12.9.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/93

(1)

3-monoklooripropaani-1,2-dioli (3-MCPD) on elintarvikkeiden jalostuksessa syntyvä vierasaine, joka on luokiteltu mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi ja jonka siedettäväksi päiväsaanniksi (TDI) on vahvistettu 2 μg painokiloa kohti (1). Hydrolysoitua kasviproteiinia (HVP) ja soijakastiketta varten on komission asetuksella (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistettu enimmäismäärä 20 μg/kg nestemäiselle valmisteelle, joka sisältää 40 prosenttia kuiva-ainetta, mikä vastaa 50 μg/kg enimmäismäärää kuiva-aineessa.

(2)

2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (MCPD) esterit ja glysidyyliesterit ovat merkittäviä elintarvikkeina tai elintarvikkeiden ainesosina käytettävien jalostettujen ruokaöljyjen vierasaineita. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM) arvioi, että 100 prosenttia 3-MCPD:stä vapautuu estereistään ihmisen sisällä (3).

(3)

Glysidyylirasvahappoesterit (GE) ovat ruokaöljyn jalostusprosessin hajunpoistovaiheessa sivutuotteena syntyviä vierasaineita. Glysidyylirasvahappoestereiden toksikologista merkitystä ei ole vielä täysin selvitetty. Glysidoli itse on luokiteltu todennäköisesti syöpää ihmisissä aiheuttavaksi. Uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että (lähes) kaikki glysidoli vapautuu rasvahappoestereistä ihmisen ruoansulatuskanavassa.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 20 päivänä syyskuuta 2013 tieteellisen raportin (4) 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (3-MCPD) esiintymisestä elintarvikkeissa Euroopassa vuosina 2009–2011 sekä alustavista altistusarvioista.

(5)

Tarvitaan lisää tietoja MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisestä, jotta altistumista voidaan arvioida tarkemmin.

(6)

Sen vuoksi on aiheellista suositella, että MCPD:n, MCPD-esterien ja glysidyyliesterien esiintymistä kasviöljyissä ja -rasvoissa, niistä johdetuissa elintarvikkeissa ja kasviöljyjä ja -rasvoja sisältävissä elintarvikkeissa seurataan,

1.

Jäsenvaltioiden olisi rehu- ja elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella seurattava 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä elintarvikkeissa, ja erityisesti seuraavissa:

On tiedossa, että 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien analysoiminen b–f alakohdassa mainituissa elintarvikkeissa on erittäin vaikeaa, eikä saatavilla vielä ole laboratorioiden välisessä vertailussa validoituja määritysmenetelmiä. Siksi b–f kohdassa mainittujen elintarvikkeiden analysoinnissa olisi oltava erityisen tarkkana, jotta varmistetaan saatujen tietojen luotettavuus.

Sen vuoksi jäsenvaltiot, jotka aikovat analysoida 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä b–f kohdassa mainituissa elintarvikkeissa, voivat tarpeen vaatiessa ja soveltuvissa tapauksissa pyytää teknistä apua komission yhteiseen tutkimuskeskuksen kuuluvan Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen (IRMM) Standards for Food Bioscience -yksiköltä.

2.

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava komission asetuksen (EY) N:o 333/2007 (8) liitteessä olevassa B osassa vahvistettuja näytteenottomenetelmiä sen varmistamiseksi, että näytteet ovat tutkittavan erän suhteen edustavia.

3.

Estereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määrittämiseksi on suositeltavaa käyttää American Oil Chemists' Societyn standardimenetelmiä. Nämä menetelmät ovat kaasukromatografi-massaspektrometrimenetelmiä (GC-MS), jotka on vahvistettu kasviöljyjä ja -rasvoja koskevassa laboratorioiden välisessä vertailussa ja saatavilla osoitteessa www.aocs.org.

Ruokaöljyjen rasvahappoestereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määritysraja (LOQ) ei saisi olla suurempi kuin 100 μg/kg. Yli 10 prosenttia rasvaa sisältävien muiden elintarvikkeiden osalta määritysraja ei mielellään saisi olla korkeampi suhteutettuna elintarvikkeen rasvapitoisuuteen, eli 20 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden MCPD- ja glysidolirasvahappoestereiden analysoinnissa määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 20 μg/kg kokonaispainon perusteella. Alle 10 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden osalta määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 10 μg/kg kokonaispainon perusteella.

4.

Laboratorioiden olisi käytettävä laadunvalvontamenettelyjä, jotta vältetään glysidyyliesterien muuntuminen MCPD-estereiksi ja päinvastoin analyysin aikana. Lisäksi mittaussuureen yksiselitteinen määritelmä ja erillinen raportointi ovat tarpeen 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien analysoidussa matriisissa esiintyvän vapaan 2- ja 3-MCPD:n osalta, koska molemmat mitataan 3-MCPD:nä. Seuraavat mittaussuureet olisi ilmoitettava erikseen:

Toistaiseksi ei ole näyttöä vapaan glysidolin esiintymisestä 1 kohdassa tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Jos vapaata glysidolia kuitenkin analysoidaan, siitä on raportoitava erikseen.

5.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että analyysien tulokset toimitetaan säännöllisesti (kuuden kuukauden välein) EFSA:lle EFSA:n tietojen esitysmuodossa, joka on elintarvikkeiden ja rehujen osalta käytettävää näytteen standardikuvausta (SSD) koskevissa EFSA:n ohjeissa (9) esitettyjen vaatimusten ja EFSA:n erityisten raportointivaatimusten mukainen.

Saataville tullaan asettamaan yksinkertaistettu malli, jossa on vähemmän pakollisia täytettäviä kenttiä, jotta varmistetaan, että mahdollisimman paljon hyödyllisiä saatavissa olevia seurantatietoja toimitetaan.

6.

Tämän suosituksen yhdenmukaisen soveltamisen ja tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi tullaan laatimaan ohjeet.