EUR-Lex Access to European Union law

16.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/52

(1)

Ranskan tasavalta ilmoitti 14 päivänä elokuuta 2013 komissiolle, Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’virasto’, ja muille jäsenvaltioille asetuksen (EY) N:o 1907/2006 129 artiklan 1 kohdan (suojalauseke) mukaisesti, että sillä on perusteltuja syitä uskoa, että on aiheellista toteuttaa kiireellisiä toimia kansalaisten suojelemiseksi altistumiselta rakennuksissa käytettävien selluvillaeristeiden ammoniumsuoloista vapautuvalle ammoniumille. Ranskan tasavalta toteutti 21 päivänä kesäkuuta 2013 väliaikaisen toimenpiteen, joka julkaistiin Ranskan virallisessa lehdessä 3 päivänä heinäkuuta 2013.

(2)

Lisättyjä ammoniumsuoloja sisältävien selluvillaeristeiden markkinoille saattamisen, tuonnin, myynnin, jakelun ja valmistuksen kieltämisestä 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetussa laissa, jäljempänä ’laki’, kielletään lisättyjä ammoniumsuoloja sisältävien selluvillaeristeiden markkinoille saattaminen, tuonti, hallussapito jakelu- tai myyntitarkoituksessa, myynti, jakelu ja valmistus. Nämä tuotteet on myös vedettävä pois Ranskan markkinoilta ja palautettava niiden ensimmäisestä markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön kustannuksella.

(3)

Lakiluonnos toimitettiin ensimmäistä kertaa komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (2) nojalla. Ranska väitti, että kyseessä oli mainitun direktiivin 9 artiklan 7 kohdan mukainen kiireellinen laki, ja komissio ilmoitti kantanaan, että Ranskan esittämät perusteet asian kiireellisyydelle olivat tyydyttävät.

(4)

Komission esittämän pyynnön jälkeen Ranska toimitti lain uudelleen asetuksen (EY) N:o 1907/2006 129 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio tutki sitä Ranskan toimittamien tieteellisten ja teknisten tietojen valossa. Komissio kuuli jäsenvaltioita ja sidosryhmiä lyhyesti laista.

(5)

Koska komissiolla on vain vähän aikaa tehdä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 129 artiklan 2 kohdan nojalla päätös väliaikaisista toimenpiteistä, komission on perustettava päätöksensä pääasiallisesti Ranskan sille toimittamiin tietoihin.

(6)

Selluvillaeristeet sisälsivät Ranskassa syyskuuhun 2011 asti boorihappoa, jota käytettiin paloa hidastavana aineena ja biosidivalmisteena. Kun boorihapon käyttö biosidivalmisteena kiellettiin, tuotannonala korvasi Ranskassa booriyhdisteet ammoniumsuoloilla, jotta tiettyjen eristeiden (mukaan lukien selluvilla) paloa hidastavat ominaisuudet säilyisivät.

(7)

Ranskan toteuttamaa toimenpidettä perusteltiin kansallisissa myrkytyskeskuksissa todetuilla tapauksilla (useat henkilöt saaneet myrkytyksen marraskuusta 2011 lähtien) ja selluvillaeristeiden tuottajajärjestöjen saamilla valituksilla (noin 150 tapausta). Ranskan viranomaiset mittasivat myös ammoniumpitoisuuksia taloissa, joita valitukset koskivat, ja havaitsivat, että ammoniumille altistumisen taso on korkeampi kuin turvalliselle pitkäaikaiselle altistumiselle vahvistetut toksikologiset viitearvot. Sen vuoksi ammoniumsuolat olisi korvattava.

(8)

Ranskan antamien tietojen mukaan selluvillaeristeiden sisältämät ammoniumsuolat aiheuttavat ihmisten terveydelle vaaran, jota ei välttämättä hallita asianmukaisella tavalla ja johon olisi sen vuoksi puututtava. Jotta sisämarkkinoiden yhdenmukaistaminen olisi ripeää ja jotta korkeatasoinen ihmisten terveyden suoja varmistettaisiin, olisi tässä erityistapauksessa Ranskan toteuttamaa toimenpidettä pidettävä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 129 artiklan 1 kohdan mukaisena kiireellisenä toimenpiteenä.

(9)

Koska Ranskan toteuttamalla väliaikaisella toimenpiteellä rajoitetaan aineen saattamista markkinoille, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 129 artiklan 3 kohdassa vaaditaan, että Ranskan on aloitettava unionin rajoitusmenettely toimittamalla virastolle asiakirja-aineisto liitteen XV mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen päivämäärästä.

(10)

Kaikista näistä syistä laki olisi hyväksyttävä.

(11)

Väliaikaisen toimenpiteen hyväksymistä koskevassa 129 artiklan 2 kohdan mukaisessa päätöksessä on asetettava tällaiselle hyväksymiselle tietty voimassaoloaika. Kun otetaan huomioon 129 artiklan 3 kohdassa säädetyn unionin rajoitusmenettelyn aloittamista koskeva määräaika ja jotta tavanomaisessa rajoitusprosessissa tapahtuvalle päätöksenteolle annettaisiin riittävästi aikaa sen jälkeen, kun Ranska on toimittanut asiakirja-aineiston liitteen XV mukaisesti, ilman tarvetta pidentää hyväksymisen voimassaoloaikaa, tämän määräajan olisi oltava 21 kuukautta.

(12)

Tämän päätöksen ei tuli millään tavalla estää komissiota antamasta asetuksen (EY) N:o 1907/2006 73 artiklan mukaista päätöstä, jos mainitun asetuksen 68 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(13)

Tämä päätös on asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

—

päivä, jona aloitetaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII mukautusta, joka on hyväksytyn väliaikaisen toimenpiteen kaltainen,

—

kuusi kuukautta sen jälkeen, kun asetuksen (EY) N:o 1907/2006 69–73 artiklassa säädetty rajoitusmenettely on saatettu päätökseen ilman, että komissio ehdottaa rajoitusluonnosta.