EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R0909

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 909/2013, annettu 10 päivänä syyskuuta 2013 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/44/EY tarkoitetuista sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (sisävesien ECDIS-järjestelmä) koskevista teknisistä eritelmistä

OJ L 258, 28.9.2013, p. 1–39 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 20/12/2018

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/909/oj

28.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 258/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 909/2013,

annettu 10 päivänä syyskuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/44/EY tarkoitetuista sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (sisävesien ECDIS-järjestelmä) koskevista teknisistä eritelmistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jokitiedotuspalveluja (RIS) olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön yhdenmukaisella, yhteentoimivalla ja avoimella tavalla.

(2)

Sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (’sisävesien ECDIS-järjestelmä’) koskevat tekniset eritelmät olisi määriteltävä.

(3)

Sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevien teknisten eritelmien olisi perustuttava direktiivin 2005/44/EY liitteessä II vahvistettuihin teknisiin periaatteisiin.

(4)

Teknisissä eritelmissä olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen tekemä työ, varsinkin Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) antama sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (sisävesien ECDIS-järjestelmä) koskeva päätöslauselma N:o 48 sekä Reinin navigaation keskuskomission (CCNR) antamat asiaankuuluvat säännökset.

(5)

UNECE on hyväksynyt painoksen 2.3 sisävesien ECDIS-järjestelmän sisävesiliikenteen elektronisia merikarttoja (sisävesiliikenteen ENC-kartat) koskevasta tuote-erittelystä sekä UNECEn sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (sisävesien ECDIS-järjestelmä) koskevan päätöslauselman N:o 48 esityskirjaston tilan sisävesiliikenteen ENC-karttojen yhdenmukaistamista käsittelevän ryhmän ja sisävesien ECDIS-järjestelmää käsittelevän asiantuntijaryhmän suositusten perusteella.

(6)

Teknisissä eritelmissä olisi myös otettava huomioon sisävesien ECDIS-järjestelmää käsittelevän asiantuntijaryhmän työ. Ryhmä koostuu sisävesien ECDIS-järjestelmän täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edustajista, muita hallitusten elimiä edustavista virallisista jäsenistä sekä tarkkailijoina toimivista alan edustajista.

(7)

Teknisten eritelmien olisi oltava tekniikan viimeisimmän kehityksen mukaisia. Direktiivin 2005/44/EY soveltamisesta saadut kokemukset sekä tekniikan kehitys on otettava huomioon teknisiä eritelmiä määriteltäessä. Teknisissä eritelmissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon sisävesien ECDIS-järjestelmää käsittelevän asiantuntijaryhmän sekä UNECEn ja CCNR:n työ.

(8)

Tämän asetuksen viittaukset UNECEn standardeihin eivät muodosta ennakkotapausta sisävesiliikennettä, RIS-järjestelmää ja ECDIS-järjestelmää koskeville tuleville EU:n standardeille. Komissio on käynnistänyt RIS-politiikan täytäntöönpanon arvioinnin. Tämän arvioinnin tulosten – jotka on määrä saada vuonna 2014 – mukaan Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston ja CCNR:n välinen hallinnollinen järjestely voidaan laajentaa koskemaan standardien laatimista RIS-järjestelmän alalla. Kun tulokset ovat käytettävissä, komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta vastaavasti.

(9)

Direktiivin 2005/44/EY 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia viimeistään 30 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen myönnettyjen kansallisten pätevyyskirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta 16 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/672/ETY 7 artiklan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset (2).

(11)

Direktiivin 2005/44/EY 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tekniset ohjeet ja eritelmät tulevat voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (’sisävesien ECDIS-järjestelmä’) koskevat tekniset eritelmät määritellään liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä syyskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152.

(2)  EYVL L 373, 31.12.1991, s. 29.


LIITE

SISÄVESILIIKENTEEN ELEKTRONINEN MERIKARTTAJÄRJESTELMÄ

(sisävesien ECDIS-järjestelmä)

SISÄLLYSLUETTELO

1 JAKSO: SISÄVESIEN ECDIS-JÄRJESTELMÄN TOIMINTAKYKYVAATIMUKSET

1.

Johdanto

2.

Kirjallisuusviitteet

3.

Karttatietojen sisältö, suojaus ja päivittäminen

3.1

Sisävesiliikenteen ENC-karttojen sisältö ja suojaus

3.2

Päivitykset

4.

Tiedon esittäminen

4.1

Näyttövaatimukset

4.2

Näyttöalueet (mittakaavat)

4.3

Kuvan paikantaminen ja suuntaaminen

4.4

SENC-tietojen näyttäminen

4.5

Tutkatietojen näyttäminen

4.6

Muiden navigointitietojen näyttäminen

4.7

Värit ja symbolit

4.8

Tietojen ja näytön tarkkuus

5.

Toiminta

5.1

Tiedonsaantitila

5.2

Navigointitila

5.3

Toiminta- ja hallintaominaisuudet

6.

Kytkennät muiden laitteiden kanssa

7.

Merkinannot ja hälytykset

7.1

Sisäänrakennettu testauslaitteisto (Built in Test Equipment, BITE)

7.2

Toimintahäiriöt

8.

Varajärjestelyt

8.1

SENC-paikannuksen riittämätön tarkkuus

8.2

Viat

9.

Virtalähde navigointitilassa

2 JAKSO: SISÄVESILIIKENTEEN ENC-KARTTOJEN TIETOVAATIMUKSET

1.

Johdanto

2.

Teoreettinen tietomalli

3.

Tietorakenne

4.

Sisävesiliikenteen ENC-karttoja koskeva tuote-erittely

5.

2 jaksoa koskevat määritelmät

2A JAKSO: TUOTTAJIEN JA VESIVÄYLIEN KOODIT (STANDARDIN IHO–S-62 ENC-TUOTTAJAKOODIEN LISÄKSI)

3 JAKSO: SISÄVESIEN ECDIS-JÄRJESTELMÄN ESITTÄMISTAPAVAATIMUKSET

1.

Johdanto

2.

Sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjasto

2.1

Standardin S-52 ja sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjaston osat

2.2

Hakutaulukot

2.3

Ehdolliset symboliikkamenettelyt

2.4

Värit

2.5

Ilmoitusmerkkien esittäminen

4 JAKSO: TOIMINTA- JA SUORITUSVAATIMUKSET, TESTAUSMENETELMÄT JA VAADITUT TESTITULOKSET

1.

Johdanto

1.1

Jakson aihealue

1.2

Normatiiviset kirjallisuusviitteet

2.

Toimintatilat ja järjestelmäkokoonpano

2.1

Toimintatilat

2.2

Järjestelmäkokoonpanot

2.2.1

Sisävesien ECDIS-laite, itsenäinen järjestelmä, jota ei ole kytketty tutkaan

2.2.2

Sisävesien ECDIS-laite, rinnakkaisasennus ja kytkentä tutkaan

2.2.3

Sisävesien ECDIS-laite, yhteinen näyttö kytketyn tutkalaitteen kanssa

2.2.4

Tutkalaite, jossa integroitu sisävesien ECDIS-toiminto

3.

Suorituskykyvaatimukset

3.1

Laitteiston suorituskyky

3.2

Ohjelmiston suorituskyky

3.3

Toiminnanohjauksen suorituskyky

3.4

Näytön suorituskyky

3.4.1

Näytön mitat

3.4.2

Näytön suuntaus

3.4.3

Näytön resoluutio

3.4.4

Näytön värit

3.4.5

Näytön kirkkaus

3.4.6

Kuvan vaihtuminen

3.4.7

Näyttöteknologia

4.

Käyttötoiminnot

4.1

Toimintatila

4.2

Laitteiston esiasetukset (tallennus/muisti)

4.3

SENC-tietojen esittäminen

4.4

Kartan suuntaus, paikannus ja vaihtaminen

4.5

Oman aluksen sijainti ja suunta

4.6

Tietotiheys

4.7

Mitta-alueet/mittarenkaat

4.8

Kuvan kirkkaus

4.9

Kuvan värit

4.10

Poimintaraportti

4.11

Mittausominaisuudet

4.12

Laivurin omien karttatietojen syöttäminen ja muokkaaminen

4.13

SENC-karttojen lataaminen ja päivittäminen

4.14

Tutkakuvan esittäminen ja päällekkäinasettelu

4.15

Sisävesien ECDIS-laitteen suoratoiminnot

4.16

Jatkuvasti näkyvissä olevat toimintaparametrit

5.

Huoltotoiminnot

5.1

Kartan paikannuksen staattinen oikaisu

5.2

Kartan suuntauksen staattinen oikaisu

5.3

Liitäntöjen toiminta-asetusten määritys

6.

Laitteiston testaus ja vaaditut laatutodistukset

6.1

Ympäristövaatimusten noudattaminen

6.2

Laitteeseen liittyvät asiakirjat

6.3

Liitännät

6.4

Toiminnanohjauksen ominaisuudet

6.5

Näytön ominaisuudet

7.

Kartan esitystavan, toiminnan ja käytännöllisyyden testaus

7.1

Testattavan laitteiston valmistelu

7.2

Toimintatilojen testaus

7.3

Näytettävien ominaisuuksien testaus

7.4

Mittakaavasta riippuvaisen tietotiheyden (SCAMIN) testaus

7.5

Kirkkaudenvaihtelun testaus

7.6

Värien testaus

7.7

Mittaustoimintojen testaus

7.8

Kartan päivitystoiminnon testaus

7.9

Useammassa kuin yhdessä saman alueen solussa näytettyjen ominaisuuksien testaus

8.

Tutkakuvan esittämisen ja toiminnan testaus

8.1

Valmistelut

8.2

Tutkakuvan testaus ilman alla olevaa karttaa

8.3

Tutkakuvan testaus, kun päällä on muista aluksista saatuja tietoja ja alla on kartta

8.3.1

Päälle asetettavan tutkakuvan testaus

8.3.2

Kartan paikannuksen ja suuntaamisen testaus

8.3.3

Mittakaavan vaatimustenmukaisuuden testaus

9.

Hälytysten ja merkinantojen testaus

10.

Varajärjestelyjen testaus

4A JAKSO: OHJELMISTON LAADUNVARMISTUSTOIMENPITEET

1.

Yleiset vaatimukset

1.1

Ohjelmiston suunnitteluvaatimukset

1.2

Toteutusvaatimukset

1.3

Testivaatimukset

1.4

Kolmansien osapuolten valmistamia osia koskevat vaatimukset

1.5

Navigointitilan lisäpalveluja koskevat vaatimukset

1.6

Kieli

1.7

Käyttäjille tarkoitettuja asiakirjoja koskevat vaatimukset

2.

Testausmenetelmät ja vaaditut tulokset

2.1

Navigointitilan toimintatesti

2.1.1

Suorituskykyä koskevat vaatimukset

2.1.1.1

Sijainti

2.1.1.2

Kulkusuunta

2.1.2

Anturin toimintahäiriö

2.1.3

Suorituskyvyn testaamiseen tarkoitettu liitäntä

2.2

Yleiset ohjelmistotestit

2.2.1

Laitteeseen liittyvät asiakirjat

2.2.2

Kestävyystesti

3.

Muutokset hyväksyttyihin järjestelmiin

3.1

Yleiset vaatimukset

3.2

Laitteisto- ja ohjelmistomuutokset

4B JAKSO: JÄRJESTELMÄKOKOONPANOT (KUVAT)

5 JAKSO: SANASTO

1 JAKSO:   SISÄVESIEN ECDIS-JÄRJESTELMÄN TOIMINTAKYKYVAATIMUKSET

1.   JOHDANTO

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmä parantaa sisävesiliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta ja edistää siten ympäristönsuojelua.

b)

Sisävesien ECDIS-järjestelmä vähentää navigointityömäärää verrattuna perinteisiin navigointi- ja tiedonsaantimenetelmiin.

c)

Sisävesien ECDIS-järjestelmä voi olla tarkoitettu käytettäväksi tiedonsaantitilassa ja navigointitilassa tai pelkästään tiedonsaantitilassa.

d)

Kun sisävesien ECDIS-järjestelmä (käyttöjärjestelmäohjelmisto, sovellusohjelmisto ja laite) on näiden teknisten eritelmien 4 jaksossa kuvatussa navigointitilassa, sille on oltava ominaista suuri luotettavuus ja saatavuus, joka on vähintään samaa tasoa kuin muissa navigointivälineissä.

e)

Sisävesien ECDIS-järjestelmässä on käytettävä näiden teknisten eritelmien 2 ja 3 jaksossa kuvattuja karttatietoja.

f)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on helpotettava sisävesiliikenteen elektronisen merikartan yksinkertaista ja luotettavaa päivittämistä.

g)

Sisävesien ECDIS-järjestelmässä on oltava tarvittavat hälytykset tai merkinannot näytettäviä tietoja tai laitteen toimintahäiriöitä varten.

h)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on oltava näiden toimintakykyvaatimusten mukainen.

2.   KIRJALLISUUSVIITTEET

a)

IHO:n erityisjulkaisu N:o S-57 ”IHO Transfer Standard for Digital Hydrographic Data”, painos 3.1, täydennys N:o 2, kesäkuu 2009

b)

IHO:n erityisjulkaisu N:o S-62 ”ENC Producer Codes”, painos 2.5, joulukuu 2009

c)

IHO:n erityisjulkaisu N:o S-52 ”Specifications for Chart Content and Display Aspects of ECDIS”, 6. painos, maaliskuu 2010, sis.:

S-52 Lisäys 1 ”Guidance on Updating the Electronic Chart”, painos 3.0, joulukuu 1996

d)

IMOn päätöslauselma MSC.232(82) ”Revised Performance Standards for Electronic Chart Display and Information Systems (ECDIS)”, joulukuu 2006

e)

IEC-ohje 61174, painos 3.0, ”ECDIS – Operational and performance requirements, methods of testing and required test results”, 2008–2009

f)

EU:n direktiivin 2006/87 liitteessä IX olevat III–VI osat: Tutkalaitteita ja kääntymisnopeuden osoittimia koskevat vaatimukset

g)

IHO:n erityisjulkaisu N:o S-32, lisäys 1 ”Glossary of ECDIS-related Terms”

h)

UNECEn päätöslauselman N:o 48 ”Recommendation on electronic chart display and information system for inland navigation (Inland ECDIS)” lisäyksen 1 ”Product Specification for Inland ENCs” painos 2.3, lisäykset 1.1 ”IENC Feature catalogue” ja 1.2 ”Inland Electronic Navigational Chart Encoding Guide” mukaan luettuina

i)

UNECEn päätöslauselman N:o 48 ”Recommendation on electronic chart display and information system for inland navigation (Inland ECDIS)” lisäyksen 2 ”Status of Presentation Library for Inland ECDIS” painos 2.3

3.   KARTTATIETOJEN SISÄLTÖ, SUOJAUS JA PÄIVITTÄMINEN

3.1   Sisävesiliikenteen ENC-karttojen sisältö ja suojaus

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmässä käytettävissä kartoissa olisi annettava tuoreimmat tiedot.

b)

On huolehdittava siitä, että käyttäjä ei voi muuttaa alkuperäisten sisävesien ENC-karttapainosten sisältöä.

c)

Jos kartta on tarkoitettu käytettäväksi navigointitilassa (ks. tämän jakson 5.2 kohta), ENC-kartassa on oltava vähintään seuraavat ominaisuudet:

vesiväylän rannat (vedenkorkeuden ollessa keskimääräinen)

rantarakenteet (esim. rantavalli, pituussuuntainen suojapato, ohjausseinämä – mikä tahansa rakennelma, joka muodostaa vaaran navigoinnille)

sulkujen ja patojen ääriviivat

liikenneväylän rajat (jos määritetty)

yksittäiset vedenalaiset vaaratekijät liikenneväylällä

yksittäiset vedenpinnan yläpuoliset vaaratekijät liikenneväylällä, kuten sillat, ilmajohdot jne.

viralliset merenkulun turvalaitteet (esim. poijut, meriviitat, valot, ilmoitusmerkit)

väylän linjaus kilometri- ja hehtometri- tai mailimerkintöineen

satamien ja uudelleenlastauskeskusten sijainti

tiedot liikennöinnin kannalta olennaisista vedenkorkeusmittareista

linkit ulkoisiin xml-tiedostoihin, jotka sisältävät rajoittavien rakenteiden, erityisesti kanavasulkujen ja siltojen käyttöajat.

d)

Jos kartta on tarkoitettu käytettäväksi navigointitilassa (tämän jakson 5.2 kohta), toimivaltainen viranomainen päättää kunkin maantieteelliseen vastuualueeseensa kuuluvan vesiväylän tai sataman osalta, mitkä edellä mainituista tiedoista tarkistetaan. Asiasta vastaava toimivaltainen viranomainen ilmoittaa, mitkä sisävesiliikenteen ENC-kartat on hyväksytty käytettäviksi navigointitilassa sen maantieteellisellä vastuualueella. (Ks. tarkempia tietoja näiden teknisten eritelmien 2A jaksossa.)

3.2   Päivitykset

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on oltava sellainen, että siihen voidaan syöttää sisävesiliikenteen ENC-karttatietoihin hyväksyttyjen standardien mukaisesti tehtyjä päivityksiä. Päivitykset siirtyvät automaattisesti SENC-järjestelmään. Toteutusmenettely ei saa häiritä käytössä olevaa näyttöä.

b)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on näytettävä päivitykset, jotta laivuri voi tarkistaa niiden sisällön ja varmistaa, että ne on sisällytetty SENC-karttaan.

c)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on voitava peruuttaa automaattisesti käyttöön otetut sisävesiliikenteen ENC-tietojen päivitykset.

d)

Alkuperäisiä sisävesiliikenteen ENC-painoksia ja myöhempiä päivityksiä ei koskaan saa sulauttaa toisiinsa.

e)

Sisävesiliikenteen ENC-kartta ja kaikki siihen tehdyt päivitykset on voitava esittää siten, ettei niiden tietosisältö heikkene.

f)

Sisävesiliikenteen ENC-tiedot ja niihin tehdyt päivitykset on voitava erottaa helposti muista tiedoista.

g)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on varmistettava, että sisävesiliikenteen ENC ja kaikki siihen tehdyt päivitykset on ladattu oikein SENC-karttaan.

h)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on pidettävä kirjaa päivityksistä ja siitä, milloin päivitys on otettu käyttöön SENC-kartassa.

i)

Käytettävän SENC-kartan sisällön on oltava riittävä ja ajantasainen suunniteltuun matkaan nähden.

4.   TIEDON ESITTÄMINEN

4.1   Näyttövaatimukset

a)

Näyttömenetelmän on oltava sellainen, että esitettävä tieto on useamman kuin yhden katselijan selvästi nähtävissä aluksen ohjaamon tyypillisissä valaistusolosuhteissa päivällä ja yöllä.

b)

Karttaesityksen näyttökoko on vähintään 270 mm × 270 mm navigointitilassa käytettäväksi suunnitellussa ja hyväksytyssä laitteessa. Tiedonsaantitilassa koko määräytyy ergonomisten näkökohtien mukaan.

c)

Näyttövaatimusten on täytyttävä kuvan ollessa pysty- ja vaaka-asennossa.

4.2   Näyttöalueet (mittakaavat)

a)

Tiedonsaantitilassa (ks. tämän jakson 5.1 kohta) suositellaan käytettäväksi samoja näyttöalueita kuin navigointitilassa.

b)

Navigointitilassa (ks. tämän jakson 5.2 kohta) sallitaan vain näiden teknisten eritelmien 4 jakson 4.7 kohdan mukaiset peräkkäiset vaihdettavat näyttöalueet (mittakaavat).

4.3   Kuvan paikantaminen ja suuntaaminen

a)

Tiedonsaantitilassa sallitaan kaikenlaiset kartan suuntaamistavat (ks. tämän jakson 5.1 kohta).

b)

Navigointitilassa kartan paikantamisen on tapahduttava automaattisesti ja kartan suuntauksen on oltava suhteellisen liikkeen osoittava keulasuuntanäyttö siten, että aluksen sijainti näkyy näyttöruudun keskellä tai keskipisteen sivussa (ks. tämän jakson 5.2 kohta).

4.4   SENC-tietojen näyttäminen

a)

SENC-tiedot näytetään seuraavissa kolmessa näyttöluokassa:

perusnäyttö, Display Base

vakionäyttö, Standard Display

kaikki kohteet, All Display.

Ominaisuusryhmien jakautuminen näyttöluokkiin esitetään yksityiskohtaisesti näiden teknisten eritelmien lisäyksen 2 ”Sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjasto” hakutaulukoissa.

b)

Perusnäyttöluokassa esitetään ainakin seuraavat ominaisuudet:

vesiväylän rannat (vedenkorkeuden ollessa keskimääräinen)

rantarakenteet (esim. rantavalli, pituussuuntainen suojapato, ohjausseinämä – mikä tahansa rakennelma, joka muodostaa vaaran navigoinnille)

sulkujen ja patojen ääriviivat

liikenneväylän rajat (jos määritetty)

yksittäiset vedenalaiset vaaratekijät liikenneväylällä

yksittäiset vedenpinnan yläpuoliset vaaratekijät liikenneväylällä, kuten sillat, ilmajohdot jne.

viralliset merenkulun turvalaitteet (esim. poijut, valot ja meriviitat).

c)

Vakionäyttöluokassa esitetään ainakin seuraavat ominaisuudet:

perusnäyttöluokan kohteet

alueet, joilla pääsy on kielletty tai rajoitettu

kauppa-alusten (matkustaja- ja rahtialukset) laiturit

rantojen kilometri- ja hehtometri- tai mailimerkinnät.

d)

Kaikki kohteet -luokassa näytetään kaikki sisävesiliikenteen SENC-kartan sisältämät ominaisuudet yksitellen pyynnöstä.

e)

Kun sisävesien ECDIS-järjestelmä käynnistetään, siinä on oltava normaali tietotiheys sellaisella soveltuvalla näyttöalueella, joka on saatavilla SENC-kartassa näytettävän alueen osalta.

f)

Sisävesien ECDIS-järjestelmä on voitava palauttaa normaaliin tietotiheystilaan milloin tahansa yhdellä käyttäjän kytkentätoiminnolla.

g)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on ilmoitettava selvästi kulloinkin käytössä oleva tietotiheys.

h)

ENC-kartan aikariippuvaiset syvyystiedot on näytettävä aina, olipa näyttöluokka mikä tahansa edellä mainituista.

4.5   Tutkatietojen näyttäminen

a)

Tutkakuvalla on oltava navigointitilassa ensisijainen näyttöasema, ja se voidaan esittää vain suhteellista liikettä osoittavana keulasuuntanäyttönä. Jos järjestelmä on tyyppihyväksytty myös meriliikenteen ECDIS-järjestelmänä, siinä voi olla tosiliike- ja pohjoissuuntanäyttö. Jos järjestelmää käytetään tosiliike- ja/tai pohjoissuuntatilassa Euroopan sisävesiväylillä, sen katsotaan olevan tiedonsaantitilassa.

b)

Alla olevan SENC-kartan paikannuksen, näyttöalueen ja suuntauksen on oltava tutkakuvaan yhteensopivat. Tutkakuvaa ja paikka-anturin paikannustietoa on molempia voitava muuttaa antennin sivusyötön osalta ohjaussijaintia vastaavaksi.

c)

Päälle asetetun tutkakuvan on noudatettava näiden teknisten eritelmien 4 jakson 4.14 kohdassa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

d)

Päälle asetetussa tutkakuvassa voi olla täydentäviä navigointitietoja. Mahdolliset täydentävät navigointitiedot ja paikannus- ja seurantamerkit eivät kuitenkaan saa heikentää alkuperäisen tutkakuvasisällön esitystä.

4.6   Muiden navigointitietojen näyttäminen

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän ja täydentävien navigointitietojen on käytettävä samaa viittausjärjestelmää.

b)

Laivurin oman aluksen sijainti on voitava esittää näyttöruudulla.

c)

Laivurilla on oltava mahdollisuus valita turvallisuusrajat.

d)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on ilmoitettava, jos turvallisuusrajat ovat riittämättömät.

4.7   Värit ja symbolit

a)

SENC-tietojen esittämisessä käytettyjen värien ja symbolien on oltava vähintään näiden teknisten määritelmien 3 jakson määräysten mukaiset. Niiden lisäksi sallitaan muita käyttäjän valittavissa olevia symboleja.

b)

IMOn päätöslauselman MSC.232(82) lisäyksessä 3 lueteltujen navigointitietojen ja -muuttujien esittämisessä käytetään muita värejä ja symboleja kuin 4.7 kohdassa mainitut.

4.8   Tietojen ja näytön tarkkuus

a)

Esitettävien laskentatietojen tarkkuus ei saa riippua näytön ominaisuuksista ja sen on oltava samaa luokkaa kuin SENC-kartan tarkkuus.

b)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on ilmoitettava, jos näytössä näkyvä näyttöalue on pienempi kuin sisävesiliikenteen ENC-tietojen tarkkuus mahdollistaa (ilmoitus ylisuuresta mittakaavasta).

c)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän suorittamien laskutoimitusten tarkkuus ei saa riippua tiedonsiirtolaitteen ominaisuuksista ja sen on oltava samaa luokkaa kuin SENC-kartan tarkkuus.

d)

Näytölle piirrettyjen suuntimien ja etäisyyksien tai näytöllä jo näkyvien tietojen välisten mittausten tarkkuuden on oltava vähintään näytön resoluution tasoinen.

5.   TOIMINTA

5.1   Tiedonsaantitila

a)

Tiedonsaantitilaa käytetään vain tiedonsaantitarkoitukseen, ei navigointiin.

b)

Tiedonsaantitilassa kaikenlainen kartan suuntaaminen, pyörittäminen, zoomaaminen ja panorointi on sallittua. On kuitenkin suositeltavaa käyttää samoja kiinteitä näyttöalueita kuin navigointitilassa ja suunnata kartta joko

pohjoiseen, tai

liikenneväylän akselin suuntaisesti tämänhetkisessä sijainnissa, tai

aluksen keulan suuntaisesti.

c)

Karttakuvaa on voitava vierittää manuaalisesti näyttöruudulla siten, että liikenneväylän akseli pysyy samansuuntaisena näyttöruudun pystyakselin kanssa.

d)

Sisävesien ECDIS-järjestelmä voidaan kytkeä paikka-anturiin, jolloin järjestelmä vierittää karttakuvaa automaattisesti ja näyttää sen karttaosuuden, joka vastaa senhetkistä ympäristöä käyttäjän valitsemalla näyttöalueella.

e)

Muiden alusten sijaintia ja suuntaa osoittavat tiedot, jotka on kerätty esim. AIS-viestintäyhteydellä, näytetään vain, mikäli ne ovat ajantasaisia (lähes reaaliaikaisia) ja tarkkoja. Muiden alusten sijaintia ja suuntaa, joka esitetään

suuntaa osoittavana kolmiona tai

todellisina ääriviivoina (sovitettava mittakaavaan),

ei esitetä, ellei alusten kulkusuunta ole tiedossa. Tällöin suositellaan käytettäväksi yleistä symbolia.

Seuraavia vastaustauon pituuksia suositellaan (standardista IEC 62388):

Alusluokka

Nimellinen raportointiväli

Vastaustauon enimmäispituus

Nimellinen raportointiväli

Vastaustauon enimmäispituus

A-luokka

A-luokka

B-luokka

B-luokka

Alus ankkuroitu tai kiinnitetty, nopeus enintään 3 solmua (B-luokan osalta enintään 2 solmua)

3 min

18 min

3 min

18 min

Alus ankkuroitu tai kiinnitetty, nopeus yli 3 solmua

10 s

60 s

3 min

18 min

Alus SOLAS-toimintatilassa, nopeus 0–14 solmua

10 s

60 s

30 s

180 s

Alus SOLAS-toimintatilassa, nopeus 0–14 solmua, muuttaa suuntaa

3 1/3 s

60 s

30 s

180 s

Alus SOLAS-toimintatilassa, nopeus 14–23 solmua

6 s

36 s

30 s

180 s

Alus SOLAS-toimintatilassa, nopeus 14–23 solmua, muuttaa suuntaa

2 s

36 s

30 s

180 s

Alus SOLAS-toimintatilassa, nopeus yli 23 solmua

2 s

30 s

30 s

180 s

Alus SOLAS-toimintatilassa, nopeus yli 23 solmua, muuttaa suuntaa

2 s

30 s

30 s

180 s

Alus sisävesitoimintatilassa

2–10 s

60 s

AIS-kohteet on merkittävä vanhentuneiksi, jos liikkuvien alusten sijaintitiedot ovat vanhempia kuin 30 sekuntia.

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmästä saadut muiden alusten aikomuksia (sininen merkki) tai sinisten kartioiden lukumäärää, valo-opasteiden tilaa, säävaroituksia (EMMA) ja vedenkorkeutta koskevat tiedot voidaan näyttää. Aikomusta koskevat tiedot (sininen merkki) esitetään vain symbolin oikealla puolella, jos aluksen kulkusuunta on tiedossa. Jos kulkusuuntatietoja ei ole saatavilla, tiedot esitetään vain kulkusuunnasta riippumattomassa muodossa. Seuraavassa taulukossa esitetään esimerkki näytöstä:

Sinisiä merkkejä koskevien tilojen 0–2 sekä vaarallisten aineiden visualisointi

Sininen merkki

Ei kytkettynä tai ei saatavilla

Ei käytössä

Käytössä

Siniset kartiot

ei

1–3

ei

1–3

ei

1–3

Kulkusuunta

Ei

Symboli

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Kyllä

Symboli

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Todelliset ääriviivat

Image

Image

Image

Image

Image

Image

5.2   Navigointitila

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän näyttö integroidaan navigointitilassa aluksen omiin tutkatietoihin. Tutkatiedot on voitava erottaa selvästi SENC-tiedoista.

b)

Integroidun näytön on noudatettava näiden teknisten eritelmien 4 jakson 4.14 kohdassa asetettuja sisävesiväylillä käytettävälle tutkalle asetettuja vaatimuksia.

c)

Kartta- ja tutkakuvien on oltava kooltaan, paikannukseltaan ja suuntaukseltaan yhteensopivia näiden teknisten eritelmien 4 jakson 3.4 ja 8.3.2 kohdassa vahvistetuissa rajoissa.

d)

Integroitu näyttö voidaan esittää vain keulasuuntanäyttönä. Muut suunnat ovat sallittuja järjestelmissä, joilla on lisäksi meriliikenteen ECDIS-järjestelmän tyyppihyväksyntä. Jos järjestelmää käytetään tosiliike- ja/tai pohjoissuuntatilassa Euroopan sisävesiväylillä, sen katsotaan olevan tiedonsaantitilassa.

e)

Käyttäjän on voitava muuttaa aluksen paikka-anturin ja tutka-antennin antamien sijaintien välisiä sivusyöttöarvoja siten, että SENC-näyttö vastaa tutkakuvaa.

f)

Käyttäjän on voitava poistaa yhdellä toiminnolla tilapäisesti joko ECDIS- tai tutkatiedot.

g)

Aluksen sijainti määritetään käyttämällä jatkuvan paikannuksen järjestelmää, jonka tarkkuus vastaa turvallisen navigoinnin vaatimuksia.

h)

Navigointitilassa on annettava ilmoitus, jos yhteys paikannusjärjestelmään katoaa. Järjestelmän on navigointitilassa myös toistettava, mutta vain merkiksi, paikannusjärjestelmän sille välittämä mahdollinen hälytys tai ilmoitus.

i)

Paikannusjärjestelmän ja SENC-kartan on perustuttava samoihin geodeettisiin kiintopisteisiin.

j)

Tämän jakson 3.1 kohdan c alakohdan mukaisten tietojen on oltava navigointitilassa koko ajan nähtävissä eivätkä ne saa jäädä muiden kohteiden peittoon.

k)

Muiden alusten sijaintia ja suuntaa osoittavat tiedot, jotka on kerätty muilla viestintäyhteyksillä kuin aluksen omalla tutkalla, voidaan näyttää vain, mikäli ne ovat ajantasaisia (lähes reaaliaikaisia) ja tarkkuudeltaan samaa luokkaa kuin mitä vaaditaan taktista ja toiminnallista navigointia tukevilta tiedoilta. Vahvistusasemalta vastaanotettuja oman aluksen sijaintitietoja ei esitetä.

l)

Koska muiden alusten paikannus- ja seurantatiedot (esimerkiksi AIS) ovat hyödyllisiä risteämisen suunnittelussa, mutta niitä ei tarvita varsinaisen risteämisen aikana, paikannus- ja seurantasymbolit (AIS) eivät saa häiritä tutkakuvaa risteämisen aikana, vaan niiden on häivyttävä näytöltä. On suotavaa, että laivuri pystyy sovelluksessa määrittämään, miltä alueelta symboli häivytetään.

m)

Muiden alusten sijainnin ja suunnan esittäminen käyttäen joko

suuntaa osoittavana kolmiona tai

todellisina ääriviivoina (sovitettava mittakaavaan)

on sallittua vain, mikäli alusten kulkusuunta on tiedossa. Kaikissa muissa tapauksissa käytetään yleistä symbolia (kahdeksankulmio on suositeltava, ympyrää ei saa käyttää sovelluksissa, jotka on sertifioitu merenkulkualan standardien mukaisesti).

n)

Tiedot siitä, että jollain muulla aluksella on sinisiä kartioita tai valoja, voidaan esittää erivärisellä alussymbolilla. Sinisten kartioiden/valojen lukumäärä esitetään vain poimintaraportissa.

o)

Tiedot toisen aluksen aikomuksesta ohittaa oikealta (sininen merkki) voidaan esittää suuntaa osoittavan kolmiosymbolin tai mittakaavaan sovitettujen ääriviivojen oikealla puolella vain, jos aluksen kulkusuuntatiedot ovat saatavilla. Jos kulkusuuntatietoja ei ole saatavilla, tiedot esitetään vain kulkusuunnasta riippumattomassa muodossa.

p)

AIS-tukiasemien, AIS-järjestelmän merenkulun turvalaitteiden (ATON) ja AIS-järjestelmän etsintä- ja pelastuslähettimien (SART) sijaintia koskevat tiedot voidaan esittää, jos niiden symbolit voidaan erottaa muista symboleista (esim. standardin IEC 62288 painoksen 1 taulukossa A.1 olevista symboleista 2.10 ja 2.11).

5.3   Toiminta- ja hallintaominaisuudet

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmä on suunniteltava ergonomisten periaatteiden mukaan toiminnoiltaan käyttäjäystävälliseksi.

b)

Sisävesien ECDIS-laitteessa on oltava tietyt vähimmäistoiminta- ja -hallintaominaisuudet (ks. näiden teknisten eritelmien 4 jakso).

c)

Toiminta- ja hallintaominaisuudet ja kytkettyjä antureita koskevat indikaattorit voidaan integroida sisävesien ECDIS-järjestelmään.

d)

Vakioasetukset ja käyttäjäasetukset on voitava palauttaa helposti.

6.   KYTKENNÄT MUIDEN LAITTEIDEN KANSSA

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmä ei saa haitata minkään siihen kytketyn laitteen toimintaa. Vastaavasti valinnaisten laitteiden kytkeminen ei saa heikentää sisävesien ECDIS-järjestelmän suorituskykyä.

b)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän on voitava generoida tietoa muihin järjestelmiin esimerkiksi sähköistä raportointia varten.

c)

Kytkettyjen laitteiden hallintaa ja niihin liittyviä indikaattoreita koskevia vaatimuksia on noudatettava.

7.   MERKINANNOT JA HÄLYTYKSET

7.1   Sisäänrakennettu testauslaitteisto (Built in Test Equipment, BITE)

Sisävesien ECDIS-järjestelmässä on oltava mahdollisuus suorittaa päätoimintojen testauksia aluksella joko automaattisesti tai manuaalisesti. Jos testi epäonnistuu, näytöllä on oltava ilmoitus moduulin vikatilasta.

7.2   Toimintahäiriöt

Sisävesien ECDIS-järjestelmässä on oltava soveltuva järjestelmän toimintahäiriöistä varoittava hälytys- tai merkinantotoiminto (ks. näiden teknisten eritelmien 4 jakson 9 luku).

8.   VARAJÄRJESTELYT

8.1   SENC-paikannuksen riittämätön tarkkuus

Navigointitilassa SENC kytkeytyy automaattisesti pois päältä, jos SENC-paikannus ei vastaa tutkakuvaa näiden teknisten eritelmien 4 jakson 5.1 ja 5.2 kohdassa vahvistetuissa rajoissa.

8.2   Viat

a)

Jos sisävesien ECDIS-järjestelmässä on ilmeinen vika, sen on annettava soveltuva hälytys (ks. näiden teknisten eritelmien 4 jakson 4.16 kohta ja 9 luku).

b)

Saatavilla on oltava järjestely, joka mahdollistaa sisävesien ECDIS-järjestelmän toimintojen turvallisen haltuunoton, jotta sisävesien ECDIS-järjestelmän vika ei aiheuta kriittistä tilannetta.

9.   VIRTALÄHDE NAVIGOINTITILASSA

Sisävesien ECDIS-järjestelmällä on oltava oma erillisellä sulakkeella varustettu virtalähde.

2 JAKSO:   SISÄVESILIIKENTEEN ENC-KARTTOJEN TIETOVAATIMUKSET

1.   JOHDANTO

a)

Näissä sisävesiliikenteen ENC-karttojen tietovaatimuksissa kuvataan tekniset eritelmät, joita käytetään

digitaalisten merikarttatietojen vaihdossa kansallisten sisävesiliikenneviranomaisten välillä, ja

niiden jakelussa valmistajille, laivureille ja muille käyttäjille.

b)

Näitä tietovaatimuksia sovelletaan sisävesiliikenteen ENC-karttojen tuotantoon. Siirron ja jakelun on tapahduttava siten, että tietoa ei katoa.

c)

Nämä tietovaatimukset perustuvat standardiin ”IHO Transfer Standard for Digital Hydrographic Data”, erityisjulkaisu N:o 57, painos 3.1, täydennys N:o 2, kaikkine lisäyksine ja liitteineen (ks. vertailutaulukko lisäyksessä 1 näiden sisävesien ECDIS-järjestelmää käsittelevien teknisten eritelmien lopussa), lyhyesti ”S-57”.

d)

Näissä tietovaatimuksissa kuvataan S-57-standardiin tehtävät tarvittavat lisäykset ja selvennykset sekä S-57:n käyttäminen sisävesien ECDIS-järjestelmän sovelluksissa.

e)

Näihin tietovaatimuksiin sisältyy viittaus 1 jakson 2 luvussa olevassa h alakohdassa mainittuihin sovellettaviin standardeihin ja määräyksiin.

2.   TEOREETTINEN TIETOMALLI

Standardin S-57 osassa 2 oleva teoreettisen tietomallin kuvaus pätee sisävesiliikenteen ENC-karttojen teoreettiseen tietomalliin.

3.   TIETORAKENNE

Standardin S-57 osassa 3 oleva tietorakenteen kuvaus pätee sisävesiliikenteen ENC-karttojen tietorakenteeseen.

4.   SISÄVESILIIKENTEEN ENC-KARTTOJA KOSKEVA TUOTE-ERITTELY

Sisävesiliikenteen ENC-karttoja koskeva tuote-erittely sisältää vaatimuksia, joiden tarkoituksena on auttaa karttojen laatijoita tuottamaan johdonmukaisia sisävesiliikenteen ENC-karttoja ja valmistajia käyttämään tietoja tehokkaasti sellaisessa sisävesien ECDIS-järjestelmässä, joka täyttää sisävesien ECDIS-järjestelmän toimintakykyvaatimukset (näiden teknisten eritelmien 1 jakso).

Sisävesililiikenteen ENC-karttoja koskevat tiedot on saatettava kaikkien sovellusten valmistajien saataville. Sisävesiliikenteen ENC-kartat laaditaan 1 jakson 2 luvussa olevassa h alakohdassa tarkoitetussa UNECEn sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevassa päätöslauselmassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja koodataan käyttämällä

a)

sisävesiliikenteen ENC-karttojen ominaisuusluetteloa ja

b)

siinä tarkoitetussa sisävesiliikenteen ENC-karttojen koodausohjeessa kuvattuja sääntöjä.

Viralliset sisävesiliikenteen ENC-kartat laaditaan tietovaatimusten, johon sisältyy tuote-erittely, viimeisimmän version mukaan. Viralliset sisävesiliikenteen ENC-kartat, jotka on laadittu sisävesiliikenteen ECDIS-järjestelmää koskevan standardin painoksen 1.02 mukaisesti, ovat – ennen kuin nämä tekniset eritelmät tulevat voimaan – voimassa siihen saakka, kunnes virallisten sisävesiliikenteen ENC-karttojen uudet painokset julkaistaan näiden teknisten eritelmien mukaisesti.

5.   2 JAKSOA KOSKEVAT MÄÄRITELMÄT

Termien määritelmät löytyvät seuraavista asiakirjoista:

a)

1 jakson 2 luvussa olevassa h alakohdassa tarkoitettu ”IHO Transfer Standard for Digital Hydrographic Data” S-57, osa 1, kohta 5

b)

1 jakson 2 luvussa olevassa g alakohdassa tarkoitettu erityisjulkaisun S-32 lisäys 1 ”Glossary of ECDIS Related Terms”

c)

näiden teknisten eritelmien 5 jaksossa oleva sanasto.

2A JAKSO:   TUOTTAJIEN JA VESIVÄYLIEN KOODIT (STANDARDIN IHO–S-62 ENC-TUOTTAJAKOODIEN LISÄKSI)

Sisävesiliikenteen ENC-karttojen tuottajien koodit sekä rekisteröintimenettely mainitaan standardissa IHO S-62.

Sisävesiliikenteen ENC-karttoja tuottavien viranomaisten tai yksityisten yritysten, joita ei jo mainita standardissa IHO S-62, sekä viranomaisten tai yksityisten yritysten, jotka päättävät laatia sisävesiliikenteen ENC-karttoja, on rekisteröitävä tuottajakoodi IHO:n S-100-rekisteriin osoitteessa http://registry.iho.int/s100_gi_registry/home.php.

Koska pelkkä tuottajakoodi ei riitä sen arvioimiseksi, soveltuuko sisävesiliikenteen ENC-kartta käytettäväksi navigointitilassa, direktiivin 2005/44/EY 8 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset päivittävät ja julkaisevat virallisella verkkosivullaan ajantasaisen luettelon navigointitilassa käytettäviksi hyväksytyistä asianomaisen maantieteellisen vastuualueen virallisista sisävesiliikenteen ENC-kartoista. Luettelossa on mainittava solun tiedostonimi, katettu sisävesiväylän laajuus, painoksen numero, antamispäivä sekä luettelo tällä hetkellä voimassa olevaan painokseen saatavilla olevista päivitystiedostoista ja niiden antamispäivistä. Luettelon on sisällettävä kaikki sisävesiliikenteen ENC-kartat, joiden osalta solu täyttää vähimmäissisältöä koskevat vaatimukset ja hyväksytään käytettäväksi navigointitilassa.

Ilmoitettaessa toimivaltaisista viranomaisista direktiivin 2005/44/EY 8 artiklan mukaisesti on myös ilmoitettava toimivaltaisten viranomaisten maantieteellinen vastuualue ja virallinen verkko-osoite. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava mahdollisista muutoksista komissiolle välittömästi.

Seuraavia vesiväyläkoodeja suositellaan käytettäviksi sisävesiliikenteen ENC-karttojen tiedostonimissä:

Vesiväylän koodi

Vesiväylän nimi

Huomautus

BA

Balaton

 

BK

Boudewijn Kanaal

 

BSK

Berlin-Spandauer Schifffahrtskanal

myös Westhafenkanal ja Charlottenburger Verbindungskanal

BZ

Beneden Zeeschelde

 

D

Tonava

myös Sulina-haara

DA

Tonavan Chilia-haara

 

DB

Dunare Borcea

 

DCC

Tonavan Cernovodan kanava

 

DE

Dortmund-Ems Kanal

 

DD

Desna

 

DN

Dnipro

 

DNP

Prypiat

 

DNS

Sula

 

DNV

Vorskla

 

DR

Drava

 

DUK

Ráckevei-Duna

 

DUM

Mosoni-Duna

 

DUS

Szentendrei-Duna

 

DV

Dunarea Veche

 

EL

Elbe

 

EH

Elbe-Havel-Kanal

 

EMS

Ems

 

ES

Elbe-Seiten-Kanal

 

EV

Estuaire Vaart

Meriliikennepalvelut Zeebruggen ja Alankomaiden rajan välisellä suistoalueella

GA

Sf. Gheorghe-Arm

 

HO

Havel-Oder-Wasserstraße

myös Westoder

KGT

Kanaal Gent-Terneuzen

 

MA

Main

 

MD

Main-Donau-Kanal

 

ME

Mueritz-Elde- Wasserstraße

 

ML

Mittelland-Kanal

 

MO

Mosel

 

NE

Neckar

 

NOK

Nord-Ostsee-Kanal

 

OD

Oder

 

OL

Olt

 

PK

Plassendale Kanaal

 

RH

Rein

 

RHK

Rhein-Herne-Kanal

 

RL

Nederrijn / Lek

 

RU

Ruhr

 

SA

Sava

 

SE

Schelde

 

SI

Sió-csatorna

 

SL

Saale

 

SO

Spree-Oder-Wasserstraße

 

SR

Saar

Tällä hetkellä käytetään koodia SA; se muutetaan koodiksi SR seuraavassa painoksessa

TI

Tisza

 

UH

Untere Havel-Wasserstraße

 

UWE

Unterweser

UWE kohdasta 0,00 km

WA

Waal

 

WE

Mittelweser

kohtaan 366,65 km / UWE 0,00 km

Muita vesiväyläkoodeja voi rekisteröidä osoitteessa http://ienc.openecdis.org.

3 JAKSO:   SISÄVESIEN ECDIS-JÄRJESTELMÄN ESITTÄMISTAPAVAATIMUKSET

1.   JOHDANTO

a)

Näissä sisävesien ECDIS-järjestelmän esittämistapavaatimuksissa kuvataan tekniset eritelmät, joita käytetään sisävesien ECDIS-järjestelmän tietojen esittämiseen. Esittämisen on tapahduttava siten, että tietoa ei katoa.

b)

Nämä esittämistapavaatimukset perustuvat IHOn asiakirjaan ”S-52, Specification for Chart Content and Display Aspects of ECDIS”, painos 6, annettu maaliskuussa 2010, kaikkine liitteineen ja lisäyksineen (ks. liite 1).

c)

Näissä esittämistapavaatimuksissa kuvataan S-52-standardiin tehtävät tarvittavat lisäykset ja selvennykset sekä S-52:n käyttäminen sisävesien ECDIS-järjestelmän sovelluksissa.

d)

Näihin esittämistapavaatimuksiin sisältyy viittaus 1 jakson 2 luvussa olevassa i alakohdassa mainittuihin sovellettaviin standardeihin ja määräyksiin.

e)

Termien määritelmät löytyvät seuraavista lähteistä:

IHO-S-57, osa 1, kohta 5,

standardin S-32 lisäyksen 1 ”Glossary of ECDIS Related Terms”

näiden sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevien teknisten eritelmien 5 jaksossa oleva sisävesien ECDIS-järjestelmään liittyvä sanasto.

2.   SISÄVESIEN ECDIS-JÄRJESTELMÄN ESITYSKIRJASTO

Standardi S-57 ei sisällä mitään tietoa siitä, mikä on tietojen esittämistapa. Karttaesitys muodostuu verkossa sisävesien ECDIS-järjestelmän sovelluksessa. Tätä varten sisävesien ECDIS-järjestelmän sovellus käyttää konekielisiä esitysohjeita kullekin ominaisuudelle, joka näkyy näyttöruudulla. ENC-karttojen esittämisessä standardi IHO S-52 on pakollinen. Standardi S-52 sisältää kaikki tarvittavat säännöt ENC-karttojen symboloimiseksi ja esittämiseksi näyttöruudulla.

Koska ENC-karttojen ominaisuudet, attribuutit ja attribuuttiarvot laajennettiin koskemaan myös sisävesiliikenteen ENC-karttoja, standardin S-52 laajentaminen on tarpeen, jotta myös sisävesiliikenteelle ominaiset piirteet voidaan esittää. Kaikki laajennukset koskevat asiakirjan ”IHO ECDIS Presentation Library” painosta 3.4 (S-52:n liite A).

2.1   Standardin S-52 ja sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjaston osat

2.1.1

Standardin S-52 esityskirjaston pääasialliset osat ovat:

symbolien, viivatyylien ja täyttötyylien kirjasto

värikoodijärjestelmä, joka sisältää IHOn väritaulukot päivä-, hämärä- ja yöaikaa varten

symboliikkakomentosanat, joista voidaan koota konekielisiä ohjeita. Tuloksena on symboliikkaohje, joka puolestaan prosessoidaan ENC-ominaisuuden symboloimiseksi.

ehdolliset symboliikkamenettelyt, jotka määräävät sopivat symbolit merenkulkijan valintojen mukaan määräytyvissä tapauksissa (esim. turva-alue) tai monimutkaiset symbolit (esim. poijujen ja meriviittojen huippumerkit)

hakutaulukot, joissa luodaan yhteys ENC-karttojen ominaisuuskuvausten ja sopivien symboliikkaohjeiden välille riippuen siitä, onko

yhteys ominaisuuden kuvauksen ja sen esitystavan välillä suora, esim. poiju tai maa-alue. Tässä tapauksessa hakutaulukko sisältää symboliikkaohjeen, jonka mukaisesti esitetään symboli, alueen täyttötyyli tai viivatyyli,

yhteys ehdollinen eli olosuhteista riippuva, esimerkiksi syvyysalue, jonka väritys riippuu turva-alueen valinnasta. Tässä tapauksessa hakutaulukossa viitataan ehdolliseen symboliikkamenettelyyn, joka valitsee sopivan symboliikkaohjeen myöhemmin.

2.1.2

Sisävesien ECDIS-järjestelmässä käytetään kaikkia standardin S-52 osia sekä seuraavia laajennuksia:

Hakutaulukot

Symbolikirjasto

Ehdolliset symboliikkamenettelyt

Laajennukset kuvataan 1 jakson 2 luvussa olevassa i alakohdassa tarkoitetun UNECEn sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevan päätöslauselman lisäyksessä 2 ”Sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjasto”.

2.2   Hakutaulukot

2.2.1

Jokaiselle geometriatyypille (piste, viiva, ala) on erillinen hakutaulukko. Jokaisessa hakutaulukon hakusanassa on seuraavat kentät:

a)

kuusimerkkinen ominaisuusluokan koodi (akronyymi, kirjainlyhenne)

b)

attribuuttiyhdistelmä

c)

symbolointiohjeet

d)

näytön ensisijaisuus 0–9 (verrattavissa piirroksen eri kerroksiin)

e)

tutkakoodi

f)

näyttöluokka (perusnäyttö, vakionäyttö, kaikki kohteet)

g)

”näkymäryhmä”, näyttöluokkia tarkemmin rajattu ominaisuusryhmä

Kuva 1

Esimerkki hakutaulukon hakusanasta

"LNDMRK","CATLMK17|","SY(TOWERS01)","7","O","OTHER","32250"

Tässä tapauksessa ominaisuus LNDMRK osoitetaan symbolilla TOWERS01, jonka ensisijaisuus on 7, jos attribuutti CATLMK on 17. Ominaisuus näkyy tutkassa.

Saman käyttökohteen eri soluihin sisältyvien ominaisuuksien esitys tietyllä alueella on hakutaulukoissa hakusanojen jälkeen.

2.2.2

Esityskirjastossa on viisi hakutaulukkoa:

paperikartan pistesymbolit

yksinkertaistetut pistesymbolit

viivasymbolit

yksinkertaiset aluerajasymbolit

symboloidut aluerajasymbolit.

2.3   Ehdolliset symboliikkamenettelyt

Ehdolliset symboliikkamenettelyt on kehitetty ominaisuuksille, joiden symbolointi

riippuu sovellusasetuksista, esim. turva-alueesta

riippuu muista ominaisuuksista, kuten huippumerkeistä ja niiden rakenteesta

on liian monimutkaista määritettäväksi suoralla hakutaulukon hakusanalla.

Ehdolliset symboliikkamenettelyt, joita muutetaan tai jotka toteutetaan sisävesien ECDIS-järjestelmässä standardin S-52 ehdollisten symboliikkamenettelyjen lisäksi, kuvataan 1 jakson 2 luvussa olevassa i alakohdassa tarkoitetun UNECEn sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevan päätöslauselman lisäyksessä 2 ”Sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjasto”.

2.4   Värit

ECDIS-järjestelmässä käytetyt värit määritellään absoluuttisella, näytöstä riippumattomalla tavalla (CIE-koordinaatit). Näin varmistetaan, että ECDIS-järjestelmän kartat näyttävät samanlaisilta eri valmistajien näytöillä. Valmistajan käyttämän värikalibrointiohjelmiston avulla CIE-arvot muunnetaan RGB-arvoiksi.

Markkinoilla olevat yleisimmät näytöt yleensä vastaavat näitä vaatimuksia.

Aluksen komentosillalla vallitsevien erilaisten valaistusolosuhteiden vuoksi esitykset on voitava näyttää erilaisella kirkkaudella. Jokaiselle tasolle on olemassa erillinen väritaulukko.

Esitettävä väri on valittava ergonomisten ja fysikaalisten tekijöiden perusteella, eikä eriväristen merkkien esittäminen saa johtaa värien sekoittumiseen, kun ne ovat päällekkäin.

2.5   Ilmoitusmerkkien esittäminen

Joentörmällä sijaitsevat ilmoitusmerkit esitetään kartassa yleisillä symboleilla (notmrk01, notmrk02 ja notmrk03). Tämä ei koske silloilla olevia ilmoitusmerkkejä.

Sovellusten on pystyttävä näyttämään myös yksityiskohtainen symboli, joka vastaa reaalimaailman merkkiä, sekä kaikki kohdetiedot käyttäjän valitsemasta ilmoitusmerkistä.

Silloilla sijaitsevien ilmoitusmerkkien symboli määräytyy sillan suuntauksen perusteella.

Ilmoitusmerkkien, joissa ilmoitetaan etäisyys tai nopeus, symbolina ei käytetä pelkkää lukua, vaan sen yhteydessä on oltava symboli, joka ilmoittaa yleisen säännön tai tiedotuksen.

4 JAKSO:   TOIMINTA- JA SUORITUSVAATIMUKSET, TESTAUSMENETELMÄT JA VAADITUT TESTITULOKSET

1.   JOHDANTO

1.1   Jakson aihealue

Tässä jaksossa kuvataan tarkemmin näiden teknisten eritelmien 1 jaksoon sisältyvät vähimmäisvaatimukset sekä laitteiden, ohjelmistojen, toimintojen, käytön, näytön ja aluksissa oleviin muihin laitteisiin johtavien liitäntöjen testausmenettelyt ja vaaditut testitulokset.

1.2   Normatiiviset kirjallisuusviitteet

Tässä asiakirjassa viitataan seuraaviin normatiivisiin asiakirjoihin näiden teknisten eritelmien 1 jakson 2 luvussa mainittujen lähteiden lisäksi:

EN 60945 (2002):

Marine navigational equipment; General requirements – Methods of testing and required test results. Merenkulun suunnistuslaitteet: Yleiset vaatimukset – Testausmenetelmät ja vaaditut testaustulokset

IEC 61174, painos 3.0:

ECDIS – Operational and performance requirements, methods of testing and required test results. Toiminta- ja suoritusvaatimukset, testausmenetelmät ja vaaditut testitulokset.

ISO 9000 (2005):

Laadunhallinta- ja laadunvarmistusstandardi

EU:n direktiivi 2006/87/EY:

Liite IX, III–VI osa: Tutkalaitteita ja kääntymisnopeuden osoittimia koskevat vaatimukset

CCNR:n päätös 2008-II-11:

Reinin vesiliikenteen yleistä järjestystä koskevien määräysten ja Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevien määräysten muutos, joka koskee Reinin vesiliikenteessä käytettävien tutkalaitteiden ja kääntymisnopeuden osoittimien vähimmäisvaatimuksia ja testausolosuhteita ja niiden asentamista, määräysten mukauttamiseksi elektromagneettista yhteensopivuutta koskeviin EU:n direktiiveihin ja asiaa koskeviin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin standardeihin sekä keskuskomission määräysten uudistamiseksi, sekä lisäykset 1 ja 2, tullut voimaan 1.12.2009

EU:n direktiivi 1999/5/EY:

Radio- ja telepäätelaitteet ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroinen tunnustaminen

2.   TOIMINTATILAT JA JÄRJESTELMÄKOKOONPANO

2.1   Toimintatilat

a)

Sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisissä eritelmissä erotetaan kaksi toimintatilaa: navigointitila ja tiedonsaantitila.

b)

Navigointitilassa käytettäväksi tarkoitetun sisävesien ECDIS-laitteen on täytettävä näiden teknisten eritelmien sekä navigointiin käytettäviä tutkalaitteita ja kääntymisnopeuden ilmaisimia koskevien standardien vaatimukset, mikä osoitetaan vaatimustenmukaisuustesteillä.

c)

Pelkästään tiedonsaantitilassa käytettäväksi tarkoitettujen sisävesien ECDIS-laitteiden osalta tämän 4 jakson vaatimuksia voidaan pitää suosituksina.

2.2   Järjestelmäkokoonpanot

2.2.1   Sisävesien ECDIS-laite, itsenäinen järjestelmä, jota ei ole kytketty tutkaan

Tässä kokoonpanossa sallitaan vain käyttö tiedonsaantitilassa (ks. 4B jakso, kuva 1).

2.2.2   Sisävesien ECDIS-laite, rinnakkaisasennus ja kytkentä tutkaan

Tässä kokoonpanossa sallitaan käyttö sekä tiedonsaantitilassa että navigointitilassa (ks. 4B jakso, kuva 2).

2.2.3   Sisävesien ECDIS-laite, yhteinen näyttö kytketyn tutkalaitteen kanssa

Tässä tapauksessa tutkalaite ja sisävesien ECDIS-laite käyttävät yhteistä näyttöä. Edellytyksenä tälle toimintatilalle on se, että kummallekin videosignaalille on soveltuvat graafiset parametrit, sekä videokytkin, joka mahdollistaa nopean siirtymisen videolähteestä toiseen (ks. 4B jakso, kuva 3).

Tässä kokoonpanossa sallitaan käyttö sekä tiedonsaantitilassa että navigointitilassa.

2.2.4   Tutkalaite, jossa integroitu sisävesien ECDIS-toiminto

Tutka-asennelmaa, jossa on integroitu sisävesien ECDIS-toiminto, voidaan käyttää sekä tiedonsaantitilassa että navigointitilassa (ks. 4B jakso, kuva 4).

3.   SUORITUSKYKYVAATIMUKSET

3.1   Laitteiston suorituskyky

a)

Sisävesien ECDIS-laitteen on oltava suunniteltu ja valmistettu siten, että sen laatu ja luotettavuus eivät heikkene aluksella tyypillisesti vallitseville ympäristöolosuhteille altistumisen seurauksena. Se ei myöskään saa häiritä muita viestintä- ja navigointilaitteita.

b)

Tämän jakson 2.2.4 kohdassa kuvatussa kokoonpanossa kaikkien ohjaushyttiin asennettujen sisävesien ECDIS-laitteen osien on täytettävä standardissa EN 60945 määritetyt b-luokan vaatimukset (säältä suojattu laite), paitsi että testauslämpötilan vaihteluväli on vain 0 °C – + 40 °C (kun testauslämpötilan vaihteluväli on standardin EN 60945 mukaan – 15 °C – + 55 °C), ellei näissä teknisissä eritelmissä toisin ilmoiteta. Tämän jakson 2.2.2 ja 2.2.3 kohdassa kuvatuille kokoonpanoille riittää CE-vaatimustenmukaisuus.

3.2   Ohjelmiston suorituskyky

Sisävesien ECDIS-laitteen käyttö-, visualisointi- ja toiminto-ohjelmiston on oltava suunniteltu, kehitelty, toteutettu ja testattu näiden teknisten eritelmien 4A jaksossa kuvattujen ohjelmistovaatimusten mukaisesti.

3.3   Toiminnanohjauksen suorituskyky

a)

Järjestelmän toiminnan on oltava yksinkertaista, tarkoituksenmukaista ja yleisten käyttöliittymästandardien mukaista.

b)

Käyttöohjaustoimintojen lukumäärän on oltava mahdollisimman pieni ja vaadittuun määrään rajoittuva.

c)

Langattomia kauko-ohjaustoimintoja ei sallita.

d)

ON/OFF-kytkimen on toimittava ja se on oltava sijoitettu siten, että tahaton käyttö ei ole mahdollista.

e)

Käytönohjaustoimintojen symbolien pienin sallittu merkkikorkeus on 4 mm, ja niiden on oltava luettavissa kaikissa mahdollisissa ohjaushytin olosuhteissa.

f)

Käytönohjainten kirkkautta ja valaistusta on voitava säätää haluttuun arvoon.

3.4   Näytön suorituskyky

3.4.1   Näytön mitat

Navigointitilassa kartan ja tutkakuvan näyttöalueen on oltava kooltaan vähintään 270 mm × 270 mm.

3.4.2   Näytön suuntaus

a)

Suorakulmainen näyttö on voitava asentaa vaaka- tai pystyasentoon sillä edellytyksellä, että edellä mainitut vähimmäismitat toteutuvat.

b)

Koska sisävesialuksen ohjaushytissä on yleensä vain vähän vapaata tilaa ja alus tavallisesti seuraa liikenneväylän akselia, näyttö asennetaan mieluiten pystyasentoon.

3.4.3   Näytön resoluutio

Näytön erotuskyvyn on oltava 5 m 1 200 m:n näyttöalueella. Suurin mahdollinen pikselimitta on siten 2,5 m × 2,5 m eli noin 1 000 pikseliä näytön lyhyemmällä reunalla.

3.4.4   Näytön värit

Järjestelmän on voitava näyttää päivä- ja yövalaistuksessa ergonomisesti hyväksyttyjä väriyhdistelmiä.

3.4.5   Näytön kirkkaus

Näytön kirkkautta on voitava mukauttaa kaikkiin käytön edellyttämiin arvoihin. Tämä koskee erityisesti alinta arvoa, joka tarvitaan yökäytössä.

3.4.6   Kuvan vaihtuminen

a)

Kuvan vaihtumisnopeus ei saa olla alempi kuin tutkakuvassa (≥ 24 kuvaa minuutissa).

b)

Kirkkaus ei saa muuttua kuvan vaihtuessa toiseksi.

c)

Rasterikuvanäytöllä kehyksen toistotaajuuden on oltava vähintään 60 Hz.

3.4.7   Näyttöteknologia

On suotavaa käyttää sellaisia näyttöjärjestelmiä, jotka eivät reagoi sisävesialuksen ohjaushytissä mahdollisesti esiintyviin magneettikenttiin.

4.   KÄYTTÖTOIMINNOT

4.1   Toimintatila

a)

Jos laitetta voidaan käyttää molemmissa toimintatiloissa, siinä on oltava mahdollisuus siirtyä navigointitilasta tiedonsaantitilaan ja päinvastoin.

b)

Käytössä oleva toimintatila on oltava nähtävissä.

c)

Laitteessa on oltava tarvittavat järjestelyt, jotta tahaton navigointitilan pois kytkeminen ei ole mahdollista.

4.2   Laitteiston esiasetukset (tallennus/muisti)

a)

Sisävesien ECDIS-laitteessa on oltava käyttöönoton jälkeen esiasetettuna keskikirkkaus, joka ei sokaise pimeässä ympäristössä eikä tee kuvasta näkymätöntä kirkkaassa ympäristössä.

b)

Muut parametrit voivat olla käynnistettäessä niissä arvoissa, joihin ne on asetettu ennen laitteen kytkemistä pois päältä, tai jollaisina ne on tallennettu.

4.3   SENC-tietojen esittäminen

a)

Tutkakuva on voitava erottaa karttakuvasta selvästi valitusta väritaulukosta riippumatta.

b)

Todellinen tutkakuva voidaan esittää vain yksivärisenä.

c)

Esitettävät karttatiedot eivät saa peittää tutkakuvan tärkeitä osia tai heikentää sen laatua. Tämä varmistetaan soveltuvien hakutaulukoiden hakusanojen avulla (ks. näiden teknisten eritelmien 3 jakso, 2.2 kohta, kenttä ”tutkakoodi”).

d)

Navigointitilassa kartta- ja tutkakuva on esitettävä samassa mittakaavassa.

e)

Kulkusuuntaviivan on oltava aina näkyvissä.

f)

Lisäksi kuvaan voidaan liittää merenkulkijan oman aluksen ääriviivat ja turva-alue.

4.4   Kartan suuntaus, paikannus ja vaihtaminen

a)

Navigointitilassa ainoa sallittu kartan suuntaus on ”suhteellinen liike, keulasuunta” ja näyttö ”keskipiste” tai ”siirretty keskipiste”, kuten tutkakuvalta vaaditaan.

b)

Tiedonsaantitilassa suositellaan vähintään kartan suuntauksia ”pohjoinen” ja ”vesiväylän akselin suuntainen” sekä paikannustoimintoa. Jos laite on kytketty paikka-anturiin, kartan näkyvä osa voi automaattisesti seurata oman aluksen sijaintia.

4.5   Oman aluksen sijainti ja suunta

a)

Navigointitilassa oman aluksen sijainnin on aina oltava näkyvissä näyttöalueella riippumatta siitä, onko se ”keskipisteessä” tai ”siirretyssä keskipisteessä”, CCNR:n tutkavaatimusten mukaisesti.

b)

Kulkusuuntalinja, joka kulkee näytön keskeltä ylös ja jonka on oltava aina näkyvissä, edustaa merenkulkijan oman aluksen kulkusuuntaa.

4.6   Tietotiheys

Tietotiheys on voitava säätää vähintään kolmelle tasolle: ”vähimmäistaso”, ”normaali” ja ”kaikki tiedot”. Viimeksi mainitussa tasossa näkyvät normaalinäyttö sekä kaikki muut ominaisuudet yksitellen käyttäjän pyynnöstä. Kaikki kullakin tasolla nähtävissä olevat ominaisuudet on määritelty näiden teknisten eritelmien 1 ja 3 jaksossa: Toimintakykyvaatimukset ja Esittämistapavaatimukset (mukaan luettuna ”Sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjasto”).

4.7   Mitta-alueet/mittarenkaat

a)

Navigointitilassa on käytettävä seuraavia mitta-alueita ja mittarenkaita tutkaa koskevien sääntöjen mukaisesti:

Mitta-alue

Mittarenkaat

500 m

100 m

800 m

200 m

1 200 m

200 m

1 600 m

400 m

2 000 m

400 m

4 000 m

800 m

b)

Suuremmat ja pienemmät mitta-alueet, joissa on vähintään neljä ja enintään kuusi mittarengasta, ovat sallittuja.

c)

Navigointitilassa käytettävässä sisävesien ECDIS-laitteessa on oltava kiinteät mittarenkaat edellä mainituilla välimatkoilla sekä vähintään yksi liikkuva etäisyysmittarengas.

d)

Kiinteiden ja liikkuvien etäisyysmittarenkaiden kytkeminen päälle/pois on oltava toisistaan riippumatonta, ja ne on voitava selvästi erottaa toisistaan näytöllä.

e)

Liikkuvan etäisyysmittarenkaan sijainnissa ja vastaavassa näytetyssä etäisyydessä on oltava sama rasteriväli ja resoluutio.

f)

Liikkuvan etäisyysmittarenkaan ja elektronisen suuntimaviivan toiminnot voidaan lisäksi toteuttaa kursorilla ja vastaavalla numeerisella näytöllä, joka osoittaa kursorin sijainnin mitta-alueen ja suuntiman.

g)

Tiedonsaantitilassa nämä mitta-alueet ovat suosituksena.

4.8   Kuvan kirkkaus

a)

Näytön kirkkautta on voitava mukauttaa kaikkiin käytön edellyttämiin arvoihin. Tämä koskee erityisesti pimeäkäyttöä.

b)

Kartta- ja tutkakuvalla on oltava erilliset kirkkaudensäädöt.

c)

Valikon väritaulukoiden lisäksi saatavilla on oltava myös toinen näytön peruskirkkauden säätötoiminto, koska kirkkausolosuhteet ovat niin erilaiset kirkkaana päivänä ja yöpimeällä.

4.9   Kuvan värit

Järjestelmän on tuettava vähintään IHO-S-52 Presentation Library -asiakirjan lukuihin 4 ja 13 (väritaulukot) sisältyviä väriyhdistelmiä, jotka on tarkoitettu kirkkaaseen päivään, puolipilviseen päivään, pilviseen päivään, hämärään ja pimeään.

4.10   Poimintaraportti

a)

Navigointitilassa on oltava mahdollistaa saada näkyviin kaikki taustalla olevat tekstitiedot ja/tai graafiset tiedot käyttäjän valitsemista kartalla näkyvistä ominaisuuksista.

b)

Tämä teksti- ja/tai graafinen lisätieto ei saa navigointikartalla peittää näkyvistä vesiväylää.

4.11   Mittausominaisuudet

a)

Etäisyyksien ja suuntiman mittausominaisuudet ovat pakollisia.

b)

Resoluution ja tarkkuuden on oltava vähintään sama kuin näytöllä, mutta saatavat arvot eivät voi olla parempia kuin karttatiedoissa.

4.12   Laivurin omien karttatietojen syöttäminen ja muokkaaminen

a)

Laivurin on voitava syöttää, tallentaa, muuttaa ja poistaa täydentäviä karttatietoja (laivurin omat ominaisuudet) sisävesien ECDIS-laitteessa.

b)

Nämä omat karttatiedot on pystyttävä erottamaan SENC-tiedoista, eivätkä ne saa tulla tutkakuvan päälle tai heikentää sitä.

4.13   SENC-karttojen lataaminen ja päivittäminen

a)

Kaikki manuaaliset karttojen lataus- tai päivitystoiminnot ovat mahdollisia vain muussa tilassa kuin navigointitilassa.

b)

Automaattinen päivitys ei saa heikentää navigointinäytön suorituskykyä.

c)

Järjestelmässä on oltava peruutustoiminto, jolla voidaan palauttaa edellinen toimiva kombinaatio.

4.14   Tutkakuvan esittäminen ja päällekkäinasettelu

a)

Tutkakuvan esittäminen on pakollista navigointitilassa.

b)

Tutkaesityksen mittojen, resoluution ja attribuuttien on oltava asiaankuuluvien tutkavaatimusten mukaiset.

c)

Tutkakuvan laatu ei saa heikentyä kuvan muun sisällön takia (ks. myös tämän jakson 4.3 kohdan c alakohta).

d)

Eri tietokerrosten päällekkäinasettelu on sallittua edellyttäen, että toiminnalliset vaatimukset täyttyvät.

e)

Muiden alusten sijaintia ja suuntaa koskevien tietojen päälle asettaminen on sallittua vain, jos:

tieto on ajantasaista (lähes reaaliaikaista) ja

tiedon ikä ei ylitä 1 jakson ”Sisävesien ECDIS-järjestelmän toimintakykyvaatimukset” 5.1 kohdan e alakohdassa olevassa taulukossa esitettyjä vastaustauon enimmäispituuden arvoja. Symbolit on merkittävä vanhentuneiksi, jos liikkuvien alusten tiedot ovat vanhempia kuin 30 sekuntia. Oman aluksen sijaintitietoja ei esitetä, jos ne on vastaanotettu vahvistusasemalta.

f)

Paikannus- ja seurantajärjestelmistä saatujen muiden alusten sijaintia ja suuntaa osoittavien päälle asetettujen tietojen on häivyttävä näkyvistä käyttäjän määrittämän etäisyyden päässä.

g)

Muiden alusten sijainnin ja suunnan esittäminen käyttäen joko

suuntaa osoittavana kolmiona tai

todellisina ääriviivoina (sovitettava mittakaavaan)

on sallittua vain, mikäli alusten kulkusuunta on tiedossa. Kaikissa muissa tapauksissa käytetään yleistä symbolia (kahdeksankulmio on suositeltava, ympyrää voidaan käyttää vain sisävesisovelluksissa).

h)

Kartan ja mahdollisten muiden tietokerrosten pois kytkemisen on oltava mahdollista yhdellä yksinkertaisella toiminnolla tai valikon kautta siten, että vain tutkakuva jää näkyviin.

i)

Jos sisävesien ECDIS-laitteen laatu- ja varmuusseurannassa havaitaan, ettei karttaa voida suunnata ja/tai paikantaa näissä teknisissä eritelmissä vaaditulla tarkkuudella, näytölle on ilmestyttävä varoitusmerkki ja kartan on kytkeydyttävä pois automaattisesti.

4.15   Sisävesien ECDIS-laitteen suoratoiminnot

a)

Seuraavien ohjaustoimintojen on oltava suoraan käytettävissä:

NÄYTTÖALUE

KIRKKAUS

VÄRIT

TIETOTIHEYS

b)

Näillä toiminnoilla on oltava joko omat ohjaimet tai valikot, jotka sijaitsevat ensimmäisellä valikkotasolla ja ovat jatkuvasti näkyvissä.

4.16   Jatkuvasti näkyvissä olevat toimintaparametrit

Seuraavien toimintaparametrien on oltava aina näkyvissä:

tämänhetkinen NÄYTTÖALUE

anturin TILA (tutkan viritys, sijainnin laatu, hälytykset)

valittu VEDENKORKEUS (jos käytössä)

valittu TURVALLINEN SYVYYS (jos käytössä)

valittu TIETOTIHEYS.

5.   HUOLTOTOIMINNOT

Huoltotoiminnot suojataan luvattoman pääsyn varalta salasanalla tai muulla soveltuvalla tavalla, eikä niitä voi valita navigointitilassa.

5.1   Kartan paikannuksen staattinen oikaisu

a)

Laivurin oman aluksen sijainti on näytön ”keskipisteessä” tai ”siirretyssä keskipisteessä” tutkaa koskevien vaatimusten mukaisesti. Karttasijainnin on vastattava tutkakuvaa. Tutkan todellisen sijainnin ja näytöllä näkyvän tutkakeskipisteen ero saa olla enintään 1 m olettaen, että absoluuttinen sijainti on syötetty.

b)

Siirtymävirhe (ero paikka-anturin ja tutka-anturin sijaintien välillä) on voitava korjata.

5.2   Kartan suuntauksen staattinen oikaisu

a)

Kulkusuuntaa osoittavan viivan ja aluksen akselin välinen ero saa olla enintään ± 1,0 astetta.

b)

Kartta- ja tutkakuvilla on oltava sama suuntaus. Staattinen suuntaero kulkusuunnan ja karttasuuntauksen välillä saa olla enintään ± 0,5 astetta.

5.3   Liitäntöjen toiminta-asetusten määritys

a)

Kytkettyihin antureihin, aktuaattoreihin ja signaaleihin johtavien liitäntöjen toiminta-asetukset on voitava määrittää. (Aktuaattori muuntaa sähköisen määreen toiseksi fysikaaliseksi määreeksi (esim. optinen). Aktuaattori on anturin vastakohta.)

b)

Liitäntöjen on oltava olemassa olevien liitäntäeritelmien (esimerkiksi standardi NMEA 01/83) ja kääntymisnopeuden ilmaisimia koskevien liitäntävaatimusten (20 mV/deg/min) mukaisia.

6.   LAITTEISTON TESTAUS JA VAADITUT LAATUTODISTUKSET

a)

Testissä on vertailtava testattavaa laitteistoa ja näiden teknisten eritelmien vaatimuksia.

b)

Vastaaviksi todistetut testit sekä todistetut ja asiakirjoin vahvistetut testitulokset hyväksytään ilman testien uusimista.

6.1   Ympäristövaatimusten noudattaminen

a)

Tämän jakson 2.2.4 kohdassa kuvatun sisävesien ECDIS-laitteen on täytettävä standardin EN 60945 vaatimukset, jotka koskevat ympäristöolosuhteita (kosteus, tärinä ja lämpötila; viimeksi mainittu vaatimus suppeampi tämän jakson 3.1 kohdan mukaan) ja sähkömagneettista yhteensopivuutta.

b)

Laitteen toimittajan tai tämän edustajan on annettava valtuutetun laboratorion myöntämä asiaankuuluva vaatimustenmukaisuustodistus.

6.2   Laitteeseen liittyvät asiakirjat

Teknisten asiakirjojen on oltava kattavia, tarkoituksenmukaisia ja ymmärrettäviä sekä riittäviä siihen, että laite pystytään asentamaan, konfiguroimaan ja ottamaan käyttöön ilman ongelmia. Tämä on tarkistettava erikseen.

6.3   Liitännät

a)

Kaikista liitännöistä on oltava asianmukaiset ja täydelliset asiakirja-aineistot.

b)

Virtapiirit on suunniteltava viankestäviksi sekä mekaanisesti että sähköisesti, eivätkä ne saa heikentää liitettyjen laitteiden suorituskykyä.

6.4   Toiminnanohjauksen ominaisuudet

Kaikkien ohjaustoimintojen ergonomisuus ja käytännöllisyys tarkistetaan, ja niiden on oltava näiden teknisten eritelmien vaatimusten mukaisia.

6.5   Näytön ominaisuudet

Näytön on täytettävä kaikki näiden teknisten eritelmien vaatimukset, jotka koskevat mittoja, näytettäviä värejä, resoluutiota ja kirkkausvaihtelua.

7.   KARTAN ESITYSTAVAN, TOIMINNAN JA KÄYTÄNNÖLLISYYDEN TESTAUS

7.1   Testattavan laitteiston valmistelu

Testattava laitteisto asennetaan, kootaan ja kytketään asennusohjeiden mukaisesti. Kun laite on käynnistetty, siihen ladataan testi-SENC-kartta.

7.2   Toimintatilojen testaus

Kaikki käyttöohjeessa kuvatut toimintatilat käynnistetään ja testataan peräkkäin. Tämän jakson 4 luvun vaatimuksia on noudatettava.

7.3   Näytettävien ominaisuuksien testaus

Testataan, näkyvätkö kaikki testi-SENC-kartan ominaisuudet oikein. Tietotiheys säädetään testiä varten tasolle ”kaikki ominaisuudet”. Järjestelmän on pystyttävä näyttämään vähintään kaikki sisävesien ECDIS-järjestelmän esittämistapavaatimuksissa (näiden teknisten eritelmien 3 jakso) edellytetyt ominaisuudet. Niiden lisäksi sallitaan muita käyttäjän valittavissa olevia symboleja.

Jos karttatietojen esittämiseen käytetään symboleja, jotka poikkeavat 1 jakson 2 luvussa olevassa i alakohdassa tarkoitetun UNECEn sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevan päätöslauselman lisäyksestä 2 ”Sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjasto”, niiden on oltava

helposti luettavissa,

selkeitä ja merkitykseltään yksiselitteisiä,

riittävän suuria, jotta ne näkyvät nimelliseltä katseluetäisyydeltä.

ECDIS-järjestelmän esityskirjastoon lisätyt symbolit on voitava erottaa selvästi esityskirjaston symboleista.

7.4   Mittakaavasta riippuvaisen tietotiheyden (SCAMIN) testaus

a)

Testataan, onko SCAMIN-toiminto (pienin mittakaava, jossa ominaisuutta voidaan kuvata ECDIS-esityksessä) asennettu oikein.

b)

Testissä käytetään sellaista mitta-aluetta, jolla ominaisuus on nähtävissä SCAMIN-arvonsa mukaan (ks. 1 jakson 2 luvussa olevassa i alakohdassa tarkoitetun UNECEn sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevan päätöslauselman lisäys 1.1 ”Sisävesiliikenteen ENC-karttojen ominaisuusluettelo” ja IHO-S-52 Users Manual to the Presentation Library, luku 8.4).

7.5   Kirkkaudenvaihtelun testaus

Sisävesien ECDIS-laitetta käytetään pimeässä huoneessa alimmalla mahdollisella kirkkaustasolla. Ominaisuuksien kirkkaus saa olla enintään 15 cd/m2 ja taustan kirkkausarvo 0,5 cd/m2.

7.6   Värien testaus

Kaikki käyttäjän valittavissa olevat standardin S-52 mukaiset väritaulukot testataan peräkkäin sen varmistamiseksi, että ne ovat näiden teknisten eritelmien mukaiset.

7.7   Mittaustoimintojen testaus

a)

Kaikkien näytettyjen elektronisen suuntimaviivan ja liikkuvan etäisyysmittarenkaan numeeristen arvojen on vastattava täsmälleen elektronisen suuntimaviivan ja etäisyysmittarenkaan analogisia sijainteja (tai vastattava kursorin koordinaatteja).

b)

Numeerisen esityksen resoluution ja rasterivälien on oltava samat elektronisen suuntimaviivan ja liikkuvan etäisyysmittarenkaan analogisten arvojen kanssa.

7.8   Kartan päivitystoiminnon testaus

Jokaista testivaihetta ennen ja sen jälkeen palautetaan ladattujen SENC-karttojen ja päivitysten versionumerot käyttöohjeessa kuvatulla ja näytöllä esitetyllä tavalla.

Vaihe 1: Testi-SENC-kartan lataaminen

Vaihe 2: Testi-SENC-kartan päivittäminen

Vaihe 3: Peruutustoiminnon testaus

Vaihe 4: Uuden SENC-kartan lataaminen.

Päivittämisen jälkeen on oltava mahdollista palata taaksepäin ja saada näkyviin kaikki asianomaiset ominaisuudet.

7.9   Useammassa kuin yhdessä saman alueen solussa näytettyjen ominaisuuksien testaus

a)

Testataan, näkyvätkö kaikki testi-SENC-kartan ja mahdollisen päälle asetetun testi-SENC-kartan ominaisuudet oikein. Tietotiheys säädetään testiä varten tasolle ”kaikki ominaisuudet”.

b)

Testataan, onko esitykseen mahdollista valita yksi tai useampi solu, jos samaa aluetta ja samaa käyttötarkoitusta kohden on olemassa useampia eri tuottajien laatimia soluja.

8.   TUTKAKUVAN ESITTÄMISEN JA TOIMINNAN TESTAUS

8.1   Valmistelut

a)

Valmistajan tai hankkijan on toimitettava testiä varten hyväksyttävään järjestelmään (testattava laitteisto) sopiva sarjaliitäntä, joka antaa samat todelliset sijainti- ja kulkusuunta-arvot (kuten NMEA 01/83:n sarjat) kuin mitä käytetään kartan paikantamiseen ja suuntaamiseen.

b)

Testin aikana käytetään viitejärjestelmää, jonka sijainti- ja kulkusuunta-arvoja verrataan testattavan laitteiston arvoihin.

c)

Testattava laitteisto kytketään mihin tahansa hyväksyttyyn tutkalaitteeseen (toimittajan valittavissa).

d)

Tutkakuvan näyttöalue ja suuntima säädetään kulkusuunnan mukaan.

8.2   Tutkakuvan testaus ilman alla olevaa karttaa

a)

Jos sisävesien ECDIS-laite näyttää tutkakuvaa, mutta tutkan toiminnanohjaus on tutkalaitteen vastuulla (4B jakso, kuvat 2 ja 3), sisävesien ECDIS-laitteen tutkakuvaa pidetään tutkalaitteen ”tytärnäyttönä”. Tällöin tutkakuvan on täytettävä tutkaa ja kääntymisnopeuden osoitinta koskevien vaatimusten mukaiset näyttö- ja kuvavaatimukset.

b)

Jos testattava laitteisto on tutkalaitteisto, jossa on integroitu sisävesien ECDIS-toiminto (4B jakso, kuva 4), tutkalaitteita ja kääntymisnopeuden osoittimia koskevien standardien kaikkien vaatimusten on täytyttävä.

8.3   Tutkakuvan testaus, kun päällä on muista aluksista saatuja tietoja ja alla on kartta

Sisävesien ECDIS-laite on asennettava vertailuolosuhteisiin. Ne voivat olla todelliset (alukseen) tai simuloidut. Testissä otetaan käyttöön eri-ikäisiä muiden alusten sijainti- ja suuntatietoja (sisävesiliikenteen AIS:n teknisten eritelmien mukaan).

8.3.1   Päälle asetettavan tutkakuvan testaus

a)

Tutkakuvan laatu ei saa heikentyä karttakuvan takia (ks. tämän jakson 4.3 kohdan c alakohta).

b)

Muiden alusten sijaintia ja suuntaa koskevia tietoja voidaan asettaa näyttökuvan päälle vain, jos:

tieto on ajantasaista (lähes reaaliaikaista) ja

tiedon ikä ei ylitä 1 jakson ”Sisävesien ECDIS-järjestelmän toimintakykyvaatimukset” 5.1 kohdan e alakohdassa olevassa taulukossa esitettyjä vastaustauon enimmäispituuden arvoja. Symbolit on merkittävä vanhentuneiksi, jos liikkuvien alusten tiedot ovat vanhempia kuin 30 sekuntia. Oman aluksen sijaintitietoja ei esitetä, jos ne on vastaanotettu vahvistusasemalta.

c)

Paikannus- ja seurantajärjestelmistä saatujen muiden alusten sijaintia ja suuntaa osoittavien päälle asetettujen tietojen on häivyttävä näkyvistä käyttäjän määriteltävissä olevan etäisyyden päässä.

d)

Muiden alusten sijaintia ja suuntaa, joka esitetään

suuntaa osoittavana kolmiona tai

todellisina ääriviivoina (sovitettava mittakaavaan)

voidaan näyttää vain, mikäli alusten kulkusuunta on tiedossa. Muiden alusten kohdalla käytetään yleistä symbolia (kahdeksankulmio on suositeltava, ympyrää voidaan käyttää vain sisävesisovelluksissa).

e)

Kartan ja mahdollisten muiden tietokerrosten pois kytkemisen on oltava mahdollista yhdellä yksinkertaisella toiminnolla tai valikon kautta siten, että vain tutkakuva jää näkyviin.

f)

Karttakuvan on uusiuduttava vähintään yhtä usein kuin tutkakuvan.

8.3.2   Kartan paikannuksen ja suuntaamisen testaus

a)

Kartan paikannuksen staattisen siirtymän on oltava alle ± 5 m kaikilla mitta-alueilla 2 000 m:iin saakka.

b)

Tutkan ja karttakuvan välisen staattisen vaakasuuntakulman siirtymävirheen on oltava alle ± 0,5 astetta.

c)

Näiden parametrien oikaiseminen on osoitettava huoltotilassa.

d)

Kääntymisnopeudella, joka on alle ± 60 astetta/min, kartan suuntauksen dynaamisen poikkeaman on oltava alle ± 3 astetta.

e)

Nämä testit suoritetaan silmämääräisesti tai mitattujen tulosten arvioinnin perusteella.

8.3.3   Mittakaavan vaatimustenmukaisuuden testaus

Karttatietoja verrataan tutkakuvassa oleviin tunnettuihin vertailupisteisiin sen testaamiseksi, onko kartan mittakaava riittävän yhdenmukainen tutkan mittakaavan kanssa.

9.   HÄLYTYSTEN JA MERKINANTOJEN TESTAUS

a)

Sisävesien ECDIS-laitteen antama hälytys sekä ECDIS-laitteeseen kytkettyjen antureiden antaman hälytyksen välittyminen laitteeseen testataan.

b)

Testausmenettelyssä otetaan huomioon seuraavat tilanteet:

mahdollinen virhe sisävesien ECDIS-laitteessa (sisäänrakennettu testilaitteisto BITE)

puuttuva paikannussignaali

puuttuva tutkasignaali

puuttuva kääntymisnopeussignaali

puuttuva kulkusuuntasignaali

tutkan ja kartan yhteensovittaminen ei onnistu.

10.   VARAJÄRJESTELYJEN TESTAUS

a)

Testissä osoitetaan, miten sisävesien ECDIS-laite reagoi mahdolliseen sisäisen tai ulkoisen osan toimintahäiriöön ja mihin toimiin käyttäjä voi ja hänen täytyy ryhtyä.

b)

Lisäksi tarkistetaan käyttöohje sen määrittämiseksi, onko käyttäjältä vaaditut toimet kuvattu riittävän tarkasti ja asianmukaisesti.

4A JAKSO:   OHJELMISTON LAADUNVARMISTUSTOIMENPITEET

1.   YLEISET VAATIMUKSET

Navigointitilassa käytettävä ohjelmisto on navigointijärjestelmän turvallisuuteen liittyvä osa. Navigointijärjestelmien toimittajat varmistavat, että kaikki navigointitilassa käytettävät ohjelmistokomponentit mahdollistavat turvallisen navigoinnin kaikissa tilanteissa.

1.1   Ohjelmiston suunnitteluvaatimukset

Ohjelmistokomponenttien on oltava selkeästi ja vakiintuneiden ohjelmistonsuunnittelumenetelmien mukaisesti suunniteltuja. Suunnittelun teknisessä kuvauksessa ilmoitetaan, miten turvallisuusvaatimukset on otettu huomioon ohjelmiston suunnittelussa.

Ohjelmistolle on toimitettava tyyliopas, jossa määritetään koodikirjoitustyyli, dokumentaatiotyyli, modularisointi, konfliktianalyysit ja ohjelmistokomponenttien testaus. Jokaisesta ohjelmistokomponentista on toimitettava asiakirjat, joissa kuvataan niiden tekniset tiedot ja suunnittelu.

1.2   Toteutusvaatimukset

Ohjelmistomoduulien toteutuksesta vastaavat pätevät ohjelmoijat, jotka ymmärtävät täysin suunnittelu- ja turvallisuusvaatimukset.

Jos navigointijärjestelmän ohjelmistoa työstää useampi ohjelmoija, käytetään versiokontrollijärjestelmää, joka takaa konfliktittoman kehittelyn.

Toteutuksen on oltava suunnittelun teknisen kuvauksen mukainen ja siinä on noudatettava ohjelmiston tyyliopasta. Toteutusvaiheessa on ratkaistava tiedossa olevat toteutusongelmat (riippuen käytetystä kielestä). Niitä ovat muun muassa

nollaosoittimen käsittely

alustamattomat muuttujat

variaatiovälin tarkistus

matriisikoon tarkistus

muistinvaraus ja varauksenpurku

poikkeusten käsittely.

Jos käytetään rinnakkaisprosessointia (esim. moninkertaiset sarjat, tehtävät tai prosessit), toteutuksessa on ratkaistava konfliktittomaan prosessointiin liittyvät ongelmat. Niitä ovat muun muassa

kilpailutilanteet

uudelleenpääsyongelmat

käänteisprioriteetti

lukkiutuminen.

1.3   Testivaatimukset

Ohjelmistomoduulit on testattava suunnittelun teknisen kuvauksen mukaisesti. Testituloksia verrataan suunnitteluohjeisiin ja ne kirjataan testiraportteihin.

Testeissä on sekä moduuli- että järjestelmätestit. Navigointijärjestelmän toimittajien on käytettävä laajoja simulaattoripohjaisia testejä järjestelmänsä vakauden testaamiseen. Simulaattori mahdollistaa täydellisen navigointiympäristön simuloinnin kaikkine vaadittuine ulkoisine antureineen.

1.4   Kolmansien osapuolten valmistamia osia koskevat vaatimukset

Kolmannen osapuolen valmistamia osia (alkuperäisen laitevalmistajan tuotteet) ovat ohjelmistot, jotka eivät ole navigointijärjestelmän toimittajan kehittelemiä. Niitä ovat muun muassa

staattiset tai dynaamiset linkitetyt kirjastot

tietokoneavusteiset suunnittelu- ja muokkausvälineet, joilla tuotetaan lähde- tai kohdekoodeja

käyttöjärjestelmät.

Kolmansien osapuolten ohjelmisto-osat on valittava yleisten turvallisuusvaatimusten mukaan. Navigointijärjestelmän toimittajan on osoitettava, että kolmannen osapuolen valmistamat osat täyttävät turvallisen navigoinnin edellyttämät korkeat laatuvaatimukset joko antamalla hyväksyttävät laatutodistukset tai tekemällä osille laajat ja todistettavissa olevat testit.

1.5   Navigointitilan lisäpalveluja koskevat vaatimukset

Navigointijärjestelmät voivat navigointitilassa tukea lisäpalveluja, mikäli ne ovat hyödyllisiä. Palvelut eivät saa häiritä navigointitilaa.

Navigointijärjestelmän toimittaja vastaa täydentävästä testilaitteistosta, joka tarvitaan liitäntöjen teknisten kuvausten ja protokollakuvausten tarkistamiseen sekä testeihin, joilla varmistetaan sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisten eritelmien noudattaminen.

1.6   Kieli

Tyyppihyväksytyn sisävesien ECDIS-laitteen uusille kansallisille versioille, joissa käyttäjäliittymä on käännetty toiselle kielelle, on haettava tyyppihyväksynnän tarkistusta.

1.7   Käyttäjille tarkoitettuja asiakirjoja koskevat vaatimukset

Asiakirja-aineistossa (oppaat) on oltava kattavasti tietoa navigointijärjestelmän asentamisesta, toiminnasta ja huollosta. Käyttäjän kannalta merkitykselliset tiedot on esitettävä selkeästi, ymmärrettävästi ja välttäen tarpeettomia teknisiä termejä. Käyttöoppaan on oltava saatavilla ainakin englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja hollanniksi. Tekniset asiakirjat voidaan laatia ainoastaan englanniksi.

2.   TESTAUSMENETELMÄT JA VAADITUT TULOKSET

2.1   Navigointitilan toimintatesti

2.1.1   Suorituskykyä koskevat vaatimukset

Navigointijärjestelmän on tehtävä luotettavia arvioita sijainnista ja kulkusuunnasta. Järjestelmän on myös tarkistettava, onko sijainti- ja kulkusuunta-arvioiden tarkkuus vaatimustenmukainen.

Sijainti- ja kulkusuuntatiedot lasketaan ja esitetään saman vertailusijainnin osalta. Yleensä tämä on tutka-antennin keskipiste. Uusi sijaintiarvio on annettava vähintään jokaisen tutka-antennin kierroksen jälkeen.

2.1.1.1   Sijainti

Navigointijärjestelmä arvioi ja näyttää aluksen sijainnin. Seuraavien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa:

a)

Keskimääräisen sijainnin arvio saa poiketa enintään 5 metriä todellisesta sijainnista ja sen on katettava kaikki systemaattiset virheet.

b)

Standardipoikkeaman σ on oltava alle 5 metriä ja sen on perustuttava vain satunnaisvirheisiin.

c)

Järjestelmän on voitava havaita yli 3σ:n poikkeamat 30 sekunnin kuluessa.

Tulokset varmistetaan vähintään 60 minuutin pituisessa todellisuutta vastaavassa testissä.

2.1.1.2   Kulkusuunta

Navigointijärjestelmä arvioi ja näyttää aluksen kulkusuunnan. Seuraavien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä:

a)

Keskimääräisen kulkusuuntakulman arvio saa poiketa enintään 1 asteen tutkan kulkusuunnasta ja sen on katettava kaikki systemaattiset virheet. Aluksen kulkusuunnan ja tutkan kulkusuunnan välisen siirtymän on oltava alle 1 aste.

b)

Standardipoikkeaman σ on oltava alle 2 astetta ja sen on perustuttava vain satunnaisvirheisiin.

Tulokset varmistetaan vähintään 60 minuutin pituisessa todellisuutta vastaavassa testissä.

2.1.2   Anturin toimintahäiriö

Navigointijärjestelmän on tarkistettava siihen kytketyn sijainti- ja kulkusuunta-arvioinnin asianmukainen toiminta. Ongelmat on havaittava 30 sekunnin kuluessa. Toimintahäiriön sattuessa navigointijärjestelmän on ilmoitettava käyttäjälle ongelmasta ja sen seurauksista navigoinnin kannalta.

Jos kriittinen anturi hälyttää sen merkiksi, että sijainti- tai kulkusuuntatietojen tarkkuus ei ole vaaditun mukainen, navigointikartan on kytkeydyttävä pois päältä.

2.1.3   Suorituskyvyn testaamiseen tarkoitettu liitäntä

Navigointijärjestelmän toimittajan on varustettava navigointijärjestelmät vaatimustenmukaisuustestien aikana NMEA-vakioliitännällä, joka lähettää navigointijärjestelmän käyttämät sijainti- ja kulkusuuntatiedot. GGA- ja HDT-nimiset NMEA-sanomat koodaavat tiedon. Myös muut sanomat, kuten RMC-, ROT- ja VTG-sanomat, ovat hyväksyttyjä.

Nämä jonot lähetetään mieluiten kerran 0,1 sekunnissa ja vähintään kerran sekunnissa. Sijainnin ja kulkusuunnan on oltava tämän jakson 2.1.1.1 ja 2.1.1.2 kohdan mukaiset.

2.2   Yleiset ohjelmistotestit

2.2.1   Laitteeseen liittyvät asiakirjat

Seuraavat asiakirjat on toimitettava hyväksyttäviksi ja ne on oltava jokaisen navigointijärjestelmän mukana aluksella:

Käyttöopas

Asennusopas

Huolto-opas.

Seuraavat asiakirjat ja tiedostot on toimitettava hyväksyntämenettelyn aikana, mutta niitä ei tarvitse antaa loppukäyttäjille:

suunnittelun tekninen kuvaus

ohjelmiston tyyliopas

todistukset kolmansien osapuolten ohjelmisto-osista tai testi- ja simulaatioprotokollat.

Toimitettujen asiakirjojen ja tiedostojen avulla varmistetaan, että sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisiä eritelmiä on noudatettu kaikilta osin.

2.2.2   Kestävyystesti

Navigointijärjestelmälle on tehtävä kestävyystesti, jossa sitä käytetään keskeytyksettä 48 tunnin ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Järjestelmässä on oltava vakioliitännät suorituskyvyn ja resurssien seuraamiseksi käytön aikana. Järjestelmän seurannassa ei saa ilmetä minkäänlaista järjestelmän epävakautta, muistivuotoja tai suorituskyvyn heikkenemistä ajan kuluessa. Sellaisia navigointijärjestelmiä varten, jotka tukevat lisäpalveluja navigointitilassa, on toimitettava tarvittavat testilaitteet sekä kaikki tämän jakson 1.7 kohdassa mainitut asiakirjat.

3.   MUUTOKSET HYVÄKSYTTYIHIN JÄRJESTELMIIN

3.1   Yleiset vaatimukset

Alukseen asennettujen navigointijärjestelmien on vastattava toiminnallisesti viranomaisten hyväksymää järjestelmää. Navigointijärjestelmän toimittaja antaa jokaisen järjestelmän mukana todistuksen yhdenmukaisuudesta sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisten eritelmien kanssa ja toiminnallisesta vastaavuudesta hyväksytyn järjestelmän kanssa.

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus milloin tahansa tarkistaa, noudattavatko asennetut järjestelmät sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisiä eritelmiä.

3.2   Laitteisto- ja ohjelmistomuutokset

Navigointijärjestelmän toimittaja voi vaihtaa ohjelmiston tai laitteiston osan, mikäli se ei vaikuta sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisten eritelmien noudattamiseen. Muutokset on dokumentoitava tarkasti ja niistä on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitus sekä selitys siitä, miten muutos vaikuttaa navigointijärjestelmään. Toimivaltainen viranomainen voi vaatia hyväksynnän osittaista tai täydellistä uusimista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Edellä mainittu koskee myös tilannetta, jossa hyväksyttyä sisävesien ECDIS-järjestelmää käytetään käyttöjärjestelmän toisen kansallisen version kanssa.

Seuraavat muutokset eivät vaikuta järjestelmän hyväksyntään ja niistä riittää ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle:

vähäiset muutokset kolmansien osapuolten valmistamiin osiin (esim. käyttöjärjestelmän tai kirjaston päivitykset)

samantasoisten tai parempien laitteistonosien käyttö (esim. nopeampi mikroprosessori, uudemmat sirukorjaukset, vastaava graafinen kortti jne.)

vähäiset muutokset lähdekoodiin tai dokumentaatioon.

4B JAKSO:   JÄRJESTELMÄKOKOONPANOT (KUVAT)

Kuva 1

Sisävesien ECDIS-laite, itsenäinen järjestelmä, jota ei ole kytketty tutkaan

Image

Kuva 2

Sisävesien ECDIS-laite, rinnakkaisasennus, joka on kytketty tutkaan

Image

Kuva 3

Sisävesien ECDIS-laite, joka on kytketty tutkaan ja jossa on yhteinen näyttö

Image

Kuva 4

Navigointiin käytettävä tutkalaite, jossa integroitu sisävesien ECDIS-toiminto

Image

5 JAKSO:   SANASTO

Lähteet, joita on käytetty tekstissä esiintyvien termien ja lyhenteiden määrittelyyn:

1.

IMOn päätöslauselma MSC.232(82)

2.

IHO S-52 ja IHO S-32, lisäys 1 ”Glossary of ECDIS-related Terms”

3.

IHO S-57 (erityisesti osa 1 ”General Introduction”, kohta 5 ”Definitions”)

4.

Sisävesien ECDIS-järjestelmän tekniset eritelmät

4.1

1 jakso: Sisävesien ECDIS-järjestelmän toimintakykyvaatimukset

4.2

2 jakso: Sisävesiliikenteen ENC-karttojen tietovaatimukset

4.3

2A jakso: Tuottajien ja vesiväylien koodit

4.4

3 jakso: Sisävesien ECDIS-järjestelmän esittämistapavaatimukset

4.5

4 jakso: Toiminta- ja suoritusvaatimukset, testausmenetelmät ja vaaditut testitulokset, mukaan luettuina 4A ja 4B jakso

5.

IENC-verkkoalue S-100-rekisterissä

6.

IEHG:n sisävesiliikenteen ENC-karttoja koskeva tuote-erittely

7.

IEHG:n sisävesiliikenteen ENC-karttojen ominaisuusluettelo

8.

IEC:n suuntaviiva 61174, painos 3.0

9.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY (1) liitteessä IX olevat III–VI osat: Tutkalaitteita ja kääntymisnopeuden osoittimia koskevat vaatimukset

10.

Komission asetus (EY) N:o 414/2007 (2) teknisistä ohjeista jokitiedotuspalvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten

Ominaisuuksien ja attribuuttien määritelmät ovat peräisin 1 jakson 2 luvussa olevassa h alakohdassa tarkoitetun UNECEn sisävesien ECDIS-järjestelmää koskevan päätöslauselman sisävesiliikenteen ENC-karttojen ominaisuusluettelosta.

Termi tai lyhenne

Määritelmä

Lähde

AIS

Automatic Identification System: automaattinen tunnistusjärjestelmä. An automatic communication and identification system intended to improve the safety of navigation by assisting in the efficient operation of vessel traffic services (VTS), vessel reporting, vessel-to-vessel and vessel-to-shore operations.

2

Akronyymi

kuusimerkkinen ominaisuuden/attribuutin koodi

3

(Alusten) paikannus ja seuranta

Toiminta, jolla ylläpidetään tietoja aluksen tilasta sekä – tarvittaessa – lastista ja tavaralähetyksistä (paikannus) ja

tietojen hakeminen aluksen sijainnista ja – tarvittaessa – sen lastista, tavaralähetyksistä ja laitteista (seuranta).

10

Arvo

Attribuutin tietty laatu tai määrä (esim. ”linjaloisto”: rajakulmat, valon värin ilmaiseva koodi – ks. attribuutti).

7

Attribuutti

Tietyn kohteen määrätty ominaisuus (esim. valon luokka, sektorin rajat, valon ominaisuudet jne.).

3

CCNR / ZKR

Central Commission for Navigation on the Rhine, Reinin navigaation keskuskomissio; nk. Mannheimin yleissopimukseen perustuva kansainvälinen komissio. Nykyiset jäsenvaltiot ovat Belgia, Ranska, Saksa, Alankomaat ja Sveitsi. CCNR:n tärkeimmät ja jatkuvat tavoitteet ovat:

 

sisävesiliikenteen kukoistus Reinillä ja Euroopassa

 

korkean turvallisuustason ylläpitäminen sisävesiliikenteessä ja ympäröivillä alueilla.

 

CIE-värikalibrointi

Menettely, jolla varmistetaan, että standardissa IHO-S-52 määritelty väri esitetään oikein ECDIS-järjestelmän näytöllä.

2

Differentiaali-GPS (DGPS)

GPS:n muoto, jonka luotettavuutta ja tarkkuutta parannetaan lähettämällä ajasta riippuvainen korjaussanoma rannikolla tietyssä tunnetussa sijainnissa olevasta GPS-vastaanottimesta (differentiaalitapa). Korjaukset syötetään automaattisesti aluksella olevaan GPS-vastaanottimeen ja niiden perusteella lasketaan tarkempi sijainti.

4

Display base, perusnäyttö

Vähimmäistietotiheys; merkitsee esitetyn SENC-tiedon vähimmäismäärää, jota käyttäjä ei pysty vähentämään ja joka muodostuu niistä tiedoista, jotka tarvitaan kaikkina aikoina kaikilla maantieteellisillä alueilla kaikissa olosuhteissa.

1

EBL

Electronic Bearing Line, elektroninen suuntimaviiva

4.5

ECDIS

Electronic Chart Display and Information System (ECDIS), sisävesiliikenteen elektroninen merikarttajärjestelmä, tarkoittaa navigoinnissa käytettävää tietojärjestelmää, joka voidaan asianmukaisin varajärjestelyin hyväksyä vuoden 1974 SOLAS-yleissopimuksen sääntöjen V/19 ja V/27, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, mukaiseksi ajantasaiseksi kartaksi, jossa näytetään tiettyjä tietoja järjestelmän sisäisestä elektronisesta merikartasta (SENC) sekä navigointiantureista saatuja sijaintitietoja ja joka auttaa näin laivuria reittisuunnittelussa ja reitin tarkkailussa. Tarvittaessa siinä näytetään myös muita navigointiin liittyviä tietoja.

1

ECDIS-järjestelmän esityskirjasto

Joukko pääasiassa digitaalisia määritelmiä, jotka muodostuvat symbolikirjastoista, väriluonnoksista, hakutaulukoista ja säännöistä, jotka kytkevät jokaisen SENC:n ominaisuuden ja attribuutin soveltuvaan esitykseen ECDIS-näytöllä. IHO on julkaissut ne erityisjulkaisunsa N:o 52 liitteessä A (S-52).

2

ECDIS-järjestelmän toimintakykystandardi

IMOn alaisuudessa kehitelty standardi, jolla kuvataan navigointilaitteiden ja muiden SOLAS-yleissopimuksessa vaadittujen varusteiden vähimmäistoimintakykyvaatimukset.

IMO hyväksyi sen 5. joulukuuta 2006, ja se julkaistiin asiakirjana MSC.232(82).

2

Elektroninen kartta

Hyvin laaja termi, jolla kuvataan tietoja, ohjelmistoja ja elektronista järjestelmää, joilla voidaan esittää karttatietoja. Elektroninen kartta voi vastata SOLAS-yleissopimuksessa vaadittua paperikarttaa.

2

ENC

Electronic Navigational Chart, elektroninen merikartta; sisällöltään, rakenteeltaan ja muodoltaan standardoitu tietokanta, jonka merikartoituslaitosten valtuuttama valtion viranomainen on julkaissut käytettäväksi ECDIS-järjestelmässä. ENC-kartassa on kaikki karttatiedot, jotka tarvitaan turvalliseen navigointiin, ja siinä voi lisäksi olla navigoinnin turvallisuuden kannalta tarpeellisiksi katsottuja täydentäviä tietoja paperikartan tietojen lisäksi (esim. kulkusuunnat).

1

ENC-solu

ENC-tietojen maantieteellinen jako karttojen jakelua ajatellen.

8

Geometrinen yksilötyyppi

Jokin kolmesta geometrisestä perusesittämisyksiköstä: piste, viiva ja alue.

2

Geo-ominaisuus

Ominaisuus, joka käsittää todellisuudessa olemassa olevaa kohdetta kuvailevat piirteet.

2

Hakutaulukko

Taulukko, jossa annetaan symboliikkaohjeet SENC-kohteiden yhdistämiseksi tiettyyn piste-, viiva- tai aluesymboliin ja jossa määritellään näytön ensisijaisuus, tutkan ensisijaisuus, IMOn luokka ja valinnainen näkymäryhmä.

2

IEC

International Electrotechnical Commission, sähköalan kansainvälinen standardointijärjestö: Kansainvälinen (valtiosta riippumaton) organisaatio, joka laatii maailmanlaajuiset sähkö- ja elektroniikkastandardit kansainvälisen kaupan helpottamiseksi.

2

IHO

International Hydrographic Organization, kansainvälinen merikartoitusjärjestö: koordinoi kansallisten merikartoituslaitosten toimintaa, tukee standardien käyttöä ja neuvoo kehitysmaita merenmittauksessa sekä merenkulkukarttojen ja -julkaisujen valmistuksessa.

2

IHOn rekisteri

IHO Geospatial Information Infrastructure Registry, IHOn paikkatietoinfrastruktuurirekisteri. ”Rekisteri” on tietojärjestelmä, jossa tallennettuja tietoja ylläpidetään. S-100-standardin yhteydessä IHO ylläpitää rekisteriä, johon on mahdollista tallentaa erilaisia hydrografisia tietokokoelmia.

5

(IHO-) S-32, lisäys 1

Hydrographic Dictionary – ECDIS-järjestelmään liittyvien termien sanasto

2

(IHO-) S-52

Vaatimukset ECDIS-järjestelmän karttasisällölle ja näyttöön liittyville näkökohdille.

2

(IHO-) S-52, lisäys 1 1

Ohjeet elektronisen merenkulkukartan päivittämisestä.

2

(IHO-) S-57

IHOn digitaalisten merenkulkutietojen siirtostandardi.

3

(IHO-) S-57, lisäys 1 B

ENC-karttojen tuote-erittelyt

3

(IHO-) S-62

ENC-karttojen tuottajakoodit

 

IMO

International Maritime Organization, Kansainvälinen merenkulkujärjestö: IMO (entinen IMCO) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisvirasto, joka vastaa merenkulun turvallisuudesta, navigoinnin tehokkuudesta ja alusten aiheuttaman merien pilaantumisen ehkäisemisestä.

2

INT 1

International chart 1, kansainvälinen kartta 1: IHOn kansainvälisessä karttasarjassa käytettävien symbolien, lyhenteiden ja termien määritelmät. (Antaa ”Chart Specifications of the IHO” -asiakirjan mukaisesti laaditun kartan käyttäjälle symbolien, lyhenteiden ja termien selitykset.)

Sisältää ominaisuuksien ja attribuuttien kuvailevat hakusanat. Voidaan verrata paperikarttojen selitysosaan.

2

Integroitu näyttö

Tarkoittaa suhteellista liikettä esittävää keulasuuntanäyttöä, jossa SENC:n päällä on tutkakuva yhteensopivassa mittakaavassa, siirtymäkulmassa ja suunnassa.

4.1

Kaikki tiedot -tietotiheys

Kaikki tiedot -tietotiheydellä (kaikki kohteet, all display) tarkoitetaan saatavilla olevan SENC-tiedon enimmäismäärää. Vakionäytön lisäksi tällöin näkyvät kaikki muutkin kohteet yksitellen käyttäjän pyynnöstä.

4.1

Keulasuuntanäyttö

Näytöllä (tutka tai ECDIS) näkyvä tieto, joka on suunnattu siten, että aluksen kulkusuunta on aina ylöspäin. Suuntaus vastaa silmin nähtävää näkymää komentosillalta aluksen kulkusuuntaan. Näyttösuunta voi edellyttää näytön sisällön jatkuvaa kiertämistä. Aluksen kurssin muuttaminen tai aluksen kallistuminen saattaa tehdä tästä vakauttamattomasta suuntanäytöstä lukukelvottoman.

2

Kiintopiste

Joukko muuttujia, jotka määrittävät vertailupinnan tai vertailukoordinaattijärjestelmän, jota käytetään tiettyjen Maan pisteiden koordinaattien laskennan geodeettisessa valvonnassa. Yleensä määritetään erikseen horisontaaliset ja vertikaaliset kiintopisteet. Kiintopisteen käytännön hyödyntäminen edellyttää sitä, että on olemassa yksi tai useampi selvä piste, jonka koordinaatit ovat tiedossa.

2

Kiintopiste, horisontaalinen

Joukko muuttujia, jotka määrittävät vertailukohdan horisontaalista geodeettista valvontaa varten. Yleensä vertailuellipsoidin mitat ja sijainti. (Horisontaalisen kiintopisteen on oltava WGS 84.)

6

Kiintopiste, vertikaalinen

Pinta, johon korkeuksia ja/tai syvyyksiä (luotaus- ja vuorovesikorkeudet) verrataan. Korkeuksien yhteydessä käytetään yleensä tasapintaa (ekvipotentiaalipinta), joka on likimäärin keskimääräinen merenkorkeus, ja syvyyksien yhteydessä usein alivettä.

6

Kokoomaominaisuus

Ominaisuuslaji, joka sisältää tietoa muiden ominaisuuksien välisistä suhteista.

3

Kopioitu attribuutti

Standardin S-57/S-100 attribuutit (täydellisine attribuuttiarvoluetteloineen), joita laajennettiin vastaamaan sisävesien ECDIS-järjestelmän vaatimuksia. Kaikilla uusilla attribuuteilla on sama nimi kuin niiden lähteellä, mutta se kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.

7

Kopioitu ominaisuus

Standardin S-57 ominaisuudet (täydellisine attribuuttijoukkoluetteloineen), joita on laajennettu vastaamaan sisävesien ECDIS-järjestelmän vaatimuksia. Kaikilla uusilla ominaisuuksilla on sama nimi kuin niiden lähteellä, mutta ne kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.

7

Kulkusuunta

Suunta, johon aluksen pituusakseli osoittaa. Ilmaistaan yleensä kulmaetäisyytenä pohjoisesta myötäpäivään 360 asteen asteikolla (todellinen, magneettinen tai kompassi).

2

Käyttäjäasetukset

Mahdollisuus ottaa käyttöön ja tallentaa näyttöprofiili ja toiminnanohjausasetukset.

4.1

Laatimismittakaava (compilation scale)

Mittakaava, jolla karttatiedot täyttävät kartan tarkkuutta koskevat IHOn vaatimukset. Sen vahvistaa kartan tuottava merikartoituslaitos ja se koodataan ENC-karttaan.

6

M-4

Sisältää IHOn karttavaatimukset merenkulkukarttojen laatimiseksi sekä sovitut symbolit ja lyhenteet, jotka on hyväksytty jäsenvaltioiden yleiseen käyttöön. Sisältää määräyksiä myös INT-kartoille.

Sisältää ominaisuuksien ja attribuuttien kuvailevat hakusanat.

3

Metakohde

Ominaisuus, joka sisältää tietoa muista ominaisuuksista.

2

Muut navigointitiedot

Navigointitiedot, jotka eivät sisälly SENC-karttaan ja jotka voidaan näyttää ECDIS-järjestelmässä, esim. tutkatiedot.

2

Navigointitila

Sisävesien ECDIS-järjestelmän käyttäminen aluksen ohjaamiseen yhdessä tutkakuvan kanssa.

4.1

Näytön mittakaava

Näytöllä esitettävän etäisyyden ja todellisen etäisyyden välinen normalisoitu suhde, joka ilmaistaan suhdelukuna, esim. 1:10 000.

2

Oma alus

Termi, jolla tarkoitetaan sitä alusta, jolla ECDIS-järjestelmä on käytössä.

2

Oman aluksen turvaalue

Laivurin SENC-kartan alueista valitsema omaa alusta ympäröivä alue, jota käytetään ECDIS-järjestelmässä turvallisen ja turvattoman vesialueen erottamiseksi näytöllä sekä pohjakosketushälytysten antamiseksi.

2

Ominaisuus

Tunnistettavissa oleva tietojoukko. Ominaisuudella voi olla attribuutteja ja se voi liittyä muihin ominaisuuksiin.

Tietyn kokonaisuuden tai sen osan digitaalinen esitystapa piirteiden (attribuutit), geometrian ja (valinnaisesti) muihin ominaisuuksiin liittyvien kytkösten pohjalta (esim. valaistun sektorin digitaalinen esittäminen määrittämällä muun muassa sektorin rajat, valon väri, näkyvyysalue jne. sekä mahdollinen yhteys valomastoon).

2

Ominaisuusluettelo

Täydellinen luettelo tällä hetkellä määritetyistä ominaisuuksista, attribuuteista ja arvoista, joita saa käyttää sisävesiliikenteen ENC-kartoissa.

7

Ominaisuustietohakemisto

Ominaisuustietohakemistossa määritetään riippumattomia ominaisuus- ja attribuuttijoukkoja, joita voidaan käyttää kuvaamaan maantieteellistä tietoa tietyssä yhteydessä.

Ominaisuustietohakemiston pohjalta voidaan laatia ominaisuusluettelo.

 

Overscale, ylisuuri mittakaava

Tietojen näyttäminen suuremmalla mittakaavalla kuin mille ne on laadittu.

2

Pohjoissuuntanäyttö

Näytöllä (tutka tai ECDIS) näkyvät tiedot siten, että pohjoinen on ylhäällä.

2

Poimintaraportti (ominaisuusraportti)

Näytöllä näkyvän pistesymbolin, viivan tai alueen hakutulos, joka sisältää tietokannasta löytyviä lisätietoja asioista, joita symboli ei kuvasta.

2

Reittisuunnittelu

ECDIS-toiminto, jossa näytetään se alue, joka tarvitaan reitin tutkimiseen, halutun navigointilinjan valitsemiseen sekä linjan, reittipisteiden ja navigointihuomautusten merkitsemiseen.

1

Reuna

Yksiulotteinen tilaobjekti, joka paikannetaan kahden tai useamman koordinaattiparin (tai kahden yhtymäkohdan) ja valinnaisten interpolaatiomuuttujien avulla.

3

SCAMIN

Pienin mittakaava, jossa ominaisuutta voidaan käyttää esim. ECDIS-esityksessä.

3

SENC

System Electronic Navigational Chart, järjestelmän sisäinen sisävesiliikenteen elektroninen merikartta: tietokanta, joka muodostuu ENC-kartasta, jonka ECDIS-järjestelmä on muuntanut käyttötarkoitukseen sopivaksi, ENC-karttaan soveltuvin keinoin tehdyistä päivityksistä ja muista laivurin lisäämistä tiedoista. ECDIS-järjestelmä käyttää tätä tietokantaa näytön muodostamiseen ja muihin navigointitoimintoihin. SENC-kartta saattaa sisältää myös muista lähteistä saatuja tietoja.

2

Sisävesien ECDIS

Sisävesiliikenteen elektroninen merikarttajärjestelmä, joka näyttää valittuja tietoja järjestelmän sisäiseltä sisävesiliikenteen elektroniselta merikartalta (sisävesiliikenteen SENC) ja valinnaisia tietoja myös muista navigointiantureista.

4.1

Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmä

Sisävesiliikenteessä käytettävä AIS, joka on yhteentoimiva (meriliikenteen) AIS-järjestelmän kanssa. Teknisesti se on luotu muuttamalla ja laajentamalla (meriliikenteen) AIS-järjestelmää.

 

Sisävesiliikenteen ENC-kartta (IENC)

Sisävesiliikenteen elektroninen merikartta (IENC) tarkoittaa tietokantaa, jonka sisältö, rakenne ja muoto on standardoitu ja joka on laadittu käytettäväksi sisävesiliikenteen elektronisessa merikarttajärjestelmässä ja sisävesiväylien kautta kulkevilla aluksilla käytettävissä tietojärjestelmissä. Sisävesiliikenteen ENC-kartan julkaisee viranomainen tai toimivaltainen valtion virasto ja siinä noudatetaan kansainvälisen merikartoitusjärjestön (IHO) alun perin laatimia ja sisävesiliikenteen ENC-karttojen yhdenmukaistamista käsittelevän ryhmän tarkentamia standardeja. Sisävesiliikenteen ENC-kartassa on kaikki karttatiedot, jotka tarvitaan turvalliseen navigointiin sisävesiväylillä, ja siinä voi lisäksi olla navigoinnin turvallisuuden ja reittisuunnittelun kannalta tarpeellisiksi katsottuja täydentäviä tietoja paperikartan tietojen lisäksi (esim. kulkusuunnat, konekieliset liikennöintiaikataulut jne.).

4.1

Sisävesiliikenteen ENC-karttoja koskeva verkkoalue

IHOn paikkatietoinfrastruktuurirekisteriin sisältyvä sisävesiliikenteen ENC-karttoihin liittyvien hakusanojen verkkoalue.

5

Sisävesiliikenteen SENC-kartta

Järjestelmän sisäinen sisävesiliikenteen elektroninen merikartta: tietokanta, joka muodostuu sisävesiliikenteen ENC-kartasta, jonka sisävesien ECDIS-järjestelmä on muuntanut käyttötarkoitukseen sopivaksi, sisävesiliikenteen ENC-karttaan soveltuvin keinoin tehdyistä päivityksistä ja muista laivurin lisäämistä tiedoista. Sisävesien ECDIS-järjestelmä käyttää tätä tietokantaa näytön muodostamiseen ja muihin navigointitoimintoihin. Sisävesiliikenteen SENC-kartta saattaa sisältää myös muista lähteistä saatuja tietoja.

4.1

Solu (karttasolu)

Solu on maantieteellinen alue, joka sisältää sisävesiliikenteen ENC-kartan tietoja.

3

Standard Display, vakionäyttö

Normaalilla tietotiheydellä tarkoitetaan automaattista SENC-tiedon määrää, joka näkyy, kun kartta esitetään ensimmäisen kerran sisävesien ECDIS-järjestelmässä.

4.1

Suhteellista liikettä esittävä näyttö

Suhteellista liikettä esittävä näyttö osoittaa karttatietojen ja tutkakohteen liikkumisen suhteessa aluksen kiinteään sijaintiin näyttöruudulla.

2

Tiedonsaantitila

merkitsee sisävesien ECDIS-järjestelmän käyttämistä ainoastaan tiedonsaantiin ilman tutkakuvaa.

4.1

Tiedosto

Määritetty joukko standardin S-57 tietueita, jotka on kerätty yhteen tiettyä tarkoitusta varten. Tiedoston sisältö ja rakenne määritellään tuote-erittelyssä.

2

Tilaobjekti

Kohde, joka sisältää paikannustietoa todellisista yksiköistä.

2

Tosiliikettä esittävä näyttö

Näyttö, jossa oma alus ja jokainen tutkakohde liikkuvat oman todellisen liikkeensä mukaisesti, kun sen sijaan kaikki karttatiedot pysyvät paikallaan.

2

Tuote-erittely

Määrätty osa kokonaisesta määritelmästä yhdistettynä sääntöihin; tarkoitettu käytettäväksi tiedonsiirrossa.

(ENC-karttojen tuote-erittelyssä määritellään ENC-kartan sisältö, rakenne ja muut pakolliset näkökohdat.)

2

Vaihtojoukko

Joukko tiedostoja, jotka edustavat kokonaista, yhtä käyttötarkoitusta varten suoritettavaa (esim. tuotekohtainen) tiedonsiirtotapahtumaa. Esimerkiksi ENC-kartan tuote-erittelyssä määritellään vaihtojoukko, joka sisältää yhden luettelotiedoston ja vähintään yhden tietuetiedoston.

2

Vaihtomuoto

Tietojen rakenne- ja organisointivaatimus, jonka noudattaminen helpottaa tiedonvaihtoa tietokonejärjestelmien välillä.

2

VRM

Variable Range Marker, liikkuva etäisyysmittarengas.

4.5

WGS 84

WORLD GEODETIC SYSTEM, maailman geodeettinen koordinaattijärjestelmä: Geodeettinen perusta ”Navigational Satellite Timing and Ranging – Global Positioning System” -järjestelmälle (NAVSTAR-GPS), jonka avulla voidaan tarkkailla maata ja sen kohteita ja jonka kehitti Yhdysvaltain puolustusministeriö. IHO suosittelee kyseistä geodeettista vertailujärjestelmää käytettäväksi hydrografisissa tarkoituksissa ja kartoitustarkoituksissa.

6


(1)  EUVL L 389, 30.12.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 105, 23.4.2007, s. 1.

Lisäys 1

(Meriliikenteen) ECDIS-järjestelmää koskevan standardin ja sisävesien ECDIS-järjestelmän teknisten eritelmien rakenteiden vertailu

(Meriliikenteen) ECDIS

Sisävesien ECDIS

AVOIN ECDIS-FOORUMI

http://ienc.openecdis.org

IMO MSC.232(82) Performance Standards for ECDIS, joulukuu 2006. ECDIS-järjestelmän tarkistetut toimintakykyvaatimukset

1 jakso:

Toimintakykyvaatimukset

 

Lisäys 1:

Lähdeasiakirjat

Lisäys 2:

Reitinsuunnittelun ja reitin tarkkailun aikana näytettävät SENC-tiedot

Lisäys 3:

Navigointitiedot ja -muuttujat

Lisäys 4:

Alueet, joilla sovelletaan erityisehtoja

Lisäys 5:

Hälytykset ja ilmoitusmerkit

Lisäys 6:

Varajärjestelyjä koskevat vaatimukset

Lisäys 7:

RCDS-toimintatila

IHO S-57: Transfer Standard for Digital Hydrographic Data, painos 3.1, täydennys N:o 2, kesäkuu 2009. Digitaalisten merikarttojen siirtostandardi.

2 jakso:

Sisävesiliikenteen ENC-karttojen tietovaatimukset

 

Osa 1:

Yleinen johdanto

Osa 2:

Teoreettinen tietomalli

Osa 3:

Tietorakenne

Lisäys A:

IHOn kohdeluettelo

Sisävesiliikenteen ENC-karttojen ominaisuusluettelo

Johdanto

 

Luku 1:

Kohdeluokat

Luku 2:

Attribuutit

Liite B:

Attribuuttien/kohdeluokkien ristiinviittaukset

 

Lisäys B:

Tuote-erittelyt

Sisävesiliikenteen ENC-karttojen tuote-erittely

Lisäys B.1:

ENC-karttojen tuote-erittely

Liite A:

ENC-karttojen kohdeluettelon käyttäminen

IENC-karttojen koodausohje

Liite B:

Esimerkki CRC-koodauksesta

 

Lisäys B.2:

IHOn kohdeluettelon tietohakemiston tuote-erittely

IHO S-62 ENC Producer Codes, painos 2.5, joulukuu 2009. ENC-tuottajakoodit.

2A jakso:

Tuottajien ja vesiväylien koodit

OEF (https://http://registry.iho.int/s100_gi_registry/home.php):

Tuottajien ja vesiväylien koodit

(eivät sisälly sisävesien ECDIS-järjestelmää koskeviin teknisiin eritelmiin)

IHO S-52 Specification for Chart Content and Display Aspects of ECDIS,

3 jakso:

Esittämistapavaatimukset

 

painos 6, joulukuu 2010. Elektronisten merikarttojen esitysstandardi.

Sisävesien ECDIS-järjestelmän esityskirjasto

Liite A:

IHOn ECDIS-esityskirjasto

Hakutaulukot

Liite B:

Menettely värinäytön alustavaksi kalibroimiseksi

Symbolit

Liite C:

Menettely näytön kalibroinnin ylläpitämiseksi

Ehdolliset symboliikkamenettelyt

Lisäys 1:

Elektronisen kartan päivitysohjeet

 

Liite A:

Määritelmät ja lyhenteet

Liite B:

Tämänhetkinen paperikarttojen päivityskäytäntö

Liite D:

Tietomääräarvio

IEC 61174, painos 3.0: ECDIS – Operational and Performance Requirements, Methods of Testing and Required Test Results, 2008–2009. ECDIS – toiminta- ja suoritusvaatimukset, testausmenetelmät ja vaaditut testitulokset.

4 jakso:

Toiminta- ja suoritusvaatimukset, testausmenetelmät ja vaaditut testitulokset

 

4A jakso:

Ohjelmiston laadunvarmistustoimenpiteet

4B jakso:

Järjestelmäkokoonpanot

S-32, lisäys 1: Hydrographic Dictionary – ECDIS-järjestelmään liittyvien termien sanasto

5 jakso:

Sanasto

 


Top