28.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 354/73

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätään, että on luotava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla henkilöt voivat liikkua vapaasti. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla kehitetään yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikollisuuden ehkäisemisen alalla. Kehitettäessä Euroopan oikeusaluetta edelleen olisi varmistettava perusoikeuksien sekä syrjimättömyyden, sukupuolten tasa-arvon, kaikille kuuluvan tehokkaan oikeussuojan saatavuuden, oikeusvaltion ja moitteettomasti toimivan riippumattoman oikeusjärjestelmän kaltaisten yhteisten periaatteiden kunnioittaminen.

(2)

Tukholman ohjelmassa (4) Eurooppa-neuvosto vahvisti pitävänsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä ensisijaisen tärkeänä ja täsmensi, että ohjelman poliittisiin painopisteisiin kuuluu lain ja oikeuden Euroopan toteuttaminen. Rahoituksen myöntäminen mainittiin yhtenä Tukholman ohjelman poliittisten painopisteiden onnistuneen täytäntöönpanon merkittävänä välineenä. Perussopimuksissa ja Tukholman ohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi saavutettava muun muassa perustamalla kaudeksi 2014–2020 joustava ja tehokas oikeusalan ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jonka olisi helpotettava suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita olisi tulkittava Eurooppa-neuvoston määrittelemien asiaan liittyvien strategisten suuntaviivojen mukaisesti.

(3)

Komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 Eurooppa 2020 -strategiasta antamassa tiedonannossa esitetään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Sellaisen toimivan oikeusalueen kehittämisen, jolla rajatylittävien oikeudellisten menettelyjen ja rajatylittäviin tilanteisiin liittyvän oikeussuojan saatavuuden esteet on poistettu, olisi oltava keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategian erityistavoitteiden ja lippulaivahankkeiden tukemista ja kasvua edistävien mekanismien käytön helpottamista.

(4)

Tätä asetusta sovellettaessa käsitteen "tuomarit ja oikeuslaitoksen henkilöstö" piiriin olisi katsottava kuuluvan tuomarit, syyttäjät ja tuomioistuimen avustava henkilöstö sekä oikeuslaitoksen toimintaan liittyvät muut oikeudellisissa ammateissa toimivat, esimerkiksi asianajajat, notaarit, haastemiehet, ehdonalaisen vapauden valvojat, sovittelijat ja tuomioistuinten tulkit.

(5)

Oikeusalan koulutus on keskeisessä asemassa rakennettaessa keskinäistä luottamusta, ja se parantaa yhteistyötä eri jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja oikeusalan ammattilaisten välillä. Oikeusalan koulutus olisi nähtävä keskeisenä todellisen eurooppalaisen oikeuskulttuurin edistämisen välineenä 13 päivänä syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Parannetaan luottamusta oikeuden saatavuuteen EU:ssa. Eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen uusi ulottuvuus", tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutuksesta Euroopan unionissa annetun neuvoston päätöslauselman (5), eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 27 ja 28 päivänä lokakuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien sekä oikeusalan koulutuksesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti.

(6)

Oikeusalan koulutukseen voi osallistua erilaisia toimijoita, kuten jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaisia, akateemisia laitoksia, oikeusalan koulutuksesta vastaavia kansallisia elimiä, Euroopan tason koulutusorganisaatioita tai -verkostoja taikka unionin oikeuden oikeuskoordinaattoreiden verkostoja. Yleiseurooppalaista etua ajavien, oikeusalan koulutuksessa toimivien elinten ja yhteisöjen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA), Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen (ACA Europe), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (EUSJC) ja Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA), olisi jatkossakin edistettävä tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettuja, aidosti eurooppalaisia koulutusohjelmia, minkä vuoksi niille voitaisiin myöntää asianmukainen rahoitus komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistettujen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti.

(7)

Unionin olisi helpotettava unionin oikeuden täytäntöönpanoa koskevan koulutustoiminnan järjestämistä katsomalla jäsenvaltioiden viranomaisten maksamat osallistuvien tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön palkat tukikelpoisiksi kustannuksiksi tai luontoissuorituksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6), jäljempänä 'varainhoitoasetus', mukaisesti.

(8)

Oikeussuojan saatavuuteen olisi sisällyttävä erityisesti oikeus oikeudenkäyntiin, oikeus vaihtoehtoisiin riitojenratkaisumenetelmiin sekä oikeus sellaisten viranomaisten palveluihin, joilla on lakisääteinen velvoite tarjota osapuolille riippumatonta ja puolueetonta oikeudellista neuvontaa.

(9)

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2012 EU:n huumausainestrategian (2013–2020) (7), jossa pyritään tarjonnan ja kysynnän samanaikaiseen vähentämiseen perustuvaan tasapainoiseen lähestymistapaan ja tunnustetaan, että huumausaineiden kysynnän vähentäminen ja huumausaineiden tarjonnan vähentäminen ovat toisiaan vahvistavia osatekijöitä laittomien huumausaineiden vastaisessa politiikassa. Yksi strategian päätavoitteista on edistää huumausaineiden kysynnän, huumeriippuvuuden sekä huumeista aiheutuvien terveydellisten ja sosiaalisten riskien ja haittojen merkittävää vähentämistä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1150/2007/EY (8) perustetun huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan ohjelman oikeusperusta liittyi kansanterveyteen ja siinä käsiteltiin terveysnäkökohtia, kun taas tällä ohjelmalla on eri oikeusperusta ja sen tavoitteena olisi edistää vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen erityisesti oikeudellista yhteistyötä tukemalla. Yksinkertaistamisen varmistamiseksi ja kunkin ohjelman oikeusperustan mukaisesti Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmasta voidaan näin ollen tukea toimenpiteitä jäsenvaltioiden toimien täydentämiseksi, jotta saavutetaan huumausaineiden käyttöön liittyvien terveyshaittojen vähentämistä koskeva tavoite, mukaan lukien tiedotus ja ennaltaehkäisy.

(10)

EU:n huumausainestrategian (2013–2020) toinen keskeinen osatekijä on kysynnän vähentäminen. Poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, olisi tuettava toimia huumausaineiden salakuljetuksen ja muiden rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja erityisesti toimia, jotka kohdistuvat laittomien huumausaineiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, maahantuontiin ja maasta vientiin, mukaan lukien hallussapito ja ostaminen tarkoituksena osallistua huumausaineiden salakuljetukseen, kun taas tämän ohjelman olisi katettava ne huumausainepolitiikan näkökohdat, jotka eivät kuulu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, tai Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman alaan ja jotka liittyvät läheisesti sen yleistavoitteeseen.

(11)

EU:n uudessa huumausainestrategiassa (2013–2020) säilytettyjen ohjelmakauden 2007–2013 painopisteiden rahoituksen jatkaminen olisi joka tapauksessa varmistettava, ja näin ollen varoja olisi oltava saatavilla Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmasta, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineestä, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, ja tästä ohjelmasta niiden omien painopisteiden ja oikeusperustojen mukaisesti ja päällekkäistä rahoitusta välttäen.

(12)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 3 kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä 'perusoikeuskirja', 24 artiklan ja vuoden 1989 Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava lapsen oikeuksien suojelua, mukaan lukien oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeus ymmärtää menettely, oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja oikeus koskemattomuuteen ja ihmisarvoon. Ohjelmalla olisi pyrittävä erityisesti parantamaan lastensuojelua oikeudellisissa järjestelmissä sekä lasten mahdollisuuksia saada oikeussuojaa, ja ohjelman kaikkien toimien täytäntöönpanossa olisi valtavirtaistettava lapsen oikeuksien suojelun edistäminen.

(13)

SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista sen kaikissa toimissa. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys on otettu huomioon ohjelman toimissa.

(14)

Kokemus unionin tasolla toteutetuista toimista on osoittanut, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen käytännössä edellyttää erilaisten välineiden, kuten säädösten, poliittisten aloitteiden ja rahoituksen, yhdistämistä. Rahoitus on merkittävä lainsäädäntötoimia täydentävä väline.

(15)

Oikeudellista yhteistyötä tukevien EU:n tulevien rahoitusohjelmien tehostamisesta 22 ja 23 päivänä syyskuuta 2011 antamissaan päätelmissä neuvosto korosti Euroopan unionin rahoitusohjelmien merkittävää asemaa unionin säännöstön tehokkaassa täytäntöönpanossa ja toisti, että pääsyn näihin ohjelmiin olisi oltava avoimempaa, joustavampaa, johdonmukaisempaa ja yksinkertaisempaa.

(16)

Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että unionin myöntämää rahoitusta on tarpeen järkeistää ja yksinkertaistaa. Erityisesti nykyinen talouskriisi huomioon ottaen on keskeisen tärkeää, että unionin varojen käyttö jäsennellään ja hallinnoidaan mahdollisimman huolellisesti. Rahoitusta voidaan huomattavasti yksinkertaistaa ja sen hallinnointia tehostaa vähentämällä ohjelmien lukumäärää ja järkeistämällä, yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla rahoitussääntöjä ja -menettelyjä.

(17)

Rahoituksen yksinkertaistamista, sen hallinnoinnin tehostamista ja helpompaa saatavuutta varten ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä toimia, joita on aiemmin toteutettu niiden kolmen ohjelman pohjalta, jotka on perustettu neuvoston päätöksellä 2007/126/YOS (9), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1149/2007/EY (10) ja päätöksellä N:o 1150/2007/EY. Näiden ohjelmien väliarviointeihin kuuluu suosituksia, joilla pyritään ohjelmien täytäntöönpanon parantamiseen. Väliarviointien havainnot sekä vastaavien jälkiarviointien havainnot on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

(18)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" ja komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että on tärkeää keskittää rahoitus toimiin, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa, mikä tarkoittaa, että unionin toimilla voidaan saavuttaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin verrattuna. Tämän asetuksen perusteella toteutettavien toimien olisi edistettävä Euroopan oikeusalueen luomista lujittamalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, parantamalla keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä, lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista ja takaamalla, että unionin oikeutta sovelletaan oikein ja johdonmukaisesti. Rahoitustoimien olisi myös edistettävä sitä, että kaikki asianomaiset voivat perehtyä tehokkaammin unionin oikeuteen ja politiikkoihin, ja tarjottava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen tukemiselle ja kehittämiselle ja siten edesautettava niiden toteuttamista ja asianmukaista täytäntöönpanoa. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista varten eurooppalainen foorumi.

(19)

Valitessaan ohjelmasta rahoitettavia toimia komission olisi arvioitava ehdotukset ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kriteerien olisi sisällettävä ehdotettujen toimien eurooppalaisen lisäarvon arvioiminen. Myös kansallisilla hankkeilla ja pienillä hankkeilla voi olla eurooppalaista lisäarvoa.

(20)

Ohjelmaan osallistuviin elimiin ja yhteisöihin olisi kuuluttava kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia.

(21)

Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (11) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(22)

Sen varmistamiseksi, että ohjelma on riittävän joustava muuttuviin tarpeisiin ja niiden mukaisiin poliittisiin painopisteisiin reagoimiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen prosenttiosuuksien muuttamista kunkin erityistavoitteen osalta yli viidellä prosenttiyksiköllä. Sen arvioimiseksi, onko tarpeen antaa tällainen delegoitu säädös, kyseiset prosenttiosuudet olisi laskettava ohjelman koko keston ajaksi vahvistettujen rahoituspuitteiden perusteella eikä vuotuisten määrärahojen perusteella. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(23)

Tämä asetus olisi pantava kaikilta osin täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti. Mitä erityisesti tulee tuensaajien maksaman arvonlisäveron tukikelpoisuutta koskeviin edellytyksiin, arvonlisäveron tukikelpoisuus ei saisi määräytyä tuensaajien oikeudellisen aseman perusteella sellaisten toimien osalta, jotka yksityiset ja julkiset elimet ja yhteisöt voisivat toteuttaa samoin oikeudellisin edellytyksin. Kun otetaan huomioon tämän asetuksen piiriin kuuluvien tavoitteiden ja toimien erityinen luonne, ehdotuspyynnöissä olisi selvennettävä, että niiden toimien osalta, jotka sekä yksityiset että julkiset elimet ja yhteisöt voivat toteuttaa, julkisten elinten ja yhteisöjen maksama vähennyskelvoton arvonlisävero on tukikelpoinen siltä osin kuin se on maksettu sellaisten toimien kuten koulutus- tai tiedotustoimien täytäntöönpanoa varten, joita ei voida pitää julkisen vallan käyttönä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi hyödynnettävä varainhoitoasetuksessa käyttöön otettuja yksinkertaistamisvälineitä. Lisäksi kriteerit, joiden perusteella rahoitusta saavat toimet valitaan, olisi määriteltävä siten, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan toimiin, jotka voivat parhaiten edistää asetettujen toimintatavoitteiden saavuttamista.

(24)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä vuotuiset työohjelmat. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(25)

Komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa olisi varmistettava varojen asianmukainen jakautuminen avustusten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten välillä. Ohjelmalla olisi pääasiassa ohjattava varoja avustuksiin, huolehtien kuitenkin samalla hankintojen riittävästä rahoituksesta. Avustuksiin myönnettävien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus olisi vahvistettava vuotuisissa työohjelmissa, ja sen tulisi olla vähintään 65 prosenttia. Hankesuunnittelun ja sidosryhmien yhteisrahoituksen helpottamiseksi komission olisi vahvistettava ehdotuspyynnöille, hankkeiden valinnalle ja rahoituspäätöksille selkeä aikataulu.

(26)

Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, joita ovat muun muassa tämä ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (13) perustettu perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, Kansanterveys kasvun tukena -ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (14) perustettu Erasmus + -ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (15) perustettu Horisontti 2020 -puiteohjelma ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II).

(27)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten määrääminen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

(28)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä sen tuloksellisuuden arviointia varten tarvittavista välineistä. Tätä varten siinä olisi määriteltävä yleistavoite ja erityistavoitteet. Erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten olisi laadittava konkreettisia ja määrällisesti ilmaistavissa olevia indikaattoreita, joiden olisi oltava voimassa koko ohjelmakauden ajan. Komission olisi toimitettava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle seurantakertomus, jonka olisi perustuttava muun muassa tässä asetuksessa säädettyihin indikaattoreihin ja jossa olisi annettava tietoa käytettävissä olevien varojen käytöstä.

(29)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön tehokkaasti moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen ja varmistaen samalla, että ohjelma on tehokkaasti mahdollisten hakijoiden ulottuvilla. Sen tueksi, että ohjelma olisi tehokkaasti hakijoiden ulottuvilla, komission olisi pyrittävä kaikin tavoin yksinkertaistamaan hakumenettelyjä ja -asiakirjoja, hallinnollisia muodollisuuksia ja varainhoidon vaatimuksia, keventämään hallinnollista rasitetta ja kannustamaan ohjelmassa aliedustettuina olevissa jäsenvaltioissa sijaitsevia yksiköitä hakemaan avustusta. Komission olisi julkaistava erityisellä verkkosivulla tietoa ohjelmasta, sen tavoitteista sekä ehdotuspyynnöistä ja niiden aikatauluista. Perusasiakirjojen ja ehdotuspyyntöjä koskevien ohjeiden olisi oltava saatavilla kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä.

(30)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (16), jäljempänä 'soveltamissäännöt', 180 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisesti avustussopimuksissa olisi määriteltävä unionin rahoituksen näkyvyyttä koskevat säännökset lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa julkistaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

(31)

Varainhoitoasetuksen 35 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä sen soveltamissääntöjen 21 artiklan mukaisesti komission olisi asetettava asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville tiedot varojen saajista sekä unionin yleisestä talousarviosta rahoitettujen toimenpiteiden luonteesta ja tarkoituksesta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti henkilötietojen suojaa.

(32)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on edistää vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen erityisesti tukemalla oikeudellista yhteistyötä siviili- ja rikosasioissa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(33)

SEU:hun ja SEUT:iin liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(34)

SEU:hun ja SEUT:iin liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(35)

SEU:hun ja SEUT:iin liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(36)

Jotta varmistetaan päätöksen 2007/126/YO, päätöksen N:o 1149/2007/EY ja päätöksen N:o 1150/2007/EY perusteella aiemmin rahoitettujen toimien rahoituksen jatkuvuus, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan,

a)

helpottaa ja tukea oikeudellista yhteistyötä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa;

b)

tukea ja edistää oikeusalan koulutusta, mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva kielikoulutus, yhteisen oikeus- ja oikeudenkäyttökulttuurin luomiseksi;

c)

helpottaa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta kaikille, mukaan lukien rikoksen uhrien oikeuksien edistäminen ja tukeminen kunnioittaen samalla oikeutta puolustukseen;

d)

tukea aloitteita huumausainepolitiikan alalla ohjelman yleistavoitteeseen läheisesti liittyvien oikeudellisen yhteistyön ja rikostorjunnan näkökohtien osalta niiltä osin kuin ne eivät kuulu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, tai Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman piiriin.

a)

vahvistetaan yleisön tietoisuutta unionin oikeudesta ja politiikoista;

b)

lisätään unionin oikeuden tuntemusta, mukaan lukien aineellinen oikeus ja prosessioikeus, sekä oikeudellisen yhteistyön välineiden, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja vertailevan oikeustieteen tuntemusta, jotta varmistettaisiin tehokas oikeudellinen yhteistyö yksityis- ja rikosoikeuden alalla;

c)

tuetaan unionin välineiden tehokasta, kattavaa ja johdonmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa sekä niiden seurantaa ja arviointia;

d)

edistetään rajatylittävää yhteistyötä, parannetaan jäsenvaltioiden siviili- ja rikosoikeuksien sekä oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta ja vahvistetaan keskinäistä luottamusta;

e)

parannetaan sellaisten mahdollisten esteiden tuntemusta ja ymmärtämistä, jotka saattavat vaikuttaa Euroopan oikeusalueen toimivuuteen;

f)

lisätään tuomioistuinjärjestelmien ja niiden yhteistyön tehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan keinoin, mukaan lukien järjestelmien ja sovellusten rajatylittävä yhteentoimivuus.

a)

analyyttiset toiminnat, kuten tietojen keruu ja tilastojen laatiminen; yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen; tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset; arvioinnit; oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen; työpajat, seminaarit, asiantuntijakokoukset ja konferenssit;

b)

tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettu koulutustoiminta, esimerkiksi henkilöstövaihto, työpajat, seminaarit, kouluttajien koulutustapahtumat, mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva kielikoulutus, sekä verkko-oppimisen välineiden tai muun koulutusmateriaalin kehittäminen;

c)

vastavuoroinen oppiminen, yhteistyö, tietoisuuden lisääminen ja levittäminen, esimerkiksi hyvien käytänteiden, innovatiivisten toimintatapojen ja kokemusten yksilöinti ja vaihto, vertaisarviointien ja vastavuoroisen oppimisen organisointi; konferenssien, seminaarien ja tiedotuskampanjoiden järjestäminen, mukaan lukien toimielinten viestintä ohjelman tavoitteisiin liittyvistä unionin poliittisista painopisteistä; ohjelmaa ja sen tuloksia koskevan tiedon levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen; tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja -välineiden kehittäminen, käyttö ja ylläpito, mukaan lukien Euroopan oikeusportaalin kehittäminen edelleen keinona parantaa kansalaisten oikeussuojan saatavuutta;

d)

sellaisten keskeisten toimijoiden tukeminen, joiden toiminta edistää ohjelman tavoitteiden toteuttamista, kuten jäsenvaltioiden tukeminen unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanossa; keskeisten eurooppalaisten toimijoiden ja Euroopan tason verkostojen tukeminen muun muassa oikeudellisen koulutuksen alalla; ja asiantuntijaelinten ja -yhteisöjen, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen verkostoitumistoimien tukeminen Euroopan tasolla.

a)

jäsenvaltioihin;

b)

Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) niihin maihin, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia, kyseisen sopimuksen mukaisesti;

c)

ehdokasmaihin, mahdollisiin ehdokasmaihin ja unioniin liittyviin maihin, niiden yleisten periaatteiden, edellytysten ja sääntöjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai samankaltaisissa sopimuksissa.

a)

toteutettavat toimet 3 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ohjeellinen rahoitusvarojen jako;

b)

rahoitettavia ehdotuksia valittaessa sovellettavat keskeiset tukikelpoisuus-, valinta- ja ratkaisuperusteet varainhoitoasetuksen 84 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 94 artiklan mukaisesti;

c)

avustuksiin myönnettävien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus.

a)

vuotuisen seurantakertomuksen, joka perustuu 15 artiklan 2 kohdassa säädettyihin indikaattoreihin ja käytettävissä olevien varojen käyttöön;

b)

väliarviointikertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018;

c)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

a)

ohjelmasta rahoitetuilla valistustoimilla saavutettujen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä ja prosenttiosuus;

b)

ohjelmasta rahoitettuihin koulutukseen, henkilöstövaihtoon, opintomatkoille, työpajoihin ja seminaareihin osallistuneiden, kohderyhmään kuuluvien tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön lukumäärä ja prosenttiosuus;

c)

unionin oikeutta ja politiikkoja koskevan tiedon lisääntyminen ohjelmasta rahoitettuihin toimiin osallistuvien ryhmien keskuudessa verrattuna koko kohderyhmään;

d)

rajatylittävän yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten, toimien ja tuotosten lukumäärä, myös niiden, jotka on toteutettu unionin tasolla käyttöön otettujen tietoteknisten välineiden ja menettelyjen avulla;

e)

osallistujien arvio toimista, joihin he ovat osallistuneet, ja niiden (odotetusta) kestävyydestä;

f)

ohjelmasta rahoitettujen toimien maantieteellinen kattavuus.

a)

ohjelman havaittu vaikutus oikeussuojan saatavuuteen unionin tasolla kerättyjen laadullisten ja määrällisten tietojen pohjalta;

b)

ohjelmasta rahoitettujen toimien avulla kehitettyjen välineiden lukumäärä ja laatu;

c)

ohjelman eurooppalainen lisäarvo, mukaan lukien ohjelman toimien arviointi suhteessa kansallisella tai Euroopan tasolla kehitettyihin vastaaviin aloitteisiin, joita ei tueta unionin rahoituksella, ja niiden (odotetut) tulokset sekä unionin rahoituksen edut ja/tai haitat verrattuna tämäntyyppisten toimien rahoitukseen kansallisesti;

d)

rahoituksen taso suhteessa saavutettuihin tuloksiin (tehokkuus);

e)

mahdolliset hallinnolliset, organisatoriset ja/tai rakenteelliset esteet, jotka vaikeuttavat ohjelman sujuvampaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa (mahdollinen yksinkertaistaminen).