EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013D0529

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013 , maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta

OJ L 165, 18.6.2013, p. 80–97 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 15 Volume 031 P. 279 - 296

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 09/07/2018

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2013/529/oj

18.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/80


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 529/2013/EU,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,

maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta, jäljempänä ’LULUCF’, koskeva sektori unionissa on nettonielu, joka sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasuja määrän, joka vastaa merkittävää osaa unionin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. LULUCF-toimista aiheutuu ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia kasvillisuuteen ja maaperään varastoituneen hiilen määrän muutosten seurauksena, samoin kuin muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjä. Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. LULUCF-sektorilta peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia ei lasketa mukaan unionin 20 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin, jotka on asetettu vuodeksi 2020 jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 406/2009/EY (3) ja kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (4), vaikka ne otetaan osittain huomioon neuvoston päätöksellä 2002/358/EY (5) hyväksytyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, Kioton pöytäkirjan, jäljempänä ’Kioton pöytäkirja’, 3 artiklan 3 kohdan mukaisissa unionin päästöjen määrällisissä rajoitus- ja vähennyssitoumuksissa.

(2)

Siirryttäessä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 kaikkea maankäyttöä olisi tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja LULUCF-sektoria olisi käsiteltävä unionin ilmastopolitiikassa.

(3)

Päätöksessä N:o 406/2009/EY komissiota vaaditaan arvioimaan sääntöjä, joiden mukaisesti kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat, jotka johtuvat LULUCF-sektoriin liittyvistä toimista, sisällytetään unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumukseen, samalla varmistaen kyseisen sektorin osuuden pysyvyys ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyys sekä mahdollistaen asianomaisten päästöjen ja poistumien täsmällinen seuranta ja tilinpito. Tässä päätöksessä olisi sen vuoksi ensimmäisenä askeleena vahvistettava LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettävä tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi soveltuvin osin unionin päästöjen vähentämissitoumukseen ottaen samalla huomioon ympäristöolosuhteet unionin eri alueilla, mukaan lukien muun muassa runsasmetsäiset maat. Jotta hiilivarantojen säilyttäminen ja lisääminen voidaan tällä välin varmistaa, tässä päätöksessä olisi säädettävä myös tiedoista, joita jäsenvaltioiden olisi toimitettava LULUCF-toimistaan LULUCF-sektorilta peräisin olevien päästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi sekä poistumien ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi.

(4)

Tässä päätöksessä olisi säädettävä jäsenvaltioiden niistä velvollisuuksista, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa ja tietojen antamista LULUCF-toimista. Päätöksessä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.

(5)

Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin päätöksessä 16/CMP.1, joka on tehty Montrealissa joulukuussa 2005 kokoontuneiden UNFCCC:n osapuolten 11. konferenssissa, ja Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin päätöksessä 2/CMP.7, joka on tehty Durbanissa joulukuussa 2011 kokoontuneiden UNFCCC:n osapuolten 17. konferenssissa, vahvistetaan LULUCF-sektorin tilinpitosäännöt toisesta Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitekaudesta alkaen. Tämän päätöksen olisi oltava täysin yhdenmukainen kyseisten päätösten kanssa, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin sisäisten sääntöjen ja UNFCCC:n puitteissa sovittujen määritelmien, menettelyjen, sääntöjen ja ohjeiden välillä kansallisen raportoinnin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tässä päätöksessä olisi myös otettava huomioon unionin LULUCF-sektorin erityispiirteet ja unionista erillisenä UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan osapuolena johtuvat velvoitteet.

(6)

Unionin LULUCF-sektoriin sovellettavien tilinpitosääntöjen ei tulisi aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista kuormitusta. Siten ei pitäisi olla pakollista sisällyttää sääntöjen mukaan laadittuihin raportteihin tietoja, joita ei UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätösten ja Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksen päätösten nojalla vaadita.

(7)

LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.

(8)

LULUCF:n tilinpitosääntöjen olisi kuvastettava maa- ja metsätalousaloilla toteutettuja toimia, joilla pyritään lisäämään maavarojen käyttöön tehtyjen muutosten vaikutusta päästöjen vähentämiseen. Tässä päätöksessä olisi säädettävä tilinpitosäännöistä, joita on pakko soveltaa metsittämistä, uudelleenmetsittämistä, metsänhävitystä ja metsänhoitoa koskeviin toimiin sekä laidunmaan hoitoa ja viljelymaan hoitoa koskeviin toimiin; noudattaen erityissäännöksiä, joiden tarkoituksena on jäsenvaltioiden raportointi- ja tilinpitojärjestelmien parantaminen ensimmäisellä tilinpitokaudella. Tässä päätöksessä olisi säädettävä myös tilinpitosäännöistä, joita voidaan vapaaehtoisesti soveltaa kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenvettämistä koskeviin toimiin. Tätä varten komission olisi virtaviivaistettava ja parannettava asiaan liittyviä tietoja käsittelevien unionin tietokantojen (Eurostat-Lucas, EEA- Corine Land Cover jne.) tuotosta tarkoituksena avustaa jäsenvaltioita saavuttamaan tilinpitovelvoitteensa, erityisesti koskien viljelymaan ja laidunmaan hoitoa ja tarvittaessa kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenvettämistä koskevaa vapaaehtoista tilinpitoa.

(9)

Unionin LULUCF-sektorilla sovellettavien tilinpitosääntöjen ympäristövaikutusten toteutumisen varmistamiseksi näiden sääntöjen olisi perustuttava Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin päätöksessä 2/CMP.7, päätöksessä 2/CMP.6, joka on tehty Cancunissa joulukuussa 2010 kokoontuneiden UNFCCC:n osapuolten kuudennessatoista konferenssissa, ja päätöksessä 16/CMP.1 vahvistettuihin tilinpidon periaatteisiin. Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja ylläpidettävä tilejä niin, että LULUCF-sektorilta peräisin olevien päästöjen ja poistumien arvioinnissa käytettävät tiedot ovat tarkat, kattavat, johdonmukaiset, vertailtavat ja läpinäkyvät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change), jäljempänä ’IPCC’, antamien asiaankuuluvien kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien ohjeiden mukaisesti, mukaan lukien ohjeet, jotka koskevat UNFCCC:n puitteissa hyväksyttyjä, muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjä koskevia tilinpitomenetelmiä.

(10)

Päätöksiin 2/CMP.7 ja 16/CMP.1 perustuvat tilinpitosäännöt eivät mahdollista tilinpitoa puutuotteiden energia- ja materiaalitarkoituksiin käytön substituutiovaikutuksesta, koska se johtaisi kaksinkertaiseen tilinpitoon. Tällainen käyttö voi kuitenkin merkittävästi edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ja sen vuoksi jäsenvaltioiden toimittamat LULUCF-toimia koskevat tiedot voivat sisältää toimenpiteitä, joilla eniten kasvihuonekaasuja tuottavia materiaaleja ja energian raaka-aineita korvataan biomassalla. Se lisäisi politiikan yhdenmukaisuutta.

(11)

Tulevan politiikan vakauden turvaamiseksi ja maankäytön optimoimiseksi unionissa tarvitaan asianmukaisia investointeja. Sen varmistamiseksi, että nämä investoinnit tehdään ensisijaisesti tärkeimpiin kategorioihin, jäsenvaltioiden olisi alussa voitava jättää tietyt hiilivarastot tilinpidon ulkopuolelle. Pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin siirryttävä kohti kokonaisvaltaisempaa sektoritilinpitoa, johon kuuluisivat kaikki maa-alueet, varastot ja kaasut.

(12)

Tilinpitosäännöissä olisi varmistettava, että tileissä annetaan oikea kuva ihmisen toiminnasta johtuvista muutoksista päästöissä ja poistumissa. Siltä osin tässä päätöksessä olisi säädettävä erityisten menetelmien käytöstä eri LULUCF-toimien yhteydessä. Metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja metsänhävitykseen liittyvät päästöt ja poistumat ovat seurausta välittömästä ihmisen toiminnasta johtuvasta maan muuttamisesta, minkä vuoksi ne olisi otettava mukaan tilinpitoon kokonaisuudessaan. Laidunmaan hoitoon, viljelymaan hoitoon, kasvillisuuden palauttamiseen ja kosteikkojen kuivatukseen ja uudelleenvettämiseen liittyvät päästöt ja poistumat otetaan kaikki huomioon käyttämällä perusvuotta päästöjen ja poistumien muutosten laskemisessa. Metsänhoidosta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat kuitenkin erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjen ja poistumien muutosten laskemista koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Vertailutasot ovat arvioita vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista, jotka aiheutuvat jäsenvaltion alueella kuhunkin tilinpitokauteen sisältyvien vuosien aikana harjoitetusta metsänhoidosta, ja ne olisi vahvistettava läpinäkyvästi päätösten 2/CMP.6 ja 2/CMP.7 mukaisesti. Vertailutasojen, joihin tässä päätöksessä viitataan, tulisi olla samat kuin UNFCCC-menettelyissä hyväksytyt tasot. Jos jokin jäsenvaltio saa käyttöönsä vertailutasojen laadintaan liittyvien menetelmien tai tietojen parannuksia, kyseisen jäsenvaltion olisi tehtävä asianmukaiset tekniset korjaukset sisällyttääkseen uudelleenlaskentojen vaikutuksen metsänhoitoa koskevaan tilinpitoon.

Tilinpitosäännöissä olisi säädettävä yläraja sellaisille metsänhoitoon liittyville nettopoistumille, jotka voidaan merkitä tileihin. Jos asiaa koskevien kansainvälisten prosessien yhteydessä tapahtuu kehitystä metsätalouden toimenpiteiden tilinpitosäännöissä, olisi harkittava tähän päätökseen sisältyvien metsätalouden toimenpiteiden tilinpitosääntöjen saattamista ajan tasalle johdonmukaisuuden varmistamiseksi kyseisen kehityksen kanssa.

(13)

Tilinpitosäännöissä olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon ne myönteiset vaikutukset, joita kasvihuonekaasujen varastoinnilla puuhun ja puutuotteisiin on, ja niiden olisi edistettävä metsien suurempaa käyttöä varantona kestävän metsänhoidon puitteissa sekä puutuotteiden käytön lisääntymistä.

(14)

IPCC:n maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevien hyvien käytänteiden ohjeiden 4.1.1 luvun mukaisesti hyvä toimintatapa on, että maat määrittelevät metsän vähimmäispinta-alan lisäksi vähimmäisleveyden, jota ne käyttävät määrittelemään metsän ja metsittämisessä, uudelleenmetsittämisessä ja metsän hävittämisessä käytetyn maayksikön. Olisi varmistettava johdonmukaisuus kunkin jäsenvaltion UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa sekä tämän päätöksen mukaisessa raportoinnissa käyttämän määritelmän välillä.

(15)

Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän, jota sovelletaan puutuotteista aiheutuviin päästöihin, olisi sen vuoksi vastattava IPCC:n antamissa kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa ohjeissa olevaa yhtälöä 12.1, ja asianomaisten puoliintumisajan oletusarvojen olisi perustuttava IPCC:n vuonna 2006 antamissa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevissa hyvien käytänteiden ohjeissa olevaan taulukkoon 3a.1.3. Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää maakohtaisia menetelmiä ja puoliintumisaikoja, edellyttäen, että ne ovat viimeksi hyväksyttyjen IPCC:n ohjeiden mukaisia.

(16)

Koska maataloustoimista aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien vuosittaiset vaihtelut ovat paljon pienemmät kuin metsätaloustoimien yhteydessä, jäsenvaltioiden olisi laskettava viljelymaan hoitoon ja laidunmaan hoitoon liittyvistä toimista aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat suhteessa perusvuoteensa tai kauteensa.

(17)

Kosteikkojen kuivatus ja uudelleenvettäminen kattavat päästöjä soilta, jotka varastoivat erittäin suuria määriä hiiltä. Soiden muuttaminen ja kuivattaminen vastaa noin viittä prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja niiden osuus unionin päästöistä vuonna 2010 oli 3,5 ja 4 prosentin välillä. Näin ollen heti kun kansainvälisesti on sovittu asiaa koskevista IPCC:n ohjeista, unionin olisi pyrittävä viemään asiaa eteenpäin kansainvälisellä tasolla, jotta UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elimissä päästäisiin sopimukseen velvoitteesta laatia ja ylläpitää vuotuisia tilejä kosteikkojen kuivatuksen ja uudelleenvettämisen kategorioihin kuuluvista toimista peräisin olevista päästöistä ja poistumista ja jotta tämä velvoite sisällytettäisiin viimeistään vuonna 2015 tehtävään maailmanlaajuiseen ilmastosopimukseen.

(18)

Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä päätöksessä olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä päätöksessä olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä metsittämisessä, uudelleenmetsittämisessä ja metsänhoidossa aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa, ja käyttää taustatasoja ja marginaaleja päätöksen 2/CMP.7 mukaisesti. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.

(19)

Kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ilmastonmuutokseen liittyvien tietojen, LULUCF-sektorin tiedot mukaan lukien, raportointia koskevat säännöt kuuluvat järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (6) soveltamisalaan, joten niitä ei käsitellä tässä päätöksessä. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava kyseisiä seurantaa ja raportointia koskevia sääntöjä tässä päätöksessä asetettujen tilinpitovelvoitteidensa osalta.

(20)

LULUCF-tilien päättäminen vuosittain tekisi tileistä epätarkkoja ja epäluotettavia, sillä päästöt ja poistumat vaihtelevat vuosittain, eräät raportoidut tiedot edellyttävät useasti uudelleenlaskentoja ja maa- ja metsätalouden muuttuneiden hoitokäytäntöjen vaikutus kasvillisuuteen ja maaperään varastoituneen hiilen määrään näkyy vasta pitkän ajan kuluttua. Tässä päätöksessä olisi sen vuoksi säädettävä pidemmän kauden perusteella tehtävästä tilinpidosta.

(21)

Jäsenvaltioiden olisi annettava tietoja nykyisistä ja tulevista LULUCF-toimistaan ja toteutettava kansallisesti soveltuvia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia LULUCF-sektorilta. Näiden tietojen olisi sisällettävä tietyt tässä päätöksessä määritetyt tiedot. Lisäksi tämän päätöksen liitteessä olisi parhaiden toimintatapojen edistämiseksi ja synergioiden luomiseksi muiden metsä- ja maatalouteen liittyvien politiikkojen ja toimenpiteiden kanssa vahvistettava ohjeellinen luettelo toimenpiteistä, joita voi myös kuulua kyseisiin tietoihin. Komissio voi antaa ohjeita vertailukelpoisten tietojen vaihdon helpottamiseksi.

(22)

LULUCF-toimien laatimisen tai toteuttamisen yhteydessä jäsenvaltiot voivat tarvittaessa tarkastella mahdollisuuksia edistää investointeja maatalouden alalla.

(23)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tässä päätöksessä säädettyjen määritelmien päivittämiseksi UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten määritelmiin tekemien muutosten mukaisesti, liitteen I muuttamiseksi tilinpitokausien lisäämiseksi tai muuttamiseksi sen varmistamiseksi, että ne vastaavat UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten hyväksymiä kausia ja ovat johdonmukaiset UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten hyväksymien sellaisten tilinpitokausien kanssa, joita sovelletaan unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla, liitteen II muuttamiseksi päivitetyin vertailutasoin tässä päätöksessä säädettyjen säännösten mukaisesti, liitteessä III määritettyjen tietojen tarkistamiseksi UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten määritelmiin tekemien muutosten mukaisesti, liitteen V muuttamiseksi UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten mukaisten elinten määritelmiin tekemien muutosten mukaisesti ja tässä päätöksessä säädettyjä luonnontuhoihin liittyviä tilinpitosääntöjä koskevien tiedonantovaatimusten tarkistamiseksi vastaamaan UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten säädöksiin tekemiä tarkistuksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, joita ovat LULUCF-toimista peräisin oleviin päästöihin ja poistumiin soveltuvien tilinpitosääntöjen asettaminen ja tietojen antaminen LULUCF-toimista, kyseisten tavoitteiden luonteesta johtuen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Näin toimiessaan unionin olisi kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa metsäpolitiikan alalla. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä päätöksessä vahvistetaan maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden, jäljempänä ’LULUCF’, toimista aiheutuviin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ensimmäisenä vaiheena kohti näiden toimien sisällyttämistä unionin päästöjen vähentämissitoumukseen, milloin se on tarkoituksenmukaista. Siinä ei säädetä yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista. Siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on annettava tietoja LULUCF-toimistaan, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’päästöillä’ tarkoitetaan kasvihuonekaasujen lähteistä ilmakehään syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä;

b)

’poistumilla’ tarkoitetaan nielujen aikaansaamia ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä;

c)

’metsittämisellä’ tarkoitetaan välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa sellaisen maa-alueen muuttamista metsäksi, joka ei ole ollut metsää vähintään 50 vuoteen, istuttamalla, kylvämällä ja/tai ihmisen toiminnalla edistämällä luontaisia siemenlähteitä, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeen;

d)

’uudelleenmetsittämisellä’ tarkoitetaan mitä tahansa välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muun maa-alueen kuin metsän muuttamista metsäksi istuttamalla, kylvämällä ja/tai ihmisen toiminnalla edistämällä luontaisia siemenlähteitä, ja joka rajoittuu metsänä olleeseen maa-alueeseen, joka ei ollut metsää enää 1 päivänä tammikuuta 1990 ja joka on muutettu uudelleen metsäksi 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeisellä ajalla;

e)

’metsänhävityksellä’ tarkoitetaan välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa metsän muuttamista muuksi kuin metsäksi, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeen;

f)

’metsänhoidolla’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa, joka on osa metsän hoitokäytäntöjä ja joka vaikuttaa metsän ekologisiin, taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin tehtäviin;

g)

’viljelymaan hoidolla’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa, joka on osa sellaisen maan hoitokäytäntöjä, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai joka on kesannoitu tai jota ei tilapäisesti käytetä kasvintuotantoon;

h)

’laidunmaan hoidolla’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa, joka on osa kotieläintuotantoon käytettävän maan hoitokäytäntöjä ja jonka tavoitteena on säännellä tuotettujen kasvien ja kotieläinten määrää ja tyyppiä tai muuten vaikuttaa niihin;

i)

’kasvillisuuden palauttamisella’ tarkoitetaan mitä tahansa välitöntä ihmisen toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä minkä tahansa vähintään 0,05 hehtaarin suuruisen alueen hiilivarantoa kasvillisuuden lisäämisen avulla, jos kyseinen toiminta ei ole metsittämistä tai uudelleenmetsittämistä;

j)

’hiilivarannolla’ tarkoitetaan hiilen massaa jossakin hiilivarastossa;

k)

’kosteikkojen kuivatuksella ja uudelleenvettämisellä’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa sellaisen vähintään yhden hehtaarin suuruisen alueen kuivattamiseksi tai uudelleenvettämiseksi, jonka maa-aines on eloperäistä ja jolla kuivattaminen ja/tai uudelleenvettäminen on tehty 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeen, edellyttäen, ettei kyseinen toiminta ole mitään muuta toimintaa, jonka osalta laaditaan ja ylläpidetään tilejä 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti, ja jolla kuivatus on ihmisen välittömästi aiheuttamaa vedenpinnan alenemista maassa ja uudelleenvettäminen on välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuva kuivatukselle osittain tai kokonaan vastakkainen toimenpide;

l)

’lähteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka vapauttaa kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta ilmakehään;

m)

’nielulla’ tarkoitetaan mitä tahansa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta;

n)

’hiilivarastolla’ tarkoitetaan jonkin jäsenvaltion alueella olevaa sellaista biogeokemiallista ilmiötä tai järjestelmää taikka näiden osaa, johon varastoituu hiiltä, hiiltä sisältävän kasvihuonekaasun esiastetta tai hiiltä sisältävää kasvihuonekaasua;

o)

’kasvihuonekaasun esiasteella’ tarkoitetaan sellaista kemiallista yhdistettä, joka osallistuu mitä tahansa 3 artiklan 4 kohdassa luetelluista kasvihuonekaasuista tuottaviin kemiallisiin reaktioihin;

p)

’puutuotteella’ tarkoitetaan mitä tahansa puunkorjuusta saatua tuotetta, joka on poistettu puunkorjuualueelta;

q)

’metsällä’ tarkoitetaan maa-aluetta, jonka pinta-alalle, puuston latvuspeittävyydelle tai vastaavalle puuston tiheydelle ja potentiaaliselle puun täysikasvuisena kasvupaikassaan saavuttamalle korkeudelle on määritelty vähimmäisarvot, kuten liitteessä V määritetään kunkin jäsenvaltion osalta. Se sisältää puustoiset alueet, mukaan lukien luontaiset nuoret puuryhmät, tai viljelymetsiköt, joiden puiden latvuspeittävyys tai vastaava tiheys tai liitteessä V määritelty puun vähimmäiskorkeus ei vielä yllä edellä mainittuihin vähimmäisarvoihin, mukaan lukien sellaiset tavallisesti metsäalueen osan muodostavat alueet, joilla ihmisen toiminnan, esimerkiksi puunkorjuun, seurauksena tai luonnollisista syistä ei tilapäisesti ole puustoa mutta joiden on määrä palautua metsäksi;

r)

’latvuspeittävyydellä’ tarkoitetaan puiden latvustojen ulkoreunan pystysuoran projektion peittämän alueen suhteellista osuutta tietystä alueesta prosentteina ilmaistuna;

s)

’tiheydellä’ tarkoitetaan metsässä olevien kasvavien pystypuiden tiheyttä mitattuna jäsenvaltion vahvistaman menetelmän mukaisesti;

t)

’luonnontuhoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvia tapahtumia tai olosuhteita, jotka aiheuttavat metsissä merkittäviä päästöjä ja joiden esiintymiseen asianomainen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, edellyttäen, ettei kyseinen jäsenvaltio pysty objektiivisesti arvioiden merkittävästi rajoittamaan näiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksia päästöihin niiden esiintymisen jälkeenkään;

u)

’taustatasolla’ tarkoitetaan 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettuja luonnontuhojen tiettynä ajanjaksona aiheuttamia keskimääräisiä päästöjä, lukuun ottamatta tilastollisesti poikkeavia arvoja;

v)

’puoliintumisajalla’ tarkoitetaan niiden vuosien lukumäärää, joiden kuluessa tiettyyn puutuotteiden kategoriaan varastoituneen hiilen määrä vähenee puoleen alkuperäisestä arvostaan;

w)

’välittömällä hajoamisella’ tarkoitetaan tilinpitomenetelmää, jossa oletetaan, että puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vapautuu kokonaisuudessaan ilmakehään korjuuajankohtana;

x)

’pelastushakkuulla’ tarkoitetaan mitä tahansa puunkorjuutoimintaa, joka koostuu luonnontuhojen vaurioittamilla mailla olevan sellaisen puun talteenotosta, jota voidaan edelleen käyttää ainakin osittain.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan määritelmien muuttamiseksi, jotta varmistetaan johdonmukaisuus kyseisten määritelmien ja UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten mukaisten elinten asiaa koskeviin määritelmiin tekemien muutosten välillä.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi siinä lueteltujen arvojen päivittämiseksi niiden muutosten mukaisesti, joita UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten mukaiset elimet ovat tehneet määritelmiin liitteessä V määritettyjen seikkojen osalta.

3 artikla

Velvollisuus laatia ja ylläpitää LULUCF-tilejä

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava ja ylläpidettävä jokaiselta liitteessä I määritellyltä tilinpitokaudelta tilejä, joista ilmenevät tarkoin kaikki niiden alueella harjoitetusta, seuraaviin kategorioihin kuuluvasta toiminnasta aiheutuneet päästöt ja poistumat:

a)

metsittäminen;

b)

uudelleenmetsittäminen;

c)

metsänhävitys;

d)

metsänhoito.

2.   Jäsenvaltioiden on 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalta tilinpitokaudelta ja siitä eteenpäin laadittava ja ylläpidettävä vuosittaisia tilejä, joista ilmenevät tarkoin kaikki niiden alueella harjoitetusta, seuraaviin kategorioihin kuuluvasta toiminnasta aiheutuneet päästöt ja poistumat:

a)

viljelymaan hoito;

b)

laidunmaan hoito.

Viljelymaan hoidosta ja laidunmaan hoidosta aiheutuvia päästöjä ja poistumia koskeviin vuosittaisiin tileihin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201331 päivään joulukuuta 2020 ulottuvalla tilinpitokaudella seuraavaa:

a)

Vuodesta 2016 vuoteen 2018 jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin vuoden 15 päivään maaliskuuta mennessä sekä käytössä että kehitteillä olevista järjestelmistä viljelymaan hoidosta ja laidunmaan hoidosta aiheutuvien päästöjen ja poistumien arvioimiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi antaa selvitys siitä, missä määrin järjestelmät ovat kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevien IPCC:n menetelmien ja UNFCCC:n raportointivaatimusten mukaisia.

b)

Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää tammikuuta 2022 laadittava ja toimitettava komissiolle kunkin vuoden maaliskuun 15 päivään mennessä alustavat ja suuntaa-antavat vuosittaiset ennakkoarviot viljelymaan ja laidunmaan hoidosta aiheutuvista päästöistä ja poistumista käyttäen tarvittaessa IPCC:n menetelmiä. Jäsenvaltioiden olisi vähintään käytettävä asiaa koskevissa IPCC:n ohjeissa määriteltyä Tier 1 -menetelmää. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään näitä arvioita avainluokkien tunnistamisessa ja maakohtaisten Tier 2- ja 3 -menetelmien kehittämisessä päästöjen ja poistumien selkeää ja tarkkaa arvioimista varten.

c)

Jäsenvaltioiden on viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2022 toimitettava lopulliset vuosittaiset arvionsa viljelymaan hoitoa ja laidunmaan hoitoa koskevasta tilinpidosta.

d)

Jäsenvaltio voi pyytää poikkeusta c alakohdassa säädetyn määräajan pidentämiseksi, jos lopullisia arvioita viljelymaan hoitoa ja laidunmaan hoitoa koskevasta tilinpidosta ei voida kohtuuden puitteissa laatia tässä kohdassa mainitun aikataulun puitteissa vähintään yhden alla esitetyn perusteen vuoksi:

i)

vaadittavaa tilinpitoa ei voida saada aikaan teknisen toteuttamiskelpoisuuden vuoksi muutoin kuin vaiheittain ja niin, että määräaika ylitetään;

ii)

tilinpidon loppuunsaattaminen määräajassa olisi suhteettoman kallista.

Jäsenvaltion, joka haluaa käyttää poikkeusta, on toimitettava poikkeusta koskeva pyyntö perusteluineen komissiolle viimeistään 15 päivänä tammikuuta 2021.

Jos komissio pitää pyyntöä oikeutettuna, se myöntää poikkeuksen enintään kolmeksi kalenterivuodeksi 15 päivästä maaliskuuta 2022 alkaen. Muussa tapauksessa se epää pyynnön perustellulla päätöksellä.

Komissio voi tarvittaessa pyytää toimittamaan lisätietoja kohtuullisen ja määritellyn määräajan puitteissa.

Poikkeusta koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi, jos komissio ei ole vastustanut pyyntöä kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltion alkuperäisen pyynnön tai pyydettyjen lisätietojen vastaanottamisesta.

3.   Jäsenvaltiot voivat myös laatia ja ylläpitää jokaiselta liitteessä I määritellyltä tilinpitokaudelta tilejä, joista ilmenevät tarkoin kasvillisuuden palauttamisesta sekä kosteikkojen kuivatuksesta ja uudelleenvettämisestä aiheutuneet päästöt ja poistumat.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tileissä on ilmoitettava seuraavien kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat:

a)

hiilidioksidi (CO2);

b)

metaani (CH4);

c)

dityppioksidi (N2O).

5.   Jäsenvaltioiden on, siltä osin kuin tilejä on tämän päätöksen mukaisesti laadittu ja ylläpidetty, merkittävä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu tietty toiminta tileihinsä kyseisen toiminnan aloittamisesta tai 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

4 artikla

Yleiset tilinpitosäännöt

1.   Jäsenvaltioiden on 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tileissään ilmoitettava päästöt plusmerkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (–).

2.   Laatiessaan ja ylläpitäessään tilejään jäsenvaltioiden on varmistettava asiaankuuluvien tietojen tarkkuus, kattavuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja läpinäkyvyys, kun ne arvioivat 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimintoihin liittyviä päästöjä ja poistumia.

3.   Useampaan kuin yhteen 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun kategoriaan kuuluvasta toiminnasta aiheutuvat päästöt ja poistumat on otettava huomioon vain yhdessä kategoriassa päällekkäisen tilinpidon välttämiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on avointen ja todennettavien tietojen perusteella määriteltävä maa-alueet, joilla 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun kategoriaan kuuluvaa toimintaa harjoitetaan. Niiden on varmistettava, että kaikki tällaiset maa-alueet ovat yksilöitävissä asianomaiseen kategoriaan kuuluvissa tileissä.

5.   Jäsenvaltioiden on merkittävä 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tileihinsä kaikki seuraavissa hiilivarastoissa olevan hiilivarannon muutokset:

a)

maanpäällinen biomassa;

b)

maanalainen biomassa;

c)

karike;

d)

kuollut puuaines;

e)

maaperän orgaaninen hiili;

f)

puutuotteet.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää olla merkitsemättä tileihinsä ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa lueteltujen hiilivarastojen sisältämien hiilivarantojen muutoksia, jos hiilivarasto ei ole lähde. Jäsenvaltiot voivat katsoa, että hiilivarasto ei ole lähde ainoastaan silloin, kun tämä voidaan osoittaa läpinäkyvien ja todennettavien tietojen perusteella.

6.   Jäsenvaltioiden on saatettava 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tilinsä päätökseen kunkin liitteessä I luetellun tilinpitokauden lopussa määrittämällä kyseisiin tileihin asianomaisella tilinpitokaudella merkittyjen kokonaisnettopäästöjen ja kokonaisnettopoistumien tase.

7.   Jäsenvaltioiden on vähintään niin kauan, kuin tämä päätös on voimassa, pidettävä kattavaa ja tarkkaa koostetta kaikista tiedoista, joita ne ovat käyttäneet tämän päätöksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

8.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi lisäämällä tai muuttamalla tilinpitokausia sen varmistamiseksi, että ne vastaavat UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten hyväksymiä vastaavia kausia ja ovat johdonmukaiset UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten hyväksymien sellaisten tilinpitokausien kanssa, joita sovelletaan unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla.

5 artikla

Metsittämistä, uudelleenmetsittämistä ja metsänhävitystä koskevat tilinpitosäännöt

1.   Jäsenvaltioiden on metsittämiseen ja uudelleenmetsittämiseen liittyviin tileihin merkittävä vain sellaisilla maa-alueilla toteutetuista toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat, jotka eivät olleet metsää 31 päivänä joulukuuta 1989. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa metsittämisestä ja uudelleenmetsittämisestä aiheutuvat päästöt yhdellä tilillä.

2.   Jäsenvaltioiden on merkittävä tileihinsä metsittämisestä, uudelleenmetsittämisestä ja metsänhävityksestä aiheutuvat nettopäästöt ja -poistumat asianomaisen tilinpitokauden kattaman kunkin vuoden kokonaispäästöiksi ja -poistumiksi läpinäkyvien ja todennettavien tietojen perusteella.

3.   Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä tilejä sellaisilta maa-alueilta peräisin olevista päästöistä ja poistumista, jotka on määritelty 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti metsittämisen, uudelleenmetsittämisen tai metsänhävityksen toiminnan kategoriaan, vaikkei tällaista toimintaa enää harjoitettaisi kyseisillä maa-alueilla.

4.   Kunkin jäsenvaltion on määritettävä metsän pinta-ala toimenpiteiden metsittäminen, uudelleenmetsittäminen ja metsänhävitys laskentaan käyttäen samaa spatiaalista arviointiyksikköä kuin on määritelty liitteessä V.

6 artikla

Metsänhoitoa koskevat tilinpitosäännöt

1.   Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä metsänhoitotoimista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, jotka lasketaan kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla kyseisen tilinpitokauden vuosien määrä liitteessä II määritetyllä vertailutasolla.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on jonkin tilinpitokauden osalta negatiivinen, jäsenvaltioiden on sisällytettävä metsänhoitoa koskeviin tileihinsä kokonaispäästöt ja -poistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä VI määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä, jotka on ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen jäsenvaltion vastaavassa raportissa, joka on hyväksytty Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden perusvuotta tai -kautta koskevien, asiaankuuluvien CMP-päätösten mukaisesti, 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista toimista johtuvia päästöjä ja poistumia lukuun ottamatta, kerrottuna kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrällä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskentamenetelmät, joita ne soveltavat metsänhoitotoimia koskevissa tileissään, ovat päätöksen 2/CMP.6 lisäyksen II mukaisia ja yhdenmukaisia liitteessä II määritettyjen vertailutasojen laskentaan sovellettavien laskentamenetelmien kanssa vähintään seuraavien seikkojen osalta:

a)

hiilivarastot ja kasvihuonekaasut;

b)

metsänhoidon piiriin kuuluva alue;

c)

puutuotteet;

d)

luonnontuhot.

4.   Jäsenvaltioiden on viimeistään vuotta ennen kunkin tilinpitokauden päättymistä ilmoitettava komissiolle tarkistetut vertailutasot. Vertailutasojen on oltava identtiset UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten hyväksymissä säädöksissä määritettyjen vertailutasojen kanssa tai, jos tällaisia säädöksiä ei ole annettu, vertailutasot on laskettava UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten hyväksymissä asiaankuuluvissa päätöksissä määrättyjen prosessien tai menetelmien mukaisesti.

5.   Jos asiaan liittyviä päätösten 2/CMP.6 tai 2/CMP.7 säännöksiä muutetaan, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tarkistetut vertailutasot, joissa kyseiset muutokset on otettu huomioon, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kyseisten muutosten hyväksymisestä.

6.   Jos jäsenvaltion saataville tulee aiempaa parempia menetelmiä, jotka liittyvät liitteessä II määritetyn vertailutason vahvistamiseksi käytettäviin tietoihin, tai jos jäsenvaltion käytettävissä olevien tietojen laatu paranee merkittävästi, asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä asianmukaiset tekniset korjaukset sisällyttääkseen uudelleenlaskentojen vaikutuksen metsänhoitoa koskevaan tilinpitoon. Kyseisten teknisten korjausten on vastattava päätöksen 2/CMP.7 säännösten mukaisesti UNFCCC:n tarkastusmenettelyn puitteissa hyväksyttyjä korjauksia. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava kyseiset korjaukset komissiolle viimeistään osana asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista tietojen toimittamista.

7.   Edellä 4, 5 ja 6 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määritettävä niiden tarkistettuihin vertailutasoihin sisällytettyjen luonnontuhoista aiheutuneiden vuotuisten päästöjen määrä ja tapa, jolla ne arvioivat kyseisen määrän.

8.   Komissio tarkistaa 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja tarkistettuja vertailutasoja ja 6 kohdassa tarkoitettuja teknisiä korjauksia koskevat tiedot UNFCCC:lle lähetettyjen ja jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen yhtenevyyden varmistamiseksi.

9.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä II vahvistettujen vertailutasojen päivittämiseksi, kun jäsenvaltio muuttaa vertailutasoaan 4 ja 5 kohdan mukaisesti ja kun se on hyväksytty UNFCCC-menettelyissä.

10.   Jäsenvaltioiden on otettava metsänhoitoa koskevissa tileissään huomioon kaikkien liitteeseen II tehtyjen muutosten vaikutus koko kyseiseen tilinpitokauteen.

7 artikla

Puutuotteita koskevat tilinpitosäännöt

1.   Kunkin jäsenvaltion on 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisiin tileihinsä merkittävä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat puutuotteiden määrän muutoksista, mukaan lukien sellaisista puutuotteista aiheutuvat päästöt, jotka on poistettu sen metsistä ennen 1 päivää tammikuuta 2013. Puutuotteista aiheutuvat päästöt, jotka on Kioton pöytäkirjan mukaisesti jo otettu mukaan tilinpitoon kaudella 2008–2012 välittömän hajoamismenetelmän perusteella, jätetään tilinpidon ulkopuolelle.

2.   Jäsenvaltioiden on puutuotteita koskeviin 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisiin tileihinsä merkittävä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat muutoksista seuraaviin luokkiin kuuluvien puutuotteiden määrässä, käyttäen liitteessä III määritettyjä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää ja puoliintumisajan oletusarvoja:

a)

paperi;

b)

puulevyt;

c)

sahatavara.

Jäsenvaltiot voivat täydentää näitä luokkia kuorta koskevilla tiedoilla edellyttäen, että käytettävissä oleva tieto on läpinäkyvää ja todennettavissa. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää minkä tahansa kyseisen luokan maakohtaisia alaluokkia. Jäsenvaltiot voivat käyttää maakohtaisia menetelmiä ja puoliintumisaikoja liitteessä III määritettyjen menetelmien ja puoliintumisaikojen oletusarvojen sijasta edellyttäen, että kyseiset menetelmät ja puoliintumisajat määritellään läpinäkyvien ja todennettavien tietojen perusteella ja että käytetyt menetelmät ovat vähintään yhtä yksityiskohtaiset ja tarkat kuin liitteessä III määritetyt.

Puutuotteiden vientituotteiden osalta maakohtaiset tiedot viittaavat maakohtaisiin puoliintumisaikoihin ja puutuotteiden käyttöön tuontimaassa.

Jäsenvaltiot eivät saa käyttää unionin markkinoille saatettujen puutuotteiden osalta maakohtaisia puoliintumisaikoja, jotka poikkeavat tuontijäsenvaltion 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti tileissään käyttämistä puoliintumisajoista.

Metsänhävityksestä peräisin olevat puutuotteet on merkittävä tilinpitoon välittömän hajoamismenetelmän perusteella.

3.   Jos jäsenvaltiot merkitsevät 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisiin tileihinsä hiilidioksidipäästöt (CO2), jotka ovat peräisin kiinteän jätteen käsittelypaikoissa olevista puutuotteista, tilinpidon on perustuttava välittömään hajoamiseen.

4.   Jos jäsenvaltiot merkitsevät tileihinsä energiatarkoituksiin kerätyistä puutuotteista aiheutuvat päästöt, niiden on tehtävä myös se välittömän hajoamismenetelmän perusteella.

Jäsenvaltiot voivat, yksinomaan tiedotustarkoituksessa, ilmoittaa toimittamiensa tietojen yhteydessä tiedot unionin ulkopuolelta tuodun energiatarkoituksiin käytettävän puun osuudesta ja asianomaisen puun alkuperämaat.

5.   Tuontijäsenvaltio ei pidä tiliä maahantuoduista puutuotteista, olipa niiden alkuperämaa mikä tahansa. Jäsenvaltioiden on näin ollen otettava puutuotteista aiheutuvat päästöt ja poistumat tileissään huomioon ainoastaan, jos kyseiset päästöt ja poistumat ovat peräisin puutuotteista, jotka on poistettu niiden tilinpitoon 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti sisällytetyiltä maa-alueilta.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä III määritettyjen tietojen tarkistamiseksi, jotta ne vastaisivat UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten säädöksiin tekemiä muutoksia.

8 artikla

Viljelymaan hoitoa, laidunmaan hoitoa, kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenvettämistä koskevat tilinpitosäännöt

1.   Kunkin jäsenvaltion on merkittävä viljelymaan ja laidunmaan hoitoa koskeviin tileihinsä näistä toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat laskettuina kunkin liitteessä I määritetyn tilinpitokauden päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrä näistä toimista liitteessä VI määritettynä perusvuonna aiheutuneilla kyseisen jäsenvaltion päästöillä ja poistumilla.

2.   Jos jäsenvaltio päättää laatia ja ylläpitää kasvillisuuden palauttamista ja/tai kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenvettämistä koskevia tilejä, sen on sovellettava 1 kohdassa määritettyä laskentamenetelmää.

9 artikla

Luonnontuhoja koskevat tilinpitosäännöt

1.   Jos tämän artiklan 2 ja 5 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät, jäsenvaltiot voivat jättää muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat, luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdan mukaisia tilinpitovelvoitteitaan koskevien laskelmien ulkopuolelle.

2.   Jos jäsenvaltiot soveltavat tämän artiklan 1 kohtaa, niiden on laskettava liitteessä VII määritetyn menetelmän mukaisesti taustataso kunkin 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitetun toiminnon osalta. Mainituilla 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdilla on oltava yhteinen taustataso. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat soveltaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista maakohtaista menetelmää, käyttäen yhtenäistä ja alun perin täydellistä tiedon aikasarjaa, joka kattaa myös vuodet 1990–2009.

3.   Jäsenvaltiot voivat jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle, joko vuosittain tai kunkin asianomaisen tilinpitokauden lopussa, lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät 2 kohdan mukaisesti lasketun taustatason, kun

a)

kyseiset päästöt ylittävät tiettynä tilinpitokauden vuonna taustatason lisättynä marginaalilla. Jos taustataso lasketaan liitteessä VII määritetyn menetelmän mukaisesti, kyseinen marginaali on yhtä suuri kuin taustatason laskemiseksi käytetyn aikasarjan keskihajonta kaksinkertaisena. Jos taustataso lasketaan käyttäen maakohtaista menetelmää, jäsenvaltioiden on kuvailtava tapa, jolla marginaali on vahvistettu, tapauksissa, joissa tällainen marginaali on tarpeen. Kaikissa käytettävissä menetelmissä on vältettävä oletusta nettohyödystä tilinpitokaudella;

b)

jäsenvaltiot noudattavat 5 kohdan tiedonantovaatimuksia ja raportoivat niiden mukaisesti.

4.   Jokaisen jäsenvaltion, joka jättää tilien ulkopuolelle muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat luonnontuhoista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt tiettynä tilinpitokauden vuonna, on

a)

jätettävä tilinpitokauden loppuun asti tilinpidon ulkopuolelle kaikki myöhemmät poistumat luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla, joilla on syntynyt 3 kohdassa tarkoitettuja päästöjä;

b)

oltava jättämättä tilinpidon ulkopuolelle sellaisista puunkorjuu- ja pelastushakkuutoimista aiheutuneita päästöjä, joita kyseisillä maa-alueilla toteutettiin luonnontuhojen esiintymisen jälkeen;

c)

oltava jättämättä tilinpidon ulkopuolelle päästöjä, jotka aiheutuvat kyseisillä maa-alueilla asianomaisena tilinpitokauden vuonna toteutetusta kulotuksesta;

d)

oltava jättämättä tilinpidon ulkopuolelle päästöjä maa-alueilla, jotka olivat metsänhävityksen kohteena luonnontuhojen esiintymisen jälkeen.

5.   Jäsenvaltiot voivat jättää tilinpidon ulkopuolelle muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt ainoastaan, jos ne toimittavat avoimet tiedot, joista käy ilmi,

a)

että kaikki luonnontuhojen asianomaisena raportointivuonna vaurioittamat maa-alueet on yksilöity, mukaan lukien niiden maantieteellinen sijainti, vuosi ja luonnontuhojen lajit;

b)

että luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla, joiden osalta päästöt jätettiin tilinpidon ulkopuolelle, ei ole toteutettu minkäänlaista metsänhävitystä asianomaisen tilinpitokauden loppuun mennessä;

c)

millaisia todennettavia menetelmiä ja perusteita käytetään kyseisillä maa-alueilla tehtävän metsänhävityksen määrittämiseksi tilinpitokauden myöhempinä vuosina;

d)

mikäli mahdollista, mitä toimenpiteitä jäsenvaltio toteutti kyseisten luonnontuhojen vaikutusten hallitsemiseksi tai torjumiseksi;

e)

mahdollisuuksien mukaan, mitä toimenpiteitä jäsenvaltio toteutti kyseisten luonnontuhojen vaurioittamien maa-alueiden kunnostamiseksi.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tiedonantovaatimusten tarkistamiseksi UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten säädöksiin tekemien tarkistusten huomioon ottamiseksi.

10 artikla

Tiedot LULUCF-toimista

1.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 18 kuukauden kuluttua kunkin liitteessä I määritetyn tilinpitokauden alkamisesta laadittava ja toimitettava komissiolle erillisenä asiakirjana tai selvästi tunnistettavana osana vähähiilistä kehitystä koskevia, asetuksen (EU) N:o 525/2013 4 artiklassa tarkoitettuja kansallisia vähähiilisiä strategioitaan tai muita LULUCF-sektoriin liittyviä kansallisia strategioita tai suunnitelmia, tiedot niiden nykyisistä ja tulevista LULUCF-toimista, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia, jotka aiheutuvat tämän päätöksen 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista toiminnoista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laaja joukko sidosryhmiä tulee kuulluksi. Jos jäsenvaltio toimittaa tällaiset tiedot osana asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisia vähähiilistä kehitystä koskevia strategioita, sovelletaan asianomaista, kyseisessä asetuksessa määritettyä aikataulua.

LULUCF-toimia koskevien tietojen on katettava liitteessä I määritetty asianomainen tilinpitokausi.

2.   Jäsenvaltioiden on sisällytettävä LULUCF-toimia koskeviin tietoihinsa vähintään seuraavat tiedot, jotka koskevat kutakin 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua toimintaa:

a)

kuvaus päästöjen ja poistumien aiemmista suuntauksista, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan järkevästi rekonstruoitavissa olevat historialliset kehityssuunnat;

b)

päästöjä ja poistumia koskevat ennusteet tilinpitokaudeksi;

c)

analyysi päästöjen rajoittamista tai vähentämistä sekä poistumien ylläpitämistä tai lisäämistä koskevista mahdollisuuksista;

d)

luettelo kansallisten olosuhteiden huomioimisen kannalta asianmukaisimmista toimenpiteistä, tarvittaessa muun muassa liitteessä IV määritetyt ohjeelliset toimenpiteet mukaan lukien, joita jäsenvaltio suunnittelee tai jotka on määrä panna täytäntöön hillitsemismahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jos niitä on c alakohdassa tarkoitetun analyysin mukaisesti määritetty;

e)

nykyiset ja suunnitellut politiikat d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien määrällinen tai laadullinen kuvaus kyseisten toimenpiteiden oletetusta vaikutuksesta päästöihin ja poistumiin, ottaen huomioon muut LULUCF-sektoriin liittyvät politiikat ja toimenpiteet;

f)

ohjeelliset aikataulut d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

3.   Komissio voi tarjota jäsenvaltioille ohjausta ja teknistä apua tiedonvaihdon helpottamiseksi.

Komissio voi jäsenvaltioita kuullen yhdistää kaikkien jäsenvaltioiden LULUCF-toimia koskeviin tietoihin liittyvät havaintonsa helpottaakseen tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin tilinpitokauden puolivälissä ja kunkin liitteessä I määritetyn tilinpitokauden lopussa raportti, jossa kuvaillaan niiden LULUCF-toimien täytäntöönpanossa saavutettua edistystä.

Komissio voi julkaista yhteenvetokertomuksen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen raporttien pohjalta.

Jäsenvaltioiden on saatettava LULUCF-toimiaan koskevat tiedot ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut raportit yleisön saataville kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta komissiolle.

11 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tämän päätöksen tilinpitosääntöjä uudelleen UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten tekemien asiaankuuluvien päätösten tai muun unionin oikeuden mukaisesti tai, jos tällaisia päätöksiä ei ole tehty, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017, ja esittää tarvittaessa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

12 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Siirretään 2 artiklan 2 kohdassa, 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 8 kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle kahdeksan vuoden ajaksi 8 päivänä heinäkuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kahdeksan vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 8 kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 2 artiklan 2 kohdan, 2 artiklan 3 kohdan, 4 artiklan 8 kohdan, 6 artiklan 9 kohdan, 7 artiklan 6 kohdan ja 9 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei kumpikaan ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä toukokuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON


(1)  EUVL C 351,15.11.2012, s. 85.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. huhtikuuta 2013.

(3)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.

(4)  EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

(5)  Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti (EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.)

(6)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 13.


LIITE I

3 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT TILINPITOKAUDET

Tilinpitokausi

Vuodet

Ensimmäinen tilinpitokausi

1. tammikuuta 2013–31. joulukuuta 2020


LIITE II

6 ARTIKLASSA TARKOITETUT JÄSENVALTIOIDEN VERTAILUTASOT

Jäsenvaltio

Gg hiilidioksidiekvivalenttia (CO2) vuodessa

Belgia

–2 499

Bulgaria

–7 950

Tšekki

–4 686

Tanska

409

Saksa

–22 418

Viro

–2 741

Irlanti

– 142

Kreikka

–1 830

Espanja

–23 100

Ranska

–67 410

Italia

–22 166

Kypros

– 157

Latvia

–16 302

Liettua

–4 552

Luxemburg

– 418

Unkari

–1 000

Malta

–49

Alankomaat

–1 425

Itävalta

–6 516

Puola

–27 133

Portugali

–6 830

Romania

–15 793

Slovenia

–3 171

Slovakia

–1 084

Suomi

–20 466

Ruotsi

–41 336

Yhdistynyt kuningaskunta

–8 268


LIITE III

ENSIMMÄISEN KERTALUVUN HAJOAMISMENETELMÄ JA PUOLIINTUMISAJAN OLETUSARVOT, JOIHIN VIITATAAN 7 ARTIKLASSA

Ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän yhtälö alkaen vuodesta i = 1900 ja jatkuen kuluvaan vuoteen:

(A)

Formula

arvolla C(1900) = 0.0

(B)

Formula

missä:

i= vuosi

C(i)= puutuotteiden hiilivaranto vuoden i alussa, Gg C

k= ensimmäisen kertaluvun hajoamisvakio yksikkönä vuosi-1 (Formula, missä HL on puutuotteiden määrän puoliintumisaika vuosissa ilmaistuna.)

Syöte (i)= puutuotteiden määrän lisäys vuonna i, Gg C vuosi-1

ΔC(i)= puutuotteiden hiilivarannon muutos vuonna i, Gg C vuosi-1

Puoliintumisajan oletusarvot (HL):

 

2 vuotta paperin osalta

 

25 vuotta puulevyjen osalta

 

35 vuotta sahatavaran osalta.


LIITE IV

OHJEELLISET TOIMENPITEET, JOTKA VOIDAAN SISÄLLYTTÄÄ 10 ARTIKLAN 2 KOHDAN d ALAKOHDAN MUKAISESTI TOIMITETTUIHIN LULUCF-TOIMIA KOSKEVIIN TIETOIHIN

a)

Viljelymaan hoitoon liittyvät toimenpiteet, kuten

maatalouskäytäntöjen parantaminen parempia viljelykasvilajikkeita valitsemalla,

viljelykiertojen pidentäminen ja avokesannon käytön välttäminen tai vähentäminen,

ravinteiden hallinnoinnin, maanmuokkauksen hallinnoinnin/jätteenkäsittelyn ja vesienhoidon parantaminen,

peltometsäviljelyyn liittyvien käytäntöjen ja maapeitteen/maankäytön muutosmahdollisuuksien edistäminen.

b)

Laidunmaan hoitoon ja parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten

laidunmaan viljelymaaksi muuttamisen ja luonnonvaraisten kasvien viljelymaille palauttamisen estäminen,

laidunmaan hoidon parantaminen muuttamalla laiduntamisen intensiteettiä ja laiduntamiskausia,

tuottavuuden lisääminen,

ravinteiden hallinnoinnin parantaminen,

kulotuksen hallinnan parantaminen,

soveltuvampien lajien ja erityisesti syvälle juurtuvien lajien käyttöönotto.

c)

Eloperäisten maatalousmaiden, erityisesti soiden, hoidon parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten

kosteikkoalueiden kestävien maatalouskäytäntöjen edistäminen,

mukautettujen maatalouskäytäntöjen, kuten mahdollisimman vähäisen maaperän häirinnän tai laajaperäisten käytäntöjen, edistäminen.

d)

Kosteikkojen kuivatuksen estämiseen ja uudelleenvettämisen edistämiseen liittyvät toimenpiteet.

e)

Olemassa oleviin tai osittain kuivattuihin soihin liittyvät toimenpiteet, kuten

kuivatuksen jatkamisen estäminen,

soiden uudelleenvettämisen ja ennallistamisen edistäminen,

turvepalojen estäminen.

f)

Huonontuneen maaperän ennallistaminen.

g)

Metsätaloustoimiin liittyvät toimenpiteet, kuten

metsittäminen ja uudelleenmetsittäminen,

hiilen säilyttäminen nykyisissä metsissä,

tuotannon lisääminen nykyisissä metsissä,

puutuotteiden määrän lisääminen,

metsänhoidon parantaminen esimerkiksi optimaalisen lajikoostumuksen, puuston hoidon ja harvennuksen sekä maaperän suojelun avulla.

h)

Metsänhävityksen estäminen.

i)

Suojelun tehostaminen metsäpalojen, tuholaisten ja myrskyjen kaltaisia luonnonhäiriöitä vastaan.

j)

Toimet eniten kasvihuonekaasuja tuottavien energian raaka-aineiden ja materiaalien korvaamiseksi puutuotteilla.


LIITE V

JÄSENVALTION METSÄN MÄÄRITTELEMISEKSI MÄÄRITTÄMÄT PINTA-ALAA, PUIDEN LATVUSPEITTÄVYYTTÄ JA PUUN KORKEUTTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISARVOT

Jäsenvaltio

Pinta-ala (ha)

Puiden latvuspeittävyys-% (%)

Puun korkeus (m)

Belgia

0,5

20

5

Bulgaria

0,1

10

5

Tšekki

0,05

30

2

Tanska

0,5

10

5

Saksa

0,1

10

5

Viro

0,5

30

2

Irlanti

0,1

20

5

Kreikka

0,3

25

2

Espanja

1,0

20

3

Ranska

0,5

10

5

Italia

0,5

10

5

Kypros

 

 

 

Latvia

0,1

20

5

Liettua

0,1

30

5

Luxemburg

0,5

10

5

Unkari

0,5

30

5

Malta

 

 

 

Alankomaat

0,5

20

5

Itävalta

0,05

30

2

Puola

0,1

10

2

Portugali

1,0

10

5

Romania

0,25

10

5

Slovenia

0,25

30

2

Slovakia

0,3

20

5

Suomi

0,5

10

5

Ruotsi

0,5

10

5

Yhdistynyt kuningaskunta

0,1

20

2


LIITE VI

PERUSVUOSI TAI -KAUSI

Jäsenvaltio

Perusvuosi

Belgia

1990

Bulgaria

1988

Tšekki

1990

Tanska

1990

Saksa

1990

Viro

1990

Irlanti

1990

Kreikka

1990

Espanja

1990

Ranska

1990

Italia

1990

Kypros

 

Latvia

1990

Liettua

1990

Luxemburg

1990

Unkari

1985–1987

Malta

 

Alankomaat

1990

Itävalta

1990

Puola

1988

Portugali

1990

Romania

1989

Slovenia

1986

Slovakia

1990

Suomi

1990

Ruotsi

1990

Yhdistynyt kuningaskunta

1990


LIITE VII

LUONNONTUHOJEN TAUSTATASON LASKENTA

1.

Taustatason laskemiseksi jäsenvaltioiden on annettava tiedot luonnontuhojen aiheuttamista aiemmista päästöistä. Tätä varten jäsenvaltioiden on

a)

annettava tiedot arvioon sisältyvien luonnontuhojen laj(e)ista;

b)

esitettävä arviot kyseisten luonnontuhojen lajien kaudella 1990–2009 aiheuttamista vuotuisista kokonaispäästöistä, lueteltuina 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimintojen mukaisesti;

c)

osoitettava, että aikasarjan johdonmukaisuus on taattu kaikissa asiaankuuluvissa parametreissa, mukaan lukien vähimmäisala, päästöjen arviointimenetelmät, varastojen ja kaasujen kattavuus.

2.

Taustataso on laskettava niiden 3 artiklan 1 kohdassa lueteltujen toimintojen osalta, joihin jäsenvaltio aikoo soveltaa luonnontuhoja koskevia säännöksiä, kuten kauden 1990–2009 aikasarjan keskiarvona sulkien pois kaikki vuodet, joina kirjattiin epätavallisia päästötasoja eli sulkien pois kaikki tilastolliset poikkeavat arvot. Tilastolliset poikkeavat arvot määritellään noudattaen iteratiivista menetelmää, joka on seuraava:

a)

lasketaan koko aikasarjan 1990–2009 aritmeettinen keskiarvo ja keskihajonta;

b)

suljetaan aikasarjasta pois kaikki vuodet, joina vuotuiset päästöt poikkeavat keskiarvosta enemmän kuin kaksinkertaisen keskihajonnan verran;

c)

lasketaan aritmeettinen keskiarvo ja keskihajonta uudelleen aikasarjalle 1990–2009 ilman b kohdan mukaisesti pois suljettuja vuosia;

d)

toistetaan b ja c kohdat, kunnes poikkeavuuksia ei enää havaita.


Top