarvoa on IAS 28 -standardin kappaleen 10 mukaisesti vähennettävä niiden sijoitusten osalta, joihin sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. IFRS-standardien mukaisesti voitot tai tappiot, jotka ovat syntyneet tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten taseesta pois kirjaamisesta, on ilmoitettava kohdassa ’osuus voitosta tai (-) tappiosta, joka on syntynyt tytäryrityksissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyrityksissä tehdyistä sijoituksista’.

29.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti ’hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen’ arvonalennukseen kuuluvat sellaiset arvonalennustappiot, jotka ovat aiheutuneet IAS 39 -standardin kappaleessa 66 esitettyjen arvonalentumista koskevien sääntöjen soveltamisesta.

30.

Kohdassa ’voitot/(-) tappiot suojauslaskennasta, netto’ laitosten on ilmoitettava suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden käyvän arvon muutos, mukaan luettuina tulos tulosvaikutteisesti kirjatusta tehottomuudesta rahavirran suojauksista sekä rahavirran suojausten ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista.

3.   LAAJA TULOSLASKELMA (3)

31.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti ’tuloverot liittyen eriin joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisesti’ ja ’tuloverot liittyen eriin, jotka siirretään tulosvaikutteisesti’ [IAS 1, kappale 91(b), IG6] ilmoitetaan erillisinä nimikkeinä.

4.   RAHOITUSVAROJEN JAOTTELU INSTRUMENTEITTAIN JA VASTAPUOLIALOITTAIN (4)

32.

Rahoitusvarat on jaoteltava instrumenteittain ja vaadittaessa vastapuolialoittain.

33.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti oman pääoman ehtoiset instrumentit ilmoitetaan tarkasti jaoteltuina (osuuksittain) hankintamenoon arvostettujen instrumenttien ja ainoastaan tiettyjen vastapuolialojen selvittämiseksi. IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti oman pääoman ehtoiset instrumentit ilmoitetaan tarkasti jaoteltuina (osuuksittain) ainoastaan noteeraamattomien ja tiettyjen vastapuolialojen selvittämiseksi.

34.

Myytävissä olevista rahoitusvaroista laitosten on ilmoitettava erikseen arvoltaan alentuneiden omaisuuserien ja arvoltaan alentumattomien omaisuuserien käypä arvo sekä tulosvaikutteisesti kirjatut kumulatiiviset arvonalentumiset raportointipäivänä. Arvoltaan alentumattomien omaisuuserien käyvän arvon ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käyvän arvon yhteenlaskettu summa muodostaa näiden omaisuuserien kirjanpitoarvon.

35.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti ’lainoiksi ja muiksi saamisiksi’ tai ’eräpäivään asti pidettäviksi’ luokitelluista rahoitusvaroista ilmoitetaan arvoltaan alentumattomien omaisuuserien ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien bruttokirjanpitoarvo. Arvonalentumistappiot jaotellaan luokkiin ’sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot’, ’ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot’ ja ’ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot syntyneistä, mutta raportoimattomista tappioista’. BAD-direktiiviin perustuvien kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti rahoitusvaroista, jotka luokitellaan ’kustannuksiin perustuvalla menetelmällä arvostetuiksi rahoitusvaroiksi, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia’, ilmoitetaan arvoltaan alentumattomien omaisuuserien ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien bruttokirjanpitoarvo.

36.

Kohta ’sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot’ sisältää arvonalentumisen kumulatiivisen määrän, joka liittyy rahoitusvaroihin, jotka on arvioitu yksittäin.

37.

Kohta ’ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot’ sisältää ryhmäkohtaisen arvonalentumisen kumulatiivisen määrän, joka on laskettu merkityksettömille lainoille, joiden arvo on yksittäin tarkasteltuna alentunut ja joihin laitos on päättänyt käyttää tilastollista (salkkupohjaista) menetelmää. Tämä menetelmä ei sulje pois mahdollisuutta suorittaa yksittäinen arvonalentumisen arviointi yksittäin tarkasteltuina merkityksettömistä lainoista ja näin ilmoittaa ne sopimuskohtaisina arvonalentumistappioina.

38.

Kohta ’ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot syntyneistä, mutta raportoimattomista tappioista’ sisältää ryhmäkohtaisen arvonalentumisen kumulatiivisen määrän, joka on määritetty rahoitusvaroille, joiden arvo ei ole yksittäin tarkasteltuna alentunut. ’Arvonalentumistappioissa syntyneistä, mutta raportoimattomista tappioista’ voidaan noudattaa IAS 39 -standardin kappaleita 59(f), AG87 ja AG90.

39.

Arvoltaan alentumattomien omaisuuserien ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien summan on oltava vähennysten jälkeen sama kuin kirjanpitoarvo.

40.

Lomake 4.5 sisältää kirjanpitoarvon ’lainoista ja ennakkomaksuista’ ja ’vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista’, jotka vastaavat ’etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan’ määritelmää tämän osan 54 kohdassa.

5.   LAINOJEN JA ENNAKKOMAKSUJEN ERITTELY TUOTTEITTAIN (5)

41.

Lainojen ja ennakkomaksujen ’kirjanpitoarvo’ on ilmoitettava arvonalentumisesta johtuvien vähennysten jälkeen tuotteittain. Vaadittaessa maksettavat saamiset, jotka luokitellaan ’käteisiksi varoiksi, keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi’, on myös ilmoitettava tässä lomakkeessa. Lainat ja ennakot jaetaan seuraaviin tuotteisiin siitä riippumatta, mihin ’tilinpäätössalkkuun’ ne kuuluvat:

a)

’vaadittaessa maksettavat ja lyhytaikaiset luotot’ sisältävät vaadittaessa ja nopeasti maksettavat saamiset, käyttötilit sekä vastaavat saamiset, joihin voi kuulua lainoja, jotka ovat lainanottajalle yli yön -talletuksia, riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta. Tähän kohtaan sisältyvät myös sekkitililuotot, jotka ovat sekkitilien velkasaldoja;

b)

’luottokorttiluotot’ sisältävät luotot, jotka on myönnetty joko viivästetyn veloitustoiminnon sisältävillä korteilla tai luottokorteilla (EKP:n tasetilastoasetus);

c)

kohtaan ’myyntisaamiset’ sisältyvät lainat, jotka on annettu muille velallisille vekselien tai muiden sellaisten asiakirjojen perusteella, jotka oikeuttavat saamaan tavarakaupan tai palveluntarjonnan liiketoimien tuotot. Tähän kohtaan kuuluvat kaikki factoring-liiketoimet (takautumisoikeuksin tai ilman);

d)

kohta ’rahoitusleasing’ sisältää rahoitusleasing-saamisten kirjanpitoarvon. IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti ’rahoitusleasing-saamiset’ noudattavat IAS 17 -standardin määritelmää;

e)

’käänteiset takaisinostosopimukset’ sisältävät rahoituksen, joka on myönnetty takaisinostosopimusten nojalla ostettuja tai arvopapereiden lainaussopimusten nojalla lainattuja arvopapereita vastaan;

f)

kohtaan ’muut ehdolliset lainat’ kuuluvat velat, joihin on sopimuksissa määritelty erääntymisajat tai ehdot ja jotka eivät sisälly muihin kohtiin;

g)

kohtaan ’ennakkomaksut, jotka eivät ole lainoja’ kuuluvat ennakkomaksut, joita ei voida luokitella ’lainoiksi’ EKP:n tasetilastoasetuksen mukaisesti; Tähän kohtaan sisältyvät muun muassa bruttomääräiset saatavat suspense-eristä (kuten sijoittamista, siirtoa tai maksua odottavista varoista) ja maksujenvälityseristä (kuten sekeistä ja muista maksuvälineistä, jotka on lähetetty vastaanottajalle);

h)

kohtaan ’kiinnitysluotot [kiinteistövakuudelliset lainat]’ kuuluvat lainat, joille on virallisesti vahvistettu kiinteistövakuus, riippumatta näiden lainojen laina/vakuus-suhteesta (jota yleisesti nimitetään loan-to-value-suhteeksi eli luoton määrän ja vakuuden arvon väliseksi suhteeksi);

i)

kohtaan ’muut vakuudelliset lainat’ sisällytetään lainat, joille on virallisesti vahvistettu vakuus, näiden lainojen laina/vakuus-suhteesta (ns. loan-to-value-suhteesta) riippumatta, ja jotka eivät kuulu kohtiin ’kiinteistövakuudelliset lainat’, ’rahoitusleasing’ tai ’käänteiset takaisinostosopimukset’. Näihin vakuuksiin kuuluvat pantit, käteinen ja muunlaiset vakuudet;

j)

kohtaan ’kulutusluotot’ kuuluvat luotot, jotka on myönnetty pääasiallisesti tavaroiden ja palveluiden henkilökohtaista kulutusta varten (EKP:n tasetilastoasetus);

k)

kohtaan ’asuntoluotot’ kuuluu kotitalouksille annettava luotto, joka myönnetään omaan asumiskäyttöön tai vuokraustarkoitukseen tarkoitettuja asuntoja varten, myös rakentamiseen ja peruskorjauksiin (EKP:n tasetilastoasetus);

l)

kohtaan ’projektirahoituslainat’ sisältyvät lainat, jotka katetaan yksinomaan niillä rahoitetun projektin tuotoista.

6.   LAINAT JA ENNAKKOMAKSUT YRITYKSILLE – ERITTELY NACE-TOIMIALALUOKITTAIN (6)

42.

Muille kuin rahoitusalan yrityksille annettujen lainojen ja ennakkomaksujen bruttokirjanpitoarvo on luokiteltava taloudellisten toimialojen mukaan käyttämällä NACE-asetuksen koodeja (’NACE-koodeja’) vastapuolen pääasiallisen toimialan perusteella.

43.

Useammasta vastapuolesta yhteisesti aiheutuvien vastuiden luokittelu tapahtuu 1 osan 36 kohdan mukaisesti.

44.

NACE-koodit ilmoitetaan ensimmäisellä jaottelutasolla (eli ’pääluokkien’ tasolla).

45.

Vieraan pääoman ehtoisilla instrumenteilla, jotka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muina laajan tuloksen erinä, ’bruttokirjanpitoarvo’ tarkoittaa kirjanpitoarvoa, johon ei sisälly ’kertyneitä arvonalentumistappioita’. Vieraan pääoman ehtoisilla instrumenteilla, jotka on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ’bruttokirjanpitoarvo’ tarkoittaa kirjanpitoarvoa, johon ei sisälly ’luottoriskistä johtuvia kertyneitä käyvän arvon muutoksia’.

46.

’Kertyneet arvonalentumistappiot’ ilmoitetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muina laajan tuloksen erinä kirjatuista rahoitusvaroista. ’Luottoriskistä johtuvia kertyneitä käyvän arvon muutoksia’ kuvaavat luvut ilmoitetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista. ’Kertyneisiin arvonalentumistappioihin’ sisältyvät 36 ja 37 kohdissa määritellyt erilliset vähennykset yksittäin ja ryhmäkohtaisesti arvioiduista rahoitusvaroihin kuuluvista eristä sekä 38 kohdassa määritellyt ’ryhmäkohtaiset vähennykset aiheutuneista mutta ilmoittamattomista tappioista’, mutta niihin ei sisälly 49 kohdassa määriteltyjä ’kertyneitä lopullisia luottotappioita’.

7.   ARVONALENNUKSEN KOHTEENA OLEVAT RAHOITUSVARAT, JOTKA OVAT ERÄÄNTYNEET TAI JOIDEN ARVO ON ALENTUNUT (7)

47.

Sellaiset vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, jotka ovat erääntyneitä mutta joiden arvo ei ole alentunut raportoinnin viitepäivämäärään mennessä, ilmoitetaan tilinpäätössalkuissa arvon alennus huomioon ottaen. IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti tällaiset tilinpäätössalkut sisältävät luokat ’myytävissä olevat’, ’lainat ja muut saamiset’ ja ’eräpäivään asti pidettävät’. BAD-direktiiviin perustuvien kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti tällaiset tilinpäätössalkut sisältävät myös luokat ’kustannuksiin perustuvalla menetelmällä arvostetut vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä’ ja ’muut rahoitusvarat, joita käytetään muussa kuin kaupankäynnissä ja jotka eivät ole johdannaisia’.

48.

Rahoitusvara luokitellaan erääntyneeksi, kun vastapuoli ei ole suorittanut maksua sopimuksessa asetettuun määräaikaan mennessä. Tällaisten rahoitusvarojen kokonaismäärät ilmoitetaan ja jaotellaan sen mukaan, kuinka monta päivää ensimmäisenä erääntynyt maksuerä on ollut erääntyneenä. Erääntyneiden rahoitusvarojen analyysiin ei tule sisällyttää arvoltaan alentuneita omaisuuseriä. Arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien kirjanpitoarvo ilmoitetaan erillään erääntyneistä rahoitusvaroista.

49.

Sarakkeeseen ’kertyneet lopulliset luottotappiot’ kuuluu minkä tahansa sellaisen vieraan pääoman ehtoisen instrumentin koron ja viivästyskoron kertynyt määrä, jota laitos ei enää kirjaa, koska se katsoo, että näitä omaisuuseriä ei voida periä takaisin, siitä riippumatta, mihin tilinpäätössalkkuun nämä instrumentit oli sisällytetty. Nämä omaisuuserät on ilmoitettava siihen saakka, kunnes kaikki laitoksen oikeudet ovat kokonaan lakanneet (vanhentumisajan päätyttyä, anteeksiannon tai muiden syiden myötä) tai siihen asti, kun omaisuuserät on peritty takaisin.

50.

’Poistot’ voivat johtua suoraan tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen kirjanpitoarvon vähennyksistä ja rahoitusvarojen kirjanpitoarvon alentamiseksi toteutettuihin luottotappioiden vähennyseriin kuuluvista vähennyksistä.

8.   RAHOITUSVELKOJEN ERITTELY (8)

51.

’Talletukset’ määritellään samoin kuin EKP:n tasetilastoasetuksessa, ja niin ikään säännellyt säästötalletukset luokitellaan EKP:n tasetilastoasetuksen mukaisesti ja jaetaan vastapuolen mukaan. Erityisesti ei-siirtokelpoiset avistasäästötallennukset, jotka ovat tosin lain mukaan vaadittaessa takaisin maksettavia mutta joihin sovelletaan merkittäviä sakkoja ja rajoituksia ja jotka muistuttavat luonteeltaan yli yön -talletuksia, luokitellaan tässä irtisanomisehtoisiksi talletuksiksi.

52.

’Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’ jaetaan seuraaviin tuotetyyppeihin:

a)

’sijoitustodistukset’ ovat arvopapereita, jotka oikeuttavat haltijan nostamaan tililtä varoja;

b)

’omaisuusvakuudelliset arvopaperit’ määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdan mukaisesti;

c)

’katetut joukkolainat’ määritellään vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)

’hybridisopimukset’ koostuvat kytkettyjä johdannaisia sisältävistä sopimuksista;

e)

’muut liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’ sisältävät sellaiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joita ei ole kirjattu edellisissä kohdissa, ja ne jaotellaan vaihdettaviin ja muihin kuin vaihdettaviin instrumentteihin.

53.

Liikkeeseen laskettuja ’huonommalla etuoikeudella olevia rahoitusvelkoja’ käsitellään samalla tavalla kuin muitakin syntyneitä rahoitusvelkoja. Arvopapereina liikkeeseen lasketut huonommalla etuoikeudella olevat velat luokitellaan kohtaan ’liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit’, kun taas talletusmuotoiset huonommalla etuoikeudella olevat velat luokitellaan kohtaan ’talletukset’.

54.

Taulukko 8.2 sisältää tilinpäätössalkun mukaan luokitellun kirjanpitoarvon ’talletuksista’ sekä ’liikkeeseen lasketuista vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista’, jotka vastaavat huonommalla etuoikeudella olevan velan määritelmää. ’Huonommalla etuoikeudella olevat velat’ muodostavat instrumentteina liikkeeseen laskevalle laitokselle toissijaisen vaatimuksen, johon voidaan vedota vasta, kun kaikki korkeammassa asemassa olevat vaatimukset on maksettu (EKP:n tasetilastoasetus).

9.   LUOTTOSITOUMUKSET, RAHOITUSTAKAUKSET JA MUUT SITOUMUKSET (9)

55.

Taseen ulkopuoliset erät sisältävät vakavaraisuusasetuksen liitteessä I luetellut taseen ulkopuoliset erät. Taseen ulkopuoliset erät jaotellaan annettuihin luottositoumuksiin, annettuihin rahoitustakauksiin ja muihin annettuihin sitoumuksiin.

56.

Annettuja ja saatuja luottositoumuksia, rahoitustakauksia ja muita sitoumuksia koskevat tiedot sisältävät myös tiedot peruutettavista ja peruuttamattomista sitoumuksista.

57.

’Luottositoumukset’ ovat vakaita sitoumuksia tarjota luottoa ennalta määrättyjen ehtojen mukaisesti. Tähän kategoriaan eivät kuulu johdannaiset, koska ne voidaan toteuttaa nettomääräisinä käteisvaroina tai luovuttamalla tai antamalla muunlaisen rahoitusinstrumentin. Seuraavat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I olevat omaisuuserät luokitellaan ’luottositoumuksiksi’:

a)

’talletuksentekosopimukset’ (forward deposits);

b)

’käyttämättömät luottojärjestelyt’, jotka koostuvat sopimuksista ’lainata’ tai tarjota ’tunnustejärjestelyjä’ ennalta määrättyjen ehtojen mukaisesti.

58.

’Rahoitustakaukset’ ovat sopimuksia, jotka edellyttävät takaajaa suorittamaan määrättyjä maksuja haltijalle syntyvän tappion korvaamiseksi, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisena eräpäivänä. IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti nämä sopimukset vastaavat IAS 39 -standardin kappaleen 9 ja IFRS 4 -standardin kappaleen A määritelmää takaussopimuksista. Seuraavat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I olevat omaisuuserät luokitellaan ’rahoitustakauksiksi’:

a)

’luoton korvaavat takaukset’;

b)

’luottojohdannaiset, jotka täyttävät rahoitustakauksen määritelmän’;

c)

’peruuttamattomat luoton korvaavat valmiusmaksusitoumukset’.

59.

’Muihin sitoumuksiin’ kuuluvat seuraavat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I olevat omaisuuserät:

a)

’osittain maksettujen osakkeiden ja arvopapereiden maksamaton osa’;

b)

’avatut tai vahvistetut remburssit’;

c)

kaupan rahoitukseen liittyvät taseen ulkopuoliset erät;

d)

’remburssit, joissa lähetys on vakuutena, ja muut toteutuessaan itsestään kuittaantuvat liiketoimet’;

e)

’takuusitoumukset ja korvausvastuut’ (mukaan luettuina tarjous- ja suoritustakuut) ja ’takaukset, jotka eivät ole luottoa korvaavia’;

f)

’laivaustakaukset, tullin- ja veronmaksusitoumukset’;

g)

velkasitoumusten liikkeeseenlaskujärjestelyt (NIF) ja jatkuvat luoton merkintäjärjestelyt (RUF);

h)

’käyttämättömät luottojärjestelyt’, jotka koostuvat sopimuksista ’lainata’ tai tarjota ’tunnustejärjestelyjä’ ennalta määräämättömien ehtojen mukaisesti;

i)

’käyttämättömät luottojärjestelyt’, jotka koostuvat sopimuksista ’ostaa arvopapereita’ tai ’tarjota takauksia’;

j)

’käyttämättömät luottojärjestelyt tarjous- ja suoritustakauksia varten’;

k)

’muut taseen ulkopuoliset erät’ vakavaraisuusasetuksen liitteessä I.

60.

IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti seuraavat omaisuuserät kirjataan taseeseen, eikä niitä näin ollen tule ilmoittaa taseen ulkopuolisina erinä:

a)

’luottojohdannaiset’, jotka eivät täytä rahoitustakausten määritelmää, ovat ’johdannaisia’ IAS 39 -standardin mukaisesti;

b)

’tunnusteet’ ovat laitoksen velvoitteita maksaa eräpäivänä yleensä tavarakaupan kattavan vekselin nimellisarvo. Näin ollen ne luokitellaan taseessa ’kauppasaataviksi’;

c)

’siirrot vekseleissä’, jotka eivät täytä taseesta pois kirjaamisen edellytyksiä IAS 39 -standardin nojalla;

d)

’liiketoimet takaisinostovelvollisuuksin’, jotka eivät täytä taseesta pois kirjaamisen edellytyksiä IAS 39 -standardin nojalla;

e)

’termiiniostosopimuksilla ostetut omaisuuserät’ ovat IAS 39 -standardin mukaisia ’johdannaisia’;

f)

’direktiivin 86/635/ETY 12 artiklan 3 ja 5 kohdassa määritellyt omaisuuserien myynti- ja takaisinostosopimukset’. Näissä sopimuksissa luovutuksensaajalla on mahdollisuus mutta ei velvollisuutta palauttaa omaisuuserät ennalta sovitulla hinnalla määrättynä (tai myöhemmin määrättävänä) päivänä. Näin ollen nämä sopimukset täyttävät IAS 39 -standardin kappaleessa 9 annetun johdannaisten määritelmän.

61.

Kohdan ’joista: maksukyvyttömät’ on sisällettävä niiden annettujen luottositoumusten, rahoitustakausten ja muiden sitoumusten nimellismäärä, joiden vastapuoli on maksukyvytön vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti.

62.

Taseen ulkopuolisten erien osalta ’nimellismäärä’ on se määrä, joka parhaiten kuvaa laitoksen luottoriskin enimmäismäärää ottamatta huomioon hallussa olevia vakuuksia tai muita luoton laatua parantavia eriä. Erityisesti annettujen rahoitustakausten osalta nimellismäärä on se enimmäismäärä, jonka yhteisö saattaisi joutua maksamaan, jos takaukseen vedotaan. Luottositoumusten osalta nimellismäärä on se nostamatta oleva osuus, jonka laitos on sitoutunut lainaamaan. Nimellismäärät ovat vastuuarvoja ennen luottovasta-arvokertoimen ja luottoriskin vähentämistekniikoiden käyttöä.

63.

Lomakkeessa 9.2 nimellismäärä saatujen luottositoumusten osalta on se nostamatta oleva kokonaismäärä, jonka vastapuoli on sitoutunut lainaamaan laitokselle. Saatujen muiden sitoumusten osalta nimellismäärä on se kokonaismäärä, johon liiketoimen toinen osapuoli on sitoutunut. Saatujen rahoitustakausten osalta ’vakuuksien ja takauksien enimmäismäärä, joka voidaan huomioida’ on se enimmäismäärä, jonka vastapuoli saattaisi joutua maksamaan, jos takaukseen vedotaan. Mikäli saatu rahoitustakaus on annettu useamman kuin yhden takaajan toimesta, taattu rahamäärä ilmoitetaan vain kerran tässä lomakkeessa; taattu rahamäärä jaetaan sille takaajalle, jonka asema luottoriskin vähentämisessä on merkittävämpi.

10.   JOHDANNAISET (10 JA 11)

64.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten ja suojaustarkoituksessa pidettävien johdannaisten kirjanpitoarvo ja nimellismäärä on ilmoitettava jaoteltuna riskityypin, markkinatyypin (OTC-markkinat vastaan organisoidut markkinat) ja tuotetyypin mukaan.

65.

Laitosten on ilmoitettava suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset jaoteltuina suojaustyypin mukaan.

66.

Hybridi-instrumentteihin sisältyvät johdannaiset, jotka on irrotettu pääsopimuksesta, ilmoitetaan lomakkeissa 10 ja 11 johdannaisten luonteen mukaan. Pääsopimuksen määrää ei sisällytetä näihin lomakkeisiin. Kuitenkin, mikäli hybridi-instrumentti on arvostettu tulosvaikutteisesti käypään arvoon, sopimus sisällytetään kokonaisuudessaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien tai tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavien rahoitusinstrumenttien luokkaan (ja näin kytkettyjä johdannaisia ei ilmoiteta lomakkeissa 10 ja 11).

10.1   Johdannaisten luokittelu riskityypin mukaan

67.

Kaikki johdannaiset jaetaan seuraaviin riskiluokkiin:

a)   Korko: Korkojohdannaiset ovat korkoa tuottavaan rahoitusinstrumenttiin liittyviä sopimuksia, joiden rahavirrat määräytyvät viitekorkojen tai jonkin toisen korkosopimuksen, kuten valtionobligaatioiden ostoon oikeuttavien optiofutuurisopimusten, perusteella. Tähän luokkaan kuuluvat ainoastaan sellaiset sopimukset, joiden kaikki osat ovat alttiina vain yhteen valuuttaan liittyvälle korkoriskille. Näin ollen luokan ulkopuolelle jäävät sellaiset sopimukset, joissa tapahtuu yhden tai useamman valuutan vaihtoa, kuten koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä valuuttaoptiot, sekä muut sellaiset sopimukset, joiden riskialttius liittyy ensisijassa valuuttakurssiriskiin. Nämä sopimukset on ilmoitettava valuuttakurssisopimuksina. Korkosopimuksiin kuuluvat korkotermiinit, yhden valuutan koronvaihtosopimukset, korkofutuurit, korko-optiot (mukaan lukien korkokatot, korkopohjat, korkoputket ja korkokäytävät), koronvaihtosopimuksia koskevat optiot (swaptions) ja korkotodistukset.

b)   Osakkeet: Osakejohdannaiset ovat sopimuksia, joiden tuotto tai tuoton osa on kytketty tietyn osakkeen hintaan tai osakeindeksiin.

c)   Valuutat ja kulta: Näihin johdannaisiin kuuluvat sopimukset, jotka liittyvät valuuttojen vaihtoon futuurimarkkinoilla ja kullan arvoon. Näin ollen niiden piiriin kuuluvat termiinisopimukset, termiineihin rinnastettavissa olevat valuutanvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset (mukaan lukien valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset), valuuttafutuurit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimuksia koskevat optiot (swaptions) ja valuuttatodistukset. Valuuttajohdannaisiin kuuluvat kaikki sopimukset, joihin kohdistuu riski useamman kuin yhden valuutan taholta, oli kyse sitten koroista tai vaihtokursseista. Kultasopimuksiin kuuluvat kaikki sopimukset, joiden riski liittyy tämän hyödykkeen arvoon.

d)   Luotto: Luottojohdannaiset ovat sopimuksia, jotka eivät täytä rahoitustakausten määritelmää ja joiden tuotto on ensisijaisesti sidoksissa tiettyyn viiteluottoon sovellettavaan luottoluokitusmittariin. Sopimukset määrittelevät maksutapahtuman, jonka kahdesta osatekijästä vähintään toinen määräytyy viiteluoton kehityksen perusteella. Tuotot voivat syntyä useista eri tapahtumista, muun muassa maksukyvyttömyydestä, luokituksen heikkenemisestä tai määrätystä viiteomaisuuden luottomarginaalissa tapahtuneesta muutoksesta.

e)   Hyödykkeet: Nämä johdannaiset ovat sopimuksia, joiden tuotto tai tuoton osa on sidoksissa jonkin hyödykkeen, kuten jalometallien (muun kuin kullan), raakaöljyn, puutavaran tai maataloustuotteiden, hintaan tai niitä kuvaavaan hintaindeksiin.

f)   Muut: Nämä johdannaiset ovat mitä tahansa muita johdannaissopimuksia, joihin ei siis liity valuutasta, korosta, osakkeesta, hyödykkeestä tai luotosta syntyvää riskiä, kuten ilmastojohdannaiset tai vakuutusjohdannaiset.

68.

Mikäli johdannaissopimukseen liittyy useampi kuin yksi riski, kyseinen instrumentti luokitellaan herkimmin vaihtelevan riskityypin mukaan. Jos moniriskisten johdannaisten luokittelusta on epävarmuutta, sopimukset on luokiteltava seuraavassa järjestyksessä:

a)   Hyödykkeet: Kaikki johdannaiskaupat, joihin liittyy hyödykkeestä tai hyödykeindeksistä johtuva riski, ilmoitetaan tässä luokassa siitä riippumatta, kohdistuuko tähän johdannaiseen hyödykkeistä ja mistä tahansa muusta riskiluokasta, kuten valuutoista, koroista tai osakkeista, muodostuva yhdistetty riski.

b)   Osakkeet: Lukuun ottamatta sellaisia johdannaissopimuksia, joihin liittyy hyödykkeistä ja osakkeista muodostuva yhdistetty riski ja jotka ilmoitetaan hyödykkeinä, kaikki muut johdannaiskaupat, jotka ovat sidoksissa osakkeiden tai osakeindeksien kehitykseen, ilmoitetaan osakkeiden luokassa. Osakekaupat, joihin liittyy valuutta- tai korkoriski, on ilmoitettava tässä luokassa.

c)   Valuutat ja kulta: Tähän luokkaan kuuluvat kaikki johdannaiskaupat (paitsi edellä hyödykkeiden tai osakkeiden luokissa ilmoitetut), joihin liittyy useammasta kuin yhdestä valuutasta aiheutuva riski, oli kyse sitten korkoa tuottavista rahoitusinstrumenteista tai vaihtokursseista.

10.2   Johdannaisista ilmoitettavat tiedot

69.

Johdannaisten (suojaustarkoituksessa tai kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien) ’kirjanpitoarvo’ on niiden käypä arvo. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen (yli nollan), ovat ’rahoitusvaroja’, ja johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen (alle nollan), ovat ’rahoitusvelkoja’. ’Kirjanpitoarvo’ ilmoitetaan erikseen johdannaisista, joiden käypä arvo on positiivinen (’rahoitusvaroista’), ja johdannaisista, joiden käypä arvo on negatiivinen (’rahoitusveloista’). Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä johdannainen luokitellaan ’rahoitusvaraksi’ tai ’rahoitusvelaksi’ sen alkuperäisen käyvän arvon mukaan. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen johdannaisen käypä arvo kasvaa tai pienenee, ja rahoitusinstrumentin vaihtamisen ehdot voivat muuttua laitoksen kannalta suotuisiksi (johdannainen luokitellaan ’rahoitusvaraksi’) tai epäsuotuisiksi (johdannainen luokitellaan ’rahoitusvelaksi’).

70.

’Nimellisarvo’ on bruttomääräinen nimellismäärä kaikista viitepäivään mennessä solmituista mutta vielä suorittamattomista kaupoista. Erityisesti seuraavat seikat on otettava huomioon nimellisarvoa määritettäessä:

a)

sopimuksissa, joiden nimellisarvomäärät vaihtelevat, ilmoituksenteon perustana käytetään viitepäivänä vallitsevia nimellisarvomääriä;

b)

ilmoitettava nimellisarvo kertoimellisissa johdannaissopimuksissa on sopimuksen voimaanastumispäivän nimellisarvo;

c)

vaihtosopimukset (swapit): vaihtosopimuksen nimellisarvo on se pääoma, johon koron, valuutan tai muun tulon tai kulun vaihto perustuu;

d)

osakkeisiin ja hyödykkeisiin sidotut sopimukset: osake- tai hyödykesopimuksesta ilmoitettava nimellisarvo on ostettavaksi tai myytäväksi sovitun hyödyke- tai osaketuotteen määrä kerrottuna sopimuksen yksikköhinnalla. Useita pääoman vaihtoja sisältävistä hyödykesopimuksista ilmoitettava nimellisarvo on sopimusarvo kerrottuna sopimuksessa jäljellä olevien pääoman vaihtojen lukumäärällä;

e)

luottojohdannaiset: luottojohdannaisista ilmoitettava sopimusarvo on siihen liittyvän viiteluoton nimellisarvo;

f)

digitaalioptioilla on ennalta määritelty tuotto, joka voi olla joko rahamäärä tai kohde-etuuteen liittyvien sopimusten lukumäärä. Digitaalioptioiden nimellisarvo määritellään joko ennalta määritellyksi rahamääräksi tai kohde-etuuden käyväksi arvoksi viitepäivänä.

71.

Johdannaisten ’nimellisarvoa’ koskevaan sarakkeeseen merkitään kunkin nimikkeen kohdalle kaikkien niiden sopimusten nimellisarvojen yhteenlaskettu summa, joissa laitos on vastapuolena, riippumatta siitä, luokitellaanko nämä johdannaiset taseessa varoiksi vai veloiksi. Kaikki nimellisarvot on ilmoitettava siitä riippumatta, onko johdannaisten käypä arvo positiivinen, negatiivinen tai nolla. Nimellisarvojen nettoutusta ei sallita.

72.

’Nimellisarvot’ ilmoitetaan ’kokonaissummana’ ja osuuksittain (’joista myyty’) seuraavien nimikkeiden osalta: ’OTC-optiot’, ’organisoitujen markkinoiden optiot’, ’hyödykkeet’ ja ’muut’. Kohtaan ’joista myyty’ sisällytetään nimellisarvot (toteutushinnat) sopimuksista, joissa laitoksen (optioiden myyjän) vastapuolilla (optioiden haltijoilla) on oikeus lunastaa optio, ja luottoriskijohdannaisiin liittyvien erien osalta nimellisarvot niistä sopimuksista, joissa laitos (suojan myyjä) on myynyt (antaa) suojaa vastapuolille (suojan ostajille).

10.3   ’Suojauksiksi’ luokitellut johdannaiset

73.

Johdannaiset, jotka eivät ole tehokkaita suojausinstrumentteja IAS 39 -standardin mukaisesti, sisällytetään salkkuun ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät’. Tämä pätee myös johdannaisiin, joita pidetään suojaustarkoituksessa ilman, että ne täyttävät IAS 39 -standardin tehokkaalle suojausinstrumentille asetettuja edellytyksiä, sekä johdannaisiin, jotka ovat sidoksissa noteeraamattomiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti arvioida.

74.

’Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät’ johdannaiset, jotka täyttävät ’suojauksen’ määritelmän, ilmoitetaan erikseen kunkin riskityypin osalta. Kohta ’suojaukset’ sisältää johdannaiset, jotka on luokiteltu ’pidettäväksi kaupankäyntitarkoituksessa’ mutta jotka eivät kuulu vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 86 alakohdassa määriteltyyn kaupankäyntivarastoon. Tähän kohtaan eivät kuulu johdannaiset omaan lukuun tapahtuvaan kaupankäyntiin.

10.4   Johdannaisten erittely vastapuolialoittain

75.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä johdannaisista ja myös suojauslaskentaan pidettävistä johdannaisista, joilla käydään kauppaa OTC-markkinoilla, ilmoitetaan kirjanpitoarvo ja kokonaisnimellisarvo vastapuolen mukaan käyttämällä seuraavia luokkia:

a)

’luottolaitokset’;

b)

’muut rahoitusalan yritykset’; ja

c)

’loput’ eli kaikki muut vastapuolet.

76.

Kaikki OTC-johdannaiset, riippumatta niihin liittyvän riskin tyypistä, jaotellaan näiden vastapuolten mukaan. Luottoriskijohdannaisten vastapuolierittely tarkoittaa sitä sektoria, johon laitoksen sopimuksessa määritelty vastapuoli (suojauksen ostaja tai myyjä) sijoittuu.

11.   LUOTTOTAPPIOT SEKÄ ARVONALENTUMISET OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA INSTRUMENTEISTA (12)

77.

’Kauden aikana kirjatut arvonalentumistappiota’ ilmoitetaan silloin, kun arvio kautta koskevasta arvonalentumisesta omaisuuserien pääluokan tai vastapuolen kohdalla johtaa nettokulujen kirjaukseen; eli silloin, kun määrätyn luokan tai vastapuolen kohdalla arvonalentumisen lisäykset kauden aikana ylittävät vähenemiset. ’Kauden aikana peruutetut arvonalentumistappiot’ ilmoitetaan silloin, kun arvio kautta koskevasta arvonalentumisesta omaisuuserien pääluokan tai vastapuolen kohdalla johtaa nettotuottojen kirjaukseen; eli silloin, kun määrätyn luokan tai vastapuolen kohdalla arvonalentumisen vähenemiset kauden aikana ylittävät lisäykset.

78.

Kuten tämän osan 50 kohdassa todettiin, ’poistot’ voidaan suorittaa joko siten, että rahoitusvaran vähennys kirjataan suoraan taseeseen (ilman, että käytettäisiin vähennyseriä), tai siten, että vähennetään rahoitusvaraan liittyvien vähennyserien määrä. ’Peruutukset aiempina kausina kirjatuista arvonalentumistappioista’ tarkoittaa sellaisia alentumisia vähennysten kertyneessä määrässä, jotka ovat aiheutuneet kauden aikana tehdyistä ’lopullisista luottotappioista’ tapauksissa, joissa on katsottu, että niihin liittyviä vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei saada perityiksi. ’Toteutuneet luottotappiot’ ovat ’poistoja’, jotka on tehty kauden aikana suoraan niihin liittyvän rahoitusvaran määrää vastaan.

12.   SAADUT VAKUUDET JA TAKAUKSET (13)

12.1   Lainojen ja ennakkomaksujen erittely vakuuksittain ja takauksittain (13.1)

79.

Lainoille ja ennakkomaksuille vahvistetut kiinnitykset ja takaukset ilmoitetaan kiinnitysten tyypin mukaan eli asuntoluottoina ja muina vakuudellisina lainoina ja rahoitustakauksien mukaan. Lainat ja ennakkomaksut eritellään vastapuolten mukaan.

80.

Lomakkeessa 13.1 ilmoitetaan ’vakuuksien ja takauksien enimmäismäärä, joka voidaan huomioida’. Lomakkeen 13.1 sarakkeissa esitettyjen rahoitustakauksen ja/tai vakuuden määrien yhteenlasketun summan ei tule ylittää asianomaisen lainan kirjanpitoarvoa.

81.

Ilmoitettaessa lainoja ja ennakkomaksuja kiinnitystyypin mukaan on käytettävä seuraavia määritelmiä:

a)

’kiinnitysluotoissa [kiinteistövakuudellisissa lainoissa]’’asuntoluottoihin’ kuuluvat lainat, joiden vakuutena on asuinkiinteistö, ja ’kaupallisiin lainoihin’ lainat, joiden panttina on liikekiinteistö; kummassakin tapauksessa sovelletaan vakavaraisuusasetuksen määritelmää;

b)

’muissa vakuudellisissa lainoissa’’käteinen raha [liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset instrumentit]’ sisältää kiinnitykset, jotka liittyvät laitokseen kohdistuviin talletuksiin tai sen liikkeeseen laskemiin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin, ja ’loput’ sisältää muihin arvopapereihin tai omaisuuseriin kohdistuvat kiinnitykset. Käsitteen ’laitos’ on tässä katsottava tarkoittavan laitosta, joka tarjoaa vakuutena käytettävän vieraan pääoman ehtoisen arvopaperin (itse asiassa laskee sen liikkeeseen) ja vastaanottaa lainan ja ennakkomaksun, eikä raportoivaa laitosta, joka on se, joka vastaanottaa vakuuden ja myöntää lainan ja ennakkomaksun;

c)

kohtaan ’saadut rahoitustakaukset’ kuuluvat sopimukset, jotka edellyttävät takaajaa suorittamaan määrättyjä maksuja laitokselle syntyvän tappion korvaamiseksi, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun vieraan pääoman ehtoisen arvopaperin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisena eräpäivänä.

82.

Kun kyse on lainoista ja ennakkomaksuista, joilla on samanaikaisesti useampi kuin yksi vakuus tai takaus, ’vakuuksien ja takauksien enimmäismäärä, joka voidaan huomioida’ jaetaan laadun mukaan korkealaatuisimmasta alkaen.

12.2   Kauden aikana haltuunotetut vakuudet [raportointipäivän tilanne] (13.2)

83.

Tähän lomakkeeseen sisällytetään kirjanpitoarvo vakuudesta, joka on hankittu viitekauden alkamis- ja päättymishetken välisenä aikana ja joka on edelleen kirjattuna taseeseen viitepäivänä.

12.3   Kertyneet haltuunotetut vakuudet [aineelliset hyödykkeet] (13.3)

84.

’Ulosmittaus [aineelliset hyödykkeet]’ on sellaisista aineellisista hyödykkeistä kumuloitunut kirjanpitoarvo, joka on hankittu ottamalla haltuun vakuus, joka edelleen on kirjattuna taseeseen viitepäivänä, lukuun ottamatta vakuita, jotka luokitellaan kohtaan ’aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet’.

13.   KÄYVÄN ARVON HIERARKIA: KÄYVÄN ARVON MUKAISET RAHOITUSINSTRUMENTIT (14)

85.

Laitosten on ilmoitettava käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttiensa arvo IFRS 13 standardin kappaleen 72 mukaan.

86.

Kohtaan ’käyvän arvon muutos kaudelta’ on sisällytettävä voitot tai tappiot, jotka aiheutuvat sellaisten instrumenttien arvostamisesta uudelleen kauden aikana, jotka ovat yhä olemassa raportointipäivänä. Nämä voitot ja tappiot ilmoitetaan sisällytettäviksi tuloslaskelmaan; näin ollen nämä määrät ilmoitetaan ennen veroja.

87.

Kohtaan ’kumulatiivinen käyvän arvon muutos ennen veroja’ on sisällytettävä voitot tai tappiot, jotka ovat kertyneet instrumenttien arvostamisesta uudelleen niiden alkuperäisen kirjaamisen ja viitepäivämäärän välisenä aikana.

14.   TASEESTA POISKIRJAAMINEN JA SIIRRETTÄVIIN RAHOITUSVAROIHIN LIITTYVÄT RAHOITUSVELAT (15)

88.

Lomakkeeseen 15 kuuluvat tiedot siirrettävistä rahoitusvaroista, joista osa tai joista mitkään eivät ole kirjattavissa pois taseesta, ja rahoitusvaroista, jotka on kokonaan kirjattu pois taseesta ja joista laitos on pidättänyt itsellään hoitopalveluoikeudet.

89.

Näihin varoihin liittyvät velat on ilmoitettava sen salkun mukaan, johon siirretyt rahoitusvarat kuuluivat vastaavaa-puolella, eikä sen salkun mukaan, johon ne kuuluivat vastattavaa-puolella.

90.

Sarakkeeseen ’taseesta pääomavaatimusten tähden poistetut erät’ sisällytetään kirjanpitoarvo niistä rahoitusvaroista, jotka on kirjattu tilinpäätöstä varten mutta jotka on kirjattu pois taseesta vakavaraisuusvaatimusten tähden, sillä laitos käsittelee niitä arvopaperistamispositioina pääomavaatimusten kannalta vakavaraisuusasetuksen 109 artiklan mukaisesti, koska merkittävä luottoriski on siirretty vakavaraisuusasetuksen 243 ja 244 artiklan mukaisesti.

91.

’Takaisinostosopimukset’ (’repot’) ovat liiketoimia, joissa laitos saa käteistä rahaa vastineeksi tiettyyn hintaan myydyistä rahoitusvaroista, joihin liittyy sitoumus ostaa samat (tai identtiset) omaisuuserät takaisin kiinteällä hinnalla määrättynä hetkenä. Liiketoimet, joihin liittyy kullan tilapäinen siirtäminen käteisvakuutta vastaan, katsotaan myös ’takaisinostosopimuksiksi’ (’repoiksi’). Rahamäärät, jotka laitos on saanut vastineeksi kolmannelle osapuolelle (’väliaikaiselle haltijalle’) siirretyistä rahoitusvaroista, luokitellaan ’takaisinostosopimusten’ alle silloin, kun käänteisoperaatiosta on olemassa velvoittava sitoumus eikä ainoastaan mahdollisuutta siihen. Takaisinostosopimuksiin kuuluvat myös repo-operaatiot, joihin voi sisältyä seuraavia:

a)

rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle käteisvakuutta vastaan väliaikaisesti lainatuista arvopapereista;

b)

rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle ns. sale/buy back -sopimuksella väliaikaisesti siirretyistä arvopapereista.

92.

Kohtiin ’takaisinostosopimukset’ (’repot’) ja ’takaisinmyyntisopimukset’ (’käänteiset reposopimukset’) kuuluvat laitoksen saamat tai uloslainaamat käteisvarat.

93.

Arvopaperikaupoista laitosten on ilmoitettava, kun siirretyt rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta, tämän erän synnyttämät voitot (tappiot) tuloslaskelmassa sen ’kirjanpitosalkun’ yhteydessä, johon rahoitusvarat kuuluivat ennen niiden kirjaamista pois taseesta.

15.   TULOSLASKELMAN ERITTELY (16)

94.

Tietyistä tuloslaskelman eristä on ilmoitettava tarkempi voittojen (tai tuottojen) ja tappioiden (tai kulujen) erittely.

15.1   Korkotuotot ja -kulut instrumenteittain ja vastapuolittain (16.1)

95.

Korot on jaoteltava sekä rahoitus- ja muista varoista syntyneisiin korkotuottoihin että rahoitus- ja muista veloista syntyneisiin korkokuluihin. Rahoitusvaroista syntynyt korkotuotto sisältää korkotuoton kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä johdannaisista, vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista sekä lainoista ja ennakkomaksuista. Rahoitusveloista syntyneet korkokulut sisältävät korkokulut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä johdannaisista, talletuksista, liikkeeseen lasketuista vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista ja muista rahoitusveloista. Lomakkeessa 16.1 lyhyeksimyynnit otetaan huomioon muissa rahoitusveloissa. Kaikki eri salkkujen instrumentit otetaan huomioon, paitsi kohtaan ’johdannaiset – suojauslaskenta’ sisältyvät välineet, joita ei käytetä korkoriskiltä suojautumiseen.

96.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten korkoon sisältyvät määrät, jotka liittyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin johdannaisiin, jotka voidaan määritellä ’suojauksiksi’, ja ne sisällytetään korkotuottona tai -kuluina korjaamaan niiden rahoitusinstrumenttien tuottoja ja kuluja, jotka ovat taloudellisesta mutta eivät kirjanpidollisesta näkökulmasta suojauskohteita.

15.2   Instrumenteittain voitot/(-) tappiot taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti (16.2)

97.

Voitot ja tappiot, jotka ovat syntyneet sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen taseesta pois kirjaamisesta, joita ei ole arvostettu tulosvaikutteisesti käypään arvoon, jaotellaan rahoitusinstrumentin ja tilinpäätössalkun mukaan. Jokaisesta erästä ilmoitetaan taseesta pois kirjaamisesta syntynyt toteutunut nettovoitto tai -tappio. Nettomäärä kuvaa toteutuneiden voittojen ja toteutuneiden tappioiden eroa.

15.3   Instrumenteittain voitot tai tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista (16.3)

98.

Voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista jaotellaan instrumentin tyypin mukaan; erittelyn kukin erä edustaa rahoitusinstrumentin toteutunutta ja toteutumatonta nettomäärää (voitot vähennettynä tappioilla).

15.4   Riskeittäin voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista (16.4)

99.

Voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista on myös eriteltävä riskin tyypin mukaan; kukin erittelyn erä edustaa vastuuseen kytketyn, mukaan lukien johdannaisia koskevan, riskin (korkoon, osakkeeseen, valuuttakurssiin, luottoon, hyödykkeeseen ja muuhun pohjaavan riskin) toteutunutta ja toteutumatonta nettomäärää (voitot vähennettynä tappioilla). Valuuttakurssieroista syntyvät voitot ja tappiot on sisällytettävä siihen erään, johon muut muunnetusta instrumentista aiheutuvat voitot ja tappiot sisällytetään. Voitot ja tappiot varoista ja veloista, jotka eivät ole johdannaisia, sisällytetään seuraavalla tavalla:

a)

korkoinstrumentit: mukaan luettuna lainoihin ja ennakkomaksuihin, talletuksiin ja vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin (hallussa oleviin tai liikkeeseen laskettuihin) liittyvä kaupankäynti;

b)

oman pääoman ehtoiset instrumentit: mukaan luettuna osakkeisiin, UCITS-osuuksiin ja muihin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin liittyvä kaupankäynti;

c)

valuuttakauppa: yksinomaan kauppa ulkomaanvaluutoilla;

d)

luottoriski-instrumentit: mukaan luettuna kaupankäynti credit link note -välineillä;

e)

hyödykkeet: tähän kohtaan kuuluvat yksinomaan johdannaiset, sillä hyödykkeet, joita pidetään kaupankäyntitarkoituksessa, ilmoitetaan ’muiden varojen’ alla, ei ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen’ alla;

f)

muut: mukaan luettuna kaupankäynti sellaisilla rahoitusinstrumenteilla, joita ei voida luokitella muihin erittelykategorioihin.

15.5   Instrumenteittain voitot/(-) tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista (16.5)

100.

Voitot ja tappiot rahoitusvaroista ja -veloista, jotka on kirjattu tulosvaikutteisesti käypään arvoon, jaotellaan instrumentin tyypin mukaan. Laitosten on ilmoitettava toteutuneet ja toteutumattomat nettomäärät sekä kauden aikana käyvään arvoon kohdistunut muutos, joka on aiheutunut luottoriskin (luotonottajan tai luotonantajan luottoriskin) muutoksista.

15.6   Voitot tai tappiot suojauslaskennasta (16.6)

101.

Voitot ja tappiot suojauslaskennasta on eriteltävä suojauslaskennan tyypin mukaan: käyvän arvon suojaus, rahavirran suojaus ja ulkomaantoimintoihin tehtyjen nettosijoitusten suojaus. Käyvän arvon suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot on eriteltävä suojausinstrumentin ja suojauskohteen välillä.

15.7   Arvonalentumiset – rahoitusvarat ja muut kuin rahoitusvarat (16.7)

102.

’Lisäykset’ ilmoitetaan tapauksissa, joissa tilinpäätössalkun tai varojen pääluokan osalta kauden arvonalentumisarvio johtaa nettokulujen kirjaamiseen. ’Peruutukset’ ilmoitetaan tapauksissa, joissa tilinpäätössalkun tai varojen pääluokan osalta kauden arvonalentumisarvio johtaa nettotuottojen kirjaamiseen.

16.   TILINPÄÄTÖKSEN JA VAKAVARAISUUSASETUKSEN KONSOLIDOINTITASOJEN TÄSMÄYTYS (17)

103.

’Tilinpäätöksen konsolidointitaso’ sisältää varojen, velkojen sekä oman pääoman kirjanpitoarvon sekä taseen ulkopuolisten erien nimellismäärät, jotka on laadittu tilinpäätöskonsolidoinnin mukaisesti; eli konsolidointiin on sisällytetty vakuutusyritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset.

104.

Tässä lomakkeessa kohta ’sijoitukset tytäryrityksissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyrityksissä’ ei sisällä tytäryrityksiä, sillä tilinpäätöskonsolidoinnissa kaikki tytäryritykset ovat kokonaan konsolidoituja.

105.

Kohtaan ’jälleenvakuutus- ja vakuutussopimusten omaisuuserät’ kuuluvat siirrettyjen jälleenvakuutusten omaisuuserät ja, mikäli sellaisia on, omaisuuserät, jotka liittyvät myönnettyihin vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin.

106.

Kohta ’vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin perustuvat velat’ sisältää velat, jotka perustuvat myönnettyihin vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin.

17.   MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN (20)

107.

Lomakkeen 20 tiedot on ilmoitettava, mikäli laitos ylittää 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa määritetyn kynnyksen. Maantieteellinen jakautuminen toimintojen sijaintipaikan mukaan lomakkeissa 20.1–20.3 jakaa laitosten toiminnot ’kotimaisiin’ ja ’ulkomaisiin’. ’Sijaintipaikka’ tarkoittaa sitä lainkäyttöaluetta, jossa vastaavat varat tai velat kirjannut oikeushenkilö on perustettu; sivuliikkeillä sijaintipaikka tarkoittaa niiden kotipaikan lainkäyttöaluetta. Tässä yhteydessä kategoriaan ’kotimainen’ kuuluvat toiminnot, jotka on tunnustettu jäsenvaltiossa, jossa laitos sijaitsee.

108.

Lomakkeet 20.4–20.7 sisältävät välittömän vastapuolen kotipaikkaan perustuvat tiedot maittain tarkasteltuina. Erittelyssä on annettava tiedot vastuista tai veloista, joita laitoksella on vastapuolille kaikissa ulkomaissa, joissa laitoksella on vastuita. Ylikansallisille järjestöille olevia vastuita tai velkoja ei luokitella laitokseen kotipaikkaan vaan maantieteelliseen alueeseen ’muut maat’.

109.

Vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja koskevassa lomakkeessa 20.4 ’bruttokirjanpitoarvo’ ilmoitetaan 2 osan 45 kappaleessa määritellyllä tavalla. Johdannaisista ja oman pääoman ehtoisista instrumenteista ilmoitettava rahamäärä on kirjanpitoarvo. Kohdassa ’joista: järjestämättömät’ lainat ja ennakkomaksut ilmoitetaan tämän liitteen 145–157 kohdassa määritellyllä tavalla. Lomakkeessa 19 velanhoitojousto käsittää kaikki ’velka’sopimukset, joita tämän liitteen 163–179 kohdassa määritellyt lainahoitojoustotoimenpiteet ulotetaan koskemaan. Lomakkeen 20.7 tiedot ilmoitetaan NACE-koodien mukaisella luokittelulla maittain. NACE-koodit ilmoitetaan ensimmäisellä jaottelutasolla (eli ’pääluokkien’ tasolla).

18.   AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET: VARAT, JOTKA OVAT MUUN VUOKRASOPIMUKSEN KOHTEENA (21)

110.

Asetuksen 9 artiklan e kohdassa olevan kynnyksen laskemiseksi aineelliset hyödykkeet, jotka laitos (vuokranantaja) on leasingvuokrannut kolmansille osapuolille sopimuksilla, jotka voidaan luokitella vuokrasopimuksiksi sovellettavan tilinpäätössäännöstön nojalla, jaetaan aineellisten hyödykkeiden kokonaismäärällä.

111.

IFRS-standardien tai kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti omaisuuserät, jotka laitos (vuokranantaja) on leasingvuokrannut kolmansille osapuolille vuokrasopimuksilla, ilmoitetaan eriteltyinä arvostusmenetelmän mukaan.

19.   OMAISUUDENHOITO, SÄILYTYS JA MUUT PALVELUT (22)

112.

Asetuksen 9 artiklan f kohdassa olevan kynnyksen laskemiseksi ’nettomääräiset palkkiotuotot’ on ’palkkiotuottojen’ ja ’palkkiokulujen’ välisen erotuksen absoluuttinen arvo. Samoin ’nettokoron’ määrä on ’korkotuoton’ ja ’korkokulujen’ välisen erotuksen absoluuttinen arvo.

19.1   Palkkiotuotot ja -kulut toiminnoittain (22.1)

113.

Palkkiotuotot ja -kulut ilmoitetaan toimintojen mukaan eriteltyinä. IFRS-standardien tai yhdenmukaisten kansallisten GAAP-normistojen mukaisesti tähän lomakkeeseen kuuluvat palkkiotuotot ja -kulut, jotka eivät ole seuraavia:

a)

rahamäärät, jotka otetaan huomioon rahoitusinstrumenttien reaalikoron laskennassa [IFRS 7, kappale 20(c)] ja

b)

rahamäärät, jotka on saatu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetuista rahoitusinstrumenteista [IFRS 7, kappale 20(c)(i)].

114.

Kaupankäyntikuluja, jotka johtuvat välittömästi sellaisten rahoitusinstrumenttien hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta, joita ei ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ei sisällytetä näihin tietoihin; nämä kulut ovat osa kyseisten instrumenttien alkuperäistä hankinta-/liikkeeseenlaskuarvoa, ja ne jaksotetaan tulosvaikutteisesti niiden jäljellä olevan käyttöajan kuluessa reaalikorkoa käyttäen. [ks. IAS 39, kappale 43].

115.

Kaupankäyntikulut, jotka aiheutuvat välittömästi sellaisten rahoitusinstrumenttien hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta, jotka on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, sisällytetään joko kohtaan ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen voitot ja tappiot, netto’ tai kohtaan ’voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto’. Nämä kulut eivät muodosta osaa kyseisten instrumenttien alkuperäisestä hankinta- tai liikkeeseenlaskuarvosta ja ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

116.

Laitokset ilmoittavat palkkiotuotot ja -kulut seuraavien kriteerien mukaan:

a)

kohta ’Arvopaperit. Liikkeeseenlaskut’ sisältää palkkiot, jotka laitos on saanut osallistumisesta sellaisten arvopaperien alullepanoon tai liikkeeseenlaskuun, joita se ei itse ole pannut alulle tai laskenut liikkeeseen;

b)

kohta ’Arvopaperit. Arvopaperinvälitys.’ sisältää palkkiot, jotka laitokselle on syntynyt siitä, että se on vastaanottanut, siirtänyt ja toteuttanut asiakkaidensa puolesta arvopaperien osto- tai myyntimääräyksiä;

c)

kohta ’Arvopaperit. Muut.’ sisältää palkkiot, jotka laitokselle on syntynyt siitä, että se on tarjonnut muita palveluja, jotka liittyvät arvopapereihin, joita se ei ole itse pannut alulle tai laskenut liikkeeseen;

d)

kohta ’selvitys’ sisältää palkkioista aiheutuneet tulot (menot), joita laitokselle on syntynyt (joita on tullut laitoksen maksettavaksi), kun laitos on osallistunut vastapuoli- ja selvitysjärjestelyihin;

e)

kohdat ’omaisuudenhoito’, ’säilytys’, ’hallinnolliset palvelut sijoitusrahastoille’, ’notariaattitoiminta’, ’maksuliikenne’ sisältävät sellaisista palkkioista saadut tulot (menot), joita laitokselle on syntynyt (joita on tullut laitoksen maksettavaksi), kun laitos on tarjonnut näitä palveluja;

f)

kohta ’strukturoidut tuotteet’ sisältää palkkiot, jotka laitos on saanut osallistumisesta sellaisten rahoitusinstrumenttien alullepanoon tai liikkeeseenlaskuun, jotka eivät ole laitoksen itsensä alullepanemia tai liikkeeseenlaskemia arvopapereita;

g)

kohta ’hoitopalkkiot arvopaperistamistoiminnoista’ sisältää tulopuolella laitokselle lainanhoitopalveluiden tarjoamisesta saaduista palkkioista muodostuneet tulot ja menopuolella lainapalveluiden tarjoajilta laitoksen maksettavaksi tulleista palkkioista koituneet menot;

h)

kohdissa ’annetut luottositoumukset’ ja ’annetut rahoitustakaukset’ ilmoitetaan se raportointikauden aikana tuloksi kirjattu jaksotusmäärä niistä palkkioista, jotka ovat syntyneet näistä alun perin ’muiksi rahoitusveloiksi’ kirjatuista toiminnoista;

i)

kohdassa ’saadut luottositoumukset’ ja ’saadut rahoitustakaukset’ ilmoitetaan se palkkioista muodostunut meno, jonka laitos on kirjannut luottositoumuksen tai rahoitustakauksen antaneen vastapuolen tekemän veloituksen seurauksena;

j)

kohta ’muut’ sisältää loput palkkioista aiheutuneet tulot (menot), joita laitokselle on syntynyt (joita on tullut laitoksen maksettavaksi), kuten rahamäärät, jotka johtuvat ’muista sitoumuksista’, valuutanvaihtopalveluista (kuten seteleiden tai kolikoiden vaihtamisesta) tai muun maksupohjaisen neuvonnan tai palveluiden tarjoamisesta (vastaanottamisesta).

19.2   Palvelun tarjoamiseen liittyvät varat (22.2)

117.

Omaisuudenhoitoon, säilytystoimintoihin ja muihin laitoksen tarjoamiin palveluihin liittyvästä liiketoiminnasta on annettava tiedot käyttämällä seuraavia määritelmiä:

a)

’omaisuudenhoito’ viittaa varoihin, jotka kuuluvat suoraan asiakkaille ja joita laitos hoitaa. ’omaisuudenhoito’ ilmoitetaan asiakkaan tyypin mukaan: yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset, eläkerahastot, harkintaperusteisesti hoidetut asiakassalkut ja muut sijoitusvälineet;

b)

kohta ’säilytysvarat’ viittaa laitoksen asiakkaiden lukuun tarjoamiin rahoitusinstrumenttien säilytys- ja hoitopalveluihin sekä säilytystoimintoihin liittyviin palveluihin, kuten käteisvarojen ja vakuuksien hallintaan. ’Säilytysvarat’ on ilmoitettava siten, että asiakkaat, joiden lukuun laitos varoja säilyttää, eritellään tyypeittäin, ja yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset ja muut asiakkaat erotetaan toisistaan. Kohdassa ’joista: uskottu muille tahoille’ ilmoitetaan niiden säilytettävien varojen määrät, joiden tosiasiallisen säilytyksen laitos on antanut muiden yhteisöjen tehtäväksi;

c)

kohta ’hallinnolliset palvelut sijoitusrahastoille’ viittaa niihin hallintopalveluihin, jotka laitos on tarjonnut yhteistä sijoitusrahastoille. Tähän sisältyvät muun muassa siirtoasiamiehen palvelut, kirjanpitoasiakirjojen kokoaminen, esitteiden, talouskatsausten ja kaikenlaisten muiden sijoittajille suunnattujen asiakirjojen laadinta, tiedon kulusta huolehtiminen levittämällä talouskatsauksia ja kaikenlaisia muita sijoittajille suunnattuja asiakirjoja, liikkeeseenlaskujen ja kuoletusten toteuttaminen ja sijoittajarekisterien ylläpitäminen sekä varojen nettoarvon laskenta;

d)

’notaaritoimintaa’ ovat toiminnot, joissa laitos toimii omissa nimissään mutta asiakkaidensa lukuun ja asiakkaidensa riskillä. Useimmiten notaaritoiminnassa laitos tarjoaa palveluja, kuten palveluja, jotka koskevat säilytettävänä olevien varojen hoitoa strukturoiduille yhteisöille tai salkkujen hoitamista harkintaperusteisesti. Kaikki notaaritoiminta ilmoitetaan yksinomaan tässä kohdassa riippumatta siitä, tarjoaako laitos mahdollisesti myös muita lisäpalveluja;

e)

’maksuliikenne’ viittaa sellaisten vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien synnyttämien maksujen perintään asiakkaiden puolesta, joita laitos ei kirjaa taseeseensa ja joita se ei ole alullepannut;

f)

’jakelukanavapalkkiot’ tarkoittavat tuotteita, joiden liikkeeseenlasku on tapahtunut ryhmän ulkopuolisten yhteisöjen toimesta ja jotka laitos on jakanut nykyisille asiakkailleen. Tämä erä ilmoitetaan tuotteen tyypin mukaan;

g)

kohta ’palvelun tarjoamiseen liittyvät varat’ sisältää niiden käyvään arvoon kirjattujen varojen määrän, joihin laitoksen toiminta kohdistuu. Muita arvostusperusteita, myös nimellisarvoa, voidaan käyttää, mikäli käypä arvo ei ole käytettävissä. Tapauksissa, joissa laitos tarjoaa palveluja yhteisöille, kuten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaville yrityksille tai eläkerahastoille, kyseiset varat voidaan esittää samoina arvoina, joina ne on ilmoitettu näiden yhteisöjen omissa taseissa. Ilmoitettuihin rahamääriin sisällytetään, mikäli mahdollista, kertynyt korko.

20.   OSUUDET KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYMÄTTÖMISSÄ STRUKTUROIDUISSA YHTEISÖISSÄ (30)

118.

Kohdassa ’annettu taloudellista tukea’ tarkoitetaan konsernitilinpäätökseen sisältymättömille strukturoiduille yhteisöille annettujen lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvon yhteenlaskettua summaa sekä konsernitilinpäätökseen sisältymättömien strukturoitujen yhteisöjen liikkeeseen laskemien ja laitoksen hallussa olevien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien kirjanpitoarvoa.

21.   LÄHIPIIRIIN KUULUVAT OSAPUOLET (31)

119.

Laitosten on annettava tiedot rahamääristä ja/tai toimista, jotka liittyvät sellaisiin taseeseen sisältyviin ja taseen ulkopuolisiin eriin, joiden vastapuoli kuuluu laitoksen lähipiiriin.

120.

Ryhmänsisäiset liiketoimet ja ryhmänsisäiset maksamatta olevat rahamäärät on poistettava. Kohtaan ’tytäryritykset ja muut saman ryhmän yhteisöt’ laitosten on sisällytettävä ne tytäryrityksiin liittyvät tasetiedot ja liiketoimet, joita ei ole poistettu joko sen takia, että tytäryritykset eivät ole kokonaan konsolidoituja varovaisuusperiaatetta noudattavan konsolidoinnin mukaisesti, tai sen takia, että tytäryritykset eivät kuulu vakavaraisuusasetuksen 19 artiklan mukaisesti varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin piiriin, koska ne ovat merkitykseltään vähäisiä, tai sen takia, että suuremman ryhmän osana olevien laitosten näkökulmasta tytäryritykset eivät ole laitoksen itsensä vaan varsinaisen emoyrityksen tytäryrityksiä. Kohdassa ’osakkuusyritykset ja yhteisyritykset’ laitosten on ilmoitettava osittaista konsolidointia tai pääomaosuusmenetelmää käytettäessä poistamattomat osuudet taseista ja liiketoimista, jotka liittyvät yhteisön kanssa samaan ryhmään kuuluviin yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin.

21.1   Lähipiiri: maksettavat ja saatavat erät (31.1)

121.

Kohdassa ’saadut luottositoumukset, rahoitustakaukset ja muut sitoumukset’ laitos ilmoittaa saatujen luottositoumusten ’nimellismäärien’ yhteenlasketun summan, saatujen rahoitustakausten ’vakuuksien ja rahoitustakauksien enimmäismäärä, joka voidaan huomioida’ ja saatujen muiden sitoumusten ’nimellismäärän’.

21.2   Lähipiiri: lähipiiriliiketoimista kertyneet kulut ja tuotot (31.2)

122.

Kohdassa ’rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän taseesta poiskirjaamisesta syntyneet voitot/tappiot’ on ilmoitettava kaikki voitot ja tappiot, jotka ovat aiheutuneet sellaisten muiden kuin rahoitusvarojen taseesta poiskirjaamisesta, jotka ovat syntyneet lähipiiriliiketoimista. Tähän erään sisältyvät voitot ja tappiot, jotka ovat aiheutuneet sellaisten muiden kuin rahoitusvarojen taseesta poiskirjaamisesta, jotka ovat syntyneet lähipiiriliiketoimista ja jotka kuuluvat seuraaviin ’tuloslaskelman’ nimikkeisiin:

a)

’voitot tai tappiot, jotka ovat syntyneet tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten taseesta poiskirjaamisesta’;

b)

’voitot tai tappiot, jotka ovat syntyneet muussa kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien muiden kuin rahoitusvarojen taseesta poiskirjaamisesta’;

c)

’voitot tai tappiot myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ja luovutettavien erien ryhmistä, joita ei voida katsoa lopetetuiksi toiminnoiksi’; ja

d)

’lopetettujen toimintojen voitto/tappio verojen jälkeen’.

22.   RYHMÄN RAKENNE (40)

123.

Laitosten on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot tytäryrityksistä, yhteisyrityksistä ja osakkuusyrityksistä raportointipäivänä vallitsevassa tilanteessa. Kaikki tytäryritykset niiden suorittamista toiminnoista riippumatta on ilmoitettava. Arvopapereita, jotka luokitellaan ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi’, ’käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi’, ’myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi’ ja omiksi osakkeiksi, toisin sanoen raportoivan laitoksen omistamiksi omiksi osakkeiksi, ei oteta huomioon tässä lomakkeessa.

22.1   Ryhmän rakenne: ’yhteisöittäin’ (40.1)

124.

Seuraavat tiedot ilmoitetaan yhteisöittäin:

a)

’LEI-tunniste’ tarkoittaa sijoitusten kohdeyrityksen LEI-tunnistetta;

b)

’Y-tunnus’ tarkoittaa sijoitusten kohdeyrityksen tunnusta. Y-tunnus on rivin tunnistekoodi, joka toimii yksittäisen rivin yksilöllisenä tunnisteena lomakkeessa 40.1;

c)

’yhteisön nimi’ tarkoittaa sijoitusten kohdeyrityksen nimeä;

d)

’päivämäärä, jolloin sijoituskohteesta tuli osa ryhmää’ tarkoittaa päivää, jolloin sijoitusten kohdeyritys liittyi osaksi ’ryhmän piiriä’;

e)

’osakepääoma’ tarkoittaa sijoitusten kohdeyrityksen viitepäivästä lukien liikkeeseen laskeman pääoman kokonaismäärää;

f)

kohdat ’sijoituskohteen oma pääoma’, ’sijoituskohteen taseen loppusumma’ ja ’Sijoituskohteen voitto/tappio’ sisältävät nimikkeitä vastaavat rahamäärät sellaisina kuin ne on ilmoitettu sijoituskohteen viimeisimmässä tilinpäätöksessä;

g)

’sijoituskohteen kotipaikka’ tarkoittaa sijoituskohteen kotimaata;

h)

’sijoituskohteen sektori’ tarkoittaa 1 osan 35 kohdassa määriteltyä vastapuolisektoria;

i)

’NACE-koodi’ ilmoitetaan sijoituskohteen päätoimialan perusteella. Muiden kuin rahoitusalan yritysten osalta NACE-koodit ilmoitetaan ensimmäisellä jaottelutasolla (’pääluokittain’); rahoitusalan yritysten osalta NACE-koodit ilmoitetaan kahden tason tarkkuudella (’kaksinumerotasoittain’);

j)

’Omistusosuus (%)’ on laitoksen hallussa olevien omistukseen oikeuttavien rahoitusinstrumenttien osuus viiteajankohtana;

k)

’äänioikeus (%)’ tarkoittaa viiteajankohtana sellaisten äänioikeuksien osuutta, jotka on sidottu laitoksen hallussa oleviin omistukseen oikeuttaviin rahoitusinstrumentteihin;

l)

’ryhmän rakenne (suhde)’ osoittaa emoyrityksen ja sijoituskohteen (tytäryrityksen, yhteisyrityksen tai osakkuusyrityksen) välisen suhteen;

m)

’kirjanpitokäsittely [kirjanpitoryhmä]’ osoittaa tilinpäätöksen konsolidointitasolla noudatettavan kirjanpitokäytännön (täysi konsolidointi, osittainen konsolidointi, pääomaosuusmenetelmä tai muu);

n)

’kirjanpitokäytäntö [vakavaraisuusasetuksen mukainen ryhmä]’ osoittaa vakavaraisuusasetuksen konsolidointitasolla noudatettavan kirjanpitokäytännön (täysi konsolidointi, osittainen konsolidointi, pääomaosuusmenetelmä tai muu);

o)

’kirjanpitoarvo’ tarkoittaa rahamääriä, jotka on ilmoitettu laitoksen taseessa sellaisista sijoituskohteista, jotka eivät ole kokonaan tai osittain konsolidoituja;

p)

’hankintameno’ tarkoittaa sijoittajien maksamaa rahamäärää;

q)

’sijoituskohteen liikearvo’ tarkoittaa sijoituskohdetta kuvaavaa liikearvoa, joka ilmoitetaan laitoksen konsolidoidussa taseessa kohdissa ’liikearvo’ tai ’sijoitukset tytäryrityksissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyrityksissä’;

r)

’sijoitusten käypä arvo, joille on julkaistu noteerattu markkinahinta’ tarkoittaa hintaa viiteajankohtana; tämä tieto ilmoitetaan vain noteeratuista rahoitusinstrumenteista.

22.2   Ryhmän rakenne: ’rahoitusinstrumenteittain’ (40.2)

125.

Seuraavat tiedot ilmoitetaan rahoitusinstrumenteittain:

a)

’arvopaperikoodi’ käsittää ISIN-arvopaperikoodin. Arvopapereista, joihin ei liity ISIN-koodia, ilmoitetaan jokin toinen koodi, joka toimii arvopaperin yksilöllisenä tunnisteena. ’Arvopaperikoodi’ ja ’holdingyhtiön Y-tunnus’ ovat yhdistetty rivin tunnistekoodi, ja ne toimivat yhdessä yksittäisen rivin yksilöllisenä tunnisteena lomakkeessa 40.2;

b)

’holdingyhtiön Y-tunnus’ on sen yhteisön tunnus, joka ryhmän sisällä pitää sijoitusta hallussaan;

c)

’Y-tunnus’, ’omistusosuus (%)’, ’kirjanpitoarvo’ ja ’hankintameno’ on määritelty edellä. Rahamäärien on vastattava holdingyhtiön hallussa olevaa arvopaperia.

23.   KÄYPÄ ARVO (41)

23.1   Käyvän arvon hierarkia: rahoitusinstrumentit jaksotettuun hankintamenoon (41.1)

126.

Tässä lomakkeessa ilmoitetaan tiedot jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien käyvästä arvosta käyttämällä IFRS 7 -standardin kappaletta 27A.

23.2   Käyvän arvon option käyttö (41.2)

127.

Tässä lomakkeessa ilmoitetaan tiedot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon option käytöstä. Kohta ’hybridisopimukset’ sisältää kirjanpitoarvon sellaisista hybridirahoitusinstrumenteista, jotka on kokonaisina luokiteltu näihin tilinpäätössalkkuihin; eli kohta sisältää erottelemattomat hybridi-instrumentit kokonaisuudessaan.

23.3   Ei käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat hybridi-/yhdistetyt rahoitusinstrumentit (41.3)

128.

Tässä lomakkeessa ilmoitetaan tiedot hybridirahoitusinstrumenteista, mutta ei kuitenkaan niistä hybridisopimuksista, jotka on tulosvaikutteisesti arvostettu käypään arvoon ’käyvän arvon vaihtoehdon’ nojalla ja jotka ilmoitetaan lomakkeessa 41.2.

129.

Kohta ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät’ sisältää kirjanpitoarvon sellaisista hybridirahoitusinstrumenteista, jotka on kokonaisina luokiteltu ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi’ tai ’kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusveloiksi’; eli tähän kohtaan sisällytetään erottelemattomat hybridirahoitusinstrumentit kokonaisuudessaan.

130.

Muut rivit sisältävät kirjanpitoarvon pääsopimuksista, jotka on erotettu siihen kytketyistä johdannaisista sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti. Näistä pääsopimuksista sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti erotettujen kytkettyjen johdannaisten kirjanpitoarvot ilmoitetaan lomakkeissa 10 ja 11.

24.   AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET: ARVOSTAMISMENETELMÄLLÄ SAATU KIRJANPITOARVO (42)

131.

Kohdat ’aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet’, ’sijoituskiinteistöt’ ja ’muut aineettomat hyödykkeet’ ilmoitetaan niiden arvostamisessa käytettyjen menetelmien mukaan.

132.

Kohtaan ’muut aineettomat hyödykkeet’ kuuluvat kaikki muut aineettomat hyödykkeet paitsi liikearvo.

25.   VARAUKSET (43)

133.

Tähän lomakkeeseen sisällytetään kohdassa ’varaukset’ ilmoitettujen tarkastelukauden alun ja lopun kirjanpitoarvojen välinen täsmäytyslaskelma muutosten luonteen mukaan eriteltyinä.

26.   ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT JA TYÖSUHDE-ETUUDET (44)

134.

Näihin lomakkeisiin sisällytetään kertyneet tiedot kaikista laitoksen etuuspohjaisista järjestelyistä. Jos laitoksella on useampi kuin yksi etuuspohjainen järjestely, on ilmoitettava kootut määrät kaikkien näiden järjestelyjen osalta.

26.1   Etuuspohjaiset järjestelyt: varojen ja velkojen komponentit, netto (44.1)

135.

Kohdassa ’etuuspohjaiset järjestelyt: varojen ja velkojen komponentit, netto’ esitetään täsmäytyslaskelma kaikkien laitoksen etuuspohjaisten nettovelkojen (-varojen) sekä korvauksensaantioikeuksien kertyneestä nykyarvosta [IAS 19, kappaleet 140 (a), (b)].

136.

Kohta ’etuuspohjainen netto-omaisuuserä’ sisältää, kun kyse on ylijäämästä, taseeseen kirjattavat ylijäämän määrät, joihin eivät vaikuta IAS 19 -standardin 63 kohdassa asetetut rajoitukset. Tämän erän määrä ja määrä, joka on kirjattu muistiotiedoissa kohtaan ’varoihin kirjattujen mahdollisten korvauksensaantioikeuksien käypä arvo’, sisällytetään taseen kohtaan ’muut varat’.

26.2   Muutokset etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteissa (44.2)

137.

Kohta ’muutokset etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteissa’ esittää kauden alun ja lopun välisen täsmäytyslaskelman laitoksen kaikkien etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden kertyneestä nykyarvosta. IAS 19 -standardin kappaleessa 141 listattujen seikkojen vaikutukset kauden ajalta esitetään erikseen.

138.

Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteissa tapahtuvia muutoksia kuvaavan lomakkeen kohdassa ’loppusaldo [nykyarvo]’ ilmoitettavan määrän on oltava sama kuin kohdassa ’etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo’.

26.3   Lisätieto [henkilöstöön liittyvät kulut] (44.3)

139.

Henkilöstöön liittyviä kuluja koskevan lisätiedon ilmoittamisessa on käytettävä seuraavia määritelmiä:

a)

Kohtaan ’eläkkeet ja vastaavat kulut’ sisällytetään rahamäärät, jotka on tarkastelukaudelta kirjattu henkilöstökuluiksi – työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet (sekä maksupohjaiset järjestelyt että etuuspohjaiset järjestelyt) ja sosiaaliturvamaksut.

b)

Kohtaan ’osakeperusteiset maksut’ sisällytetään rahamäärä, joka on kaudelta kirjattu osakeperusteisista maksuista syntyneiksi henkilöstökuluiksi.

27.   TULOSLASKELMAN TIETTYJEN ERIEN JAOTTELU (45)

27.1   Rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän taseesta poiskirjaamisesta syntyneet voitot tai tappiot (45.2)

140.

Voitot ja tappiot, jotka ovat syntyneet sellaisten rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taseesta poiskirjaamisesta, joita ei ole luokiteltu myytävänä oleviksi, jaotellaan varojen tyypin mukaan; kuhunkin kohtaan on sisällytettävä taseesta pois kirjattua omaisuuserää (kuten kiinteistöä, ohjelmistoa, laitteistoa, kultaa, sijoitusta) koskeva voitto tai tappio.

27.2   Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut (45.3)

141.

Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut jaotellaan seuraavien kohtien mukaan: aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos arvostettaessa käyvän arvon mallilla; sijoituskiinteistöistä syntyvät vuokratulot ja välittömät varsinaisen toiminnan kulut; muita kuin sijoituskiinteistöjä koskevista käyttöleasing-sopimuksista syntyvät tuotot ja kulut sekä muut varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut.

142.

Kohta ’muita kuin sijoituskiinteistöjä koskevat vuokrasopimukset’ sisältää sarakkeessa ’tuotot’ tiedot saaduista voitoista ja sarakkeessa ’kulut’ tiedot aiheutuneista kustannuksista niissä tapauksissa, joissa laitos on toiminut vuokranantajana vuokratoiminnoissa, jotka eivät kohdistu varoihin, jotka on luokiteltu sijoituskiinteistöiksi. Kulut, joita laitokselle on aiheutunut vuokraajana, sisällytetään kohtaan ’muut hallintokulut’.

143.

Voitot tai tappiot, jotka ovat aiheutuneet sellaisten jalometallien ja muiden hyödykkeiden määräosuuksien arvostamisesta uudelleen, jotka on arvostettu käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä, ilmoitetaan kohdissa ’Muut liiketoiminnan tuotot. Muut’ tai ’Muut liiketoiminnan kulut. Muut’.

28.   LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (46)

144.

Oman pääoman muutoksista esitettävässä laskelmassa laitos ilmoittaa kauden alun ja kauden lopun täsmäytystiedot kutakin oman pääoman komponenttia koskevista kirjanpitoarvoista.

29.   JÄRJESTÄMÄTTÖMÄT SAAMISET (18)

145.

Lomakkeessa 18 järjestämättömät saamiset ovat saamisia, jotka täyttävät jommankumman seuraavista kriteereistä:

a)

olennaiset saamiset, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 90 päivää;

b)

arvion mukaan on todennäköistä, ettei velallinen maksa luottovelvoitteitaan kokonaan ilman vakuuksien realisointia, riippumatta siitä, onko erääntyneitä määriä tai kuinka monta päivää määrät ovat olleet erääntyneinä.

146.

Tätä luokittelua järjestämättömiksi saamisiksi sovelletaan riippumatta siitä, luokitellaanko saaminen maksukyvyttömäksi vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti sääntelytarkoituksissa vai arvoltaan alentuneeksi sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti kirjanpitotarkoituksissa.

147.

Saamisten, joissa maksukyvyttömyyden katsotaan toteutuneen vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti, ja saamisten, joiden arvon on todettu alentuneen sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti, katsotaan aina olevan järjestämättömiä saamisia. Saamisten, joihin liittyy tämän liitteen 38 kohdassa tarkoitettuja ’ryhmäkohtaisia vähennyksiä aiheutuneista mutta ilmoittamattomista tappioista’, ei katsota olevan järjestämättömiä saamisia, jolleivät ne täytä kriteereitä, joiden perusteella ne katsotaan järjestämättömiksi saamisiksi.

148.

Saamiset luokitellaan täysimääräisinä ottamatta huomioon mahdollisia vakuuksia. Olennaisuus arvioidaan vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti.

149.

Lomakkeessa 18 ’saamiset’ sisältävät kaikki vieraan pääoman ehtoiset instrumentit (lainat ja ennakkomaksut, jotka sisältävät myös keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit) sekä taseen ulkopuoliset erät, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä lukuun ottamatta. Taseen ulkopuoliset erät koostuvat seuraavista peruutettavista ja peruuttamattomista eristä:

a)

annetut luottositoumukset;

b)

annetut rahoitustakaukset;

c)

muut annetut sitoumukset.

Saamiset sisältävät IFRS:n 5 mukaisesti myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät.

150.

Lomakkeessa 18 saaminen on ’erääntynyt’, kun pääoman, koron tai palkkion määrää ei ole maksettu sen eräpäivänä.

151.

Lomakkeessa 18 ’velallinen’ tarkoittaa vakavaraisuusasetuksen 178 artiklassa tarkoitettua vastapuolta.

152.

Sitoumus otetaan nimellismääräisesti huomioon järjestämättömänä saamisena, jos se nostettuna tai muuten käytettynä johtaisi saamisiin, joihin liittyy se riski, ettei niitä makseta kokonaan takaisin ilman vakuuksien realisointia.

153.

Annetut rahoitustakaukset otetaan nimellismääräisesti huomioon järjestämättöminä saamisina, jos riskinä on, että vastapuoli (’taattava osapuoli’) vetoaa rahoitustakaukseen, erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa kohteena oleva saaminen täyttää 145 kohdassa mainitut kriteerit, joiden perusteella se katsotaan järjestämättömäksi. Jos taattava osapuoli ei ole maksanut rahoitustakaussopimuksen mukaan erääntynyttä määrää, raportoivan laitoksen on arvioitava, täyttääkö tästä johtuva saaminen järjestämätöntä saamista koskevat kriteerit.

154.

Edellä olevan 145 kohdan mukaisesti järjestämättömiksi luokitellut saamiset luokitellaan järjestämättömiksi joko yksilöllisesti (’liiketoimen perusteella’) tai tietyltä velalliselta olevien saamisten kokonaismäärän osalta (’velallisen perusteella’). Kun järjestämättömiä saamisia luokitellaan yksilöllisesti tai tietyn velallisen osalta, erityyppisiin järjestämättömiin saamisiin sovelletaan seuraavia luokitusmenetelmiä:

a)

järjestämättömiin saamisiin, jotka luokitellaan vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti maksukyvyttömiksi, sovelletaan 178 artiklan mukaista luokitusmenetelmää;

b)

saamisiin, jotka luokitellaan sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti järjestämättömiksi arvonalentumisen johdosta, sovelletaan arvonalentumisen kirjaamisedellytyksiä sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti;

c)

muihin järjestämättömiin saamisiin, joita ei luokitella maksukyvyttömiksi eikä arvoltaan alentuneiksi, sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan säännöksiä.

155.

Jos laitoksella on velalliselta taseeseen sisältyviä saamisia, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 90 päivää, ja erääntyneiden saamisten bruttokirjanpitoarvo on yli 20 prosenttia kaikkien kyseiseen velalliseen liittyvien taseeseen sisältyvien saamisten bruttokirjanpitoarvosta, kaikkien kyseiseen velalliseen liittyvien saamisten ja taseen ulkopuolisten saamisten katsotaan olevan järjestämättömiä. Kun velallinen kuuluu ryhmään, on arvioitava tarve katsoa myös muilta ryhmän yhteisöiltä olevat saamiset järjestämättömiksi saamisiksi, jollei niitä jo katsota arvoltaan alentuneiksi tai maksukyvyttömiksi vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti, paitsi jos on kyse sellaisten yksittäisten kiistojen kohteina olevista saamisista, jotka eivät liity vastapuolen vakavaraisuuteen.

156.

Saamisten ei katsota enää olevan järjestämättömiä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

saaminen täyttää poistumista koskevat kriteerit, joita raportoiva laitos soveltaa arvonalennus- ja maksukyvyttömyysluokitteluun;

b)

velallisen tilanne on parantunut siinä määrin, että täysimääräinen takaisinmaksu todennäköisesti suoritetaan alkuperäisten tai tarvittaessa muutettujen ehtojen mukaisesti;

c)

velallisella ei ole maksuja, jotka olisivat olleet erääntyneinä yli 90 päivää.

Jos nämä edellytykset eivät täyty, saaminen luokitellaan edelleen järjestämättömäksi, vaikka se olisi jo täyttänyt lopettamiskriteerit, joita raportoiva laitos soveltaa arvonalennusluokitteluun sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti ja maksukyvyttömyysluokitteluun vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti.

Järjestämättömän saamisen luokittelu IFRS 5:n mukaisesti myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi ei estä niiden luokittelua järjestämättömäksi saamiseksi, sillä myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sisältyvät järjestämättömien saamisten määritelmän soveltamisalaan.

157.

Kun kyse on järjestämättömistä saamisista, joissa on lainanhoitojoustoja (6), kyseisiä saamisia ei katsota enää järjestämättömiksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

saamisia ei katsota arvoltaan alentuneiksi tai maksukyvyttömiksi;

b)

lainanhoitojoustotoimenpiteiden soveltamisesta on kulunut yksi vuosi;

c)

lainanhoitojoustotoimenpiteiden jälkeen ei ole erääntyneitä määriä tai huolenaiheita, jotka liittyisivät lainanhoitojouston jälkeisten ehtojen mukaiseen saamisen täysimääräiseen takaisinmaksuun. Huolenaiheiden puuttuminen vahvistetaan sen jälkeen, kun laitos on analysoinut velallisen taloudellisen tilanteen. Huolenaiheita ei katsota enää olevan, jos velallinen on maksanut lainanhoitojouston jälkeisten ehtojen mukaisilla säännöllisillä maksuillaan määrän, joka vastaa erääntyneinä olleiden määrien summaa (jos maksuja on ollut erääntyneinä) tai joka on kirjattu kokonaan pois taseesta (jos maksuja ei ole ollut erääntyneinä) lainanhoitojoustotoimenpiteiden yhteydessä, tai jos velallinen on muutoin osoittanut kykenevänsä noudattamaan lainanhoitojouston jälkeisiä ehtoja.

Näitä erityisiä poistumista koskevia edellytyksiä sovelletaan niiden kriteereiden lisäksi, joita raportoiva laitos soveltaa arvoltaan alentuneisiin saamisiin sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti ja maksukyvyttömiin saamisiin vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti.

158.

Erääntyneet saamiset ilmoitetaan terveiden ja erääntyneiden luokassa ja järjestämättömien saamisten luokassa täysimääräisinä erikseen. Terveet ja erääntyneet saamiset, jotka ovat olleet erääntyneinä alle 90 päivää, ilmoitetaan täysimääräisinä erikseen.

159.

Järjestämättömät saamiset ilmoitetaan erääntymisajanjaksojen mukaisesti eriteltyinä. Saamiset, jotka eivät ole erääntyneitä tai jotka ovat olleet erääntyneinä enintään 90 päivää mutta jotka kuitenkin katsotaan järjestämättömiksi sen perusteella, ettei niitä todennäköisesti makseta kokonaan takaisin, ilmoitetaan erityisessä sarakkeessa. Saamiset, jotka ovat erääntyneitä ja joita ei todennäköisesti makseta kokonaan takaisin, jaetaan erääntymisajanjaksoihin sen perusteella, kuinka monta päivää ne ovat olleet erääntyneinä.

Keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset ilmoitetaan lomakkeen 18 rivillä 070 sekä riveillä 080 ja 100.

IFRS 5:n mukaisesti myytävänä oleviksi luokiteltuja järjestämättömiä saamisia ei ilmoiteta lomakkeessa 18.

160.

Seuraavat saamiset merkitään erillisiin sarakkeisiin:

a)

saamiset, jotka katsotaan sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti arvoltaan alentuneiksi, paitsi jos on kyse saamisista, joihin liittyy aiheutuneita mutta ilmoittamattomia tappioita;

b)

saamiset, joissa katsotaan olevan kyse vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti toteutuneesta maksukyvyttömyydestä.

161.

’Kertyneitä arvonalentumistappioita’ ja ’luottoriskistä johtuvia kertyneitä käyvän arvon muutoksia’ kuvaavat luvut ilmoitetaan 46 kohdan mukaisesti. ’Kertyneet arvonalentumistappiot’ tarkoittaa saamisen kirjanpitoarvon vähentämistä joko suoraan tai vähennystiliä käyttämällä. Kertyneisiin arvonalentumistappioihin, jotka ilmoitetaan järjestämättömistä saamisista, ei sisällytetä aiheutuneita mutta ilmoittamattomia tappioita. Terveistä ja erääntyneistä saamisista ilmoitetaan aiheutuneet mutta ilmoittamattomat tappiot kertyneissä arvonalentumistappioissa. ’Luottoriskistä johtuvat kertyneet käyvän arvon muutokset’ ilmoitetaan saamisista, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti.

162.

Tiedot järjestämättömiin saamisiin liittyvistä hallussa olevista vakuuksista ja saaduista rahoitustakauksista ilmoitetaan erikseen. Saaduista vakuuksista ja saaduista rahoitustakauksista ilmoitettavat määrät lasketaan 79–82 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi vakuuksista ja rahoitustakauksista ilmoitettavien määrien summan ylärajana on asianomaisen saamisen kirjanpitoarvo.

30.   LAINANHOITOJOUSTOSAAMISET (19)

163.

Lomakkeessa 19 lainanhoitojoustosaamiset ovat velkasopimuksia, joihin on sovellettu lainanhoitojoustotoimenpiteitä. Lainanhoitojoustotoimenpiteet koostuvat myönnytyksistä velalliselle, jolla on tai tulee lähiaikoina olemaan vaikeuksia täyttää rahoitussitoumuksensa (’rahoitusvaikeudet’).

164.

Lomakkeessa 19 myönnytys tarkoittaa jompaakumpaa seuraavista toimista:

a)

aiempien sopimusehtojen muuttaminen, jossa muutetaan sopimusta, jota velallisen ei katsota pystyvän noudattamaan rahoitusvaikeuksiensa (’ongelmavelka’) ja niistä johtuvan riittämättömän velanhoitokyvyn vuoksi, ja jota ei olisi tehty, jollei velallisella olisi ollut rahoitusvaikeuksia;

b)

ongelmasaamista koskevan sopimuksen täydellinen tai osittainen uudelleenrahoitus, jota ei olisi tehty, jollei velallisella olisi ollut rahoitusvaikeuksia.

Myönnytys voi aiheuttaa luotonantajalle tappion.

165.

Kyse on myönnytyksestä, jos

a)

muutettujen ja aiempien sopimusehtojen välillä on ero velallisen eduksi;

b)

muutettu sopimus sisältää suotuisammat ehdot kuin muut velalliset, joilla on vastaava riskiprofiili, olisivat voineet saada samalta laitokselta kyseisenä ajankohtana.

166.

Lausekkeet, jotka antavat velalliselle mahdollisuuden muuttaa sopimusehtoja (’sopimukseen sisältyvät lainanhoitojoustolausekkeet’), katsotaan myönnytykseksi, jos laitos hyväksyy kyseisten lausekkeiden käytön ja toteaa, että velallisella on rahoitusvaikeuksia.

167.

’Uudelleenrahoitus’ tarkoittaa velkasopimusten käyttöä sen varmistamiseen, että muut velkasopimukset, joiden voimassa olevia ehtoja velallinen ei pysty noudattamaan, maksetaan kokonaan tai osittain.

168.

Lomakkeessa 19 ’velallinen’ käsittää kaikki velallisen ryhmään kuuluvat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka kuuluvat tilinpäätöksen mukaisen konsolidoinnin piiriin.

169.

Lomakkeessa 19 ’velka’ käsittää lainat ja ennakkomaksut (jotka sisältävät myös keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset), vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit sekä annetut peruutettavat ja peruuttamattomat sitoumukset muttei kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä eriä. ’Velka’ käsittää myytävänä oleviksi IFRS 5:n mukaisesti luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät.

170.

Lomakkeessa 19 ’saaminen’ tarkoittaa samaa kuin ’velka’ 169 kohdassa.

171.

Lomakkeessa 19 ’laitos’ tarkoittaa laitosta, joka on toteuttanut lainanhoitojoustotoimenpiteet.

172.

Jos on tehty myönnytys, saamiset katsotaan lainanhoitojoustosaamisiksi riippumatta siitä, onko jokin määrä erääntynyt tai luokitellaanko saamiset arvoltaan alentuneiksi sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti tai maksukyvyttömiksi vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti. Saamisia ei käsitellä lainanhoitojoustosaamisina, jos velallisella ei ole rahoitusvaikeuksia. Seuraavia käsitellään kuitenkin lainanhoitojoustotoimenpiteinä:

a)

muutettu sopimus, joka on luokiteltu järjestämättömäksi ennen sen muuttamista tai luokiteltaisiin järjestämättömäksi ilman muuttamista;

b)

sopimukseen tehtyyn muutokseen sisältyy velan täydellinen tai osittainen peruuttaminen lopulliseksi luottotappioksi kirjaamisella;

c)

laitos hyväksyy sopimukseen sisältyvien lainanhoitojoustolausekkeiden käytön sellaisen velallisen osalta, joka ei täytä sopimusvelvoitteitaan tai jonka ei katsottaisi täyttävän sopimusvelvoitteitaan, jollei kyseisiä lausekkeita käytettäisi;

d)

velallinen on samaan tai lähes samaan aikaan, kun laitos on tehnyt lisävelkaa koskevan myönnytyksen, suorittanut kyseisen laitoksen kanssa tekemänsä toisen sellaisen sopimuksen pääoma- tai korkomaksuja, joka on ollut järjestämätön tai luokiteltaisiin järjestämättömäksi ilman uudelleenrahoitusta.

173.

Muutosta, johon liittyy takaisinmaksuja, jotka tehdään ottamalla vakuudet haltuun, käsitellään lainanhoitojoustotoimenpiteenä, jos muutoksessa on kyse myönnytyksestä.

174.

Seuraavissa olosuhteissa on kumottavissa olevana olettamuksena, että lainanhoitojousto on toteutettu:

a)

muutettu sopimus on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä yli 30 päivää (olematta järjestämätön) ainakin yhden kerran sen muuttamista edeltäneiden kolmen kuukauden aikana tai se olisi kokonaan tai osittain erääntyneenä yli 30 päivää ilman muuttamista;

b)

velallinen on samaan tai lähes samaan aikaan, kun laitos on tehnyt lisävelkaa koskevan myönnytyksen, suorittanut kyseisen laitoksen kanssa tekemänsä toisen sellaisen sopimuksen pääoma- tai korkomaksuja, joka on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä 30 päivää ainakin yhden kerran sen uudelleenrahoittamista edeltäneiden kolmen kuukauden aikana;

c)

laitos hyväksyy sopimukseen sisältyvien lainanhoitojoustolausekkeiden käytön sellaisen velallisen osalta, jonka maksut ovat olleet erääntyneinä 30 päivää tai olisivat erääntyneinä 30 päivää ilman lausekkeiden käyttöä.

175.

Rahoitusvaikeuksia arvioidaan 168 kohdassa tarkoitetun velallisen tasolla. Ainoastaan sellaiset saamiset, joihin on sovellettu lainanhoitojoustotoimenpiteitä, yksilöidään lainanhoitojoustosaamisiksi.

176.

Lainanhoitojoustosaamiset sisällytetään järjestämättömien saamisten luokkaan tai terveiden ja erääntyneiden saamisten luokkaan 145–162 kohdan ja 177–179 kohdan mukaisesti. Luokittelu lainanhoitojoustosaamiseksi lopetetaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

lainanhoitojoustosaaminen katsotaan terveeksi ja erääntyneeksi, myös siinä tapauksessa, että se on luokiteltu uudelleen järjestämättömien saamisten luokasta sen jälkeen, kun velallisen rahoitustilanteesta tehty analyysi on osoittanut, ettei sopimus enää täyttänyt edellytyksiä, joiden perusteella se olisi katsottu järjestämättömäksi;

b)

vähintään kahden vuoden pituinen koeaika on kulunut siitä päivästä, jona lainanhoitojoustosaaminen on katsottu terveeksi ja erääntyneeksi saamiseksi;

c)

vähintään puolet koeajasta on suoritettu säännöllisiä maksuja, jotka yhteenlaskettuina muodostavat vähäistä suuremman osan pääoma- ja korkomaksuista;

d)

mikään velalliselta olevista saamisista ei ole ollut erääntyneenä yli 30 päivää koeajan päättyessä.

177.

Jos 176 kohdassa mainitut edellytykset eivät täyty koeajan päättyessä, saaminen luokitellaan edelleen terveeksi ja erääntyneeksi lainanhoitojoustosaamiseksi, jossa on koeaika, kunnes kaikki edellytykset täyttyvät. Edellytysten täyttymistä arvioidaan vähintään neljännesvuosittain. Lainanhoitojoustosaamiset, jotka luokitellaan IFRS 5:n mukaisesti myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi, luokitellaan edelleen lainanhoitojoustosaamisiksi, sillä myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät kuuluvat lainanhoitojoustosaamisten määritelmän soveltamisalaan.

178.

Lainanhoitojoustosaaminen voidaan katsoa terveeksi ja erääntyneeksi siitä päivästä alkaen, jona lainanhoitojoustotoimenpiteet on toteutettu, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

kyseinen pidentäminen ei ole johtanut siihen, että saaminen luokitellaan järjestämättömäksi;

b)

saamista ei ole katsottu järjestämättömäksi saamiseksi sinä päivänä, jona lainanhoitojoustotoimenpiteitä on pidennetty.

179.

Jos terveeseen ja erääntyneeseen lainanhoitojoustosaamiseen, joka on koeajalla ja joka on luokiteltu uudelleen järjestämättömien saamisten luokasta, sovelletaan täydentäviä lainanhoitojoustotoimenpiteitä tai aika, jonka se on ollut erääntyneenä, ylittää 30 päivän rajan, saaminen luokitellaan järjestämättömäksi.

180.

’Terveisiin ja erääntyneisiin saamisiin, joissa lainanhoitojoustoja’ (terveet ja erääntyneet lainanhoitojoustosaamiset) kuuluvat lainanhoitojoustosaamiset, jotka eivät täytä edellytyksiä, joilla ne katsottaisiin järjestämättömiksi, ja jotka sisällytetään terveiden ja erääntyneiden saamisten luokkaan. Terveet ja erääntyneet lainanhoitojoustosaamiset ovat koeajalla 176 kohdan mukaisesti, myös silloin, kun niihin sovelletaan 178 kohtaa. Koeajalla olevat lainanhoitojoustosaamiset, jotka on luokiteltu uudelleen järjestämättömien saamisten luokasta, ilmoitetaan erikseen terveiden ja erääntyneiden saamisten yhteydessä sarakkeessa ’joista: terveet ja erääntyneet lainanhoitojoustosaamiset, joissa koeaika’.

’Järjestämättömiin saamisiin, joissa lainanhoitojoustoja’ (järjestämättömät lainanhoitojoustosaamiset) kuuluvat lainanhoitojoustosaamiset, jotka täyttävät järjestämättömäksi luokitellun edellytykset ja jotka sisällytetään järjestämättömien saamisten luokkaan. Näihin järjestämättömiin lainanhoitojoustosaamisiin kuuluvat seuraavat:

a)

saamiset, joista on tullut järjestämättömiä lainanhoitojoustotoimenpiteiden soveltamisen vuoksi;

b)

saamiset, jotka olivat järjestämättömiä ennen lainanhoitojoustotoimenpiteiden pidentämistä;

c)

lainanhoitojoustosaamiset, jotka on luokiteltu uudelleen terveiden ja erääntyneiden saamisten luokasta, mukaan lukien saamiset, jotka on luokiteltu uudelleen 179 kohdan mukaisesti.

Jos lainanhoitojoustotoimenpiteet laajennetaan koskemaan järjestämättömiä saamisia, lainanhoitojoustosaamisten määrä merkitään erikseen sarakkeeseen ’joista: järjestämättömien saamisten lainanhoitojoustot’.

Keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi luokitellut lainanhoitojoustosaamiset ilmoitetaan lomakkeen 19 rivillä 070 sekä riveillä 080 ja 100.

IFRS:n 5 mukaisesti myytävänä oleviksi luokiteltuja lainanhoitojoustosaamisia ei ilmoiteta lomakkeessa 19.

181.

Sarake ’uudelleenrahoitus’ sisältää sellaisen uuden sopimuksen (’uudelleenrahoitettava velka’) bruttokirjanpitoarvon, joka on tehty uudelleenrahoitustoimen osana ja täyttää lainanhoitojoustotoimenpiteen edellytykset, sekä vanhan takaisin maksetun sopimuksen jäljellä olevan osan bruttokirjanpitoarvon.

182.

Lainanhoitojoustosaamiset, joissa muutokset yhdistetään uudelleenrahoitukseen, jaetaan sarakkeeseen ’instrumentit, joiden ehdoissa muutoksia’ tai sarakkeeseen ’uudelleenrahoitus’ rahavirtoihin eniten vaikuttavan toimenpiteen mukaan. Pankkien yhteenliittymän suorittama uudelleenrahoitus ilmoitetaan sarakkeessa ’uudelleenrahoitus’ raportoivan laitoksen uudelleenrahoittaman velan kokonaismäärän osalta tai raportoivassa laitoksessa jäljellä olevan uudelleenrahoitetun velan kokonaismäärän osalta. Useiden velkojen uudelleenpaketointi uudeksi velaksi ilmoitetaan muutoksena, jollei ole myös uudelleenrahoitustoimea, jolla on suurempi vaikutus rahavirtoihin. Jos lainanhoitojousto, joka toteutetaan muuttamalla ongelmasaamisen ehtoja, johtaa sen kirjaamiseen pois taseesta ja uuden saamisen kirjaamiseen, uutta saamista käsitellään lainanhoitojoustosaamisena.

183.

Kertynyt arvonalentumistappio ja luottoriskistä johtuvat kertyneet käyvän arvon muutokset ilmoitetaan 46 kohdan mukaisesti. ’Kertynyt arvonalentumistappio’ tarkoittaa saamisen kirjanpitoarvon vähentämistä joko suoraan tai vähennystiliä käyttämällä. ’Kertyneen arvonalentumistappion’ määrä, joka ilmoitetaan sarakkeessa ’järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja’ järjestämättömistä saamisista, ei saa sisältää aiheutuneita mutta ilmoittamattomia tappioita. Aiheutuneet mutta ilmoittamattomat tappiot ilmoitetaan sarakkeessa ’terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja’. ’Luottoriskistä johtuvat kertyneet käyvän arvon muutokset’ ilmoitetaan saamisista, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon sovellettavan kirjanpitosäännöstön mukaisesti.

3 OSA

VASTUURYHMIEN JA VASTAPUOLISEKTORIEN KUVAUS

1.

Seuraavissa taulukoissa kuvataan ne vastuuryhmät, joita käytetään laskettaessa pääomavaatimuksia vakavaraisuusasetuksen mukaisesti FINREP-taulukoissa käytettäville vastapuolisektoreille.

Taulukko 2

Standardimenetelmä

Standardimenetelmän vastuuryhmät (vakavaraisuusasetuksen 112 artikla)

FINREP-vastapuolisektorit

Kommentit

a)

Valtiot tai keskuspankit

1)

Keskuspankit

2)

Julkisyhteisöt

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

b)

Aluehallinnot tai paikalliset viranomaiset

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

 

c)

Julkisyhteisöt

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

 

d)

Kansainväliset kehityspankit

3)

Luottolaitokset

 

e)

Kansainväliset järjestöt

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

 

f)

Laitokset (ts. luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset)

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

g)

Yritykset

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

 

h)

Vähittäisvastuut

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

i)

Kiinteistövakuudelliset vastuut

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

j)

Maksukyvyttömät vastuut

1)

Keskuspankit

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

ja)

Erityisen suureen riskiin liittyvät vastuut

1)

Keskuspankit

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

k)

Katetut joukkolainat

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

l)

Arvopaperistamispositiot

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin arvopaperistamiseen liittyvän riskin mukaan. Jos arvopaperistamispositiot ovat yhä kirjattuina laitoksen taseeseen, vastapuolisektoreiksi katsotaan FINREP-raportoinnissa näiden positioiden välittömien vastapuolten sektorit.

m)

Lyhyen aikavälin luottoluokituksen laitokset ja yritykset

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

n)

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin tehdyt sijoitukset luokitellaan FINREP-taulukoissa oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi siitä riippumatta, sallitaanko vakavaraisuusasetuksessa läpikatsomisperiaatteen käyttö.

o)

Oma pääoma

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

FINREP-raportoinnissa oman pääoman lajit erotellaan instrumentteina rahoitusvaroihin kuuluvien omaisuuserien eri luokkiin.

p)

Muut erät

Taseen erilaisia eriä

FINREP-raportoinnissa muita eriä voidaan sisällyttää omaisuuserien eri luokkiin.


Taulukko 3

Sisäisten luottoluokitusten menetelmä

Sisäisten luottoluokitusten menetelmän vastuuryhmät (vakavaraisuusasetuksen 147 artikla)

FINREP-vastapuolisektorit

Kommentit

a)

Valtiot ja keskuspankit

1)

Keskuspankit

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

3)

Luottolaitokset

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

b)

Laitokset (ts. luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset sekä tietyt julkisyhteisöt ja monenväliset pankit)

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

c)

Yritykset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

d)

Vähittäisvastuut

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin välittömän vastapuolen luonteen mukaan.

e)

Oma pääoma

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

FINREP-raportoinnissa oman pääoman lajit erotellaan instrumentteina rahoitusvaroihin kuuluvien omaisuuserien eri luokkiin.

l)

Arvopaperistamispositiot

2)

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

3)

Luottolaitokset

4)

Muut rahoitusalan yritykset

5)

Muut kuin rahoitusalan yritykset

6)

Kotitaloudet

Nämä vastuut on jaettava FINREP-vastapuolisektoreihin arvopaperistamispositioihin liittyvän riskin mukaan. Jos arvopaperistamispositiot ovat yhä kirjattuina laitoksen taseeseen, vastapuolisektoreiksi katsotaan FINREP-raportoinnissa näiden positioiden välittömien vastapuolten sektorit.

g)

Muut luottovelvoitteisiin kuulumattomat erät

Taseen erilaisia eriä

FINREP-raportoinnissa muita eriä voidaan sisällyttää omaisuuserien eri luokkiin.”

(1)  Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 25/2009, annettu 19 päivänä joulukuuta 2008, rahalaitossektorin taseesta (uudelleen laadittu toisinto) (EKP/2008/32) (EUVL L 15, 20.1.2009, s. 14).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(3)  Neuvoston direktiivi 86/635/ETY, annettu 8 päivänä joulukuuta 1986, pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä (EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1).

(4)  Neljäs neuvoston direktiivi 78/660/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla (EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11).

(5)  Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (K(2003) 1422) (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(6)  Järjestämättömillä saamisilla, joissa on lainanhoitojoustoja, tarkoitetaan 180 kohdassa lueteltuja saamisia.

LIITE VI

”LIITE IX

SUURISTA ASIAKASRISKEISTÄ JA KESKITTYMÄRISKISTÄ ILMOITTAMINEN

Sisällysluettelo

OSA I: YLEISET OHJEET 259

1.

 Rakenne ja käytännöt 259
OSA II: LOMAKKEISIIN LIITTYVÄT OHJEET 259

1.

 LE-raportoinnin laajuus ja taso 259

2.

 LE-lomakkeen rakenne 260

3.

 LE-raportointia varten käytettävät määritelmät ja yleiset ohjeet 260

4.

 C 26.00 – LE-ylärajoja koskeva lomake 261

4.1

 Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet 261

5.

 C 27.00 – Vastapuolen tunnistetiedot (LE1) 262

5.1

 Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet 262

6.

 C 28.00 – Kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin liittyvät vastuut (LE2) 264

6.1

 Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet 264

7.

 C 29.00 – Tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE3) 269

7.1

 Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet 269

8.

 C 30.00 – Vastuiden maturiteettiluokat – kymmenen suurinta vastuuta laitosten osalta ja kymmenen suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta (LE4-lomake) 270

8.1

 Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet 270

9.

 C 31.00 – Vastuiden maturiteettiluokat – kymmenen suurinta vastuuta laitosten osalta ja kymmenen suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta: tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE5-lomake) 271

9.1

 Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet 271

OSA I: YLEISET OHJEET

1.   Rakenne ja käytännöt

1.

Suuria asiakasriskejä (large exposure, LE) koskeva raportointikehys koostuu kuudesta lomakkeesta, jotka sisältävät seuraavat tiedot:

a)

suurten asiakasriskien ylärajat;

b)

vastapuolen tunnistetiedot (LE1-lomake);

c)

kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin liittyvät vastuut (LE2-lomake);

d)

tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE3-lomake);

e)

vastuiden maturiteettiluokat – kymmenen suurinta vastuuta laitosten osalta ja kymmenen suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta (LE4-lomake);

f)

vastuiden maturiteettiluokat – kymmenen suurinta vastuuta laitosten osalta ja kymmenen suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta: tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE5-lomake).

2.

Ohjeisiin sisältyy viitteitä lainsäädäntöön ja täsmennyksiä siitä, mitä tietoja kussakin lomakkeessa on ilmoitettava.

3.

Ohjeissa ja validointisäännöissä noudatetaan jäljempänä olevissa kohdissa määriteltyjä merkintäkäytäntöjä viitattaessa lomakkeiden sarakkeisiin, riveihin ja soluihin.

4.

Ohjeissa ja validointisäännöissä sovelletaan yleensä seuraavaa käytäntöä: {Lomake;Rivi;Sarake}. Tähti merkitsee sitä, että kaikki ilmoitetut rivit on validoitu.

5.

Jos kyseessä on lomakkeen sisäinen validointi, jossa käytetään vain kyseisen lomakkeen tietopaikkoja, merkinnöissä ei mainita lomaketta: {Rivi;Sarake}.

6.

ABS(Arvo): absoluuttinen arvo ilman merkkiä. Vastuita lisäävä määrä on ilmoitettava plusmerkkisenä lukuna ja vastuita vähentävä määrä miinusmerkkisenä lukuna. Jos erän merkinnän edessä on miinusmerkki (-), kyseisestä erästä ei ilmoiteta plusmerkkistä lukua.

OSA II: LOMAKKEISIIN LIITTYVÄT OHJEET

Tässä liitteessä annettuja ohjeita suurista asiakasriskeistä ilmoittamisesta sovelletaan myös 9 ja 11 artiklassa vaadittuun merkittävistä vastuista ilmoittamiseen mainituissa artikloissa määritellyn soveltamisalan mukaisesti.

1.   LE-raportoinnin laajuus ja taso

1.

Laitosten on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaessaan yksittäisesti tietoja suurista asiakaskohtaisista tai asiakaskokonaisuuskohtaisista vastuista asetuksen (EU) N:o 575/2013 (jäljempänä tässä liitteessä ’vakavaraisuusasetus’) 394 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.

Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaessaan konsolidoidusti tietoja suurista asiakaskohtaisista tai asiakaskokonaisuuskohtaisista vastuista vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.

Kaikki vakavaraisuusasetuksen 392 artiklan mukaisesti määritellyt suuret asiakasriskit on ilmoitettava, myös sellaiset, joita ei oteta huomioon vakavaraisuusasetuksen 395 artiklassa säädetyn suurten asiakasriskien ylärajan noudattamisen osalta.

4.

Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 lukua, on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaessaan konsolidoidusti tietoja, jotka koskevat 20:ntä suurinta asiakaskohtaista tai asiakaskokonaisuuskohtaista vastuuta vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. Vastuuarvo, joka saadaan vähentämällä LE2-lomakkeen sarakkeessa 320 (’Vapautetut määrät’) oleva määrä saman lomakkeen sarakkeessa 210 (’Yhteensä’) olevasta määrästä, on määrä, jota on käytettävä määritettäessä kyseiset 20 suurinta asiakasriskiä.

5.

Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaessaan konsolidoidusti tietoja, jotka koskevat kymmentä suurinta vastuuta laitosten osalta sekä kymmentä suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohdan a–d alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten on käytettävä lomakkeita LE4 ja LE5 ilmoittaessaan tietoja kyseisten vastuiden maturiteettirakenteesta vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti. LE2-lomakkeen sarakkeessa 210 (’Yhteensä’) laskettu vastuuarvo on määrä, jota on käytettävä määritettäessä kyseiset 20 suurinta asiakasriskiä.

6.

Tiedot suurista asiakasriskeistä sekä asiaankuuluvista suurimmista asiakaskokonaisuuskohtaisista riskeistä ja asiakaskokonaisuuksiin kuulumattomia asiakkaita koskevista riskeistä on ilmoitettava LE2-lomakkeessa (jossa asiakaskokonaisuus ilmoitetaan yhtenä riskikeskittymänä).

7.

Laitokset ilmoittavat LE3-lomakkeessa tiedot LE2-lomakkeessa ilmoitettuihin yksittäisten asiakaskokonaisuuksiin kuuluvien asiakkaiden vastuista. LE2-lomakkeessa ilmoitettua yksittäisen asiakkaan vastuuta ei saa ilmoittaa uudelleen LE3-lomakkeessa.

2.   LE-lomakkeen rakenne

8.

LE1-lomakkeen sarakkeissa ilmoitetaan tunnistetiedot yksittäisistä asiakkaista tai asiakaskokonaisuuksista, joilta laitoksella on saamisia.

9.

LE2- ja LE3-lomakkeiden sarakkeissa on esitettävä seuraavat tiedot:

a)

vastuuarvo ennen vapautusten soveltamista ja ennen kuin on otettu huomioon luottoriskin vähentämisen vaikutus, mukaan lukien välitön ja välillinen vastuu ja lisävastuut liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä

b)

vapautusten ja luottoriskin vähentämistekniikoiden vaikutus

c)

vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan soveltamista varten laskettu vastuuarvo vapautusten soveltamisen jälkeen ja kun on otettu huomioon luottoriskin vähentämisen vaikutus.

10.

LE4- ja LE5-lomakkeiden sarakkeissa esitetään tiedot siitä, mihin maturiteettiluokkaan on kohdennettava odotettavissa olevat erääntyvät määrät, jotka koskevat kymmentä suurinta vastuuta laitosten osalta ja kymmentä suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta.

3.   LE-raportointia varten käytettävät määritelmät ja yleiset ohjeet

11.

’Asiakaskokonaisuus’ määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa;

12.

’Sääntelemätön rahoitusalan yhteisö’ määritellään vakavaraisuusasetuksen 142 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa;

13.

’Laitos’ määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa.

14.

’Siviilioikeudellisten yhtiöiden’ vastuut on ilmoitettava. Lisäksi laitosten on lisättävä siviilioikeudellisen yhtiön luottomäärät kunkin kumppanin velkaantuneisuuteen. Siviilioikeudellisten yhtiöiden kiintiöidyt vastuut jaetaan tai kohdennetaan kumppaneiden kesken kunkin kiintiön mukaisesti. Tietyt rakenteet (esimerkiksi yhteistilit, perillisten yhteisomistus, bulvaanilainat), jotka toimivat tosiasiallisesti siviilioikeudellisina yhtiöinä, on ilmoitettava aivan samalla tavoin.

15.

Omaisuuseriä ja taseen ulkopuolisia eriä on käytettävä ilman riskipainoja tai riskiasteita vakavaraisuusasetuksen 389 artiklan mukaisesti. Luottovasta-arvokertoimia ei sovelleta taseen ulkopuolisiin eriin.

16.

’Vastuut’ määritellään vakavaraisuusasetuksen 389 artiklassa.

a)

Kaikki kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin sisältyvät omaisuuserät ja taseen ulkopuoliset erät, mukaan lukien vakavaraisuusasetuksen 400 artiklassa määritetyt erät, lukuun ottamatta kuitenkaan eriä, jotka kuuluvat vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan a–d alakohdan soveltamisalaan.

b)

’Välilliset vastuut’ ovat vastuita, jotka kohdennetaan takaajalle tai vakuudenantajalle eikä niinkään varsinaiselle lainanottajalle vakavaraisuusasetuksen 403 artiklan mukaisesti. [Tässä esitetyt määritelmät eivät missään tapauksessa saa poiketa perussäädöksessä annetuista määritelmistä.]

Asiakaskokonaisuuskohtaiset vastuut lasketaan 390 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

17.

’Nettoutussopimukset’ voidaan ottaa huomioon laskettaessa suuren asiakasriskin vastuuarvon vaikutuksia vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Vakavaraisuusasetuksen liitteessä II lueteltujen johdannaissopimusten vastuuarvo määritetään vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun mukaisesti. Uudistamissopimusten ja muiden nettoutussopimusten vaikutukset on otettava huomioon sovellettaessa kyseisiä menetelmiä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun mukaisesti. Takaisinostotransaktion, arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamisen tai lainaksi ottamisen, pitkän selvitysajan liiketoimien ja vakuudellisen limiittiluotonannon vastuuarvo voidaan määrittää joko vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 luvun tai 6 luvun mukaisesti. Raportoivan laitoksen vastapuolen kanssa tehtyyn vakavaraisuusasetuksen 296 artiklassa tarkoitettuun tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskevaan nettoutussopimukseen perustuvan yhden yhtenäisen oikeudellisen velvoitteen vastuuarvo ilmoitetaan ’muina sitoumuksina’ LE-lomakkeissa.

18.

’Vastuuarvo’ lasketaan vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan mukaisesti.

19.

Vapautusten täyden tai osittaisen soveltamisen ja hyväksyttävien luottoriskin vähentämistekniikoiden vaikutusta vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan mukaista vastuiden laskemista varten kuvataan vakavaraisuusasetuksen 399–403 artiklassa.

20.

Takaisinmyyntisopimukset, jotka kuuluvat suurten asiakasriskien ilmoittamisen piiriin, ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 402 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Edellyttäen, että vakavaraisuusasetuksen 402 artiklan 3 kohdassa asetetut kriteerit täyttyvät, laitos ilmoittaa kunkin kolmannen osapuolen suurista asiakasriskeistä vaateen määrän, joka transaktion vastapuolella on kolmannen osapuolen suhteen, ei siis vastapuolen vastuun määrää.

4.   C 26.00 – LE-ylärajoja koskeva lomake

4.1   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Viitteet lainsäädäntöön ja ohjeet

010

Muut kuin laitokset

Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohta, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohta, 458 artiklan 10 kohta ja 459 artiklan b alakohta

Ilmoitetaan sovellettava yläraja sellaisten vastapuolten osalta, jotka eivät ole laitoksia. Tämä määrä on 25 % hyväksyttävistä omista varoista, jotka on ilmoitettu liitteen I lomakkeen 4 rivillä 226, mikäli ei sovelleta tiukempaa prosenttimäärää vakavaraisuusasetuksen 458 artiklan mukaisten kansallisten toimenpiteiden tai vakavaraisuusasetuksen 459 artiklan b alakohdan mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten soveltamisen vuoksi.

020

Laitokset

Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohta, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohta, 458 artiklan 10 kohta ja 459 artiklan b alakohta

Ilmoitetaan sovellettava yläraja sellaisten vastapuolten osalta, jotka ovat laitoksia. Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämä määrä on seuraava:

—

jos 25 % hyväksyttävistä omista varoista on yli 150 miljoonaa euroa (tai jos toimivaltainen viranomainen on asettanut alle 150 miljoonan euron ylärajan vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti), ilmoitetaan 25 % hyväksyttävistä omista varoista;

—

jos 150 miljoonaa euroa (tai tätä alempi yläraja, jonka toimivaltainen viranomainen on asettanut vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti) on yli 25 % laitoksen hyväksyttävistä omista varoista, ilmoitetaan 150 miljoonaa euroa (tai toimivaltaisen viranomaisen asettama alempi yläraja). Jos laitos on määrittänyt alemman ylärajan hyväksyttävien omien varojensa osalta vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, ilmoitetaan kyseinen yläraja.

Kyseiset ylärajat voivat olla tiukemmat sovellettaessa vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 6 kohdan tai 458 artiklan mukaisia kansallisia toimenpiteitä tai vakavaraisuusasetuksen 459 artiklan b alakohdan mukaisesti hyväksyttyjä delegoituja säädöksiä.

030

Laitokset %

Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohta ja 459 artiklan a alakohta

Ilmoitettava määrä on absoluuttinen yläraja (ilmoitettu rivillä 020) ilmaistuna prosenttiosuutena hyväksyttävistä omista varoista.

5.   C 27.00 – Vastapuolen tunnistetiedot (LE1)

5.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarake

Viitteet lainsäädäntöön ja ohjeet

010–070

Vastapuolen tunnistetiedot:

Laitokset ilmoittavat kaikkien niiden vastapuolten tunnistetiedot, joista annetaan tietoja jollakin lomakkeista C 28.00–C 31.00. Asiakaskokonaisuuden tunnistetietoja ei ilmoiteta, jollei asiakaskokonaisuudelle ole yksilöllistä koodia kansallisessa ilmoitusjärjestelmässä.

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti laitosten on ilmoitettava sellaisten vastapuolten tunnistetiedot, joiden osalta niillä on vakavaraisuusasetuksen 392 artiklassa määritelty suuri asiakasriski.

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti laitosten on ilmoitettava sellaisten vastapuolten tunnistetiedot, joiden osalta niillä on suurimmat asiakasriskit (silloin kun vastapuoli on laitos tai sääntelemätön rahoitusalan yhteisö).

010

Koodi

Koodi on rivitunniste, jonka on oltava kunkin taulukkorivin osalta yksilöllinen.

Koodia käytetään yksittäisen vastapuolen tunnistamiseen. Tämän sarakkeen tarkoituksena on kuitenkin luoda yhteys lomakkeessa C 27.00 olevien vastapuolta koskevien tietojen ja lomakkeissa C 28.00–C 31.00 ilmoitettujen vastuiden välille. Asiakaskokonaisuuden koodia ei ilmoiteta, jollei asiakaskokonaisuudelle ole yksilöllistä koodia kansallisessa ilmoitusjärjestelmässä. Koodeja on käytettävä johdonmukaisesti koko ajan.

Koodin kokoonpano riippuu kansallisesta ilmoitusjärjestelmästä, ellei unionilla ole yhtenäistä kodifiointia.

020

Nimi

Nimen on vastattava ryhmän nimeä, jos ilmoitus koskee asiakaskokonaisuutta. Muussa tapauksessa nimen on vastattava yksittäistä vastapuolta.

Kun on kyse asiakaskokonaisuudesta, on ilmoitettava emoyrityksen nimi tai, ellei asiakaskokonaisuudella ole emoyritystä, ryhmän kaupallinen nimi.

030

LEI-koodi

Vastapuolen oikeushenkilötunnus.

040

Vastapuolen kotipaikka

Käytetään vastapuolen rekisteröintimaan ISO-koodia 3166–1-alpha-2 (mukaan lukien kansainvälisten järjestöjen ISO-pseudokoodit, jotka ovat saatavissa Eurostatin maksutasekäsikirjan ’Balance of Payments Vademecum’ viimeisimmästä painoksesta).

Asiakaskokonaisuuksista ei ilmoiteta kotipaikkaa.

050

Vastapuolen ala

Kullekin vastapuolelle valitaan yksi ala FINREPin talouden alaa koskevasta luokituksesta:

i) Keskuspankit; (ii) Julkisyhteisöt; (iii) Luottolaitokset; (iv) Muut finanssialan yritykset; (v) Muut kuin finanssialan yritykset; (vi) Kotitaloudet.

Asiakaskokonaisuuksista ei ilmoiteta alaa.

060

NACE-koodi

Talouden alalla käytetään NACE-koodeja (Nomenclature statistique des activités économiques dans l'Union européenne = Statistical Classification of Economic Activities in the European Union, Euroopan unionin taloudellisen toiminnan tilastoluokitus).

Tämä sarake koskee ainoastaan vastapuolia ’Muut finanssialan yritykset’ ja ’Muut kuin finanssialan yritykset’. NACE-koodeja käytetään ’muiden kuin finanssialan yritysten’ osalta niin, että merkitään yhden tason tieto (esimerkiksi ’F – Rakennus’) ja ’muiden finanssialan yritysten’ osalta niin, että merkitään kahdentasoiset tiedot, joissa ilmoitetaan erikseen myös vakuutustoimintaa koskevat tiedot (esimerkiksi ’K65 – Vakuutus, jälleenvakuutus ja eläkerahasto, lukuun ottamatta pakollista sosiaaliturvaa’).

’Muiden finanssialan yritysten’ ja ’muiden kuin finanssialan yritysten’ talouden alat luokitellaan FINREPin vastapuolia koskevan jaottelun perusteella.

Asiakaskokonaisuuksista ei ilmoiteta NACE-koodia.

070

Vastapuolityyppi

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohta

Laitoksiin liittyvien kymmenen suurimman asiakasriskin ja sääntelemättömiin rahoitusalan yhteisöihin liittyvien kymmenen suurimman asiakasriskin vastapuolen tyyppi määritetään käyttämällä laitoksista kirjainta ’I’ ja sääntelemättömistä rahoitusalan yhteisöistä kirjainta ’U’.

6.   C 28.00 – Kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin liittyvät vastuut (LE2)

6.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarake

Viitteet lainsäädäntöön ja ohjeet

010

Koodi

Jos asiakaskokonaisuudelle on saatavilla yksilöllinen koodi kansallisella tasolla, tämä koodi on ilmoitettava asiakaskokonaisuuden koodina. Jos kansallisella tasolla ei ole saatavilla yksilöllistä koodia, ilmoitettava koodi on lomakkeessa C 27.00 ilmoitetun emoyrityksen koodi.

Tapauksissa, joissa asiakaskokonaisuudella ei ole emoyritystä, ilmoitetaan sen yksittäisen yhteisön koodi, jota laitos pitää asiakaskokonaisuuden merkittävimpänä. Muussa tapauksessa koodin on vastattava yksittäistä vastapuolta.

Koodeja on käytettävä johdonmukaisesti koko ajan.

Koodin kokoonpano riippuu kansallisesta ilmoitusjärjestelmästä, ellei EU:lla ole yhtenäistä kodifiointia.

020

Ryhmä tai yksittäinen asiakas

Jos kyseessä on yksittäisen asiakkaan vastuu, laitos merkitsee ’1’, ja jos kyseessä on asiakaskokonaisuuden vastuu, laitos merkitsee ’2’.

030

Liiketoimet, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 7 kohta

Jos laitoksella on ilmoitettuun vastapuoleen liittyviä vastuita kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamien teknisten lisäselvitysten mukaisesti sellaisten liiketoimien kautta, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä, ilmoitetaan vastauksena ’kyllä’, muussa tapauksessa ’ei’.

040–180

Alkuperäiset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 24, 389, 390 ja 392 artikla

Laitoksen on ilmoitettava tässä sarakelohkossa alkuperäiset vastuut välittömistä ja välillisistä vastuista sekä lisäriskeistä, jotka liittyvät liiketoimiin, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä.

Vakavaraisuusasetuksen 389 artiklan mukaan omaisuuseriä ja taseen ulkopuolisia eriä on käytettävä ilman riskipainoja tai riskiasteita. Luottovasta-arvokertoimia ei sovelleta taseen ulkopuolisiin eriin.

Näissä sarakkeissa on ilmoitettava alkuperäinen vastuu eli vastuuarvo ilman arvonoikaisuja ja varauksia, joka on vähennettävä sarakkeessa 210.

Vastuuarvon määrityksestä ja laskemisesta säädetään vakavaraisuusasetuksen 389 ja 390 artiklassa. Omaisuuserät ja taseen ulkopuoliset erät on arvostettava sen tilinpäätössäännöstön mukaan, jota laitokseen sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 24 artiklan mukaisesti.

Omista varoista vähennetyt vastuut, jotka eivät ole vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan e alakohdan mukaisia vastuita, merkitään näihin sarakkeisiin. Nämä vastuut vähennetään sarakkeessa 200.

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja vastuita ei merkitä näihin sarakkeisiin.

Alkuperäisiin vastuisiin sisältyvät vakavaraisuusasetuksen 400 artiklan mukaiset omaisuuserät ja taseen ulkopuoliset erät. Vapautukset vähennetään sarakkeessa 320 vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi.

Sekä kaupankäyntivarastoon että sen ulkopuolisiin eriin sisältyvät vastuut otetaan mukaan.

Kun vastuut jaotellaan instrumentteihin ja kun nettoutussopimuksiin perustuvat erilaiset vastuut muodostavat yhden vastuun, tämä yksi vastuu kohdennetaan instrumenttiin, joka vastaa nettoutussopimukseen sisältyvää pääasiallista omaisuuserää (ks. myös johdanto-osa).

040

Alkuperäiset vastuut yhteensä

Laitoksen on ilmoitettava summa, johon sisältyvät välittömät ja välilliset vastuut sekä lisävastuut liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä.

050

joista: maksukyvyttömiä

Vakavaraisuusasetuksen 178 artikla

Laitoksen on ilmoitettava, mikä osa alkuperäisen vastuun kokonaissummasta vastaa maksukyvyttömiä vastuita.

060–110

Välittömät vastuut

Välittömät vastuut tarkoittavat varsinaiseen lainanottajaan liittyviä vastuita.

060

Velkainstrumentit

Asetuksen (EY) N:o 25/2009 (EKP/2008/32) liitteessä II olevan 2 osan taulukossa olevat luokat 2 ja 3

Velkainstrumentteihin sisältyvät vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit sekä lainat ja ennakot.

Tähän sarakkeeseen merkitään instrumentit, jotka luokitellaan ’lainoiksi, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan yksi vuosi/vuodesta viiteen vuoteen/yli viisi vuotta’ tai ’muiksi arvopapereiksi kuin osakkeet’ asetuksen EKP/2008/32 mukaisesti.

Tähän sarakkeeseen merkitään takaisinostotransaktiot, arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiantaminen tai -ottaminen (arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet) ja vakuudelliset limiittiluotonantotransaktiot.

070

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Asetuksen EKP/2008/32 liitteessä II olevan 2 osan taulukossa olevat luokat 4 ja 5

Tähän sarakkeeseen merkitään instrumentit, jotka luokitellaan ’osakkeiksi ja osuuksiksi’ tai ’rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiksi’ asetuksen EKP/2008/32 mukaisesti.

080

Johdannaiset

Vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 2 kohta ja liite II

Tässä sarakkeessa ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen liitteessä II luetellut johdannaiset ja vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 2 kohdassa määritellyt pitkän selvitysajan transaktiot.

Luottojohdannaiset, joihin kohdistuu vastapuoliriski, ilmoitetaan tässä sarakkeessa.

090–110

Taseen ulkopuoliset erät

Vakavaraisuusasetuksen liite I

Näissä sarakkeissa ilmoitetaan nimellisarvo ennen erityisten luottoriskioikaisujen vähentämistä ja ilman luottovasta-arvokerrointen soveltamista.

090

Lainasitoumukset

Vakavaraisuusasetuksen liitteessä I olevan 1 kohdan c ja h alakohta, 2 kohdan b alakohdan ii alakohta, 3 kohdan b alakohdan i alakohta ja 4 kohdan a alakohta.

Lainasitoumukset ovat kiinteitä sitoumuksia, jotka koskevat luoton tarjoamista ennalta määritellyin ehdoin, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat johdannaisia, koska ne voidaan maksaa nettomääräisenä käteisellä taikka luovuttamalla tai laskemalla liikkeelle jokin muu instrumentti.

100

Rahoitusvakuudet

Vakavaraisuusasetuksen liitteessä I olevan 1 kohdan a, b ja f alakohta

Rahoitusvakuudet ovat sopimuksia, joiden mukaan vakuuden antaja maksaa tietyn summan vakuuden haltijalle korvauksena tämän kokemasta tappiosta, joka aiheutuu siitä, että tietty velallinen ei pysty maksamaan velkaa velkainstrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisesti. Luottojohdannaiset, joita ei ole merkitty sarakkeeseen ’johdannaiset’, on ilmoitettava tässä sarakkeessa.

110

Muut sitoumukset

Muita sitoumuksia ovat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I mainitut erät, joita ei ole sisällytetty edellisiin luokkiin. Laitoksen vastapuolen kanssa tehtyyn tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskevaan sopimukseen perustuvan yhden yhtenäisen oikeudellisen velvoitteen vastuuarvo ilmoitetaan tässä sarakkeessa.

120–180

Välilliset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 403 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 403 artiklan mukaisesti luottolaitos voi käyttää substituutiomenetelmää, jos kolmas osapuoli on taannut asiakkaaseen liittyvän vastuun tai antanut vakuuden, jolla se on suojattu.

Laitoksen on ilmoitettava tässä sarakelohkossa välittömän vastuun määrät, jotka siirretään takaisin takaajalle tai vakuuden antajalle, mikäli viimeksi mainitulle määriteltäisiin enintään yhtä suuri riskipaino kuin se, jota kolmanteen osapuoleen sovellettaisiin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti. Suojattu viitteellinen alkuperäinen vastuu (välitön vastuu) vähennetään alkuperäisen lainanottajan vastuusta sarakkeissa ’Hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat’. Välillinen vastuu lisää takaajan tai vakuuden antajan vastuuta substituutiovaikutuksen vuoksi. Tämä koskee myös asiakaskokonaisuuksien sisällä annettuja takuita.

Laitoksen on ilmoitettava välillisten vastuiden alkuperäinen määrä sarakkeessa, joka vastaa taatun tai vakuuden saaneen välittömän vastuun tyyppiä siten, että kun taattu välitön vastuu on velkainstrumentti, takaajalle siirretyn ’välillisen vastuun’ määrä ilmoitetaan sarakkeessa ’Velkainstrumentit’.

Luottoriskin vaihtolainoista johtuvat vastuut on myös ilmoitettava tässä sarakelohkossa vakavaraisuusasetuksen 399 artiklan mukaisesti.

120

Velkainstrumentit

Ks. sarake 060.

130

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Ks. sarake 070.

140

Johdannaiset

Ks. sarake 080.

150–170

Taseen ulkopuoliset erät

Näiden sarakkeiden arvon on oltava nimellisarvo ennen erityisten luottoriskioikaisujen vähentämistä ja luottovasta-arvokerrointen soveltamista.

150

Lainasitoumukset

Ks. sarake 090.

160

Rahoitusvakuudet

Ks. sarake 100.

170

Muut sitoumukset

Ks. sarake 110.

180

Lisäriskit liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 7 kohta

Lisäriskit liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä.

190

(-) Arvonoikaisut ja varaukset

Vakavaraisuusasetuksen 34, 24, 110 ja 111 artikla

Vastaavaan tilinpäätöskehykseen (direktiivi 86/635/ETY tai asetus (EY) N:o 1606/2002) sisältyvät arvonoikaisut ja varaukset, jotka vaikuttavat vastuiden arvostukseen vakavaraisuusasetuksen 24 ja 110 artiklan mukaisesti.

Arvonoikaisut ja varaukset sarakkeeseen 040 merkityn bruttomääräisen vastuun suhteen ilmoitetaan tässä sarakkeessa.

200

(-) Omista varoista vähennetyt vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan e alakohta

Ilmoitetaan omista varoista vähennetyt vastuut, jotka sisällytetään alkuperäisen vastuun kokonaissummaa koskeviin sarakkeisiin.

210–230

Vastuuarvo ennen vapautusten soveltamista ja luottoriskin vähentämistä

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan b alakohta

Laitosten on ilmoitettava vastuuarvo ennen kuin huomioon on otettu mahdollinen luottoriskin vähentäminen.

210

Yhteensä

Tässä sarakkeessa ilmoitettava vastuuarvo on määrä, jota on käytetty määritettäessä, onko vastuu vakavaraisuusasetuksen 392 artiklassa olevan määritelmän mukainen suuri asiakasriski.

Siihen sisältyy alkuperäinen vastuu, josta on vähennetty arvonoikaisut ja varaukset sekä omista varoista vähennettyjen vastuiden määrä.

220

joista: kaupankäyntivaraston ulkopuolisia eriä

Kaupankäyntivaraston ulkopuolisten erien osuus kokonaisriskistä ennen vapautuksia ja luottoriskin vähentämistä.

230

% hyväksyttävästä pääomasta

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 71 alakohdan b alakohta sekä 395 artikla

Ilmoitettava määrä on vastuuarvon prosenttiosuus laitoksen vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 71 alakohdan b alakohdassa tarkoitetusta hyväksyttävästä pääomasta ennen vapautusten soveltamista ja luottoriskien vähentämistä.

240–310

(-) Hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat

Vakavaraisuusasetuksen 399 artikla sekä 401–403 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 57 alakohdassa määritetyt luottoriskin vähentämistekniikat.

Tätä ilmoitusta varten vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 ja 4 luvussa mainittuja luottoriskin vähentämistekniikoita on käytettävä vakavaraisuusasetuksen 401–403 artiklan mukaisesti.

Luottoriskin vähentämistekniikoilla voi olla kolme eri vaikutusta LE-järjestelmään: substituutiovaikutus, vastikkeellinen luottosuoja, joka ei ole substituutiovaikutus, ja kiinteistökohtelu.

240–290

(-) Hyväksyttävien luottoriskin vähentämistekniikoiden substituutiovaikutus

Vakavaraisuusasetuksen 403 artikla

Vastikkeellisen ja takauksen luonteisen luottosuojan määrän, joka on ilmoitettava näissä sarakkeissa, on vastattava vastuita, jotka kolmas osapuoli on taannut tai suojannut antamalla vakuuden, jos laitos päättää kohdella vastuuta takaajaan tai vakuuden antajaan liittyvänä.

240

(-) Velkainstrumentit

Ks. sarake 060.

250

(-) Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Ks. sarake 070.

260

(-) Johdannaiset

Ks. sarake 080.

270–290

(-) Taseen ulkopuoliset erät

Näiden sarakkeiden arvot ilmoitetaan soveltamatta luottovasta-arvokertoimia.

270

(-) Lainasitoumukset

Ks. sarake 090.

280

(-) Rahoitusvakuudet

Ks. sarake 100.

290

(-) Muut sitoumukset

Ks. sarake 110.

300

(-) Vastikkeellinen luottosuoja, joka ei ole substituutiovaikutus

Vakavaraisuusasetuksen 401 artikla

Laitoksen on ilmoitettava vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 58 alakohdan mukaiset vastikkeellisen luottosuojan määrät, jotka vähennetään vastuuarvosta vakavaraisuusasetuksen 401 artiklan soveltamiseksi.

310

(-) Kiinteistö

Vakavaraisuusasetuksen 402 artikla

Laitoksen on ilmoitettava vastuuarvosta vähennetyt määrät vakavaraisuusasetuksen 402 artiklan soveltamiseksi.

320

(-) Vapautetut määrät

Vakavaraisuusasetuksen 400 artikla

Laitoksen on ilmoitettava määrät, jotka on vapautettu LE-järjestelmästä.

330–350

Vastuuarvo vapautusten soveltamisen ja luottoriskin vähentämisen jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan d alakohta

Laitoksen on ilmoitettava vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan soveltamista varten laskettu vastuuarvo sen jälkeen, kun huomioon on otettu vapautukset ja luottoriskin vähentäminen.

330

Yhteensä

Tähän sarakkeeseen merkitään määrä, joka otetaan huomioon vakavaraisuusasetuksen 395 artiklassa säädetyn suuren asiakasriskin ylärajan noudattamista varten.

340

joista: kaupankäyntivaraston ulkopuolisia eriä

Laitoksen on ilmoitettava kokonaisriski sen jälkeen, kun on sovellettu vapautuksia ja otettu huomioon kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin eriin kuuluvan luottoriskin vähentämisen vaikutus.

350

% hyväksyttävästä pääomasta

Laitoksen on ilmoitettava vastuuarvon prosenttiosuus laitoksen hyväksyttävästä pääomasta vapautusten soveltamisen ja luottoriskin vähentämisen jälkeen, kuten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 71 alakohdan b alakohdassa on määritelty.

7.   C 29.00 – Tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE3)

7.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarake

Viitteet lainsäädäntöön ja ohjeet

010–360

Laitokset ilmoittavat LE3-lomakkeessa yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden tiedot, jotka on merkitty LE2-lomakkeen riveille.

010

Koodi

Sarakkeet 010 ja 020 muodostavat yhdistetyn rivitunnisteen, ja niiden on yhdessä oltava yksilöllisiä kunkin taulukkorivin osalta.

Asiakaskokonaisuuksiin kuuluvien yksittäisten vastapuolten koodi on ilmoitettava.

020

Ryhmän koodi

Sarakkeet 010 ja 020 muodostavat yhdistetyn rivitunnisteen, ja niiden on yhdessä oltava yksilöllisiä kunkin taulukkorivin osalta.

Jos asiakaskokonaisuudelle on saatavilla yksilöllinen koodi kansallisella tasolla, tämä koodi on ilmoitettava. Jos kansallisella tasolla ei ole saatavilla yksilöllistä koodia, ilmoitettava koodi on koodi, jota käytetään ilmoitettaessa vastuita asiakaskokonaisuudelle lomakkeessa C 28.00 (LE2).

Jos asiakas kuuluu useaan asiakaskokonaisuuteen, se on ilmoitettava kaikkien näiden asiakaskokonaisuuksien jäsenenä.

030

Liiketoimet, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä

Ks. LE2-lomakkeen sarake 030.

040

Yhteyden tyyppi

Yksittäisen yhteisön ja asiakaskokonaisuuden välisen yhteyden tyyppi ilmaistaan seuraavasti:

 

’a’ tarkoittaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdan a alakohdassa tarkoitettua tyyppiä (määräysvalta); tai

 

’b’ tarkoittaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua tyyppiä (sidossuhde).

050–360

Kun LE2-lomakkeen mukaisia instrumentteja tarjotaan koko asiakaskokonaisuudelle, ne kohdennetaan LE3-lomakkeessa ilmoitetuille yksittäisille vastapuolille laitoksen liiketoimintakriteerien mukaisesti.

Muut ohjeet ovat samat kuin LE2-lomakkeessa.

8.   C 30.00 – Vastuiden maturiteettiluokat – kymmenen suurinta vastuuta laitosten osalta ja kymmenen suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta (LE4-lomake)

8.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarake

Viitteet lainsäädäntöön ja ohjeet

010

Koodi

Koodi on rivitunniste, jonka on oltava kunkin taulukkorivin osalta yksilöllinen.

Katso LE1-lomakkeen sarake 010.

020–250

Vastuun maturiteettiluokat

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohdan e alakohta

Laitoksen on annettava nämä tiedot kymmenestä suurimmasta vastuusta laitoksen osalta ja kymmenestä suurimmasta vastuusta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta.

Maturiteettiluokat määritetään kuukauden välein, jos maturiteetti on enintään vuosi, neljännesvuosittain, jos maturiteetti on 1–3 vuotta, ja pidemmin välein, jos maturiteetti on yli 3 vuotta.

Kukin vastuuarvo, johon ei ole vielä sovellettu vapautuksia eikä luottoriskin vähentämistä (LE2-lomakkeen sarake 210), ilmoitetaan siten, että koko maksamatta oleva määrä kohdennetaan sen odotettavissa olevaa jäljellä olevaa maturiteettia vastaavaan maturiteettiluokkaan. Kun on kyse useasta erillisestä suhteesta, jotka muodostavat vastuun asiakkaalle, kukin vastuun osa ilmoitetaan siten, että koko maksamatta oleva määrä kohdennetaan sen odotettavissa olevaa jäljellä olevaa maturiteettia vastaavaan maturiteettiluokkaan. Instrumentit, joilla ei ole kiinteää maturiteettia, kuten oma pääoma, merkitään sarakkeeseen ’määrittelemätön maturiteetti’.

Vastuun odotettavissa oleva maturiteetti ilmoitetaan sekä välittömistä että välillisistä vastuista.

Kun kyseessä ovat välittömät vastuut, käytetään maksuvalmiuden lisämetriikan maturiteettipohjaisen lomakkeen ohjeita (ks. 23.5.2013 julkaistu tausta-asiakirja CP18) kohdennettaessa odotettavissa olevia oman pääoman ehtoisten instrumenttien, velkainstrumenttien ja johdannaisten määriä tämän lomakkeen eri maturiteettiluokkiin.

Kun kyseessä ovat taseen ulkopuoliset erät, odotettavissa olevat määrät kohdennetaan maturiteettiluokkiin riskin maturiteetin perusteella. Tarkemmin sanottuna tämä tarkoittaa talletuksentekosopimusten osalta talletuksen maturiteettirakennetta, rahoitusvakuuksien osalta kohde-etuutena olevien rahoitusvarojen maturiteettirakennetta, käyttämättömien lainasitoumusjärjestelyjen osalta lainan maturiteettirakennetta ja muiden sitoumusten osalta sitoumuksen maturiteettirakennetta.

Kun kyseessä ovat välilliset vastuut, kohdentaminen maturiteettiluokkiin perustuu niiden taattujen operaatioiden maturiteettiin, jotka ovat synnyttäneet välittömän vastuun.

9.   C 31.00 – Vastuiden maturiteettiluokat – kymmenen suurinta vastuuta laitosten osalta ja kymmenen suurinta vastuuta sääntelemättömien rahoitusalan yhteisöjen osalta: tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE5-lomake)

9.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarake

Viitteet lainsäädäntöön ja ohjeet

010–260

Laitoksen on ilmoitettava LE5-lomakkeessa yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien vastapuolten tiedot, jotka on merkitty LE4-lomakeen riveille.

010

Koodi

Sarakkeet 010 ja 020 muodostavat yhdistetyn rivitunnisteen, jonka on oltava kunkin taulukkorivin osalta yksilöllinen.

Katso LE3-lomakkeen sarake 010.

020

Ryhmän koodi

Sarakkeet 010 ja 020 muodostavat yhdistetyn rivitunnisteen, ja niiden on yhdessä oltava yksilöllisiä kunkin taulukkorivin osalta.

Katso LE3-lomakkeen sarake 020.

030–260

Vastuiden maturiteettiluokat

Katso LE4-lomakkeen sarakkeet 020–250.”

LIITE VII

”LIITE XVII

TASEEN SITOUTUMISISTA ANNETTAVAT ILMOITUKSET

Sisällysluettelo

YLEISET OHJEET 273

1.

 RAKENNE JA KÄYTÄNNÖT 273

1.1

 RAKENNE 273

1.2

 TILINPÄÄTÖSSTANDARDI 274

1.3

 NUMEROINTIKÄYTÄNNÖT 274

1.4

 MERKKIKÄYTÄNTÖ 274

1.5

 SOVELTAMISTASO 274

1.6

 SUHTEELLISUUS 274

1.7

 TASEEN SITOUTUMISTEN MÄÄRITELMÄ 275
MALLIKOHTAISET OHJEET 275

2.

 A OSA: YLEISKATSAUS TASEEN SITOUTUMISIIN 275

2.1

 MALLI: AE-ASS. RAPORTOIVAN LAITOKSEN OMAISUUSERÄT 276

2.1.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 276

2.1.2

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 278

2.1.3

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 279

2.2

 MALLI: AE-COL. RAPORTOIVAN LAITOKSEN SAAMAT VAKUUDET 281

2.2.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 281

2.2.2

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 281

2.2.3

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 283

2.3

 MALLI: AE-NPL. OMAT KATETUT JOUKKOVELKAKIRJALAINAT JA OMAISUUSVAKUUDELLISET ARVOPAPERIT, JOTKA ON LASKETTU LIIKKEESEEN MUTTA JOITA EI OLE VIELÄ PANTATTU 284

2.3.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 284

2.3.2

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 284

2.3.3

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 285

2.4

 MALLI: AE-SOU. TASEEN SITOUTUMISTEN LÄHTEET 285

2.4.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 285

2.4.2

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 285

2.4.3

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 287

3.

 B OSA: MATURITEETTIA KOSKEVAT TIEDOT 288

3.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 288

3.2

 MALLI: AE-MAT. MATURITEETTIA KOSKEVAT TIEDOT 288

3.2.1

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 288

3.2.2

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 289

4.

 C OSA: EHDOLLISET TASEEN SITOUTUMISET 290

4.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 290

4.1.1

 SKENAARIO A: KIINNITETTYJEN OMAISUUSERIEN ARVO ALENEE 30 PROSENTTIA. 290

4.1.2

 B-SKENAARIO: MERKITTÄVIEN VALUUTTOJEN ARVO ALENEE 10 PROSENTTIA. 290

4.2

 MALLI: AE-CONT. EHDOLLISET TASEEN SITOUTUMISET 291

4.2.1

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 291

4.2.2

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 291

5.

 D OSA: KATETUT JOUKKOVELKAKIRJALAINAT 291

5.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 291

5.2

 MALLI: AE-CB. KATETTUJEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKU 292

5.2.1

 MALLIN Z-AKSELIA KOSKEVAT OHJEET 292

5.2.2

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 292

5.2.3

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 292

6.

 E OSA: KEHITTYNEET TIEDOT 295

6.1

 YLEISIÄ HUOMIOITA 295

6.2

 MALLI: AE-ADV1. KEHITTYNYT MALLI RAPORTOIVAN LAITOKSEN OMAISUUSERILLE 295

6.2.1

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 295

6.2.2

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 297

6.3

 MALLI: AE-ADV2. KEHITTYNYT MALLI RAPORTOIVAN LAITOKSEN SAAMILLE VAKUUKSILLE 298

6.3.1

 TIETTYJÄ RIVEJÄ KOSKEVAT OHJEET 298

6.3.2

 TIETTYJÄ SARAKKEITA KOSKEVAT OHJEET 299

YLEISET OHJEET

1.   RAKENNE JA KÄYTÄNNÖT

1.1   Rakenne

1.

Tämä raportointikehys sisältää viisi lomakekokonaisuutta, jotka sisältävät seuraavat yhdeksän lomaketta:

a)

A osa: Yleiskatsaus taseen sitoutumisiin

—

AE-ASS-lomake. Raportoivan laitoksen omaisuuserät

—

AE-COL-lomake. Raportoivan laitoksen saamat vakuudet

—

AE-NPL. Omat katetut joukkovelkakirjalainat ja omaisuusvakuudelliset arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen mutta joita ei ole vielä pantattu

—

AE-SOU. Taseen sitoutumisten lähteet

b)

B osa: Maturiteettia koskevat tiedot:

—

AE-MAT-lomake. Maturiteettia koskevat tiedot

c)

C osa: Ehdolliset taseen sitoutumiset

—

AE-CONT-lomake. Ehdolliset taseen sitoutumiset

d)

D osa: Katetut joukkovelkakirjalainat

—

AE-CB-lomake. Katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku

e)

E osa: Kehittyneet tiedot:

—

AE-ADV-1-lomake. Kehittynyt lomake raportoivan laitoksen omaisuuserille

—

AE-ADV-2-lomake. Kehittynyt lomake raportoivan laitoksen saamille vakuuksille

2.

Kunkin lomakkeen kohdalla ilmoitetaan lainsäädäntöviitteet ja yksityiskohtaisia lisätietoja raportointiin liittyvistä yleisemmistä näkökohdista.

1.2   Tilinpäätösstandardi

3.

Laitosten on ilmoitettava kirjanpitoarvot sen tilinpäätössäännöstön mukaisesti, jota ne käyttävät 9–11 artiklan mukaisissa rahoitustiedoista annettavissa ilmoituksissa. Laitosten, joiden ei edellytetä antavan ilmoituksia rahoitustiedoista, on käytettävä noudattamaansa tilinpäätössäännöstöä.

4.

Tässä liitteessä ’IAS-standardeilla’ ja ’IFRS-standardeilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1606/2002 2 artiklassa määriteltyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Ilmoituksensa IFRS-standardien mukaisesti antavien laitosten kohdalle on lisätty viittaukset asianomaisiin IFRS-standardeihin.

1.3   Numerointikäytännöt

5.

Näissä ohjeissa noudatetaan seuraavia yleisiä merkintätapoja viitattaessa lomakkeen sarakkeisiin, riveihin ja soluihin: {Lomake; Rivi; Sarake}. Tähti merkitsee, että koko rivi tai sarake on validoitu. Esimerkiksi {AE-ASS; *; 2} viittaa millä tahansa AE-ASS-lomakkeen sarakkeen 2 rivillä olevaan tietopisteeseen.

6.

Jos kyseessä on lomakkeen sisäinen validointi, kyseisen lomakkeen tietopisteeseen viitataan seuraavalla merkintätavalla: {Rivi; Sarake}.

1.4   Merkkikäytäntö

7.

Liitteessä XVI olevissa lomakkeissa on noudatettava liitteessä V olevan I osan 9 ja 10 kohdassa kuvailtua merkkikäytäntöä.

1.5   Soveltamistaso

8.

Taseen sitoutumisia koskevien raportointivaatimusten soveltaminen perustuu asetuksen (EU) N:o 575/2013, jäljempänä tässä liitteessä ’vakavaraisuusasetus’, 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisiin omia varoja koskeviin raportointivaatimuksiin. Tämän vuoksi laitosten, jotka eivät kuulu vakavaraisuusasetuksen 7 artiklan mukaisten vakavaraisuusvaatimusten soveltamisalaan, ei edellytetä ilmoittavan taseen sitoutumisia koskevia tietoja.

1.6   Suhteellisuus

9.

Sovellettaessa 16 a artiklan 2 kohdan b alakohtaa taseen sitoutumisten taso on laskettava seuraavasti:

—

Kiinnitettyjen omaisuuserien ja vakuuksien kirjanpitoarvo = {AE-ASS;010;010}+{AE-COL;130;010}.

—

Omaisuuserien ja vakuuksien kokonaismäärä = {AE-ASS;010;010} + {AE-ASS;010;060}+{AE-COL;130;010}+{AE-COL;130;040}.

—

Taseen sitoutumisten suhdeluku = (kiinnitettyjen omaisuuserien ja vakuuksien kirjanpitoarvo)/(omaisuuserien ja vakuuksien kokonaismäärä)

10.

Sovellettaessa 16 a artiklan 2 kohdan a alakohtaa omaisuuserien kokonaismäärä on laskettava seuraavasti:

—

Omaisuuserien kokonaismäärä = {AE-ASS;010;010} + {AE-ASS;010;060}

1.7   Taseen sitoutumisten määritelmä

11.

Tässä liitteessä ja liitteessä XVI omaisuuserä katsotaan kiinnitetyksi, jos se on pantattu tai jos sitä käytetään järjestelyssä, jonka tarkoituksena on suojata tai taata taloustoimi tai vähentää sen luottoriskiä, eikä omaisuuserä ole vapaasti nostettavissa kyseisestä taloustoimesta.

On tärkeää huomata, että pantatut omaisuuserät, joiden nostettavuudelle on asetettu rajoituksia, kuten esimerkiksi omaisuuserät, joiden nostamiseen tai korvaamiseen muilla omaisuuserillä vaaditaan ennakkolupa, olisi katsottava kiinnitetyiksi. Määritelmä ei perustu nimenomaiseen oikeudelliseen määritelmään, kuten omistusoikeuden siirtävä järjestely, vaan pikemminkin taloudellisiin periaatteisiin, koska eri maiden oikeudellisissa kehyksissä voi olla eroja. Määritelmä on kuitenkin läheisesti sidoksissa sopimusehtoihin. EPV katsoo määritelmän kattavan selkeästi seuraavat sopimustyypit (luettelo ei ole tyhjentävä):

—

vakuudelliset rahoitustoimet, mukaan lukien takaisinostosopimukset, arvopapereiden lainaksianto ja muut vakuudellisen luotonannon muodot;

—

erilaiset vakuussopimukset, esimerkiksi vakuudet, jotka maksetaan johdannaistransaktioiden markkina-arvoa vastaan;

—

vakuudelliset rahoitustakaukset. On syytä huomata, että jos vakuuksien nostamiselle ei ole estettä, kuten vaatimus ennakkoluvan hankkimisesta takauksen käyttämättömälle osalle, vain käytetty määrä olisi allokoitava (suhteellisten osuuksien perusteella);

—

selvitysjärjestelmiin, keskusvastapuoliin ja muihin infrastruktuurilaitoksiin sijoitetut vakuudet palvelun saannin ehtona. Tämä kattaa maksukyvyttömyysrahastot ja alkumarginaalit;

—

keskuspankkien tarjoamat järjestelyt. Ennakkoon käyttöön asetettuja omaisuuseriä ei pitäisi katsoa kiinnitetyiksi, jollei keskuspankki salli sijoitettujen omaisuuserien nostamista ilman ennakkolupaa. Kuten rahoitustakausten osalta, käyttämätön osa, ts. keskuspankin edellyttämän vähimmäismäärän ylittävä osa, olisi allokoitava suhteellisten osuuksien perusteella keskuspankkiin sijoitettujen omaisuuserien kesken;

—

arvopaperistamisjärjestelyiden kohde-etuudet, jos rahoitusvaroja ei ole kirjattu pois laitoksen rahoitusvaroista. Omaisuuseriä, jotka ovat sisäisen arvopaperistamisen kohde-etuutena, ei katsota kiinnitetyiksi, jollei kyseisiä arvopapereita pantata tai jollei niitä anneta vakuudeksi millä tahansa tavalla transaktion suojaamiseksi;

—

vakuussammioon sisältyvät omaisuuserät, joita käytetään katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuun. Omaisuuserät, jotka ovat katettujen joukkovelkakirjalainojen kohde-etuutena, katsotaan kiinnitetyiksi, lukuun ottamatta tiettyjä tilanteita, joissa laitos pitää hallussaan vastaavia katettuja joukkovelkakirjalainoja (laitoksen itsensä liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat);

—

yleisperiaatteena on, että käyttämättömiin järjestelyihin sijoitettavia varoja, jotka ovat vapaasti nostettavissa, ei pitäisi katsoa kiinnitetyiksi.

LOMAKEKOHTAISET OHJEET

2.   A OSA: YLEISKATSAUS TASEEN SITOUTUMISIIN

12.

Lomakkeessa ’Yleiskatsaus taseen sitoutumisiin’ erotetaan toisistaan omaisuuserät, joita käytetään tukena rahoitus- tai vakuustarpeiden täyttämisessä tasepäivänä (taseen sitoutumiset tietyllä hetkellä), ja omaisuuserät, jotka ovat käytettävissä mahdollisten rahoitustarpeiden varalta.

13.

Tässä lomakkeessa esitetään raportoivan laitoksen kiinnitettyjen omaisuuserien ja muiden omaisuuserien määrä taulukkomuodossa. Samaa jakoa sovelletaan myös saatuihin vakuuksiin ja muihin omiin liikkeeseen laskettuihin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin kuin katettuihin joukkovelkakirjalainoihin ja arvopaperistamisiin.

2.1   Lomake: AE-ASS. Raportoivan laitoksen omaisuuserät

2.1.1   Yleisiä huomioita

14.

Tässä kohdassa annetaan ohjeet, joita sovelletaan tärkeimpiin transaktiotyyppeihin, joilla on merkitystä täydennettäessä AE-lomakkeita

Kaikilla transaktioilla, jotka kasvattavat laitoksen taseen sitoutumisia, on kaksi osa-aluetta, jotka on ilmoitettava toisistaan erillään kaikissa AE-lomakkeissa. Tällaiset transaktiot on ilmoitettava sekä taseen sitoutumisten lähteenä että kiinnitettyinä omaisuuserinä tai vakuuksina.

Seuraavat esimerkit kuvaavat, kuinka tähän osaan kuuluva transaktio on ilmoitettava, mutta samoja sääntöjä sovelletaan myös muihin AE-lomakkeisiin.

a)   Vakuudellinen talletus

Vakuudellinen talletus ilmoitetaan seuraavasti:

(i)

talletuksen kirjanpitoarvo kirjataan taseen sitoutumisten lähteenä kohtaan {AE-SOU; r070; c010};

(ii)

jos vakuutena on raportoivan laitoksen omaisuuserä, sen kirjanpitoarvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c010} ja {AE-SOU; r070; c030}; sen käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c040};

(iii)

jos raportoiva laitos on saanut vakuuden, vakuuden käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-COL; *; c010} ja {AE-SOU; r070; c030} ja {AE-SOU; r070; c040}.

b)   Takaisinostosopimukset/katetut vakuudelliset takaisinostosopimukset

Takaisinostosopimukset (reposopimukset) ilmoitetaan seuraavasti:

(i)

reposopimuksen kirjanpitoarvo ilmoitetaan taseen sitoutumisten lähteenä kohdassa {AE-SOU; r050; c010};

(ii)

reposopimuksen vakuus olisi esitettävä seuraavasti:

(iii)

jos vakuutena on raportoivan laitoksen omaisuuserä, sen kirjanpitoarvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c010} ja {AE-SOU; r050; c030}; sen käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c040};

(iv)

jos raportoiva laitos on saanut vakuuden aiemman käänteisen reposopimuksen (katettu vakuudellinen reposopimus) kautta, vakuuden käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-COL; *; c010} ja {AE-SOU; r050; c030} ja kohdassa {AE-SOU; r050; c040}.

c)   Keskuspankkirahoitus

Koska vakuudellinen keskuspankkirahoitus on vain vakuudellisen talletuksen tai repotransaktion erityismuoto, jossa vastapuolena on keskuspankki, siihen sovelletaan edellä i ja ii kohdassa esitettyjä sääntöjä.

Sellaisen toiminnan osalta, jossa jokaiselle toiminnolle ei ole mahdollista yksilöidä tiettyjä vakuuksia, koska vakuudet on yhdistetty toisiinsa, vakuuksien jako on suoritettava suhteellisten osuuksien perusteella vakuussammion koostumuksen mukaan.

Omaisuuserät, jotka on asetettu ennakkoon käyttöön keskuspankkeihin, eivät ole kiinnitettyjä, jollei keskuspankki salli sijoitettujen omaisuuserien nostamista ilman ennakkolupaa. Käyttämättömien rahoitustakausten osalta käyttämätön osa, ts. keskuspankin edellyttämän vähimmäismäärän ylittävä osa, allokoidaan suhteellisten osuuksien perusteella keskuspankkiin sijoitettujen omaisuuserien kesken.

d)   Arvopapereiden lainaksianto

Käteisvakuudelliseen arvopapereiden lainaksiantoon sovelletaan reposopimuksia/katettuja vakuudellisia reposopimuksia koskevia sääntöjä.

Arvopapereiden lainaksiannosta ilman käteisvakuuksia ilmoitetaan seuraavasti:

(i)

lainaksi otettujen arvopapereiden käypä arvo ilmoitetaan taseen sitoutumisten lähteenä kohdassa {AE-SOU; r150; c010}. Kun lainanantaja ei saa lainaksi antamiensa arvopapereiden vastineeksi arvopapereita vaan saa niistä sen sijaan maksun, kohta {AE-SOU; r150; c010} ilmoitetaan nollaksi;

(ii)

jos arvopaperit, jotka on annettu lainaksi vakuuksina, kuuluvat raportoivan laitoksen omaisuuseriin, niiden kirjanpitoarvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c010} ja {AE-SOU; r150; c030}; niiden käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c040};

(iii)

jos raportoiva laitos saa arvopaperit, jotka on annettu lainaksi vakuuksina, niiden käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-COL; *; c010} ja {AE-SOU; r150; c030} ja {AE-SOU; r150; c040}.

e)   Johdannaiset (velat)

Vakuudelliset johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, ilmoitetaan seuraavasti:

(i)

johdannaisen kirjanpitoarvo ilmoitetaan taseen sitoutumisten lähteenä kohdassa {AE-SOU; r020; c010};

(ii)

vakuus (alkumarginaalit, jotka ovat edellytyksenä position ottamiselle, ja mahdolliset vakuudet, jotka maksetaan johdannaistransaktioiden markkina-arvoa vastaan) ilmoitetaan seuraavasti:

(i)

jos vakuus on raportoivan laitoksen omaisuuserä, sen kirjanpitoarvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c010} ja {AE-SOU; r020; c030}; sen käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-ASS; *; c040};

(ii)

jos raportoiva laitos saa vakuuden, sen käypä arvo ilmoitetaan kohdassa {AE-COL; *; c010} ja {AE-SOU; r020; c030} ja {AE-SOU; r020; c040}.

f)   Katetut joukkovelkakirjalainat

Katetut joukkovelkakirjalainat ovat koko taseen sitoutumisia koskevan raportoinnin osalta direktiivin 2009/65/EU 52 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja välineitä riippumatta siitä, ovatko nämä välineet oikeudelliselta muodoltaan arvopapereita.

Katettuihin joukkovelkakirjalainoihin ei sovelleta erityissääntöjä, jos osaa raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemista arvopapereista ei säilytetä.

Jos osaa liikkeeseenlaskusta säilytetään, katettuja joukkolainoja käsitellään seuraavasti sen välttämiseksi, että ne lasketaan kahteen kertaan:

(i)

jos omia katettuja joukkovelkakirjalainoja ei pantata, niiden vakuussammiossa olevien omaisuuserien määrä, jotka annetaan sellaisten säilytettävien arvopapereiden vakuudeksi, joita ei ole vielä pantattu, ilmoitetaan AE-ASS-lomakkeissa omaisuuserinä, joita ei ole kiinnitetty. Lisätiedot säilytetyistä katetuista joukkovelkakirjalainoista, joita ei ole vielä pantattu (kohde-etuutena olevat omaisuuserät, käypä arvo sekä vakuuskäyttöön soveltuvien joukkovelkakirjalainojen vakuuskelpoisuus ja vakuuskäyttöön soveltumattomien joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo) ilmoitetaan AE-NPL-lomakkeessa;

(ii)

jos omat katetut joukkovelkakirjalainat pantataan, niiden vakuussammiossa olevien omaisuuserien määrä, jotka annetaan sellaisten säilyttävien arvopapereiden vakuudeksi, jotka on pantattu, ilmoitetaan AE-ASS-lomakkeessa kiinnitettyinä omaisuuserinä.

Seuraavassa taulukossa esitetään, kuinka 100 euron suuruisten katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut ilmoitetaan, kun joukkovelkakirjalainoista 15 prosenttia on säilytettäviä joukkovelkakirjalainoja, joita ei ole pantattu, 10 prosenttia säilytettäviä joukkovelkakirjalainoja, jotka on annettu vakuudeksi keskuspankin kanssa suoritettuun 11 euron arvoiseen repotransaktioon, kun vakuussammio sisältää vakuudettomia lainoja ja lainojen kirjanpitoarvo on 150 euroa.

SOURCES OF ENCUMBRANCE

Type

Amount

Cells

Loans encumbered

Cells

Covered bonds

75% (100) = 75

{AE-Sources, r110, c010}

75% (150) = 112,5

{AE-Assets, r100, c10}

{AE-Sources, r110, c030}

Central bank funding

11

{AE-Sources, r060, c010}

10% (150) = 15

{AE-Assets, r100, c10}

{AE-Sources, r060, c030}

NON ENCUMBRANCE

Type

Amount

Cells

Non-encumbered loans

Cells

Own covered bonds retained

15% 100 = 15

{AE-Not pledged, r010, c040}

15% (150) = 22,5

{AE-Assets, r100, c60}

{AE-Not pledged, r020, c010}

g)   Arvopaperistamiset

Arvopaperistamisilla tarkoitetaan raportoivan laitoksen hallussa olevia vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita, jotka ovat peräisin vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 61 alakohdan määritelmän mukaisesta arvopaperistamistransaktiosta.

Arvopaperistamisiin, jotka jäävät taseeseen (joita ei ole kirjattu pois taseesta), sovelletaan katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevia sääntöjä.

Arvopaperistamisia, jotka on kirjattu pois taseesta, ei katsota kiinnitetyiksi, jos laitoksella on hallussaan joitakin arvopapereita. Kyseiset arvopaperit ilmoitetaan raportoivien laitosten kaupankäyntivarastossa tai kaupankäyntivaraston ulkopuolisissa erissä muiden kolmannen osapuolen liikkeeseen laskemien arvopapereiden tavoin.

2.1.2   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Raportoivan laitoksen omaisuuserät

IAS 1.9 (a), soveltamisohje (IG) 6

Raportoivan laitoksen taseeseen kirjattujen omaisuuserien kokonaismäärä.

020

Vaadittaessa maksettavat lainat

IAS 1.54 (i)

Tämä sisältää vaadittaessa maksettavat jäljellä olevat määrät keskuspankeissa ja muissa laitoksissa. Käteisvarat, toisin sanoen liikkeessä olevat kotimaiset ja ulkomaiset setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen suorittamiseen, sisältyvät riviin ’Muut omaisuuserät’.

030

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Raportoivan laitoksen hallussa olevat IAS 32.1:n mukaiset oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet.

040

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Liitteessä V olevan 1 osan 26 kohta.

Raportoivan laitoksen hallussa olevat vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet, jotka on laskettu liikkeeseen arvopapereina, jotka eivät ole lainoja EKP:n tasetilastoasetuksen mukaisesti.

050

joista: katetut joukkovelkakirjalainat

Raportoivan laitoksen hallussa olevat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka ovat direktiivin 2009/65/EY 52 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja joukkovelkakirjalainoja.

060

joista: arvopaperistamiset

Raportoivan laitoksen hallussa olevat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka ovat vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 61 alakohdan määritelmän mukaisia arvopaperistamisia.

070

joista: julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen hallussa olevat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka julkisyhteisöt ovat laskeneet liikkeeseen.

080

joista: rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen hallussa olevat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka liitteessä V olevan I osan 35 kohdan c ja d alakohdan määritelmän mukaiset rahoitusalan yritykset ovat laskeneet liikkeeseen.

090

joista: muiden kuin rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen hallussa olevat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka liitteessä V olevan I osan 35 kohdan e alakohdan määritelmän mukaiset muut kuin rahoitusalan yritykset ovat laskeneet liikkeeseen.

100

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat

Lainat ja ennakot, toisin sanoen muut raportoivien laitosten hallussa olevat vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet, jotka eivät ole arvopapereita, lukuun ottamatta vaadittaessa maksettavia jäljellä olevia määriä.

110

joista: kiinnelainat

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat, jotka ovat liitteessä V olevan 2 osan 41 kohdan h alakohdan mukaisia kiinnelainoja.

120

Muut omaisuuserät

Muut kuin edellä olevilla riveillä mainitut taseeseen kirjatut raportoivan laitoksen omaisuuserät, jotka eroavat omista vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista ja omista oman pääoman ehtoisista rahoitusvälineistä, joita laitokset, jotka eivät ole IFRS:n mukaisia, eivät voi kirjata pois taseesta. Tällöin omat vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet on sisällytettävä AE-COL-lomakkeen riville 240 ja omat oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet jätettävä taseen sitoutumisia koskevan raportoinnin ulkopuolelle.

2.1.3   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Kiinnitettyjen omaisuuserien kirjanpitoarvo

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien omaisuuserien kirjanpitoarvo, jotka ovat taseen sitoutumisten määritelmän mukaisia kiinnitettyjä omaisuuseriä. Kirjanpitoarvolla tarkoitetaan taseen vastaavaa-puolella ilmoitettua määrää.

020

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien vakuussidonnaisten omaisuuserien kirjanpitoarvo, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

030

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnitettyjen omaisuuserien kirjanpitoarvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

040

Vakuussidonnaisten omaisuuserien käypä arvo

IFRS 13 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (1) 8 artikla sellaisten laitosten osalta, jotka eivät ole IFRS:n mukaisia.

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo, jotka ovat taseen sitoutumisten määritelmän mukaisia kiinnitettyjä omaisuuseriä. Rahoitusvälineen käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. (Ks. IFRS 13 – Käyvän arvon määrittäminen.)

050

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnitettyjen vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

060

Kiinnittämättömien omaisuuserien kirjanpitoarvo

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien omaisuuserien kirjanpitoarvo, jotka eivät ole taseen sitoutumisten määritelmän mukaisia kiinnitettyjä omaisuuseriä. Kirjanpitoarvolla tarkoitetaan taseen vastaavaa-puolella ilmoitettua määrää.

070

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnittämättömien omaisuuserien kirjanpitoarvo, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

080

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnittämättömien omaisuuserien kirjanpitoarvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

090

Kiinnittämättömien omaisuuserien käypä arvo

IFRS 13 ja direktiivin 2013/34/EU 8 artikla sellaisten laitosten osalta, jotka eivät ole IFRS:n mukaisia.

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo, jotka eivät ole taseen sitoutumisten määritelmän mukaisia kiinnitettyjä omaisuuseriä. Rahoitusvälineen käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. (Ks. IFRS 13 – Käyvän arvon määrittäminen.)

100

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnittämättömien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

2.2   Lomake: AE-COL. Raportoivan laitoksen saamat vakuudet

2.2.1   Yleisiä huomioita

15.

Raportoivan laitoksen saamien vakuuksien ja muiden liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kuin katettujen joukkovelkakirjalainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osalta kiinnittämättömien omaisuuserien luokka jaetaan omaisuuseriin, jotka soveltuvat vakuuskäyttöön tai jotka voidaan mahdollisesti hyväksyä kiinnitettäviksi ja omaisuuseriin, jotka eivät sovellu vakuuskäyttöön.

16.

Omaisuuserät eivät sovellu vakuuskäyttöön, kun ne on saatu vakuutena eikä raportoivalla laitoksella ole lupa myydä vakuutta tai pantata sitä edelleen lukuun ottamatta vakuuden omistajan maksukyvyttömyystapauksia. Muut omat liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit kuin omat katetut joukkolainat tai arvopaperistamiset eivät sovellu vakuuskäyttöön, kun hallussa pidettävien arvopapereiden liikkeeseenlaskulle niiden myymiseksi tai panttaamiseksi edelleen ei ole asetettu rajoituksia.

17.

Maksua vastaan mutta ilman käteisvakuutta tai muuta kuin käteisvakuutta lainaksi otetut arvopaperit ilmoitetaan taseen sitoutumisia koskevassa raportoinnissa saatuina vakuuksina.

2.2.2   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

130

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet

Kaikki raportoivan laitoksen saamien vakuuksien luokat.

140

Vaadittaessa maksettavat lainat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat vaadittaessa maksettavat lainat. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 020 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

150

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 030 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

160

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 040 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

170

joista: katetut joukkovelkakirjalainat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat katetut joukkovelkakirjalainat. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 050 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

180

joista: arvopaperistamiset

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat arvopaperistamiset. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 060 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

190

joista: julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 070 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

200

joista: rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 080 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

210

joista: muiden kuin rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat muiden kuin rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 090 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

220

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 100 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

230

Muut saadut vakuudet

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka kattavat muut omaisuuserät. (Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 120 koskevat lainsäädäntöviitteet ja ohjeet.)

240

Muut liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit kuin katetut joukkovelkakirjalainat tai omaisuusvakuudelliset arvopaperit

Raportoivan laitoksen säilyttämät liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka eivät ole katettuja joukkovelkakirjalainoja eivätkä omia liikkeeseen laskettuja arvopaperistamisia. Koska säilytetyt tai takaisinostetut liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit pienentävät IAS 39:n 42 kohdan mukaan niihin liittyviä rahoitusvelkoja, kyseisiä arvopapereita ei sisällytetä raportoivan laitoksen omaisuuserien luokkaan (AE-ASS-lomakkeen rivi 010). Omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joita laitokset, jotka eivät ole IFRS:n mukaisia, eivät saa kirjata pois taseesta, on sisällytettävä tälle riville.

Omia liikkeeseen laskettuja katettuja joukkovelkakirjalainoja tai omia liikkeeseen laskettuja arvopaperistamisia ei ilmoiteta tässä luokassa, koska näihin tapauksiin sovelletaan eri sääntöjä sen välttämiseksi, että kyseiset omaisuuserät lasketaan kahteen kertaan:

a)

jos omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit pantataan, niiden vakuussammiossa olevien omaisuuserien/kohde-etuutena olevien omaisuuserien määrä, jotka annetaan sellaisten säilytettävien arvopapereiden vakuudeksi, jotka on pantattu, ilmoitetaan AE-ASS-lomakkeessa kiinnitettyinä omaisuuserinä;

b)

jos omia vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita ei ole vielä pantattu, niiden vakuussammiossa olevien omaisuuserien/kohde-etuutena olevien omaisuuserien määrä, jotka annetaan sellaisten säilytettävien arvopapereiden vakuudeksi, joita ei ole vielä pantattu, ilmoitetaan AE-ASS-lomakkeissa kiinnittämättöminä omaisuuserinä. Lisätiedot tästä toisesta sellaisten omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden tyypistä, joita ei ole vielä pantattu (kohde-etuutena olevat omaisuuserät, käypä arvo sekä vakuuskäyttöön soveltuvien omaisuuserien vakuuskelpoisuus ja vakuuskäyttöön soveltumattomien omaisuuserien nimellisarvo), ilmoitetaan AE-NPL-lomakkeessa.

250

OMAISUUSERIEN, SAATUJEN VAKUUKSIEN JA LIIKKEESEEN LASKETTUJEN OMIEN VIERAAN PÄÄOMAN EHTOISTEN ARVOPAPEREIDEN KOKONAISMÄÄRÄ

Kaikki taseeseen kirjatut raportoivan laitoksen varat, kaikki raportoivan laitoksen saamien vakuuksien luokat ja raportoivan laitoksen säilyttämät liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka eivät ole liikkeeseen laskettuja omia katettuja joukkovelkakirjalainoja tai liikkeeseen laskettuja omia arvopaperistamisia.

2.2.3   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Saatujen vakuussidonnaisten vakuuksien tai liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo

Sellaisten raportoivan laitoksen saamien vakuuksien tai raportoivan laitoksen hallussa olevien/säilyttämien omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo, jotka ovat taseen sitoutumisten määritelmän mukaisia kiinnitettyjä omaisuuseriä.

Rahoitusvälineen käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. (Ks. IFRS 13 – Käyvän arvon määrittäminen.)

020

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Sellaisten raportoivan laitoksen saamien kiinnitettyjen vakuuksien tai raportoivan laitoksen hallussa olevien/säilyttämien omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

030

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Sellaisten raportoivan laitoksen saamien kiinnitettyjen vakuuksien tai raportoivan laitoksen hallussa olevien/säilyttämien liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

040

Vakuuskäyttöön soveltuvien saatujen vakuuksien tai liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo

Sellaisten raportoivan laitoksen saamien kiinnittämättömien vakuuksien käypä arvo, jotka soveltuvat vakuuskäyttöön, koska raportoivalla laitoksella on lupa myydä ne tai pantata ne edelleen, jos vakuuksien omistaja ei ole maksukyvytön. Tämä kattaa myös muiden liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kuin sellaisten omien katettujen joukkovelkakirjalainojen tai sellaisten kiinnittämättömien arvopaperistamisten käyvän arvon, jotka soveltuvat vakuuskäyttöön.

050

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Sellaisten muiden vakuuskäyttöön soveltuvien saatujen vakuuksien tai liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kuin omien katettujen joukkovelkakirjalainojen tai omaisuusvakuudellisten arvopapereiden käypä arvo, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

060

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Sellaisten muiden vakuuskäyttöön soveltuvien saatujen vakuuksien tai liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kuin omien katettujen joukkovelkakirjalainojen tai arvopaperistamisten käypä arvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

070

Vakuuskäyttöön soveltumattomien saatujen vakuuksien tai liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden nimellisarvo

Sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien saatujen kiinnittämättömien vakuuksien nimellisarvo, jotka eivät sovellu vakuuskäyttöön. Tämä kattaa myös muiden liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kuin sellaisten omien katettujen joukkovelkakirjalainojen tai sellaisten kiinnittämättömien arvopaperistamisten nimellisarvon, jotka eivät sovellu vakuuskäyttöön.

2.3   Lomake: AE-NPL. Omat katetut joukkovelkakirjalainat ja omaisuusvakuudelliset arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen mutta joita ei ole vielä pantattu

2.3.1   Yleisiä huomioita

18.

Raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemiin ja säilyttämiin omiin katettuihin joukkovelkakirjalainoihin ja arvopaperistamisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä niiden kaksinkertaisen laskemisen välttämiseksi:

a)

jos kyseiset arvopaperit on pantattu, niiden vakuudeksi annettujen vakuussammiossa olevien omaisuuserien/kohde-etuutena olevien omaisuuserien määrä ilmoitetaan AE-ASS-lomakkeessa kiinnitettyinä omaisuuserinä. Jos pantataan omia katettuja joukkovelkakirjalainoja ja arvopaperistamisia, rahoituslähde on uusi transaktio, jossa arvopaperit pantataan (keskuspankkirahoitus tai muuntyyppinen vakuudellinen rahoitus), eikä katettujen joukkovelkakirjalainojen tai arvopaperistamisten alkuperäinen liikkeeseenlasku;

b)

jos kyseisiä arvopapereita ei ole vielä pantattu, niiden vakuudeksi annettujen vakuussammiossa olevien omaisuuserien/kohde-etuutena olevien omaisuuserien määrä ilmoitetaan AE-ASS-lomakkeessa kiinnittämättöminä omaisuuserinä.

2.3.2   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Omat katetut joukkovelkakirjalainat ja omaisuusvakuudelliset arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen mutta joita ei ole vielä pantattu

Raportoivan laitoksen säilyttämät liikkeeseen lasketut omat kiinnittämättömät katetut joukkovelkakirjalainat ja arvopaperistamiset.

020

Liikkeeseen lasketut säilytettävät katetut joukkovelkakirjalainat

Raportoivan laitoksen säilyttämät liikkeeseen lasketut omat kiinnittämättömät katetut joukkovelkakirjalainat.

030

Liikkeeseen lasketut säilytettävät arvopaperistamiset

Raportoivan laitoksen säilyttämät liikkeeseen lasketut omat kiinnittämättömät arvopaperistamiset.

040

Ylin luokka

Raportoivan laitoksen säilyttämien liikkeeseen laskettujen omien kiinnittämättömien arvopaperistamisten ylimmät etuoikeusluokat. Ks. vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 67 alakohta.

050

Välivaiheen luokka

Raportoivan laitoksen säilyttämien liikkeeseen laskettujen omien kiinnittämättömien arvopaperistamisten välivaiheen etuoikeusluokat. Kaikki etuoikeusluokat jotka eivät ole ylimpiä etuoikeusluokkia, ts. jotka käytetään viimeisenä tappion kattamiseen tai jotka ovat suuririskisimpiä etuoikeusluokkia, katsotaan välivaiheen etuoikeusluokiksi. Ks. vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 67 alakohta.

060

Suuririskisin luokka

Raportoivan laitoksen säilyttämien liikkeeseen laskettujen omien kiinnittämättömien arvopaperistamisten suuririskisimmät etuoikeusluokat. Ks. vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 67 alakohta.

2.3.3   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Kohde-etuutena olevan omaisuuserien poolin kirjanpitoarvo

Sellaisten säilytettävien omien katettujen joukkovelkakirjalainojen ja omien arvopaperistamisten vakuudeksi annettujen vakuussammion/kohde-etuutena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvo, joita ei ole vielä pantattu.

020

Liikkeeseen laskettujen vakuuskäyttöön soveltuvien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo

Sellaisten säilytettävien omien kiinnittämättömien katettujen joukkovelkakirjalainojen ja omien arvopaperistamisten käypä arvo, jotka soveltuvat vakuuskäyttöön.

030

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Sellaisten säilytettävien omien katettujen joukkovelkakirjalainojen ja omien arvopaperistamisten käypä arvo, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

i)

Ne ovat kiinnittämättömiä.

ii)

Ne soveltuvat vakuuskäyttöön.

iii)

Ne hyväksytään sellaisten keskuspankkien kanssa suoritettaviin operaatioihin, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy.

Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

040

Vakuuskäyttöön soveltumattomien liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden nimellisarvo

Sellaisten säilytettävien omien kiinnittämättömien katettujen joukkovelkakirjalainojen ja omien arvopaperistamisten nimellisarvo, jotka eivät sovellu vakuuskäyttöön.

2.4   Lomake: AE-SOU. Taseen sitoutumisten lähteet

2.4.1   Yleisiä huomioita

19.

Tässä lomakkeessa annetaan tietoja siitä, kuinka tärkeitä eri taseen sitoutumisten lähteet ovat raportoivalle laitokselle, mukaan lukien lähteet, joihin ei liity rahoitusta, kuten saadut lainasitoumukset tai rahoitustakaukset ja arvopapereiden lainaksianto muuta kuin käteisvakuutta vastaan.

20.

AE-ASS- ja AE-COL-lomakkeissa ilmoitettavien omaisuuserien ja saatujen vakuuksien kokonaismäärät noudattavat seuraavaa validointisääntöä: {AE-SOU; r170; c030} = {AE-ASS; r010; c010} + {AE-COL; r130; c010} + {AE-COL; r240; c010}.

2.4.2   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Valikoitujen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo

Raportoivan laitoksen valikoitujen vakuudellisten rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo siltä osin kuin kyseiset velat edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

020

Johdannaiset

Sellaisten raportoivan laitoksen vakuudellisten johdannaisten kirjanpitoarvo, jotka ovat rahoitusvelkoja, ts. joiden käypä arvo on negatiivinen siltä osin kuin johdannaiset edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

030

joista: OTC-johdannaiset

Sellaisten raportoivan laitoksen vakuudellisten johdannaisten kirjanpitoarvo, jotka ovat rahoitusvelkoja, joilla käydään kauppaa pörssin ulkopuolella (OTC-kaupankäynti) siltä osin kuin johdannaiset edellyttävät taseen sitoutumisia.

040

Talletukset

Raportoivan laitoksen vakuudellisten talletusten kirjanpitoarvo siltä osin kuin talletukset edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

050

Takaisinostosopimukset

Raportoivan laitoksen takaisinostosopimusten kirjanpitoarvo siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

Takaisinostosopimukset (reposopimukset) ovat transaktioita, joissa raportoiva laitos saa käteismaksun vastineena tiettyyn hintaan myydyistä rahoitusvaroista sitoutumalla ostamaan samat (vastaavat) omaisuuserät takaisin kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana. Seuraavat repotyyppisten operaatioiden eri muodot on ilmoitettava takaisinostosopimuksina: – summat, jotka on saatu vastineena arvopapereista, jotka on siirretty tilapäisesti kolmannelle osapuolelle käteisvakuutta vastaan arvopapereiden lainaksiannon muodossa; – summat, jotka on saatu vastineena arvopapereista, jotka on siirretty tilapäisesti kolmannelle osapuolelle nk. sale/buy back -sopimuksella.

060

joista: keskuspankit

Raportoitavan laitoksen keskuspankkien kanssa tekemien takaisinostosopimusten kirjanpitoarvo siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

070

Muut vakuudelliset talletukset kuin takaisinostosopimukset

Raportoivan laitoksen muiden vakuudellisten talletusten kuin takaisinostosopimusten kirjanpitoarvo siltä osin kuin talletukset edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

080

joista: keskuspankit

Raportoivan laitoksen muiden vakuudellisten talletusten kuin keskuspankkien kanssa tehtyjen takaisinostosopimusten kirjanpitoarvo siltä osin kuin talletukset edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

090

Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kirjanpitoarvo siltä osin kuin nämä liikkeeseen lasketut arvopaperit edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

Liikkeeseenlaskun säilytetyssä osassa noudatetaan A osan 15 kohdan vi alakohdassa vahvistettua erityiskäsittelyä, joten tähän luokkaan sisällytetään vain konsernin ulkopuolisiin yrityksiin sijoitettu prosenttiosuus vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista.

100

joista: liikkeeseen lasketut katetut joukkovelkakirjalainat

Sellaisten katettujen joukkovelkakirjalainojen kirjanpitoarvo, joiden omaisuuserien alullepanija raportoiva laitos on, siltä osin kuin nämä liikkeeseen lasketut arvopaperit edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

110

joista: liikkeeseen lasketut arvopaperistamiset

Raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemien arvopaperistamisten kirjanpitoarvo siltä osin kuin nämä liikkeeseen lasketut arvopaperit edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

120

Muut taseen sitoutumisten lähteet

Raportoivan laitoksen muiden vakuudellisten transaktioiden kuin rahoitusvelkojen määrä siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

130

Saatujen lainasitoumusten nimellisarvo

Raportoivan laitoksen saamien lainasitoumusten nimellisarvo siltä osin kuin nämä saadut sitoumukset edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

140

Saatujen rahoitustakausten nimellisarvo

Raportoivan laitoksen saamien rahoitustakausten nimellisarvo siltä osin kuin nämä saadut takaukset edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

150

Muuta kuin käteisvakuutta vastaan lainaksi otettujen arvopapereiden käypä arvo

Raportoivan laitoksen ilman käteisvakuuksia lainaksi ottamien arvopapereiden käypä arvo siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

160

Muut

Raportoivan laitoksen niiden muiden vakuudellisten transaktioiden kuin rahoitusvelkojen määrä, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin eriin, siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

170

TASEEN SITOUTUMISTEN LÄHTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ

Raportoivan laitoksen kaikkien vakuudellisten transaktioiden määrä siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

2.4.3   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Vastineena olevat velat, ehdolliset velat tai lainaksi annetut arvopaperit

Vastineena olevien velkojen, ehdollisten velkojen (saadut lainasitoumukset ja saadut rahoitustakaukset) ja muuta kuin käteisvakuutta vastaan lainaksi annettujen arvopapereiden määrä siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

Rahoitusvelat ilmoitetaan kirjanpitoarvonsa mukaan; ehdolliset velat ilmoitetaan nimellisarvonsa mukaan; ja muuta kuin käteisvakuutta vastaan lainaksi annetut arvopaperit ilmoitetaan käyvän arvonsa mukaan.

020

joista: konsernin muilta yrityksiltä

Vastineena olevien rahoitusvelkojen, ehdollisten velkojen (saadut lainasitoumukset ja saadut rahoitustakaukset) ja muuta kuin käteisvakuutta vastaan lainaksi annettujen arvopapereiden määrä siltä osin kuin vastapuolena on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys ja transaktio edellyttää laitoksen taseen sitoutumisia.

Ks. saraketta 010 koskevat ohjeet erityyppisiin määriin sovellettavien sääntöjen osalta.

030

Muut omaisuuserät, saadut vakuudet ja liikkeeseen lasketut omat arvopaperit kuin kiinnitetyt katetut joukkovelkakirjalainat ja omaisuusvakuudelliset arvopaperit

Muiden omaisuuserien, saatujen vakuuksien ja liikkeeseen laskettujen omien arvopapereiden kuin sellaisten katettujen joukkovelkakirjalainojen ja arvopaperistamisten määrä, jotka on kiinnitetty kyseisillä riveillä määritettyjen erityyppisten transaktioiden tuloksena.

Jotta AE-ASS- ja AE-COL-lomakkeiden kriteerit otettaisiin johdonmukaisesti huomioon, raportoivan laitoksen taseeseen kirjatut omaisuuserät ilmoitetaan kirjanpitoarvonsa mukaan ja muut saadut uudelleenkäytetyt vakuudet ja omat liikkeeseen lasketut kiinnitetyt arvopaperit kuin katetut ja joukkovelkakirjalainat ja arvopaperistamiset ilmoitetaan käyvän arvonsa mukaan.

040

joista: saadut uudelleenkäytetyt vakuudet

Sellaisten saatujen vakuuksien käypä arvo, jotka käytetään uudelleen/jotka on kiinnitetty kyseisillä riveillä määritettyjen erityyppisten transaktioiden tuloksena.

050

joista: omat kiinnitetyt vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

Muiden liikkeeseen laskettujen omien arvopapereiden kuin sellaisten katettujen joukkovelkakirjalainojen ja arvopaperistamisten käypä arvo, jotka on kiinnitetty kyseisillä riveillä määritettyjen erityyppisten transaktioiden tuloksena.

3.   B OSA: MATURITEETTIA KOSKEVAT TIEDOT

3.1   Yleisiä huomioita

21.

B osaan sisältyvässä lomakkeessa esitetään yleiskatsaus niiden kiinnitettyjen omaisuuserien ja uudelleenkäytettyjen saatujen vakuuksien määrään, jotka vastaavat vastineena olevien velkojen jäljellä olevalle maturiteetille määriteltyjä aikavälejä.

3.2   Lomake: AE-MAT. Maturiteettia koskevat tiedot

3.2.1   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Kiinnitetyt omaisuuserät

Tässä lomakkeessa kiinnitettyihin omaisuuseriin kuuluvat kaikki seuraavat:

a)

ne raportoivan laitoksen omaisuuserät (ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 010 koskevat ohjeet), jotka ilmoitetaan kirjanpitoarvonsa mukaan, sekä

b)

muut liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit kuin ne katetut joukkovelkakirjalainat tai arvopaperistamiset (ks. AE-COL-lomakkeen riviä 240 koskevat ohjeet), jotka ilmoitetaan käyvän arvon mukaan.

Nämä määrät jaetaan niiden jäljellä olevien maturiteettien luokkien kesken, jotka määritetään sarakkeissa kunkin sarakkeen taseen sitoutumisten lähteen (vastineena oleva velka, ehdollinen velka tai arvopapereiden lainaksiantoa koskeva transaktio).

020

Uudelleenkäytetyt saadut vakuudet (saava osuus)

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 130 ja AE-SOU-lomakkeen riviä 040 koskevat ohjeet.

Määrät ilmoitetaan käyvän arvon mukaan ja jaetaan niiden jäljellä olevien maturiteettien luokkien kesken, jotka määritetään sarakkeissa kunkin sellaisen transaktion jäljellä olevan maturiteetin mukaan, jonka tuloksena yritys sai uudelleenkäytettävät vakuudet (saava osuus).

030

Uudelleenkäytetyt saadut vakuudet (uudelleenkäyttävä osuus)

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 130 ja AE-SOU-lomakkeen riviä 040 koskevat ohjeet.

Määrät ilmoitetaan käyvän arvon mukaan ja jaetaan niiden jäljellä olevien maturiteettien luokkien kesken, jotka määritetään sarakkeissa kunkin sarakkeen taseen sitoutumisten lähteen jäljellä olevan maturiteetin mukaan (uudelleenkäyttävä osuus): vastineena oleva velka, ehdollinen velka tai arvopapereiden lainaksiantoa koskeva transaktio.

3.2.2   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Avoin maturiteetti

Vaadittaessa maksettava, ilman erillistä maturiteettia

020

Yön yli

Maturiteetti pienempi tai yhtä suuri kuin yksi päivä

030

> 1 päivä < = 1 viikko

Maturiteetti suurempi kuin yksi päivä ja pienempi tai yhtä suuri kuin yksi viikko

040

> 1 viikko <= 2 viikkoa

Maturiteetti suurempi kuin yksi viikko ja pienempi tai yhtä suuri kuin kaksi viikkoa

050

> 2 viikkoa <= 1 kuukausi

Maturiteetti suurempi kuin kaksi viikkoa ja pienempi tai yhtä suuri kuin yksi kuukausi

060

> 1 kuukausi <= 3 kuukautta

Maturiteetti suurempi kuin yksi kuukausi ja pienempi tai yhtä suuri kuin kolmen kuukautta

070

> 3 kuukautta <= 6 kuukautta

Maturiteetti suurempi kuin kolme kuukautta ja pienempi tai yhtä suuri kuin kuusi kuukautta

080

> 6 kuukautta <= 1 vuosi

Maturiteetti suurempi kuin kuusi kuukautta ja pienempi tai yhtä suuri kuin yksi vuosi

090

> 1 vuosi <= 2 vuotta

Maturiteetti suurempi kuin yksi vuosi ja pienempi tai yhtä suuri kuin kaksi vuotta

100

> 2 vuotta <= 3 vuotta

Maturiteetti suurempi kuin kaksi vuotta ja pienempi tai yhtä suuri kuin kolme vuotta

110

> 3 vuotta <= 5 vuotta

Maturiteetti suurempi kuin kolme vuotta ja pienempi tai yhtä suuri kuin viisi vuotta

120

> 5 vuotta <= 10 vuotta

Maturiteetti suurempi kuin viisi vuotta ja pienempi tai yhtä suuri kuin kymmenen vuotta

130

> 10 vuotta

Maturiteetti suurempi kuin kymmenen vuotta

4.   C OSA: EHDOLLISET TASEEN SITOUTUMISET

4.1   Yleisiä huomioita

22.

Tässä lomakkeessa edellytetään, että laitokset laskevat taseen sitoutumisten tason useissa stressiskenaarioissa.

23.

Ehdollisilla taseen sitoutumisilla tarkoitetaan ylimääräisiä omaisuuseriä, jotka saatetaan joutua antamaan vakuudeksi, kun raportoivat laitokset joutuvat epäsuotuisiin olosuhteisiin sellaisen ulkoisen tapahtuman johdosta, johon raportoiva laitos ei pysty vaikuttamaan (luokituksen alentaminen, kiinnitettyjen omaisuuserien käyvän arvon aleneminen tai yleinen luottamuspula). Näissä tapauksissa raportoivan laitoksen on annettava vakuudeksi lisävaroja aiempien transaktioiden seurauksena. Kiinnitettyjen omaisuuserien lisämäärästä vähennetään niiden laitoksen suojausta koskevien transaktioiden vaikutukset, jotka laitos toteuttaa suojautuakseen edellä mainituissa stressiskenaarioissa kuvailtuja tapahtumia vastaan.

24.

Tämä lomake sisältää kaksi ehdollisista taseen sitoutumisista ilmoittamista koskevaa skenaariota, joita käsitellään yksityiskohtaisemmin 4.1.1 ja 4.1.2 kohdassa. Ilmoitettavien tietojen on oltava laitoksen luotettavia arvioita, jotka perustuvat parhaisiin saatavilla oleviin tietoihin.

a)

Kiinnitettyjen omaisuuserien arvo alenee 30 prosenttia. Tämä skenaario kattaa vain omaisuuserien käyvän arvon muutoksen muttei kata muita muutoksia, jotka voivat vaikuttaa omaisuuserien kirjanpitoarvoon, kuten valuuttakurssivoitot tai -tappiot taikka mahdolliset arvonalentumistappiot. Raportoiva laitos voi tällöin joutua asettamaan lisävakuuksia pitääkseen vakuuksien arvon vakaana.

b)

Kunkin sellaisen valuutan arvo alenee 10 prosenttia, jonka määräisenä laitoksella on velkoja yhteensä vähintään 5 prosenttia laitoksen kokonaisveloista.

25.

Skenaariot on ilmoitettava toisistaan riippumatta, ja myös merkittävät valuutan arvonalennukset on ilmoitettava riippumatta muiden merkittävien valuuttojen arvonalennuksista. Tämän vuoksi laitokset eivät saa ottaa huomioon skenaarioiden välisiä korrelaatioita.

4.1.1   Skenaario A: Kiinnitettyjen omaisuuserien arvo alenee 30 prosenttia.

26.

Oletuksena on, että kaikkien kiinnitettyjen omaisuuserien arvo alenee 30 prosenttia. Tällaisesta arvonalennuksesta johtuvassa lisävakuuksien tarpeessa on otettava huomioon olemassa olevat ylivakuudet siten, että vakuuksien käyttö pidetään vähimmäistasolla. Lisävakuuksien tarpeessa on myös otettava huomioon niiden vaikutuspiiriin kuuluvien sopimusten vaatimukset, mukaan lukien kynnysarvoihin perustuvat vakuustarpeet.

27.

Huomioon otetaan vain sopimukset, jotka sisältävät lisävakuuksien antamista koskevan oikeudellisen velvoitteen. Tämä sisältää liikkeeseen lasketut katetut joukkovelkakirjalainat, jos on asetettu ylivakuuksien vähimmäistasoja koskeva lakisääteinen vaatimus mutta katettua joukkovelkakirjalainaa koskevien nykyisten luokitustasojen säilyttämistä ei vaadita.

4.1.2   B-skenaario: Merkittävien valuuttojen arvo alenee 10 prosenttia.

28.

Kyse on merkittävästä valuutasta, jos raportoivalla laitoksella on kyseisen valuutan määräisiä velkoja yhteensä vähintään 5 prosenttia kokonaisveloistaan.

29.

Kyseisen 10 prosentin arvonalennuksen laskennassa on otettava huomioon muutokset sekä vastaavaa- että vastattavaa-puolella, eli siinä on keskityttävä varojen ja velkojen vastaamattomuuksiin. Esimerkiksi Yhdysvaltain dollarin määräisiin varoihin perustuvat Yhdysvaltain dollarin määräiset repo-operaatiot eivät edellytä lisävakuuksia, toisin kuin euromääräisiin omaisuuseriin perustuvat Yhdysvaltain dollarin määräiset repo-operaatiot.

30.

Laskennassa on otettava huomioon kaikki transaktiot, joissa käytetään useampia valuuttoja.

4.2   Lomake: AE-CONT. Ehdolliset taseen sitoutumiset

4.2.1   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

31.

Ks. 1.5.1 kohdassa olevat ohjeet, jotka koskevat tiettyjä AE-SOU-lomakkeen sarakkeita. AE-CONT-lomakkeen sarakkeiden sisältö ei eroa AE-SOU-lomakkeesta.

4.2.2   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Vastineena olevat velat, ehdolliset velat tai lainaksi annetut arvopaperit

Samat ohjeet ja tiedot kuin AE-SOU-lomakkeen sarakkeessa 010.

Vastineena olevien velkojen, ehdollisten velkojen (saadut lainasitoumukset ja saadut rahoitustakaukset) ja muuta kuin käteisvakuutta vastaan lainaksi annettujen arvopapereiden määrä siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

Kuten lomakkeen kullakin rivillä ilmoitetaan, rahoitusvelat ilmoitetaan niiden kirjanpitoarvon mukaan, ehdolliset velat niiden nimellisarvon mukaan ja muuta kuin käteisvakuutta vastaan lainaksi otetut arvopaperit niiden käyvän arvon mukaan.

020

A.   Ylimääräiset kiinnitetyt omaisuuserät

Ylimääräiset omaisuuserät, jotka annettaisiin vakuudeksi sellaisten lakien, asetusten tai sopimusten perusteella, joita sovellettaisiin skenaariossa A.

Tässä liitteessä olevassa A osassa vahvistettujen sääntöjen mukaan nämä määrät ilmoitetaan kirjanpitoarvonsa mukaan, jos ne liittyvät raportoivan laitoksen omaisuuseriin, tai käyvän arvonsa mukaan, jos ne liittyvät saatuun vakuuteen. Laitoksen kiinnittämättömät omaisuuserät ja vakuudet ylittävät määrät ilmoitetaan käyvän arvon mukaan.

030

B.   Ylimääräiset kiinnitetyt omaisuuserät. Merkittävä valuutta 1

Ylimääräiset omaisuuserät, jotka annettaisiin vakuudeksi sellaisten lakien, asetusten tai sopimusten perusteella, joita sovellettaisiin merkittävän valuutan nro 1 arvonalennuksen tapauksessa skenaariossa B.

Ks. rivillä 020 olevat säännöt eri määrien osalta.

040

B.   Ylimääräiset kiinnitetyt omaisuuserät. Merkittävä valuutta 2

Ylimääräiset omaisuuserät, jotka annettaisiin vakuudeksi sellaisten lakien, asetusten tai sopimusten perusteella, joita sovellettaisiin merkittävän valuutan nro 2 arvonalennuksen tapauksessa skenaariossa B.

Ks. rivillä 020 olevat säännöt eri määrien osalta.

5.   D OSA: KATETUT JOUKKOVELKAKIRJALAINAT

5.1   Yleisiä huomioita

32.

Tässä lomakkeessa olevat tiedot ilmoitetaan kaikkien raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemien yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisten katettujen joukkovelkakirjalainojen osalta. Yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaiset katetut joukkovelkakirjalainat ovat direktiivin 2009/65/EY 52 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja joukkovelkakirjalainoja. Nämä ovat raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemia katettuja joukkovelkakirjalainoja, jos raportoiva laitos kuuluu lain nojalla kyseisen katetun joukkovelkakirjalainan osalta joukkovelkakirjanhaltijoiden suojaksi tarkoitetun erityisen julkisen valvonnan piiriin ja jos kyseisen joukkovelkakirjalainan osalta edellytetään, että niiden liikkeeseenlaskussa saadut määrät on erityisesti sijoitettava kyseisen lain mukaisesti omaisuuseriin, jotka riittävät koko joukkovelkakirjalainojen juoksuajan kattamaan niihin liittyvät saatavat ja jotka liikkeeseenlaskijan mahdollisessa maksukyvyttömyystapauksessa käytettäisiin etusijajärjestyksessä pääoman takaisinmaksuun ja kertyneen koron maksuun.

33.

Raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemia tai sen puolesta liikkeeseen laskettuja katettuja joukkovelkakirjalainoja, jotka eivät ole yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisia, ei ilmoiteta AE-CB-lomakkeissa.

34.

Raportoinnin on perustuttava lakisääteiseen katettujen joukkovelkakirjalainojen järjestelmään, ts. oikeudellisen kehykseen, jota sovelletaan katettuja joukkovelkakirjoja koskevaan ohjelmaan.

5.2   Lomake: AE-CB. Katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku

5.2.1   Lomakkeen z-akselia koskevat ohjeet

Lomakkeen z-akseli

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Vakuussammion tunnistetiedot (avoin)

Vakuussammion tunnistetiedot sisältävät vakuussammion liikkeeseen laskevan yhteisön nimen tai yksiselitteisen lyhenteen ja sen vakuussammion määrityksen, joka on nimenomaisesti kyseisten katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevien suojatoimenpiteiden kohteena.

5.2.2   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Nimellisarvo

Nimellisarvo on pääomaa koskevien vaateiden summa, joka on määritetty sellaisten kyseisen katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevan järjestelmän sääntöjen mukaan, jotka koskevat riittävän kattavuuden määrittämistä.

020

Nykyarvo (swap)/Markkina-arvo

Nykyarvo (swap) on pääomaa ja korkoa koskevien vaateiden summa, diskontattuna valuuttakohtaisella riskittömällä tuottokäyrällä, joka on määritetty sellaisten kyseisen katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevan järjestelmän sääntöjen mukaan, jotka koskevat riittävän kattavuuden määrittämistä.

Määrä, joka ilmoitetaan vakuussammion johdannaispositioita koskevissa sarakkeissa 080 ja 210, on position markkina-arvo.

030

Omaisuuseräkohtainen arvo

Omaisuuseräkohtainen arvo on vakuussammion varojen taloudellinen arvo, jota voidaan kuvailla IFRS 13:n mukaisella käyvällä arvolla, likvideillä markkinoilla suoritettujen transaktioiden havainnoitavissa olevalla markkina-arvolla tai nykyarvolla, jolla omaisuuserän tulevat rahavirrat diskontattaisiin omaisuuseräkohtaisella korkokäyrällä.

040

Kirjanpitoarvo

Katettuun joukkovelkakirjalainaan liittyvän velan tai vakuussammiossa olevan omaisuuserän kirjanpitoarvo on niiden arvo katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan kirjanpidossa.

5.2.3   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan noudattaminen [KYLLÄ/EI]

Laitosten on ilmoitettava, täyttääkö vakuussammio vakavaraisuusasetuksen 129 artiklassa säädetyt vaatimukset, joiden täyttyminen on edellytyksenä kyseisen asetuksen 129 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyn etuuskohtelun soveltamiselle.

012

Jos vastaus on KYLLÄ, ilmoittakaa vakuussammion ensisijainen omaisuusluokka

Jos vakuussammioon voidaan soveltaa vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyä etuuskohtelua (vastaus sarakkeessa 011 on KYLLÄ), tässä solussa on ilmoitettava vakuussammion ensisijainen omaisuuseräluokka. Tähän tarkoitukseen käytetään kyseisen asetuksen 129 artiklan 1 kohdan mukaista luokitusta ja mukaisia tunnuksia (a, b, c, d, e, f ja g). Tunnusta ’h’ käytetään, kun vakuussammion ensisijainen omaisuuseräluokka ei kuulu mihinkään mainituista ryhmistä.

020–140

Katettuihin joukkovelkakirjoihin liittyvät velat

Katettuihin joukkovelkakirjalainoihin liittyvät velat ovat liikkeeseen laskevan yrityksen velkoja, jotka ovat syntyneet katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskusta ja joita ovat kaikki joukkovelkakirjalainoja koskevien suojatoimenpiteiden kohteena olevan lakisääteisten katettujen joukkovelkakirjalainojen järjestelmän määritelmän mukaiset positiot (tämä voi kattaa esimerkiksi kierrossa olevat arvopaperit ja katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan vastapuolten position johdannaispositioissa, joiden vakuussammion markkina-arvo on katetun joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan kannalta negatiivinen ja joita kohdellaan lakisääteisen katettujen joukkovelkakirjalainojen järjestelmän mukaisesti katettuihin joukkovelkakirjalainoihin liittyvinä velkoina).

020

Raportointipäivä

Katettuihin joukkovelkakirjalainoihin liittyvien velkojen määrä, lukuun ottamatta vakuussammion johdannaispositioita, erilaisten tulevien aikavälien mukaan.

030

+ 6 kuukautta

Päivämäärä ’+ 6 kuukautta’ on ajankohta 6 kuukauden kuluttua raportoinnin viitepäivämäärästä. Määrät on esitettävä olettaen, ettei katettuihin joukkovelkakirjoihin liittyvissä veloissa ole tapahtunut muutosta verrattuna raportoinnin viitepäivämäärään, lukuun ottamatta kuoletuksia. Jos käytössä ei ole kiinteää maksuaikataulua, tulevina ajankohtina maksettavien määrien odotettavissa olevaa maturiteettia on käytettävä johdonmukaisella tavalla.

040–070

+ 12 kuukautta – + 10 vuotta

Kuten päivämäärän ’+ 6 kuukautta’ (sarake 030) tapauksessa, myös tämä päivämäärä on ajankohta kyseisen ajan kuluttua raportoinnin viitepäivämäärästä.

080

Vakuussammion johdannaispositiot, joiden nettomarkkina-arvo on negatiivinen

Niiden vakuussammion johdannaispositioiden negatiivinen nettomarkkina-arvo, joilla on katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan kannalta negatiivinen nettomarkkina-arvo. Vakuussammion johdannaispositiot ovat nettomääräisiä johdannaispositioita, jotka on sisällytetty vakuussammioon sovellettavan lakisääteisen katettujen joukkovelkakirjalainojen järjestelmän mukaan ja jotka ovat sovellettavien katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevien suojatoimenpiteiden kohteena siltä osin kuin tällaiset johdannaispositiot, joiden markkina-arvo on negatiivinen, edellyttävät hyväksyttävien vakuussammion omaisuuserien antamista vakuudeksi.

Negatiivinen nettomarkkina-arvo ilmoitetaan ainoastaan raportoinnin viitepäivämäärän osalta.

090–140

Katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevat ulkoiset luottoluokitukset

On toimitettava tietoja kyseisistä katetuista joukkovelkakirjalainoista mahdollisesti annetuista ulkoisista luottoluokituksista, jotka ovat voimassa raportointipäivänä.

090

Luottoluokituslaitos 1

Jos vähintään yksi luottoluokituslaitos on antanut luottoluokituksen, joka on voimassa raportointipäivänä, kyseisen luottoluokituslaitoksen nimi ilmoitetaan tässä kentässä. Jos enemmän kuin kolme luottoluokituslaitosta on antanut luottoluokituksen, joka on voimassa raportointipäivänä, ne kolme luottoluokituslaitosta, joille annetaan tietoja, valitaan sen perusteella, kuinka vahva asema luottoluokituslaitoksilla on kyseisillä markkinoilla.

100

Luottoluokitus 1

Sarakkeessa 090 ilmoitetun luottoluokituslaitoksen katetusta joukkovelkakirjalainasta antama luottoluokitus, joka on voimassa raportoinnin viitepäivämääränä. Jos sama luottoluokituslaitos on antanut pitkän ja lyhyen aikavälin luottoluokituksia, ilmoitukseen liitetään pitkän aikavälin luottoluokitus. Ilmoitukseen liitettävän luottoluokituksen on sisällettävä mahdolliset määreet.

110, 130

Luottoluokituslaitos 2 ja luottoluokituslaitos 3

Kuten luottoluokituslaitoksen 1 (sarake 090) tapauksessa, muut luottoluokituslaitokset, jotka ovat antaneet katettua joukkovelkakirjalainaa koskevia luottoluokituksia, jotka ovat voimassa raportoinnin viitepäivämääränä.

120, 140

Luottoluokitus 2 ja luottoluokitus 3

Kuten luottoluokituksen 1 (sarake 100) tapauksessa, luottoluokituslaitosten 2 ja 3 antamat katettua joukkovelkakirjalainaa koskevat muut luottoluokitukset, jotka ovat voimassa raportoinnin viitepäivämääränä.

150–250

Vakuussammio

Vakuussammio käsittää kaikki positiot, mukaan lukien vakuussammion johdannaispositiot, joilla on katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan kannalta positiivinen nettomarkkina-arvo ja jotka ovat sovellettavien katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevien suojatoimenpiteiden kohteena.

150

Raportointipäivä

Vakuussammiossa olevien omaisuuserien määrät, lukuun ottamatta vakuussammion johdannaispositioita. Tämä määrä sisältää ylimääräisiä vakuuksia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä vähimmäisvaatimusten lisäksi mahdollisesti edellytettävät ylimääräiset vakuudet katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevien suojatoimenpiteiden mukaisessa laajuudessa.

160

+ 6 kuukautta

Raportointipäivä ’+ 6 kuukautta’ on ajankohta 6 kuukauden kuluttua raportoinnin viitepäivämäärästä. Määrät on esitettävä olettaen, ettei vakuussammiossa ole tapahtunut muutosta verrattuna raportoinnin viitepäivämäärään, lukuun ottamatta kuoletuksia. Jos käytössä ei ole kiinteää maksuaikataulua, tulevina ajankohtina maksettavien määrien odotettavissa olevaa maturiteettia on käytettävä johdonmukaisella tavalla.

170–200

+ 12 kuukautta – + 10 vuotta

Kuten päivämäärän ’+ 6 kuukautta’ (sarake 160) tapauksessa, myös tämä päivämäärä on ajankohta kyseisen ajan kuluttua raportoinnin viitepäivämäärästä.

210

Vakuussammion johdannaispositiot, joiden nettomarkkina-arvo on positiivinen

Niiden vakuussammion johdannaispositioiden positiivinen nettomarkkina-arvo, joilla on katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan kannalta positiivinen nettomarkkina-arvo. Vakuussammion johdannaispositiot ovat nettomääräisiä johdannaispositioita, jotka on sisällytetty vakuussammioon sovellettavan lakisääteisen katettujen joukkovelkakirjalainojen järjestelmän mukaan ja jotka ovat sovellettavien katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevien suojatoimenpiteiden kohteena siltä osin kuin tällaiset johdannaispositiot, joiden markkina-arvo on positiivinen, eivät kuuluisi katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan yleiseen konkurssipesään.

Positiivinen nettomarkkina-arvo ilmoitetaan ainoastaan raportointipäivän osalta.

220–250

Vakuussammion määrät, jotka ylittävät vakuuksia koskevat vähimmäisvaatimukset

Vakuussammion määrät, mukaan lukien nettomarkkina-arvoltaan positiiviset vakuussammion johdannaispositiot, jotka ylittävät vakuuksia koskevat vähimmäisvaatimukset (ylivakuudet).

220

Sovellettavan katettujen joukkovelkakirjalainojen järjestelmän mukaan

Ylivakuuksien määrät verrattuna sovellettavassa lakisääteisessä katettuja joukkovelkakirjalainoja koskevassa järjestelmässä edellytettäviin vakuuksiin.

230–250

Katettua joukkovelkakirjalainaa koskevan nykyisen ulkoisen luottoluokituksen säilyttämistä koskevan luottoluokituslaitosten menetelmän mukaan

Ylivakuuksien määrät verrattuna tasoon, joka olisi katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan saatavilla kyseisen luottoluokituslaitoksen noudattamasta menetelmästä olevien tietojen mukaan vähimmäistaso, joka olisi edellytyksenä mainitun luottoluokituslaitoksen antaman voimassa olevan luottoluokituksen säilymiselle.

230

Luottoluokituslaitos 1

Ylivakuuksien määrät verrattuna tasoon, joka olisi katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan saatavilla luottoluokituslaitoksen 1 (sarake 090) noudattamasta menetelmästä olevien tietojen mukaan vähimmäistaso, joka olisi edellytyksenä luottoluokituksen 1 säilymiselle (sarake 100).

240–250

Luottoluokituslaitos 2 ja luottoluokituslaitos 3

Luottoluokituslaitosta 1 (sarake 230) koskevia ohjeita sovelletaan myös luottoluokituslaitokseen 2 (sarake 110) ja luottoluokituslaitokseen 3 (sarake 130).

6.   E OSA: KEHITTYNEET TIEDOT

6.1   Yleisiä huomioita

35.

Osassa E noudatetaan samaa rakennetta kuin liitteessä I olevan A osan mukaisessa lomakkeessa ’Yleiskatsaus taseen sitoutumisiin’, ja raportoivan laitoksen taseen sitoutumisille ja saaduille vakuuksille on erilliset lomakkeet: AE-ADV1 ja AE-ADV2. Tämän vuoksi vastineena olevat velat vastaavat velkoja, joiden vakuudeksi kiinnitetyt omaisuuserät on annettu, eikä ’yksi yhteen’ -relaatiota edellytetä.

6.2   Lomake: AE-ADV1. Kehittynyt lomake raportoivan laitoksen omaisuuserille

6.2.1   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

Rivit

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010–020

Keskuspankkirahoitus (kaikki rahoitustyypit, mukaan lukien reposopimukset)

Raportoivat laitoksen kaikki velkatyypit, joissa transaktion vastapuolena on keskuspankki.

Omaisuuseriä, jotka on sijoitettu ennakkoon keskuspankkeihin, ei katsota kiinnitetyiksi, jollei keskuspankki salli sijoitettujen omaisuuserien nostamista ilman ennakkolupaa. Käyttämättömien rahoitustakausten osalta käyttämätön osa, ts. keskuspankin edellyttämän vähimmäismäärän ylittävä määrä, allokoidaan suhteellisten osuuksien perusteella keskuspankkiin sijoitettujen omaisuuserien kesken.

030–040

Pörssilistatut johdannaiset

Sellaisten raportoivan laitoksen vakuudellisten johdannaisten kirjanpitoarvo, jotka ovat rahoitusvelkoja, siltä osin kuin nämä johdannaiset on listattu tai otettu kaupankäynnin kohteeksi virallisesti hyväksyttyyn tai nimettyyn sijoituspörssiin ja ne edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

050–060

OTC-johdannaiset

Sellaisten raportoivan laitoksen vakuudellisten johdannaisten kirjanpitoarvo, jotka ovat rahoitusvelkoja, siltä osin kuin näillä johdannaisilla käydään kauppaa pörssin ulkopuolella ja ne edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia. (Samat ohjeet kuin AE-SOU-lomakkeen sarakkeessa 030.)

070–080

Takaisinostosopimukset

Sellaisten raportoivan laitoksen takaisinostosopimusten kirjanpitoarvo, joissa transaktion vastapuolena ei ole keskuspankki, siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia. Kolmen osapuolen takaisinostosopimuksiin olisi sovellettava samaa kohtelua kuin muihin takaisinostosopimuksiin siltä osin kuin nämä transaktiot edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

090–100

Muut vakuudelliset talletukset kuin takaisinostosopimukset

Sellaisten raportoivan laitoksen muiden vakuudellisten talletusten kuin takaisinostosopimusten kirjanpitoarvo, joissa transaktion vastapuolena ei ole keskuspankki, siltä osin kuin nämä edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

110–120

Liikkeeseen lasketut katetut joukkovelkakirjalainat

Ks. AE-SOU-lomakkeen rivillä 100 olevat ohjeet.

130–140

Liikkeeseen lasketut arvopaperistamiset

Ks. AE-SOU-lomakkeen rivillä 110 olevat ohjeet.

150–160

Muut liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit kuin katetut joukkovelkakirjalainat ja omaisuusvakuudelliset arvopaperit

Muiden raportoivan laitoksen liikkeeseen laskemien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kuin katettujen joukkovelkakirjalainojen ja arvopaperistamisten kirjanpitoarvo siltä osin kuin nämä liikkeeseen lasketut arvopaperit edellyttävät laitoksen taseen sitoutumisia.

Jos raportoiva laitos oli säilyttänyt osan liikkeeseen lasketuista arvopapereista joko liikkeeseenlaskupäivästä tai sen jälkeen takaisinoston seurauksena, näitä säilytettyjä arvopapereita ei pitäisi sisällyttää tähän erään. Lisäksi näille arvopapereille annetut vakuudet olisi luokiteltava kiinnittämättömiksi tässä lomakkeessa.

170–180

Muut taseen sitoutumisten lähteet

Ks. AE-SOU-lomakkeen rivillä 120 olevat ohjeet.

190

Kiinnitetyt omaisuuserät yhteensä

Kunkin AE-ADV1-lomakkeen riveillä ilmoitetun omaisuuserätyypin osalta raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnitettyjen omaisuuserien kirjanpitoarvo

200

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Täsmennetään kunkin AE-ADV1-lomakkeen riveillä ilmoitetun omaisuuserätyypin osalta sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnitettyjen omaisuuserien kirjanpitoarvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

210

Kiinnittämättömät omaisuuserät yhteensä

Kunkin AE-ADV1-lomakkeen riveillä ilmoitetun omaisuuserätyypin osalta raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnittämättömien omaisuuserien kirjanpitoarvo. Kirjanpitoarvolla tarkoitetaan taseen vastaavaa-puolella ilmoitettua määrää.

220

joista: keskuspankin kanssa suoritettaviin operaatioihin hyväksyttävät

Täsmennetään kunkin AE-ADV1-lomakkeen riveillä ilmoitetun omaisuuserätyypin osalta sellaisten raportoivan laitoksen hallussa olevien kiinnittämättömien omaisuuserien kirjanpitoarvo, jotka hyväksytään operaatioihin niiden keskuspankkien kanssa, joihin raportoivalla laitoksella on pääsy. Raportoivat laitokset, jotka eivät voi todeta varmuudella, onko tietty erä hyväksyttävissä operaatioihin keskuspankkien kanssa (esimerkiksi lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole määritelleet selkeästi keskuspankkien reposopimuksiin hyväksyttäviä omaisuuseriä tai joilla ei ole pääsyä keskeytyksettä toimiville keskuspankkien repomarkkinoille), voivat jättää ilmoittamatta kyseiseen erään liittyvän määrän, ts. jättää kyseisen kentän tyhjäksi ilmoituksessa.

230

Kiinnitetyt ja kiinnittämättömät omaisuuserät

Kunkin AE-ADV1-lomakkeen riveillä ilmoitetun omaisuuserätyypin osalta raportoivan laitoksen hallussa olevien omaisuuserien kirjanpitoarvo.

6.2.2   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Vaadittaessa maksettavat lainat

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 020 koskevat ohjeet.

020

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 030 koskevat ohjeet.

030

Yhteensä

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 040 koskevat ohjeet.

040

joista: katetut joukkovelkakirjalainat

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 050 koskevat kuvausohjeet.

050

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Sellaiset AE-ASS-lomakkeen riviä 050 koskevissa ohjeissa kuvatut katetut joukkovelkakirjalainat, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

060

joista: arvopaperistamiset

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 060 koskevat ohjeet.

070

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Sellaiset AE-ASS-lomakkeen riviä 060 koskevissa ohjeissa kuvatut arvopaperistamiset, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

080

joista: julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 070 koskevat ohjeet.

090

joista: rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 080 koskevat ohjeet.

100

joista: muiden kuin rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 090 koskevat ohjeet.

110

Keskuspankit ja julkisyhteisöt

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat keskuspankille tai julkisyhteisölle.

120

Rahoitusalan yritykset

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat rahoitusalan yrityksille.

130

Muut kuin rahoitusalan yritykset

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat muille kuin rahoitusalan yrityksille.

140

joista: kiinnelainat

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat kiinnelainat muille kuin rahoitusalan yrityksille.

150

Kotitaloudet

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat lainat kotitalouksille.

160

joista: kiinnelainat

Muut lainat ja ennakot kuin vaadittaessa maksettavat kiinnelainat kotitalouksille.

170

Muut omaisuuserät

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 120 koskeva ohje.

180

Yhteensä

Ks. AE-ASS-lomakkeen riviä 010 koskeva ohje.

6.3   Lomake: AE-ADV2. Kehittynyt lomake raportoivan laitoksen saamille vakuuksille

6.3.1   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

36.

Ks. 6.2.1 kohta, sillä kyseisiä lomakkeita koskevat ohjeet ovat samat.

6.3.2   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

Sarakkeet

Lainsäädäntöviitteet ja ohjeet

010

Vaadittaessa maksettavat lainat

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 140 koskevat ohjeet.

020

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 150 koskevat ohjeet.

030

Yhteensä

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 160 koskevat ohjeet.

040

joista: katetut joukkovelkakirjalainat

Ks. AE-COL-lomakkeen rivillä 170 olevat ohjeet.

050

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat katettuja joukkovelkakirjalainoja, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

060

joista: arvopaperistamiset

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 180 koskevat ohjeet.

070

joista: konsernin muiden yritysten liikkeeseen laskemat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat arvopaperistamisia, joiden liikkeeseenlaskija on mikä tahansa laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluva yritys.

080

joista: julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 190 koskevat ohjeet.

090

joista: rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 200 koskevat ohjeet.

100

joista: muiden kuin rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 210 koskevat ohjeet.

110

Keskuspankit ja julkisyhteisöt

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat muita lainoja ja ennakoita kuin vaadittaessa maksettavia lainoja keskuspankille tai julkisyhteisölle.

120

Rahoitusalan yritykset

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat muita lainoja ja ennakoita kuin vaadittaessa maksettavia lainoja rahoitusalan yrityksille.

130

Muut kuin rahoitusalan yritykset

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat muita lainoja ja ennakoita kuin vaadittaessa maksettavia lainoja muille kuin rahoitusalan yrityksille.

140

joista: kiinnelainat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat muita lainoja ja ennakoita kuin vaadittaessa maksettavia kiinnelainoja muille kuin rahoitusalan yrityksille.

150

Kotitaloudet

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat muita lainoja ja ennakoita kuin vaadittaessa maksettavia lainoja kotitalouksille.

160

joista: kiinnelainat

Raportoivan laitoksen saamat vakuudet, jotka ovat muita lainoja ja ennakoita kuin vaadittaessa maksettavia kiinnelainoja kotitalouksille.

170

Muut omaisuuserät

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 230 koskevat ohjeet.

180

Muut liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit kuin katetut joukkovelkakirjalainat tai omaisuusvakuudelliset arvopaperit

Ks. AE-COL-lomakkeen riviä 240 koskevat ohjeet.

190

Yhteensä

Ks. AE-COL-lomakkeen rivejä 130 ja 140 koskevat ohjeet.”

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

Top