Help Print this page 

Document 32014R0283

Title and reference
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014 , Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
  • In force
OJ L 86, 21.3.2014, p. 14–26 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/283/oj
Languages, formats and link to OJ
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html BG html ES html CS html DA html DE html ET html EL html EN html FR html GA html HR html IT html LV html LT html HU html MT html NL html PL html PT html RO html SK html SL html FI html SV
PDF pdf BG pdf ES pdf CS pdf DA pdf DE pdf ET pdf EL pdf EN pdf FR pdf GA pdf HR pdf IT pdf LV pdf LT pdf HU pdf MT pdf NL pdf PL pdf PT pdf RO pdf SK pdf SL pdf FI pdf SV
Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal
 To see if this document has been published in an e-OJ with legal value, click on the icon above (For OJs published before 1st July 2013, only the paper version has legal value).
Multilingual display
Text

21.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/14


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 283/2014,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnot (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Televiestintäverkoista ja -palveluista tulee jatkuvasti yhä enemmän internetpohjaisia infrastruktuureja, ja laajakaistaverkot ja digitaalipalvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa. Internetistä tulee määräävä foorumi viestinnälle, palveluille, koulutukselle, osallistumiselle sosiaaliseen ja poliittiseen elämään, kulttuurisisällöille ja liiketoiminnalle. Laajan, suurnopeuksisen ja turvallisen internetyhteyden ja digitaalisten julkisen palvelun velvoitteen mukaisten palvelujen saatavuus kaikkialla Euroopassa on olennaista sosiaalisen kasvun ja talouskasvun, kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden sekä sisämarkkinoiden kannalta.

(2)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 17 päivänä kesäkuuta 2010 komission 26 päivänä elokuuta 2010 antaman tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta, jonka tarkoituksena on viitoittaa tie tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten ja taloudellisten mahdollisuuksien mahdollisimman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Sillä pyritään edistämään kilpailukykyisen suurnopeuksisen internet-infrastruktuurin ja internet-pohjaisten digitaalipalvelujen tarjontaa ja kysyntää, jotta voidaan edetä kohti todellisia digitaalisia sisämarkkinoita, mikä on keskeisen tärkeää älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (4) määritellään ehdot, menetelmät ja menettelyt, jotka koskevat unionin rahoitustuen myöntämistä Euroopan laajuisille verkoille liikenne-, televiestintä- ja energia-alojen infrastruktuureissa. Koska Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä 'Verkkojen Eurooppa', kattamilla aloilla esiintyy samankaltaisia haasteita ja mahdollisuuksia, on olemassa merkittäviä mahdollisuuksia hyödyntää synergioita muun muassa yhdistämällä Verkkojen Eurooppa -rahoitusta muiden rahoituslähteiden kanssa.

(4)

Olemassa on jo suuri määrä rajat ylittäviä digitaalisia palveluja, joiden kautta Euroopan julkishallinnot ovat vuorovaikutuksessa keskenään unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseksi. Kun tarjotaan uusia ratkaisuja, on tärkeää hyödyntää muiden eurooppalaisten aloitteiden puitteissa jo toteutettuja ratkaisuja, välttää päällekkäistä työtä ja varmistaa koordinointi ja lähestymistapojen ja ratkaisujen yhteensovittaminen eri aloitteiden ja politiikkalohkojen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 922/2009/EY (5) perustetun ISA-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 (6) perustetun Fiscalis-ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (7) perustetun Horisontti 2020 -ohjelman, välillä. Samoin on tärkeää, että ratkaisuissa noudatetaan sovittuja kansainvälisiä ja/tai eurooppalaisia standardeja tai yhteentoimivuutta koskevia avoimia eritelmiä, etenkin niitä, jotka komissio on määrittänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (8) nojalla, ja muita asiaan liittyviä eritelmiä ja suuntaviivoja, kuten eurooppalaisia julkisia palveluja varten laadittuja eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita (EIF).

(5)

Eurooppalaisista teknisistä standardeista on hyötyä nopeiden laajakaistaverkkojen kehittämisessä. Tarvitaan unionin tutkimus- ja kehitysohjelmia sekä standardointimenettelyjen seurannan lisäämistä, jotta unioni voisi toimia keskeisessä asemassa televiestintäalalla.

(6)

Jäsenvaltioiden välisissä, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (9) yhteisrahoitusta saaneissa suuren mittakaavan pilottihankkeissa, kuten PEPPOL-, STORK-, epSOS-, eCODEX- tai SPOCS-hankkeissa, on validoitu eSENS-hankkeen yhteydessä parhaillaan konsolidoitaviin yhteisiin rakenneosiin perustuvia, keskeisiä rajat ylittäviä digitaalisia palveluja sisämarkkinoilla. Nämä pilottihankkeet ovat jo saavuttaneet tai ovat lähitulevaisuudessa saavuttamassa käyttöönoton edellyttämän kypsyysasteen. Olemassa olevat yhteistä etua koskevat hankkeet ovat jo osoittaneet Euroopan tasolla toimimisen tuoman selkeän lisäarvon esimerkiksi kulttuuriperinnön (Europeana), lastensuojelun (Safer Internet) ja sosiaaliturvan (EESSI) alalla, ja ehdotuksen asteella on uusia hankkeita esimerkiksi kuluttajansuojan alalla (ODR).

(7)

Digitaalipalvelujen infrastruktuurien osalta etusijalle tulisi asettaa rakenneosat ennen muita digitaalipalvelujen infrastruktuureja, koska ensin mainitut ovat edellytys jälkimmäisille. Digitaalipalvelujen infrastruktuurien olisi muun muassa luotava eurooppalaista lisäarvoa ja vastattava todettuja tarpeita. Niiden olisi oltava teknisesti ja operatiivisesti käyttöönottoa varten riittävän kypsiä, mikä olisi osoitettava erityisesti onnistuneilla pilottihankkeilla. Niiden olisi perustuttava konkreettiseen jatkuvuussuunnitelmaan, jonka avulla voidaan varmistaa ydinpalvelualustojen pitkän aikavälin toiminta Verkkojen Euroopan jälkeenkin. Tämän asetuksen nojalla annettava rahoitustuki olisikin, aina kun se on mahdollista, asteittain lopetettava ja järjestettävä rahoitusta tarvittaessa muista lähteistä kuin Verkkojen Euroopasta.

(8)

On tärkeää, että digitaalipalvelujen infrastruktuurit, joita tarvitaan unionin oikeudesta johtuvien oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi ja/tai jotka ovat kehittämässä tai tarjoavat jo rakenneosia, ja joilla on mahdollisesti suuri vaikutus yleiseurooppalaisten julkisten palvelujen kehitykseen, tulevat rahoitetuiksi, jotta voidaan tukea useampia digitaalipalvelujen infrastruktuureja ja rakentaa asteittain eurooppalaista yhteentoimivuuden ekosysteemiä. Tässä yhteydessä oikeudellisilla velvoitteilla tarkoitetaan yksittäisiä säännöksiä, jotka edellyttävät joko digitaalipalvelujen infrastruktuurien kehittämistä tai niiden käyttöä tai jotka edellyttävät tuloksia, jotka voidaan saavuttaa ainoastaan eurooppalaisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien avulla.

(9)

Asemansa vakiinnuttaneina digitaalipalvelujen infrastruktuureina Europeana ja lapsille turvallisempi Internet olisi asetettava etusijalle rahoituksessa. Olisi erityisesti taattava muista unionin ohjelmista Verkkojen Euroopalle myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus ensimmäisinä vuosina neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (10) vahvistettua monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020, jotta voidaan tarjota nykyisen rahoitusjärjestelyn puitteissa jatkuva hyvä palvelutaso. Neuvosto korosti 10 päivänä toukokuuta 2012, että on äärimmäisen tärkeää huolehtia Europeanan pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta muun muassa hallinnoinnin ja rahoituksen osalta. (11)

(10)

Lapsille ja nuorille olisi taattava turvallinen, osallistava ja myönteinen verkkoympäristö. Olisi taattava Safer Internet -ohjelman toimivuus vuoden 2014 jälkeen keskeisenä toimena, jolla suojellaan ja edistetään lasten oikeuksia verkkoympäristössä. Olisi tuettava taloudellisesti sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla internetin parantamiseen lasten näkökulmasta tähtäävän eurooppalaisen strategian toteuttamista erityisesti internetin turvallisuutta jäsenvaltioissa edistävien keskusten osalta panemalla täytäntöön tämä asetus. Näiden keskusten toiminnot, muun muassa tiedotuskeskuksina toimiminen ja lapsille, vanhemmille ja hoitajille tarkoitetut linjat, joilla annetaan neuvontaa lasten parhaista internetin käyttötavoista, sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävästä sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitetut vihjelinjat, ovat keskeinen osa edellä mainitun strategian tuloksellisuutta ja olennainen edellytys sille.

(11)

Sähköistä tunnistamista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä luottamuspalveluja sisämarkkinoilla koskevassa tulevassa unionin säädöksessä määritetään yksityiskohtaiset vaatimukset ja edellytykset keskeisten vastavuoroisen tunnistamisen mahdollistaville tekijöille, joihin jäljempänä viitataan digitaalipalvelujen infrastruktuurien rakenneosina. Kyseisen säädöksen on määrä kattaa useita tärkeimpiä rakenneosia, esimerkiksi sähköisen tunnistamisen ja sähköisen allekirjoituksen osana tämän asetuksen liitteessä esitettyjä yhteistä etua koskevia hankkeita.

(12)

Päätöksen N:o 922/2009/EY mukaisesti toteutetut digitaalipalvelujen infrastruktuurit tulevat helpottamaan maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää sähköistä vuorovaikutusta Euroopan julkishallintojen välillä. Tämä puolestaan mahdollistaa keskeisten palvelujen tarjonnan muun muassa sähköisen tunnistamisen ja todentamisen sekä sähköisten hankintojen, rajojen yli tapahtuvan yritysrekisterien yhteenliittämisen, rajat ylittävien yhteentoimivien sähköisten terveyspalvelujen sekä kyberturvallisuutta koskevan rajat ylittävän yhteistyön aloilla, ja tukee näin digitaalisia sisämarkkinoita. Tällaiseen hallintojen vuorovaikutukseen päästään luomalla ja/tai parantamalla yhteentoimivia ydinpalvelualustoja, jotka perustuvat olemassa oleviin yhteisiin rakenneosiin, ja/tai tuottamalla uusia rakenneosia, joita tarvitaan muiden ydinpalvelualustojen kehittämiseksi, sekä tuottamalla näihin liittyviä yleisluonteisia palveluja, joilla kansalliset infrastruktuurit liitetään ydinpalvelualustoihin digitaalisten palvelujen tarjoamiseksi rajojen yli.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi kannustettava paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan täysimääräisesti ja tosiasiallisesti digitaalipalvelujen infrastruktuurien hallinnointiin sekä varmistettava, että yhteistä etua koskevissa hankkeissa, jotka liittyvät sähköisen hallinnon palvelujen tarjontaan rajojen yli, otetaan huomioon eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF) sisältyvät suositukset.

(14)

Euroopan parlamentti korosti 6 päivänä heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa "Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun" (12), että laajakaistapalvelut ovat avainasemassa unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja tukevat suuresti unionin talouskasvua, sosiaalista koheesiota ja laadukkaiden työpaikkojen syntyä. On tärkeää sijoittaa uusimpaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan tekniikkaan, jos halutaan, että unionissa syntyy innovaatioita, tietämystä ja palveluja.

(15)

Liki 500 miljoonan suurnopeuksista laajakaistaa käyttävän kansalaisen eurooppalaiset markkinat olisivat eturintamassa luomassa edellytyksiä sisämarkkinoiden kehitykselle, muodostaisivat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen käyttäjien kriittisen massan, joka toisi uusia mahdollisuuksia kaikkien alueiden ulottuville, sekä tarjoaisi kaikille käyttäjille lisäarvoa ja antaisi unionille valmiudet nousta maailman johtavaksi osaamistaloudeksi. Suurnopeuksisen laajakaistaverkon ripeä yleistyminen on ratkaisevaa unionin tuottavuuden kehittymisen ja sellaisten uusien ja pienten yritysten syntymisen kannalta, jotka voivat olla edelläkävijöitä eri aloilla, kuten terveydenhoidon, tuotannon ja palvelujen aloilla.

(16)

Infrastruktuuriin liittyvien uusien mahdollisuuksien ja uusien innovatiivisten ja yhteentoimivien palvelujen yhdistelmän avulla on määrä käynnistää suotuisa kasvukierre, sillä ne lisäävät suurnopeuksisen laajakaistan kysyntää, johon on liiketoiminnallisessa mielessä järkevää vastata.

(17)

Euroopan digitaalistrategian mukaan kaikkien eurooppalaisten saatavilla olisi vuoteen 2020 mennessä oltava yli 30 Mbit/s internet-yhteys ja vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista tilattuna yli 100 Mbit/s internet-yhteys.

(18)

Aikaisempaa nopeampia internet-yhteyksiä edellyttävien digitaalisten palvelujen ja sovellusten ripeän kehityksen ja sen mahdollistavien nopeasti kehittyvien huipputeknologioiden vuoksi on Euroopan digitaalistrategian puitteissa harkittava vuodelle 2020 asetettujen laajakaistatavoitteiden tarkistamista sen varmistamiseksi, että unionilla on kilpailukykyiset laajakaistanopeudet maailman muihin talouksiin verrattuna.

(19)

Joidenkin laajakaistahankkeiden olisi osoitettava, että niillä on kunnianhimoisemmat, entistä suurempiin nopeuksiin tähtäävät tavoitteet ja että ne soveltuvat kytkettävyyden lisäämiseen tarkoitetuiksi pilottihankkeiksi ja laajasti toisinnettaviksi malleiksi.

(20)

Päätöslauselmassaan, jonka Euroopan parlamentti antoi 12 päivänä syyskuuta 2013 kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalisesta strategiasta: aika kiristää tahtia, se painotti, että tarkistetun Euroopan digitaalistrategian eteenpäin suuntautuva tavoitteena vuodelle 2020 pitäisi olla kaikkien unionin kotitalouksien liittäminen laajakaistaan, jonka nopeus on 100 Mbit/s ja jossa 50 prosentilla kotitalouksista nopeus on vähintään 1 Gbit/s.

(21)

Yksityisen sektorin olisi oltava johtavassa roolissa laajakaistaverkkojen rakentamisessa ja nykyaikaistamisessa, ja tämän tueksi olisi luotava kilpailuun perustuva ja investointiystävällinen sääntelykehys. Kun yksityiset investoinnit eivät riitä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkinen rahoitustuki laajakaistalle olisi rajattava ohjelmiin tai aloitteisiin, joissa keskitytään sellaisiin hankkeisiin, joita yksityinen sektori ei voi yksin rahoittaa, mikä on varmistettava etukäteisarvioinnilla, jossa todetaan markkinahäiriöt tai epäoptimaaliset investointitilanteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (13) mukaisesti.

(22)

Laajakaistaverkkoihin liittyvät rahoitusvälineet eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua, karkottaa yksityisiä investointeja tai hillitä yksityisten toimijoiden investointihalukkuutta. Erityisesti niiden on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102, 106 ja 107 artiklan mukaisia sekä tarvittaessa valtiontukisääntöjen soveltamista laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti.

(23)

Laajakaistaverkkojen julkinen rahoitus on käytettävä ainoastaan infrastruktuureihin, jotka ovat sovellettavan lainsäädännön, erityisesti kilpailulainsäädännön, mukaisia ja joiden käyttöoikeuteen liittyvät velvollisuudet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (14) mukaisia.

(24)

Koska Verkkojen Euroopan varat ovat hyvin rajalliset, rahoitustuessa olisi keskityttävä luomaan unionin tason rahoitusmekanismeja, joilla voitaisiin houkutella lisäinvestointeja, edistää kerrannaisvaikutuksia ja helpottaa näin yksityisten varojen ja muiden julkisten varojen tehokasta käyttöä investointeihin. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten ja institutionaalisten toimijoiden osallistumisen tasolla, joka on huomattavasti korkeampi kuin suoraan Verkkojen Euroopasta saatava rahoitus.

(25)

Verkkojen Euroopan puitteissa käytettävien varojen vähäisyyden vuoksi ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien asianmukaisen rahoituksen varmistamiseksi laajakaistan talousarviomäärärahojen kokonaismäärä ei saisi ylittää kustannustehokkaan intervention aikaansaamiseen tarvittavaa minimimäärää, joka olisi määritettävä ennakkoarvioinnilla ottaen huomioon muun muassa suunnitellut rahoitusvälineet, pienimmän tehokkaan hankekokonaisuuden vipuvaikutus ja markkinaolosuhteet.

(26)

Laajakaistan käyttöönottoon suunnattavan Verkkojen Eurooppa -tuen olisi täydennettävä muista unionin ohjelmista ja aloitteista, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot), myönnettävää tukea tapauksissa, joissa ennakkoarvioinneissa todetaan markkinahäiriöistä tai epäoptimaalisissa investointitilanteissa ja joiden osalta hallinnointiviranomaiset niin päättävät. Laajakaistan käyttöönottoon kohdistettavan Verkkojen Eurooppa -rahoitustuen olisi edesautettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä sekä suoraan että tarjoamalla investointimuoto vapaaehtoisille korvamerkityille rahoitusosuuksille muista lähteistä, mukaan lukien ERI-rahastot, antaen näin jäsenvaltioille mahdollisuuden hyötyä unionin hallinnoimien järjestelmien taitotiedosta ja mittakaavaeduista ja parantaa tätä kautta julkisten varojen käytön tehokkuutta.

(27)

Parhaan vastineen varmistamiseksi rahoille ja varojen vähäisyyden vuoksi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta tulisi olla niiden hankkeiden saatavilla, jotka tukeutuvat tietylle hankkeelle parhaiten soveltuvaan tekniikkaan, voivat osaltaan edistää innovatiivisia liiketoimintamalleja ja osoittavat suurta toistettavuuspotentiaalia. Silloin kun hankkeita rahoitetaan Verkkojen Euroopan puitteissa maksettavavilla vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla, joita ovat esimerkiksi ERI-rahasto tai kansallisen tai alueellinen rahoitus, kelpoisuusperusteiden tulisi olla joustavampia ja niissä olisi otettava huomioon niiden alueiden erityistilanne ja -olosuhteet, joihin kyseistä rahoitusta on tarkoitus käyttää.

(28)

Unioni voi tukea Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseen myötävaikuttavaa laajakaistaverkkojen käyttöönottoa kaiken tyyppisillä alueilla, kuten esikaupunkialueilla, maaseudulla, harvaanasutuilla alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla. Digitaalisen kuilun kaventaminen ja kasvava osallisuus tietoyhteiskuntaan ovat Euroopan digitaalistrategian tärkeitä tavoitteita. Kaikissa laajakaistaa koskevissa unionin toimissa on vastattava niiden esikaupunkialueiden, maaseutualueiden ja etenkin harvaanasuttujen alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden tarpeisiin, joille on oltava tarjolla yhteyksiä. Tähän sisältyy laajakaistaverkkojen käyttöönotto saarialueiden, erillisalueiden, vuoristoalueiden, etäisten alueiden ja syrjäseutualueiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot, liittämiseksi unionin keskusalueisiin ja/tai tällaisten alueiden ja unionin keskusalueiden välisten yhteyksien luotettavuuden tai suorituskyvyn parantaminen.

(29)

Olisi edistettävä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi Verkkojen Euroopan sekä kansallisten ja alueellisten laajakaistatoimien yhteensopivuutta.

(30)

Rahoitustuen muodot olisi tätä asetusta täytäntöönpantaessa sovitettava kulloinkin kyseessä olevien toimien ominaispiirteisiin. Näin ollen digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla olisi rahoitettava ydinpalvelualustoja, joita ei voida rahoittaa muista lähteistä, ensisijaisesti hankintojen kautta tai poikkeustapauksissa avustuksilla, kun taas yleisluonteisille palveluille olisi annettava Verkkojen Euroopasta vain rajallisesti rahoitustukea. Lisäksi kaikessa Verkkojen Euroopasta annettavassa rahoitustuessa olisi pyrittävä unionin varojen tehokkaaseen käyttöön ja näin ollen laajakaistaverkkoja olisi tuettava rahoitusvälineillä, jotka varmistavat suuremman vipuvaikutuksen kuin avustukset.

(31)

Tämän asetuksen nojalla tehtävissä interventioissa olisi pyrittävä synergioihin ja yhteentoimivuuteen liitteessä kuvattujen, erilaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden välillä sekä suhteessa muihin infrastruktuureihin, kun Verkkojen Euroopasta tuettuihin liikenne- ja energiainfrastruktuureihin, muun muassa Horisontti 2020 -ohjelmasta tuettaviin asiaan liittyviin tutkimusinfrastruktuureihin ja ERI-rahastoista tuettaviin keskeisiin infrastruktuureihin, sekä vältettävä päällekkäistä työtä ja perusteettomia hallinnollisia rasitteita.

(32)

Yhteistä etua koskeville hankkeille annettavaa rahoitustukea olisi täydennettävä horisontaalisilla toimilla, kuten teknisellä avulla, kysynnän edistävillä toimenpiteillä ja koordinoinnilla, jossa olisi pyrittävä maksimoimaan unionin intervention vaikutukset.

(33)

Sitoessaan varoja interventioihin laajakaistaverkkojen alalla komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon unionin olemassa olevien rahoitusvälineiden arviointien tulokset.

(34)

Komission olisi käytettävä apunaan kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa asiantuntijaryhmää, jonka olisi otettava kantaa ja osallistuttava muun muassa tämän asetuksen täytäntöönpanon seurantaan, suunnitteluun, arviointiin ja puututtava täytäntöönpanon ongelmiin.

(35)

Asiantuntijaryhmän olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen, kuten paikallis- ja alueviranomaisten, internetyhteydentarjoajien, julkisten verkkojen hallinnoijien ja komponenttien valmistajien sekä jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1211/2009 (15) perustetun Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC), kanssa.

(36)

Asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustetaan Verkkojen Eurooppa -koordinointikomitea, joka on myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (16) tarkoitettu komitea. Lisäksi asetuksella (EU) N:o 1316/2013 annetaan komissiolle toimivalta hyväksyä tarkastelumenettelyä noudattaen vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia myös televiestintäalalla, koska siihen sovelletaan tätä asetusta. On tärkeää selkeyttää tältä osin, että televiestintäinfrastruktuurin alan asiantuntijoiden olisi edustettava koordinointikomiteassa jäsenvaltioita, kun käsiteltävänä on tähän asetukseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti vuosittaisten ja monivuotisten työohjelmien luonnoksia,

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat/eli (mainitaan tarvittaessa tavoitteet),] koska (mainitaan syyt), vaan ne voidaan (mainitaan toiminnan laajuus tai vaikutukset) vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)

Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 määritellään ne edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisille verkoille myönnetään unionin rahoitustukea yhteistä etuja koskevien liikenne-, televiestintä- ja energia-alan infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Siinä myös vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 nojalla saatavilla olevien varojen jakautuminen kaikkien kolmen alan osalta. Asetusta (EU) N:o 1316/2013 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. On aiheellista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamisajankohta asetuksen (EU) N:o 1316/2013 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 soveltamisajankohdan kanssa. Näin ollen tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014.

(39)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1336/97 (17) olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan suuntaviivat yhteistä etua koskevien hankkeiden ripeää toteuttamista ja yhteentoimivuutta varten Euroopan laajuisten televiestintäinfrastruktuurien alan verkkojen alalla.

2.   Erityisesti tässä asetuksessa säädetään seuraavista seikoista:

a)

yhteistä etua koskevien hankkeiden tavoitteet ja operatiiviset painopisteet;

b)

yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöinti;

c)

perusteet, joiden mukaan yhteistä etua koskevia hankkeita edistävät toimet saavat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaista unionin rahoitustukea kehittämiseen, toteuttamiseen, käyttöönottoon, yhteenliittämiseen ja yhteentoimivuuden varmistamiseen ja

d)

yhteistä etua koskevien hankkeiden rahoituksen painopisteet.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1316/2013 2 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

2.   Tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 sovelletaan myös seuraavia määritelmiä; tällöin tarkoitetaan:

a)

'televiestintäinfrastruktuurilla' laajakaistaverkkoja ja digitaalipalvelujen infrastruktuureja;

b)

'digitaalipalvelujen infrastruktuureilla' infrastruktuureja, jotka mahdollistavat Euroopan laajuisten yhteentoimivien verkotettujen yhteistä etua koskevien palvelujen tarjoamisen sähköisesti, tyypillisesti internetin kautta kansalaisille, yrityksille ja/tai julkisille viranomaisille ja jotka koostuvat ydinpalvelualustoista ja yleisluonteisista palveluista;

c)

'rakenneosilla' digitaalipalvelujen perusinfrastruktuureja keskeisinä tekijöinä, jotka mahdollistavat uudelleenkäytön monimutkaisemmissa digitaalipalvelujen infrastruktuureissa;

d)

'ydinpalvelualustoilla' digitaalipalvelujen infrastruktuurien keskeisiä solmukohtia, joilla pyritään varmistamaan yleiseurooppalainen liitettävyys, pääsy ja yhteentoimivuus, ja jotka ovat avoimia jäsenvaltioille ja mahdollisesti myös muille tahoille,

e)

'yleisluonteisilla palveluilla' yhdyskäytäväpalveluja, jotka liittävät yhden tai useamman kansallisen infrastruktuurin ydinpalvelualustaan tai -alustoihin;

f)

'laajakaistaverkoilla' kiinteitä ja langattomia liityntäverkkoja, täydentävää infrastruktuuria ja runkoverkkoja, jotka pystyvät tarjoamaan hyvin nopeat yhteydet;

g)

'horisontaalisilla toimilla' Verkkojen Eurooppa -asetuksen 2 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä tutkimuksia ja 7 kohdassa määriteltyjä ohjelmatukitoimia.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Yhteistä etua koskevien hankkeiden on edesautettava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 3 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden saavuttamista.

2.   Yleistavoitteiden lisäksi yhteistä etua koskevissa hankkeissa on pyrittävä yhteen tai useampaan seuraavista erityistavoitteista:

a)

talouskasvu ja sisämarkkinoiden toteutumisen sekä toiminnan tukeminen unionin talouden, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), kilpailukyvyn tukemiseksi,

b)

kansalaisten, yritysten ja julkisten viranomaisten arkeen joka tasolla tehtävät parannukset edistämällä laajakaistaverkkojen tunnetuksi tekemistä, kansallisten, alueellisten ja paikallisten laajakaistaverkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta sekä syrjimätöntä pääsyä tällaisiin verkkoihin ja osallisuutta tietoyhteiskuntaan.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista on tuettava seuraavilla operatiivisilla painopisteillä:

a)

Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuus, liitettävyys, kestävä käyttöönotto, ylläpito ja ajanmukaistaminen sekä Euroopan tason koordinointi,

b)

yksityisten ja julkisten investointien tehokas hyödyntäminen, jolla edistetään laajakaistaverkkojen käyttöönottoa ja nykyaikaistamista Euroopan digitaalistrategian laajakaistatavoitteiden saavuttamiseksi.

4 artikla

Yhteistä etua koskevat hankkeet

1.   Yhteistä etua koskevissa hankkeissa on erityisesti

a)

pyrittävä luomaan ja/tai parantamaan yhteentoimivia ja, aina kun se on mahdollista, kansainvälisesti yhteensopivia ydinpalvelualustoja yhdistettyinä yleisluonteisiin palveluihin digitaalipalvelujen infrastruktuureja varten;

b)

tarjottava tehokkaita laajakaistaverkkoja koskevia investointivälineitä, houkuteltava uusia investoijien ja hankkeiden vetäjien luokkia sekä edesautettava innovatiivisten hankkeiden ja liiketoimintamallien monistettavuutta.

2.   Yhteistä etua koskevat hankkeet voivat sisältää hankkeiden koko elinkaaren, myös toteutettavuustutkimukset, täytäntöönpanon, jatkuvan toiminnan, ajanmukaistamisen, koordinoinnin ja arvioinnin.

3.   Yhteistä etua koskevia hankkeita voidaan tukea horisontaalisilla toimilla.

4.   Yhteistä etua koskevat hankkeet ja niitä tukevat toimet kuvataan tarkemmin liitteessä.

5 artikla

Tukimuodot

1.   Digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla ydinpalvelualustat toteuttaa ensisijaisesti unioni kun taas yleisluonteisten palvelujen toteuttamisesta vastaavat ne osapuolet, jotka liittyvät kulloinkin kyseessä olevaan ydinpalvelualustaan. Vastuu laajakaistaverkkoihin tehtävistä investoinneista kuuluu pääasiassa yksityiselle sektorille, ja tätä toimintaa tukee kilpailuun perustuva ja investointiystävällinen sääntelykehys. Julkista tukea annetaan laajakaistaverkoille ainoastaan silloin, kun markkinat toimivat puutteellisesti tai investointitilanne on epäoptimaalinen.

2.   Jäsenvaltioita ja muita yhteistä etua koskevista hankkeista vastaavia tai näiden hankkeiden toteutukseen osallistuvia tahoja kannustetaan toteuttamaan toimenpiteitä, joita tarvitaan kyseisten hankkeiden toteutuksen edistämiseksi. Lopullinen päätös jonkin jäsenvaltion alueeseen liittyvää yhteistä etua koskevien hankkeiden toteutuksesta tehdään kyseisen jäsenvaltion annettua hyväksyntänsä.

3.   Yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimille, jotka täyttävät tämän asetuksen 6 artiklassa säädetyt ehdot, voidaan myöntää unionin rahoitustukea asetuksen (EU) N:o 1316/2013 edellytysten mukaisesti ja siinä säädetyistä välineistä. Rahoitustukea myönnetään unionin asiaa koskevien sääntöjen ja menettelyjen, tämän asetuksen 6 artiklassa säädettyjen rahoituksen painopisteiden ja resurssien saatavuuden mukaisesti ottaen huomioon edunsaajien erityistarpeet.

4.   Yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimia digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla on tuettava

a)

hankinnoilla ja/tai

b)

avustuksilla.

5.   Yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimia laajakaistaverkkojen alalla on tuettava

a)

Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 määritellyillä rahoitusvälineillä, joihin voidaan lisätä osuuksia Verkkojen Euroopan muilta alueilta, muista välineistä, ohjelmista ja unionin talousarvion budjettikohdista, jäsenvaltioilta, mukaan luettuina alue- ja paikallisviranomaiset, ja miltä tahansa muilta investoijilta, mukaan luettuina yksityiset investoijat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja/tai

b)

yhdistämällä rahoitusvälineitä ja avustuksia muista julkisista lähteistä kuin Verkkojen Euroopasta; nämä julkiset lähteet voivat olla unionin tason tai kansallisia julkisia lähteitä.

6.   Horisontaalisia toimia tuetaan

a)

hankinnoilla ja/tai

b)

avustuksilla.

7.   Laajakaistaverkkoihin liittyville rahoitusvälineille varattujen talousarviomäärärahojen kokonaismäärä ei saa ylittää kustannustehokkaiden interventioiden aikaansaamiseen tarvittavaa minimimäärää, joka on määritettävä asetuksen (EU) N:o 1316/2013 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ennakkoarviointien perusteella.

Kyseinen määrä on 15 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1316/2013 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesta televiestintäalan rahoituskehyksestä.

8.   Vähintään yksi kolmannes tämän asetuksen nojalla rahoitustukea saavista laajakaistahankkeista on asettanut nopeustavoitteekseen 100 Mbit/s.

9.   Tämän asetuksen 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat komission ehdotuksesta tarkistaa tämän artiklan 3 d kohdan mukaisesti määritettyä määrää ja tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettua hankkeiden osuutta.

10.   Kun Verkkojen Eurooppa -tuki täydentää ERI- rahastoista saatavaa ja muuta suoraa julkista tukea, Verkkojen Eurooppa -toimien ja rakenne- ja investointirahastoista myönnettävän tuen välillä syntyvien synergioiden edistämiseksi voidaan käyttää asianmukaista koordinointimekanismia.

6 artikla

Kelpoisuusehdot ja rahoituksen painopisteet

1.   Digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla toteutettavien yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimien on ollakseen rahoituskelpoisia täytettävä kaikki seuraavat ehdot:

a)

ne ovat saavuttaneet käyttöönoton edellyttämän kypsyysasteen, mikä on todettu erityisesti onnistuneissa pilottihankkeissa esimerkiksi unionin innovointi- ja tutkimusohjelmien kaltaisissa ohjelmissa;

b)

ne myötävaikuttavat unionin politiikkoihin ja toimiin sisämarkkinoiden tukemiseksi;

c)

ne luovat eurooppalaista lisäarvoa ja niillä on toteutettavuus- ja kustannus-/hyötyarvioinnilla laadukkaaksi osoitettavissa oleva strategia sekä suunnitelma pitkän aikavälin kestävyyttä varten, tarvittaessa muiden rahoituslähteiden kuin Verkkojen Euroopan kautta. Tällainen strategia on tarvittaessa saatettava ajan tasalle:

d)

ne noudattavat yhteentoimivuuteen liittyviä kansainvälisiä ja/tai eurooppalaisia standardeja tai avoimia eritelmiä ja suuntaviivoja, kuten eurooppalaisia EIF-yhteentoimivuusperiaatteita, ja hyödyntävät olemassa olevia ratkaisuja.

2.   Verkkojen Euroopasta rahoitettavat, yhteistä etua koskevien digitaalipalvelujen infrastruktuurien alan hankkeiden edistämistoimet on valittava ja ne on rahoitettava osana asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vuosittaista työohjelmaa.

3.   Ensimmäisenä rahoituksen painopisteenä ovat rakenneosat, joiden on osoitettu soveltuvan käytettäviksi liitteessä olevan 1 jakson 1 kohdassa lueteltujen muiden digitaalipalvelujen infrastruktuurien kehittämisessä, käyttöönotossa ja toiminnassa ja jotka ovat tällaisten infrastruktuurien kannalta olennaisia.

4.   Toisena rahoituksen painopisteenä ovat liitteen 1 jakson 2 ja 3 kohdassa luetellut muut digitaalipalvelujen infrastruktuurit, jotka tukevat unionin oikeutta, politiikkoja ja ohjelmia, ja jotka perustuvat mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin rakenneosiin.

5.   Ydinpalvelualustojen tuki asetetaan etusijalle yleisluonteisiin palveluihin nähden.

6.   Tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja tämän asetuksen liitteessä olevan yhteistä etua koskevien hankkeiden kuvauksen mukaisesti ja ottaen huomioon käytettävissä olevat varat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa ja monivuotisissa työohjelmissa voidaan asettaa lisää kelpoisuus- ja ensisijaisuusehtoja digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla.

7.   Laajakaistaverkkojen alalla toteutettavien yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimien on ollakseen rahoituskelpoisia täytettävä kaikki seuraavat ehdot:

a)

ne edesauttavat merkittävästi Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamista;

b)

niillä on kypsyysasteeltaan riittävät hankkeen kehitys- ja valmisteluvaiheet, joita tuetaan tuloksellisilla toteutusmekanismeilla;

c)

niillä puututaan markkinahäiriöihin tai epäoptimaalisiin investointitilanteisiin;

d)

ne eivät vääristä markkinoita tai karkota yksityisiä investointeja;

e)

niissä käytetään teknologiaa, jota pidetään objektiivisin perustein sopivimpana kyseisen maantieteellisen alueen tarpeisiin ottaen huomioon maantieteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät ja noudattaen teknologianeutraaliuden periaatetta;

f)

niissä hyödynnetään tiettyyn hankkeeseen parhaiten sopivaa teknologiaa ja tarjotaan paras mahdollinen huipputeknologioiden välinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon kestävyyden ja kustannustehokkuuden suhteen;

g)

niillä on suuri toisinnettavuuspotentiaali, ja/tai ne perustuvat innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.

8.   Tämän artiklan 7 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja ehtoja ei sovelleta hankkeisiin, jotka saavat korvamerkittyä lisärahoitusta asetuksen (EU) N:o 1316/2013 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

9.   Rahoitusta voidaan myöntää jommankumman seuraavista ehdoista täyttäville horisontaalisille toimille:

a)

ne valmistelevat tai tukevat käyttöönottoon ja hallinnointiin liittyviä täytäntöönpanotoimia ja niillä puututaan toteutuksessa esiintyviin tai esiin nouseviin ongelmiin;

b)

luodaan uutta kysyntää digitaalipalvelujen infrastruktuureille.

7 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.   Unioni voi olla yhteydessä, keskustella ja vaihtaa tietoja sekä tehdä yhteistyötä kolmansien maiden julkisten viranomaisten tai muiden järjestöjen kanssa saavuttaakseen tässä asetuksessa edistettäviä tavoitteita. Muiden tavoitteiden lisäksi tällaisella yhteistyöllä pyritään edistämään televiestintäinfrastruktuurien alan verkkojen ja kolmansien maiden vastaavien verkkojen yhteentoimivuutta.

2.   Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat voivat osallistua televiestintäinfrastruktuurit kattavaan Verkkojen Euroopan alaan ETA-sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 8 artiklan 3 kohdasta ja 9 artiklan 4 kohdasta poiketen liittymistä edeltävästä strategiasta hyötyvät liittymisneuvotteluja käyvät maat ja ehdokasmaat voivat osallistua televiestintäinfrastruktuurit kattavaan Verkkojen Euroopan alaan unionin kanssa allekirjoitettujen sopimusten mukaisesti.

4.   EFTA-maiden osallistumistarkoituksissa Verkkojen Eurooppaan kuuluvaa televiestininfrastruktuurien alaa pidetään erillisenä ohjelmana.

8 artikla

Tietojenvaihto, seuranta ja raportointi

1.   Jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 22 artiklan kolmannen kohdan nojalla saatujen tietojen perusteella tietoja ja parhaita käytäntöjä tämän asetuksen täytäntöönpanon edistymisestä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa otettava paikallis- ja alueviranomaiset mukaan prosessiin. Komissio julkaisee näitä tietoja koskevan vuosikatsauksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.   Komissiolle antaa lausuntoja ja sitä avustaa asiantuntijaryhmä, jossa on edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta. Asiantuntijaryhmä avustaa komissiota erityisesti seuraavissa tehtävissä:

a)

tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonta;

b)

kansallisten suunnitelmien tai kansallisten strategioiden huomioon ottaminen tarvittaessa,

c)

työohjelmien toteutuksen arviointi rahoituksellisella ja teknisellä tasolla,

d)

puuttuminen hankkeiden toteutuksessa esiintyviin tai esiin nouseviin ongelmiin;

e)

strategisten suuntaviivojen määrittely ennen asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten työohjelmien laadintaa ottaen erityisesti huomioon valitut ja peruutetut yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimet ja päätöksen määrärahojen jakautumisesta sekä kyseisten työohjelmien tarkistuksen.

3.   Asiantuntijaryhmä voi tarkastella myös muita Euroopan laajuisten televiestintäinfrastruktuurien alan verkkojen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

4.   Komissio ilmoittaa asiantuntijaryhmälle asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien täytäntöönpanon edistymisestä.

5.   Asiantuntijaryhmän on tehtävä yhteistyötä digitaalisten verkkojen ja palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä näiden verkkojen hallinnointiin ja palvelujen järjestämiseen osallistuvien tahojen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

Komission ja muiden tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen, kuten Euroopan investointipankin, on kiinnitettävä erityistä huomiota asiantuntijaryhmän huomautuksiin.

6.   Komissio julkaisee kertomuksen asetuksen (EU) N:o 1316/2013 täytäntöönpanon edistymisestä kyseisen asetuksen 27 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin yhteydessä ja asiantuntijaryhmää kuultuaan. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

7.   Kertomuksessa arvioidaan yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämisessä ja toteutuksessa saavutettua edistymistä sekä tarvittaessa toteutuksen viivästymisiä ja kohdattuja vaikeuksia sekä annetaan tiedot sitoumuksista ja suoritetuista maksuista;

8.   Kertomuksessa komissio myös arvioi, vastaavatko yhteistä etua koskevien hankkeiden laajuudet edelleen teknologian kehitystä ja innovaatioita sekä sääntelyn tai markkinoiden ja talouden kehitystä, ja pitäisikö tapahtuneen kehityksen vuoksi ja pitkän aikavälin jatkuvuuden turvaamiseksi jonkin yhteistä etua koskevan hankkeen rahoitus asteittain lopettaa tai hankkia muista lähteistä. Sellaisten hankkeiden osalta, joilla on todennäköisesti huomattavia vaikutuksia ympäristöön, näihin kertomuksiin sisältyy myös ympäristövaikutusten analyysi, jossa otetaan tarvittaessa huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä aiheutuvat tarpeet sekä katastrofivalmius ja -palautuvuus. Tällainen arviointi voidaan toteuttaa tarpeen vaatiessa myös muulloin.

9.   Edellä 3 artiklassa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamista arvioidaan jälkikäteen muun muassa seuraavien tekijöiden perusteella:

a)

digitaalipalvelujen infrastruktuurien saatavuus, jota mitataan kuhunkin digitaalipalvelujen infrastruktuuriin liittyneiden jäsenvaltioiden määrällä;

b)

digitaalipalvelujen infrastruktuureja käyttävien kansalaisten ja yritysten prosenttiosuus ja tällaisten palvelujen saatavuus rajojen yli;

c)

laajakaistaverkkojen alalle houkuteltujen investointien määrä sekä vipuvaikutus niiden hankkeiden osalta, joita rahoitetaan 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista julkisista rahoituslähteistä peräisin olevilla rahoitusosuuksilla.

9 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 1336/97/EY.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Lausunto annettu 22. helmikuuta 2012 (EUVL C 143, 22.5.2012, s. 120) ja lausunto annettu 16. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 225, 27.1.2012, s. 211 ja EUVL C 356, 5.12.2013, s. 116.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. maaliskuuta 2014.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 20).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 25).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

(10)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(11)  EUVL C 169, 15.6.2012, s. 5.

(12)  EUVL C 33 E, 5.2.2013, s. 89.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta (EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1336/97/EY, tehty 17 päivänä kesäkuuta 1997, Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista (EYVL L 183, 11.7.1997, s. 12).


LIITE

YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT HANKKEET

1 JAKSO.   DIGITAALIPALVELUJEN INFRASTRUKTUURIT

Tukitoiminta digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla perustuu yleisesti kaksitasoiseen, ydinpalvelualustojen ja yleisluonteisten palvelujen muodostamaan malliin. Ydinpalvelualusta on edellytys digitaalipalvelun infrastruktuurin luomiselle.

Ydinpalvelualustat vastaavat yhteistä etua koskevien hankkeiden yhteentoimivuus- ja tietoturvatarpeisiin. Niiden on tarkoitus mahdollistaa digitaalinen vuorovaikutus julkisviranomaisten ja kansalaisten välillä, julkisviranomaisten ja yritysten ja organisaatioiden välillä sekä eri valtioiden julkisviranomaisten kesken standardoitujen, rajat ylittävien ja käyttäjäystävällisten vuorovaikutusalustojen kautta.

Rakenneosina toimivat digitaalipalvelujen infrastruktuurit asetetaan etusijalle muihin digitaalipalvelujen infrastruktuureihin nähden, koska ensiksi mainitut ovat edellytys jälkimmäisille. Yleisluonteiset palvelut tarjoavat liitännän ydinpalvelualustoihin ja niiden avulla kansalliset lisäarvopalvelut voivat käyttää ydinpalvelualustoja. Ne tarjoavat väyliä kansallisten palvelujen ja ydinpalvelualustojen välille ja niiden ansiosta kansalliset viranomaiset ja organisaatiot, yritykset ja/tai kansalaiset voivat hyödyntää ydinpalvelualustaa kansainvälisissä toimissaan. Palvelujen laatu ja tuki rajat ylittäviin toimiin osallistuville tahoille on varmistettava. Palvelujen on tuettava ja edistettävä ydinpalvelualustojen käyttöönottoa.

Toiminnassa ei saa keskittyä pelkästään digitaalipalvelujen infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen luomiseen, vaan myös tällaisten alustojen ylläpidon hallinnointiin.

Uusissa ydinpalvelualustoissa on käytettävä perustana pääasiassa olemassa olevia alustoja ja niiden rakenneosia ja/tai lisättävä niihin mahdollisuuksien mukaan uusia rakenneosia.

1.

Yksilöidyt rakenneosat, jotka sisällytetään työohjelmiin, ellei 6 artiklan 1 ja 3 kohdasta muuta johdu, ovat seuraavat:

a)

Sähköinen tunnistaminen ja varmentaminen: Tällä viitataan palveluihin, jotka mahdollistavat sähköisten tunnistusmenetelmien ja sähköisten allekirjoitusten tunnustamisen ja validoinnin rajojen yli.

b)

Asiakirjojen sähköinen toimittaminen: Tällä viitataan palveluihin, jotka mahdollistavat sähköisen asiakirjojen suojatun ja jäljitettävän siirtämisen rajojen yli.

c)

Automatisoitu kääntäminen: Tällä viitataan konekäännösjärjestelmiin ja erikoistuneisiin kieliresursseihin, mukaan luettuina työkalut ja ohjelmointirajapinnat, joita tarvitaan yleiseurooppalaisten digitaalipalvelujen ylläpitämiseen monikielisessä toimintaympäristössä.

d)

Kriittisten digitaalisten infrastruktuurien tuki: Tällä viitataan viestintäkanaviin ja -alustoihin, joilla pyritään parantamaan unionin laajuisesti varautumista ja reagointia kyberuhkiin sekä tähän liittyvää tiedonvaihtoa ja koordinointia.

e)

Sähköinen laskutus: Tällä viitataan palveluihin, jotka mahdollistavat laskujen turvallisen sähköisen siirron.

2.

Asemansa vakiinnuttaneet digitaalipalvelujen infrastruktuurit, joilla varsinkin on todettu olevan oikeus saada palvelun jatkuvuutta edistävää rahoitusta, ellei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu:

a)

Eurooppalaisen kulttuuriperinnön digitaalisten resurssien saatavuus. Tällä viitataan ydinpalvelualustaan, joka perustuu nykyiseen Europeana-portaaliin. Alusta toimii yhteyspisteenä eurooppalaista kulttuuriperintöä koskevaan sisältöön nimiketasolla ja sisältää rajapintamäärittelyt vuorovaikutukselle infrastruktuurin kanssa (tiedonhaku, tietojen lataaminen käyttäjän koneelle), tuen metatietojen muokkaamiselle ja uuden sisällön tallentamiselle sekä tietoja infrastruktuurin kautta saatavan sisällön uudelleenkäytön edellytyksistä.

b)

Safer Internet –palveluinfrastruktuuri. Tällä viitataan alustaan, joka mahdollistaa yhteisten tietojenkäsittelylaitteiden, tietokantojen ja ohjelmistotyökalujen hankkimisen, toiminnan ja ylläpidon sekä parhaiden käytäntöjen vaihdon jäsenvaltioiden Safer Internet -keskuksia varten. Lisäksi tähän sisältyvät taustatoiminnot internetin lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta sisällöstä tehtyjen ilmoitusten käsittelemisessä sekä yhteydet poliisiviranomaisiin, mukaan luettuina Interpolin kaltaiset kansainväliset organisaatiot, sekä tarvittaessa toimet tämän sisällön poistamiseksi kyseisiltä sivustoilta. Tätä tuetaan yhteisillä tietokannoilla ja yhteisillä ohjelmistojärjestelmillä. Safer Internet -keskukset ja niiden keskeiset toiminnot, kuten palvelulinjat, vihjelinjat, tiedotuskeskuksina toimiminen ja muu tiedotustoiminta ovat keskeinen osa Safer Internet -infrastruktuuria.

3.

Muut digitaalipalvelujen infrastruktuurit, joilla on todettu olevan oikeus saada rahoitusta, ellei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu:

a)

Rajat ylittävät yhteentoimivat sähköiset hankintapalvelut. Tällä viitataan palveluihin, joita sähköisten hankintapalvelujen tarjoajat julkiselta ja yksityiseltä sektorilta voivat käyttää rajat ylittäviä sähköisiä hankintamenettelyjä koskevien alustojen perustamiseen. Infrastruktuurin avulla tarjotaan unionissa toimiville yrityksille mahdollisuus vastata minkä tahansa jäsenvaltion hankintaviranomaisten tai -elinten julkisiin tarjouspyyntöihin niin hankintasopimuksen tekemistä edeltävissä kuin sen jälkeisissä sähköisissä hankintatoiminnan vaiheissa, ja siinä yhdistyvät tarjouksen sähköisen lähettämisen, virtuaalisen yritysasiakirja-aineiston (Virtual Company Dossier – VCD), sähköisten luetteloiden, sähköisten tilausten ja sähköisten laskujen kaltaiset toiminnot.

b)

Rajat ylittävät yhteentoimivat sähköisen terveydenhuollon palvelut. Tällä viitataan alustaan, joka mahdollistaa kansalaisten/potilaiden ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien välisen vuorovaikutuksen, laitosten välisen ja järjestöjen välisen tiedonsiirron tai kansalaisten/potilaiden ja/tai terveydenhuollon ammattilaisten ja laitosten vertaisviestinnän. Palveluihin kuuluvat rajat ylittävä pääsy sähköisiin terveystietoihin ja sähköisiin reseptilääkepalveluihin sekä etäterveydenhuollon ja tietotekniikka-avusteisen asumisen etäpalvelut jne.

c)

Eurooppalainen keskusalusta Euroopan yritysrekistereiden yhteenliittämiseksi. Tällä viitataan alustaan, joka tarjoaa keskeisiä välineitä ja palveluja, joiden avulla kaikkien jäsenvaltioiden yritysrekisterit voivat vaihtaa tietoja rekisteröidyistä yrityksistä ja niiden sivukonttoreista, fuusioista ja sulkemisista. Se tarjoaa myös monta valtiota kattavan monikielisen hakupalvelun Euroopan oikeusportaalin keskusyhteyspisteen käyttäjille.

d)

Julkisen sektorin uudelleen käytettävissä olevan tiedon saanti. Tällä viitataan alustaan yhteyspisteelle monikielisiin (kaikki unionin toimielinten viralliset kielet) unionin julkisten elinten tietoihin Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; tietoaineistojen haku- ja visualisointivälineisiin; varmuuteen siitä, että saatavilla olevat tietoaineistot on asianmukaisesti anonymisoitu, lisensoitu ja soveltuvin osin hinnoiteltu julkaisemista, edelleenjakelua ja jälleenkäyttöä varten, mukaan luettuna tietojen alkuperän jäljitysketju.

Sähköiset menettelyt yrityksen perustamiseksi ja yritystoiminnan harjoittamiseksi toisessa Euroopan valtiossa: Palvelu mahdollistaa kaikkien tarvittavien hallinnollisten menettelyjen hoitamisen sähköisesti yli rajojen yhden yhteyspisteen kautta. Tällaista palvelua edellytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/123/EY (1).

e)

Rajat ylittävät yhteentoimivat verkkopalvelut: Tällä viitataan alustoihin, jotka helpottavat yhteentoimivuutta ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä yhteisen edun mukaisilla aloilla erityisesti pyrittäessä parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa. Esimerkkeinä voidaan mainita Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmä, joka tarjoaa kansalaisille, yrityksille, järjestöille ja oikeusalan toimijoille mahdollisuuden tutustua sähköisesti oikeudellisiin mahdollisuuksiin/asiakirjoihin ja oikeusmenettelyihin; verkkovälitteinen vaihtoehtoinen riidanratkaisujärjestelmä (ODR), joka mahdollistaa kuluttajien ja myyjien välisten rajat ylittävien riitojen ratkaisemisen verkon välityksellä sekä EESSI-järjestelmä, joka auttaa unionin sosiaaliturvaviranomaisia vaihtamaan tietoja nopeammin ja suojatusti.

2 JAKSO.   LAAJAKAISTAVERKOT

1.   Toimien soveltamisala

Toimien on katettava vähintään yksi seuraavista osatekijöistä:

a)

passiivisen fyysisen infrastruktuurin, aktiivisen fyysisen infrastruktuurin tai näiden yhdistelmän ja niihin liittyvien infrastruktuurielementtien käyttöönotto infrastruktuurin toiminnassa tarvittavine palveluineen;

b)

liitännäistoiminnot ja -palvelut, kuten rakennusten kaapelointi, antennit, tornit ja muut tukirakennelmat, kanavat, kourut, mastot, kaapelikaivot ja jakamot;

c)

hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mahdollisia synergioita laajakaistaverkkojen ja muiden yleishyödyllisten verkkojen (muun muassa energia-, liikenne-, vesijohto- ja viemäriverkot) käyttöönoton välillä erityisesti älykkäiden sähkönjakeluverkkojen yhteydessä.

2.   Myötävaikutus Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseen

Kaikkien tämän jakson nojalla rahoitustukea saavien hankkeiden on merkittävästi edesautettava Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamista.

Unionin suoraan rahoittamien toimien on

a)

perustuttava johdinpohjaiseen tai langattomaan teknologiaan, pystyttävä tarjoamaan hyvin nopeita laajakaistapalveluja ja vastattava näin suuria kaistanleveyksiä edellyttävien käyttötapojen aiheuttamaan kysyntään;

b)

perustuttava innovatiivisiin liiketoimintamalleihin ja/tai saatava mukaan uusia hankkeiden vetäjien tai investoijien luokkia; tai

c)

omattava suuri toisinnettavuuspotentiaali, jotta niillä voidaan saavuttaa laajemmat markkinavaikutukset demonstrointivaikutuksen ansiosta;

d)

autettava mahdollisuuksien mukaan digitaalisen kuilun kaventamisessa;

e)

noudatettava sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti kilpailulainsäädäntöä ja direktiivin 2002/19/EY mukaisia käyttöoikeuteen liittyviä velvollisuuksia.

Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti korvamerkityistä lisäosuuksista rahoitusta saavien toimien on tuotava markkinoille merkittäviä uusia valmiuksia laajakaistapalvelun saatavuuden, siirtonopeuksien ja kapasiteetin suhteen. Hankkeissa, joissa on kyse alle 30 Mbit/s tiedonsiirtonopeuksista, olisi varmistettava, että nopeudet kasvatetaan ajan mittaan vähintään nopeuteen 30 Mbit/s ja ajan mittaan mahdollisuuksien mukaan nopeuteen 100 Mbit/s.

3.   Hankearviointi optimaalisen rahoitusrakenteen määrittämiseksi

Toimien toteutuksen on perustuttava kokonaisvaltaiseen hankearviointiin. Tällaisen hankearvioinnin on katettava muun muassa markkinaolosuhteet, kuten tiedot olemassa olevasta ja/tai suunnitteilla olevasta infrastruktuurista, hankkeen vetäjiä koskevat sääntelylliset velvoitteet sekä kaupalliset ja markkinointistrategiat. Hankearvioinnissa on erityisesti varmistettava, että ohjelma

a)

on tarpeen markkinahäiriöiden tai epäoptimaalisten investointitilanteiden vuoksi, joita ei voida ratkaista sääntelytoimenpitein;

b)

ei vääristä markkinoita tai karkota yksityisiä investointeja.

Näitä edellytyksiä on tarkasteltava ensisijaisesti hankkeen tuottopotentiaalin ja siihen liittyvän riskitason sekä toimen kattaman maantieteellisen alueen tyypin pohjalta.

4.   Rahoituslähteet

a)

Laajakaista-alalla toteutettavia yhteistä etua koskevia hankkeita rahoitetaan rahoitusvälineiden kautta. Näille rahoitusvälineille osoitettujen varojen on oltava riittäviä, mutta ne eivät saa ylittää määrää, joka on tarpeen täysin toimivan intervention aikaansaamiseksi ja tehokkaan rahoitusvälineen vähimmäiskoon saavuttamiseksi.

b)

Jollei asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, asetuksen (EU) N:o 1316/2013 ja kaikkien asiaankuuluvien ERI-rahastoja koskevien asetusten säännöistä muuta johdu, a alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin voidaan yhdistää lisäosuuksia seuraavista:

i)

Verkkojen Euroopan muut alueet;

ii)

muut välineet, ohjelmat ja unionin talousarvion budjettikohdat;

iii)

jäsenvaltiot, alue- ja paikallisviranomaiset mukaan luettuina, jotka päättävät osallistua omilla varoillaan tai ERI- rahastoista saatavilla varoilla; ERI-rahastoista tulevat osuudet korvamerkitään maantieteellisesti, jotta voidaan varmistaa, että ne käytetään jäsenvaltiossa tai alueella, joka osuuden tarjoaa;

iv)

mahdolliset muut investoijat, muun muassa yksityiset investoijat.

c)

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä voidaan yhdistää myös sellaisilta jäsenvaltioilta, alue- ja paikallisviranomaiset mukaan luettuina, saataviin avustuksiin, jotka haluavat osallistua omilla varoillaan tai ERI-rahastoista saatavilla varoilla edellyttäen, että

i)

kyseinen toimi täyttää kaikki tämän asetuksen mukaiset rahoituksen ehdot; ja

ii)

tarvittava valtiontukisääntöjen mukainen hyväksyntä on saatu.

3 JAKSO.   HORISONTAALISET TOIMET

Euroopan laajuisten televiestintäinfrastruktuurialan verkkojen käyttöönottoa, joka auttaa poistamaan digitaalisten sisämarkkinoiden nykyiset pullonkaulat, täydennetään tutkimuksilla ja ohjelmatukitoimilla. Nämä toimet voivat olla joko

a)

teknistä apua, jolla valmistellaan tai tuetaan toimien toteutusta, käyttöönotossa tai hallinnoinnissa tai olemassa olevien tai esiin nousevien toteutusongelmien ratkaisemiseksi; tai

b)

toimenpiteitä, joilla luodaan uutta kysyntää digitaalipalvelujen infrastruktuureille.

Tämän asetuksen mukaista unionin tukea koordinoidaan kaikista muista lähteistä saatavan tuen kanssa niin, että vältetään infrastruktuurin päällekkäisyydet eikä syrjäytetä yksityisiä investointeja.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).


Top