EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014L0063

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/63/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014 , hunajasta annetun neuvoston direktiivin 2001/110/EY muuttamisesta

OJ L 164, 3.6.2014, p. 1–5 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/63/oj

3.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 164/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/63/EU,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

hunajasta annetun neuvoston direktiivin 2001/110/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston direktiivissä 2001/110/EY (3) hunaja määritellään luontoperäiseksi makeaksi aineeksi, jonka hunajamehiläinen (Apis mellifera), jäljempänä ’mehiläinen’, on tuottanut. Hunaja koostuu olennaiselta osaltaan erilaisista sokereista, ennen kaikkea hedelmäsokerista ja rypälesokerista, sekä muista aineista, kuten orgaanisista hapoista, entsyymeistä ja kiinteistä hiukkasista, jotka on saatu kerätystä hunajasta. Direktiivillä 2001/110/EY rajoitetaan ihmisen toimia, joilla saatettaisiin muuttaa hunajan koostumusta, ja siten mahdollistetaan hunajan alkuperäisen luonteen säilyttäminen. Direktiivillä 2001/110/EY kielletään erityisesti elintarvikkeiden ainesosien, mukaan lukien elintarvikelisäaineiden, ja muun kuin hunajan lisääminen hunajaan. Direktiivillä kielletään myös hunajalle ominaisten osatekijöiden, siitepöly mukaan luettuna, poistaminen, paitsi jos tätä ei voida välttää vierasta ainetta poistettaessa. Kyseiset vaatimukset ovat yhdenmukaisia Codex Alimentarius -kokoelman hunajaa koskevien vaatimusten kanssa (Codex Stan 12-1981).

(2)

Siitepöly sisältyy direktiivissä 2001/110/EY vahvistettuihin hunajan koostumusta koskeviin vaatimuksiin. Käytettävissä olevat empiiriset ja tutkimukseen perustuvat tiedot vahvistavat, että hunajaan sisältyvä siitepöly on peräisin mehiläisistä. Siitepölyhiukkaset joutuvat mehiläisten keräämään meteen. Mehiläiset muuntavat siitepölyhiukkasia sisältävän meden hunajaksi mehiläispesässä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan lisää siitepölyä voi siirtyä hunajaan mehiläisten karvapeitteestä, pesän sisällä olevan ilman siitepölystä sekä mehiläisten pesän soluihin varastoimasta siitepölystä, jota saattaa tahattomasti vapautua, kun elintarvikealan toimijat keräävät hunajaa. Näin ollen voidaan todeta, että siitepölyä siirtyy pesään mehiläisten toiminnan seurauksena ja se on hunajan luontainen ainesosa riippumatta siitä, keräävätkö elintarvikealan toimijat kyseisen hunajan. Lisäksi direktiivissä 2001/110/EY kielletään se, että elintarvikealan toimijat lisäävät siitepölyä tarkoituksellisesti hunajaan.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 (4)’ainesosalla’tarkoitetaan elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa käytettyä ainetta, joka on mukana valmiissa tuotteessa sellaisenaan tai jossakin muussa muodossa. Määritelmä sisältää aineen tarkoituksellisen käytön elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa. Koska hunaja on luonnontuote ja koska hunajalle ominaiset osatekijät ovat peräisin luonnosta, siitepölyä ei hunajalle ominaisena osatekijänä olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 tarkoitettuna ainesosana.

(4)

Tämä direktiivi ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (5) soveltamiseen muuntogeenistä siitepölyä sisältävään hunajaan, koska mainittu hunaja katsotaan kyseisen asetuksen mukaisista muuntogeenisistä organismeista valmistetuksi elintarvikkeeksi. Asiassa C-442/09 (6), Karl Heinz Bablok ja muut vastaan Freistaat Bayern, Euroopan unionin tuomioistuin totesi, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 johdanto-osan 16 kappaleeseen sisältyvä kyseisen säännöksen määrittävä soveltamiskriteeri on se, onko elintarvikkeessa muuntogeenisestä lähtöaineesta johdettua ainesta. Muuntogeenistä siitepölyä sisältävä hunaja olisi näin ollen luokiteltava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuksi ”(osittain) muuntogeenisestä organismista valmistetuksi elintarvikkeeksi”. Sellaisen säännöksen vahvistaminen, jonka mukaan siitepöly ei ole hunajan ainesosa, ei näin ollen vaikuta tuomioistuimen edellä asiassa C-442/09 esittämään johtopäätökseen, jonka mukaan muuntogeenistä siitepölyä sisältävä hunaja kuuluu asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamisalaan ja siihen sovelletaan erityisesti asetukseen sisältyviä vaatimuksia, jotka koskevat ennen markkinoille saattamista tarvittavaa lupaa, valvontaa ja tarvittaessa merkintöjä.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 merkintöjä koskevat vaatimukset eivät sisällä velvollisuutta ilmoittaa hunajan sisältämää muuntogeenistä siitepölyä hunajan merkinnässä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: kyseistä siitepölyä on enintään 0,9 prosenttia hunajasta, ja sen esiintyminen hunajassa on satunnaista, tai se ei ole teknisesti vältettävissä. On syytä huomata, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/18/EY (7) säädetään siitä, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarpeellisia toimenpiteitä, jotta vältetään muuntogeenisten organismien tahaton esiintyminen hunajassa.

(6)

Jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, alkuperämaita koskeva pakollinen merkintä voidaan direktiivin 2001/110/EY mukaan korvata tapauksen mukaan jollakin seuraavista merkinnöistä: ”EY:stä peräisin olevan hunajan sekoitus”, ”EY:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus”tai ”EY:stä ja EY:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus”. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön sen seuraajana. Sen vuoksi on syytä tarkentaa merkintöjä koskevia vaatimuksia korvaamalla ilmaus ”EY”ilmauksella ”EU”.

(7)

Direktiivissä 2001/110/EY siirretään komissiolle valtaa panna täytäntöön joitakin sen säännöksiä, erityisesti valta hyväksyä sellaisten säännösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä, jotka koskevat mukautuksia tekniseen kehitykseen ja direktiivin yhdenmukaistamista unionin yleisen elintarvikelainsäädännön kanssa. Lisäksi direktiivissä 2001/110/EY siirretään komissiolle valta hyväksyä menetelmiä, joilla voidaan varmistaa, että hunaja on kyseisen direktiivin säännösten mukaista. On syytä tarkistaa kyseisten valtuuksien soveltamisalaa.

(8)

Oikeudenmukaisten kaupallisten käytäntöjen varmistamiseksi, kuluttajien etujen suojelemiseksi ja analyysimenetelmien vahvistamisen mahdollistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta voidaan säätää määrälliset raja-arvot kriteerille ”pääasiallisesti”, kun kyse on hunajan kukka- tai kasvialkuperästä ja siitepölyn vähäisestä määrästä suodatetussa hunajassa vieraan epäorgaanisen tai orgaanisen aineen poistamisen jälkeen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 178/2002 (8) sovelletaan elintarvikkeiden ja rehujen tuotannon, käsittelyn ja jakelun kaikissa vaiheissa unionissa ja jäsenvaltioissa, ja asetuksen hyväksymisen jälkeen elintarvikkeita koskevia yleisiä säännöksiä sovelletaan suoraan direktiivin 2001/110/EY soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin. Näin ollen komissiolla ei enää tarvitse olla valtaa mukauttaa kyseisen direktiivin säännöksiä elintarvikkeita koskevan unionin yleisen lainsäädännön mukaiseksi. Näiden valtuuksien siirtämistä koskevat säännökset olisi sen vuoksi kumottava.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (9) hyväksymisen jälkeen on aiheellista mukauttaa direktiivin 2001/110/EY asiaa koskevia säännöksiä kyseiseen asetukseen.

(11)

Jotta jäsenvaltiot voivat antaa direktiivin 2001/110/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, noudattamisen edellyttämät kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, määräajaksi direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi vahvistettava 12 kuukautta. Tänä aikana sovelletaan edelleen direktiivin 2001/110/EY vaatimuksia ilman siihen tällä direktiivillä tehtyjä muutoksia.

(12)

On tarpeen säätää asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä, jotta voidaan ottaa huomioon niiden elintarvikealan toimijoiden edut, jotka saattavat tuotteitaan markkinoille tai merkitsevät ne noudattaen vaatimuksia, jotka ovat voimassa ennen niiden kansallisten säännösten soveltamista, joilla direktiivi 2001/110/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista, että ennen kyseisten säännösten soveltamista markkinoille saatettuja tai merkittyjä tuotteita saa pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka.

(13)

Direktiiviä 2001/110/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(14)

Koska muutokset, jotka liittyvät säädösvallan siirtämiseen komissiolle, koskevat ainoastaan komission valtuuksia, jäsenvaltioiden ei tarvitse saattaa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(15)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat säätää siitä, että siitepölyä, joka on hunajalle ominainen luonnollinen osatekijä, ei saisi pitää hunajan ainesosana, selventää merkitsemistä koskevia vaatimuksia tapauksissa, joissa hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, sekä tarkistaa nykyisen komissiolle siirretyn säädösvallan soveltamisalaa, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan direktiivi 2001/110/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Merkinnässä on ilmoitettava yksi tai useampi alkuperämaa, josta hunaja on kerätty.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, alkuperämaiden merkintä voidaan korvata tapauksen mukaan jollakin seuraavista merkinnöistä:

”EU:sta peräisin olevan hunajan sekoitus”,

”EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus”,

”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus”.”

2)

Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:

”5.

Siitepölyä, joka on hunajalle ominainen luonnollinen osatekijä, ei pidetä tämän direktiivin liitteessä I määriteltyjen tuotteiden ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 (10) 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).”"

3)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

1.   Sovellettaessa tämän direktiivin 9 artiklan toista kohtaa komissio voi 7 artiklan mukaisesti annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 882/2004 (11) noudattaen ja ottaen huomioon kansainväliset standardit ja teknisen kehityksen vahvistaa analyysimenetelmiä, joilla voidaan varmistaa se, onko hunaja tämän direktiivin säännösten mukaista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ennen tällaisten menetelmien käyttöönottoa ja aina kun se on mahdollista, jäsenvaltioiden on käytettävä päteviä kansainvälisesti vahvistettuja analyysimenetelmiä, kuten Codex Alimentariuksen hyväksymiä menetelmiä, joilla varmistetaan, että hunaja on tämän direktiivin säännösten mukaista.

2.   Jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaiset kaupalliset käytännöt, suojella kuluttajien etuja ja vahvistaa analyysimenetelmät, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 6 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi säätämällä määrälliset raja-arvot seuraaville:

a)

kriteeri ’pääasiallisesti’, kun kyse on 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetusta hunajan kukka- tai kasvialkuperästä; sekä

b)

siitepölyn vähäinen määrä liitteessä I olevan 2 kohdan b alakohdan viii alakohdassa tarkoitetussa suodatetussa hunajassa vieraan epäorgaanisen tai orgaanisen aineen poistamisen jälkeen.

Komissio vahvistaa kyseisissä delegoiduissa säädöksissä asianmukaiset siirtymäjärjestelyt tuotteille, jotka on saatettu markkinoille ennen kyseisten säädösten soveltamispäivää.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).”"

4)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 23 päivästä kesäkuuta 2014viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 4 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

5)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

1.   Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (12) 58 artiklan 1 kohdalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ’komitea’. Komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (13) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1)."

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

6)

Korvataan liitteessä II oleva kolmas kohta seuraavasti:

”Siitepölyä tai mitään muita hunajalle ominaisia osatekijöitä ei saa poistaa, paitsi ellei tätä voida välttää vierasta epäorgaanista tai orgaanista ainetta poistettaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä I olevan 2 kohdan b alakohdan viii alakohdan soveltamista.”

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava 1 artiklan 1, 2 ja 6 kohdan sekä 3 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on sovellettava 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä 24 päivästä kesäkuuta 2015.

3 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Direktiivin 2001/110/EY mukaisesti ennen 24 päivää kesäkuuta 2015 markkinoille saatettuja tai merkittyjä tuotteita saa pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 11, 15.1.2013, s. 88.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. toukokuuta 2014.

(3)  Neuvoston direktiivi 2001/110/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, hunajasta (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1).

(6)  Kok. 2011, s. I-7419.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


Top