Help Print this page 

Document 32012D0757

Title and reference
2012/757/: Komission päätös, annettu 14 päivänä marraskuuta 2012 , Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 8075) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
  • In force
OJ L 345, 15.12.2012, p. 1–76 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 060 P. 233 - 308

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2012/757/oj
Multilingual display
Text

15.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 345/1


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä marraskuuta 2012,

Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 8075)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/757/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (virastoasetus) (EY) N:o 881/2004/EY (2) 12 artiklassa edellytetään, että Euroopan rautatievirasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa, että yhteentoimivuuden tekniset eritelmät, jäljempänä ’YTE:t’, mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin, ja ehdottaa komissiolle tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia YTE:iin.

(2)

Komissio antoi 29 päivänä huhtikuuta 2010 tehdyllä päätöksellä C(2010) 2576 virastolle toimeksiannon kehittää ja tarkastella uudelleen yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä siten, että niiden soveltamisala voitaisiin laajentaa kattamaan koko unionin rautatiejärjestelmä. Toimeksiannossa virastoa pyydettiin yhdistämään suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevat YTE:t ja laajentamaan niiden soveltamisalaa. Mainittua osajärjestelmää koskeva suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän YTE hyväksyttiin komission päätöksellä 2008/231/EY (3) ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE komission päätöksellä 2011/314/EU (4).

(3)

Virasto antoi 5 päivänä syyskuuta 2011 suosituksen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevan YTE:n ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevan YTE:n yhdistämisestä, näiden YTE:ien maantieteellisen soveltamisalan laajentamisesta ja eurooppalaista kalustoyksikkönumeroa (EVN) koskevien yksityiskohtaisten tietojen sisällyttämisestä komission päätökseen 2007/756/EY (5).

(4)

Kunkin jäsenvaltion olisi päivitettävä vastuulleen kuuluvien ratojen osalta täytäntöönpanosuunnitelma, jonka mukaisesti varmennetaan liitteessä I esitetyn YTE:n täytäntöönpano ja sen kyseeseen tulevien osien noudattaminen.

(5)

Nykyään rautatieliikennettä säännellään voimassa olevilla kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla. On tärkeää, että kyseiset sopimukset eivät estä yhteentoimivuuden alalla nykyään tai tulevaisuudessa tapahtuvaa edistystä. Siksi olisi luotava menettely näiden jäsenvaltioiden tekemien sopimusten ilmoittamiseksi.

(6)

Liikkuvan kaluston yksiköiden rekisteröinnistä vastaavat elimet, jotka pitävät päätöksen 2007/756/EY mukaisia kansallisia kalustorekisterejä direktiivin 2008/57/EY 33 artiklan nojalla.

(7)

Eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron muotoa ja sen maalaamista kalustoyksikköön koskevat vaatimukset ovat välttämättömiä kalustoyksikön tunnistamiseksi, ja siksi ne olisi säilytettävä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.

(8)

Jotta kansalliset kalustorekisterit ja kalustoyksikön rekisteröintiprosessit olisivat helpommin ymmärrettäviä, on asianmukaista siirtää eurooppalaiseen kalustoyksikkönumeroon sisältyviä teknisiä tunnuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot päätökseen 2007/756/EY. Sen vuoksi päätöstä 2007/756/EY olisi muutettava.

(9)

Komission on ilmoitettava direktiivin 2008/57/EY 29 artiklalla perustetun komitean kautta jäsenvaltioille muutoksista viraston julkaisemissa tunnusten luetteloissa.

(10)

Direktiivissä 2008/57/EY osajärjestelmä ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” määritellään toiminnalliseksi osajärjestelmäksi. Tästä syystä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaa YTE:ää ei arvioida silloin, kun annetaan lupa kalustoyksikön käyttöönottoon, vaan silloin, kun arvioidaan rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä.

(11)

Selvyyden ja yksinkertaisuuden vuoksi on asianmukaista, että päätöksen 2011/314/EU 3, 5 ja 7 artiklassa annettuja siirtymäsäännöksiä ei muuteta.

(12)

Päätökset 2008/231/EY ja 2011/314/EY olisi kumottava.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Hyväksytään liitteenä I oleva unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE).

2.   Tämän päätöksen liitteenä I olevaa YTE:ää sovelletaan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.5 kohdassa kuvattuun käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi seuraavantyyppiset sopimukset 30 päivään kesäkuuta 2014 mennessä, mikäli niistä ei ole jo ilmoitettu komission päätöksen 2006/920/EY (6), päätöksen 2008/231/EY tai päätöksen 2011/314/EU nojalla:

a)

jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden väliset pysyvät tai väliaikaiset kansalliset sopimukset, jotka ovat suunnitellun junaliikennepalvelun hyvin erityisen tai paikallisen luonteen vuoksi välttämättömiä;

b)

rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai turvallisuusviranomaisten kahden- tai monenväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta;

c)

yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden kolmannen maan väliset kansainväliset sopimukset tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden ja vähintään yhden kolmannen maan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan väliset kansainväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

3 artikla

Kunkin jäsenvaltion on tämän päätöksen liitteessä I olevan 7 luvun mukaisesti päivitettävä YTE:ää koskevat kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, jotka se on laatinut päätöksen 2006/920/EY 4 artiklan, päätöksen 2008/231/EY 4 artikla ja päätöksen 2011/314/EU 5 artiklan mukaisesti.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava päivitetty täytäntöönpanosuunnitelma muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

4 artikla

Kumotaan päätökset 2008/231/EY ja 2011/314/EY 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

5 artikla

Muutetaan päätös 2007/756/EY seuraavasti:

a)

Lisätään 1 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:

”1 a artikla

Tämän päätöksen liitteessä olevaa lisäystä 6 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.”

b)

Muutetaan liite tämän päätöksen liitteen II mukaisesti.

6 artikla

1.   Virasto julkaisee internetsivustollaan luettelot päätöksen 2007/756/EY liitteessä olevan lisäyksen 6 kohdissa 9, 10, 11, 12 ja 13 tarkoitetuista tunnuksista.

2.   Virasto pitää 1 kohdassa tarkoitetut tunnusten luettelot ajan tasalla ja ilmoittaa komissiolle tunnusten muutoksista. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille näiden luettelojen muutoksista direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan mukaisesti perustetun komitean välityksellä.

7 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 14 päivänä marraskuuta 2012.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(2)  EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1.

(3)  EUVL L 84, 26.3.2008, s. 1.

(4)  EUVL L 144, 31.5.2011, s. 1.

(5)  EUVL L 305, 23.11.2007, s. 30.

(6)  EUVL L 359, 18.12.2006, s. 1.


LIITE I

OSAJÄRJESTELMÄÄ ”KÄYTTÖTOIMINTA JA LIIKENTEEN HALLINTA” KOSKEVA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

SISÄLLYSLUETTELO

1.

JOHDANTO

1.1

Asiakirjan tekninen soveltamisala

1.2

Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

1.3

Tämän YTE:n sisältö

2.

OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1

Osajärjestelmä

2.2

Soveltamisala

2.2.1

Henkilökunta ja junat

2.2.2

Periaatteet

2.2.3

Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

3.

OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1

Olennaisten vaatimusten täyttäminen

3.2

Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

4.

OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1

Johdanto

4.2

Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1

Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1

Yleiset vaatimukset

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.2.1

Kuljettajan sääntökirja

4.2.1.2.2

Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.3

Aikataulut

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.4

Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä

4.2.2

Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1

Junan näkyvyys

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.1.2

Etupää

4.2.2.1.3

Takapää

4.2.2.1.3.1

Henkilöjunat

4.2.2.1.3.2

Kansainvälisessä liikenteessä käytettävät tavarajunat

4.2.2.1.3.3

Tavarajunat, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.2.2

Ohjaus

4.2.2.3

Kalustoyksikön yksilöinti

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

4.2.2.4.1

Kuorman turvallisuus

4.2.2.4.2

Matkustajien turvallisuus

4.2.2.5

Junan kokoonpano

4.2.2.6

Junan jarrutus

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

4.2.2.8

Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

4.2.2.9

Kuljettajan valppaus

4.2.3

Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

4.2.3.2

Junien tunnisteet

4.2.3.2.1

Junanumeron muoto

4.2.3.3

Junan lähtö

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

4.2.3.4.2.1

Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

4.2.3.4.2.2

Ennakoitu luovutusaika

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.6

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

4.2.3.6.2

Kuljettajien ohjeistaminen

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

4.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1

Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

4.3.2

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

4.3.3

Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1

Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

4.3.3.2

Liitännät tavaravaunuja koskevaan YTE:ään

4.3.3.3

Liitännät suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

4.3.4

Liitännät energia-YTE:ään

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt

4.6

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

4.6.1

Ammatillinen pätevyys

4.6.1.1

Ammatillinen tietämys

4.6.1.2

Kyky soveltaa tätä tietämystä käytäntöön

4.6.2

Kielellinen pätevyys

4.6.2.1

Periaatteet

4.6.2.2

Kielitaidon taso

4.6.3

Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1

Peruselementit

4.6.3.2

Koulutustarpeiden analysointi

4.6.3.2.1

Koulutustarpeiden analysointiprosessin kehittäminen

4.6.3.2.2

Koulutustarveselvityksen päivittäminen

4.6.3.2.3

Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1

Infrastruktuuria koskeva tietämys

4.6.3.2.3.2

Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

4.6.3.2.3.3

Apuhenkilöstö

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1

Johdanto

4.7.2

Poistettu

4.7.3

Poistettu

4.7.4

Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1

Ennen työhön hyväksymistä

4.7.4.1.1

Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.1.2

Psykologinen arviointi

4.7.4.2

Työhön hyväksymisen jälkeen

4.7.4.2.1

Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

4.7.4.2.2

Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.2.3

Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

4.7.5

Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1

Yleiset vaatimukset

4.7.5.2

Näkövaatimukset

4.7.5.3

Kuulovaatimukset

4.8

Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat rekisterit

4.8.1

Infrastruktuuri

4.8.2

Liikkuva kalusto

5.

YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1

Määritelmä

5.2

Osatekijöiden luettelo

6.

OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1

Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1

Periaatteet

7.

TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1

Periaatteet

7.2

Täytäntöönpanon suuntaviivoja

7.3

Erityistapaukset

7.3.1

Johdanto

7.3.2

Erityistapausten luettelo

7.3.2.1

Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva väliaikainen erityistapaus (T1)

7.3.2.2

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Lisäys A:

ERTMS/ETCS-käyttösäännöt

Lisäys B:

Muita yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavia sääntöjä

Lisäys C:

Turvallisuuteen liittyvän viestinnän menetelmät

Lisäys D:

Tiedot, joiden on oltava rautatieyrityksen käytettävissä niihin reitteihin liittyen, joilla sen on tarkoitus liikennöidä

Lisäys E:

Kielitaito ja viestinnän taso

Lisäys F

 

Lisäys G

 

Lisäys H

 

Lisäys I

 

Lisäys J:

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta

Lisäys K

 

Lisäys L:

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan valmistelussa

Lisäys M

 

Lisäys N

 

Lisäys O

 

Lisäys P:

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja siihen liittyvä kirjaintunnus kalustossa

Lisäys Q

 

Lisäys R

 

Lisäys S

 

Lisäys T:

Jarrutuskyky

Lisäys U:

Avointen kysymysten luettelo

Lisäys V

 

Lisäys W:

Sanasto

1.   JOHDANTO

1.1   Asiakirjan tekninen soveltamisala

Tämä yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (jäljempänä ’YTE’) koskee direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa tarkoitettua osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”. Lisätietoja tästä osajärjestelmästä on tämän liitteen luvussa 2.

YTE:ssä erotetaan tarpeen mukaan toisistaan tavanomaista rautatiejärjestelmää ja direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyä suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevat vaatimukset.

1.2   Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan mukainen Euroopan rautatiejärjestelmä, lukuun ottamatta direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja järjestelmiä ja verkkoja.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)

ilmoitetaan sen tarkoitettu soveltamisala käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä – 2 luku

b)

täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sen liitännöille muihin osajärjestelmiin – 3 luku

c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka kyseisen osajärjestelmän ja sen liitäntöjen muihin osajärjestelmiin on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi direktiivin 2008/57/EY liitteessä I mainittujen rataverkkoryhmien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan – 4 luku

d)

määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi – 5 luku

e)

ilmoitetaan kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa – 6 luku

f)

ilmoitetaan YTE:n täytäntöönpanostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet ja sovellettavat elementit, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on vallitseva normi – 7 luku

g)

ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n täytäntöönpano edellyttävät – 4 luku.

Lisäksi voidaan direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten. Nämä selostetaan 7 luvussa.

Tämän YTE:n 4 lukuun sisältyvät myös edellä tämän liitteen 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1   Osajärjestelmä

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä kuvataan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.5 kohdassa seuraavasti:

”Menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa eri rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö sekä niiden tavanomaisen toiminnan että vajaatoiminnan aikana, mukaan lukien erityisesti junan kokoonpano ja junien ajaminen sekä liikenteen suunnittelu ja hallinta.

Palvelujen rajan yli suorittamisen edellyttämä ammatillinen kelpoisuus kaikilta osiltaan.”

2.2   Soveltamisala

Tätä YTE:ää sovelletaan junien liikennöintiin 1.2 kohdassa määritellyssä Euroopan rautatiejärjestelmässä liittyvien rataverkon haltijoiden (jäljempänä myös ’IM’) ja rautatieyritysten (jäljempänä myös ’RU’) käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään.

2.2.1   Henkilökunta ja junat

Jäljempänä olevat 4.6 ja 4.7 kohdat koskevat henkilökuntaa, joka on junassa mukana ja suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä ylitettäessä valtioiden välinen raja ja työskentelee sellaista paikkaa kauempana, jota rataverkon haltijan verkkoselostuksessa nimitetään ”raja-asemaksi” ja joka sisältyy tämän turvallisuuslupaan.

Kohta 4.6.2 koskee myös veturinkuljettajia, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY (1) liitteessä VI olevassa 8 kohdassa säädetään. Henkilökunnan jäsenen ei katsota ylittävän rajaa, jos toiminta käsittää työskentelyn vain tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa kuvattujen ”raja-asemien” sisällä.

Henkilöstöön, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jotka liittyvät junien lähettämiseen ja junien kulkulupien myöntämiseen, sovelletaan ammatillista pätevyyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Niihin henkilöstön jäseniin, jotka hoitavat junan loppuvalmisteluun liittyviä turvallisuuskriittisiä tehtäviä ennen junan aikataulun mukaista rajanylitystä ja työskentelevät tämän luvun ensimmäisessä kappaleessa kuvattua ”raja-asemaa” kauempana, sovelletaan 4.6 kohtaa sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Junan ei katsota liikennöivän rajan yli, jos kaikki junan valtioiden välisen rajan ylittävät vaunut kulkevat vain tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa kuvatulle ”raja-asemalle” saakka.

Tämä esitetään yhteenvetona taulukoissa 1 ja 2:

Taulukko 1

Henkilöstö, joka työskentelee sellaisten junien mukana, jotka ylittävät valtioiden välisen rajan ja jatkavat matkaansa raja-aseman jälkeen

Tehtävä

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

Terveydentilavaatimukset

Junan miehistönä oleminen

4.6

4.7

Junan kulkuluvan antaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan valmistelu

4.6

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan lähettäminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen


Taulukko 2

Henkilöstö, joka työskentelee sellaisissa junissa, jotka eivät ylitä valtioiden välistä rajaa tai jatka raja-asemaa pidemmälle

Tehtävä

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

Terveydentilavaatimukset

Junan miehistönä oleminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan kulkuluvan antaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan valmistelu

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan lähettäminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

2.2.2   Periaatteet

Tämä YTE käsittelee niitä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osia (kuten 4 luvussa on selostettu), joiden kohdalla periaatteessa on toiminnallisia liitäntöjä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä ja jotka ovat erityisen hyödyllisiä yhteentoimivuuden kannalta.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on varmistettava, että kaikki sääntöjä ja menettelyjä sekä asiakirjoja koskevat vaatimukset täytetään laatimalla asianmukaiset prosessit. Näiden prosessien perustaminen on olennainen osa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (2) edellyttämää rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmää (jäljempänä myös ’SMS’). Itse turvallisuusjohtamisjärjestelmän arvioi kyseeseen tuleva kansallinen turvallisuusviranomainen (jäljempänä myös ’NSA’) ennen kuin se antaa turvallisuustodistuksen/-luvan.

2.2.3   Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

Vaikka suurin osa tämän YTE:n vaatimuksista liittyykin prosesseihin ja menettelyihin, osa niistä liittyy myös toiminnan kannalta tärkeisiin fyysisiin elementteihin, juniin ja kalustoyksiköihin.

Näiden elementtien suunnittelukriteerit on esitetty muita osajärjestelmiä, kuten liikkuvaa kalustoa, koskevissa rakenteellisissa YTE:issä. Tämän YTE:n yhteydessä huomioon otetaan niiden toiminnallinen rooli.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   Olennaisten vaatimusten täyttäminen

Direktiivin 2008/57/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

3.2   Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

turvallisuus

luotettavuus ja käytettävyys

terveysnäkökohdat

ympäristönsuojelu

tekninen yhteensopivuus.

Direktiivin 2008/57/EY mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko Euroopan rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.

Taulukossa 3 on yhteenveto direktiivin 2008/57/EY liitteessä III esitettyjen ja tässä YTE:ssä esitettyjen olennaisten vaatimusten vastaavuudesta.

Taulukko 3

Kohta

Kohdan otsikko

Turvallisuus

Luotettavuus ja käytettävyys

Terveysnäkökohdat

Ympäristönsuojelu

Tekninen yhteensopivuus

Erityisesti käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevat olennaiset vaatimukset

1.1.1

1.1.2

1.1.3

1.1.4

1.1.5

1.2

1.3.1

1.3.2

1.4.1

1.4.2

1.4.3

1.4.4

1.4.5

1.5

2.6.1

2.6.2

2.6.3

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.2.1

Sääntökirja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

X

 

X

4.2.1.2.2

Reittikirja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.1.2.3

Aikataulut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.4

Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.2.1

Junan näkyvyys

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.1.2

Etupää

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.1.3

Takapää

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

X

 

X

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.2.2

Ohjaus

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

4.2.2.3

Kalustoyksikön yksilöinti

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.2.5

Junan kokoonpano

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.2.6

Junan jarrutus

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.8

Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

 

4.2.2.9

Kuljettajan valppaus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

4.2.3.2

Junien tunnisteet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.3

Junan lähtö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

 

X

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

 

X

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.4.2.1

Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.4.2.2

Ennakoitu luovutusaika

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

4.2.3.6

Vajaatoimintatilanne

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.6.2

Kuljettajien ohjeistaminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

4.4

Käyttösäännöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

4.6

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.   OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1   Johdanto

Kun otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olennaiset vaatimukset, 2.2 kohdassa kuvattu käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä käsittää vain tässä luvussa eritellyt elementit.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY (3) mukaisesti rataverkon haltijalla on kokonaisvastuu siitä, että se esittää kaikki ne vaatimukset, joita sen rataverkossa kulkemaan oikeutettujen junien on täytettävä ottaen huomioon eri ratojen maantieteelliset erityispiirteet ja tässä luvussa esitetyt toiminnalliset tai tekniset eritelmät.

4.2   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät sisältävät seuraavat osat:

henkilöstöön liittyvät eritelmät

juniin liittyvät eritelmät

junaliikenteeseen liittyvät eritelmät.

4.2.1   Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1   Yleiset vaatimukset

Tämä kohta koskee henkilöstöä, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välinen suora vuorovaikutus.

1)

Rautatieyrityksen henkilöstö, joka

a)

ajaa junia (tässä YTE:ssä viitataan sanalla ”kuljettaja”) ja kuuluu ”junan miehistöön”

b)

työskentelee junassa (muuta kuin sen ajamista) ja kuuluu ”junan miehistöön”

c)

hoitaa junan valmisteluun liittyviä tehtäviä.

2)

Rataverkon haltijan henkilöstö, joka suorittaa junien kulkulupien myöntämiseen liittyviä tehtäviä

Olennaiset vaatimukset koskevat:

dokumentaatiota

viestintää.

Lisäksi tämän YTE:n 2.2.1 kohdassa määritellylle henkilöstölle esitetään vaatimuksia, jotka koskevat:

pätevyyttä (ks. 4.6 kohta ja lisäys L)

terveyttä ja turvallisuutta (ks. 4.7 kohta)

4.2.1.2   Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Junan toiminnasta vastaavan rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki tämän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot ja dokumentaatio.

Näissä tiedoissa on otettava huomioon tarpeelliset perusasiat, jotka koskevat kullakin reitillä tapahtuvaa liikennettä ja käytettävää liikkuvaa kalustoa sekä normaali- että vajaatoiminta- ja hätätilanteissa.

4.2.1.2.1   Kuljettajan sääntökirja

Kaikkien kuljettajaa koskevien tarpeellisten menettelyjen tulee sisältyä ”Kuljettajan sääntökirja” -nimiseen paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan.

Kuljettajan sääntökirjassa on esitettävä ajettavia reittejä ja kyseisillä reiteillä käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset normaali- ja vajaatoimintatilanteissa sekä kuljettajan mahdollisesti kohtaamissa hätätapauksissa.

Kuljettajan sääntökirjan on katettava kaksi erillistä aluetta:

toinen kuvaa yhteiset säännöt ja menettelyt (lisäysten A, B ja C sisältö huomioon ottaen)

toinen esittää kutakin rataverkon haltijaa koskevat erityiset säännöt ja menettelyt.

Siinä on oltava vähintään seuraavia asioita koskevat menettelyt:

henkilöstöturvallisuus ja turvatoimenpiteet

opasteet ja ohjauskomennot

junaliikenne vajaatoimintatilanteet mukaan luettuina

vetokalusto ja muu liikkuva kalusto

onnettomuudet ja vaaratilanteet.

Rautatieyritys vastaa Kuljettajan sääntökirjan koostamisesta.

Rautatieyrityksen on julkaistava Kuljettajan sääntökirja samassa muodossa koko sen rataverkon alueella, jossa sen kuljettajat työskentelevät.

Rautatieyrityksen on koostettava Kuljettajan sääntökirja niin, että kuljettaja pystyy soveltamaan kaikkia käyttötoimintaan liittyviä sääntöjä.

Siinä on oltava kaksi lisäystä:

lisäys 1: Viestintämenettelyjen käsikirja

lisäys 2: Lomakekirja.

Ennalta määriteltyjen viestien ja lomakkeiden on oltava rataverkon haltijan ”operointikielellä” laadittuja.

Kuljettajan sääntökirjan laatimis- ja päivitysprosessiin tulee sisältyä seuraavat vaiheet:

rataverkon haltijan (tai toimintasääntöjen laatimisesta vastaavan organisaation) on annettava rautatieyritykselle asianmukaiset tiedot rataverkon haltijan ”operointikielellä”

rautatieyrityksen tulee laatia alustava tai päivitetty asiakirja

jos rautatieyrityksen Kuljettajan sääntökirjaa varten valitsema kieli ei ole sama kuin se, jolla asianmukaiset tiedot alun perin toimitettiin, rautatieyritys vastaa tarvittavan käännöksen järjestämisestä ja/tai selventävien huomautusten laatimisesta toisella kielellä.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että Kuljettajan sääntökirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2   Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus

Kuljettajille on annettava ajotehtävän kannalta oleelliset tiedot rataosista ja käytössä olevista ratalaitteista niiden rataosien osalta, joilla he tulevat toimimaan. Nämä tiedot on esitettävä yhdessä asiakirjassa nimeltään ”reittikirja” (joka voi olla joko paperinen tai sähköinen asiakirja).

Seuraavassa on luettelo tiedoista, jotka vähintään on annettava:

yleiset liikennettä koskevat ominaispiirteet

nousujen ja laskujen kaltevuuslukemat

yksityiskohtainen linjakaavio.

4.2.1.2.2.1   Reittikirjan laatiminen

Reittikirja on laadittava samassa muodossa kaikille niille rataosille, joita yksittäisen rautatieyrityksen junat käyttävät.

Rautatieyritys vastaa laatimansa reittikirjan täydellisyydestä ja oikeellisuudesta (esimerkiksi tarvittavien käännösten ja/tai selventävien huomautusten antamisesta) kunkin rataverkon haltijan toimittamien tietojen perusteella.

Siinä on oltava seuraavat tiedot (tämä luettelo ei ole tyhjentävä):

a)

yleiset liikennettä koskevat ominaispiirteet:

opastinjärjestelmä ja vastaava liikennöintitapa (kaksiraiteinen rata, kaksisuuntaisuus, vasemman- tai oikeanpuoleinen liikenne jne.)

sähkönsyötön tyyppi

liikenteenohjauksen ja junan välisen radiolaitteiston tyyppi

b)

tiedot nousuista ja laskuista sekä niiden kaltevuudesta ja sijainnista

c)

yksityiskohtainen linjakaavio:

linjalla olevien asemien ja tärkeimpien kohtien nimet ja niiden sijainti

tunnelit, niiden sijainti, nimi, pituus ja erityiset tiedot, kuten kävelyteiden ja turvallisten poistumispaikkojen olemassaolo sekä sellaisten turvallisten paikkojen sijainti, joissa matkustajat voidaan evakuoida

olennaiset paikat, kuten erotusjaksot

kunkin raiteen nopeusrajoitukset mukaan luettuina junalajin mukaiset nopeudet, jos niille on tarvetta

vastuussa oleva rataverkon haltija

viestintätavat liikenteenhallinta-/-ohjauskeskuksen kanssa sekä normaali- että vajaatoimintatilanteessa.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2.2   Muutokset reittikirjan tietoihin

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle kaikista pysyvistä tai tilapäisistä muutoksista 4.2.1.2.2.1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

Rautatieyrityksen on ryhmiteltävä nämä muutokset tätä tarkoitusta vasten laadittuun paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan, jonka on oltava samanmuotoinen kaikkien niiden rataosien osalta, joiden alueella kyseisen rautatieyrityksen junat liikkuvat.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan tietoihin tehtyjen muutosten koosteasiakirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2.3   Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

Rataverkon haltijan on ilmoitettava kuljettajille kaikista rataa tai ratalaitteita koskevista muutoksista, joita ei ole merkitty muutoksina reittikirjan tietoihin 4.2.1.2.2.2 kohdan mukaisesti.

4.2.1.2.3   Aikataulut

Aikataulutiedot mahdollistavat junien kulun ajallaan ja edistävät palvelun toimivuutta.

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle junan normaalin kulun edellyttämät tiedot, joihin sisältyy vähintään:

junan tunniste

junan kulussaolopäivät (tarpeen mukaan)

pysähdyspaikat ja niihin liittyvät toimet

muut ajoituspaikat

saapumis-/lähtö-/sivuutusajat kussakin edellä mainitussa paikassa.

Nämä junan kulkua koskevat tiedot, joiden tulee perustua rataverkon haltijan antamiin tietoihin, voidaan antaa joko sähköisesti tai paperilla.

Tiedot on annettava kuljettajalle samassa muodossa kaikilla niillä rataosilla, joilla rautatieyritys liikennöi.

4.2.1.2.4   Liikkuva kalusto

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki liikkuvan kaluston vajaatoimintatilanteessa tapahtuvan työskentelyn (esimerkiksi silloin, kun junaa on avustettava) kannalta olennaiset tiedot. Tässä dokumentaatiossa on myös kiinnitettävä huomiota nimenomaiseen vuorovaikutukseen rataverkon haltijan henkilöstön kanssa näissä tapauksissa.

4.2.1.3   Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Rautatieyrityksen on annettava tehtävän kannalta tarpeelliseksi katsomansa erityiset tiedot säännöistä, menettelyistä, liikkuvasta kalustosta ja reitistä kaikille sellaisille työntekijöilleen (sekä junassa työskenteleville että muille), jotka hoitavat turvallisuuskriittisiä tehtäviä, joihin liittyy vuorovaikutus rataverkon haltijan henkilökuntaan, laitteisiin tai järjestelmiin. Näiden tietojen on oltava sovellettavissa sekä normaali- että vajaatoimintatilanteissa.

Junissa työskentelevälle henkilökunnalle annettavien tällaisten tietojen on rakenteensa, muotonsa, sisältönsä sekä laatimis- ja päivitysmenettelynsä osalta perustuttava tämän YTE:n 4.2.1.2 kohdassa esitettyyn eritelmään.

4.2.1.4   Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

Kaikki junien kulkulupia myöntävän henkilöstön ja junien miehistöjen välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän varmistamisen kannalta tarpeelliset tiedot on esitettävä seuraavissa asiakirjoissa:

Viestinnän periaatteita kuvaavat asiakirjat (lisäys C)

Lomakekirja-niminen asiakirja.

Rataverkon haltijan on laadittava nämä asiakirjat omalla ”operointikielellään”.

4.2.1.5   Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä

Turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön (määritelty lisäyksessä L) ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä käytetään rataverkon haltijan kyseisellä reitillä käyttämää ”operointikieltä” (ks. sanasto).

Junan miehistön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän periaatteet on esitetty lisäyksessä C.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava henkilöstönsä päivittäisessä toiminnassaan käyttämä ”operointikieli” direktiivin 2001/14/EY mukaisesti.

Jos paikallinen käytäntö kuitenkin edellyttää myös toisen kielen käyttämistä, rataverkon haltijan on määriteltävä sen käytön maantieteelliset rajat.

4.2.2   Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1   Junan näkyvyys

4.2.2.1.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden etu- ja takapään osoituksella.

4.2.2.1.2   Etupää

Rautatieyrityksen on varmistettava junaan asennettujen valkoisten etupäänvalojen ja niiden asettelun avulla, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi.

Junan kulkusuunnassa ensimmäisessä kalustoyksikössä on oltava kolme kuvitellun tasakylkisen kolmion kärjissä olevaa valoa seuraavan kuvan mukaisesti. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä.

Image

Etuvalojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (esim. ratatyöntekijöille ja ylikäytävien käyttäjille) (merkkivalot) sekä annettava junan kuljettajalle riittävä näkyvyys (edessä olevan radan, radanvarren merkkien/kylttien jne. valaisu) (ajovalot) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia.

Valojen välinen etäisyys, korkeus kiskon selästä, halkaisija ja valovoima sekä syntyvän valokeilan mitat ja muoto sekä päivä- että yökäytössä on esitetty liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä (jäljempänä myös ’RST YTE’).

4.2.2.1.3   Takapää

Rautatieyrityksen on esitettävä vaaditut keinot junien takapään osoittamiseksi. Loppuopasteita saa käyttää vain junan viimeisen kalustoyksikön perässä. Ne on asetettava näkyville alla esitetyllä tavalla.

Image

Image

4.2.2.1.3.1   Henkilöjunat

Henkilöjunan takapää on merkittävä kahdella kiinteällä punaisella valolla, jotka on sijoitettu vaunun poikittaisakselille samalle korkeudelle puskimien yläpuolelle.

4.2.2.1.3.2   Kansainvälisessä liikenteessä käytettävät tavarajunat

Jäsenvaltion on ilmoitettava, kumpaa seuraavista säännöistä sovelletaan sen rataverkon alueella jäsenvaltioiden välisen rajan ylittäviin juniin.

Joko

kaksi kiinteää punaista valoa tai

kaksi heijastavaa levyä, joiden muoto on seuraava eli valkeat sivukolmiot sekä punainen ylä- ja alakolmio:

Image

Valojen tai levyjen on oltava vaunun poikittaisakselilla samalla korkeudella puskimien yläpuolella. Niiden jäsenvaltioiden, jotka vaativat kaksi heijastavaa levyä, on myös hyväksyttävä kaksi kiinteää punaista valoa junan takaosan merkkinä.

4.2.2.1.3.3   Tavarajunat, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa

Niiden tavarajunien takapään merkintä, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa, on avoin kohta (ks. lisäys U).

4.2.2.2   Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden lähestymisestä varoittavalla äänimerkinantolaitteella.

4.2.2.2.2   Ohjaus

Äänimerkin antamisen on oltava mahdollista kaikissa ajoasennoissa.

4.2.2.3   Kalustoyksikön yksilöinti

Jokaisella kalustoyksiköllä on oltava eurooppalainen kalustoyksikkönumero, joka yksiselitteisesti yksilöi sen kaikista muista rautatiekalustoyksiköistä. Tämä numero on selvästi merkittävä ainakin kalustoyksikön molemmille sivuille lisäyksessä P määritellyllä tavalla.

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero koostuu 12 numerosta; tarkemmat yksityiskohdat on määritelty päätöksessä 2007/756/EY.

Kalustoyksikköä koskevien käyttörajoitusten on myös oltava tunnistettavissa.

4.2.2.4   Matkustajien ja kuorman turvallisuus

4.2.2.4.1   Kuorman turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että kalustoyksiköt, jotka voidaan kuormata, kuormataan turvallisesti ja tukevasti, ja että lasti pysyy koko matkan ajan turvallisesti ja tukevasti kuormattuna.

4.2.2.4.2   Matkustajien turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että matkustajat kuljetetaan turvallisesti lähdöstä alkaen koko matkan ajan.

4.2.2.5   Junan kokoonpano

Rautatieyrityksen on määriteltävä henkilöstönsä noudatettaviksi tarkoitetut säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että juna täyttää sille myönnetyn reitin vaatimukset.

Junan kokoonpanoa koskevissa säännöissä on myös otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)

kalustoyksiköt

junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kaikkien niillä reiteillä sovellettavien määräysten mukainen, joilla junan on tarkoitus kulkea,

junan jokaisen kalustoyksikön on sovelluttava kulkemaan junan aikataulun mukaisella enimmäisnopeudella,

junan jokaisen kalustoyksikön on pysyttävä sille määrättyjen kunnossapitoajanjaksojen välillä koko matkan ajan (sekä ajan että kuljetun matkan perusteella mitaten);

b)

juna

kalustoyksiköistä muodostettavan junan on täytettävä kyseistä reittiä koskevat tekniset vaatimukset, eikä sen pituus saa ylittää väli- ja pääteasemille määriteltyjä suurimpia sallittuja pituuksia,

rautatieyrityksen on varmistettava, että juna on lähtöhetkellä teknisesti matkakuntoinen ja pysyy sellaisena koko matkansa ajan;

c)

paino ja akselipaino

junan painon on oltava niissä rajoissa, jotka voidaan sallia reittiosuus, kytkinten kestokyky, veturin vetokyky ja junan muut olennaiset ominaisuudet huomioon ottaen. Akselipainorajoituksia on noudatettava;

d)

junan enimmäisnopeus

junan suurimman nopeuden määrityksessä on otettava huomioon kaikki kyseisillä reiteillä olevat rajoitukset sekä jarrutuskyky, akselipaino ja kalustoyksiköiden tyypit;

e)

kinemaattinen ulottuma

junan jokaisen kalustoyksikön kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.

Tietyissä junissa jarrujärjestelmä tai vetokaluston tyyppi saattaa asettaa lisärajoituksia.

4.2.2.6   Junan jarrutus

4.2.2.6.1   Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

Junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kytkettynä liikkuvan kaluston YTE:ssä (komission päätökset 2006/861/EY (4), 2008/232/EY (5) ja 2011/291/EU (6)) määriteltyyn läpikytkettävään itsetoimiseen jarrujärjestelmään.

Jokaisen junan ensimmäisessä ja viimeisessä kalustoyksikössä (vetoyksiköt mukaan luettuina) on oltava itsetoimijarru käytössä.

Jos juna jostain syystä katkeaa, osien on itsetoimisesti pysähdyttävä suurimmalla jarrutusteholla tapahtuvan jarrutuksen seurauksena.

4.2.2.6.2   Jarrutuskyky

Rataverkon haltijan on annettava rautatieyritykselle tiedot vaaditusta todellisesta jarrutuskyvystä. Näihin tietoihin on tarvittaessa sisällyttävä infrastruktuuriin mahdollisesti vaikuttavien jarrujärjestelmien, kuten magneettijarrujen, sähköjarrujen ja pyörrevirtajarrujen, käyttöä koskevat ehdot.

Rautatieyrityksen on varmistettava junan riittävä jarrutuskyky laatimalla kuljettajien noudatettavaksi jarrutussäännöt.

Jarrutuskykyä koskevia sääntöjä on hallittava rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän puitteissa.

Lisävaatimukset esitetään lisäyksessä T.

4.2.2.7   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että junan kaikki turvallisuuteen liittyvät laitteet ovat täysin toimintakunnossa ja että juna voi kulkea turvallisesti.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junan toimintaan vaikuttavista ominaisuuksien muutoksista tai kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin sovittaa juna sille myönnetylle reitille.

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on määriteltävä ja pidettävä ajan tasalla junan kuljettamista koskevat ehdot ja menettelyt vajaatoimintatilanteen aikana.

4.2.2.7.2   Tarvittavat tiedot

Turvallista ja tehokasta toimintaa varten tarvittaviin tietoihin ja niiden toimitusprosessiin on sisällyttävä:

junan tunniste

junasta vastaavan rautatieyrityksen yksilöivät tiedot

junan todellinen pituus

kuljettaako juna matkustajia tai eläimiä, vaikka se ei ole aikataulun mukaista

kaikki käyttörajoitukset ja tiedot siitä, mitä kalustoyksiköitä ne koskevat (ulottuma, nopeusrajoitukset jne.)

rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetusta varten tarvitsemat tiedot.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että rataverkon haltijoilla on nämä tiedot käytettävissään ennen junan lähtöä.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijoille, jos juna ei käytä sille annettua reittiä tai jos juna on peruutettu.

4.2.2.8   Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan radan opastimet ja merkit, ja niiden on oltava kuljettajan nähtävissä tilanteissa, joissa hänen on noudatettava opastimia ja merkkejä. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarressa olevia merkkejä, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Ohjaamot on suunniteltava niin johdonmukaisella tavalla, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tarpeelliset tiedot.

4.2.2.9   Kuljettajan valppaus

Junassa on oltava keinot kuljettajan tarkkaavaisuuden seurantaan. Niiden tulee pysäyttää juna, jos kuljettaja ei reagoi tietyn ajan kuluessa; tämä aika määritellään liikkuvan kaluston YTE:issä.

4.2.3   Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1   Junan kulun suunnittelu

Rataverkon haltijan on ilmoitettava direktiivin 2001/14/EY mukaisesti, mitä tietoja tarvitaan ratakapasiteettia haettaessa.

4.2.3.2   Junien tunnisteet

Jokainen juna on yksilöitävä junanumerolla. Junanumeron antaa rataverkon haltija samalla kun se myöntää junalle ratakapasiteetin, ja numeron tulee olla rautatieyrityksen ja kaikkien junaa ohjaavien rataverkon haltijoiden tiedossa. Junanumeron on oltava yksikäsitteinen kyseisessä rataverkossa. Junanumeron vaihtumista kesken matkan tulisi välttää.

4.2.3.2.1   Junanumeron muoto

Junanumeron muoto määritellään Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 25 päivänä tammikuuta 2012 annetussa komission päätöksessä 2012/88/EU (7) (jäljempänä myös ’CCS YTE’).

4.2.3.3   Junan lähtö

4.2.3.3.1   Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

Rautatieyrityksen on määriteltävä ennen junan lähtöä tehtävät (esim. ovien, kuorman ja jarrujen) tarkastukset ja testit, joilla varmistetaan turvallinen lähtö.

4.2.3.3.2   Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle, kun juna on valmis käyttämään rataverkkoa.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junaan tai sen toimintaan vaikuttavista epäkohdista, jotka mahdollisesti vaikuttavat junan kulkuun ennen sen lähtöä tai matkan aikana.

4.2.3.4   Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1   Yleiset vaatimukset

Liikenteen hallinnalla on varmistettava rautateiden turvallinen, tehokas ja täsmällinen toiminta, mukaan luettuna tehokas palautuminen liikennehäiriöstä.

Rataverkon haltijan on määritettävä menettelyt ja keinot seuraaviin tarkoituksiin:

junien reaaliaikainen hallinta

toimintatavat, joilla ylläpidetään infrastruktuurin mahdollisimman tehokasta toimintaa tapahtuneiden tai ennakoitujen viivästysten tai vaaratilanteiden sattuessa sekä

rautatieyrityksille tiedottaminen näissä tapauksissa.

Kaikki muut rautatieyrityksen tarvitsemat prosessit, jotka vaikuttavat rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan (haltijoiden) väliseen vuorovaikutukseen, voidaan ottaa käyttöön sitten, kun niistä on sovittu rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.2   Junista ilmoittaminen

4.2.3.4.2.1   Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

Rataverkon haltijan tulee

a)

järjestää mahdollisuus tallentaa reaaliaikaisesti ajat, joina junat lähtevät, saapuvat tai sivuuttavat verkollaan olevat edeltä määritellyt junien kulun seurantapaikat, sekä poikkeamat aikataulusta;

b)

antaa junan kulun seurantaan liittyvät tietyt välttämättömät tiedot. Näihin tietoihin on sisällyttävä:

junan tunnistetiedot

seurantapisteen tunnistetiedot

rata, jolla juna kulkee

aikataulun mukainen aika seurantapaikasta

todellinen aika seurantapaikassa (ja tieto siitä, onko kyseessä lähtö-, saapumis- vai sivuutusaika – sellaisista seurantapaikoista, joissa juna pysähtyy, on annettava erikseen saapumis- ja lähtöaika)

tieto siitä, montako minuuttia juna oli aikatauluaan edellä tai jäljessä seurantapaikoissa

alustava selitys kaikille yksittäisille myöhästymisille, jotka ylittävät 10 minuuttia tai muun suorituskykyä seuraavan järjestelmän asettaman rajan

ilmoitus siitä, että juna on myöhässä, sekä siitä, montako minuuttia se on myöhässä

junan aiemmat tunnisteet, jos niitä on

tieto siitä, että junan matka on kokonaan tai osittain peruttu.

4.2.3.4.2.2   Ennakoitu luovutusaika

Rataverkon haltijalla on oltava prosessi, jonka avulla voidaan ilmoittaa, kuinka monta minuuttia junan rataverkon haltijalta toiselle luovuttamisen ajankohta arviolta poikkeaa aikataulusta.

Tähän tulee sisältyä tiedot liikennehäiriöstä (ongelman kuvaus ja tapahtumapaikka).

4.2.3.4.3   Vaaralliset aineet

Rautatieyrityksen on määriteltävä menettelyt vaarallisten aineiden kuljetuksen valvomiseksi.

Näiden menettelyjen on sisällettävä seuraavat tiedot:

säännökset, jotka on esitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY (8)

kuljettajalle annettava ilmoitus junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista

rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetuksesta vaatimat tiedot

yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa määritetyt viestintäkanavat ja vaarallisiin aineisiin liittyvien hätätilanteiden varalta suunnitellut erityistoimet.

4.2.3.4.4   Toiminnan laatu

Rataverkon haltijalla ja rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokkuutta.

Valvontaprosessit on suunniteltava niin, että niiden avulla pystytään analysoimaan tietoja ja löytämään taustalla olevat tekijät sekä inhimillisten että järjestelmän virheiden osalta. Tämän analyysin tulosten perusteella on toteutettava parannustoimia, joiden tarkoituksena on eliminoida tai lieventää tekijöitä, jotka saattavat haitata rautaverkon tehokasta toimintaa.

Jos tällaisilla toimilla olisi saavutettavissa koko rataverkon laajuisia etuja myös muille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille, niistä on liikesalaisuuden sallimissa rajoissa tiedotettava.

Rataverkon haltijan on mahdollisimman pian analysoitava tapahtumat, jotka ovat merkittävästi häirinneet toimintaa. Rataverkon haltijan on tarvittaessa ja erityisesti silloin, kun asia koskee niiden palveluksessa olevia henkilöitä, otettava kyseiseen tapahtumaan liittyvät rautatieyritykset mukaan analysointityöhön. Jos tällaisen analyysin tulokset johtavat rataverkon parannusehdotuksiin, joiden tarkoituksena on eliminoida tai vähentää vaaratilanteiden/onnettomuuksien syitä, niistä on kerrottava kaikille asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille.

Nämä prosessit on dokumentoitava ja sisällytettävä sisäisiin auditointeihin.

4.2.3.5   Tietojen tallentaminen

Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten:

tukemaan turvallisuuden järjestelmällistä valvontaa vaaratilanteiden ja onnettomuuksien estämiskeinona

tietojen keräämiseksi kuljettajan, junan ja infrastruktuurin suorituskyvystä ennen onnettomuutta tai vaaratilannetta ja (tarvittaessa) välittömästi sen jälkeen, jotta saadaan selville kuljettamisesta tai junalaitteista johtuvat syyt sekä tuetaan uusien keinojen löytämistä tai entisten kehittämistä tapauksen uusiintumisen estämiseksi

veturin/vetoyksikön ja kuljettajan suorituskykyyn liittyvien tietojen tallentamiseksi.

Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin:

tallennuspäivämäärä ja -aika

tallennetun tapahtuman tarkka maantieteellinen paikka (etäisyys kilometreinä jostain tunnetusta paikasta)

junan tunniste

kuljettajan yksilöinti.

Näiden tietojen tallentamista, säännöllistä arviointia ja käyttömahdollisuuksia koskevat vaatimukset on esitetty seuraavien jäsenvaltioiden asiaa koskevissa kansallisissa laeissa:

se jäsenvaltio, jossa rautatieyrityksellä on toimilupa (junassa tallennetun tiedon osalta) tai

se jäsenvaltio, jossa infrastruktuuri sijaitsee (junan ulkopuolella tallennettujen tietojen osalta).

4.2.3.5.1   Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

junan kulkuun liittyvien ratalaitteiden (opastimien, vaihteiden jne.) toimintahäiriöt

ylikuumentuneen laakeripesän havaitseminen, jos laitteet sitä varten on asennettu

junan kuljettajan ja rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välinen viestintä.

4.2.3.5.2   Valvontatietojen tallentaminen junassa

Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

Seis-opastetta näyttävän opastimen tai kulkutien päätekohdan ohittaminen ilman lupaa

hätäjarrutus

junan ajonopeus

junakulunvalvontalaitteiden (merkinanto) irti kytkeminen tai ohittaminen

äänimerkin käyttö (vihellin)

oven hallintalaitteiden (avaus, sulkeminen) käyttö

junaan mahdollisesti asennettujen kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset

sen ohjaamon yksilöinti, josta tietoja kerätään tarkastusta varten.

4.2.3.6   Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6.1   Ilmoittaminen toisille käyttäjille

Rataverkon haltijan on yhdessä rautatieyritysten kanssa määriteltävä prosessi, jonka avulla ne välittömästi ilmoittavat toisilleen kaikista rataverkon tai liikkuvan kaluston turvallisuutta, suorituskykyä ja/tai käytettävyyttä huonontavista tilanteista.

4.2.3.6.2   Kuljettajien ohjeistaminen

Kaikissa rataverkon haltijan vastuualueeseen kuuluvissa vajaatoimintatilanteissa rataverkon haltijan on annettava kuljettajille määrämuotoiset ohjeet niistä toimista, joihin näiden tulee ryhtyä, jotta vajaatoimintatilanteesta selvitään turvallisesti.

4.2.3.6.3   Poikkeusjärjestelyt

Rataverkon haltijan on yhdessä kaikkien sen rataverkolla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa viereisten rataverkon haltijoiden kanssa määriteltävä, julkaistava ja annettava käytettäväksi asianmukaiset poikkeusjärjestelyjä koskevat suunnitelmat ja jaettava vastuut vajaatoimintatilanteen aiheuttamien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

Näissä tapauksissa suunnittelun ja reagoinnin on oltava oikeassa suhteessa vajaatoimintatilanteen luonteeseen ja mahdolliseen vakavuuteen.

Näillä toimilla, joiden on vähintään sisällettävä suunnitelmat verkon palauttamiseksi normaalitilaan, voidaan myös käsitellä seuraavia asioita:

liikkuvan kaluston viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneiden junien avustamiseksi)

infrastruktuurin viat (esim. kun sähkönsyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä)

äärimmäiset sääolot.

Rataverkon haltijan on kerättävä ja pidettävä ajan tasalla niiden rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen avainhenkilöiden yhteystiedot, joihin voidaan ottaa yhteyttä vajaatoimintatilanteeseen johtavan toimintahäiriön sattuessa. Näihin tietoihin on sisällyttävä yhteystiedot sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Rautatieyrityksen on annettava nämä tiedot rataverkon haltijalle ja ilmoitettava tälle kaikki yhteystietojen muutokset.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyrityksille kaikki omien yhteystietojensa muutokset.

4.2.3.7   Hätätilanteiden hallinta

Rataverkon haltijan on, neuvoteltuaan seuraavien elinten kanssa:

kaikki rataverkon haltijan rataverkolla toimivat rautatieyritykset tai näiden edustajat tilanteen mukaan

viereisten rataverkkojen haltijat tilanteen mukaan

paikalliset viranomaiset, pelastustoimen (mukaan luettuina palokunnat ja pelastuslaitokset) joko alueellisen tai valtakunnallisen tason edustajat tilanteen mukaan

määriteltävä, julkistettava ja annettava käyttöön tarvittavat keinot, joilla hätätilanteita hallitaan ja radan normaali toiminta palautetaan.

Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet:

törmäykset

tulipalot junassa

junien evakuointi

onnettomuudet tunneleissa

vaaratilanteet, joissa on mukana vaarallisia aineita

suistumiset.

Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki näitä tapauksia koskevat tarkat tiedot, erityisesti junien avustamisen tai takaisin raiteelle nostamisen osalta.

Lisäksi rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla matkustajille kerrotaan junien hätä- ja turvamenettelyistä.

4.2.3.8   Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

Rautatieyrityksen on määriteltävä asianmukaiset menettelyt, joilla junan miehistöä autetaan vajaatoimintatilanteissa ja vältetään liikkuvan kaluston teknisistä ja muista vioista johtuvat viivästykset tai vähennetään niitä (esimerkiksi viestintäkanavat, junaa evakuoitaessa tehtävät toimet).

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.3.1   Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuria koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Jarrutuskyky

4.2.2.6.2

Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat

4.2.7.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.1.2.2.2

Käyttöä koskevat säännöt

4.4

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6


Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuria koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Henkilökunta ja junat

2.2.1

Ammatillinen pätevyys

4.6

4.3.2   Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmää koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Sääntökirja

4.2.1.2.1

Radanvarren junanilmaisinjärjestelmät

4.2.10

Käyttöä koskevat säännöt

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

4.4

Opastimien ja radan merkkien näkyvyys

4.2.2.8

Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys

4.2.15

Jarrutuskyky

4.2.2.6

Junan jarrutuskyky ja -ominaisuudet

4.2.2

Junan numero

4.2.3.2.1

ETCS DMI

4.2.12

GSM-R DMI

4.2.13

Tietojen tallentaminen junassa

4.2.3.5

Liitäntä tietojen tallentamiseen sääntelytarkoituksessa

4.2.14

4.3.3   Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1   Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.6.3

Hinauskytkin

4.2.2.2.4

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Liitäntä infrastruktuuriin: akselipaino ja pyöräkuorma

4.2.3.2

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.1

Jarrutuskyky

4.2.4.5

Junan näkyvyys

4.2.2.1

Ulkopuoliset valot

4.2.7.1

Junan kuuluvuus

4.2.2.2

Äänimerkinantolaite

4.2.7.2

Opastimien näkyvyys

4.2.2.8

Näkyvyys ulos

4.2.9.1.3

Tuulilasin optiset ominaisuudet

4.2.9.2.2

Sisävalaistus

4.2.9.1.8

Kuljettajan valppaus

4.2.2.9

Kuljettajan aktiivisuuden valvontatoiminto

4.2.9.3.1

Tietojen tallentaminen

4.2.3.5.2

Rekisteröintilaite

4.2.9.6

4.3.3.2   Liitännät tavaravaunuja koskevaan YTE:ään

Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Takapää

4.2.2.1.3.2

Loppuopasteiden kiinnityslaitteet

4.2.6.3

Takapää

4.2.2.1.3.2

Loppuopastimet

Lisäys E

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Ulottumat

4.2.3.1

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Yhteensopivuus ratojen kantavuuden kanssa

4.2.3.2

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.6.3

Nostaminen nosturilla tai tunkilla

4.2.2.2

Junan jarrutus

4.2.2.6

Jarru

4.2.4

4.3.3.3   Liitännät suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Vähimmäisjarrutuskyky

4.2.4.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmää koskevat vaatimukset

4.2.4.3

Jarrutuskyky

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

4.2.2.6.2

Pyörrevirtajarrut

4.2.4.5

Jarrutuskyky

4.2.2.6.2

Pysäköidyn junan turvallisuus

4.2.4.6

Jarrutuskyky

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky jyrkissä mäissä

4.2.4.7

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.2.3

Matkustajavaunuja koskevat vaatimukset

4.2.2.4

Kulku juniin ja junista

4.2.2.4

Matkustajahälytys

4.2.5.3

Hätäuloskäynnit

4.2.7.1

Etupää

4.2.2.1.2

Etu- ja takavalot

4.2.7.4.1

Takapää

4.2.2.1.3

Etu- ja takavalot

4.2.7.4.1

Junan kuuluvuus

4.2.2.2

Äänimerkinantolaitteet

4.2.7.4.2

Opastimien ja radanmerkkien näkyvyys

4.2.2.8

Tuulilasi ja junan etuosa

4.2.2.7

Kuljettajan valppaus

4.2.2.9

Kuljettajan turvalaite

4.2.7.8

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Päätykytkimet ja kytkentäjärjestelyt junien avustamiseksi

4.2.2.2

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.6.3

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.7

Kytkin

Lisäys K

Junan enimmäispituus

4.2.3.5

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6

Akselilaakerin kunnon tarkkailu

4.2.3.3.2

Liikkuvan kaluston dynaaminen käyttäytyminen

4.2.3.4

Hiekoitus

Lisäys B (C1)

Hiekoitus

4.2.3.10

Junamiehistön liikkuvan kaluston toiminnan tuntemus

4.2.2.5

Junien rakenne

4.2.1.2

Lisäys J

Valvonta ja vianselvitys

4.2.7.10

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.6.3

Päätykytkimet ja kytkentäjärjestelyt junien avustamiseksi

4.2.2.2

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.7

Kytkin

Lisäys K

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6

Hätätoimenpiteet

4.2.7.1

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.7

Paloturvallisuus

4.2.7.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.5.2

Valvonta ja vianselvitys

4.2.7.10

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.2.3

Ilmavirran tarttuminen sepeliin

4.2.3.11

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Ympäristöolot

4.2.6.1

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.3.2

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.2.3

Sivutuuli

4.2.6.3

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.2.3

Suurimmat painevaihtelut tunneleissa

4.2.6.4

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.7

Ulkoinen melu

4.2.6.5

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.7

Paloturvallisuus

4.2.7.2

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.7

Nosto- ja avustustyöt

4.2.7.5

Valvontatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.5.2

Erityinen tunneleita koskeva eritelmä

4.2.7.11

Lisäys J

Reittikirjan laatiminen

4.2.1.2.2.1

Hätävalaistusjärjestelmä

4.2.7.12

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.7

Apuhenkilöstö

4.6.3.2.3.3

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Vetokykyä koskevat vaatimukset

4.2.8.1

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.3.2

Vetokykyyn liittyvät vaatimukset pyörän ja kiskon välisen lepokitkan osalta

4.2.8.2

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6

Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2

Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6

Virransyöttöön liittyvä toiminnallinen ja tekninen eritelmä

4.2.8.3

Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2

4.3.4   Liitännät energia-YTE:ään

Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän energia-YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2

Sähkönsyötön hallinta

4.4.2

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.2.3

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.2.1.2.2.2

Töiden suoritus

4.4.3


Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän energia-YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Henkilökunta ja junat

2.2.1

Ammatillinen pätevyys

4.6

4.4   Käyttöä koskevat säännöt

Euroopan rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien ja erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti jos ne liittyvät suoranaisesti uuden ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän toimintaan, on oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.

Tämän saavuttamiseksi eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n/ETCS:n) ja ERTMS/GSM-R-radiojärjestelmän käyttöä koskevat säännöt on esitetty lisäyksessä A.

Muita käyttöä koskevia sääntöjä, joita voidaan standardoida koko Euroopan rautatiejärjestelmän kattaviksi, esitetään lisäyksessä B.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Ei sovelleta.

4.6   Ammatilliset pätevyysvaatimukset

Tämän YTE:n 2.2.1 kohdan mukaisesti tämä kohta käsittelee ammatillista ja kielitaidollista pätevyyttä sekä tarvittavaa arviointiprosessia, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä on tämä pätevyys.

4.6.1   Ammatillinen pätevyys

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan henkilöstöllä on oltava asianmukainen ammatillinen pätevyys, jotta se kykenee hoitamaan kaikki turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä normaaleissa oloissa sekä vajaatoiminta- ja hätätilanteissa. Tämä pätevyys koostuu ammatillisesta tietämyksestä ja kyvystä käyttää sitä käytännössä.

Yksittäisten tehtävien ammatillisten pätevyysvaatimusten vähimmäiselementit on esitetty lisäyksissä J ja L.

4.6.1.1   Ammatillinen tietämys

Nämä lisäykset huomioon ottaen ja riippuen henkilöstön jäsenen tehtävistä, vaadittava tietämys käsittää seuraavat alueet:

a)

rautateiden yleinen toiminta painottaen erityisesti turvallisuuden kannalta kriittisiä toimia:

oman organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet

tärkeimpien yhteentoimivissa toiminnoissa mukana olevien toimijoiden roolit ja vastuualueet

vaarojen tunnistaminen (appreciation), erityisesti rautateiden toimintaan ja sähkörataan liittyvien riskien suhteen.

b)

asianmukaiset tiedot turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä seuraavia kokonaisuuksia koskevien menettelyjen ja liitäntöjen osalta:

radat ja ratalaitteet

liikkuva kalusto

ympäristö.

4.6.1.2   Kyky soveltaa tätä tietämystä käytäntöön

Kyky soveltaa tätä tietämystä normaali-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa edellyttää, että henkilöstö tuntee täysin seuraavat asiat:

näiden sääntöjen ja menettelyjen soveltamisen menetelmät ja periaatteet

ratalaitteiden ja liikkuvan kaluston sekä kaikkien turvallisuuteen liittyvien laitteiden käyttöön liittyvät prosessit

turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteet, joiden avulla vältetään ihmisille ja toiminnalle aiheutuvat tarpeettomat vaarat.

Henkilöstöllä on myös oltava yleiset valmiudet mukautua eri tilanteisiin, joihin henkilö voi joutua.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava pätevyyden hallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että henkilöstön jäsenten yksilöllistä pätevyyttä arvioidaan ja ylläpidetään. Lisäksi henkilöstön koulutusta on tarjottava sen varmistamiseksi, että tietämys ja taidot pysyvät ajan tasalla, keskittyen erityisesti järjestelmän tai yksittäisten työntekijöiden mahdollisiin heikkouksiin tai puutteisiin.

4.6.2   Kielellinen pätevyys

4.6.2.1   Periaatteet

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on varmistettava, että niiden näitä tehtäviä hoitava henkilöstö on pätevää hallitsemaan tässä YTE:ssä esitetyt viestintäprotokollat ja -periaatteet.

Jos rataverkon haltijan operointikieli on muu kuin se, jota rautatieyrityksen henkilöstö tavallisesti käyttää, tämän tilanteen edellyttämän kielellisen- ja viestintäopetuksen on oltava olennainen osa rautatieyrityksen pätevyyden hallintajärjestelmää.

Niiden rautatieyrityksen työntekijöiden, joiden tehtäviin kuuluu viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa turvallisuuden kannalta tärkeissä asioissa niin rutiini-, vajaatoiminta- kuin hätätilanteissakin, on omattava riittävä kielitaidon taso rataverkon haltijan operointikielessä.

4.6.2.2   Kielitaidon taso

Rataverkon haltijan käyttämän kielen kielitaidon tason on oltava riittävä turvallisuustarkoituksiin:

a)

Vähimmäisvaatimuksena on, että kuljettaja kykenee

lähettämään ja ymmärtämään kaikki tämän YTE:n lisäyksessä C määritellyt viestit

tehokkaasti kommunikoimaan rutiini-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa

täyttämään lomakekirjan käyttöön liittyvät lomakkeet.

b)

Muiden junan miehistön jäsenten, joiden tehtävät edellyttävät kommunikointia rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta kriittisissä asioissa, on vähimmäisvaatimuksena kyettävä lähettämään ja ymmärtämään junan ja sen toiminnan tilaa kuvaavia tietoja.

Ohjeita asianmukaisista pätevyystasoista on lisäyksessä E. Kuljettajien kielitaidon on oltava vähintään tasolla 3. Muun junassa mukana olevan henkilöstön kielitaidon on oltava vähintään tasolla 2.

4.6.3   Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1   Peruselementit

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on määriteltävä henkilöstönsä arvioinnissa käytettävä prosessi.

Suositus on, että siinä otetaan huomioon seuraavat asiat:

A.

Henkilökunnan valinta

henkilön kokemuksen ja pätevyyden arviointi

henkilön vaadittujen vieraiden kielten taito tai tämän valmiudet oppia niitä.

B.

Ammatillinen peruskoulutus

koulutustarpeiden analysointi

koulutusresurssit

kouluttajien kouluttaminen

C.

Alkuarviointi

perusasiat

arviointiohjelma, sisältäen käytännön taitojen osoittamisen

kouluttajien pätevyys

pätevyystodistuksen antaminen.

D.

Pätevyyden ylläpitäminen

pätevyyden ylläpitämisen periaatteet

käytettävät menetelmät

pätevyyden ylläpitoprosessin määrämuotoistaminen

arviointiprosessi.

E.

Kertauskoulutus

jatkuvan koulutuksen periaatteet (kieliopinnot mukaan luettuina).

4.6.3.2   Koulutustarpeiden analysointi

4.6.3.2.1   Koulutustarpeiden analysointiprosessin kehittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on tehtävä analyysi asiaankuuluvan henkilöstönsä koulutustarpeista.

Tässä analyysissa on selvitettävä sekä koulutuksen sisältö että sen vaativuus ja otettava huomioon junien toimintaan liittyvät riskit, erityisesti ne, jotka liittyvät inhimillisiin kykyihin ja rajoituksiin (inhimillisiin tekijöihin) ja jotka saattavat syntyä seuraavien tekijöiden seurauksena:

erot eri rataverkon haltijoiden toimintakäytännöissä ja niiden välillä siirtymiseen liittyvät riskit

erot tehtävissä, toimintatavoissa ja viestintäprotokollissa

rataverkon haltijoiden henkilöstön käyttämät eri ”operointikielet”

paikalliset toimintaohjeet, joihin saattaa sisältyä erityisiä menettelyjä ja laitteita, joita sovelletaan tietyissä tapauksissa, kuten tietyssä tunnelissa.

Ohjeita huomioon otettavista elementeistä on 4.6.1 kohdassa mainituissa lisäyksissä. Henkilöstökoulutuksen on perustuttava mahdollisuuksien mukaan näihin elementteihin.

On mahdollista, että rautatieyrityksen toimintatavan tai rataverkon haltijan hoitaman rataverkon luonteen takia jotkut 4.6.1 kohdassa viitatuissa liitteissä mainitut elementit eivät tule kysymykseen. Koulutustarpeita selvittävässä analyysissä on mainittava ne elementit, jotka eivät tule kyseeseen, sekä syyt siihen.

4.6.3.2.2   Koulutustarveselvityksen päivittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on määriteltävä prosessi, jolla niiden omat koulutustarpeet tarkistetaan ja päivitetään ottaen huomioon eri tekijät, kuten aiemmat auditoinnit, järjestelmästä saatu palaute ja tiedossa olevat muutokset säännöissä, menettelyissä, infrastruktuurissa ja tekniikassa.

4.6.3.2.3   Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1   Infrastruktuuria koskeva tietämys

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junahenkilökunnalla on riittävä tietämys kyseeseen tulevasta infrastruktuurista.

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen junissa työskentelevän henkilökunnan reittituntemus hankitaan ja ylläpidetään. Tämän prosessin on:

perustuttava rataverkon haltijan antamiin reittitietoihin ja

oltava tämän YTE:n 4.2.1 kohdassa kuvatun prosessin mukainen.

4.6.3.2.3.2   Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen henkilöstö, josta junien miehistöt koostuvat, saavat ja ylläpitävät liikkuvaa kalustoa koskevia tietojaan.

4.6.3.2.3.3   Apuhenkilöstö

Rautatieyrityksen on varmistettava, että apuhenkilöstö (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstö), joka ei kuulu varsinaiseen ”junan miehistöön”, koulutetaan peruskoulutuksensa lisäksi toimimaan ”junan miehistön” täysin koulutettujen jäsenten ohjeiden mukaisesti.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1   Johdanto

Henkilöstön, joka 4.2.1 kohdan mukaan hoitaa 2.2 kohdan mukaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on oltava riittävän hyväkuntoista, jotta toiminnan ja turvallisuuden tasoa koskevat vaatimukset voidaan täyttää.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava ja dokumentoitava prosessi, jonka ne ovat ottaneet käyttöön henkilöstöönsä kohdistuvien lääketieteellisten, psykologisten ja terveyttä koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Prosessi on sisällytettävä turvallisuusjohtamisjärjestelmään.

Valtuutetun työterveyslääkärin on tehtävä 4.7.4 kohdassa määritellyt lääkärintarkastukset ja niihin liittyvät yksittäisten työntekijöiden työkykyä koskevat päätökset.

Työntekijät eivät saa hoitaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jos heidän tarkkaavaisuutensa on alkoholin, huumeiden, psykotrooppisen lääkityksen tai vastaavien aineiden vaikutuksesta heikentynyt. Siksi rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla hallitaan riskiä, että henkilöstö on töissä tällaisten aineiden vaikutuksen alaisena tai että he käyttävät tällaisia aineita töissä ollessaan.

Näiden aineiden kohdalla sovelletaan rajoja, jotka on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa juna toimii.

4.7.2   Poistettu

4.7.3   Poistettu

4.7.4   Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1   Ennen työhön hyväksymistä

4.7.4.1.1   Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Lääkärintarkastuksiin on sisällyttävä

yleinen lääkärintarkastus

aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

huumetesti.

4.7.4.1.2   Psykologinen arviointi

Psykologisen arvioinnin tarkoitus on auttaa rautatieyritystä palkkaamaan ja johtamaan henkilöstöä, joilla on tehtäviensä turvallisessa suorittamisessa vaadittavat kognitiiviset ja psykomotoriset ominaisuudet, käytös ja persoonallisuus.

Psykologisen arvioinnin sisällöstä päättäessään psykologin on otettava huomioon ainakin seuraavat kaikkien turvallisuuteen liittyvien tehtävien kannalta olennaiset kriteerit:

a)

Kognitiiviset:

huomio- ja keskittymiskyky

muisti

käsityskyky

päättelykyky

viestintäkyky.

b)

Psykomotoriset:

reaktionopeus

liikekoordinaatio.

c)

Käyttäytyminen ja persoonallisuus:

itsehillintä

käytöksen johdonmukaisuus

kyky itsenäiseen toimintaan

tunnontarkkuus.

Jos psykologi jättää tutkimatta jonkin näistä ominaisuuksista, päätös on perusteltava ja dokumentoitava.

4.7.4.2   Työhön hyväksymisen jälkeen

4.7.4.2.1   Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

joka viides vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 40 vuotta

joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on 41–62 vuotta

joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 62 vuotta.

Työterveyslääkärin on tihennettävä määräaikaistarkastuksia, jos työntekijän terveydentila sitä edellyttää.

4.7.4.2.2   Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Jos työntekijä on täyttänyt terveydentilaa koskevat vaatimukset ennen työhön ottamista tehdyssä tarkastuksessa, määräaikaistarkastuksilla on oltava seuraava vähimmäissisältö:

yleinen lääkärintarkastus

aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

huumetesti, jos kliinisen tutkimuksen tulos sitä edellyttää.

4.7.4.2.3   Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

Määräajoin tehtävän lääkärintarkastuksen lisäksi on tehtävä ylimääräinen lääkärintarkastus ja/tai psykologinen arviointi, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijän fyysistä tai henkistä soveltuvuutta tai epäillä huumeiden käyttöä tai alkoholin väärinkäyttöä. Tämä tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun kyseinen henkilö on inhimillisellä erehdyksellä aiheuttanut onnettomuuden tai vaaratilanteen.

Työnantajan on aina vaadittava lääkärintarkastusta 30 vuorokautta pidempään kestäneen sairausloman jälkeen. Soveltuvissa tapauksissa tällainen lääkärintarkastus voi rajoittua työterveyslääkärin tekemään, käytettävissä oleviin lääketieteellisiin tietoihin perustuvaan arvioon siitä, ettei sairaudella ole ollut vaikutusta työntekijän työkykyyn.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaiset ylimääräiset tarkastukset ja arvioinnit tehdään, kun ne ovat paikallaan.

4.7.5   Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1   Yleiset vaatimukset

Henkilöstö ei saa kärsiä sairauksista tai käyttää lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa seuraavia oireita:

äkillinen tajuttomuus

tietoisuuden tai keskittymiskyvyn huononeminen

äkillinen toimintakyvyttömyys

tasapainon tai koordinaatiokyvyn huononeminen

merkittävä liikkumiseste.

Työntekijöiden on täytettävä seuraavat näkökykyä ja kuuloa koskevat vaatimukset:

4.7.5.2   Näkövaatimukset

näkö kauas silmälasien kanssa tai ilman: 0,8 (oikea silmä + vasen silmä – mitattuna erikseen); vähintään 0,3 huonommalla silmällä

vahvimmat sallitut korjauslinssit: kaukotaitteisuus + 5 / likitaitteisuus – 8. Työterveyslääkäri voi poikkeustapauksissa, silmätautien erikoislääkärin mielipidettä kysyttyään, sallia nämä rajat ylittävät arvot.

keskialueen näkö ja lähinäkö: riittävä joko silmälasien kanssa tai ilman

piilolasien käyttö on sallittu

normaali värinäkö: käytetään jotain tunnettua koetta, kuten Ishihara-koetta, ja täydennetään tarvittaessa jollain muulla tunnetulla kokeella

näkökenttä: normaali (ei mitään kyseisen työntekijän tehtäviä haittaavia poikkeamia normaalista)

kummankin silmän näkökyky: vaaditaan

syvyysnäkö: vaaditaan

herkkyys kontrasteille: hyvä

eteneviä silmäsairauksia ei saa olla

linssi-istute, keratotomia ja keratektomia sallitaan vain sillä ehdolla, että ne tarkastetaan vuosittain tai työterveyslääkärin määräämin väliajoin.

4.7.5.3   Kuulovaatimukset

Audiogrammin vahvistama riittävä kuulo eli:

riittävän hyvä kuulo, jotta on mahdollista keskustella puhelimessa ja samalla kuulla hälytysäänet ja radioviestit.

Seuraavat arvot on annettu ohjeellisiksi:

kuulon heikkeneminen ei saa taajuuksilla 500 ja 1 000 Hz olla suurempi kuin 40 dB

kuulon heikkeneminen ei saa taajuudella 2 000 Hz olla suurempi kuin 45 dB korvassa, jossa äänen kulkeutuminen ilmaa myöten on heikompaa.

4.8   Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat rekisterit

Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevien rekisterien direktiivin 2008/57/EY 33, 34 ja 35 artiklassa kuvattujen ominaispiirteiden takia kyseiset rekisterit eivät sovellu käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmän erityistarpeisiin. Tämän vuoksi tässä YTE:ssä ei määritellä mitään näiden rekisterien osalta.

On kuitenkin operatiivisia syitä, joiden vuoksi tiettyjen rataverkkoa koskevien tietojen on oltava rautatieyrityksen käytettävissä ja vastaavasti tiettyjen liikkuvaa kalustoa koskevien tietojen on oltava rataverkon haltijan käytettävissä, kuten 4.8.1 ja 4.8.2 kohdassa on määritelty. Molemmissa tapauksissa kyseisten tietojen on oltava täydellisiä ja paikkansapitäviä.

4.8.1   Infrastruktuuri

Ne rataverkkoa koskevat käyttötoimintaan ja liikenteen hallintaan liittyvät tiedot, joiden on oltava rautatieyritysten käytettävissä, eritellään lisäyksessä D. Rataverkon haltija on vastuussa tietojen paikkansapitävyydestä.

4.8.2   Liikkuva kalusto

Seuraavien liikkuvaan kalustoon liittyvien tietojen on oltava rataverkon haltijoiden käytettävissä. Liikkuvan kaluston haltija vastaa seuraavien tietojen paikkansapitävyydestä:

onko kalustoyksikkö valmistettu käyttäen materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa onnettomuuden tai tulipalon sattuessa (esimerkiksi asbesti)

kalustoyksikön kokonaispituus mukaan lukien puskimet, jos kalustoyksikössä on sellaiset.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Määritelmä

Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan f kohdan mukaan ”yhteentoimivuuden osatekijöillä” tarkoitetaan ”sellaista osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.

5.2   Osatekijöiden luettelo

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevia yhteentoimivuuden osatekijöitä ei ole.

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

Koska tässä YTE:ssä ei määritellä yhteentoimivuuden osatekijöitä, siinä ei myöskään käsitellä arviointijärjestelyjä.

6.2   Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1   Periaatteet

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä on direktiivin 2008/57/EY liitteen II mukaan toiminnallinen osajärjestelmä.

Direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on turvallisuusjohtamisjärjestelmässään osoitettava tämän YTE:n vaatimusten mukaisuus hakiessaan uutta tai muutettua turvallisuustodistusta tai -lupaa.

Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat yhteiset turvallisuusmenetelmät edellyttävät, että kansalliset turvallisuusviranomaiset laativat tarkastusohjelman valvoakseen ja seuratakseen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja kaikkien YTE:ien vaatimusten päivittäistä täyttymistä. On huomattava, että mikään tässä YTE:ssä mukana oleva elementti ei tarvitse ilmoitetun laitoksen tekemää erillistä arviointia.

Tässä YTE:ssä esitetyt, liitäntöjen yhteydessä (4.3 kohta) luetellut vaatimukset, jotka liittyvät rakenteellisiin osajärjestelmiin, arvioidaan kyseisten rakenteellisten osajärjestelmien yhteydessä.

7.   TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   Periaatteet

Tämän YTE:n täytäntöönpano ja siinä olevien vaatimusten mukaisuus on määritettävä niiden täytäntöönpanosuunnitelmien mukaisesti, jotka jokaisen jäsenvaltion on laadittava radoille, joista ne ovat vastuussa.

Suunnitelmassa on otettava huomioon seuraavat asiat:

a)

kunkin radan käyttöön liittyvät inhimilliset tekijät

b)

kunkin radan käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät ja

c)

se, koskeeko kyseisten elementtien täytäntöönpano

kaikkia rataa käyttäviä junia

ainoastaan tiettyjä ratoja

kaikkia ratoja

kaikkia rataverkossa kulkevia junia.

d)

täytäntöönpanon suhde muihin osajärjestelmiin (ohjaus, hallinta ja merkinanto, liikkuva kalusto jne.)

Tässä vaiheessa kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat poikkeukset on otettava huomioon ja dokumentoitava osana suunnitelmaa.

Täytäntöönpanosuunnitelmassa on otettava huomioon täytäntöönpanon mahdolliset eri tasot seuraavissa tapauksissa:

a)

rautatieyritys tai rataverkon haltija aloittaa toimintansa

b)

rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan olemassa olevia toimintajärjestelmiä uudistetaan tai parannetaan

c)

käyttöön otetaan uusia tai parannettuja infrastruktuuri-, energia-, liikkuvan kaluston tai ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä, jotka tarvitsevat vastaavat käyttötoimintamenettelyt.

On yleisesti tiedossa, että kaikkia tämän YTE:n elementtejä ei voida panna täysimittaisesti täytäntöön ennen kuin käytettävät laitteet (rata, ohjaus- ja hallintalaitteet jne.) on yhdenmukaistettu. Tämän takia tässä luvussa esitetyt suuntaviivat on nähtävä vain välivaiheena, jolla tuetaan siirtymistä tavoitteena olevaan järjestelmään.

7.2   Täytäntöönpanon suuntaviivoja

Täytäntöönpanossa on kolme erillistä vaihetta:

a)

vahvistus siitä, että olemassa olevat järjestelmät ja prosessit ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia

b)

olemassa olevien järjestelmien ja prosessien mukauttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaisiksi

c)

uudet järjestelmät ja prosessit, jotka ovat seurausta toisten osajärjestelmien käyttöönotosta

uudet/parannetut tavanomaisen rautatiejärjestelmän radat (infrastruktuuri/energia)

uudet tai parannetut ETCS-varustelut, GSM-R-radiolaitteistot, kuumakäynti-ilmaisimet jne. (ohjaus, hallinta ja merkinanto)

uusi liikkuva kalusto (liikkuva kalusto).

7.3   Erityistapaukset

7.3.1   Johdanto

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään:

tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”) ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”).

Tilapäisissä tapauksissa jäsenvaltioiden on oltava kyseisen osajärjestelmän mukaisia joko vuoteen 2016 (tapaus ”T1”) tai vuoteen 2024 (tapaus ”T2”) mennessä.

7.3.2   Erityistapausten luettelo

7.3.2.1   Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva väliaikainen erityistapaus (T1)

Tämän YTE:n 4.2.2.1.3.2 kohdan täytäntöönpanoa varten junat, joita käytetään pelkästään Viron, Latvian ja Liettuan 1 520 mm:n raideleveyden rataverkolla, voivat käyttää muulla tavoin määriteltyä junan loppuopastetta.

7.3.2.2   Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Tämän YTE:n 4.2.3.2.1 kohdan täytäntöönpanon osalta todetaan, että Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhoissa järjestelmissä aakkosnumeerista tunnusta. Jäsenvaltiot esittävät aakkosnumeerisista junan tunnuksista tavoitteena olevaan numeerisiin tunnuksiin perustuvaan järjestelmään siirtymisen vaatimukset ja aikataulun.


(1)  EUVL L 315, 3.12.2007. s. 51.

(2)  EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44.

(3)  EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29.

(4)  EUVL L 344, 8.12.2006, s. 1.

(5)  EUVL L 84, 26.3.2008, s. 132.

(6)  EUVL L 139, 26.5.2011, s. 1.

(7)  EUVL L 51, 23.2.2012, s. 1.

(8)  EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13.

Lisäys A

ERTMS/ETCS-käyttösäännöt

ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-käyttösäännöt on eritelty Euroopan rautatieviraston verkkosivuilla (www.era.europa.eu) julkaistussa teknisessä asiakirjassa ”ERTMS operational principles and rules – version 2”.

Lisäys B

Muita yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavia sääntöjä

A.   YLEISTÄ

Varattu

B.   HENKILÖSTÖN TURVALLISUUS JA MUUT TURVALLISUUSASIAT

Varattu

C.   OPERATIIVINEN LIITÄNTÄ OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOLAITTEIDEN KANSSA

C1.   Hiekoitus

Jos juna on varustettu manuaalisesti käynnistettävällä hiekoituslaitteella, kuljettajan on aina voitava hiekoittaa, mutta kuljettajan on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä seuraavissa tapauksissa:

vaihteiden ja raideristeysten alueella

jarrutettaessa nopeudesta alle 20 km/h

junan seistessä paikoillaan.

Poikkeuksia tähän ovat seuraavat tapaukset:

jos on olemassa mahdollisuus, että seis-asennossa oleva opastin ohitetaan, tai muun vaaratilanteen vaara ja hiekoittaminen lisäisi kitkaa

lähdettäessä liikkeelle tai

kun on tarpeen kokeilla vetoyksikössä olevan hiekoituslaitteen toimintaa. (Kokeilemista ei saa tehdä alueilla, jotka on ratarekisterissä erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen).

C2.   Kuumakäynti-ilmaisinten aktivointi

Varattu

D.   JUNAN KULKU

D1.   Normaaliolot

D2.   Vajaatoimintatilanne

Varattu

E.   POIKKEAMAT, VAARATILANTEET JA ONNETTOMUUDET

Varattu

Lisäys C

Turvallisuuteen liittyvän viestinnän menetelmät

JOHDANTO

Tässä lisäyksessä määritetään liikenteenohjauksesta junaan ja junasta liikenteenohjaukseen kulkevia turvallisuuteen liittyviä viestintäyhteyksiä koskevat säännöt, joita sovelletaan yhteentoimivassa verkossa turvallisuuden kannalta kriittisissä tilanteissa lähetettäviin tai vaihdettaviin tietoihin ja joiden avulla erityisesti

määritetään turvallisuuteen liittyvien viestien luonne ja rakenne

määritetään ääniviestintään liittyvä metodologia.

Tämän lisäyksen pohjalta

rataverkon haltija voi laatia viestit ja lomakekirjat. Nämä elementit osoitetaan rautatieyritykselle samanaikaisesti kun säännöt ja määräykset toimitetaan saataville; rataverkon haltija ja rautatieyritys voivat laatia asiakirjat henkilöstöään varten (lomakekirjat), ohjeet junille kulkulupia antavaa henkilökuntaa varten ja lisäyksen 1 kuljettajan sääntökirjaan (Viestintämenettelyjen käsikirja).

Lomakkeiden käyttö ja rakenne saattavat vaihdella. Tiettyjen riskien yhteydessä on asianmukaista käyttää lomakkeita, toisten taas ei.

Kunkin riskin kohdalla rataverkon haltijan on päätettävä, onko lomakkeen käyttäminen asianmukaista. Lomaketta tulee käyttää vain, jos sen turvallisuutta lisäävä ja toimintaa parantava vaikutus on suurempi kuin näille tekijöille aiheutuva haitta.

Rataverkon haltijoiden on käytettävä viestintäprotokollassaan muodollista rakennetta, joka noudattaa jotain seuraavista kolmesta kategoriasta:

kiireelliset suulliset (hätä)viestit

kirjalliset ilmoitukset

suorituskykyyn liittyvät lisäviestit.

Näiden viestien kurinalaista välittämistä tukemaan on kehitetty viestintämetodologia.

1.   VIESTINTÄMETODOLOGIA

1.1   Metodologian elementit ja periaatteet

1.1.1   Menettelyissä käytettävä standarditerminologia

1.1.1.1   Puheenvuoron siirtomenettely

Termi, jota käytetään siirrettäessä puheenvuoro toiselle osapuolelle:

kuuntelen

1.1.1.2   Viestien vastaanottomenettely

vastaanotettaessa suora viesti

Termi, jota käytetään vahvistamaan, että lähetetty viesti on vastaanotettu:

vastaanotettu

Termi, jota käytetään, kun viesti pitää toistaa kuuluvuuden ollessa heikko tai kun viestiä ei ymmärretä:

sano uudelleen (+ puhu hitaasti)

vastaanotettaessa perässä toistettu viesti

Termit, joita käytetään tarkistettaessa, vastaako perässä toistettu viesti täsmälleen lähetettyä viestiä:

oikein

tai:

virhe (+ sanon uudelleen)

1.1.1.3   Viestiyhteyden katkaisumenettely

jos viesti on päättynyt:

loppu

jos katkos on tilapäinen eikä katkaise yhteyttä

Termi, jota käytetään, kun halutaan toisen osapuolen jäävän odottamaan:

odota

jos katkos on tilapäinen, mutta yhteys katkaistaan

Termi, jota käytetään kerrottaessa toiselle osapuolelle, että viestiyhteys katkaistaan mutta viestintää jatketaan myöhemmin:

soitan uudelleen

1.1.1.4   Kirjallisen ilmoituksen peruuttaminen

Termi, jota käytetään peruuttamaan käynnissä oleva kirjallisen ilmoituksen menettely:

peruuta menettely

Jos viestiä täytyy myöhemmin jatkaa, menettely täytyy toistaa alusta.

1.1.2   Periaatteet, jota sovelletaan virheen sattuessa tai kun viestiä ei ymmärretä

Jotta mahdolliset virheet voitaisiin korjata viestiyhteyden aikana, on sovellettava seuraavia sääntöjä:

1.1.2.1   Virheet

virhe lähetyksen aikana

Kun lähettäjä itse huomaa lähetysvirheen, hänen täytyy pyytää peruutusta lähettämällä seuraava menettelytapaviesti:

virhe (+ valmistele uusi lomake)

tai:

virhe + sanon uudelleen

ja lähettää sitten alkuperäinen viesti uudelleen.

virhe perässä toistamisen aikana

Jos lähettäjä havaitsee virheen, kun viestiä ollaan toistamassa hänelle, hänen tulee lähettää seuraavat menettelytapaviestit:

virhe + sanon uudelleen

ja lähettää alkuperäinen viesti uudelleen.

1.1.2.2   Kun viestiä ei ymmärretä

Jos jompikumpi osapuolista ei ymmärrä viestiä, hänen täytyy pyytää toista osapuolta toistamaan viestin käyttämällä seuraavaa tekstiä:

sano uudelleen (+ puhu hitaasti)

1.1.3   Sanojen, lukujen, ajan, etäisyyden, nopeuden ja päivämäärän esityssäännöt

Jotta viestit voitaisiin ymmärtää ja esittää helpommin eri tilanteissa, jokainen termi täytyy lausua hitaasti ja oikein, ja vaikeasti ymmärrettävät sanat ja nimet on lausuttava kirjain kirjaimelta. Esimerkkejä tästä ovat opastimien tai vaihteiden tunnukset.

Kirjainten yms. luettelemisessa on noudatettava seuraavia sääntöjä:

1.1.3.1   Sanojen ja kirjainryhmien kirjainten luetteleminen

Kansainvälistä foneettista aakkostoa (International Phonetic Alphabet) on käytettävä.

A

Alpha

B

Bravo

C

Charlie

D

Delta

E

Echo

F

Foxtrot

G

Golf

H

Hotel

I

India

J

Juliet

K

Kilo

L

Lima

M

Mike

N

November

O

Oscar

P

Papa

Q

Quebec

R

Romeo

S

Sierra

T

Tango

U

Uniform

V

Victor

W

Whisky

X

X-ray

Y

Yankee

Z

Zulu

Esimerkki:

Vaihde A B= vaihde alpha-bravo.

Opastimen numero KX 835= opastin Kilo X-Ray kahdeksan kolme viisi.

Rataverkon haltija voi lisätä kirjaimia ja niitä vastaavia foneettisia lausumisohjeita, jos rataverkon haltijan käyttämät operointikielet sitä edellyttävät.

Rautatieyritys voi laatia lisää ääntämisohjeita, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

1.1.3.2   Lukujen ilmaiseminen

Luvut tulee lausua numero kerrallaan.

0

nolla

1

yksi

2

kaksi

3

kolme

4

neljä

5

viisi

6

kuusi

7

seitsemän

8

kahdeksan

9

yhdeksän

Esimerkki: juna 2183 = juna kaksi-yksi-kahdeksan-kolme.

Desimaalien ilmaisemisessa tulee käyttää piste-sanaa.

Esimerkki: 12,50 = yksi-kaksi-piste-viisi-nolla.

1.1.3.3   Ajan ilmaiseminen

Aika ilmaistaan paikallisen ajan mukaan samalla tavalla kuin tavallisessa kielenkäytössä.

Esimerkki: kello 10:52 = kymmenen viisikymmentäkaksi.

Vaikka edellä esitetty onkin perusperiaate, tarvittaessa ajan voi lausua numero kerrallaan (kello yksi nolla viisi kaksi).

1.1.3.4   Etäisyyksien ja nopeuksien ilmaiseminen

Etäisyydet tulee ilmaista kilometreinä ja nopeudet kilometreinä tunnissa.

Maileja voi käyttää, jos kyseistä yksikköä käytetään asianomaisessa infrastruktuurissa.

1.1.3.5   Päivämäärien ilmaiseminen

Päivämäärät tulee ilmaista tavalliseen tapaan.

Esimerkki: 10. joulukuuta.

1.2   Viestinnän rakenne

Turvallisuuteen liittyvissä ääniviesteissä tulee olla periaatteessa kaksi seuraavaa vaihetta:

tunnistaminen ja pyyntö ohjeiden saamiseksi

itse viestin lähettäminen ja lähetyksen päättäminen.

Ensimmäistä vaihetta voi lyhentää tai sen voi ohittaa kokonaan, jos kyseessä on kiireellinen hätäviesti.

1.2.1   Tunnistamista ja ohjepyyntöjä koskevat säännöt

Jotta osapuolet pystyisivät tunnistamaan toisensa, määrittämään toimintatilanteen ja lähettämään menettelyohjeita, tulee soveltaa seuraavia sääntöjä:

1.2.1.1   Tunnistaminen

On hyvin tärkeää, että viestinnän osapuolet ilmoittavat tunnistustietonsa jokaisen viestinnän aluksi, paitsi jos kyseessä on äärimmäisen kiireellinen turvallisuuteen liittyvä viesti. Tunnistamista varten kuljettajat ilmoittavat junan numeron ja sijainnin. Liikenteenohjaajan ja kuljettajan välisessä viestinnässä liikenteenohjaajalla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että viestintä tapahtuu oikean liikenteenohjaajan ja oikean kuljettajan välillä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun viestintä tapahtuu paikassa, jossa eri viestintäalueilla on päällekkäisyyttä.

Tätä periaatetta sovelletaan myös lähetyskatkoksen jälkeen.

Eri osapuolten tulee käyttää tähän tarkoitukseen seuraavia viestejä.

junan kulkuluvat antavan henkilöstön viesti:

juna …

(numero)

tämä on … Opasteet

(nimi)

kuljettajan viesti:

… Opasteet

(nimi)

tämä on juna …

(numero)

On huomattava, että tunnistamista voi seurata lisätiedotusviesti, jossa annetaan kulkulupia antavalle henkilöstölle tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja tilanteesta, jotta he voivat tarkasti valita menettelyn, jota kuljettaja voidaan vaatia seuraavaksi noudattamaan.

1.2.1.2   Pyyntö ohjeiden saamiseksi

Ennen kuin kirjallista ilmoitusta edellyttävää menettelyä voidaan soveltaa, on pyydettävä ohjeita.

Ohjeita pyydettäessä tulee käyttää seuraavia termejä:

valmistele menettely

1.2.2   Kirjallisten ilmoitusten ja suullisten viestien lähettämistä koskevat säännöt

1.2.2.1   Kiireelliset turvallisuuteen liittyvät viestit

Koska viestit ovat luonteeltaan kiireellisiä ja pakottavia,

niitä voi lähettää tai vastaanottaa junan kulkiessa

niiden tunnistamisosa voidaan ohittaa

ne tulee toistaa

niiden jälkeen tulee mahdollisimman pian lähettää lisätietoja.

1.2.2.2   Kirjalliset ilmoitukset

Jotta lomakekirjaan sisältyviä menettelytapaviestejä voisi luotettavasti lähettää tai vastaanottaa (junan ollessa pysähdyksissä), tulee noudattaa seuraavia sääntöjä:

1.2.2.2.1   Viestin lähettäminen

Lomakkeen voi täyttää ennen viestin lähettämistä, jolloin viestin koko teksti voidaan lähettää kerralla.

1.2.2.2.2   Viestin vastaanottaminen

Viestin vastaanottajan on täytettävä lomakekirjassa oleva lomake lähettäjän antamien tietojen perusteella.

1.2.2.2.3   Toistaminen

Kaikki lomakekirjasta löytyvät määrämuotoiset rautatieliikenteen viestit tulee vaatia toistettaviksi perässä. Toistoviestiin tulee sisältyä lomakkeiden harmaassa kentässä näkyvä viesti, takaisin raportoitava osa ja mahdolliset lisä- tai täydentävät tiedot.

1.2.2.2.4   Virheettömän toiston kuittaaminen

Jokaista toistoviestiä tulee seurata viestin lähettäjän antama kuittaus yhtäpitävyydestä tai yhtäpitämättömyydestä.

oikein

tai

virhe + sanon uudelleen

Tämän jälkeen toistetaan alkuperäinen viesti.

1.2.2.2.5   Kuittaus

Jokainen vastaanotettu viesti tulee kuitata positiivisesti tai negatiivisesti seuraavalla tavalla:

vastaanotettu

tai

epäselvä, sano uudelleen (+ puhu hitaasti)

1.2.2.2.6   Jäljitettävyys ja todentaminen

Kaikkien ohjauskeskuksen lähettämien viestien tulee sisältää ainutkertainen tunnistus- tai lupanumero:

jos viesti koskee sellaista tointa, jolle kuljettajan on saatava erityinen lupa (esimerkiksi opasteen ohittaminen vaaratilanteessa):

lupa

(numero)

kaikissa muissa tapauksissa (esimerkiksi varovasti ajaminen):

viesti

(numero)

1.2.2.2.7   Takaisin raportoiminen

Jokaista sellaista viestiä, johon sisältyy pyyntö ”raportoida takaisin”, tulee seurata ”raportti”.

1.2.2.3   Lisäviestit

Lisäviestit

niitä tulee edeltää tunnistusmenettely

niiden tulee olla lyhyitä ja täsmällisiä (aina kun mahdollista, niiden tulee sisältää vain välitettävät tiedot ja tieto siitä, mitä ne koskevat)

ne tulee toistaa perässä, ja toistettu viesti tulee kuitata oikeaksi tai vääräksi

niitä voi seurata pyyntö ohjeiden tai lisätietojen saamiseksi.

1.2.2.4   Sisällöltään muuttuvat tiedotusviestit

Sisällöltään muuttuvia tiedotusviestejä koskevat seuraavat seikat:

niitä tulee edeltää tunnistusmenettely

ne tulee valmistella ennen lähettämistä

ne tulee toistaa perässä, ja toistettu viesti tulee kuitata oikeaksi tai vääräksi.

2.   MENETTELYTAPAVIESTIT

2.1   Viestien luonne

Menettelytapaviestien avulla lähetetään toimintaohjeita, jotka liittyvät kuljettajan sääntökirjassa esitettyihin tilanteisiin.

Ne sisältävät itse viestin tekstin, joka vastaa tilannetta, ja viestin tunnistusnumeron.

Jos viesti edellyttää, että vastaanottajan on raportoitava takaisin, myös raportin teksti annetaan.

Näissä viesteissä käytetään ennalta määritettyä sanamuotoa, jonka rataverkon haltija on laatinut ”operointikielellään”, ja viestit esitetään ennalta valmistelluilla lomakkeilla, jotka voivat olla joko paperisia tai sähköisiä.

2.2   Lomakkeet

Lomakkeet ovat muodollinen väline menettelytapaviestien välittämiseen. Yleensä nämä viestit liittyvät vajaatoimintatilanteisiin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kuljettajalle annettava lupa ajaa opastimen tai junakulkutien päätekohdan ohi tai tälle esitettävä vaatimus ajaa alhaisemmalla nopeudella tietyllä alueella tai tarkastaa rataa. Tällaisia viestejä saatetaan tarvita muissakin tapauksissa.

Niiden tarkoituksena on

toimia yhteisenä työasiakirjana, jota junille kulkulupia antava henkilöstö ja kuljettajat käyttävät reaaliaikaisesti

muistuttaa kuljettajaa (erityisesti hänen toimiessaan alueella, jota ei tunne tai jolla ajaa vain harvoin) menettelystä, jota hänen on noudatettava

mahdollistaa viestinnän jäljitettävyys.

Jotta nämä lomakkeet voidaan tunnistaa, on kehitettävä menettelyyn liittyvä ainutkertainen koodisana tai -numero. Se voi perustua arvioon siitä, kuinka usein kyseistä lomaketta käytetään. Jos esimerkiksi kaikista kehitettävistä lomakkeista useimmin käytetään sitä, jolla annetaan lupa ohittaa seis-opastetta osoittava opastin tai junakulkutien päätekohta, tälle voidaan antaa numero 001 jne.

2.3   Lomakekirja

Kun kaikki käytettävät lomakkeet on laadittu, ne on koottava paperiseksi tai sähköiseksi asiakirjaksi nimeltään Lomakekirja.

Se on yhteinen asiakirja, jota kuljettaja ja junien kulkulupia myöntävä henkilöstö käyttävät viestiessään keskenään. Sen vuoksi on tärkeää, että kuljettajan käyttämä kirja on koottu ja numeroitu samalla tavalla kuin junien kulkulupia myöntävän henkilöstön käyttämä kirja.

Rataverkon haltija vastaa lomakekirjan ja itse lomakkeiden laatimisesta omalla ”operointikielellään”.

Viestit on aina lähetettävä käyttäen rataverkon haltijan ”operointikieltä”.

Lomakekirjassa on oltava kaksi osaa.

Ensimmäinen osa sisältää seuraavat kohdat:

muistutus lomakekirjan käytöstä

ohjauskeskukselta peräisin olevien menettelytapalomakkeiden hakemisto

tarvittaessa kuljettajalta peräisin olevien menettelytapalomakkeiden hakemisto

ristiviitattu luettelo, joka osoittaa, mitä menettelytapalomaketta missäkin tilanteessa tulee käyttää

sanasto, jossa on lueteltu tilanteet, joita kukin menettelytapalomake koskee

viestien tavaamissäännöt (foneettinen aakkosto jne.).

Toinen osa sisältää itse menettelytapalomakkeet. Rautatieyrityksen on kerättävä ne ja annettava ne kuljettajalle.

3.   LISÄVIESTIT

Lisäviestit ovat tiedotusviestejä, joita käytetään tiedon välittämiseen harvinaisista tilanteista, joiden varalle ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia määrämuotoista lomaketta tai jotka liittyvät junan kulkuun taikka junan tai rataverkon tekniseen kuntoon. Niitä voi lähettää joko

kuljettaja ilmoittaakseen kulkulupia antavalle henkilöstölle tai

kulkulupia antava henkilöstö ilmoittaakseen kuljettajalle.

Jotta tilanteiden kuvaaminen ja tiedotusviestien muodostaminen olisi helpompaa, saattaa olla hyödyllistä laatia viestiohjeet, rautatieterminologian sanasto, käytettävää liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio ja rataverkon laitteita (esimerkiksi rataa tai sähkönsyöttöä) kuvaava esitys.

3.1   Viestien jäsennysohjeet

Nämä viestit voidaan jäsentää seuraavia ohjeita noudattaen:

Viestinnän vaihe

Viestielementti

Syy tiedon välittämiseen

tiedoksi

toimenpiteitä varten

Havainto

Täällä on

Minä näin

Minulle sattui

Minä törmäsin

Sijainti

 

radan varrella

(aseman nimi)

(helposti tunnistettava kohta)

maili-/kilometripylväs …

(numero)

junaani nähden

moottorivaunu …

(numero)

matkustaja-/tavaravaunu …

(numero)

Luonne

kohde

henkilö

(ks. sanasto)

Tila

 

liikkumaton

seisomassa

makaamassa

kaatuneena

liikkuva

kävelemässä

juoksemassa

kohti

Sijainti raiteisiin nähden

Image

Image

Näitä viestejä voi seurata pyyntö ohjeiden saamiseksi.

Viestien elementit ovat saatavana sekä rautatieyrityksen valitsemalla kielellä että asianomaisten rataverkon haltijoiden operointikielillä.

3.2   Rautatieterminologian sanasto

Rautatieyrityksen on laadittava rautatieterminologian sanasto jokaista yrityksen liikennöimää rataverkkoa varten. Sen on sisällettävä tavallisessa käytössä olevat termit rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

Sanastossa on oltava kaksi osaa:

aiheen mukainen termiluettelo

aakkosellinen termiluettelo.

3.3   Liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio

Jos rautatieyritys katsoo sen olevan hyödyksi toiminnalleen, on laadittava käytettävää liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio. Siinä on lueteltava ne erilaiset osat, jotka saattavat olla eri rataverkon haltijoiden kanssa tapahtuvan viestinnän aiheina, ja sen on sisällettävä vakiotermien yleiset nimitykset rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

3.4   Infrastruktuurin laitteiden (esimerkiksi radan tai sähkönsyöttöjärjestelmän) ominaisuuksia kuvaava esitys

Jos rautatieyritys katsoo sen olevan hyödyksi toiminnalleen, on laadittava ajettavalla reitillä olevien rataverkon laitteiden (esimerkiksi radan tai sähkönsyöttöjärjestelmän) ominaisuuksia kuvaava esitys. Siinä on esitettävä ne erilaiset osat, jotka saattavat olla kyseeseen tulevien rataverkon haltijoiden kanssa tapahtuvan viestinnän aiheina. Sen on sisällettävä vakiotermien yleiset nimitykset rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

4.   SUULLISTEN VIESTIEN TYYPPI JA RAKENNE

4.1   Hätäviestit

Hätäviestien tarkoitus on antaa kiireellisiä toimintaohjeita, jotka välittömästi liittyvät rautateiden turvallisuuteen.

Väärinkäsitysten välttämiseksi viestit on aina toistettava.

Tärkeimmät viestit, joita voi lähettää, esitetään jäljempänä luokiteltuina tarpeen mukaan.

Lisäksi rataverkon haltija voi toimintansa tarpeidensa mukaan määritellä muita hätäviestejä.

Hätäviestejä voi seurata kirjallinen ilmoitus (ks. 2 alakohta).

Hätäviesteissä käytettävät tyypilliset tekstit on sisällytettävä kuljettajan sääntökirjan lisäykseen 1 (viestintämenettelyjen käsikirja) sekä junien kulkulupia antavalle henkilöstölle annettavaan dokumentaatioon.

4.2   Joko liikenteenohjauksen tai kuljettajan lähettämät viestit

a)

Kaikki junat täytyy pysäyttää:

Kaikki junat täytyy pysäyttää -viesti on lähetettävä äänimerkillä; jos sellaista ei ole käytettävissä, on käytettävä seuraava sanamuotoa:

Hätätilanne, kaikki junat pysäytettävä

Paikkaa tai aluetta koskevat tiedot määritetään tarvittaessa viestissä.

Tätä viestiä täytyy lisäksi nopeasti täydentää, mikäli mahdollista, ilmoittamalla syy, tapahtumapaikka ja junan tunnistustieto:

Este

tai tulipalo

tai

(muu syy)

radallakohdassa

(nimi) (km)

Junankuljettaja

(numero)

b)

Jokin tietty juna täytyy pysäyttää:

Juna(radalla/raiteella)

(numero) (nimi/numero)

Tässä tapauksessa viestiä voidaan täydentää mainitsemalla sen radan tai raiteen nimi tai numero, jolla juna kulkee.

4.3   Kuljettajan lähettämät viestit

Radan sähkönsyöttö on katkaistava:

Hätätilanne; virta katkaistava

Tätä viestiä täytyy nopeasti täydentää, mikäli mahdollista, ilmoittamalla syy, tapahtumapaikka ja junan tunnistustieto:

Kohdassa

(km)

radalla/raiteella

(nimi/numero)

javälillä

(asema) (asema)

Syy

Junankuljettaja

(numero)

Tässä tapauksessa viestiä voidaan täydentää mainitsemalla sen radan tai raiteen nimi tai numero, jolla juna kulkee.

Lisäys D

Tiedot, joiden on oltava rautatieyrityksen käytettävissä niihin reitteihin liittyen, joilla sen on tarkoitus liikennöidä

OSA 1.   RATAVERKON HALTIJAA KOSKEVAT YLEISET TIEDOT

1.1   Rataverkon haltijoiden nimet/tunnukset

1.2   Maa (tai maat)

1.3   Lyhyt kuvaus

1.4   Luettelo yleisistä liikennettä koskevista säännöistä ja säädöksistä (sekä tieto siitä, mistä ne ovat saatavissa)

OSA 2.   KARTAT JA KAAVIOT

2.1   Kartta

2.1.1   Reitit

2.1.2   Tärkeimmät kohdat (rautatieliikennepaikkojen matkustaja-, lajittelu- ja tavararaiteet, risteykset)

2.2   Linjakaavio

Kaavioihin on sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä. Jos laaditaan erillinen rautatieliikennepaikkaa koskeva piirustus, ratakaavion sisältämiä tietoja voidaan karsia.

2.2.1   Etäisyydet

2.2.2   Tiedot radoista, ympäriajoraiteista, sivuraiteista ja turvavaihteista

2.2.3   Eri rataosien väliset yhteydet

2.2.4   Tärkeimmät kohdat (rautatieliikennepaikat)

2.2.5   Kaikkien kiinteiden opastimien sijainti ja merkitys

2.3   Asemia/ratapihoja/varikkoja esittävä kaavio (Huom. koskee vain yhteentoimivan liikenteen käyttämiä paikkoja)

Paikkakohtaisiin kaavioihin on sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä.

2.3.1   Paikan nimi

2.3.2   Paikan tunnus

2.3.3   Paikan tyyppi (matkustajaterminaali, rahtiterminaali, ratapiha, varikko)

2.3.4   Kaikkien kiinteiden opastimien sijainti ja merkitys

2.3.5   Raiteiden tunnisteet ja sijainti, turvavaihteet mukaan luettuina

2.3.6   Laiturien tunnisteet

2.3.7   Laiturien pituus

2.3.8   Laiturien korkeus

2.3.9   Sivuraiteiden tunnisteet

2.3.10   Sivuraiteiden pituus

2.3.11   Ulkoisen sähköverkkoliitännän saatavuus

2.3.12   Laiturin reunan etäisyys raiteen pitkittäissuuntaisesta keskiviivasta

2.3.13   (Koskee matkustajaliikennepaikkoja) Liikkumisesteisten henkilöiden pääsy

OSA 3.   TIETTYÄ RATAOSAA KOSKEVAT TIEDOT

3.1   Yleiset ominaisuudet

3.1.1   Maa

3.1.2   Rataosan tunnus: kansallinen tunnus

3.1.3   Rataosuuden ääripiste 1

3.1.4   Rataosuuden ääripiste 2

3.1.5   Ajat, jolloin rataosa on käytettävissä (kellonajat, päivämäärät, pyhäpäiviä koskevat erikoisjärjestelyt)

3.1.6   Radanvarressa olevat etäisyystiedot (niiden väli, ulkonäkö ja sijainti)

3.1.7   Liikenteen tyyppi (sekalainen, matkustajaliikenne, tavaraliikenne jne., …)

3.1.8   Suurimmat sallitut nopeudet

3.1.9   Kaikki muut turvallisuuden vuoksi tarvittavat tiedot

3.1.10   Paikalliset toimintaa koskevat erityisvaatimukset (mukaan luettuina henkilöstön erityiset pätevyysvaatimukset)

3.1.11   Vaarallisia aineita koskevat erityisrajoitukset

3.1.12   Kuormausta koskevat erityisrajoitukset

3.1.13   Malli ilmoitukselle tilapäisistä töistä (ja mistä sen saa)

3.1.14   Ilmoitus siitä, että rataosa on ruuhkainen (direktiivin 2001/14/EY 22 artikla)

3.2   Erityiset tekniset ominaisuudet

3.2.1   Infrastruktuuri-YTE:n EY-tarkastus

3.2.2   Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.2.3   Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.2.4   Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.2.5   Raideleveys

3.2.6   Aukean tilan ulottuma

3.2.7   Suurin sallittu akselipaino

3.2.8   Suurin sallittu kuormitus pituuden metriä kohden

3.2.9   Rataan kohdistuvat poikittaisvoimat

3.2.10   Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat

3.2.11   Kaarteen vähimmäissäde

3.2.12   Pituuskaltevuus prosentteina

3.2.13   Pituuskaltevuuden sijainti

3.2.14   Muiden kuin pyörän ja kiskon välistä kitkaa käyttävien jarrujärjestelmien hyväksyttävä jarrutuskyky

3.2.15   Sillat

3.2.16   Maasillat

3.2.17   Tunnelit

3.2.18   Huomautukset

3.3   Energian osajärjestelmä

3.3.1   Energia-YTE:n EY-tarkastus

3.3.2   Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.3.3   Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.3.4   Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.3.5   Sähkönsyöttöjärjestelmän tyyppi (esim. ei mitään, yläpuolinen ajolanka, kolmas kisko)

3.3.6   Sähkönsyöttöjärjestelmän taajuus (esim. vaihtovirta, tasavirta)

3.3.7   Pienin jännite

3.3.8   Suurin jännite

3.3.9   Yksittäisen sähkökäyttöisen vetoyksikön virrankulutukseen liittyvät rajoitukset

3.3.10   Moniajossa olevien vetoyksikköjen sijoittelua koskevat rajoitukset ajojohtimien erottamisen kannalta (virroittimen sijainti)

3.3.11   Miten käyttöjännite eristetään

3.3.12   Ajolangan korkeus

3.3.13   Ajolangan suurin sallittu pituuskaltevuus rataan nähden ja kaltevuuden vaihtelu

3.3.14   Hyväksytyt virroitintyypit

3.3.15   Pienin staattinen kuormitus

3.3.16   Suurin staattinen kuormitus

3.3.17   Erotusjaksojen sijainnit

3.3.18   Käyttöä koskevat tiedot

3.3.19   Virroittimien alas laskeminen

3.3.20   Hyötyjarrutusta koskevat ehdot

3.3.21   Suurin sallittu junan ottama huippuvirta

3.4   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

3.4.1   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n EY-tarkastus

3.4.2   Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.4.3   Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.4.4   Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

ERTMS/ETCS

3.4.5   Soveltamistaso

3.4.6   Vaihtoehtoiset ratalaitteistoon sijoitetut toiminnot

3.4.7   Vaihtoehtoiset veturilaitteistolta vaadittavat toiminnot

3.4.8   Ohjelmistoversion numero

3.4.9   Kyseisen version käyttöönottopäivä

ERTMS/GSM-R-radio

3.4.10   FRS-eritelmässä määritellyt lisätoiminnot

3.4.11   Version numero

3.4.12   Kyseisen version käyttöönottopäivä

Tason 1 ERTMS/ETCS:lle, jossa lisäajotietotoiminto

3.4.13   Liikkuvalle kalustolle tarvittava tekninen toteutus

Luokan B junan kulunvalvontajärjestelmä(t)

3.4.14   Kansalliset määräykset, jotka koskevat luokan B järjestelmien käyttöä (sekä mistä ne saa).

Ratajärjestelmä

3.4.15   Vastuussa oleva jäsenvaltio

3.4.16   Järjestelmän nimi

3.4.17   Ohjelmistoversion numero

3.4.18   Kyseisen version käyttöönottopäivä

3.4.19   Viimeinen voimassaolopäivä

3.4.20   Tarve usean järjestelmän samanaikaiseen toimintaan

3.4.21   Junan kulunvalvontalaitteisto

Luokan B radiojärjestelmä

3.4.22   Vastuussa oleva jäsenvaltio

3.4.23   Järjestelmän nimi

3.4.24   Version numero

3.4.25   Kyseisen version käyttöönottopäivä

3.4.26   Viimeinen voimassaolopäivä

3.4.27   Erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten luokkaan B kuuluvien junan kulunvalvontajärjestelmien välillä siirryttäessä.

3.4.28   Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä siirryttäessä.

3.4.29   Erityisvaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä radiojärjestelmästä toiseen.

Teknisen vajaatoiminnan tila

3.4.30   ERTM/ETCS

3.4.31   Luokan B junan kulunvalvontajärjestelmä

3.4.32   ERTM/GSM-R

3.4.33   Luokan B radiojärjestelmä

3.4.34   Radanvarren opastimet

Jarrutuskykyyn liittyvät nopeusrajoitukset

3.4.35   ERTM/ETCS

3.4.36   Luokan B junan kulunvalvontajärjestelmät

Luokan B järjestelmän toimintaa koskevat kansalliset säännöt

3.4.37   Jarrutuskykyyn liittyvät kansalliset säännöt

3.4.38   Muut kansalliset säännöt, esim.: määrelehteä UIC 512 vastaavat tiedot (1.1.1979 päivätty 8. painos ja 2 muutosta)

Infrastruktuurin ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden herkkyys sähkömagneettisille häiriöille

3.4.39   Vaatimus on tarkoitus laatia eurooppalaisten standardien mukaiseksi

3.4.40   Mahdollisuus käyttää pyörrevirtajarrua

3.4.41   Mahdollisuus käyttää magneettijarrua

3.4.42   Käytössä olevia poikkeuksia koskevien teknisten ratkaisujen vaatimukset

3.5   Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

3.5.1   Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan YTE:n EY-tarkastus

3.5.2   Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.5.3   Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.5.4   Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.5.5   Kieli, jota käytetään turvallisuuden kannalta kriittiseen viestintään rataverkon haltijan henkilöstön kanssa

3.5.6   Erityiset ilmasto-olot ja niihin liittyvät järjestelyt

Lisäys E

Kielitaito ja viestinnän taso

Suullinen kielitaito voidaan jakaa viiteen tasoon:

Taso

Kuvaus

5

osaa mukauttaa puhetapaansa keskustelukumppanin mukaan

osaa esittää mielipiteen

osaa neuvotella

osaa taivutella

osaa antaa neuvoja

4

selviytyy täysin arvaamattomissa tilanteissa

osaa tehdä oletuksia

osaa esittää perustellun mielipiteen

3

selviytyy käytännön tilanteissa, joissa on mukana ennalta arvaamaton elementti

osaa kuvailla asioita

osaa ylläpitää yksinkertaista keskustelua

2

selviytyy yksinkertaisissa käytännön tilanteissa

osaa tehdä kysymyksiä

osaa vastata kysymyksiin

1

osaa puhua käyttäen ulkoa opittuja lauseita

Lisäys F

Ei käytössä

Lisäys G

Ei käytössä

Lisäys H

Ei käytössä

Lisäys I

Ei käytössä

Lisäys J

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta

1.   YLEISET VAATIMUKSET

a)

Tässä lisäyksessä, jota on luettava yhdessä 4.6 ja 4.7 kohdan kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina rautatiejärjestelmässä toimivissa junissa mukana olevan henkilöstön kannalta.

b)

Tämän YTE:n yhteydessä ilmauksella ’ammatillinen pätevyys’ tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.

c)

Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki hyväksytyt pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.

d)

Kaikkien hyväksyttyjen pätevien henkilöiden on noudatettava kaikkia suoritettavaan tehtävään liittyviä sääntöjä ja menettelyjä.

2.   AMMATILLINEN TIETÄMYS

Kaikki hyväksynnät edellyttävät alkukoneen läpäisyä sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 kohdassa kuvataan.

2.1   Yleinen ammatillinen tietämys

a)

Tehtävän kannalta oleelliset rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet, mukaan luettuina liitännät toisiin osajärjestelmiin

b)

Matkustajien tai rahdin sekä radalla ja sen läheisyydessä toimivien henkilöiden turvallisuuden kannalta oleelliset yleiset asiat

c)

Työterveys- ja työturvallisuusasiat

d)

Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet

e)

Henkilökohtainen turvallisuus, mukaan luettuna tilanne, jossa junasta poistutaan linjaosuudella

2.2   Käytettävään rataverkkoon sovellettavien toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus

a)

Toimintamenettelyt ja turvallisuusmääräykset

b)

Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmä

c)

Viestintäperiaatteet ja muodollinen viestintä mukaan lukien viestintälaitteiden käyttö

2.3   Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

a)

Matkustajavaunujen sisäpuoliset laitteet

b)

Pienten vikojen korjaaminen liikkuvan kaluston matkustajatiloissa rautatieyrityksen edellyttämällä tavalla

2.4   Reittituntemus

a)

Toiminnalliset järjestelyt (kuten junanlähettämistapa) eri paikoissa (opastimet, asemalaitteet jne.)

b)

Asemat, joilla matkustajat voivat nousta junasta tai junaan

c)

Reitin radoilla käytettävät toimintaan ja hätätilanteisiin liittyvät järjestelyt

3.   KYKY KÄYTTÄÄ TIETÄMYSTÄ

a)

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset, mukaan luettuina jarrujenkoettelu ja ovien sulkeutumisen toteaminen

b)

Lähtöön liittyvät menettelyt

c)

Viestintä matkustajien kanssa erityisesti näiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa

d)

Vajaatoimintatila

e)

Matkustajatiloissa mahdollisesti olevien puutteiden arviointi sekä sääntöjen ja toimintaohjeiden mukainen reagointi niihin

f)

Sääntöjen ja määräysten edellyttämät tai kuljettajan avustamiseksi tehtävät suojaus- ja varoitustoimet

g)

Junan evakuointi ja matkustajien turvallisuus erityisesti tapauksissa, joissa he joutuvat olemaan radalla tai sen lähellä

h)

Yhteydenpito rataverkon haltijan henkilöstöön avustettaessa kuljettajaa tai evakuoinnin aikana sattuneessa vaaratilanteessa

i)

Junan toimintaan, liikkuvan kaluston kuntoon ja matkustajien turvallisuuteen liittyvistä epätavallisista tapahtumista ilmoittaminen. Nämä raportit on vaadittaessa annettava kirjallisena rautatieyrityksen valitsemalla kielellä.

Lisäys K

Ei käytössä

Lisäys L

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan valmistelussa

1.   YLEISET VAATIMUKSET

Tässä lisäyksessä, jota on luettava yhdessä 4.6 kohdan kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina rautatiejärjestelmässä toimivien junien valmistelua hoitavan henkilöstön kannalta.

a)

Tämän YTE:n yhteydessä ilmauksella ’ammatillinen pätevyys’ tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.

b)

Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki hyväksytyt pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.

c)

Kaikkien hyväksyttyjen pätevien henkilöiden on noudatettava kaikkia suoritettavaan tehtävään liittyviä sääntöjä ja menettelyjä.

2.   AMMATILLINEN TIETÄMYS

Kaikki hyväksynnät edellyttävät alkukoneen läpäisyä sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 kohdassa kuvataan.

2.1   Yleinen ammatillinen tietämys

a)

Tehtävän kannalta oleelliset rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet, mukaan luettuina liitännät toisiin osajärjestelmiin

b)

Matkustajien ja/tai rahdin kannalta oleelliset yleiset asiat mukaan lukien vaarallisten aineiden kuljettamisen ja erikoiskuljetukset

c)

Työterveys- ja työturvallisuusasiat

d)

Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet

e)

Oma turvallisuus työskenneltäessä radalla tai sen läheisyydessä

f)

Viestintäperiaatteet ja muodollinen viestintä mukaan lukien viestintälaitteiden käyttö

2.2   Käytettävään rataverkkoon sovellettavien toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus

a)

Junien liikkuminen normaalioloissa sekä vajaatoimintatilanteissa

b)

Toimintamenettelyt eri paikoissa (opastinjärjestelmät, rautatieliikennepaikkojen laitteet) ja turvallisuussäännöt

c)

Paikalliset toimintajärjestelyt

2.3   Junalaitteiden tuntemus

a)

Liikkuvan kaluston laitteiden tarkoitus ja käyttö

b)

Teknisten tarkastusten tuntemus ja järjestäminen

3.   KYKY KÄYTTÄÄ TIETÄMYSTÄ

a)

Junan kokoonpanosääntöjen, junan jarrutussääntöjen, junan kuormausmääräysten jne. soveltaminen sen varmistamiseksi, että juna on liikennekelpoinen

b)

Liikkuvan kaluston merkintöjen ja merkintäkilpien ymmärtäminen

c)

Prosessi, jolla junan tiedot määritetään ja annetaan käyttöön

d)

Viestintä junan miehistön kanssa

e)

Viestintä kulkulupia antavan henkilöstön kanssa

f)

Vajaatoimintatilanne erityisesti siltä osin kuin se vaikuttaa junien valmisteluun

g)

Sääntöjen ja määräysten tai kyseisen paikan paikallisten järjestelyjen edellyttämät suojaus- ja varoitustoimet

h)

Toimet, joihin ryhdytään vaarallisia aineita kuljetettaessa sattuvissa vaaratilanteissa (sikäli kuin ne tulevat kyseeseen)

Lisäys M

Ei käytössä

Lisäys N

Ei käytössä

Lisäys O

Ei käytössä

Lisäys P

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja siihen liittyvä kirjaintunnus kalustossa

1.   EUROOPPALAISTA KALUSTOYKSIKKÖNUMEROA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero annetaan päätöksen 2007/756/EY lisäyksessä 6 määriteltyjen tunnusten mukaisesti.

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero on vaihdettava, jos se ei kalustoyksikköön tehtyjen teknisten muutosten takia enää ole tässä lisäyksessä esitettyjen yksikön yhteentoimivuuden tai teknisten ominaisuuksien mukainen. Mainitut tekniset muutokset saattavat edellyttää uutta käyttöönottolupaa direktiivin 2008/57/EY 20–25 artiklan mukaisesti.

2.   ULKOISIA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET JÄRJESTELYT

Isoja kirjaimia ja numeroita sisältävät merkinnät on tehtävä vähintään 80 mm korkeaa, selkeää pääteviivatonta kirjasintyyliä käyttäen. Matalampia kirjaimia voidaan käyttää vain, jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin merkitä ne suoraan aluskehykseen.

Merkinnät saavat olla enintään kahden metrin korkeudella kiskojen tasosta.

Kaluston haltija voi merkitä eurooppalaista kalustoyksikkönumeroa suuremmilla merkeillä toiminnan kannalta hyödyllisen oman numerotunnuksensa (joka yleensä koostuu sarjanumerosta ja sen perässä olevasta kirjaintunnuksesta). Kaluston haltija voi itse valita paikan, johon se sijoittaa oman numerotunnuksensa, mutta eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron on kuitenkin aina oltava helposti erotettavissa kaluston haltijan omasta numerotunnuksesta.

3.   TAVARAVAUNUT

Merkinnät on tehtävä vaunun koriin seuraavasti:

23

TEN

80

D-RFC

7369 553–4

Zcs

31

TEN

80

D-DB

0691 235–2

Tanoos

33

TEN

84

NL-ACTS

4796 100–8

Slpss

Näissä esimerkeissä:

 

D ja NL tarkoittavat rekisteröintimaan tunnuksia, siten kuin ne on määritelty NVR-päätöksen 2007/756/EY lisäyksen 6 osassa 4.

 

RFC, DB ja ACTS tarkoittavat liikkuvan kaluston haltijoiden tunnuksia, siten kuin ne on määritelty NVR-päätöksen 2007/756/EY lisäyksen 6 osassa 1.

Jos vaunuissa ei ole tarpeeksi tilaa näille merkinnöille (erityisesti sivulaidattomissa vaunuissa), merkinnät on järjestettävä seuraavasti:

0187

3320

644–7

TEN

F-SNCF

Ks

Jos vaunuun merkitään yksi tai useampia kansallisesti määriteltyjä kirjaimia, ne on merkittävä kansainvälisen merkinnän perään ja erotettava siitä väliviivalla seuraavasti:

0187

3320

644–7

TEN

F-SNCF

Ks-xy

4.   MATKUSTAJAVAUNUT

Merkinnät on tehtävä vaunujen molemmille sivuille seuraavasti:

F-SNCF

61 87 20–72 021–7

 

B10 tu

Kaluston rekisteröintimaasta ja teknisistä ominaisuuksista kertovat merkinnät tehdään heti vaunun eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron eteen, perään tai alle.

Jos vaunussa on ohjaamo, eurooppalainen kalustoyksikkönumero merkitään myös sen sisäpuolelle.

5.   VETURIT, VETOVAUNUT JA ERIKOISVAUNUT

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero on merkittävä vetokaluston molemmille sivuille seuraavasti:

92 10 1108 062–6

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero merkitään myös vetokaluston jokaisen ohjaamon sisäpuolelle.

6.   YHTEENTOIMIVUUDEN KIRJAINTUNNUS

”TEN”: Kalustoyksikkö, joka

”PPV/PPW”: kalustoyksikkö, joka on PPV/PPW-sopimuksen tai PGW-sopimuksen mukainen (OSJD-maissa) (alkuperäinen: PPV/PPW: ППВ (Правила пользования вагонами в международном сообщении); PGW: Правила Пользования Грузовыми Вагонами).

Kalustoyksiköt, joille ei ole myönnetty direktiivin 2008/57/EY 23 artiklan 1 kohdan mukaista käyttöönottolupaa kaikissa jäsenvaltioissa, on merkittävä tunnuksella, joka ilmaisee, missä jäsenvaltioissa kalustoyksikölle on myönnetty käyttöönottolupa. Merkintä tehdään jommallakummalla seuraavissa piirustuksissa kuvatuista tavoista. Piirustuksissa D tarkoittaa jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan ensimmäisenä (tässä esimerkissä Saksa) ja F jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan toisena (tässä esimerkissä Ranska). Jäsenvaltioiden tunnukset ovat päätöksen 2007/756/EY lisäyksen 6 osan 4 mukaiset.

Image

Image

Lisäys Q

Ei käytössä

Lisäys R

Ei käytössä

Lisäys S

Ei käytössä

Lisäys T

Jarrutuskyky

A.   RATAVERKON HALTIJAN ROOLI

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle kullakin reitillä tarvittava jarrutuskyky ja tieto reitin ominaispiirteistä. Rataverkon haltijan on varmistettava, että reitin ominaispiirteiden ja radan piennaralueiden vaikutus tarvittavaan jarrutuskykyyn on otettu huomioon.

Elleivät rataverkon haltija ja rautatieyritys ole sopineet jarrutuskyvyn ilmaisemisesta muina yksikköinä, tarvittava jarrutuskyky on ilmaistava

1)

junille, jotka pystyvät kulkemaan yli 200 km/h:n huippunopeudella, hidastuvuusprofiilina ja vastaavana vasteaikana tasaisella radalla;

2)

junayksiköille ja kiinteästi kootuista vaunuryhmistä muodostetuille junille, jotka pystyvät kulkemaan korkeintaan 200 km/h:n huippunopeudella, hidastuvuutena (kuten edellä 1 kohdassa) tai jarrupainoprosenttina;

Rataverkon haltijan on rautatieyrityksen pyynnöstä annettava vaatimukset myös vaihtoehtoisina yksikköinä (jarrupainoprosentti tai hidastuvuus);

3)

muille junille (vaihtelevat junakokoonpanot, jotka pystyvät kulkemaan korkeintaan 200 km/h:n huippunopeudella): jarrupainoprosenttina.

B.   RAUTATIEYRITYKSEN ROOLI

Rautatieyrityksen on varmistettava, että jokainen juna täyttää tai ylittää rataverkon haltijan vaatiman jarrutuskyvyn. Sen vuoksi rautatieyrityksen on laskettava junan jarrutuskyky ottamalla huomioon junan kokoonpano.

Rautatieyrityksen on otettava huomioon kalustoyksikön tai junan käyttöön ottamisen yhteydessä määritetty jarrutuskyky. Liikkuvaan kalustoon liittyvät turvamarginaalit, kuten jarrujen luotettavuutta ja käytettävyyttä koskevat tekijät, on myös otettava huomioon. Rautatieyrityksen on edelleen otettava huomioon junan käyttäytymiseen vaikuttavat tiedot reitin ominaispiirteistä määrittäessään jarrutuskykyä junan pysäyttämiseksi ja sen paikoillaan pysymisen varmistamiseksi.

Junan todellisten ominaisuuksien (kuten sen kokoonpanon, jarrujen käytettävyyden ja jarrujen asetusten) tarkastamisen tuloksena saatua jarrutuskykyä käytetään lähtötietona junalle jatkossa annettaville toimintaohjeille.

C.   JARRUTUSKYKYÄ EI SAAVUTETA

Rataverkon haltijan on laadittava ja annettava rautatieyrityksille säännöt, joita noudatetaan silloin, kun juna ei saavuta vaadittua jarrutuskykyä.

Jos juna ei saavuta aiotuilla reiteillä vaadittavaa jarrutuskykyä, rautatieyrityksen on noudatettava siitä seuraavia rajoituksia, kuten nopeuden alentamista.

Lisäys U

Avointen kysymysten luettelo

LISÄYS B (Ks. TÄMÄN YTE:N 4.4 KOHTA)

Muita yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavia sääntöjä

4.2.2.1.3.3 KOHTA

Tavarajunat, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa

Lisäys V

Ei käytössä

Lisäys W

Sanasto

Tämän sanaston määritelmät koskevat termien käyttöä tässä YTE:ssä.

Termi

Määritelmä

Onnettomuus

Kuten direktiivin 2004/49/EY 3 artiklassa määritellään.

Junien kulkulupien myöntäminen

Junien kulun mahdollistavien liikenteenohjauspisteiden, sähköratavalvomoiden ja kauko-ohjauskeskusten laitteiden käyttäminen. Tähän ei sisälly se rautatieyrityksen henkilökunta, joka vastaa resurssien, kuten junien miehistöjen ja liikkuvan kaluston, käytöstä.

Pätevyys

Tehtävien turvallisen ja luotettavan suorittamisen edellyttämä muodollinen pätevyys ja kokemus. Kokemusta voidaan hankkia osana koulutusprosessia.

Vaaralliset aineet

Direktiivin 2008/68/EY mukaiset aineet

Vajaatoimintatilanne

Toiminta, joka on seurausta odottamattomasta tapahtumasta, joka estää junan normaalin toiminnan.

Lähettäminen

Ks. junan lähettäminen

Kuljettaja

Kuten direktiivin 2007/59/EY 3 artiklassa määritellään.

Erikoiskuljetus

Rautatievaunussa, esimerkiksi kontti-, vaihtokori- tai muussa liikenteessä kuljetettava kuorma, jossa vaunun koko ja/tai akselipaino edellyttävät erityistä kuljetuslupaa ja/tai erityisehtojen soveltamista koko matkan tai sen osan ajaksi.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

Tämän YTE:n yhteydessä termi tarkoittaa vain niitä lääketieteellisiä ja psykologisia edellytyksiä, joita tarvitaan tämän osajärjestelmän osien käyttämiseen.

Kuuma laakeripesä

Laakeripesä ja laakeri, joiden lämpötila ylittää suunnittelun pohjana olevan suurimman sallitun toimintalämpötilan.

Vaaratilanne

Kuten direktiivin 2004/49/EY 3 artiklassa määritellään.

Junan pituus

Kaikkien kalustoyksikköjen yhteenlaskettu pituus puskimineen, veturi(t) mukaan luettuna

Operointikieli

Rataverkon haltijan päivittäisessä toiminnassa käytettävä kieli tai kielet, jotka on ilmoitettu tämän verkkoselostuksessa ja joita käytetään toimintaan tai turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä.

Matkustaja

Junassa matkustava tai rautatiealueella ennen tai jälkeen junamatkan kulkeva henkilö (muu kuin työntekijä, jolla on tiettyjä junaan liittyviä tehtäviä).

Suorituskyvyn seuraaminen

Junan ja rataverkon toiminnan tehokkuuden järjestelmällinen seuraaminen ja siihen liittyvien tietojen tallentaminen tarkoituksena parantaa molempien tehokkuutta.

Pätevyysvaatimus

Fyysinen ja henkinen sopivuus tehtävään sekä siinä tarvittavat tiedot.

Reaaliaikainen

Mahdollisuus vaihtaa tai käsitellä tiettyjä junan kulkuun liittyviä tapahtumia (kuten asemalle saapumista, aseman sivuutusta tai asemalta lähtöä) koskevia tietoja niiden tapahtumahetkellä.

Junan kulun seurantapaikka

Kohta junan aikataulussa, jolta edellytetään saapumis-, lähtö- tai sivuutusajan ilmoittamista.

Reitti

Radan tietty osuus tai tietyt osuudet

Turvallisuuden kannalta kriittinen työ

Henkilöstön tekemä työ, jossa liikkuvan kaluston kulkua ohjataan tai siihen vaikutetaan niin, että sillä voi olla vaikutusta ihmisten terveydentilaan ja turvallisuuteen.

Henkilöstö

Rautatieyrityksen, rataverkon haltijan tai näiden alihankkijoiden palveluksessa olevat henkilöt, jotka hoitavat tässä YTE:ssä määriteltyjä tehtäviä.

Pysähdyspaikka

Junan aikataulussa määrätty paikka, jossa junan on tarkoitus pysähtyä, yleensä tiettyä tarkoitusta, kuten matkustajien junaan nousemista ja siitä poistumista, varten.

Aikataulu

Asiakirja tai järjestelmä, jossa on tiedot junien aikataulusta tietyllä reitillä.

Ajoituspaikka

Junan aikataulun mukainen paikka, jossa on tarkoitus olla tiettyyn aikaan. Tämä aika voi olla saapumisaika, lähtöaika tai, jos junan ei ole tarkoitus pysähtyä kyseisessä paikassa, sivuutusaika.

Vetoyksikkö

Voimalaitteella varustettu kalustoyksikkö, joka kykenee liikuttamaan itseään ja muita siihen kytkettyjä vaunuja.

Juna

Juna on vetoyksikkö joko siihen kytkettyjen vaunujen kanssa tai ilman niitä, kun se liikennöi kahden tai useamman määrätyn pisteen välillä, ja sitä koskevat junatiedot ovat käytettävissä.

Junan lähettäminen

Junaa kuljettavalle henkilölle annettava ilmoitus siitä, että kaikki aseman tai varikon toimet on tehty ja vastuussa olevan henkilöstön tiedon mukaan junalle voidaan antaa lähtölupa.

Junan miehistö

Junahenkilökunnan jäsenet, joilla on pätevyystodistus ja jotka rautatieyritys on asettanut hoitamaan erikseen määrättyjä junaturvallisuuteen liittyviä tehtäviä junassa, esimerkiksi kuljettaja tai konduktööri.

Junan valmistelu

Sen varmistaminen, että juna on liikennekelpoinen, että sen liikkuva kalusto on järjestetty oikein ja että juna on muodostettu sille tarkoitetun reitin edellyttämällä tavalla. Junan valmisteluun kuuluvat myös ennen junan liikkeellelähtöä tehtävät tekniset tarkastukset.


Lyhenne

Selitys

Vaihtovirta

Vaihtovirta (Alternating Current)

CCS

Ohjaus, hallinta ja merkinanto (Control, Command and Signalling)

CEN

Euroopan standardointikomitea (Comité Européen de Normalisation)

COTIF

Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskeva yleissopimus (Convention relative aux Transports Internationaux Ferroviaires)

CR

Tavanomainen rautatiejärjestelmä (Conventional Rail)

dB

Desibeli

Tasavirta

Tasavirta (Direct Current)

DMI

Kuljettajan ja koneen välinen liitäntä (Driver Machine Interface)

EC

Euroopan yhteisö

ECG

Elektrokardiogrammi (Electro CardioGram)

EIRENE

Yhtenäinen eurooppalainen rautatieliikenteen digitaalinen radiojärjestelmä (European Integrated Railway Radio Enhanced Network)

EN

Eurooppalainen standardi

ENE

Energia

ERA

Euroopan rautatievirasto (European Rail Agency)

ERTMS

Eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (European Rail Traffic Management System)

ETCS

Eurooppalainen junaliikenteen valvontajärjestelmä (European Train Control System)

EU

Euroopan unioni

FRS

Toiminnallisten vaatimusten eritelmä (Functional Requirement Specification)

GSM-R

Rautatieliikenteessä käytettävä GSM-järjestelmä (Global System for Mobile Communications – Rail)

HABD

Kuumakäynti-ilmaisin (Hot Axle Box Detector)

Hz

Taajuuden yksikkö, hertsi

IM

Rataverkon haltija (Infrasructure Manager)

INF

Infrastruktuuri

OPE

Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (Operation and Traffic Management)

OSJD

Rautatiehallintojen yhteistyöjärjestö

PPV/PPW

Lyhenne venäjänkielisistä sanoista ”Prawila Polzowaniia Wagonami w mejdunarodnom soobqenii”, jotka tarkoittavat kansainvälisessä liikenteessä käytettävää rautateiden liikkuvaa kalustoa koskevia sääntöjä

RST

Liikkuva kalusto (Rolling Stock)

RU

Rautatieyritys (Railway Undertaking)

SMS

Turvallisuusjohtamisjärjestelmä (Safety Management System)

SPAD

Seis-asennossa oleva opastin ohitettu (Signal Passed At Danger)

SRS

Järjestelmävaatimusten eritelmä (System Requirement Specification)

TAF

Tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset (Telematic Applications for Freight)

TEN

Euroopan laajuinen rautatiejärjestelmä (Trans-European Network)

YTE

Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä

UIC

Kansainvälinen rautatieliitto (Union Internationale des Chemins de fer)

VKM

Liikkuvan kaluston haltijan tunnus (Vehicle Keeper Marking)


LIITE II

Muutetaan päätöksen 2007/756/EY liite seuraavasti:

1)

Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan tietokentän 1 ”Eurooppalainen kulkuneuvonumero” kuvaus seuraavasti:

”Lisäyksessä 6 määritelty numerotunniste”.

b)

Korvataan alaviite 1 seuraavasti:

”(1)

Ei käytössä”.

c)

Korvataan tietokentän 2.1 kuvaus seuraavasti:

”Lisäyksen 6 osassa 4 määritelty jäsenvaltion tunnus”.

d)

Korvataan tietokentän 11 kuvaus seuraavasti:

”Lisäyksen 6 osassa 4 määritelty jäsenvaltion tunnus”.

2)

Korvataan kohdassa 2.1 ”Yhteydet muihin rekistereihin” VKMR:ää koskeva luetelmakohta seuraavasti:

”VKMR: ERA ja OTIF hallinnoivat yhdessä tätä rekisteriä (ERA EU:n osalta ja OTIF kaikkien niiden OTIF:n jäsenmaiden osalta, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita). Haltija kirjataan NVR:ään. Lisäyksessä 6 mainitaan muita kattavia keskitettyjä rekisterejä (kuten kalustoyksiköiden tyyppikoodit, yhteentoimivuuskoodit, maakoodit jne.), joita ”keskuselimen” olisi hallinnoitava ja jotka ovat tuloksena ERA:n ja OTIF:n yhteistyöstä.”

3)

Lisätään lisäys seuraavasti:

”Lisäys 6

OSA ”0” –   LIIKKUVAN KALUSTON TUNNISTEET

Yleistä

Tässä lisäyksessä kuvaillaan eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja sen näkyvä merkitseminen liikkuvan kaluston yksikköön sen erottamiseksi yksiselitteisesti ja pysyvästi muista liikenteessä olevista yksiköistä. Siinä ei käsitellä muita numeroita tai merkintöjä, joita mahdollisesti on kaiverrettu tai kiinnitetty pysyvästi valmistusvaiheessa kalustoyksikön runkorakenteeseen tai pääkomponentteihin.

Eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja siihen liittyvät lyhenteet

Kullekin liikkuvan kaluston yksikölle annetaan 12-numeroinen tunnus (nimeltään eurooppalainen kalustoyksikkönumero, EVN), joka koostuu seuraavasti:

Liikkuvan kaluston ryhmä

Yhteentoimivuus ja kalustoyksikön tyyppi

[2 numeroa]