EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014R0508

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014 , Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta

OJ L 149, 20.5.2014, p. 1–66 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 23/07/2022

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/508/oj

20.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 149/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 508/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 ja 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 13 päivänä heinäkuuta 2011 osoittamassa tiedonannossa ”Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus” esiteltiin yhteiseen kalastuspolitiikkaan, jäljempänä ’YKP’, liittyvät mahdolliset haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2013 jälkeen. Tuon tiedonannon julkaisua seuranneen keskustelun perusteella YKP uudistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1380/2013 (4). YKP:n uudistus kattaa kaikki YKP:n tärkeimmät osatekijät, mukaan lukien sen rahoitusnäkökohdat. Uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on aiheellista kumota neuvoston asetus (EY) N:o 2328/2003 (5), neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 (6), neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006 (7) ja asetus (EY) N:o 791/2007 (8) ja korvata ne tällä asetuksella.

Ottaen huomioon, että kaikki Euroopan valtameriä ja meriä koskevat asiat kytkeytyvät toisiinsa, tämän asetuksen olisi tuettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1255/2011 (9) tarkoitetun yhdennetyn meripolitiikan (Integrated Maritime Policy, IMP), jäljempänä ’YMP’, edelleen kehittämistä.

(2)

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) piiriin olisi kuuluttava YKP:lle annettava tuki meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen, näitä luonnonvaroja hyödyntävän kalastuksen hoitoon ja niitä hyödyntävien laivastojen hallinnointiin, makean veden elollisiin luonnonvaroihin ja vesiviljelyyn sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen, jos tällaista toimintaa harjoitetaan jäsenvaltioiden alueella tai jos sitä harjoittavat unionin kalastusalukset tai jäsenvaltioiden kansalaiset, rajoittamatta lippuvaltion ensisijaista vastuuta ja ottaen huomioon Yhdistyneiden kansakuntien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn merioikeusyleissopimuksen (10) (United Nations Convention on the Law of the Sea, UNCLOS) 117 artiklan määräykset.

(3)

YKP:n onnistuminen riippuu tehokkaasta valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmästä sekä sellaisten luotettavien ja kattavien tietojen saatavuudesta, jotka ovat käytettävissä niin tieteellisiä lausuntoja kuin täytäntöönpanoa ja valvontaa varten. Sen vuoksi EMKR:n olisi tuettava näitä toimia.

(4)

EMKR:n piiriin olisi kuuluttava YMP:elle myönnettävä tuki, myös koordinoitujen toimien ja päätöksenteon kehittämiseen ja täytäntöönpanoon valtamerten, merten, rannikkoalueiden ja merielinkeinojen osalta täydentäen näihin liittyviä unionin eri politiikanaloja, joita ovat erityisesti YKP sekä liikenne-, teollisuus-, alueellinen koheesio-, ympäristö-, energia- ja matkailupolitiikka. Olisi varmistettava, että eri alojen toimintalinjoja hallinnoidaan johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Itämeren, Pohjanmeren, Kelttienmeren, Biskajanlahden ja Iberian niemimaan rannikon sekä Välimeren ja Mustanmeren alueilla.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (11) 2 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut EMKR:n tuensaajat voivat olla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 30 alakohdassa tarkoitettuja toimijoita taikka kalastajia tai kalastajajärjestöjä, jollei tässä asetuksessa muuta säädetä.

(6)

Eurooppa-neuvoston 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamien päätelmien mukaisesti, joilla hyväksyttiin komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamaan tiedonantoon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, perustuva unionin uusi työpaikkoja sekä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva strategia, unionin ja jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ja edistettävä samalla unionin sopusointuista kehitystä. Voimavaroja olisi keskitettävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi korostaen erityisesti työllisyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, kestävään energiankäyttöön sekä köyhyyden torjuntaan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä tavoitteita ja vaikuttavuuden parantamiseksi kiinnittämällä enemmän huomiota tuloksiin. YMP:n sisällyttäminen EMKR:ään edistää myös Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjen tärkeimpien poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja vastaa Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja, taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion lisäämistä koskevia yleisiä tavoitteita.

(7)

Jotta varmistetaan, että EMKR edistää YKP:n, YMP:n ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, on tarpeen keskittyä rajoitettuun määrään tärkeimpiä painopisteitä, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen ja vesiviljelyn edistämiseen, YKP:n täytäntöönpanon edistämiseen, työllisyyden ja alueellisen koheesion lisäämiseen, markkinoille saattamisen ja jalostuksen edistämiseen sekä YMP:n täytäntöönpanon edistämiseen.

(8)

Unionin olisi EMKR:n täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa tähdättävä epätasa-arvon poistamiseen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen sekä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseen.

(9)

YKP:n yleisenä tavoitteena on varmistaa, että kalastus- ja vesiviljelytoiminta tukee osaltaan sellaisten taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta välttämättömien ympäristöedellytysten luomista, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä. Lisäksi sen avulla olisi voitava parantaa tuottavuutta, helpottaa kohtuullisen elintason saavuttamista kalastusalalla ja edistää markkinoiden vakautta, ja sen olisi turvattava kalavarojen saatavuus ja se, että tarjonta kohtaa kuluttajat kohtuullisin hinnoin.

(10)

On erittäin tärkeää sisällyttää ympäristönäkökohdat aiempaa paremmin YKP:hen, jolla olisi saavutettava unionin ympäristöpolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. YKP:llä pyritään meren elollisten luonnonvarojen hyödyntämiseen siten, että kalavarat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään niillä tasoilla mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja viimeistään vuonna 2020. Kalastuksenhoitoon olisi YKP:ssä sovellettava ennalta varautuvaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa. Tämän vuoksi EMKR:n olisi edistettävä meriympäristön suojelua siten kuin siitä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY (12).

(11)

YKP:n ja YMP:n menojen rahoittamisen yhdestä rahastosta eli EMKR:stä olisi vastattava yksinkertaistamisen tarpeeseen ja sillä on tarkoitus tehostaa näiden politiikkojen yhtenäistämistä. Kun yhteistyössä toteutettava hallinnointi ulotetaan jalostukseen ja markkinoille saattamiseen – syrjäisimmille alueille maksettavat korvaukset, valvonta, tiedonkeruu ja -hallinta sekä YMP mukaan lukien – voidaan edistää yksinkertaistamista ja vähentää niin komission kuin jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta sekä parantaa myönnettävän tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

(12)

YKP:n ja YMP:n menot olisi rahoitettava unionin talousarviosta yhden rahaston eli EMKR:n kautta joko suoraan tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin puitteissa. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavaa hallinnointia ei olisi sovellettava ainoastaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan kalastusta, vesiviljelyä tai yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, vaan myös jalostukseen ja markkinoille saattamiseen, syrjäisimmille alueille maksettaviin korvauksiin, valvonta- ja tiedonkeruutoimiin ja YMP:hen. Suoraa hallinnointia olisi sovellettava tieteelliseen neuvontaan, erityisiin valvonta- ja täytäntöönpanotoimenpiteisiin, alueellisille kalastusjärjestöille maksettaviin vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin, neuvoa-antaviin toimikuntiin, markkinatietouteen, YMP:n täytäntöönpanoon ja viestintätoimiin. Olisi täsmennettävä toimityypit, joille voidaan myöntää EMKR:n mukaista rahoitusta.

(13)

On tarpeen erottaa toisistaan ne valvonta- ja täytäntöönpanotoimenpideluokat, joita osarahoitetaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa, ja ne, joita osarahoitetaan suoran hallinnoinnin puitteissa. On ehdottoman tärkeää pitää erillään yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan valvontaan ja tiedonkeruuseen myönnettävät varat samalla kun sallitaan näiden kahden toimenpideluokan välinen joustavuus.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti EMKR:n perusteella suoritettavan unionin rahoitustuen saamisen ehdoksi asetetaan se, että jäsenvaltiot ja toimijat noudattavat YKP:n sääntöjä. Tämän vaatimuksen on tarkoitus heijastaa unionin vastuuta varmistaa yleisen edun nimissä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana YKP:tä.

(15)

YKP:n tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi, jos EMKR:n mukaista unionin rahoitustukea maksettaisiin toimijoille, jotka eivät lähtökohtaisesti ole noudattaneet meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleisen edun mukaisia vaatimuksia. Sen vuoksi toimijoiden EMKR:n mukaista rahoitusta koskevien hakemusten olisi oltava hyväksyttävissä ainoastaan sillä ehdolla, että kyseiset toimijat eivät tietyn ajanjakson aikana ennen tukihakemuksen jättämistä ole syyllistyneet vakavaan rikkomukseen, rikokseen tai petokseen eivätkä ole osallistuneet laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään kalastukseen (LIS) osallistuneista aluksista laadittuun unionin luetteloon kuuluvien kalastusalusten tai sellaisten maiden lipun alla purjehtivien alusten, jotka on tässä asetuksessa säädetyin tavoin todettu yhteistyöhön osallistumattomiksi, toimintaan tai hallinnointiin taikka olleet tällaisten kalastusalusten omistajien piiriin kuuluvia.

(16)

Lisäksi tuensaajien olisi tukihakemuksen jätettyään jatkettava mainittujen hyväksyttävyyttä koskevien vaatimusten noudattamista koko toimen täytäntöönpanon ajan sekä kyseiselle tuensaajalle suoritettua viimeistä maksua seuraavien viiden vuoden ajan.

(17)

Jos tuensaaja ei noudata tukikelpoisuutta ja kestoa koskevia edellytyksiä, olisi sovellettava rahoitusseuraamuksia ja -oikaisuja. Tällaisen rahoitusoikaisun määrän määrittämiseksi olisi otettava huomioon tuensaajan rikkomuksen rikoksen tai petoksen luonne, vakavuus, kesto ja toistuvuus sekä EMKR:n rahoitusosuuden merkitys tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

(18)

YKP:n tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi myös siinä tapauksessa, että EMKR:n mukaista unionin rahoitustukea maksettaisiin jäsenvaltioille, jotka eivät ole noudattaneet meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevaan yleiseen etuun liittyvien YKP:n sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, kuten tiedonkeruuta ja valvontavelvoitteiden täytäntöönpanoa. Näiden velvollisuuksien noudattamatta jättämiseen liittyy lisäksi riski siitä, että jäsenvaltiot eivät havaitse hakemuksia, jotka eivät ole hyväksyttävissä, tai toimia, jotka eivät oikeuta tukeen.

(19)

Jotta ehkäistäisiin tukeen oikeuttamattomat maksut ja kannustettaisiin jäsenvaltioita noudattamaan YKP:n sääntöjä, olisi varotoimenpiteenä säädettävä mahdollisuudesta maksujen määräajan kulumisen keskeyttämiseen ja maksatuksen keskeyttämiseen, mitkä toimenpiteet ovat kestoltaan ja laajuudeltaan rajoitettuja. Niitä rahoitusoikaisuja, joilla on lopullisia ja peruuttamattomia seurauksia, olisi sovellettava ainoastaan menoihin, joihin sääntöjen noudattamatta jättäminen on vaikuttanut.

(20)

Jotta parannettaisiin koheesiopoliittista tukea antavien rahastojen – eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston – koordinointia ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa maaseudun kehittämiseen ja meri- ja kalastusalalle tukea antavan rahaston – eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja EMKR:n kanssa, kaikille näille rahastoille, jäljempänä ’ERI-rahastot’, on vahvistettu yhteiset säännökset asetuksessa (EU) N:o 1303/2013. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 lisäksi tämä asetus sisältää erityisiä, täydentäviä säännöksiä YKP- ja YMP-alojen erityispiirteiden vuoksi.

(21)

Suhteellisuusperiaatetta olisi sovellettava toimintaohjelmaan koko sen keston ajan ottamalla huomioon kunkin jäsenvaltion hallinnon koko ja toimintaohjelmaan osoitetun julkisen rahoituksen kokonaismäärä.

(22)

Komission olisi jaettava käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat vuosittain jäsenvaltiokohtaisesti käyttäen objektiivisia ja avoimia perusteita. Näihin perusteisiin olisi kuuluttava indikaattoreita, joilla mitataan kalastus- ja vesiviljelyalan koko, valvonta- ja tiedonkeruuvelvoitteiden laajuus, aiemmat määrärahat asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti ja aiempi kulutus asetuksen (EY) N:o 861/2006 mukaisesti.

(23)

Tiettyjen erityisten ennakkoehtojen täyttyminen on YKP:n yhteydessä äärimmäisen tärkeää, erityisesti siltä osin kuin on kyse kalastuskapasiteettia koskevan kertomuksen ja vesiviljelyä koskevan monivuotisen kansallisen strategiasuunnitelman toimittamisesta sekä osoitetuista hallinnollisista valmiuksista täyttää kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset sekä tehostaa unionin valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmän täytäntöönpanoa.

(24)

Yksinkertaistamispyrkimyksen mukaisesti kaikki EMKR:n perusteella suoritettavat toimet, jotka kuuluvat yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin, valvonta ja tiedonkeruu mukaan lukien, olisi toteutettava jäsenvaltiokohtaisen yhtenäisen toimintaohjelman muodossa kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen rakenteen mukaisesti. Ohjelmasuunnittelun olisi katettava 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välinen kausi. Valmistellessaan yhtenäistä toimintaohjelmaa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden toimintaohjelman sisällössä ja koossa otetaan huomioon pyrkimys yksinkertaistamiseen. Kussakin ohjelmassa olisi täsmennettävä strategia EMKR:n mukaisesti asetettuihin unionin painopisteisiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden valikoima. Ohjelmasuunnittelun olisi oltava näiden unionin painopisteiden mukaista kansalliseen toimintaympäristöön mukautettuna ja sillä olisi täydennettävä muita unionin toimintalinjoja, erityisesti maaseudun kehittämispolitiikkaa ja koheesiopolitiikkaa.

(25)

Pienimuotoisen rannikkokalastuksen edistämiseksi jäsenvaltioiden, joissa pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan merkittävässä määrin, olisi liitettävä toimintaohjelmiinsa pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämistä, kilpailukykyä ja kestävyyttä koskevat toimintasuunnitelmat.

(26)

Yksinkertaistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi EMKR:n täytäntöönpanon yhteydessä sekä valvontakustannusten ja virheiden suhteellisen määrän vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon mahdollisuutta käyttää asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädettyjä yksinkertaistettuja avustusmuotoja.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi YKP:n mukaisten valvontavelvoitteiden noudattamiseksi laadittava valvontaa käsittelevä toimintaohjelman osio komission tälle politiikan alalle hyväksymien unionin painopisteiden mukaisesti. Toimintaohjelman mukauttamiseksi valvonnan ja täytäntöönpanon kehittyviin tarpeisiin toimintaohjelmien valvontaosiota olisi tarkistettava säännöllisesti YKP:n mukaista valvonta- ja täytäntöönpanopolitiikkaa koskeviin unionin painopisteisiin tehtävien muutosten perusteella. Näille muutoksille olisi saatava komission hyväksyntä. Jotta voidaan varmistaa valvontaan liittyvän ohjelmasuunnittelun joustavuus jatkossakin, toimintaohjelmien valvontaosion tarkistamiseen olisi sovellettava yksinkertaistettua menettelyä.

(28)

Jäsenvaltioiden olisi laadittava tiedonkeruuta käsittelevä toimintaohjelman osio neuvoston asetuksessa (EY) N:o 199/2008 (13) tarkoitetun unionin monivuotisen ohjelman mukaisesti. Tiedonkeruutoimiin liittyviin erityistarpeisiin mukautumiseksi jäsenvaltioiden olisi laadittava tuon asetuksen mukaisesti työohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä.

(29)

Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvat varat, lukuun ottamatta komission teknistä apua, olisi määriteltävä ennalta tavoitteittain, jolloin liikkumavara on viisi prosenttia, ja niihin olisi sovellettava vuotuisia työohjelmia.

(30)

Kalastustoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi on elintärkeää edistää ja myöntää tukea innovointiin tehtäville investoinneille. Osallistumisen tason nostamiseksi olisi innovaatiotuen hakumenettelyä yksinkertaistettava.

(31)

Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää kalastuksen ja muun merellä tapahtuvan toiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava neuvontapalveluja, tutkijoiden ja kalastajien välistä yhteistyötä, ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, ja sen olisi edistettävä tietämyksen levittämistä, autettava parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Tunnustuksena itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien puolisoiden ja elämänkumppaneiden merkitykselle kalastajayhteisöissä olisi myös heille tietyin ehdoin myönnettävä tukea ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, tietämyksen levittämistä ja sellaista verkottumista varten, joka edistää heidän ammatillista kehittymistään.

(32)

Jotta autettaisiin nuoria, joilla on vaikeuksia päästä kalastusalan työmarkkinoille sitkeän talouskriisin aikana, EMKR:stä olisi tuettava kestäviä kalastuskäytäntöjä ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsitteleviä harjoitteluohjelmia ja kursseja.

(33)

Koska monipuolistaminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille, joilla on merkittävä asema rannikkoyhteisöissä, EMKR:stä olisi myönnettävä tukea investointeihin, joilla edistetään kalastajien tulolähteiden monipuolistamista ja kehitetään täydentävää toimintaa, muun muassa aluksiin, ongintamatkailuun, ravintoloihin, kalastukseen liittyviin ympäristöpalveluihin ja kalastusalan koulutustoimintaan tehtäviin investointeihin.

(34)

EMKR:n varojen myöntämisessä ja kohdistamisessa olisi otettava huomioon, että uusien taloudellisten toimintojen luominen ja kehittäminen kalastusalalla on nuorille kalastajille taloudellisesti haastavaa. Tällainen kehitys on olennaisen tärkeää unionin kalastusalan kilpailukyvyn kannalta. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön kalastustoimintansa aloittaville nuorille kalastajille myönnettävä tuki heidän toimintansa aloittamisen helpottamiseksi. EMKR:stä tuetun uuden taloudellisen toiminnan elinkelpoisuuden varmistamiseksi olisi tuen edellytykseksi asetettava tarvittavien taitojen ja pätevyyksien hankkiminen. Toiminnan käynnistämistuella olisi edistettävä ainoastaan ensimmäisen kalastusaluksen hankintaa.

(35)

Aluksella työskentelyyn liittyviin terveys- ja turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi EMKR:stä olisi tuettava investointeja, jotka koskevat turvallisuutta sekä työ-, terveys- ja hygieniaoloja aluksilla edellyttäen, että tuetut investoinnit ylittävät unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset.

(36)

Olisi annettava säännöt, joiden nojalla voidaan myöntää tukea ja taloudellista korvausta kalastajille ja kalastusalusten omistajille kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen yhteydessä, jos tällainen väliaikainen lopettaminen on välitön seuraus tietyistä säilyttämistoimenpiteistä, kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista lukuun ottamatta, joista on määrätty tietyissä unionin tai jäsenvaltioiden kalastuksenhoitosuunnitelmissa tai siitä, että kestävää kalastusta koskevia kumppanuussopimuksia tai niihin liittyviä pöytäkirjoja ei uudisteta. Tällaisia sääntöjä olisi annettava myös kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen osalta.

(37)

EMKR:stä olisi voitava tietyin ehdoin tukea keskinäisiä rahastoja, joista suoritetaan kalastajille taloudellisia korvauksia epäsuotuisten sääolojen, ympäristövahingon tai pelastuskustannusten perusteella.

(38)

Kalastustoiminnan mukauttamiseksi kalastusmahdollisuuksiin EMKR:stä olisi voitava tukea kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia.

(39)

On erittäin tärkeää sisällyttää ympäristönäkökohdat EMKR:ään ja tukea YKP:n mukaisten säilyttämistoimenpiteiden toteuttamista ottaen samalla huomioon unionin vesialueiden moninaiset olosuhteet. Tätä varten on tärkeää ottaa käyttöön alueellinen lähestymistapa säilyttämistoimenpiteisiin.

(40)

Samalla tavoin EMKR:stä olisi voitava tukea kalastuksesta meriympäristöön aiheutuvien vaikutusten vähentämistä erityisesti edistämällä ekoinnovointia, valikoivampien pyydysten ja välineiden käyttöä, sekä toimenpiteillä, joiden tavoitteena on meren biologisen monimuotoisuuden ja merten ekosysteemien sekä niiden tarjoamien palvelujen suojelu ja ennallistaminen vuoteen 2020 ulottuvan biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian mukaisesti.

(41)

Eurooppa 2020 -strategian ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja energiatehokkuutta koskevan yleistavoitteen mukaisesti EMKR:stä olisi voitava tukea aluksiin tehtäviä investointeja ja energiatarkastuksia.

(42)

Ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamiseksi ja kalastusalusten energiatehokkuuden parantamiseksi pääkoneen tai apukoneiden nykyaikaistamiseen tai korvaamiseen olisi voitava myöntää tukea edellyttäen, että pienimuotoisen rannikkokalastuksen harjoittajille annetaan valintaprosessissa etusija heidän rahoituksen saantinsa parantamiseksi ja että suuremmat alukset osallistuvat konetehon vähentämiseen.

(43)

Jotta YKP:n uudistukseen kuuluva kestävyyden tavoite ei vaarantuisi, laivastoa koskeville toimenpiteille, kuten väliaikaiselle ja pysyvälle lopettamiselle sekä koneen korvaamiselle, myönnettävissä olevalle rahoitustuelle olisi asetettava yläraja, ja ajanjaksoa, jonka aikana pysyvälle lopettamiselle voidaan myöntää tällaista rahoitustukea, olisi rajoitettava.

(44)

YKP:ssä käyttöön otetun poisheittämiskiellon mukaisesti EMKR:stä olisi tuettava aluksiin tehtäviä investointeja, joiden tavoitteena on hyödyntää tahattomasti saaliiksi saadut kalat mahdollisimman hyvin ja lisätä alikäytettyjen kalansaaliin osien hyväksikäyttöä. Saaliiksi saatujen kalojen arvon maksimoimiseksi EMKR:stä olisi resurssien niukkuus huomioon ottaen tuettava myös aluksiin tehtäviä investointeja, joiden tavoitteena on nostaa saaliiksi saatujen kalojen kaupallista arvoa.

(45)

Koska kalasatamilla, purkupaikoilla ja kalastussuojilla on tärkeä merkitys, EMKR:stä olisi tuettava asiaankuuluvia investointeja, joiden tavoitteina on parantaa erityisesti energiatehokkuutta, ympäristönsuojelua ja purettujen tuotteiden laatua sekä turvallisuutta ja työoloja.

(46)

Unionin kannalta on elintärkeää saavuttaa kestävä tasapaino makean veden resurssien ja niiden hyödyntämisen välillä. Sisävesikalastusta olisi sen vuoksi tuettava aiheellisin toimenpitein ottaen asianmukaisesti huomioon sen ympäristövaikutukset ja säilyttäen samalla näiden alojen taloudellinen elinkelpoisuus.

(47)

Komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille 19 päivänä syyskuuta 2002 antaman tiedonannon ”Euroopan vesiviljelyn kestävää kehittämistä koskeva strategia” sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 29 päivänä huhtikuuta 2013 antaman tiedonannon ”EU:n vesiviljelyn kestävän kehityksen strategiset suuntaviivat”, YKP:n tavoitteiden ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti EMKR:stä olisi tuettava vesiviljelyalan kehittämistä ympäristön, talouden sekä sosiaalisten näkökohtien kannalta kestävällä tavalla.

(48)

Koska vesiviljelypaikoilta karanneilla viljellyillä eläimillä saattaa olla vaikutuksia meren luonnonvaraisiin populaatioihin, EMKR:stä ei saisi tarjota kannustimia muuntogeenisten organismien viljelyyn.

(49)

Vesiviljely lisää kasvua ja työpaikkoja rannikko- ja maaseutualueilla. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että EMKR on vesiviljely-yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), käytettävissä ja auttaa tuomaan alalle uusia vesiviljelyn harjoittajia. Vesiviljelytoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi on elintärkeää edistää innovointia ja yrittäjyyttä. Siksi EMKR:stä olisi voitava tukea innovatiivisia toimia, vesiviljely-yritysten yritystoiminnan yleistä kehittämistä, non food- ja offshore-vesiviljely mukaan lukien, sekä täydentävää toimintaa, kuten ongintamatkailua, vesiviljelyalaan liittyviä ympäristöpalveluja tai koulutustoimintaa.

(50)

Inhimilliseen pääomaan investoiminen on niin ikään elintärkeää vesiviljelytoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi voitava tukea elinikäistä oppimista ja verkottumista, joka edistää tietämyksen levittämistä, sekä neuvontapalveluja, jotka auttavat parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä.

(51)

Vesiviljelypaikkojen ja -infrastruktuurien kehittämisen tukemiseksi EMKR:stä olisi voitava myöntää tukea kansallisille ja alueellisille viranomaisille näiden tehdessä strategisia valintojaan, etenkin määritettäessä ja kartoitettaessa alueita, joiden katsotaan parhaiten soveltuvan vesiviljelyn kehittämiseen.

(52)

Ympäristön sekä sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien kannalta kestävän vesiviljelyn edistämiseksi EMKR:stä olisi voitava tukea ympäristönäkökohtia tarkoin kunnioittavaa vesiviljelytoimintaa, vesiviljely-yritysten siirtymistä kestävään hoitoon, auditointijärjestelmien käyttöä sekä siirtymistä luonnonmukaiseen vesiviljelyyn. Samalla tavoin EMKR:stä olisi voitava tukea myös erityisiä ympäristöpalveluja tarjoavaa vesiviljelyä.

(53)

Kuluttajansuojan merkityksen vuoksi EMKR:n olisi voitava tarjota vesiviljelijöille riittävästi tukea niiden riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, joita vesiviljelystä saattaa aiheutua kansanterveyteen ja eläinten terveyteen.

(54)

Koska vesiviljelytoimintaan tehtäviin investointeihin liittyy riski, EMKR:n olisi voitava edistää yritysturvallisuutta tarjoamalla mahdollisuus vesiviljelykannalle otettaviin vakuutuksiin ja turvaamalla tällä tavoin tuottajien tulot sellaisten epätavallisten tuotannonmenetysten osalta, jotka johtuvat erityisesti luonnonkatastrofeista, epäsuotuisista sääoloista, äkillisistä vedenlaadun muutoksista, taudeista tai tuholaisvahingoista ja tuotantolaitosten tuhoutumisesta.

(55)

Koska paikalliseen kehittämiseen sovellettava yhteisölähtöinen lähestymistapa on osoittautunut vuosien mittaan hyödylliseksi kalastusta ja vesiviljelyä sekä maaseutualueita kehitettäessä, kun siinä otetaan kaikilta osin huomioon omien kehitysmahdollisuuksien monialaiset tarpeet, tukea olisi tulevaisuudessa jatkettava ja lisättävä.

(56)

Kalastus- ja vesiviljelyalalla toteutettavassa yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä olisi edistettävä innovatiivisia lähestymistapoja, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja, erityisesti lisäämällä kalastustuotteiden arvoa ja monipuolistamalla paikallista taloutta kohti uusia elinkeinoja, mukaan lukien ns. sinisen kasvun ja laajempien merialojen tarjoamat elinkeinot.

(57)

Kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen on määrä vaikuttaa sosiaalisen osallisuuden edistämistä, köyhyyden vähentämistä sekä työpaikkojen luomista ja paikallistason innovoinnin edistämistä koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumiseen. Sen on myös määrä edistää alueellisen koheesion tavoitetta, joka on yksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ensisijaisista painopisteistä.

(58)

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen olisi pantava täytäntöön noudattaen alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa käyttämällä paikallisia kumppanuuksia, jotka muodostuvat julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajista ja kuvastavat asianmukaisesti paikallisyhteisöä. Näillä paikallisilla toimijoilla on parhaat edellytykset laatia ja panna täytäntöön monialaisia yhteisölähtöisiä paikallisia kehitysstrategioita, jotka vastaavat niiden paikallisten kalastusalueiden tarpeita. On tärkeää varmistaa, ettei yhdenkään yksittäisen eturyhmän osuus ole yli 49 prosenttia paikallisen kalatalouden toimintaryhmän päätöksentekoelinten äänimäärästä.

(59)

Paikallisten kumppanuuksien välinen verkottuminen on olennainen osa tätä lähestymistapaa. Paikallisten kumppanuuksien välinen yhteistyö on siten tärkeä kehityksen väline, jota EMKR:n olisi tuettava.

(60)

EMKR:stä kalastusalueille myönnettävä tuki olisi koordinoitava muista unionin rahastoista paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen kanssa, ja sen olisi katettava kaikki näkökohdat, jotka liittyvät yhteisölähtöisten paikallisten kehitysstrategioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä paikallisten kalatalouden toimintaryhmien toimintaan, samoin kuin kustannukset, jotka aiheutuvat toiminnan elävöittämisestä paikallisella alueella ja paikallisen kumppanuuden toiminnasta.

(61)

Jotta voidaan varmistaa kalastuksen ja vesiviljelyn elinkelpoisuus voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla, on tarpeen antaa säännökset, joilla tuetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (14) täytäntöönpanoa sekä markkinoille saattamista ja jalostusta koskevia toimia, joita toimijat toteuttavat maksimoidakseen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden arvon. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten toimintojen edistämiseen, joissa yhdennetään toimitusketjuun sisältyvät tuotanto-, jalostus- ja markkinoille saattamista koskevat toimet tai jotka koostuvat innovatiivisista prosesseista tai menetelmistä. Tuottajajärjestöt ja tuottajajärjestöjen liitot olisi asetettava etusijalla tukea myönnettäessä. Tuotanto- ja markkinointisuunnitelmien osalta vain tällaisten järjestöjen ja liittojen olisi oltava tukikelpoisia. Uuteen poisheittämisen kieltävään politiikkaan mukautumiseksi EMKR:stä olisi tuettava myös tahattomien saaliiden jalostusta.

(62)

Asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 säädetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalastustuotteiden varastointimekanismista markkinoiden vakauttamisen edistämiseksi. Jotta varmistettaisiin siirtyminen markkinoiden interventiomekanismeista korostetusti tuotanto- ja markkinoille saattamista koskevan toiminnan suunnitteluun ja hallinnointiin, kaikki EMKR:stä myönnettävä tuki olisi lopetettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.

(63)

Ottaen huomioon lisääntynyt kilpailu, joka kohdistuu pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaviin kalastajiin, EMKR:stä olisi voitava tukea pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien yritysaloitteita, jotka lisäävät heidän pyytämiensä kalojen arvoa erityisesti tällaisen kalojen jalostuksen tai suoramyynnin avulla.

(64)

Koska unionin syrjäisimmillä alueilla harjoitettava kalastustoiminta on vaikeuksissa erityisesti kyseisten alueiden syrjäisyyden ja erityisten ilmasto-olojen vuoksi, EMKR:n olisi voitava ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustetut tällaisten alueiden erityiset haitat.

(65)

Säilyttääkseen unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien eräiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kilpailukyvyn muilta unionin alueilta tuleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna unioni otti vuonna 1992 käyttöön toimenpiteitä asiaan liittyvien kalastusalan lisäkustannusten korvaamiseksi. Kaudella 2007–2013 sovellettavat toimenpiteet on säädetty asetuksessa (EY) N:o 791/2007. Tukea on tarpeen myöntää edelleen eräiden unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen, jotta korvaamisella pidetään osaltaan yllä näiden alueiden toimijoiden taloudellista elinkelpoisuutta.

(66)

Syrjäisimmillä alueilla vallitsevien erilaisten markkinoille saattamisen edellytysten sekä saaliiden, kantojen ja markkinoiden kysynnän vaihteluiden vuoksi asianomaisten jäsenvaltioiden tehtäväksi olisi annettava määritellä korvauskelpoiset kalastustuotteet, niiden enimmäismäärät ja korvauksen määrät jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa.

(67)

Jäsenvaltioille olisi annettava lupa eriyttää kyseisten kalastustuotteiden luetteloa ja määriä sekä korvauksen määrää jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa. Niille olisi lisäksi annettava lupa mukauttaa korvaussuunnitelmiaan, jos se on muuttuvien edellytysten vuoksi perusteltua.

(68)

Jäsenvaltioiden olisi asetettava korvauksen määrä tasolle, joka mahdollistaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista johtuvien lisäkustannusten asianmukaisen korvaamisen. Ylikompensaation välttämiseksi määrän olisi oltava oikeassa suhteessa tuella korvattaviin lisäkustannuksiin. Tätä varten määrässä olisi otettava huomioon myös muut julkisen tuen lajit, joilla on vaikutusta lisäkustannusten tasoon.

(69)

On ehdottoman tärkeää, että jäsenvaltioilla ja toimijoilla on käytössään tarvittavat keinot harjoittaa korkeatasoista valvontaa ja varmistaa tällä tavoin YKP:n sääntöjen noudattaminen ja samalla elollisten vesiluonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Sen vuoksi EMKR:stä olisi voitava tukea jäsenvaltioita ja toimijoita neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (15) mukaisesti. Tällä tuella on määrä edistää kestävää kasvua luomalla sääntöjen noudattamisen kulttuuri.

(70)

Jäsenvaltioille unionin valvontajärjestelmän täytäntöönpanosta aiheutuviin menoihin asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävää tukea olisi EMKR:n puitteissa lisättävä yhden rahaston ajatusmallia noudattaen.

(71)

Unionin valvonta- ja täytäntöönpanopolitiikan tavoitteiden mukaisesti on aiheellista, että valvonta-alusten, -lentokoneiden ja -helikoptereiden käytöstä osoitetaan kalastuksen valvontaan vähimmäisaika, joka olisi määriteltävä tarkoin, jotta EMKR:stä myönnettävälle tuelle saataisiin perusta.

(72)

Jäsenvaltioiden valvonta-alalla tekemän yhteistyön merkitys huomioon ottaen EMKR:stä olisi voitava myöntää tukea tähän tarkoitukseen.

(73)

Olisi hyväksyttävä toimenpiteitä, joilla tuetaan monivuotisessa unionin ohjelmassa määritellyin tavoin kalastustietojen keruuta, hallinnointia ja käyttöä, erityisesti kansallisten ohjelmien tukemiseksi sekä tieteellisiin analyyseihin ja YKP:n täytäntöönpanoon tarkoitettujen tietojen hallinnoinnin ja käytön tukemiseksi. Jäsenvaltioille kalastustietojen keräämisestä, hallinnoinnista ja käytöstä aiheutuviin menoihin asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävää tukea olisi EMKR:n puitteissa jatkettava yhden rahaston ajatusmallia noudattaen.

(74)

YKP:n mukaisia moitteetonta ja tehokasta kalastuksenhoitoa koskevia päätöksiä olisi tuettava tutkimus- ja yhteistyötoimin sekä YKP:n täytäntöönpanossa ja kehittämisessä tarvittavin tieteellisin ja sosioekonomisin lausunnoin ja neuvoin, muun muassa biomaantieteellisesti herkillä alueilla.

(75)

Lisäksi on tarpeen tukea yhteistyötä, jota tehdään jäsenvaltioiden välillä ja tarvittaessa kolmansien maiden kanssa tietojen keräämiseksi samalta merialueelta, sekä asiaankuuluvien kansainvälisten tieteellisten elinten kanssa.

(76)

YMP:n tavoitteena on tukea merten ja valtamerten kestävää käyttöä sekä kehittää valtameriin, meriin, saariin, rannikkoalueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin sekä merialoihin vaikuttavia toimintalinjoja koskeva koordinoitu, johdonmukainen ja avoin päätöksenteko komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10 päivänä lokakuuta 2007 antaman tiedonannon ”Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka” mukaisesti.

(77)

Kuten asetuksessa (EU) N:o 1255/2011 sekä neuvoston päätelmissä, Euroopan parlamentin päätöslauselmissa ja alueiden komitean lausunnoissa on todettu, jatkuva rahoitus on tarpeen unionin YMP:n täytäntöönpanoa ja edelleen kehittämistä varten. Mereen liittyvien asioiden kehittämisellä siten, että tuetaan YMP:een liittyviä toimia taloudellisesti, odotetaan olevan huomattava taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen vaikutus yhteenkuuluvuuteen.

(78)

EMKR:stä olisi tuettava meriasioiden yhdennetyn hallinnoinnin edistämistä kaikilla tasoilla, erityisesti parhaiden käytäntöjen vaihdon ja merialuestrategioiden edelleen kehittämisen ja täytäntöönpanon avulla. Näiden strategioiden tavoitteena on luoda yhdennetyt puitteet Euroopan merialueiden yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi ja sidosryhmien välisen yhteistyön lujittamiseksi, jotta unionin rahoitusvälineitä ja varoja käytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla ja edistettäisiin unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantamiseen tähtääviin toimiin ja mekanismeihin voi tässä yhteydessä sisältyä mereen liittyvillä aloilla tehtävä rajatylittävä ja monialainen yhteistyö, esimerkiksi Euroopan rannikkovartiostojen tehtäväfoorumin puitteissa tapahtuva toiminta, kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihdon edistämiseksi, jotta toimintaa voidaan tehostaa ja johdonmukaistaa asiaankuuluvan unionin oikeuden puitteissa.

(79)

EMKR:stä olisi tuettava sellaisten välineiden edelleen kehittämistä, joilla luodaan yhteisvaikutusta eri aloilla toteutettavien meriin, valtameriin ja rannikoihin vaikuttavien aloitteiden välillä. Tämä pätee yhdennettyyn merivalvontaan, jonka tavoitteena on parantaa meritilannetietoisuutta eri alojen välisen parannetun ja turvallisen tietojenvaihdon avulla. EMKR:stä ei kuitenkaan saisi rahoittaa toimia, jotka liittyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan kuuluvaan merivalvontaan.

(80)

Näillä aloilla käytössä olevien tietojärjestelmien yhteenliittämisen vuoksi saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön näiden järjestelmien rahoitusmekanismit johdonmukaisesti ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty hallinnointi ovat olennaisen tärkeitä meri- ja rannikkoalueiden kestävän kehityksen kannalta, ja ne molemmat edistävät ekosysteemipohjaisen hallinnoinnin tavoitteita sekä maa- ja meriyhteyksien kehittämistä. Nämä välineet ovat tärkeitä myös rannikoittemme, meriemme ja valtameriemme erilaisten käyttötarkoitusten hallitsemiseksi, niiden kestävän taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi ja rajatylittävien investointien edistämiseksi, kun taas meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajat määritellään tarkemmin direktiivin 2008/56/EY täytäntöönpanon myötä. Lisäksi on tarpeen parantaa tietämystä meriympäristöstä ja edistää innovointia helpottamalla valtamerten ja merten tilaa koskevien tietojen keräämistä, vapaata jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä.

(81)

EMKR:stä olisi tuettava kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovointia ja kilpailukykyä mereen liittyvillä aloilla ja rannikkoalueilla. On erityisen tärkeää tunnistaa sääntelyn aiheuttamat esteet ja osaamisen puutteet, jotka hidastavat kehittymässä olevien ja tulevien merielinkeinojen kasvua, sekä toimet, joilla pyritään edistämään mereen ja merenkulkuun liittyvien sovellusten liiketoimintapotentiaalin parantamiseksi tarvittavia teknologiseen innovointiin tehtäviä investointeja.

(82)

EMKR:n olisi täydennettävä nykyisiä ja tulevia rahoitusvälineitä, joita unioni ja jäsenvaltiot ovat asettaneet käytettäviksi kansallisella ja sitä alemmalla tasolla kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen sekä valtamerten, merten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen, jäsenvaltioiden ja niiden rannikko- ja saarialueiden sekä syrjäisimpien alueiden välisen yhteistyön tehostamiseen sekä kansallisten ja paikallisten hankkeiden priorisoinnin ja edistymisen huomioon ottamiseen, ja oltava johdonmukainen niiden kanssa. EMKR:n olisi nivouduttava yhteen muiden merialaan mahdollisesti liittyvien unionin toimintalinjojen, erityisesti EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (16) perustetun Horisontti 2020 -ohjelman, kanssa.

(83)

YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi yleismaailmallisella tasolla unioni osallistuu aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen työskentelyyn. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni edistää tällaisten järjestöjen toimia, jotka auttavat varmistamaan kalavarojen säilyttämisen ja kestävän hyödyntämisen aavalla merellä ja kolmansien maiden vesialueilla. Kansainvälisille järjestöille asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävää tukea olisi EMKR:n puitteissa jatkettava yhden rahaston ajatusmallia noudattaen.

(84)

YKP:n hallinnon parantamiseksi ja neuvoa-antavien toimikuntien tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on erityisen tärkeää, että neuvoa-antaville toimikunnille myönnetään riittävä ja pysyvä rahoitus, jotta ne voisivat jatkaa tehokkaasti neuvoa-antavaa tehtäväänsä YKP:n puitteissa. EMKR:stä neuvoa-antaville toimikunnille myönnettävän tuen olisi yhden rahaston ajatusmallia noudattaen korvattava alueellisille neuvoa-antaville toimikunnille asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävä tuki.

(85)

EMKR:n olisi teknisen avun muodossa helpotettava toimintaohjelmien täytäntöönpanoa, muun muassa edistämällä innovatiivisia lähestymistapoja ja käytäntöjä, joita voidaan panna täytäntöön yksinkertaisella ja avoimella tavalla. Tekniseen apuun olisi kuuluttava myös sellaisen paikallisten kalataloudentoimintaryhmien eurooppalaisen verkoston perustaminen, jonka tarkoituksena on valmiuksien kehittäminen, tiedon levittäminen, kokemusten vaihto sekä paikallisten kumppanuuksien välisen yhteistyön tukeminen.

(86)

Jotta kumppanuus olisi toimivaa ja unionin tukitoimet asianmukaisella tavalla tunnettuja, olisi säädettävä siitä, että unionin antamaa tukea koskevan tiedotuksen ja julkisuuden olisi oltava mahdollisimman laajaa. Tukitoimien hallinnoinnista vastaavien viranomaisten tehtäviin olisi kuuluttava myös tiedotus- ja julkisuusnäkökohdat sekä tiedottaminen komissiolle tältä osin toteutetuista toimenpiteistä.

(87)

Kaikkiin tämän asetuksen perusteella rahoitettavien, sekä yhteistyössä toteutettavan että suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien toimien yhteydessä on tarpeen varmistaa unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla näiden etujen suojaamiseen liittyvää asianmukaista lainsäädäntöä moitteettomalla tavalla sekä varmistaa, että jäsenvaltiot ja komissio tekevät aiheelliset tarkastukset.

(88)

Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettuihin YKP:n erityisedellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi sääntöjä, jotka koskevat maksujen määräajan kulumisen keskeyttämistä siten kuin asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 on säädetty, täydennettävä lisäsäännöksin. Jos jäsenvaltio tai toimija on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksujen määräajat.

(89)

Maksujen määräajan keskeyttämisen lisäksi ja tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi komission olisi voitava lykätä maksuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen.

(90)

Toimintaohjelmia olisi niiden laadun parantamiseksi ja niiden saavutusten osoittamiseksi seurattava ja arvioitava. Komission olisi luotava yhteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä varmistaen muun muassa, että asiaa koskevat tiedot asetetaan saataville oikeaan aikaan. Tuossa yhteydessä olisi vahvistettava luettelo indikaattoreista, ja komission olisi arvioitava EMKR-politiikan vaikutuksia suhteessa yksittäisiin tavoitteisiin.

(91)

Vastuu toimintaohjelman täytäntöönpanon seurannasta olisi jaettava hallintoviranomaisen ja tätä tarkoitusta varten perustetun seurantakomitean kesken. Hallintoviranomaisen ja seurantakomitean vastuunjako olisi tätä varten täsmennettävä. Toimintaohjelman seurantaan olisi sisällyttävä komissiolle toimitettavan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen laatiminen.

(92)

Rahoitusmahdollisuuksia ja hankkeiden tuensaajia koskevien tietojen saatavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi kussakin jäsenvaltiossa olisi otettava käyttöön yksi keskitetty verkkosivusto tai verkkoportaali, jossa on tietoa toimintaohjelmasta, mukaan lukien luettelot toimista, joita kustakin toimintaohjelmasta tuetaan. Kaikille asiaa koskeville jäsenvaltioiden verkkosivustoille olisi myös voitava päästä unionin viralliselta verkkosivustolta, jotta eri jäsenvaltioiden kansalaisten olisi helpompi tutustua kaikkien jäsenvaltioiden julkaisemiin tietoihin. Näiden tietojen olisi oltava kohtuullisia, selkeitä ja konkreettisia, jotta suuri yleisö, erityisesti unionin veronmaksajat, voisivat saada käsityksen siitä, miten unionin varoja käytetään EMKR:n puitteissa. Tämän tavoitteen lisäksi asiaankuuluvien tietojen julkaisemisen olisi palveltava tarkoitusta parantaa unionin rahoituksen hakemista koskevien mahdollisuuksien tuntemusta. Julkaistaviin tietoihin voi kuulua luonnollisten henkilöiden nimet jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (17) soveltamista.

(93)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavista: hakemusten hyväksyttävyysperusteita koskevan kauden ja tuon kauden alkamis- tai päättymispäivien määrittäminen, varojen ohjeellista jakautumista koskevien prosenttiosuuksien mukauttaminen suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien tavoitteiden kesken, tukikelpoisten toimien ja hygieniaa, terveyttä ja turvallisuutta koskevien investointien sekä aluksissa tapahtuvaa tai yksittäisiä laitteita koskevien työolojen parantamista koskevien investointien tukikelpoisten kustannusten määrittely, osana kestävää kalastustoimintaa toteutettavien merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja palauttamista koskevien toimien tukikelpoisten kustannusten määrittely, sellaisia laitteisiin tai aluksiin tehtäviä investointeja tukevien tukikelpoisten kustannusten määrittely, joiden tavoitteena on vähentää epäpuhtauspäästöjä tai kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä kalastusalusten energiatehokkuutta, syrjäisimpien alueiden kärsimien erityisten haittojen kala- ja vesiviljelytuotteille aiheuttamien lisäkustannusten perusteiden laskeminen, niiden tapausten määrittely, joissa maksujen määräaika voidaan keskeyttää tai maksuja voidaan lykätä jäsenvaltion jätettyä noudattamatta sääntöjä, niiden perusteiden määrittäminen, joilla vahvistetaan sovellettava rahoitusoikaisun taso ja kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisen perusteet, sekä yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän sisällön ja rakenteen määrittely.

(94)

Jotta helpotetaan sujuvaa siirtymistä asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 säädetystä järjestelmästä tässä asetuksessa säädettyyn järjestelmään, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat siirtymäsäännösten vahvistamista.

(95)

Kun komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaisia delegoituja säädöksiä, on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(96)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa maksusitoumuksiin käytettävissä olevien kokonaismäärärahojen vuotuinen jakautuminen jäsenvaltiokohtaisesti, toimintaohjelmien ja niiden muutosten hyväksyminen, tiedonkeruuta koskevien työsuunnitelmien hyväksyminen, komission aloitteesta annattavaa teknistä tukea koskevien vuotuisten työohjelmien hyväksyminen, sen toteaminen, että on olemassa näyttöä, joka viittaa YKP:n mukaisten velvollisuuksien noudattamatta jättämiseen, sen toteaminen, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia velvollisuuksiaan, toimintaohjelman mukaisten välimaksujen keskeyttäminen kokonaan tai osittain sekä rahoitusoikaisujen tekeminen peruuttamalla toimintaohjelmalle myönnetty unionin tuki kokonaan tai osittain. Komission olisi hyväksyttävä nämä täytäntöönpanosäädökset soveltamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011 (18).

(97)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: toimintaohjelman osioiden esittäminen, toimintaohjelmien hyväksymistä sekä siihen tehtävien muutosten esittämistä ja hyväksymistä koskevat menettelyt, muoto ja aikataulu, VI osaston I ja II luvun mukainen vuotuinen työohjelma, syrjäisimpien alueiden korvaussuunnitelman rakenne, julkisen avun prosentuaalisten osuuksien soveltaminen, jäsenvaltioiden komissiolle esittämiin rahoitusta koskeviin tietoihin käyttämä malli, unionin painopisteitä koskevien indikaattoreiden vahvistaminen, jäsenvaltioiden lähettämiä tietoja sekä tietotarpeita ja mahdollisten tietolähteiden yhteisvaikutusta koskevat säännöt, vuosittaisten täytäntöönpanokertomusten muoto ja esittämistapa sekä ennakkoarviointikertomuksiin sisällytettävät tiedot. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti ja tarkastelumenettelyä noudattaen.

(98)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: täytäntöönpanoa ja valvontaa koskeviin unionin tosiasiallisiin painopisteisiin tehtävien muutosten hyväksyminen ja erittely, hallintoviranomaisten antamien tietojen esittämistapaa koskevat säännöt, toimia koskevien tiedotus- ja julkisuustoimenpiteiden tekniset seikat sekä symbolin laatimista koskevat ohjeet ja standardivärien määrittely. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Yksinkertaisemman ja nopeamman menettelyn varmistamiseksi olisi noudatettava neuvoa-antavaa menettelyä.

(99)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, ottaen huomioon kalastus-, vesiviljely- ja merialojen kehittämisessä esiintyvät rakenteelliset ongelmat sekä jäsenvaltioiden rajalliset taloudelliset resurssit, vaan ne voidaan toimintaohjelmista rahoitettavien toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla myöntämällä tärkeisiin painopistealoihin keskitettyä monivuotista rahoitustukea. Sen vuoksi unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteen saavuttamiseksi.

(100)

Tässä asetuksessa säädetty tukijärjestelmä korvaa tukijärjestelmät, jotka on perustettu asetuksella (EY) N:o 2328/2003, asetuksella (EY) N:o 861/2006, asetuksella (EY) N:o 1198/2006 asetuksella, (EY) N:o 791/2007, asetuksella (EU) N:o 1255/2011 ja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 103 artiklalla. Sen vuoksi nämä asetukset ja mainittu säännös olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Tämä asetus ei saisi kuitenkaan vaikuttaa sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1198/2006 tai tuohon tukeen 31 päivänä joulukuuta 2013 sovellettavan muun lainsäädännön perusteella.

(101)

On asianmukaista mukauttaa tämän asetuksen soveltamiskausi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 säädettyyn. Tämän vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa määritellään unionin rahoitustoimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön

a)

yhteinen kalastuspolitiikka (YKP),

b)

merioikeuteen liittyvät asiaan kuuluvat toimenpiteet,

c)

kalastus- ja vesiviljelyalueiden ja sisävesikalastuksen kestävä kehitys; ja

d)

yhdennetty meripolitiikka (YMP).

2 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan unionin alueella toteutettaviin toimiin, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

3 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1379/2013 5 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 2 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’yhteisellä tietojenvaihtoympäristöllä’ (Common Information Sharing Environment, CISE), jäljempänä myös ’CISE’, rakenteeltaan hajautettua järjestelmäverkkoa, joka on kehitetty tietojen vaihtamiseksi käyttäjien kesken merellä tapahtuvaa toimintaa koskevan tilannetietoisuuden parantamista varten;

2)

’monialaisilla toimilla’ aloitteita, jotka hyödyttävät vastavuoroisesti eri aloja ja/tai alakohtaisia politiikkoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti ja joita ei voida kokonaisuudessaan toteuttaa kulloiseenkin politiikan alaan kuuluvilla toimenpiteillä;

3)

’sähköisellä kirjaamis- ja raportointijärjestelmällä’ (Electronic Recording and Reporting System, ERS) asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 tarkoitettua sähköistä tietojen kirjaamis- ja raportointijärjestelmää;

4)

’Euroopan meripoliittisella seurantakeskuksella ja tietoverkolla’ verkostoa, joka kokoaa asiaankuuluvat kansalliset meripoliittiset seuranta- ja tieto-ohjelmat yhteiseksi ja helppokäyttöiseksi eurooppalaiseksi resurssiksi;

5)

’kalastus- ja vesiviljelyalueella’ meren, joen tai järven, myös lammikoiden ja jokialueen, rannalla olevaa aluetta, jolla maantieteellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti katsottuna toiminnallisesti yhtenäinen kalastus tai vesiviljely on merkittävä työllistäjä ja joka on jäsenvaltion sellaiseksi nimeämä;

6)

’kalastajalla’ henkilöä, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista kalastustoimintaa;

7)

’sisävesikalastuksella’ kalastustoimintaa, jota harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa sisävesillä aluksilla tai muilla välineillä, myös niillä, joita käytetään jäällä kalastukseen;

8)

’rannikkoalueiden yhdennetyllä käytöllä ja hoidolla’ strategioita ja toimenpiteitä, esimerkiksi niitä, jotka esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2002/413/EY (19);

9)

’meriasioiden yhdennetyllä hallinnoinnilla’ kaikkien valtameriin, meriin ja rannikkoalueisiin vaikuttavien alakohtaisten politiikkojen koordinoitua hallinnointia unionin tasolla;

10)

’yhdennetyllä meripolitiikalla’, jäljempänä myös ’YMP’, unionin politiikkaa, jonka tavoitteena on edistää koordinoitua ja johdonmukaista päätöksentekoa, jolla maksimoidaan jäsenvaltioiden ja erityisesti unionin rannikko- ja saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden sekä merialojen kestävä kehitys, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus johdonmukaisella mereen liittyvällä politiikalla ja asiaankuuluvalla kansainvälisellä yhteistyöllä;

11)

’yhdennetyllä merivalvonnalla’ unionin aloitetta, jolla pyritään lisäämään Euroopan merien valvontatoimien vaikuttavuutta ja tehokkuutta eri alojen välisen ja rajatylittävän tietojenvaihdon ja yhteistyön pohjalta;

12)

’merten aluesuunnittelulla’ prosessia, jonka puitteissa asianomaisen jäsenvaltion viranomaiset tarkastelevat ja organisoivat ihmisen toimintaa merialueilla ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

13)

’toimenpiteellä’ toimien joukkoa;

14)

’pienimuotoisella rannikkokalastuksella’ kalastusta, jota harjoitetaan kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (20) liitteessä I olevassa taulukossa 3 olevan luettelon mukaisia vedettäviä pyydyksiä;

15)

’yksinomaan sisävesillä toimivilla aluksilla’ sisävesillä toimivia kaupallista kalastusta harjoittavia aluksia, jotka eivät kuulu unionin kalastuslaivastorekisteriin.

II   OSASTO

YLEISTÄ

I   LUKU

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston perustaminen ja tavoitteet

4 artikla

Perustaminen

Perustetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, jäljempänä ’EMKR’.

5 artikla

Tavoitteet

EMKR edistää seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

a)

kilpailukykyisen, ympäristön kannalta kestävän, taloudellisesti kannattavan ja sosiaalisesti vastuullisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittäminen;

b)

YKP:n täytäntöönpanon edistäminen;

c)

kalastus- ja vesiviljelyalueiden tasapainoinen ja osallistava alueellinen kehittäminen;

d)

unionin yhdennetyn meripolitiikan kehittäminen ja täytäntöönpano koheesiopolitiikkaa ja YKP:tä täydentävällä tavalla.

Näihin tavoitteisiin pyrkiminen ei saa johtaa lisääntyneeseen kalastuskapasiteettiin.

6 artikla

Unionin painopisteet

EMKR edesauttaa Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista ja YKP:n täytäntöönpanoa. Se noudattaa seuraavia kalastuksen ja vesiviljelyn sekä niihin liittyvän toiminnan kestävää kehittämistä koskevia unionin painopisteitä, jotka heijastavat asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tarkoitettuja asianmukaisia temaattisia tavoitteita:

1)

Ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen pyrkimällä seuraaviin erityistavoitteisiin:

a)

kalastuksen meriympäristöön kohdistuvan vaikutuksen pienentäminen, mukaan lukien tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen mahdollisimman suuressa määrin;

b)

vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen;

c)

kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon varmistaminen;

d)

kalatalousyritysten, mukaan lukien pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavan laivaston kilpailukyvyn ja elinkelpoisuuden parantaminen sekä turvallisuuden tai työolojen parantaminen;

e)

teknologian kehittämisen ja innovoinnin, myös energiatehokkuuden lisäämisen, ja tietämyksen siirron tehostamisen tukeminen;

f)

ammatillisen koulutuksen, uusien ammatillisten taitojen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen.

2)

Ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan vesiviljelyn edistäminen pyrkimällä seuraaviin erityistavoitteisiin:

a)

teknologian kehittämisen, innovoinnin ja tietämyksen siirron tehostamisen tukeminen;

b)

vesiviljely-yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja elinkelpoisuuden parantaminen, mukaan lukien turvallisuuden ja työolojen parantaminen;

c)

vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen sekä vesiviljelyyn liittyvien ekosysteemien parantaminen ja resurssitehokkaan vesiviljelyn edistäminen;

d)

ympäristönsuojelun korkean tason omaavan vesiviljelyn, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden edistäminen;

e)

ammatillisen koulutuksen, uusien ammatillisten taitojen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen.

3)

YKP:n täytäntöönpanon edistäminen pyrkimällä seuraaviin erityistavoitteisiin:

a)

tutkimustiedon parantaminen ja tarjonta sekä tietojen keräämisen ja hallinnoinnin parantaminen;

b)

seurannan, valvonnan ja täytäntöönpanon valvonnan tukeminen siten, että sillä parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja julkishallinnon tehokkuutta lisäämättä hallinnollista rasitetta.

4)

Työllisyyden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääminen pyrkimällä seuraavaan erityistavoitteeseen: talouskasvun, sosiaalisen osallisuuden ja työpaikkojen luomisen edistäminen sekä työllistyvyyden ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen sellaisissa rannikko- ja sisämaayhteisöissä, jotka ovat riippuvaisia kalastuksesta ja vesiviljelystä, mukaan lukien toimintojen monipuolistaminen kalastuksen alalla ja niiden ulottaminen muille meritalouden aloille.

5)

Markkinoille saattamisen ja jalostuksen edistäminen pyrkimällä seuraaviin erityistavoitteisiin:

a)

kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinajärjestelyn parantaminen;

b)

jalostusalaan ja markkinoille saattamisen alaan tehtävien investointien edistämien.

6)

YMP:n täytäntöönpanon edistäminen.

II   LUKU

Yhteistyössä toteutettava ja suora hallinnointi

7 artikla

Yhteistyössä toteutettava ja suora hallinnointi

1.   Jäljempänä V osastossa tarkoitetut toimenpiteet rahoitetaan EMKR:stä unionin ja jäsenvaltioiden välillä yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen ja asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 vahvistettujen yhteisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Jäljempänä olevan VI osaston soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet rahoitetaan EMKR:stä suoran hallinnoinnin periaatteen mukaisesti.

III   LUKU

Yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin kuuluvan tuen yleiset periaatteet

8 artikla

Valtiontuki

1.   Jäsenvaltioiden kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta mainitun perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluviin maksuihin, joita jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen perusteella ja sen mukaisesti.

3.   Kansallisia säännöksiä, joiden nojalla myönnetään 2 kohdassa tarkoitettuja maksuja koskevaa, tämän asetuksen säännökset ylittävää julkista rahoitusta, käsitellään 1 kohdan perusteella kokonaisuutena.

4.   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen niiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, joihin sovelletaan tuon perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, komissio voi antaa luvan mainitun perussopimuksen 108 artiklan mukaisesti sen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla kalastus- ja vesiviljelytuotteiden valmistukselle, jalostukselle ja markkinoinnille annettavalle toimintatuelle, jotta voidaan lieventää näiden alueiden erityisiä haittoja, jotka johtuvat niiden eristyneisyydestä, saaristoluonteesta ja äärimmäisen syrjäisestä sijainnista.

9 artikla

Erityiset ennakkoehdot

EMKR:ään sovelletaan liitteessä IV tarkoitettuja erityisiä ennakkoehtoja.

IV   LUKU

Hakemusten hyväksyttävyys ja tukeen oikeuttamattomat toimet

10 artikla

Hakemusten hyväksyttävyys

1.   Toimijan tekemää hakemusta EMKR:n tuen saamiseksi ei voida hyväksyä tämän artiklan 4 kohdan perusteella säädetyn tietyn kauden ajan, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että kyseinen toimija

a)

on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (21) 42 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan 1 kohdan mukaiseen vakavaan rikkomukseen;

b)

on osallistunut unionin LIS-alusluetteloon merkittyjen kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin taikka on niihin omistussuhteessa asetuksen (EY) N:o 1005/2008 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai tuon asetuksen 33 artiklassa tarkoitettujen yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin taikka on niihin omistussuhteessa;

c)

on syyllistynyt YKP:n sääntöjen vakavaan rikkomiseen muissa Euroopan parlamentin ja neuvoston antamassa muussa lainsäädännössä määritetyllä tavalla;

d)

on syyllistynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (22) 3 ja 4 artiklassa säädettyihin rikoksiin, jos tukea haetaan tämän asetuksen V osaston II luvun nojalla.

2.   Hakemuksen jätettyään tuensaajan on jatkettava 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen edellytysten noudattamista toimen koko täytäntöönpanon ajan ja viiden vuoden ajan sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu asianomaiselle tuensaajalle.

3.   Toimijan jättämä hakemusta ei tämän artiklan 4 kohdan nojalla säädetyn tietyn kauden ajan pidetä hyväksyttävissä olevana, jos toimivaltainen viranomainen on todennut toimijan syyllistyneen Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen (23) 1 artiklassa määriteltyyn petokseen Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) tai EMKR:n osalta.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 126 artiklan mukaisesti seuraavien osalta:

a)

tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun kauden määrittely, minkä on oltava oikeassa suhteessa vakavan rikkomuksen, rikoksen tai petoksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistumiseen ja vähintään yhden vuoden pituinen;

b)

tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun kauden alkamis- tai päättymispäivät.

5.   Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toimijat, jotka jättävät EMKR:een perustuvan hakemuksen, toimittavat hallintoviranomaiselle allekirjoitetun lausuman, jossa ne vahvistavat noudattavansa tämän artiklan 1 kohdassa lueteltuja arviointiperusteita ja ilmoittavat, että ne eivät ole syyllistyneet tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun EKTR:ään tai EMKR:ään kohdistuvaan petokseen. Jäsenvaltioiden on tarkistettava lausuman paikkansapitävyys ennen toimen hyväksymistä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetusta rikkomuksia koskevasta kansallisesta rekisteristä saatavien tietojen tai muiden saatavilla olevien tietojen pohjalta.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä annettava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetun rikkomuksia koskevan kansallisen rekisterinsä sisältämiä tietoja.

11 artikla

Tukeen oikeuttamattomat toimet

Seuraaviin toimiin ei voida myöntää EMKR:n tukea:

a)

aluksen kalastuskapasiteettia lisäävät toimet tai laitteet, jotka parantavat aluksen kykyä löytää kalaa;

b)

uusien kalastusalusten rakentaminen tai kalastusalusten tuonti;

c)

kalastustoiminnan tilapäinen tai pysyvä lopettaminen, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä;

d)

koekalastus;

e)

yrityksen omistuksen siirtäminen;

f)

suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta.

III   OSASTO

RAHOITUSKEHYS

12 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   EMKR:lle tämän asetuksen V osaston nojalla kohdennettu unionin talousarvio toteutetaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 4 artiklan mukaisesti.

2.   Komissio toteuttaa EMKR:lle tämän asetuksen VI osaston nojalla kohdennettua unionin talousarvion suoraan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (24) 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.   Komission peruuttaessa suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvan talousarviositoumuksen kokonaan tai osittain sen on noudatettava asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja tarvittaessa tämän asetuksen 123 artiklaa.

4.   Moitteettoman varainhoidon periaatetta sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 30 ja 53 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.   EMKR:n käytettävissä olevat, yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvat maksusitoumusmäärärahat 2014 alkavana ja 2020 päättyvänä kautena ovat 5 749 331 600 euroa nykyhinnoissa liitteessä II olevan vuotuisen jakauman mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista 4 340 800 000 euroa osoitetaan kalastuksen, vesiviljelyn ja kalastusalueiden kestävään kehittämiseen, markkinoille saattamiseen ja jalostukseen liittyviin toimenpiteisiin ja jäsenvaltioiden aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen V osaston I, II,III, IV ja VII luvun mukaisesti, lukuun ottamatta 67 artiklaa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista 580 000 000 euroa osoitetaan 76 artiklassa tarkoitettuihin valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskeviin toimenpiteisiin.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista 520 000 000 euroa osoitetaan 77 artiklassa tarkoitettuihin tiedonkeruutoimenpiteisiin.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista 192 500 000 euroa osoitetaan V osaston V luvun mukaisiin korvauksiin syrjäisimmille alueille. Tämä korvaus voi olla vuodessa enintään

a)

6 450 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta,

b)

8 700 000 euroa Kanariansaarten osalta,

c)

12 350 000 euroa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan piiriin kuuluvien Ranskan syrjäisimpien alueiden osalta.

6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista 44 976 000 euroa osoitetaan 67 artiklassa tarkoitettuun varastointitukeen.

7.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista enintään 71 055 600 euroa osoitetaan V osaston VIII luvussa tarkoitettuihin YMP:n toimenpiteisiin.

8.   Jäsenvaltiot voivat käyttää 3 ja 4 kohdan nojalla käytettävissä olevia varoja kumpaan hyvänsä tarkoitukseen.

14 artikla

Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.   EMKR:n käytettävissä olevat, suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien VI osaston I – III luvussa tarkemmin määriteltyjen toimenpiteiden maksusitoumusmäärärahat 2014 alkavana ja 2020 päättyvänä kautena ovat 647 275 400 euroa nykyhintoina.

2.   Jäljempänä olevan VI osaston I ja II luvun soveltamiseksi 82 ja 85 artiklassa esitetty varojen ohjeellinen jakautuminen tavoitteiden kesken on säädetty liitteessä III.

3.   Komissio voi kussakin tapauksessa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista ohjeellisista prosenttiosuuksista enintään 5 prosentilla rahoituspuitteiden määrästä.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 126 artiklan mukaisesti liitteessä III säädettyjen ohjeellisten prosenttiosuuksien mukauttamiseksi.

15 artikla

Väliarviointi

Komissio tarkastelee VI osaston I ja II luvun täytäntöönpanoa ja myös tarvetta liitteessä III säädetyn varojen ohjeellisen jakautumisen mukauttamiseen ja antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointikertomuksen saavutetuista tuloksista sekä EMKR:n laadullisista ja määrällisistä näkökohdista.

16 artikla

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.   Edellä 13 artiklan 2–7 kohdassa tarkoitetut varat, jotka ovat käytettävissä liitteessä II olevan taulukon mukaisesti jäsenvaltioiden sitoumuksiin 2014 alkavana ja 2020 päättyvänä kautena, määritetään seuraavia objektiivisia perusteita noudattaen:

a)

V osaston osalta, lukuun ottamatta 76 ja 77 artiklaa:

i)

kalastus- sekä meri- ja makean veden vesiviljelyalan työllisyystaso, mukaan lukien työllisyys niihin liittyvässä jalostuksessa;

ii)

kalastus- sekä meri- ja makean veden vesiviljelyalan tuotantotaso, mukaan lukien niihin liittyvä jalostus; ja

iii)

pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavan laivaston osuus koko kalastuslaivastosta;

b)

76 ja 77 artiklan osalta:

i)

asianomaisen jäsenvaltion valvontatehtävien laajuus, ottaen huomioon kansallisen kalastuslaivaston koko ja valvottavan merialueen koko, purettujen saaliiden suuruuden ja kolmansista maista tulevan tuonnin arvo;

ii)

käytettävissä olevat valvontaresurssit verrattuna jäsenvaltion valvontatehtävien laajuuteen, jolloin käytettävissä olevat keinot määritetään ottaen huomioon merellä tehtyjen tarkastusten ja purkamista koskevien tarkastusten määrä;

iii)

asianomaisen jäsenvaltion tiedonkeruutehtävien laajuus, ottaen huomioon kansallisen kalastuslaivaston koko, purettujen saaliiden suuruuden ja vesiviljelyalan tuotannon määrä, merellä toteutettavien tieteellisten valvontatehtävien määrä ja niiden tutkimusten lukumäärä, joihin jäsenvaltio osallistuu; ja

iv)

käytettävissä olevat tiedonkeruuresurssit suhteessa jäsenvaltion tiedonkeruutehtävien laajuuteen, jolloin käytettävissä olevat keinot määritetään ottaen huomioon tiedonkeruuta koskevan kansallisen näytteenotto-ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat tekniset ja henkilöresurssit;

c)

kaikkien toimenpiteiden osalta aiemmat määrärahat asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti ja aiempi kulutus asetuksen (EY) N:o 861/2006 mukaisesti.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan kokonaismäärärahojen vuotuinen jakauma jäsenvaltioittain.

IV   OSASTO

OHJELMASUUNNITTELU

I   LUKU

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa rahoitettavien toimenpiteiden ohjelmasuunnittelu

17 artikla

Toimintaohjelmien valmistelu

1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi toimintaohjelma 6 artiklassa säädettyjen EMKR:stä osarahoitettavien unionin painopisteiden täytäntöönpanemiseksi.

2.   Jäsenvaltion on laadittava toimintaohjelma asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa tehdyn läheisen yhteistyön pohjalta.

3.   Jäljempänä 18 artiklan 1 kohdan o alakohdassa tarkoitetun toimintaohjelman osion osalta komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2014 unionin tosiasialliset painopisteet valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan politiikan alalla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

18 artikla

Toimintaohjelman sisältö

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklassa tarkoitettujen seikkojen lisäksi toimintaohjelmaan on sisällyttävä

a)

vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sisältävä analyysi tilanteesta ja niiden tarpeiden määrittely, joihin ohjelman kattamalla maantieteellisellä alueella, mukaan lukien tarvittaessa merialueet, on vastattava.

Analyysi on jäsennettävä tämän asetuksen 6 artiklassa esitettyjen asiaankuuluvien unionin painopisteiden mukaisesti, ja sen on tapauksen mukaan oltava johdonmukainen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklassa tarkoitetun vesiviljelyä koskevan monivuotisen kansallisen strategiasuunnitelman kanssa sekä ympäristön hyvän tilan saavuttamisessa direktiivin 2008/56/EY 5 artiklassa tarkoitetun meristrategian laatimisen ja täytäntöönpanon kautta tapahtuneen edistymisen kanssa. Työpaikkoja, ympäristöä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä innovoinnin edistämistä koskevat erityistarpeet on arvioitava suhteessa unionin painopisteisiin, jotta löydettäisiin tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut kunkin näihin aloihin liittyvän painopisteen tasolla;

b)

kuvaus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklassa tarkoitetusta strategiasta, jossa osoitetaan, että

i)

kutakin ohjelmaan sisällytettyä unionin painopistettä varten asetetaan asianmukaiset tavoitteet tämän asetuksen109 artiklassa tarkoitettujen yhteisten indikaattorien pohjalta;

ii)

asianmukaisten toimenpiteiden valinnassa noudatetaan loogisesti ohjelmaan valittuja unionin painopisteitä ottamalla huomioon ennakkoarvioinnin päätelmät ja tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu analyysi. Kun on kyse tämän asetuksen 34 artiklan mukaisista toimenpiteistä kalastustoiminnan pysyväksi lopettamiseksi, strategian kuvauksessa on esitettävä kalastuskapasiteetin vähentämisen tavoitteet ja sen toteuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan mukaisesti. Mukaan on liitettävä kuvaus tämän asetuksen 33 ja 34 artiklan mukaisen korvauksen laskentamenetelmästä;

iii)

määrärahojen kohdentaminen ohjelmaan sisällytetyille unionin painopisteille on perusteltua ja asianmukaista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)

tarvittaessa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (25) vahvistetut Natura 2000 -alueiden erityistarpeet ja ohjelman vaikutus kalakantojen elvytysalueiden yhtenäisen verkoston perustamiseen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 8 artiklassa säädetyin tavoin;

d)

arviointi tämän asetuksen 9 artiklassa ja tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitetuista erityisistä ennakkoehdoista ja tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimista;

e)

kuvaus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetusta tuloskehyksestä;

f)

luettelo valituista ja unionin painopisteiden mukaisesti organisoiduista toimenpiteistä;

g)

luettelo V osaston III luvun mukaisten kalastus- ja vesiviljelyalueiden valitsemiseen sovellettavista perusteista;

h)

luettelo V osaston III luvun mukaisia yhteisölähtöisiä paikallisia kehitysstrategioita koskevista valintaperusteista;

i)

niissä jäsenvaltioissa, joissa yli 1 000 aluksen voidaan katsoa harjoittavan pienimuotoista rannikkokalastusta, pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämistä, kilpailukykyä ja kestävyyttä koskeva toimintasuunnitelma;

j)

arviointivaatimukset sekä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 56 artiklassa tarkoitettu arviointisuunnitelma ja todettuihin tarpeisiin vastaamiseksi toteutettavat toimet;

k)

rahoitussuunnitelma, joka on suunniteltava ottamalla huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 20 artikla ja noudattamalla tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu komission täytäntöönpanosäädös, ja jonka on sisällettävä

i)

taulukko, jossa vahvistetaan kullekin vuodelle suunniteltu EMKR:n kokonaisrahoitusosuus;

ii)

taulukko, jossa vahvistetaan sovellettavat EMKR:n varat ja osarahoitusosuus tämän asetuksen 6 artiklassa asetettuihin unionin painopisteisiin ja tekniseen apuun. Tämän asetuksen 94 artiklan 2 kohdassa vahvistetusta yleissäännöstä poiketen tässä taulukossa on tarvittaessa ilmoitettava erikseen EMKR:n varat ja osarahoitusosuudet, joita sovelletaan tämän asetuksen 33 ja 34 artiklassa, 41 artiklan 2 kohdassa, 67 ja 70 artiklassa, 76 artiklan 2 kohdan a–d ja f–l alakohdassa, 76 artiklan 2 kohdan e alakohdassa ja 77 artiklassa tarkoitetun tuen osalta;

l)

selvitys siitä, miten ohjelma täydentää ESR-rahastoja ja muita asiaankuuluvia unionin ja kansallisia rahoitusvälineitä ja miten se sovitetaan yhteen niiden kanssa;

m)

toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt, mukaan luettuina

i)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 123 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten yksilöinti ja tiedoksi esitettävä tiivistelmä hallinto- ja valvontajärjestelmästä;

ii)

kuvaus paikallisten kalatalouden toimintaryhmien, hallintoviranomaisen tai nimetyn elimen tehtävistä kaikkien yhteisölähtöiseen paikalliseen kehitysstrategiaan liittyvien täytäntöönpanotehtävien osalta;

iii)

kuvaus seuranta- ja arviointimenettelyistä sekä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 48 artiklassa tarkoitetun seurantakomitean yleisestä kokoonpanosta;

iv)

säännökset, joilla varmistetaan ohjelman julkistaminen tämän asetuksen 119 artiklan mukaisesti;

n)

luettelo asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitetuista kumppaneista ja näiden kumppanien kuulemisten tulokset;

o)

edellä 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tavoitteen, jonka mukaan varmistetaan sääntöjen parempi noudattaminen valvonnan avulla, saavuttamiseksi ja komission 17 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksymien tosiasiallisten painopisteiden mukaisesti

i)

luettelo valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan järjestelmän täytäntöönpanoelimistä ja lyhyt kuvaus niiden kalastusalan sääntöjen valvontaan, tarkastamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan käytettävissä olevista taloudellisista ja henkilöresursseista sekä kalastusalan valvontaan, tarkastuksiin ja täytäntöönpanon valvontaan käytettävissä olevista keskeisistä välineistä, erityisesti alusten, lentokoneiden ja helikopterien lukumäärä;

ii)

toteutettavien valvontatoimenpiteiden yleiset tavoitteet hyödyntäen yhteisiä indikaattoreita, jotka vahvistetaan 109 artiklan mukaisesti;

iii)

edellä 6 artiklassa esitettyjen unionin painopisteiden mukaisesti saavutettavat erityistavoitteet yksityiskohtainen selvitys luokiteltuna koko ohjelmakauden ajalta;

p)

edellä 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun, kestävään kalastuksenhoitoon liittyvää tiedonkeruuta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklassa tarkoitetun monivuotisen unionin ohjelman mukaisesti

i)

kuvaus tiedonkeruutoimista asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

ii)

kuvaus tietojen säilyttämismenetelmistä, tietojen hallinnasta ja tietojen käytöstä;

iii)

kuvaus valmiudesta saavuttaa kerättyjä tietoja koskeva moitteeton varainhoito ja hallinto.

Edellä p alakohdassa tarkoitettua toimintaohjelman osiota täydennetään tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti.

2.   Toimintaohjelmassa on esitettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen yksinkertaistettujen kustannusten ja tämän asetuksen 96 artiklan mukaisten lisäkustannusten tai tulonmenetysten laskentamenetelmät ja menetelmä korvauksen laskemiseksi soveltaen kunkin tämän asetuksen 40 artiklan 1 kohdan, 53, 54, 55 artiklan, 56 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 767artiklan nojalla harjoitetun toiminnan osalta määriteltyjä asiaankuuluvia perusteita. Tarvittaessa mukaan on otettava myös tiedot tämän asetuksen 62 artiklan mukaisista ennakkomaksuista paikallisille kalatalouden toimintaryhmille.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla annetaan säännöt, jotka koskevat tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa kuvattujen tietojen esittämistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

19 artikla

Toimintaohjelman hyväksyminen

1.   Komissio hyväksyy toimintaohjelman täytäntöönpanosäädöksillä, jollei asetuksen (EU) N:o 1303/2013 29 artiklasta muuta johdu.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä varten komissio tarkastelee, ovatko 18 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet omiaan poistamaan todetun ylikapasiteetin tehokkaasti.

20 artikla

Toimintaohjelman muuttaminen

1.   Komissio hyväksyy kaikki toimintaohjelman muutokset täytäntöönpanosäädöksillä.

2.   Komissio voi valvonnan kehittyviin tarpeisiin mukautumiseksi joka toinen vuosi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa eritellään 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevaan politiikkaan liittyvien unionin painopisteiden muutokset ja vastaavat etusijalle asetettavat tukikelpoiset toimet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.   Jäsenvaltiot voivat toimittaa muutoksen toimintaohjelmaansa ottaen huomioon tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut uudet painopisteet. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällaisiin toimintaohjelman muutoksiin sovelletaan 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyä yksinkertaistettua menettelyä.

21 artikla

Tiedonkeruuta koskevat työohjelmat

1.   Tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdan p alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sähköisesti tiedonkeruuta koskevat työsuunnitelmat asetuksen (EY) N:o 199/2008 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä lokakuuta, jona työsuunnitelmaa on määrä soveltaa, paitsi jos olemassa oleva suunnitelma on edelleen voimassa, jolloin niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Näiden suunnitelmien sisällön on oltava yhdenmukainen tuon asetuksen 4 artiklan 2 kohdan kanssa.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 1 kohdassa tarkoitetut työsuunnitelmat täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään sen vuoden31 päivänä joulukuuta, jona työsuunnitelmaa on määrä soveltaa.

22 artikla

Menettelyjä ja aikatauluja koskevat säännöt

1.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla annetaan säännöt, jotka koskevat menettelyjä, muotoa ja aikatauluja seuraavia varten:

a)

toimintaohjelmien hyväksyminen;

b)

toimintaohjelmia koskevien muutosten esittäminen ja hyväksyminen, mukaan lukien muutosten voimaantulo ja esittämistiheys ohjelmakauden aikana;

c)

edellä 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen muutosten esittäminen ja hyväksyminen;

d)

tiedonkeruuta koskevien työsuunnitelmien toimittaminen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Menettelyjä ja aikatauluja on yksinkertaistettava, kun kyse on

a)

toimintaohjelmien muutoksista, jotka koskevat varojen siirtämistä unionin painopisteiden välillä, edellyttäen, että siirretyt varat eivät ole yli 10 prosenttia unionin painopisteeseen osoitetusta määrästä;

b)

toimintaohjelmien muutoksista, jotka koskevat toimenpiteiden tai asiaankuuluvien toimityyppien ja niihin liittyvien tietojen ja indikaattorien käyttöönottoa tai lakkauttamista;

c)

toimintaohjelmien muutoksista, jotka koskevat muutoksia toimenpiteiden kuvauksessa, tukikelpoisuusedellytysten muutokset mukaan lukien;

d)

edellä 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista muutoksista sekä muista 18 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitetun toimintaohjelman osion muutoksista.

3.   Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta 33 artiklassa, 34 artiklassa eikä 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

II   LUKU

Suoran hallinnoinnin puitteissa rahoitettavien toimenpiteiden ohjelmasuunnittelu

23 artikla

Vuotuinen työohjelma

1.   Jäljempänä olevan VI osaston täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan vuotuiset työohjelmat asianomaisissa asetettujen vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Jäljempänä olevan VI osaston I ja II luvun osalta nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Vuotuisissa työohjelmissa on esitettävä

a)

rahoitettavien toimien kuvaus ja kunkin toimen tavoitteet, joiden on oltava 82 ja 85 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisia. Siinä on myösilmoitettava kuhunkin toimeen osoitettu määrä ja ohjeellinen täytäntöönpanoaikataulu sekä annettava tiedot toimien täytäntöönpanosta;

b)

tukien ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta olennaiset arviointiperusteet, jotka on määritettävä niin, että niillä saavutetaan parhaiten toimintaohjelman tavoitteet, sekä osarahoituksen enimmäisosuus.

V   OSASTO

YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETTAVAN HALLINNOINNIN PUITTEISSA RAHOITETTAVAT TOIMENPITEET

I   LUKU

Kalastuksen kestävä kehitys

24 artikla

Erityistavoitteet

Tässä luvussa tarkoitetun tuen on edistettävä 6 artiklan 1 kohdassa määritellyn unionin painopisteen mukaisten erityistavoitteiden toteutumista.

25 artikla

Yleiset edellytykset

1.   Kalastusaluksen omistaja, joka on saanut tämän luvun mukaista tukea, ei saa siirtää tuota alusta unionin ulkopuolelle vähintään viitenä vuotena päivästä, jona kyseessä oleva tuki tosiasiallisesti maksettiin tuensaajalle. Jos alus siirretään tänä ajanjaksona, jäsenvaltion on perittävä takaisin toimen osalta aiheettomasti maksetut määrät suhteutettuina ajanjaksoon, jona tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä asetettua vaatimusta ei ole noudatettu.

2.   Toimintakustannukset eivät ole tukikelpoisia, ellei tässä luvussa nimenomaisesti toisin säädetä.

3.   EMKR:n kokonaisrahoitustuki 33 ja 34 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja 41 artiklassa tarkoitettuun pääkoneen tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen ei saa ylittää korkeampaa kahdesta seuraavasta enimmäismäärästä:

a)

6 000 000 euroa; tai

b)

15 prosenttia kyseisen jäsenvaltion 6 artiklan 1, 2 ja 5 kohdassa esitetyille unionin painopisteille osoittamasta unionin rahoitustuesta.

4.   EMKR:n kokonaisrahoitusosuus 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ei saa olla yli 5 prosenttia jäsenvaltiota kohti myönnetystä unionin rahoitustuesta.

5.   Jäljempänä olevan 33 artiklan nojalla alusten omistajille myönnetty rahoitustuki vähennetään siitä tuesta, joita alusten omistajille myönnetään samasta aluksesta 34 artiklan nojalla.

26 artikla

Innovointi

1.   Kalastukseen liittyvän innovoinnin edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää tai ottaa käyttöön uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita ja laitteita, uusia tai parannettuja prosesseja ja tekniikkoja sekä uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä, mukaan lukien jalostuksen ja markkinoille saattamisen osalta.

2.   Jäsenvaltion tai unionin tunnustama tieteellinen tai tekninen elin toteuttaa tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet tai ne toteutetaan yhteistyössä sen kanssa. Kyseinen tieteellinen tai tekninen elin validoi näiden toimien tulokset.

3.   Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tulokset riittävällä tavalla 119 artiklan mukaisesti.

27 artikla

Neuvontapalvelut

1.   Toimijoiden yleisen tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja kestävän kalastuksen edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

toteutettavuustutkimuksiin ja neuvontapalveluihin, joissa arvioidaan tämän luvun mukaiseen tukeen mahdollisesti oikeutettujen hankkeiden elinkelpoisuutta;

b)

ympäristön kestävyyttä koskevaan asiantuntijaneuvontaan, jossa keskitytään kalastustoiminnasta meren, maan ja makean veden ekosysteemeille aiheutuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan eliminointiin;

c)

liiketoiminta- ja markkinointistrategioita koskevan asiantuntijaneuvonnan tarjontaan.

2.   Tieteellisten, akateemisten, ammatillisten tai teknisten elinten tai taloudellista neuvontaa antavien yhteisöjen, joilla on vaadittava pätevyys, on huolehdittava 1 kohdassa tarkoitetuista toteutettavuustutkimuksista, neuvontapalveluista ja neuvonnasta.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään toimijoille, kalastajajärjestöille, tuottajajärjestöt mukaan lukien, tai julkisoikeudellisille elimille.

4.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu tuki ei ole yli 4 000 euroa, tuensaaja voidaan valita nopeutetun menettelyn mukaisesti.

28 artikla

Tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet

1.   Tutkijoiden ja kalastajien välisen tietämyksen siirron edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

yhden tai useamman riippumattoman tutkimuslaitoksen ja kalastajien tai yhden tai useamman kalastajajärjestön välisten verkostojen, kumppanuussopimusten tai yhteenliittymien, joihin tekniset elimet voivat osallistua, perustamiseen;

b)

edellä olevassa a alakohdassa tarkoitettujen verkostojen, kumppanuussopimusten tai yhteenliittymien puitteissa toteutettuun toimintaan.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet voivat sisältää tiedonkeruu- ja hallintotoimia, tutkimuksia, pilottihankkeita, tietämyksen ja tutkimustulosten levittämistä, seminaareja ja parhaiden käytäntöjen levittämistä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää julkisoikeudellisille elimille, kalastajille, kalastajajärjestöille, paikallisille kalataloudentoimintaryhmille sekä valtioista riippumattomille järjestöille.

29 artikla

Työvoiman osaamisen, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistäminen

1.   Työvoiman osaamisen, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

ammatilliseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, yhteishankkeisiin, luonteeltaan taloudellisen, teknisen, sääntelyä koskevan tai tieteellisen tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittämiseen sekä sellaisten uusien ammatillisten taitojen hankintaan, jotka liittyvät erityisesti meriekosysteemien kestävään hoitoon, hygieniaan, terveyteen, turvallisuuteen, merialalla toteutettaviin toimiin, innovointiin ja yrittäjyyteen;

b)

verkostoitumiseen sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon sidosryhmien, muiden muassa sellaisten järjestöjen välillä, jotka edistävät miesten ja naisten tasa-arvoa, naisten asemaa kalastajayhteisöissä sekä pienimuotoista rannikkokalastusta tai rantakalastusta harjoittavien aliedustettujen ryhmien asemaa;

c)

sosiaaliseen vuoropuheluun unionin, kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla kalastajien, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kesken.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU (26) 2 artiklan b alakohdan mukaisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien puolisoille tai, jos ja siinä määrin kuin nämä tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä, heidän elinkumppaneilleen.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää asianomaisen jäsenvaltion työttömiksi katsomien alle 30-vuotiaiden henkilöiden, jäljempänä ’harjoittelija’, koulutukseen enintään kahden vuoden ajaksi. Tällaista tukea voidaan myöntää ainoastaan vähintään 50-vuotiaan ammattikalastajan omistamalla pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavalla aluksella tapahtuvaan koulutukseen, joka virallistetaan harjoittelijan ja aluksen omistajan välisellä sopimuksella, joka asianomainen jäsenvaltio tunnustaa, asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 määritellyin tavoin kestäviä kalastuskäytäntöjä ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevä koulutus mukaan lukien. Aluksella on oltava harjoittelijan lisäksi ammattikalastaja, joka on vähintään 50-vuotias.

4.   Edellä olevan 3 kohdan mukaista tukea myönnetään ammattikalastajille harjoittelijan palkan ja siihen liittyvien maksujen maksamiseen, ja se lasketaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 5 kohdan mukaisesti ottamalla huomioon asianomaisen jäsenvaltion taloudellisen tilanteen ja elintason. Tämä tuki ei saa ylittää 40 000 euron enimmäismäärää tuensaajaa kohti ohjelmakaudella.

30 artikla

Tulonlähteiden monipuolistaminen ja uudet muodot

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla edistetään kalastajien tulonlähteiden monipuolistamista kehittämällä täydentäviä toimintoja, mukaan lukien investoinnit aluksiin, ongintamatkailuun, ravintoloihin, kalastusalaan liittyviin ympäristöpalveluihin ja kalastusalaa koskevaan koulutustoimintaan.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaista tukea myönnetään kalastajille,

a)

jotka esittävät uusien toimintojensa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman; ja

b)

joilla on riittävä ammattitaito, joka voidaan hankkia 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti rahoitetuin toimin.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaista tukea myönnetään vain, jos täydentävät toiminnot liittyvät kalastajan pääasialliseen kalastustoimintaan

4.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti myönnettävän tuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia kutakin toimea koskevassa liiketoimintasuunnitelmassa ennakoidusta talousarviosta ja kunkin tuensaajan osalta enintään 75 000 euroa.

31 artikla

Nuorten kalastajien käynnistysvaiheen tuki

1.   EMKR voi tarjota käynnistysvaiheen tukea nuorille kalastajille.

2.   Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisen kalastusaluksen ensimmäiseen hankintaan,

a)

jonka kokonaispituus on alle 24 metriä,

b)

joka on varustettu merikalastusta varten,

c)

jonka ikä on 5–30 vuotta ja

d)

joka kuuluu sellaiseen laivaston osaan, jonka osalta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kalastuskapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että kapasiteetti ja tuon laivaston osan käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet ovat tasapainossa.

3.   Tässä artiklassa ’nuorella kalastajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka haluaa hankkia kalastusaluksen ensimmäistä kertaa ja joka on hakemusta jättäessään alle 40 vuoden ikäinen ja on työskennellyt vähintään viiden vuoden ajan kalastajana tai hankkinut vastaavan ammattikoulutuksen. Jäsenvaltiot voivat määrittää muitakin objektiivisia perusteita, jotka nuorten kalastajien on täytettävä ollakseen kelpoisia saamaan tämän artiklan mukaista tukea.

4.   Tämän artiklan mukainen tuki ei saa olla yli25 prosenttia kalastusaluksen hankintakustannuksista, ja joka tapauksessa se saa olla enintään 75 000 euroa kutakin nuorta kalastajaa kohden.

32 artikla

Terveys ja turvallisuus

1.   Kalastajien hygienian, terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää aluksiin tai yksittäisiin varusteisiin tehtäviin investointeihin edellyttäen, että kyseisillä investoinneilla ylitetään kansallisessa tai unionin lainsäädännössä edellytetyt vaatimukset.

2.   Tämän artiklan mukaista tukea myönnetään kalastajille tai kalastusalusten omistajille.

3.   Kun toimi koostuu alukseen tehtävästä investoinnista, tukea myönnetään ohjelmakaudella ainoastaan kerran samantyyppistä investointia varten samalle kalastusalukselle. Jos toimi koostuu yksittäiseen varusteeseen tehtävästä investoinnista, tukea myönnetään ohjelmakaudella ainoastaan kerran samantyyppistä varustetta varten samalle tuensaajalle.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 126 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa yksilöidään tämän artiklan 1 kohdan mukaiseen tukeen oikeutetut toimityypit.

33 artikla

Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen

1.   EMKR:stä voidaan myöntää tukea kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskeviin toimenpiteisiin seuraavissa tapauksissa:

a)

jos toteutetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklassa tarkoitettuja komission toimenpiteitä tai jäsenvaltioiden kiireellisiä toimenpiteitä tai mainitun asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuja säilyttämistoimenpiteitä, kalastuskieltoajat mukaan luettuina;

b)

jos kestävää kalastuskumppanuutta koskevaa sopimusta tai siihen liittyvää pöytäkirjaa ei uusita;

c)

väliaikaisesta lopettamisesta on määrätty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 (27) mukaisesti hyväksytyssä hoitosuunnitelmassa tai asetuksen (EU N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan nojalla hyväksytyssä monivuotisessa suunnitelmassa, jos pyyntiponnistuksen rajoittaminen on tieteellisten lausuntojen perusteella tarpeen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan ja 2 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää kaudella 2014–2020 enintään kuuden kuukauden ajan alusta kohden.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukainen tuki myönnetään vain:

a)

aktiivisiksi rekisteröityjen unionin kalastusalusten omistajille, jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 120 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena, tai

b)

kalastajille, jotka ovat työskennelleet vähintään 120 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota väliaikainen lopettaminen koskee.

4.   Kyseisen kalastusaluksen tai kyseisten kalastajien kaikki kalastustoiminta on tosiasiallisesti keskeytettävä. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseinen kalastusalus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan kaudella, jota väliaikainen lopettaminen koskee.

34 artikla

Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen

1.   EMKR:stä voidaan myöntää tukea kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskeviin toimenpiteisiin ainoastaan, kun tämä toteutetaan kalastusalusten romuttamisella ja edellyttäen, että

a)

tällainen romuttaminen on sisällytetty 18 artiklassa tarkoitettuun toimintaohjelmaan; ja

b)

pysyvä lopettaminen on määritetty keinoksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa, jossa todetaan, että laivaston osan kapasiteetti ei ole tosiasiallisesti tasapainossa sen käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukainen tuki myönnetään:

a)

aktiivisiksi rekisteröityjen unionin kalastusalusten omistajille, jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena; tai

b)

kalastajille, jotka ovat työskennelleet merellä vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota pysyvä lopettaminen koskee.

3.   Asianomaisten kalastajien on tosiasiallisesti lopetettava kaikki kalastustoiminta. Tuensaajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle todisteet kalastustoiminnan tosiasiallisesta lopettamisesta. Korvaus on palautettava kuluneeseen aikaan suhteutettuna, jos kalastaja aloittaa kalastustoiminnan uudelleen alle kahden vuoden kuluessa tuki hakemuksen toimittamisesta.

4.   Tämän artiklan nojalla tukea voidaan myöntää 31 päivään joulukuuta 2017 asti.

5.   Tämän artiklan mukainen tuki maksetaan vasta sitten, kun vastaava kapasiteetti on siirretty pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä ja kun myös kalastuslisenssit ja -luvat on pysyvästi peruutettu. Tuensaaja ei saa rekisteröidä uutta kalastusalusta viiden vuoden ajan tällaisen tuen saamisesta. Julkisen tuen avulla tapahtuneesta kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta aiheutuvasta kapasiteetin vähennyksestä on seurattava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 liitteen II mukaisen kalastuskapasiteetin ylärajojen pysyvä vastaava vähennys.

6.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen tukea voidaan myöntää ilman romuttamista edellyttäen, että aluksiin tehdään muuta toimintaa kuin kaupallisen kalastuksen harjoittamista varten tarvittavat muutokset.

Tämän lisäksi ja merellisen kulttuuriperinnön säilyttämistä varten kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen tukea voidaan myöntää ilman romuttamista, kun on kyse perinteisistä puualuksista edellyttäen, että tällaisilla aluksilla säilyy kulttuuriperintöön liittyvä tehtävä mantereella.

35 artikla

Keskinäiset rahastot epäsuotuisten sääolojen tai ympäristövahinkojen varalta

1.   EMKR:stä voidaan tukea keskinäisiä rahastoja, jotka maksavat kalastajille rahallista korvausta taloudellisista tappioista, jotka aiheutuvat epäsuotuisista sääoloista tai ympäristövahingosta taikka sellaisten kalastajien tai kalastusalusten pelastuskustannuksista onnettomuuden sattuessa niiden kalastustoiminnan aikana.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ilmaisulla ’keskinäinen rahasto’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksymää järjestelmää, johon kuuluvat kalastajat voivat vakuuttaa itsensä ja jossa korvauksia maksetaan siihen kuuluville kalastajille 1 kohdassa tarkoitetuista tapahtumista aiheutuvista taloudellisista tappioista.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan mukaisen tuen ja muiden unionin tai kansallisten välineiden tai yksityisten vakuutusjärjestelmien yhdistämisestä aiheutuva ylikompensaatio vältetään.

4.   Jotta keskinäinen rahasto olisi tämän artiklan nojalla tukikelpoinen,

a)

sen on oltava jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymä;

b)

sen on harjoitettava avointa politiikkaa suhteessa rahastoon tehtäviin maksuihin ja sieltä ottoihin; ja

c)

sillä on oltava selkeät säännöt veloista aiheutuvien velvoitteiden varalle.

5.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä keskinäisten rahastojen perustamista ja hoitoa koskevat säännöt, erityisesti säännöt, jotka koskevat korvausten myöntämistä ja kalastajien kelpoisuutta saada tällaista tukea1 kohdassa tarkoitetuissa epäsuotuisten sääolojen, ympäristövahinkojen tai merellä tapahtuneiden onnettomuuksien johdosta sekä säännöt, jotka koskevat hallintoa ja näiden sääntöjen noudattamisen seurantaa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahaston säännöissä määrätään seuraamuksia kalastajan laiminlyönnin varalta.

6.   Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on virallisesti tunnustettava 1 kohdassa tarkoitetut epäsuotuisat sääolot, ympäristövahingot tai merellä tapahtuneet onnettomuudet tapahtuneiksi.

7.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi liittyä vain keskinäisen rahaston kalastajille rahallisina korvauksina maksamiin määriin. Keskinäisten rahastojen perustamiseen liittyvät hallintokulut eivät ole tukikelpoisia. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa tukikelpoisten kustannusten määrää soveltamalla keskinäisiin rahastoihin ylärajoja.

8.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vain sellaisten epäsuotuisista sääoloista, ympäristövahingoista tai merellä tapahtuneista onnettomuuksista aiheutuneiden tappioiden kattamiseksi, jotka ovat yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella.

9.   EMKR:stä ei saa suorittaa mitään osuutta alkupääomaan.

10.   Jos jäsenvaltiot päättävät rajoittaa niitä kuluja, jotka ovat tukikelpoisia, soveltamalla kuhunkin keskinäiseen rahastoon ylärajoja, niiden on toimintaohjelmissaan mainittava näitä ylärajoja koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja perustelut.

36 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakamista koskeviin järjestelmille annettava tuki

1.   Kalastustoiminnan mukauttamiseksi kalastusmahdollisuuksiin EMKR:stä voidaan tukea kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia.

2.   Tämän artiklan mukaista tukea myönnetään viranomaisille, oikeushenkilöille tai luonnollisille henkilöille taikka jäsenvaltion tunnustamille kalastajajärjestöille, mukaan lukien hyväksytyille tuottajajärjestöille, jotka osallistuvat 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien yhteiseen hallinnointiin.

37 artikla

Säilyttämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä alueelliseen yhteistyöhön annettava tuki

1.   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7, 8 ja 11 artiklan mukaisten säilyttämistoimenpiteiden ja 18 artiklan mukaisen alueellisen yhteistyön tehokkaan suunnittelun ja toteuttamisen varmistamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

säilyttämistoimenpiteiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi tarvittavien teknisten ja hallinnollisten välineiden suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan sekä alueellistamiseen;

b)

sidosryhmien osallistumiseen säilyttämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja jäsenvaltioiden sitä koskevaan yhteistyöhön sekä alueellistamiseen.

2.   EMKR:n tukea voidaan antaa suorille istutuksille 1 kohdan mukaisesti vain silloin, kun siitä säädetään säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä.

38 artikla

Meriympäristöön kalastuksesta kohdistuvien vaikutusten rajoittaminen ja kalastuksen mukauttaminen lajien suojeluun

1.   Jotta voitaisiin vähentää meriympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia, tukea asteittaista poisheittämisen lopettamista ja helpottaa siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka tehdään

a)

laitteisiin, jotka parantavat pyydysten koko- tai lajivalikoivuutta;

b)

aluksiin tai laitteisiin, joilla lopetetaan poisheittäminen välttämällä ja vähentämällä kaupallisten kantojen tahattomia saaliita tai joilla käsitellään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti purettavia tahattomia saaliita;

c)

laitteisiin, jotka rajoittavat ja mahdollisuuksien mukaan poistavat ekosysteemiin tai merenpohjaan kohdistuvia kalastuksen fysikaalisia ja biologisia vaikutuksia;

d)

laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita nisäkkäiltä tai linnuilta, joita suojellaan neuvoston direktiivillä 92/43/ETY tai neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivillä 2009/147/EY (28), edellyttäen, että se ei heikennä pyydysten valikoivuutta ja että saalistajien fyysisten vahingoittumisen välttämiseksi toteutetaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet.

2.   Poiketen siitä, mitä 11 artiklan a alakohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan syrjäisimmillä alueilla myöntää kalojen yhteen kokoamiseen käytettäviin ankkuroituihin laitteisiin edellyttäen, että tällaiset laitteet edistävät kestävää ja valikoivaa kalastusta.

3.   Tukea myönnetään ohjelmakaudella ainoastaan kerran samantyyppistä laitetta varten samalle unionin kalastusalukselle.

4.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos 1 kohdassa tarkoitetun pyydyksen tai muun laitteen osoitetaan olevan kokovalikoivuudeltaan parempi tai vaikuttavan ekosysteemiin ja muihin kuin kohdelajeihin todistetusti vähemmän kuin standardipyydys tai muu laite, joka sallitaan unionin tai asianomaisessa kansallisessa lainsäädännössä, joka on annettu asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetyn alueellistamisen yhteydessä.

5.   Tukea myönnetään

a)

sellaisten unionin kalastusalusten omistajille, jotka on rekisteröity aktiivisiksi aluksiksi ja jotka ovat harjoittaneet kalastustoimintaa merellä vähintään 60 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena;

b)

kalastajille, jotka omistavat korvattavat pyydykset ja jotka ovat työskennelleet unionin kalastusaluksella vähintään 60 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena;

c)

jäsenvaltion tunnustamille kalastajajärjestöille.

39 artikla

Meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvä innovointi

1.   Jotta voitaisiin tukea poisheittämisen ja sivusaaliiden asteittaista lopettamista ja helpottaa siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen hyödyntämiseen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä vähentää kalastuksen vaikutuksia meriympäristöön ja suojeltuihin saalistajalajeihin, EMKR:stä voidaan tukea toimia, joiden tavoitteena on kehittää tai ottaa käyttöön uutta teknistä tai organisatorista tietämystä, mukaan lukien paremmasta pyyntitekniikasta ja pyydysten valikoivuudesta, jolla vähennetään kalastustoiminnan ympäristövaikutuksia tai joiden tavoitteena on saada aikaan meren elollisten luonnonvarojen kestävämpi käyttö ja rinnakkainelo suojeltujen saalistajalajien kanssa.

2.   Jäsenvaltion tunnustama tieteellinen tai tekninen elin toteuttaa tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet tai ne toteutetaan yhteistyössä sen kanssa, ja tämä valtio validoi näiden toimien tulokset.

3.   Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tulokset riittävällä tavalla 119 artiklan mukaisesti.

4.   Tämän artiklan nojalla rahoitettaviin hankkeisiin osallistuvien kalastusalusten osuus voi olla enintään 5 prosenttia kansallisen laivaston alusten määrästä tai 5 prosenttia kansallisen laivaston bruttovetoisuudesta, joka lasketaan hakemuksen jättämishetkellä. Komissio voi hyväksyä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jäsenvaltion pyynnöstä sekä komission päätöksellä 2005/629/EY (29) perustetun tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) suosituksen perusteella hankkeita, joissa tässä kohdassa säädetyt enimmäisrajat ylittyvät.

5.   Toimet, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 artiklan mukaista tieteellisen tutkimuksen puitteissa harjoitettavaa kalastusta ja jotka koostuvat uusien pyydysten tai pyyntimenetelmien testaamisesta, on toteutettava asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien rajoissa.

6.   Kalastusaluksen toimeen osallistumisesta saadut nettotulot on vähennettävä toimen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

7.   Edellä olevan 6 kohdan soveltamiseksi, ilmaisu ’nettotulo’ tarkoittaa kalastajien uuden teknisen tai organisatorisen tiedon käyttöönoton ja testauksen yhteydessä pyytämien kalojen tai äyriäisten ensimyynnistä saatuja tuloja vähennettyinä myyntikustannuksilla, joihin kuuluvat esimerkiksi huutokauppamaksut.

40 artikla

Merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen sekä korvausjärjestelmät kestävän kalastustoiminnan osana

1.   Merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi kestävän kalastustoiminnan yhteydessä ja tarvittaessa kalastajien osallistuessa siihen, EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin toimiin:

a)

kalastajien suorittama jätteiden kerääminen merestä, esimerkiksi kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien kerääminen;

b)

merieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentaminen, asentaminen tai nykyaikaistaminen, mukaan lukien niitä koskeva tieteellinen valmistelu ja arviointi;

c)

meren elollisten luonnonvarojen paremman hoidon tai säilyttämisen edistäminen;

d)

suojelun valmistelu, mukaan lukien tutkimukset, suojelun valmistelu, seuranta ja päivittäminen, sekä hoitosuunnitelmat Natura 2000 -alueisiin ja direktiivissä 2008/56/EY tarkoitettuihin erityisiin suojeltuihin alueisiin ja muihin erityisiin luontotyyppeihin liittyviä kalastustoimintoja varten;

e)

Natura 2000 -alueiden hoito, ennallistaminen ja seuranta luontotyyppien sekä direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY sekä direktiivin 92/43/ETY nojalla vahvistettujen toimintajärjestystä koskevien puitteiden mukaisesti;

f)

merten suojelualueiden hoito, ennallistaminen ja seuranta direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi;

g)

ympäristötietoisuuden parantaminen, johon kalastajat otetaan mukaan, merten biologisen monimuotoisuuden suojelemisen ja ennallistamisen osalta;

h)

järjestelmät, joilla korvataan saaliille aiheutuvat vahingot, joita aiheuttavat nisäkkäät tai linnut, jotka on suojeltu direktiiveillä 92/43/ETY ja 2009/147/EY;

i)

osallistuminen muihin biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen ja parantamiseen tähtääviin toimiin, kuten merten ja rannikoiden yksittäisten luontotyyppien ennallistamiseen kestävien kalakantojen tukemiseksi, mukaan lukien niitä koskevien tieteellisten lausuntojen valmistelu ja tieteellinen arviointi.

2.   Edellä olevan 1 kohdan h alakohdan mukaisen tuen myöntäminen edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät niitä koskevat tukijärjestelmät. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että vahinkoja ei ylikompensoida unionin, kansallisten ja yksityisten korvausjärjestelmien yhdistelyn seurauksena.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamisesta voivat vastata julkisoikeudelliset tieteelliset tai tekniset elimet, neuvoa-antavat toimikunnat, kalastajat, jäsenvaltion tunnustamat kalastajajärjestöt taikka valtioista riippumattomat järjestöt yhteistyössä kalastajajärjestöjen tai paikallisten kalatalouden toimintaryhmien kanssa.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 126 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään tämän artiklan 1 kohdan mukaiset tukikelpoiset kustannukset.

41 artikla

Energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä

1.   Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ja kalastusalusten energiatehokkuuden parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

sellaisiin laitteisiin tai aluksiin tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on vähentää epäpuhtauspäästöjä tai kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä kalastusalusten energiatehokkuutta. Investoinnit pyydyksiin ovat myös tukikelpoisia edellyttäen, että niillä ei haitata kyseisten pyydysten valikoivuutta;

b)

energiatehokkuustarkastuksiin ja -järjestelmiin;

c)

tutkimuksiin, joilla arvioidaan vaihtoehtoisten käyttövoimajärjestelmien ja laivanrunkomallien vaikutuksia kalastusalusten energiatehokkuuteen.

2.   Tukea pääkoneen tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen voidaan myöntää ainoastaan:

a)

kokonaispituudeltaan enintään 12-metrisille aluksille edellyttäen, että uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho ei ole kilowatteina ilmaistuna korkeampi kuin korvattavassa moottorissa;

b)

kokonaispituudeltaan 12–18-metrisille aluksille edellyttäen, että uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho on kilowatteina ilmaistuna vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin korvattavassa moottorissa;

c)

kokonaispituudeltaan 18–24-metrisille aluksille edellyttäen, että uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho on vähintään 30 prosenttia alhaisempi kuin korvattavassa moottorissa.

3.   Tukea pääkoneen tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen voidaan myöntää tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti vain aluksille, jotka kuuluvat sellaiseen laivaston osaan, jonka osalta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että kapasiteetti ja tuon laivaston osan käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet ovat tasapainossa.

4.   Tämän artiklan 2 kohdan mukaista tukea myönnetään ainoastaan sellaisten pääkoneiden tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, jotka on virallisesti varmennettu asetuksen (EY) N:o 1224/2009 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuki maksetaan vasta, kun mahdollinen vaadittu kapasiteetin vähennys kilowatteina ilmaistuna on poistettu pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä.

5.   Kalastusaluksille, joiden konetehoa ei ole varmennettu, myönnetään tämän artiklan 2 kohdan mukaista tukea ainoastaan sellaisten pääkoneiden tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, joiden konetehon yhdenmukaisuus on tarkistettu asetuksen (EY) N:o 1224/2009 41 artiklan mukaisesti ja jotka on fyysisesti tarkastettu sen varmistamiseksi, että koneteho ei ylitä kalastuslisensseissä vahvistettua konetehoa.

6.   Edellä 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetun konetehon vähennyksen voi saavuttaa alusten ryhmä kussakin mainituissa alakohdissa tarkoitetussa alusluokassa.

7.   Sen estämättä, mitä 25 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän artiklan 2 kohdan mukainen EMKR:n tuki ei saa ylittää jompaakumpaa seuraavasta kahdesta rajoituksesta:

a)

1 500 000 euroa; tai

b)

3 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion 6 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaisille säädetyille unionin painopisteille kohdistamasta unionin rahoitustuesta.

8.   Pienimuotoisen rannikkokalastuksen alalla työskentelevien toimijoiden hakemuksia kohdellaan ensisijaisina enimmillään 60 prosenttiin asti kokonaistuesta, joka kohdistetaan 2 kohdassa tarkoitettuun pääkoneiden tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen koko ohjelmakaudella.

9.   Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaista tukea myönnetään ainoastaan kalastusalusten omistajille ja ohjelmakaudella ainoastaan kerran samantyyppistä investointia varten samalle kalastusalukselle.

10.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 126 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten tukikelpoisten kustannusten määrittämiseksi.

42 artikla

Lisäarvo, tuotteiden laatu ja tahattomien saaliiden käyttö

1.   Saaliiksi saaduista kaloista saatavan lisäarvon tai kalojen laadun parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

investointeihin, joilla lisätään kalastustuotteiden arvoa erityisesti sallimalla kalastajien huolehtia omien saaliidensa jalostuksesta, markkinoille saattamisesta ja suoramyynnistä;

b)

aluksiin tehtäviin innovatiivisiin investointeihin, joilla parannetaan kalastustuotteiden laatua.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuki edellyttää valikoivien pyydysten käyttöä tahattomien saaliiden minimoimiseksi ja sitä myönnetään ainoastaan sellaisille unionin kalastusalusten omistajille, joiden alukset ovat harjoittaneet kalastustoimintaa merellä vähintään 60 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena.

43 artikla

Kalasatamat, purkupaikat, huutokauppahallit ja kalastussuojat

1.   Purettujen tuotteiden laadun, valvonnan ja jäljitettävyyden parantamiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi, ympäristönsuojelun edistämiseksi sekä turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla parannetaan kalasatamien, huutokauppahallien, purkupaikkojen ja kalastussuojien infrastruktuuria, mukaan lukien investoinnit jätteiden ja meressä olevien roskien keruulaitteisiin.

2.   EMKR:n tukea voidaan myöntää kalasatamiin, huutokauppahalleihin, purkupaikkoihin ja kalastussuojiin tehtäviin investointeihin, jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1379/2013 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen kaikkien saaliiden purkamista koskevan velvoitteen noudattamista sekä lisätä alikäytettyjen kalansaaliin osien arvoa.

3.   Kalastajien turvallisuuden parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin kalastussuojien rakentamiseksi tai nykyaikaistamiseksi.

4.   Tukea ei voida myöntää uusien satamien, uusien purkupaikkojen tai uusien huutokauppahallien rakentamiseen.

44 artikla

Sisävesikalastus sekä sisävesien eläimistö ja kasvisto

1.   Sisävesikalastuksesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi, purettujen kalojen arvon tai laadun parantamiseksi taikka terveyden, turvallisuuden, työolojen, työvoiman osaamisen ja koulutuksen edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

edellä 29 artiklassa tarkoitettuun työvoiman osaamisen, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;

b)

edellä 32 artiklassa tarkoitettuihin aluksiin tai yksittäisiin varusteisiin tehtäviin investointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;

c)

edellä 38 ja 39 artiklassa tarkoitettuihin laitteisiin ja toimityyppeihin tehtäviin investointeihin ja hankkeisiin mainituissa artikloissa säädetyin edellytyksin;

d)

edellä 41 artiklassa tarkoitettuun energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen tehtäviin investointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;

e)

edellä 42 artiklassa tarkoitettuun saaliiksi saatujen kalojen arvon tai laadun parantamiseen tehtäviin investointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;

f)

edellä 43 artiklassa tarkoitettuihin kalasatamiin, kalastussuojiin ja purkupaikkoihin tehtäviin investointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   EMKR voi antaa tukea 31 artiklassa tarkoitettuun nuorten kalastajien käynnistysvaiheen tukeen liittyviin investointeihin samoin edellytyksin kuin mainitussa artiklassa on säädetty, lukuun ottamatta mainitun artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista vaatimusta.

3.   EMKR:n tukea voidaan myöntää innovoinnin kehittämiseen ja edistämiseen 26 artiklan mukaisesti, neuvontapalveluihin 27 artiklan mukaisesti sekä tutkijoiden ja kalastajien välisiin kumppanuuksiin 28 artiklan mukaisesti.

4.   Sisävesikalastajien toiminnan monipuolistamisen edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää sisävesikalastustoiminnan monipuolistamiseen täydentävin toiminnoin 30 artiklassa säädetyin edellytyksin.

5.   Sovellettaessa 1 kohtaa:

a)

edellä 30, 32, 38, 39, 41 ja 42 artiklassa tehtyjä viittauksia kalastusaluksiin pidetään viittauksina yksinomaan sisävesillä toimiviin aluksiin;

b)

edellä 38 artiklassa tehtyjä viittauksia meriympäristöön pidetään viittauksina ympäristöön, jossa sisävesikalastusalus harjoittaa toimintaansa.

6.   Vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

sellaisten Natura 2000 -alueiden, joihin kalastustoiminta vaikuttaa, hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan sekä sisävesien ennallistamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EU (30) mukaisesti, ja tarvittaessa sisävesikalastajien osallistuessa, mukaan lukien vaeltavien lajien kutualueet ja vaellusreitit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 40 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamista;

b)

vesieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentamiseen, nykyaikaistamiseen tai asentamiseen, mukaan lukien niitä koskeva tieteellinen valmistelu, seuranta ja arviointi.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla tukea saavat alukset jatkavat toimintaansa yksinomaan sisävesillä.

II   LUKU

Vesiviljelyn kestävä kehitys

45 artikla

Erityistavoitteet

Tämän luvun mukaisen tuen on edistettävä 6 artiklan 2 kohdan mukaisen unionin painopisteen mukaisten erityistavoitteiden toteuttamista.

46 artikla

Yleiset edellytykset

1.   Tässä luvussa tarkoitettu tuki koskee vain vesiviljely-yrityksiä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2.   Tässä artiklassa tarkoitettujen alalle tulevien yrittäjien on toimitettava liiketoimintasuunnitelma ja, investointikustannusten ylittäessä 50 000 euroa, toteutettavuustutkimus, mukaan lukien toiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Tämän luvun mukaista tukea myönnetään vain, jos riippumattomalla markkinointitutkimuksella voidaan selkeästi osoittaa, että tuotteella on hyvät ja kestävät markkinanäkymät.

3.   Jos toimet koostuvat laitteisiin tai infrastruktuuriin tehtävistä investoinneista, joilla varmistetaan unionin lainsäädännön mukaisten ympäristöä, ihmisten tai eläinten terveyttä, hygieniaa tai eläinten hyvinvointia koskevien tulevien vaatimusten noudattaminen, tukea voidaan myöntää siihen päivään saakka, jona tällaisista vaatimuksista tulee yrityksiä velvoittavia.

4.   Tukea ei myönnetä muuntogeenisten organismien viljelyyn.

5.   Tukea ei myönnetä vesiviljelytoimiin merensuojelualueilla, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella todennut, että toimi aiheuttaisi huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita ei voida riittävästi lieventää.

47 artikla

Innovointi

1.   Vesiviljelyyn liittyvän innovoinnin edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla pyritään

a)

kehittämään vesiviljelylaitosten teknistä, tieteellistä tai organisatorista tietämystä, joka erityisesti vähentää ympäristövaikutuksia, vähentää riippuvuutta kalajauhosta ja -öljystä, edistää vesiviljelyvarojen kestävää käyttöä, parantaa eläinten hyvinvointia tai edistää uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotantotapoja;

b)

kehittämään tai tuomaan markkinoille uusia vesiviljelylajeja, joiden markkinanäkymät ovat hyvät, uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita, uusia tai parannettuja prosesseja taikka uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä;

c)

tutkimaan innovatiivisten tuotteiden tai prosessien teknistä tai taloudellista toteutettavuutta.

2.   Kunkin jäsenvaltion tunnustamat julkiset tai yksityiset tieteelliset tai tekniset elimet toteuttavat tämän artiklan mukaiset toimet tai ne toteutetaan yhteistyössä niiden kanssa, ja tämä valtio validoi näiden toimien tulokset.

3.   Jäsenvaltion on asianmukaisesti julkaistava tukea saaneiden toimien tulokset riittävällä tavalla 119 artiklan mukaisesti.

48 artikla

Vesiviljelyyn tehtävät tuottavat investoinnit

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin:

a)

vesiviljelyyn tehtävät tuottavat investoinnit;

b)

vesiviljelytuotannon ja viljeltävien lajien monipuolistaminen;

c)

vesiviljely-yksiköiden nykyaikaistaminen, mukaan lukien vesiviljelyalan työntekijöiden työ- ja turvallisuusolosuhteiden parantaminen;

d)

eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät parannukset ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien sellaisten laitteiden hankkiminen, joilla pyritään suojaamaan viljelylaitoksia luonnonvaraisten lajien harjoittamalta saalistukselta;

e)

investoinnit, joilla vähennetään kielteisiä tai tehostetaan myönteisiä ympäristövaikutuksia sekä lisätään resurssitehokkuutta;

f)

vesiviljelytuotteiden laadun parantamiseen tehtävät tai niille lisäarvoa tuovat investoinnit;

g)

olemassa olevien vesiviljelylammikoiden tai -altaiden ennallistaminen poistamalla lietettä tai toteuttamalla investointeja, joiden tavoitteena on lietekerrostumien ennaltaehkäisy.

h)

vesiviljely-yritysten tulojen monipuolistaminen kehittämällä täydentäviä toimintoja;

i)

investoinnit, joilla vähennetään merkittävästi veden käyttöön ja laatuun kohdistuvia vesiviljely-yritysten vaikutuksia erityisesti vähentämällä käytetyn veden tai kemikaalien, antibioottien ja muiden lääkkeiden määrää tai parantamalla poistoveden laatua muun muassa multitroofisten vesiviljelyjärjestelmien käytön avulla;

j)

sellaisten suljettujen vesiviljelyjärjestelmien edistäminen, joissa vesiviljelytuotteita kasvatetaan suljetuissa ja siten vettä säästävissä kiertovesijärjestelmissä;

k)

investoinnit, joilla lisätään vesiviljely-yritysten energiatehokkuutta ja edistetään niiden siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin.

2.   Edellä olevan 1 kohdan h alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää vesiviljely-yrityksille ainoastaan, jos täydentävät toiminnot liittyvät yrityksen pääasialliseen vesiviljelyalan toimintaan, esimerkiksi ongintamatkailuun, vesiviljelyalaan liittyviin ympäristöpalveluihin tai vesiviljelyalan koulutustoimintaan.

3.   Edellä 1 kohdan mukaista tukea voidaan myöntää nykyisten vesiviljely-yritysten tuotannon lisäämistä tai yritysten nykyaikaistamista varten taikka uusien laitosten rakentamista varten edellyttäen, että kehittämisessä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklassa tarkoitettua vesiviljelytoiminnan kehittämistä koskevaa monivuotista kansallista strategiasuunnitelmaa.

49 artikla

Vesiviljelylaitosten hoito-, lomitus- ja neuvontapalvelut

1.   Vesiviljelylaitosten yleisen tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä niiden toiminnan kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

vesiviljelylaitosten hoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustamiseen;

b)

teknisten, tieteellisten, oikeudellisten, ympäristöä koskevien tai viljelylaitoksille tarkoitettujen taloudellisten neuvontapalvelujen hankintaan.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut neuvontapalvelut koskevat seuraavia:

a)

vesiviljelylaitosten hallinnolliset tarpeet ympäristönsuojelua koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä merten aluesuunnittelua koskevien vaatimusten noudattamiseksi;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY (31) ja neuvoston direktiivissä 92/43/ETY tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi;

c)

vesiviljelylaitosten hallinnolliset tarpeet vesieläinten terveyttä ja hyvinvointia tai kansanterveyttä koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi;

d)

unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

e)

markkinointi- ja liiketoimintastrategiat.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta neuvontapalveluista huolehtivat hyväksytyt tieteelliset tai tekniset elimet sekä oikeudellista tai taloudellista neuvontaa antavat yhteisöt, jotka täyttävät kunkin jäsenvaltion tunnustamat pätevyysvaatimukset.

4.   Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää vain julkisoikeudellisille elimille tai muille yhteisöille, jotka jäsenvaltio on valinnut perustamaan viljelylaitosten neuvontapalveluja. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan vesiviljelyalan pk-yrityksille tai vesiviljelyalan järjestöille, mukaan lukien vesiviljelyalan tuottajajärjestöt ja vesiviljelyalan tuottajajärjestöjen liitot.

5.   Jos tuki on enintään 4 000 euroa, tuensaaja voidaan valita nopeutetun menettelyn mukaisesti.

6.   Tuensaajat eivät voi saada tukea useammin kuin kerran vuodessa kunkin 2 kohdassa tarkoitetun neuvontapalveluluokan osalta.

50 artikla

Työvoiman osaamisen ja verkottumisen edistäminen

1.   Työvoiman osaamisen ja verkottumisen edistämiseksi vesiviljelyalalla EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

ammatilliseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, tieteellisen ja teknisen tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittämiseen sekä uusien ammatillisten taitojen hankintaan vesiviljelyalalla sekä vesiviljelytoiminnan ympäristövaikutusten vähentämisen osalta;

b)

työolojen parantamiseen ja työturvallisuuden edistämiseen;

c)

verkostoitumiseen sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon vesiviljely-yritysten tai ammattialan järjestöjen ja muiden sidosryhmien kesken, mukaan lukien tieteelliset ja tekniset elimet tai miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävät elimet.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea ei voida myöntää suurille vesiviljely-yrityksille, paitsi jos ne osallistuvat tietämyksen vaihtoon pk-yritysten kanssa.

3.   Poiketen siitä, mitä 46 artiklassa säädetään, tämän artiklan mukaista tukea myönnetään myös julkisille tai puolijulkisille järjestöille sekä muille jäsenvaltion tunnustamille järjestöille.

4.   Tämän artiklan mukaista tukea myönnetään direktiivin 2010/41/EU 2 artiklan b alakohdassa säädetyin edellytyksin myös itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien vesiviljelyn harjoittajien puolisoille tai, jos ja siinä määrin kuin nämä tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä, heidän elinkumppaneilleen.

51 artikla

Vesiviljelypaikkojen mahdollisuuksien lisääminen

1.   Vesiviljelylaitosten ja -infrastruktuurin kehittämisen edistämiseksi sekä toiminnan kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

vesiviljelyn kehittämiseen parhaiten soveltuvien alueiden määrittelyyn ja kartoitukseen ottaen tapauksen mukaan huomioon aluesuunnitteluun liittyvät prosessit sekä sellaisten alueiden määrittelyyn ja kartoitukseen, jotka olisi jätettävä vesiviljelyn ulkopuolelle, niiden aseman säilyttämiseksi ekosysteemin toiminnassa;

b)

vesiviljelypaikkojen mahdollisuuksien lisäämiseen tarvittavien tukivälineiden ja infrastruktuurien parantamiseen ja kehittämiseen sekä vesiviljelyn kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseen, muun muassa maa-alueiden jakautumiseen sekä energiatoimituksiin tai vesihuoltoon tehtäviin investointeihin;

c)

toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2009/147/EY 9 artiklan 1 kohdan tai direktiivin 92/43/ETY 16 artiklan 1 kohdan nojalla toteuttamiin ja täytäntöön panemiin toimiin, joiden tavoitteena on estää vesiviljelylle aiheutuvat vakavat vahingot;

d)

toimivaltaisten viranomaisten lisääntyneen kuolleisuuden ja tautien toteamisen jälkeen neuvoston direktiivin 2006/88/EY (32) 10 artiklan mukaisesti toteuttamiin toimiin. Näihin toimiin voi kuulua äyriäistoimintasuunnitelmien hyväksyminen, millä pyritään äyriäisten luonnonvaraisten kasvualustojen ja pyyntialueiden suojeluun, ennallistamiseen ja hoitoon, mukaan lukien äyriäisten viljelijöille niiden hoidosta myönnettävä tuki.

2.   Tämän artiklan mukaisia tuensaajia voivat olla ainoastaan julkisoikeudelliset elimet tai yksityiset elimet, joiden suoritettaviksi jäsenvaltio on antanut 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

52 artikla

Uusien kestävän kehityksen mukaisen vesiviljelyn harjoittajien kannustaminen

1.   Vesiviljelyyn liittyvän yrittäjyyden edistämiseksi EMKR:stä voidaan tukea toimintaansa aloittavia uusia toimijoita perustamaan kestävän kehityksen mukaisia vesiviljely-yrityksiä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaista tukea voidaan myöntää alalle tuleville vesiviljelyn harjoittajille edellyttäen, että he

a)

ovat riittävän ammattitaitoisia;

b)

ovat perustamassa ensimmäistä kertaa vesiviljelyalan mikro- tai pienyritystä tällaista yritystä johtavana; ja

c)

esittävät vesiviljelytoimintansa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman.

3.   Alalle tuleville vesiviljelyn harjoittajille voidaan riittävän ammattitaidon hankkimiseksi myöntää 50 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea.

53 artikla

Siirtyminen ympäristöasioiden hallintaan, auditointijärjestelmiin ja luonnonmukaiseen vesiviljelyyn

1.   Luonnonmukaisen tai energiatehokkaan vesiviljelyn kehittämisen edistämiseksi EMKR:stä voidaan tukea

a)

neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 (33) tarkoitettua siirtymistä tavanomaisista vesiviljelyalan tuotantomenetelmistä luonnonmukaiseen vesiviljelyyn komission asetuksen (EY) N:o 710/2009 (34) mukaisesti;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 761/2001 (35) perustettuun unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) osallistumista.

2.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan tuensaajille, jotka sitoutuvat osallistumaan EMAS-järjestelmään vähintään kolmen vuoden ajaksi tai noudattamaan luonnonmukaista tuotantoa koskevia vaatimuksia vähintään viiden vuoden ajan.

3.   Tuki myönnetään korvauksena, jota voidaan maksaa enintään kolmen vuoden ajan sinä aikana, jona yritys siirtyy luonnonmukaiseen tuotantoon tai valmistautuu osallistumaan EMAS-järjestelmään. Jäsenvaltioiden on laskettava tämä korvaus seuraavien seikkojen perusteella:

a)

tavanomaisesta tuotannosta luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen aikana aiheutuneet tulonmenetykset tai lisäkustannukset tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tukikelpoisten toimien osalta; tai

b)

EMAS-järjestelmän soveltamisesta ja siihen osallistumiseen valmistautumisesta aiheutuneet lisäkustannukset, kun kyse on 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tukikelpoisista toimista.

54 artikla

Ympäristöpalveluja tarjoava vesiviljely

1.   Ympäristöpalveluja tarjoavan vesiviljelyn kehittämisen edistämiseksi EMKR:stä voidaan tukea

a)

vesiviljelymenetelmiä, jotka ovat sopusoinnussa erityisten ympäristötarpeiden kanssa ja joihin sovelletaan erityisiä hoitovaatimuksia, jotka johtuvat Natura 2000 -alueiden nimeämisestä direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisesti;

b)

kustannuksia, jotka suoraan liittyvät osallistumiseen vesieläinten säilyttämiseen ja lisäämiseen paikan päällä viranomaisten kehittämien säilyttämistä ja biologisen luonnonmukaisuuden ennallistamista koskevien ohjelmien puitteissa tai viranomaisten valvonnassa;

c)

vesiviljelytoimia, joihin sisältyy ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen sekä vesiviljelyalueiden maisemasta ja perinteisistä piirteistä huolehtiminen.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuki myönnetään vuotuisena korvauksena lisäkustannuksista ja/tai tulonmenetyksistä, joita kyseisillä alueilla on aiheutunut direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY täytäntöönpanoon liittyvistä hoitovaatimuksista.

3.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan tuensaajille, jotka sitoutuvat noudattamaan vähintään viiden vuoden ajan vesiensuojeluvaatimuksia, jotka ylittävät unionin ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Tällaisen toimen ympäristöedut on osoitettava jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten elinten suorittamalla ennakkoarvioinnilla, jollei asianomaisen toimen ympäristöetuja ole jo tunnustettu.

4.   Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan mukainen tuki on myönnettävä vuotuisena korvauksena aiheutuneista lisäkustannuksista ja/tai tulonmenetyksistä.

5.   Jäsenvaltion on asianmukaisesti julkaistava tämän artiklan nojalla tukea saaneiden toimien tulokset riittävällä tavalla 119 artiklan mukaisesti.

55 artikla

Kansanterveyttä koskevat toimenpiteet

1.   EMKR:stä voidaan tukea nilviäisten viljelijöille viljeltyjen nilviäisten korjuun väliaikaisesta keskeyttämisestä maksettavia korvauksia, jos tällainen keskeyttäminen tapahtuu yksinomaan kansanterveydellisistä syistä.

2.   Tukea voidaan myöntää vain, jos nilviäisten saastumisesta johtuva korjuun keskeyttäminen on seurausta toksiineja tuottavan planktonin lisääntymisestä tai biotoksiineja sisältävän planktonin esiintymisestä, ja jos

a)

pilaantuminen kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta, tai

b)

korjuun keskeyttämisen aiheuttama tappio on yli 25 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen niiden kolmen kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, jotka edelsivät vuotta, jona korjuu on keskeytetty.

Ensimmäisen kohdan b alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat vahvistaa erityiset laskentasäännöt, joita käytetään sellaisten yritysten osalta, jotka ovat harjoittaneet toimintaa alle kolmen vuoden ajan.

3.   Korvausta voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalta koko ohjelmakaudella. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tätä aikaa voidaan pidentää kerran enintään 12 kuukaudella ja yhteensä enintään 24 kuukauteen saakka.

56 artikla

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat toimenpiteet

1.   Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vesiviljely-yrityksissä, muun muassa ennaltaehkäisyn ja bioturvallisuuden kannalta, EMKR:n tukea voidaan myöntää

a)

tautien valvontaan ja hävittämiseen vesiviljelyssä liittyviin kustannuksiin neuvoston päätöksen 2009/470/EY (36) mukaisesti, myös toimintaan liittyviin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä hävittämissuunnitelman velvoitteiden täyttämiseksi;

b)

vesiviljelyalan bioturvallisuuteen tai eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä yleisiä ja lajikohtaisia tarpeita koskevien parhaiden käytäntöjen tai käytännesääntöjen kehittämiseen;

c)

aloitteisiin, joiden tavoitteena on vähentää vesiviljelyn riippuvuutta eläinlääkkeistä;

d)

eläinlääketieteellisiin tai farmaseuttisiin tutkimuksiin sekä tietojen ja sellaisten parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja vaihtamiseen, jotka liittyvät eläintauteihin vesiviljelyssä, jolloin tavoitteena on asianmukaisen eläinlääkkeiden käytön edistäminen;

e)

jäsenvaltioiden tunnustamien terveydensuojeluryhmien perustamiseen ja toimintaan vesiviljelyalalla;

f)

nilviäisten viljelijöille maksettaviin korvauksiin poikkeuksellisten joukkokuolemien aiheuttamasta toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä, jos kuolevuus ylittää 20 prosenttia tai kun toiminnan keskeyttämisestä aiheutuvat tappiot ovat yli 35 prosenttia kyseisen yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen niiden kolmen kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, jotka edelsivät vuotta, jona toiminta on keskeytetty.

2.   Edellä olevan 1 kohdan d alakohdan mukaista tukea ei voida myöntää eläinlääkkeiden hankintaan.

3.   Jäsenvaltion on raportoitava asianmukaisesti 1 kohdan d alakohdan nojalla rahoitettujen tutkimusten tuloksista ja julkaistava ne riittävällä tavalla 119 artiklan mukaisesti.

4.   Tukea voidaan myöntää myös julkisoikeudellisille elimille.

57 artikla

Vesiviljelykannoille otettavat vakuutukset

1.   Vesiviljelyalan tuottajien tulojen turvaamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää osallistumiseen vesiviljelykannoille otettaviin vakuutuksiin, jotka kattavat vähintään yhdestä seuraavista seikoista aiheutuvat taloudelliset tappiot:

a)

luonnonkatastrofit;

b)

epäsuotuisat sääolot;

c)

äkilliset vedenlaadun ja -määrän muutokset, joista toimija ei ole vastuussa;

d)

vesiviljelyssä esiintyvät taudit, kato tai tuotantolaitoksen tuhoutuminen, joista toimija ei ole vastuussa.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion on todettava virallisesti 1 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden esiintyminen.

3.   Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen perusteet, joiden mukaisesti 2 kohdassa tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

4.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisiin vesiviljelykantoja koskeviin vakuutussopimuksiin, jotka kattavat 1 kohdassa tarkoitetut taloudelliset tappiot, jotka ovat yli 30 prosenttia vesiviljelyn harjoittajan keskimääräisestä vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna niiden vesiviljelyn harjoittajan niiden kolmen kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, jotka edelsivät vuotta, jona taloudelliset tappiot ovat syntyneet.

III   LUKU

Kalastus- ja vesiviljelyalueiden kestävä kehitys

1   jakso

Soveltamisala ja tavoitteet

58 artikla

Soveltamisala

EMKR:stä tuetaan kalastus- ja vesiviljelyalueiden kestävää kehitystä noudattaen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32 artiklassa säädettyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevaa lähestymistapaa.

59 artikla

Erityistavoitteet

Tämän luvun mukaisen tuen on edistettävä 6 artiklan 4 kohdan mukaisen unionin painopisteen mukaisten erityistavoitteiden toteuttamista.

2   jakso

Yhteisölähtöiset paikalliset kehitysstrategiat ja paikalliset kalatalouden toimintaryhmät

60 artikla

Yhteisölähtöiset paikalliset kehitysstrategiat

1.   Edistääkseen 59 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumista yhteisölähtöisissä paikallisissa kehitysstrategioissa on

a)

maksimoitava kalastus- ja vesiviljelyalojen osallistuminen rannikoilla ja sisämaassa sijaitsevien kalastus- ja vesiviljelyalueiden kestävään kehitykseen;

b)

varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät täysimääräisesti meri-, rannikko- ja sisävesialueiden kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä sekä auttavat etenkin pieniä ja taantuvia kalasatamia maksimoimaan mahdollisuutensa infrastruktuuria monipuolistamalla.

2.   Strategian on oltava johdonmukainen alueella määriteltyjen mahdollisuuksien ja tarpeiden sekä 6 artiklan mukaisten unionin painopisteiden kanssa. Strategiat voivat vaihdella kalastukseen keskittyvistä strategioista laajempiin, kalatalousalueiden monipuolistamiseen suunnattuihin strategioihin. Strategioiden on mentävä pelkkää toimien kokoelmaa tai alakohtaisten toimenpiteiden rinnakkain asettelua pidemmälle.

61 artikla

Paikalliset kalatalouden toimintaryhmät

1.   EMKR:n soveltamista varten nimetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut paikalliset toimintaryhmät paikallisiksi kalatalouden toimintaryhmiksi.

2.   Paikallisten kalatalouden toimintaryhmien on ehdotettava yhteisölähtöistä paikallista kehitysstrategiaa, joka perustuu vähintään tämän asetuksen 60 artiklassa esitettyihin tekijöihin, ja vastattava sen täytäntöönpanosta.

3.   Paikallisten kalatalouden toimintaryhmien on

a)

kuvattava yleisellä tasolla strategiansa painopisteet ja alueen sosioekonominen koostumus esittämällä tasapuolisesti tärkeimmät sidosryhmät, yksityinen ja julkinen sektori sekä kansalaisyhteiskunta mukaan lukien;

b)

varmistettava kalastus- ja/tai vesiviljelyalojen merkittävä edustus.

4.   Jos yhteisölähtöistä paikallista kehitysstrategiaa tuetaan EMKR:n lisäksi muista rahastoista, EMKR:stä tuettavia hankkeita käsittelevien paikallisten kalatalouden toimintaryhmien valintaelimen on täytettävä myös 3 kohdassa esitetyt vaatimukset.

5.   Paikalliset kalatalouden toimintaryhmät voivat huolehtia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 34 artiklan 3 kohdassa säädettyjen vähimmäistehtävien lisäksi myös muiden tehtävien suorittamisesta, jos hallintoviranomainen on siirtänyt niille tällaisia tehtäviä.

3   jakso

Tukikelpoiset toimet

62 artikla

Yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen myönnettävä EMKR:n tuki

1.   Seuraavat toimet ovat tämän jakson nojalla tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan mukaisesti:

a)

valmistelutuki;

b)

yhteisölähtöisen paikallisen kehitysstrategioiden täytäntöönpano;

c)

yhteistyötoimet;

d)

toimintakustannukset ja tapahtumat.

2.   Paikalliset kalatalouden toimintaryhmät voivat pyytää hallintoviranomaiselta ennakkomaksua, jos tällainen mahdollisuus sisältyy toimintaohjelmaan. Ennakkomaksun suuruus voi olla enintään 50 prosenttia toimintakustannuksiin ja tapahtumiin liittyvästä julkisesta tuesta.

63 artikla

Yhteisölähtöisten paikallisten kehitysstrategioiden täytäntöönpano

1.   Yhteisölähtöisten paikallisten kehitysstrategioiden täytäntöönpanoon osoitettavaa tukea voidaan myöntää seuraaviin tavoitteisiin:

a)

arvon lisääminen, työpaikkojen luominen, nuorten houkutteleminen alalle ja innovoinnin edistäminen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden toimitusketjun kaikissa vaiheissa;

b)

monipuolistamisen tukeminen kaupallisessa kalastuksessa tai sen ulkopuolella, elinikäinen oppiminen ja työpaikkojen luominen kalastus- ja vesiviljelyalueilla;

c)

kalastus- ja vesiviljelyalueiden ympäristövarojen lisääminen ja hyödyntäminen, mukaan lukien toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi;

d)

sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuuriperinnön vaaliminen kalastus- ja vesiviljelyalueilla, kalastus, vesiviljely ja merellinen kulttuuriperintö mukaan lukien;

e)

kalastusyhteisöjen roolin vahvistaminen paikallisessa kehityksessä sekä paikallisten kalavarojen ja mereen liittyvien toimintojen hallinnointi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi sisältää tämän osaston I, II ja IV luvussa, 69 ja 70 artiklaa lukuun ottamatta, säädettyjä toimenpiteitä edellyttäen, että olemassa on selkeät perusteet niiden hallinnoimiseksi paikallisella tasolla. Jos tukea myönnetään näitä toimenpiteitä vastaaviin toimiin, sovelletaan tämän osaston I, II ja IV luvussa säädettyjä asiaankuuluvia ehtoja ja rahoitusosuuksia.

64 artikla

Yhteistyötoimet

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan c alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää

a)

alueiden tai valtioiden välisiin yhteistyöhankkeisiin,

b)

alueiden ja valtioiden välisiin yhteistyöhankkeisiin liittyvään valmistelevaan tekniseen tukeen edellyttäen, että paikalliset kalatalouden toimintaryhmät pystyvät osoittamaan valmistelevansa hankkeen toteuttamista.

Tämän artiklan soveltamiseksi ilmaisu ’alueiden välinen yhteistyö’ tarkoittaa jäsenvaltion sisäistä yhteistyötä, ja ilmaisu ’valtioiden välinen yhteistyö’ tarkoittaa useiden jäsenvaltioiden alueiden välistä yhteistyötä tai yhteistyötä ainakin yhden jäsenvaltion alueen ja yhden tai useamman kolmansien maiden alueiden välillä.

2.   Tämän artiklan soveltamiseksi paikallisten kalatalouden toimintaryhmien kumppaneita voivat EMKR:n mukaisesti olla paitsi muut paikalliset kalatalouden toimintaryhmät myös paikallinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jolla pannaan täytäntöön yhteisölähtöistä paikallista kehitysstrategiaa unionissa tai sen ulkopuolella.

3.   Jos paikalliset kalatalouden toimintaryhmät eivät valitse yhteistyöhankkeita, jäsenvaltioiden on luotava asianmukainen järjestelmä yhteistyöhankkeiden helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden on julkistettava valtioiden välisiin yhteistyöhankkeisiin sovellettavat kansalliset tai alueelliset hallinnolliset menettelyt ja luettelo tukikelpoisista kustannuksista viimeistään kahden vuoden kuluttua niiden toimintaohjelmien hyväksymispäivästä.

4.   Yhteistyöhankkeita koskevat hallinnolliset päätökset on tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua hankkeen toimittamispäivästä.

5.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi hyväksytyt valtioiden väliset yhteistyöhankkeet 110 artiklan mukaisesti.

IV   LUKU

Markkinoille saattamiseen ja jalostukseen liittyvät toimenpiteet

65 artikla

Erityistavoitteet

Tämän luvun mukaisen tuen on edistettävä 6 artiklan 5 kohdan mukaisen unionin painopisteen erityistavoitteiden toteuttamista.

66 artikla

Tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevat suunnitelmat

1.   EMKR:n tukea myönnetään asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklassa tarkoitettujen tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevien suunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

2.   Tuotantoa ja markkinoille saattamista koskeviin suunnitelmiin liittyviin menoihin voidaan myöntää EMKR:n tukea vasta sen jälkeen kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet asetuksen 1379/201328 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun vuotuisen kertomuksen.

3.   Tämän artiklan mukaisesti tuottajajärjestökohtaisesti vuosittain maksettava tuki ei saa olla yli 3 prosenttia asianomaisen tuottajajärjetön markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kolmena edeltävänä kalenterivuotena. Vasta äskettäin hyväksytyn tuottajajärjestön osalta tämä tuki ei saa olla yli 3 prosenttia tämän järjestön jäsenten markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kolmena edeltävänä kalenterivuotena.

4.   Asianomainen jäsenvaltio voi myöntää ennakkomaksun, joka on 50 prosenttia rahoitustuesta, sen jälkeen kun tuotantoa ja markkinoille saattamista koskeva suunnitelma on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki voidaan myöntää vain tuottajajärjestöille ja tuottajajärjestöjen liitoille.

67 artikla

Varastointituki

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisille hyväksytyille tuottajajärjestöille ja tuottajajärjestöjen liitoille maksettaviin korvauksiin, jotka varastoivat asetuksen (EU) N:o 1379/2013 liitteessä II lueteltuja kalastustuotteita, edellyttäen, että nämä tuotteet varastoidaan mainitun asetuksen 30 ja 31 artiklan mukaisesti, ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

varastointituen määrä ei saa olla suurempi kuin asianomaisten tuotteiden vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyvien teknisten ja rahoituskulujen määrä;

b)

varastointitukikelpoiset määrät eivät saa olla yli 15 prosenttia kyseessä olevien, tuottajajärjestön myyntiin saattamien tuotteiden vuotuisista määristä;

c)

vuotuinen rahoitustuki ei saa olla yli 2 prosenttia tuottajajärjestön jäsenten markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kaudella 2009–2011.

Jos tuottajajärjestön jäsenellä ei ole ollut markkinoille saatettua tuotantoa kaudella 2009–2011, on ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi otettava huomioon tällaisen jäsenen ensimmäisten kolmen tuotantovuoden aikana markkinoille saatetun tuotannon keskimääräinen vuotuinen arvo.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vasta sen jälkeen kun tuotteet on luovutettu käytettäväksi ihmisravintona.

4.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava alueillaan sovellettavien teknisten ja rahoituskulujen määrä seuraavasti:

a)

tekniset kulut on laskettava vuosittain kyseessä olevien tuotteiden vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyvien välittömien kustannusten perusteella;

b)

rahoituskulut on laskettava vuosittain käyttäen kussakin jäsenvaltiossa vuosittain vahvistettua korkoa.

Nämä tekniset ja rahoituskulut on julkistettava.

5.   Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia varmistaakseen, että varastointitukea saavat tuotteet täyttävät tässä artiklassa vahvistetut vaatimukset. Tällaisia tarkastuksia varten varastointituen saajien on pidettävä varastokirjanpitoa kuhunkin luokkaan kuuluvista varastoiduista tuotteista, jotka tuodaan myöhemmin uudelleen markkinoille ihmisravinnoksi.

68 artikla

Markkinoille saattamista koskevat toimenpiteet

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoille saattamista koskeviin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on

a)

perustaa asetuksen (EU) N:o 1379/2013 II jakson II luvun mukaisesti hyväksyttyjä tuottajajärjestöjä, tuottajajärjestöjen liittoja tai toimialakohtaisia järjestöjä;

b)

etsiä uusia markkinoita ja parantaa edellytyksiä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saattamiseksi markkinoille, mukaan lukien:

i)

lajit, joilla on markkinapotentiaalia;

ii)

kaupallisten kantojen teknisten toimenpiteiden mukaiset tahattomat saaliit, jotka on purettu asetuksen 1380/2013 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1379/2013 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

iii)

kalastus- ja vesiviljelytuotteet, jotka on tuotettu vain vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä, tai asetuksessa (EY) N:o 834/2007 määritellyt luonnonmukaiset vesiviljelytuotteet;

c)

edistää laatua ja lisäarvoa helpottamalla

i)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/20126 (37) mukaisesti tietystä tuotteesta jätettävää rekisteröintihakemusta ja sitä, että asianomaiset toimijat mukautuvat asiaankuuluviin sääntöjen noudattamista ja sertifiointia koskeviin vaatimuksiin;

ii)

sertifiointia ja menekinedistämistä kestävien ja erityisesti pienimuotoisesta rannikkokalastuksesta peräisin olevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sekä ympäristöystävällisten jalostusmenetelmien osalta;

iii)

pienimuotoista rannikkokalastusta tai rantakalastusta harjoittavien kalastajien toteuttamaa kalastustuotteiden suoramyyntiä;

iv)

tuotteiden esillepanoa ja pakkaamista;

d)

edistää tuotannon ja markkinoiden avoimuutta ja toteuttaa markkinatutkimuksia ja tutkimuksia, joissa tarkastellaan unionin riippuvuutta tuonnista;

e)

edistää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyttä ja tarvittaessa asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 tarkoitetun unioninlaajuisen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ympäristömerkin kehittämistä;

f)

laatia unionin oikeuden mukaisia mallisopimuksia pk-yrityksiä varten;

g)

toteuttaa alueellisia, kansallisia tai kansalliset rajat ylittäviä tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoita kestäviä kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua toimitusketjun tuotanto-, jalostus- ja markkinoille saattamista koskeva toiminta.

Edellä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut toimet eivät saa kohdistua kaupallisiin merkkeihin.

69 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostusta koskeviin investointeihin,

a)

joilla edistetään energiansäästöä tai vähennetään ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteiden käsittely;

b)

joilla parannetaan turvallisuutta, hygieniaa ja terveyttä koskevia olosuhteita ja työoloja;

c)

joilla tuetaan sellaisten kaupallisten kalasaaliiden jalostusta, joita ei voida käyttää ihmisravintona;

d)

jotka liittyvät pääasiallisesta jalostustoiminnasta saatavien sivutuotteiden jalostukseen;

e)

jotka liittyvät luonnonmukaisten vesiviljelytuotteiden jalostukseen asetuksen (EY) N:o 834/2007 6 ja 7 artiklan mukaisesti;

f)

jotka johtavat uusiin tai parannettuihin tuotteisiin, uusiin tai parannettuihin prosesseihin tai uusiin tai parannettuihin hallinta- ja organisaatiojärjestelmiin.

2.   Muiden kuin pk-yritysten osalta 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 toisen osan IV osastossa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta.

V   LUKU

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen

70 artikla

Korvausjärjestelmä

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä, jalostuksessa ja markkinoille saattamisessa toimijoille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.

2.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen alueidensa osalta korvauskelpoisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on täysin yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa.

4.   Korvausta ei myönnetä sellaisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, jotka

a)

ovat kolmansien maiden alusten pyytämiä, lukuun ottamatta Venezuelan lipun alla purjehtivia unionin vesillä toimivia kalastusaluksia;

b)

ovat sellaisten unionin kalastusalusten pyytämiä, joita ei ole rekisteröity 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamissa;

c)

on tuotu kolmansista maista.

5.   Edellä olevaa 4 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos asianomaisen syrjäisimmän alueen jalostusteollisuuden olemassa oleva kapasiteetti on suurempi kuin kyseessä olevaa aluetta koskevan korvaussuunnitelman mukaisesti toimitetun raaka-aineen määrä.

6.   Korvausta voidaan myöntää seuraaville toimijoille:

a)

luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka käyttävät tuotantovälineitä kalastus- tai vesiviljelytuotteiden hankkimiseksi tarkoituksin saattaa ne markkinoille;

b)

edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamissa rekisteröityjen ja näillä alueilla toimintaansa harjoittavien alusten omistajat tai rahtaajat taikka tällaisten omistajien tai rahtaajien yhteenliittymät;

c)

jalostusalan ja markkinoille saattamisen alan toimijat tai niiden yhteenliittymät.

71 artikla

Korvauksen laskeminen

Korvaus on maksettava 70 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla toimintaa harjoittaville 70 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuille toimijoille, ja siinä on otettava huomioon seuraavaa:

a)

kunkin kalastus- tai vesiviljelytuotteen tai tuoteryhmän osalta kyseisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset; ja

b)

muuntyyppiset julkiset tuet, jotka vaikuttavat lisäkustannusten tasoon.

72 artikla

Korvaussuunnitelma

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin 70 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alueen osalta korvaussuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä 70 artiklassa tarkoitetut luettelo ja kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määrät sekä toimijoiden tyyppi, 71 artiklassa tarkoitettu korvauksen taso ja 97 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa se esittää päätöksensä siitä, hyväksyykö se tällaiset korvaussuunnitelmat.

2.   Jäsenvaltiot voivat muuttaa 1 kohdassa tarkoitetun korvaussuunnitelman sisältöä. Jäsenvaltioiden on toimitettava muutokset komissiolle. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa se esittää päätöksensä siitä, hyväksyykö se nämä muutokset.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä korvaussuunnitelman rakenteen määrittelemisestä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 126 artiklan mukaisesti kyseessä olevien alueiden erityisistä haitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskemista koskevien perusteiden vahvistamiseksi.

73 artikla

Korvaussuunnitelmien toteuttamiseen myönnettävä valtiontuki

Jäsenvaltiot voivat myöntää lisärahoitusta 72 artiklassa tarkoitettujen korvaussuunnitelmien toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on tällöin ilmoitettava komissiolle valtiontuet, jotka komissio voi hyväksyä tämän asetuksen mukaisesti osana näitä suunnitelmia. Tällä tavoin ilmoitettu valtiontuki katsotaan ilmoitetuksi myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuin tavoin.

VI   LUKU

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin mukaiset YKP:n liitännäistoimenpiteet

74 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 2 artiklassa säädetään, tätä lukua sovelletaan myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

75 artikla

Erityistavoitteet

Tämän luvun mukaisella tuella edistetään 6 artiklan 3 kohdan mukaisen unionin painopisteen erityistavoitteiden toteuttamista.

76 artikla

Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 46 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpanoon.

2.   Tukikelpoisia ovat erityisesti seuraavantyyppiset toimet:

a)

teknologian hankinta, asentaminen ja kehittäminen, mukaan lukien tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot, alusten paikantamisjärjestelmät, videovalvontajärjestelmät ja tietoverkot, jotka mahdollistavat kalastukseen liittyvien tietojen keräämisen, hallinnoinnin, varmentamisen, analysoimisen, riskinhallinnan, esittelyn (valvontaan liittyvillä verkkosivustoilla) ja vaihtamisen, otantamenetelmien kehittäminen tällaisia tietoja varten sekä yhteenliittäminen monialaisiin tiedonvaihtojärjestelmiin;

b)

sellaisten komponenttien, mukaan lukien tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot, kehittäminen, hankinta ja asentaminen, jotka ovat tarpeen kalastuksessa ja kalastustuotteiden markkinoille saattamisessa mukana olevilta toimijoilta asianomaisille jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisille tapahtuvan tietojen siirron varmistamiseksi, mukaan lukien komponentit, joita tarvitaan valvontatarkoituksiin käytettävissä sähköisissä kirjaamis- ja raportointijärjestelmissä, alusten seurantajärjestelmissä ja automaattisissa tunnistusjärjestelmissä;

c)

sellaisten osatekijöiden, mukaan lukien tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot, kehittäminen, hankinta ja asentaminen, jotka ovat tarpeen asetuksen (EY) N:o 1224/2009 58 artiklassa tarkoitetun kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyden varmistamiseksi;

d)

sellaisten ohjelmien toteuttaminen, joiden tarkoituksena on tietojen vaihto jäsenvaltioiden kesken ja niiden analysointi;

e)

valvonta-alusten, -lentokoneiden ja -helikoptereiden nykyaikaistaminen ja hankinta, edellyttäen että niitä käytetään kalastuksen valvontaan vähintään 60-prosentin osuudella niiden vuotuisesta kokonaiskäyttöajasta;

f)

muiden valvontaresurssien hankinta, mukaan lukien laitteet, joiden avulla voidaan mitata konetehoa, ja punnituslaitteet;

g)

innovatiivisten tarkastus- ja valvontajärjestelmien kehittäminen ja kalastuksen valvontaan liittyvien pilottihankkeiden toteuttaminen, mukaan lukien kalojen DNA-analyysi tai valvontaan liittyvien verkkosivustojen luominen;

h)

kalastustoiminnan seuranta-, valvonta- ja tarkkailutehtävistä vastaavan henkilöstön koulutus- ja vaihto-ohjelmat, myös jäsenvaltioiden välillä;

i)

kustannus-hyötyanalyysit ja seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimien suorittamisesta toimivaltaisille viranomaisille aiheutuneiden menojen ja tehtyjen tarkastusten arviointi;

j)

aloitteet, mukaan lukien seminaarit ja tiedotusvälineet, joilla pyritään lisäämään sekä kalastajien että muiden toimijoiden, kuten tarkastajien, virallisten syyttäjien ja tuomareiden sekä suuren yleisön tietoisuutta laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumisen ja YKP:n sääntöjen täytäntöönpanon tarpeesta;

k)

toimintaan liittyvät kustannukset, jotka johtuvat sellaisten kantojen tehostetusta valvonnasta, jotka kuuluvat erityisten valvonta- ja seurantaohjelmien piiriin asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisesti ja joihin kohdistuu valvonnan koordinointi neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 (38) 15 artiklan mukaisesti;

l)

ohjelmat, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 1224/2009 102 artiklan 4 kohdan mukaisesti laaditun toimintasuunnitelman toteuttamiseen, mukaan lukien kaikki mahdolliset toimintakustannukset.

3.   Edellä 2 kohdan h–l alakohdassa luetellut toimenpiteet ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos ne liittyvät julkisen viranomaisten toteuttamiin valvontatoimiin.

4.   Kun kyseessä ovat tämän artiklan 2 kohdan d ja h alakohdassa luetellut toimenpiteet, asianomaisten jäsenvaltioiden on nimettävä hankkeesta vastaavat hallintoviranomaiset.

77 artikla

Tiedonkeruu

1.   EMKR:stä tuetaan, tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä siten kuin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa on säädetty ja tarkemmin määritetty asetuksessa (EY) N:o 199/2008.

2.   Tukikelpoisia ovat erityisesti seuraavantyyppiset toimet:

a)

tieteellisiin analyysejä ja YKP:n täytäntöönpanoa varten tarkoitettujen tietojen kerääminen, hallinnointi ja käyttö;

b)

kansalliset, ylikansalliset ja alueelliset monivuotiset näytteenotto-ohjelmat edellyttäen, että ne liittyvät YKP:n piiriin kuuluviin kantoihin;

c)

merellä toteutettava kaupallisen ja virkistyskalastuksen seuranta, mukaan lukien meren eliöiden, kuten merinisäkkäiden ja -lintujen, sivusaaliin seuranta;

d)

merellä tehtävät tutkimukset;

e)

jäsenvaltioiden edustajien ja alueellisten viranomaisten edustajien osallistuminen alueellisiin koordinointikokouksiin, sellaisten alueellisten kalastusjärjestöjen kokouksiin, joissa unioni on sopimuspuoli tai tarkkailija, tai tieteellisten lausuntojen antamisesta vastaavien kansainvälisten elinten kokouksiin;

f)

tiedonkeruu- ja tiedonhallintajärjestelmien parantaminen ja pilottitutkimusten täytäntöönpano olemassa olevien tiedonkeruu- ja tiedonhallintajärjestelmien parantamiseksi.

VII   LUKU

Jäsenvaltioiden aloitteesta annettava tekninen tuki

78 artikla

Jäsenvaltioiden aloitteesta annettava tekninen tuki

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää jäsenvaltion aloitteesta seuraaviin tarkoituksiin enintään 6 prosenttia toimintaohjelman kokonaismäärästä:

a)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut teknisen avun toimenpiteet;

b)

sellaisten kansallisten verkostojen perustaminen, joiden tarkoituksena on tiedon levittäminen, valmiuksien kehittäminen, parhaiden käytäntöjen vaihtaminen ja paikallisten kalatalouden toimintaryhmien välisen yhteistyön tukeminen jäsenvaltion alueella.

2.   Asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa 1 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä voidaan poikkeuksellisesti ylittää.

VIII   LUKU

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin mukaisesti rahoitettavat YMP:n toimenpiteet

79 artikla

Erityistavoitteet

1.   Tämän luvun mukaisilla tukitoimenpiteillä edistetään 6 artiklan 6 kohdan mukaisen painopisteen erityistavoitteiden toteuttamista, mukaan lukien

a)

yhdennetty merivalvonta ja erityisesti merivalvontaa koskeva yhteinen tietojenvaihtoympäristö unionin merialan valvontaa varten;

b)

meriympäristön ja erityisesti sen biologisen monimuotoisuuden ja suojeltujen merialueiden, kuten Natura 2000 -alueiden, suojelu, vaikuttamatta kuitenkaan tämän asetuksen 37 artiklan soveltamiseen, sekä meri- ja rannikkoalueiden varojen kestävä käyttö ja meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajojen tarkempi määrittely erityisesti direktiivin 2008/56/EY puitteissa.

2.   Toimintaohjelman muutokset 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta eivät saa johtaa 13 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kokonaisrahoituksen kasvuun.

80 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, jotka ovat 79 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisia, kuten toimiin, joilla

a)

edistetään yhdennetyn merivalvonnan tavoitteiden ja erityisesti merivalvontaa koskevan yhteisen tietojenvaihtoympäristön tavoitteiden saavuttamista;

b)

suojellaan meriympäristön ja erityisesti sen biologisen monimuotoisuutta ja suojeltuja merialueita, kuten Natura 2000 -alueita direktiiveissä 92/43/ETY ja 2009/14/EY asetettujen velvoitteiden mukaisesti;

c)

parannetaan meriympäristön tilaa koskevaa tietämystä direktiivissä 2008/56/ETY säädettyjen seurantaohjelmien ja toimenpideohjelmien perustamiseksi mainitussa direktiivissä asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

2.   Kansallisten hallintoviranomaisten henkilöstön palkkakustannuksia ei pidetä tukikelpoisina toimintakustannuksina.

VI   OSASTO

SUORAN HALLINNOINNIN MUKAISESTI RAHOITETTAVAT TOIMENPITEET

I   LUKU

Yhdennetty meripolitiikka

81 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tätä lukua sovelletaan myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

82 artikla

Soveltamisala ja tavoitteet

Tämän luvun mukaisella tuella edistetään unionin yhdennetyn meripolitiikan (YMP) kehittämisen ja täytäntöönpanon vahvistamista. Sen tavoitteena on

a)

edistää mereen ja rannikkoon liittyvien kysymysten yhdennetyn hallinnoinnin kehittämistä ja täytäntöönpanoa, varsinkin

i)

edistämällä toimia, joilla jäsenvaltioita ja niiden alueita rohkaistaan kehittämään mereen liittyvää yhdennettyä hallinnointia, ottamaan se käyttöön tai panemaan se täytäntöön;

ii)

edistämällä mereen ja merenkulkualaan liittyviä kysymyksiä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa ja niiden kesken, muun muassa kehittämällä ja panemalla täytäntöön yhdennettyjä merialuestrategioita ja ottamalla huomioon tasapainoinen lähestymistapa kaikilla merialueilla sekä merialueiden ja niiden osa-alueiden erityispiirteet, sekä tarvittaessa asiaan kuuluvat makroaluestrategiat;

iii)

edistämällä monialaisia yhteistyöfoorumeja ja -verkostoja, joihin osallistuu kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, elinkeinoelämän, mukaan lukien matkailu, tutkimusorganisaatioiden, kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten edustajia;

iv)

parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä niiden toimivaltaisten viranomaisten välillä;

v)

edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vuoropuhelua kansainvälisellä tasolla, kolmansien maiden kanssa käytävä kahdenvälinen vuoropuhelu mukaan lukien, ottaen huomioon Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) ja UNCLOSiin perustuvat, asiaa koskevat kansainväliset yleissopimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kyseisten kolmansien maiden välillä mahdollisesti olevien muiden sopimusten tai järjestelyjen soveltamista. Tällaisen vuoropuhelun yhteydessä on tarvittaessa keskusteltava tehokkaasti myös UNCLOSin ratifioinnista ja täytäntöönpanosta;

vi)

parantamalla merikysymyksiä koskevan yhdennetyn lähestymistavan näkyvyyttä ja lisäämällä viranomaisten, yksityissektorin ja suuren yleisön tietoisuutta siitä;

b)

edistää sellaisten eri meren liittyviä aloja hyödyttävien monialaisten aloitteiden ja/tai alakohtaisten politiikkojen kehittämistä, missä otetaan huomioon olemassa olevat välineet ja aloitteet ja jotka perustuvat tällaisiin välineisiin ja aloitteisiin, kuten

i)

yhdennetty merivalvonta merialueiden turvallisen ja kestävän käytön tehostamiseksi erityisesti lisäämällä vaikuttavuutta ja tehokkuutta monialaisella ja rajatylittävällä tietojenvaihdolla ottaen samaan aikaan asianmukaisesti huomioon olemassa olevat ja tulevat yhteistyömekanismit ja -järjestelmät;

ii)

merten aluesuunnittelua sekä rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevat prosessit;

iii)

sellaisen kattavan, julkisen ja korkealaatuinen merialan tietokannan ja tietopohjan asteittainen kehittäminen, joka helpottaa kyseisten tietojen jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä eri käyttäjäryhmien kesken välttäen näin pyrkimysten päällekkäisyyttä; tätä varten hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia;

c)

tukea kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovointia ja uusia tekniikoita kehittymässä olevien ja tulevien merielinkeinojen yhteydessä sekä unionin rannikko- ja saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla täydentämällä vakiintuneita alakohtaisia ja kansallisia toimia;

d)

edistää meriympäristön ja erityisesti sen biologisen monimuotoisuuden ja suojeltujen merialueiden, kuten Natura 2000 -alueiden, suojelua sekä meri- ja rannikkoalueiden varojen kestävää käyttöä ja määritellä tarkemmin meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajat direktiivissä 2008/56/EY edellytettyjen ympäristön hyvän tilan saavuttamista ja säilyttämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti.

83 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, jotka ovat 82 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisia, kuten

a)

tutkimuksiin;

b)

hankkeisiin, testi- ja yhteistyöhankkeet mukaan lukien;

c)

yleisölle tiedottamiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen, tietoisuutta edistäviin kampanjoihin ja niihin liittyviin viestintä- ja levittämistoimiin, mukaan luettuina julkiset kampanjat, tapahtumat, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito sekä sidosryhmien foorumit;

d)

konferensseihin, seminaareihin, foorumeihin ja työpajoihin;

e)

koordinointitoimiin, myös tietojenvaihtoverkostoihin, ja merialuestrategioiden kehittämisen tukemiseen;

f)

sellaisten tietoteknisten järjestelmien ja verkkojen kehittämiseen, toimintaan ja ylläpitoon, joiden avulla tietoja voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida ja vaihtaa, otantamenetelmien kehittämiseen tällaisia tietoja varten sekä yhteenliittämiseen monialaisiin tiedonvaihtojärjestelmiin;

g)

koulutushankkeisiin tietämyksen ja ammattitaidon kehittämiseksi sekä ammatillisen kehittymisen edistämiseen tarkoitettuihin toimenpiteisiin merialalla.

2.   Edellä 82 artiklan b alakohdassa säädettyjen rajatylittävien ja monialaisten toimien kehittämistä koskevan erityistavoitteen saavuttamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin:

a)

yhdennettyä merivalvontaa koskevien teknisten välineiden kehittäminen ja täytäntöönpano erityisesti merialan tietojen vaihtoa koskevan hajautetun järjestelmän (CISE) käytön, toiminnan ja ylläpidon tukemiseksi, jotta voidaan edistää monialaista ja rajatylittävää valvontaa koskevaa tietojenvaihtoa siten, että yhdistetään kaikki käyttäjäyhteisöt ottamalla huomioon alakohtaisissa politiikoissa valvonnan suhteen saavutettu edistyminen ja myötävaikutetaan tapauksen mukaan niiden tarpeelliseen kehittämiseen;

b)

jäsenvaltioiden tai alueiden väliset koordinointi- ja yhteistyötoimet merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon kehittämiseksi, mukaan lukien menot, jotka liittyvät tietojen jakamista ja seurantaa koskeviin järjestelmiin ja käytäntöihin, arviointitoimiin, asiantuntijaverkostojen perustamiseen ja toimintaan sekä sellaisen ohjelman perustamiseen, jonka tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia panna täytäntöön merten aluesuunnittelua;

c)

aloitteet, jotka koskevat meripoliittisten seurantajärjestelmien ja teknisten välineiden osarahoitusta, hankintoja ja ylläpitoa, minkä tarkoituksena on sellaisen toimivan Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon suunnittelu, perustaminen ja toiminta, jolla pyritään helpottamaan merialaan liittyvien tietojen ja tietämyksen keruuta, hankkimista, kokoamista, käsittelyä, laadunvalvontaa, uudelleenkäyttöä ja jakamista asianomaisten jäsenvaltioiden ja/tai kansainvälisten instituutioiden välisen yhteistyön avulla.

II   LUKU

Suoraan hallinnoitavat YKP:n ja YMP:n liitännäistoimenpiteet

84 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tätä lukua sovelletaan myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

85 artikla

Erityistavoitteet

Tämän luvun mukaisilla toimenpiteillä helpotetaan YKP:n ja YMP:n täytäntöönpanoa erityisesti seuraavien osalta:

a)

YKP:n mukainen tieteellisten lausuntojen keruu, hallinta ja levittäminen,

b)

YKP:n mukaiset valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat erityistoimenpiteet,

c)

vapaaehtoiset rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille,

d)

neuvoa-antavat toimikunnat,

e)

markkinatietous,

f)

YKP:n ja YMP:n mukaiset viestintätoimet.

86 artikla

Tieteellinen neuvonta ja tietämys

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää YKP:n mukaisten moitteetonta ja tehokasta kalastuksenhoitoa koskevien päätösten edellyttämien tieteellisten suoritteiden toimittamista ja erityisesti tieteellisiin ja sosioekonomisiin lausuntoihin ja tieteelliseen neuvontaan suoraan liittyvien soveltavan tutkimuksen hankkeiden toteuttamista varten.

2.   Tukikelpoisia ovat erityisesti seuraavantyyppiset toimet:

a)

YKP:n täytäntöönpanossa ja kehittämisessä tarvittavat tutkimukset ja pilottihankkeet, vaihtoehtoiset kestävät kalastuksenhoidon ja vesiviljelyn hoitomenetelmätyypit mukaan lukien, myös neuvoa-antavien toimikuntien yhteydessä;

b)

tieteellisten lausuntojen ja tieteellisen neuvonnan valmistelu ja tarjonta tieteellisten elinten, mukaan lukien kalakantojen arvioinnista huolehtivien kansainvälisten neuvoa-antavien elinten, riippumattomien asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten toimesta;

c)

asiantuntijoiden osallistuminen kalastusta koskevia tieteellisiä ja teknisiä näkökohtia käsittelevien työryhmien kokouksiin ja asiantuntijatyöryhmiin kuten tieteellis-teknis-taloudelliseen kalastuskomiteaan (STECF), kansainvälisiin neuvoa-antaviin elimiin sekä kokouksiin, joissa tarvitaan kalastuksen ja vesiviljelyn asiantuntijoiden panosta;

d)

asetuksen (EY) N:o 199/2008 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut merellä tehtävät tutkimukset alueilla, joilla unionin alukset harjoittavat toimintaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 31 artiklassa tarkoitettujen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten mukaisesti;

e)

tiedonkeruuta, hallintaa ja käyttöä koskeviin palveluihin liittyvät komission menot, jotka aiheutuvat kalatalouden asiantuntijoiden kokousten järjestämisestä ja hallinnosta, kalatalouden tieteelliseen ja tekniseen asiantuntemukseen liittyvien vuotuisten työohjelmien hallinnoinnista, tietojen toimittamista koskevien pyyntöjen ja tietokokonaisuuksien käsittelystä sekä tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen neuvonnan tarjontaan tähtäävistä valmistelevasta työstä;

f)

jäsenvaltioiden väliset yhteistyötoimet tiedonkeruun alalla, mukaan lukien alueellisten sidosryhmien kesken, ja mukaan lukien sellaisten alueellisten tietokantojen perustaminen ja ylläpito tietojen säilyttämistä, hallintaa ja käyttöä varten, joista on hyötyä alueellisessa yhteistyössä ja jotka parantavat tiedonkeruuta ja hallintaa, sekä kalastuksenhoitoa tukevan tieteellisen asiantuntemuksen parantaminen.

87 artikla

Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpanoa varten.

2.   Tukikelpoisia ovat erityisesti seuraavantyyppiset toimet:

a)

samaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden yhteishankinnat ja/tai rahtaus, joiden kohteena ovat valvonta-alukset, lentokoneet ja helikopterit, edellyttäen että niitä käytetään kalastuksen valvontaan vähintään 60 prosentin osuudella vuotuisesta kokonaiskäyttöajasta;

b)

menot, jotka liittyvät uuden valvontateknologian arvioimiseen ja kehittämiseen, ja tietojenvaihtoprosessit;

c)

kaikki toimintamenot, jotka liittyvät komission suorittamaan YKP:n täytäntöönpanoa koskevaan valvontaan ja arviointiin, erityisesti tarkastuksiin ja tarkastusmatkoihin, komission virkamiesten laitteisiin ja koulutukseen, kokousten järjestämiseen ja niihin osallistumiseen, mukaan lukien jäsenvaltioiden välinen tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto, tutkimuksiin, tietotekniikkapalveluihin ja palveluntarjoajiin sekä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 IX ja X osastossa tarkemmin säädettyyn komission toteuttamaan tarkastusvälineiden vuokraamiseen tai ostamiseen.

3.   Valvonnan vahvistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää kansainvälisille hankkeille, joiden tarkoituksena on kehittää ja testata valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevia valtioiden välisiä järjestelmiä siten kuin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa on säädetty ja täsmennetty asetuksessa (EY) N:o 1224/2009.

4.   Erityisesti seuraavantyyppiset toimet ovat tukikelpoisia:

a)

kalastustoiminnan seuranta-, valvonta- ja tarkkailutehtävistä vastaavan henkilöstön kansainväliset koulutusohjelmat;

b)

aloitteet, myös seminaarit ja tiedotusvälineet, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa unionin säännösten tulkintaa ja niihin perustuvaa valvontaa.

5.   Kun kyseessä on 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toimi, tuensaajaksi voidaan nimetä ainoastaan yksi kyseessä olevista osallistuvista jäsenvaltioista.

88 artikla

Kansainvälisille järjestöille maksettavat vapaaehtoiset rahoitusosuudet

EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraavantyyppisiin kansainvälisiä suhteita koskeviin toimiin:

a)

rahoitusosuudet Yhdistyneiden kansakuntien järjestöille ja merioikeuden alalla toimiville kansainvälisille järjestöille;

b)

rahoitusosuudet unionin kannalta kiinnostavien uusien kansainvälisten järjestöjen perustamista tai uusien sopimusten tekemistä koskevaan valmistelutyöhön;

c)

rahoitusosuudet kansainvälisten järjestöjen toteuttamaan unionin kannalta erityisen kiinnostavaan toimintaan tai ohjelmiin;

d)

rahoitusosuudet mihin tahansa toimintaan (sopimuspuolten työkokoukset sekä epäviralliset tai ylimääräiset kokoukset mukaan lukien), joka tukee unionin etuja kansainvälisissä järjestöissä ja vahvistaa yhteistyötä sen kumppaneiden kanssa näissä järjestöissä. Tähän liittyvät kolmansien maiden edustajien kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä järjestöissä järjestettäviin neuvotteluihin ja kokouksiin osallistumisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa EMKR:n tuella, kun näiden läsnäolo on unionin edun vuoksi tarpeen.

89 artikla

Neuvoa-antavat toimikunnat

1.   EMKR:n tukea myönnetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklan mukaisesti perustettujen neuvoa-antavien toimikuntien toimintakustannuksiin.

2.   Neuvoa-antava toimikunta, joka on oikeushenkilö, voi hakea unionin tukea Euroopan yleistä etua tavoittelevana elimenä.

90 artikla

Markkinatietous

EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan markkinatietouden kehittämistä ja levittämistä koskeviin komission toimiin asetuksen (EU) N:o 1379/2013 42 artiklan mukaisesti.

91 artikla

YKP:n ja YMP:n mukaiset viestintätoimet

EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin:

a)

YKP:hen ja YMP:hen liittyviin tiedotus- ja viestintätoimiin liittyvät kustannukset, muun muassa seuraavat:

i)

eri kohderyhmien erityistarpeisiin suunnitellun aineiston tuottamisesta, kääntämisestä ja levittämisestä kirjallisessa, audiovisuaalisessa ja sähköisessä muodossa aiheutuvat kustannukset;

ii)

YKP:n ja YMP:n alaan kuuluville eri osapuolille tiedottamiseen tai tällaisten osapuolten näkemysten keräämiseen liittyvien tapahtumien ja kokousten valmistelemisesta ja järjestämisestä aiheutuvat kustannukset;

b)

komission kokouksiin kutsumien asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajien matka- ja majoituskustannukset;

c)

kustannukset, jotka aiheutuvat toimielinten tiedotustoiminnasta, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.

III   LUKU

Tekninen tuki

92 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen tuki

EMKR:n tukea voidaan myöntää komission aloitteesta enintään 1,1 prosenttia EMKR:n määrärahoista seuraaviin:

a)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 58 artiklassa täsmennetyt teknisen avun toimenpiteet;

b)

kestävää kalastusta koskevien sopimusten valmistelu, seuranta ja arviointi ja unionin osallistuminen alueellisiin kalastusjärjestöihin. Näitä toimenpiteitä voivat olla tutkimukset, kokoukset, asiantuntijoiden mukaan ottaminen, väliaikaisesta henkilöstöstä, tietotekniikasta ja muusta hallinnollisesta, tieteellisestä tai teknisestä avusta komissiolle aiheutuvat menot;

c)

sellaisen paikallisten kalatalouden toimintaryhmien eurooppalaisen verkoston perustaminen, jonka tarkoituksena on valmiuksien kehittäminen, tiedon levittäminen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen sekä paikallisten kalatalouden toimintaryhmien välisen yhteistyön tukeminen. Tämä verkosto tekee yhteistyötä EAKR:n, ESR:n ja maaseuturahaston perustamien, paikallisen kehittämisen alan verkostoitumisesta ja teknisestä tuesta vastaavien elinten kanssa paikallisten kehittämistoimien ja valtioiden välisen yhteistyön aloilla.

VII   OSASTO

YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETTAVAN HALLINNOINNIN MUKAINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

I   LUKU

Yleiset säännökset

93 artikla

Soveltamisala

Tätä osastoa sovelletaan V osastossa tarkoitettuihin yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa rahoitettuihin toimenpiteisiin.

II   LUKU

Toteutusmekanismi

1   jakso

EMKR:n tuki

94 artikla

Osarahoitusosuuksien määrittäminen

1.   Hyväksyessään 19 artiklan nojalla täytäntöönpanosäädöksiä, joilla hyväksytään toimintaohjelma komissio vahvistaa EMKR:n enimmäisrahoitusosuuden kyseiselle ohjelmalle.

2.   EMKR:n osuus on laskettava tukikelpoisten julkisten menojen määrän perusteella.

Toimintaohjelmassa on vahvistettava 6 artiklan mukaisiin unionin painopisteisiin sovellettava EMKR:n rahoitusosuus. EMKR:n rahoitusosuus on enintään 75 prosenttia ja vähintään 20 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, EMKR:n rahoitusosuus on

a)

100 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 67 artiklassa tarkoitettu varastointituki;

b)

100 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 70 artiklassa tarkoitettu korvausjärjestelmä;

c)

50 prosenttia tukikelpoisista menoista, kun kyseessä on 33 artiklassa, 34 artiklassa ja 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tuki;

d)

70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 76 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu tuki;

e)

90 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 76 artiklan 2 kohdan a–d ja f–l alakohdassa tarkoitettu tuki;

f)

80 prosenttia tukikelpoisista menoista, kun kyseessä on 77 artiklassa tarkoitettu tuki.

4.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, unionin painopisteiden mukaisiin erityistavoitteisiin sovellettavaa EMKR:n enimmäisrahoitusosuutta korotetaan 10 prosenttiyksikköä, jos 6 artiklan 4 kohdassa esitetty unionin painopiste saavutetaan kokonaisuudessaan yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä.

95 artikla

Julkisen tuen intensiteetti

1.   Jäsenvaltioiden julkiseen tukeen soveltama enimmäisintensiteetti voi olla 50 prosenttia toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden julkiseen tukeen soveltama intensiteetti voi olla 100 prosenttia toimen tukikelpoisista menoista, jos

a)

tuensaaja on julkisoikeudellinen elin tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottava yritys, ja jos tuki myönnetään tällaisten palvelujen tuottamiseen;

b)

toimi liittyy 67 artiklassa tarkoitettuun varastointitukeen;

c)

toimi liittyy 70 artiklassa tarkoitettuun korvausjärjestelmään;

d)

toimi liittyy 77 artiklassa tarkoitettuun tiedonkeruuseen;

e)

toimi liittyy 33 tai 34 artiklan mukaiseen tukeen tai 54, 55 tai 56 artiklan mukaisiin korvauksiin;

f)

toimi liittyy 80 artiklassa tarkoitettuihin YMP:n toimenpiteisiin.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden julkiseen tukeen soveltama intensiteetti voi olla 50–100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaismenoista, jos

a)

toimi pannaan täytäntöön V osaston I, II tai IV luvun mukaisesti ja se täyttää kaikki seuraavat perusteet:

i)

se on yhteisen edun mukainen,

ii)

sillä on kollektiivinen tuensaaja,

iii)

hanke on innovatiivinen, tapauksen mukaan paikallisella tasolla;

b)

toimi pannaan täytäntöön V osaston III luvun mukaisesti, täyttää jonkun tämän kohdan a alakohdan i, ii tai iii alakohdassa tarkoitetun perusteen ja sen tulokset ovat julkisia.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, julkisen tuen intensiteettiä koskevia prosenttiyksikköjen korotuksia sovelletaan tietyn tyyppisiin toimiin siten kuin liitteessä I on esitetty.

5.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan se, miten julkisen tuen intensiteettiä koskevia eri prosenttiyksikköjä sovelletaan tapauksessa, jossa useat liitteessä I vahvistetut edellytykset täyttyvät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

96 artikla

Lisäkustannusten tai tulonmenetysten laskenta

Jos tukea myönnetään lisäkustannusten tai tulonmenetysten perusteella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarpeelliset laskelmat ovat asianmukaisia ja paikkansapitäviä ja laadittu ennakolta oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja todennettavissa olevan laskentamenetelmän perusteella.

III   LUKU

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

97 artikla

Hallintoviranomainen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklassa annettujen yleisten sääntöjen lisäksi hallintoviranomainen

a)

toimittaa komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta ennen edellisen kalenterivuoden päättymistä rahoitettaviksi valittuja toimia koskevat asianmukaiset kumulatiiviset tiedot, tuensaajaa ja itse toimea koskevat tärkeimmät tiedot mukaan lukien;

b)

varmistaa toimintaohjelman julkisuuden tiedottamalla mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talouselämän edustajille ja työmarkkinaosapuolille, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistäville elimille sekä asianomaisille kansalaisjärjestöille, ympäristöjärjestöt mukaan lukien, ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja säännöistä, jotka koskevat siitä saatavaa rahoitusta;

c)

varmistaa toimintaohjelman julkisuuden tiedottamalla tuensaajille unionin rahoitusosuudesta ja suurelle yleisölle unionin osuudesta ohjelmassa.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen esittämistä koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

98 artikla

Rahoitustietojen toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä heinäkuuta toimitettava komissiolle sähköisesti ennuste määrästä, jonka edestä sen odotetaan jättävän tukihakemuksia kuluvaa ja seuraavaa varainhoitovuotta varten.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan malli, jota käytetään rahoitustietojen toimittamisessa komissiolle. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV   LUKU

Jäsenvaltioiden suorittama valvonta

99 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 143 artiklassa tarkoitettujen rahoitusoikaisujen lisäksi jäsenvaltioiden on tehtävä rahoitusoikaisuja, jos tuensaaja ei noudata tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita.

2.   Jäsenvaltioiden on edellä 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusoikaisuja tehtäessä määriteltävä oikaisun määrä, jonka on oltava oikeassa suhteessa tuensaajan toteuttaman rikkomuksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen ja EMKR:n rahoitusosuuden merkitykseen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

V   LUKU

Komission suorittama valvonta

1   jakso

Maksujen määräajan kulumisen ja maksatuksen keskeyttäminen

100 artikla

Maksun määräajan kulumisen keskeyttäminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 83 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa lueteltujen keskeyttämisen mahdollistavien perusteiden lisäksi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 tarkoitettu valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää välimaksupyynnön maksun määräajan kulumisen, jos jäsenvaltio ei ole noudattanut YKP:n mukaisia velvoitteitaan, mikä voi vaikuttaa todennettuun niihin menoilmoitukseen sisältyviin menoihin, joita välimaksupyyntö koskee.

2.   Komission on ennen 1 kohdassa tarkoitetun välimaksun määräajan kulumisen keskeyttämistä hyväksyttävä täytäntöönpanosäädös, jossa todetaan olevan todisteita siitä, että YKP:n mukaisia velvoitteita ei ole noudatettu. Komissio ilmoittaa ennen tällaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä välittömästi asianomaiselle jäsenvaltiolle tällaisista todisteista tai luotettavista tiedoista, ja jäsenvaltiolle on annettava tilaisuus esittää huomautuksensa kohtuullisen ajan kuluessa.

3.   Maksupyyntöön sisältyvien, 1 kohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvien välimaksujen keskeyttäminen kokonaan tai osittain on oltava oikeassa suhteessa noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen.

101 artikla

Maksatuksen keskeyttäminen

1.   Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o1303/2013 142 artiklassa säädetään, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään toimintaohjelman välimaksut kokonaan tai osittain, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia velvoitteitaan siten, että tämä voi vaikuttaa todennettuun menoilmoitukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.

2.   Komissio hyväksyy ennen 1 kohdassa tarkoitettua välimaksun keskeyttämistä täytäntöönpanosäädöksen, jossa todetaan, että jäsenvaltio on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa. Komissio ilmoittaa ennen tällaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä välittömästi asianomaiselle jäsenvaltiolle tällaisista havainnoista tai luotettavista tiedoista, ja jäsenvaltiolle on annettava tilaisuus esittää asiasta huomautuksensa.

3.   Maksupyyntöön sisältyvien, 1 kohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvän maksatuksen keskeyttäminen kokonaan tai osittain on oltava oikeassa suhteessa noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen.

102 artikla

Komission toimivalta

1. Siirretään komissiolle valta antaa 126 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään 100 artiklassa tarkoitetut noudattamatta jättämistapaukset ja 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vakava noudattamatta jättämistapaukset sellaisten YKP:n asiaa koskevien sääntöjen pohjalta, jotka ovat erityisen tärkeitä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiselle.

2   jakso

Tiedonvaihto ja rahoitusoikaisut

103 artikla

Tietojen saatavuus

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tämän pyynnöstä tiedoksi lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet YKP:hen liittyvien unionin säädösten panemiseksi täytäntöön, siltä osin kuin kyseisillä säädöksillä on taloudellisia vaikutuksia EMKR:ään.

104 artikla

Luottamuksellisuus

1.   Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen tämän asetuksen nojalla paikan päällä tehtyjen tarkastusten tai tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä ilmoitettujen tai saatujen tietojen luottamuksellisuuden.

2.   Tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sovelletaan neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (39) 8 artiklassa tarkoitettuja periaatteita.

105 artikla

Komission tekemät rahoitusoikaisut

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklan 7 kohdassa, 85 artiklassa ja 144 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tapausten ohella komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla tehdään rahoitusoikaisuja peruuttamalla toimintaohjelmalle myönnetty unionin rahoitusosuus kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että

a)

todennettuun menoilmoitukseen sisältyviin menoihin vaikuttavat tapaukset, joissa tuensaaja ei noudata tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita eikä jäsenvaltio ole oikaissut niitä ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn aloittamista;

b)

todennettuun menoilmoitukseen sisältyviin menoihin vaikuttavat tapaukset, joissa jäsenvaltio jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä, mikä on johtanut tämän asetuksen 101 artiklan mukaiseen maksatuksen keskeyttämiseen, ja asianomainen jäsenvaltio ei edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonnan tulevaisuudessa.

2.   Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

3.   Jos jäsenvaltion toteuttamaan YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvien menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 126 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään sovellettavan rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisperusteet sekä kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteet.

106 artikla

Menettely

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 145 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin silloin kun komissio ehdottaa tämän asetuksen 105 artiklassa tarkoitettua rahoitusoikaisua.

VI   LUKU

Seuranta, arviointi, tiedottaminen ja viestintä

1   jakso

Seuranta- ja arviointijärjestelmän perustaminen ja tavoitteet

107 artikla

Seuranta- ja arviointijärjestelmä

1.   Perustetaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvia EMKR:n toimia varten yhteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä EMKR:n tuloksellisuuden mittaamista varten. Tehokkaan tuloksellisuuden mittauksen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 126 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tämän järjestelmän sisältö ja rakenne.

2.   EMKR:n yleistä vaikutusta arvioidaan suhteessa 6 artiklan mukaisiin unionin painopisteisiin.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään joukko näihin unionin painopisteisiin liittyviä indikaattoreita. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot kyseisten toimenpiteiden seurantaa ja arviointia varten. Komissio ottaa huomioon tietotarpeet ja mahdollisten tietolähteiden väliset synergiat ja erityisesti niiden käytön tilastointitarkoituksiin, jos se on tarkoituksenmukaista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla annetaan niitä tietoja, jotka jäsenvaltioiden on lähetettävä, sekä tietotarpeita ja mahdollisten tietolähteiden välisiä synergioita koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Komissio antaa joka neljäs vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan täytäntöönpanosta. Ensimmäinen kertomus annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

108 artikla

Tavoitteet

Yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän tavoitteena on

a)

osoittaa YKP:n ja YMP:n edistyminen ja saavutukset, tarkastella EMKR:n toimien yleistä vaikutusta sekä arvioida niiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja asianmukaisuutta;

b)

edistää YKP:n ja YMP:n tuen parempaa kohdentamista;

c)

tukea seurantaan ja arviointiin liittyvää yhteistä oppimisprosessia;

d)

tuottaa luotettavia, näyttöön perustuvia EMKR:n toimien arviointeja, jotka tukevat päätöksentekoprosessia.

2   jakso

Tekniset säännökset

109 artikla

Yhteiset indikaattorit

1.   Edellä 107 artiklassa säädetyssä seuranta- ja arviointijärjestelmässä on sovittava sellaisten yhteisten indikaattorin luettelosta, jotka liittyvät alkutilanteeseen sekä toimintaohjelman rahoituksen toteuttamiseen, tuotoksiin ja tuloksiin, ja jotka ovat sovellettavissa kuhunkin toimintaohjelmaan, jotta tiedot on mahdollista yhdistää unionin tasolla.

2.   Yhteisten indikaattorien on liityttävä toimintaohjelmissa 6 artiklan mukaisten unionin painopisteiden mukaisesti vahvistettuihin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin. Näitä yhteisiä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tulosten tarkastelussa, ja niiden avulla on voitava mitata politiikan täytäntöönpanon edistymistä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta verrattuna tavoitteisiin unionin ja ohjelmien tasolla.

110 artikla

Sähköinen tietojärjestelmä

1.   Seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat toimintaohjelman täytäntöönpanoa, kutakin rahoitettavaksi valittua toimea ja päätettyjä toimia koskevat tärkeimmät tiedot, tuensaajaa ja hanketta koskevat tärkeimmät ominaispiirteet mukaan lukien, on talletettava ja säilytettävä sähköisesti.

2.   Komissio varmistaa, että käytössä on asianmukainen suojattu sähköinen järjestelmä tärkeimpien tietojen tallettamista, säilyttämistä ja hallinnointia sekä seurannasta ja arvioinnista raportoimista varten.

111 artikla

Tietojen toimittaminen

EMKR:n mukaista tukea saavien tuensaajien, paikalliset kalatalouden toimintaryhmät mukaan lukien, on toimitettava hallintoviranomaiselle ja/tai nimetyille arvioijille taikka muille elimille, joille näiden tehtävien suorittaminen sen puolesta on siirretty, kaikki tarvittavat tiedot toimintaohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi erityisesti tiettyjen tavoitteiden ja painopisteiden toteuttamisen osalta.

3   jakso

Seuranta

112 artikla

Seurantamenettelyt

1.   Tämän asetuksen 97 artiklassa tarkoitetun hallintoviranomaisen ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 47 artiklassa tarkoitetun seurantakomitean on seurattava ohjelmien täytäntöönpanon laatua.

2.   Hallintoviranomaisen ja seurantakomitean on toteutettava toimintaohjelman seuranta rahoitusta, tuotosta ja tuloksia koskevien indikaattoreiden avulla.

113 artikla

Seurantakomitean tehtävät

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 49 artiklassa säädettyjen tehtävien ohella seurantakomitean on tarkistettava toimintaohjelman tuloksellisuus ja sen täytäntöönpanon vaikuttavuus. Sitä varten

a)

seurantakomiteaa on kuultava rahoitettavien toimien valintaperusteista ja sen on hyväksyttävä ne kuuden kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymispäätöksestä; valintaperusteita on tarkistettava ohjelmasuunnittelun tarpeita vastaavasti;

b)

seurantakomitean on tarkasteltava toimia ja tuotoksia suhteessa ohjelman arviointisuunnitelmaan;

c)

seurantakomitean on tarkasteltava erityisten ennakkoehtojen täyttämiseen liittyviä ohjelman toimia;

d)

seurantakomitean on tarkasteltava vuotuisia täytäntöönpanokertomuksia ja hyväksyttävä ne ennen niiden toimittamista komissiolle;

e)

seurantakomitean on tarkasteltava toimia, joilla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä, vammaisten henkilöiden mahdollisuudet mukaan lukien.

Seurantakomiteaa ei kuulla 21 artiklassa tarkoitetuista tiedonkeruuta koskevien työohjelmien johdosta.

114 artikla

Vuotuinen täytäntöönpanokertomus

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava toimintaohjelman edellisen kalenterivuoden täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus komissiolle viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2016 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 31 päivänä toukokuuta, vuoteen 2023 asti. Vuonna 2016 toimitetun kertomuksen on katettava kalenterivuodet 2014 ja 2015.

2.   Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklassa säädetään, vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin on sisällytettävä

a)

tiedot toimenpidekohtaisista rahoitussitoumuksista ja menoista;

b)

yhteenveto arviointisuunnitelman osalta toteutetuista toimista;

c)

tiedot tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vakavien rikkomustapausten sekä tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten laiminlyönnin johdosta toteutetuista toimista sekä korjaavista toimista;

d)

tiedot tämän asetuksen 41 artiklan 7 kohdan noudattamiseksi toteutetuista toimista;

e)

tiedot toimista, joita on toteutettu tuensaajien nimien julkaisemisen varmistamiseksi tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti, luonnollisten henkilöiden osalta kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mahdollinen sovellettava kynnysarvo mukaan lukien.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vuotuisten täytäntöönpanokertomusten muotoa ja esittämistä koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4   jakso

Arviointi

115 artikla

Yleiset säännökset

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään asetuksen (EU) N:o 1303/2014 55 artiklassa tarkoitettuun ennakkoarviointikertomukseen sisällytettävät tiedot sekä vahvistetaan mainitun asetuksen 56 artiklassa tarkoitettua arviointisuunnitelmaa koskevat vähimmäisvaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että arvioinnit ovat 107 artiklan mukaisesti hyväksytyn yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän mukaisia, järjestettävä tarvittavien tietojen tuottaminen ja kerääminen sekä toimitettava seurantajärjestelmän tuottamia erilaisia tietoja arvioijille.

3.   Jäsenvaltiot asettavat arviointikertomukset saataville internetissä ja komissio unionin verkkosivustolla.

116 artikla

Ennakkoarviointi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennakkoarvioija osallistuu jo varhaisessa vaiheessa EMKR:n toimintaohjelman kehittämisprosessiin, mukaan lukien 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun analyysin kehittäminen, ohjelman toimenpidelogiikan suunnitteluun ja ohjelman tavoitteiden vahvistamiseen.

117 artikla

Jälkiarviointi

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 57 artiklan mukaisesti komissio laatii jälkiarviointikertomuksen tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

118 artikla

Arviointien yhteenveto

Komissio vastaa ennakkoarviointikertomuksista unionin tasolla laadittavista yhteenvedoista. Arviointikertomusten yhteenvedot on saatava päätökseen viimeistään asianomaisten arviointien toimittamista seuraavan vuoden joulukuun 31 päivänä.

5   jakso

Tiedottaminen ja viestintä

119 artikla

Tiedottaminen ja julkistaminen

1.   Hallintoviranomainen vastaa 97 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti seuraavista tehtävistä:

a)

se huolehtii, että perustetaan yksi keskitetty verkkosivusto tai yksi keskitetty verkkoportaali, jossa on tietoja jäsenvaltion toimintaohjelmasta ja linkit niihin;

b)

se tiedottaa mahdollisille tuensaajille toimintaohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista;

c)

se tekee EMKR:n osuutta ja saavutuksia tunnetuksi unionin kansalaisten keskuudessa järjestämällä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden aiheina ovat kumppanuussopimusten, toimintaohjelmien ja toimien tulokset ja vaikutukset;

d)

se varmistaa, että julkaistaan yhteenveto toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa YKP:n sääntöjen noudattaminen, mukaan luettuina tapaukset, joissa jäsenvaltiot tai tuensaajat eivät ole noudattaneet sääntöjä, sekä toteutetuista korjaavista toimenpiteistä, kuten rahoitusoikaisuista.

2.   EMKR:n tuen avoimuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on pidettävä yllä toimien luetteloa, joka on csv- tai xml-muodossa; luetteloon on oltava pääsy keskitetystä verkkosivustosta tai keskitetystä verkkoportaalista, ja siinä on esitettävä luettelo toimista ja yhteenveto toimintaohjelmasta.

Toimien luetteloa on päivitettävä vähintään joka kuudes kuukausi.

Liitteessä V vahvistetaan vähimmäistiedot, jotka on esitettävä toimien luettelossa, mukaan lukien 26, 39, 47, 54 ja 56 artiklan mukaisia toimia koskevat erityistiedot.

3.   Liitteessä V vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yleisöön kohdistuvia tiedotus- ja julkisuustoimenpiteitä sekä hakijoihin ja tuensaajiin kohdistuvia tiedotustoimenpiteitä.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan toimia koskevien tiedotus- ja julkisuustoimenpiteiden tekniset ominaisuudet sekä symbolin luomista koskevat ohjeet ja standardivärien määritelmän. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

VIII   OSASTO

SUORAN HALLINNOINNIN MUKAINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

I   LUKU

Yleiset säännökset

120 artikla

Soveltamisala

Tätä osastoa sovelletaan VI osastossa tarkoitettuihin suoran hallinnoinnin mukaisesti rahoitettaviin toimenpiteisiin.

II   LUKU

Valvonta

121 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU), Euratom) N:o 883/2013 (40) ja asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikan päällä suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty unionin rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai avustuspäätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa.

3.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on oltava määräyksiä, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia, paikanpäällä suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, kukin toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden kohtien soveltamista.

122 artikla

Tarkastukset

1.   Komission ja tilintarkastustuomioistuimen virkamiehet tai heidän edustajansa voivat suorittaa tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia koskevia paikan päällä tehtäviä tarkastuksia milloin tahansa ilmoitettuaan siitä vähintään kymmenen työpäivää etukäteen, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta, aina kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun komissio on suorittanut loppumaksun.

2.   Komission ja tilintarkastustuomioistuimen virkamiesten tai heidän edustajiensa, joilla on asianmukainen toimivalta tehdä tarkastuksia paikan päällä, on voitava saada tutustua tilikirjoihin ja kaikkiin muihin tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia menoja koskeviin asiakirjoihin, myös sähköisessä muodossa laadittuihin tai saatuihin ja tässä muodossa säilytettäviin asiakirjoihin ja metatietoihin.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tarkastusvaltuudet eivät vaikuta niiden kansallisten säännösten soveltamiseen, joiden mukaan tietyt toimet kuuluvat ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti nimetyille virkamiehille. Komission ja tilintarkastustuomioistuimen virkamiehet tai heidän edustajansa eivät muun muassa saa osallistua yksityisissä tiloissa suoritettaviin käynteihin tai kyseisen jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaan henkilöiden viralliseen kuulusteluun. Heillä on kuitenkin oltava mahdollisuus saada käyttöönsä tällä tavoin hankittuja tietoja.

4.   Jos tämän asetuksen nojalla myönnetty unionin rahoitustuki osoitetaan myöhemmin lopullisena tuensaajana olevalle kolmannelle osapuolelle, alkuperäisen tuensaajan, joka on unionin rahoitustuen vastaanottaja, on toimitettava komissiolle kaikki kyseistä lopullista tuensaajaa koskevat asianmukaiset tiedot.

123 artikla

Maksatuksen keskeyttäminen sekä rahoitusosuuden vähentäminen tai peruuttaminen

1.   Jos komissio katsoo, ettei unionin varoja ole käytetty tässä asetuksessa tai missä tahansa muussa sovellettavassa unionin säädöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti, se ilmoittaa siitä tuensaajille, joilla on tällaisen ilmoituksen antamispäivästä alkaen yksi kuukausi aikaa toimittaa huomautuksensa komissiolle.

2.   Jos tuensaajat eivät vastaa 1 kohdassa tarkoitetussa ajassa tai jos niiden huomautuksia ei pidetä tyydyttävinä, komissio vähentää myönnettyä rahoitusosuutta tai peruuttaa sen taikka keskeyttää maksatuksen. Kaikki aiheettomasti maksetut määrät on palautettava unionin yleiseen talousarvioon. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädettyjen edellytysten mukaisesti.

III   LUKU

Arviointi ja raportointi

124 artikla

Arviointi

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia on seurattava säännöllisesti, jotta niiden täytäntöönpanoa voidaan tarkastella.

2.   Komissio varmistaa rahoitettujen toimien säännöllisen, riippumattoman ja ulkopuolisen arvioinnin.

125 artikla

Raportointi

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a)

väliarviointikertomuksen tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien tuloksista ja niiden täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä tekijöistä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2017;

b)

tiedonannon tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2018.

IX   OSASTO

MENETTELYSÄÄNNÖKSET

126 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2020 saakka 10, 14, 32, 40, 41, 72, 102, 105, 107 ja 129 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10, 14, 32, 40, 41, 72, 102, 105, 107 ja 129artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 10, 14, 32, 40, 41, 72, 102, 105, 107 ja 129 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

127 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa meri- ja kalatalousrahaston komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa tämän asetuksen 95 artiklan 5 kohdan mukaisesti annettavaa täytäntöönpanosäädöstä koskevasta ehdotuksesta, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

X   OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

128 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetukset (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006, (EY) N:o 791/2007 ja (EU) N:o 1255/2011 sekä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 103 artikla 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen sanotun kuitenkaan rajoittamatta 129 artiklan 2 kohdan säännösten soveltamista.

2.   Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

129 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jotta helpotetaan siirtymistä asetuksissa (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006, (EY) N:o 791/2007 ja (EU) N:o 1255/2011 säädetyistä järjestelmistä tässä asetuksessa perustettuun järjestelmään, komissiolle siirretään valta antaa 126 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti komission mainittujen asetusten nojalla hyväksymä tuki voidaan liittää osaksi tässä asetuksessa säädettyä tukea, myös teknisen avun ja jälkiarviointien osalta.

2.   Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta, kokonaan tai osittain peruuttaminen mukaan lukien, kyseisiä hankkeita niiden päättämiseen asti tai apua, jonka komissio on hyväksynyt asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006, (EY) N:o 791/2007 sekä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 103 artiklan tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen apuun sovellettavan lainsäädännön nojalla, joita sovelletaan edelleen tällaisiin hankkeisiin ja apuun.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1198/2006 nojalla tehdyt hakemukset pysyvät edelleen voimassa.

130 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 299, 4.10.2012, s. 133 ja EUVL C 271, 19.9.2013, s. 154.

(2)  EUVL C 391, 18.12.2012, s. 84.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 6. toukokuuta 2014.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2328/2003, annettu 22 päivänä joulukuuta 2003, Azorien, Madeiran, Kanariansaarten sekä Ranskan departementtien Guayanan ja Réunionin tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä alueiden syrjäisimmästä asemasta aiheutuvien lisäkustannusten tasoitusjärjestelmän käyttöön ottamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 34).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä (EUVL L 160, 14.6.2006, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan kalatalousrahastosta (EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 791/2007, annettu 21 päivänä toukokuuta 2007, syrjäisimpien alueiden Azorien, Madeiran, Kanariansaarten sekä Ranskan Guyanan ja Réunionin tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä aiheutuvien lisäkustannusten korvausjärjestelmän käyttöön ottamisesta (EUVL L 176, 6.7.2007, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1255/2011, annettu 30 päivänä marraskuuta 2011, yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta (EUVL L 321, 5.12.2011, s. 1).

(10)  Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus ja sen XI osan soveltamiseen liittyvä sopimus (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 3).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(13)  Neuvoston asetus (EY) N:o 199/2008, annettu 25 päivänä helmikuuta 2008, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta (EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009,annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020 ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 30 päivänä toukokuuta 2002, rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa (EYVL L 148, 6.6.2002, s. 24).

(20)  Komission asetus (EY) N:o 26/2004, annettu 30 päivänä joulukuuta 2003, yhteisön kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25).

(21)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/204 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).

(23)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 49).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(25)  Neuvoston direktiivi 93/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/EY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

(27)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista toimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(29)  Komission päätös 2005/629/EY, tehty 26 päivänä elokuuta 2005, tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean perustamisesta (EUVL L 225, 31.8.2005, s. 18).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(32)  Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14).

(33)  Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

(34)  Komission asetus (EY) N:o 710/2009, annettu 5 päivänä elokuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 889/2008 muuttamisesta vesiviljelyeläinten ja merilevien luonnonmukaista tuotantoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi (EUVL L 204, 6.8.2009, s. 15).

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2001, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (EUVL L 114, 24.4.2001, s. 1).

(36)  Neuvoston päätös 2009/470/EY, tehty 25 päivänä toukokuuta 2009, tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista (EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30).

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(38)  Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(39)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).


LIITE I

ERITYINEN TUKI-INTENSITEETTI

Toimien tyyppi

Prosenttiyksiköt

Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen liittyvien toimien osalta korotus voi olla

30

Syrjäisillä Kreikan saarilla ja Kroatian saarilla Dugi Otok, Vis, Mljet ja Lastovo toteutettavien toimien osalta korotus voi olla

35

Syrjäisimmillä alueilla toteutettavien toimien osalta korotus voi olla

35

Kalastajajärjestöjen tai muiden kollektiivisten tuensaajien V osaston III luvun soveltamisalan ulkopuolella toteuttamien toimien osalta korotus voi olla

10

Tuottajajärjestöjen, tuottajajärjestöjen liittojen tai toimialakohtaisten järjestöjen toteuttamien toimien osalta korotus voi olla

25

76 artiklan mukaista valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevien toimien osalta korotus voi olla

30

76 artiklan mukaista pienimuotoisen rannikkokalastuksen valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevien toimien osalta korotus voi olla

40

Pää- tai apukoneiden korvaamista tai nykyaikaistamista koskevien 41 artiklan 2 kohdan mukaisten toimien osalta vähennys on

20

Sellaisten yritysten, jotka eivät kuulu pk-yritysten määritelmän piiriin, toteuttamien toimien osalta vähennys on

20


LIITE II

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN VUOTUINEN JAKAUTUMINEN VUOSINA 2014–2020

Kuvaus

Ajanjakso

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Yhteensä

EMKR – yhteistyössä toteutettava hallinnointi

(2014–2020)

788 060 689

798 128 031

805 423 852

818 478 098

837 523 233

843 250 018

858 467 679

5 749 331 600


LIITE III

VI OSASTON I JA II LUVUN VAROJEN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN 82 JA 85 ARTIKLASSA SÄÄDETTYJEN TAVOITTEIDEN KESKEN  (1)

82 artiklassa säädetyt tavoitteet:

1)

Mereen ja rannikkoon liittyvien kysymysten yhdennetyn hallinnoinnin kehittäminen ja täytäntöönpano – 5 %

2)

Monialaisten aloitteiden kehittäminen – 33 %

3)

Kestävän talouskasvun, työllisyyden, innovoinnin ja uusien tekniikoiden tuki – 2 %

4)

Meriympäristön suojelun edistäminen – 5 %

85 artiklan mukaiset tavoitteet

1)

YKP:n mukainen tieteellisten lausuntojen keruu, hallinta ja levittäminen – 11 %

2)

YKP:n mukaiset valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat erityistoimenpiteet – 19 %

3)

Vapaaehtoiset rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille – 10 %

4)

Neuvoa-antavat toimikunnat sekä YKP:tä ja YMP:tä koskevat viestintätoimet – 9 %

5)

Markkinatietous, mukaan lukien sähköisten markkinoiden luominen – 6 %


(1)  Prosenttiosuuksia sovelletaan 14 artiklan mukaiseen määrään lukuun ottamatta 92 artiklan mukaista määrärahaa.


LIITE IV

ERITYISET ENNAKKOEHDOT

EMKR:a koskevan unionin painopisteen mukainen erityistavoite/ temaattinen tavoite

Ennakkoehdot

Täyttymiskriteerit

EMKR:n painopiste:

1.

Ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan kalastuksen edistäminen.

Erityistavoitteet: a–f

Temaattinen tavoite 3: pienten ja keskisuurten yritysten, maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen.

Temaattinen tavoite 6: ympäristön säilyttämien ja suojeleminen sekä luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen.

Temaattinen tavoite 8: kestävän ja laadukkaan työllisyyden edistäminen sekä työvoiman liikkuvuuden tukeminen.

Kalastuskapasiteettia koskeva selvitys on toimitettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Selvitys on tehty komission antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Kalastuskapasiteetti ei ylitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 liitteessä II vahvistettua kalastuskapasiteetin ylärajaa.

EMKR:n painopiste:

2.

Ympäristön kannalta kestävän, resurssitehokkaan, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan vesiviljelyn edistäminen.

Erityistavoitteet: a, b ja c

Temaattinen tavoite 3: pienten ja keskisuurten yritysten, maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen.

Temaattinen tavoite 6: ympäristön säilyttäminen ja suojeleminen sekä luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen.

Temaattinen tavoite 8: kestävän ja laadukkaan työllisyyden edistäminen sekä työvoiman liikkuvuuden tukeminen.

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklassa tarkoitetun vesiviljelyä koskevan monivuotisen kansallisen strategiasuunnitelman laatiminen viimeistään vuonna 2014.

Vesiviljelyä koskeva monivuotinen kansallinen strategiasuunnitelma on toimitettu komissiolle viimeistään päivänä, jona toimintaohjelma toimitetaan.

Toimintaohjelma sisältää tietoja sen ja vesiviljelyä koskevan monivuotisen kansallisen strategiasuunnitelman täydentävyydestä.

EMKR:n painopiste:

3.

YKP:n täytäntöönpanon edistäminen.

Erityistavoite a

Temaattinen tavoite 6: ympäristön säilyttäminen ja suojeleminen sekä luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen.

Hallinnolliset valmiudet: hallinnolliset valmiudet täyttää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 199/2008 4 artiklassa säädetyt kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset ovat riittävät.

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista valmistella tiedonkeruuta koskeva monivuotinen ohjelma, jota STECF tarkastelee ja jonka komissio hyväksyy, ja soveltaa kyseistä ohjelmaa.

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista valmistella ja panna täytäntöön tiedonkeruuta koskevat kansalliset ohjelmat, joita STECF tarkastelee ja jotka komissio hyväksyy.

Kuvaus valmiuksista kohdentaa henkilöresursseja kahden- tai monenvälisten sopimusten tekemiseksi muiden jäsenvaltioiden kanssa, jos tiedonkeruuta koskevien velvoitteiden täytäntöönpanoon liittyvä työ jaetaan.

EMKR:n painopiste:

3.

YKP:n täytäntöönpanon edistäminen.

Erityistavoite b

Temaattinen tavoite 6: ympäristön säilyttäminen ja suojeleminen sekä luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen.

Hallinnolliset valmiudet: hallinnolliset valmiudet panna täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetty ja asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetty valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskeva unionin järjestelmä ovat riittävät.

Erityistoimiin kuuluvat seuraavat:

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista valmistella ja panna täytäntöön 18 artiklan 1 kohdan o alakohdassa tarkoitettu vuosien 2014–2020 kansalliseen rahoituksen valvontaohjelmaan kuuluva toimintaohjelman jakso.

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista valmistella monivuotisiin suunnitelmiin sovellettava kansallinen valvontaohjelma ja panna se täytäntöön siten kuin asetuksen (EY) N:o 1224/2009 46 artiklassa on säädetty.

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista valmistella yhteinen valvontaohjelma, joka voidaan laatia yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa siten kuin asetuksen (EY) N:o 1224/2009 94 artiklassa on säädetty.

 

 

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista valmistella yksittäisiä valvonta- ja tarkastusohjelmia ja panna ne täytäntöön kanssa siten kuin asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklassa on säädetty.

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista soveltaa vakavien rikkomusten tapauksessa järjestelmää, johon sisältyy varoittavia, oikeasuhteisia ja tehokkaita seuraamuksia kanssa siten kuin asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklassa on säädetty (valvonta-asetuksen 90 artikla).

Kuvaus hallinnollisista valmiuksista soveltaa vakavia rikkomuksia koskevaa pisteytysjärjestelmää kanssa siten kuin asetuksen (EY) N:o 1224/2009 92 artiklassa on säädetty (valvonta-asetuksen 92 artikla).


LIITE IV

EMKR:N TUKEA KOSKEVA TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ

1.   Toimien luettelo

Asetuksen 119 artiklassa tarkoitettuun toimien luetteloon on sisällyttävä ainakin yhdellä jäsenvaltion virallisella kielellä seuraavat tietokentät:

tuensaajan nimi (ainoastaan oikeussubjektit ja luonnolliset henkilöt kansallisen lainsäädännön mukaisesti)

komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 10 artiklassa tarkoitettu CFR-numero (yhteisön kalastuslaivastorekisterin rekisterinumero) (täytettävä vain, jos toimi liittyy kalastusalukseen);

toimen nimi;

tiivistelmä toimesta;

toimen aloituspäivämäärä;

toimen päättymispäivämäärä (oletettu päivämäärä, jona toimi saatetaan tosiasiallisesti loppuun tai on kokonaisuudessaan pantu toimeen);

tukikelpoiset kokonaismenot;

unionin rahoitusosuuden määrä;

toimen toteutuspaikan postinumero;

maa;

unionin painopiste;

toimien luettelon viimeisimmän päivityksen päivämäärä.

2.   Yleisölle suunnatut tiedotus- ja julkistamistoimenpiteet

1.

Jäsenvaltion on varmistettava, että tiedotus- ja julkistamistoimenpiteillä pyritään näkyvyyteen mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä ja käyttäen erilaisia viestintämuotoja ja menetelmiä asianmukaisella tasolla.

2.

Jäsenvaltion on organisoitava vähintään seuraavat tiedotus- ja julkistamistoimenpiteet:

a)

merkittävä tiedotustoimi, jolla kerrotaan toimintaohjelman käynnistymisestä;

b)

vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana merkittävä tiedotustoimi, jolla tuodaan esiin rahoitusmahdollisuuksia ja toteutettavia strategioita sekä esitellään toimintaohjelman saavutukset;

c)

unionin lipun tai tarvittaessa symbolin pitäminen esillä kunkin hallintoviranomaisen toimitilojen edustalla tai näkyvällä paikalla, jossa se on yleisön nähtävissä;

d)

toimien luettelon julkaiseminen sähköisessä muodossa 1 jakson mukaisesti;

e)

toimista annettavien esimerkkien esittely toimenpideohjelmittain jaoteltuina keskitetyllä verkkosivustolla tai toimenpideohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista; esimerkit olisi esiteltävä sellaisella laajasti puhutulla unionin virallisella kielellä, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion virallinen kieli;

f)

sen varmistaminen, että keskitetyn verkkosivuston yhdessä osiossa kuvataan lyhyesti innovointia ja ekoinnovointia koskevia toimia;

g)

toimintaohjelman toteuttamista ja toimintaohjelman keskeisiä saavutuksia koskevan tiedon päivittäminen keskitetyllä verkkosivustolla tai toimenpideohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista;

h)

sen varmistaminen, että julkistetaan yhteenveto toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa YKP:n sääntöjen noudattaminen, mukaan luettuina tapaukset, joissa jäsenvaltiot tai tuensaajat eivät ole noudattaneet sääntöjä, sekä toteutetut korjaavat toimenpiteet, kuten rahoitusoikaisut.

3.

Hallintoviranomaisen on otettava tiedotus- ja julkistamistoimenpiteisiin mukaan kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti seuraavat tahot:

a)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitetut kumppanit;

b)

EU-tiedotuskeskukset ja komission edustustot jäsenvaltioissa;

c)

oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.

Näiden tahojen on levitettävä 119 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tietoja laajalti.

3.   Mahdollisille tuensaajille ja tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

3.1   Mahdollisille tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

1.

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimintaohjelman tavoitteita ja EMKR:n tukeen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia koskevaa tietoa levitetään laajalti mahdollisille tuensaajille ja kaikille asianomaisille osapuolille.

2.

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että mahdollisille tuensaajille annetaan tietoja ainakin seuraavista seikoista:

a)

menojen tukikelpoisuutta koskevat edellytykset, jotka on täytettävä rahoituksen saamiseksi toimenpideohjelmasta;

b)

kuvaus hakemusten hyväksyttävyyttä koskevista edellytyksistä, rahoitushakemusten tarkastelumenettelyistä ja tieto siitä, kuinka kauan hakemusten käsittely vie aikaa;

c)

tuettavien toimien valintaperusteet;

d)

kansalliset, alueelliset tai paikalliset yhteystahot, jotka voivat antaa tietoa toimintaohjelmista;

e)

hakemuksissa olisi esitettävä ehdotus toimen kokoon suhteutetuista viestintätoimista, joilla yleisölle tiedotetaan toimen tavoitteista ja toimelle myönnetystä unionin tuesta.

3.2   Tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

Hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille siitä, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että tuensaajat mainitaan 119 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistussa toimien luettelossa.


Top