a)

Tietokonenäyttö: Elektroninen laite, jonka näyttöruudun lävistäjä on yleensä yli 12 tuumaa ja pikselitiheys yli 5 000 pikseliä neliötuumalla (pikseliä/in2) ja joka näyttää tietokoneen käyttöliittymän ja avoimet ohjelmat niin, että käyttäjä voi olla vuorovaikutuksessa tietokoneen kanssa yleensä näppäimistön ja hiiren avulla.

Paremman suorituskyvyn näyttö: Tietokonenäyttö, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet ja toiminnallisuudet:

b)

Digitaalinen kuvakehys: Elektroninen laite, jonka näyttöruudun lävistäjä on yleensä alle 12 tuumaa ja jonka ensisijaisena tarkoituksena on näyttää digitaalisia kuvia. Siinä voi olla myös ohjelmoitava ajastin, läsnäolotunnistin, audio-ominaisuus, video-ominaisuus tai bluetooth- tai langaton yhteys.

c)

Ilmoitusnäyttö: Elektroninen laite, jonka näyttöruudun lävistäjä on yleensä yli 12 tuumaa ja pikselitiheys enintään 5 000 pikseliä/in2. Sitä markkinoidaan yleensä kaupallisiin ilmoitustarkoituksiin käytettäväksi kohteissa, joissa se on tarkoitettu useiden ihmisten katseltavaksi muissa kuin työpisteympäristöissä, kuten vähittäiskaupoissa ja tavarataloissa, ravintoloissa, museoissa, hotelleissa, ulkoilmatapahtumapaikoissa, kokoustiloissa tai luokkahuoneissa.

a)

Aktiivinen toimintatila (”On”): Tila, jossa tuote on aktivoitu ja toteuttaa yhtä tai useaa pääasiallista tehtäväänsä. Myös yleiset ilmaisut ”päällä” (”Active”), ”käytössä” (”in-use”) ja ”normaalitoiminnassa” (”normal operation”) kuvaavat tätä tilaa. Virrankulutus on tässä tilassa yleensä suurempi kuin virrankulutus lepotilassa ja pois päältä -tilassa.

b)

Lepotila: Tila, johon tuote siirtyy saatuaan signaalin siihen liitetyltä laitteelta tai sisäisestä lähteestä. Tuote voi siirtyä tähän tilaan myös käyttäjäsyötteen tuottaman signaalin perusteella. Tuotteen on herättävä saatuaan signaalin siihen liitetyltä laitteelta, verkosta, kaukosäätimestä ja/tai sisäisestä lähteestä. Tuotteen ollessa tässä tilassa se ei tuota näkyvää kuvaa, lukuun ottamatta mahdollisesti käyttäjäsuuntautuneita tai suojaavia toimintoja, kuten tuotetietoa tai tilailmaisimia, tai anturipohjaisia toimintoja.

c)

Pois päältä -tila (”Off”): Tila, jossa tuote on kytkettynä virtalähteeseen ja se ei suorita minkäänlaisia aktiivisen toimintatilan tai lepotilan toimintoja. Tämä tila voi kestää määräämättömän ajan. Tuote saa poistua tästä tilasta vain käyttäjän kytkettyä sen suoraan päälle virtakytkimestä tai tehonhallintajärjestelmästä. Kaikissa tuotteissa ei välttämättä ole tätä tilaa.

a)

Ilmoitettu enimmäisluminanssi: Näytön aktiivisessa toimintatilassa esiasetuksilla saavuttama enimmäisluminanssi, jonka valmistaja on ilmoittanut esimerkiksi käyttöohjeessa.

b)

Mitattu enimmäisluminanssi: Enimmäisluminanssi, joka näytöllä voidaan saavuttaa säätämällä manuaalisesti sen asetuksia, kuten kirkkautta ja kontrastia.

c)

Toimitusluminanssi: Näytön luminanssi tehtaan oletusesiasetuksilla, jotka valmistaja on valinnut tavanomaista kotikäyttöä tai kyseisillä markkinoilla käyttöä varten. Oletusarvoisesti päälle kytketyllä automaattisella kirkkaudensäädöllä varustettujen näyttöjen toimitusluminanssi voi vaihdella niiden asennuspaikan ympäristön valo-olosuhteiden perusteella.

2.1.1

Tuotteille, jotka vastaavat tässä annettua näytön määritelmää ja saavat käyttötehonsa suoraan vaihtovirtasähköverkosta ulkoisen virtalähteen kautta tai data- tai verkkoyhteyden kautta, voidaan hakea ENERGY STAR -hyväksyntää, lukuun ottamatta 2.2 kohdassa lueteltuja tuotteita.

2.1.2

Tyypillisiä tuotteita, joille voidaan hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella, ovat

2.2.1

Tuotteille, jotka kuuluvat muiden ENERGY STAR -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on osoitteessa www.eu-energystar.org.

2.2.2

Seuraaville tuotteille ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella:

3.1.1

Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla.

3.1.2

Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä.

3.1.3

Suoraan mitatut tai lasketut arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi ENERGY STAR -verkkosivustolla, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla.

3.2.1

Ulkoinen virtalähde: Jos tuote toimitetaan ulkoisella virtalähteellä varustettuna, virtalähteen on täytettävä kansainvälisen tehokkuusmerkintäjärjestelmän (International Efficiency Marking Protocol) tason V suorituskykyvaatimukset ja siinä on oltava tason V merkintä. Lisätietoa merkintäjärjestelmästä on osoitteessa www.energystar.gov/powersupplies.

Ulkoisten virtalähteiden on täytettävä tason V vaatimukset, kun ne testataan käyttäen menetelmää Test Method for Calculating the Energy Efficiency of Single-Voltage External AC-DC and AC-AC Power Supplies, Aug. 11, 2004.

3.2.2

Tehon hallinta:

3.3.1

Aktiivisen toimintatilan virrankulutus (PON), joka on mitattu ENERGY STAR -testimenetelmällä, saa olla enintään jäljempänä olevan taulukon 1 mukaisesti lasketun ja pyöristetyn aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (PON_MAX) suuruinen.

Jos yhtälön 1 mukaisesti laskettu tuotteen pikselitiheys (DP) on yli 20 000 pikseliä/in2, PON_MAX-arvon laskemisessa käytettävä näytön resoluutio (r) on määriteltävä yhtälöllä 2.

Yhtälö 1: Pikselitiheyden laskeminen

jossa

Yhtälö 2: Resoluution laskeminen, jos tuotteen pikselitiheys (DP) on yli 20 000 pikseliä/in2

jossa

Taulukko 1

Aktiivisen toimintatilan enimmäisvirrankulutusvaatimusten (PON_MAX) laskeminen

3.3.2

Paremman suorituskyvyn näytön määritelmän mukaisille tuotteille lisätään taulukon 1 mukaisesti laskettuun PON_MAX-arvoon yhtälön 3 mukaisesti laskettu lisämäärä (PEP). Tässä tapauksessa PON-arvo, joka on mitattu ENERGY STAR -testimenetelmällä, saa olla enintään PON_MAX-arvon ja PEP-arvon summan suuruinen.

Yhtälö 3: Paremman suorituskyvyn näyttöjen aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen lisämäärän laskeminen

jossa

3.3.3

Tuotteille, joissa on oletusarvoisesti käytössä automaattinen kirkkaudensäätö (ABC), lisätään taulukon 1 mukaisesti laskettuun PON_MAX-arvoon yhtälön 5 mukaisesti laskettu lisämäärä (PABC), jos yhtälön 4 mukaisesti laskettu aktiivisen toimintatilan tehonvähennys (RABC) on vähintään 20 prosenttia.

Yhtälö 4: Aktiivisen toimintatilan tehonvähennyksen laskeminen tuotteille, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä

jossa

Yhtälö 5: Aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen lisämäärän laskeminen tuotteille, joissa on oletusarvoisesti ABC käytössä

jossa

3.3.4

Tuotteille, jotka saavat tehonsa matalajännitteisestä tasavirrasta, yhtälön 6 mukaisesti laskettu PON-arvo saa olla enintään taulukon 1 mukaisesti lasketun PON_MAX-arvon suuruinen.

Yhtälö 6: Aktiivisen toimintatilan virrankulutuksen laskeminen tuotteille, jotka saavat tehonsa matalajännitteisestä tasavirtalähteestä

jossa

3.4.1

Tuotteille, joissa ei ole mitään taulukkoon 3 tai 4 sisältyvää data- tai verkkovalmiutta, mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) saa olla enintään taulukossa 2 ilmoitetun lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (PSLEEP_MAX) suuruinen.

Taulukko 2

Lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimus (PSLEEP_MAX)

PSLEEP_MAX

(wattia)

0,5

3.4.2

Tuotteille, joissa on yksi tai useampi taulukkoon 3 tai 4 sisältyvä data- tai verkkovalmius, mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) saa olla enintään yhtälön 7 mukaisesti lasketun data-/verkkokäytön lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen (PSLEEP_AP) suuruinen.

Yhtälö 7: Data-/verkkokäytön lepotilan enimmäisvirrankulutusvaatimuksen laskeminen

jossa

Taulukko 3

Data- tai verkkovalmiuksien virrankulutuksen lisämäärät lepotilassa

Taulukko 4

Lisävalmiuksien virrankulutuksen lisämäärät lepotilassa

Esimerkki 1: Digitaalinen kuvakehys, jossa on lepotilatestauksessa kytkettynä ja käytössä vain yksi siltakytkentä- tai verkkovalmius, Wi-Fi, eikä lepotilatestauksessa käytössä muita lisävalmiuksia, saisi 2,0 watin Wi-Fi-lisämäärän. Eli , .

Esimerkki 2: Tietokonenäyttö, jossa on siltakytkentävalmiudet USB 3.x ja DisplayPort (ei videoyhteys) on testattava ainoastaan USB 3.x -valmius kytkettynä ja käytössä. Olettaen, että lepotilatestauksessa käytössä ei ole muita lisävalmiuksia, näyttö saisi 0,7 watin USB 3.x -lisämäärän. Eli , .

Esimerkki 3: Tietokonenäyttö, jossa on yksi siltakytkentävalmius ja yksi verkkovalmius, USB 3.x ja Wi-Fi, on testattava molemmat valmiudet kytkettyinä ja käytössä lepotilatestauksessa. Olettaen, että lepotilatestauksessa käytössä ei ole muita lisävalmiuksia, näyttö saisi 0,7 watin USB 3.x -lisämäärän ja 2,0 watin Wi-Fi-lisämäärän. Eli, .

3.4.3

Tuotteille, joissa on enemmän kuin yksi lepotila (esim. lepotila (”sleep”) ja syvä lepotila (”deep sleep”)), mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) missä tahansa lepotilassa saa olla enintään PSLEEP_MAX-arvon suuruinen, kun kyseessä ovat tuotteet joissa ei ole data- tai verkkovalmiuksia, ja enintään PSLEEP_AP-arvon suuruinen, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka testataan tehoa kuluttavilla lisävalmiuksilla, kuten datasiltakytkennöillä tai verkkoyhteyksillä. Jos tuotteessa on useita manuaalisesti valittavissa olevia lepotiloja tai jos tuote voi siirtyä lepotilaan eri tavoin (esim. kaukosäätimestä tai kun isäntätietokone asetetaan lepotilaan), merkintää haettaessa ilmoitetaan sen lepotilan PSLEEP-arvo mitattuna testimenetelmän 6.5 kohdan mukaisesti, jonka mitattu lepotilan virrankulutus (PSLEEP) on suurin. Jos tuote siirtyy automaattisesti eri lepotilojen välillä, merkintää haettaessa ilmoitetaan kaikkien PSLEEP-arvojen keskiarvo mitattuna testimenetelmän 6.5 kohdan mukaisesti.

4.2.1

Testattavaksi on valittava yksi kohdan 1 määritelmän mukaista tyypillistä mallia oleva yksikkö.

4.2.2

Haettaessa hyväksyntää tuoteperheelle tyypillisenä mallina pidetään tuoteperheen kunkin tuoteluokan sitä tuotekokoonpanoa, jonka virrankulutusominaisuudet ovat huonoimmat.

6.1

Päivämäärä, jona valmistaja saa alkaa merkitä tuotteitaan ENERGY STAR -tunnuksella tämän version 6.0 vaatimusten mukaisesti, määritellään sopimuksen voimaantulopäiväksi. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia ENERGY STAR -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää (esim. kuukautta ja vuotta), jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi.

6.2

Vaatimusten tulevat muutokset: EPA ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat niiden hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että ENERGY STAR -tunnusta ei automaattisesti myönnetä mallin koko eliniäksi.

1.1

Tehonmuuntomekanismi:

1.2

Modulaarinen UPS: UPS, joka koostuu kahdesta tai useammasta yksittäisestä UPS-yksiköstä, joilla on yksi tai useampi yhteinen kehys ja yhteinen energianvarastointijärjestelmä ja joiden antovirrat on normaalissa toimintatilassa liitetty yhteiseen ulostuloväylään, joka sijaitsee kokonaan kehyksen/kehysten sisällä. Yksittäisten UPS-yksiköiden kokonaismäärä modulaarisessa UPS:ssä on ”n + r”, jossa n on kuorman tukemiseksi vaadittava yksittäisten UPS-yksiköiden määrä; r on ylimääräisten UPS-yksiköiden määrä. Modulaarisia UPS:iä voidaan käyttää redundanssin luomisessa, kapasiteetin skaalaamisessa tai molempiin tarkoituksiin.

1.3

Redundanssi: UPS-yksiköiden lisääminen rinnakkaisrakenteiseen UPS:ään kuorman jatkuvuuden parantamiseksi; luokitellaan seuraavasti:

1.4

UPS:n toimintatilat:

1.5

UPS:n syöteriippuvuusominaisuudet:

1.6

Yhden normaalitilan UPS: UPS, joka toimii normaalitilassa vain yhden syöteriippuvuusominaisuuksien kokonaisuuden parametrien puitteissa. Esimerkiksi UPS, joka toimii ainoastaan VFI:nä.

1.7

Monen normaalitilan UPS: UPS, joka toimii normaalitilassa useamman kuin yhden syöteriippuvuusominaisuuksien kokonaisuuden parametrien puitteissa. Esimerkiksi UPS, joka toimii joko VFI:nä tai VFD:nä.

1.8

Ohitus: Vaihtovirtamuuttajalle vaihtoehtoinen tehonkulkureitti.

1.9

Referenssitestikuorma: Kuorma tai edellytys, jolla UPS:n ulostulo tuottaa sen aktiivitehon (W), joka UPS:lle on ilmoitettu (5).

1.10

Testattava yksikkö (Unit Under Test, UUT): Testattava UPS sellaisilla asetuksilla kuin se toimitettaisiin asiakkaalle ja varustettuna kaikilla lisälaitteilla (esim. suotimilla ja muuntajilla), jotka ovat välttämättömiä, jotta se olisi ENERGY STAR -testimenetelmän 3 osassa esitetyn testikokoonpanon mukainen.

1.11

Tehokerroin: Aktiivitehon P absoluuttisen määrän suhde näennäistehoon S.

1.12

Tuoteperhe: Ryhmä tuotemalleja, jotka 1) ovat saman valmistajan valmistamia, 2) kuuluvat samojen ENERGY STAR -vaatimusten piiriin ja 3) noudattavat samaa perusrakennetta. UPS:ien osalta tuoteperheen sisällä sallitaan erot seuraavissa:

1.13

Lyhenteet:

a)   A: ampeeri,

b)   AC: vaihtovirta (Alternating Current),

c)   DC: tasavirta (Direct Current),

d)   DRUPS: diesel-varmistettu pyörivä UPS,

e)   RUPS: pyörivä UPS,

f)   THD: harmoninen kokonaissärö (Total Harmonic Distortion),

g)   UPS: keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmä (Uninterruptible Power Supply),

h)   UUT: testattava yksikkö (Unit Under Test),

i)   V: voltti,

j)   VFD: jännite- ja taajuusriippuvainen (Voltage and Frequency Dependent),

k)   VFI: jännite- ja taajuusriippumaton (Voltage and Frequency Independent),

l)   VI: jänniteriippumaton (Voltage Independent),

m)   W: watti,

n)   Wh: wattitunti,

a)

kuluttajille tarkoitetut UPS:t, joiden tarkoituksena on suojata pöytätietokoneita ja niiden oheislaitteita ja/tai kodin viihdelaitteita, kuten televisioita, digisovittimia, digitaalisia videotallentimia, Blu-ray-soittimia ja DVD-soittimia,

b)

kaupalliseen käyttöön tarkoitetut UPS:t, joiden tarkoituksena on suojata pienten yritysten ja toimistojen tieto- ja viestintäteknisiä laitteita, kuten palvelimia, verkkokytkimiä ja reitittimiä sekä pieniä ryhmätallennusjärjestelmiä,

c)

konesalien UPS:t, joiden tarkoituksena on suojata suuria tieto- ja viestintäteknisten laitteiden kokoonpanoja, kuten yrityspalvelimia, verkkolaitteita ja suuria ryhmätallennusjärjestelmiä, ja

d)

televiestinnän tasavirtaa antavat UPS:t/suuntaajat, joiden tarkoituksena on suojata televiestinnän verkkojärjestelmiä ja jotka sijoitetaan keskustoimipisteeseen tai hajautetusti langattoman/solukkoverkon laitetiloihin.

2.3.1

Tuotteille, jotka kuuluvat muiden ENERGY STAR -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on osoitteessa www.eu-energystar.org.

2.3.2

Seuraaville tuotteille ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella:

3.1.1

Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla.

3.1.2

Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä.

3.1.3

Suoraan mitatut tai laskennalliset arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi ENERGY STAR -verkkosivustolla, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla.

3.2.1

Yhden normaalitilan UPS:t: Yhtälön 1 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään taulukon 2 mukaisesti määräytyvän keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimuksen (EffAVG_MIN) mukainen ilmoitetulla mitoitusantoteholla ja ilmoitetuilla syöteriippuvuusominaisuuksilla, lukuun ottamatta seuraavaa poikkeustapausta:

Tuotteiden, joiden nimellisantoteho on yli 10 000 W ja joissa on 3.6 kohdan mukaiset tiedonsiirto- ja mittausvalmiudet, yhtälön 1 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään taulukon 3 mukaisesti määräytyvän keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimuksen (EffAVG_MIN) mukainen ilmoitetuilla syöteriippuvuusominaisuuksilla.

Yhtälö 1: Vaihtovirtaa antavien UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen laskeminen

jossa

Taulukko 1

Vaihtovirtaa antavien UPS:ien kuormitusolettamat keskimääräisen hyötysuhteen laskemista varten

Taulukko 2

Vaihtovirtaa antavien UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus

Taulukko 3

Vaihtovirtaa antavien UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimus tuotteille, joissa on mittaus- ja tiedonsiirtovalmius

3.2.2

Monen normaalitilan UPS:t, joita ei toimiteta paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena: Jos monen normaalitilan UPS:ää ei toimiteta paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena, sen yhtälön 1 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään:

3.2.3

Monen normaalitilan UPS:t, jotka toimitetaan paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena: Jos monen normaalitilan UPS toimitetaan paras syöteriippuvuustila oletusarvoisena, sen yhtälön 2 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään:

Yhtälö 2: Vaihtovirtaa antavien monen normaalitilan UPS:ien keskimääräisen hyötysuhteen laskeminen

jossa

a)

Täydelliset järjestelmät, jotka ovat modulaarisia, hyväksytään tietynmallisia moduleita sisältävien modulaaristen UPS:ien tuoteperheinä.

b)

Yksittäisten moduulien hyväksynnät eivät vaikuta modulaaristen järjestelmien hyväksyntään, ellei myös koko järjestelmiä ole hyväksytty edellä esitetyn mukaisesti.

c)

Tuotteiden, joiden mitoitusantoteho on yli 10 000 W ja joissa on 3.6 kohdan mukaiset tiedonsiirto- ja mittausvalmiudet, yhtälön 3 mukaisesti lasketun keskimääräisen kuormasovitetun hyötysuhteen (EffAVG) on oltava vähintään taulukon 5 mukaisesti määräytyvän keskimääräisen hyötysuhteen vähimmäisvaatimuksen (EffAVG_MIN) mukainen.

3.5.1

Standardoitua teho- ja suorituskykytietolomaketta (Power and Performance Data Sheet, PPDS) varten tarvittavat tiedot on toimitettava EPA:lle ja/tai Euroopan komissiolle kustakin mallista tai tuoteperheestä.

3.5.2

Lisätietoa PPDS:stä on ENERGY STAR -verkkosivuston UPS-osiossa osoitteessa www.energystar.gov/products.

PPDS sisältää seuraavat tiedot:

3.5.3

EPA ja Euroopan komissio voivat tarvittaessa tarkistaa tätä PPDS:ää ja ne ilmoittavat osapuolille tarkistusprosessista.

3.6.1

Vaihtovirtaa antavat UPS:t ja tasavirtaa antavat UPS:t/suuntaajat, joiden nimellisantoteho on yli 10 000 W, voivat saada taulukoissa 3 ja 5 huomioidun 1 prosenttiyksikön tehokkuuskannustimen, jos ne myydään energiamittarilla, jolla on seuraavat ominaisuudet:

3.6.2

Ulkoisten mittarien vaatimukset: UPS:n kanssa yhdessä myytävien ulkoisten mittarien on täytettävä yksi seuraavista vaatimuksista, jotta UPS:lle voidaan saada mittausvalmiuteen perustuva tehokkuuskannustin:

3.6.3

Sisäänrakennettujen mittarien vaatimukset: Sisäänrakennettujen mittarien on täytettävä seuraavat vaatimukset 3.6.4 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa, jotta UPS:lle voidaan saada mittausvalmiuteen perustuva tehokkuuskannustin:

suhteellinen virhe energian mittaamisessa enintään 5 prosenttia verrattuna standardiin, kun osa täydellistä mittausjärjestelmää (mukaan lukien virtamuuntajat yhteenrakennettuna mittariin ja UPS:ään).

3.6.4

Mittarien tarkkuuden mittaamisen ympäristö- ja sähköolosuhteet: Mittarin on täytettävä 3.6.2 tai 3.6.3 kohdan vaatimukset seuraavissa olosuhteissa:

4.2.1

Testausta varten on valittava tyypilliset mallit seuraavien vaatimusten mukaisesti:

4.2.2

Kustakin tyypillisestä mallista valitaan testattavaksi yksi yksittäinen yksikkö.

4.2.3

Kaikkien testattavien yksiköiden on täytettävä ENERGY STAR -hyväksyntäkriteerit.

5.1

Päivämäärä, jona valmistaja saa alkaa merkitä tuotteitaan ENERGY STAR -tunnuksella tämän version 1.0 vaatimusten mukaisesti, määritellään sopimuksen voimaantulopäiväksi. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia ENERGY STAR -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää, jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi.

5.2

Vaatimusten tulevat muutokset: EPA ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat niiden hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että ENERGY STAR -hyväksyntää ei automaattisesti myönnetä tuotemallin koko eliniäksi.

1.1.1

Tietokonepalvelin: Tietokone, joka toimittaa palveluja ja ohjaa verkotettuja resursseja asiakaslaitteille, kuten pöytätietokoneille, kannettaville tietokoneille, kevytpäätteille, langattomille laitteille, kämmentietokoneille, internetpuhelimille, muille tietokonepalvelimille tai muille verkkoon liitettäville laitteille. Tietokonepalvelin myydään yrityskanavien kautta käytettäväksi datakeskuksissa ja toimisto-/yritysympäristöissä. Tietokonepalvelinta käytetään pääasiassa verkkoyhteyksien kautta eikä suorien syötelaitteiden, kuten näppäimistön tai hiiren, avulla. Näissä vaatimuksissa edellytetään, että tietokonepalvelimen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

1.1.2

Hallinnoitu palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että sen käytettävyys on suuri pitkälle hallinnoidussa ympäristössä. Näissä vaatimuksissa edellytetään, että hallinnoidun palvelimen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

1.1.3

Korttipalvelinjärjestelmä: Järjestelmä, joka koostuu korttitelineestä ja yhdestä tai useammasta irrotettavasta korttipalvelimesta ja/tai muista yksiköistä (esim. korttitallennusvälineet, verkkoon liitettävät korttilaitteet). Korttipalvelinjärjestelmät ovat skaalautuva keino yhdistää useita korttipalvelimia tai tallennusyksiköitä samaan telineeseen niin, että yksittäisiä korttilaitteita on helppo lisätä tai vaihtaa laitetiloissa järjestelmän ollessa toiminnassa (ns. hot-swap).

1.1.4

Täysin vikasietoinen palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että siinä on täydellinen laitteiston varmennus, jossa jokainen kahden samaa tehtävää samanaikaisesti hoitavan solmun välinen komponentti kahdennetaan (eli jos yksi solmu vikaantuu tai edellyttää korjausta, toinen solmu voi hoitaa tehtävän yksin käyttökatkosten välttämiseksi). Täysin vikasietoinen palvelin käyttää kahta järjestelmää suorittamaan samaa tehtävää yhtäaikaisesti ja toistuvasti, jotta varmistetaan jatkuva käytettävyys toiminnan jatkumisen kannalta kriittisessä sovelluksessa.

1.1.5

Vikasietoinen palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että järjestelmän mikroarkkitehtuuriin, keskusyksikköön (CPU) ja piirisarjaan on integroitu laajoja toimintavarmuus-, käytettävyys-, huollettavuus- ja skaalautuvuusominaisuuksia. Jotta vikasietoinen palvelin voi saada ENERGY STAR -hyväksynnän näiden vaatimusten perusteella, sillä on oltava näiden vaatimusten lisäyksessä B kuvatut ominaisuudet.

1.1.6

Monisolmupalvelin: Tietokonepalvelin, jossa on kaksi tai useampia itsenäisiä palvelinsolmuja, joilla on yhteinen teline ja jotka jakavat yhden tai useamman virtalähteen. Monisolmupalvelimessa teho syötetään kaikkiin solmuihin jaetun virtalähteen (jaettujen virtalähteiden) kautta. Monisolmupalvelimen palvelinsolmuja ei ole suunniteltu vaihdettaviksi järjestelmän ollessa toiminnassa.

Kaksisolmupalvelin: yleinen monisolmupalvelinkokoonpano, joka koostuu kahdesta palvelinsolmusta.

1.1.7

Toimintopalvelin: Tietokonepalvelin, joka toimitetaan esiasennetulla käyttöjärjestelmällä ja sovellusohjelmistolla ja jota käytetään suorittamaan tiettyä ennalta määriteltyä toimintoa tai tiiviisti toisiinsa liittyvien toimintojen joukkoa. Toimintopalvelimet palvelevat yhden tai useamman verkon (esim. IP tai SAN) välityksellä ja niitä hallitaan yleensä web-käyttöliittymän tai komentoliittymän kautta. Toimittaja räätälöi toimintopalvelimen laitteisto- ja ohjelmistokokoonpanon tietyn tehtävän mukaiseksi (esim. verkkotunnuspalvelut, palomuuripalvelut, todentamispalvelut, salauspalvelut ja internetvälitteiset puhelupalvelut), eikä toimintopalvelimessa ole tarkoitus ajaa käyttäjän omia ohjelmistoja.

1.1.8

Suurteholaskentajärjestelmä: Laskentajärjestelmä, joka on suunniteltu ja optimoitu ajamaan hyvin monia rinnakkaisia sovelluksia. Suurteholaskentajärjestelmissä on suuri määrä klusteroituja yhtenäisiä solmuja, joilla on usein nopea suorittimien välinen liitäntä sekä suuri muistikapasiteetti ja kaistanleveys. Suurteholaskentajärjestelmät voivat olla nimenomaan tähän tarkoitukseen rakennettuja tai yleisemmin saatavilla olevista tietokonepalvelimista koottuja. Suurteholaskentajärjestelmien on täytettävä kaikki seuraavat kriteerit:

1.1.9

Tasavirtaa (DC) käyttävä palvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu toimimaan ainoastaan tasavirtaa antavan virtalähteen varassa.

1.1.10

Suurpalvelin: Vikakestoinen/skaalautuva palvelin, joka toimitetaan yhteen tai useampaan kehykseen tai kehikkoon sijoitettuna esi-integroituna/esitestattuna järjestelmänä ja joka sisältää suuren liitettävyyden mahdollistavan I/O-alajärjestelmän, jossa on vähintään 32 erityistä I/O-paikkaa.

1.3.1

Kehikkopalvelin: Tietokonepalvelin, joka on suunniteltu käytettäväksi standardeissa EIA-310, IEC 60297 tai DIN 41494 määritellyssä tavallisessa 19-tuumaisessa konesalikehikossa. Näissä vaatimuksissa korttipalvelimien katsotaan kuuluvan eri tuoteluokkaan, eivätkä ne kuulu kehikkopalvelinten luokkaan.

1.3.2

Tornipalvelin: Itsenäinen tietokonepalvelin, joka on suunniteltu siten, että siinä on erillisen käytön edellyttämät virtalähteet, jäähdytyslaitteet, I/O-laitteet ja muut resurssit. Tornipalvelimen kehys on samanlainen kuin tornitietokoneen.

1.4.1

Virtalähde: Laite, joka muuntaa sähköverkosta saatavan vaihto- tai tasavirran yhdeksi tai useammaksi tasavirtajännitteeksi tehon tuottamiseksi tietokonepalvelimelle. Tietokonepalvelimen virtalähteen on oltava itsenäinen ja fyysisesti erillään emolevystä, ja se on liitettävä järjestelmään irrotettavalla tai kiinteästi kytketyllä liitännällä.

1.4.2

I/O-laite: Laite, joka mahdollistaa tiedon syötön ja tulostuksen tietokonepalvelimen ja muiden laitteiden välillä. I/O-laite voi olla sisäänrakennettu tietokonepalvelimen emolevyyn tai liitetty siihen laajennuspaikoilla (esim. PCI, PCIe). Esimerkkejä I/O-laitteista ovat erilliset Ethernet-laitteet, InfiniBand-laitteet, RAID/SAS-ohjaimet ja kuitukanavalaitteet.

I/O-portti: I/O-laitteessa oleva fyysinen virtapiiri, jossa voidaan perustaa I/O-istunto. Portti ei ole sama asia kuin liitin; yksi liitin voi palvella useita saman käyttöliittymän portteja.

1.4.3

Emolevy: Palvelimen tärkein piirilevy. Näiden vaatimusten soveltamiseksi emolevy sisältää liittimiä muiden levyjen kiinnittämistä varten, ja tavallisesti siinä on seuraavat komponentit: suoritin, muisti, BIOS ja laajennuspaikat.

1.4.4

Suoritin: Looginen virtapiiri, joka vastaa palvelinta ohjaaviin peruskäskyihin ja käsittelee ne. Näissä vaatimuksissa suoritin on tietokonepalvelimen keskusyksikkö (CPU). Tyypillinen keskusyksikkö on fyysinen paketti, joka asennetaan palvelimen emolevylle suorittimen istukan kautta tai suoraan juottamalla. Keskusyksikköpaketti voi sisältää yhden tai useamman suorittimen ytimen.

1.4.5

Muisti: Näissä vaatimuksissa muisti on suorittimen ulkopuolinen palvelimen osa, johon tallennetaan tietoa suorittimen käytettäväksi välittömästi.

1.4.6

Kovalevy: Tietokoneen ensisijainen tallennusväline, joka lukee tietoja yhdeltä tai useammalta pyörivältä magneettilevyltä ja kirjoittaa tietoja niihin.

1.4.7

SSD-levy (Solid State Drive): Tallennuslaite, joka käyttää tiedon tallentamiseen muistipiirejä pyörivien magneettilevyjen sijasta.

1.5.1

Verkkolaitteet: Laitteet, joiden ensisijaisena tehtävänä on siirtää tietoa eri verkkorajapintojen välillä ja luoda datayhteydet verkkoon liitettyjen laitteiden (esim. reitittimet ja kytkimet) välille. Datayhteys luodaan reitittämällä internet-, kuitukanava-, InfiniBand- tai vastaavan yhteyskäytännön mukaisesti pakatut datapaketit.

1.5.2

Tallennuslaite: Täysin toimiva tallennusjärjestelmä, joka toimittaa tiedontallennuspalveluita järjestelmään suoraan tai verkon kautta liitetyille asiakkaille ja laitteille. Komponenttien ja alajärjestelmien, jotka ovat kiinteä osa tallennuslaitteen arkkitehtuuria (ja huolehtivat esim. ohjainten ja levyjen välisestä sisäisestä tiedonsiirrosta), katsotaan olevan osa tallennuslaitetta. Sitä vastoin komponenttien, jotka tavallisesti liittyvät konesalitason tallennusympäristöön (esim. ulkoisen SAN-järjestelmän toiminnan edellyttämät laitteet), ei katsota olevan osa tallennuslaitetta. Tallennuslaite voi koostua integroiduista tallennusohjaimista, tallennusvälineistä, upotetuista verkkoelementeistä, ohjelmistoista ja muista laitteista. Vaikka tallennuslaitteissa voi olla yksi tai useampi upotettu suoritin, nämä suorittimet eivät aja käyttäjän omia ohjelmistosovelluksia, mutta ne voivat ajaa datakohtaisia sovelluksia (esim. tietojen replikointi, varmuuskopiointityökalut, tiedon pakkaus, asennusagentit).

1.5.3

Keskeytymättömän sähkönsyötön järjestelmä (Uninterruptible Power Supply, UPS): Muuntajien, kytkimien ja energian varastointilaitteiden, esimerkiksi akkujen, yhdistelmä, joka muodostaa virtalähteen tehonsyötön jatkuvuuden varmistamiseksi verkkosyötön katketessa.

1.6.1

Valmiustila: Toimintatila, jossa käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmistot ovat kokonaan latautuneet, tietokonepalvelin pystyy suorittamaan tehtäviä, mutta sillä ei ole järjestelmän pyytämiä tai odottavia suoritettavia tehtäviä (eli tietokonepalvelin on toiminnassa, mutta ei suorita mitään hyödyllistä tehtävää). Järjestelmissä, joissa sovelletaan ACPI-standardeja, käyttämättä-tila vastaa vain ACPI:n järjestelmätason S0-tilaa.

1.6.2

Aktiivinen tila: Toimintatila, jossa tietokonepalvelin suorittaa työtä vastauksena aiemmin tai samaan aikaan saatuihin ulkoisiin pyyntöihin (esim. verkon kautta aikaan tulleeseen käskyyn). Aktiivinen tila sisältää sekä 1) aktiivisen suorittamisen että 2) tiedon etsimisen/haun muistista, välimuistista tai sisäisestä/ulkoisesta tallennusvälineestä koneen odottaessa uutta syötettä verkosta.

1.7.1

Hallintajärjestelmä: Tietokone tai tietokonepalvelin, joka hallinnoi vertailuarviointiprosessia. Hallintajärjestelmä suorittaa seuraavat toiminnot:

1.7.2

Verkkoasiakas (testaus): Tietokone tai tietokonepalvelin, joka tuottaa verkkokytkimen avulla liitettyyn testattavaan yksikköön lähetettävää työkuormaa.

1.7.3

RAS-ominaisuudet: Lyhenne, joka tarkoittaa toimintavarmuus-, käytettävyys- ja huollettavuusominaisuuksia (”reliability, availability, and serviceability”). RAS-ominaisuudet laajennetaan joskus RASM-ominaisuuksiksi, kun niihin lisätään hallittavuus (”manageability”). RAS-ominaisuuksien kolme ensisijaista osatekijää määritellään tietokonepalvelinten yhteydessä seuraavasti:

1.7.4

Palvelimen suorittimen käyttöaste: Suorittimen laskentatoiminnan suhde suorittimen koko laskentakykyyn tietyllä jännitteellä ja taajuudella mitattuna hetkellisesti tai usean aktiivisen ja/tai valmiustilan lyhytaikaisena keskiarvona.

1.7.5

Hypervisor-ohjelma: Fyysisen laitteiston virtualisointitekniikka, joka mahdollistaa useiden vieraskäyttöjärjestelmien ajamisen yhdessä isäntäjärjestelmässä samanaikaisesti.

1.7.6

Suorittimen apukiihdyttimet (APAt): Laskentatehoa lisäävät laajennuskortit, jotka asennetaan yleisiin tarkoituksiin tarkoitettuun laajennuspaikkaan (esim. PCI-laajennuspaikkaan asennetut GPGPU-kortit).

1.7.7

Puskuroitu DDR-kanava: Kanava tai muistiportti, joka liittää muistinohjaimen tiettyyn määrään muistilaitteita (esim. DIMM-moduuleja) tietokonepalvelimessa. Tyypillisessä tietokonepalvelimessa voi olla useita muistinohjaimia, jotka puolestaan voivat tukea yhtä tai useampaa puskuroitua DDR-kanavaa. Sinänsä kukin puskuroitu DDR-kanava palvelee vain murto-osaa tietokonepalvelimen koko osoitettavasta muistitilasta.

a)

Niiden on kuuluttava samaan mallistoon tai konetyyppiin.

b)

Niiden on joko oltava samanmuotoisia (eli kehikko-, kortti- tai tornipalvelimia) tai niillä on oltava sama mekaaninen ja elektroninen rakenne, jossa on vain pinnallisia mekaanisia eroja, jotka mahdollistavat useita muotoja tukevan rakenteen.

c)

Niiden suorittimien on joko kuuluttava yhteen määriteltyyn suoritinsarjaan tai ne on voitava liittää samaan pistoketyyppiin.

d)

Niillä on virtalähteet, joiden hyötysuhteet ovat vähintään samat kuin hyötysuhteet kaikissa 3.2 kohdassa määritellyissä vaadituissa kuormituspisteissä (eli 10, 20, 50 ja 100 prosenttia nimellisestä enimmäiskuormituksesta yksittäissyöttövirtalähteiden osalta; 20, 50 ja 100 prosenttia nimellisestä enimmäiskuormituksesta monisyöttövirtalähteiden osalta).

a)

Ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden mukaiset vaihtoehdot:

b)

Tyypillinen kokoonpano:

Tyypillinen kokoonpano: Tuotekokoonpano, joka sijoittuu vähiten ja eniten virtaa kuluttavien kokoonpanojen väliin ja edustaa käyttöön otettua tuotetta, jonka myyntimäärät ovat suuret.

c)

Virrankulutukseen perustuvat vaihtoehdot:

2.2.1

Tuotteille, jotka kuuluvat muiden ENERGY STAR -tuotevaatimusten piiriin, ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella. Luettelo tällä hetkellä voimassa olevista vaatimuksista on osoitteessa www.eu-energystar.org/.

2.2.2

Seuraaville tuotteille ei voida hakea hyväksyntää näiden vaatimusten perusteella:

3.1.1

Kaikki laskelmat on tehtävä suoraan mitatuilla (pyöristämättömillä) arvoilla.

3.1.2

Ellei toisin mainita, vaatimustenmukaisuus arvioidaan käyttäen suoraan mitattuja tai laskennallisia arvoja ilman pyöristämistä.

3.1.3

Suoraan mitatut tai laskennalliset arvot, jotka toimitetaan raportoitaviksi ENERGY STAR -verkkosivustolla, pyöristetään lähimpään merkitsevään numeroon vastaavissa vaatimuksissa esitetyllä tavalla.

3.2.1

Sellaisten testauslaitosten tuottamat virtalähteitä koskevat testitiedot ja -raportit, jotka EPA on hyväksynyt suorittamaan virtalähteiden testausta, hyväksytään ENERGY STAR -tuotteen hyväksyntää varten.

3.2.2

Virtalähteen tehokkuusvaatimukset: Näiden vaatimusten mukaisesti hyväksyttävissä tuotteissa käytettävien virtalähteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset, kun niitä testataan Generalized Internal Power Supply Efficiency Test Protocol, Rev. 6.6 -testimenetelmällä (saatavissa osoitteessa www.efficientpowersupplies.org). Virtalähteitä koskevat tiedot, jotka on tuotettu testimenetelmillä Rev. 6.4.2 (kuten versiossa 1.1 edellytettiin), 6.4.3 tai 6.5, hyväksytään, mikäli testi on suoritettu ennen näiden vaatimusten version 2.0 voimaantulopäivää.

3.2.3

Virtalähteen tehokerrointa koskevat vaatimukset: Näiden vaatimusten mukaisesti hyväksyttävissä tuotteissa käytettävien virtalähteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset, kun niitä testataan Generalized Internal Power Supply Efficiency Test Protocol, Rev. 6.6 -testimenetelmällä (saatavissa osoitteessa www.efficientpowersupplies.org). Virtalähteitä koskevat tiedot, jotka on tuotettu testimenetelmillä Rev. 6.4.2 (kuten versiossa 1.1 edellytettiin), 6.4.3 tai 6.5, hyväksytään, mikäli testi on suoritettu ennen version 2.0 voimaantulopäivää.

Taulukko 2

Virtalähteiden tehokerrointa koskevat vaatimukset

3.3.1

Palvelimen suorittimen virranhallinta: ENERGY STAR -merkinnän saadakseen tietokonepalvelimessa on oltava suorittimen virranhallinta, joka on oletusarvoisesti käytössä BIOS-ohjelmassa ja/tai joka käynnistetään hallintayksikön, palvelusuorittimen ja/tai tietokonepalvelimen kanssa toimitetun käyttöjärjestelmän avulla. Kaikkien suorittimien on kyettävä vähentämään virrankulutusta käytön ollessa vähäistä seuraavin tavoin:

3.3.2

Hallintajärjestelmän virranhallinta: ENERGY STAR -merkinnän saadakseen tuotteessa, jossa on esiasennettu valvontajärjestelmä (esim. käyttöjärjestelmä, hypervisor-ohjelma), on oltava oletusarvoisesti käytössä oleva hallintajärjestelmän virranhallinta.

3.3.3

Virranhallinnan raportointi: ENERGY STAR -merkinnän edellytyksenä on, että kaikki oletusarvoisesti käytössä olevat virranhallintatekniikat eritellään teho- ja suorituskykytietolomakkeessa. Tätä vaatimusta sovelletaan BIOS-ohjelman tai käyttöjärjestelmän virranhallintaominaisuuksiin tai muunlaisiin virranhallintaominaisuuksiin, jotka ovat loppukäyttäjän konfiguroitavissa.

3.4.1

Kortti- ja monisolmupalvelinten lämpötilanhallinta ja valvonta: ENERGY STAR -merkinnän saadakseen kortti- tai monisolmupalvelimessa on oltava oletusarvoisesti käytössä oleva tosiaikainen telineen tai kortin/solmun imuilman lämpötilan valvontavalmius sekä tuulettimen nopeuden hallintavalmius.

3.4.2

Kortti- ja monisolmupalvelinten toimitusasiakirjat: ENERGY STAR -merkinnän edellytyksenä on, että ilman telinettä asiakkaalle toimitettavan kortti- tai monisolmupalvelimen mukana on oltava asiakirjat, joissa asiakkaalle kerrotaan, että kortti- tai monisolmupalvelin täyttää ENERGY STAR -vaatimukset vain, jos se asennetaan tämän asiakirjan 3.4.1 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttävään telineeseen. Kortti- tai monisolmupalvelimen kanssa toimitettavassa oheismateriaalissa on toimitettava myös luettelo vaatimukset täyttävistä telineistä ja niiden tilaustiedot. Nämä vaatimukset voidaan täyttää joko painotuotteilla, kortti- tai monisolmupalvelimen kanssa toimitettavalla sähköisellä dokumentaatiolla tai tietoja kortti- tai monisolmupalvelimesta sisältävällä valmistajan verkkosivustolla julkaistuilla tiedoilla.

3.5.1

Aktiivisen tilan tehokkuuden raportointi: ENERGY STAR -merkinnän edellytyksenä on, että haettaessa hyväksyntää tietokonepalvelimelle tai tietokonepalvelinten tuoteperheelle täydellisen aktiivisen tilan tehokkuusluokitusta koskevat testiraportin yhteydessä seuraavat tiedot ilmoitetaan kokonaisuudessaan:

Tietojen raportointia ja muotoilua koskevia vaatimuksia käsitellään näiden vaatimusten 4.1 kohdassa.

3.5.2

Puutteellinen raportointi: Valmistajat eivät saa raportoida valikoivasti yksittäisiä kuormamoduulien tuloksia tai muutoin esittää tehokkuusluokitteluvälineen tuloksia muussa muodossa kuin täydellisenä testiraporttina asiakkaille annettavassa dokumentaatiossa tai markkinointimateriaalissa.

3.6.1

Valmiustilan tehokkuuden raportointi: Valmiustilan enimmäisvirrankulutus (PIDLE_MAX) mitataan ja ilmoitetaan sekä hyväksyntää haettaessa toimitettavassa aineistossa että 4 osan vaatimusten mukaisesti.

3.6.2

Valmiustilan tehokkuus: Mitatun valmiustilan virrankulutuksen (PIDLE) on oltava pienempi tai sama kuin valmiustilan enimmäisvirrankulutusvaatimus (PIDLE_MAX) laskettuna yhtälöllä 1.

Yhtälö 1: Valmiustilan enimmäisvirrankulutuksen laskeminen

jossa

Taulukko 3

Valmiustilan virrankulutuksen sallitut peruslisämäärät yksi- ja kaksikantaisille palvelimille

Taulukko 4

Valmiustilan virrankulutuksen sallitut lisämäärät lisäkomponenteille

3.8.1

Valmiustilan tehokkuuden raportointi: Valmiustilan virrankulutus (PTOT_BLADE_SYS) ja (PBLADE) mitataan ja ilmoitetaan sekä hyväksyntää haettaessa toimitettavassa aineistossa että 4 osan vaatimusten mukaisesti.

3.8.2

Se, ovatko korttipalvelimet 3.8.1 kohdan vaatimusten mukaisia, on testattava kaikissa seuraavissa olosuhteissa:

Yhtälö 2: Yksittäisen kortin virrankulutuksen laskeminen

jossa

3.9.1

Valmiustilan tehokkuuden raportointi: Valmiustilan virrankulutus (PTOT_NODE_SYS) ja (PNODE) mitataan ja ilmoitetaan sekä hyväksyntää haettaessa toimitettavassa aineistossa että 4 osan vaatimusten mukaisesti.

3.9.2

Se, ovatko monisolmupalvelimet 3.9.1 kohdan vaatimusten mukaisia, on testattava kaikissa seuraavissa olosuhteissa:

Yhtälö 3: Yksittäisen solmun virrankulutuksen laskeminen

jossa

a)

Yksittäiset kokoonpanot: Kaikki valmiustilan testit on suoritettava sekä apukiihdyttimet asennettuina että ilman niitä. Sekä apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä tehdyt valmiustilan virrankulutusmittaukset toimitetaan tapauksen mukaan EPA:lle tai Euroopan komissiolle osana ENERGY STAR -hyväksyntää haettaessa toimitettavaa aineistoa.

b)

Tuoteperheet: Valmiustilan testaus on suoritettava apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä 1.8.2 kohdassa tarkoitetussa eniten virtaa kuluttavassa / korkean suorituskyvyn kokoonpanossa. Testaus apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä voidaan valinnaisesti suorittaa ja ilmoittaa muissa testauspisteissä.

c)

Sekä apukiihdyttimet asennettuina ja ilman niitä tehdyt valmiustilan virrankulutusmittaukset toimitetaan tapauksen mukaan EPA:lle tai Euroopan komissiolle osana ENERGY STAR -hyväksyntää haettaessa toimitettavaa aineistoa. Nämä mittaukset toimitetaan kustakin yksittäisestä apukiihdytintuotteesta, joka on tarkoitettu myytäväksi hyväksynnän saaneen kokoonpanon kanssa.

d)

PIDLE-arvon 3.6 ja 3.7 kohdassa, PBLADE-arvon 3.8 kohdassa ja PNODE-arvon 3.9 kohdassa tarkoitetut mittaukset suoritetaan apukiihdyttimet poistettuina, vaikka ne toimitettaessa olisivat asennettuina. Nämä mittaukset toistetaan kukin apukiihdytin yksi kerrallaan asennettuna kunkin asennetun apukiihdyttimen virrankulutuksen mittaamiseksi valmiustilassa.

e)

Kunkin hyväksyttyihin kokoonpanoihin asennetun apukiihdyttimen virrankulutus valmiustilassa saa olla enintään 46 wattia.

f)

Kunkin hyväksytyn kokoonpanon kanssa myytävän apukiihdyttimen virrankulutus valmiustilassa on ilmoitettava.

4.1

Kaikki tietokonepalvelimia koskevan ENERGY STAR -version 2.0 hyväksyttyjen tuotteiden lomakkeen vaadittavat tietokentät on toimitettava Euroopan komissiolle kunkin ENERGY STAR -hyväksynnän saaneen tietokonepalvelimen tai tietokonepalvelinten tuoteperheen osalta.

4.2

Seuraavat tiedot näytetään EU:n ENERGY STAR -verkkosivuston tuotehakuvälineessä:

4.3

EPA ja Euroopan komissio voivat tarvittaessa tarkistaa tätä luetteloa, ja ne ilmoittavat sidosryhmille tällaisesta tarkistusprosessista ja kutsuvat ne osallistumaan siihen.

5.1.1

Tietokonepalvelimen on annettava tietoja syöttövirran kulutuksesta (W), imuilman lämpötilasta (°C) ja kaikkien loogisten keskusyksiköiden keskimääräisestä käyttöasteesta. Tiedot on asetettava saataville julkaistussa tai käyttäjien helposti saavutettavissa muodossa, joka on luettavissa kolmansien osapuolten avoimilla hallintaohjelmistoilla standardiverkossa. Kortti- ja monisolmupalvelinten ja -järjestelmien osalta tiedot voidaan koota telinekohtaisesti.

5.1.2

Tietokonepalvelimet, jotka vastaavat EN 55022:2006 -standardin mukaista luokkaa B, vapautetaan 5.1.1 kohdassa asetetuista syöttövirran kulutusta ja imuilman lämpötilaa koskevien tietojen toimittamisvaatimuksista. Luokka B viittaa (kotiympäristössä käytettäviksi tarkoitettuihin) koti- ja toimistolaitteisiin. Kaikkien ohjelmassa olevien tietokonepalvelimien on täytettävä kaikkien loogisten keskusyksiköiden käyttöasteen ilmoittamista koskevat vaatimukset ja ehdot.

5.2.1

Tuotteissa voidaan käyttää joko upotettuja komponentteja tai tietokonepalvelimen kanssa pakattavia lisälaitteita (esim. palvelusuoritin, upotettu virrankulutus- tai lämpömittari (tai muu out-of-band-tekniikka) tai esiasennettu käyttöjärjestelmä) tietojen antamiseksi loppukäyttäjille.

5.2.2

Tuotteissa, jotka sisältävät esiasennetun käyttöjärjestelmän, on oltava kaikki tarvittavat ajurit ja ohjelmat, joiden avulla loppukäyttäjät voivat käyttää tässä asiakirjassa määritettyjä vakiotietoja. Sellaisten tuotteiden yhteyteen, jotka eivät sisällä esiasennettua käyttöjärjestelmää, on pakattava painettua dokumentaatiota siitä, miten merkityksellistä anturien toimittamaa tietoa sisältäviin rekistereihin pääsee. Nämä vaatimukset voidaan täyttää joko painotuotteilla, tietokonepalvelimen kanssa toimitettavalla sähköisellä dokumentaatiolla tai tietoja tietokonepalvelimesta sisältävällä valmistajan verkkosivustolla julkaistuilla tiedoilla.

5.2.3

Kun avoin ja yleisesti käytettävissä oleva tiedon keräämisen ja raportoinnin standardi tulee saataville, valmistajien olisi sisällytettävä tämä yleinen standardi järjestelmiinsä.

5.2.4

Tarkkuutta (5.3 osa) ja näytteenottoa (5.4 osa) koskevien vaatimusten arviointi suoritetaan tutkimalla komponenttien tuoteselosteiden sisältämiä tietoja. Jos tällaisia tietoja ei anneta, tarkkuus ja näytteenotto arvioidaan valmistajan ilmoituksen perusteella.

5.3.1

Virransyöttö: Mittaukset on ilmoitettava vähintään ± 5 prosentin tarkkuudella todellisesta arvosta, ja enimmäistarkkuus kunkin asennetun virtalähteen osalta on ± 10 W (eli virran ilmoittamistarkkuuden kunkin virtalähteen osalta ei koskaan tarvitse olla tarkempi kuin ± 10 wattia) koko toiminta-alueella valmiustilasta täyteen tehoon.

5.3.2

Suorittimen käyttöaste: Jokaisen käyttöjärjestelmälle näkyvän loogisen keskusyksikön osalta on arvioitava keskimääräinen käyttöaste, ja se on ilmoitettava tietokonepalvelimen käyttäjälle käyttöympäristön (käyttöjärjestelmä tai hypervisor-ohjelma) avulla.

5.3.3

Imuilman lämpötila: Mittaukset on ilmoitettava vähintään ± 2 °C:n tarkkuudella.

5.4.1

Virransyöttö ja suorittimen käyttöaste: Virransyötön ja suorittimen käyttöasteen mittauksessa näytteitä on otettava sisäisesti tietokonepalvelimelle vähintään kerran yhtäjaksoista kymmenen sekunnin jaksoa kohden. Enintään 30 sekunnin jakson liukuvasta keskiarvosta on otettava näyte sisäisesti tietokonepalvelimelle vähintään kerran kymmenessä sekunnissa.

5.4.2

Imuilman lämpötila: Imuilman lämpötilan mittauksista on otettava sisäisesti näyte tietokonepalvelimelle vähintään kerran jokaista kymmenen sekunnin jaksoa kohden.

5.4.3

Aikaleimaus: Järjestelmien, joissa ympäristöolosuhteita koskevat tiedot aikaleimataan, on otettava näytteitä sisäisesti tietokonepalvelimelle vähintään kerran jokaista kymmenen sekunnin jaksoa kohden.

5.4.4

Hallintaohjelmisto: Kaikki näytemittaukset on saatettava ulkoisen hallintaohjelmiston saataville tarpeeseen perustuvalla kysyntämenetelmällä (”pull-method”) tai koordinoidulla tarjontamenetelmällä (”push-method”). Kummassakin tapauksessa järjestelmän hallintaohjelmisto asettaa tietojen toimituksen aikataulun, kun taas tietokonepalvelin varmistaa, että toimitetut tiedot täyttävät edellä asetetut näytteenotto- ja tarkkuusvaatimukset.

6.1.1

ENERGY STAR -vaatimusten täyttymisen määrittämisessä on tietokonepalvelinlaitteita testattaessa käytettävä taulukossa 5 ilmoitettuja testimenetelmiä.

Taulukko 5

Testimenetelmät ENERGY STAR -hyväksyntää varten

6.1.2

Testattaessa tietokonepalvelinlaitteita kaikkien testattavan yksikön suoritinkantojen on oltava kalustettuina testauksen aikana.

Jos tietokonepalvelin ei tue kaikkien suoritinkantojen kalustamista testauksen aikana, järjestelmä on kalustettava niin, että sen toimintakyky on mahdollisimman suuri. Näihin järjestelmiin sovelletaan valmiustilan virrankulutuksen lisämäärää järjestelmässä olevien suoritinkantojen määrän mukaan.

a)

Yksittäisen tuotekokoonpanon hyväksyntää varten tyypillisenä mallina pidetään tuotekokoonpanoa, joka on tarkoitettu markkinoitavaksi ja merkittäväksi ENERGY STAR -merkinnällä.

b)

Kaikkien tuotetyyppien jonkin tuoteperheen hyväksyntää varten tyypillisinä malleina pidetään yhtä tuoteperheen tuotekokoonpanoa kutakin 1.8.2 kohdan määritelmissä määritettyä viittä kohtaa kohden. Kaikilla tällaisilla tyypillisillä malleilla on oltava samat 1.8.1 kohdassa määritellyt tuoteperheen yhteiset ominaisuudet.

6.3.1

Valmistajia kehotetaan testaamaan yksittäisiä tuotekokoonpanoja ja toimittamaan niiden tiedot ENERGY STAR -hyväksyntää varten. Valmistaja voi kuitenkin hakea hyväksyntää useille tuotekokoonpanoille yhden tuoteperhenimityksen puitteissa, jos tuoteperheen kaikki kokoonpanot täyttävät yhden seuraavista vaatimuksista:

6.3.2

Valmistajien on toimitettava teho- ja suorituskykytietolomake kustakin tuoteperheestä, jolle haetaan hyväksyntää.

6.3.3

Kaikkien sen tuoteperheen tuotekokoonpanojen, jolle haetaan hyväksyntää, on täytettävä ENERGY STAR -vaatimukset, myös niiden tuotteiden, joiden tietoja ei ole ilmoitettu.

7.1

Näiden tietokonepalvelimia koskevien ENERGY STAR -vaatimusten version 2.0 voimaantulopäivä määritellään sopimuksen voimaantulopäiväksi. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava sen valmistuspäivänä voimassa olevia ENERGY STAR -vaatimuksia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää, jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi.

7.2

Vaatimusten tulevat muutokset: EPA ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa näitä vaatimuksia, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat niiden hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti vaatimusten muutoksista sovitaan sidosryhmien keskusteluissa. Jos vaatimuksia tarkistetaan, on syytä muistaa, että ENERGY STAR -hyväksyntää ei automaattisesti myönnetä tuotemallin koko eliniäksi.

8.1

Aktiivisen tilan tehokkuusvaatimukset: EPA ja Euroopan komissio aikovat asettaa versiossa 3.0 aktiivisen tilan tehokkuusvaatimukset kaikille tietokonepalvelinluokille, joista niillä on riittävästi SERT-tietoja tuotteiden asianmukaiseksi erittelemiseksi.

8.2

Virtalähteiden oikea mitoitus: EPA ja Euroopan komissio tutkivat mahdollisuuksia kannustaa versiossa 3.0 virtalähteiden oikeaa mitoitusta.

8.3

DC-DC-tietokonepalvelimien sisällyttäminen: EPA ja Euroopan komissio kehottavat valmistajia tekemään yhteistyötä SPEC:n kanssa, jotta SERT-luokitusväline tukisi tasavirtapalvelimia, niin että tasavirtapalvelimille voidaan hakea hyväksyntää version 3.0 perusteella.

8.4

Uusien järjestelmäarkkitehtuurien sisällyttäminen: EPA ja Euroopan komissio kehottavat valmistajia tekemään yhteistyötä SPEC:n kanssa tuen luomiseksi sellaisille arkkitehtuureille, joita SERT-luokitusväline ei tällä hetkellä tue mutta jotka muodostavat huomattavan osan tietokonepalvelimien markkinoista. Ennen version 3.0 laatimista EPA ja Euroopan komissio ottavat huomioon kaikki SERT-luokitusvälineen tukemat arkkitehtuurit.

8.5

Ylimääräisiä redundantteja virtalähteitä koskevan lisämäärän poistaminen: EPA ja Euroopan komissio ovat tietoisia tekniikasta, jonka avulla ylimääräiset redundantit virtalähteet voidaan pitää valmiustilassa ja aktivoida vain tarvittaessa. EPA ja Euroopan komissio kannustavat tämän tekniikan käyttöönottoon tietokonepalvelimissa ja aikovat tutkia, onko nykyinen ylimääräisiä redundantteja virtalähteitä koskeva lisämäärä yhä tarpeen versiossa 3.0.

8.6

Prosessorin apukiihdyttimiä koskevat vaatimukset: EPA ja Euroopan komissio aikovat versiossa 3.0 tarkastella uudelleen ja mahdollisesti laajentaa apukiihdyttimiä koskevia vaatimuksia versiosta 2.0 kerättyjen apukiihdyttimiä koskevien tietojen perusteella sekä harkita apukiihdyttimien arvioinnin sisällyttämistä SERT-luokitusvälineeseen.

8.7

Lämpötilaa koskevat raportointi- ja testausvaatimukset: EPA ja Euroopan komissio suunnittelevat arvioivansa uudelleen nykyiset lämpötilaa koskevat raportointi- ja testausvaatimukset, jotta kerätyt tiedot olisivat mahdollisimman arvokkaita valmistajille ja konesalien käyttäjille.

1.1

Peruslisämäärä:

1.2

Lisäkomponenttien virrankulutuksen sallittu lisämäärä valmiustilassa: Lasketaan lisäkomponenttien valmiustilan lisämäärä taulukosta 4, joka on viitteeksi alla.

1.3

Lasketaan lopullinen valmiustilan virrankulutuksen lisämäärä laskemalla yhteen peruslisämäärä ja lisäkomponenttien sallitut lisämäärät. Esimerkkijärjestelmän edellytettäisiin kuluttavan enintään 78,0 wattia valmiustilassa saadakseen hyväksynnän (47,0 W + 16,0 W + 3,0 W + 12,0 W).

2.1

Jos tietokonepalvelin tarvitsee toimiakseen kaksi virtalähdettä ja kokoonpanoon sisältyy kolme asennettua virtalähdettä, palvelin saisi 20,0 watin ylimääräisen valmiustilan virrankulutuksen lisämäärän.

2.2

Jos sama palvelin toimitettaisiin neljällä asennetulla virtalähteellä, se saisi ylimääräisen 40,0 watin valmiustilan virrankulutuksen lisämäärän.

3.1

Jos vikasietoisessa tietokonepalvelimessa on toimitettaessa kuusi asennettua puskuroitua DDR-kanavaa, palvelin ei saisi ylimääräistä valmiustilan virrankulutuksen lisämäärää.

3.2

Jos samassa vikasietoisessa palvelimessa tämän sijasta olisi toimitettaessa 16 asennettua puskuroitua DDR-kanavaa, se saisi 32,0 watin ylimääräisen valmiustilan virrankulutuksen lisämäärän (ensimmäiset 8 kanavaa = ei lisämäärää, seuraavat 8 kanavaa = 4,0 wattia × 8 puskuroitua DDR-kanavaa).

1.

Suorittimen RAS-ominaisuudet ja skaalautuvuus – palvelimen on tuettava kaikkia seuraavia ominaisuuksia:

2.

Muistin RAS-ominaisuudet ja skaalautuvuus – palvelimessa on oltava kaikki seuraavat valmiudet ja ominaisuudet:

3.

Virransyötön RAS-ominaisuudet: Kaikkien asennettujen tai palvelimen kanssa toimitettujen virtalähteiden on oltava varmennettuja ja samanaikaisesti huollettavissa. Varmennetut ja korjattavissa olevat komponentit voidaan myös sijoittaa yhteen fyysiseen virtalähteeseen, mutta ne on voitava korjata ilman, että järjestelmästä on kytkettävä virta pois. Palvelimen on tuettava järjestelmän toimintaa heikentyneessä toimintatilassa, kun virransyöttökyky on heikentynyt virtalähteiden vikojen tai virransyötön vähentymisen vuoksi.

4.

Lämpötilan hallinnan ja jäähdytyksen RAS-ominaisuudet: Kaikkien aktiivisten jäähdytyskomponenttien, kuten tuulettimien tai vesijäähdyttimien, on oltava varmennettuja ja samanaikaisesti huollettavissa. Suoritinkokonaisuudessa on oltava mekanismeja, joiden avulla sen tehoa voidaan kuristaa ylikuumenemistapauksissa. Palvelimen on tuettava järjestelmän toimintaa heikentyneessä toimintatilassa, kun järjestelmän komponenteissa havaitaan ylikuumenemista.

5.

Järjestelmän vikasietoisuus – palvelimessa on oltava vähintään kuusi seuraavista ominaisuuksista:

6.

Järjestelmän skaalautuvuus – palvelimessa on oltava kaikki seuraavat ominaisuudet:

4.1

Syöttövirta: Syöttövirran on oltava taulukoissa 6 ja 7 esitetyn mukainen. Syöttövirran taajuuden on oltava taulukossa 8 esitetyn mukainen.

Taulukko 6

Syöttövirtaa koskevat vaatimukset tuotteille, joiden arvokilven mukainen nimellisteho on enintään 1 500 wattia (W)

Taulukko 7

Syöttövirtaa koskevat vaatimukset tuotteille, joiden arvokilven mukainen nimellisteho on yli 1 500 wattia (W)

Taulukko 8

Kaikkien tuotteiden syöttövirran taajuusvaatimukset

4.2

Ympäristön lämpötila: Ympäristön lämpötilan on oltava 25 ± 5 °C.

4.3

Suhteellinen kosteus: Suhteellisen kosteuden on oltava 15–80 prosenttia.

4.4

Tehoanalysaattori: Tehoanalysaattorin on ilmoitettava syöttövirran tehollisarvo ja ainakin kaksi seuraavista mitattavista suureista: jännite, virta ja tehokerroin. Tehoanalysaattoreilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

4.5

Lämpötila-anturi: Lämpötila-anturilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

4.6

Aktiivisen tilan testausväline: Standard Performance Evaluation Corporation -järjestön (14) (SPEC) SERT 1.0.0 -väline.

4.7

Hallintajärjestelmä: Hallintajärjestelmä voi olla palvelin, pöytätietokone tai kannettava tietokone, ja sitä käytetään tehoa ja lämpötilaa koskevien tietojen kirjaamiseen.

4.8

Yleiset SERT-vaatimukset: Kaikkia SPEC- tai SERT 1.0.0 -liiteasiakirjoissa määriteltyjä lisävaatimuksia on noudatettava, ellei tässä testimenetelmässä toisin mainita. SPEC-järjestön liiteasiakirjoja ovat muun muassa seuraavat:

5.1.1

Toimitustila: Tuotteet on testattava toimituskokoonpanossaan, mikä käsittää sekä laitteiston kokoonpanon että järjestelmän asetukset, ellei tässä testimenetelmässä toisin mainita. Kaikki ohjelmiston vaihtoehdot on tarvittaessa asetettava oletusarvoiseen tilaan.

5.1.2

Mittauspiste: Kaikki tehomittaukset tehdään vaihtovirtalähteen ja testattavan tuotteen väliltä. Mittarin ja testattavan yksikön väliin ei saa kytkeä UPS-yksiköitä. Tehomittarin on pysyttävä paikoillaan, kunnes kaikki valmius- ja aktiivisen tilan tehotiedot on kirjattu kokonaisuudessaan. Korttipalvelinjärjestelmää testattaessa teho mitataan korttitelineen syöttövirtalähteestä (eli virtalähteistä, jotka muuntavat konesalissa jaettavan virran telineessä jaettavaksi virraksi).

5.1.3

Ilmavirta: Ilmavirran suuntaaminen tarkoituksellisesti testattavan laitteen lähelle tavalla, joka ei vastaa konesalien normaalia käytäntöä, on kielletty.

5.1.4

Virtalähteet: Kaikkien virtalähteiden on oltava liitettyinä ja toimintakunnossa.

Testattavat yksiköt, joissa on useita virtalähteitä: Kaikkien virtalähteiden on oltava liitettyinä vaihtovirtalähteeseen ja toimintakunnossa testin aikana. Tarvittaessa voidaan käyttää virranjakeluyksikköä useiden virtalähteiden liittämiseksi yhteen verkkovirtalähteeseen. Jos käytetään virranjakeluyksikköä, sen aiheuttama virrankulutuksen lisä sisällytetään testattavan yksikön tehon mittaukseen. Testattaessa korttipalvelimia, joiden kokoonpanossa teline on kalustettu puolittain, kalustamattomien virransyöttöalueiden virtalähteet voidaan kytkeä irti (lisätietoja 5.2.4 kohdan b kohdassa).

5.1.5

Virranhallinta ja käyttöjärjestelmä: Tuotteeseen asennetaan siinä toimitettaessa oleva käyttöjärjestelmä tai tyypillinen käyttöjärjestelmä. Tuotteet, jotka toimitetaan ilman käyttöjärjestelmää, testataan siten, että niihin on asennettu mikä tahansa yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Kaikissa testeissä virranhallintatekniikka ja/tai virransäästöominaisuudet on jätettävä siihen tilaan, jossa ne ovat toimitettaessa. Virranhallintaominaisuudet, jotka edellyttävät käyttöjärjestelmää (eli ne, jotka eivät ole nimenomaisesti Basic Input Output System -ohjelman (BIOS) tai hallintaohjaimen hallitsemia), testataan käyttäen vain niitä virranhallintaominaisuuksia, jotka käyttöjärjestelmä kytkee käyttöön oletusarvoisesti.

5.1.6

Tallennus: Tuotteet testataan hyväksyntää varten siten, että niissä on asennettuna vähintään yksi kovalevy tai yksi SSD-levy. Tuotteet, jotka eivät sisällä esiasennettuja kovalevyjä (tai SSD-levyjä) testataan käyttäen sellaista tallennuskokoonpanoa, jota käytetään identtisessä myynnissä olevassa mallissa, jossa on esiasennettuja kovalevyjä. Tuotteet, jotka eivät tue kovalevyjen (tai SSD-levyjen) asennusta vaan käyttävät ainoastaan ulkoisia tallennusratkaisuja (esim. SAN-tallennusverkkoja), testataan käyttäen ulkoisia tallennusratkaisuja.

5.1.7

Korttipalvelinjärjestelmät ja kaksi- tai monisolmupalvelimet: Korttipalvelinjärjestelmän tai kaksi- tai monisolmupalvelimen kaikkien solmujen tai korttipalvelimien kokoonpanojen on oltava samat, kaikki laitteistokomponentit ja ohjelmisto-/virranhallinta-asetukset mukaan luettuina. Näiden järjestelmien mittauksissa on myös varmistettava, että tehomittari mittaa kaiken testattavista solmuista/korttipalvelimista tulevan tehon koko testin aikana.

5.1.8

Korttiteline: Korttitelineessä on oltava vähintään virta-, jäähdytys- ja verkkovalmiudet kaikkia korttipalvelimia varten. Teline kalustetaan 5.2.4 kohdan mukaisesti. Kaikki korttipalvelinjärjestelmien tehonmittaukset tehdään telineen syöttövirtalähteestä.

5.1.9

BIOS-asetukset ja testattavan yksikön järjestelmäasetukset: Kaikki BIOS-asetukset on pidettävä samoina kuin toimitettaessa, ellei testimenetelmässä toisin mainita.

5.1.10

Input/Output-yhteys (I/O) ja verkkoyhteys: Testattavassa yksikössä on oltava ainakin yksi portti, joka on liitetty Ethernet-verkkokytkimeen. Kytkimen on kyettävä tukemaan testattavan yksikön suurinta ja pienintä verkon nimellistä siirtonopeutta. Verkkoyhteyden on oltava kytkettynä kaikkien testien aikana, ja vaikka yhteyden on oltava valmiina ja kyettävä välittämään paketteja, testin aikana yhteyden kautta ei tarvitse välittää liikennettä. Testausta varten on varmistettava, että testattavassa yksikössä on ainakin yksi Ethernet-portti (yhden laajennuskortin avulla vain siinä tapauksessa, että tuotteessa ei ole sisäistä Ethernet-tukea).

5.1.11

Ethernet-yhteydet: Tuotteet, jotka toimitettaessa tukevat (IEEE 802.3az -standardin mukaista) energiatehokasta Ethernetiä (EEE), yhdistetään testin aikana ainoastaan energiatehokkaan Ethernet-yhteyskäytännön mukaisiin laitteisiin. On toteutettava tarvittavat toimet, jotta EEE-ominaisuudet ovat käytössä verkkoyhteyden molemmissa päissä kaikkien testien aikana.

5.2.1

Testattava yksikkö testataan suoritinkannat kalustettuina, kuten ENERGY STAR -vaatimusten versiossa 2.0 olevassa 6.1.2 kohdassa määrätään.

5.2.2

Testattava yksikkö asennetaan testaustelineeseen tai -paikkaan. Testattavaa yksikköä ei saa liikuttaa fyysisesti ennen testin päättymistä.

5.2.3

Jos testattava yksikkö on monisolmujärjestelmä, sen virrankulutus mitataan solmukohtaisesti kokonaan kalustetusta telinekokoonpanosta. Kaikkien telineeseen asennettujen monisolmupalvelimien on oltava identtisiä ja niillä on oltava sama kokoonpano.

5.2.4

Jos testattava yksikkö on korttipalvelinjärjestelmä, korttipalvelinten virrankulutus testataan puoliksi kalustetusta telinekokoonpanosta, minkä lisäksi testattava yksikkö voidaan valinnaisesti testata käyttäen kokonaan kalustettua telinekokoonpanoa. Korttipalvelinjärjestelmiä testattaessa teline kalustetaan seuraavasti:

5.2.5

Testattava yksikkö liitetään toiminnassa olevaan Ethernet-verkkokytkimeen (IEEE 802.3). Tätä yhteyttä pidetään yllä koko testauksen ajan lukuun ottamatta lyhyitä katkoksia yhteysnopeuksien välisten siirtymien aikana.

5.2.6

Hallintajärjestelmä, jota tarvitaan SERT-työkuorman valvontaan, tietojen hankintaan tai muuhun testattavan yksikön testauksen tukeen, yhdistetään samaan verkkokytkimeen kuin testattava yksikkö, ja sen on täytettävä kaikki muut testattavan yksikön verkkoyhteyksien vaatimukset. Sekä testattava yksikkö että hallintajärjestelmä on konfiguroitava kommunikoimaan verkon välityksellä.

5.2.7

Tehomittari yhdistetään asianmukaiselle jännitteelle ja taajuudelle asetettuun vaihtovirtalähteeseen testausta varten 4 osan mukaisesti.

5.2.8

Testattava yksikkö liitetään tehomittarin mittausvirtaliitäntään 5.1.2 kohdassa annettujen ohjeiden mukaisesti.

5.2.9

Tehomittarin tietojen tulostuskäyttöliittymä ja lämpöanturi kytketään hallintajärjestelmän asianmukaiseen syöttöliitäntään.

5.2.10

Tarkistetaan, että testattava yksikkö on toimituskokoonpanossa.

5.2.11

Tarkistetaan, että hallintajärjestelmä ja testattava yksikkö on liitetty samaan sisäiseen verkkoon Ethernet-verkkokytkimen kautta.

5.2.12

Tarkastetaan tavallisen ping-komennon avulla, että hallintajärjestelmä ja testattava yksikkö voivat kommunikoida keskenään.

5.2.13

Asennetaan SERT 1.0.0 -väline testattavaan yksikköön ja hallintajärjestelmään asiakirjan SERT User Guide 1.0.0 (15) mukaisesti.

6.1.1

Kytketään virta testattavaan yksikköön joko käynnistämällä se tai yhdistämällä se verkkovirtaan.

6.1.2

Kytketään virta hallintajärjestelmään.

6.1.3

Aloitetaan kuluneen ajan kirjaaminen.

6.1.4

5–15 minuutin kuluttua alkulatauksesta tai sisäänkirjautumisesta asetetaan tehomittari aloittamaan valmiustilan virrankulutuksen arvojen kerääminen siten, että mittaustiheys on vähintään 1 lukema sekunnissa.

6.1.5

Kerätään valmiustilan virrankulutuksen arvoja 30 minuutin ajan. Testattavan yksikön on pysyttävä valmiustilassa koko tämän ajan, eikä se saa siirtyä vähemmän virtaa kuluttaviin heikomman toiminnallisuuden toimintatiloihin (esim. lepo- tai horrostilaan).

6.1.6

Kirjataan valmiustilan keskimääräinen virrankulutus (aritmeettinen keskiarvo) 30 minuutin testijaksolta.

6.1.7

Testattaessa monisolmu- tai korttipalvelinjärjestelmiä toimitaan seuraavasti yksittäisen solmun tai korttipalvelimen virrankulutuksen selvittämiseksi:

6.2.1

Käynnistetään testattava yksikkö uudelleen.

6.2.2

5–15 minuutin kuluttua alkulatauksen päättymisestä tai sisäänkirjautumisesta käynnistetään SERT-väline asiakirjan SERT User Guide 1.0.0 mukaisesti.

6.2.3

Noudatetaan kaikkia asiakirjassa SERT User Guide 1.0.0 esitettyjä vaiheita SERT-välineen suorittamiseksi.

6.2.4

Käyttäjän puuttuminen hallintajärjestelmään, testattavaan yksikköön tai sen sisäiseen ja ulkoiseen ympäristöön tai niiden parantaminen on kiellettyä SERT-välineen suorittamisen aikana.

6.2.5

Kun SERT-väline on suoritettu, liitetään mukaan seuraavat tulostustiedostot, joissa on oltava kaikki testitulokset:

1.1

Tuotetyypit

1.2

Tulostustekniikat

1.3

Toimintatilat

1.4

Tulostuskoko