Help Print this page 

Document 32011D0314

Title and reference
2011/314/EU: Komission päätös, annettu 12 päivänä toukokuuta 2011 , Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 3099) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
  • No longer in force
OJ L 144, 31.5.2011, p. 1–112 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 057 P. 196 - 307

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2011/314/oj
Multilingual display
Text

31.5.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 144/1


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 12 päivänä toukokuuta 2011,

Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 3099)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/314/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004/EY (2) 12 artiklassa edellytetään, että Euroopan rautatievirasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa, että yhteentoimivuuden tekniset eritelmät, jäljempänä ’YTE:t’, mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinoiden trendiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin, ja ehdottaa komissiolle tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia YTE:iin.

(2)

Komissio antoi 13 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyllä päätöksellä K(2007) 3371 virastolle yleisen toimeksiannon toteuttaa tiettyjä toimia Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY (3) sekä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/16/EY (4) nojalla. Kyseisen yleisen toimeksiannon mukaisesti virastoa pyydettiin tarkistamaan 11 päivänä elokuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2006/920/EY hyväksytty YTE, joka liittyy Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmään ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” (5).

(3)

Virasto antoi 17 päivänä heinäkuuta 2009 neljä suositusta, jotka koskivat eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttötoimintaa koskevia sääntöjä (ERA/REC/2009-02/INT), käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n liitteen P tarkistamista (ERA/REC/2009-03/INT), tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n liitteen T tarkistamista (ERA/REC/2009-04/INT) sekä yhdenmukaisuutta direktiivin 2007/59/EY kanssa veturinkuljettajan pätevyyttä koskevien määräysten osalta (ERA/REC/2009-05/INT). Nämä neljä suositusta johtivat komission päätökseen käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevista YTE:istä tehtyjen päätösten 2006/920/EY ja 2008/231/EY muuttamisesta, josta direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettu komitea antoi puoltavan lausunnon 25 päivänä helmikuuta 2010.

(4)

Viraston 7 päivänä toukokuuta 2010 antamassa suosituksessa (ERA/REC/03-2010/INT) ehdotetaan tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan YTE:ään uusia muutoksia, jotka liittyvät muun muassa junan näkyvyyteen (peräpää), junien tunnisteisiin sekä yhdenmukaisuuteen yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (6) kanssa.

(5)

Selvyyden ja yksinkertaisuuden vuoksi on asianmukaista korvata päätös 2006/920/EY.

(6)

Liitteessä esitetyssä YTE:ssä ei tulisi edellyttää erityisten tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen.

(7)

Kunkin jäsenvaltion on päivitettävä vastuulleen kuuluvien ratojen osalta käyttöönottosuunnitelma, jonka mukaisesti varmennetaan liitteessä esitetyn YTE:n käyttöönotto ja sen kyseeseen tulevien osien noudattaminen.

(8)

Nykyään rautatieliikennettä säännellään voimassa olevilla kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla. On tärkeää, että kyseiset sopimukset eivät estä yhteentoimivuuden alalla nykyään tai tulevaisuudessa tapahtuvaa edistystä. Sen vuoksi on tarpeen, että komissio tutkii kyseiset sopimukset selvittääkseen, onko liitteessä esitettyä YTE:ää tarkistettava vastaavasti.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Hyväksytään liitteenä oleva Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE).

2.   Tämän päätöksen liitteenä olevaa YTE:ää sovelletaan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.4 kohdassa kuvattuun käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään.

2 artikla

1.   Virasto julkaisee Internet-sivustollaan luettelot liitteessä Pa olevassa 9, 10, 11, 12 ja 13 kohdassa tarkoitetuista tunnuksista.

2.   Virasto pitää 1 kohdassa tarkoitetut tunnusten luettelot ajan tasalla ja ilmoittaa komissiolle niiden muutoksista.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille näiden tunnusten muutoksista direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan mukaisesti perustetun komitean välityksellä.

3 artikla

Jos direktiivin 2008/57/EY 2 (c) artiklan mukainen liikkuvan kaluston yksikkö myydään tai vuokrataan kuutta kuukautta pidemmäksi yhtäjaksoiseksi ajaksi ja jos kaikki tekniset ominaisuudet, joiden mukaisesti se on otettu käyttöön, pysyvät muuttumattomina, sen eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron (EVN) saa 31 päivään joulukuuta 2013 asti muuttaa rekisteröimällä kalustoyksikkö uudelleen ja peruuttamalla alkuperäinen rekisteröinti.

Jos tämä uusi rekisteröinti koskee eri jäsenvaltiota kuin alkuperäinen rekisteröinti, uuden rekisteröinnin osalta toimivaltainen taho voi vaatia jäljennöksen alkuperäiseen rekisteröintiin liittyvistä asiakirjoista.

Tällainen EVN-numeron vaihtaminen ei rajoita direktiivin 2008/57/EY 21–26 artiklan soveltamista lupamenettelyjen osalta.

EVN-numeron vaihtamisesta syntyvistä hallintokustannuksista vastaa EVN-numeron vaihtamista pyytävä hakija.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi seuraavantyyppiset sopimukset kuuden kuukauden kuluessa liitteenä olevan YTE:n voimaantulosta, mikäli niistä ei ole jo ilmoitettu päätöksen 2006/920/EY nojalla:

1.

jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden väliset pysyvät tai väliaikaiset kansalliset sopimukset, jotka ovat suunnitellun junaliikennepalvelun hyvin erityisen tai paikallisen luonteen vuoksi välttämättömiä;

2.

rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai turvallisuusviranomaisten kahden- tai monenväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta;

3.

yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden kolmannen maan väliset kansainväliset sopimukset tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden ja vähintään yhden kolmannen maan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan väliset kansainväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

5 artikla

Kunkin jäsenvaltion on päivitettävä YTE:ää koskeva kansallinen käyttöönottosuunnitelma, jonka se on laatinut päätöksen 2006/920/EY 4 artiklan mukaisesti. Päivitetty käyttöönottosuunnitelma on laadittava tämän päätöksen liitteen luvun 7 mukaisesti.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava päivitetty käyttöönottosuunnitelma muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.

6 artikla

Kumotaan komission päätös 2006/920/EY 1 päivästä tammikuuta 2012.

7 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

On kuitenkin huomattava, että

1.

liitettä P sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201231 päivään joulukuuta 2013,

2.

liitettä Pa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä toukokuuta 2011.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(2)  EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1.

(3)  EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6.

(4)  EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1.

(5)  EUVL L 359, 18.12.2006, s. 1.

(6)  EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44.


LIITE

OSAJÄRJESTELMÄÄ ”KÄYTTÖTOIMINTA JA LIIKENTEEN HALLINTA” KOSKEVA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

SISÄLLYSLUETTELO

1.

JOHDANTO

1.1

Asiakirjan tekninen soveltamisala

1.2

Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

1.3

Tämän YTE:n sisältö

2.

OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1

Osajärjestelmä

2.2

Soveltamisala

2.2.1

Henkilökunta ja junat

2.2.2

Periaatteet

2.2.3

Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

3.

OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1

Olennaisten vaatimusten täyttäminen

3.2

Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

4.

OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1

Johdanto

4.2

Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1

Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1

Yleiset vaatimukset

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.2.1

Kuljettajan sääntökirja

4.2.1.2.2

Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien ratalaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.3

Aikataulut

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.4

Liikenteenohjaukselle tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja liikenteenohjauksen välillä

4.2.2

Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1

Junan näkyvyys

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.1.2

Etupää

4.2.2.1.3

Takapää

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.2.2

Äänimerkin käyttö

4.2.2.3

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

4.2.2.4.1

Kuorman turvallisuus

4.2.2.4.2

Matkustajien turvallisuus

4.2.2.5

Junan kokoonpano

4.2.2.6

Junan jarrutus

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

4.2.2.8

Opastimien ja radan merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

4.2.2.9

Turvalaite

4.2.3

Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

4.2.3.2

Junien tunnisteet

4.2.3.2.1

Junanumeron muoto

4.2.3.3

Junan lähtö

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

4.2.3.4.2

Junaseuranta

4.2.3.4.2.1

Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

4.2.3.4.2.2

Ennakoitu luovutusaika

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.6

Häiriötilanne

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

4.2.3.6.2

Kuljettajien ohjeistaminen

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

4.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1

Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

4.3.2

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

4.3.3

Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1

Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

4.3.3.2

Liitännät tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

4.3.4

Liitännät energia-YTE:ään

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt

4.6

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

4.6.1

Ammattitaito

4.6.1.1

Ammatillinen tietämys

4.6.1.2

Kyky käyttää tätä tietämystä

4.6.2

Kielitaito

4.6.2.1

Periaatteet

4.6.2.2

Kielitaidon taso

4.6.3

Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1

Peruselementit

4.6.3.2

Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1

Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

4.6.3.2.2

Koulutustarveselvityksen päivittäminen

4.6.3.2.3

Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1

Infrastruktuuria koskeva tietämys

4.6.3.2.3.2

Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

4.6.3.2.3.3

Apuhenkilöstö

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1

Johdanto

4.7.2

Poistettu

4.7.3

Poistettu

4.7.4

Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1

Ennen työhön hyväksymistä:

4.7.4.1.1

Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.1.2

Psykologinen arviointi

4.7.4.2

Työhön hyväksymisen jälkeen

4.7.4.2.1

Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

4.7.4.2.2

Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.2.3

Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

4.7.5

Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1

Yleiset vaatimukset

4.7.5.2

Näkövaatimukset

4.7.5.3

Kuulovaatimukset

4.8

Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat kansalliset rekisterit

4.8.1

Infrastruktuuri

4.8.2

Liikkuva kalusto

5.

YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1

Määritelmä

5.2

Osatekijöiden luettelo

6.

OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1

Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1

Periaatteet

7.

KÄYTTÖÖNOTTO

7.1

Periaatteet

7.2

Käyttöönoton suuntaviivoja

7.3

Erityistapaukset

7.3.1

Johdanto

7.3.2

Erityistapausten luettelo

7.3.2.1

Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva väliaikainen erityistapaus (T1)

7.3.2.2

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Liite A:

ERTMS/ETCS-käyttösäännöt

Liite B:

Muita yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavia sääntöjä

Liite C:

Turvallisuuteen liittyvän viestinnän menetelmät

Liite D:

Tiedot, joiden on oltava rautatieyrityksen käytettävissä niihin reitteihin liittyen, joilla sen on tarkoitus liikennöidä

Liite E:

Kielitaito ja viestinnän taso

Liite F:

 

Liite G:

 

Liite H:

 

Liite I:

 

Liite J:

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta

Liite K:

 

Liite L:

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan valmistelussa

Liite M:

 

Liite N:

 

Liite O:

 

Liite P:

 

Liite Pa:

 

Liite Q:

 

Liite R:

 

Liite S:

 

Liite T:

Jarrutuskyky

Liite U:

Avointen kysymysten luettelo

Liite V:

 

Liite W:

Sanasto

1.   JOHDANTO

1.1   Asiakirjan tekninen soveltamisala

Tämä yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (jäljempänä ’YTE ’) koskee direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelon mukaista osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”. Lisätietoja tästä osajärjestelmästä on luvussa 2.

1.2   Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2008/57/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)

ilmoitetaan sen tarkoitettu soveltamisala käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä – 2 luku

b)

täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sen liitännöille muihin osajärjestelmiin – 3 luku

c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka kyseisen osajärjestelmän ja sen liitäntöjen muihin osajärjestelmiin on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi direktiivin 2008/57/EY liitteessä I mainittujen rataverkkoryhmien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan – 4 luku

d)

määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi – 5 luku

e)

ilmoitetaan kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa – 6 luku

f)

ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet ja sovellettavat elementit, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on vallitseva normi – 7 luku

g)

ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät – 4 luku.

Lisäksi voidaan direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ä varten. Nämä selostetaan 7 luvussa.

Tämän YTE:n 4 lukuun sisältyvät myös edellä tämän liitteen 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1   Osajärjestelmä

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä kuvataan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.4 kohdassa seuraavasti:

”Menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö sekä niiden tavanomaisen toiminnan että vajaatoiminnan aikana, mukaan lukien erityisesti koulutus ja junien ohjaus sekä liikenteen suunnittelu ja hallinta.

Palvelujen rajan yli suorittamisen edellyttämä ammatillinen kelpoisuus kaikilta osiltaan”.

2.2   Soveltamisala

Tätä YTE:ää sovelletaan tavanomaisen rautatieliikenteen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoihin liittyvien rataverkon haltijoiden (jäljempänä myös ”IM”) ja rautatieyritysten (jäljempänä myös ”RU”) käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään.

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevassa YTE:ssä esitettyjä eritelmiä voidaan käyttää viiteasiakirjana liikennöitäessä junilla, vaikka ne eivät kuuluisikaan tämän YTE:n soveltamisalaan.

2.2.1   Henkilökunta ja junat

Jäljempänä olevat 4.6 ja 4.7 kohdat koskevat henkilökuntaa, joka on junassa mukana ja suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä ylitettäessä valtioiden välinen raja ja työskentelee sellaista paikkaa kauempana, jota rataverkon haltijan verkkoselostuksessa nimitetään ”raja-asemaksi” ja joka sisältyy tämän turvallisuuslupaan.

Kohta 4.6.2 koskee myös veturinkuljettajia, kuten direktiivin 2007/59/EY liitteessä VI olevassa 8 kohdassa säädetään. Henkilökunnan jäsenen ei katsota ylittävän rajaa, jos toiminta käsittää työskentelyn vain tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa kuvattujen ”raja-asemien” sisällä.

Liikenteenohjaukseen liittyviä turvallisuuden kannalta kriittistä tehtäviä hoitaviin henkilöihin sovelletaan ammatillista pätevyyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Niihin henkilöstön jäseniin, jotka hoitavat junan loppuvalmisteluun liittyviä turvallisuuskriittisiä tehtäviä ennen junan aikataulun mukaista rajanylitystä ja työskentelevät tämän luvun ensimmäisessä kappaleessa kuvattua ”raja-asemaa” kauempana, sovelletaan 4.6 kohtaa sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Junan ei katsota liikennöivän rajan yli, jos kaikki junan valtioiden välisen rajan ylittävät vaunut kulkevat vain tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa kuvatulle ”raja-asemalle” saakka.

Tästä voidaan yhteenvetona esittää seuraavat taulukot:

Henkilöstö, joka työskentelee sellaisten junien mukana, jotka ylittävät valtioiden välisen rajan ja jatkavat matkaansa raja-aseman jälkeen

Tehtävä

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

Terveydentilavaatimukset

Junan miehistönä oleminen

4.6

4.7

Junan kulkuluvan antaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan valmistelu

4.6

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan lähettäminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen


Henkilöstö, joka työskentelee sellaisissa junissa, jotka eivät ylitä valtioiden välistä rajaa tai jatka raja-asemaa pidemmälle

Tehtävä

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

Terveydentilavaatimukset

Junan miehistönä oleminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan kulkuluvan antaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan valmistelu

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan lähettäminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

2.2.2   Periaatteet

Tämä YTE käsittelee niitä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osia (kuten 4 luvussa on selostettu), joiden kohdalla periaatteessa on toiminnallisia liitäntöjä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä ja jotka ovat erityisen hyödyllisiä yhteentoimivuuden kannalta.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on varmistettava, että kaikki sääntöjä ja menettelyjä sekä asiakirjoja koskevat vaatimukset täytetään laatimalla asianmukaiset prosessit. Näiden prosessien perustaminen on olennainen osa direktiivin 2004/49/EY edellyttämää rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmää (jäljempänä myös ”SMS”). Itse turvallisuusjohtamisjärjestelmän arvioi kyseeseen tuleva kansallinen turvallisuusviranomainen (jäljempänä myös ”NSA”) ennen kuin se antaa turvallisuustodistuksen/-luvan.

2.2.3   Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

Vaikka suurin osa tämän YTE:n vaatimuksista liittyykin prosesseihin ja menettelyihin, osa niistä liittyy myös fyysisiin elementteihin eli toiminnan kannalta tärkeisiin juniin ja kulkuneuvoihin.

Näiden elementtien suunnittelukriteerit on esitetty muita osajärjestelmiä, kuten liikkuvaa kalustoa, koskevissa YTE:issä. Tämän YTE:n yhteydessä huomioon otetaan niiden toiminnallinen rooli.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   Olennaisten vaatimusten täyttäminen

Direktiivin 2008/57/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

3.2   Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

turvallisuus

luotettavuus ja käytettävyys

terveysnäkökohdat

ympäristönsuojelu

tekninen yhteensopivuus.

Direktiivin 2008/57/EY mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko Euroopan laajuista tavanomaista rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto direktiivin 2008/57/EY liitteessä III esitettyjen ja tässä YTE:ssä esitettyjen olennaisten vaatimusten vastaavuudesta.

Kohta

Kohdan otsikko

Turvallisuus

Luotettavuus ja käytettävyys

Terveysnäkökohdat

Ympäristönsuojelu

Tekninen yhteensopivuus

Erityisesti käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevat olennaiset vaatimukset

1.1.1

1.1.2

1.1.3

1.1.4

1.1.5

1.2

1.3.1

1.3.2

1.4.1

1.4.2

1.4.3

1.4.4

1.4.5

1.5

2.6.1

2.6.2

2.6.3

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.2.1

Sääntökirja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

X

 

X

4.2.1.2.2

Reittikirja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.1.2.3

Aikataulut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.1.4

Liikenteenohjaukselle tarkoitettu dokumentaatio

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja liikenteenohjauksen välillä

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.2.1

Junan näkyvyys

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.1.2

Etupää

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.1.3

Peräpää

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

X

 

X

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.2.2

Äänimerkin käyttö

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

4.2.2.3

Liikkuvan kaluston tunnisteet

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.2.5

Junan kokoonpano

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.2.6

Junan jarrutus

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.2.8

Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

 

4.2.2.9

Turvalaite

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

4.2.3.2

Junien tunnisteet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.3

Junan lähtö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

 

X

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

 

X

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.4.2.1

Junien sijainnin ilmoittamiseksi tarvittavat tiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.4.2.2

Ennustettu luovutusaika

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

 

 

 

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

4.2.3.6

Häiriötilanne

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

X

4.2.3.6.2

Ilmoittaminen junan kuljettajille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

4.4

ERTMS-käyttösäännöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

 

4.6

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

X

X

4.7

Työterveys- ja turvallisuusolot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

X

 

 

4.   OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1   Johdanto

Kun otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olennaiset vaatimukset, 2.2 kohdassa kuvattu käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä käsittää vain tässä luvussa eritellyt elementit.

Direktiivin 2001/14/EY mukaisesti rataverkon haltijalla on kokonaisvastuu siitä, että se esittää kaikki ne vaatimukset, joita sen rataverkossa kulkemaan oikeutettujen junien on täytettävä ottaen huomioon eri ratojen maantieteelliset erityispiirteet ja tässä luvussa esitetyt toiminnalliset tai tekniset eritelmät.

4.2   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät sisältävät seuraavat osat:

henkilöstöön liittyvät eritelmät

juniin liittyvät eritelmät

junaliikenteeseen liittyvät eritelmät.

4.2.1   Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1   Yleiset vaatimukset

Tämä kohta koskee henkilöstöä, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välinen suora vuorovaikutus.

1.

Rautatieyrityksen henkilöstö, joka

a)

ajaa junia (tässä YTE:ssä viitataan sanalla ”kuljettaja”) ja kuuluu ”junan miehistöön”

b)

työskentelee junassa (muuta kuin sen ajamista) ja kuuluu ”junan miehistöön”

c)

hoitaa junan valmisteluun liittyviä tehtäviä.

2.

Rataverkon haltijan liikenteenohjaushenkilöstö

Olennaiset vaatimukset koskevat:

dokumentaatiota

viestintää.

Lisäksi tämän YTE:n 2.2.1 kohdassa määritellylle henkilöstölle esitetään vaatimuksia, jotka koskevat:

pätevyyttä (ks. 4.6 kohta ja liite L)

terveyttä ja turvallisuutta (ks. 4.7 kohta)

4.2.1.2   Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Junan toiminnasta vastaavan rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki tämän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot ja dokumentaatio.

Näissä tiedoissa on otettava huomioon tarpeelliset perusasiat, jotka koskevat kullakin reitillä tapahtuvaa liikennettä ja käytettävää liikkuvaa kalustoa sekä normaali- että häiriö- ja hätätilanteissa.

4.2.1.2.1   Kuljettajan sääntökirja

Kaikkien kuljettajaa koskevien menettelyjen tulee sisältyä ”Kuljettajan sääntökirja” -nimiseen paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan.

Kuljettajan sääntökirjassa on esitettävä ajettavia reittejä ja kyseisillä reiteillä käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset normaali- ja häiriötilanteissa sekä kuljettajan mahdollisesti kohtaamissa hätätapauksissa.

Kuljettajan sääntökirjan on katettava kaksi erillistä aluetta:

toinen kuvaa koko Euroopan laajuista rautatiejärjestelmää koskevat yhteiset säännöt ja menettelyt (liitteiden A, B ja C sisältö huomioon ottaen)

toinen esittää kutakin rataverkon haltijaa koskevat säännöt ja menettelyt.

Siinä on oltava vähintään seuraavia asioita koskevat menettelyt:

henkilöstöturvallisuus ja turvatoimenpiteet

ohjaus, hallinta ja merkinanto

junaliikenne häiriötilanteet mukaan luettuina

vetokalusto ja muu liikkuva kalusto

onnettomuudet ja tapaturmat.

Rautatieyritys vastaa Kuljettajan sääntökirjan koostamisesta.

Rautatieyrityksen on julkaistava Kuljettajan sääntökirja samassa muodossa koko sen rataverkon alueella, jossa sen kuljettajat työskentelevät.

Rautatieyrityksen on koostettava Kuljettajan sääntökirja niin, että kuljettaja pystyy soveltamaan kaikkia käyttötoimintaan liittyviä sääntöjä.

Siinä on oltava kaksi liitettä:

liite 1: Viestintämenettelyjen käsikirja

liite 2: Lomakekirja.

Viestien ja lomakkeiden on oltava rataverkon haltijan ”operointikielellä” laadittuja.

Kuljettajan sääntökirjan laatimis- ja päivitysprosessiin tulee sisältyä seuraavat vaiheet:

rataverkon haltijan (tai toimintasääntöjen laatimisesta vastaavan organisaation) on annettava rautatieyritykselle asianmukaiset tiedot rataverkon haltijan ”operointikielellä”

rautatieyrityksen tulee laatia alkuperäinen tai päivitetty asiakirja

jos rautatieyrityksen Kuljettajan sääntökirjaa varten valitsema kieli ei ole sama kuin se, jolla asianmukaiset tiedot alun perin toimitettiin, rautatieyritys vastaa tarvittavan käännöksen järjestämisestä ja/tai selventävien huomautusten laatimisesta toisella kielellä.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että Kuljettajan sääntökirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2   Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien ratalaitteiden kuvaus

Kuljettajille on annettava ajotehtävän kannalta oleelliset tiedot rataosista ja käytössä olevista ratalaitteista niiden rataosien osalta, joilla he toimivat. Nämä tiedot on esitettävä yhdessä asiakirjassa nimeltään ”reittikirja” (joka voi olla joko paperinen tai sähköinen asiakirja).

Seuraavassa on luettelo tiedoista, jotka vähintään on annettava:

yleiset liikennettä koskevat ominaispiirteet

nousujen ja laskujen kaltevuuslukemat

yksityiskohtainen ratakaavio.

4.2.1.2.2.1   Reittikirjan laatiminen

Reittikirja on laadittava samassa muodossa kaikille niille rataosille, joita yksittäisen rautatieyrityksen junat käyttävät.

Rautatieyritys vastaa laatimansa reittikirjan täydellisyydestä ja oikeellisuudesta (esimerkiksi tarvittavien käännösten ja/tai selventävien huomautusten antamisesta) kunkin rataverkon haltijan toimittamien tietojen perusteella.

Siinä on oltava seuraavat tiedot (tämä luettelo ei välttämättä ole täydellinen):

a)

yleiset liikennettä koskevat ominaispiirteet:

opastinjärjestelmä ja vastaava liikennöintitapa (kaksiraiteinen rata, kaksisuuntaisuus, vasemman- tai oikeanpuoleinen liikenne jne.)

sähkönsyötön tyyppi

liikenteenohjauksen ja junan välisen radiolaitteiston tyyppi.

b)

tiedot nousuista ja laskuista sekä niiden kaltevuudesta ja sijainnista;

c)

yksityiskohtainen ratakaavio:

liikennepaikkojen sekä tärkeimpien kohtien nimet ja niiden sijainti

tunnelit, niiden sijainti, nimi, pituus ja erityiset tiedot, kuten kävelytiet ja turvalliset poistumispaikat sekä sellaisten turvallisten paikkojen sijainti, joissa matkustajat voidaan evakuoida

olennaiset paikat, kuten erotusjaksot

kunkin raiteen nopeusrajoitukset mukaan luettuina junalajin mukaiset nopeudet, jos niille on tarvetta

vastuussa oleva rataverkon haltija

viestintätavat liikenteenhallinta-/-ohjauskeskuksen kanssa sekä normaali- että häiriötilanteessa.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2.2   Muutokset reittikirjan tietoihin

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle kaikista pysyvistä tai tilapäisistä muutoksista 4.2.1.2.2.1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

Rautatieyrityksen on ryhmiteltävä nämä muutokset tätä tarkoitusta vasten laadittuun paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan, jonka on oltava samanmuotoinen kaikkien niiden rataosien osalta, joiden alueella kyseisen rautatieyrityksen junat liikkuvat.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan tietoihin tehtyjen muutosten koosteasiakirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2.3   Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

Rataverkon haltijan on ilmoitettava kuljettajille kaikista rataa tai ratalaitteita koskevista muutoksista, joita ei ole merkitty muutoksina reittikirjan tietoihin 4.2.1.2.2.2 kohdan mukaisesti.

4.2.1.2.3   Aikataulut

Aikataulutiedot mahdollistavat junien kulun ajallaan ja edistävät palvelun toimivuutta.

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle junan normaalin kulun edellyttämät tiedot, joihin sisältyy vähintään:

junan tunniste

junan kulussaolopäivät (tarpeen mukaan)

pysähdyspaikat ja niihin liittyvät toimet

lupapaikat ja muut ajoituspaikat

saapumis-/lähtö-/sivuutusajat kussakin pisteessä.

Nämä junan kulkua koskevat tiedot, joiden tulee perustua rataverkon haltijan antamiin tietoihin, voidaan antaa joko sähköisesti tai paperilla.

Tiedot on annettava kuljettajalle samassa muodossa kaikilla niillä rataosilla, joilla rautatieyritys toimii.

4.2.1.2.4   Liikkuva kalusto

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki liikkuvan kaluston häiriö- ja vauriotilanteessa tapahtuvan työskentelyn (esimerkiksi silloin, kun junaa on avustettava) kannalta olennaiset tiedot. Tässä dokumentaatiossa on myös kiinnitettävä huomiota nimenomaiseen vuorovaikutukseen rataverkon haltijan henkilöstön kanssa näissä tapauksissa.

4.2.1.3   Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Rautatieyrityksen on annettava kaikille sellaisille työntekijöilleen (sekä junassa työskenteleville että muille), jotka hoitavat sellaisia junaliikenteen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, joihin liittyy vuorovaikutus rataverkon haltijan henkilökuntaan tai tämän laitteiden tai järjestelmien käyttäminen, näiden tehtävien kannalta tarpeelliseksi katsomansa tiedot säännöistä, menettelyistä, liikkuvasta kalustosta ja reiteistä. Näiden tietojen on katettava sekä normaali toiminta että häiriötilanteet.

Junissa työskentelevälle henkilökunnalle annettavien tällaisten tietojen on rakenteensa, muotonsa, sisältönsä sekä laatimis- ja päivitysmenettelynsä osalta perustuttava tämän YTE:n 4.2.1.2 kohdassa esitettyyn eritelmään.

4.2.1.4   Liikenteenohjaukselle tarkoitettu dokumentaatio

Kaikki liikenteenohjauksen ja junien miehistöjen välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän kannalta tarpeelliset tiedot on esitettävä seuraavissa asiakirjoissa:

Viestinnän periaatteita kuvaavat asiakirjat (liite C);

Lomakekirja-niminen asiakirja.

Rataverkon haltijan on laadittava nämä asiakirjat omalla ”operointikielellään”.

4.2.1.5   Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja liikenteenohjauksen välillä

Turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön (määritelty liitteessä L) ja liikenteenohjauksen välillä käytetään rataverkon haltijan kyseisellä reitillä käyttämää ”operointikieltä” (ks. sanasto).

Junan miehistön ja liikenteenohjauksen välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän periaatteet on esitetty liitteessä C.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava henkilöstönsä päivittäisessä toiminnassaan käyttämä ”operointikieli” direktiivin 2001/14/EY mukaisesti.

Jos paikallinen käytäntö kuitenkin edellyttää myös toisen kielen käyttämistä, rataverkon haltijan on määriteltävä sen käytön maantieteelliset rajat.

4.2.2   Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1   Junan näkyvyys

4.2.2.1.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden etu- ja takapään osoituksella.

4.2.2.1.2   Etupää

Rautatieyrityksen on junan etupäähän asennettujen sytytettyjen valkoisten merkkivalojen avulla varmistettava, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi.

Junan kulkusuunnassa ensimmäisessä kalustoyksikössä on oltava kolme kuvitellun tasakylkisen kolmion kärjissä olevaa valoa seuraavan kuvan mukaisesti. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä.

Image

Etupään valojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (esim. ratatyöntekijöille ja ylikäytävien käyttäjille) (merkkivalot) sekä annettava junan kuljettajalle riittävä näkyvyys (edessä olevan radan, radanvarren merkkien/kylttien jne. valaisu) (ajovalot) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia.

Valojen välinen etäisyys, korkeus kiskon selästä, halkaisija ja valovoima sekä syntyvän valokeilan mitat ja muoto sekä päivä- että yökäytössä on esitetty liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä (jäljempänä myös ”RST-YTE”).

4.2.2.1.3   Takapää

Rautatieyrityksen on asianmukaisesti merkittävä juniensa takapää. Loppuopasteita saa käyttää vain junan viimeisessä kalustoyksikössä. Ne on asetettava näkyville seuraavan kuvan osoittamalla tavalla.

Image

4.2.2.1.3.1   Henkilöjunat

Henkilöjunan takapää on merkittävä kahdella kiinteällä punaisella merkkivalolla, jotka on sijoitettu vaunun poikittaisakselille samalle korkeudelle puskimien yläpuolelle.

4.2.2.1.3.2   Kansainvälisessä liikenteessä käytettävät tavarajunat

Jäsenvaltion on ilmoitettava, kumpaa seuraavista säännöistä sovelletaan sen rataverkon alueella jäsenvaltioiden välisen rajan ylittäviin juniin.

Joko

kaksi kiinteää punaista valoa tai

kaksi heijastinmateriaalilla päällystettyä levyä, joiden muoto on seuraava eli valkeat sivukolmiot sekä punainen ylä- ja alakolmio:

Image

Valojen tai levyjen on oltava vaunun poikittaisakselilla samalla korkeudella puskimien yläpuolella. Niiden jäsenvaltioiden, jotka vaativat kaksi heijastavaa levyä, on myös hyväksyttävä kaksi kiinteää punaista valoa junan takaosan merkkinä.

4.2.2.1.3.3   Tavarajunat, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa

Niiden tavarajunien takapään merkintä, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa, on avoin kohta (ks. liite U).

4.2.2.2   Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden lähestymisestä varoittavalla äänimerkinantolaitteella.

4.2.2.2.2   Äänimerkin käyttö

Äänimerkin antamisen on oltava mahdollista kaikissa ajoasennoissa.

4.2.2.3   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Jokaisella kalustoyksiköllä on oltava numero, joka yksiselitteisesti erottaa sen kaikista muista rautatiekalustoyksiköistä. Tämä numero on selvästi merkittävä ainakin kalustoyksikön molemmille sivuille.

Kalustoyksikköä koskevien käyttörajoitusten on myös oltava tunnistettavissa.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä P.

4.2.2.4   Matkustajien ja kuorman turvallisuus

4.2.2.4.1   Kuorman turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että tavaravaunut kuormataan turvallisesti ja tukevasti, ja että lasti pysyy koko matkan ajan turvallisesti ja tukevasti kuormattuna.

4.2.2.4.2   Matkustajien turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että matkustajat kuljetetaan turvallisesti lähdöstä alkaen koko matkan ajan.

4.2.2.5   Junan kokoonpano

Rautatieyrityksen on määriteltävä henkilöstönsä noudatettaviksi tarkoitetut säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että juna täyttää sille myönnetyn reitin vaatimukset.

Junan kokoonpanoa koskevissa säännöissä on myös otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)

liikkuva kalusto

junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kaikkien niillä reiteillä sovellettavien määräysten mukainen, joilla junan on tarkoitus kulkea

junan jokaisen kalustoyksikön on sovelluttava kulkemaan sillä enimmäisnopeudella, jolla junan on tarkoitus kulkea

junan jokaisen kalustoyksikön on pysyttävä sille määrättyjen määräaikaishuoltoaikojen välillä koko matkan ajan (sekä ajan että kuljetun matkan perusteella mitaten).

b)

juna

kalustoyksiköistä muodostettavan junan on täytettävä kyseistä reittiä koskevat tekniset vaatimukset, eikä sen pituus saa ylittää väli- ja pääteasemille määriteltyjä suurimpia sallittuja pituuksia.

rautatieyrityksen on varmistettava, että juna on lähtöhetkellä teknisesti matkakuntoinen ja pysyy sellaisena koko matkansa ajan.

c)

paino ja akselipaino

junan painon on oltava niissä rajoissa, jotka voidaan sallia reittiosuus, kytkinten kestokyky, veturin vetokyky ja junan muut olennaiset ominaisuudet huomioon ottaen. Akselipainorajoituksia on noudatettava.

d)

junan enimmäisnopeus

junan suurimman nopeuden määrityksessä on otettava huomioon kaikki kyseisillä reiteillä olevat rajoitukset sekä junan jarrutuskyky, akselipaino ja kalustoyksiköiden tyypit.

e)

kinemaattinen ulottuma

junan jokaisen kalustoyksikön kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.

Erityistapauksissa junan jarrujärjestelmä tai vetokaluston tyyppi saattaa asettaa lisärajoituksia.

4.2.2.6   Junan jarrutus

4.2.2.6.1   Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

Junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kytkettynä liikkuvan kaluston YTE:ssä määriteltyyn läpikytkettävään itsetoimiseen jarrujärjestelmään.

Jokaisen junan ensimmäisessä ja viimeisessä kalustoyksikössä (vetoyksiköt mukaan luettuina) on oltava itsetoimijarru käytössä.

Jos juna jostain syystä katkeaa, osien on itsetoimisesti pysähdyttävä suurimmalla jarrutusteholla tapahtuvan jarrutuksen seurauksena.

4.2.2.6.2   Jarrutuskyky

Rataverkon haltijan on annettava rautatieyritykselle tiedot vaaditusta todellisesta jarrutuskyvystä. Näihin tietoihin on tarvittaessa sisällyttävä infrastruktuuriin mahdollisesti vaikuttavien jarrujärjestelmien, kuten magneettijarrujen, sähköjarrujen ja pyörrevirtajarrujen, käyttöä koskevat ehdot.

Rautatieyrityksen on varmistettava junan riittävä jarrutuskyky laatimalla kuljettajille jarrutussäännöt.

Jarrutuskykyä koskevia sääntöjä on hallittava rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän puitteissa.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä T.

4.2.2.7   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että junan kaikki turvallisuuteen liittyvät laitteet ovat täysin toimintakunnossa ja että juna voi kulkea turvallisesti.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junan toimintaan vaikuttavista ominaisuuksien muutoksista tai kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin sovittaa juna sille myönnetylle reitille.

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on määriteltävä ja pidettävä ajan tasalla junan kuljettamista koskevat ehdot ja menettelyt häiriötilanteen aikana.

4.2.2.7.2   Tarvittavat tiedot

Turvallista ja tehokasta toimintaa varten tarvittaviin tietoihin ja niiden toimitusprosessiin on sisällyttävä:

junan tunniste

junasta vastaavan rautatieyrityksen yksilöivät tiedot

junan todellinen pituus

kuljettaako juna matkustajia tai eläimiä, vaikka sen ei ole tarkoitus tehdä niin

kaikki käyttörajoitukset ja tiedot siitä, mitä kalustoyksiköitä ne koskevat (ulottuma, nopeusrajoitukset jne.)

rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetusta varten tarvitsemat tiedot.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että rataverkon haltijoilla on nämä tiedot käytettävissään ennen junan lähtöä.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijoille, jos juna ei käytä sille annettua reittiä tai jos juna on peruutettu.

4.2.2.8   Opastimien ja radan merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet ja radan merkit, ja niiden on oltava kuljettajan nähtävissä. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarressa olevia merkkejä, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Tämän varmistamiseksi radan merkit, opastimet ja opastaulut on suunniteltava ja sijoitettava riittävän yhdenmukaisesti. Mm. seuraavat seikat on otettava huomioon:

sijoittelun on oltava sellainen, että kuljettaja näkee lukea ne junan ajovalojen valossa

jos merkki on erikseen valaistava, valaistuksen on oltava tyypiltään ja voimakkuudeltaan sopiva

heijastavia merkkejä käytettäessä on heijastavien materiaalien ominaisuuksien oltava asiaa koskevien eritelmien mukaisia ja merkit on rakennettava sellaisiksi, että kuljettaja helposti kykenee lukemaan niitä junan ajovalojen valossa.

Ohjaamot on suunniteltava riittävän yhdenmukaisiksi niin, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tiedot.

4.2.2.9   Turvalaite

Junassa on oltava kuljettajan aktiivisuutta seuraava turvalaite. Sen tulee pysäyttää juna, jos kuljettaja ei reagoi tietyn ajan kuluessa; tämä aika määritellään liikkuvan kaluston YTE:ssä.

4.2.3   Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1   Junan kulun suunnittelu

Rataverkon haltijan on ilmoitettava direktiivin 2001/14/EY mukaisesti, mitä tietoja tarvitaan ratakapasiteettia haettaessa.

4.2.3.2   Junien tunnisteet

Jokaisella junalla on oltava numero. Junanumeron antaa rataverkon haltija samalla kun se myöntää junalle ratakapasiteetin, ja numeron tulee olla rautatieyrityksen ja kaikkien junaa ohjaavien rataverkon haltijoiden tiedossa. Junanumeron on yksilöitävä se kyseisessä rataverkossa. Junanumeron vaihtumista kesken matkan tulisi välttää.

4.2.3.2.1   Junanumeron muoto

Junanumeron muoto määritellään ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevassa YTE:ssä (jäljempänä myös ”CCS-TSI”).

4.2.3.3   Junan lähtö

4.2.3.3.1   Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

Rautatieyrityksen on määriteltävä ennen junan lähtöä tehtävät (esim. ovien, kuorman ja jarrujen) tarkastukset, joilla varmistetaan turvallinen lähtö.

4.2.3.3.2   Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle, kun juna on valmis käyttämään rataverkkoa.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junaan tai sen toimintaan vaikuttavista epäkohdista, jotka mahdollisesti vaikuttavat junan kulkuun ennen sen lähtöä tai matkan aikana.

4.2.3.4   Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1   Yleiset vaatimukset

Liikenteen hallinnalla on varmistettava rautateiden turvallinen, tehokas ja täsmällinen toiminta, mukaan luettuna tehokas palautuminen liikennehäiriöstä.

Rataverkon haltijan on määritettävä menettelyt ja keinot seuraaviin tarkoituksiin:

junien reaaliaikainen hallinta

toimintatavat, joilla ylläpidetään infrastruktuurin mahdollisimman tehokasta toimintaa tapahtuneiden tai ennakoitujen viivästysten tai häiriötilanteiden sattuessa sekä

rautatieyrityksille tiedottaminen näissä tapauksissa.

Kaikki muut rautatieyrityksen tarvitsemat prosessit, jotka vaikuttavat rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan (haltijoiden) väliseen vuorovaikutukseen, voidaan ottaa käyttöön sitten, kun niistä on sovittu rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.2   Junaseuranta

4.2.3.4.2.1   Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

Rataverkon haltijan tulee

a)

järjestää mahdollisuus tallentaa reaaliaikaisesti muistiin ne ajat, joina junat lähtevät verkollaan olevista edeltä määritellyistä junien kulun seurantapaikoista, saapuvat niihin tai sivuuttavat ne, sekä poikkeamat aikataulusta

b)

antaa junan kulun seurantaan liittyvät tietyt välttämättömät tiedot. Näihin tietoihin on sisällyttävä:

junan tunnistetiedot

seurantapisteen tunnistetiedot

rata, jolla juna kulkee

aikataulun mukainen aika seurantapaikasta

todellinen aika seurantapaikassa (ja tieto siitä, onko kyseessä lähtö-, saapumis- vai sivuutusaika – sellaisista seurantapaikoista, joissa juna pysähtyy, on annettava erikseen saapumis- ja lähtöaika)

tieto siitä, montako minuuttia juna oli aikatauluaan edellä tai jäljessä seurantapaikoissa

alustava selitys kaikille myöhästymisille, jotka ylittävät 10 minuuttia tai muun toimintaa valvovan ohjelman asettaman rajan

ilmoitus siitä, että juna on myöhässä, sekä siitä, montako minuuttia se on myöhässä

junan aiemmat tunnisteet, jos niitä on

tieto siitä, että junan matka on kokonaan tai osittain peruttu.

4.2.3.4.2.2   Ennakoitu luovutusaika

Rataverkon haltijalla on oltava prosessi, jonka avulla voidaan ilmoittaa, kuinka monta minuuttia junan rataverkon haltijalta toiselle luovuttamisen ajankohta arviolta poikkeaa aikataulusta.

Tähän tulee sisältyä tiedot liikennehäiriöstä (ongelman kuvaus ja tapahtumapaikka).

4.2.3.4.3   Vaaralliset aineet

Rautatieyrityksen on määriteltävä menettelyt vaarallisten aineiden kuljetuksen valvomiseksi.

Näiden menettelyjen on sisällettävä seuraavat tiedot:

määräykset, jotka on esitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY (1)

kuljettajalle annettava ilmoitus junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista

rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tarvitsemat tiedot

yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa määritetyt viestintäkanavat ja vaarallisiin aineisiin liittyvien hätätilanteiden varalta suunnitellut erityistoimet.

4.2.3.4.4   Toiminnan laatu

Rataverkon haltijalla ja rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokkuutta.

Valvontaprosessit on suunniteltava niin, että niiden avulla pystytään analysoimaan tietoja ja löytämään taustalla olevat tekijät sekä inhimillisten että järjestelmän virheiden osalta. Tämän analyysin tulosten perusteella on toteutettava korjaavia toimia, joiden tarkoituksena on eliminoida sellaiset tekijät, jotka saattavat estää rautatiejärjestelmän tehokkaan toiminnan, tai lieventää näiden tekijöiden vaikutusta.

Jos tällaisilla toimilla olisi saavutettavissa koko rautatiejärjestelmän laajuisia etuja myös muille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille, niistä on liikesalaisuuden sallimissa rajoissa tiedotettava.

Rataverkon haltijan on mahdollisimman pian analysoitava tapahtumat, jotka ovat merkittävästi häirinneet toimintaa. Rataverkon haltijan on tarvittaessa ja erityisesti silloin, kuin asia koskee niiden palveluksessa olevia henkilöitä, otettava kyseiseen tapahtumaan liittyvät rautatieyritykset mukaan analysointityöhön. Jos tällaisen analyysin tulokset johtavat rataverkon parannusehdotuksiin, joiden tarkoituksena on eliminoida tapaturmien/onnettomuuksien syitä tai vähentää niiden vaikutuksia, niistä on kerrottava kaikille asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille.

Nämä prosessit on dokumentoitava ja alistettava sisäisille tarkastuksille.

4.2.3.5   Tietojen tallentaminen

Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten:

tukemaan turvallisuuden järjestelmällistä valvontaa tapaturmien ja onnettomuuksien estämiskeinona

tietojen keräämiseksi kuljettajan, junan ja radan sekä ratalaitteiden toiminnasta ennen onnettomuutta tai tapaturmaa ja (tarvittaessa) välittömästi sen jälkeen, jotta saadaan selville kuljettamisesta tai junalaitteista johtuvat syyt sekä tuetaan uusien keinojen löytämistä tai entisten kehittämistä tapauksen uusiintumisen estämiseksi.

veturin/vetoyksikön ja kuljettajan toimintaan liittyvien tietojen tallentamiseksi.

Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin:

tallennuspäivä ja -aika

tallennetun tapahtuman tarkka maantieteellinen paikka (etäisyys kilometreinä jostain tunnetusta paikasta)

junan tunniste

kuljettajan henkilöllisyys.

Näiden tietojen tallentamista, säännöllistä arviointia ja käyttömahdollisuuksia koskevat vaatimukset on esitetty seuraavien jäsenvaltioiden asiaa koskevissa kansallisissa laeissa:

se jäsenvaltio, jossa rautatieyrityksellä on toimilupa (junassa tallennetun tiedon osalta) tai

se jäsenvaltio, jossa infrastruktuuri sijaitsee (junan ulkopuolella tallennettujen tietojen osalta).

4.2.3.5.1   Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

junan kulkuun liittyvien ratalaitteiden (opastimien, vaihteiden jne.) toimintahäiriöt

ylikuumentuneen laakeripesän havaitseminen, jos laitteet sitä varten on asennettu

junan kuljettajan ja liikenteenohjauksen välinen viestintä.

4.2.3.5.2   Valvontatietojen tallentaminen junassa

Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

Seis-opastetta näyttävän opastimen tai kulkutien päätekohdan ohittaminen ilman lupaa

hätäjarrutus

junan ajonopeus

junakulunvalvontalaitteiden (merkinanto) irti kytkeminen tai ohittaminen

äänimerkin käyttö (vihellin)

oven hallintalaitteiden (avaus, sulkeminen) käyttö

liikkuvaan kalustoon mahdollisesti asennettujen kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset

sen ohjaamon tiedot, josta tietoja kerätään tarkastusta varten.

4.2.3.6   Häiriötilanne

4.2.3.6.1   Ilmoittaminen toisille käyttäjille

Rataverkon haltijan on yhdessä rautatieyritysten kanssa määriteltävä prosessi, jonka avulla ne välittömästi ilmoittavat toisilleen kaikista rataverkon tai liikkuvan kaluston turvallisuutta, suorituskykyä ja/tai käytettävyyttä huonontavista tilanteista.

4.2.3.6.2   Kuljettajien ohjeistaminen

Kaikissa rataverkon haltijan vastuualueeseen kuuluvissa häiriötilanteissa rataverkon haltijan on annettava kuljettajille viralliset ohjeet niistä toimista, joihin näiden tulee ryhtyä, jotta häiriötilanteesta selvitään turvallisesti.

4.2.3.6.3   Poikkeusjärjestelyt

Rataverkon haltijan on yhdessä kaikkien sen rataverkolla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa viereisten rataverkon haltijoiden kanssa määriteltävä, julkaistava ja annettava käytettäväksi asianmukaiset poikkeusjärjestelyjä koskevat suunnitelmat ja jaettava vastuut häiriötilanteen aiheuttamien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

Näissä tapauksissa suunnittelun ja reagoinnin on oltava oikeassa suhteessa häiriötilanteen luonteeseen ja mahdolliseen vakavuuteen.

Näillä toimilla, joiden on vähintään sisällettävä suunnitelmat verkon palauttamiseksi normaalitilaan, voidaan myös hoitaa seuraavia asioita:

liikkuvan kaluston viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneiden junien pois siirtämiseksi)

radan ja sen laitteiden viat (esim. kun sähkönsyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä)

äärimmäiset sääolot.

Rataverkon haltijan on kerättävä ja pidettävä ajan tasalla niiden rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen avainhenkilöiden yhteystiedot, joihin voidaan ottaa yhteyttä häiriötilanteeseen johtavan toimintahäiriön sattuessa. Näihin tietoihin on sisällyttävä yhteystiedot sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Rautatieyrityksen on annettava tiedot rataverkon haltijalle ja ilmoitettava tälle kaikki yhteystietojen muutokset.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyrityksille kaikki omien yhteystietojensa muutokset.

4.2.3.7   Hätätilanteiden hallinta

Rataverkon haltijan on, neuvoteltuaan seuraavien elinten kanssa:

kaikki rataverkon haltijan rataverkolla toimivat rautatieyritykset tai näiden edustajat tilanteen mukaan

viereisten rataverkkojen haltijat tilanteen mukaan

paikalliset viranomaiset, pelastustoimen (mukaan luettuina palokunnat ja pelastuslaitokset) joko alueellisen tai valtakunnallisen tason edustajat tilanteen mukaan

määriteltävä, julkistettava ja annettava käyttöön tarvittavat keinot, joilla hätätilanteita hallitaan ja radan normaali toiminta palautetaan.

Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet:

törmäykset

tulipalot junassa

junien evakuointi

onnettomuudet tunneleissa

tapaukset, joissa on mukana vaarallisia aineita

suistumiset.

Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki näitä tapauksia koskevat tarkat tiedot, erityisesti junien pois hinauksen tai takaisin raiteelle nostamisen osalta.

Lisäksi rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla matkustajille kerrotaan junien hätä- ja turvamenettelyistä.

4.2.3.8   Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

Rautatieyrityksen on määriteltävä asianmukaiset menettelyt, joilla junan miehistöä autetaan häiriötilanteissa ja vältetään liikkuvan kaluston teknisistä ja muista vioista johtuvat viivästykset tai vähennetään niitä (esimerkiksi viestintäkanavat, junaa evakuoitaessa tehtävät toimet).

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.3.1   Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuria koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Jarrutuskyky

4.2.2.6.2

Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat

4.2.7.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.1.2.2.2

Käyttöä koskevat säännöt

4.4

Häiriötilanne

4.2.3.6

4.3.2   Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmää koskevan YTE:n luonnoksen viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Sääntökirja

4.2.1.2.1

 

 

Käyttöä koskevat säännöt

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

4.4

Opastimien ja radan merkkien näkyvyys

4.2.2.8

Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys

4.2.16

Jarrutuskyky

4.2.2.6

Jarrujen toimintataso ja ominaisuudet

4.3.2.3

Sääntökirja

4.2.1.2.1

Hiekoituslaitteiden käyttö

4.2.10

Junan numero

4.2.3.2.1

ETCS DMI

4.2.12

 

GSM-R DMI

4.2.13

Tietojen tallentaminen junassa

4.2.3.5

Liitäntä tietojen tallentamiseen sääntelytarkoituksessa

4.2.15

4.3.3   Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1   Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.6.3

Hinauskytkin

4.2.2.2.4

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Liitäntä infrastruktuuriin: akselipaino-parametri

4.2.3.2

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.1

Jarrutuskyky

4.2.4.5

Junan näkyvyys

4.2.2.1

Ulkopuoliset valot

4.2.7.1

Junan kuuluvuus

4.2.2.2

Äänimerkinantolaite

4.2.7.2

Opastimien näkyvyys

4.2.2.8

Näkyvyys ulos

4.2.9.1.3

Tuulilasin optiset ominaisuudet

4.2.9.2.2

Sisävalaistus

4.2.9.1.8

Junan turvalaite

4.2.2.9

Kuljettajan aktiivisuuden valvontatoiminto

4.2.9.3.1

Tietojen tallentaminen

4.2.3.5.2

Rekisteröintilaite

4.2.9.5

4.3.3.2   Liitännät tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n luonnoksen viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Takapää

4.2.2.1.3.2

Loppuoppaiden kiinnityslaitteet

4.2.6.3

Takapää

4.2.2.1.3.2

Loppuoppaat

Liite E

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Ulottumat

4.2.3.1

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Akselipaino-parametri

4.2.3.3.2

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.6.3

Nostaminen nosturilla tai tunkilla

4.2.2.2

Junan jarrutus

4.2.2.6

Jarru

4.2.4

4.3.4   Liitännät energia-YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite

 

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän energia-YTE:n viite

 

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Käytettävien ratojen sekä asiaan liittyvien ratalaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.2.3

Sähkönsyötön hallinta

4.4.2

 

 

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.2.1.2.2.2

Töiden suoritus

4.4.3

4.4   Käyttöä koskevat säännöt

Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien ja erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti jos ne liittyvät suoranaisesti uuden junien ohjaus- ja hallintajärjestelmän toimintaan, on oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.

Tämän saavuttamiseksi eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n/ETCS:n) ja ERTMS/GSM-R -radiojärjestelmän käyttöä koskevat säännöt on esitetty liitteessä A.

Muita käyttöä koskevia sääntöjä, joita voidaan standardoida koko Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän kattaviksi, esitetään liitteessä B.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Ei sovelleta

4.6   Ammatilliset pätevyysvaatimukset

Tämän YTE:n 2.2.1 kohdan mukaisesti tämä kohta käsittelee ammatillista pätevyyttä ja kielitaitoa sekä tarvittavaa arviointiprosessia, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä on nämä taidot.

4.6.1   Ammattitaito

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan henkilöstöllä (alihankkijat mukaan luettuina) on oltava asianmukainen ammatillinen pätevyys, jotta se kykenee hoitamaan kaikki turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä normaaleissa oloissa sekä häiriö- ja hätätilanteissa. Tämä pätevyys koostuu ammatillisesta tietämyksestä ja kyvystä käyttää sitä käytännössä.

Tietoja eri tehtävissä edellytettävästä ammatillisesta vähimmäispätevyydestä on liitteissä J ja L.

4.6.1.1   Ammatillinen tietämys

Nämä liitteet huomioon ottaen ja riippuen henkilöstön jäsenen tehtävistä, vaadittava tietämys käsittää seuraavat alueet:

a)

rautateiden yleinen toiminta painottaen erityisesti turvallisuuden kannalta kriittisiä toimia:

kyseisen organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet

tärkeimpien yhteentoimivissa toiminnoissa mukana olevien henkilöiden roolit ja vastuualueet

erityisesti rautateiden toimintaan ja sähkörataan liittyvien vaarojen tunnistaminen.

b)

asianmukaiset tiedot turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä seuraavia kokonaisuuksia koskevien menettelyjen ja liitäntöjen osalta:

radat ja ratalaitteet

liikkuva kalusto

ympäristö.

4.6.1.2   Kyky käyttää tätä tietämystä

Kyky soveltaa tätä tietämystä normaali-, häiriö- ja hätätilanteissa edellyttää, että henkilöstö tuntee täysin seuraavat asiat:

näiden sääntöjen ja menettelyjen soveltamisen menetelmät ja periaatteet

ratalaitteiden ja liikkuvan kaluston sekä kaikkien turvallisuuteen liittyvien laitteiden käyttöön liittyvät prosessit

turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteet, joiden avulla vältetään ihmisille ja toiminnalle aiheutuvat tarpeettomat vaarat.

Henkilöstöllä on myös oltava yleiset valmiudet mukautua eri tilanteisiin, joihin henkilö voi joutua.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava osaamisen hallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että henkilöstön jäsenten pätevyyttä arvioidaan ja ylläpidetään. Lisäksi henkilöstöä on tarpeen mukaan koulutettava sen varmistamiseksi, että tietämys ja taidot pysyvät ajan tasalla, keskittyen erityisesti järjestelmän tai yksittäisten työntekijöiden mahdollisiin heikkouksiin tai puutteisiin.

4.6.2   Kielitaito

4.6.2.1   Periaatteet

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on varmistettava, että niiden näitä tehtäviä hoitava henkilöstö hallitsee tässä YTE:ssä esitetyt viestintäprotokollat ja -periaatteet.

Jos rataverkon haltijan operointikieli on muu kuin se, jota rautatieyrityksen henkilöstö tavallisesti käyttää, tämän tilanteen edellyttämän kieliopetuksen on oltava olennainen osa rautatieyrityksen osaamisen hallintajärjestelmää.

Niiden rautatieyrityksen työntekijöiden, joiden tehtäviin kuuluu viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa turvallisuuden kannalta tärkeissä asioissa niin rutiini-, häiriö- kuin hätätilanteissakin, on riittävästi hallittava rataverkon haltijan operointikieltä.

4.6.2.2   Kielitaidon taso

Henkilön on osattava rataverkon haltijan käyttämää kieltä riittävästi turvallisuustarkoituksiin:

a)

Vähimmäisvaatimuksena on, että kuljettaja kykenee

lähettämään ja ymmärtämään kaikki tämän YTE:n liitteessä C määritellyt viestit

tehokkaasti kommunikoimaan rutiini-, häiriö- ja hätätilanteissa

täyttämään lomakekirjan käyttöön liittyvät lomakkeet.

b)

Muiden junan miehistön jäsenten, joiden tehtävät edellyttävät kommunikointia rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta kriittisissä asioissa, on vähimmäisvaatimuksena kyettävä lähettämään ja ymmärtämään junan ja sen toiminnan tilaa kuvaavia tietoja.

Ohjeita asianmukaisesta kielitaidon tasosta on liitteessä E. Kuljettajien kielitaidon on oltava vähintään tasolla 3. Muun junassa mukana olevan henkilöstön kielitaidon on oltava vähintään tasolla 2.

4.6.3   Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1   Peruselementit

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on määriteltävä henkilöstönsä arvioinnissa käytettävä prosessi.

Suositus on, että siinä otetaan huomioon seuraavat asiat:

A.   Henkilökunnan valinta

henkilön kokemuksen ja pätevyyden arviointi

henkilön vieraiden kielten taito tai tämän valmiudet oppia niitä.

B.   Ammatillinen alkukoulutus

koulutustarpeiden selvittäminen

koulutusresurssit

kouluttajien kouluttaminen.

C.   Alkuarviointi

perusasiat

arviointiohjelma, jossa on mukana käytännön taitoa osoittava koe

kouluttajien pätevyys

pätevyystodistuksen antaminen.

D.   Pätevyyden ylläpitäminen

pätevyyden ylläpitämisen periaatteet

käytettävät menetelmät

pätevyyden ylläpitoprosessin virallistaminen

arviointiprosessi.

E.   Kertauskoulutus

jatkuvan koulutuksen periaatteet (kieliopinnot mukaan luettuina).

4.6.3.2   Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1   Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on selvitettävä henkilöstönsä koulutustarpeet.

Tässä analyysissa on selvitettävä sekä koulutuksen sisältö että sen taso ja otettava huomioon junien toimintaan Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä liittyvät riskit, erityisesti ne, jotka liittyvät inhimillisiin kykyihin ja rajoituksiin (inhimillisiin tekijöihin) ja jotka saattavat syntyä seuraavien tekijöiden seurauksena:

erot eri rataverkon haltijoiden toimintakäytännöissä ja niiden välillä siirtymiseen liittyvät riskit

erot tehtävissä, toimintatavoissa ja viestintäprotokollissa

rataverkon haltijoiden henkilöstön käyttämät eri ”operointikielet”

paikalliset toimintaohjeet, joihin saattaa sisältyä tietyissä tapauksissa, kuten esim. tietyssä tunnelissa käytettävät erityiset menettelyt tai laitteet.

Ohjeita huomioon otettavista elementeistä on 4.6.1 kohdassa mainituissa liitteissä. Henkilöstökoulutuksen on perustuttava mahdollisuuksien mukaan näihin elementteihin.

On mahdollista, että rautatieyrityksen toimintatavan tai rataverkon haltijan hoitaman rataverkon luonteen takia jotkut 4.6.1 kohdassa viitatuissa liitteissä mainitut elementit eivät tule kysymykseen. Koulutustarpeita selvittävässä analyysissä on mainittava ne elementit, jotka eivät tule kyseeseen, sekä syyt siihen.

4.6.3.2.2   Koulutustarveselvityksen päivittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on määriteltävä prosessi, jolla niiden omat koulutustarpeet tarkistetaan ja päivitetään ottaen huomioon eri tekijät, kuten aiemmat tarkastukset, järjestelmästä saatu palaute ja tiedossa olevat muutokset säännöissä, menettelyissä, radassa ja sen laitteissa ja tekniikassa.

4.6.3.2.3   Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1   Infrastruktuuria koskeva tietämys

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junahenkilökunnalla on riittävä tietämys kyseeseen tulevasta infrastruktuurista.

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen junissa työskentelevän henkilökunnan reittituntemus hankitaan ja ylläpidetään. Tämän prosessin on:

perustuttava rataverkon haltijan antamiin reittitietoihin ja

oltava tämän YTE:n 4.2.1 kohdassa kuvatun prosessin mukainen.

4.6.3.2.3.2   Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen henkilöstö, josta junien miehistöt koostuvat, saavat ja ylläpitävät liikkuvaa kalustoa koskevia tietojaan.

4.6.3.2.3.3   Apuhenkilöstö

Rautatieyrityksen on varmistettava, että apuhenkilöstö (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstö), joka ei kuulu varsinaiseen ”junan miehistöön”, koulutetaan peruskoulutuksensa lisäksi toimimaan ”junan miehistön” täysin koulutettujen jäsenten ohjeiden mukaisesti.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1   Johdanto

Henkilöstön, joka 4.2.1 kohdan mukaan hoitaa 2.2. kohdan mukaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on oltava riittävän hyväkuntoista, jotta toiminnan ja turvallisuuden tasoa koskevat vaatimukset voidaan täyttää.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava ja dokumentoitava prosessi, jonka ne ottavat käyttöön täyttääkseen turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä henkilöstölle asettamat lääketieteelliset, psykologiset ja terveyttä koskevat vaatimukset.

Valtuutetun työterveyslääkärin on tehtävä 4.7.4 kohdassa määritellyt lääkärintarkastukset ja niihin liittyvät yksittäisten työntekijöiden työkykyä koskevat päätökset.

Työntekijät eivät saa hoitaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jos heidän tarkkaavaisuutensa on alkoholin, huumeiden, psykotrooppisen lääkityksen tai vastaavien aineiden vaikutuksesta heikentynyt. Siksi rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla torjutaan vaaraa, että henkilöstö on töissä tällaisten aineiden vaikutuksen alaisena tai että he käyttävät tällaisia aineita töissä ollessaan.

Edellä mainittujen aineiden kohdalla sovelletaan rajoja, jotka on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa juna liikennöi.

4.7.2   Poistettu

4.7.3   Poistettu

4.7.4   Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1   Ennen työhön hyväksymistä

4.7.4.1.1   Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Lääkärintarkastukset on tehtävä seuraavassa laajuudessa:

yleinen lääkärintarkastus

aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

huumetesti.

4.7.4.1.2   Psykologinen arviointi

Psykologisen arvioinnin tarkoitus on auttaa rautatieyritystä palkkaamaan ja johtamaan henkilöstöä, joilla on tehtäviensä turvallisessa suorittamisessa vaadittavat kognitiiviset ja psykomotoriset ominaisuudet, käytös ja persoonallisuus.

Psykologisen arvioinnin sisällöstä päättäessään psykologin on otettava huomioon ainakin seuraavat kaikkien turvallisuuteen liittyvien tehtävien kannalta olennaiset kriteerit:

a)

Kognitiiviset:

huomio- ja keskittymiskyky

muisti

käsityskyky

päättelykyky

viestintäkyky.

b)

Psykomotoriset:

reaktionopeus

liikekoordinaatio.

c)

Käyttäytyminen ja persoonallisuus:

itsehillintä

käytöksen johdonmukaisuus

kyky itsenäiseen toimintaan

tunnontarkkuus.

Jos psykologi jättää tutkimatta jonkin näistä ominaisuuksista, päätös on perusteltava ja dokumentoitava.

4.7.4.2   Työhön hyväksymisen jälkeen

4.7.4.2.1   Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

joka viides vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 40 vuotta

joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on 41–62 vuotta

joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 62 vuotta.

Työterveyslääkärin on tihennettävä määräaikaistarkastuksia, jos työntekijän terveydentila sitä edellyttää.

4.7.4.2.2   Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Jos työntekijä on täyttänyt terveydentilaa koskevat vaatimukset ennen työhön ottamista tehdyssä tarkastuksessa, määräaikaistarkastuksilla on oltava seuraava vähimmäissisältö:

yleinen lääkärintarkastus

aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

huumetesti, jos kliinisen tutkimuksen tulos sitä edellyttää.

4.7.4.2.3   Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

Määräajoin tehtävän lääkärintarkastuksen lisäksi on tehtävä ylimääräinen lääkärintarkastus ja/tai psykologinen arviointi, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijän fyysistä tai henkistä soveltuvuutta tai epäillä huumeiden käyttöä tai alkoholin väärinkäyttöä. Tämä tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun kyseinen henkilö on inhimillisellä erehdyksellä aiheuttanut onnettomuuden tai tapaturman.

Työnantajan on aina vaadittava lääkärintarkastusta 30 vuorokautta pidempään kestäneen sairausloman jälkeen. Soveltuvissa tapauksissa tällainen lääkärintarkastus voi rajoittua työterveyslääkärin tekemään, käytettävissä oleviin lääketieteellisiin tietoihin perustuvaan arvioon siitä, ettei sairaudella ole ollut vaikutusta työntekijän työkykyyn.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaiset ylimääräiset tarkastukset ja arvioinnit tehdään, kun ne ovat paikallaan.

4.7.5   Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1   Yleiset vaatimukset

Henkilöstö ei saa kärsiä sairauksista tai käyttää lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa seuraavia oireita:

äkillinen tajuttomuus

tietoisuuden tai keskittymiskyvyn huononeminen

äkillinen toimintakyvyttömyys

tasapainon tai koordinaatiokyvyn huononeminen

merkittävä liikkumiseste.

Työntekijöiden on täytettävä seuraavat näkökykyä ja kuuloa koskevat vaatimukset:

4.7.5.2   Näkövaatimukset

näkö kauas silmälasien kanssa tai ilman: 0,8 (oikea silmä + vasen silmä – mitattuna erikseen); vähintään 0,3 huonommalla silmällä

vahvimmat sallitut korjauslinssit: kaukotaitteisuus + 5/likitaitteisuus – 8. Työterveyslääkäri voi poikkeustapauksissa, silmätautien erikoislääkärin mielipidettä kysyttyään, sallia nämä rajat ylittävät arvot

keskialueen näkö ja lähinäkö: riittävä joko silmälasien kanssa tai ilman

piilolasien käyttö on sallittu

normaali värinäkö: käytetään jotain tunnettua koetta, kuten Ishihara-koetta, ja täydennetään tarvittaessa jollain muulla tunnetulla kokeella

näkökenttä: normaali (ei mitään kyseisen työntekijän tehtäviä haittaavia poikkeamia normaalista)

kummankin silmän näkökyky: vaaditaan

syvyysnäkö: vaaditaan

herkkyys kontrasteille: hyvä

eteneviä silmäsairauksia ei saa olla

linssi-istute, keratotomia ja keratektomia sallitaan vain sillä ehdolla, että ne tarkastetaan vuosittain tai työterveyslääkärin määräämin väliajoin.

4.7.5.3   Kuulovaatimukset

Audiogrammin vahvistama riittävä kuulo eli:

riittävän hyvä kuulo, jotta on mahdollista keskustella puhelimessa ja samalla kuulla hälytysäänet ja radioviestit

seuraavat arvot on annettu ohjeellisiksi:

kuulon heikkeneminen ei saa taajuuksilla 500 ja 1 000 Hz olla suurempi kuin 40 dB

kuulon heikkeneminen ei saa taajuudella 2 000 Hz olla suurempi kuin 45 dB korvassa, jossa äänen kulkeutuminen ilmaa myöten on heikompaa.

4.8   Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat kansalliset rekisterit

Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevien kansallisten rekisterien direktiivin 2008/57/EY 33, 34 ja 35 artiklassa kuvattujen ominaispiirteiden takia kyseiset rekisterit eivät sovellu käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmän erityistarpeisiin. Tämän vuoksi tässä YTE:ssä ei määritellä mitään näiden rekisterien osalta.

On kuitenkin operatiivisia syitä, joiden vuoksi tiettyjen rataverkkoa koskevien tietojen on oltava rautatieyrityksen käytettävissä ja vastaavasti tiettyjen liikkuvaa kalustoa koskevien tietojen on oltava rataverkon haltijan käytettävissä, kuten 4.8.1 ja 4.8.2 kohdassa on määritelty. Molemmissa tapauksissa kyseisten tietojen on oltava täydellisiä ja paikkansapitäviä

4.8.1   Infrastruktuuri

Ne tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkkoa koskevat käyttötoimintaan ja liikenteen hallintaan liittyvät tiedot, joiden on oltava rautatieyritysten käytettävissä, eritellään liitteessä D. Rataverkon haltija on vastuussa tietojen paikkansapitävyydestä.

4.8.2   Liikkuva kalusto

Seuraavien liikkuvaan kalustoon liittyvien tietojen on oltava rataverkon haltijoiden käytettävissä. Liikkuvan kaluston haltija vastaa seuraavien tietojen paikkansapitävyydestä:

onko liikkuva kalusto valmistettu käyttäen materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa onnettomuuden tai tulipalon sattuessa (esimerkiksi asbesti)

pituus puskimineen.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Määritelmä

Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan f kohdan mukaan ”yhteentoimivuuden osatekijöillä” tarkoitetaan ”sellaista osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.

5.2   Osatekijöiden luettelo

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevia yhteentoimivuuden osatekijöitä ei ole.

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

Koska tässä YTE:ssä ei toistaiseksi määritellä yhteentoimivuuden osatekijöitä, siinä ei myöskään käsitellä arviointijärjestelyjä.

6.2   Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1   Periaatteet

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä on direktiivin 2008/57/EY liitteen II mukaan toiminnallinen osajärjestelmä.

Direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on turvallisuusjohtamisjärjestelmässään osoitettava tämän YTE:n vaatimusten mukaisuus hakiessaan uutta tai muutettua turvallisuustodistusta tai -lupaa.

Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat yhteiset turvallisuusmenetelmät edellyttävät, että kansalliset turvallisuusviranomaiset laativat tarkastusohjelman seuratakseen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja kaikkien YTE:ien vaatimusten päivittäistä täyttymistä. On huomattava, että mikään tässä YTE:ssä mukana oleva elementti ei tarvitse ilmoitetun laitoksen tekemää erillistä arviointia.

Tässä YTE:ssä esitetyt, liitäntöjen yhteydessä (4.3 kohta) luetellut vaatimukset, jotka liittyvät rakenteellisiin osajärjestelmiin, arvioidaan kyseisten rakenteellisten osajärjestelmien yhteydessä.

7.   KÄYTTÖÖNOTTO

7.1   Periaatteet

Tämän YTE:n käyttöönotto ja siinä olevien vaatimusten mukaisuus on määritettävä niiden käyttöönottosuunnitelmien mukaisesti, jotka jokaisen jäsenvaltion on laadittava radoille, joista ne ovat vastuussa.

Suunnitelmassa on otettava huomioon seuraavat asiat:

a)

kunkin radan käyttöön liittyvät inhimilliset tekijät

b)

kunkin radan käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät

c)

se, koskeeko kyseisten elementtien käyttöönotto

kaikkia rataa käyttäviä junia

ainoastaan tiettyjä ratoja

kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoja

kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän radoilla kulkevia junia.

d)

käyttöönoton suhde muihin osajärjestelmiin (ohjaus, hallinta ja merkinanto, liikkuva kalusto jne.)

Tässä vaiheessa kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat poikkeukset on otettava huomioon ja dokumentoitava osana suunnitelmaa.

Käyttöönottosuunnitelmassa on otettava huomioon käyttöönoton mahdolliset eri tasot seuraavissa tapauksissa:

a)

rautatieyritys tai rataverkon haltija aloittaa toimintansa

b)

rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan vanhoja toimintajärjestelmiä uudistetaan tai parannetaan

c)

käyttöön otetaan uusia tai parannettuja infrastruktuuri-, energia-, liikkuvan kaluston tai ohjaus- ja hallintaosajärjestelmiä, jotka tarvitsevat vastaavat toimintaohjeet.

On yleisesti tiedossa, että kaikkia tämän YTE:n elementtejä ei voida täysin ottaa käyttöön ennen kuin käytettävät laitteet (rata, ohjaus- ja hallintalaitteet jne.) on yhdenmukaistettu. Tämän takia tässä luvussa esitetyt suuntaviivat on nähtävä vain välivaiheena, jolla tuetaan siirtymistä tavoitteena olevaan järjestelmään.

7.2   Käyttöönoton suuntaviivoja

Täytäntöönpanossa on kolme erillistä vaihetta:

a)

vahvistus siitä, että vanhat järjestelmät ja prosessit ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia

b)

vanhojen järjestelmien ja prosessien mukauttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaisiksi

c)

uudet järjestelmät ja prosessit, jotka ovat seurausta toisten osajärjestelmien käyttöönotosta

uudet/parannetut tavanomaisen rautatiejärjestelmän radat (infrastruktuuri/energia)

uudet tai parannetut ETCS-varustelut, GSM-R-radiolaitteistot, kuumakäynti-ilmaisimet (ohjaus, hallinta ja merkinanto)

uusi liikkuva kalusto (liikkuva kalusto).

7.3   Erityistapaukset

7.3.1   Johdanto

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään:

a)

tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”) ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”).

b)

Tilapäisissä tapauksissa jäsenvaltioiden on oltava kyseisen osajärjestelmän mukaisia joko vuoteen 2016 (tapaus ”T1”) tai vuoteen 2024 (tapaus ”T2”) mennessä.

7.3.2   Erityistapausten luettelo

7.3.2.1   Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva väliaikainen erityistapaus (T1)

Tämän YTE:n 4.2.2.1.3.2 kohdan käyttöönottoa varten junat, joita käytetään pelkästään Viron, Latvian ja Liettuan 1 520 mm:n raideleveyden rataverkolla, voivat käyttää muulla tavoin määriteltyä junan loppuopastetta.

7.3.2.2   Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Tämän YTE:n 4.2.3.2.1 kohdan käyttöönoton osalta todetaan, että Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhoissa järjestelmissä aakkosnumeerista tunnusta. Jäsenvaltiot esittävät aakkosnumeerisista junan tunnuksista tavoitteena olevaan numeerisiin tunnuksiin perustuvaan järjestelmään siirtymisen vaatimukset ja aikataulun.


(1)  EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13.

Lisäys A

ERTMS/ETCS-KÄYTTÖSÄÄNNÖT

ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-käyttösäännöt on eritelty Euroopan rautatieviraston verkkosivuillaan (http://www.era.europa.eu) julkaisemassa teknisessä asiakirjassa ”ETCS and GSM-R rules and principles — Version 1”.

Lisäys B

MUITA YHDENMUKAISEN TOIMINNAN MAHDOLLISTAVIA SÄÄNTÖJÄ

A.   YLEISTÄ

Varattu

B.   HENKILÖSTÖN TURVALLISUUS JA MUUT TURVALLISUUSASIAT

Varattu

C.   OPERATIIVINEN LIITÄNTÄ OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOLAITTEIDEN KANSSA

C1.   Hiekoitus

Jos juna on varustettu manuaalisesti käynnistettävällä hiekoituslaitteella, kuljettajan on aina voitava hiekoittaa, mutta kuljettajan on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä seuraavissa tapauksissa:

vaihteiden ja raideristeysten alueella

jarrutettaessa nopeudesta alle 20 km/h

junan seistessä paikoillaan.

Poikkeuksia tähän ovat seuraavat tapaukset:

jos on olemassa mahdollisuus, että seis-asennossa oleva opastin ohitetaan, tai muun vaaratilanteen vaara ja hiekoittaminen lisäisi kitkaa

lähdettäessä liikkeelle tai

kun on tarpeen kokeilla vetoyksikössä olevan hiekoituslaitteen toimintaa. (Kokeileminen pitäisi yleensä tehdä alueilla, jotka on ratarekisterissä erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen).

C2.   Kuumakäynti-ilmaisinten aktivointi

Varattu

D.   JUNAN KULKU

D1.   Normaaliolot

D2.   Häiriötilanne

Varattu

E.   POIKKEAMAT, VAARATILANTEET JA ONNETTOMUUDET

Varattu

Liite C

TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN VIESTINNÄN MENETELMÄT

JOHDANTO

Tässä liitteessä määritetään liikenteenohjauksesta junaan ja junasta liikenteenohjaukseen kulkevia turvallisuuteen liittyviä viestintäyhteyksiä koskevat säännöt, joita sovelletaan yhteentoimivassa verkossa turvallisuuden kannalta kriittisissä tilanteissa lähetettäviin tai vaihdettaviin tietoihin ja joiden avulla erityisesti

määritetään turvallisuuteen liittyvien viestien luonne ja rakenne

määritetään ääniviestintään liittyvä metodologia.

Tämän liitteen pohjalta

rataverkon haltija voi laatia viestit ja lomakekirjat. Nämä elementit osoitetaan rautatieyritykselle samanaikaisesti kun säännöt ja määräykset toimitetaan saataville; rataverkon haltija ja rautatieyritys voivat laatia asiakirjat henkilöstöään varten (lomakekirjat), ohjeet junille kulkulupia antavaa henkilökuntaa varten ja liitteen 1 kuljettajan sääntökirjaan (Viestintämenettelyjen käsikirja).

Lomakkeiden käyttö ja rakenne saattavat vaihdella. Tiettyjen riskien yhteydessä on asianmukaista käyttää lomakkeita, toisten taas ei.

Kunkin riskin kohdalla rataverkon haltijan on päätettävä, onko lomakkeen käyttäminen asianmukaista. Lomaketta tulee käyttää vain, jos sen turvallisuutta lisäävä ja toimintaa parantava vaikutus on suurempi kuin näille tekijöille aiheutuva haitta.

Rataverkon haltijoiden on käytettävä viestintäprotokollassaan muodollista rakennetta, joka noudattaa jotain seuraavista kolmesta kategoriasta:

kiireelliset suulliset (hätä)viestit

kirjalliset ilmoitukset

toimintaan liittyvät lisäviestit.

Näiden viestien kurinalaista välittämistä varten on kehitetty viestintämetodologia.

1.   VIESTINTÄMETODOLOGIA

1.1   Metodologian elementit ja periaatteet

1.1.1   Menettelyissä käytettävä standarditerminologia

1.1.1.1   Puheenvuoron siirtomenettely

Termi, jota käytetään siirrettäessä puheenvuoro toiselle osapuolelle:

1.1.1.2   Viestien vastaanottomenettely

vastaanotettaessa suora viesti

Termi, jota käytetään vahvistamaan, että lähetetty viesti on vastaanotettu:

Termi, jota käytetään, kun viesti pitää toistaa kuuluvuuden ollessa heikko tai kun viestiä ei ymmärretä:

vastaanotettaessa perässä toistettu viesti

Termit, joita käytetään tarkistettaessa, vastaako perässä toistettu viesti täsmälleen lähetettyä viestiä:

tai:

1.1.1.3   Viestiyhteyden katkaisumenettely

jos viesti on päättynyt:

jos katkos on tilapäinen eikä katkaise yhteyttä

Termi, jota käytetään, kun halutaan toisen osapuolen jäävän odottamaan:

jos katkos on tilapäinen, mutta yhteys katkaistaan

Termi, jota käytetään kerrottaessa toiselle osapuolelle, että viestiyhteys katkaistaan mutta viestintää jatketaan myöhemmin:

1.1.1.4   Kirjallisen ilmoituksen peruuttaminen

Termi, jota käytetään peruuttamaan käynnissä oleva kirjallisen ilmoituksen menettely:

Jos viestiä täytyy myöhemmin jatkaa, menettely täytyy toistaa alusta.

1.1.2   Periaatteet, jota sovelletaan virheen sattuessa tai kun viestiä ei ymmärretä

Jotta mahdolliset virheet voitaisiin korjata viestiyhteyden aikana, on sovellettava seuraavia sääntöjä:

1.1.2.1   Virheet

virhe lähetyksen aikana

Kun lähettäjä itse huomaa lähetysvirheen, hänen täytyy pyytää peruutusta lähettämällä seuraava menettelytapaviesti:

tai:

ja lähettää sitten alkuperäinen viesti uudelleen.

virhe perässä toistamisen aikana

Jos lähettäjä havaitsee virheen, kun viestiä ollaan toistamassa hänelle, hänen tulee lähettää seuraavat menettelytapaviestit:

ja lähettää alkuperäinen viesti uudelleen.

1.1.2.2   Kun viestiä ei ymmärretä

Jos jompikumpi osapuolista ei ymmärrä viestiä, hänen täytyy pyytää toista osapuolta toistamaan viestin käyttämällä seuraavaa tekstiä:

1.1.3   Sanojen, lukujen, ajan, etäisyyden, nopeuden ja päivämäärän esityssäännöt

Jotta viestit voitaisiin ymmärtää ja esittää helpommin eri tilanteissa, jokainen termi täytyy lausua hitaasti ja oikein, ja vaikeasti ymmärrettävät sanat ja nimet on lausuttava kirjain kirjaimelta. Esimerkkejä tästä ovat opastimien tai vaihteiden tunnukset.

Kirjainten yms. luettelemisessa on noudatettava seuraavia sääntöjä:

1.1.3.1   Sanojen ja kirjainryhmien kirjainten luetteleminen

Kansainvälistä foneettista aakkostoa (International Phonetic Alphabet) on käytettävä.

A

Alpha

B

Bravo

C

Charlie

D

Delta

E

Echo

F

Foxtrot

G

Golf

H

Hotel

I

India

J

Juliet

K

Kilo

L

Lima

M

Mike

N

November

O

Oscar

P

Papa

Q

Quebec

R

Romeo

S

Sierra

T

Tango

U

Uniform

V

Victor

W

Whisky

X

X-ray

Y

Yankee

Z

Zulu

Esimerkki:

Vaihde A B= vaihde alpha-bravo.

Signaali numero KX 835= signaali Kilo X-Ray kahdeksan kolme viisi.

Rataverkon haltija voi lisätä kirjaimia ja niitä vastaavia foneettisia lausumisohjeita, jos rataverkon haltijan käyttämät operointikielet sitä edellyttävät.

Rautatieyritys voi laatia lisää ääntämisohjeita, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

1.1.3.2   Lukujen ilmaiseminen

Luvut tulee lausua numero kerrallaan.

0

nolla

1

yksi

2

kaksi

3

kolme

4

neljä

5

viisi

6

kuusi

7

seitsemän

8

kahdeksan

9

yhdeksän

Esimerkki: juna 2183 = juna kaksi-yksi-kahdeksan-kolme.

Desimaalien ilmaisemisessa tulee käyttää pilkku-sanaa.

Esimerkki: 12,50 = yksi-kaksi-pilkku-viisi-nolla

1.1.3.3   Ajan ilmaiseminen

Aika ilmaistaan paikallisen ajan mukaan samalla tavalla kuin tavallisessa kielenkäytössä.

Esimerkki: kello 10:52 = kymmenen viisikymmentäkaksi.

Vaikka edellä esitetty onkin perusperiaate, tarvittaessa ajan voi lausua numero kerrallaan (kello yksi nolla viisi kaksi).

1.1.3.4   Etäisyyksien ja nopeuksien ilmaiseminen

Etäisyydet tulee ilmaista kilometreinä ja nopeudet kilometreinä tunnissa.

Maileja voi käyttää, jos kyseistä yksikköä käytetään asianomaisessa infrastruktuurissa.

1.1.3.5   Päivämäärien ilmaiseminen

Päivämäärät tulee ilmaista tavalliseen tapaan.

Esimerkki: 10. joulukuuta

1.2   Viestinnän rakenne

Turvallisuuteen liittyvissä ääniviesteissä tulee olla periaatteessa kaksi seuraavaa vaihetta:

tunnistaminen ja pyyntö ohjeiden saamiseksi

itse viestin lähettäminen ja lähetyksen päättäminen.

Ensimmäistä vaihetta voi lyhentää tai sen voi ohittaa kokonaan, jos kyseessä on kiireellinen hätäviesti.

1.2.1   Tunnistamista ja ohjepyyntöjä koskevat säännöt

Jotta osapuolet pystyisivät tunnistamaan toisensa, määrittämään toimintatilanteen ja lähettämään menettelyohjeita, tulee soveltaa seuraavia sääntöjä:

1.2.1.1   Tunnistaminen

On hyvin tärkeää, että viestinnän osapuolet ilmoittavat tunnistustietonsa jokaisen viestinnän aluksi, paitsi jos kyseessä on äärimmäisen kiireellinen turvallisuuteen liittyvä viesti. Tunnistamista varten kuljettajat ilmoittavat junan numeron ja sijainnin. Liikenteenohjaajan ja kuljettajan välisessä viestinnässä liikenteenohjaajalla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että viestintä tapahtuu oikean liikenteenohjaajan ja oikean kuljettajan välillä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun viestintä tapahtuu paikassa, jossa eri viestintäalueilla on päällekkäisyyttä.

Tätä periaatetta sovelletaan myös lähetyskatkoksen jälkeen.

Eri osapuolten tulee käyttää tähän tarkoitukseen seuraavia viestejä.

junan kulkuluvat antavan henkilöstön viesti:

juna …

(numero)

tämä on … Opasteet

(nimi)

kuljettajan viesti:

… Opasteet

(nimi)

tämä on juna …

(numero)

On huomattava, että tunnistamista voi seurata lisätiedotusviesti, jossa annetaan kulkulupia antavalle henkilöstölle tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja tilanteesta, jotta he voivat tarkasti valita menettelyn, jota kuljettaja voidaan vaatia seuraavaksi noudattamaan.

1.2.1.2   Pyyntö ohjeiden saamiseksi

Ennen kuin kirjallista ilmoitusta edellyttävää menettelyä voidaan soveltaa, on pyydettävä ohjeita.

Ohjeita pyydettäessä tulee käyttää seuraavia termejä:

1.2.2   Kirjallisten ilmoitusten ja suullisten viestien lähettämistä koskevat säännöt

1.2.2.1   Kiireelliset turvallisuuteen liittyvät viestit

Koska viestit ovat luonteeltaan kiireellisiä ja pakottavia,

niitä voi lähettää tai vastaanottaa junan kulkiessa

niiden tunnistamisosa voidaan ohittaa

ne tulee toistaa

niiden jälkeen tulee mahdollisimman pian lähettää lisätietoja.

1.2.2.2   Kirjalliset ilmoitukset

Jotta lomakekirjaan sisältyviä menettelytapaviestejä voisi luotettavasti lähettää tai vastaanottaa (junan ollessa pysähdyksissä), tulee noudattaa seuraavia sääntöjä:

1.2.2.2.1   Viestin lähettäminen

Lomakkeen voi täyttää ennen viestin lähettämistä, jolloin viestin koko teksti voidaan lähettää kerralla.

1.2.2.2.2   Viestin vastaanottaminen

Viestin vastaanottajan on täytettävä lomakekirjassa oleva lomake lähettäjän antamien tietojen perusteella.

1.2.2.2.3   Toistaminen

Kaikki lomakekirjasta löytyvät määrämuotoiset rautatieliikenteen viestit tulee vaatia toistettaviksi perässä. Toistoviestiin tulee sisältyä lomakkeiden harmaassa kentässä näkyvä viesti, takaisin raportoitava osa ja mahdolliset lisä- tai täydentävät tiedot.

1.2.2.2.4   Virheettömän toiston kuittaaminen

Jokaista toistoviestiä tulee seurata viestin lähettäjän antama kuittaus yhtäpitävyydestä tai yhtäpitämättömyydestä.

tai

Tämän jälkeen toistetaan alkuperäinen viesti.

1.2.2.2.5   Kuittaus

Jokainen vastaanotettu viesti tulee kuitata positiivisesti tai negatiivisesti seuraavalla tavalla:

tai

1.2.2.2.6   Jäljitettävyys ja todentaminen

Kaikkien ohjauskeskuksen lähettämien viestien mukana tulee lähettää ainutkertainen tunnistus- tai lupanumero:

jos viesti koskee sellaista tointa, jolle kuljettajan on saatava erityinen lupa (esimerkiksi opasteen ohittaminen vaaratilanteessa):

lupa

(numero)

kaikissa muissa tapauksissa (esimerkiksi varovasti ajaminen):

viesti

(numero)

1.2.2.2.7   Takaisin raportoiminen

Jokaista sellaista viestiä, johon sisältyy pyyntö ”raportoida takaisin”, tulee seurata ”raportti”.

1.2.2.3   Lisäviestit

Lisäviestit

niitä tulee edeltää tunnistusmenettely

niiden tulee olla lyhyitä ja täsmällisiä (aina kun mahdollista, niiden tulee sisältää vain välitettävät tiedot ja tieto siitä, mitä ne koskevat)

ne tulee toistaa perässä, ja toistettu viesti tulee kuitata oikeaksi tai vääräksi

niitä voi seurata pyyntö ohjeiden tai lisätietojen saamiseksi.

1.2.2.4   Sisällöltään muuttuvat tiedotusviestit

Sisällöltään muuttuvia tiedotusviestejä koskevat seuraavat seikat:

niitä tulee edeltää tunnistusmenettely

ne tulee valmistella ennen lähettämistä

ne tulee toistaa perässä, ja toistettu viesti tulee kuitata oikeaksi tai vääräksi.

2.   MENETTELYTAPAVIESTIT

2.1   Viestien luonne

Menettelytapaviestien avulla lähetetään toimintaohjeita, jotka liittyvät kuljettajan sääntökirjassa esitettyihin tilanteisiin.

Ne sisältävät itse viestin tekstin, joka vastaa tilannetta, ja viestin tunnistusnumeron.

Jos viesti edellyttää, että vastaanottajan on raportoitava takaisin, myös raportin teksti annetaan.

Näissä viesteissä käytetään ennalta määritettyä sanamuotoa, jonka rataverkon haltija on laatinut ”operointikielellään”, ja viestit esitetään ennalta valmistelluilla lomakkeilla, jotka voivat olla joko paperisia tai sähköisiä.

2.2   Lomakkeet

Lomakkeet ovat muodollinen väline menettelytapaviestien välittämiseen. Yleensä nämä viestit liittyvät häiriötilanteisiin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kuljettajalle annettava lupa ajaa opastimen tai junakulkutien päätekohdan ohi tai tälle esitettävä vaatimus ajaa alhaisemmalla nopeudella tietyllä alueella tai tarkastaa rataa. Tällaisia viestejä saatetaan tarvita muissakin tapauksissa.

Niiden tarkoituksena on

toimia yhteisenä työasiakirjana, jota junille kulkulupia antava henkilöstö ja kuljettajat käyttävät reaaliaikaisesti

muistuttaa kuljettajaa (erityisesti hänen toimiessaan alueella, jota ei tunne tai jolla ajaa vain harvoin) menettelystä, jota hänen on noudatettava

mahdollistaa viestinnän jäljitettävyys.

Jotta nämä lomakkeet voidaan tunnistaa, on kehitettävä menettelyyn liittyvä ainutkertainen koodisana tai -numero. Se voisi perustua arvioon siitä, kuinka usein kyseistä lomaketta käytetään. Jos esimerkiksi kaikista kehitettävistä lomakkeista useimmin käytetään sitä, jolla annetaan lupa ohittaa seis-opastetta osoittava opastin tai junakulkutien päätekohta, tälle voitaisiin antaa numero 001 jne.

2.3   Lomakekirja

Kun kaikki käytettävät lomakkeet on laadittu, ne on koottava paperiseksi tai sähköiseksi asiakirjaksi nimeltään Lomakekirja.

Se on yhteinen asiakirja, jota kuljettaja ja kulkulupia antava henkilöstö käyttävät viestiessään keskenään. Sen vuoksi on tärkeää, että kuljettajan käyttämä kirja on koottu ja numeroitu samalla tavalla kuin kulkulupia antavan henkilöstön käyttämä kirja.

Rataverkon haltija vastaa lomakekirjan ja itse lomakkeiden laatimisesta omalla ”operointikielellään”.

Viestit on aina lähetettävä käyttäen rataverkon haltijan ”operointikieltä”.

Lomakekirjassa on oltava kaksi osaa.

Ensimmäinen osa sisältää seuraavat kohdat:

muistutus lomakekirjan käytöstä

ohjauskeskukselta peräisin olevien menettelytapalomakkeiden hakemisto

tarvittaessa kuljettajalta peräisin olevien menettelytapalomakkeiden hakemisto

ristiviitattu luettelo, joka osoittaa, mitä menettelytapalomaketta missäkin tilanteessa tulee käyttää

sanasto, jossa on lueteltu tilanteet, joita kukin menettelytapalomake koskee

viestien tavaamissäännöt (foneettinen aakkosto, jne.).

Toinen osa sisältää itse menettelytapalomakkeet. Rautatieyrityksen on kerättävä ne ja annettava ne kuljettajalle.

3.   LISÄVIESTIT

Lisäviestit ovat tiedotusviestejä, joita käytetään tiedon välittämiseen harvinaisista tilanteista, joiden varalle ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia määrämuotoista lomaketta tai jotka liittyvät junan kulkuun taikka junan tai rataverkon tekniseen kuntoon. Niitä voi lähettää joko

kuljettaja ilmoittaakseen kulkulupia antavalle henkilöstölle tai

kulkulupia antava henkilöstö ilmoittaakseen kuljettajalle.

Jotta tilanteiden kuvaaminen ja tiedotusviestien muodostaminen olisi helpompaa, saattaa olla hyödyllistä laatia viestiohjeet, rautatieterminologian sanasto, käytettävää liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio ja rataverkon laitteita (esimerkiksi rataa tai sähkönsyöttöä) kuvaava esitys.

3.1   Viestien jäsennysohjeet

Nämä viestit voidaan jäsentää seuraavia ohjeita noudattaen:

Viestinnän vaihe

Viestielementti

Syy tiedon välittämiseen

tiedoksi

toimenpiteitä varten

Havainto

Täällä on

Minä näin

Minulle sattui

Minä törmäsin

Sijainti

 

radan varrella

(aseman nimi)

(helposti tunnistettava kohta)

maili-/kilometripylväs … (numero)

junaani nähden

moottorivaunu … (numero)

matkustaja-/tavaravaunu … (numero)

Luonne

kohde

henkilö

(ks. sanasto)

Tila

 

liikkumaton

seisomassa

makaamassa

kaatuneena

liikkuva

kävelemässä

juoksemassa

kohti

Sijainti raiteisiin nähden

Image

Image

Näitä viestejä voi seurata pyyntö ohjeiden saamiseksi.

Viestien elementit ovat saatavana sekä rautatieyrityksen valitsemalla kielellä että asianomaisten rataverkon haltijoiden operointikielillä.

3.2   Rautatieterminologian sanasto

Rautatieyrityksen on laadittava rautatieterminologian sanasto jokaista yrityksen liikennöimää rataverkkoa varten. Sen on sisällettävä tavallisessa käytössä olevat termit rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

Sanastossa on oltava kaksi osaa:

aiheen mukainen termiluettelo

aakkosellinen termiluettelo.

3.3   Liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio

Jos rautatieyritys katsoo sen olevan hyödyksi toiminnalleen, on laadittava käytettävää liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio. Siinä on lueteltava ne erilaiset osat, jotka saattavat olla eri rataverkon haltijoiden kanssa tapahtuvan viestinnän aiheina, ja sen on sisällettävä vakiotermien yleiset nimitykset rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

3.4   Infrastruktuurin laitteiden (esimerkiksi radan tai sähkönsyöttöjärjestelmän) ominaisuuksia kuvaava esitys

Jos rautatieyritys katsoo sen olevan hyödyksi toiminnalleen, on laadittava ajettavalla reitillä olevien rataverkon laitteiden (esimerkiksi radan tai sähkönsyöttöjärjestelmän) ominaisuuksia kuvaava esitys. Siinä on esitettävä ne erilaiset osat, jotka saattavat olla kyseeseen tulevien rataverkon haltijoiden kanssa tapahtuvan viestinnän aiheina. Sen on sisällettävä vakiotermien yleiset nimitykset rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

4.   SUULLISTEN VIESTIEN TYYPPI JA RAKENNE

4.1   Hätäviestit

Hätäviestien tarkoitus on antaa kiireellisiä toimintaohjeita, jotka välittömästi liittyvät rautateiden turvallisuuteen.

Väärinkäsitysten välttämiseksi viestit on aina toistettava.

Tärkeimmät viestit, joita voi lähettää, esitetään jäljempänä luokiteltuina tarpeen mukaan.

Lisäksi rataverkon haltija voi toimintansa tarpeidensa mukaan määritellä muita hätäviestejä.

Hätäviestejä voi seurata kirjallinen ilmoitus (ks. 2 alakohta).

Hätäviesteissä käytettävät tyypilliset tekstit on sisällytettävä kuljettajan sääntökirjan liitteeseen 1 (viestintämenettelyjen käsikirja) sekä kulkulupia antavalle henkilöstölle annettavaan dokumentaatioon.

4.2   Joko liikenteenohjauksen tai kuljettajan lähettämät viestit

a)

Kaikki junat täytyy pysäyttää:

Kaikki junat täytyy pysäyttää -viesti on lähetettävä äänimerkillä; jos sellaista ei ole käytettävissä, on käytettävä seuraava sanamuotoa:

Paikkaa tai aluetta koskevat tiedot määritetään tarvittaessa viestissä.

Tätä viestiä täytyy lisäksi nopeasti täydentää, mikäli mahdollista, ilmoittamalla syy, tapahtumapaikka ja junan tunnistustieto:

Este

tai tulipalo

tai

(muu syy)

radallakohdassa(km)

(nimi)

Junankuljettaja

(numero)

b)

Jokin tietty juna täytyy pysäyttää:

Juna(radalla/raiteella)

(nimi) (nimi/numero)

Tässä tapauksessa viestiä voidaan täydentää mainitsemalla sen radan tai raiteen nimi tai numero, jolla juna kulkee.

4.3   Kuljettajan lähettämät viestit

Radan sähkönsyöttö on katkaistava:

Tätä viestiä täytyy nopeasti täydentää, mikäli mahdollista, ilmoittamalla syy, tapahtumapaikka ja junan tunnistustieto:

Kohdassa

(km)

radalla/raiteella

(nimi/numero)

javälillä

(asema) (asema)

Syy

Junankuljettaja

(numero)

Tässä tapauksessa viestiä voidaan täydentää mainitsemalla sen radan tai raiteen nimi tai numero, jolla juna kulkee.

Liite D

TIEDOT, JOIDEN ON OLTAVA RAUTATIEYRITYKSEN KÄYTETTÄVISSÄ NIIHIN REITTEIHIN LIITTYEN, JOILLA SEN ON TARKOITUS LIIKENNÖIDÄ

OSA 1.   RATAVERKON HALTIJAA KOSKEVAT YLEISET TIEDOT

1.1   Rataverkon haltijoiden nimet/tunnukset

1.2   Maa (tai maat)

1.3   Lyhyt kuvaus

1.4   Luettelo yleisistä liikennettä koskevista säännöistä ja säädöksistä (sekä tieto siitä, mistä ne ovat saatavissa)

OSA 2.   KARTAT JA KAAVIOT

2.1   Kartta

2.1.1

Reitit

2.1.2

Tärkeimmät kohdat (rautatieliikennepaikkojen matkustaja-, lajittelu- ja tavararaiteet, risteykset)

2.2   Ratakaavio

Kaavioihin on sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä. Jos laaditaan erillinen rautatieliikennepaikkaa koskeva piirustus, ratakaavion sisältämiä tietoja voidaan karsia

2.2.1

Etäisyydet

2.2.2

Tiedot radoista, ympäriajoraiteista, sivuraiteista ja turvavaihteista

2.2.3

Eri rataosien väliset yhteydet

2.2.4

Tärkeimmät kohdat (rautatieliikennepaikat)

2.2.5

Kaikkien kiinteiden opastimien sijainti ja merkitys

2.3   Asemia/ratapihoja/varikkoja esittävä kaavio (Huom: koskee vain yhteentoimivan liikenteen käyttämiä paikkoja)

Paikkakohtaisiin kaavioihin on sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä

2.3.1

Paikan nimi

2.3.2

Paikan tunnus

2.3.3

Paikan tyyppi (matkustajaterminaali, rahtiterminaali, ratapiha, varikko)

2.3.4

Kaikkien kiinteiden opastimien sijainti ja merkitys

2.3.5

Raiteiden tunnisteet ja sijainti, turvavaihteet mukaan luettuina

2.3.6

Laiturien tunnisteet

2.3.7

Laiturien pituus

2.3.8

Laiturien korkeus

2.3.9

Sivuraiteiden tunnisteet

2.3.10

Sivuraiteiden pituus

2.3.11

Ulkoisen sähköverkkoliitännän saatavuus

2.3.12

Laiturin reunan etäisyys raiteen pitkittäissuuntaisesta keskiviivasta

2.3.13

(Koskee matkustajaliikennepaikkoja) Liikkumisesteisten henkilöiden pääsy

OSA 3.   TIETTYÄ RATAOSAA KOSKEVAT TIEDOT

3.1   Yleiset ominaisuudet

3.1.1

Maa

3.1.2

Rataosan tunnus: kansallinen tunnus

3.1.3

Rataosan ääripiste 1

3.1.4

Rataosan ääripiste 2

3.1.5

Ajat, jolloin rataosa on käytettävissä (kellonajat, päivämäärät, pyhäpäiviä koskevat erikoisjärjestelyt)

3.1.6

Radanvarressa olevat etäisyystiedot (niiden väli, ulkonäkö ja sijainti)

3.1.7

Liikenteen tyyppi (sekalainen, matkustajaliikenne, tavaraliikenne jne., …)

3.1.8

Suurimmat sallitut nopeudet

3.1.9

Kaikki muut turvallisuuden vuoksi tarvittavat tiedot

3.1.10

Paikalliset toimintaa koskevat erityisvaatimukset (mukaan luettuina henkilöstön erityiset pätevyysvaatimukset)

3.1.11

Vaarallisia aineita koskevat erityisrajoitukset

3.1.12

Kuormausta koskevat erityisrajoitukset

3.1.13

Malli ilmoitukselle tilapäisistä töistä (ja mistä sen saa)

3.1.14

Ilmoitus siitä, että rataosa on ruuhkainen (direktiivin 2001/14/EY 22 artikla)

3.2   Erityiset tekniset ominaisuudet

3.2.1

Infrastruktuuri-YTE:n EY-tarkastus

3.2.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.2.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.2.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.2.5

Raideleveys

3.2.6

Aukean tilan ulottuma

3.2.7

Suurin sallittu akselipaino

3.2.8

Suurin sallittu kuormitus pituuden metriä kohden

3.2.9

Rataan kohdistuvat poikittaisvoimat

3.2.10

Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat

3.2.11

Kaarteen vähimmäissäde

3.2.12

Pituuskaltevuus prosentteina

3.2.13

Pituuskaltevuuden sijainti

3.2.14

Muiden kuin pyörän ja kiskon välistä kitkaa käyttävien jarrujärjestelmien hyväksyttävä jarrutuskyky

3.2.15

Sillat

3.2.16

Maasillat

3.2.17

Tunnelit

3.2.18

Huomautukset

3.3   Energian osajärjestelmä

3.3.1

Energia-YTE:n EY-tarkastus

3.3.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.3.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.3.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.3.5

Sähkönsyöttöjärjestelmän tyyppi (esim. ei mitään, yläpuolinen ajolanka, kolmas kisko)

3.3.6

Sähkönsyöttöjärjestelmän taajuus (esim. vaihtovirta, tasavirta)

3.3.7

Pienin jännite

3.3.8

Suurin jännite

3.3.9

Yksittäisen sähkökäyttöisen vetoyksikön virrankulutukseen liittyvät rajoitukset

3.3.10

Moniajossa olevien vetoyksikköjen sijoittelua koskevat rajoitukset ajojohtimien erottamisen kannalta (virroittimen sijainti)

3.3.11

Miten käyttöjännite eristetään

3.3.12

Ajolangan korkeus

3.3.13

Ajolangan suurin sallittu pituuskaltevuus rataan nähden ja kaltevuuden vaihtelu

3.3.14

Hyväksytyt virroitintyypit

3.3.15

Pienin staattinen kuormitus

3.3.16

Suurin staattinen kuormitus

3.3.17

Erotusjaksojen sijainnit

3.3.18

Käyttöä koskevat tiedot

3.3.19

Virroittimien alas laskeminen

3.3.20

Hyötyjarrutusta koskevat ehdot

3.3.21

Suurin sallittu junan ottama huippuvirta

3.4   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

3.4.1

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n EY-tarkastus

3.4.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.4.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.4.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

ERTMS/ETCS

3.4.5

Soveltamistaso

3.4.6

Vaihtoehtoiset ratalaitteistoon sijoitetut toiminnot

3.4.7

Vaihtoehtoiset veturilaitteistolta vaadittavat toiminnot

3.4.8

Ohjelmistoversion numero

3.4.9

Kyseisen version käyttöönottopäivä

ERTMS/GSM-R-radio

3.4.10

FRS-eritelmässä määritellyt lisätoiminnot

3.4.11

Version numero

3.4.12

Kyseisen version käyttöönottopäivä

Tason 1 ERTMS/ETCS:lle, jossa lisäajotietotoiminto

3.4.13

Liikkuvalle kalustolle tarvittava tekninen toteutus

Luokan B junan kulunvalvontajärjestelmä(t)

3.4.14

Kansalliset määräykset, jotka koskevat luokan B järjestelmien käyttöä (sekä mistä ne saa)

Ratajärjestelmä

3.4.15

Vastuussa oleva jäsenvaltio

3.4.16

Järjestelmän nimi

3.4.17

Ohjelmistoversion numero

3.4.18

Kyseisen version käyttöönottopäivä

3.4.19

Viimeinen voimassaolopäivä

3.4.20

Tarve usean järjestelmän samanaikaiseen toimintaan

3.4.21

Junan kulunvalvontalaitteisto

Luokan B radiojärjestelmä

3.4.22

Vastuussa oleva jäsenvaltio

3.4.23

Järjestelmän nimi

3.4.24

Version numero

3.4.25

Kyseisen version käyttöönottopäivä

3.4.26

Viimeinen voimassaolopäivä

3.4.27

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten luokkaan B kuuluvien junan kulunvalvontajärjestelmien välillä siirryttäessä

3.4.28

Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä siirryttäessä

3.4.29

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä radiojärjestelmästä toiseen

Teknisen vajaatoiminnan tila

3.4.30

ERTM/ETCS

3.4.31

Luokan B junan kulunvalvontajärjestelmä

3.4.32

ERTM/GSM-R

3.4.33

Luokan B radiojärjestelmä

3.4.34

Radanvarren opastimet

Jarrutuskykyyn liittyvät nopeusrajoitukset

3.4.35

ERTM/ETCS

3.4.36

Luokan B junan kulunvalvontajärjestelmät

Luokan B järjestelmän toimintaa koskevat kansalliset säännöt

3.4.37

Jarrutuskykyyn liittyvät kansalliset säännöt

3.4.38

Muut kansalliset säännöt, esim.: määrelehteä UIC 512 vastaavat tiedot (1 päivänä tammikuuta 1979 päivätty 8. painos ja 2 muutosta)

Infrastruktuurin ohjaus- ja hallintalaitteiden herkkyys sähkömagneettisille häiriöille

3.4.39

Vaatimus on tarkoitus laatia eurooppalaisten standardien mukaiseksi

3.4.40

Mahdollisuus käyttää pyörrevirtajarrua

3.4.41

Mahdollisuus käyttää magneettijarrua

3.4.42

Käytössä olevia poikkeuksia koskevien teknisten ratkaisujen vaatimukset

3.5   Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

3.5.1

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan YTE:n EY-tarkastus

3.5.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.5.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.5.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.5.5

Kieli, jota käytetään turvallisuuden kannalta kriittiseen viestintään rataverkon haltijan henkilöstön kanssa

3.5.6

Erityiset ilmasto-olot ja niihin liittyvät järjestelyt

Lisäys E

KIELITAITO JA VIESTINNÄN TASO

Suullinen kielitaito voidaan jakaa viiteen tasoon:

Taso

Kuvaus

5

osaa mukauttaa puhetapaansa keskustelukumppanin mukaan

osaa esittää mielipiteen

osaa neuvotella

osaa taivutella

osaa antaa neuvoja.

4

selviytyy täysin arvaamattomissa tilanteissa

osaa tehdä oletuksia

osaa esittää perustellun mielipiteen.

3

selviytyy käytännön tilanteissa, joissa on mukana ennalta arvaamaton elementti

osaa kuvailla asioita

osaa ylläpitää yksinkertaista keskustelua.

2

selviytyy yksinkertaisissa käytännön tilanteissa

osaa kysyä kysymyksiä

osaa vastata kysymyksiin.

1

osaa puhua käyttäen ulkoa opittuja lauseita.

Lisäys F

Ei käytössä

Lisäys G

Ei käytössä

Lisäys H

Ei käytössä

Lisäys I

Ei käytössä

Lisäys J

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNASSA MUKANA OLEVAN HENKILÖSTÖN OSALTA

1.   YLEISET VAATIMUKSET

(a)

Tässä liitteessä, jota on luettava yhdessä 4.6 ja 4.7 kohdan kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä toimivissa junissa mukana olevan henkilöstön kannalta.

(b)

Tämän YTE:n kontekstissa ilmauksella ”ammatillinen pätevyys” tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.

(c)

Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki hyväksytyt pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.

(d)

Kaikkien hyväksyttyjen pätevien henkilöiden on noudatettava kaikkia suoritettavaan tehtävään liittyviä sääntöjä ja menettelyjä.

2.   AMMATILLINEN TIETÄMYS

Kaikki hyväksynnät edellyttävät alkukokeen läpäisyä sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 kohdassa kuvataan.

2.1   Yleinen ammatillinen tietämys

(a)

Tehtävän kannalta oleelliset rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet, mukaan luettuina liitännät toisiin osajärjestelmiin

(b)

Matkustajien tai rahdin sekä radalla ja sen läheisyydessä toimivien henkilöiden turvallisuuden kannalta oleelliset yleiset asiat

(c)

Työterveys- ja työturvallisuusasiat

(d)

Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet

(e)

Henkilökohtainen turvallisuus, mukaan luettuna tilanne, jossa junasta poistutaan linjaosuudella

2.2   Käytettävään rataverkkoon sovellettavien toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus

(a)

Toimintamenettelyt ja turvallisuusmääräykset

(b)

Ohjaus-, valvonta- ja merkinantojärjestelmä

(c)

Viestintäperiaatteet ja muodollinen viestintä mukaan lukien viestintälaitteiden käyttö

2.3   Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

(a)

Matkustajavaunujen sisäpuoliset laitteet

(b)

Pienten vikojen korjaaminen liikkuvan kaluston matkustajatiloissa rautatieyrityksen edellyttämällä tavalla

2.4   Reittituntemus

(a)

Toiminnalliset järjestelyt (kuten junanlähettämistapa) eri paikoissa (opastimet, asemalaitteet jne.)

(b)

Asemat, joilla matkustajat voivat nousta junasta tai junaan

(c)

Reitin radoilla käytettävät toimintaan ja hätätilanteisiin liittyvät järjestelyt

3.   KYKY KÄYTTÄÄ TIETÄMYSTÄ

(a)

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset, mukaan luettuina jarrujenkoettelu ja ovien sulkeutumisen toteaminen

(b)

Lähtöön liittyvät menettelyt

(c)

Viestintä matkustajien kanssa erityisesti näiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa

(d)

Häiriötila

(e)

Matkustajatiloissa mahdollisesti olevien puutteiden arviointi sekä sääntöjen ja toimintaohjeiden mukainen reagointi niihin

(f)

Sääntöjen ja määräysten edellyttämät tai kuljettajan avustamiseksi tehtävät suojaus- ja varoitustoimet

(g)

Junan evakuointi ja matkustajien turvallisuus erityisesti tapauksissa, joissa he joutuvat olemaan radalla tai sen lähellä

(h)

Yhteydenpito rataverkon haltijan henkilöstöön avustettaessa kuljettajaa tai evakuointia edellyttävässä häiriötilanteessa

(i)

Junan toimintaan, liikkuvan kaluston kuntoon ja matkustajien turvallisuuteen liittyvistä epätavallisista tapahtumista ilmoittaminen. Nämä raportit on vaadittaessa annettava kirjallisena rautatieyrityksen valitsemalla kielellä.

Lisäys K

Ei käytössä

Lisäys L

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNAN VALMISTELUSSA

1.   YLEISET VAATIMUKSET

Tässä liitteessä, jota on luettava yhdessä 4.6 kohdan kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä toimivien junien valmistelua hoitavan henkilöstön kannalta.

a)

Tämän YTE:n kontekstissa ilmauksella ”ammatillinen pätevyys” tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.

b)

Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki hyväksytyt pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.

c)

Kaikkien hyväksyttyjen pätevien henkilöiden on noudatettava kaikkia suoritettavaan tehtävään liittyviä sääntöjä ja menettelyjä.

2.   AMMATILLINEN TIETÄMYS

Kaikki hyväksynnät edellyttävät alkukoneen läpäisyä sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 kohdassa kuvataan.

2.1   Yleinen ammatillinen tietämys

a)

Tehtävän kannalta oleelliset rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet, mukaan luettuina liitännät toisiin osajärjestelmiin

b)

Matkustajien ja/tai rahdin kannalta oleelliset yleiset asiat mukaan lukien vaarallisten aineiden kuljettamisen ja erikoiskuljetukset

c)

Työterveys- ja työturvallisuusasiat

d)

Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet

e)

Oma turvallisuus työskenneltäessä radalla tai sen läheisyydessä

f)

Viestintäperiaatteet ja muodollinen viestintä mukaan lukien viestintälaitteiden käyttö

2.2   Käytettävään rataverkkoon sovellettavien toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus

a)

Junien liikkuminen normaalioloissa sekä häiriötilanteissa

b)

Toimintamenettelyt eri paikoissa (opastinjärjestelmät, rautatieliikennepaikkojen laitteet) ja turvallisuussäännöt

c)

Paikalliset toimintajärjestelyt

2.3   Junalaitteiden tuntemus

a)

Liikkuvan kaluston laitteiden tarkoitus ja käyttö

b)

Teknisten tarkastusten tuntemus ja järjestäminen

3.   KYKY KÄYTTÄÄ TIETÄMYSTÄ

a)

Junan kokoonpanosääntöjen, junan jarrutussääntöjen, junan kuormausmääräysten jne. soveltaminen sen varmistamiseksi, että juna on liikennekelpoinen

b)

Liikkuvan kaluston merkintöjen ja merkintäkilpien ymmärtäminen

c)

Prosessi, jolla junan tiedot määritetään ja annetaan käyttöön

d)

Viestintä junan miehistön kanssa

e)

Viestintä kulkulupia antavan henkilöstön kanssa

f)

Häiriötilanne erityisesti siltä osin kuin se vaikuttaa junien valmisteluun

g)

Sääntöjen ja määräysten tai kyseisen paikan paikallisten järjestelyjen edellyttämät suojaus- ja varoitustoimet

h)

Toimet, joihin ryhdytään vaarallisia aineita kuljetettaessa sattuvissa vaaratilanteissa (sikäli kuin ne tulevat kyseeseen)

Lisäys M

Ei käytössä

Lisäys N

Ei käytössä

Lisäys O

Ei käytössä

Liite P

OSA ”0”   LIIKKUVAN KALUSTON TUNNISTEET

Yleistä:

1.

Tässä liitteessä kuvaillaan numero ja sen näkyvä merkitseminen liikkuvan kaluston yksikköön sen erottamiseksi yksiselitteisesti muista liikenteessä olevista yksiköistä. Siinä ei käsitellä muita numeroita tai merkintöjä, joita mahdollisesti on kaiverrettu tai kiinnitetty pysyvästi valmistusvaiheessa kalustoyksikön runkorakenteeseen tai pääkomponentteihin.

2.

Numeron ja siihen liittyvän merkinnän ei tarvitse olla tässä liitteessä kuvatun mukainen, jos

liikkuvaa kalustoa käytetään vain verkoissa, joihin tätä YTE:ä ei sovelleta,

kyseessä on perinnekalusto, jolla on historiallista arvoa,

kyseessä on liikkuva kalusto, jota ei yleensä käytetä tai kuljeteta rataverkoissa, joita tämä YTE koskee.

Näille kalustoyksiköille on kuitenkin annettava väliaikainen numero, jotta niillä on mahdollista liikennöidä.

Standarditunnus ja siihen liittyvät lyhenteet

Kullekin kalustoyksikölle annetaan 12-numeroinen tunnus (standarditunnus), joka koostuu seuraavasti:

Liikkuvan kaluston tyyppi

Kalustoyksikön tyyppi ja tieto sen yhteentoimivuudesta

[2 numeroa]

Maa, jossa kalustoyksikkö on rekisteröity

[2 numeroa]

Tekniset ominaisuudet

[4 numeroa]

Sarjanumero

[3 numeroa]

Tarkistusnumero

[1 numero]

Tavaravaunut

00–09

10–19

20–29

30–39

40–49

80–89

[lisätietoja osassa 6]

01–99

[lisätietoja osassa 4]

0000–9999

[lisätietoja osassa 9]

001–999

0–9

[lisätietoja osassa 3]

Matkustajavaunut

50–59

60–69

70–79

[lisätietoja osassa 7]

0000–9999

[lisätietoja osassa 10]

001–999

Vetokalusto

90–99

[lisätietoja osassa 8]

0000001–8999999

[Jäsenvaltiot määrittelevät myöhemmin näiden numeroiden merkityksen kahden- tai monenkeskisissä sopimuksissa]

Erikoiskalusto

9000–9999

[lisätietoja osassa 11]

001–999

Tietyssä maassa teknisiä ominaistietoja kuvaavat seitsemän numeroa ja sarjanumero riittävät liikkuvan kaluston yksiselitteiseen tunnistamiseen tavaravaunujen, matkustajavaunujen, vetokaluston (1) ja erikoiskaluston (2) ryhmissä.

Numerotunnus täydennetään kirjaimilla:

yhteentoimivuuteen liittyvät merkinnät (lisätietoja osassa 5)

sen maan tunnus, jossa kyseinen liikkuva kalusto on rekisteröity (lisätietoja osassa 4)

haltijan (3) tunnus (lisätietoja osassa 1)

teknisten ominaistietojen lyhenne (lisätietoja osassa 13 matkustajavaunujen osalta, osassa 12 tavaravaunujen osalta ja osassa 14 erikoiskaluston osalta).

Teknisiä ominaistietoja, tunnuksia ja lyhenteitä hallinnoi yksi tai useampi elin (jäljempänä ”keskuselin”) Euroopan rautatieviraston ERA:n ehdotuksen mukaisesti, jonka se tekee vuodelle 2005 laaditun työohjelman toimenpiteen N:o 15 johdosta.

Numerojen jakaminen

Ehdotuksen numeroiden hallinnointisäännöistä tekee ERA osana vuodelle 2005 laaditun työohjelman toimenpidettä N:o 15.

OSA 1 –   LIIKKUVAN KALUSTON HALTIJAN TUNNUS (VEHICLE KEEPER MARKING, VKM)

Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen (VKM) määritelmä

Liikkuvan kaluston haltijan tunnus (VKM) on aakkosnumeerinen tunnus, joka koostuu 2–5 kirjaimesta (4). Liikkuvan kaluston haltijan tunnus on merkitty kaikkiin vetureihin ja vaunuihin niiden numeron lähelle. Liikkuvan kaluston haltijan tunnus merkitsee, että kyseinen haltija on merkitty liikkuvan kaluston rekisteriin.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnus on yksiselitteinen kaikissa niissä maissa, joita tämä YTE koskee, sekä kaikissa maissa, jotka solmivat tässä YTE:ssä kuvatun liikkuvan kaluston numeroinnin ja haltijan merkinnän soveltamista edellyttävän sopimuksen.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen muoto

Haltijan tunnus esittää liikkuvan kaluston haltijan joko koko nimenä tai lyhennettynä, mahdollisuuksien mukaan tunnistettavassa muodossa. Kaikkia latinalaisen kirjaimiston 26 merkkiä voidaan käyttää. Tunnuksessa käytetään isoja kirjaimia. Kirjaimet, jotka eivät ole haltijan nimen muodostavien sanojen alkukirjaimia, voidaan kuitenkin kirjoittaa pienin kirjaimin. Yksikäsitteisyyttä arvioitaessa ei isojen ja pienten kirjainten välillä tehdä eroa.

Kirjaimissa saa olla diakriittisiä merkkejä (5). Diakriittisiä merkkejä ei oteta huomioon yksikäsitteisyyttä tarkastettaessa.

Jos liikkuvan kaluston haltijan kotipaikka on maassa, jossa ei käytetä latinalaisia kirjaimia, haltijan tunnuksen perään voidaan merkitä sama tunnus maan omilla kirjaimilla merkittynä ja vinoviivalla (”/”) erotettuna. Tätä käännettyä tunnusta ei oteta huomioon tietojenkäsittelyssä.

Vapautukset liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen käyttämisestä

Jäsenvaltiot voivat päättää seuraavassa esitettyjen vapautusten käyttämisestä.

Haltijan tunnusta ei tarvita liikkuvassa kalustossa, jonka numerointijärjestelmä ei noudata tätä liitettä (ks. 0 osan 2 kohta). Liikkuvan kaluston haltijasta on kuitenkin annettava riittävästi tietoa organisaatioille, jotka osallistuvat sen toimintaan rataverkoilla, joita tämä YTE koskee.

Jos haltijan täydellinen nimi ja osoite on merkitty liikkuvaan kalustoon, haltijan tunnusta ei vaadita seuraavissa tapauksissa:

sellaisten haltijoiden liikkuva kalusto, joilla on kalustoa niin vähän, ettei se edellytä haltijan tunnuksen käyttöä

rataverkon kunnossapitoon käytettävä erikoiskalusto.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusta ei vaadita yksinomaan kansallisessa liikenteessä käytettävissä vetureissa, junayksiköissä ja matkustajavaunuissa, kun

niissä on niiden haltijan liikemerkki, jossa on samat hyvin tunnistettavissa olevat kirjaimet kuin liikkuvan kaluston haltijan tunnuksessa

niissä on helposti tunnistettava liikemerkki, jonka toimivaltainen kansallinen viranomainen on hyväksynyt liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen asianmukaiseksi vastineeksi.

Jos yrityksen liikemerkkiä käytetään liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen yhteydessä, vain haltijan tunnus pätee, eikä liikemerkkiä oteta huomioon.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusten antamista koskevia määräyksiä

Liikkuvan kaluston haltijalle voidaan antaa enemmän kuin yksi tunnus seuraavissa tapauksissa:

liikkuvan kaluston haltijalla on virallinen nimi useammalla kuin yhdellä kielellä

liikkuvan kaluston haltijalla on hyvä syy erottaa eri kalustoryhmät organisaatiossaan.

Yritysryhmälle voidaan antaa yksi ainoa liikkuvan kaluston haltijan tunnus seuraavissa tapauksissa:

yritykset kuuluvat samaan yritysrakenteeseen, joka on valtuuttanut yhden tähän rakenteeseen kuuluvan organisaation hoitamaan kaikki asiat toisten puolesta

yritysryhmä on valtuuttanut yhden erillisen juridisen yhteisön hoitamaan kaikki asiat puolestaan, missä tapauksessa tämä juridinen yhteisö on liikkuvan kaluston haltija.

Liikkuvan kaluston haltijatunnusten rekisteri ja tunnuksen antamismenettely

Haltijatunnusten rekisteri on julkinen, ja sitä päivitetään reaaliaikaisesti.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusta koskeva anomus jätetään hakijan maan toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka toimittaa sen keskuselimelle. Tunnusta voi käyttää vasta, kun keskuselin on julkistanut sen.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen omistajan on ilmoitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, jos se lopettaa tunnuksen käytön, ja toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta Euroopan rautatievirastolle. Liikkuvan kaluston haltijan tunnus peruutetaan haltijan osoitettua, että kaikkien asianmukaisten kalustoyksiköiden tunnukset on muutettu. Samaa tunnusta ei anneta uudelleen käyttöön kymmeneen vuoteen, paitsi jos se annetaan uudelleen aiemmalle omistajalle tai tämän pyynnöstä toiselle omistajalle.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnus voidaan siirtää toiselle omistajalle, joka on alkuperäisen omistajan laillinen seuraaja. Tunnus pysyy voimassa, vaikka sen omistaja muuttaa nimensä muotoon, joka ei muistuta kyseistä tunnusta.

Ensimmäinen liikkuvan kaluston haltijatunnusten luettelo laaditaan käyttäen rautatieyritysten nimien nykyisiä lyhenteitä.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusta käytetään kaikissa uusissa vaunuissa asiaa koskevan YTE:n voimaantulon jälkeen. Vanhojen vaunujen merkinnät on korjattava VKM-merkintätavan mukaisiksi 31. päivään joulukuuta 2013 mennessä. Jos kalustoyksikköön merkitty liikkuvan kaluston haltijan tunnus ei vastaa kalustoyksikköjen kansalliseen rekisteriin merkittyjä tietoja, kansallisen rekisterin tiedot pätevät.

OSA 2 –   NUMERON JA SIIHEN LIITTYVÄN KIRJAINTUNNUKSEN MERKINTÄ KALUSTOON

Ulkoisia merkintöjä koskevat yleiset järjestelyt

Isoja kirjaimia ja numeroita sisältävät merkinnät on tehtävä vähintään 80 mm korkeaa, selkeää pääteviivatonta kirjasintyyliä käyttäen. Matalampia kirjaimia voidaan käyttää vain, jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin merkitä ne suoraan aluskehykseen.

Merkinnät saavat olla enintään kahden metrin korkeudella kiskojen tasosta.

Tavaravaunut

Merkinnät on tehtävä vaunun koriin seuraavasti:

23

TEN

80

-RFC

7369 553-4

Zcs

31

TEN

80

-DB

0691 235-2

Tanoos

33

TEN

84

-ACTS

4796 100-8

Slpss

43

 

87

4273 361-3

Laeks

(Tässä ilman VKM-numeroa olevassa tapauksessa täydelliset nimi- ja osoitetiedot on merkitty kalustoyksikköön)

Jos vaunuissa ei ole tarpeeksi tilaa näille merkinnöille (erityisesti avovaunuissa), merkinnät on järjestettävä seuraavasti:

0187

3320

644-7

TEN

F-SNCF

Ks

Jos vaunuun merkitään yksi tai useampia kansallisen merkityksen omaavia kirjaimia, ne on merkittävä kansainvälisen merkinnän perään ja erotettava siitä väliviivalla.

Matkustajavaunut

Merkinnät on tehtävä vaunujen molemmille sivuille seuraavasti:

-SNCF

61 87 – 7

 

B10 tu

Kaluston rekisteröintimaasta ja teknisistä ominaisuuksista kertovat merkinnät tehdään heti vaunun 12-numeroisen tunnuksen eteen, taakse tai alle.

Jos vaunussa on ohjaamo, numero merkitään myös ohjaamon sisäpuolelle.

Veturit, moottorivaunut ja erikoisvaunut

12-numeroinen standarditunnus on merkittävä kansainvälisessä liikenteessä käytettävän vetokaluston molemmille sivuille seuraavasti:

91 88 0001323-0

12-numeroinen standarditunnus merkitään myös vetokaluston jokaisen ohjaamon sisäpuolelle.

Kaluston haltija voi merkitä standardimerkintää suuremmilla merkeillä toiminnan kannalta hyödyllisen oman numerotunnuksensa (joka yleensä koostuu sarjanumerosta ja sen perässä olevasta kirjaintunnuksesta). Haltija voi itse päättää oman tunnuksen paikan.

Esimerkkejä

SP 42037

ES 64 F4-099

88-1323

473011

 

 

92 51 0042037-9

94 80 0189 999-6

91 88 0001323-0

92 87 473011-0

94 79 2 642 185-5

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa kahdenkeskisillä sopimuksilla sellaisten vaunujen kohdalla, jotka ovat olemassa YTE:n voimaan tullessa, jotka on tarkoitettu erikoiskäyttöön ja joiden kohdalla ei ole vaaraa sekaannuksesta muiden kyseisessä rautatieverkossa toimivien kalustoyksiköiden kanssa. Erivapaus on voimassa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten päättämän ajan.

Kansallinen viranomainen voi määrätä, että kaluston 12-numeroisen tunnuksen lisäksi merkitään maatunnus ja kaluston haltijan tunnus.

OSA 3 –   TARKISTUSNUMERON (12. NUMERON) MÄÄRITTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Tarkistusnumero määritetään seuraavasti:

tunnuksen parillisissa asemissa (oikealta lukien) olevat numerot otetaan huomioon sellaisenaan

tunnuksen parittomissa asemissa (oikealta lukien) olevat numerot kerrotaan kahdella

parillisissa asemissa olevat numerot ja kahdella kerrotut parittomissa asemissa olevat numerot lasketaan sitten yhteen

näin saatu summa merkitään muistiin

tarkistusnumero on numero, joka summaan on lisättävä, jotta se olisi kymmenellä jaollinen. Jos summa on valmiiksi kymmenellä jaollinen, tarkistusnumero on nolla.

Esimerkkejä

1 –

Perusnumero olkoon

3

3

8

4

4

7

9

6

1

0

0

Kerroin

2

1

2

1

2

1

2

1

2

1

2

 

6

3

16

4

8

7

18

6

2

0

0

Summa: 6 + 3 + 1 + 6 + 4 + 8 + 7 + 1 + 8 + 6 + 2 + 0 + 0 = 52

Tämän summan ykkösten arvo on 2.

Tarkistusnumeroksi tulee näin ollen 8, ja koko tunnukseksi tulee 33 84 4796 100-8

2 –

Perusnumero olkoon

3

1

5

1

3

3

2

0

1

9

8

Kerroin

2

1

2

1

2

1

2

1

2

1

2

 

6

1

10

1

6

3

4

0

2

9

16

Summa: 6 + 1 + 1 + 0 + 1 + 6 + 3 + 4 + 0 + 2 + 9 + 1 + 6 = 40

Tämän summan ykkösten arvo on 0.

Tarkistusnumeroksi tulee näin ollen 0, ja koko tunnukseksi tulee 31 51 3320 198-0.

OSA 4 –   LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERÖINTIMAAN TUNNUKSET (NUMEROT 3–4 JA LYHENTEET)

Kolmansia maita koskevat tiedot on annettu vain tiedoksi.

Maa

Maan kirjaintunnus (6)

Maan numerotunnus

Yhtiöt, joita osan 6 ja 7 hakasulkeissa olevat maininnat koskevat (7)

Albania

AL

41

HSh

Algeria

DZ

92

SNTF

Armenia

AM (8)

58

ARM

Itävalta

A

81

ÖBB

Azerbaidžan

AZ

57

AZ

Valko-Venäjä

BY

21

BC

Belgia

B

88

SNCB/NMBS

Bosnia-Hertsegovina

BIH

44

ŽRS

50

ŽFBH

Bulgaria

BG

52

BDZ, SRIC

Kiina

RC

33

KZD

Kroatia

HR

78

Kuuba

CU (8)

40

FC

Kypros

CY

 

 

Tšekki

CZ

54

ČD

Tanska

DK

86

DSB, BS

Egypti

ET

90

ENR

Viro

EST

26

EVR

Suomi

FIN

10

VR, RHK

Ranska

F

87

SNCF, RFF

Georgia

GE

28

GR

Saksa

D

80

DB, AAE (9)

Kreikka

GR

73

CH

Unkari

H

55

MÁV, GySEV/ROeEE (9)

Iran

IR

96

RAI

Iraq

IRQ (8)

99

IRR

Irlanti

IRL

60

CIE

Israel

IL

95

IR

Italia

I

83

FS, FNME (9)

Japani

J

42

EJRC

Kazakstan

KZ

27

KZH

Kirgisia

KS

59

KRG

Latvia

LV

25

LDZ

Libanon

RL

98

CEL

Liechtenstein

LIE (8)

 

 

Liettua

LT

24

LG

Luxemburg

L

82

CFL

Makedonia (entinen Jugoslavian tasavalta)

MK

65

CFARYM (MŽ)

Malta

M

 

 

Moldova

MD (8)

23

CFM

Monaco

MC

 

 

Mongolia

MGL

31

MTZ

Marokko

MA

93

ONCFM

Alankomaat

NL

84

NS

Pohjois-Korea

PRK (8)

30

ZC

Norja

N

76

NSB, JBV

Puola

PL

51

PKP

Portugali

P

94

CP, REFER

Romania

RO

53

CFR

Venäjä

RUS

20

RZD

Serbia-Montenegro

SCG

72

Slovakia

SK

56

ŽSSK, ŽSR

Slovenia

SLO

79

Etelä-Korea

ROK

61

KNR

Espanja

E

71

RENFE

Ruotsi

S

74

GC, BV

Sveitsi

CH

85

SBB/CFF/FFS, BLS (9)

Syyria

SYR

97

CFS

Tadzikistan

TJ

66

TZD

Tunisia

TN

91

SNCFT

Turkki

TR

75

TCDD

Turkmenistan

TM

67

TRK

Ukraina

UA

22

UZ

Yhdistynyt kuningaskunta

GB

70

BR

Uzbekistan

UZ

29

UTI

Vietnam

VN (8)

32

DSVN

OSA 5 –   YHTEENTOIMIVUUDEN MERKINTÄ KIRJAINTUNNUKSIN

”TEN”: Kalustoyksikkö, joka

”PPV/PPW”: kalustoyksikkö, joka on PPV/PPW-sopimuksen tai PGW-sopimuksen mukainen (OJSD-maissa)

(alkuperäinen: PPV/PPW: ППВ (Правила пользования вагонами в международном сообщении); PGW: Правила Пользования Грузовыми Вагонами)

Huom:

a)

TEN-merkityt kalustoyksiköt vastaavat ensimmäisen numeron arvoja 0–3 osassa 6 eritellyssä kalustoyksikön numerossa.

b)

Kalustoyksiköt, joille ei ole myönnetty käyttöönottolupaa kaikissa jäsenvaltioissa, on merkittävä tunnuksella, joka ilmaisee, missä jäsenvaltioissa niille on myönnetty käyttöönottolupa. Luvan myöntäneet jäsenvaltiot merkitään jommallakummalla seuraavissa piirustuksissa kuvatuista tavoista. Piirustuksissa D tarkoittaa jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan ensimmäisenä (tässä esimerkissä Saksa) ja F jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan toisena (tässä esimerkissä Ranska). Jäsenvaltioiden kooditunnukset ovat osan 4 mukaiset. Määräys kattaa kaluston, joka on YTE:n mukainen ja kaluston, joka ei ole YTE:n mukainen. Nämä kalustoyksiköt vastaavat ensimmäisen numeron arvoja 4 tai 8 osassa 6 eritellyssä kalustoyksikön numerossa.

Image

Image

OSA 6 –   TAVARAVAUNUISSA KÄYTETTÄVÄT YHTEENTOIMIVUUDEN TUNNUKSET (NUMEROT 1–2)

 

2. numero

1. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

2. numero

1. numero

 

 

Raideleveys

kiinteä tai muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä tai muuttuva

Raideleveys

 

TSI (10) ja/tai COTIF (11) ja/tai PPW

0

akselit

Varalla

TSI ja/tai COTIF-vaunut (11)

[joiden haltija on osassa 4 mainittu rautatieyritys]

Ei saa käyttää ennen kuin asiassa tehdään lisäpäätös

PPW-vaunut

(muuttuva raideleveys)

akselit

0

1

telit

Teollisuuden käyttämät vaunut

telit

1

2

akselit

Varalla

TSI ja/tai COTIF-vaunut (11)

[joiden haltija on osassa 4 mainittu rautatieyritys]

PPW-vaunut

TSI ja/tai COTIF -vaunut (11)

PPW-vaunut

Muut TSI ja/tai COTIF -vaunut (11)

PPW-vaunut

PPW-vaunut

(kiinteä raideleveys)

akselit

2

3

telit

telit

3

Ei TSI eikä COTIF (11) eikä PPW

4

akselit (12)

Kunnossapitoon

Muut vaunut

[joiden haltija on osassa 4 mainittu rautatieyritys]

Muut vaunut

Muut vaunut

Vaunut, joilla on teknisistä ominaisuuksista kertova erikoisnumerointi

akselit (12)

4

8

telit (12)

telit (12)

8

 

 

Liikenne

Kotimaan liikenne tai kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kotimaan liikenne tai kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Liikenne

 

 

1. numero

2. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1. numero

2. numero

OSA 7 –   MATKUSTAJAVAUNUISSA KÄYTETTÄVÄT KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN TUNNUKSET (NUMEROT 1–2)

Huomautus: Hakasulkeissa esitetyt ehdot ovat voimassa vain siirtymäkaudella, ja ne kumotaan RIC-määräysten kehittyessä (ks. Yleistä-kohdan 3 alakohta).

 

Kotimaan liikenne

TSI (13) ja/tai RIC/COTIF (14) ja/tai PPW

Kotimaan liikenne tai kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

TSI (13) ja/tai RIC/COTIF (14)

PPW

2. numero

1. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

5

Kotimaan liikenteen liikkuva kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Kiinteän raideleveyden ilmastoimaton kalusto (mukaan luettuina autojenkuljetusvaunut)

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Säädettävän raideleveyden (1435/1520) ilmastoimaton kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Varattu

Säädettävän raideleveyden (1435/1672) ilmastoimaton kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Kalusto, jolla on teknisistä ominaisuuksista kertova erikoisnumerointi

Kiinteän raideleveyden kalusto

Kiinteän raideleveyden kalusto

Säädettävän raideleveyden kalusto (1435/1520) vaihdettavin telein

Säädettävän raideleveyden kalusto (1435/1520) säädettävin akselein

6

Ei-kaupallisen liikenteen vaunut

Kiinteän raideleveyden ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Säädettävän raideleveyden (1435/1520) ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Ei-kaupallisen liikenteen kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Säädettävän raideleveyden (1435/1672) ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Autojenkuljetusvaunut

Säädettävän raideleveyden kalusto

7

Ilmastoitu ja painetiivis kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Varattu

Varattu

Painetiivis kiinteän raideleveyden ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on osassa 4 mainittu RIVC-rautatieyritys]

Varattu

Muu liikkuva kalusto

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

OSA 8 –   VETOKALUSTON TYYPIT (NUMEROT 1–2)

Ensimmäinen numero on 9.

Toisen numeron määrittää jokainen jäsenvaltio itse. Se voi esimerkiksi sopia yhteen tarkistusnumeron kanssa, jos tämä numero lasketaan myös sarjanumeron kanssa.

Jos toinen numero kuvaa vetokaluston tyyppiä, seuraavat tunnukset ovat pakollisia:

Tunnus

Kaluston tyyppi

0

Sekalaiset

1

Sähköveturi

2

Dieselveturi

3

Sähköjunayksikkö (suurten nopeuksien) [moottorivaunu tai liitevaunu]

4

Sähköjunayksikkö (muu kuin suurten nopeuksien) [moottorivaunu tai liitevaunu]

5

Dieselmoottorijunayksikkö [moottorivaunu tai liitevaunu]

6

Liitevaunu erityistarkoitukseen

7

Sähkövaihtoveturi

8

Dieselvaihtoveturi

9

Liikkuva Erikoiskalusto

OSA 9 –   TAVARAVAUNUJEN STANDARDINUMEROINTI (NUMEROT 5–8)

Tässä osassa esitetään taulukkomuodossa vaunujen teknisiä ominaisuuksia kuvaavat neljä numeroa.

Tämä osa toimitetaan erillisellä tietovälineellä (sähköinen tiedosto).

OSA 10

MATKUSTAJAVAUNUKALUSTON TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 5–6)

 

6. numero

5. numero

0

1

2

3

4

Varattu

0

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Kalusto, jossa on 1. luokan istumapaikkoja

1

10 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

≥ 11 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Varattu

Varattu

Kaksi tai kolme akselia

Kalusto, jossa on 2. luokan istumapaikkoja

2

10 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

11 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

≥ 12 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kolme akselia

Kaksi akselia

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan istumapaikkoja

3

10 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

11 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

≥ 12 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Varattu

Kaksi tai kolme akselia

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan lepotuolipaikkoja

4

10 1./2. luokan osastoa

Varattu

Varattu

Varattu

≤ 9 1./2. luokan osastoa

Kalusto, jossa on 2. luokan lepotuolipaikkoja

5

10 osastoa

11 osastoa

≥ 12 osastoa

Varattu

Varattu

Varattu

6

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Makuuvaunut

7

10 osastoa

11 osastoa

12 osastoa

Varattu

Varattu

Erikoisvaunut

8

Ohjausvaunu, jossa matkustajapaikkoja, matkatavaratilan kanssa tai ilman, varustettu ohjaamolla molempiin suuntiin ajamista varten

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan paikkoja ja osasto matkatavaroille tai postilähetyksille

Kalusto, jossa on 2. luokan paikkoja ja osasto matkatavaroille tai postilähetyksille

Varattu

Kalusto, jossa on paikkoja matkustajille, kaikki luokat, joissa on erityisesti varustettuja alueita, kuten lasten leikkipaikkoja

9

Postivaunut

Matkatavaravaunut, joissa osasto postilähetyksille

Matkatavaravaunut

Matkatavaravaunut sekä kaksi- ja kolmiakselinen kalusto, jossa on 2. luokan paikkoja ja osasto matkatavaroille tai postilähetyksille

Sivukäytävällä varustetut matkatavaravaunut, varustettu tullin sinetöimillä osastoilla tai ilman niitä

Huomautus: Osaston osia ei oteta huomioon. Vastaava matkustajakapasiteetti avoimissa vaunuosastoissa saadaan jakamalla käytettävissä olevien paikkojen määrä 6:lla, 8:lla tai 10:llä vaunun rakenteen mukaan.

MATKUSTAJAVAUNUKALUSTON TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 5–6)

 

6. numero

5. numero

5

6

7

8

9

Varattu

0

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Kalusto, jossa on 1. luokan istumapaikkoja

1

Varattu

Kaksikerrosvaunut

≥ 7 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

8 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

9 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kalusto, jossa on 2. luokan istumapaikkoja

2

Vain OSJD-yhteistyöelimen jäsenet; kaksikerrosvaunut

Kaksikerrosvaunut

Varattu

≥ 8 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

9 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan istumapaikkoja

3

Varattu

Kaksikerrosvaunut

Varattu

≥ 8 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

9 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan lepotuolipaikkoja

4

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

≤ 9 1. luokan osastoa

Kalusto, jossa on 2. luokan lepotuolipaikkoja

5

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

≤ 9 osastoa

Varattu

6

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Makuuvaunut

7

> 12 osastoa

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Erikoisvaunut

8

Vaunut, joissa on istuma- tai lepotuolipaikkoja, kaikki luokat, varustettu baarilla tai kahvilalla

Kaksikerroksinen ohjausvaunu, jossa matkustajapaikkoja, matkatavaratilan kanssa tai ilman, varustettu ohjaamolla molempiin suuntiin ajamista varten

Ravintolavaunut tai baarilla tai kahvilalla varustetut vaunut, joissa matkatavaraosasto

Ravintolavaunut

Muut erikoisvaunut (konferenssi-, disko-, baari-, elokuva-, video- ja sairaankuljetusvaunut)

9

Kaksi- tai kolmiakseliset matkatavaravaunut, joissa osasto postilähetyksille

Varattu

Kaksi- tai kolmiakseliset autojenkuljetusvaunut

Autojenkuljetusvaunut

Ei-kaupallisen liikenteen vaunut

Huomautus: Osaston osia ei oteta huomioon. Vastaava matkustajakapasiteetti avoimissa vaunuosastoissa saadaan jakamalla käytettävissä olevien paikkojen määrä 6:lla, 8:lla tai 10:llä vaunun rakenteen mukaan.

MATKUSTAJAVAUNUJEN YLEISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 7–8)

Energiansyöttö

Maksiminopeus

8. numero

7. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

< 120 km/h

0

Kaikki jännitteet (17)

Varattu

3 000 V~ + 3 000 V =

1 000 V~ (17)

Varattu

1 500 V~

Muut jännitteet kuin 1 000 V, 1 500 V ja 3 000 V

1 500 V~ + 1 500 V =

3 000 V =

Varattu

1

Kaikki jännitteet (17) + Höyry (15)

1 000 V~ + Höyry (15)

1 000 V~ + Höyry (15)

1 000 V~ + Höyry (15)

1 000 V~ + Höyry (15)

1 000 V~ + Höyry (15)

Varattu

1 500 V~ + 1 500 V = + Höyry (15)

3 000 V = + Höyry (15)

3 000 V = + Höyry (15)

2

Höyry (15)

Höyry (15)

3 000 V~ + 3 000 V = + Höyry (15)

Höyry (15)

3 000 V~ + 3 000 V = + Höyry (15)

Höyry (15)

3 000 V~ + 3 000 V =1 500 V~ + Höyry (15)

1 500 V~ + Höyry (15)

1 500 V~ + Höyry (15)

A (15)

121–140 km/h

3

Kaikki jännitteet

Varattu

1 000 V~ + 3 000 V =

1 000 V~ (17)  (15)

1 000 V~ (17)  (15)

1 000 V~

1 000 V~ + 1 500 V~ + 1 500 V =

1 500 V~ + 1 500 V =

3 000 V =

3 000 V =

4

Kaikki jännitteet (17) + Höyry (15)

Kaikki jännitteet + Höyry (15)

Kaikki jännitteet + Höyry (15)

1 000 V~ (17)  (15) + Höyry (15)

1 500 V~ + 1 500 V =

1 000 V~ + Höyry (15)

3 000 V~ + 3 000 V =

1 500 V~ + 1 500 V = + Höyry (15)

3 000 V = + Höyry (15)

Varattu

5

Kaikki jännitteet (17) + Höyry (15)

Kaikki jännitteet + Höyry (15)

Kaikki jännitteet + Höyry (15)

1 000 V ~ + Höyry (15)

Varattu

1 500 V ~ + Höyry (15)

Muut jännitteet kuin 1 000 V, 1 500 V ja 3 000 V

1 500 V~ + 1 500 V = + Höyry (15)

Varattu

Varattu

6

Höyry (15)

Varattu

3 000 V ~ + 3 000 V =

Varattu

3 000 V ~ + 3 000 V =

Varattu

Höyry (15)

Varattu

Varattu

A (15)

141–160 km/h

7

Kaikki jännitteet (17)

Kaikki jännitteet

1 500 V~ (15) + 3 000 V = (15) Kaikki jännitteet (16)

1 000 V~ (17)

1 500 V~ + 1 500 V =

1 000 V~

1 500 V~

1 500 V~ + 1 500 V =

3 000 V =

3 000 V =

8

Kaikki jännitteet (17) + Höyry (15)

Kaikki jännitteet + Höyry (15)

3 000 V~ + 3 000 V =

Varattu

Kaikki jännitteet (17) + Höyry (15)

1 000 V~ + Höyry (15)

3 000 V~ + 3 000 V =

Muut jännitteet kuin 1 000 V, 1 500 V ja 3 000 V

Kaikki jännitteet (17) + Höyry (15)

A (15)

G (16)

> 160 km/h

9

Kaikki jännitteet (17)  (16)

Kaikki jännitteet

Kaikki jännitteet + Höyry (15)

1 000 V~ + 1 500 V~

1 000 V~

1 000 V~

Varattu

1 500 V~ + 1 500 V =

3 000 V =

A (15)

G (16)

Kaikki jännitteet

Yksivaiheinen vaihtovirta, jonka jännite on 1 000 V ja taajuus 51–15 Hz, yksivaiheinen vaihtovirta, jonka jännite on 1 500 V ja taajuus 50 Hz, tasavirta, jonka jännite on 1 500 V, tasavirta, jonka jännite on 3 000 V. Voi sisältää yksivaiheisen vaihtovirran, jonka jännite on 3 000 V ja taajuus 50 Hz

A

Itsenäinen lämmitys ilman läpimenevää sähköjohtoa

G

Läpimenevällä sähköjohdolla varustettu kalusto, joka voi käyttää kaikkia jännitteitä, mutta tarvitsee aggregaattivaunun ilmastointia varten

Höyry

Vain höyrylämmitys. Jos jännite on merkitty, tunnusta voidaan käyttää myös kalustolle, jossa ei ole höyrylämmitystä.

OSA 11

ERIKOISVAUNUJEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 6–8)

Erikoisvaunujen suurin sallittu nopeus (numero 6)

Luokitus

Ajonopeus omalla voimalla

≥ 100 km/h

< 100 km/h

0 km/h

Voidaan liittää junaan

V ≥ 100 km/h

Oma käyttövoima

1

2

 

Ei omaa käyttövoimaa

 

 

3

V < 100 km/h ja/tai rajoituksia (18)

Oma käyttövoima

 

4

 

Ei omaa käyttövoimaa

 

 

5

Ei voida liittää junaan

Oma käyttövoima

 

6

 

Ei omaa käyttövoimaa

 

 

7

Omalla käyttövoimalla kulkeva raide-/maantiekulkuneuvo, joka voidaan liittää junaan (19)

 

8

 

Omalla käyttövoimalla kulkeva raide-/maantiekulkuneuvo, jota ei voida liittää junaan (19)

 

9

 

Ilman omaa käyttövoimaa oleva raide-/maantiekulkuneuvo (19)

 

 

0

ERIKOISKALUSTON TYYPPI JA ALATYYPPI (NUMEROT 7–8)

7. numero

8. numero0

Kalustoyksiköt/koneet

1

Infrastruktuuri ja maanpäälliset rakenteet

1

Kiskojen laskemiseen ja vaihtamiseen käytettävä juna

2

Vaihteiden ja raideristeysten asentamiseen käytettävät laitteet

3

Radan kunnostusjuna

4

Sepelinpuhdistuskone

5

Maansiirtokone

6

7

 

8

 

9

Raidenosturi (paitsi junien takaisin raiteille nostamiseen käytettävä)

0

Muu tai yleinen

2

Rata

1

Suurikapasiteettinen raiteentukemiskone

2

Muut raiteentukemiskoneet

3

Raiteentukemis- ja vakautuskone

4

Vaihteentukemiskone

5

Sepeliaura

6

Tukikerroksen tukemiskone

7

Hitsauskone

8

Monitoimityökone

9

Raiteentarkastusvaunu

0

Muu

3

Ajojohto

1

Monitoimikone

2

Kelauskone

3

Ajojohdon kannatinpylväiden asennuskone

4

Kelankuljetuskone

5

Ajojohdon kiristyskone

6

Kone, jossa on nostolava, ja kone, jossa on työskentelyteline

7

Puhdistusjuna

8

Rasvausjuna

9

Ajojohdon tarkastusvaunu

0

Muu

4

Rakenteet

1

Sillanlaskukone

2

Sillantarkastuslava

3

Tunnelintarkastuslava

4

Kaasunpuhdistuskone

5

Ilmanvaihtokone

6

Kone, jossa on nostolava tai työskentelyteline

7

Tunnelin valaisulaite

8

 

9

 

0

Muu

5

Kuormaus, kuorman purku ja erilaiset kuljetukset

1

Kalusto kiskojen kuormausta, kuorman purkua ja kuljetusta varten

2

Kalusto sepelin, soran jne. kuormausta, purkua ja kuljetusta varten

3

4

5

Kalusto ratapölkkyjen kuormausta, kuorman purkua ja kuljetusta varten

6

7

8

Kalusto vaihteiden jne. kuormausta, purkua ja kuljetusta varten

9

Kalusto muiden materiaalien kuormausta, purkua ja kuljetusta varten

0

Muu

6

Mittaus

1

Maansiirtotöiden mittausvaunu

2

Radan mittausvaunu

3

Ajojohdon mittausvaunu

4

Raidevälin mittausvaunu

5

Opastimien mittausvaunu

6

Tietoliikenteen mittausvaunu

7

 

8

 

9

 

0

Muu

7

Hätätilanteet

1

Raivausnosturi

2

Hinausapuvaunu

3

Tunnelipelastusjuna

4

Pelastusvaunu

5

Palontorjuntavaunu

6

Sairaankuljetuskalusto

7

Laitevaunu

8

 

9

 

0

Muu

8

Veto, kuljetus, energia jne.

1

Vetoyksiköt

2

3

Kuljetusvaunu (muu kuin 59)

4

Moottorivaunu

5

Resiina/omalla käyttövoimalla kulkeva vaunu

6

7

Betonointijuna

8

 

9

 

0

Muu

9

Ympäristöasiat

1

Omalla voimalla kulkeva lumiaura

2

Työnnettävä lumiaura

3

Lumenharjauslaite

4

Jäähöylä

5

Rikkaruohojen torjuntakalusto

6

Raiteiden puhdistuskalusto

7

 

8

 

9

 

0

Muu

0

Rata/maantie

1

Luokan 1 raide-/maantiekalusto

2

3

Luokan 2 raide-/maantiekalusto

4

5

Luokan 3 raide-/maantiekalusto

6

7

Luokan 4 raide-/maantiekalusto

8

9

 

0

Muu

OSA 12 –   TAVARAVAUNUJEN KIRJAINTUNNUKSET LUKUUN OTTAMATTA NIVELVAUNUJA JA KIINTEITÄ VAUNURYHMIÄ

LUOKKAA JA OMINAISUUKSIA ILMAISEVIEN KIRJAINTEN MÄÄRITTELY

1.   Tärkeitä huomautuksia

Liitteenä olevissa taulukoissa

metrimitat tarkoittavat vaunujen sisäpituutta (lu);

tonnilukemat (tu) vastaavat kuormitustaulukossa mainittua, suurinta kyseiselle vaunulle sallittua kuormaa, joka on määritetty esitettyjä menettelyjä käyttäen.

2.   Kaikille luokille yhteiset kansainväliset järjestystä ilmaisevat kirjaimet

q

Sähkölämmitystä varten tarkoitettu johdotus, jota voidaan syöttää kaikilla hyväksytyillä virroilla

qq

Sähkölämmitystä varten tarkoitettu johdotus ja varustelu, jota voidaan syöttää kaikilla hyväksytyillä virroilla

s

Vaunut, joita on lupa kuljettaa s-ehdoilla (ks. liikkuvan kaluston YTE:n liite B)

ss

Vaunut, joita on lupa kuljettaa ss-ehdoilla (ks. liikkuvan kaluston YTE:n liite B)

3.   Kansalliset kirjaintunnukset

t, u, v, w, x, y, z

Näiden kirjainten merkityksen määrittelee jokainen jäsenvaltio itse.

LUOKKAA ILMAISEVA KIRJAIN: E – AVOIN KORKEALAITAINEN VAUNU

Referenssivaunu

Tavanomaista tyyppiä,

kaatuvat laidat ja päädyt, tasainen lattia

kaksi akselia: lu ≥ 7,70 m; 25 t ≤ tu ≤ 30 t

neljä akselia: lu ≥ 12 m; 50 t ≤ tu ≤ 60 t

kuusi akselia tai enemmän: lu ≥ 12 m; 60 t ≤ tu ≤ 75 t

Tunnus- kirjaimet

a

neljä akselia

aa

kuusi akselia tai enemmän

c

lattialuukut (20)

k

kaksi akselia: tu < 20 t

neljä akselia: tu < 40 t

kuusi akselia tai enemmän: tu < 50 t

kk

kaksi akselia: 20 t ≤ tu < 25 t

neljä akselia: 40 t ≤ tu < 50 t

kuusi akselia tai enemmän: 50 t ≤ tu < 60 t

l

ilman kaatuvia laitoja

ll

ilman lattialuukkuja (21)

m

kaksi akselia: lu < 7,70 m

neljä akselia tai enemmän: lu < 12 m

mm

neljä akselia tai enemmän: lu >12 m (21)

n

kaksi akselia: tu > 30 t

neljä akselia: tu > 60 t

kuusi akselia tai enemmän: tu > 75 t

o

ilman kaatuvia päätyjä

p

vaunussa paikka jarrumiehelle (21)

LUOKKAA ILMAISEVA KIRJAIN: F – AVOIN KORKEALAITAINEN VAUNU

Referenssivaunu

Erikoistyyppinen

kaksi akselia: 25 t ≤ tu ≤ 30 t

kolme akselia: 25 t ≤ tu ≤ 40 t

neljä akselia: 50 t ≤ tu ≤ 60 t

kuusi akselia tai enemmän: 60 t ≤ tu ≤ 75 t

Tunnus-kirjaimet

a

neljä akselia

aa

kuusi akselia tai enemmän

b

suurikapasiteettinen akselein varustettu (tilavuus > 45 m3)

c

ohjattu painovoimainen tyhjennys molemmille puolille vuorotellen ylhäältä (22)

cc

ohjattu painovoimainen tyhjennys molemmille puolille vuorotellen alhaalta (22)

f

soveltuu Ison-Britannian liikenteeseen

ff

soveltuu Ison-Britannian liikenteeseen (vain tunnelin kautta)

fff

soveltuu Ison-Britannian liikenteeseen (vain junalautan kautta)

k

kaksi tai kolme akselia: tu < 20 t

neljä akselia: tu < 40 t

kuusi akselia tai enemmän: tu < 50 t

kk

kaksi tai kolme akselia: 20 t ≤ tu < 25 t

neljä akselia: 40 t ≤ tu < 50t

kuusi akselia tai enemmän: 50 t ≤ tu < 60 t

l

irtotavaran painovoimainen tyhjennys molemmille puolille samanaikaisesti ylhäältä (22)

ll

irtotavaran painovoimainen tyhjennys molemmille puolille samanaikaisesti alhaalta (22)

n

kaksi akselia: tu > 30 t

kolme akselia tai enemmän: tu > 40 t

neljä akselia: tu > 60 t

kuusi akselia tai enemmän: tu > 75 t

o

irtotavaran painovoimainen tyhjennys aksiaalisesti ylhäältä (22)

oo

irtotavaran painovoimainen tyhjennys aksiaalisesti alhaalta (22)

p

ohjattu painovoimainen tyhjennys aksiaalisesti ylhäältä (22)

pp

ohjattu painovoimainen tyhjennys aksiaalisesti alhaalta (22)

ppp

vaunussa paikka jarrumiehelle (23)

Näiden vaunujen purkamistapa määräytyy seuraavien ominaisuuksien mukaan:

 

Purkuaukkojen sijainti:

:

aksiaalinen

:

purkuaukot sijaitsevat raiteen keskiviivan kohdalla

:

kaksitahoinen

:

tyhjennysaukot molemmilla puolilla raidetta, kiskojen ulkopuolella

(Näillä vaunuilla purkaminen on

samanaikaista, jos vaunujen purkaminen täysin tyhjäksi edellyttää purkuaukkojen auki olemista molemmilla puolilla vaunua

vuoroittaista, jos vaunu voidaan täysin tyhjentää avaamalla vain vaunun toisella puolella olevat purkuaukot.)

:

ylhäällä

:

purkuluiskan alareuna (pois lukien liikkuvat laitteet, joissa tätä luiskaa voidaan pidentää) sijaitsee vähintään 0,7 m kiskojen yläpuolella, ja purettava tavara voidaan siirtää pois hihnakuljettimella

:

alhaalla

:

purkuluiskan alareuna on liian alhaalla, jotta purettava tavara voitaisiin siirtää pois hihnakuljettimella

 

Purkamisnopeus:

:

irtotavara

:

kun purkuaukot on avattu, niitä ei voida enää sulkea, ennen kuin vaunu on tyhjä

:

ohjattu

:

tavaran tyhjenemistä voidaan säätää tai se voidaan kokonaan keskeyttää milloin tahansa purkamisen aikana

LUOKKAA ILMAISEVA KIRJAIN: G – KATETTU VAUNU

Referenssivaunu

Tavanomaista tyyppiä,

vähintään kahdeksan tuuletusaukkoa

kaksi akselia: 9 m ≤ lu < 12 m; 25 t ≤ tu ≤ 30 t

neljä akselia: 15 m ≤ lu < 18 m; 50 t ≤ tu ≤ 60 t

kuusi akselia tai enemmän: 15 m ≤ lu < 18 m; 60 t ≤ tu ≤ 75 t

Tunnus-kirjaimet

a

neljä akselia

aa

kuusi akselia tai enemmän

b

suurkapasiteettinen:

kaksi akselia: lu ≥ 12 m ja hyötykuormatila ≥ 70 m3

neljä akselia tai enemmän: lu ≥ 18 m

bb

neljä akselia: lu > 18 m (24)

g

viljalle

h

hedelmille ja vihanneksille (25)

k

kaksi akselia: tu < 20 t

neljä akselia: tu < 40t

kuusi akselia tai enemmän: tu < 50 t

kk

kaksi akselia: 20 t ≤ tu < 25 t

neljä akselia: 40 t ≤ tu < 50 t

kuusi akselia tai enemmän: 50 t ≤ tu < 60 t

l

vähemmän kuin kahdeksan tuuletusaukkoa

ll

laajennetut oviaukot (24)

m

kaksi akselia: lu < 9 m

neljä akselia tai enemmän: lu < 15 m

n

kaksi akselia: tu > 30 t

neljä akselia: tu > 60 t

kuusi akselia tai enemmän: tu > 75 t

o

kaksi akselia: lu < 12 m ja hyötykuormatila ≥ 70 m3

p

vaunussa paikka jarrumiehelle (24)

LUOKKAA ILMAISEVA KIRJAIN: H – KATETTU VAUNU

Referenssivaunu

Erikoistyyppinen

kaksi akselia: 9 m ≤ lu ≤ 12 m; 25 t ≤ tu ≤ 28 t

neljä akselia: 15 m ≤ lu < 18 m; 50 t ≤ tu ≤ 60 t

kuusi akselia tai enemmän: 15 m ≤ lu < 18 m; 60 t ≤ tu ≤ 75 t

Tunnus- kirjaimet

a

neljä akselia

aa

kuusi akselia tai enemmän

b

kaksi akselia: 12 m ≤ lu ≤ 14 m ja hyötykuormatila ≥ 70 m3  (26)

neljä akselia tai enemmän: 18 m ≤ lu < 22 m

bb

kaksi akselia: lu ≥ 14m

neljä akselia tai enemmän: lu ≥ 22 m

c

ovet vaunun päädyissä

cc

ovet vaunun päädyissä ja vaunu varustettu sisäpuolelta autojen kuljetusta varten

d

lattialuukut

dd

kallistettava kori (27)

e

kaksi lattiaa

ee

kolme lattiaa tai enemmän

f

soveltuu Ison-Britannian liikenteeseen (26)

ff

soveltuu Ison-Britannian liikenteeseen (vain tunnelin kautta)

fff

soveltuu Ison-Britannian liikenteeseen (vain junalautan kautta) (26)

g

viljalle

gg

sementille (27)

h

hedelmille ja vihanneksille (28)

hh

kivennäislannoitteille (27)

i

avattavat tai siirrettävät sivuseinät

ii

erittäin vahvat avattavat tai siirrettävät sivuseinät (29)

k

kaksi akselia: tu < 20 t

neljä akselia: tu < 40 t

kuusi akselia tai enemmän: tu < 50 t

kk

kaksi akselia: 20 t ≤ tu < 25 t

neljä akselia: 40 t ≤ tu < 50 t

kuusi akselia tai enemmän: 50 t ≤ tu < 60 t

l

siirrettävät väliseinät (30)

ll

lukittavat siirrettävät väliseinät (27)

m

kaksi akselia: lu < 9 m

neljä akselia tai enemmän: lu < 15 m

mm

neljä akselia tai enemmän: lu > 18 m (27)

n

kaksi akselia: tu > 28 t

neljä akselia: tu < 60 t

kuusi akselia tai enemmän: tu > 75 t

o

kaksi akselia: lu 12 m < 14 m ja hyötykuormatila ≥ 70 m3

p

vaunussa paikka jarrumiehelle (27)

LUOKKAA ILMAISEVA KIRJAIN: I – LÄMPÖTILAVALVOTTU VAUNU

Referenssivaunu

Jäähdytysvaunu

luokan IN mukainen lämpöeristys,

koneellinen ilmanvaihto, säleiköt ja jääsäiliö ≥ 3,5 m3

kaksi akselia: 19 m2 ≤ lattiapinta < 22 m2; 15 t ≤ tu ≤ 25 t

neljä akselia: lattiapinta ≥ 39 m2; 30 t ≤ tu ≤ 40 t

Tunnus- kirjaimet

a

neljä akselia

b

kaksi akselia ja suuri lattiapinta: 22 m2 ≤ lattiapinta ≤ 27 m2

bb

kaksi akselia ja erittäin suuri lattiapinta > 27 m2

c

lihakoukut

d

kalalle

e

sähköinen ilmanvaihto

f

soveltuu Ison-Britannian liikenteeseen