Help Print this page 

Document 32009R0607

Title and reference
Komission asetus (EY) N:o 607/2009, annettu 14 päinäna heinäkuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta
  • In force
OJ L 193, 24.7.2009, p. 60–139 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 03 Volume 022 P. 177 - 256

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/607/oj
Multilingual display
Text

24.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/60


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 607/2009,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä, asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja (EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 (1) ja erityisesti sen 52, 56 ja 63 artiklan sekä 126 artiklan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 III osastossa olevassa IV luvussa vahvistetaan eräiden viinialan tuotteiden alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat yleiset säännöt.

(2)

Jotta yhteisössä rekisteröidyt alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät olisivat asetuksessa (EY) N:o 479/2008 säädettyjen edellytysten mukaisia, asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten olisi tutkittava hakemukset alustavassa kansallisessa vastaväitemenettelyssä. Tämän jälkeen olisi tarkastettava, että hakemukset ovat tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisia, että lähestymistapa on kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukainen ja että alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnistä ei ole haittaa kolmansille osapuolille. Sen vuoksi olisi vahvistettava yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, jotka koskevat eräiden viinialan tuotteiden alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen haku-, tutkinta-, vastaväite- ja peruutusmenettelyjä.

(3)

Olisi vahvistettava edellytykset, joilla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi hakea rekisteröintiä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alueen rajaamiseen ottaen huomioon tuotantoalue ja tuotteen ominaisuudet. Rekisteröidyn nimen olisi oltava kaikkien rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevien tuottajien käytettävissä, jos eritelmässä vahvistetut edellytykset täyttyvät. Alue olisi rajattava yksityiskohtaisesti, tarkasti ja yksiselitteisesti, jotta tuottajat, toimivaltaiset viranomaiset ja valvontaviranomaiset voivat varmistaa, suoritetaanko toimet rajatulla maantieteellisellä alueella.

(4)

Olisi vahvistettava alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä koskevat erityiset säännöt.

(5)

Jos alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinialan tuotteen pakkaaminen tai esittelyyn liittyvät toimet on tehtävä rajatulla maantieteellisellä alueella, tämä merkitsee tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittamista. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tällaisia rajoituksia voidaan asettaa ainoastaan, jos ne ovat tarpeen ja oikeassa suhteessa ja niiden avulla voidaan suojata alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän mainetta. Jokainen rajoitus olisi perusteltava asianmukaisesti suhteessa tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen.

(6)

Olisi säädettävä rajatulla alueella tapahtuvaa tuotantoa koskevasta edellytyksestä. Yhteisössä on nimittäin eräitä poikkeuksia.

(7)

Olisi myös täsmennettävä tiedot yhteydestä maantieteelliseen alueeseen ja siitä, kuinka alueen ominaispiirteet vaikuttavat lopputuotteeseen.

(8)

Alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen yhteisön rekisteriin viennillä pyritään varmistamaan myös alan toimijoiden ja kuluttajien tiedonsaanti. Jotta rekisteriin olisi avoin pääsy, sen olisi oltava sähköisessä muodossa.

(9)

Alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien erityisluonteen säilyttämiseksi ja jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämiseksi tavoitteena luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset koko yhteisössä olisi vahvistettava tällaisten viinien tarkastuksia koskeva yhteisön oikeudellinen kehys, jonka mukaisia jäsenvaltioiden vahvistamien erityissäännösten on oltava. Tarkastuksilla olisi voitava parantaa asianomaisten tuotteiden jäljitettävyyttä ja täsmentää seikat, joita tarkastusten on koskettava. Kilpailun vääristymisen estämiseksi tarkastuksia pitäisi tehdä jatkuvasti ja niiden tekijöinä pitäisi olla riippumattomia laitoksia.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 täytäntöönpanon johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi laadittava suojahakemusten, vastaväitteiden, muutoshakemusten ja peruutuspyyntöjen mallit.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 III osastossa olevassa V luvussa vahvistetaan eräiden viinialan tuotteiden suojattujen perinteisten merkintöjen käyttöä koskevat yleiset säännöt.

(12)

Eräiden viinialan tuotteiden kuvauksessa käytettävien merkintöjen (muiden kuin alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen) käyttö, sääntely ja suojaaminen ovat yhteisössä vakiintuneita käytäntöjä. Tällaiset perinteiset merkinnät tuovat kuluttajan mieleen viinin tuotanto- tai vanhentamismenetelmän, laadun, värin, paikan tai viiniin liittyvän tietyn historiallisen tapahtuman. Rehellisen kilpailun varmistamiseksi ja kuluttajien harhaanjohtamisen estämiseksi olisi vahvistettava tällaisten perinteisten merkintöjen määrittelemistä, hyväksymistä, suojaamista ja käyttöä koskeva yhteinen kehys.

(13)

Perinteisten merkintöjen käyttö on sallittua kolmansien maiden tuotteissa, jos ne ovat samojen tai vastaavien edellytysten mukaisia kuin jäsenvaltioilta vaaditaan sen varmistamiseksi, että kuluttajia ei johdeta harhaan. Koska useissa kolmansissa maissa sääntöjä ei ole vahvistettu keskitetysti samalla tavoin kuin yhteisön oikeusjärjestelmässä, kolmansien maiden edustaville ammattialan järjestöille olisi vahvistettava eräitä vaatimuksia, jotta varmistettaisiin samat takeet kuin yhteisön säännöissä on säädetty.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 III osastossa olevassa VI luvussa vahvistetaan eräiden viinialan tuotteiden merkintöjä ja esittelyä koskevat yleiset säännöt.

(15)

Ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 89/104/ETY (2), elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/396/ETY (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY (4) ja valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismääristä 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/45/EY (5) säädetään eräistä elintarvikkeiden merkintäsäännöistä. Kyseisiä sääntöjä sovelletaan myös viinialan tuotteisiin, ellei kyseisissä direktiiveissä nimenomaisesti muuta mainita.

(16)

Asetuksella (EY) N:o 479/2008 yhdenmukaistetaan kaikkia viinialan tuotteita koskevat merkinnät ja sallitaan muiden kuin yhteisön lainsäädännössä nimenomaisesti säädettyjen ilmaisujen käyttö, jos ne ovat paikkansapitäviä.

(17)

Asetuksessa (EY) N:o 479/2008 säädetään tarpeesta vahvistaa muun muassa lähtöisyyteen, pullottajaan, tuottajaan ja maahantuojaan liittyvien ilmaisujen käyttöedellytykset. Tietyille näistä ilmaisuista on tarpeen vahvistaa yhteisön säännöt sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Sääntöjen olisi yleisesti ottaen perustuttava nykyisiin säännöksiin. Muiden ilmaisujen osalta kunkin jäsenvaltion olisi vahvistettava alueellaan tuotettuihin viineihin sovellettavat, yhteisön lainsäädännön kanssa yhteensopivat säännöt, jotta kyseiset säännöt annettaisiin mahdollisimman lähellä tuottajaa. Sääntöjen avoimuus olisi kuitenkin varmistettava.

(18)

Kuluttajien etujen huomioon ottamiseksi olisi säädettävä, että eräät pakolliset tiedot on ryhmiteltävä astiassa samaan näkökenttään, vahvistettava todellisen alkoholi- pitoisuuden merkitsemistä koskevat sallitut poikkeamat ja otettava huomioon tuotteiden erityisluonne.

(19)

Nykyiset säännöt, jotka koskevat elintarvike-erän tunnistamismerkintöjä, ovat hyödyllisiä, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä.

(20)

Rypäleiden luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaaviin merkintöihin sovelletaan yksinomaan luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 28 päivänä kesäkuuta 2007 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 834/2007 (6), ja näitä merkintöjä sovelletaan kaikkiin viinialan tuotteisiin.

(21)

Lyijypohjaisten kapselien käyttö asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sisältävien astioiden sulkimien päällä olisi edelleen kiellettävä, jotta estettäisiin saastumisriski, jonka kapselien joutuminen vahingossa kosketuksiin tuotteiden kanssa aiheuttaa, ja ympäristöriski, jonka kyseisistä kapseleista peräisin olevat, lyijyä sisältävät jätteet aiheuttavat.

(22)

Tuotteiden jäljitettävyyden ja avoimuuden varmistamiseksi olisi otettava käyttöön lähtöisyysmerkintää koskevat uudet säännöt.

(23)

Rypälelajikkeisiin ja satovuoteen liittyvien merkintöjen käyttö viineissä, joilla ei ole alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, edellyttää erityisiä täytäntöönpanosääntöjä.

(24)

Tietyn mallisten pullojen käyttäminen tiettyjen tuotteiden kohdalla on pitkäaikainen vakiintunut käytäntö yhteisössä ja kolmansissa maissa. Koska tällaisia pulloja on käytetty kauan, ne voivat tuoda kuluttajien mieleen asianomaisten tuotteiden tiettyjä ominaisuuksia tai tietyn alkuperän. Kyseiset pullotyypit olisi siis varattava asianomaisille viineille.

(25)

Yhteisön markkinoilla liikkuvien kolmansista maista peräisin olevien viinialan tuotteiden merkintöihin sovellettavat säännöt olisi myös yhdenmukaistettava mahdollisuuksien mukaan yhteisön viinituotteille vahvistetun käytännön mukaisesti kuluttajien harhaanjohtamisen ja tuottajien epärehellisen kilpailun estämiseksi. Olisi kuitenkin otettava huomioon tuotanto-olosuhteiden, viininvalmistusperinteiden ja kolmansien maiden lainsäädäntöjen erot.

(26)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja niiden markkinoiden moninaisuus sekä kuluttajien odotukset huomioon ottaen säännöt olisi eriytettävä tuotteiden mukaan erityisesti eräiden vapaaehtoisten merkintöjen osalta viineissä, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää mutta joihin on kuitenkin merkitty rypälelajikkeen nimi ja satovuosi (ns. rypälelajikeviinit), sillä edellytyksellä, että niihin sovelletaan sertifiointimenettelyä. Jotta niiden viinien luokassa, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää, erotettaisiin toisistaan rypälelajikeviinien alaluokkaan kuuluvat viinit niistä viineistä, joihin tätä mahdollisuutta ei sovelleta, olisi vahvistettava vapaaehtoisten merkintöjen käyttöä koskevat erityissäännöt toisaalta viineille, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, ja toisaalta viineille, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, mutta joihin kuuluu myös rypälelajikeviinejä.

(27)

Jotta toimijoille ei aiheutuisi tarpeetonta taakkaa, olisi vahvistettava toimenpiteet, joilla helpotetaan siirtymistä viinialan aiemmasta lainsäädännöstä (erityisesti viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1493/1999 (7)) tähän asetukseen. Olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta yhteisöön ja kolmansiin maihin sijoittautuneet talouden toimijat voivat noudattaa merkintävaatimuksia. Sen vuoksi olisi annettava säännökset sen varmistamiseksi, että nykysääntöjen mukaisesti merkittyjä tuotteita voidaan pitää kaupan siirtymäkauden ajan.

(28)

Eräät jäsenvaltiot eivät voi hallinnollisten rasitteiden vuoksi antaa asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan noudattamiseksi tarvittavia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä 1 päivään elokuuta 2009 mennessä. Jotta talouden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille ei aiheutuisi haittaa kyseisestä määräpäivästä, olisi myönnettävä siirtymäkausi ja vahvistettava siirtymäsäännökset.

(29)

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan rajoittamatta sellaisten erityissääntöjen soveltamista, joista voidaan neuvotella tehtäessä kolmansien maiden kanssa sopimuksia perustamissopimuksen 133 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

(30)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskeva nykyinen lainsäädäntö olisi korvattava uusilla asetuksen (EY) N:o 479/2008 III osastossa olevan IV, V ja VI luvun soveltamista koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä. Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti määritetyllä alueella tuotettuja laatuviinejä koskevan osaston osalta 24 päivänä heinäkuuta 2000 annettu komission asetus (EY) N:o 1607/2000 (8) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta 29 päivänä huhtikuuta 2002 annettu komission asetus (EY) N:o 753/2002 (9) olisi sen vuoksi kumottava.

(31)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 128 artiklassa kumotaan nykyinen viinialaa koskeva neuvoston lainsäädäntö, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia seikkoja koskevat säännökset mukaan luettuina. Olisi vahvistettava siirtymäkausia, jotta vältettäisiin kaupankäynnin ongelmat, siirtymä oli talouden toimijoilla sujuva ja jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteet.

(32)

Tässä asetuksessa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä olisi sovellettava samasta päivästä kuin asetuksen (EY) N:o 479/2008 III osastossa olevaa IV, V ja VI lukua.

(33)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 479/2008 III osaston soveltamiseksi seuraavilta osin:

a)

kyseisen osaston IV luvun säännökset, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin;

b)

kyseisen osaston V luvun säännökset, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden perinteisiin merkintöihin;

c)

kyseisen osaston VI luvun säännökset, jotka liittyvät eräiden viinialan tuotteiden merkintöihin ja esittelyyn.

II LUKU

SUOJATUT ALKUPERÄNIMITYKSET JA MAANTIETEELLISET MERKINNÄT

1 JAKSO

Suojan hakeminen

2 artikla

Hakija

1.   Yksittäinen tuottaja voi toimia asetuksen (EY) N:o 479/2008 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna hakijana, jos osoitetaan, että

a)

asianomainen henkilö on ainoa tuottaja kyseisellä rajatulla maantieteellisellä alueella; ja

b)

silloin kun asianomaisen rajatun maantieteellisen alueen ympärillä on alueita, joihin liittyy alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, ensin mainitulla alueella on merkittävästi erilaiset piirteet kuin ympäröivillä rajatuilla alueilla tai tuotteen ominaisuudet eroavat ympäröivillä rajatuilla alueilla saatujen tuotteiden ominaisuuksista.

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa tai näiden viranomaiset eivät voi olla asetuksen (EY) N:o 479/2008 37 artiklassa tarkoitettuja hakijoita.

3 artikla

Suojan hakeminen

Suojahakemuksessa on oltava asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 tai 36 artiklassa vaaditut asiakirjat sekä sähköinen kopio eritelmästä ja yhtenäisestä asiakirjasta.

Suojahakemus ja yhtenäinen asiakirja on laadittava tämän asetuksen liitteissä I ja II olevien mallien mukaisesti.

4 artikla

Nimitys

1.   Suojattava nimi rekisteröidään vain sillä kielellä / niillä kielillä, jota/joita käytetään kuvaamaan asianomaista tuotetta rajatulla maantieteellisellä alueella.

2.   Nimi on rekisteröitävä alkuperäisessä kirjoitustavassaan.

5 artikla

Maantieteellisen alueen rajaaminen

Alue on rajattava yksityiskohtaisesti, tarkasti ja yksiselitteisesti.

6 artikla

Tuotanto rajatulla maantieteellisellä alueella

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan ja b alakohdan iii alakohdan sekä tämän artiklan soveltamiseksi ”tuotanto” kattaa kaikki toimet rypäleiden korjuusta viininvalmistusprosessin loppuunsaattamiseen, tuotannon jälkeisiä prosesseja lukuun ottamatta.

2.   Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetuissa tuotteissa enintään 15 prosenttia rypäleistä voi olla peräisin rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelta, kuten asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa säädetään, mutta kyseisen osuuden on oltava peräisin siitä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, jossa rajattu alue sijaitsee.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa säädetään, sovelletaan viininvalmistusmenetelmistä ja niiden rajoituksista annetun komission asetuksen (EY) N:o 606/2009 (10) liitteessä III olevan B osan 3 kohtaa.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa säädetään, ja sillä edellytyksellä että eritelmässä niin mainitaan, suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettu tuote voidaan valmistaa viiniksi joko

a)

alueella, joka sijaitsee asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä; tai

b)

alueella, joka sijaitsee samassa hallinnollisessa yksikössä tai viereisessä hallinnollisessa yksikössä, kansallisten sääntöjen mukaisesti; tai

c)

silloin kun kyseessä on rajat ylittävä alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä tai silloin kun kahden tai useamman jäsenvaltion välillä taikka yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä on tehty valvontatoimenpiteitä koskeva sopimus, suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettu tuote voidaan valmistaa viiniksi alueella, joka sijaitsee asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa säädetään, ja sillä edellytyksellä että eritelmässä niin mainitaan, suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä voidaan jatkossakin valmistaa viiniksi asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen ulkopuolella 31 päivään joulukuuta 2012 saakka.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa säädetään, ja sillä edellytyksellä että eritelmässä niin mainitaan, tuote voidaan valmistaa suojatulla alkuperänimityksellä varustetuksi kuohuviiniksi tai helmeileväksi viiniksi asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen ulkopuolella, jos tällainen käytäntö oli olemassa ennen 1 päivää maaliskuuta 1986.

7 artikla

Yhteys maantieteelliseen alkuperään

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun yhteyden todistavista yksityiskohtaisista tiedoista on käytävä ilmi, kuinka rajatun maantieteellisen alueen ominaispiirteet vaikuttavat lopputuotteeseen.

Jos hakemus koskee useita rypäletuotteiden luokkia, yhteyden todistavat tiedot on esitettävä jokaisesta asianomaisesta rypäletuotteesta.

2.   Alkuperänimityksen eritelmässä on esitettävä seuraavat seikat:

a)

yhteyden kannalta merkitykselliset yksityiskohtaiset tiedot maantieteellisestä alueesta, erityisesti luontoon liittyvistä ja inhimillisistä tekijöistä;

b)

yksityiskohtaiset tiedot tuotteen laadusta tai ominaisuuksista, jotka johtuvat pääosin tai yksinomaan maantieteellisestä ympäristöstä;

c)

kuvaus syy-seuraussuhteesta, joka vallitsee a ja b alakohdassa tarkoitettujen seikkojen välillä.

3.   Maantieteellisen merkinnän eritelmässä on esitettävä seuraavat seikat:

a)

yhteyden kannalta merkitykselliset yksityiskohtaiset tiedot maantieteellisestä alueesta;

b)

yksityiskohtaiset tiedot tuotteen laadusta, maineesta tai muista erityisominaisuuksista, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä;

c)

kuvaus syy-seuraussuhteesta, joka vallitsee a ja b alakohdassa tarkoitettujen seikkojen välillä.

4.   Maantieteellisen merkinnän eritelmässä on mainittava, perustuuko merkintä tiettyyn laatuun, maineeseen vai muihin ominaisuuksiin, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä.

8 artikla

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Jos eritelmässä mainitaan, että tuote on pakattava rajatulla maantieteellisellä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla alueella asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetun vaatimuksen mukaisesti, vaatimus on perusteltava.

2 JAKSO

Tutkintamenettely komissiossa

9 artikla

Hakemuksen vastaanottaminen

1.   Hakemus on toimitettava komissiolle paperilla tai sähköisessä muodossa. Päivänä, jona hakemus on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona hakemus kirjataan komission postirekisteriin. Kyseinen päivämäärä julkaistaan asianmukaisin keinoin.

2.   Komissio merkitsee hakemusasiakirjoihin vastaanottopäivän ja hakemuksen tiedostonumeron.

Jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle lähetetään vastaanottoilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)

tiedostonumero;

b)

rekisteröitävä nimi;

c)

vastaanotettujen sivujen lukumäärä; ja

d)

hakemuksen vastaanottopäivä.

10 artikla

Rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen jättäminen

1.   Kun kyseessä on rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus, useampi kuin yksi rajat ylittävää maantieteellistä aluetta edustava tuottajaryhmittymä voi jättää kyseistä aluetta tarkoittavan nimen osalta yhteishakemuksen.

2.   Jos asia koskee ainoastaan jäsenvaltioita, asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklassa tarkoitettu alustava kansallinen menettely on toteutettava kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa.

Silloin kun kyseessä on rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus, asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi hakemuksen toimittaa komissiolle jokin jäsenvaltio muiden jäsenvaltioiden puolesta, ja hakemuksessa on oltava kunkin asianomaisen jäsenvaltion valtuutus, jolla se valtuuttaa hakemuksen jättävän jäsenvaltion toimimaan sen puolesta.

3.   Jos rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus koskee ainoastaan kolmansia maita, hakemuksen toimittaa komissiolle jokin hakijaryhmittymistä muiden hakijaryhmittymien puolesta tai jokin kolmansista maista muiden kolmansien maiden puolesta, ja hakemuksessa on oltava

a)

todisteet siitä, että asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 ja 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

b)

todisteet suojasta asianomaisissa kolmansissa maissa; ja

c)

2 kohdassa tarkoitettu valtuutus jokaiselta muulta asianomaiselta kolmannelta maalta.

4.   Jos rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus koskee vähintään yhtä jäsenvaltiota ja vähintään yhtä kolmatta maata, asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklassa tarkoitettu alustava kansallinen menettely on toteutettava kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa. Hakemuksen toimittaa komissiolle jokin jäsenvaltioista tai kolmansista maista tai jokin kolmannen maan hakijaryhmittymä, ja hakemuksessa on oltava

a)

todisteet siitä, että asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 ja 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

b)

todisteet suojasta asianomaisissa kolmansissa maissa; ja

c)

2 kohdassa tarkoitettu valtuutus jokaiselta muulta asianomaiselta jäsenvaltiolta ja kolmannelta maalta.

5.   Jäsenvaltiosta, kolmannesta maasta tai kolmanteen maahan sijoittautuneesta tuottajaryhmittymästä, joka toimittaa komissiolle tämän artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen, tulee komission tekemien tiedonantojen tai päätösten vastaanottaja.

11 artikla

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

1.   Määrittääkseen, voidaanko suojahakemus ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa, onko liitteessä I esitetty rekisteröintihakemus täytetty ja onko hakemukseen liitetty todistusasiakirjat.

2.   Rekisteröintihakemuksesta, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

Jos hakemus on jätetty kokonaan tai osittain täyttämättä tai jos 1 kohdassa tarkoitettuja todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin rekisteröintihakemusta tai jos jokin todistusasiakirja puuttuu, komissio ilmoittaa tästä hakijalle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää hakemuksen tutkimatta. Päätös jättää hakemus tutkimatta annetaan tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

12 artikla

Vaatimustenmukaisuuden tutkinta

1.   Jos alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojahakemus, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, ei ole asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 ja 35 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen, komissio ilmoittaa jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle hylkäysperusteet sekä määräpäivän hakemuksen peruuttamiselle tai muuttamiselle tai huomautusten toimittamiselle.

2.   Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomainen tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija ei korjaa rekisteröinnin estäviä puutteita määräajassa, komissio hylkää hakemuksen asetuksen (EY) N:o 479/2008 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Komissio tekee päätöksen hylätä alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä käytettävissään olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

3 JAKSO

Vastaväitemenettelyt

13 artikla

Kansallinen vastaväitemenettely rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen osalta

Silloin kun rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus koskee ainoastaan jäsenvaltioita tai vähintään yhtä jäsenvaltiota ja vähintään yhtä kolmatta maata, vastaväitemenettely on toteutettava kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.

14 artikla

Vastaväitteiden toimittaminen yhteisön menettelyssä

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 40 artiklassa tarkoitetut vastaväitteet on laadittava tämän asetuksen liitteessä III olevan mallin mukaisesti. Vastaväite on toimitettava komissiolle paperilla tai sähköisessä muodossa. Päivänä, jona vastaväite on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona vastaväite kirjataan komission postirekisteriin. Kyseinen päivämäärä julkaistaan asianmukaisin keinoin.

2.   Komissio merkitsee vastaväiteasiakirjoihin vastaanottopäivän ja vastaväitteen tiedostonumeron.

Vastaväitteen esittäjälle lähetetään vastaanottoilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)

tiedostonumero;

b)

vastaanotettujen sivujen lukumäärä; ja

c)

pyynnön vastaanottopäivä.

15 artikla

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset yhteisön menettelyssä

1.   Määrittääkseen, voidaanko asetuksen (EY) N:o 479/2008 40 artiklan mukainen vastaväite ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa, mainitaanko vastaväitteessä aiemmat haetut oikeudet, esitetäänkö vastaväitteelle perustelut ja saiko komissio vastaväitteen määräajassa.

2.   Jos vastaväite perustuu aiemman tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen asetuksen (EY) N:o 479/2008 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vastaväitteeseen on liitettävä aiemman tavaramerkin hakemiseen, rekisteröintiin tai käyttöön liittyvät todisteet, kuten rekisteröintitodistus tai todisteet sen käytöstä, sekä maineeseen ja tunnettavuuteen liittyvät todisteet.

3.   Asianmukaisesti perustellussa vastaväitteessä on oltava väitteen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.

Tietojen ja todisteiden aiemman tavaramerkin käytöstä on liityttävä käyttöpaikkaan ja käytön pituuteen, laajuuteen ja luonteeseen sekä tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen.

4.   Jos 1–3 kohdassa tarkoitettuja, aiempia haettuja oikeuksia koskevia tietoja, perusteita, tosiseikkoja, todisteita, selityksiä tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin vastaväitettä tai jos jokin edellä mainituista puuttuu, komissio ilmoittaa tästä vastaväitteen esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää vastaväitteen tutkimatta. Päätös jättää vastaväite tutkimatta annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

5.   Vastaväitteestä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

16 artikla

Vastaväitteiden tutkiminen yhteisön menettelyssä

1.   Jos komissio ei ole hylännyt vastaväitettä 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti, se antaa vastaväitteen tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle.

Komissio voi vastaväitettä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.

2.   Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija tai vastaväitteen esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee vastaväitettä koskevan päätöksen.

3.   Komissio tekee päätöksen hylätä tai rekisteröidä alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle sekä jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

4.   Jos vastaväitteitä on esittänyt usea, ja yhden tai useamman tällaisen vastaväitteen alustavan tutkimuksen tuloksena rekisteröintihakemusta on mahdotonta hyväksyä, komissio voi keskeyttää muut vastaväitemenettelyt. Komissio ilmoittaa muille vastaväitteen esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.

Jos hakemus hylätään, keskeytetyt vastaväitemenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille vastaväitteiden esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.

4 JAKSO

Suoja

17 artikla

Suojapäätös

1.   Jos hakemusta alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamiseksi ei hylätä 11, 12, 16 tai 28 artiklan mukaisesti, komissio päättää suojata asianomaisen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän.

2.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 41 artiklan mukaisesti tehty suojapäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Rekisteri

1.   Komissio ylläpitää asetuksen (EY) N:o 479/2008 46 artiklassa säädettyä suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriä, jäljempänä ’rekisteri’.

2.   Hyväksytyt alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät kirjataan rekisteriin.

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdan nojalla rekisteröidyistä nimistä komissio kirjaa rekisteriin tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt tiedot f alakohdassa säädettyjä tietoja lukuun ottamatta.

3.   Komissio kirjaa rekisteriin seuraavat tiedot:

a)

tuotte(id)en rekisteröity nimi;

b)

tieto siitä, onko nimi suojattu maantieteellisenä merkintänä vai alkuperänimityksenä;

c)

alkuperämaa(t);

d)

rekisteröintipäivä;

e)

nimen rekisteröivän oikeudellisen asiakirjan viitetiedot;

f)

yhtenäisen asiakirjan viitetiedot.

19 artikla

Suoja

1.   Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja alkaa päivästä, jona se kirjataan rekisteriin.

2.   Jos suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintään käytetään lainvastaisesti, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on joko omasta aloitteestaan tai jonkin osapuolen pyynnöstä toteutettava asetuksen (EY) N:o 479/2008 45 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen tällaisen lainvastaisen käytön tai estääkseen asianomaisten tuotteiden kaupan pitämisen tai viennin.

3.   Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa sovelletaan koko nimitykseen kaikkine osineen, sillä edellytyksellä että osat ovat erottamiskykyisiä. Suojattuun alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään sisältyvää erottamiskyvytöntä osaa tai yleisnimeä ei suojata.

5 JAKSO

Muutokset ja peruuttaminen

20 artikla

Eritelmän tai yhtenäisen asiakirjan muuttaminen

1.   Hakemus, jonka asetuksen (EY) N:o 479/2008 37 artiklassa tarkoitettu hakija tekee suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän eritelmän muutoksen hyväksymiseksi, on laadittava tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

2.   Määrittääkseen, voidaanko asetuksen (EY) N:o 479/2008 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty hakemus eritelmän muutoksen hyväksymiseksi ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa, onko sille lähetetty kyseisen asetuksen 35 artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot ja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianmukaisesti täytetty hakemus.

3.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 49 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamiseksi sovelletaan tämän asetuksen 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja 18 artiklaa soveltuvin osin.

4.   Muutosta pidetään vähäisenä, jos se

a)

ei liity tuotteen keskeisiin ominaisuuksiin;

b)

ei muuta yhteyttä maantieteelliseen alueeseen;

c)

ei sisällä tuotteen nimen tai nimen osan muutosta;

d)

ei vaikuta rajattuun maantieteelliseen alueeseen;

e)

ei lisää tuotteella käytävän kaupan rajoituksia.

5.   Jos hakemuksen eritelmän muutoksen hyväksymiseksi tekee joku muu kuin alkuperäinen hakija, komissio antaa hakemuksen tiedoksi alkuperäiselle hakijalle.

6.   Jos komissio päättää hyväksyä eritelmän muutoksen, joka sisältää tai kattaa rekisteriin kirjattujen tietojen muutoksen, komissio poistaa alkuperäiset tiedot rekisteristä ja kirjaa siihen uudet tiedot, joita sovelletaan mainitun päätöksen voimaantulosta lähtien.

21 artikla

Peruutuspyynnön tekeminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 50 artiklassa tarkoitettu peruutuspyyntö on laadittava tämän asetuksen liitteessä V olevan mallin mukaisesti. Peruutuspyyntö on toimitettava komissiolle paperilla tai sähköisessä muodossa. Päivänä, jona peruutuspyyntö on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona peruutuspyyntö kirjataan komission postirekisteriin. Kyseinen päivämäärä julkaistaan asianmukaisin keinoin.

2.   Komissio merkitsee peruutuspyynnön asiakirjoihin vastaanottopäivän ja peruutuspyynnön tiedostonumeron.

Peruutuspyynnön esittäjälle lähetetään vastaanottoilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)

tiedostonumero;

b)

vastaanotettujen sivujen lukumäärä; ja

c)

pyynnön vastaanottopäivä.

3.   Jos peruutus tehdään komission aloitteesta, 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta.

22 artikla

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

1.   Määrittääkseen, voidaanko asetuksen (EY) N:o 479/2008 50 artiklassa tarkoitettu peruutuspyyntö ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa

a)

mainitaanko siinä peruutuspyynnön esittäjän oikeutettu etu, syyt ja perustelut;

b)

esitetäänkö siinä perusteet peruutukselle; ja

c)

viitataanko siinä jäsenvaltion tai kolmannen maan, jossa sijaitsee peruutuspyynnön esittäjän kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka, antamaan peruutuspyyntöä tukevaan lausuntoon.

2.   Peruutuspyynnössä on oltava peruutuksen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.

3.   Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja perusteita, tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä koskevia tietoja tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin peruutuspyyntöä, komissio ilmoittaa tästä peruutuspyynnön esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää pyynnön tutkimatta. Päätös olla tutkimatta peruutuspyyntöä annetaan tiedoksi sen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle peruutuspyynnön esittäjälle.

4.   Peruutuspyynnöstä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, sekä komission aloittamasta peruutusmenettelystä annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai siihen kolmanteen maahan sijoittautuneille hakijoille, jonka alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää peruutus koskee.

23 artikla

Peruutuspyynnön tutkiminen

1.   Jos komissio ei ole hylännyt peruutuspyyntöä 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, se antaa peruutuksen tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneille tuottajille ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle.

Komissio voi peruutuspyyntöä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.

2.   Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija tai peruutuspyynnön esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee peruutuspyyntöä koskevan päätöksen.

3.   Komissio tekee päätöksen peruuttaa alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Se tutkii, onko suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinialan tuotteen eritelmän noudattaminen vielä mahdollista tai taattua, erityisesti jos asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty tai saattavat olla täyttymättä lähitulevaisuudessa.

Peruutuspäätös annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle sekä jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

4.   Jos peruutuspyyntöjä on esittänyt usea, ja yhden tai useamman tällaisen peruutuspyynnön alustavan tutkimuksen tuloksena alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamista ei voida jatkaa, komissio voi keskeyttää muut peruutusmenettelyt. Tällöin komissio ilmoittaa muille peruutuspyynnön esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.

Jos suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä peruutetaan, keskeytetyt peruutusmenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille peruutuspyyntöjen esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.

5.   Kun peruutus tulee voimaan, komissio poistaa nimen rekisteristä.

6 JAKSO

Tarkastukset

24 artikla

Toimijoiden ilmoittaminen

Jokaisesta toimijasta, joka haluaa osallistua kaikkiin tai joihinkin suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen tuotanto- tai pakkaustoimiin, on tehtävä ilmoitus asetuksen (EY) N:o 479/2008 47 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

25 artikla

Vuotuinen tarkastus

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen valvontaviranomaisen vuosittain tekemän tarkastuksen on sisällettävä seuraavat toimet:

a)

alkuperänimityksellä varustettujen tuotteiden aistinvaraiset ja analyyttiset tutkimukset;

b)

maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden analyyttiset tutkimukset tai aistinvaraiset ja analyyttiset tutkimukset; ja

c)

eritelmässä esitettyjen edellytysten tarkastaminen.

Vuotuinen tarkastus on tehtävä siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotanto tapahtui eritelmän mukaisesti, jollakin seuraavista tavoista:

a)

riskianalyysiin perustuva satunnaistarkastus; tai

b)

otantatarkastus; tai

c)

järjestelmällisenä tarkastuksena.

Jäsenvaltioiden on satunnaistarkastuksia tehdessään valittava vähimmäismäärä toimijoita, joille tehdään tällainen tarkastus.

Jäsenvaltioiden on otantatarkastuksia tehdessään varmistettava tarkastusten määrällä, tyypillä ja tiheydellä, että tarkastukset edustavat koko asianomaista rajattua maantieteellistä aluetta ja vastaavat kaupan pidettyjen tai kaupan pitämistä varten säilytettyjen viinialan tuotteiden määrää.

Satunnaistarkastuksiin voi yhdistää otantatarkastuksia.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tutkimukset on tehtävä nimettömille näytteille, niiden on osoitettava, onko tarkastetulla tuotteella asianomaisen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän eritelmässä kuvatut ominaisuudet ja ominaispiirteet, ja niitä on tehtävä kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa, myös pakkausvaiheessa tai sen jälkeen. Jokaisen näytteen on oltava edustava ottaen huomioon toimijan hallussa olevat viinit.

3.   Varmistaakseen eritelmän noudattamisen 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti valvontaviranomaisen on tarkastettava

a)

toimijan tilat sen varmistamiseksi, pystyykö toimija noudattamaan eritelmässä mainittuja edellytyksiä; ja

b)

tuotteet missä tahansa tuotantoprosessin vaiheessa, myös pakkausvaiheessa, valvontaviranomaisen etukäteen laatiman sellaisen tarkastussuunnitelman perusteella, josta toimijat ovat tietoisia ja joka kattaa kaikki tuotteen tuotantovaiheet.

4.   Vuotuisessa tarkastuksessa on varmistettava, että tuote ei voi käyttää siihen liittyvää suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintä, jolleivät seuraavat edellytykset täyty:

a)

1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten tulokset todistavat, että asianomainen tuote on raja-arvojen mukainen ja että sillä on kaikki asianomaisen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän asiaankuuluvat ominaisuudet;

b)

muiden eritelmässä esitettyjen edellytysten täyttyminen on osoitettu 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen avulla.

5.   Jos tuote ei ole tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen, se voidaan saattaa markkinoille ilman asianomaista alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, jos muita lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan.

6.   Kun kyseessä on rajat ylittävä suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, tarkastuksen voi tehdä jommankumman sellaisen jäsenvaltion valvontaviranomainen, jonka alkuperänimityksestä tai maantieteellisestä merkinnästä on kyse.

7.   Jos vuotuinen tarkastus tehdään tuotteen pakkausvaiheessa muun jäsenvaltion kuin sen jäsenvaltion, jossa tuotanto tapahtui, alueella, sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 555/2008 (11) 84 artiklaa.

8.   Edellä olevaa 1–7 kohtaa sovelletaan alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin viineihin, joiden alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen.

26 artikla

Analyyttiset ja aistinvaraiset tutkimukset

Edellä olevan 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin analyyttisiin ja aistinvaraisiin tutkimuksiin kuuluvat seuraavat:

a)

asianomaisen viinin analysointi seuraavien ominaisuuksien osalta:

i)

määritys fyysisten ja kemiallisten analyysien perusteella:

kokonaisalkoholipitoisuus ja todellinen alkoholipitoisuus;

kokonaissokeripitoisuus fruktoosina ja glukoosina (helmeilevissä ja kuohuviineissä sakkaroosi mukaan luettuna);

kokonaishappopitoisuus;

haihtuvien happojen pitoisuus;

kokonaisrikkidioksidipitoisuus;

ii)

määritys lisäanalyysien perusteella:

hiilihappo (helmeilevät viinit ja kuohuviinit, paine baareina 20 celsiusasteessa);

muut jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyt tai asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän eritelmässä esitetyt ominaisuudet;

b)

ulkonäön, tuoksun ja maun aistinvarainen tutkimus.

27 artikla

Kolmansista maista peräisin oleville tuotteille tehtävät tarkastukset

Jos kolmannen maan viinillä on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, asianomaisen kolmannen maan on lähetettävä komissiolle tämän pyynnöstä tiedot asetuksen (EY) N:o 479/2008 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista ja tarkastuksen kohteena olevista seikoista, sekä todisteet siitä, että asianomainen viini on kyseessä olevan alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän edellytysten mukaista.

7 JAKSO

Nimen muuttaminen maantieteelliseksi merkinnäksi

28 artikla

Pyyntö

1.   Jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomainen tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija voi pyytää, että suojattu alkuperänimitys muutetaan suojatuksi maantieteelliseksi merkinnäksi, jos suojatun alkuperänimityksen eritelmän noudattaminen ei ole enää mahdollista tai taattua.

Komissiolle lähetettävä muuttamispyyntö on laadittava tämän asetuksen liitteessä VI olevan mallin mukaisesti. Muuttamispyyntö on toimitettava komissiolle paperilla tai sähköisessä muodossa. Päivänä, jona muuttamispyyntö on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona muuttamispyyntö kirjataan komission postirekisteriin.

2.   Jos maantieteelliseksi merkinnäksi muuttamista koskeva pyyntö ei ole asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 ja 35 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen, komissio ilmoittaa jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle hylkäysperusteet ja pyytää peruuttamaan pyynnön tai muuttamaan sitä taikka toimittamaan huomautukset kahden kuukauden kuluessa.

3.   Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija ei korjaa määräajassa puutteita, jotka estävät nimen muuttamisen maantieteelliseksi merkinnäksi, komissio hylkää pyynnön.

4.   Komissio tekee päätöksen hylätä muuttamispyyntö käytettävissään olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.

5.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 40 artiklaa ja 49 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta.

III LUKU

PERINTEINEN MERKINTÄ

1 JAKSO

Soveltaminen

29 artikla

Hakijat

1.   Jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut edustava ammattialan järjestö voi jättää komissiolle hakemuksen asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun perinteisen merkinnän suojaamiseksi.

2.   ’Edustavalla ammattialan järjestöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa tuottajaorganisaatiota tai tuottajaorganisaatioiden liittoa, joka on vahvistanut samat säännöt ja toimii yhdellä tai useammalla viinin alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään liittyvällä alueella, edellyttäen että siihen kuuluu vähintään kaksi kolmasosaa sen/niiden alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään liittyvän alueen / liittyvien alueiden, jolla/joilla se toimii, tuottajista ja että se kattaa vähintään kaksi kolmasosaa kyseisen alueen tuotannosta. Edustava ammattialan järjestö voi jättää hakemuksen ainoastaan niiden viinien, joita se tuottaa, suojaamiseksi.

30 artikla

Suojan hakeminen

1.   Perinteisen merkinnän suojahakemuksen on oltava liitteessä VII esitetyn mallin mukainen, ja sen mukana on oltava jäljennös asianomaisen merkinnän käyttöä koskevista säännöistä.

2.   Jos hakemuksen tekee kolmanteen maahan sijoittautunut edustava ammattialan järjestö, on toimitettava myös itse järjestöä koskevat tiedot. Kyseiset tiedot, jotka sisältävät tapauksen mukaan tiedot myös edustavien ammattialan järjestön jäsenistä, luetellaan liitteessä XI.

31 artikla

Kieli

1.   Suojattava merkintä rekisteröidään

a)

jäsenvaltion tai kolmannen maan, josta se on peräisin, virallisella kielellä / virallisilla kielillä, alueellisella kielellä / alueellisilla kielillä; tai

b)

kyseisen merkinnän kaupankäynnissä käytetyllä kielellä.

Kunkinkielisen merkinnän on liityttävä asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin.

2.   Merkintä on rekisteröitävä alkuperäisessä kirjoitustavassaan.

32 artikla

Kolmansien maiden perinteisiä merkintöjä koskevat säännöt

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin merkintöihin, joita käytetään perinteisesti kolmannessa maassa sen maantieteellisellä merkinnällä varustetuissa viinialan tuotteissa.

2.   Kolmansista maista peräisin olevissa viineissä, joissa käytetään perinteisiä ilmaisuja, jotka ovat muita kuin liitteessä XII luetellut perinteiset merkinnät, voidaan käyttää kyseisiä perinteisiä ilmaisuja asianomaisessa kolmannessa maassa sovellettavien sääntöjen mukaisesti, edustavien ammattialan järjestöjen vahvistamat säännöt mukaan luettuina.

2 JAKSO

Tutkintamenettely

33 artikla

Hakemuksen jättäminen

Komissio merkitsee hakemusasiakirjoihin vastaanottopäivän ja hakemuksen tiedostonumeron. Hakemus on toimitettava komissiolle paperilla tai sähköisessä muodossa. Päivänä, jona hakemus on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona hakemus kirjataan komission postirekisteriin. Kyseinen päivämäärä ja perinteinen merkintä julkaistaan asianmukaisin keinoin.

Hakemuksen esittäjälle lähetetään vastaanottoilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)

tiedostonumero;

b)

perinteinen merkintä;

c)

vastaanotettujen asiakirjojen lukumäärä; ja

d)

vastaanottopäivä.

34 artikla

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

Komissio tarkastaa, onko hakemuslomake täytetty asianmukaisesti ja onko siinä 30 artiklassa vaaditut asiakirjat.

Jos hakemuslomake on täytetty puutteellisesti tai asiakirjoja puuttuu tai ne ovat puutteellisia, komissio ilmoittaa tästä hakijalle ja pyytää korjaamaan todetut puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää hakemuksen tutkimatta. Päätös jättää hakemus tutkimatta annetaan tiedoksi hakijalle.

35 artikla

Vaatimustenmukaisuus

1.   Perinteinen merkintä hyväksytään, jos

a)

se on asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa säädetyn määritelmän sekä tämän asetuksen 31 artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen;

b)

merkintä koostuu yksinomaan joko

i)

nimestä, jota käytetään perinteisesti kaupankäynnissä suuressa osassa yhteisön tai asianomaisen kolmannen maan aluetta erottamaan tietyt asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rypäletuotteiden luokat toisistaan; tai

ii)

tunnetusta nimestä, jota käytetään perinteisesti kaupankäynnissä vähintään jonkin jäsenvaltion tai asianomaisen kolmannen maan alueella erottamaan tietyt asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rypäletuotteiden luokat toisistaan;

c)

merkintä on seuraavien edellytysten mukainen:

i)

se ei ole yleisnimi;

ii)

se on määritelty ja säännelty jäsenvaltion lainsäädännössä; tai

iii)

sen käyttöedellytykset ovat asianomaisen kolmannen maan viinintuottajiin sovellettavien sääntöjen mukaisia, edustavien ammattialan järjestöjen säännöt mukaan luettuina.

2.   Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi perinteisellä käytöllä tarkoitetaan

a)

vähintään viittä vuotta, kun kyseessä on merkintä, jolle haetaan suojaa tämän asetuksen 31 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla kielellä / tarkoitetuilla kielillä;

b)

vähintään 15:tä vuotta, kun kyseessä on merkintä, jolle haetaan suojaa tämän asetuksen 31 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla kielellä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan i alakohdan soveltamiseksi ’yleisnimellä’ tarkoitetaan perinteistä ilmaisua, joka viittaa rypäletuotteen tiettyyn tuotanto- tai vanhentamismenetelmään, laatuun, väriin tai paikkaan tai rypäletuotteeseen liittyvään historiallisen tapahtumaan mutta josta on tullut asianomaisen rypäletuotteen yleisnimi yhteisössä.

4.   Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua edellytystä ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin perinteisiin merkintöihin.

36 artikla

Hylkäysperusteet

1.   Jos perinteistä merkintää koskeva hakemus ei ole asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdassa säädetyn määritelmän mukainen ja 31 ja 35 artiklan vaatimusten mukainen, komissio ilmoittaa hakijalle hylkäysperusteista sekä asettaa kyseisen tiedonannon päivämäärästä alkavan kahden kuukauden määräajan hakemuksen peruuttamiselle tai muuttamiselle tai huomautusten toimittamiselle.

Komissio tekee suojapäätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella.

2.   Jos puutteita ei korjata 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, komissio hylkää hakemuksen. Komissio tekee päätöksen hylätä perinteinen merkintä käytettävissään olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi hakijalle.

3 JAKSO

Vastaväitemenettelyt

37 artikla

Vastaväitteen esittäminen

1.   Kahden kuukauden kuluessa 33 artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee, voivat vastustaa ehdotettua hyväksyntää esittämällä vastaväitteen.

2.   Vastaväite on laadittava liitteessä VIII esitetyn mallin mukaisesti ja toimitettava komissiolle paperilla tai sähköisessä muodossa. Päivänä, jona vastaväite on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona vastaväite kirjataan komission postirekisteriin.

3.   Komissio merkitsee vastaväitteen asiakirjoihin vastaanottopäivän ja vastaväitteen tiedostonumeron.

Vastaväitteen esittäjälle lähetetään vastaanottoilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)

tiedostonumero;

b)

vastaanotettujen sivujen lukumäärä; ja

c)

pyynnön vastaanottopäivä.

38 artikla

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

1.   Määrittääkseen, voidaanko vastaväite ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa, mainitaanko vastaväitteessä aiemmat haetut oikeudet, esitetäänkö vastaväitteelle perustelut ja saiko komissio vastaväitteen 37 artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa.

2.   Jos vastaväite perustuu aiemman tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vastaväitteeseen on liitettävä aiemman tavaramerkin hakemiseen, rekisteröintiin tai käyttöön liittyvät todisteet, kuten rekisteröintitodistus sekä maineeseen ja tunnettavuuteen liittyvät todisteet.

3.   Asianmukaisesti perustellussa vastaväitteessä on oltava väitteen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.

Tietojen ja todisteiden aiemman tavaramerkin käytöstä on liityttävä käyttöpaikkaan ja käytön pituuteen, laajuuteen ja luonteeseen sekä tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen.

4.   Jos 1–3 kohdassa tarkoitettuja, aiempia haettuja oikeuksia koskevia tietoja, perusteita, tosiseikkoja, todisteita, selityksiä tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin vastaväitettä tai jos jokin edellä mainituista puuttuu, komissio ilmoittaa tästä vastaväitteen esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää pyynnön tutkimatta. Päätös jättää vastaväite tutkimatta annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle.

5.   Vastaväitteestä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle.

39 artikla

Vastaväitteen tutkiminen

1.   Jos komissio ei ole hylännyt vastaväitettä 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti, se antaa vastaväitteen tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle.

Komissio voi vastaväitettä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.

2.   Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut edustava ammattialan järjestö tai vastaväitteen esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee vastaväitettä koskevan päätöksen.

3.   Komissio tekee päätöksen hylätä tai hyväksyä perinteinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Se tutkii, jäävätkö 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tai 41 artiklan 3 kohdassa tai 42 artiklassa säädetyt edellytykset täyttymättä. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle.

4.   Jos vastaväitteitä on useita ja yhden tai useamman tällaisen vastaväitteen alustavan tutkimuksen tuloksena hyväksymishakemusta on mahdotonta hyväksyä, komissio voi keskeyttää muut vastaväitemenettelyt. Komissio ilmoittaa muille vastaväitteen esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.

Jos hakemus hylätään, keskeytetyt vastaväitemenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille vastaväitteiden esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.

4 JAKSO

Suoja

40 artikla

Yleinen suoja

1.   Jos hakemus on asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten sekä 31 ja 35 artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen, eikä sitä hylätä 38 ja 39 artiklan mukaisesti, perinteinen merkintä sisällytetään tämän asetuksen liitteeseen XII.

2.   Liitteessä XII luetellut perinteiset merkinnät suojataan ainoastaan sillä kielellä ja niiden rypäletuotteiden luokkien osalta, joita hakemuksessa tarkoitetaan, seuraavilta:

a)

väärinkäytöltä, vaikka suojattuun merkintään olisi liitetty sellainen ilmaisu kuin ”tyylinen”, ”tyyppinen”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu vastaava merkintä;

b)

muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka liittyvät viinin laatuun, ominaisuuksiin tai olennaisiin ominaispiirteisiin ja jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai tuotetta koskeviin asiakirjoihin;

c)

muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajia harhaan, ja erityisesti sellaisilta, joista voisi luulla viinillä olevan suojattu perinteinen merkintä.

41 artikla

Suhde tavaramerkkeihin

1.   Jos perinteinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti, jotakin 40 artiklassa tarkoitettua tapausta vastaavan tavaramerkin rekisteröintihakemus on hylättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus ei koske sellaista viiniä, josta on oikeus käyttää tällaista perinteistä merkintää, ja jos rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona perinteisen merkinnän suojahakemus toimitettiin komissiolle, ja perinteinen merkintä sittemmin suojataan.

Ensimmäisen alakohdan vastaisesti rekisteröidyt tavaramerkit on mitätöitävä hakemuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/95/EY (12) tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/94 (13) säädettyjä sovellettavia menettelyjä noudattaen.

2.   Jotakin tämän asetuksen 40 artiklassa tarkoitettua tapausta vastaavan tavaramerkin, jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti saatu yhteisön alueella tapahtuneella käytöllä ennen 4 päivää toukokuuta 2002 tai ennen perinteisen merkinnän suojahakemuksen jättämistä komissiolle, käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia perinteisen merkinnän suojaamisesta huolimatta.

Tällaisessa tapauksessa perinteisen merkinnän käyttö sallitaan kyseisen tavaramerkin rinnalla.

3.   Nimeä ei saa suojata perinteisenä merkintänä, jos suoja saattaa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden vuoksi johtaa kuluttajaa harhaan viinin tunnistamisen, luonteen, ominaisuuksien tai ominaispiirteiden osalta.

42 artikla

Homonyymit

1.   Tämän luvun mukaisesti jo suojatun perinteisen merkinnän kanssa kokonaan tai osittain homonyyminen merkintä, jonka osalta on jätetty hakemus, on suojattava ottaen asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten riski.

Homonyymistä merkintää, joka johtaa kuluttajaa harhaan viinin luonteen, laadun tai todellisen alkuperän osalta, ei saa rekisteröidä, vaikka merkintä olisikin paikkansapitävä.

Suojatun homonyymisen nimen käyttö on sallittua edellyttäen, että uuden suojatun homonyymisen nimen ja liitteeseen XII jo sisällytetyn perinteisen merkinnän välillä on käytännössä riittävä ero, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja se, ettei kuluttajaa johdeta harhaan.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin perinteisiin merkintöihin, jotka on suojattu ennen 1 päivää elokuuta 2009 ja jotka ovat osittain homonyymisiä suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän taikka liitteessä XV luetellun rypälelajikkeen nimen tai sen synonyymin kanssa.

43 artikla

Suojan noudattamisen valvonta

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 55 artiklan soveltamiseksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava omasta aloitteestaan tai jonkin osapuolen pyynnöstä kaikki toimenpiteet asianomaisten tuotteiden kaupan pitämisen lopettamiseksi, vienti mukaan luettuna, jos suojattua perinteistä merkintää käytetään lainvastaisesti.

5 JAKSO

Peruutusmenettely

44 artikla

Peruuttamisen perusteet

Peruste perinteisen merkinnän peruuttamiselle on se, että se ei enää ole asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdassa säädetyn määritelmän mukainen tai 31 artiklassa, 35 artiklassa, 40 artiklan 2 kohdassa, 41 artiklan 3 kohdassa tai 42 artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen.

45 artikla

Peruutuspyynnön tekeminen

1.   Asianmukaisesti perustellun peruutuspyynnön voi liitteessä IX esitettyä mallia noudattaen jättää jäsenvaltio, kolmas maa sekä luonnollinen tai oikeushenkilö, jonka oikeutettua etua asia koskee. Peruutuspyyntö on toimitettava komissiolle paperilla tai sähköisessä muodossa. Päivänä, jona peruutuspyyntö on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona pyyntö kirjataan komission postirekisteriin. Kyseinen päivämäärä julkaistaan asianmukaisin keinoin.

2.   Komissio merkitsee peruutuspyynnön asiakirjoihin vastaanottopäivän ja peruutuspyynnön tiedostonumeron.

Peruutuspyynnön esittäjälle lähetetään vastaanottoilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)

tiedostonumero;

b)

vastaanotettujen sivujen lukumäärä; ja

c)

pyynnön vastaanottopäivä.

3.   Jos peruutus tehdään komission aloitteesta, 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta.

46 artikla

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

1.   Määrittääkseen, voidaanko peruutuspyyntö ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa

a)

mainitaanko siinä peruutuspyynnön esittäjän oikeutettu etu;

b)

esitetäänkö siinä perusteet peruutukselle; ja

c)

viitataanko siinä jäsenvaltion tai kolmannen maan, jossa sijaitsee peruutuspyynnön esittäjän kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka, antamaan lausuntoon, jossa selitetään peruutuspyynnön esittäjän oikeutettu etu, syyt ja perustelut.

2.   Peruutuspyynnössä on oltava peruutuksen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.

3.   Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja perusteita, tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä koskevia tietoja tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin peruutuspyyntöä, komissio ilmoittaa tästä peruutuspyynnön esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää pyynnön tutkimatta. Päätös olla tutkimatta peruutuspyyntöä annetaan tiedoksi sen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle peruutuspyynnön esittäjälle.

4.   Peruutuspyynnöstä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, sekä komission aloittamasta peruutusmenettelystä annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai siihen kolmanteen maahan sijoittautuneille peruutuspyynnön esittäjille, jonka perinteistä merkintää peruutus koskee.

47 artikla

Peruutuspyynnön tutkiminen

1.   Jos komissio ei ole hylännyt peruutuspyyntöä 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti, se antaa peruutuspyynnön tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle.

Komissio voi peruutuspyyntöä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.

2.   Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija tai peruutuspyynnön esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee peruutusta koskevan päätöksen.

3.   Komissio tekee päätöksen peruuttaa perinteinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Se harkitsee, jäävätkö 44 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttymättä.

Peruutuspäätös annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle sekä asianomaisen jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille.

4.   Jos peruutuspyyntöjä on esittänyt usea, ja yhden tai useamman tällaisen peruutuspyynnön alustavan tutkimuksen tuloksena perinteisen merkinnän suojaamista ei voida jatkaa, komissio voi keskeyttää muut peruutusmenettelyt. Tällöin komissio ilmoittaa muille peruutuspyynnön esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.

Jos perinteinen merkintä peruutetaan, keskeytetyt peruutusmenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille peruutuspyyntöjen esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.

5.   Kun peruutus tulee voimaan, komissio poistaa nimen liitteen XII luettelosta.

6 JAKSO

Nykyiset suojatut perinteiset merkinnät

48 artikla

Nykyiset suojatut perinteiset merkinnät

Perinteiset merkinnät, jotka on suojattu asetuksen (EY) N:o 753/2002 24, 28 ja 29 artiklan mukaisesti, ovat suojattuja tämän asetuksen mukaisesti ilman eri toimenpiteitä, jos

a)

komissiolle on toimitettu ennen 1 päivää toukokuuta 2009 yhteenveto määritelmästä tai käyttöedellytyksistä;

b)

jäsenvaltiot tai kolmannet maat eivät ole lakanneet suojaamasta eräitä perinteisiä merkintöjä.

IV LUKU

MERKINNÄT JA ESITTELY

49 artikla

Kaikkia päällysmerkintöjä koskeva yhteinen sääntö

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 1–11 kohdassa sekä 13, 15 ja 16 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, merkintöihin ei saa lisätä muita tietoja kuin kyseisen asetuksen 58 artiklassa säädetyt tiedot sekä 59 artiklan 1 kohdassa ja 60 artiklan 1 kohdassa säännellyt tiedot, paitsi jos ne ovat direktiivin 2000/13/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan vaatimusten mukaisia.

1 JAKSO

Pakolliset merkinnät

50 artikla

Pakollisten merkintöjen esittäminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 58 artiklassa tarkoitettujen ja 59 artiklassa lueteltujen pakollisten tietojen on oltava ryhmiteltyjä astian kyljessä samaan kenttään siten, että ne voidaan lukea samanaikaisesti astiaa kääntämättä.

On kuitenkin sallittua merkitä erän numeroa koskevat pakolliset tiedot ja tämän asetuksen 51 artiklassa ja 56 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut pakolliset tiedot muut pakolliset merkinnät sisältävän kentän ulkopuolelle.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut pakolliset merkinnät ja asetuksen (EY) N:o 479/2008 58 artiklassa tarkoitettujen säädösten soveltamisesta johtuvat merkinnät on esitettävä pysyvin kirjaimin, ja niiden on erotuttava selvästi ympäröivästä tekstistä tai kuvista.

51 artikla

Eräiden horisontaalisten sääntöjen soveltaminen

1.   Kun asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV tarkoitettuihin tuotteisiin sisältyy yksi tai useampi direktiivin 2000/13/EY liitteessä III a lueteltu ainesosa, se tai ne on mainittava merkinnöissä ilmaisun ”sisältää” jälkeen. Sulfiittien yhteydessä voidaan käyttää mainintoja ”sulfiitteja” tai ”rikkidioksidia”.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuun merkintävelvollisuuteen voidaan liittää tämän asetuksen liitteessä X esitetyn kuvan käyttö.

52 artikla

Kaupan pitäminen ja vienti

1.   Tuotteita, joiden merkinnät tai esittely eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisia, ei voida pitää kaupan yhteisössä eikä viedä.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 V ja VI luvussa säädetään, silloin kun asianomaiset tuotteet on tarkoitus viedä, jäsenvaltiot voivat sallia, että vietävien viinien merkinnöissä esiintyy yhteisön lainsäädännössä vahvistettujen merkintäsääntöjen vastaisia tietoja, jos niitä edellytetään asianomaisen kolmannen maan lainsäädännössä. Tällaiset tiedot voidaan esittää muilla kuin yhteisön virallisilla kielillä.

53 artikla

Lyijypohjaisten kapselien käyttökielto

Edellä olevassa 49 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden sulkimessa ei saa olla lyijypohjaista kapselia.

54 artikla

Todellinen alkoholipitoisuus

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu todellinen alkoholipitoisuus merkitään tilavuuden prosenttiyksikköinä tai prosenttiyksikön puolikkaina.

Todellista alkoholipitoisuutta vastaavaa lukua seuraa tunnus ”til-%” ja sitä voi edeltää ilmaisu ”todellinen alkoholipitoisuus” tai ”todellinen alkoholi” tai lyhenne ”alk.”.

Merkitty pitoisuus ei saa olla yli 0,5:tä tilavuusprosenttia suurempi tai pienempi kuin määritetty pitoisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävän vertailumääritysmenetelmän sallittujen mittapoikkeamien soveltamista. Kuitenkaan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen, yli kolme vuotta pulloissa varastoitujen tuotteiden sekä kuohuviinien, laatukuohuviinien, hiilihapotettujen kuohuviinien, helmeilevien viinien, hiilihapotettujen helmeilevien viinien, väkevien viinien ja ylikypsistä rypäleistä valmistettujen viinien alkoholipitoisuus ei saa olla yli 0,8:aa prosenttia suurempi tai pienempi kuin määritetty pitoisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävän vertailumääritysmenetelmän sallittujen mittapoikkeamien soveltamista.

2.   Todellinen alkoholipitoisuus on esitettävä merkinnöissä vähintään viiden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on yli 100 senttilitraa, vähintään kolmen millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 100 senttilitraa mutta yli 20 senttilitraa, ja vähintään kahden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 20 senttilitraa.

55 artikla

Lähtöisyysmerkintä

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu lähtöisyysmerkintä on tehtävä seuraavasti:

a)

Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 1, 2, 3, 7–9, 15 ja 16 kohdassa tarkoitetut viinit, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, jokin seuraavista merkinnöistä:

i)

maininnat ”(lainen/…läinen) viini”, ”tuotettu (…ssa/ssä)” tai ”(lainen/läinen) tuote” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa rypäleet on korjattu ja valmistettu viiniksi.

Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu eräistä rypälelajikkeista valmistettu useaan maahan liittyvä viini, voidaan mainita ainoastaan yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi;

ii)

joko ilmaisu ”Euroopan yhteisöstä lähtöisin oleva viini” tai vastaava ilmaisu tai ”Euroopan yhteisön eri maissa valmistettujen viinien sekoitus”, jos viini on valmistettu sekoittamalla jäsenvaltioista peräisin olevia viinejä; tai

ilmaisu ”Euroopan yhteisön ulkopuolisissa maissa valmistettujen viinien sekoitus” tai ”…ssa/ssä valmistettujen viinien sekoitus”, johon lisätään asianomaisten kolmansien maiden nimet, jos viini on valmistettu sekoittamalla kolmansista maista peräisin olevia viinejä;

iii)

joko ilmaisu ”Euroopan yhteisöstä lähtöisin oleva viini” tai vastaava ilmaisu tai ilmaisu ”(ssa/ssä) korjatuista rypäleistä (…ssa/ssä) valmistettu viini”, johon lisätään kyseisten jäsenvaltioiden nimet, jos viini on valmistettu jossakin jäsenvaltiossa rypäleistä, jotka on korjattu jossakin toisessa jäsenvaltiossa, tai;

ilmaisu ”(ssa/ssä) korjatuista rypäleistä (…ssa/ssä) valmistettu viini”, johon lisätään asianomaisten kolmansien maiden nimet, jos viini on valmistettu jossakin kolmannessa maassa rypäleistä, jotka on korjattu jossakin toisessa kolmannessa maassa.

b)

Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut viinit, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, jokin seuraavista merkinnöistä:

i)

maininnat ”(lainen/…läinen) viini”, ”tuotettu (…ssa/ssä)”, ”(lainen…läinen) tuote” tai ”(lainen/…läinen) sekt” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa rypäleet on korjattu ja valmistettu viiniksi;

ii)

ilmaisu ”tuotettu (…ssa/ssä)” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion nimi, jossa toinen käyminen tapahtuu.

c)

Kun kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, maininta ”(lainen/…läinen) viini”, ”tuotettu (…ssa/ssä)” tai ”(lainen/…läinen) tuote” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa rypäleet on korjattu ja valmistettu viiniksi.

Kun kyseessä on rajat ylittävä suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, mainitaan ainoastaan yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi.

Tämä kohta ei rajoita 56 ja 67 artiklan soveltamista.

2.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu lähtöisyys on mainittava rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, tiivistetyn rypäleen puristemehun tai käymistilassa olevan uuden viinin merkintöissä seuraavasti:

a)

maininta ”(lainen/…läinen) rypäleen puristemehu”, ”(ssa/ssä) tuotettu rypäleen puristemehu” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai jäsenvaltioon kuuluvan maan nimi, jossa tuote on tuotettu;

b)

kun kyseessä on kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa tuotettujen tuotteiden leikkaaminen, maininta ”kahdesta tai useammasta Euroopan yhteisön maasta peräisin olevien tuotteiden sekoitus”;

c)

kun kyseessä on rypäleen puristemehu, jota ei ole valmistettu siinä jäsenvaltiossa, jossa asianomaiset rypäleet on korjattu, maininta ”(ssa/ssä) korjatuista rypäleistä saatu rypäleen puristemehu”.

3.   Yhdistyneessä kuningaskunnan osalta voidaan käyttää jäsenvaltion nimen sijasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvan maan nimeä.

56 artikla

Pullottajan, tuottajan, maahantuojan ja myyjän merkitseminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan sekä tämän artiklan soveltamiseksi

a)

pullottajalla’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä taikka näiden henkilöiden ryhmittymää, joka suorittaa pullotuksen tai suorituttaa sen lukuunsa;

b)

pullotuksella’ tarkoitetaan kyseisen tuotteen pakkaamista enintään 60 litran astioihin myyntiä varten;

c)

tuottajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka näiden ryhmittymää, joka suorittaa tai jonka puolesta suoritetaan rypäleiden, rypäleen puristemehun ja viinin jalostusta kuohuviineiksi, hiilihapotetuiksi kuohuviineiksi, laatukuohuviineiksi ja maustetuiksi laatukuohuviineiksi;

d)

maahantuojalla’ tarkoitetaan yhteisöön sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä taikka näiden ryhmittymää, joka on vastuussa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (14) 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen muiden kuin yhteisötavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisesta;

e)

myyjällä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka näiden ryhmittymää, joka ei ole tuottajan määritelmän mukainen ja joka ostaa ja laskee liikkeeseen kuohuviinejä, hiilihapotettuja kuohuviinejä, laatukuohuviinejä ja maustettuja laatukuohuviinejä;

f)

osoitteella’ tarkoitetaan paikallista hallintoaluetta ja jäsenvaltiota, jossa on pullottajan, tuottajan, myyjän tai maahantuojan päätoimipaikka.

2.   Pullottajan nimen ja osoitteen lisäksi on merkittävä joko

a)

ilmaisu ”pullottaja” tai ”pullottanut (…)”; tai

b)

ilmaisut, joiden käyttöedellytykset jäsenvaltiot määrittelevät, jos suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien pullotus tapahtuu

i)

tuottajan viinitilalla; tai

ii)

tuottajaryhmittymän tiloissa; tai

iii)

yrityksessä, joka sijaitsee rajatulla maantieteellisellä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

Kun kyseessä on tilauspullotus, pullottajaa koskevaa merkintää on täydennettävä ilmaisulla ”pullotettu (…lle)”, tai kun merkitään myös kolmannen henkilön lukuun pullotuksen suorittaneen henkilön nimi ja osoite, merkintää on täydennettävä ilmaisulla ”(lle) pullottanut (…)”.

Silloin kun pullotus tapahtuu muulla kuin pullottajan paikassa, tässä kohdassa tarkoitettujen merkintöjen lisäksi on mainittava tarkasti paikka, jossa toimenpide tehtiin, ja jos se tehtiin toisessa jäsenvaltiossa, on mainittava asianomaisen jäsenvaltion nimi.

Muissa kuin pulloissa ilmaisut ”pullottaja” tai ”pullottanut (…)” korvataan ilmaisuilla ”pakkaaja” ja ”pakannut (…)”, lukuun ottamatta kieliä, joissa tällaista merkityseroa ei ole.

3.   Tuottajan tai myyjän nimen ja osoitteen lisäksi on merkittävä ilmaisu ”tuottaja” tai ”tuottanut (…)” ja ”myyjä” tai ”myy (…)” tai vastaava ilmaisu. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tuottajan merkitseminen on pakollista.

4.   Ennen maahantuojan nimeä ja osoitetta on merkittävä ilmaisu ”maahantuoja:” tai ”maahantuonut”.

5.   Edellä olevassa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut merkinnät voidaan koota yhteen, jos ne liittyvät samaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön.

Jokin näistä merkinnöistä voidaan korvata sen jäsenvaltion määrittämällä koodilla, jossa on pullottajan, tuottajan, maahantuojan tai myyjän päätoimipaikka. Koodia on täydennettävä viittauksella asianomaiseen jäsenvaltioon. Asianomaisen tuotteen merkinnöissä on oltava koodilla ilmaistun pullottajan, tuottajan, maahantuojan tai myyjän lisäksi muun kaupallisen levitykseen osallistuvan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi ja osoite.

6.   Jos pullottajan, tuottajan, maahantuojan tai myyjän nimi tai osoite sisältää suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän tai koostuu tällaisesta nimityksestä tai merkinnästä, sen on oltava merkinnässä

a)

kirjaimin, jotka ovat vähintään puolet pienempiä kuin kirjaimet, joita käytetään suojatussa alkuperänimityksessä tai maantieteellisessä merkinnässä tai asianomaisen rypäletuotteen luokan merkinnässä; tai

b)

5 kohdan toisessa alakohdassa säädettynä koodina.

Jäsenvaltio voi päättää, kumpaako vaihtoehtoa sen alueella tuotettuihin viineihin sovelletaan.

57 artikla

Tilan merkitseminen

1.   Liitteessä XIII luetellut tilaan liittyvät merkinnät, jotka ovat muita kuin pullottajan, tuottajan tai myyjän nimi, varataan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetuille viineille, jos

a)

viini on valmistettu yksinomaan asianomaisen tilan viinitarhoista korjatuista rypäleistä;

b)

viininvalmistus on suoritettu kokonaan asianomaisella tilalla;

c)

jäsenvaltiot sääntelevät liitteessä XIII esitettyjen omien ilmaisujensa käyttöä. Kolmannet maat vahvistavat liitteessä XIII esitettyjen omien ilmaisujensa käyttöä koskevat säännöt, edustavien ammattialan järjestöjen vahvistamat säännöt mukaan luettuina.

2.   Muut tuotteen kaupan pitämiseen osallistuvat toimijat voivat käyttää tilan nimeä ainoastaan sen luvalla.

58 artikla

Sokeripitoisuuden merkitseminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädettyjen tuotteiden merkinnöissä on esitettävä jokin tämän asetuksen liitteessä XIV olevassa A osassa luetelluista sokeripitoisuutta osoittavista ilmaisuista.

2.   Jos tuotteiden sokeripitoisuus fruktoosina ja glukoosina ilmaistuna (sakkaroosi pois luettuna) voidaan ilmaista kahdella liitteessä XIV olevassa A osassa luetellulla ilmaisulla, niistä on valittava ainoastaan toinen.

3.   Sokeripitoisuuden poikkeama tuotteen merkinnässä ilmoitetusta voi olla enintään 3 grammaa litrassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä XIV olevassa A osassa esitettyjen käyttöedellytysten soveltamista.

59 artikla

Poikkeukset

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” voidaan jättää pois – jos tällaisesta mahdollisuudesta säädetään jäsenvaltion lainsäädännössä tai asianomaisessa kolmannessa maassa sovellettavissa säännöissä, edustavien ammattialan järjestöjen vahvistamat säännöt mukaan luettuina – viineistä, joilla on seuraava suojattu alkuperänimitys:

a)

Kypros:

Κουμανδαρία (Commandaria);

b)

Kreikka:

Σάμος (Samos);

c)

Espanja:

Cava,

Jerez, Xérès tai Sherry,

Manzanilla;

d)

Ranska:

Champagne;

e)

Italia:

Asti,

Marsala,

Franciacorta;

f)

Portugali:

Madeira tai Madère,

Port tai Porto.

60 artikla

Hiilihapotettua kuohuviiniä, hiilihapotettua helmeilevää viiniä ja laatukuohuviiniä koskevat erityissäännöt

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV tarkoitettuja merkintöjä ”hiilihapotettu kuohuviini” ja ”hiilihapotettu helmeilevä viini” on täydennettävä samanmallisilla ja -kokoisilla kirjaimilla tehtävällä maininnalla ”valmistettu lisäämällä hiilidioksidia”, jos merkintää varten käytetystä kielestä ei käy ilmi, että hiilidioksidia on lisätty.

Maininta ”valmistettu lisäämällä hiilidioksidia” on merkittävä myös silloin kun sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 2 kohtaa.

2.   Laatukuohuviiniin voidaan jättää merkitsemättä rypäletuotteen luokka, jos merkinnässä on ilmaisu ”Sekt”.

2 JAKSO

Vapaaehtoiset merkinnät

61 artikla

Satovuosi

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu satovuosi voidaan merkitä 49 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden merkintöihin, jos vähintään 85 prosenttia tuotteen valmistuksessa käytetyistä rypäleistä on korjattu asianomaisena vuonna. Tähän ei lasketa

a)

makeuttamiseen käytettyjä tuotemääriä, expedition-liuosta eikä tirage-liuosta; eikä myöskään

b)

asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden määriä;

2.   Perinteisesti tammi- tai helmikuussa korjatuista rypäleistä valmistetun viinin osalta merkintöihin merkittävä satovuosi on edellinen kalenterivuosi.

3.   Tuotteiden, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, on myös oltava tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 63 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

62 artikla

Rypälelajikkeen nimi

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen sellaisten rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit, joita käytetään tämän asetuksen 49 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotannossa, voidaan esittää asianomaisten tuotteiden merkinnöissä tämän artiklan a ja b alakohdassa säädetyin edellytyksin.

a)

Euroopan yhteisössä tuotettujen viinien osalta rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa rypälelajikkeiden luokittelussa mainitut nimet ja synonyymit.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka on vapautettu asetuksen (EY) N:o 479/2008 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti luokitteluvelvoitteesta, rypälelajikkeiden nimien tai niiden synonyymien on oltava Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) kansainvälisessä luettelossa viiniköynnöslajikkeista ja niiden synonyymeistä.

b)

Kolmansista maista peräisin olevien viinien osalta rypälelajikkeiden nimien tai niiden synonyymien käyttöedellytysten on oltava asianomaisessa kolmannessa maassa viinintuottajiin sovellettavien sääntöjen mukaisia, edustavien ammattialan järjestöjen säännöt mukaan luettuina, ja rypälelajikkeiden nimien tai niiden synonyymien on sisällyttävä ainakin yhteen seuraavien luetteloista:

i)

Kansainvälinen viinijärjestö (OIV);

ii)

UPOV (Union for the Protection of Plant Varieties);

iii)

IBPGR (International Board for Plant Genetic Resources).

c)

Kun kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetut tuotteet, rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit voidaan mainita, jos

i)

käytettäessä yhden ainoan rypälelajikkeen nimeä tai niiden synonyymejä vähintään 85 prosenttia kyseisestä tuotteesta on saatu mainitusta rypälelajikkeesta; tähän prosenttiosuuteen ei lasketa

makeuttamiseen käytettyjä tuotemääriä, expedition-liuosta eikä tirage-liuosta; eikä myöskään

asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden määriä;

ii)

käytettäessä kahden tai useamman rypälelajikkeen nimeä tai sen synonyymiä 100 prosenttia kyseisestä tuotteesta on saatu mainituista rypälelajikkeista; tähän prosenttiosuuteen ei lasketa

makeuttamiseen käytettyjä tuotemääriä, expedition-liuosta eikä tirage-liuosta; eikä myöskään

asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden määriä.

Edellä olevassa ii alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa rypälelajikkeet on ilmoitettava samansuuruisin kirjaimin alenevassa järjestyksessä suhteellisen osuuden mukaan.

d)

Kun kyseessä ovat tuotteet, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit voidaan mainita, jos 1 kohdan a tai b alakohdassa ja c alakohdassa sekä 63 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

2.   Kun kyseessä on kuohuviini tai laatukuohuviini, tuotteen kuvauksen täydentämiseksi käytettävät rypälelajikkeet Pinot blanc, Pinot noir, Pinot meunier ja Pinot gris sekä vastaavat nimet muilla yhteisön kielillä voidaan korvata synonyymillä ”Pinot”.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 42 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetellut rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit, jotka sisältävät suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän tai koostuvat tällaisesta nimityksestä tai merkinnästä, voidaan esittää suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen merkinnöissä, jos ne ovat olleet sallittuja niiden yhteisön sääntöjen mukaisesti, jotka olivat voimassa 11 päivänä toukokuuta 2002 tai asianomaisen jäsenvaltion liittymispäivänä, sen mukaan kumpi on myöhäisempi.

4.   Tämän asetuksen liitteessä XV olevassa B osassa luetellut rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit, jotka osittain sisältävät suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän ja viittaavat suoraan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän maantieteelliseen osaan, voidaan esittää ainoastaan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen merkinnöissä.

63 artikla

Rypälelajikkeita ja satovuosia koskevat erityissäännöt sellaisten viinien osalta, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää

1.   Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn sertifiointimenettelyn varmistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (15) 4 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

2.   Viinin sertifioinnista missä tahansa tuotantovaiheessa kauppakunnostus mukaan luettuna vastaa joko

a)

1 kohdassa tarkoitettu yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen; tai

b)

yksi tai useampi asetuksen (EY) N:o 882/2004 2 artiklan toisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitettu valvontaelin, joka toimii tuotteita sertifioivana laitoksena kyseisen asetuksen 5 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on annettava riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta, ja niillä on oltava käytössään pätevä henkilöstö ja voimavarat, joita tehtävien hoito edellyttää.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen sertifioivien elinten on noudatettava eurooppalaista standardia EN 45011 tai ISO/IEC Guide 65 (Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset) ja oltava 1 päivästä toukokuuta 2010 niiden mukaisesti hyväksyttyjä.

Sertifiointikustannuksista vastaa sertifioinnin kohteena oleva toimija.

3.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyssä sertifiointimenettelyssä on varmistettava asianomaisten viinien merkinnöissä olevien rypälelajikkeita tai satovuotta koskevien tietojen todenperäisyys.

Lisäksi tuottajajäsenvaltiot voivat päättää

a)

viinin tuoksua ja makua koskevasta nimettömille näytteille tehtävästä aistinvaraisesta tutkimuksesta, joka voidaan tehdä sen varmistamiseksi, että viinin olennainen ominaisuus johtuu käytetystä rypälelajikkeesta / käytetyistä rypälelajikkeista;

b)

analyyttisestä määrityksestä, jos viini on valmistettu yhdestä ainoasta rypälelajikkeesta.

Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai 2 tarkoitettujen valvontaelinten on toteutettava sertifiointimenettelyt siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotanto tapahtui.

Sertifiointi on suoritettava

a)

riskianalyysiin perustuvana satunnaistarkastuksena;

b)

otantatarkastuksena; tai

c)

järjestelmällisenä tarkastuksena.

Satunnaistarkastusten on perustuttava viranomaisen/viranomaisten ennalta laatimaan valvontasuunnitelmaan, joka kattaa kaikki tuotteen eri tuotantovaiheet. Valvontasuunnitelman on oltava toimijoiden tiedossa. Jäsenvaltioiden on valittava satunnaisesti vähimmäismäärä toimijoita, joille tehdään tällainen tarkastus.

Jäsenvaltioiden on otantatarkastuksia tehdessään varmistettava kokeiden määrällä, tyypillä ja tiheydellä, että tarkastukset edustavat koko jäsenvaltiota ja vastaavat kaupan pidettyjen tai kaupan pitämistä varten säilytettyjen viinialan tuotteiden määrää.

Satunnaistarkastuksiin voi yhdistää otantatarkastuksia.

4.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi tuottajajäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisten viinien tuottajilla on sen jäsenvaltion hyväksyntä, jossa tuotanto tapahtuu.

5.   Tuottajajäsenvaltioiden on valvonnan, jäljitettävyys mukaan luettuna, osalta varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 555/2008 V osastoa ja asetusta (EY) N:o 606/2009 sovelletaan.

6.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun useaan maahan liittyvän viinin sertifioinnin voi suorittaa jommankumman asianomaisen jäsenvaltion viranomainen.

7.   Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotetut viinit, jäsenvaltiot voivat päättää käyttää ilmaisua ”rypälelajikeviini”, jota täydennetään

a)

asianomaisten jäsenvaltioiden nimillä;

b)

rypälelajikkeiden nimillä.

Kun kyseessä ovat kolmannessa maassa tuotetut viinit, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä, suojattua maantieteellistä merkintää tai maantieteellistä merkintää ja joihin on merkitty yksi tai useampi rypälelajike tai satovuosi, kolmannet maat voivat päättää käyttää ilmaisua ”rypälelajikeviini” täydennettynä asianomaisten kolmansien maiden nimillä.

Jos merkitään jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, tämän asetuksen 55 artiklaa ei sovelleta.

8.   Edellä olevaa 1–6 kohtaa sovelletaan tuotteisiin, jotka on tuotettu vuonna 2009 ja sen jälkeen korjatuista rypäleistä.

64 artikla

Sokeripitoisuuden merkitseminen

1.   Tämän asetuksen liitteessä XIV olevassa B osassa esitetty fruktoosina ja glukoosina ilmaistu sokeripitoisuus voidaan esittää asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä, jollei tämän asetuksen 58 artiklassa toisin säädetä.

2.   Jos tuotteiden sokeripitoisuus voidaan ilmaista kahdella liitteessä XIV olevassa B osassa luetellulla ilmaisulla, niistä on valittava ainoastaan toinen.

3.   Sokeripitoisuuden poikkeama tuotteen merkinnässä ilmoitetusta voi olla enintään 1 gramma litrassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen liitteessä XIV olevassa B osassa esitettyjen käyttöedellytysten soveltamista.

4.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 3, 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jos jäsenvaltio tai kolmas maa sääntelee sokeripitoisuusmerkinnän käyttöedellytyksiä.

65 artikla

Yhteisön tunnusten merkitseminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2006 60 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut yhteisön tunnukset voivat esiintyä viinien merkinnöissä komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 (16) liitteen V mukaisesti. Sen estämättä, mitä 59 artiklassa säädetään, tunnuksiin sisällytettävät maininnat ”SUOJATTU ALKUPERÄNIMITYS” ja ”SUOJATTU MAANTIETEELLINEN MERKINTÄ” voidaan korvata jonkin muun yhteisön virallisen kielen vastaavilla ilmaisuilla, jotka esitetään edellä mainitussa liitteessä.

2.   Kun tuotteen merkinnässä esiintyy asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu yhteisön tunnus tai maininta, mukaan on liitettävä asianomainen suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä.

66 artikla

Eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavat ilmaisut

1.   Yhteisössä kaupan pidetyissä viineissä voi asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti olla eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavia ilmaisuja, joihin kuuluvat myös tämän artiklan 2, 3, 4, 5 ja 6 kohdassa säädetyt ilmaisut.

2.   Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinin, joka on käytetty, kypsytetty tai vanhennettu puuastiassa, kuvauksessa saa käyttää ainoastaan liitteessä XVI lueteltuja ilmaisuja. Jäsenvaltiot ja kolmannet maat voivat kuitenkin vahvistaa tällaisille viineille muita ilmaisuja, jotka ovat vastaavia kuin liitteessä XVI esitetyt.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja merkintöjä saa käyttää, kun viini on vanhennettu puuastiassa voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisesti, vaikka vanhentamista olisikin jatkettu toisen tyyppisessä astiassa.

Sellaisen viinin kuvaamiseksi, joka on valmistettu tammipuun palasten avulla, ei saa käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja merkintöjä silloinkaan kun menettelyyn on liittynyt puuastian käyttö.

3.   Ilmaisua ”pullossa käytetty” / ”pullossa käynyt” voidaan käyttää kuvaamaan ainoastaan kolmannen maan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja kuohuviinejä taikka laatukuohuviinejä, jos

a)

tuotteesta on tullut kuohuvaa pullossa tapahtuneen toisen alkoholikäymisen avulla;

b)

tuotantoprosessi – tuotantoyrityksessä tapahtunut vanhentaminen mukaan luettuna – on kestänyt vähintään yhdeksän kuukautta cuvéen käymisen aikaansaamiseksi tarkoitetun käymisen alkamisesta;

c)

cuvéen käymisen aikaansaamiseksi tarkoitettu käymisaika ja aika, jonka cuvée on sakan päällä, on ollut vähintään 90 päivää; ja

d)

tuote on erotettu sakasta suodattamalla joko juoksutusmenetelmää käyttäen tai jäädyttämällä sakka ja poistamalla se.

4.   Ilmaisua ”käynyt pullossa perinteisen menetelmän mukaisesti”, ”perinteinen menetelmä” tai ”klassinen menetelmä” tai ”perinteinen klassinen menetelmä” voidaan käyttää kuvaamaan ainoastaan kolmannen maan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja kuohuviinejä taikka laatukuohuviinejä, jos

a)

tuotteesta on tullut kuohuvaa pullossa tapahtuneen toisen alkoholikäymisen avulla,

b)

tuote on ollut samassa yrityksessä sakan päällä keskeytyksettä vähintään yhdeksän kuukautta cuvéen sekoittamisesta alkaen;

c)

tuote on erotettu sakasta jäädyttämällä sakka ja poistamalla se.

5.   Ilmaisua ”crémant” voidaan käyttää kuvaamaan ainoastaan suojatulla alkuperänimityksellä tai kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustettuja valkoisia tai vaaleanpunaisia (rosee) laatukuohuviinejä, jos

a)

rypäleet korjataan käsin;

b)

viini valmistetaan rypäleen puristemehusta, joka saadaan puristamalla kokonaisia tai tertusta irrotettuja rypäleitä; 150 kilogrammasta rypäleitä saa puristaa enintään 100 litraa rypäleen puristemehua;

c)

rikkidioksidipitoisuus on enintään 150 mg/l,

d)

sokeripitoisuus on pienempi kuin 50 g/l;

e)

viini on 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaista; ja

f)

ilmaisu ”crémant” esitetään laatukuohuviinin merkinnöissä yhdessä suojattuun alkuperänimitykseen tai asianomaisen kolmannen maan maantieteelliseen merkintään liittyvän rajatun alueen perustana olevan maantieteellisen yksikön nimen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 67 artiklan soveltamista.

Edellä olevaa a ja f alakohtaa ei sovelleta tuottajiin, joilla on ilmaisun ”crémant” sisältävä ennen 1 päivää maaliskuuta 1986 rekisteröity tavaramerkki.

6.   Rypäleiden luonnonmukaiseen tuotantotapaan liittyviin viittauksiin sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 834/2007 (17).

67 artikla

Sellaisen maantieteellisen yksikön nimi, joka on pienempi tai suurempi kuin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana oleva alue, sekä viittaukset maantieteelliseen alueeseen

1.   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti ja rajoittamatta tämän asetuksen 55 ja 56 artiklan soveltamista maantieteellisen yksikön nimi ja viittaukset maantieteelliseen alueeseen voidaan esittää ainoastaan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien merkinnöissä.

2.   Jotta alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana olevaa aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimeä voidaan käyttää, kyseisen maantieteellisen yksikön alue on määriteltävä tarkasti. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa kyseisten maantieteellisten yksiköiden käyttöä koskevat säännöt. Vähintään 85 prosenttia rypäleistä, joista tuote on valmistettu, on saatava tästä pienemmästä maantieteellisestä yksiköstä. Loppujen 15 prosentin on oltava peräisin asianomaiseen alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään liittyvältä rajatulta maantieteelliseltä alueelta.

Jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta ensimmäisen alakohdan kolmannessa ja neljännessä virkkeessä säädettyjä vaatimuksia tavaramerkkeihin, jotka on rekisteröity tai joita koskeva oikeus on saatu käytöllä ennen 11 päivää toukokuuta 2002 ja jotka sisältävät alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana olevaa aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimen ja viittaukset asianomaisen jäsenvaltion maantieteelliseen alueeseen tai koostuvat tällaisesta nimestä ja viittauksista.

3.   Sellaisen maantieteellisen yksikön nimi, joka on pienempi tai suurempi kuin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana oleva alue, tai viittaus maantieteelliseen alueeseen on

a)

paikallisalue tai paikallisalueiden ryhmä;

b)

paikallinen hallintoalue tai sen osa;

c)

viininviljelyalueen osa-alue tai sen osa;

d)

hallinnollinen alue.

3 JAKSO

Eräitä pullomalleja ja sulkimia koskevat säännöt sekä tuottajajäsenvaltioiden vahvistamat lisäsäännökset

68 artikla

Eräiden pullomallien käyttöedellytykset

Jotta pullomalli voidaan sisällyttää liitteessä XVII olevaan pullomallien luetteloon, sen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

sitä on käytetty yksinomaisesti, tosiasiallisesti ja perinteisesti viimeksi kuluneiden 25 vuoden ajan tietyllä suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin viineihin; ja

b)

sen käyttö tuo kuluttajan mieleen tietyllä suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinin.

Hyväksyttyjen pullomallien käyttöedellytykset esitetään liitteessä XVII.

69 artikla

Eräiden tuotteiden esittelyä koskevat säännöt

1.   Ainoastaan kuohuviiniä, laatukuohuviiniä ja maustettua laatukuohuviiniä saa pitää kaupan ja viedä lasisessa kuohuviinipullossa, joka on suljettu

a)

luonnonkorkista tai muusta elintarvikepakkauksiin sallitusta materiaalista valmistetulla, pinteen ympäröimällä samppanjakorkilla, jonka yläosaa voi peittää hattu ja jonka päällä on myös pullon kaulan osittain tai kokonaan peittävä kapseli, kun kyseessä ovat nimellistilavuudeltaan yli 0,20 litran pullot;

b)

muulla asianmukaisella sulkimella silloin kun kyseessä ovat nimellistilavuudeltaan enintään 0,20 litran pullot.

2.   Jäsenvaltio voi päättää, että 1 kohdassa säädettyä vaatimusta sovelletaan

a)

tuotteisiin, jotka pullotetaan perinteisesti tällaisiin pulloihin ja

i)

jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 25 artiklan 2 kohdan a alakohdassa;

ii)

jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 7, 8 tai 9 kohdassa;

iii)

jotka luetellaan neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1601/91 (18); tai

iv)

joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 1,2 tilavuusprosenttia;

b)

muihin kuin a alakohdassa säädettyihin tuotteisiin, sillä edellytyksellä että ne eivät johda kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen luonteen osalta.

70 artikla

Tuottajajäsenvaltioiden vahvistamat lisäsäännökset, jotka liittyvät merkintöihin ja esittelyyn

1.   Jäsenvaltio voi tehdä 61 ja 62 artiklassa sekä 64–67 artiklassa tarkoitettujen merkintöjen käytön pakolliseksi, kieltää käytön tai rajoittaa käyttöä alueellaan tuotetuissa, suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetuissa viineissä vahvistamalla asianomaisten viinien eritelmissä tiukempia edellytyksiä kuin tässä luvussa säädetään.

2.   Jäsenvaltio voi tehdä 64 ja 66 artiklassa tarkoitetut merkinnät pakollisiksi alueellaan tuotetuissa viineissä, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää.

3.   Jäsenvaltio voi valvontatarkoituksissa määritellä ja säännellä alueellaan tuotettujen viinien osalta muita tietoja kuin asetuksessa (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdassa ja 60 artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot.

4.   Jäsenvaltio voi valvontatarkoituksissa tehdä asetuksen (EY) N:o 479/2008 58, 59 ja 60 artiklan soveltamisen pakolliseksi alueellaan pullotettuihin viineihin, joita ei ole vielä pidetty kaupan tai viety.

V LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

71 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 nojalla suojatut viinien nimet

1.   Komissio merkitsee vastaanottopäivän ja tiedostonumeron asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioilta saamiinsa asiakirjoihin, jotka liittyvät kyseisen asetuksen 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään.

Asianomaiselle jäsenvaltiolle lähetetään vastaanottoilmoitus, jossa on vähintään seuraavat tiedot:

a)

tiedostonumero;

b)

vastaanotettujen asiakirjojen lukumäärä; ja

c)

asiakirjojen vastaanottopäivä.

Päivänä, jona asiakirja on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona asiakirja kirjataan komission postirekisteriin.

2.   Komissio tekee päätöksen peruuttaa alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 4 kohdan mukaisesti niiden asiakirjojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään kyseisen asetuksen 51 artiklan 2 kohdan nojalla.

72 artikla

Väliaikaiset merkinnät

1.   Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 65 artiklassa säädetään, alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, joiden alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen, on merkittävä tämän asetuksen IV luvun säännösten mukaisesti.

2.   Jos komissio päättää olla myöntämättä alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle suojaa asetuksen (EY) N:o 479/2008 41 artiklan nojalla, tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti merkityt viinit on poistettava markkinoilta tai merkittävä uudelleen tämän asetuksen IV luvun mukaisesti.

73 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Viinien nimiin, joiden alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän jäsenvaltio on hyväksynyt 1 päivään elokuuta 2009 mennessä ja joita komissio ei ole julkaissut asetuksen (EY) N:o 1493/1999 54 artiklan 5 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 753/2002 28 artiklan mukaisesti, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä.

2.   Muutoksiin, jotka tehdään eritelmiin, jotka liittyvät viinien nimiin, jotka on suojattu asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai viinien nimiin, joita ei ole suojattu asetuksen (EY) N:o No 479/2008 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja joita koskeva hakemus on jätetty jäsenvaltiolle 1 päivään elokuuta 2009 mennessä, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jos jäsenvaltio on tehnyt päätöksen hyväksymisestä ja asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 1 kohdassa säädetty tekninen asiakirja on toimitettu komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.

3.   Jäsenvaltiot, jotka eivät ole antaneet asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan noudattamiseksi tarvittavia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä 1 päivään elokuuta 2009 mennessä, on annettava ne 1 päivään elokuuta 2010 mennessä. Siihen asti asianomaisissa jäsenvaltioissa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklassa säädettynä alustavana kansallisena menettelynä 9, 10, 11 ja 12 artiklaa soveltuvin osin.

4.   Viinejä, jotka on saatettu markkinoille tai joihin on tehty merkinnät ennen 31 päivää joulukuuta 2010 ja jotka ovat ennen 1 päivää elokuuta 2009 sovellettavien asiaan kuuluvien säännösten mukaisia, voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka.

74 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1607/2000 ja (EY) N:o 753/2002.

75 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 148, 6.6.2008, s. 1.

(2)  EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1.

(3)  EYVL L 186, 30.6.1989, s. 21.

(4)  EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

(5)  EUVL L 247, 21.9.2007, s. 17.

(6)  EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.

(7)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(8)  EYVL L 185, 25.7.2000, s. 17.

(9)  EYVL L 118, 4.5.2002, s. 1.

(10)  Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(11)  EUVL L 170, 30.6.2008, s. 1.

(12)  EUVL L 299, 8.11.2008, s. 25.

(13)  EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1.

(14)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(15)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(16)  EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1.

(17)  EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.

(18)  EYVL L 149, 14.6.1991, s. 1.


LIITE I

HAKEMUS ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN REKISTERÖIMISEKSI

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Hakemuksen kieli …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Hakija

Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimi …

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Oikeudellinen asema, koko ja kokoonpano (kun kyseessä on oikeushenkilö) …

Kansalaisuus …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Välikäsi

Jäsenvaltio(t) (*)

Kolmannen maan viranomainen (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Välikäden nimi / välikäsien nimet …

Täydellinen osoite / täydelliset osoitteet (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Rekisteröitävä nimi 

Alkuperänimitys (*)

Maantieteellinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Todiste suojasta kolmannessa maassa …

Rypäletuotteiden luokat 

[erillisellä lehdellä]

Eritelmä

Sivumäärä …

Allekirjoittajan nimi / allekirjoittajien nimet …

Allekirjoitus/allekirjoitukset …


LIITE II

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Hakemuksen kieli …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Hakija

Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimi …

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Oikeudellinen asema (kun kyseessä on oikeushenkilö) …

Kansalaisuus …

Välikäsi

Jäsenvaltio(t) (*)

Kolmannen maan viranomainen (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Välikäden nimi / välikäsien nimet …

Täydellinen osoite / täydelliset osoitteet (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Rekisteröitävä nimi 

Alkuperänimitys (*)

Maantieteellinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Viinin/viinien kuvaus (1) …

54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa  (2) tarkoitetut perinteiset merkinnät, jotka liittyvät tähän alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään …

Erityiset viininvalmistusmenetelmät  (3) …

Rajattu alue …

Enimmäistuotos hehtaaria kohden …

Sallitut rypälelajikkeet …

Yhteys maantieteelliseen alkuperään  (4) …

Lisäedellytykset  (3) …

Viittaus eritelmään


(1)  Mukaan luettuna viittaus asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.

(2)  Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(3)  Vapaaehtoinen.

(4)  Kuvataan tuotteen ja maantieteellisen alueen erityisluonnetta sekä niiden välistä syy-seuraussuhdetta.


LIITE III

ALKUPERÄNIMITYSTÄ TAI MAANTIETEELLISTÄ MERKINTÄÄ KOSKEVA VASTAVÄITE

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Vastaväitteen kieli …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Vastaväitteen esittäjä

Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimi …

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Kansalaisuus …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Välikäsi

Jäsenvaltio(t) (*)

Kolmannen maan viranomainen (vapaaehtoinen) (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Välikäden nimi / välikäsien nimet …

Täydellinen osoite / täydelliset osoitteet (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Vastaväitteen kohteena oleva nimi 

Alkuperänimitys (*)

Maantieteellinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Vakiintuneet oikeudet

Suojattu alkuperänimitys (*)

Suojattu maantieteellinen merkintä (*)

Kansallinen maantieteellinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Nimitys …

Rekisteröintinumero …

Rekisteröintipäivä (pp/kk/vvvv) …

Tavaramerkki

Merkki …

Tuotteiden ja palvelujen luettelo …

Rekisteröintinumero …

Rekisteröintipäivä …

Alkuperämaa …

Maine/tunnettavuus (*) …

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Vastaväitteen perusteet

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 42 artiklan 1 kohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 42 artiklan 2 kohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 43 artiklan 2 kohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 45 artiklan 2 kohdan a alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 45 artiklan 2 kohdan b alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 45 artiklan 2 kohdan c alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 45 artiklan 2 kohdan d alakohta (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Perusteiden selitykset …

Allekirjoittajan nimi …

Allekirjoitus …


LIITE IV

HAKEMUS ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN MUUTTAMISEKSI

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Muutoksen kieli …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Välikäsi

Jäsenvaltio(t) (*)

Kolmannen maan viranomainen (vapaaehtoinen) (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Välikäden nimi / välikäsien nimet …

Täydellinen osoite / täydelliset osoitteet (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Nimitys 

Alkuperänimitys (*)

Maantieteellinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Eritelmän kohta, johon muutosta haetaan

Suojattu nimi (*)

Tuotteen kuvaus (*)

Viininvalmistusmenetelmät (*)

Maantieteellinen alue (*)

Hehtaarituotos (*)

Käytettävät rypälelajikkeet (*)

Yhteys maantieteelliseen alkuperään (*)

Valvontaviranomaisten nimet ja osoitteet (*)

Muu (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Muutos

Eritelmän muutos, josta ei seuraa yhtenäisen asiakirjan muutosta (*)

Eritelmän muutos, josta seuraa yhtenäisen asiakirjan muutos (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Vähäinen muutos (*)

Merkittävä muutos (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Muutoksen selitys …

Muutettu yhtenäinen asiakirja

[erillisellä lehdellä]

Allekirjoittajan nimi …

Allekirjoitus …


LIITE V

PYYNTÖ ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN PERUUTTAMISEKSI

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Peruutuspyynnön esittäjä …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Peruutuspyynnön kieli …

Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimi …

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Kansalaisuus …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Kiistetty nimi 

Alkuperänimitys (*)

Maantieteellinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Pyynnön esittäjän oikeutettu etu …

Jäsenvaltion tai kolmannen maan lausunto …

Peruutuksen perustelut

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan b alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan a alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan b alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan c alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan d alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan e alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan f alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan g alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan h alakohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan i alakohta (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Perusteiden selitykset …

Allekirjoittajan nimi …

Allekirjoitus …


LIITE VI

PYYNTÖ SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN MUUTTAMISEKSI MAANTIETEELLISEKSI MERKINNÄKSI

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Hakemuksen kieli …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Hakija

Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimi …

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Oikeudellinen asema, koko ja kokoonpano (kun kyseessä on oikeushenkilö)

Kansalaisuus …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Välikäsi

Jäsenvaltio(t) (*)

Kolmannen maan viranomainen (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Välikäden nimi / välikäsien nimet …

Täydellinen osoite / täydelliset osoitteet (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Rekisteröitävä nimi 

Todiste suojasta kolmannessa maassa …

Tuoteluokat 

[erillisellä lehdellä]

Eritelmä

Sivumäärä …

Allekirjoittajan nimi / allekirjoittajien nimet …

Allekirjoitus/allekirjoitukset …


LIITE VII

PERINTEISEN MERKINNÄN HYVÄKSYMISHAKEMUS

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Hakemuksen kieli …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Hakija

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen (*)

Kolmannen maan toimivaltainen viranomainen (*)

Edustava ammattialan järjestö (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Oikeushenkilö (ainoastaan kun kyseessä on edustava ammattialan järjestö) …

Kansalaisuus …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Nimitys 

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen perinteinen merkintä (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen perinteinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Kieli

31 artiklan a alakohta (*)

31 artiklan b alakohta (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Luettelo asianomaisista suojatuista alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä …

Rypäletuotteiden luokat …

Määritelmä …

Jäljennös säännöistä

[liitetään mukaan]

Allekirjoittajan nimi …

Allekirjoitus …


LIITE VIII

PERINTEISTÄ MERKINTÄÄ KOSKEVA VASTAVÄITE

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Vastaväitteen kieli …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Vastaväitteen esittäjä

Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimi …

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Kansalaisuus …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Välikäsi

Jäsenvaltio(t) (*)

Kolmannen maan viranomainen (vapaaehtoinen) (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Välikäden nimi / välikäsien nimet …

Täydellinen osoite / täydelliset osoitteet (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Vastaväitteen kohteena oleva perinteinen merkintä …

Vakiintuneet oikeudet

Suojattu alkuperänimitys (*)

Suojattu maantieteellinen merkintä (*)

Kansallinen maantieteellinen merkintä (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Nimitys …

Rekisteröintinumero …

Rekisteröintipäivä (pp/kk/vvvv) …

Tavaramerkki

Merkki …

Tuotteiden ja palvelujen luettelo …

Rekisteröintinumero …

Rekisteröintipäivä …

Alkuperämaa …

Maine/tunnettavuus (*) …

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Vastaväitteen perusteet

31 artikla (*)

35 artikla (*)

40 artiklan 2 kohdan a alakohta (*)

40 artiklan 2 kohdan b alakohta (*)

40 artiklan 2 kohdan c alakohta (*)

41 artiklan 3 kohta (*)

42 artiklan 1 kohta (*)

42 artiklan 2 kohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artikla

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Perusteiden selitykset …

Allekirjoittajan nimi …

Allekirjoitus …


LIITE IX

PYYNTÖ PERINTEISEN MERKINNÄN PERUUTTAMISEKSI

Vastaanottopäivä (pp/kk/vvvv) …

[komissio täyttää]

Sivumäärä (tämä sivu mukaan luettuna) …

Peruutuspyynnön esittäjä …

Tiedostonumero …

[komissio täyttää]

Peruutuspyynnön kieli …

Oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimi …

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa) …

Kansalaisuus …

Puhelin, faksi, sähköposti …

Kiistetty perinteinen merkintä …

Pyynnön esittäjän oikeutettu etu …

Jäsenvaltion tai kolmannen maan lausunto …

Peruutuksen perustelut

31 artikla (*)

35 artikla (*)

40 artiklan 2 kohdan a alakohta (*)

40 artiklan 2 kohdan b alakohta (*)

40 artiklan 2 kohdan c alakohta (*)

41 artiklan 3 kohta (*)

42 artiklan 1 kohta (*)

42 artiklan 2 kohta (*)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artikla (*)

[(*) tarpeeton yliviivataan]

Perusteiden selitykset …

Allekirjoittajan nimi …

Allekirjoitus …


LIITE X

ASETUKSEN 51 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU KUVA

Image


LIITE XI

30 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU LUETTELO EDUSTAVISTA AMMATTIALAN JÄRJESTÖISTÄ JA NIIDEN JÄSENISTÄ

Kolmas maa

Edustavan ammattialan järjestön nimi

Edustavan ammattialan järjestön jäsenet

Etelä-Afrikka

South African Fortified Wine Producers Association (SAFPA)

Allesverloren Estate

Axe Hill

Beaumont Wines

Bergsig Estate

Boplaas Wine Cellar

Botha Wine Cellar

Bredell Wines

Calitzdorp Wine Cellar

De Krans Wine Cellar

De Wet Co-op

Dellrust Wines

Distell

Domein Doornkraal

Du Toitskloof Winery

Groot Constantia Estate

Grundheim Wine Cellar

Kango Wine Cellar

KWV International

Landskroon Wine

Louiesenhof

Morgenhog Estate

Overgaauw Estate

Riebeek Cellars

Rooiberg Winery

Swartland Winery

TTT Cellars

Vergenoegd Wine Estate

Villiera Wines

Withoek Estate


LIITE XII

40 ARTIKLASSA TARKOITETTU PERINTEISTEN MERKINTÖJEN LUETTELO

Perinteinen merkintä

Kieli

Viinit (1)

Tiivistelmä määritelmästä / käyttöedellytykset (2)

Asianomaiset kolmannet maat

A OSA —   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut perinteiset merkinnät

BELGIA

Appellation d'origine contrôlée

ranska

SAN

(1, 4)

Perinteiset merkinnät, joita käytetään suojatun alkuperänimityksen sijasta.

 

Gecontroleerde oorsprongsbenaming

hollanti

SAN

(1, 4)

 

Landwijn

hollanti

SMM

(1)

Perinteiset merkinnät, joita käytetään suojatun maantieteellisen merkinnän sijasta.

 

Vin de pays

ranska

SMM

(1)

 


BULGARIA

Гарантирано наименование запроизход (ГНП)

(guaranteed designation of origin)

bulgaria

SAN

(1, 3, 4)

Perinteiset merkinnät, joita käytetään suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän sijasta.

14.4.2000

 

Гарантирано и контролиранонаименование за произход (ГКНП)

(guaranteed and controlled designation of origin)

bulgaria

SAN

(1, 3, 4)

 

Благородно сладко вино (БСВ) (noble sweet wine)

bulgaria

SAN

(3)

 

 

Pегионално вино

(Regional wine)

bulgaria

SMM

(1, 3, 4)

 

 


TŠEKKI

Jakostní šumivé víno stanovené oblasti

tšekki

SAN

(4)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu asianomaisella alueella sijaitsevalta tietyltä viinitilalta korjatuista rypäleistä; laatukuohuviinin tuotannossa tietyllä alueella käytetty viini on tuotettu viininviljelyalueella; rajatulla alueella hehtaarituotos ei ole ylittynyt; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukaista.

 

Jakostní víno

tšekki

SAN

(1)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu asianomaisella alueella sijaitsevalta tietyltä viinitilalta korjatuista rypäleistä; hehtaarituotosta ei ole ylitetty; viininvalmistuksessa käytettyjen rypäleiden sokeripitoisuus on vähintään 15 NM-astetta; rypäleiden korjaus ja viinintuotanto pullotusta lukuun ottamatta tapahtuu asianomaisella viinialueella; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukaista.

 

Jakostní víno odrůdové

tšekki

SAN

(1)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu rypäleistä, hedelmälihasta, rypäleen puristemehusta, tietyltä viinitilalta korjatuista rypäleistä valmistetusta viinistä tai sekoittamalla enintään kolmesta lajikkeesta valmistettua laatuviiniä.

 

Jakostní víno známkové

tšekki

SAN

(1)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu rypäleistä, hedelmälihasta, rypäleen puristemehusta, mahdollisesti tietyltä viinitilalta korjatuista rypäleistä tuotetusta viinistä.

 

Jakostní víno s přívlastkem, johon lisätään ilmaisu:

Kabinetní víno

Pozdní sběr

Výběr z hroznů

Výběr z bobulí

Výběr z cibéb

Ledové víno

Slámové víno

tšekki

SAN

(1)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu rypäleistä, hedelmälihasta, rypäleen puristemehusta, mahdollisesti tietyltä asianomaisella alueella tai osa-alueella sijaitsevalta viinitilalta korjatuista rypäleistä valmistetusta viinistä; hehtaarituotosta ei ole ylitetty; viini on valmistettu rypäleistä, joiden alkuperän, sokeripitoisuuden ja painon sekä tarvittaessa lajikkeen tai lajikesekoituksen sekä Botrytis cinerea P. -jalohometartunnan on tarkastanut valvontaviranomainen ja kyseiset ominaisuudet ovat tietyillä arvomerkinnöillä varustettuja laatuviinejä koskevien vaatimusten mukaisia, tai sekoittamalla tietyillä arvomerkinnöillä varustettuja laatuviinejä; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukaista; valvontaviranomainen on luokitellut viinin laatuviiniksi, jolla on jokin seuraavista arvomerkinnöistä:

”Kabinetní víno” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 19 NM-astetta,

”Pozdní sběr” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 21 NM-astetta,

”Výběr z hroznů” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 24 NM-astetta,

”Výběr z bobulí” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista valikoiduista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta,

”Výběr z cibéb” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista valikoiduista jalohometartunnan saaneista rypäleistä tai ylikypsistä rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 32 NM-astetta,

”Ledové víno” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, jotka on korjattu vähintään –7 celsiusasteessa ja jotka ovat olleet korjauksen ja jalostuksen aikana jäisiä; rypäleen puristemehun sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta,

”Slámové víno” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joita on varastoitu ennen jalostusta olkien tai ruokojen päällä tarvittaessa riippuen tilassa, jossa on ilmanvaihto, vähintään kolmen kuukauden ajan; rypäleen puristemehun sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta.

 

Pozdní sběr

tšekki

SAN

(1)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu tietyltä asianomaisella alueella sijaitsevalta viinitilalta korjatuista rypäleistä; hehtaarituotosta ei ole ylitetty; viininvalmistuksessa käytettyjen rypäleiden sokeripitoisuus on vähintään 21 NM-astetta; rypäleiden korjaus ja viinintuotanto pullotusta lukuun ottamatta tapahtuu asianomaisella viinialueella; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukaista.

 

Víno s přívlastkem, johon lisätään ilmaisu:

Kabinetní víno

Pozdní sběr

Výběr z hroznů

Výběr z bobulí

Výběr z cibéb

Ledové víno

Slámové víno

tšekki

SAN

(1)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu rypäleistä, hedelmälihasta, rypäleen puristemehusta, mahdollisesti tietyltä asianomaisella alueella tai osa-alueella sijaitsevalta viinitilalta korjatuista rypäleistä valmistetusta viinistä; hehtaarituotosta ei ole ylitetty; viini on valmistettu rypäleistä, joiden alkuperän, sokeripitoisuuden ja painon sekä tarvittaessa lajikkeen tai lajikesekoituksen sekä Botrytis cinerea P. -jalohometartunnan on tarkastanut valvontaviranomainen ja kyseiset ominaisuudet ovat tietyillä arvomerkinnöillä varustettuja laatuviinejä koskevien vaatimusten mukaisia, tai sekoittamalla tietyillä arvomerkinnöillä varustettuja laatuviinejä; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukaista; valvontaviranomainen on luokitellut viinin laatuviiniksi, jolla on jokin seuraavista arvomerkinnöistä:

”Kabinetní víno” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 19 NM-astetta,

”Pozdní sběr” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 21 NM-astetta,

”Výběr z hroznů” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 24 NM-astetta,

”Výběr z bobulí” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista valikoiduista rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta,

”Výběr z cibéb” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista valikoiduista jalohometartunnan saaneista rypäleistä tai ylikypsistä rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 32 NM-astetta,

”Ledové víno” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, jotka on korjattu vähintään –7 celsiusasteessa ja jotka ovat olleet korjauksen ja jalostuksen aikana jäisiä; rypäleen puristemehun sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta,

”Slámové víno” voidaan valmistaa ainoastaan sellaisista rypäleistä, joita on varastoitu ennen jalostusta olkien tai ruokojen päällä tarvittaessa riippuen tilassa, jossa on ilmanvaihto, vähintään kolmen kuukauden ajan; rypäleen puristemehun sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta.

 

Jakostní likérové víno

tšekki

SAN

(3)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu asianomaiselta tietyllä alueella sijaitsevalta viinitilalta korjatuista rypäleistä; hehtaarituotosta ei ole ylitetty; tuotanto tapahtuu viinialueella, jolla rypäleet on korjattu; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukaista.

 

Zemské víno

tšekki

SMM

(1)

Viini, joka on tuotettu Tšekissä korjatuista rypäleistä, jotka soveltuvat asianomaisella alueella laatuviinin tuotantoon, tai rypäleistä, jotka sisältyvät täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettuun luetteloon; viini voidaan merkitä vain täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistetulla maantieteellisellä merkinnällä; maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinin tuotannossa saa käyttää ainoastaan viiniyttämisessä käytettyjä rypäleitä, joiden sokeripitoisuus on vähintään 14 NM-astetta ja jotka on korjattu maantieteellisessä yksikössä, jolla on tämän kohdan mukainen maantieteellinen merkintä; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukainen; muun kuin täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistetun maantieteellisen yksikön nimen käyttö on kielletty.

 

Víno origininální certifikace (VOC tai V.O.C.)

tšekki

SAN

(1)

Viini on tuotettava viininviljelyalueella tai sitä pienemmällä alueella; tuottajan on oltava sellaisen yhdistyksen jäsen, joka voi myöntää viinille alkuperätodistuksen säädöksen mukaisesti; viini on vähintään tässä säädöksessä vahvistettujen laatuviinin laatuvaatimusten ja viinin alkuperätodistuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä esitettyjen edellytysten mukaista; viinin on oltava myös tässä säädöksessä erityistyyppisille viineille vahvistettujen vaatimusten mukaista.

 


TANSKA

Regional vin

tanska

SMM

(1, 3, 4)

Viini tai kuohuviini, joka on valmistettu Tanskassa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä noudattaen. Regional wine -viinille on pitänyt tehdä aistinvarainen ja analyyttinen arviointi. Sen luonne ja ominaisuudet johtuvat tuotantoalueesta ja käytetyistä rypäleistä sekä tuottajan ja viininvalmistajan taidosta.

 


SAKSA

Prädikatswein (Qualitätswein mit Prädikat (1)), johon lisätään ilmaisu:

Kabinett

Spätlese

Auslese

Beerenauslese

Trockenbeerenauslese

Eiswein

saksa

SAN

(1)

Yleisluokka arvomerkinnöillä (Prädikat) varustetuille viineille, joiden rypälemehulla on tietty vähimmäispaino, joita ei ole väkevöity (sokerilla tai tiivistetyllä rypäleen puristemehulla) ja joihin voidaan lisätä jokin seuraavista ilmaisuista:

(Kabinett): Arvomerkinnöillä varustettujen viinien (Prädikatsweine) ensimmäinen laatuluokka; Kabinett-viinit ovat kevyitä ja hienoja, ja niiden valmistuksessa käytettävän rypäleen puristemehun tiheys on rypälelajikkeesta ja alueesta riippuen 67–85 Öchsle-astetta.

(Spätlese): Arvomerkinnällä varustettu viini, jonka valmistuksessa käytettävän rypäleen puristemehun tiheys on rypälelajikkeesta ja alueesta riippuen 76–95 Öchsle-astetta; rypäleet on korjattava myöhään ja täysin kypsinä; Spätlese-viinien aromi on intensiivinen (ei välttämättä makea).

(Auslese): Valmistettu valikoiduista täysin kypsistä rypäleistä, jotka voivat olla rusinoituneita Botrytis cinerea -jalohomeen takia; viini, jonka valmistuksessa käytettävän rypäleen puristemehun tiheys on rypälelajikkeesta ja alueesta riippuen 85–100 Öchsle-astetta.

(Beerenauslese): Valmistettu valikoiduista täysin kypsistä rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on korkea Botrytis cinerea -jalohomeen ansiosta ja jotka yleensä korjataan normaalin sadonkorjuun jälkeen. Rypäleen puristemehun tiheys on rypälelajikkeesta ja alueesta riippuen 110–125 Öchsle-astetta; erittäin makea ja hyvin säilyvä viini.

(Trockenbeerenauslese): Arvomerkinnöillä varustettujen laatuviinien (Prädikatswein) korkein luokka, rypäleen puristemehun tiheys yli 150 Öchsle-astetta. Tämän luokan viinit valmistetaan tarkoin valikoiduista ylikypsistä rypäleistä, joiden sokeripitoisuus on noussut Botrytis cinerea -jalohomeen ansiosta. Rypäleet ovat kurttuisia rusinoiden tapaan. Niistä saatavat viinit ovat erinomaisen makeita ja vähäalkoholisia.

(Eiswein): Eiswein-viini valmistetaan vähintään –7 celsiusasteen pakkasessa korjatuista rypäleistä, jotka puristetaan jäisinä; ainutlaatuinen ensiluokkainen viini, erittäin makea ja hapan.

 

Qualitätswein, johon voidaan lisätä ilmaisu b.A. (Qualitätswein bestimmter Anbaugebiete)

saksa

SAN

(1)

Määritellyiltä alueilta tuleva laatuviini, jolle on tehty analyyttinen ja aistinvarainen tutkimus ja jonka rypäleet ovat olleet kypsyysvaatimusten mukaisia (rypäleen puristemehun paino/Öchsle-asteet).

 

Qualitätslikörwein, johon voidaan lisätä ilmaisu b.A. (Qualitätslikörwein bestimmter Anbaugebiete) (2)

saksa

SAN

(3)

Määritellyiltä alueilta tuleva väkevä laatuviini, jolle on tehty analyyttinen ja aistinvarainen tutkimus ja jonka rypäleet ovat olleet kypsyysvaatimusten mukaisia (rypäleen puristemehun paino/Öchsle-asteet).

 

Qualitätsperlwein, johon voidaan lisätä ilmaisu b.A. (Qualitätsperlwein bestimmter Anbaugebiete) (2)

saksa

SAN

(8)

Määritellyiltä alueilta tuleva helmeilevä laatuviini, jolle on tehty analyyttinen ja aistinvarainen tutkimus ja jonka rypäleet ovat olleet kypsyysvaatimusten mukaisia (rypäleen puristemehun paino/Öchsle-asteet).

 

Sekt b.A. (Sekt bestimmter Anbaugebiete) (2)

saksa

SAN

(4)

Määritellyiltä alueilta tuleva laatukuohuviini

 

Landwein

saksa

SMM

(1)

Ensiluokkainen viini, koska rypäleen puristemehun paino suurehko

 

Winzersekt (2)

saksa

SAN

(1)

Tämä laatukuohuviini tuotetaan määritellyillä viininviljelyvyöhykkeillä rypäleistä, jotka on korjattu samalla viinitilalla, jossa valmistaja viiniyttää rypäleitä, jotka on tarkoitettu määritetyllä viininviljelyvyöhykkeellä tuotetun laatukuohuviinin tuotantoon; tämä koskee myös tuottajaryhmittymiä.

 


KREIKKA

Ονομασία Προέλευσης Ανωτέρας Ποιότητας (ΟΠΑΠ)

(appellation d’origine de qualité supérieure)

kreikka

SAN

(1, 3, 4, 15, 16)

Tietyn alueen tai paikan nimi, joka on hyväksytty hallinnollisesti kuvaamaan viinejä, jotka ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

ne valmistetaan Vitis vinifera -lajiin kuuluvien ensiluokkaisten viininköynnöslajikkeiden rypäleistä, jotka tulevat yksinomaan asianomaiselta maantieteelliseltä alueelta, jossa viinien tuotanto myös tapahtuu,

ne valmistetaan rypäleistä, jotka saadaan viinitarhoista, joiden hehtaarituotto on alhainen,

niiden laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen.

[L.D. 243/1969 ja L.D. 427/76 viinintuotannon parantamisesta ja suojaamisesta]

 

Ονομασία Προέλευσης Ελεγχόμενη (ΟΠΕ)

(appellation d'origine contrôlée)

kreikka

SAN

(3, 15)

Tähän luokkaan kuuluvien viinien on täytettävä ”appellation d’origine de qualité supérieure” -luokan vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:

ne on valmistettu rypäleistä, jotka on saatu ensiluokkaisista viinitarhoista, joilla hehtaarituotos on alhainen ja maaperä laatuviinien tuotantoon soveltuva,

niiden on oltava eräiden viiniköynnösten leikkaamista ja rypäleen puristemehun vähimmäissokeripitoisuutta koskevien tiettyjen vaatimusten mukaisia.

[L.D. 243/1969 ja L.D. 427/76 viinintuotannon parantamisesta ja suojaamisesta]

 

Οίνος γλυκός φυσικός

(vin doux naturel)

kreikka

SAN

(3)

Tähän luokkaan kuuluvien viinien on täytettävä ”appellation d'origine contrôlée” tai ”appellation d’origine de qualité supérieure” -luokan vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:

ne saadaan rypäleen puristemehusta, jonka alkuperäinen luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia,

niiden todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 15 ja enintään 22 tilavuusprosenttia,

niiden kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 17,5 tilavuusprosenttia.

[L.D. 212/1982 alkuperänimityksellä ”Samos” varustettujen viinien rekisteröinnistä]

 

Οίνος φυσικώς γλυκύς

(vin naturellement doux)

kreikka

SAN

(3, 15, 16)

Tähän luokkaan kuuluvien viinien on täytettävä ”appellation d'origine contrôlée” tai ”appellation d’origine de qualité supérieure” -luokan vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:

ne valmistetaan rypäleistä, jotka on jätetty aurinkoon tai varjoon,

ne valmistetaan ilman väkevöimistä,

niiden luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 17 tilavuusprosenttia (tai 300 grammaa sokeria litrassa).

[L.D. 212/1982 alkuperänimityksellä ”Samos” varustettujen viinien rekisteröinnistä]

 

ονομασία κατά παράδοση

(appellation traditionnelle)

kreikka

SMM

(1)

Yksinomaan Kreikan maantieteellisellä alueella tuotetut viinit, jotka lisäksi

perinteisellä merkinnällä ”Retsina” varustettujen viinien osalta tuotetaan rypäleen puristemehusta, johon on lisätty Aleppo-mäntypihkaa, ja

perinteisellä merkinnällä ”Verntea” varustettujen viinien osalta tuotetaan Zakynthosin saaren viinitarhojen rypäleistä; tällaisten viinien on oltava myös eräiden rypälelajikkeita, viinitarhojen hehtaarituotosta ja rypäleen puristemehun sokeripitoisuutta koskevien edellytysten mukaisia.

[P.D. 514/1979 retsinan tuotannosta, valvonnasta ja suojaamisesta ja M.D. 397779/92 merkinnän ”Verntea Traditional Designation of Zakynthos” käyttöedellytyksistä]

 

τοπικός οίνος

(vin de pays)

kreikka

SMM

(1, 3, 4, 11, 15, 16)

Merkintä, joka viittaa tietyn alueen tai paikan nimeen, joka on hyväksytty hallinnollisesti kuvaamaan viinejä, jotka ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

viineillä on määrätty laatu, maine tai muita ominaisuuksia, jotka johtuvat niiden alkuperästä,

vähintään 85 prosenttia niiden tuotannossa käytetyistä rypäleistä tulee yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta ja viinien tuotanto tapahtuu kyseisellä maantieteellisellä alueella,

ne on saatu rypälelajikkeista, jotka on luokiteltu määritetyllä alueella,

ne on valmistettu sellaisilta viinitarhoilta saatavista rypäleistä, joiden maaperä soveltuu viininviljelykseen, ja joiden hehtaarituotos on alhainen,

niille jokaiselle on määritelty luonnollinen ja todellinen alkoholipitoisuus.

[C.M.D. 392169/1999 yleisistä säännöistä, jotka koskeva ilmaisun ”Regional Wine” käyttöä pöytäviinin kuvauksessa, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä C.M.D. 321813/2007].

 


ESPANJA

Denominación de origen (DO)

espanja

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

Seudun, alueen, paikkakunnan tai rajatun paikan nimi, joka on hyväksytty hallinnollisesti kuvaamaan viinejä, jotka ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

ne on valmistettu seudulla, alueella, paikkakunnalla tai rajatussa paikassa niiltä/niistä peräisin olevista rypäleistä,

niitä arvostetaan suuresti kaupankäynnissä niiden alkuperän vuoksi, ja

niiden laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen.

(Laki 24/2003 viiniköynnöksistä ja viineistä; muut lakisääteiset vaatimukset vahvistetaan mainitussa lainsäädännössä ja muissa säädöksissä)

Chile

Denominación de origen calificada (DOCa)

espanja

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

Viinin on täytettävä ”denominación de origen” ja ”denominacion de origen calificada” -luokan vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:

se on saanut hyväksynnän ilmaisuun ”denominación de origen” vähintään 10 vuotta sitten,

kaupan pidettyjen suojattujen tuotteiden pullotus on tapahtunut yksinomaan rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevissa rekisteröidyissä viininvalmistamoissa, ja

alue, joka katsotaan soveltuvaksi kyseisellä ilmaisulla kuvattujen viinien tuotantoon, on rajattu kartta-aineiston perusteella kuntien mukaisesti.

(Laki 24/2003 viiniköynnöksistä ja viineistä; muut lakisääteiset vaatimukset vahvistetaan mainitussa laissa ja muissa säädöksissä)

 

Vino de calidad con indicación geográfica

espanja

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

Viini, joka on valmistettu seudulla, alueella, paikkakunnalla tai rajatussa paikassa niiltä/niistä peräisin olevista rypäleistä ja jonka laatu, maine tai ominaisuudet johtuvat maantieteellisistä ja/tai inhimillisistä tekijöistä rypäleiden tuotannon tai viinin valmistuksen tai vanhentamisen osalta. Viineissä on ilmaisu ”vino de calidad de”, jota seuraa sen seudun, alueen, paikkakunnan tai rajatun paikan nimi, jossa ne on tuotettu ja valmistettu.

(Laki 24/2003 viiniköynnöksistä ja viineistä; muut lakisääteiset vaatimukset vahvistetaan mainitussa laissa ja muissa säädöksissä)

 

Vino de pago

espanja

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

Kuvaa paikkaa tai maaseutualuetta, joka eroaa ympäröivistä seuduista maaperän ominaisuuksiltaan ja mikroilmastoltaan ja jonka nimi perinteisesti ja tunnetusti liittyy viininviljelyyn viinitarhoissa, joista saadaan erityisominaisuuksellisia viinejä; ulkorajat vahvistetaan toimivaltaisten viranomaisten säännöissä kunkin alueen ominaispiirteiden mukaisesti. ”Pago” ei voi olla saman suuruinen tai suurempi kuin sen kunnan (tai kuntien) alue, jossa se sijaitsee. Tunnetun yhteyden viininviljelyyn katsotaan esiintyvän, jos ilmaisua ”pago” on käytetty tavanomaisesti kaupankäynnissä vähintään viiden vuoden ajan tarkoittamaan viinejä, jotka on saatu sieltä. Kaikkien ”vino de pago” -viinin valmistukseen tarkoitettujen rypäleiden on oltava peräisin kyseisessä pagossa sijaitsevista viinitarhoista, ja viini on valmistettava, varastoitava ja tapauksen mukaan vanhennettava erillään muista viineistä.

(Laki 24/2003 viiniköynnöksistä ja viineistä; muut vaatimukset vahvistetaan mainitussa laissa ja muissa säädöksissä)

 

Vino de pago calificado

espanja

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

Jos pago sijaitsee kokonaisuudessaan ilmaisun ”denominación de origen calificada” kattamalla alueella, se voidaan merkitä ilmaisulla ”vino de pago calificado”, ja tuotettua viiniä on aina kuvattava ilmaisulla ”de pago calificado”, jos se on ”denominación de origen calificada” -viineille vahvistettujen vaatimusten mukainen ja rekisteröity.

(Laki 24/2003 viiniköynnöksistä ja viineistä; muut lakisääteiset vaatimukset vahvistetaan mainitussa laissa ja muissa säädöksissä)

 

Vino de la tierra

espanja

SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

Käyttöedellytykset perinteiselle ilmaisulle ”vino de la tierra”, johon liittyy maantieteellinen merkintä:

1. 1 pykälässä tarkoitettujen tuotteiden maantieteellisiä merkintöjä koskevan asetuksen mukaan on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:

a)

viiniluokka tai -luokat, johon/joihin merkintää sovelletaan,

b)

käytettävän maantieteellisen merkinnän nimi,

c)

maantieteellisen alueen tarkat rajat,

d)

käytettävät rypälelajikkeet,

e)

merkintään oikeutettujen eri viinityyppien tilavuusprosentteina ilmaistu luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus,

f)

aistinvaraisten ominaisuuksien arviointi tai osoitus,

g)

viineihin sovellettava valvontajärjestelmä, josta huolehtii julkinen tai yksityinen elin.

2. Eri tuotantoalueilta korjattuja rypäleitä sekoittamalla valmistetun viinin kuvauksessa voidaan käyttää maantieteellistä merkintää, jos vähintään 85 prosenttia viinistä tulee tuotantoalueelta, jonka nimeä se käyttää.

(Laki 24/2003 viiniköynnöksistä ja viinistä; säädös 1126/2003)

 

Vino dulce natural

espanja

SAN

(3)

(Asetuksen (EY) N:o 606/2009 liitteessä III olevan B kohdan 6 alakohta)

 

Vino Generoso

espanja

SAN

(3)

(Asetuksen (EY) N:o 606/2009 liitteessä III olevan B kohdan 8 alakohta)

Chile

Vino Generoso de licor

espanja

SAN

(3)

(Asetuksen (EY) N:o 606/2009 liitteessä III olevan B kohdan 10 alakohta)

 


RANSKA

Appellation d'origine contrôlée

ranska

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 15, 16)

Paikkakunnan nimi, jota käytetään kuvaamaan kyseiseltä paikkakunnalta peräisin olevaa tuotetta, jonka laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen ja jolla on vakiintunut yleinen tunnettavuus ja jonka tuotantoon sovelletaan hyväksyntämenettelyjä, muun muassa sidosryhmien hyväksyntää sekä tuotantoedellytysten ja tuotteiden valvontaa.

Algeria

Sveitsi

Tunisia

Appellation 606/2009 contrôlée

ranska

 

Appellation d'origine vin délimité de qualité supérieure

ranska

 

Vin doux naturel

ranska

SAN

(3)

Väkevöity viini, jonka alkoholikäyminen on keskeytetty lisäämällä neutraalia viininvalmistuksesta peräisin olevaa alkoholia. Tämän prosessin tarkoituksena on nostaa viinin alkoholipitoisuutta säilyttäen samalla valtaosa rypäleen luonnollisista sokereista.

Väkevöiminen tehdään tällaisen viinin tyypin (valkoinen, punainen tai rosee) mukaan tietyssä alkoholikäymisen vaiheessa maseroinnilla tai ilman.

 

Vin de pays

ranska

SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 15, 16)

Maantietellisellä merkinnällä varustetut viinit, joihin merkitään maantieteellinen alkuperä (alue). Vin de pays -viinin on oltava peräisin yksinomaan siltä tuotantoalueelta, jonka nimi siihen on merkitty. Se on säädöksellä vahvistettujen tiukkojen tuotantoedellytysten mukainen, kuten enimmäistuotos, alkoholin vähimmäispitoisuus, rypälelajikkeet ja tarkat analyyttiset säännöt.

 


ITALIA

Denominazione di origine controllata (D.O.C.)

italia

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 15, 16)

Alkuperänimitys tarkoittaa viininviljelyvyöhykkeen, jolle on ominaista erityinen tuotanto, maantieteellistä nimeä, jota käytetään kuvaamaan tunnettua laatutuotetta, jonka ominaisuudet johtuvat maantieteellisestä ympäristöstä ja inhimillisistä tekijöistä. Laissa säädetään italialaisten nimitysten osalta perinteisestä merkinnästä ”D.O.C” asianomaisen korkealaatuisen ja perinteisen alkuperänimityksen käsitteen täsmentämiseksi.

[Laki nro 164, 10.2.1992]

 

Kontrollierte Ursprungsbezeichnung

saksa

 

Denominazione di origine controllata e garanttia (D.O.C.G.)

italia

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 15, 16)

Samanlainen kuin D.O.C-määritelmä, mutta merkintä sisältää myös ilmaisun ”garantia” eli on tarkoitettu erityislaatuisille viineille, joilla on ollut D.O.C-hyväksyntä vähintään viisi vuotta. Niitä pidetään kaupan enintään viiden litran vetoisissa astioissa, joissa on valtion tunnusmerkintä takeiden antamiseksi kuluttajille.

[Laki nro 164, 10.2.1992]

 

Kontrollierte und garantierte Ursprungsbezeichnung

saksa

 

Vino dolce naturale

italia

SAN

(1, 3, 11, 15)

Perinteinen ilmaisu, jota käytetään kuvaamaan ja luonnehtimaan eräitä kuivuneista rypäleistä valmistettuja viinejä, joiden tietyntasoinen jäännössokeripitoisuus johtuu rypäleistä eikä väkevöinnistä.

Käyttö sallitaan eri viinejä koskevissa säädöksissä.

 

Indicazione geografica tipica (IGT)

italia

SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 15, 16)

Yksinomaisesti italialainen merkintä, josta säädetään 10.2.1992 annetussa laissa nro 164 ja jota käytetään italialaisissa viineissä, joilla on maantieteellinen merkintä ja joiden erityisluonne ja laatu johtuvat rypäleiden maantieteellisestä tuotantoalueesta.

 

Landwein

saksa

 

Vin de pays

ranska

 


KYPROS

Οίνος Ελεγχόμενης Ονομασίας

Προέλευσης (ΟΕΟΠ)

(Controlled Designation of Origin)

kreikka

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

SAN-viinit

Κ.Δ.Π.403/2005 Αρ.4025/19.8.2005/Ε.Ε. Παρ. ΙΙΙ (Ι)

Κ.Δ.Π.212/2005 Αρ.3896/26.04.2005/Ε.Ε. Παρ. ΙΙΙ (Ι)

Κ.Δ.Π.706/2004 Αρ.3895/27.08.2004/Ε.Ε. Παρ. ΙΙΙ (Ι)

 

Τοπικός Οίνος

(Regional Wine)

kreikka

SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 15, 16)

SMM-viinit

Κ.Δ.Π. 704/2004 Αρ.3895/27.8.2004/Ε.Ε. Παρ. ΙΙΙ(Ι)

 


LUXEMBOURG

Crémant de Luxembourg

ranska

SAN

(4)

[Valtioneuvoston säädös, 4.1.1991] Keskeiset tuotantovaatimukset ovat seuraavat:

rypäleet on korjattava käsin ja valikoitava Crémantin tuotantoa varten,

perusviinien cuvéen on oltava laatuviineihin sovellettavien laatuvaatimusten mukainen,

valkoiset ja vaaleanpunaiset (rosee) kuohuviinit on valmistettava rypäleen puristemehusta, jota saadaan kokonaisia rypäleitä puristamalla enintään 100 litraa 150:tä rypälekiloa kohden,

se käytetään pulloissa perinteisellä menetelmällä,

rikkidioksidipitoisuus on enintään 150 mg/l,

hiilidioksidin vähimmäispaine on 4 baaria 20 celsiusasteessa,

sokeripitoisuus on pienempi kuin 50 g/l.

 

Marque nationale, johon lisätään ilmaisu:

appellation contrôlée

appellation d'origine contrôlée

ranska

SAN

(1, 4)

(W):

”Marque nationale” eli kansallinen hyväksymismerkintä vahvistettiin 12.3.1935 annetulla valtioneuvoston säädöksellä ”Moselle luxembourgeoise” -nimityksellä varustetuille viineille. Merkintä ”Marque nationale – appellation contrôlée”, joka tehdään pullon takakylkeen kiinnitettyyn neliskulmaiseen etikettiin, varmentaa viinin laadun ja sen, että tuotanto on valtion valvomaa. Merkinnän myöntää Marque nationale -virasto. Merkintää voivat hakea ainoastaan Luxemburgin alkuperää olevat viinit, joita ei ole sekoitettu ulkomaalaisten viinien kanssa ja jotka ovat kansallisten ja eurooppalaisten vaatimusten mukaisia. Tällaisella etiketillä varustetut viinit on pidettävä kaupan pulloissa, ja rypäleet on korjattava ja viiniytettävä kansallisella tuotantoalueella. Viineille tehdään järjestelmällisesti analyyttisia ja aistinvaraisia tutkimuksia.

(SW):

”Marque nationale” vahvistettiin 18.3.1988 annetulla valtioneuvoston säädöksellä luxemburgilaisille kuohuviineille, ja se takaa, että

kuohuviini on saatu yksinomaan Luxemburgin Mosellen laatuviinien valmistamiseen soveltuvista viineistä,

viini on kansallisissa ja Euroopan yhteisön säännöksissä säädettyjen laatuvaatimusten mukaista,

se on valtion valvonnassa.

 


UNKARI

Minőségi bor

unkari

SAN

(1)

Tarkoittaa ”laatuviiniä”, käytetään kuvaamaan SAN-viinejä.

 

Védett eredetű bor

unkari

SAN

(1)

Käytetään kuvaamaan viiniä, jolla on suojattu alkuperä.

 

Tájbor

unkari

SMM

(1)

Tarkoittaa ”alueellista viiniä”, käytetään kuvaamaan SMM-viinejä.

 


MALTA

Denominazzjoni ta’ Origini Kontrollata (D.O.K.)

malta

SAN

(1)

[Government Gazette nro 17965, 5.9.2006]

 

Indikazzjoni Ġeografika Tipika (I.G.T.)

malta

SMM

(1)

[Government Gazette nro 17965, 5.9.2006]

 


ALANKOMAAT

Landwijn

hollanti

SMM

(1)

Rypäleiden korjaus ja viinin tuotanto tapahtuu Alankomaiden alueella. Merkintä voi sisältää sen maakunnan nimen, jossa rypäleet on korjattu. Viinin luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 6,5 tilavuusprosenttia. Tuotettaessa tätä viiniä Alankomaissa on käytettävä kansalliseen luetteloon sisältyviä rypälelajikkeita.

 


ITÄVALTA

Districtus Austriae Controllatus (DAC)

latina

SAN

(1)

Näitä laatuviinejä koskevat vaatimukset (esim. lajikkeet, maku, alkoholipitoisuus) vahvistaa alueellinen komitea.

 

Prädikatswein tai Qualitätswein besonderer Reife und Leseart, johon voidaan lisätä ilmaisu:

Ausbruch/Ausbruchwein

Auslese/Auslesewein

Beerenauslese/Beerenauslesewein

Kabinett/Kabinettwein

Schilfwein

Spätlese/Spätlesewein

Strohwein

Trockenbeerenauslese

Eiswein

saksa

SAN

(1)

Nämä ovat laatuviinejä, jotka määritellään pääasiassa rypäleiden luonnollisen sokeripitoisuuden ja sadonkorjuuolosuhteiden perusteella. Väkevöiminen ja makeuttaminen eivät ole sallittuja.

Ausbruch/Ausbruchwein: Ylikypsistä ja botrytis-jalohometartunnan saaneista rypäleistä valmistetut viinit, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 27° Klosterneuburger Mostwaage (KMW) -astetta; paremman uuttumisen aikaansaamiseksi voidaan lisätä tuoretta rypäleen puristemehua tai viiniä.

Auslese/Auslesewein: Tarkkaan valikoiduista rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 21 KMW-astetta.

Beerenauslese/Beerenauslesewein: Ylikypsistä ja/tai botrytis-jalohometartunnan saaneista valikoiduista rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 25 KMW-astetta.

Kabinett/Kabinettwein: Täysin kypsistä rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 17 KMW-astetta.

Schilfwein, Strohwein: Rypäleitä on varastoitava ja annettava niiden kuivua luonnollisesti ruokojen tai olkien päällä vähintään 3 kuukautta ennen puristamista; sokeripitoisuuden on oltava vähintään 25 KMW-astetta.

Spätlese/Spätlesewein: Täysin kypsistä rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 19 KMW-astetta.

Trockenbeerenauslese: Rypäleiden on oltava pääasiassa botrytis-jalohometartunnan saaneita ja luonnollisesti kutistuneita, ja sokeripitoisuuden on oltava vähintään 30 KMW-astetta.

Eiswein: Rypäleiden on oltava korjattaessa ja puristettaessa luonnollisesti jäätyneitä, ja niiden sokeripitoisuuden on oltava vähintään 25 KMW-astetta.

 

Qualitätswein tai Qualitätswein mit staatlicher Prüfnummer

saksa

SAN

(1)

Täysin kypsistä rypäleistä ja tietyistä lajikkeista, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 15 KMW-astetta ja enimmäistuotos 6 750 l/ha. Viiniä voidaan myydä ainoastaan laatuviinin tarkastusnumerolla varustettuna.

 

Landwein

saksa

SMM

(1)

Täysin kypsistä rypäleistä ja tietyistä lajikkeista, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 14 KMW-astetta ja enimmäistuotos 6 750 l/ha.

 


PORTUGALI

Denominação de origem (D.O.)

portugali

SAN

(1, 3, 4, 8)

Alueen tai paikan maantieteellinen nimi tai perinteinen nimi, joka voi liittyä tai olla liittymättä maantieteelliseen alkuperään ja jota käytetään kuvaamaan tai tunnistamaan tuotetta, joka on saatu kyseisen alueen tai paikan rypäleistä ja jonka laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen ja jonka tuotanto tapahtuu kyseisellä rajatulla alueella tai maantieteellisellä alueella.

[Decreto-Lei nro 212/2004, 23.8.2004]

 

Denominação de origem controlada (D.O.C.)

portugali

SAN

(1, 3, 4, 8)

Viinituotteiden, joilla on oikeus alkuperämerkintään, merkinnöissä voi olla seuraavat ilmaisut: ”Denominação de Origem Controlada” tai ”DOC”.

[Decreto-Lei nro 212/2004, 23.8]

 

Indicação de proveniência regulamentada (I.P.R.)

portugali

SAN

(1, 3, 4, 8)

Maan, alueen tai paikan maantieteellinen nimi tai perinteinen nimi, joka voi liittyä tai olla liittymättä maantieteelliseen alkuperään ja jota käytetään kuvaamaan tai tunnistamaan viinialan tuotetta, johon käytetyistä rypäleistä vähintään 85 prosenttia on saatu kyseisellä alueella, kun kyseessä on paikka tai alue, ja jonka maine, laatu tai muut ominaisuudet johtuvat kyseisestä maantieteellisestä alkuperästä ja jonka tuotanto tapahtuu kyseisellä rajatulla alueella tai maantieteellisellä alueella.

[Decreto-Lei nro 212/2004, 23.8.2004]

 

Vinho doce natural

portugali

SAN

(3)

Runsassokerinen viini, joka on valmistettu myöhään korjatuista tai jalohometartunnan saaneista rypäleistä.

[Portaria nro 166/1986, 26.6.1986]

 

Vinho generoso

portugali

SAN

(3)

Väkevät viinit, joita perinteisesti tuotetaan Douron, Madeiran, Setúbalin ja Carcavelosin rajatuilla alueilla ja joita kutsutaan seuraavilla nimillä: Port Wine tai Porto ja sen muunkieliset käännökset; Madeira Wine tai Madeira ja sen muunkieliset käännökset, Moscatel de Setúbal tai Setúbal ja Carcavelos.

[Decreto-Lei nro 166/1986, 26.6.1986]

 

Vinho regional

portugali

SMM

(1)

Viinituotteiden, joilla on oikeus maantieteelliseen merkintään, merkinnöissä voi olla seuraavat ilmaisut: ”Vinho Regional” tai ”Vinho da Região de”.

[Decreto-Lei nro 212/2004, 23.8.2004]

 


ROMANIA

Vin cu denumire de origine controlată (D.O.C.), johon lisätään ilmaisu:

Cules la maturitate deplină – C.M.D.

Cules târziu – C.T.

Cules la înnobilarea boabelor – C.I.B.

romania

SAN

(1, 3, 8, 15, 16)

Alkuperänimityksellä varustetut viinit on tuotettu rypäleistä, jotka on saatu rajatuilta alueilta, jotka ilmastonsa, maaperänsä ja aurinkoisuutensa ansiosta voivat antaa laadukkaan sadon; nämä viinit ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

a)

viinin tuotannossa käytetyt rypäleet tulevat yksinomaisesti asianomaiselta rajatulta alueelta,

b)

viinin tuotanto tapahtuu asianomaisella maantieteellisellä alueella,

c)

viinin laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen,

d)

viini on saatu Vitis vinifera -lajiin kuuluvista rypälelajikkeista.

Alkuperänimityksellä varustetut viinit luokitellaan rypäleiden kypsyysasteen ja sadonkorjuuhetkellä todettujen laatuominaisuuksien perusteella seuraavasti:

a)

DOC – CMD – alkuperänimityksellä varustettu viini, joka on valmistettu täysin kypsinä korjatuista rypäleistä;

b)

DOC – CT – alkuperänimityksellä varustettu viini, joka on valmistettu myöhään korjatuista rypäleistä;

c)

DOC – CIB – alkuperänimityksellä varustettu viini, joka on valmistettu jalohometartunnan saaneista rypäleistä.

 

Vin spumant cu denumire de origine controlată (D.O.C.)

romania

SAN

(5, 6)

Alkuperänimityksellä varustetut kuohuviinit tuotetaan tällaista tuotantoa varten suositelluista lajikkeista, joita viljellään rajatuilla viinintarhoilla, joilla viini tuotetaan raaka-aineeksi ja jalostetaan kokonaan kunnes se pidetään kaupan ainoastaan sallitulla alueella.

 

Vin cu indicație geografică

romania

SMM

(1, 4, 9, 15, 16)

Maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit tuotetaan rypäleistä, jotka korjataan tietyillä viinitiloilla rajatuilla alueilla, ja ne ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

a)

niillä on määrätty laatu, maine tai ominaisuuksia, jotka johtuvat asianomaisesta maantieteellisestä alkuperästä,

b)

vähintään 85 prosenttia viinin tuotannossa käytetyistä rypäleistä tulee yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta,

c)

tuotanto tapahtuu kyseisellä maantieteellisellä alueella,

d)

viinit on saatu Vitis vinifera -lajiin kuuluvista rypälelajikkeista tai mainitun lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä.

B-viininviljelyvyöhykkeellä tuotettujen viinien todellisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9,5 tilavuusprosenttia ja CI- ja CII-viininviljelyvyöhykkeillä vähintään 10,0 tilavuusprosenttia. Kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 15 tilavuusprosenttia.

 


SLOVENIA

Kakovostno vino z zaščitenim geografskim poreklom (kakovostno vino ZGP), johon voidaan lisätä ilmaisu Mlado vino

sloveeni

SAN

(1)

Täysin kypsistä rypäleistä valmistettu viini, jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 8,5 tilavuusprosenttia (CII-vyöhykkeellä 9,5 tilavuusprosenttia) ja enimmäistuotos 8 000 l/ha. Analyyttinen ja aistinvarainen arviointi on pakollista.

 

Kakovostno peneče vino z zaščitenim geografskim poreklom (Kakovostno vino ZGP)

sloveeni

SAN

(1)

Ensimmäisen ja toisen alkoholikäymisen avulla saatu viini, joka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 10 tilavuusprosenttia ja cuvéen kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 9 tilavuusprosenttia.

 

Penina

sloveeni

 

Vino s priznanim tradicionalnim poimenovanjem (vino PTP)

sloveeni

SAN

(1)

Näitä laatuviinejä koskevat vaatimukset vahvistetaan ministerin säännöissä asiantuntijoiden yksityiskohtaisen raportin perusteella (esim. lajikkeet, alkoholipitoisuus, tuotos, jne.).

 

Renome

sloveeni

 

Vrhunsko vino z zaščitenim geografskim poreklom (vrhunsko vino ZGP), johon voidaan lisätä ilmaisu:

Pozna trgatev

Izbor

Jagodni izbor

Suhi jagodni izbor

Ledeno vino

Arhivsko vino (Arhiva)

Slamno vino (vino iz sušenega grozdja)

sloveeni

SAN

(1)

Viini, joka on valmistettu täysin kypsistä rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 83 Öchsle-astetta ja enimmäistuotos 8 000 l/ha. Väkevöiminen, makeuttaminen, happamuuden lisääminen ja happamuuden poistaminen eivät ole sallittuja. Analyyttinen ja aistinvarainen arviointi on pakollista.

Pozna trgatev: Ylikypsistä ja/tai botrytis-jalohometartunnan saaneista rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 92 Öchsle-astetta.

Izbor: Ylikypsistä ja botrytis-jalohometartunnan saaneista rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 108 Öchsle-astetta.

Jagodni izbor: Ylikypsistä ja botrytis-jalohometartunnan saaneista valikoiduista rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 128 Öchsle-astetta.

Suhi jagodni izbor: Ylikypsistä ja botrytis-jalohometartunnan saaneista valikoiduista rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 154 Öchsle-astetta.

Ledeno vino: Rypäleiden on oltava korjattaessa ja puristettaessa luonnollisesti jäätyneitä, ja niiden sokeripitoisuuden on oltava vähintään 128 Öchsle-astetta.

Arhivsko vino (arhiva): Vanhennettu viini, joka on valmistettu täysin kypsistä rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 83 Öchsle-astetta.

Slamno vino (vino iz sušenega grozdja): Rypäleet on varastoitava ja annettava niiden kuivua luonnollisesti ruokojen tai olkien päällä ennen puristamista.

 

Vrhunsko peneče vino z zaščitenim geografskim poreklom (Vrhunsko peneče vino ZGP)

sloveeni

SAN

(1)

Ensimmäisen ja toisen alkoholikäymisen avulla saatu viini, joka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia ja cuvéen kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 9,5 tilavuusprosenttia.

 

Penina

sloveeni

 

Deželno vino s priznano geografsko oznako (Deželno vino PGO), johon voidaan lisätä ilmaisu Mlado vino

sloveeni

SMM

(1)

Viini, joka on valmistettu täysin kypsistä rypäleistä ja jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 8,5 tilavuusprosenttia ja enimmäistuotos 12 000 l/ha. Analyyttinen ja aistinvarainen arviointi on pakollista.

 


SLOVAKIA

Akostné víno

slovakki

SAN

(1)

Viini, jonka valvontalaitos on luokitellut laadukkaaksi rypälelajikeviiniksi tai laadukkaaksi merkkiviiniksi; valmistetaan rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 16 NM-astetta; hehtaarikohtainen enimmäistuotos ei ylity ja viini on erityissäädöksessä määriteltyjen laatuvaatimusten mukainen.

 

Akostné víno s prívlastkom, johon lisätään ilmaisu:

Kabinetné

Neskorý zber

Výber z hrozna

Bobuľovývýber

Hrozienkový výber

Cibébový výber

L'adový zber

Slamové víno

slovakki

SAN

(1)

Viini, jonka valvontalaitos on luokitellut arvomerkinnällä varustetuksi laatuviiniksi, joka on erityissäädöksessä määriteltyjen laatuvaatimusten mukainen; hehtaarikohtainen enimmäistuotos ei ylity; rypälelajikkeen sekä rypäleiden alkuperän, luonnollisen sokeripitoisuuden, painon ja terveydentilan varmentaa ennen jalostusta valvontalaitoksen virkailija; tilavuusprosentteina ilmaistun luonnollisen alkoholipitoisuuden nostaminen ja jäännössokeripitoisuuden tarkistaminen on kiellettyä.

Akostné víno s prívlastkom -viinit jaetaan seuraaviin luokkiin:

kabinetné víno, joka saadaan täysin kypsistä rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 19 NM-astetta,

neskorý zber, joka saadaan täysin kypsistä rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 21 NM-astetta,

výber z hrozna, joka saadaan tarkoin valittujen terttujen täysin kypsistä rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 23 NM-astetta,

bobuľový výber, joka saadaan käsin valittujen terttujen ylikypsistä rypäleistä – raa’at ja vahingoittuneet rypäleet poistetaan käsin – joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 26 NM-astetta,

hrozienkový výber, joka saadaan yksinomaan käsin valittujen terttujen ylikypsistä jalohomeettomista rypäleistä, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 28 NM-astetta,

cibébový výber, joka saadaan yksinomaan käsin valittujen terttujen ylikypsistä rypäleistä, jotka ovat saaneet Botrytis cinerea Persoon -jalohometartunnan ja joiden luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 28 NM-astetta,

ľadové víno, joka saadaan rypäleistä, jotka on korjattu vähintään –7 celsiusasteessa ja jotka ovat olleet korjauksen ja jalostuksen aikana jäisiä; rypäleen puristemehun sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta,

slamové víno, joka saadaan hyvin kypsyneistä rypäleistä, joita on varastoitu ennen jalostusta olki- tai ruokomattojen päällä tarvittaessa riippuen naruista vähintään kolmen kuukauden ajan; rypäleen puristemehun sokeripitoisuus on vähintään 27 NM-astetta.

 

Esencia

slovakki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan käyttämällä puristamatonta rypälemehua, joka saadaan erikseen valikoiduista jalohometartunnan saaneista rusinoituneista rypäleistä (cibebas), jotka ovat peräisin Tokajská vinohradnícka oblasť:n alueella sijaitsevista määritetyistä viinitarhoista. Nesteessä on oltava vähintään 450 g/l luonnollista sokeria ja 50 g/l sokeritonta uutosta. Sen on annettava kypsyä vähintään kolme vuotta, joista vähintään kaksi vuotta puutynnyrissä.

 

Forditáš

slovakki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan alkoholikäyttämällä rypäleen puristemehua tai viiniä, joka on samaa vuosikertaa ja peräisin Tokajská vinohradnícka oblasť:n alueella sijaitsevasta määritetystä viinitarhasta ja joka kaadetaan cibebas-rypäleen puristejäännöksen päälle. Sen on annettava kypsyä vähintään kaksi vuotta, joista vähintään yksi vuosi puutynnyrissä.

 

Mášláš

slovakki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan alkoholikäyttämällä rypäleen puristemehua tai viiniä, joka on samaa vuosikertaa ja peräisin Tokajská vinohradnícka oblasť:n alueella sijaitsevasta määritetystä viinitarhasta ja joka kaadetaan Samorodné- tai Výber-rypäleen viinisakan päälle. Sen on annettava kypsyä vähintään kaksi vuotta, joista vähintään yksi vuosi puutynnyrissä.

 

Pestovateľský sekt (3)

slovakki

SAN

(4)

Tuotannon perusedellytykset täyttyvät, kun laatukuohuviinin tuotantoa koskeva edellytys täyttyy ja kuohuviinin viimeisen prosessin suorittaa viininviljelijä, jonka viinitarhasta tuotannossa käytetyt rypäleet ovat peräisin. Pestovateľský sekt -viinin cuvéen yksittäisten ainesten on oltava peräisin yhdeltä viininviljelyalueelta.

 

Samorodné

slovakki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan alkoholikäyttämällä Tokaj-rypäleitä, jotka ovat peräisin Tokajská vinohradnícka oblasť:n alueella sijaitsevasta viininviljelyalueelta, jos cibebas-rypäleen massatuotantoedellytykset eivät ole suotuisat. Se voidaan laskea liikkeeseen aikaisintaan, kun sitä on kypsytetty kahden vuoden ajan, joista vähintään yksi vuosi puutynnyrissä.

 

Sekt vinohradníckej oblasti (3)

slovakki

SAN

(4)

Kuohuviini, joka valmistetaan ensimmäisen ja toisen alkoholikäymisen avulla laatuviinistä, joka on saatu viininviljelyalueilla sijaitsevilla viinitarhoilla kasvaneista rypäleistä, yksinomaan viininviljelyalueella, jossa sen valmistuksessa käytetyt rypäleet viljellään, tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla alueella, ja perustuotantoedellytykset täyttyvät, kun laatukuohuviinin tuotantoa koskeva edellytys täyttyy.

 

Výber (3)(4)(5)(6) putňový

slovakki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan alkoholikäyttämisellä, kun cibebas-rypäleiden päälle on kaadettu rypäleen puristemehua, jonka sokeripitoisuus on vähintään 21 NM-astetta ja joka on peräisin Tokajská vinohradnícka oblasť:n alueen määritetystä viinitarhasta, tai samanlaatuista ja saman vuosikerran viiniä, joka on peräisin Tokajská vinohradnícka oblasť:n alueen määritetystä viinitarhasta. Tokajský výber -viini jaetaan cibebas-rypäleen määrän mukaan viineihin, jotka määritellään ilmaisulla ”putňový” täydennettynä numeroilla 3–6. Výber-viinin on annettava kypsyä vähintään kolme vuotta, joista vähintään kaksi vuotta puutynnyrissä.

 

Výberová esencia

slovakki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan alkoholikäyttämällä cibebas-rypäleitä. Rypäleet valikoidaan korjuun aikana, ja niiden päälle kaadetaan heti prosessoinnin jälkeen rypäleen puristemehua, joka on peräisin Tokajská vinohradnícka oblasť:n alueen määritetystä viinitarhasta, tai saman vuosikerran viiniä, jossa on vähintään 180 g/l luonnollista sokeria ja 45 g/l sokeritonta uutosta. Sen on annettava kypsyä vähintään kolme vuotta, joista vähintään kaksi vuotta puutynnyrissä.

 


YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

quality (sparkling) wine

englanti

SAN

(1, 4)

Viini tai kuohuviini, joka on valmistettu Englannissa tai Walesissa niiden kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä noudattaen. Merkinnällä ”quality wine” kaupan pidetylle viinille on pitänyt tehdä aistinvarainen ja analyyttinen arviointi. Sen luonne ja ominaisuudet johtuvat osittain tuotantoalueesta ja käytettyjen rypäleiden laadusta sekä tuottajan ja viininvalmistajan taidosta.

 

Regional (sparkling) wine

englanti

SMM

(1, 4)

Viini tai kuohuviini, joka on valmistettu Englannissa tai Walesissa niiden kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä noudattaen. Merkinnällä ”Regional wine” varustetulle viinille on pitänyt tehdä aistinvarainen ja analyyttinen arviointi. Sen luonne ja ominaisuudet johtuvat tuotantoalueesta ja käytetyistä rypäleistä sekä tuottajan ja viininvalmistajan taidosta.

 

B OSA —   Asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut perinteiset merkinnät

BULGARIA

Колекционно

(collection)

bulgaria

SAN

(1)

Viinit, jotka ovat nimityksen ”special reserve” edellytysten mukaisia, joita kypsytetään pullossa vähintään yksi vuosi ja jotka ovat määrältään enintään puolet ”special reserve” -erästä.

 

Ново

(young)

bulgaria

SAN/SMM

(1)

Viini tuotetaan yksinomaan yhden sadon rypäleistä ja pullotetaan ennen vuoden loppua. Sitä voidaan myydä nimityksellä ”Ново” (uusi) seuraavan vuoden 1. päivään maaliskuuta. Tällöin viiniin on merkittävä myös ilmaisu ”myyntiaika 1.3606/2009 saakka”. Edellä esitetyn määräajan päätyttyä viiniä ei voi pitää kaupan ja esitellä nimityksellä ”Ново”, vaan myyntiverkostoon jääneet viinit on merkittävä uudelleen asianomaisen vuoden 31. päivän maaliskuuta jälkeen säädöksen vaatimusten mukaisesti.

 

Премиум

(premium)

bulgaria

PGI

(1)

Viini, joka tuotetaan yhdestä rypälelajikkeesta, joka on koko sadon korkeinta laatua. Tuotettu määrä on enintään yksi kymmenesosa koko sadosta.

 

Премиум оук, или първо зареждане в бъчва

(premium oak)

bulgaria

SAN

(1)

Viini, joka kypsennetään uusissa, enintään 500 litran tammitynnyreissä.

 

Премиум резерва

(premium reserve)

bulgaria

SMM

(1)

Viini, joka tuotetaan yhdestä rypälelajikkeesta, joka on peräisin sadon parhaasta erästä.

 

Резерва

(reserve)

bulgaria

SAN/SMM

(1)

Viini, joka tuotetaan yhdestä rypälelajikkeesta ja jota kypsytetään vähintään yhden vuoden ajan satovuoden marraskuusta alkaen.

 

Розенталер

(Rosenthaler)

bulgaria

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan suositelluista rypälelajikkeista, joiden sokeripitoisuus on vähintään 22 painoprosenttia. Viinin alkoholipitoisuus on vähintään 11o. Sen ominaisuudet johtuvat eritoten rypäleen puristemehun tai tiivistetyn rypäleen puristemehun lisäämisestä vähintään 30 päivää ennen expedition-liuoksen lisäämistä.

 

Специална селекция

(special selection)

bulgaria

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan yhdestä rypälelajikkeesta tai joka on sekoitus ja jota kypsytetään vähintään kahden vuoden ajan eritelmässä esitetystä päivämäärästä.

 

Специална резерва

(special reserve)

bulgaria

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan yhdestä rypälelajikkeesta tai joka on sekoitus ja jota kypsytetään tammitynnyreissä vähintään yhden vuoden ajan eritelmässä esitetystä päivämäärästä.

 


TŠEKKI

Archivní víno

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka lasketaan liikkeeseen, kun satovuodesta on kulunut vähintään kolme vuotta.

 

Burčák

tšekki

SAN

(1)

Osittain käynyt rypäleen puristemehu, jonka todellinen alkoholipitoisuus on suurempi kuin yksi prosentti ja pienempi kuin kokonaisalkoholipitoisuuden kolme viidesosaa.

 

Klaret

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan mustista rypäleistä ilman kuorikäymistä.

 

Košer, Košer víno

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan liturgiamenetelmällä juutalaisseurakunnan sääntöjen mukaisesti.

 

Labín

tšekki

SMM

(1)

Viini, joka valmistetaan mustista rypäleistä ilman kuorikäymistä Tšekin viinialueella.

 

Mladé víno

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka tarjotaan loppukuluttajalle ennen sen kalenterivuoden loppua, jonka aikana viinin valmistukseen käytetyt rypäleet on korjattu.

 

Mešní víno

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan liturgiamenetelmällä ja joka täyttää edellytykset sen käyttämiseksi katolisen kirkon liturgisissa menoissa.

 

Panenské víno, Panenská sklizeň

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka on peräisin viinitarhan ensimmäisestä sadosta; viinitarhan ensimmäisenä satona pidetään viinitarhan istutuksista niiden kolmantena vuonna korjattua satoa.

 

Pěstitelský sekt (4)

tšekki

SAN

(4)

Tämä Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema kuohuviini täyttää Euroopan yhteisön asetuksissa vahvistetut vaatimukset, jotka koskevat viininviljelijän viinitarhasta peräisin olevista rypäleistä määritetyllä alueella valmistettua laatukuohuviiniä.

 

Pozdní sběr

tšekki

SAN

(1)

Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen luokittelema viini, joka on tuotettu tietyltä asianomaisella alueella sijaitsevalta viinitilalta korjatuista rypäleistä; hehtaarituotosta ei ole ylitetty; viininvalmistuksessa käytettyjen rypäleiden sokeripitoisuus on vähintään 21 NM-astetta; rypäleiden korjaus ja viinintuotanto pullotusta lukuun ottamatta tapahtuu asianomaisella viinialueella; viini on täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen laatuvaatimusten mukaista.

 

Premium

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka määritellään rypäleiden tai kuivuneiden rypäleiden perusteella ja tuotetaan rypäleistä, joista vähintään 30 prosenttia on Botrytis cinerea P. -jalohometartunnan saaneita.

 

Rezerva

tšekki

SAN

(1)

Viini, jota vanhennetaan vähintään 24 kuukauden ajan puutynnyrissä ja sen jälkeen pullossa; punaviiniä pidetään tynnyrissä vähintään 12 kuukautta ja valko- ja roseeviinejä 6 kuukautta.

 

Růžák, Ryšák

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan valkoisten, tarvittaessa punaisten tai mustien, rypäleiden sekoituksesta tai puristemehusta.

 

Zrálo na kvasnicích, Krášleno na kvasnicích, Školeno na kvasnicích

tšekki

SAN

(1)

Viini, joka jätetään viinisakan päälle vähintään kuuden kuukauden ajaksi.

 


SAKSA

Affentaler

saksa

SAN

(1)

Alkuperänimitys punaisille laatuviinille ja Prädikatswein-viinille, joka saadaan Blauer Spätburgunder -rypälelajikkeesta Bühl-Bühlertalin kaupungin alueilta Altschweier, Bühl, Eisental ja Neusatz sekä Baden-Badenin kaupungin alueelta Neuweier.

 

Badisch Rotgold

saksa

SAN

(1)

Viini, joka tuotetaan sekoittamalla valkoisia rypäleitä (myös murskattuina) punaisiin rypäleisiin, jotka ovat peräisin Badenin määritellyltä viininviljelyvyöhykkeeltä.

 

Classic (Klassic)

saksa

SAN

(1)

Punainen tai valkoinen laatuviini, joka valmistetaan yksinomaan alueelle tyypillisistä luokitelluista rypälelajikkeista; rypäleen puristemehun luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 1 tilavuusprosentti korkeampi kuin luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden, joka on vahvistettu sille viininviljelyvyöhykkeelle, jossa rypäleet on korjattu; kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 11,5 tilavuusprosenttia; jäännössokeripitoisuus enintään 15 g/l ja enintään kaksi kertaa kokonaishappopitoisuus; merkitään jokainen rypälelajike ja satovuosi mutta ei makua.

 

Ehrentrudis

saksa

SAN

(1)

Alkuperänimitys laadukkaille ja huippulaadukkaille roseeviineille, jotka saadaan Tunibergin alueelta peräisin olevista Blauer Spätburgunder -rypäleistä.

 

Federweisser

saksa

SAN/SMM

(1)

Osittain käynyt rypäleen puristemehu Saksasta maantieteellisellä merkinnällä varustettuna tai muista EU-maista; maantieteelliset merkinnät tulevat ”vin de pays” -viinin viljelyvyöhykkeeltä; ”Federweißer” on eri alueellisten nimitysten joukossa yleisin osittain käyneen rypäleen puristemehun nimitys.

 

Hock

saksa

SAN

(1)

Maantieteellisellä merkinnällä varustettu valkoviini Reinin viininviljelyvyöhykkeeltä, jäännössokeripitoisuus vaihtelee puolimakeasta makeaan; ilmaisun historia: Hock on perinteinen angloamerikkalainen nimitys Reinin viinille; sen taustalla on Hochheim-niminen paikka (Main-joen varrella Rheingaun viiniviljelyvyöhykkeellä).

 

Liebfrau(en)milch

saksa

SAN

(1)

Perinteinen nimitys saksalaiselle laatuvalkoviinille, jossa on vähintään 70 prosenttia Nahen, Rheingaun, Rheinhessenin tai Pfalzin alueilta tulevien Riesling-, Silvaner-, Müller-Thurgau- tai Kerner-rypäleitten sekoitusta. Jäännössokeripitoisuus vaihtelee puolimakeasta makeaan. Tarkoitettu lähes yksinomaan vientiin.

 

Riesling-Hochgewächs (5)

saksa

SAN

(1)

Laatuvalkoviini, joka tuotetaan yksinomaan Riesling-rypäleistä; rypäleen puristemehun luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 1,5 tilavuusprosenttia korkeampi kuin luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus, joka on vahvistettu sille viininviljelyvyöhykkeelle tai sen osalle, jossa rypäleet on korjattu; viini on saanut laatutestissä vähintään arvosanan 3,0.

 

Schillerwein

saksa

SAN

(1)

Viini Württembergin määritellyltä viininviljelyvyöhykkeeltä; laatuviini, jonka väri vaihtelee haaleasta punaisesta kirkkaan punaiseen ja joka tuotetaan sekoittamalla valkoisia rypäleitä (myös murskattuina) punaisiin rypäleisiin, jotka voidaan myös murskata. Ilmaisu ”Schillersekt b.A.” tai ”Schillerperlwein b.A.” on sallittu, jos perusviini on Schillerwein.

 

Weissherbst

saksa

SAN

(1)

Laatuviini, joka tuotetaan määritellyllä viininviljelyvyöhykkeellä, tai Prädikatswein (arvomerkinnällä varustettu viini), joka valmistetaan yhdestä punaisesta rypälelajikkeesta ja jossa on vähintään 95 prosenttia kevyesti puristettua rypäleen puristemehua; merkinnän ”Weißherbst” kanssa on ilmoitettava rypälelajike samanlaisin, -kokoisin ja -värisin kirjaimin; voidaan käyttää myös saksalaisissa laatukuohuviineissä, jotka on valmistettu viinistä, jossa saa käyttää merkintää ”Weißherbst”.

 


KREIKKA

Αγρέπαυλη

(Agrepavlis)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tilan, jolla on ilmaisulla ”Agrepavlis” kuvattu rakennus, viinitarhoista korjatuista rypäleistä kyseisellä tilalla valmistettu viini.

 

Αμπέλι

(Ampeli)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tämä viini valmistetaan yksinomaan tilan viinitarhoista korjatuista rypäleistä kyseisellä tilalla.

 

Αμπελώνας(ες)

(Ampelonas (-ès))

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tämä viini valmistetaan yksinomaan tilan viinitarhoista korjatuista rypäleistä kyseisellä tilalla.

 

Αρχοντικό

(Archontiko)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tilan, jolla on ilmaisulla ”archontiko” kuvattu rakennus, viinitarhoista korjatuista rypäleistä kyseisellä tilalla valmistettu viini.

 

Κάβα

(Cava)

kreikka

SMM

(1, 3, 8, 11, 15, 16)

Viini, joka vanhennetaan valvotuissa olosuhteissa.

 

Από διαλεκτούς αμπελώνες

(Grand Cru)

kreikka

SAN

(3, 15, 16)

Viini, joka tuotetaan yksinomaan valittujen viinitarhojen rypäleistä, joiden hehtaarituotos on alhainen.

 

Ειδικά Επιλεγμένος

(Grande réserve)

kreikka

SAN

(1, 3, 15, 16)

Valikoitu viini, jota vanhennetaan tietty aika valvotuissa olosuhteissa.

 

Κάστρο

(Kastro)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tilan, jolla on historiallinen linna tai sen rauniot, viinitarhoista korjatuista rypäleistä kyseisellä tilalla valmistettu viini.

 

Κτήμα

(Ktima)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tämä viini valmistetaan rypäleistä, jotka korjataan asianomaisella suojatulla viininviljelyalueella sijaitsevan tilan viinitarhoista.

 

Λιαστός

(Liastos)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 15, 16)

Tämä viini valmistetaan rypäleistä, jotka on jätetty aurinkoon tai varjoon veden osittaista haihduttamista varten.

 

Μετόχι

(Metochi)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tämän viinin tuotannossa käytetyt rypäleet on korjattu sellaisen tilan viinitarhoista, joka sijaitsee sen luostarialueen ulkopuolella, johon tila kuuluu.

 

Μοναστήρι

(Monastiri)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Viini, joka tuotetaan luostarin viinitarhoista korjatuista rypäleistä.

 

Νάμα

(Nama)

kreikka

SAN/SMM

(1)

Makea ehtoollisviini.

 

Νυχτέρι

(Nychteri)

kreikka

SAN

(1)

Ilmaisulla ”Santorini” varustettu PDO-viini, joka tuotetaan yksinomaan Thiralla ja Thiresialla ja jota vanhennetaan tynnyreissä vähintään kolme kuukautta.

 

Ορεινό κτήμα

(Orino Ktima)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tämän viinin tuotannossa käytetyt rypäleet korjataan yli 500 metrin korkeudessa sijaitsevan tilan viinitarhoista.

 

Ορεινός αμπελώνας

(Orinos Ampelonas)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tämän viinin tuotannossa käytetyt rypäleet korjataan yli 500 metrin korkeudessa sijaitsevista viinitarhoista.

 

Πύργος

(Pyrgos)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 8, 11, 15, 16)

Tilan, jolla on ilmaisulla ”Pyrgos” kuvattu rakennus, viinitarhoista korjatuista rypäleistä kyseisellä tilalla valmistettu viini.

 

Επιλογή ή Επιλεγμένος

(Réserve)

kreikka

SAN

(1, 3, 15, 16)

Valikoitu viini, jota vanhennetaan tietty aika valvotuissa olosuhteissa.

 

Παλαιωθείς επιλεγμένος

(Vieille réserve)

kreikka

SAN

(3, 15, 16)

Valikoitu väkevä viini, jota vanhennetaan tietty aika valvotuissa olosuhteissa.

 

Βερντέα

(Verntea)

kreikka

SMM

(1)

Tämä perinteisellä merkinnällä varustettu viini tuotetaan rypäleistä, jotka korjataan Zakynthosilla, jossa viini myös valmistetaan.

 

Vinsanto

kreikka

SAN

(1, 3, 15, 16)

Ilmaisulla ”Santorini” varustettu PDO-viini, joka tuotetaan aurinkoon jätetyistä rypäleistä yksinomaan Santo Erini-Santorinin muodostavilla Thiran ja Thiresian saarilla.

 


ESPANJA

Amontillado

espanja

SAN

(3)

Väkevä SAN-viini (Vino generoso) ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda”, ”Montilla-Moriles”, kuiva, teräväarominen, pehmeä ja täyteläinen, meripihkan tai kullan värinen, todellinen alkoholipitoisuus 16–22o. Vanhennettu vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras” -järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Añejo

espanja

SAN/SMM

(1)

Viini, jota vanhennetaan enintään 600 litran tammiastiassa tai pullossa vähintään 24 kuukautta.

 

espanja

SAN

(3)

Väkevä SAN-viini ”Malaga”, jota vanhennetaan 3–5 vuotta.

 

Chacolí-Txakolina

espanja

SAN

(1)

SAN-viini ”Chacolí de Bizkaia-Bizkaiko Txakolina”, ”Chacolí de Getaria-Getariako Txakolina” tai ”Chacolí de Álava-Arabako Txakolina”, joka on valmistettu pääasiassa Ondarrabi Zuri- ja Ondarrabi Beltza -lajikkeista. Viini, jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 9,5 tilavuusprosenttia (11 tilavuusprosenttia, kun kyseessä on tynnyrissä käytetty valkoviini), haihtuvien happojen pitoisuus enintään 0,8 mg/l ja kokonaisrikkipitoisuus enintään 180 mg/l (punaviineillä 140 mg/l)

 

Clásico

espanja

SAN

(3, 16)

Viini, jonka jäännössokeripitoisuus on yli 45 g/l.

Chile

Cream

englanti

SAN

(3)

Väkevä viini ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda”, ”Montilla-Moriles”, ”Málaga” tai ”Condado de Huelva”, jossa on pelkistäviä aineita vähintään 60 g/l, väri vaihtelee meripihkasta mahonkiin. Vanhennettu vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras”- tai ”añadas”-järjestelmässä tammitynnyreissä.

 

Criadera

espanja

SAN

(3)

Väkevä viini ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda”, ”Montilla-Moriles”, ”Málaga” tai ”Condado de Huelva”, jota vanhennetaan alueella perinteisessä ”criaderas y soleras” -järjestelmässä.

 

Criaderas y Soleras

espanja

SAN

(3)

Väkevä viini ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda”, ”Montilla-Moriles”, ”Málaga” tai ”Condado de Huelva”, jonka osalta käytetään kerroksittain (”criaderas”) pinottuja tammitynnyreitä; tietyn vuoden viiniä siirretään vuorotellen järjestelmässä ylempänä sijaitsevaan tynnyriin, jolloin eri ikäiset viinit sekoittuvat keskenään pitkän ajan kuluessa, ja vanhentamisprosessi päättyy viimeisellä tasolla eli ”solerassa”.

 

Crianza

espanja

SAN

(1)

Muu viini kuin kuohuviini, helmeilevä viini tai väkevä viini; täyttää seuraavat edellytykset:

punaviiniä vanhennetaan vähintään 24 kuukautta, joista vähintään 6 kuukautta enintään 330 litran tammitynnyreissä,

valko- ja roseeviiniä vanhennetaan vähintään 18 kuukautta, joista vähintään 6 kuukautta enintään 330 litran tammitynnyreissä.

 

Dorado

espanja

SAN

(3)

Väkevät SAN-viinit ”Rueda” ja ”Malaga”, joita on vanhennettu.

 

Fino

espanja

SAN

(3)

Väkevät SAN-viinit (vino generoso) ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla Sanlúcar de Barrameda” ja ”Montilla Moriles”, joilla on seuraavat ominaisuudet: oljenvärinen, kuiva, kitkerähkö, notkea ja aromikas. Vanhennettu hiivaketon (”flor”) alla vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras” -järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Fondillón

espanja

SAN

(16)

SAN-viini ”Alicante”, joka valmistetaan ylikypsistä Monastrell-rypäleistä, jotka ovat huippulaadukkaita ja terveitä. Käyminen tapahtuu yksinomaan paikallisten viinihiivakantojen avulla, ja todellisen alkoholipitoisuuden (vähintään 16 tilavuusprosenttia) on oltava kokonaan luonnollinen. Vanhennetaan vähintään 10 vuotta tammitynnyreissä.

 

Gran reserva

espanja

SAN

(1)

Muu viini kuin kuohuviini, helmeilevä viini tai väkevä viini; täyttää seuraavat edellytykset:

punaviiniä vanhennetaan vähintään 60 kuukautta, joista vähintään 18 kuukautta enintään 330 litran tammitynnyreissä, loppuaika pullossa,

valko- ja roseeviiniä vanhennetaan vähintään 48 kuukautta, joista vähintään 6 kuukautta enintään 330 litran tammitynnyreissä, loppuaika pullossa.

 

espanja

SAN

(4)

SAN-kuohuviinejä ”Cava” vanhennetaan vähintään 30 kuukautta tirage-liuoksen lisäämisestä sakanpoistoon.

 

Lágrima

espanja

SAN

(3)

Makea SAN-viini ”Málaga”, jonka valmistuksen aikana tallatuista rypäleistä saatava puristemehu otetaan talteen ilman mekaanista puristusta. Sitä on vanhennettava vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras” -järjestelmässä tai satovuoteen perustuvassa järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Noble

espanja

SAN/SMM

(1)

Viini, jota vanhennetaan enintään 600 litran tammitynnyrissä tai pullossa vähintään 18 kuukautta.

 

espanja

SAN

(3)

Väkevä SAN-viini ”Málaga”, jota on vanhennettu 2–3 vuotta.

 

Oloroso

espanja

SAN

(3)

Väkevät viinit (vino generoso) ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla Sanlúcar de Barrameda” ja ”Montilla Moriles”, joilla on seuraavat ominaisuudet: runsas, täyteläinen, samettinen, aromaattinen, energinen, kuiva tai makeahko, mahonginvärinen, todellinen alkoholipitoisuus 16–22o. Vanhennettu vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras” -järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Pajarete

espanja

SAN

(3)

Makea tai puolimakea SAN-viini ”Málaga”, jota vanhennetaan vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras” tai ”añadas”-järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Pálido

espanja

SAN

(3)

Väkevä viini (vino generoso) ”Condado de Huelva”, jota vanhennetaan vähintään kolme vuotta biologisella menetelmällä, todellinen alkoholipitoisuus 15–17 tilavuusprosenttia.

 

espanja

SAN

(3)

Väkevä SAN-viini ”Rueda”, jota vanhennetaan vähintään neljä vuotta, joista viimeiset kolme tammiastiassa.

 

espanja

SAN

(3)

SAN-viini ”Málaga”, joka valmistetaan Pedro Ximenez -ja/tai Moscatel-lajikkeesta lisäämättä keitettyä rypäleen puristemehua (”arrope”) ja jota ei vanhenneta.

 

Palo Cortado

espanja

SAN

(3)

Väkevä SAN-viini (vino generoso) ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda” tai ”Montilla-Moriles”, joka vastaa aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan Amontilladon aromia sekä Oloroson makua ja väriä ja jonka todellinen alkoholipitoisuus on 16–22 prosenttia. Vanhennetaan kahdessa vaiheessa: ensin biologisesti hiivaketon alla, sitten hapettamalla.

 

Primero de Cosecha

espanja

SAN

(1)

SAN-viini ”Valencia”, jonka rypäleet korjataan satokauden ensimmäisten 10 päivän aikana, joka pullotetaan seuraavien 30 päivän kuluessa yhden päivän aikana; satovuosi merkittävä.

 

Rancio

espanja

SAN

(1, 3)

Viinit, joiden vanhentamisprosessi on ollut erityisen hapettava, lämpötilojen vaihtelut huomattavia kosketuksissa ilman kanssa, puu- tai lasiastioissa.

 

Raya

espanja

SAN

(3)

Väkevä viini (vino generoso) ”Montilla Moriles”, jolla on samanlaisia ominaisuuksia kuin Oloroso-viineillä, mutta vähemmän makua ja aromia. Vanhennettu vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras” -järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Reserva

espanja

SAN

(1)

Muu viini kuin kuohuviini, helmeilevä viini tai väkevä viini; täyttää seuraavat edellytykset:

punaviiniä vanhennetaan vähintään 36 kuukautta, joista vähintään 12 kuukautta enintään 330 litran tammitynnyreissä, loppuaika pullossa,

valko- ja roseeviiniä vanhennetaan vähintään 24 kuukautta, joista vähintään 6 kuukautta enintään 330 litran tammitynnyreissä, loppuaika pullossa.

Chile

Sobremadre

espanja

SAN

(1)

Valkoviinit ”Vinos de Madrid”, jotka sisältävät hiilidioksidia, joka syntyy kun rypäleen puristemehuun lisätään käymisprosessissa rypäleitä, jotka on irrotettu tertuista ja puristettu (”madres”).

 

Solera

espanja

SAN

(3)

Väkevä viini ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda”, ”Montilla-Moriles”, ”Málaga” tai ”Condado de Huelva”, jota vanhennetaan ”criaderas y soleras” -järjestelmässä.

 

Superior

espanja

SAN

(1)

Viinit, joiden rypäleistä vähintään 85 prosenttia kuuluu asianomaisten rajattujen alueiden ensisijaisiin lajikkeisiin.

Chile

Etelä-Afrikka

Trasañejo

espanja

SAN

(3)

Väkevä SAN-viini ”Málaga”, jota vanhennetaan yli 5 vuotta.

 

Vino Maestro

espanja

SAN

(3)

SAN-viini ”Málaga”, jonka käyminen on epätäydellinen, sillä ennen käymisen alkamista rypäleen puristemehuun lisätään 7 prosenttia viininvalmistuksesta peräisin olevaa alkoholia. Käymisprosessi on sen vuoksi hyvin hidas ja pysähtyy, kun alkoholipitoisuus on 15–16o, jolloin käymätöntä sokeria on 160–200 g/l. Vanhennetaan vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras”- tai ”añadas”-järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Vendimia Inicial

espanja

SAN

(1)

Utiel–Requenan alueen viini, joka valmistetaan satokauden ensimmäisten kymmenen päivän aikana korjatuista rypäleistä ja jonka alkoholipitoisuus on 10–11,5 tilavuusprosenttia; viinin erityisominaisuudet johtuvat rypäleiden nuoruudesta, hiilidioksidia voidaan myös välillä hieman poistaa.

 

Viejo

espanja

SAN/SMM

(1)

Viini, jota vanhennetaan 36 kuukautta, oksidoitunut valon, hapen tai lämmön takia tai näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

 

espanja

SAN

(3)

Väkevä PDO-viini (vino generoso) ”Condado de Huelva”, jolla on seuraavat ominaisuudet: runsas, täyteläinen, samettinen, aromaattinen, energinen, kuiva tai makeahko, mahonginvärinen, todellinen alkoholipitoisuus 15–22o. Vanhennettu vähintään kaksi vuotta ”criaderas y soleras” -järjestelmässä enintään 1 000 litran tammitynnyreissä.

 

Vino de Tea

espanja

SAN

(1)

La Palman pohjoisen vyöhykkeen SAN-viini, jota vanhennetaan kanarianmännystä valmistetuissa astioissa enintään kuusi kuukautta. Valkoviinien todellinen alkoholipitoisuus on 11–14,5 tilavuusprosenttia, roseeviinien 11–13 tilavuusprosenttia ja punaviinien 12–14 tilavuusprosenttia.

 


RANSKA

Ambré

ranska

SAN

(3)

29.12.1997 annetun säädöksen 7 pykälä: SAN-merkintä ”Rivesaltes”: Jotta valkoviiniä voidaan kuvata tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Rivesaltes” täydennettynä maininnalla ”ambré”, sitä on pidettävä tilalla oksidoivassa ympäristössä sadonkorjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 1. päivään syyskuuta.

 

Clairet

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Bourgogne” ja ”Bordeaux”: haaleanpunainen punaviini tai roseeviini.

 

Claret

ranska

SAN

(1)

SAN-merkintä ”Bordeaux”: ilmaisu, jota käytetään kuvaamaan haaleanpunaista punaviiniä.

 

Tuilé

ranska

SAN

(3)

29.12.1997 annetun säädöksen 7 pykälä: Jotta punaviiniä voidaan kuvata tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Rivesaltes” täydennettynä maininnalla ”tuilé”, sitä on pidettävä tilalla oksidoivassa ympäristössä sadonkorjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 1. päivään syyskuuta.

 

Vin jaune

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Arbois”, ”Côtes du Jura”, ”L'Etoile” ja ”Château-Châlon”: viinituote, joka valmistetaan yksinomaan kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuista rypälelajikkeista: hidas käyminen, vanhentaminen tammitynnyrissä ilman täyttöviinin lisäystä vähintään kuuden vuoden ajan.

 

Château

ranska

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 15, 16)

Historiallinen ilmaisu, joka liittyy tiettyyn alue- ja viinityyppiin ja joka viineille, jotka tulevat linnasta, joka on oikeasti olemassa tai tilalta, jota kutsutaan juuri tällä nimityksellä.

Chile

Clos

ranska

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 15, 16)

Chile

Cru artisan

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Médoc”, ”Haut-Médoc”, ”Margaux”, ”Moulis”, ”Listrac”, ”St Julien”, ”Pauillac”, ”St Estèphe”.

Ilmaisu, joka liittyy viinin laatuun, historiaan ja aluetyyppiin, jotka tuovat mieleen tietyltä tilalta tulevien viinien paremmuusjärjestyksen.

 

Cru bourgeois

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Médoc”, ”Haut-Médoc”, ”Margaux”, ”Moulis”, ”Listrac”, ”Saint-Julien”, ”Pauillac”, ”Saint-Estèphe”: Ilmaisu, joka liittyy viinin laatuun, historiaan ja aluetyyppiin, jotka tuovat mieleen tietyltä tilalta tulevien viinien paremmuusjärjestyksen.

Chile

Cru classé, johon voidaan lisätä ilmaisu Grand, Premier Grand, Deuxième, Troisième, Quatrième, Cinquième

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Barsac”, ”Côtes de Provence”, ”Graves”, ”Saint-Emilion grand cru”, ”Médoc”, ”Haut-Médoc”, ”Margaux”, ”Pessac-Leognan”, ”Saint Julien”, ”Pauillac”, ”Saint Estèphe”, ”Sauternes”.

Ilmaisu, joka liittyy viinin laatuun, historiaan ja aluetyyppiin, jotka tuovat mieleen tietyltä tilalta tulevien viinien paremmuusjärjestyksen.

 

Edelzwicker

saksa

SAN

(1)

SAN-merkintä ”Alsace”: Viinit, jotka saadaan yhdestä tai useammasta rypälelajikkeesta eritelmän mukaisesti.

 

Grand cru

ranska

SAN

(1, 3, 4)

Viinin laatuun liittyvä ilmaisu, joka varataan asetuksessa määritetyille suojatulla alkuperänimityksellä varustetuille viineille ja jota käytetään yhteisesti sisällyttämällä se alkuperänimitykseen.

Chile

Sveitsi

Tunisia

Hors d’âge

ranska

SAN

(3)

SAN-merkintöjä ”Rivesaltes” ja ”Banyuls” voidaan käyttää viineissä, joita on kypsytetty vähintään viisi vuotta valmistuksen jälkeen.

 

Passe-tout-grains

ranska

SAN

(1)

SAN-merkintä ”Bourgogne”: Viinit, jotka saadaan kahdesta rypälelajikkeesta eritelmän mukaisesti.

 

Premier Cru

ranska

SAN

(1)

Viinin laatuun liittyvä ilmaisu, joka varataan asetuksessa määritetyille suojatulla alkuperänimityksellä varustetuille viineille ja jota käytetään yhteisesti sisällyttämällä se alkuperänimitykseen.

Tunisia

Primeur

ranska

SAN

(1)

Viinit, jotka saatetaan kuluttajien ostettaviksi satovuoden marraskuun kolmantena torstaina.

 

ranska

SMM

(1)

Viinit, jotka saatetaan kuluttajien ostettaviksi satovuonna lokakuun kolmannesta torstaista alkaen.

 

Rancio

ranska

SAN

(1, 3)

SAN-merkinnät ”Grand Roussillon”, ”Rivesaltes”, ”Rasteau”, ”Banyuls”, ”Maury”, ”Clairette du Languedoc”: Ilmaisu, joka liittyy viinin tyyppiin ja erityiseen tuotantomenetelmään ja joka varataan eräille laatuviineille niiden iän ja tuotantopaikkaan liittyvien edellytysten vuoksi.

 

Sélection de grains nobles

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Alsace”, ”Alsace Grand Cru”, ”Condrieu”, ”Monbazillac”, ”Graves supérieur”, ”Bonnezeaux”, ”Jurançon”, ”Cérons”, ”Quarts de Chaume”, ”Sauternes”, ”Loupiac”, ”Côteaux du Layon”, ”Barsac”, ”Sainte Croix du Mont”, ”Côteaux de l'Aubance”, ”Cadillac”: Viini, joka on valmistettava käsin poimituista ja asteittain valikoiduista rypäleistä. Tarkoituksena on etsiä ylikypsät jalohometartunnan saaneet tai rusinoituneet rypäleet.

 

Sur lie

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Muscadet”, ”Muscadet Coteaux de la Loire”, ”Muscadet-Côtes de Grandlieu”, ”Muscadet-Sèvre et Maine”, ”Gros Plant du Pays Nantais”: Viini, jolle on vahvistettu erityisvaatimukset (kuten tuotos, alkoholipitoisuus) ja joka pidetään viinisakan päällä satovuotta seuraavan vuoden 1. maaliskuuta asti.

 

ranska

SMM

(1)

SMM-merkinnät ”Vin de pays d'Oc”, ”Vin de pays des Sables du Golfe du Lion”: Viini, jolle on vahvistettu erityisvaatimukset ja joka pidetään vähemmän kuin yhden talven ajan tynnyrissä ja joka pidetään viinisakan päällä pullottamiseen asti.

 

Vendanges tardives

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Alsace”, ”Alsace Grand Cru”, ”Jurançon”: Ilmaisu, joka liittyy viinin tyyppiin ja erityiseen tuotantomenetelmään ja joka varataan viineille, jotka saadaan ylikypsistä rypäleistä, jotka ovat tiettyjen tiheyttä ja alkoholipitoisuutta koskevien edellytysten mukaisia.

 

Villages

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Anjou”, ”Beaujolais”, ”Côte de Beaune”, ”Côtes de Nuits”, ”Côtes du Rhône”, ”Côtes du Roussillon”, ”Mâcon”: Viinin laatuun liittyvä ilmaisu, joka varataan asetuksessa määritetyille alkuperänimityksellä varustetuille viineille ja jota käytetään yhteisesti sisällyttämällä se alkuperänimitykseen.

 

Vin de paille

ranska

SAN

(1)

SAN-merkinnät ”Arbois”, ”Côtes du Jura”, ”L'Etoile”, ”Hermitage”: Ilmaisu, joka liittyy valmistusmenetelmään, jossa valitaan kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuista lajikkeista saadut rypäleet, joita kuivataan vähintään kuusi viikkoa olkien tai säleikköjen päällä tai ripustettuina. Vanhennetaan vähintään kolme vuotta rypäleiden puristamispäivästä, mukaan luettuna kypsytys puuastiassa vähintään 18 kuukauden ajan.

 


ITALIA

Alberata tai vigneti ad alberata

italia

SAN

(1)

Erityisnimitys, joka liittyy Aversa-viineihin. Se tarkoittaa ikiaikaista viininviljelyperinnettä, jota noudattaen tuote saadaan.

 

Amarone

italia

SAN

(1)

Yksinomainen historiallinen ilmaisu, joka liittyy Valpolicella-viinien tuotantomenetelmään. Sitä on käytetty antiikin ajoista asti osoittamaan sellaisen viinin alkuperää, joka tuotetaan tietyllä tuotantomenetelmällä, jossa käytetään kuivuneita rypäleitä ja joka perustuu sokerien täydelliseen käymiseen. Tämä selittää, mistä on peräisin tuotteen kuvauksessa käytetty tunnettu ilmaisu ”Amarone”.

 

Ambra

italia

SAN

(3)

Ilmaisu, joka liittyy Marsala-viinien tuotantomenetelmään ja erityiseen enemmän tai vähemmän syvään meripihkan väriin. Viinin erityinen väri johtuu pitkästä tuotantomenetelmästä, joka pitää sisällään vanhentamisen ja jälkikäsittelyn, joissa tapahtuu voimakas redox-reaktio polyfenoleihin ja väriaineisiin liittyen.

 

Ambrato

italia

SAN

(1, 3)

Ilmaisu, joka liittyy Malvasia from Lipari ja Vernaccia from Oristano -viinien tuotantomenetelmään ja erityiseen enemmän tai vähemmän syvään meripihkan väriin. Viinin erityinen väri johtuu pitkästä tuotantomenetelmästä, joka pitää sisällään vanhentamisen ja jälkikäsittelyn, joissa tapahtuu voimakas redox-reaktio polyfenoleihin ja väriaineisiin liittyen.

 

Annoso

italia

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy Controguerra-viineihin. Se liittyy tuotantomenetelmään, jossa käytetään kuivuneita rypäleitä ja pakollista vanhentamista puuastioissa vähintään 30 kuukauden ajan ennen lopputuotteen kaupan pitämistä ja kulutusta.

 

Apianum

latina

SAN

(1)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy Fiano di Avellino -viiniin. Ilmaisulla on klassinen alkuperä: se tarkoittaa rypäleiden jumalatarta, koska rypäleet ovat mehiläisten (italiaksi: ”api”) suosiossa.

 

Auslese

saksa

SAN

(1)

Ks. perinteinen merkintä ”scelto”. Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy Caldaro- ja Caldaro Classico – Alto Adige -viineihin.

 

Buttafuoco

italia

SAN

(1, 6)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy läheisesti tietyn tyyppiseen viiniin, joka on peräisin Oltrepò Pavese -viinien osa-alueelta. Sitä on käytetty kauan kuvaamaan erityislaatuista tuotetta, joka nimityksen mukaisesti pystyy antamaan ”vahvaa lämpöä”.

 

Cannellino

italia

SAN

(1)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy Frascati-viineihin ja niiden tuotantoon. Sitä on käytetty kauan kuvaamaan edellä mainittua viinityyppiä, joka tuotetaan erityisellä tuotantomenetelmällä, jolla saadaan puolimakeaa ja vahvaa viiniä (”abboccato”).

 

Cerasuolo

italia

SAN

(1)

Perinteinen historiallinen ilmaisu, joka liittyy läheisesti Cerasuolo di Vittoria -viineihin. Se on olennainen osa DOCG-nimeä muodostaen sen ei-maantieteellisen osan. Ilmaisu liittyy sekä viinin tuotantoon että väriin. Sitä käytetään perinteisesti kuvaamaan toisenlaista Montepulciano d'Abruzzo -viiniä, johon se liittyy läheisesti.

 

Chiaretto

italia

SAN/SMM

(1, 3, 4, 5, 6)

Ilmaisu, joka liittyy mustista rypäleistä valmistetun viinin tuotantomenetelmään ja väriin.

 

Ciaret

italia

SAN

(1)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy Monferrato-viineihin ja tuotteen väriin, sillä se tarkoittaa kevyen punaista.

 

Château

ranska

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 15, 16)

Ilmaisu, joka liittyy viininvalmistamoon silloin kun rypäleet ovat yksinomaisesti peräisin kyseisestä yrityksestä, jossa viini myös valmistetaan.

Chile

Classico

italia

SAN

(1, 3, 8, 11, 15, 16)

Laissa nro 164/1992 vahvistettu ilmaisu. Se on varattu muille kuin kuohuviineille, jotka ovat peräisin vanhimmalta alueelta, jolle voidaan myöntää SAN-asema.

Chile

Dunkel

saksa

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy Trentino-viinien tuotantomenetelmään ja tyypilliseen tummaan väriin.

 

Fine

italia

SAN

(3)

Ilmaisu, joka liittyy läheisesti yhteen Marsala-viinien luokista. Se liittyy tuotantomenetelmään, jossa viiniä vanhennetaan vähintään yksi vuosi, josta vähintään 8 kuukautta puutynnyrissä.

 

Fior d’Arancio

italia

SAN

(1, 6)

Ilmaisu, joka liittyy kahteen Colli Euganei -viinien luokkaan: kuohuviiniin ja passito-viiniin (kuivuneista rypäleistä valmistettu). Se liittyy tuotantomenetelmään ja tuotteen tyypillisiin aromaattisiin ominaisuuksiin; tuote valmistetaan Muscat-rypäleistä tarkalla tuotantomenetelmällä.

 

Flétri

italia

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy DOC-viineihin Valle d'Aosta tai Vallée d'Aoste. Se liittyy tuotantomenetelmään ja tuotteen tyypillisiin ominaisuuksiin; tuote valmistetaan osittain kuivatuista rypäleistä tarkalla tuotantomenetelmällä.

 

Garibaldi Dolce (tai GD)

italia

SAN

(3)

Yksinomainen historiallinen ilmaisu, joka liittyy DOC-viineihin Marsala Superior. Alkujaan ilmaisua käytettiin Garibaldin kunniaksi, sillä hän maistoi tätä viiniä Marsalaan tultuaan. Hän arvosti viiniä sen ominaisuuksien vuoksi; nämä ominaisuudet johtuvat tuotantoprosessista, jossa viiniä vanhennetaan vähintään kahden vuoden ajan puutynnyreissä.

 

Governo all’uso toscano

italia

SAN/SMM

(1)

Alkujaan ilmaisu liittyi SAN-viineihin Chianti ja Chianti Classico. Sittemmin sen käyttö laajeni koskemaan SMM-viiniä Colli della Toscana Centrale, jota tuotetaan samalla tuotantoalueella. Se liittyy Toscanassa käytettävään erityiseen tuotantomenetelmään, jossa viiniin lisätään talven lopulla kuivattuja rypäleitä, jotka saavat aikaan lisäkäymisen.

 

Gutturnio

italia

SAN

(1, 8)

Yksinomainen historiallinen ilmaisu, joka liittyy Colli Piacentini -viinien osa-alueelta peräisin olevaan viinityyppiin. Se viittaa edellä mainitun, hyvin tyypillisen ja korkealaatuisen punaviinin tuotantomenetelmään. Sitä on tarjoiltu roomalaisaikojen hopeapikareista, joita kutsutaan nimellä ”Gutturnium”.

 

Italia Particolare (tai IP)

italia

SAN

(3)

Yksinomainen historiallinen ilmaisu, joka liittyy Marsala fine -viineihin. Alkujaan marsalaa tuotettiin yksinomaan kansallisille markkinoille.

 

Klassisch/Klassisches Ursprungsgebiet

saksa

SAN

(1)

Caldaro- ja Alto Adige -viinien perinteinen tuotantoalue (joilla nimitys ”Santa Maddalena” tai ”Terlano”).

(Ks. ilmaisun ”Classico” määritelmä).

 

Kretzer

saksa

SAN

(1)

Ilmaisu liittyy tuotantomenetelmään ja tyypilliseen vaaleanpunaiseen väriin.

Ilmaisua käytetään Alto Adige-, Trentino- ja Teroldego rotaliano -viineissä.

 

Lacrima

italia

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy läheisesti nimitykseen ”Lacrima di Morro d'Alba” ja on olennainen osa kyseisen viinin nimeä. Se viittaa erityiseen tuotantomenetelmään, jossa rypäleet puristetaan kevyesti korkealaatuisen tuotteen aikaansaamiseksi.

 

Lacryma Christi

italia

SAN

(1, 3, 4, 5)

Yksinomainen historiallinen ilmaisu, joka liittyy Vesuvio-viineihin. Se on perinteisesti yhdistetty eräisiin edellä mainittujen viinien luokkiin (tavallinen viini, väkevä viini/kuohuviini), jotka on tuotettu erityisellä tuotantomenetelmällä, jossa rypäleet puristetaan kevyesti korkealaatuisen, uskonnollisia konnotaatioita sisältävän tuotteen aikaansaamiseksi.

 

Lambiccato

italia

SAN

(1)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy Castel San Lorenzo -viineihin. Se liittyy tuotteen tyyppiin ja erityiseen tuotantomenetelmään, jossa käytetään Muscat-rypäleitä ja jossa rypäleitä maseroidaan kontrolloidussa lämpötilassa Lambicchi-astioissa.

 

London Particolar (tai LP tai Inghilterra)

italia

SAN

(3)

Yksinomainen historiallinen ilmaisu, joka liittyy Marsala Superiore -viineihin. Ilmaisua tai lyhennettä käytetään perinteisesti kuvaamaan Englannin markkinoille tarkoitettua tuotetta. Myös englannin kielen käyttö on perinteistä, ja se mainitaan eritelmässä ja Marsala-viineille vahvistetuissa säännöissä. Yleisesti tiedetään, että tämän nimityksen merkitys ja maine väkevän viinin kuvauksessa johtuvat sekä tuottajien että englantilaisten kauppiaiden toiminnasta; viimeksi mainitut tulivat Marsalaan vuonna 1773 ja ovat siitä lähtien tuottaneet ja pitäneet kaupan tätä ainutlaatuista viiniä ja tehneet sitä tunnetuksi koko maailmassa ja erityisesti Englannissa.

 

Occhio di Pernice

italia

SAN

(1)

Erityisilmaisu, joka liittyy Vin Santo -viineihin. Ilmaisu liittyy tuotantomenetelmään ja tyypilliseen väriin. Erityinen tuotantomenetelmä perustuu punaisten rypäleiden käyttöön, ja sillä saadaan hyvin tyypillinen tuote, jonka ainutlaatuinen väri vaihtelee kirkkaasta haaleaan roosaan. Viini on saanut nimensä pyystä (”Pernice”), jonka silmien väriä se kuvastaa.

 

Oro

italia

SAN

(3)

Ilmaisu, joka liittyy Marsala-viineihin. Se viittaa tiettyyn väriin ja tuotantomenetelmään, jossa keitetyn rypäleen puristemehun käyttö on kiellettyä. Näin saadaan erityislaatuinen tuote, jonka väri on enemmän tai vähemmän syvän kultainen.

 

Passito tai Vino passito tai Vino Passito Liquoroso

italia

SAN/SMM

(1, 3, 15, 16)

Ilmaisu liittyy tuotteen tyyppiin ja tuotantomenetelmään. Ilmaisut ”passito” tai ”vino passito” ja”vino passito liquoroso” varataan tavallisille tai väkeville viineille, jotka saadaan käyttämällä luonnollisesti kuivaneita tai ilmastoidussa tilassa kuivattuja rypäleitä eritelmän määräysten mukaisesti. Lailla nro 82/2006 ilmaisu laajennettiin koskemaan myös ylikypsistä rypäleistä valmistettuja viinejä.

 

Ramie

italia

SAN

(1)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy yhteen Pinerolese-viinien luokista. Ilmaisu liittyy tuotteen tyyppiin ja tuotantomenetelmään, joka perustuu osittain kuivattuihin rypäleisiin.

 

Rebola

italia

SAN

(1, 15)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy yhteen Colli di Rimini -viinien luokista. Se liittyy tuotantomenetelmään ja tuotteen tyyppiin; tuotteen väri vaihtelee kultaisesta meripihkan väriseen ja se saadaan osittain kuivatuista rypäleistä.

 

Recioto

italia

SAN

(1, 4, 5)

Historiallis-perinteinen ilmaisu, joka liittyy läheisesti kolmen Venetossa tuotetun alkuperänimityksellä varustetun viinin nimeen; nämä ovat SAN-viinit ”Valpolicella”, ”Gambellara” ja ”Recioto di Soave”; nimitykset kuuluvat lähellä toisiaan sijaitseville tuotantoalueilla, joilla on samanlaiset perinteet erityisesti Veronan ja Vicenzan maakunnissa. Nimi on peräisin 400-luvulta. Tuolloin paimenrunoilijat kuvasivat tätä ainoastaan Veronan maakunnassa tuotettua arvokasta ja maineikasta viiniä, jonka nimi on peräisin nimestä ”Retia”. Nimi kuvaa vuoristoista ja mäkistä aluetta, joka muinoin ulottui halki Veronan ja Trenton alueen Comon ja Valtellinan rajalle. Ilmaisua on siis käytetty ammoisista ajoista, ja edelleenkin sitä käytetään kuvaamaan viinejä, jotka saadaan rypäleiden kuivaamiseen perustuvan erityisen tuotantomenetelmän ansiosta.

 

Riserva

italia

SAN

(1, 3, 4, 5, 15, 16)

Viinit, joita on vanhennettu vähintään kahden vuoden ajan (punaviinit) ja yhden vuoden ajan (valkoviinit) ja sen jälkeen vanhennettu tynnyreissä eritelmän mukaisesti. Eritelmässä on yleisten määräysten lisäksi vahvistettava velvollisuus merkitä merkintöihin satovuosi sekä säännöt sen merkitsemisestä, kun eri satovuosilta olevia viinejä sekoitetaan keskenään. Tätä ilmaisua voidaan käyttää SAN-merkinnällä varustetuissa kuohuviineissä ja väkevissä viineissä vastaavassa eritelmässä vahvistetuin edellytyksin ja yhteisön lainsäädäntöä noudattaen.

 

Rubino

italia

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy SAN-viiniin Cantavenna. Se liittyy koko prosessiin ja tyypilliseen väriin. Lisäksi ilmaisu ”Rubino” liittyy DOC-viinien ”Teroldego Rotaliano”, ”Trentino” ja ”Garda Colli Mantovani” luokkiin ja tuotteen väriin.

 

italia

SAN

(3)

Ilmaisu, joka liittyy Marsala-viineihin. Se viittaa tuotantomenetelmään, jossa keitetyn rypäleen puristemehun käyttö on kiellettyä. Lisäksi viini on väriltään erikoisen rubiininpunaista, johon vanhentamisen myötä tulee meripihkan vivahde.

 

Sangue di Giuda

italia

SAN

(4, 5, 8)

Yksinomainen historiallinen perinteinen ilmaisu, joka liittyy Oltrepò Pavesen alueella tuotettuihin viineihin. Sitä on käytetty jo kauan kuvaamaan erottuvan punaista ja makeaa tuotetta, joka on kuohuvaa tai helmeilevää ja täyteläistä, toisin sanoen niin suussasulavaa, että mitä enemmän juot, sitä pettävämpi se on apostoli Juudaksen (”Giuda”) tavoin.

 

Scelto

italia

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy Caldaro-, Caldaro Classico–Alto Adige- ja Colli del Trasimeno -viineihin. Se liittyy tiettyyn tuotteeseen ja tuotantomenetelmään, joka alkaa rypäleiden valinnalla (mistä ilmaisu ”valittu” eli ”scelto”).

 

Sciacchetrà

italia

SAN

(1)

Historiallis-perinteinen ilmaisu, joka liittyy läheisesti Cinque Terren alueeseen. Se liittyy tuotteen tuotantomenetelmään, joka sisältää rypäleiden puristamisen ja varastoinnin. Ilmaisu tarkoittaa sanamukaisesti ”purista ja jätä rauhaan”; tätä menetelmää käytetään korkealaatuisten tuotteiden valmistuksessa.

 

Sciac-trà

italia

SAN

(1)

Sama kuin edellä (Schiacchetrà). Tässä tapauksessa erona on se, että ilmaisu liittyy tiettyyn typologiaan.

 

Spätlese

saksa

SAN/SMM

(1, 3, 15, 16)

Ks. ilmaisu ”Vendemmia Tardiva”, jota käytetään Bolzanon autonomisella alueella.

 

Soleras

italia

SAN

(3)

Ilmaisu, joka liittyy väkeviin Marsala-viineihin. Se liittyy tuotteeseen ja tuotantomenetelmään, jossa viiniä vanhennetaan vähintään viiden vuoden ajan puutynnyreissä. Väkevöiminen keitetyllä tai tiivistetyllä rypäleen puristemehulla on kielletty. Tuloksena on puhdas luonnontuote, johon ei ole lisätty muita aineita, ei edes viininvalmistuksesta peräisin olevia aineita – alkoholia lukuun ottamatta, onhan kyseessä väkevä viini.

 

Stravecchio

italia

SAN

(3)

Ilmaisu, joka liittyy yksinomaan Virgin- ja/tai Soleras-tyyppisiin Marsala-viineihin. Se liittyy tuotteeseen ja tuotantomenetelmään, jossa viiniä vanhennetaan vähintään 10 vuoden ajan puutynnyreissä.

 

Strohwein

italia

SAN/SMM

(1, 3, 11, 15, 16)

Ks. perinteinen merkintä ”Passito”.

Tarkoittaa sananmukaisesti ”olkiviini”.

Se liittyy tiettyyn Bolzanon maakunnassa tuotettuun viiniin ja sen tuotantomenetelmään, jossa korjatut rypäleet kuivataan olkisäleikköjen päällä eri eritelmissä vahvistetun kuivausmenetelmän mukaisesti.

 

Superiore

italia

SAN

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 15, 16)

Viinit, joiden laatuominaisuudet ovat paremmat ja tuotantosäännöt paljon tiukemmat kuin muilla viineillä. Eritelmissä vahvistetaan seuraavat ominaisuudet:

a)

rypäleiden luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 0,5 tilavuusprosenttia;

b)

todellisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 0,5 tilavuusprosenttia.

San Marino

Superiore Old Marsala

italia

SAN

(3)

Ilmaisu, joka liittyy Marsala Superiore -viineihin. Se liittyy tuotteeseen ja tuotantomenetelmään, jossa viiniä vanhennetaan vähintään kahden vuoden ajan puutynnyreissä. Ilmaisu sisältää myös englanninkielisen sanan, jota käytetään perinteisesti väkevässä viinissä ja joka vahvistetaan sekä eritelmässä että Marsala-viinejä koskevassa lainsäädännössä. Nimityksen merkitys ja maine johtuvat sekä tuottajien että englantilaisten kauppiaiden toiminnasta; viimeksi mainitut tulivat Marsalaan vuonna 1773 ja ovat siitä lähtien tuottaneet ja pitäneet kaupan tätä viiniä ja tehneet sitä tunnetuksi koko maailmassa ja erityisesti Englannissa.

 

Torchiato

italia

SAN

(1)

Yksinomainen ilmaisu, joka liittyy Colli di Conegliano–Torchiato di Fregona -viineihin. Se liittyy tuotteen erityisominaisuuksiin; tuote valmistetaan tuotantomenetelmällä, jossa rypäleet puristetaan kevyesti.

 

Torcolato

italia

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy Breganze-viineihin.

Se liittyy tuotteen erityisominaisuuksiin; tuote valmistetaan tuotantomenetelmällä, jossa käytetään osittain kuivattuja rypäleitä. Rypäletertut korjataan varsineen, jotka letitetään, väännetään kierteelle ja ripustetaan kuivumaan.

 

Vecchio

italia

SAN

(1, 3)

Ilmaisu, joka liittyy Rosso Barletta-, Aglianico del Vuture-, Marsala- ja Falerno del Massico -viineihin. Se liittyy vanhentamisolosuhteisiin ja -menetelmään sekä jälkikäsittelyyn.

 

Vendemmia Tardiva

italia

SAN/SMM

(1, 3, 15, 16)

Ilmaisu liittyy tiettyyn tuoteluokkaan, jonka rypäleet korjataan myöhään. Kun rypäleet jätetään kasvirunkoon vanhenemaan ja kuivumaan erilaisissa sääolosuhteissa, niistä saadaan sokeripitoisuudeltaan ja aromiltaan ainutlaatuista viiniä. Ne luokitellaan jälkiruokaviineiksi tai ”mietiskelyviineiksi”.

 

Verdolino

italia

SAN/SMM

(1)

Ilmaisu, joka liittyy tuotantomenetelmään ja tyypilliseen vihreään väriin.

 

Vergine

italia

SAN

(1, 3)

Ilmaisu, joka liittyy Marsala-viineihin. Se liittyy tuotteeseen ja tuotantomenetelmään, jossa viiniä vanhennetaan vähintään viiden vuoden ajan puutynnyreissä ja jossa keitetyn tai tiivistetyn rypäleen puristemehun lisääminen on kiellettyä. Tuloksena on puhdas luonnontuote, johon ei ole lisätty muita aineita, ei edes viininvalmistuksesta peräisin olevia aineita – alkoholia lukuun ottamatta, onhan kyseessä väkevä viini.

Ilmaisu liittyy myös Bianco Vergine Valdichiana -viineihin. Se liittyy perinteiseen tuotantomenetelmään, jossa rypäleet käytetään vailla kuoria; näin saadaan puhdas ja luonnollinen lopputuote.

 

Vermiglio

italia

SAN

(1)

Ilmaisu liittyy Colli dell’Etruria Centrale -viineihin. Se liittyy erityisiin laatuomaisuuksiin ja tyypilliseen väriin.

 

Vino Fiore

italia

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy eräiden valko- ja roseeviinien tuotantomenetelmään. Rypäleet puristetaan kevyesti, jolloin tuloksena on hienovarainen maku, joka saa viinin puhkeamaan kukkaan (”fiore”).

 

Vino Novello tai Novello

italia

SAN/SMM

(1, 8)

Ilmaisu liittyy tuotantomenetelmään ja -ajankohtaan, joka on vahvistettu viinin kaupan pitämiselle ja kulutukselle, eli satovuoden 6. marraskuuta.

 

Vin Santo tai Vino Santo tai Vinsanto

italia

SAN

(1)

Historiallis-perinteinen ilmaisu, joka liittyy eräisiin Toscanan, Marchen, Umbrian, Emilia Romagnan, Veneton ja Trentino Alto Adigen alueilla tuotettuihin viineihin.

Se liittyy tiettyyn viiniluokkaan ja sen monimutkaiseen tuotantomenetelmään, jossa rypäleet varastoidaan ja kuivataan soveltuvassa tilassa, jossa ilma pääsee kiertämään; vanhentamisaika perinteisissä puuastioissa on pitkä.

Ilmaisun alkuperästä on monenlaisia versioita, joista useimmat liittyvät keskiaikaan. Luotettavin tulkinta liittyy läheisesti viinin uskolliseen arvoon. Viiniä on pidetty ainutlaatuisena ja ihmeitätekevänä.

Sitä käytettiin usein jumalanpalveluksissa, mistä ilmaisu ”pyhä viini” (”vin santo”) lienee peräisin.

Merkintää käytetään nykyäänkin, ja siitä määrätään yksityiskohtaisesti SAN-eritelmissä. Tällaiset viinit ovat hyvin tunnettuja ja arvostettuja koko maailmassa.

 

Vivace

italia

SAN/SMM

(1, 8)

Ilmaisu, joka liittyy tuotantomenetelmään ja saatuun tuotteeseen. Viini on helmeilevä sisältämänsä hiilidioksidin takia, joka syntyy luonnollisen käymisprosessin tuloksena.

 


KYPROS

Αμπελώνας (-ες)

(Ampelonas (-es))

(Vineyard(-s))

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 15, 16)

Viini, joka valmistetaan maatilaan kuuluvasta vähintään yhden hehtaarin suuruisesta viinitarhasta korjatuista rypäleistä. Viininvalmistus on suoritettu kokonaan asianomaisella tilalla rajatulla alueella.

WPC – Board act 6/2006

(EC382/2007, L95, 5.4.2007)

 

Κτήμα

(Ktima)

(Domain)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 15, 16)

Viini, joka valmistetaan maatilaan kuuluvasta vähintään yhden hehtaarin suuruisesta viinitarhasta korjatuista rypäleistä. Viininvalmistus on suoritettu kokonaan asianomaisella tilalla.

WPC – Board act 6/2006

(EC382/2007, L95, 5.4.2007)

 

Μοναστήρι

(Monastiri)

(Monastery)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 15, 16)

Viini, joka valmistetaan maatilaan kuuluvasta vähintään yhden hehtaarin suuruisesta viinitarhasta korjatuista rypäleistä. Maatilan alueella sijaitsee luostari. Viininvalmistus on suoritettu kokonaan asianomaisella tilalla.

WPC – Board act 6/2006

(EC382/2007, L95, 5.4.2007)

 

Μονή

(Moni)

(Monastery)

kreikka

SAN/SMM

(1, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 15, 16)

 


LUXEMBOURG

Château

ranska

SAN

(1)

Ilmaisu, joka liittyy tilan nimeen; rypäleiden on tultava yksinomaan kyseiseltä tilalta, jossa viininvalmistus on myös suoritettava.

Chile

Grand premier cru

ranska

SAN

(1)

Viineissä, joilla on kansallinen hyväksymismerkintä (”Marque nationale”, voi olla lisäksi jokin seuraavista laatua kuvaavista nimityksistä: ”Vin classé”, ”Premier cru” tai ”Grand premier cru”, joita on käytetty vuodesta 1959. Kyseiset nimitykset myönnetään yksittäisille viineille virallisen komitean makutestin perusteella, jossa viinit arvioidaan 20-pisteisellä asteikolla:

alle 12 pistettä saaneilta viineiltä evätään virallinen luokitus, eikä niihin saa merkitä ilmaisua ”Marque nationale – appellation contrôlée”,

vähintään 12,0 pistettä saaneille viineille myönnetään nimitys ”Marque nationale – appellation contrôlée”,

vähintään 14,0 pistettä saaneet viinit voivat käyttää nimityksen ”Marque nationale – appellation contrôlée” lisäksi ilmaisua ”Vin classé”,

vähintään 16,0 pistettä saaneet viinit voivat käyttää nimityksen ”Marque nationale – appellation contrôlée” lisäksi ilmaisua ”Premier cru”,

vähintään 18,0 pistettä saaneet viinit voivat käyttää nimityksen ”Marque nationale – appellation contrôlée” lisäksi ilmaisua ”Grand premier cru”.

 

Premier cru

Tunisia

Vin classé

 

Vendanges tardives

ranska

SAN

(1)

Kuvaa viiniä, joka on valmistettu myöhään korjatuista Auxerrois-, Pinot blanc-, Pinot gris-, Riesling- tai Gewürztraminer-rypäleistä. Rypäleet on korjattava käsin, ja niiden luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava Riesling-lajikkeen osalta vähintään 95 Öchsle-astetta ja muiden lajikkeiden osalta 105 Öchsle-astetta.

(Valtioneuvoston säädös, 8.1.2001)

 

Vin de glace

ranska

SAN

(1)

Kuvaa ”jääviiniä”, joka valmistetaan rypäleistä, jotka on korjattu käsin jäisinä vähintään –7 celsiusasteessa. Viinivalmistuksessa saa käyttää yksinomaan Pinot blanc-, Pinot gris- ja Riesling-lajikkeita, ja rypäleen puristemehun luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 120 Öchsle-astetta.

(Valtioneuvoston säädös, 8.1.2001)

 

Vin de paille

ranska

SAN

(1)

Kuvaa ”olkiviiniä”, joka on valmistettu Auxerrois-, Pinot blanc-, Pinot gris- tai Gewürztraminer-rypäleistä. Rypäleet korjataan käsin ja levitetään kuivumaan olkimatoille vähintään kahden kuukauden ajaksi. Olkien tilalla voi käyttää moderneja säleikköjä. Rypäleiden luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 130 Öchsle-astetta.

(Valtioneuvoston säädös, 8.1.2001)

 


UNKARI

Aszú (3)(4)(5)(6) puttonyos

unkari

SAN

(1)

Viini, joka valmistetaan kaatamalla uutta viiniä, rypäleen puristemehua tai käymistilassa olevaa uutta viiniä jalohometartunnan saaneiden aszú-lajikkeen rypäleiden päälle ja jota vanhennetaan vähintään kolme vuotta (joista kaksi vuotta tynnyrissä). Sokeripitoisuudelle ja sokerittomalle osuudelle on vahvistettu rajat. Ilmaisua voidaan käyttää vain SAN-viinissä ”Tokaji”.

 

Aszúeszencia

unkari

SAN

(1)

 

Bikavér

unkari

SAN

(1)

Punaviini, joka valmistetaan vähintään kolmesta lajikkeesta ja jota vanhennetaan puutynnyrissä vähintään 12 kuukautta; paikallistasolla voidaan vahvistaa lisävaatimuksia. Sitä voidaan valmistaa ainoastaan Egerissä (SAN-viinit ”Egri Bikavér” ja ”Egri Bikavér Superior”) tai Szekszárdissa (SAN-viini ”Szekszárdi Bikavér”).

 

Eszencia

unkari

SAN

(1)

Jalohometartunnan saaneiden aszú-lajikkeen rypäleiden mehu, joka valuu itsestään tynnyreistä, joihin rypäleet kerätään sadonkorjuun aikana. Jäännössokeripitoisuus: vähintään 450 g/l. Sokeriton uutos: vähintään 50 g/l. Ilmaisua voidaan käyttää vain SAN-viinissä ”Tokaji”.

 

Fordítás

unkari

SAN

(1)

Viini, joka valmistetaan kaatamalla viiniä saman satovuoden puristettujen aszú-rypäleiden päälle ja jota vanhennetaan vähintään kaksi vuotta (joista yksi vuosi tynnyrissä). Ilmaisua voidaan käyttää vain SAN-viinissä ”Tokaji”.

 

Máslás

unkari

SAN

(1)

Viini, joka valmistetaan kaatamalla viiniä saman satovuoden Tokaji Aszú -viinisakan päälle ja jota vanhennetaan vähintään kaksi vuotta (joista yksi vuosi tynnyrissä).

 

Késői szüretelésű bor

unkari

SAN/SMM

(1)

Myöhään korjattu sato. Rypäleen puristemehun sokeripitoisuuden on oltava vähintään 204,5 g/l.

 

Válogatott szüretelésű bor

unkari

SAN/SMM

(1)

Valikoiduista rypäleistä valmistettu viini. Rypäleen puristemehun sokeripitoisuuden on oltava vähintään 204,5 g/l.

 

Muzeális bor

unkari

SAN/SMM

(1)

Viini, jota vanhennetaan pullossa vähintään viisi vuotta.

 

Siller

unkari

SAN/SMM

(1)

Punaviini, joka on väriltään hyvin kirkasta lyhyen maserointiajan vuoksi.

 

Szamorodni

unkari

SAN

(1)

Viini, joka valmistetaan jalohometartunnan saaneista aszú-rypäleistä ja terveistä rypäleistä ja jota vanhennetaan vähintään kaksi vuotta (joista yksi vuosi tynnyrissä). Rypäleen puristemehun sokeripitoisuuden on oltava vähintään 230,2 grammaa litrassa. Ilmaisua voidaan käyttää vain SAN-viinissä ”Tokaji”.

 


ITÄVALTA

Ausstich

saksa

SAN/SMM

(1)

Viini on valmistettava yhden satovuoden rypäleistä, ja siihen on merkittävä valintakriteereitä koskevat tiedot.

 

Auswahl

saksa

SAN/SMM

(1)

Viini on valmistettava yhden satovuoden rypäleistä, ja siihen on merkittävä valintakriteereitä koskevat tiedot.

 

Bergwein

saksa

SAN/SMM

(1)

Viinin valmistetaan rypäleistä, jotka kasvavat pengerretyissä tai jyrkkärinteisissä (kaltevuus yli 26 %) viinitarhoissa.

 

Klassik/Classic

saksa

SAN

(1)

Viini on valmistettava yhden satovuoden rypäleistä, ja siihen on merkittävä valintakriteereitä koskevat tiedot.

 

Heuriger

saksa

SAN/SMM

(1)

Viini on myytävä vähittäismyyjälle ennen satovuotta seuraavan joulukuun loppua ja loppukuluttajalle ennen seuraavan vuoden maaliskuun loppua.

 

Gemischter Satz

saksa

SAN/SMM

(1)

Viini on valmistettava sekoittamalla eri valko- tai punaviinilajikkeita.

 

Jubiläumswein

saksa

SAN/SMM

(1)

Viini on valmistettava yhden satovuoden rypäleistä, ja siihen on merkittävä valintakriteereitä koskevat tiedot.

 

Reserve

saksa

SAN

(1)

Viinin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 13 tilavuusprosenttia. Punaviinin osalta laatuviinin tarkastusnumeroa ei voi merkitä ennen satovuotta seuraavaa 1. päivää marraskuuta ja valkoviinien osalta ei ennen satovuotta seuraavaa 15. päivää maaliskuuta.

 

Schilcher

saksa

SAN/SMM

(1)

Viini on tuotettava Steiermarkissa ainoastaan Steirerlandin viininviljelyalueella viljellyistä Blauer Wildbacher -lajikkeen rypäleistä.

 

Sturm

saksa

SMM

(1)

Osittain käyneen rypäleen puristemehun alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 1 tilavuusprosentti. Sturm-rypälemehu on myytävä satovuoden elo- ja joulukuun välisenä aikana, ja sen on myyntihetkellä oltava käymistilassa.

 


PORTUGALI

Canteiro

portugali

SAN

(3)

Viini väkevöidään käymisen jälkeen ja varastoidaan tynnyreissä, sitä vanhennetaan vähintään kahden vuoden ajan ja siitä on pidettävä ajantasaista rekisteriä; viini voidaan pullottaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.

[Portaria nro 125/98, 24.7.1998]

 

Colheita Seleccionada

portugali

SAN

(1)

Ilmaisu, joka on varattu maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetuille viineille, jotka pakataan lasipulloihin, joiden aistinvaraiset ominaisuudet ovat selvästi erottuvat, joiden todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 1 prosentti lainsäädännössä vahvistettua vähimmäismäärää korkeampi, joista pidetään ajantasaista rekisteriä ja joihin on merkittävä satovuosi.

[Portaria nro 924/2004, 26.7.2004]

 

Crusted/Crusting

englanti

SAN

(3)

Portviini, jolla on poikkeukselliset aistinvaraiset ominaisuudet, pullotettaessa punainen ja täyteläinen, hienoarominen ja hienonmakuinen; ominaisuudet syntyvät kun useiden satovuosien viinejä sekoitetaan aistinvaraisten ominaisuuksien täydentävyyden aikaansaamiseksi ja pullon seinämään muodostuu sakkakerros (crust); viinillä on oltava Instituto dos Vinhos do Douro e do Porton myöntämä oikeus käyttää kyseistä nimitystä.

[Regulamento nro 36/2005, 18.4.2005]

 

Escolha

portugali

SAN

(1)

Ilmaisu, joka on varattu maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetulle viinille, joka on pakattu lasipulloon, jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat selvästi erottuvat ja joista pidetään ajantasaista rekisteriä.

[Portaria nro 924/2004, 26.7.2004]

 

Escuro

portugali

SAN

(3)

Viini, jonka aromi on intensiivinen ja väri vaihtelee oranssista hallitsevaan ruskeaan, kun viinin väriaineet hapettuvat ja tynnyristä irrottuvat ainekset siirtyvät nesteeseen.

[Portaria nro 125/98, 24.7.1998]

 

Fino

portugali

SAN

(3)

Elegantti laatuviini, jossa ovat tasapainossa happojen tuoma raikkaus, täyteläisyys ja aromi, jotka syntyvät kun viiniä vanhennetaan tynnyrissä.

[Portaria nro 125/98, 24.7.1998]

 

Frasqueira

portugali

SAN

(3)

Viini, jonka nimitykseen liittyy satovuosi; tuote on saatava perinteisistä lajikkeista ja sitä on vanhennettava vähintään 20 vuotta, sillä on oltava erottuva laatu ja siitä on pidettävä ajantasaista kirjaa sekä ennen pullottamista että sen jälkeen.

[Portaria nro 125/98, 24.7.1998]

 

Garrafeira

portugali

SAN/SMM

(1, 3)

1.

Ilmaisu, joka varataan maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetulle viinille, johon on merkittävä satovuosi, jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat selvästi erottuvat; punaviiniä on vanhennettava vähintään 30 kuukautta (joista vähintään 12 kuukautta lasipullossa), valko- ja punaviiniä vähintään 12 kuukautta (joista vähintään kuusi kuukautta lasipullossa); viineistä on pidettävä ajantasaista kirjaa.

[Portaria nro 924/2004, 26.7.2004]

2.

Punaviini, joka pakataan puutynnyreissä pitämisen jälkeen lasisäiliöihin vähintään kahdeksaksi vuodeksi, minkä jälkeen se pullotetaan.

[Regulamento nro 36/2005, 18.4.2005]

 

Lágrima

portugali

SAN

(3)

Portviini, jonka makeusasteen on vastattava 20 celsiusasteessa tiheyttä 1 034–1 084.

[Decreto-Lei nro 166/86, 26.6.1986]

 

Leve

portugali

SAN

(1, 3)

1.

Ilmaisu, joka varataan alueelliselle viinille ”Estremadura”, jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään sama kuin asianomaiselle viininviljelyvyöhykkeelle on säädetty, jonka todellinen alkoholipitoisuus on enintään 10 tilavuusprosenttia, jonka haihtumattomien happojen pitoisuus viinihappona ilmaistuna on vähintään 4,5 g/l, jonka vähimmäispaine on 1 baari ja jonka muut analyyttiset parametrit ovat maantieteellisellä merkinnällä varustetulle viinille yleisesti vahvistettujen arvojen mukaisia.

[Portaria nro 1066/2003, 26.9.2003]

2.

Ilmaisu, joka varataan alueelliselle viinille ”Ribatejano”, jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään sama kuin asianomaiselle viininviljelyvyöhykkeelle on säädetty, jonka todellinen alkoholipitoisuus on enintään 10,5 tilavuusprosenttia, jonka haihtumattomien happojen pitoisuus viinihappona ilmaistuna on vähintään 4 g/l, jonka vähimmäispaine on 1 baari ja jonka muut analyyttiset parametrit ovat maantieteellisellä merkinnällä varustetulle viinille yleisesti vahvistettujen arvojen mukaisia.

[Portaria nro 424/2001, 19.4.2001]

 

Nobre

portugali

SAN

(1)

Ilmaisu, joka varataan alkuperänimitykselle ”Dão”, joka on Dãon alueen viiniä koskevien sääntöjen mukainen.

[Decreto-Lei nro 376/93, 5.11.1993]

 

Reserva

portugali

SAN

(1, 3, 4)

1.

Ilmaisu, joka on varattu maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetuille viineille, jotka pakataan lasipulloihin, joihin on merkittävä satovuosi, joiden aistinvaraiset ominaisuudet ovat selvästi erottuvat, joiden todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 prosenttia lainsäädännössä vahvistettua vähimmäismäärää korkeampi ja joista pidetään ajantasaista rekisteriä.

2.

Ilmaisu, joka varataan laatukuohuviinille ja maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetulle kuohuviinille, jota pidetään pulloissa 12–24 kuukautta ennen sakan poistamista juoksutusmenetelmää käyttäen, jäädyttämällä tai muulla tavoin.

3.

Ilmaisu, joka on varattu maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetuille väkeville viineille, jotka pakataan lasipulloihin, joihin on merkittävä satovuosi, joita voidaan pitää kaupan vasta kolmen vuoden kuluttua ja joista pidetään ajantasaista rekisteriä.

[Portaria nro 924/2004, 26.7.2004]

4.

Portviini, jonka aistinvaraiset ominaisuudet erottuvat selkeästi, jonka aromi ja maku ovat monikerroksiset ja joka saadaan sekoittamalla eri kypsyysasteisia viinejä, mikä antaa sille sen erityiset aistinvaraiset ominaisuudet.

[Regulamento nro 36/2005, 18.4.2005]

 

Velha reserva (tai grande reserva)

portugali

SAN

(1, 3)

Ilmaisu, joka varataan laatukuohuviinille ja maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetulle kuohuviinille, jota pidetään pulloissa yli 36 kuukautta ennen sakan poistamista juoksutusmenetelmää käyttäen, jäädyttämällä tai muulla tavoin.

[Portaria nro 924/2004, 26.7.2004]

 

Ruby

englanti

SAN

(3)

Portviini, joka on punainen tai kirkkaan punainen. Viininvalmistaja pyrkii hillitsemään syvän punaisen värin kehittymistä ja säilyttämään nuoren viinin hedelmäisyyden ja voiman.

[Regulamento nro 36/2005, 18.4.2005]

Etelä-Afrikka (6)

Solera

portugali

SAN

(3)

Viini, johon on merkittävä erän perustana oleva satovuosi; vuosittain otetaan pullotettavaksi enintään 10 prosenttia varastosta, ja kyseinen määrä korvataan toisella laatuviinillä. Lisäyksiä sallitaan enintään 10, sen jälkeen kaikki tuolloinen viini voidaan pullottaa kerralla.

[Portaria nro 125/98, 24.7.1998]

 

Super reserva

portugali

SAN

(4)

Ilmaisu, joka varataan laatukuohuviinille ja maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetulle kuohuviinille, jota pidetään pulloissa 24–36 kuukautta ennen sakan poistamista juoksutusmenetelmää käyttäen, jäädyttämällä tai muulla tavoin.

[Portaria nro 924/2004, 26.7.2004]

 

Superior

portugali

SAN

(1, 3)

1.

Ilmaisu, joka on varattu maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetuille viineille, jotka pakataan lasipulloihin, joiden aistinvaraiset ominaisuudet ovat selvästi erottuvat, joiden todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 1 prosentti lainsäädännössä vahvistettua vähimmäismäärää korkeampi ja joista pidetään ajantasaista rekisteriä.

2.

Ilmaisu, joka on varattu maantieteellisellä merkinnällä tai alkuperänimityksellä varustetuille väkeville viineille, jotka pakataan lasipulloihin, joita voidaan pitää kaupan vasta viiden vuoden kuluttua ja joista pidetään ajantasaista rekisteriä.

[Portaria nro 924/2004, 26.7.2004]

 

Tawny

englanti

SAN

(3)

Punainen portviini, jota on pidetty puuastiassa vähintään seitsemän vuotta. Se valmistetaan eri viinieristä, joita on vanhennettu eripituisia aikoja tynnyreissä. Viinien väri kehittyy iän myötä hitaasti kellanruskeaan (tawny), keskikellanruskeaan (medium tawny) tai kevyen kellanruskeaan (light tawny); bukeessa on kuivattuja hedelmiä ja puuta; mitä vanhempi viini, sitä vahvemmat aromit.

[Regulamento nro 36/2005, 18.4.2005]

Etelä-Afrikka (6)

Vintage, johon voidaan lisätä ilmaisu Late Bottle (LBV) tai Character

englanti

SAN

(3)

Portviini, jolla on korkealaatuiset aistinvaraiset ominaisuudet, joka saadaan yhdestä sadosta; punainen ja täyteläinen hyväksyntähetkellä, hienoarominen ja hienonmakuinen, Instituto dos Vinhos do Douro e do Porton myöntämä oikeus käyttää nimitystä. Nimitystä ”Late Bottled Vintage” tai ”LBV” voidaan käyttää satovuotta seuraavana neljäntenä vuonna, ja viimeinen pullotus on tehtävä satovuotta seuraavan kuudennen vuoden 31. päivään joulukuuta mennessä.

[Regulamento nro 36/2005, 18.4.2005]

 

Vintage

englanti

SAN

(3)

Portviini, jolla on poikkeukselliset aistinvaraiset ominaisuudet, joka saadaan yhdestä sadosta; punainen ja täyteläinen hyväksyntähetkellä, erittäin hienoarominen ja hienonmakuinen, Instituto dos Vinhos do Douro e do Porton myöntämä oikeus käyttää nimitystä ja vastaavaa vuosilukua. Nimitystä ”Vintage” voidaan käyttää satovuotta seuraavana toisena vuonna, ja viimeinen pullotus on tehtävä satovuotta seuraavan kolmannen vuoden 30. päivään heinäkuuta mennessä. Viiniä voidaan pitää kaupan satovuotta seuraavan toisen vuoden 1. päivästä toukokuuta alkaen.

[Regulamento nro 36/2005, 18.4.2005]

Etelä-Afrikka (6)


ROMANIA

Rezervă

romania

SAN/SMM

(1)

Viini, jota kypsytetään vähintään kuusi kuukautta tammiastiassa ja vähintään kuusi kuukautta pullossa.

 

Vin de vinotecă

romania

SAN

(1, 15, 16)

Viini, jota kypsytetään vähintään yksi vuosi tammiastiassa ja vähintään neljä vuotta pullossa.

 


SLOVAKIA

Mladé víno

slovakki

SAN

(1)

Viini on pullotettava ennen sen kalenterivuoden loppua, jona viinin valmistuksessa käytetyt rypäleet korjattiin. Viini voidaan laskea liikkeeseen saman satovuoden marraskuun ensimmäisenä maanantaina.

 

Archívne víno

slovakki

SAN

(1)

Viiniä on kypsytetty vähintään kolme vuotta sen valmistuksessa käytettyjen rypäleiden korjaamisesta.

 

Panenská úroda

slovakki

SAN

(1)

Rypäleet ovat peräisin viinitarhan ensimmäisestä sadosta. Ensimmäisenä satona pidetään istutusta seuraavan kolmannen ja viimeistään neljännen vuoden satoa.

 


SLOVENIA

Mlado vino

sloveeni

SAN/SMM

(1)

Viiniä, joka voidaan saattaa markkinoille 30 päivän kuluttua sadonkorjuusta ja ainoastaan 31. päivään tammikuuta saakka.

 

Huomautukset:

(1)

Merkintä ”SAN” (suojattu alkuperänimitys) tai ”SMM” (suojattu maantieteellinen merkintä), jota täydennetään viittauksella asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV tarkoitettuun rypäletuotteen luokkaan.

(2)

Kursiivilla kirjoitettu on esitetty vain tiedoksi ja/tai selitykseksi, eikä siihen sovelleta tämän asetuksen 3 artiklan säännöksiä. Näin ollen sen ei voida missään olosuhteissa katsoa korvaavan asianomaista kansallista lainsäädäntöä.


(1)  Merkintä ”Qualitätswein mit Prädikat” on sallittu 31.12.2010 päättyvän siirtymäkauden ajan.

(2)  Ilmaisuille ”Sekt”, ”Likörwein” ja ”Perlwein” ei haeta suojaa.

(3)  Ilmaisulle ”sekt” ei haeta suojaa.

(4)  Ilmaisulle ”sekt” ei haeta suojaa.

(5)  Ilmaisuille ”Riesling” ja ”Sekt” ei haeta suojaa.

(6)  Ilmaisuja ”Ruby”, ”Tawny” ja ”Vintage” käytetään eteläafrikkalaisen maantieteellisen merkinnän ”CAPE” kanssa.


LIITE XIII

TILAAN LIITTYVÄT ILMAISUT

Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ilmaisu

Itävalta

Burg, Domäne, Eigenbau, Familie, Gutswein, Güterverwaltung, Hof, Hofgut, Kloster, Landgut, Schloss, Stadtgut, Stift, Weinbau, Weingut, Weingärtner, Winzer, Winzermeister

Tšekki

Sklep, vinařský dům, vinařství

Saksa

Burg, Domäne, Kloster, Schloss, Stift, Weinbau, Weingärtner, Weingut, Winzer

Ranska

Abbaye, Bastide, Campagne, Chapelle, Château, Clos, Commanderie, Cru, Domaine, Mas, Manoir, Mont, Monastère, Monopole, Moulin, Prieuré, Tour

Kreikka

Αγρέπαυλη (Agrepavlis), Αμπελι (Ampeli), Aμπελώνας(-ες) (Ampelonas-(es)), Αρχοντικό (Archontiko), Κάστρο (Kastro), Κτήμα (Κtima), Μετόχι (Metochi), Μοναστήρι (Monastiri), Ορεινό Κτήμα (Orino Ktima), Πύργος (Pyrgos)

Italia

abbazia, abtei, ansitz, burg, castello, kloster, rocca, schlofl, stift, torre, villa

Kypros

Αμπελώνας (-ες) (Ampelonas (-es), Κτήμα (Ktima), Μοναστήρι (Monastiri), Μονή (Moni)

Portugali

Casa, Herdade, Paço, Palácio, Quinta, Solar

Slovakia

Kaštieľ, Kúria, Pivnica, Vinárstvo, Usadlosť

Slovenia

Klet, Kmetija, Posestvo, Vinska klet


LIITE XIV

SOKERIPITOISUUDEN MERKITSEMINEN

Ilmaisu

Käyttöedellytykset

A OSA —   

Luettelo ilmaisuista, joita käytetään kuohuviineissä, hiilihapotetuissa kuohuviineissä, laatukuohuviineissä ja maustetuissa laatukuohuviineissä

brut nature, naturherb, bruto natural, pas dosé, dosage zéro, natūralusis briutas, īsts bruts, přírodně tvrdé, popolnoma suho, dosaggio zero, брют натюр, brut natur

Jos sen sokeripitoisuus on vähemmän kuin 3 grammaa litrassa; kyseisiä ilmaisuja voidaan käyttää ainoastaan sellaisessa tuotteessa, johon ei ole lisätty sokeria toisen käymisen jälkeen.

extra brut, extra herb, ekstra briutas, ekstra brut, ekstra bruts, zvláště tvrdé, extra bruto, izredno suho, ekstra wytrawne, екстра брют

Jos sen sokeripitoisuus on 0–6 grammaa litrassa.

brut, herb, briutas, bruts, tvrdé, bruto, zelo suho, bardzo wytrawne, брют

Jos sen sokeripitoisuus on alle 12 grammaa litrassa.

extra dry, extra trocken, extra seco, labai sausas, ekstra kuiv, ekstra sausais, különlegesen száraz, wytrawne, suho, zvláště suché, extra suché, екстра сухо, extra sec, ekstra tør

Jos sen sokeripitoisuus on 12–17 grammaa litrassa.

sec, trocken, secco, asciutto, dry, tør, ξηρός, seco, torr, kuiva, sausas, kuiv, sausais, száraz, półwytrawne, polsuho, suché, сухо

Jos sen sokeripitoisuus on 17–32 grammaa litrassa.

demi-sec, halbtrocken, abboccato, medium dry, halvtør, ημίξηρος, semi seco, meio seco, halvtorr, puolikuiva, pusiau sausas, poolkuiv, pussausais, félszáraz, półsłodkie, polsladko, polosuché, polosladké, полусухо

Jos sen sokeripitoisuus on 32–50 grammaa litrassa.

doux, mild, dolce, sweet, sød, γλυκός, dulce, doce, söt, makea, saldus, magus, édes, ħelu, słodkie, sladko, sladké, сладко, dulce, saldais

Jos sen sokeripitoisuus on enemmän kuin 50 grammaa litrassa.

B OSA —   

Luettelo ilmaisuista, joita käytetään muissa kuin A osassa luetelluissa tuotteissa

сухо, seco, suché, tør, trocken, kuiv, ξηρός, dry, sec, secco, asciuttto, sausais, sausas, száraz, droog, wytrawne, seco, sec, suho, kuiva

Jos sen sokeripitoisuus on enintään

4 grammaa litrassa, tai

9 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta yli 2 grammalla litraa kohden.

полусухо, semiseco, polosuché, halvtør, halbtrocken, poolkuiv, ημίξηρος, medium dry, demi-sec, abboccato, pussausais, pusiau sausas, félszáraz, halfdroog, półwytrawne, meio seco, adamado, demisec, polsuho, puolikuiva, halvtorrt

Jos sen sokeripitoisuus on edellä vahvistettua enimmäismäärää suurempi mutta enintään

12 grammaa litrassa, tai

18 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta yli 10 grammalla litraa kohden.

полусладко, semidulce, polosladké, halvsød, lieblich, poolmagus, ημίγλυκος, medium, medium sweet, moelleux, amabile, pussaldais, pusiau saldus, félédes, halfzoet, półsłodkie, meio doce, demidulce, polsladko, puolimakea, halvsött

Jos sen sokeripitoisuus on edellä vahvistettua enimmäismäärää suurempi mutta enintään 45 grammaa litrassa.

сладко, dulce, sladké, sød, süss, magus, γλυκός, sweet, doux, dolce, saldais, saldus, édes, ħelu, zoet, słodkie, doce, dulce, sladko, makea, sött.

Jos sen sokeripitoisuus on vähintään 45 grammaa litrassa.


LIITE XV

LUETTELO RYPÄLELAJIKKEISTA JA NIIDEN SYNONYYMEISTÄ, JOTKA VOIVAT ESIINTYÄ VIINIEN MERKINNÖISSÄ

(*)   SELITYKSET:

kursiivi:

viittaus rypälelajikkeen synonyymiin

”°”:

ei synonyymiä

lihavointi:

sarake 3: rypälelajikkeen nimi

sarake 4: maa, jossa nimi vastaa lajiketta, ja viittaus lajikkeeseen

normaali kirjoitustapa:

sarake 3: rypälelajikkeen nimen synonyymi

sarake 4: rypälelajikkeen nimen synonyymia käyttävä maa.

A OSA —   Luettelo rypälelajikkeista ja niiden synonyymeistä, jotka voivat esiintyä viinien merkinnöissä 62 artiklan 3 kohdan mukaisesti

 

Suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä

Lajikkeen tai sen synonyymin nimi

Maat, jotka voivat käyttää lajikkeen nimeä tai synonyymiä (1)

1

Alba (IT)

Albarossa

Italia°

2

Alicante (ES)

Alicante Bouschet

Kreikka°, Italia°, Portugali°, Algeria°, Tunisia°, Yhdysvallat°, Kypros°, Etelä-Afrikka

Huom.: Alicante-nimeä ei voida käyttää yksin viinin kuvauksessa.

3

Alicante Branco

Portugali°

4

Alicante Henri Bouschet

Ranska°, Serbia ja Montenegro (6)

5

Alicante

Italia°

6

Alikant Buse

Serbia ja Montenegro (4)

7

Avola (IT)

Nero d'Avola

Italia

8

Bohotin (RO)

Busuioacă de Bohotin

Romania

9

Borba (PT)

Borba

Espanja°

10

Bourgogne (FR)

Blauburgunder

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (13-20-30), Itävalta (18-20), Kanada (20–30), Chile (20–30), Italia (20–30)

11

Blauer Burgunder

Itävalta (10–13), Serbia ja Montenegro (17-30), Sveitsi

12

Blauer Frühburgunder

Saksa (24)

13

Blauer Spätburgunder

Saksa (30), entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10-20-30), Itävalta (10-11), Bulgaria (30), Kanada (10–30), Chile (10–30), Romania (30), Italia (10–30)

14

Burgund Mare

Romania (35, 27, 39, 41)

15

Burgundac beli

Serbia ja Montenegro (34)

16

Burgundac Crni

Kroatia°

17

Burgundac crni

Serbia ja Montenegro (11–30)

18

Burgundac sivi

Kroatia°, Serbia ja Montenegro°

19

Burgundec bel

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia°

20

Burgundec crn

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10–13–30)

21

Burgundec siv

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia°

22

Early Burgundy

Yhdysvallat°

23

Fehér Burgundi, Burgundi

Unkari (31)

24

Frühburgunder

Saksa (12), Alankomaat°

25

Grauburgunder

Saksa, Bulgaria, Unkari°, Romania (26)

26

Grauer Burgunder

Kanada, Romania (25), Saksa, Itävalta

27

Grossburgunder

Romania (37, 14, 40, 42)

28

Kisburgundi kék

Unkari (30)

29

Nagyburgundi

Unkari°

30

Spätburgunder

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10–13-20), Serbia ja Montenegro (11-17), Bulgaria (13), Kanada (10–13), Chile, Unkari (29), Moldavia°, Romania (13), Italia (10–13), Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa (13)

31

Weißburgunder

Etelä-Afrikka (33), Kanada, Chile (32), Unkari (23), Saksa (32, 33), Itävalta (32), Yhdistynyt kuningaskunta°, Italia

32

Weißer Burgunder

Saksa (31, 33), Itävalta (31), Chile (31), Sveitsi°, Slovenia, Italia

33

Weissburgunder

Etelä-Afrikka (31), Saksa (31, 32), Yhdistynyt kuningaskunta, Italia

34

Weisser Burgunder

Serbia ja Montenegro (15)

35

Calabria (IT)

Calabrese

Italia

36

Cotnari (RO)

Grasă de Cotnari

Romania

37

Franken (DE)

Blaufränkisch

Tšekki (39), Itävalta°, Saksa, Slovenia (Modra frankinja, Frankinja), Unkari, Romania (14, 27, 39, 41)

38

Frâncușă

Romania

39

Frankovka

Tšekki (37), Slovakia (40), Romania (14, 27, 38, 41)

40

Frankovka modrá

Slovakia (39)

41

Kékfrankos

Unkari, Romania (37, 14, 27, 39)

42

Friuli (IT)

Friulano

Italia

43

Graciosa

Graciosa

Portugali°

44

Мелник

Melnik

Мелник

Melnik

Bulgaria

45

Moravské (CZ)

Cabernet Moravia

Tšekki°

46

Moravia dulce

Espanja°

47

Moravia agria

Espanja°

48

Muškat moravský

Tšekki°, Slovakia

49

Odobești (RO)

Galbenă de Odobești

Romania

50

Porto (PT)

Portoghese

Italia°

51

Rioja (ES)

Torrontés riojano

Argentiina°

52

Sardegna (IT)

Barbera Sarda

Italia

53

Sciacca (IT)

Sciaccarello

Italia


B OSA —   Luettelo rypälelajikkeista ja niiden synonyymeistä, jotka voivat esiintyä viinien merkinnöissä 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti

 

Suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä

Lajikkeen tai sen synonyymin nimi

Maat, jotka voivat käyttää lajikkeen nimeä tai synonyymiä (1)

1

Mount Athos – Agioritikos (GR)

Agiorgitiko

Kreikka°, Kypros°

2

Aglianico del Taburno (IT)

Aglianico del Vulture (IT)

Aglianico

Italia°, Kreikka°, Malta°

3

Aglianicone

Italia°

4

Aleatico di Gradoli (IT)

Aleatico di Puglia (IT)

Aleatico

Italia

5

Ansonica Costa dell'Argentario (IT)

Ansonica

Italia

6

Conca de Barbera (ES)

Barbera Bianca

Italia°

7

Barbera

Etelä-Afrikka°, Argentiina°, Australia°, Kroatia°, Meksiko°, Slovenia°, Uruguay°, Yhdysvallat°, Kreikka°, Italia°, Malta°

8

Barbera Sarda

Italia°

9

Malvasia di Castelnuovo Don Bosco (IT)

Bosco Eliceo (IT)

Bosco

Italia°

10

Brachetto d'Acqui (IT)

Brachetto

Italia

11

Etyek-Budai (HU)

Budai

Unkari°

12

Cesanese del Piglio (IT)

Cesanese di Olevano Romano (IT)

Cesanese di Affile (IT)

Cesanese

Italia

13

Cortese di Gavi (IT)

Cortese dell'Alto Monferrato (IT)

Cortese

Italia

14

Duna Borrégió (HU)

Dunajskostredský (SK)

Duna gyöngye

Unkari

15

Dunaj

Slovakia

16

Côte de Duras (FR)

Durasa

Italia

17

Korinthos-Korinthiakos (GR)

Corinto Nero

Italia°

18

Korinthiaki

Kreikka°

19

Fiano di Avellino (IT)

Fiano

Italia

20

Fortana del Taro (IT)

Fortana

Italia

21

Freisa d'Asti (IT)

Freisa di Chieri (IT)

Freisa

Italia

22

Greco di Bianco (IT)

Greco di Tufo (IT)

Greco

Italia

23

Grignolino d'Asti (IT)

Grignolino del Monferrato Casalese (IT)

Grignolino

Italia

24

Izsáki Arany Sáfeher (HU)

Izsáki Sáfeher

Unkari

25

Lacrima di Morro d'Alba (IT)

Lacrima

Italia

26

Lambrusco Grasparossa di Castelvetro

Lambrusco grasparossa

Italia

27

Lambrusco

Italia

28

Lambrusco di Sorbara (IT)

29

Lambrusco Mantovano (IT)

30

Lambrusco Salamino di Santa Corce (IT)

31

Lambrusco Salamino

Italia

32

Colli Maceratesi

Maceratino

Italia

33

Vino Nobile de Montepulciano (IT)

Montepulciano

Italia°

34

Nebbiolo d'Alba (IT)

Nebbiolo

Italia

35

Colli Bolognesi Classico Pignoletto (IT)

Pignoletto

Italia

36

Primitivo di Manduria

Primitivo

Italia

37

Rheingau (DE)

Rheinhessen (DE)

Rajnai rizling

Unkari (40)

38

Rajnski rizling

Serbia ja Montenegro (39–40-45)

39

Renski rizling

Serbia ja Montenegro (38–42-45), Slovenia° (44)

40

Rheinriesling

Bulgaria°, Itävalta, Saksa (42), Unkari (37), Tšekki (48), Italia (42), Kreikka, Portugali, Slovenia

41

Rhine Riesling

Etelä-Afrikka°, Australia°, Chile (43), Moldavia°, Uusi-Seelanti°, Kypros, Unkari°

42

Riesling renano

Saksa (40), Serbia ja Montenegro (38–39-45), Italia (40)

43

Riesling Renano

Chile (41), Malta°

44

Radgonska ranina

Slovenia

45

Rizling rajnski

Serbia ja Montenegro (38–39–42)

46

Rizling Rajnski

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia°, Kroatia°

47

Rizling rýnsky

Slovakia°

48

Ryzlink rýnský

Tšekki (40)

49

Rossese di Dolceacqua (IT)

Rossese

Italia

50

Sangiovese di Romagna (IT)

Sangiovese

Italia

51

Štajerska Slovenija

Štajerska belina

Slovenia

52

Teroldego Rotaliano (IT)

Teroldego

Italia

53

Vinho Verde (PT)

Verdea

Italia°

54

Verdeca

Italia

55

Verdelho

Etelä-Afrikka°, Argentiina, Australia, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat, Portugali

56

Verdelho Roxo

Portugali°

57

Verdelho Tinto

Portugali°

58

Verdello

Italia°, Espanja°

59

Verdese

Italia°

60

Verdejo

Espanja°

61

Verdicchio dei Castelli di Jesi (IT)

Verdicchio di Matelica (IT)

Verdicchio

Italia

62

Vermentino di Gallura (IT)

Vermentino di Sardegna (IT)

Vermentino

Italia

63

Vernaccia di San Gimignano (IT)

Vernaccia di Serrapetrona (IT)

Vernaccia

Italia

64

Zalai borvidék (HU)

Zalagyöngye

Unkari


(1)  Tässä liitteessä esitetyt poikkeukset sallitaan asianomaisten maiden osalta vain, jos kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, jotka on valmistettu asianomaisista lajikkeista.


LIITE XVI

66 artiklan 2 kohdan mukaisesti viinien merkinnöissä sallittavat merkinnät

käytetty tynnyrissä

kypsytetty tynnyrissä

vanhennettu tynnyrissä

käytetty […]tynnyrissä

[merkitään puulaji]

kypsytetty […]tynnyrissä

[merkitään puulaji]

vanhennettu […]tynnyrissä

[merkitään puulaji]

käytetty tynnyrissä

kypsytetty tynnyrissä

vanhennettu tynnyrissä


LIITE XVII

ERÄIDEN PULLOMALLIEN VARAAMINEN

1.   Flûte d'Alsace

a)

Malli: suoravartaloinen sylinterinmuotoinen lasipullo, jonka kaula on pitkä ja jonka mittasuhteet ovat suunnilleen seuraavat:

kokonaiskorkeus / pohjan halkaisija = 5:1

sylinterinmuotoisen osan korkeus = kokonaiskorkeus/3.

b)

Tämän malliset pullot on varattu seuraaville Ranskan alueelta korjatuista rypäleistä tuotetuille alkuperänimityksellä varustetuille viineille:

Alsace tai vin d'Alsace, Alsace Grand Cru

Grépy

Château-Grillet

Côtes de Provence, puna- ja roseeviini

Cassis

Jurançon, Jurançon sec

Béarn, Béarn-Bellocq, roseeviini

Tavel, rosee.

Tämän pullomallin käyttörajoitusta sovelletaan kuitenkin vain Ranskan alueelta korjatuista rypäleistä valmistettuun viiniin.

2.   Bocksbeutel tai Cantil

a)

Malli: lyhytkaulainen pullea ja pyöreä mutta sivukuvaltaan litteä lasipullo, jonka pohja sekä poikkileikkaus pullon vartalon kaikkein kuperimmalla kohdalla ovat ellipsinmuotoisia.

ellipsinmuotoisen poikkileikkauksen mittasuhteet suuri akseli / pieni akseli = 2:1

pyöreän vartalon korkeus / sylinterinmuotoinen kaula = 2,5:1.

b)

Viinit, joille tämän malliset pullot on varattu:

i)

saksalaiset viini, joilla on alkuperänimitys

Franken

Baden:

Taubertalista ja Schuepfergrundista peräisin olevat

seuraavilta Baden-Badenin hallintoalueeseen kuuluvilta alueilta peräisin olevat: Neuweier, Steinbach, Umweg ja Varnhalt;

ii)

italialaiset viini, joilla on alkuperänimitys

Santa Maddalena (St. Magdalener)

Valle Isarco (Eisacktaler), Sylvaner- ja Mueller-Thurgau- rypäleistä saatu

Terlaner, Pinot bianco -lajikkeesta saatu

Bozner Leiten

Alto Adige (Suedtiroler), seuraavista lajikkeista saatu: Riesling, Mueller-Thurgau, Pinot nero, Moscato giallo, Sylvaner, Lagrein, Pinot blanco (Weissburgunder) ja Moscato rosa (Rosenmuskateller)

Greco di Bianco

Trentino, Moscato-lajikkeesta saatu;

iii)

kreikkalaiset viinit

Agioritiko

Rombola Kephalonias

Kefalonian saarelta peräisin olevat viinit

Paroksen saarelta peräisin olevat viinit

Peloponnesoksesta peräisin olevat viinit, joilla suojattu maantieteellinen merkintä;