LIITE

Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajat suuntaviivat

Yhdennettyjen Eurooppa 2020 -suuntaviivojen I osa

Suuntaviiva 1: Investointien edistäminen

Tuottavien investointien tason nostaminen Euroopassa on avain kysynnän lisäämiseen sekä kilpailukyvyn ja pitkäaikaisen kasvupotentiaalin parantamiseen. Toimissa olisi keskityttävä toteutuskelpoisia investointeja varten tarkoitetun rahoituksen liikkeellesaantiin, rahoituksen ohjaamiseen reaalitalouteen ja investointiympäristön parantamiseen. Makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän vakaus sekä sääntelyn ennustettavuus ja rahoitussektorin avoimuus ja läpinäkyvyys ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, jotta unioni säilyy houkuttelevana kohteena yksityisen sektorin investoinneille, myös ulkomaisille investoinneille.

Unionin varojen, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston ja rakennerahastojen, sekä kansallisten varojen potentiaalia kasvua vahvistavien investointien rahoittamisessa avainaloilla olisi hyödynnettävä täysimääräisesti. Varojen tulossuuntautunut hoitaminen sekä innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön lisääminen tarvittaessa ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä tässä yhteydessä.

Jotta rahoitus saadaan ohjattua reaalitalouteen, on lisättävä avoimuutta ja tiedotusta, etenkin perustamalla Euroopan investointineuvontakeskus Euroopan investointipankin alaisuuteen ja luomalla läpinäkyvä hankejatkumo. Tiivis yhteistyö kaikkien asianmukaisten sidosryhmien kanssa on keskeistä, jotta voidaan varmistaa toimien sujuva toteutus, asianmukainen riskinotto ja mahdollisimman suuri lisäarvo.

Suuntaviiva 2: Kasvun vahvistaminen jäsenvaltioiden toteuttamilla rakenneuudistuksilla

Kunnianhimoisten rakenneuudistusten toteuttaminen jäsenvaltioissa niin tuote- ja työvoimamarkkinoilla kuin sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmissä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vahvistaa ja ylläpitää talouden elpymistä ja varmistaa julkisen talouden kestävyys, parantaa kilpailukykyä, estää ja korjata haitallista makrotalouden epätasapainoa makrotalouden tasapainoa koskevan menettelyn mukaisesti sekä lisätä unionin talouden kasvupotentiaalia. Näin edistetään myös suuremman taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamista. Kilpailua vahvistavat uudistukset, etenkin suljetulla sektorilla, paremmin toimivat työmarkkinat ja parannettu liiketoimintaympäristö edistävät kasvua ja investointeja estävien tekijöiden poistamista ja kasvattavat talouden mukautumiskykyä. Jäsenvaltioiden on pidettävä talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana, ja nämä politiikat on sovitettava yhteen, jotta voidaan lisätä myönteistä synergiaa ja välttää negatiiviset heijastusvaikutukset.

Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistuksia on jatkettava, jotta edistetään kasvua ja työllisyyttä, mutta samalla on turvattava kaikille mahdollisuus saada laadukkaita, kohtuuhintaisia ja kestäviä sosiaalipalveluja ja -etuuksia. Työmarkkinauudistusten alalla olisi toteutettava toimia, esimerkiksi palkanmuodostusmekanismien ja työvoimaosuuden nostamisen muodossa, ottaen huomioon työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa annetut tarkemmat ohjeet.

Tarvitaan lisätoimia, jotta unioni pystyy vetämään puoleensa osaamista ja ammattitaitoa. Tuotemarkkinoiden uudistamisen ja syvemmän integroimisen prosessia olisi jatkettava sen varmistamiseksi, että unionin kuluttajat ja yritykset hyötyvät tavaroiden ja palveluiden alemmista hinnoista ja laajemmasta valikoimasta. Paremmin integroituneiden markkinoiden ansiosta yritykset pääsevät kotimarkkinoitaan merkittävästi laajemmille markkinoille ja saavat näin paremmat mahdollisuudet laajentaa toimintaansa. Kilpailulle avoimemmat ja paremmin integroidut tuotemarkkinat voivat myös lisätä innovointia ja osaltaan nopeuttaa mukautumista talouden jyrkkiin häiriöihin ja parantaa häiriönsietokykyä niin yksittäisissä jäsenvaltioissa kuin koko unionissa.

Olisi jatkettava pyrkimyksiä, joilla parannetaan sääntely-ympäristöä, jossa yritykset toimivat, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi, ja niihin olisi sisällyttävä julkishallinnon nykyaikaistaminen, hallinnollisen rasituksen vähentäminen, avoimuuden lisääminen, korruption, veronkierron ja pimeän työn torjuminen, oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, laadun ja tehokkuuden lisääminen sekä sopimusten täytäntöönpanon valvonta ja hyvin toimivat maksukyvyttömyysmenettelyt.

Tieto- ja viestintäteknologia ja digitaalitalous ovat merkittäviä tuottavuuden, innovoinnin ja kasvun moottoreita kaikilla talouden sektoreilla. Tutkimukseen ja innovointiin tehtävien yksityisten investointien edistämiseen olisi liitettävä perusteellisia uudistuksia, joilla nykyaikaistetaan tutkimus- ja innovointijärjestelmiä, tiivistetään julkisten laitosten ja yksityissektorin yhteistyötä ja parannetaan yritysten laajempia toimintaedellytyksiä niin, että niiden osaamisvaltaisuus lisääntyy. Lisäämällä tutkimukseen ja innovointiin suunnattujen julkisten investointien määrää ja tehokkuutta parannetaan edelleen julkisen rahoituksen laatua ja voitaisiin parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Suuntaviiva 3: Keskeisten kestävää kasvua ja työllisyyttä estävien tekijöiden poistaminen unionin tasolla

Sisämarkkinoiden syvempi integroiminen, mukaan lukien sitä vielä estävien tekijöiden poistaminen, kilpailun lisääminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen ovat avainasemassa, jotta Eurooppa pysyy houkuttelevana sijaintipaikkana sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten kannalta. Euroopan tuottavuuden eturintaman siirtämiseksi on välttämätöntä lisätä innovointia ja inhimillisen pääoman muodostamista ja varmistaa integroituneiden ja hyvin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden toiminta. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönoton lisäämisellä sekä kuluttajien että yritysten parissa voidaan edistää rajattoman digitaalisen Euroopan luomista ja tuottavuuden lisäämistä.

Hyvin toimiva rahoitussektori on avainasemassa talouden jouhevan toiminnan kannalta. Rahoitusmarkkinoita ja -laitoksia koskeva vahvistettu sääntely ja valvonta ja kuluttajansuoja olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön. On toteutettava toimenpiteitä, jotta voidaan rakentaa kestävät Euroopan arvopaperistamismarkkinat, jotka auttavat parantamaan unionin pankkien rahoituskapasiteettia. On perustettava todellinen pääomamarkkinoiden unioni rahoituspalvelujen ja pääoman sisämarkkinoiden saavutusten pohjalta.

Vahvan energiaunionin toteuttamisella olisi taattava kohtuuhintaisen, turvatun ja kestävän energian saanti yrityksille ja kotitalouksille. Olisi jatkettava vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden kustannustehokasta täytäntöönpanoa ja siirtymistä kilpailukykyiseen ja resurssitehokkaaseen vähähiiliseen talouteen, mihin kuuluvat sekä kysyntä- että tarjontapuolen uudistukset, edistäen samalla vihreitä työpaikkoja, vihreää teknologiaa ja innovatiivisia ratkaisuja. Tämän osalta energia- ja kuljetusala vaativat erityistä huomiota, myös yhteyksien ja infrastruktuureiden osalta.

Unionin lainsäädännössä olisi keskityttävä niihin kysymyksiin, jotka soveltuvat parhaiten käsiteltäviksi Euroopan tasolla ja joissa otetaan huomioon niiden vaikutukset talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tasapuolisen toimintaympäristön luominen valtioiden rajojen yli niin, että sääntelyn ennustettavuus paranee ja kilpailusääntöjä noudatetaan täysimääräisesti, houkuttelee enemmän investointeja. Parempi ja ennustettavampi liiketoimintaympäristö on erityisen tärkeä verkkotoimialoille, joilla sijoitushorisontti on tyypillisesti pitkä ja ensisijoitukset laajamittaisia. Sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta olisi kehitettävä entisestään.

Suuntaviiva 4: Julkisen talouden kestävyyden ja kasvunedistämiskyvyn parantaminen

Terve julkinen talous on keskeisessä asemassa kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta. Julkisen talouden kestävyys on elintärkeää sijoittajien luottamuksen ja riittävän finanssipoliittisen liikkumavaran varmistamiseksi, jotta voidaan varautua odottamattomiin tapahtumiin ja hyödyntää mahdollisimman hyvin julkisen rahoituksen positiivista panosta talouteen. Tämä luo myös sopivat edellytykset kasvun ja investointien tukemiselle. Jäsenvaltioiden olisi taattava alijäämä- ja velkatasojen pitkän aikavälin valvonta. Finanssipolitiikkaa on harjoittava unionin sääntöjen, erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen, muodostamissa puitteissa, joita täydennetään vankoilla kansallisilla budjettijärjestelyillä. Finanssipolitiikassa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden talouden olosuhteet ja kestävyysriskit ja turvattava samalla talouspolitiikan hyvä koordinointi. Euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita kehotetaan seuraamaan edelleen tiiviisti euroalueen finanssipolitiikan kokonaistilannetta, muun muassa finanssipolitiikan viritystä.

Julkisen talouden vakauttamisstrategioita suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi asetettava etusijalle kasvua lisäävät menoerät kuten koulutus, osaaminen ja työllistettävyys, tutkimus, kehittäminen ja innovointi sekä investoinnit tuottavuuteen positiivisesti vaikuttaviin verkkoihin. Menouudistukset olisi kohdennettava julkisen hallinnon tehostamiseen; tällaisia uudistuksia voidaan valmistella erityisesti arvioimalla menoja uudelleen, jotta voidaan turvata pitkän aikavälin kestävyys.

Menouudistuksia, joilla edistetään tehokasta resurssien jakautumista kasvun ja työllisyyden tukemiseksi tasapuolisuus kuitenkin säilyttäen, olisi tarvittaessa täydennettävä tulojärjestelmien nykyaikaistamisella. Olisi edelleen tarkasteltava yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa. Siirtämällä painopiste kasvua paremmin edistäviin veroihin noudattaen samalla vakaus- ja kasvusopimusta voidaan korjata markkinoiden tehottomuutta ja luoda perusta kestävälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Samalla on tärkeää ottaa huomioon verotusta koskevien muutosten vaikutusten jakaantuminen. Verojärjestelmien tehokkuutta voitaisiin parantaa laajentamalla veropohjaa, esimerkiksi poistamalla tai alentamalla vapautusten ja etuusjärjestelmien käyttöä ja avokätisyyttä, tarkistamalla veromenojen soveltamisala ja tehokkuus ja vahvistamalla verohallintoa, yksinkertaistamalla verotusjärjestelmiä ja torjumalla veropetoksia ja aggressiivista verosuunnittelua.