EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32012R0670

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 670/2012, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012 , kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta

OJ L 204, 31.7.2012, p. 1–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 01 Volume 009 P. 153 - 162

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013; Implisiittinen kumoaja 32013R1316

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/670/oj

31.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 670/2012,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012,

kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan ja 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1639/2006/EY (3) säädetään kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, johon sisältyy erilaisia erityisohjelmilla toteutettavia täytäntöönpanotoimenpiteitä; näistä erityisohjelmista tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmalla tuetaan tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja -palvelujen sekä tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden lujittamista, ja sen tavoitteena on edistää innovointia laajentamalla tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä ja investoimalla niihin.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 680/2007 (4) vahvistetaan yleiset säännöt unionin rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla ja luodaan lisäksi riskinjakoväline nimeltään Euroopan laajuisia verkkoja koskevien liikennehankkeiden lainavakuusväline.

(3)

Kymmenen seuraavan vuoden aikana tarvitaan komission arvion mukaan ennen näkemättömän paljon investointeja Euroopan liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintäverkkoihin, jotta voitaisiin edistää Eurooppa 2020 -strategian toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisesti ilmastotavoitteiden saavuttamista ja siirtymistä resurssitehokkaaseen, vähähiiliseen talouteen kehittämällä älykkäitä, tasokkaampia ja täysin yhteenliitettyjä infrastruktuureja ja edistää näin sisämarkkinoiden toteuttamista.

(4)

Unionissa toteutettavia infrastruktuurihankkeita varten ei ole helposti saatavilla rahoitusta vieraan pääoman markkinoilta. Vaikeudet saada infrastruktuurihankkeille pitkäaikaista yksityistä tai julkista rahoitusta eivät saisi johtaa liikenne-, televiestintä- ja energiajärjestelmien toimivuuden huononemiseen eivätkä hidastaa laajakaistan yleistymistä. Koska joukkolainamarkkinat ovat unionissa pirstoutuneet, kysyntä ei ole tiedossa ja infrastruktuurihankkeiden valmisteluajat ovat pitkiä hankkeiden koon ja monimutkaisuuden vuoksi, ongelman käsittely unionin tasolla on tarkoituksenmukaista.

(5)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) piiriin kuuluvilla rahoitusvälineillä pystytään joissain tapauksissa tehostamaan talousarviovarojen käyttöä ja saavuttamaan suuria kerrannaisvaikutuksia, kun yksityiseltä sektorilta saadaan houkuteltua rahoitusta. Tämä pitää erityisesti paikkansa tilanteessa, jossa luotonsaanti on vaikeaa, julkiseen talouteen kohdistuu rajoitteita ja Euroopan talouden elpymistä on tuettava.

(6)

Euroopan parlamentti piti 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ”Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten” myönteisenä Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta, joka on Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, kanssa toteutettava riskinjakomekanismi, jonka kautta tarjotaan rajoitettua tukea unionin talousarviosta tarkoituksena lisätä unionin varojen vipuvaikutusta ja houkutella lisää yksityisiä sijoittajia osallistumaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisiin ensisijaisiin hankkeisiin. Neuvosto muistutti 12 päivänä heinäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, että rahoitusvälineisiin liittyviä vipuvaikutuksia on arvioitava verrattuna olemassa oleviin välineisiin, niistä julkisen talouden taseisiin aiheutuviin lisäriskeihin ja yksityisten laitosten mahdolliseen syrjäytymiseen. Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheesta laadittua komission tiedonantoa ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia, jotka perustuvat julkiseen kuulemiseen, olisi tarkasteltava tätä taustaa vasten.

(7)

Olisi käynnistettävä Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe, jossa päämääränä on auttaa rahoittamaan ensisijaisia hankkeita, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa, ja edesauttaa yksityisen sektorin osallistumista taloudellisesti elinkelpoisten liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan alan infrastruktuurihankkeiden pidempiaikaiseen pääomamarkkinarahoitukseen. Välineestä on hyötyä rahoitustarpeiltaan samankaltaisille hankkeille, ja alojen synergiavaikutusten ansiosta sen oletetaan tehostavan markkinavaikutuksia, hallintoa ja resurssien käyttöä. Sen on määrä tarjota infrastruktuurialan sidosryhmien, kuten rahoittajien, viranomaisten, infrastruktuurin hallinnon, rakennusyhtiöiden ja toimijoiden, käyttöön yhtenäinen väline, jota ohjaa markkinoiden kysyntä.

(8)

Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheessa unionin talousarviota käytetään yhdessä EIP:n myöntämän rahoituksen kanssa yhteisenä riskinjakovälineenä hankkeita toteuttavien yritysten liikkeeseen laskemille hankejoukkolainoille. Tällä välineellä pyritään pienentämään hankkeen velanhoitoriskiä ja joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä siinä määrin, että pääomamarkkinoiden toimijat, kuten eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja muut asianosaiset, ovat halukkaita sijoittamaan infrastruktuurihankkeiden joukkolainoihin suuremmassa määrin, kuin olisi mahdollista ilman unionin tukea.

(9)

Koska EIP:llä on pitkäaikainen kokemus alalta ja koska se on infrastruktuurihankkeiden merkittävä rahoittaja ja perussopimuksella luotu unionin rahoituselin, komission olisi otettava EIP mukaan pilottivaiheen toteuttamiseen. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen keskeiset ehdot ja menettelyt olisi vahvistettava tässä asetuksessa. Yksityiskohtaisemmat, muun muassa riskinjakoa, korvausta sekä seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot olisi vahvistettava komission ja EIP:n yhteistyösopimuksessa. Komission ja EIP:n olisi kummankin hyväksyttävä yhteistyösopimus omia menettelyjään noudattaen.

(10)

Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä mahdollisimman pian nykyisen rahoituskehyksen aikana ja toteutettava ilman aiheettomia viivytyksiä, jotta voitaisiin todeta, missä määrin tällaiset riskien jakamiseen tarkoitetut rahoitusvälineet tuottavat lisäarvoa infrastruktuurirahoituksen alalla sekä kehitettäessä infrastruktuurihankkeiden rahoituksen saantia vieraan pääoman markkinoilta.

(11)

Pilottivaihe olisi rahoitettava kohdentamalla uudelleen vuosien 2012 ja 2013 talousarviovaroja nykyisistä liikenteen, televiestinnän ja energian ohjelmista. Tässä tarkoituksessa aloitteeseen pitäisi olla mahdollista kohdentaa uudelleen enintään 200 miljoonaa euroa Euroopan laajuisen liikenneverkon talousarviosta, enintään 20 miljoonaa euroa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman talousarviosta ja enintään 10 miljoonaa euroa Euroopan laajuisen energiaverkon talousarviosta. Saatavilla olevat talousarviomäärärahat rajoittavat sekä aloitteen soveltamisalaa että tuettavien hankkeiden määrää.

(12)

EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen ja komission soveltuvina, unionin pitkän aikavälin toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisina ja todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt ja vastaavat talousarviositoumukset olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, EIP:n hallintoneuvoston olisi voitava varsinaisesti hyväksyä ne myöhempänä ajankohtana, mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

(13)

Tuen hakemiseen ja kaikkien hankkeiden valintaan ja täytäntöönpanoon olisi sovellettava unionin oikeutta, erityisesti valtiontukien osalta, ja markkinavääristymien aiheuttamista tai lisäämistä olisi pyrittävä välttämään.

(14)

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 49 kohdan mukaisten raportointivaatimusten lisäksi komission olisi yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen EIP:n tuella raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi ja annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomus vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Täysimittainen riippumaton arviointi olisi toteutettava vuonna 2015.

(15)

Komission olisi täysimittaisen riippumattoman arvioinnin pohjalta määritettävä, onko Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta.

(16)

Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä komission ehdottaman Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelemiseksi. Se ei estä tekemästä päätöksiä vuoden 2013 jälkeen sovellettavasta unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä eikä myöskään rahoitusvälineistä takaisin saatujen varojen mahdollisesta uudelleen käytöstä neuvoteltaessa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä.

(17)

Jotta Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voidaan toteuttaa, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava.

(18)

Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, kun otetaan huomioon pilottivaiheen rajoitettu kesto, asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Päätökseen N:o 1639/2006/EY tehtävät muutokset

Muutetaan päätös N:o 1639/2006/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti:

”5 a.   Rajoittamatta 1–5 kohdan soveltamista komissio ja Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, antavat 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta toteutettavista hankkeista Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen vuoden 2013 toisella puoliskolla. Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015.

Komissio määrittää kyseisen arvioinnin pohjalta, onko Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta. Päätelmiensä perusteella ja kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen komissio harkitsee aiheellisten muutosten esittämistä sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun välikertomukseen sisällytetään luettelo hankkeista, jotka ovat saaneet rahoitusta 31 artiklan 2 a–2 e kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, sekä tiedot liikkeeseen laskettujen joukkolainojen ehdoista ja nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien tyypeistä.”

2)

Korvataan 26 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

edistetään innovointia laajentamalla tieto- ja viestintätekniikoiden ja laajakaistayhteyksien käyttöä ja investoimalla niihin;”

3)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden tavoitteena on edistää innovointia, teknologian siirtoa sekä sellaisten uusien teknologioiden levittämistä, jotka ovat valmiita otettaviksi käyttöön markkinoilla.

Unioni voi myöntää kyseisten hankkeiden budjettiin avustuksen.

Vaihtoehtoisesti unioni voi vuosina 2012 ja 2013 toteutettavan pilottivaiheen aikana myöntää EIP:lle rahoitustukea EIP:n omista varoistaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä velkainstrumentteja tai takauksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin.”

b)

Lisätään kohdat seuraavasti:

”2 a.   Edellä 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu hankejoukkolainojen riskinjakoväline on komission ja EIP:n yhteinen väline, jolla unioni voi tuottaa toiminnallaan lisäarvoa ja korjata tilanteita, joissa investointien määrä on toivottua vähäisempi eikä hankkeille saada riittävästi rahoitusta markkinoilta, sekä täydentää muita välineitä. Se ei vääristä kilpailua, ja sillä pyritään varmistamaan kerrannaisvaikutus ja sovitetaan intressejä yhteen luottoriskiä vähentävin järjestelyin. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen on täytettävä seuraavat perusteet:

a)

sen muotona on oltava velkainstrumentti tai takaus, jonka EIP myöntää unionin talousarviosta maksettavan osuuden tuella tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistayhteyksien alan hankkeiden rahoitukselle ja jolla täydennetään jäsenvaltioiden tai yksityisen sektorin rahoitusta tai hankitaan sitä;

b)

sen on pienennettävä hankkeen velanhoitoriskiä ja joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä;

c)

sitä on käytettävä vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu hankkeesta saataviin tuloihin.

2 b.   Hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen liittyvä unionin taloudellinen riski, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, ei missään tapauksessa saa ylittää unionin osuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineen rahoituksesta eikä jatkua välineeseen liittyvien luottoriskiä vähentävien järjestelyjen eräännyttyä. Unionin yleiseen talousarvioon ei saa kohdistua muita vastuuvaateita. Hankejoukkolainoihin liittyvien toimien muut riskit jäävät aina EIP:n vastuulle.

2 c.   Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen keskeiset ehdot ja menettelyt vahvistetaan liitteessä III a. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaiset täytäntöönpanoehdot, myös sen riskinjako, korvaus sekä seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä yhteistyösopimuksessa. Komissio ja EIP hyväksyvät yhteistyösopimuksen kukin omia menettelyjään noudattaen.

2 d.   Vuonna 2013 voidaan käyttää enintään 20 miljoonaa euroa talousarviosta, joka on myönnetty tieto- ja viestintätekniikka- ja laajakaistapolitiikan harjoittamiseen liitteessä I olevassa b alakohdassa esitetyn säännön mukaisesti. Koska pilottivaiheen kesto on rajoitettu, hankejoukkolainojen riskinjakovälineessä voidaan käyttää uudelleen kaikki ennen 31 päivää joulukuuta 2013 saadut mahdolliset tulot saman riskinjakojärjestelyn uusiin velkainstrumentteihin ja takauksiin ja samat kelpoisuusperusteet täyttäviin hankkeisiin, jotta voidaan maksimoida tuettujen investointien määrä. Jos hankejoukkolainojen riskinjakovälineen soveltamista ei jatketa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana, jäljellä olevat varat palautetaan unionin yleisen talousarvion tulopuolelle.

2 e.   Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 49 kohdassa asetettujen raportointivaatimusten lisäksi ja rajoittamatta muita sääntelyyn perustuvia raportointivaatimuksia komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi kertomuksen hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä saavutetuista tuloksista, mukaan lukien tiedot mahdollisten liikkeeseen laskettujen hankejoukkolainojen ehdoista ja myynnistä.”

4)

Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE III a

31 artiklan 2 c kohdassa tarkoitettua hankejoukkolainojen riskinjakovälinettä koskevat keskeiset ehdot ja menettelyt

EIP on riskinjakokumppani ja hallinnoi unionin puolesta unionin rahoitusosuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen. Välineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä yhteistyösopimuksessa ottaen huomioon tässä liitteessä olevat säännökset.

a)   EIP:n rahoitusmekanismi

1.

Hankejoukkolainan liikkeeseen laskemisen helpottamiseksi hankejoukkolainojen riskinjakoväline laaditaan kutakin tukikelpoista hanketta varten etuoikeudettomaksi järjestelyksi, joka muodostuu velkainstrumentista tai ehdollisesta järjestelystä (takaus) tai molemmista.

2.

Jos EIP on tai jos siitä tulee hankkeen velkoja, EIP:n hankejoukkolainojen riskinjakovälineen mukaiset oikeudet ovat alisteisia etuoikeutetun saatavan velanhoidolle mutta etuoikeutettuja pääomarahoitukseen ja pääomarahoitukseen liittyvään rahoitukseen nähden.

3.

Järjestely saa olla enintään 20 prosenttia etuoikeutetun saatavan kokonaismäärästä.

b)   Määrärahat

Tieto- ja viestintätekniikka:

2013: Enintään 20 miljoonaa euroa.

Siirtopyyntö edellä mainitun määrän maksamista varten on esitettävä 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä, ja sen tueksi on esitettävä ennuste sovitun unionin rahoitusosuuden tarpeesta.

Ennusteen pohjalta voidaan tarvittaessa toteuttaa vuoden 2013 määrärahojen kysyntäperusteinen vähentäminen, josta päätetään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

c)   Varainhoitotili

1.

EIP avaa varainhoitotilin, jolla unionin rahoitusosuutta ja siitä saatavia tuloja pidetään.

2.

Koska pilottivaiheen kesto on rajoitettu, varainhoitotileistä saatavat korot ja unionin rahoitusosuudesta saatavat muut tulot, kuten EIP:n maksamista määristä saadut vakuuspalkkiot, korot ja riskimarginaalit, lisätään varainhoitotilin varoihin. Komissio voi kuitenkin päättää 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että ne on palautettava kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaan budjettikohtaan.

d)   Unionin rahoitusosuuden käyttö

EIP käyttää unionin rahoitusosuutta seuraaviin tarkoituksiin:

1.

tukikelpoisen hankesalkun sisältämiin etuoikeudettomiin järjestelyihin liittyvien riskien varalta tehtäviin suuririskisimpään osaan perustuviin varauksiin, joissa noudatetaan soveltuvia EIP:n sääntöjä sekä riskinarviointia, jonka EIP toteuttaa toimintatapojensa mukaisesti,

2.

kattamaan muut kuin hankkeeseen liittyvät tukikelpoiset kustannukset, joita aiheutuu hankejoukkolainojen riskinjakovälineen perustamisesta ja hallinnosta, sen arviointi mukaan lukien.

e)   Riskin ja tulojen jako

Edellä olevan d kohdan mukaista riskinjakomallia sovelletaan siten, että riskikorvaus, jonka EIP veloittaa vastapuolelta kunkin salkun sisältämän instrumentin osalta, jaetaan asianmukaisesti unionin ja EIP:n kesken.

f)   Hinnoittelu

Hankejoukkolainajärjestelyiden hinnoittelu perustuu riskikorvaukseen EIP:n asiaan liittyvien tavanomaisten sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

g)   Hakumenettely

Hakemukset, jotka koskevat riskien kattamista hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, osoitetaan EIP:lle sen tavanomaisen hakumenettelyn mukaisesti.

h)   Hyväksymismenettely

EIP suorittaa taloudelliset, tekniset, oikeudelliset ja riskiä koskevat due diligence -tarkastukset ja päättää hankejoukkolainojen riskinjakovälineen käytöstä sekä valitsee asianmukaisen etuoikeudettoman järjestelyn lajin noudattaen tavanomaisia sääntöjään ja perusteitaan, erityisesti EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoja sekä sosiaali-, ympäristö- ja ilmastoalalla sovellettavia valintaperusteita.

i)   Kesto

1.

Unionin rahoitusosuus hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen on sidottava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. EIP:n hallintoneuvoston on varsinaisesti hyväksyttävä hankejoukkolainajärjestelyt viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

2.

Jos hankejoukkolainojen riskinjakoväline lakkautetaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana, varainhoitotilillä olevat mahdolliset varat, joita ei ole sidottu tai joita ei tarvita muiden tukikelpoisten kustannusten ja menojen kattamiseen, on palautettava kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaan budjettikohtaan.

3.

Hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen osoitetut varat maksetaan takaisin asianomaiselle varainhoitotilille, kun järjestelyt erääntyvät tai ne maksetaan takaisin, edellyttäen, että riskit on edelleen katettu riittävästi.

j)   Kertomukset

Komissio ja EIP sopivat hankejoukkolainojen riskinjakovälineen täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomusten laatimismenettelystä.

Lisäksi komissio esittää EIP:n tuella Euroopan parlamentille ja neuvostolle täytäntöönpanokertomuksen kuuden kuukauden välein ja ensimmäistä kertaa kuuden kuukauden kuluttua 31 artiklan 2 c kohdassa tarkoitetun yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta.

k)   Seuranta, valvonta ja arviointi

Komissio seuraa välineen täytäntöönpanoa ja tekee myös tarvittaessa tarkastuksia paikan päällä; se toteuttaa tarkastukset ja valvonnan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7) mukaisesti.

EIP hallinnoi etuoikeudettomia järjestelyitä noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään, joihin sisältyvät asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantamenettelyt. Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissio ja jäsenvaltiot ovat edustettuina, hyväksyy kunkin etuoikeudettoman järjestelyn ja seuraa, että EIP:tä johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

Komissio ja EIP esittävät Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheen toiminnasta vuoden 2013 toisella puoliskolla, jotta välineen rakenne saadaan optimoitua.

Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015, kun lopulliset hankejoukkolainoihin liittyvät toimet on hyväksytty. Siinä on tarkasteltava muun muassa lisäarvoa, täydentävyyttä suhteessa muihin unionin tai jäsenvaltioiden välineisiin sekä muihin pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen muotoihin, saavutettua kerrannaisvaikutusta, asiaan liittyviä riskejä sekä mahdollisten vääristävien vaikutusten syntymistä tai korjaamista. Arvioinnissa on käsiteltävä myös vaikutusta hankkeen taloudelliseen elinkelpoisuuteen, joukkolainojen liikkeeseenlaskun määrää, ehtoja ja kustannuksia, vaikutusta laajempiin joukkolainamarkkinoihin sekä määräävässä asemassa olevaan velkojaan ja julkisiin hankintoihin liittyviä näkökohtia. Siinä on mahdollisuuksien mukaan esitettävä kustannusvertailu vaihtoehtoisten hankerahoitustapojen, muun muassa pankkilainojen, kanssa. Pilottivaiheen aikana jokainen valittu hanke on arvioitava.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 680/2007 seuraavasti:

1)

Lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti:

”14)

’hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä’ komission ja EIP:n yhteistä välinettä, josta saadaan unionin toiminnan tuottama lisäarvo ja jolla korjataan tilanteita, joissa investointien määrä on toivottua vähäisempi eikä hankkeille saada riittävästi rahoitusta markkinoilta, ja täydennetään jäsenvaltioilta tai yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta tai hankitaan sitä. Se ei vääristä kilpailua, ja sillä pyritään varmistamaan kerrannaisvaikutus ja sovitetaan intressejä yhteen. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen muotona on luottoriskiä vähentävä järjestely yhteisen edun mukaisissa hankkeissa, se pienentää hankkeen velanhoitoriskiä ja joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä ja sitä käytetään vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu hankkeesta saataviin tuloihin;

15)

’luottoriskiä vähentävillä järjestelyillä’ hankelainan luottokelpoisuuden parantamista etuoikeudettomalla järjestelyllä, joka muodostuu EIP:n velkainstrumentista tai EIP:n vakuudesta tai molemmista, jota tuetaan unionin talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella.”

2)

Lisätään 4 artiklan ensimmäiseen kohtaan virke seuraavasti:

”Hakemukset, jotka koskevat riskien kattamista hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti, osoitetaan EIP:lle sen tavanomaisen hakumenettelyn mukaisesti.”

3)

Muutetaan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

Lisätään d alakohtaan virke seuraavasti:

”Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 200 miljoonaa euroa liikennealan hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheeseen.”

b)

Lisätään alakohta seuraavasti:

”g)

vuosina 2012 ja 2013 toteutettavan pilottivaiheen aikana EIP:lle myönnettävä rahoitustuki EIP:n omista varoistaan Euroopan laajuisen liikenneverkon ja Euroopan laajuisen energiaverkon alojen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä velkainstrumentteja tai vakuuksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen liittyvä unionin taloudellinen riski, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, ei missään tapauksessa saa ylittää unionin osuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineen rahoituksesta eikä jatkua välineeseen liittyvien luottoriskiä vähentävien järjestelyjen eräännyttyä. Unionin yleiseen talousarvioon ei voi kohdistua muita vastuuvaateita. Hankejoukkolainoihin liittyvien toimien muut riskit jäävät aina EIP:n vastuulle.

Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen keskeisistä ehdoista ja menettelyistä säädetään liitteessä I a. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaiset täytäntöönpanoehdot, myös sen riskinjako, palkkio sekä seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä yhteistyösopimuksessa. Komissio ja EIP hyväksyvät yhteistyösopimuksen kukin omia menettelyjään noudattaen.

Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 210 miljoonaa euroa hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen noudattaen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä; tästä summasta enintään 200 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen liikennehankkeisiin liitteessä I tarkoitettujen Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lainavakuusvälineen budjettikohdasta ja enintään 10 miljoonaa euroa energiahankkeisiin Euroopan laajuisen energiaverkon budjettikohdasta.

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 49 kohdassa asetettujen raportointivaatimusten lisäksi ja rajoittamatta muita sääntelyyn perustuvia raportointivaatimuksia komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi kertomuksen hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä saavutetuista tuloksista, mukaan lukien tiedot mahdollisten liikkeeseen laskettujen hankejoukkolainojen ehdoista ja myynnistä.

Koska pilottivaiheen kesto on rajoitettu, hankejoukkolainojen riskinjakovälineen ennen 31 päivää joulukuuta 2013 tuottamat korko- ja muut tulot voidaan käyttää uudelleen uusiin velkainstrumentteihin ja vakuuksiin saman riskinjakojärjestelyn puitteissa ja samat kelpoisuusperusteet täyttäville hankkeille, jotta voidaan maksimoida tuettujen investointien määrä. Jos hankejoukkolainojen riskinjakovälineen soveltamista ei jatketa seuraavan rahoituskehyksen voimassaoloaikana, jäljellä olevat varat palautetaan unionin yleisen talousarvion tulopuolelle.”

4)

Lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.   Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista komissio ja EIP antavat 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta toteutettavista hankkeista Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen vuoden 2013 toisella puoliskolla. Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015.

Komissio määrittää kyseisen arvioinnin pohjalta, onko Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta. Päätelmiensä perusteella ja kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen komissio harkitsee aiheellisten muutosten esittämistä sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.”

5)

Lisätään 17 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Edellä 16 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuun välikertomukseen sisällytetään myös luettelo hankkeista, joille on myönnetty tukea 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, sekä tiedot liikkeeseen laskettujen joukkolainojen ehdoista ja nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien tyypeistä.”

6)

Numeroidaan liite uudelleen liitteeksi I ja korvataan 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa oleva ilmaisu ”liitteessä” ilmaisulla ”liitteessä I”.

7)

Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE I a

6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua hankejoukkolainojen riskinjakovälinettä koskevat keskeiset ehdot ja menettelyt

EIP on riskinjakokumppani ja hallinnoi unionin puolesta unionin rahoitusosuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen. Välineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seurantaa ja valvontaa koskevat ehdot, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä yhteistyösopimuksessa ottaen huomioon tässä liitteessä olevat säännökset.

a)   EIP:n rahoitusmekanismi

1.

Hankejoukkolainan liikkeeseen laskemisen helpottamiseksi hankejoukkolainojen riskinjakoväline laaditaan kutakin tukikelpoista hanketta varten etuoikeudettomaksi järjestelyksi, joka muodostuu velkainstrumentista tai ehdollisesta järjestelystä (takaus) tai molemmista.

2.

Jos EIP on tai jos siitä tulee hankkeen velkoja, EIP:n hankejoukkolainojen riskinjakovälineen mukaiset oikeudet ovat alisteisia etuoikeutetun saatavan velanhoidolle mutta etuoikeutettuja pääomarahoitukseen ja pääomarahoitukseen liittyvään rahoitukseen nähden.

3.

Järjestely saa olla enintään 20 prosenttia etuoikeutetun saatavan kokonaismäärästä.

b)   Määrärahat

 

Euroopan laajuinen liikenneverkko:

2012: Enintään 100 miljoonaa euroa

2013: Enintään 200 miljoonan euron kumulatiivinen määrä

kohdennetaan uudelleen liitteessä I tarkoitettujen Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lainavakuusvälineeseen osoitetuista Euroopan laajuisen liikenneverkon talousarvion käyttämättä jääneistä määrärahoista.

 

Euroopan laajuinen energiaverkko:

2013: Enintään 10 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 määrärahojen siirtopyyntö on esitettävä ilman aiheettomia viivytyksiä yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Siirtopyynnöt seuraavien vuosien maksuja varten on esitettävä edellisen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä.

Kaikissa tapauksissa siirtopyynnön tueksi on esitettävä ennuste sovitun unionin rahoitusosuuden tarpeesta.

Ennusteen pohjalta voidaan tarvittaessa toteuttaa määrärahojen kysyntäperusteinen vähentäminen, josta päätetään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

c)   Varainhoitotili

1.

EIP avaa kaksi varainhoitotiliä (yhden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeita ja toisen Euroopan laajuisen energiaverkon hankkeita varten), joilla unionin rahoitusosuuksia ja niistä saatavia tuloja pidetään. Euroopan laajuisen liikenneverkon varainhoitotili voidaan yhdistää varainhoitotiliin, joka on avattu liitteessä I tarkoitettujen Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lainavakuusvälinettä varten, edellyttäen, ettei tällainen toimenpide heikennä j alakohdan mukaisen kertomusten antamisen ja k alakohdan mukaisen seurannan laatua.

2.

Koska pilottivaiheen kesto on rajoitettu, varainhoitotileistä saatavat korot ja unionin rahoitusosuudesta saatavat muut tulot, kuten EIP:n maksamista määristä saadut vakuuspalkkiot, korot ja riskimarginaalit, lisätään varainhoitotilin varoihin. Komissio voi kuitenkin päättää 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että ne on palautettava Euroopan laajuisen liikenneverkon ja Euroopan laajuisen energiaverkon budjettikohtiin.

d)   Unionin rahoitusosuuden käyttö

EIP käyttää unionin rahoitusosuutta seuraaviin tarkoituksiin:

1.

tukikelpoisen hankesalkun sisältämiin etuoikeudettomiin järjestelyihin liittyvien riskien varalta tehtäviin suuririskisimpään osaan perustuviin varauksiin, joissa noudatetaan soveltuvia EIP:n sääntöjä sekä riskinarviointia, jonka EIP toteuttaa toimintatapojensa mukaisesti,

2.

kattamaan muut kuin hankkeeseen liittyvät tukikelpoiset kustannukset, joita aiheutuu hankejoukkolainojen riskinjakovälineen perustamisesta ja hallinnosta, sen arviointi mukaan lukien.

e)   Riskin ja tulojen jako

Edellä olevan d kohdan mukaista riskinjakomallia sovelletaan siten, että riskikorvaus, jonka EIP veloittaa vastapuolelta kunkin salkun sisältämän instrumentin osalta, jaetaan asianmukaisesti unionin ja EIP:n kesken.

Sen estämättä, mitä liitteessä I tarkoitettujen Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lainavakuusvälineen riskinjakoon sovellettavissa säännöksissä säädetään, hankejoukkolainojen riskinjakomallia sovelletaan myös kyseiseen välineeseen, sen olemassa olevan salkun toimet mukaan lukien.

f)   Hinnoittelu

Hankejoukkolainajärjestelyiden hinnoittelu perustuu riskikorvaukseen EIP:n asiaan liittyvien tavanomaisten sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

g)   Hakumenettely

Hakemukset, jotka koskevat riskien kattamista hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta, osoitetaan EIP:lle sen tavanomaisen hakumenettelyn mukaisesti.

h)   Hyväksymismenettely

EIP suorittaa taloudelliset, tekniset, oikeudelliset ja riskiä koskevat due diligence -tarkastukset ja päättää hankejoukkolainojen riskinjakovälineen käytöstä sekä valitsee asianmukaisen etuoikeudettoman järjestelyn lajin noudattaen tavanomaisia sääntöjään ja perusteitaan, erityisesti EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoja sekä sosiaali-, ympäristö- ja ilmastoalalla sovellettavia valintaperusteita.

i)   Kesto

1.

Hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen osoitettavan unionin rahoitusosuuden viimeinen erä on sidottava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. EIP:n hallintoneuvoston on varsinaisesti hyväksyttävä hankejoukkolainajärjestelyt viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

2.

Jos hankejoukkolainojen riskinjakoväline lakkautetaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana, varainhoitotileillä olevat mahdolliset varat, joita ei ole sidottu tai joita ei tarvita muiden tukikelpoisten kustannusten ja menojen kattamiseen, on palautettava Euroopan laajuisen liikenneverkon ja Euroopan laajuisen energiaverkon budjettikohtiin.

3.

Hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen osoitetut varat maksetaan takaisin asianomaiselle varainhoitotilille, kun järjestelyt erääntyvät tai ne maksetaan takaisin, edellyttäen, että riskit on edelleen katettu riittävästi.

j)   Kertomukset

Komissio ja EIP sopivat hankejoukkolainojen riskinjakovälineen täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomusten laatimismenettelystä.

Lisäksi komissio esittää EIP:n tuella Euroopan parlamentille ja neuvostolle täytäntöönpanokertomuksen kuuden kuukauden välein ja ensimmäistä kertaa kuuden kuukauden kuluttua 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta.

k)   Seuranta, valvonta ja arviointi

Komissio seuraa välineen täytäntöönpanoa ja tekee myös tarvittaessa tarkastuksia paikan päällä; se toteuttaa tarkastukset ja valvonnan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti.

EIP hallinnoi etuoikeudettomia järjestelyitä noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään, joihin sisältyvät asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantamenettelyt. Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissio ja jäsenvaltiot ovat edustettuina, hyväksyy kunkin etuoikeudettoman järjestelyn ja seuraa, että EIP:tä johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

Komissio ja EIP esittävät Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheen toiminnasta vuoden 2013 toisella puoliskolla, jotta välineen rakenne saadaan optimoitua.

Täysimittainen riippumaton arviointi toteutetaan vuonna 2015, kun lopulliset hankejoukkolainoihin liittyvät toimet on hyväksytty. Siinä on tarkasteltava muun muassa lisäarvoa, täydentävyyttä suhteessa muihin unionin tai jäsenvaltioiden välineisiin sekä muihin pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen muotoihin, saavutettua kerrannaisvaikutusta, asiaan liittyviä riskejä sekä mahdollisten vääristävien vaikutusten syntymistä tai korjaamista. Arvioinnissa on käsiteltävä myös vaikutusta hankkeiden taloudelliseen elinkelpoisuuteen, joukkolainojen liikkeeseenlaskun määrää, ehtoja ja kustannuksia, vaikutusta laajempiin joukkolainamarkkinoihin sekä määräävässä asemassa olevaan velkojaan ja julkisiin hankintoihin liittyviä näkökohtia. Siinä on mahdollisuuksien mukaan esitettävä kustannusvertailu vaihtoehtoisten hankerahoitustapojen, muun muassa pankkilainojen, kanssa. Pilottivaiheen aikana jokainen valittu hanke on arvioitava.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2012.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. D. MAVROYIANNIS


(1)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 134.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. heinäkuuta 2012.

(3)  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.

(4)  EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1.

(5)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(7)  EUVL L 248, 16.9.2002, s. 1.”


Komission lausuma

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 49 kohdan mukaan komissio antaa budjettivallan käyttäjälle kerran vuodessa rahoitusvälineitä koskevan kertomuksen. Vuoden 2012 kertomukseen sisältyy myös hankejoukkolainoja koskeva EU:n ja EIP:n aloite.

Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon hankejoukkolainoja koskevan pilottivaiheen lyhytaikaisuuden komissio haluaa selventää, että ilmaisulla ”esittää pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi kertomuksen”, jota käytetään johdanto-osan 14 kappaleessa, 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa, 1 artiklan 4 kohdassa, 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 2 artiklan 7 kohdassa, tarkoitetaan sitä, että komissio tiedottaa asiasta neuvostolle ja Euroopan parlamentille saapumalla jommankumman toimielimen kuultavaksi ja esittämällä sopivaa tukimateriaalia sen sijaan, että se laatisi virallisen komission kertomuksen, joka vaatisi kohtuutonta panostusta verrattuna pilottivaiheen lyhyyteen.


Top