Help Print this page 
Title and reference
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 , yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 347, 20.12.2013, p. 33–49 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Languages, formats and link to OJ
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html BG html ES html CS html DA html DE html ET html EL html EN html FR html GA html HR html IT html LV html LT html HU html MT html NL html PL html PT html RO html SK html SL html FI html SV
PDF pdf BG pdf ES pdf CS pdf DA pdf DE pdf ET pdf EL pdf EN pdf FR pdf GA pdf HR pdf IT pdf LV pdf LT pdf HU pdf MT pdf NL pdf PL pdf PT pdf RO pdf SK pdf SL pdf FI pdf SV
Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal
 To see if this document has been published in an e-OJ with legal value, click on the icon above (For OJs published before 1st July 2013, only the paper version has legal value).
Multilingual display
Text

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/33


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1287/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 ja 195 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan unionia seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään unionin dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota. Pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', olisi oltava keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden yritysten merkitystä kuvaa se, että ne mainitaan kuudessa seitsemästä Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteesta.

(2)

Varmistaakseen, että yrityksillä ja erityisesti pk-yrityksillä on keskeinen asema unionin talouskasvun luomisessa, joka on ensisijainen tavoite, komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle", jonka neuvosto hyväksyi joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä parantamalla useita sisämarkkinoiden osatekijöitä, myös yrityksiin liittyviä palveluja.

(3)

Komissio antoi kesäkuussa 2008 tiedonannon "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")", jonka neuvosto otti vastaan myönteisesti joulukuussa 2008. Small Business Act -aloitteessa esitetään kattavat poliittiset toimintapuitteet pk-yrityksille, edistetään yrittäjyyttä ja nivotaan "pienet ensin" -periaate lainsäädäntöön ja politiikkaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteessa asetetaan kymmenen periaatetta sekä esitetään poliittisia ja lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Small Business Act -aloitteella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Lippulaivahankkeissa on jo esitetty useita pk-yrityksiä koskevia toimia.

(4)

Small Business Act -aloitetta on sen jälkeen tarkasteltu uudelleen, ja neuvosto antoi tämän helmikuussa 2011 julkaistun uudelleentarkastelun perusteella asiaa koskevat päätelmät 30 ja 31 päivänä toukokuuta 2011. Uudelleentarkastelussa luodaan katsaus Small Business Act -aloitteen toteutukseen ja arvioidaan pk-yritysten tarpeita nykyisessä taloustilanteessa, jossa niiden on yhä vaikeampi saada rahoitusta ja päästä markkinoille. Siinä luodaan katsaus Small Business Act -aloitteen ensimmäisten kahden vuoden aikana saavutettuun edistykseen ja esitetään uusia toimia talouskriisin aiheuttamien, sidosryhmien esille ottamien uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Siinä ehdotetaan myös keinoja parantaa Small Business Act -aloitteen omaksumista ja toteutusta antamalla sidosryhmille selkeä rooli ja asettamalla liike-elämän organisaatiot toiminnan etulinjaan. Yritysten kilpailukykyä sekä pk-yrityksiä koskevan ohjelman erityistavoitteissa olisi otettava huomioon mainitussa uudelleentarkastelussa esitetyt painopisteet. On tärkeää varmistaa, että ohjelman toteutusta sovitetaan yhteen Small Business Act -aloitteen toteutuksen kanssa.

Erityistavoitteiden mukaisten toimien tulisi auttaa noudattamaan erityisesti kymmentä edellä mainittua periaatetta ja olla niiden uusien toimien mukaisia, jotka on määritelty Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun aikana.

(5)

Neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) vahvistetaan vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys. Tässä monivuotisessa rahoituskehyksessä kuvataan, miten voidaan saavuttaa poliittiset tavoitteet, jotka koskevat kasvun lisäämistä ja työpaikkojen luomista Euroopassa sekä vähähiilisen ja ympäristötietoisemman talouden ja kansainvälisesti merkittävän unionin luomista.

(6)

Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, tukea nykyisiä pk-yrityksiä, kannustaa yrittäjyyskulttuuria ja edistää pk-yritysten kasvua, osaamisyhteiskunnan etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä 'COSME -ohjelma'.

(7)

COSME -ohjelmassa olisi asetettava yksinkertaistamisohjelma selvästi etusijalle komission 8 päivänä helmikuuta 2012 antaman tiedonannon "Yksinkertaistamisohjelma vuodet2014–2020 kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten" mukaisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden varojen käyttöä yritysten kilpailukyvyn ja pk-yritysten edistämiseen olisi sovitettava yhteen paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys ja lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa talousarvioiden välistä synergiaa.

(8)

Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastotoimet unionin rahoitusohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että COSME -ohjelman valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen ja yhteiskuntaan.

(9)

Neuvoston päätöksestä 2001/822/EY (4) seuraa, että merentakaisten maiden ja alueiden yksiköt ja elimet voivat osallistua COSME -ohjelmaan.

(10)

Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytyksiä yritysten, erityisesti pk-yritysten, kestävälle kasvulle. Kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttaminen merkitsee kykyä luoda ja ylläpitää yritysten taloudellista kilpailukykyä ja kasvua kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Parantunut tuottavuus, myös resurssien ja energian tuottavuus, on tulojen kestävän kasvun päälähde. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuuksia, kuten sisämarkkinoita. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.

(11)

Komission 18 päivänä huhtikuuta 2012 antamassa tiedonannossa "Tavoitteena työllistävä elpyminen" arvioitiin, että vuoteen 2020 mennessä voitaisiin luoda yli viisi miljoonaa työpaikkaa erityisesti pk-yrityksissä toteuttamalla toimintalinjoja, joilla edistetään siirtymistä vihreään talouteen, johon kuuluvat muun muassa tehokas resurssien käyttö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutostoimet. Tämän huomioon ottaen COSME -ohjelman erityistoimiin voisi sisältyä kestävien tuotteiden, palvelujen, teknologioiden ja prosessien kehittämisen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden ja yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen.

(12)

Kilpailukyky on asetettu unionin politiikan keskipisteeseen viime vuosina niiden markkinoihin liittyviin, poliittisten ja institutionaalisten epäkohtien vuoksi, jotka heikentävät unionin yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä.

(13)

COSME -ohjelmassa olisi sen vuoksi puututtava markkinoiden puutteelliseen toimintaan, joka vaikuttaa unionin talouden kilpailukykyyn globaalisti ja haittaa yritysten, erityisesti pk-yritysten, kykyä kilpailla kilpakumppaneiden kanssa muualla maailmassa.

(14)

COSME -ohjelma olisi kohdistettava erityisesti komission suosituksessa 2003/361/EY (5) määriteltyihin pk-yrityksiin. Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös pk-yrityksiä edustavia järjestöjä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, vapaisiin ammatteihin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös potentiaalisiin, uusiin ja nuoriin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin kuin muihin erityisiin kohderyhmiin, kuten ikääntyneempiin henkilöihin, maahanmuuttajiin ja yrittäjiin, jotka kuuluvat sosiaalisesti heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten vammaisiin, sekä liiketoiminnan luovutusten, spin-off- ja spin-out-yritysten sekä yrittäjien uusien mahdollisuuksien edistämiseen.

(15)

Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Näillä vaikeuksilla on kielteinen vaikutus perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun, yritysten kasvuun ja elinkelpoisuuteen sekä uusien yrittäjien halukkuuteen ottaa haltuunsa elinkelpoisia yrityksiä liiketoiminnan luovutuksen tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY (6) nojalla käyttöön otetut unionin rahoitusvälineet ovat todistetusti tuottaneet lisäarvoa ja vaikuttaneet myönteisesti ainakin 220 000 pk-yritykseen. Ehdotettujen rahoitusvälineiden tuottama suurempi lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että riskipääoman sisämarkkinoita vahvistetaan, kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat sekä puututaan markkinahäiriöihin, joita jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan. Unionin toimien olisi oltava yhdenmukaisia ja johdonmukaisia ja täydennettävä pk-yrityksiä koskevia jäsenvaltioiden rahoitusvälineitä, saatava aikaan vipuvaikutusta sekä vältettävä aiheuttamasta markkinoiden vääristymistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) mukaisesti. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta unionin muista resursseista.

(16)

Komission olisi kiinnitettävä huomiota tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden kautta myönnettävän rahoituksen näkyvyyteen sen varmistamiseksi, että unionin tuki tunnetaan ja että myönnetty tuki pannaan merkille markkinoilla. Tätä varten myös rahoituksen välittäjät olisi velvoitettava tuomaan selkeästi esiin varojen lopullisille saajille, että tämän asetuksen mukaiset rahoitusvälineet ovat mahdollistaneet rahoituksen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarpeelliset toimet, myös helppokäyttöisten verkkojärjestelmien avulla, levittääkseen pk-yrityksille ja välittäjille tietoa käytettävissä olevista rahoitusvälineistä. Nämä järjestelmät, joihin voi kuulua myös keskitetty portaali, eivät saisi olla päällekkäisiä olemassa olevien järjestelmien kanssa.

(17)

Yritys-Eurooppa -verkosto, jäljempänä 'verkosto', on osoittanut lisäarvonsa Euroopan pk-yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa tukea yrityksille auttamalla niitä parantamaan kilpailukykyään ja selvittämään liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa sekä saamaan neuvoja unionin rahoituslähteistä, unionin oikeudesta ja teollis- ja tekijänoikeuksista sekä unionin ohjelmista, joilla pyritään edistämään ekoinnovaatioita ja kestävää tuotantoa. Se on myös saanut palautetta unionin oikeudesta ja standardeista. Sen ainutlaatuinen asiantuntemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia.

(18)

Tarvitaan kuitenkin jatkuvia toimia verkoston palvelujen ja toiminnan laadun parantamiseksi erityisesti sen suhteen, miten hyvin pk-yritykset ovat tietoisia ehdotetuista palveluista ja käyttävät niitä, ottamalla mukaan kansainvälistymis- ja innovointipalvelut, tehostamalla yhteistyötä verkoston sekä alueellisten ja paikallisten pk-yritysten sidosryhmien kesken sekä ottamalla paremmin mukaan toimintaan vastaanottavia organisaatioita ja kuulemalla niitä, vähentämällä byrokratiaa, parantamalla tietoteknistä tukea ja lisäämällä verkoston ja sen palveluiden näkyvyyttä sen kattamilla maantieteellisillä alueilla.

(19)

Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen sekä Euroopan sisällä että ulkopuolella vaikuttaa kilpailukykyyn. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä unionin pk-yrityksistä 25 prosenttia harjoittaa tai on jossakin vaiheessa kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientiä, ja vain 13 prosenttia unionin pk-yrityksistä harjoittaa säännöllisesti vientiä unionin ulkopuolelle ja vain 2 prosenttia on tehnyt investointeja kotimaansa ulkopuolelle. Myös vuoden 2012 Eurobarometritutkimuksesta käy ilmi, että pk-yritykset eivät ole hyödyntäneet kasvumahdollisuuksiaan vihreillä markkinoilla unionissa eivätkä sen ulkopuolella kansainvälistymisen ja julkisiin hankintoihin osallistumisen osalta. Small Business Act -aloitteessa kehotettiin unionia ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan pk-yrityksiä hyödyntämään unionin ulkopuolisten markkinoiden kasvua, ja tämän mukaisesti unioni antaa taloudellista tukea useille aloitteille, kuten EU:n ja Japanin teolliselle yhteistyökeskukselle ja teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevälle pk-yritysten neuvontapalvelulle Kiinassa. Unionin lisäarvoa luodaan edistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla Euroopan tasolla palveluja, jotka täydentävät jäsenvaltioiden keskeisiä kaupanedistämispalveluita mutta eivät ole niiden kanssa päällekkäisiä ja jotka tehostavat sekä julkisten että yksityisten palveluntarjoajien toimia tällä alalla. Näihin palveluihin olisi kuuluttava tiedottaminen teollis- ja tekijänoikeuksista, standardeista sekä julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja mahdollisuuksista. Neuvoston 6 päivänä joulukuuta 2011 komission tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle" johdosta antamien päätelmien "Teollisuuspolitiikan täytäntöönpanon vahvistaminen kaikkialla EU:ssa" osa II olisi otettava kaikilta osiltaan huomioon. Tarkoin määritellyn eurooppalaisen klusteristrategian olisi tältä osin täydennettävä kansallisia ja alueellisia toimia, joilla klustereita kannustetaan huippuosaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ottaen huomioon, että pk-yritysten klusterien muodostaminen voi olla keskeinen keino lisätä pk-yritysten valmiuksia innovoida ja käynnistää toimintaa ulkomaisilla markkinoilla.

(20)

Unionin yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti pk-yritysten etuihin ja niihin aloihin, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta. Myös unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta tietoa ja osaamista voidaan vaihtaa Euroopan laajuisesti, ja sähköiset palvelut voivat olla erityisen kustannustehokkaita tällä alalla. Tällaisilla toimilla voidaan auttaa kehittämään tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille.

(21)

Sisämarkkinoiden puutteet, hajanaisuus ja tarpeeton byrokratia estävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, hyödyntämästä sisämarkkinoiden kaikkia etuja. Tämän vuoksi tarvitaan viipymättä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisiä toimia täytäntöönpanoon, lainsäädäntöön ja tiedotukseen liittyvien puutteiden korjaamiseksi. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi tehtävä yhteistyötä myös pk-yritysten hallintoon ja sääntelyyn liittyvien liiallisten rasitteiden vähentämiseksi ja välttämiseksi. COSME -ohjelma on ainoa unionin ohjelma, jossa keskitytään nimenomaan pk-yrityksiin, ja siihen kuuluvien toimien olisi edistettävä näiden tavoitteiden toteuttamista. COSME -ohjelmasta rahoitettavien toimivuustestien ja vaikutustenarviointien olisi kuuluttava näihin toimiin.

(22)

Toinen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on Yhdysvalloissa 55 prosenttia ja Kiinassa 71 prosenttia (yrittäjyyttä koskevan Eurobarometritutkimuksen 2009 mukaan). Small Business Act -aloitteen mukaan huomiota olisi kiinnitettävä kaikkiin yrittäjien kohtaamiin tilanteisiin, kuten käynnistys-, kasvu-, luovutus- ja konkurssitilanteisiin (uusi mahdollisuus). Yrittäjyyskoulutusta edistämällä sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävillä toimenpiteillä, kuten vertailuanalyyseillä ja hyvien toimintatapojen vaihdolla, saadaan aikaan paljon unionin tason lisäarvoa.

(23)

Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma käynnistettiin tavoitteena auttaa uusia tai tulevia yrittäjiä saamaan kokemusta yritysmaailmasta jossakin muussa kuin heidän omassa jäsenvaltiossaan ja auttaa heitä näin parantamaan yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistämistä koskevien toimintaedellytysten parantamistavoitteen yhteydessä komission olisi kyettävä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla uusia yrittäjiä autetaan parantamaan kykyään kehittää yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan, taitojaan ja asenteitaan sekä parantamaan teknologisia ja johtamisvalmiuksiaan.

(24)

Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, resurssien rajoitukset ja uudet sosiaaliset suuntaukset luovat haasteita ja mahdollisuuksia eri aloille, joihin kohdistuu maailmanlaajuisia haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus. Esimerkiksi suunnitteluun pohjautuvien alojen on mukauduttava, jotta ne pystyvät hyödyntämään yksilöllisten, luovien ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia unionissa näillä aloilla toimivia pk-yrityksiä, unionin tasolla tarvitaan yhdennettyjä toimia lisäkasvun tuottamiseksi sellaisten aloitteiden kautta, jotka nopeuttavat uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä.

(25)

Jäsenvaltioissa toteutettujen toimien täydentämiseksi COSME -ohjelmalla voidaan tukea sekä alakohtaisia että alojen välisiä aloitteita, joilla on huomattavaa potentiaalia kasvun ja yrittäjyystoiminnan kannalta, erityisesti aloilla, joilla pk-yritysten osuus on suuri. Näin nopeutetaan kilpailukykyisten ja kestävien toimialojen syntymistä, joiden perustana ovat kaikkein kilpailukykyisimmät liiketoimintamallit, paremmat tuotteet ja menetelmät, organisaatiorakenteet tai muuttuneet arvoketjut. Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", jonka lokakuussa 2010 kokoontunut neuvosto otti myönteisesti vastaan. Tiedonannossa todettiin, että matkailu on merkittävä ala unionin taloudessa. Tällä alalla toimivien yritysten välitön osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) on 5 prosenttia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin toimivalta tällä alalla. Eurooppalaiset matkailualoitteet voivat täydentää jäsenvaltioiden toimia rohkaisemalla suotuisan toimintaympäristön luomiseen ja edistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä erityisesti hyvien toimintatapojen vaihdon avulla. Toimiin voi kuulua matkailua koskevan tietopohjan parantaminen niin, että tarjotaan tietoja ja analyysejä, sekä kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kehittäminen tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, samalla kun vältetään asettamasta pakollisia vaatimuksia unionin yrityksille.

(26)

COSME -ohjelmassa esitetään toimet tavoitteita varten, kokonaisrahoituspuitteet tavoitteiden toteuttamiseksi, rahoitusvälineiden vähimmäisrahoituspuitteet, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat avoimet järjestelyt.

(27)

COSME -ohjelmalla täydennetään unionin muita ohjelmia ottaen samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, olisi kehitettävä tiivistä synergiaa COSME -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (8) ("Horisontti 2020 –puiteohjelma"), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (9) ("rakennerahastot") ja unionin muiden ohjelmien välillä.

(28)

Avoimuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa COSME -ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa ja toimissa. Aloitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon myös kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

(29)

Pk-yrityksille suunnattujen avustusten myöntämisessä olisi noudatettava avoimia menettelyjä. Avustuksia myönnettäessä ja maksettaessa olisi toimittava avoimesti ja epäbyrokraattisesti sekä noudatettava yhteisiä sääntöjä.

(30)

Tässä asetuksessa vahvistetaan COSME -ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(31)

Sen varmistamiseksi, että varoja käytetään ainoastaan markkinoihin liittyviin, poliittisiin ja institutionaalisiin epäkohtiin puuttumiseksi, ja jotta vältetään markkinoiden vääristyminen, COSME -ohjelmasta annettavassa rahoituksessa olisi noudatettava valtiontukea koskevia unionin sääntöjä.

(32)

Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa ja liittymissopimusten liitteenä olevissa pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten maisten osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista.

(33)

On tärkeää varmistaa, että COSME -ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että COSME -ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

(34)

COSME -ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava, jotta sitä voidaan mukauttaa. Sen täytäntöönpanosta olisi laadittava vuosittain kertomus, jossa esitellään saavutettu edistyminen ja suunnitellut toimet.

(35)

COSME -ohjelman täytäntöönpanoa olisi seurattava vuosittain käyttäen keskeisiä indikaattoreita tulosten ja vaikutusten arviointiin. Näiden indikaattoreiden ja niiden perustasojen olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioimiseksi, missä määrin COSME -ohjelman tavoitteet on saavutettu.

(36)

Kaikkien COSME -ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista koskevaan väliraporttiin, jonka komissio laatii, olisi sisällytettävä myös arviointi pk-yritysten osallistumisasteesta, jos sen todetaan olevan alhainen hyvin monissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot voisivat tarvittaessa ottaa väliraportin tulokset huomioon omissa politiikoissaan.

(37)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 966/2012 mukaiset hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(38)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa COSME -ohjelman täytäntöönpanoa koskevien vuotuisten työohjelmien hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (11). Jotkin vuotuiseen työohjelmaan sisältyvät toimet edellyttävät toimien yhteensovittamista kansallisella tasolla. Tältä osin olisi sovellettava mainitun asetuksen 5 artiklan 4 kohtaa.

(39)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti indikaattoreita koskevien lisäysten ja rahoitusvälineitä koskevien tiettyjen yksityiskohtien muutosten osalta sekä ohjeellisten määrien muutosten osalta, jos ne ylittävät yli 5 prosentilla kutakin tapausta koskevan rahoituspuitteiden arvon. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti.

(40)

Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi päätös N:o 1639/2006/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Kohde

1 artikla

Perustaminen

Perustetaan unionin toimia koskeva ohjelma yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, korostaen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ('pk-yritykset'), jäljempänä 'COSME -ohjelma', 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

2 artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa 'pk-yrityksellä' tarkoitetaan mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisesti.

3 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   COSME -ohjelmalla edistetään seuraavia yleisiä tavoitteita, joissa kiinnitetään erityistä huomiota unioniin sijoittautuneiden pk-yritysten sekä COSME -ohjelmaan 6 artiklan nojalla osallistuviin kolmansiin maihin sijoittautuneiden pk-yritysten erityistarpeisiin:

a)

vahvistetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä;

b)

kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla indikaattoreilla:

a)

pk-yritysten kestävyys;

b)

muutokset uusien ja nykyisten pk-yritysten turhissa hallinnollisissa rasitteissa;

c)

muutokset niiden pk-yritysten osuudessa, jotka harjoittavat vientiä unionin sisällä tai unionin ulkopuolelle;

d)

muutokset pk-yritysten kasvussa;

e)

muutokset niiden unionin kansalaisten osuudessa, jotka haluavat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

3.   COSME -ohjelman indikaattoreiden ja tavoitteiden yksityiskohtainen luettelo on liitteessä.

4.   COSME -ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa sekä edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen saavuttamista. COSME -ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta.

II   LUKU

Erityiset tavoitteet ja toiminta-alat

4 artikla

Erityiset tavoitteet

1.   COSME -ohjelman erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)

parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia sekä pääoma- että velkarahoituksen muodossa;

b)

parannetaan pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla;

c)

parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailualalla;

d)

edistetään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria.

2.   COSME -ohjelman täytäntöönpanossa edistetään yritysten tarvetta mukautua vähäpäästöiseen, ilmastonmuutosta sietävään sekä resurssi- ja energiatehokkaaseen talouteen.

3.   COSME -ohjelman vaikutusta 1 kohdassa tarkoitettujen erityisten tavoitteiden saavuttamiseen mitataan indikaattoreilla, jotka esitetään liitteessä.

4.   Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa työohjelmissa määritellään yksityiskohtaisesti kaikki COSME -ohjelman puitteissa toteutettavat toimet.

5 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet COSME -ohjelman täytäntöönpanoa varten ovat 2 298,243 miljoonaa euroa käypinä hintoina, josta vähintään 60 prosenttia osoitetaan rahoitusvälineisiin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetuista rahoituspuitteista voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kustannuksia, joita COSME -ohjelman hallinnointi ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät. Niistä katetaan kustannustehokkaalla tavalla erityisesti tutkimuksia, asiantuntijatapaamisia, tiedotus- ja viestintätoimia, myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa tiedottamista sikäli kuin se liittyy COSME -ohjelman yleisiin tavoitteisiin, kustannuksia, jotka liittyvät tiedon käsittelyyn ja vaihtoon tarkoitettuihin tietoteknisiin verkostoihin, sekä kaikki muut tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät kustannukset, joita komissiolle aiheutuu COSME -ohjelman hallinnoinnista.

Nämä kustannukset eivät saa ylittää 5 prosenttia rahoituspuitteiden arvosta.

3.   COSME -ohjelman rahoituspuitteissa osoitetaan ohjeelliset määrät siten, että ohjelman rahoituspuitteiden arvosta 21,5 prosenttia kohdistetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen, 11 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen ja 2,5 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. Komissio voi kussakin tapauksessa poiketa näistä ohjeellisista määristä muttei yli 5 prosentilla rahoituspuitteiden arvosta. Siltä varalta, että tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti näiden ohjeellisten määrien muuttamiseksi.

4.   Rahoitusosuudella voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen N:o 1639/2006/EY mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä COSME -ohjelmaan. Samanlaisten kulujen kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

6 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   COSME -ohjelmaan voivat osallistua:

a)

Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti, ja muut Euroopan maat, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista;

b)

Euroopan unioniin liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa järjestelyissä vahvistettujen yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin;

c)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista, puitesopimuksissa, assosiaatiosopimusten pöytäkirjoissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä vahvistettujen yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun maahan sijoittautunut oikeussubjekti voi osallistua COSME -ohjelman niihin osiin, joihin kyseinen maa osallistuu 1 kohdassa kuvatuissa sopimuksissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

7 artikla

Muiden kuin osallistuvien maiden oikeussubjektien osallistuminen

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitettuun kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua COSME -ohjelman niihin osiin, joihin kyseinen maa ei osallistu. Muihin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit voivat myös osallistua COSME -ohjelman mukaisiin toimiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut oikeussubjektit eivät ole oikeutettuja unionin rahoitustukeen, paitsi jos se on olennaista COSME -ohjelman kannalta, etenkin unionin yritysten kilpailukyky ja markkinoille pääsy huomioiden. Tätä poikkeusta ei sovelleta voittoa tuottaviin oikeussubjekteihin.

8 artikla

Toimet pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi

1.   Komissio tukee toimia, joilla pyritään helpottamaan ja parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia niiden käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa ja joilla täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia on sovitettava tiiviisti yhteen koheesiopolitiikan yhteydessä, Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa ja kansallisella tasolla toteutettavien toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on markkinoiden kysyntä huomioiden pyrittävä kannustamaan sekä pääoma- että velkarahoituksen, kuten alku-, enkeli- ja oman pääoman luonteisen rahoituksen tarjoamista ja hyödyntämistä, mutta ei yritysten omaisuuden pilkkomista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien lisäksi unionin tukea voidaan antaa markkinoiden kysyntä huomioiden myös toimille, joilla parannetaan valtioiden rajat ylittävää ja monen maan välistä rahoitusta; näin autetaan pk-yrityksiä kansainvälistämään toimintaansa unionin lainsäädännön mukaisesti.

Komissio voi myös tutkia mahdollisuuksia markkinoiden kysyntä huomioiden kehittää innovatiivisia rahoitusmekanismeja, esimerkiksi crowdfunding-rahoitusta.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksityiskohdista säädetään 17 artiklassa.

9 artikla

Toimet markkinoillepääsyn parantamiseksi

1.   Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio voi tukea toimia, joilla parannetaan pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, kuten tietojen tarjoamista (myös digitaalipalvelujen kautta) ja tietämyksen lisäämistä muun muassa unionin ohjelmista, oikeudesta ja standardeista.

2.   Erityistoimenpiteillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille markkinoille. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua tietojen antaminen olemassa olevista markkinoille pääsyn esteistä ja liiketoimintamahdollisuuksista, julkisista hankinnoista ja tullimenettelyistä sekä sellaisten tukipalveluiden parantaminen, jotka liittyvät standardeihin sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin tärkeimmissä kolmansissa maissa. Näillä toimenpiteillä täydennetään päällekkäisyyttä välttäen jäsenvaltioiden tärkeimpiä kauppaa edistäviä toimia.

3.   COSME -ohjelman toimilla voidaan pyrkiä edistämään kansainvälistä yhteistyötä, mukaan luettuna teollisuutta ja sääntelyä koskeva vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa. Erityistoimenpiteillä voidaan pyrkiä kaventamaan tuotteita koskevien unionin ja muiden maiden sääntelypuitteiden välisiä eroja sekä edistämään yritys- ja teollisuuspolitiikan kehittämistä ja yritysten toimintaympäristön parantamista.

10 artikla

Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa -verkosto

1.   Komissio tukee Yritys-Eurooppa -verkostoa, jäljempänä 'verkosto', sen tehtävässä tarjota yhtenäistettyjä yritystukipalveluita unionin pk-yrityksille, jotka haluavat kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa. Verkoston toimiin voi kuulua seuraavaa:

a)

unionin aloitteisiin ja oikeuteen liittyvät tiedonanto- ja neuvontapalvelut, hallintovalmiuksien lisäämiseen pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi annettava tuki, pk-yritysten rahoitusta koskevan tietämyksen parantamiseen annettava tuki, mukaan lukien rahoitusmahdollisuuksia ja rahoituksen saantia koskevat tiedotus- ja neuvontapalvelut sekä pääsy asiaan liittyviin valmennus- ja mentorointiohjelmiin, toimenpiteet, joiden avulla pk-yritykset voivat parantaa energiatehokkuutta sekä ilmastoa ja ympäristöä koskevaa asiantuntemusta, sekä tiedottaminen unionin rahoitusohjelmista ja rahoitusvälineistä (mukaan lukien Horisontti 2020 -puiteohjelmasta yhteistyössä kansallisten yhteyspisteiden ja rakennerahastojen kanssa);

b)

valtioiden rajat ylittävää liiketoimintayhteistyötä, tutkimusta ja kehitystä, teknologian ja tiedon siirtoa koskevien sekä teknologia- ja innovaatiokumppanuuksien helpottaminen;

c)

toimiminen viestintäkanavana pk-yritysten ja komission välillä.

2.   Verkoston voidaan myös muiden unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman, puolesta tapahtuvaan palvelujen tarjoamiseen, mukaan lukien asiaan liittyvät neuvontapalvelut, joilla pk-yrityksiä rohkaistaan osallistumaan unionin muihin ohjelmiin. Komissio varmistaa, että verkostoa varten tarkoitetut eri rahoitusvälineet sovitetaan tehokkaasti yhteen ja että verkoston muiden unionin ohjelmien puolesta tarjoamat palvelut rahoitetaan noista ohjelmista.

3.   Verkosto toteutetaan sovittaen toiminta tiiviisti yhteen jäsenvaltioiden kanssa, jotta vältetään toimintojen päällekkäisyys toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Komissio arvioi verkoston hallinnoinnin tehokkuutta ja korkealaatuisten palvelujen tarjontaa eri puolilla unionia.

11 artikla

Toimet unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytysten parantamiseksi

1.   Komissio tukee toimia, joilla parannetaan unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä koskevia toimintaedellytyksiä, jotta voidaan tehostaa unionin yritysten kilpailukykyä, kestävyyttä ja kasvua edistävien kansallisten ja alueellisten toimintapolitiikkojen vaikuttavuutta, johdonmukaisuutta, yhteensovittamista ja johdonmukaisuutta.

2.   Komissio voi tukea erityistoimia yritysten, etenkin pk-yritysten, toimintaedellytysten parantamiseksi vähentämällä ja välttämällä tarpeetonta hallinnollista ja sääntelytaakkaa. Tällaisiin toimiin voi sisältyä asianomaisen unionin oikeuden pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten säännöllinen mittaaminen, tarvittaessa tulostaulun avulla, tuki riippumattomien asiantuntijoiden ryhmille sekä tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihto, mukaan lukien pk-yritystestien järjestelmällinen soveltaminen unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

3.   Komissio voi tukea toimia, joilla on tarkoitus kehittää uusia kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kehittämisstrategioita. Tällaisiin toimiin voi kuulua seuraavaa:

a)

toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten, mukaan luettuna maailmanluokan klusterit, kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia sekä yritysverkostojen toimintaedellytyksiä ja hallinnointia koskevien hyvien toimintatapojen vaihtaminen, sekä ylikansallisen yhteistyön edistäminen klustereiden ja yritysverkostojen kesken, kestävien tuotteiden, palvelujen, teknologian ja prosessien kehittäminen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden ja yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen;

b)

toimenpiteet, joilla otetaan huomioon kilpailukykypolitiikkaan liittyvät kansainväliset näkökohdat ja joissa keskitytään erityisesti toimintapoliittiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden, muiden COSME -ohjelmaan osallistuvien maiden ja unionin maailmanlaajuisten kauppakumppaneiden välillä;

c)

toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämistä, poliittisten päättäjien välistä yhteistyötä, vertaisarviointeja ja jäsenvaltioiden välistä hyvien toimintatapojen vaihtoa, ottaen tarvittaessa huomioon saatavilla oleva näyttö ja sidosryhmien näkemykset, etenkin tarkoituksin helpottaa pk-yritysten pääsyä unionin ohjelmiin ja toimenpiteisiin Small Business Act -toimintaohjelman mukaisesti.

4.   Komissio voi yhteensovittamista edistämällä tukea jäsenvaltioissa toteutettuja toimia, joilla edistetään sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, joilla on markkinapotentiaalia. Tällaiseen tukeen voi kuulua toimia, joilla edistetään hyvien käytäntöjen vaihtamista sekä teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, taito- ja koulutustarpeiden kartoittamista, erityisesti verkkotaitojen osalta. Siihen voi kuulua myös toimia, joilla edistetään uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja pk-yritysten välistä yhteistyötä uusien arvoketjujen alalla sekä uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvien ideoiden kaupallista käyttöä.

5.   Komissio voi täydentää jäsenvaltioiden toimia parantaakseen unionin pk-yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä aloilla, joille on ominaista merkittävä kasvupotentiaali, erityisesti aloilla, joilla pk-yritysten osuus on korkea, kuten matkailuala. Näihin toimiin voi kuulua jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen erityisesti hyviä toimintatapoja vaihtamalla.

12 artikla

Toimet yrittäjyyden edistämiseksi

1.   Komissio tukee yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistämistä parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä muun muassa vähentämällä yritysten perustamista koskevia esteitä. Komissio tukee kestäville yrityksille, yritysten perustamiselle ja kasvulle, liiketoiminnan luovutuksille, uudelle mahdollisuudelle (uudelleenkäynnistämiselle) sekä spin-off ja spin-out -yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä ja -kulttuuria.

2.   Erityistä huomiota on kiinnitettävä potentiaalisiin, uusiin ja nuoriin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin kuin muihin erityisiin kohderyhmiin.

3.   Komissio voi toteuttaa toimia, kuten uusille yrittäjille tarkoitettuja liikkuvuusohjelmia, joilla uusia yrittäjiä autetaan parantamaan kykyään kehittää yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan, taitojaan ja asenteitaan sekä parantamaan teknisiä ja johtamisvalmiuksiaan.

4.   Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään ja helpotetaan yrittäjyyskasvatusta, -koulutusta, -taitoja ja -asenteita, etenkin potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.

III   LUKU

COSME -ohjelman täytäntöönpano

13 artikla

Vuosittaiset työohjelmat

1.   Komissio hyväksyy COSME -ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Kussakin vuotuisessa työohjelmassa toteutetaan tässä asetuksessa esitetyt tavoitteet ja esitetään yksityiskohtaisesti:

a)

kuvaus rahoitettavista toimista, kutakin tointa varten asetetuista tavoitteista, joiden on oltava 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden mukaisia, odotetut tulokset, toteutusmenetelmä sekä maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä, kaikkia toimia varten varattu kokonaismäärä ja alustava täytäntöönpanoaikataulu sekä maksumäärärahojen jakauma;

b)

kunkin toimen osalta asianmukaiset laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joilla analysoidaan ja seurataan tuloksia ja kyseisen toimen tavoitteiden saavuttamista;

c)

avustusten ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta toimenpiteiden keskeiset arviointiperusteet, jotka asetetaan niin, että COSME -ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä;

d)

rahoitusvälineitä koskeva erillinen yksityiskohtainen luku, jossa tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti otetaan huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaiset tiedonantovelvoitteet, mukaan lukien rahoituspuitteiden suunniteltu kohdentaminen rahoitusvälineiden osalta tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitetun kasvuun tähtäävän pääomajärjestelyn ja sen 19 artiklassa tarkoitetun lainantakausjärjestelyn kesken, muita tietoja, kuten takuiden taso ja suhde Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

2.   Komissio panee COSME -ohjelman täytäntöön asetuksen (EU) N:o 966/2012 mukaisesti.

3.   COSME -ohjelman täytäntöönpanossa on varmistettava, että tuetuissa toimissa otetaan huomioon tuleva kehitys ja tarpeet, varsinkin 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin jälkeen, ja se, että ne ovat merkityksellisiä kehittyvien markkinoiden, talouden ja yhteiskunnan muutosten kannalta.

14 artikla

Tukitoimenpiteet

1.   Edellä 13 artiklassa tarkoitettujen vuosittaisten työohjelmien kattamien toimenpiteiden lisäksi komissio toteuttaa säännöllisesti tukitoimenpiteitä, joihin sisältyvät seuraavat:

a)

alakohtaisten ja alojen välisten kilpailukykynäkökohtien analysoinnin ja seurannan parantaminen;

b)

hyvien toimintatapojen ja poliittisten toimintamallien kartoittaminen ja levittäminen sekä edelleen kehittäminen;

c)

voimassa olevan oikeuden toimivuutta koskevat tarkastelut ja yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen merkityksellisten unionin uusien toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta löydettäisiin aloja, joilla voimassa olevaa oikeutta on tarpeen yksinkertaistaa, ja varmistettaisiin, että pk-yrityksille aiheutuu mahdollisimman vähän rasitteita aloilla, joilla ehdotetaan uusia lainsäädäntötoimenpiteitä;

d)

yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, vaikuttavan lainsäädännön, teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi;

e)

sellaisten yhdennettyjen ja käyttäjäystävällisten sähköisten järjestelmien luomisen edistäminen, joilla tarjotaan pk-yrityksille tärkeitä ohjelmia koskevaa tietoa varmistaen samalla, että ne eivät ole päällekkäisiä nykyisten portaalien kanssa.

2.   Näiden tukitoimenpiteiden kokonaiskustannukset eivät saa ylittää 2,5 prosenttia COSME -ohjelman rahoituspuitteista.

15 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa COSME -ohjelman täytäntöönpanoa ja hallintoa.

2.   Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen täytäntöönpanon, tulosten, kustannusten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Raporttiin on sisällytettävä tietoja edunsaajista, mahdollisuuksien mukaan kunkin ehdotuspyynnön osalta, sekä tietoja ilmastoon liittyvistä menoista, ilmastonmuutostavoitteiden mukaisesti annetun tuen vaikutuksesta, asiaan kuuluvia tietoja lainantakausjärjestelystä myönnetyistä yli 150 000 euron suuruisista ja sitä pienemmistä lainoista siten, että näiden tietojen keruu ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta yrityksille eikä etenkään pk-yrityksille. Seurantaraportti sisältää kutakin rahoitusvälinettä koskevan vuosikertomuksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 140 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

3.   Komissio laatii viimeistään vuonna 2018 toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten väliarviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien COSME -ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista tulosten ja vaikutusten tasolla, resurssien käytön tehokkuutta ja sillä Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Väliarviointikertomuksessa on myös käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sen sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset ja sitä käytetään perustana päätettäessä seuraavan toimenpiteen uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

4.   Komissio laatii lopullisen arviointikertomuksen toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista ja vaikutusten kestävyydestä.

5.   Kaikkien tämän asetuksen nojalla unionin varoja saaneiden edunsaajien ja muiden asianosaisten on toimitettava komissiolle kyseisten toimenpiteiden seurantaa ja arviointia varten tarvittavat asianmukaiset tiedot.

6.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset ja julkistaa ne.

IV   LUKU

Rahoitussäännökset ja taloudellisen tuen muodot

16 artikla

Taloudellisen tuen muodot

COSME -ohjelman mukainen unionin rahoitustuki voidaan panna täytäntöön välillisesti siirtämällä budjetin täytäntöönpanotehtäviä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa luetelluille elimille.

17 artikla

Rahoitusvälineet

1.   COSME -ohjelman mukaisia, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VIII osaston mukaisesti perustettuja rahoitusvälineitä on käytettävä niin, että pyritään helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia niiden käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa. Näihin rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainantakausjärjestely. Myönnettäessä varoja näihin järjestelyihin on otettava huomioon rahoituksenvälittäjien taholta tuleva kysyntä.

2.   Pk-yritysten rahoitusvälineet voidaan tapauksen mukaan yhdistää seuraavien kanssa ja ne voivat täydentää niitä:

a)

muut jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten perustamat rahoitusvälineet, joita rahoitetaan kansallisista tai alueellisista varoista tai rakennerahastoista toteutettavien toimien yhteydessä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b)

muut jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten perustamat rahoitusvälineet, joita rahoitetaan kansallisista tai alueellisista ohjelmista rakennerahastoista toteutettavien toimien ulkopuolella;

c)

unionin rahoittamat avustukset, tämän asetuksen mukaiset avustukset mukaan luettuina.

3.   Jäljempänä 18 artiklassa tarkoitetulla kasvuun tähtäävällä pääomajärjestelyllä ja 19 artiklassa tarkoitetulla lainantakausjärjestelyllä voidaan täydentää rahoitusvälineitä, joita jäsenvaltioissa käytetään pk-yritysten hyväksi unionin koheesiopolitiikan puitteissa.

4.   Kasvuun tähtäävässä pääomajärjestelyssä ja lainantakausjärjestelyssä voidaan tarpeen mukaan sallia taloudellisten resurssien yhdistäminen sellaisten jäsenvaltioiden ja/tai alueiden kanssa, jotka ovat halukkaita antamaan osan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti niille myönnetyistä rakennerahastojen varoista.

5.   Rahoitusvälineistä on mahdollista saada hyväksyttävää tasoa olevaa tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien tavoitteet. Kasvuun tähtäävää pääomajärjestelyä voidaan käyttää toissijaiselta pohjalta, mutta sillä on pyrittävä säilyttämään unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo.

6.   Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely ja lainantakausjärjestely toteutetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VIII osaston ja komission delegoidun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1268/2012 (12) mukaisesti.

7.   COSME -ohjelman mukaiset rahoitusvälineet kehitetään ja pannaan täytäntöön Horisontti 2020 -puiteohjelmassa pk-yrityksiä varten perustettujen rahoitusvälineiden täydentämiseksi ja johdonmukaisesti niiden kanssa.

8.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisöjen, joille on annettu tehtäväksi rahoitusvälineiden täytäntöönpano, on huolehdittava unionin toiminnan näkyvyydestä, kun ne hallinnoivat unionin varoja. Tätä varten tällaisen yhteisön on varmistettava, että rahoituksen välittäjät ilmoittavat rahoituksen lopullisille saajille nimenomaisesti sen, että rahoitus oli mahdollista COSME -ohjelman mukaisten rahoitusvälineiden avulla. Komissio huolehtii siitä, että rahoituksen saajia koskevat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti jälkikäteen julkaistut tiedot ovat helposti mahdollisten lopullisten saajien saatavilla.

9.   Päätöksen N:o 1639/2006/EY nojalla perustetun kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuen toiseen osajärjestelmään perustuvat takaisinmaksut, jotka on saatu 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen, osoitetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitettuun kasvuun tähtäävään pääomajärjestelyyn.

10.   Rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa on noudatettava asiaankuuluvia unionin valtiontukisääntöjä.

18 artikla

Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely

1.   Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (Equity Facility for Growth, jäljempänä 'EFG-järjestely') pannaan täytäntöön unionin pääomarahoitusvälineen, josta tuetaan unionin yritysten kasvua sekä tutkimusta ja innovointia alkuvaiheesta, mukaan luettuna siemenvaihe, kasvuvaiheeseen. Unionin pääomarahoitusväline on osajärjestelmä, ja se saa taloudellista tukea Horisontti 2020-puiteohjelmasta ja COSME -ohjelmasta.

2.   EFG-järjestelyssä keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja mezzanine- eli välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja, sekä laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin, etenkin sellaisiin, joiden toiminta ulottuu valtioiden rajojen yli, mutta samalla siitä on mahdollista tehdä investointeja myös alkuvaiheen rahastoihin yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen, tutkimus- ja innovointitoimiin tarkoitetun pääomajärjestelyn kanssa sekä tarjota yhteisinvestointijärjestelyjä bisnesenkeleille. EFG-järjestelystä toteutettavat alkuvaiheen investoinnit eivät saa olla yli 20 prosenttia unionin kokonaisinvestoinneista, lukuun ottamatta monivaiherahastoja ("multi-stage funds"), ja rahastojen rahastoja ("funds-of-funds"), jos rahoitusta EFG-järjestelystä ja Horisontti 2020 –puiteohjelman mukaisesta, tutkimus- ja innovointitoimiin tarkoitetusta pääomajärjestelystä annetaan suhteutetusti rahastojen investointipolitiikan perusteella. Komissio voi päättää muuttaa 20 prosentin kynnysarvoa muuttuvien markkinaolosuhteiden perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   EFG-järjestelyssä ja Horisontti 2020 –puiteohjelman mukaisessa tutkimus- ja innovointipääomajärjestelyssä käytetään samaa toteutusmekanismia.

4.   EFG-järjestelystä annettava tuki annetaan jompanakumpana seuraavista investointimuodoista:

a)

Euroopan investointirahaston tai sellaisten muiden oikeussubjektien suorat investoinnit, jotka vastaavat EFG-järjestelyn täytäntöönpanosta komission puolesta, tai

b)

rahastojen rahastojen("funds-of-funds") tai Euroopan investointirahaston perustamien investointivälineiden, jotka investoivat valtioiden rajojen yli, tai muiden oikeussubjektien (mukaan lukien yksityisen tai julkisen sektorin johtajien perustamat), ja joille on annettu tehtäväksi huolehtia EFG-järjestelyn täytäntöönpanosta komission puolesta, yhdessä yksityisten investoijien ja/tai kansallisten julkisten rahoituslaitosten kanssa suorittamat investoinnit.

5.   EFG-järjestelystä sijoitetaan varoja sellaisiin välittäjänä toimiviin riskipääomarahastoihin, rahastojen rahastot mukaan lukien, jotka tekevät pääomasijoituksia pk-yrityksiin tavallisesti näiden laajenemis- ja kasvuvaiheessa. EFG-järjestelystä tehtävät sijoitukset ovat pitkäaikaisia, ja niissä sijoitukset riskipääomarahastoihin ovat tavallisesti 5–15-vuotisia. EFG-järjestelystä tehtävien sijoitusten kesto ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää 20 vuotta siitä, kun komissio ja täytäntöönpanosta vastaava oikeussubjekti ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

19 artikla

Lainantakausjärjestely

1.   Lainantakausjärjestelystä (Loan Guarantee Facility, LGF, jäljempänä myös 'LGF-järjestely') myönnetään

a)

vastatakauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä takausjärjestelmiin, tarvittaessa myös yhteistakauksia;

b)

suoria takauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä muille rahoituksen välittäjille, jotka täyttävät 5 kohdassa tarkoitetut tukikelpoisuusperusteet.

2.   Lainantakausjärjestely toteutetaan osana unionin yritysten kasvuun ja tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettua unionin velkarahoitusvälinettä käyttäen samaa toteutusmekanismia kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaiseen tutkimuksen ja innovoinnin lainarahoitusvälineeseen kuuluvassa pk-yritysten kysyntäpohjaisessa osajärjestelmässä (riskinjakoväline RSI II).

3.   Lainantakausjärjestely käsittää seuraavat:

a)

takaukset velkarahoitukselle (mukaan luettuna toissijaiset lainat ja osakkuuslainat tai leasing-järjestelyihin perustuva velkarahoitus taikka pankkitakaus), mikä pienentää elinkelpoisten pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä erityisongelmia, jotka johtuvat joko niitä koskevista havaituista suuremmista riskeistä tai riittävien vakuuksien puuttumisesta;

b)

pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistaminen, minkä avulla voidaan saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti. Näille arvopaperistamistoimille myönnettävän tuen ehtona on, että alullepanijoina toimivat laitokset käyttävät merkittävän osan syntyvästä likviditeetistä tai käyttöön saadusta pääomasta uusina pk-yrityksille annettavina luottoina kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän uuden velkarahoituksen määrä lasketaan suhteessa takuun kohteena olevien riskien kokonaisuuteen. Velkarahoituksen määrästä ja ajanjaksosta neuvotellaan tapauskohtaisesti kunkin alullepanijana toimivan laitoksen kanssa.

4.   Lainantakausjärjestelyä hoitavat Euroopan investointirahasto tai muut oikeussubjektit, jotka vastaavat lainatakausjärjestelyn täytäntöönpanosta komission puolesta. Järjestelyyn perustuvien yksittäisten takausten kesto voi olla enintään 10 vuotta.

5.   Lainantakausjärjestelyssä sovellettava tukikelpoisuus määritellään kunkin välittäjän osalta tämän toiminnan perusteella ja sen mukaan, kuinka tehokkaasti se auttaa pk-yrityksiä saamaan rahoitusta elinkelpoisiin hankkeisiin. Välittäjät, jotka tukevat yrityksiä muun muassa aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamisessa, käyttöpääoman hankkimisessa, voivat käyttää lainantakausjärjestelyä, ja sitä voidaan käyttää liiketoiminnan luovutuksiin. Pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistamista koskevat tukikelpoisuusperusteet käsittävät yhden ja usean myyjän transaktioita sekä usean maan transaktioita. Kelpoisuus määräytyy hyvien markkinakäytäntöjen mukaisesti, varsinkin luottokelpoisuuden sekä arvopaperistetun salkun riskinhajautuksen osalta.

6.   Lainantakausjärjestely kattaa – arvopaperistetussa salkussa olevat lainat pois luettuna – lainat 150 000 euroon asti, ja lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. Järjestely kattaa myös yli 150 000 euron suuruisia lainoja tapauksissa, joissa sellaiset pk-yritykset, jotka täyttävät COSME -ohjelman tukikelpoisuusehdot, eivät täytä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvan lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskevan osajärjestelmän tukikelpoisuusperusteita, ja joissa lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta.

Tämän kynnyksen ylittyessä rahoituksenvälittäjät vastaavat sen osoittamisesta, onko jokin pk-yritys tukikelpoinen Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvan lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskevan osajärjestelmän puitteissa.

7.   Lainatakausjärjestely on suunniteltava niin, että tuetuista pk-yrityksistä on mahdollista raportoida sekä lainojen lukumäärän että arvon perusteella.

20 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän ohjelman mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien tämän asetuksen nojalla unionin varoja saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden sekä muiden kolmansien osapuolten tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) säännösten ja menettelyjen mukaisesti avustussopimukseen tai avustuspäätökseen taikka tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuun sopimukseen liittyvän, Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan toteamiseksi.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanon seurauksena kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten, sopimusten, avustussopimusten ja avustuspäätösten on sisällettävä määräyksiä, joissa komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

V   LUKU

Komitea ja loppusäännökset

21 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

22 artikla

Delegoidut säädökset

1.   Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat lisäyksiä liitteessä esitettyihin indikaattoreihin, jos tällaiset indikaattorit voisivat osaltaan auttaa mittaamaan edistymistä COSME -ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia joihinkin tiettyihin rahoitusvälineitä koskeviin yksityiskohtiin. Nämä yksityiskohdat ovat EFG-järjestelystä tehtävien investointien osuus alkuvaiheen riskipääomarahastoihin tehtävistä unionin kokonaisinvestoinneista ja arvopaperistettujen lainasalkkujen koostumus.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa 5 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen ohjeellisten määrien muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti, jos nämä määrät ylittävät yli 5 prosentilla kutakin tapausta koskevan rahoituspuitteiden arvon, siltä varalta, että tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi.

23 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttö

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle seitsemäksi vuodeksi 23 päivästä joulukuuta 2013 alkaen.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 22 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 22 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

24 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan päätös N:o 1639/2006/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

2.   Päätöksen N:o 1639/2006/EY nojalla käynnistettyjä toimia ja näihin toimiin liittyviä rahoitusvelvoitteita hallinnoidaan kuitenkin edelleen mainitun päätöksen mukaisesti niiden päätökseen saattamiseen asti.

3.   Tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu rahoitus voi kattaa myös ne tarvittavat teknisen ja hallinnollisen avun kulut, jotka syntyvät varmistettaessa siirtyminen päätöksen N:o 1639/2006/EY nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä COSME -ohjelmaan.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 125.

(2)  EUVL C 391, 18.12.2012, s. 37.

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivän joulukuuta 2013, vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 884).

(4)  Neuvoston päätös 2001/822/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 2001, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") (EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1).

(5)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivän joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 104).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivän joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 320).

(10)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE

YLEISIÄ JA ERITYISIÄ TAVOITTEITA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

Yleinen tavoite:

1.

Vahvistetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä

A.

Vaikutusindikaattori (1)

Nykytilanne

Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

A.1.

Pk-yritysten kestävyys

Mitataan säännöllisesti esimerkiksi Eurobarometritutkimuksen avulla

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden unionin pk-yritysten osuutta, jotka tuottavat vihreitä eli ympäristöystävällisiä tuotteita (2) (alustava mittaus)

A.2.

Muutokset uusien ja nykyisten pk-yritysten turhissa hallinnollisissa rasitteissa (3)

Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien lukumäärä vuonna 2012: 5,4 työpäivää

Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien merkittävä väheneminen

Perustamiskustannukset vuonna 2012: 372 euroa

Vähennetään lähtötilanteeseen verrattuna uuden yrityksen perustamiseen unionissa keskimäärin kuluvaa aikaa unionissa merkittävästi

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joissa yrityksen tietyn toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien (ympäristöluvat mukaan luettuina) saamiseen tarvittava aika on yksi kuukausi: 2

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärän merkittävä lisääminen, joissa käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien (ympäristöluvat mukaan luettuina) saamiseen tarvittava aika on yksi kuukausi

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joissa on käytössä yritysten perustamista koskeva keskitetty asiointipiste, jotta yrittäjät voivat hoitaa kaikki tarvittavat menettelyt (esimerkiksi rekisteröinnin, verot, ALV:n ja sosiaaliturvan) yhden hallinnollisen yhteyspisteen kautta, joka on joko fyysinen (toimisto) tai virtuaalinen (verkkosivusto) tai molemmat, vuonna 2009: 18

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärän merkittävä lisääminen, joissa on käytössä yritysten perustamista koskeva keskitetty asiointipiste

A.3.

Muutokset niiden pk-yritysten osuudessa, jotka harjoittavat vientiä unionin sisällä tai unionin ulkopuolelle

25 % pk-yrityksistä harjoittaa vientiä ja 13 % vie unionin ulkopuolella (2009) (4)

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden pk-yritysten osuutta, jotka harjoittavat vientiä sekä niiden osuutta, jotka vievät unionin ulkopuolelle


Yleinen tavoite:

2.

Kannustetaan yrittäjyyskulttuuria ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua

Vaikutusindikaattori

Nykytilanne

Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

B.1.

Muutokset pk-yritysten kasvussa

Vuonna 2010 pk-yritysten osuus oli yli 58 % unionin bruttoarvonlisäyksestä;

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna pk-yritysten tuotantoa (lisäarvo) ja työntekijöiden määrää

Pk-yritysten työntekijämäärä yhteensä vuonna 2010: 87,5 miljoonaa (67 % yksityissektorin työpaikoista unionissa)

B.2.

Muutokset niiden unionin kansalaisten osuudessa, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi

Tämä luku mitataan joka toinen tai kolmas vuosi Eurobarometritutkimuksessa. Viimeisin käytettävissä oleva luku 37 % on vuodelta 2012 (45 % vuosina 2007 ja 2009).

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden unionin kansalaisten osuutta, jotka haluaisivat olla itsenäisiä ammatinharjoittajia


Erityistavoite:

Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia oman ja vieraan pääoman muodossa

C.

Kasvuun tähtäävät rahoitusvälineet

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

C.1.

Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat velkarahoitusta

31.12.2012: myönnetyn luoton määrä 13,4 miljardia euroa, edunsaajina 219 000 pk-yritystä (pk-yritysten takausjärjestelmä eli SMEG-järjestelmä)

Myönnetyn luoton arvo 14,3 miljardia euroa – 21,5 miljardia euroa; niiden rahoitusta saavien yritysten määrä, joille on myönnetty takauksia COSME -ohjelmasta, on 220 000–330 000

C.2.

COSME -ohjelmasta riskipääomasijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien kokonaismäärä

31.12.2012: riskipääomarahoitusta 2,3 miljardin euron edestä 289 pk-yritykseen (kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki eli GIF-järjestelmä)

Riskipääomasijoitusten kokonaisarvo 2,6 miljardia euroa – 3,9 miljardia euroa; COSME -ohjelmasta riskipääomarahoitusta saavien yritysten määrä on 360–540

C.3.

Vähimmäisomavaraisuusaste

Vähimmäisomavaraisuusaste SMEG-järjestelmässä 1:32

Vähimmäisomavaraisuusaste GIF-järjestelmässä 1:6,7

Velkaväline 1:20 - 1:30

Pääomaväline 1:4 - 1:6 (5)

C.4.

EFG:n ja LGF:n täydentävä merkitys

SMEG-järjestelmän täydentävä merkitys: 64 prosenttia edunsaajista totesi tuella olleen ratkaiseva merkitys niiden tarvitseman rahoituksen saamiseksi

GIF-järjestelmän täydentävä merkitys: 62 prosenttia edunsaajista totesi tuella olleen ratkaiseva merkitys niiden tarvitseman rahoituksen saamiseksi

Lisättä lähtötilanteeseen verrattuna sellaisten lopullisten edunsaajien osuutta, jotka katsovat saavansa EFG- ja LGF-järjestelyn avulla rahoitusta, jota ei olisi muuten voinut saada


Erityistavoite:

Parannetaan pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla

D.

Kansainvälinen teollisuusalan yhteistyö

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

D.1.

Niiden tapausten lukumäärä, joissa teollisuustuotteita koskevan unionin ja kolmansien maiden sääntelyn lähentämistä on parannettu

Sääntely-yhteistyössä tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa arvioidaan olevan keskimäärin kaksi merkityksellistä alaa, joilla teknisen sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävää

4 merkityksellistä alaa, joilla teknistä sääntelyä yhdenmukaistetaan merkittävästi tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa

E.

Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa -verkosto

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

E.1.

Allekirjoitettujen kumppanuussopimusten lukumäärä

Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 2 475 (2012)

Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 2 500/vuosi

E.2.

Verkoston tunnistaminen pk-yritysten keskuudessa

Verkoston tunnistamista pk-yritysten keskuudessa mitataan vuonna 2015

Verkoston tunnistamisen parantuminen pk-yritysten keskuudessa lähtötilanteeseen verrattuna

E.3.

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (prosenttia pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen verkoston tarjoamien palvelujen lisäarvo)

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): 78 %

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): > 82 %

E.4.

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 435 000 (2011)

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 500 000/vuosi

E.5.

Verkoston tarjoamia digitaalipalveluja (sähköiset tietopalvelut mukaan lukien) käyttävien pk-yritysten lukumäärä

2 miljoonaa pk-yritystä vuodessa käyttää digitaalipalveluja

2,3 miljoonaa pk-yritystä vuodessa käyttää digitaalipalveluja


Erityistavoite:

Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailualalla

F.

Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

F.1.

Hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä

5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa (2010)

Vähintään 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa

F.2.

Sääntelykehys tarkoituksenmukaiseksi

Toimivuustarkastuksia on tehty vuodesta 2010. Toistaiseksi ainoa merkityksellinen testi on moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskeva meneillään oleva pilottihanke

Suunnitteilla on jopa 5 testiä, joita aletaan tehdä COSME -ohjelman aikana

F.3.

Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä

Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 0

Merkittävä lisäys niiden jäsenvaltioiden määrässä, jotka käyttävät kilpailukyvyn arviointitestiä

F.4.

Resurssitehokkuuteen (johon voi kuulua energia, materiaalit tai vesi, kierrätys, jne.) liittyvät pk-yritysten toimet

Mitataan säännöllisesti esimerkiksi Eurobarometritutkimuksen avulla

Lisätään niiden unionin pk-yritysten osuutta, jotka toteuttavat ainakin yhden toimen parantaakseen resurssitehokkuuttaan (voi sisältää energian, materiaalit tai veden, kierrätyksen, jne.) verrattuna lähtötilanteeseen (alustava mittaus)

Lisätään niiden unionin pk-yritysten osuutta, jotka suunnittelevat toteuttavansa ainakin yhden toimen parantaakseen resurssitehokkuuttaan (voi sisältää energian, materiaalit tai veden, kierrätyksen, jne.) verrattuna lähtötilanteeseen (alustava mittaus)

G.

Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

G.1.

Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä

Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 15

Merkittävä lisäys niiden jäsenvaltioiden määrässä, jotka käyttävät pk-yritystestiä


Erityistavoite:

Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailualalla

H.

Matkailu

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

H.1.

Osallistuminen kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin

Vuonna 2011 katettiin kolme maata hanketta kohden

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden jäsenvaltioiden lukumäärää, jotka osallistuvat COSME -ohjelmasta rahoitettuihin ylikansallisiin yhteistyöhankkeisiin

H.2.

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -aloitteesta edistetyt kestävät matkailunkehittämismallit omaksuneiden matkakohteiden lukumäärä

Myönnettyjen Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -palkintojen lukumäärä yhteensä: 98 (keskimäärin 20 vuodessa – 10 vuonna 2007, 20 vuonna 2008, 22 vuonna 2009, 25 vuonna 2010 ja 21 vuonna 2011)

Yli 200 matkakohdetta, jotka omaksuvat Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -ohjelmasta edistetyt kestävän matkailun kehittämismallit (noin 20 kahden joka vuosi)

I.

Uudet liiketoimintamallit

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

I.1.

Markkinoilla olevien uusien tuotteiden/palvelujen lukumäärä

Mitataan säännöllisesti

(Tähän asti tämä toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön)

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna uusien tuotteiden/palvelujen kumulatiivista lukumäärää (alustava mittaus)


Erityistavoite:

Edistetään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria;

J.

Yrittäjyyden tukeminen

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

J.1.

Ohjelmassa määriteltyihin parhaisiin toimintatapoihin perustuvia yrittäjyystoimia toteuttavien jäsenvaltioiden lukumäärän lisäys

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka toteuttavat yrittäjyystoimia: 22 (2010)

Merkittävä lisäys niiden jäsenvaltioiden määrässä, jotka toteuttavat yrittäjyystoimia

J.2.

Lisätään niiden jäsenvaltioiden lukumäärää, jotka toteuttavat potentiaalisille, uusille ja nuorille yrittäjille sekä naisyrittäjille samoin kuin muille erityisille kohderyhmille suunnattuja yrittäjyystoimia

Tällä hetkellä 12 jäsenvaltiota osallistuu naisyrittäjien mentoreiden eurooppalaiseen verkostoon. Tällä hetkellä kuudella jäsenvaltiolla ja kahdella alueella on erityinen yrittäjyyskoulutusta koskeva strategia, kymmenen jäsenvaltiota on sisällyttänyt yrittäjyyskoulutukseen liittyviä kansallisia tavoitteita laajempiin elinikäisen oppimisen strategioihin ja kahdeksassa jäsenvaltiossa yrittäjyysstrategioista keskustellaan parhaillaan

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna merkittävästi niiden jäsenvaltioiden lukumäärää, jotka toteuttavat potentiaalisille, uusille ja nuorille yrittäjille sekä naisyrittäjille samoin kuin muille erityisille kohderyhmille suunnattuja yrittäjyystoimia


(1)  Nämä indikaattorit viittaavat kehitykseen yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Komissio ei ole yksin vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta. Alalla saavutettaviin tuloksiin vaikuttavat myös monet muut tekijät, joihin komissio ei voi vaikuttaa.

(2)  Vihreitä tuotteita ja palveluja ovat ne, joiden määräävä funktio on ympäristöriskin vähentäminen sekä saastumisen ja luonnonvarojen käytön minimoiminen. Tähän kuuluvat myös tuotteet, joilla on ympäristöön liittyviä ominaisuuksia (ekosuunnittelu, ekomerkit, luonnonmukaisesti tuotettu ja merkittävä kierrätyssisältö). Lähde: Flash Eurobarometer 342, "SMEs, Resource Efficiency and Green Markets".

(3)  Toukokuun 3 päivänä 2011 annettuihin neuvoston päätelmiin sisältyi jäsenvaltioille osoitettu kehotus "lyhentää uusien yritysten perustamisaika kolmeen työpäivään ja alentaa perustamiskustannukset 100 euroon vuoteen 2012 mennessä" tarpeen mukaan ja vähentää yrityksen tietyn toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien saamiseen tarvittava aika kolmeen kuukauteen vuoden 2013 loppuun mennessä.

(4)  "Internationalisation of European SMEs ", EIM, 2010, http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/market-access/files/internationalisation_of_european_smes_final_en.pdf

(5)  Yhtä unionin määrärahoista peräisin olevaa euroa kohti voidaan myöntää 20–30 euroa lainoina ja 4–6 euroa pääomasijoituksina COSME- ohjelman toteutuskaudella.


Top