32009D0543

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
Päätös - 2009/543 - EN - EUR-Lex

Document 32009D0543

Help

2009/543/EY: Komission päätös, tehty 13 päivänä elokuuta 2008 , ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi ulkomaaleille ja -lakoille (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 4452) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 181, 14.7.2009, p. 27–38 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 15 Volume 014 P. 106 - 117

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 02/06/2014; Kumoaja 32014D0312

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2009/543/oj

HTML

PDF

Official Journal

14.7.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 181/27

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä elokuuta 2008,

ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi ulkomaaleille ja -lakoille

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 4452)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/543/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä 17 päivänä heinäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1980/2000 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 mukaan ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteelle, jolla on ominaisuuksia, joiden ansiosta se voi edistää merkittävästi keskeisten ympäristönäkökohtien parantamista.

(2)	Asetuksessa (EY) N:o 1980/2000 säädetään, että erityiset ympäristömerkin myöntämisperusteet vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)	On aiheellista tehdä uusi päätös ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi ulkomaaleille ja -lakoille.

(4)	Ekologisten arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa neljä vuotta.

(5)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet perustuvat myöntämisperusteita koskevaan ehdotukseen, jonka asetuksen (EY) N:o 1980/2000 13 artiklalla perustettu Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunta on laatinut.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1980/2000 17 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tuoteryhmään ”ulkomaalit ja -lakat” kuuluvat 2 kohdan mukaiset koti- ja ammattikäyttöön tarkoitetut koriste- ja suojamaalit sekä lakat, petsit ja niihin liittyvät tuotteet, joita käytetään rakennuspintoihin, ulkokalusteisiin, lattioihin ja aitoihin, jotka on kehitetty pääasiassa ulkokäyttöön ja joita markkinoidaan sellaisina.

Tuoteryhmään kuuluvat muun muassa seuraavat tuotteet: lattiapinnoitteet ja -maalit, tuotteet, jotka jakelijat ovat pyynnöstä sävyttäneet koti- tai ammattikäyttöön, sävytysjärjestelmät, neste- tai pastamaiset koristemaalit, jotka valmistaja on voinut esikäsitellä, sävyttää tai valmistella täyttämään kuluttajan tarpeet, mukaan luettuina tällaisten tuotejärjestelmien puupintojen maalit, kuullotteet ja puuöljyt, mineraalialustaisten julkisivujen pinnoitteet ja metallinviimeistelyaineet (paitsi korroosionestomaalit ja pohjamaalit) sekä pohjamaalit.

2. ’Maalilla’ tarkoitetaan nestemäisessä, pastamaisessa tai jauhemaisessa muodossa olevaa sävytettyä pinnoitemateriaalia, joka alustalle levittämisen jälkeen muodostaa peittävän kalvon, jolla on suojaavia, somistavia tai erityisiä teknisiä ominaisuuksia.

’Lakalla’ tarkoitetaan kirkasta pinnoitemateriaalia, joka alustalle levittämisen jälkeen muodostaa kiinteän läpikuultavan kalvon, jolla on suojaavia, somistavia tai erityisiä teknisiä ominaisuuksia.

Levittämisen jälkeen maali tai lakka kuivuu kiinteäksi pinnoitteeksi, joka tarttuu alustaansa ja suojaa sitä.

’Koristemaaleilla ja -lakoilla’ tarkoitetaan sellaisia maaleja ja lakkoja, joita käytetään rakennuspintoihin, niiden lisävarusteisiin ja osiin sekä ulkokalusteisiin, lattioihin ja aitoihin somistamis- ja suojaamistarkoituksissa. Niitä käytetään paikan päällä, ja niiden tehtävänä on somistaa ja suojata.

’Petseillä (lasyyrit)’ tarkoitetaan pinnoitteita, jotka muodostavat läpikuultavan tai puoliksi läpikuultavan kalvon ja joita käytetään puun somistamiseen ja suojaamiseen sään vaikutuksilta, mikä helpottaa puuosien ylläpitoa.

’Mineraalialustaisten julkisivujen pinnoitteilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, jotka muodostavat somistavan ja suojaavan kalvon ja joita käytetään betoni-, (maalattaviin) tiili-, harkko-, rappaus-, kalsiumsilikaatti- ja kuitulujitettuihin sementtipintoihin. Ne on tarkoitettu pääosin ulkokäyttöön, mutta niitä voidaan käyttää myös ulkorakenteiden sisäpuolella, muun muassa räystäisiin ja parvekekattoihin.

’Sävytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan sävytettyjen maalien valmistusmenetelmää, jossa perusmaaliin sekoitetaan väriaineita tai -pastoja.

3. Tuoteryhmään eivät kuulu seuraavat tuotteet:

a)	korroosionestopinnoitteet;

b)	kiinnittymisenestopinnoitteet;

c)	puunsuojausaineet;

d)	erityiseen teollisuus- ja ammattikäyttöön tarkoitetut pinnoitteet, mukaan luettuina kestopinnoitteet;

e)	kaikki tuotteet, jotka on kehitetty pääasiassa sisäkäyttöön ja joita markkinoidaan sellaisina.

2 artikla

1. Jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, saadakseen asetuksen (EY) N:o 1980/2000 mukaisen yhteisön ympäristömerkin maalien ja lakkojen on kuuluttava 1 artiklassa määriteltyyn tuoteryhmään ”ulkomaalit ja -lakat” ja täytettävä tämän päätöksen liitteessä esitetyt ekologiset arviointiperusteet.

2. Kaksikomponenttisten reaktiivisten erikoispinnoitteiden on täytettävä seuraavat ehdot:

a)	kummankin komponentin on yksinään täytettävä liitteessä esitetyt ekologiset arviointiperusteet (lukuun ottamatta haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskevaa arviointiperustetta);

b)	niiden merkintöihin on liitettävä tiedot siitä, ettei yksittäisiä komponentteja saa käyttää erikseen eikä sekoitettuina muihin tuotteisiin;

c)	käyttövalmiiksi sekoitetun lopputuotteen on myös täytettävä ekologiset arviointiperusteet, mukaan luettuna haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskeva peruste.

3. Sekä sisä- että ulkokäyttöön markkinoitujen pinnoitteiden on täytettävä sekä tässä päätöksessä vahvistetut ulkomaaleja ja -lakkoja koskevat perusteet että päätöksessä 2009/544/EY (2) vahvistetut sisämaaleja ja -lakkoja koskevat perusteet.

3 artikla

Tuoteryhmään ”ulkomaalit ja -lakat” sovellettavat ekologiset arviointiperusteet sekä niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulosta.

4 artikla

Hallinnollisia tarkoituksia varten tuoteryhmälle ”ulkomaalit ja lakat” annetaan tunnusnumero ”33”.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä elokuuta 2008.

Komission puolesta

Olli REHN

Komission jäsen

(1) EYVL L 237, 21.9.2000, s. 1.

(2) Katso tämän virallisen lehden sivu 39.

LIITE

A. YLEISET PERIAATTEET

Arviointiperusteiden tavoitteet

Näillä perusteilla pyritään erityisesti

—	tehostamaan tuotteiden käyttöä ja minimoimaan jätteen määrä,

—	vähentämään ympäristö- ja muita riskejä (kuten alailmakehän otsonia) rajoittamalla liuotinpäästöjä,

—	vähentämään myrkyllisten tai muuten saastuttavien aineiden pääsyä vesistöihin. Vaatimukset on asetettu tasolle, joka suosii ympäristömerkin myöntämistä sellaisille ulkomaaleille ja lakoille, joiden ympäristövaikutukset ovat tavanomaista vähäisemmät.

Arviointi- ja todentamisvaatimukset

Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset on esitetty kunkin arviointiperusteen yhteydessä.

Hakijalta edellytettävät vakuutukset, asiakirjat, analyysit, testausselosteet tai muut todisteet arviointiperusteiden noudattamisesta voivat olla peräisin hakijalta itseltään ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta jne. tarpeen mukaan.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kullekin arviointiperusteelle ilmoitettuja testimenetelmiä, jos hakemusten arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Toimivaltaiset elimet voivat tarvittaessa pyytää täydentäviä asiakirjoja ja toteuttaa riippumattomia tarkastuksia.

On suositeltavaa, että hakemuksia arvioivat ja arviointiperusteiden noudattamista valvovat toimivaltaiset elimet ottavat huomioon tunnustetut ympäristönhallintajärjestelmät, kuten EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) tai EN ISO 14001 -standardin käytön (näiden hallintajärjestelmien käyttö ei kuitenkaan ole pakollista).

Raaka-aineilla, joihin perusteissa viitataan, tarkoitetaan aineita ja valmisteita. Aineen ja valmisteen määritelmät annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 (1) (REACH-asetus).

Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle elimelle täsmälliset koostumustiedot kaikista tuotteen valmistuksessa käyttämistään aineista. Kaikki sellaiset aineet, myös epäpuhtaudet, joiden pitoisuus on yli 0,01 prosenttia (m/m), on ilmoitettava; jos arviointiperusteissa annetaan alhaisempi pitoisuus, on sitä noudatettava.

B. EKOLOGISET ARVIOINTIPERUSTEET

Kaikkia muita arviointiperusteita paitsi arviointiperustetta 3 (haihtuvien orgaanisten yhdisteiden raja-arvot) sovelletaan pakkauksessaan olevaan maaliin tai lakkaan. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/42/EY (2) säädetään, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) raja-arvot koskevat käyttövalmista tuotetta, VOC-yhdisteiden enimmäispitoisuuslaskelmiin on otettava mukaan kaikkien suositettujen lisäaineiden, kuten väri- ja/tai ohennusaineiden määrät. Laskentaa varten tarvitaan raaka-ainetoimittajilta tiedot kuiva-ainepitoisuudesta, VOC-pitoisuudesta ja tuotteen tiheydestä.

Arviointiperusteita 1 ja 2 sovelletaan ainoastaan valkoisiin ja vaaleisiin maaleihin (mukaan luettuina viimeistelyaineet, pohjamaalit ja/tai välimaalit).

Sävytysjärjestelmän maaleissa arviointiperusteita 1 ja 2 sovelletaan ainoastaan valkoiseen perusmaaliin (sisältää eniten titaanidioksidia). Jos valkoinen perusmaali ei täytä arviointiperustetta 7 a, jonka mukaan maalin riittoisuuden on oltava vähintään 6 m2 litraa kohden 98 prosentin peittokyvyllä, arviointiperusteen on täytyttävä, kun maali on sävytetty vakiosävyllä RAL 9010.

Arviointiperusteita 1 ja 2 ei sovelleta läpikuultaviin pinnoitteisiin.

1. Valkoiset pigmentit

Valkoisten pigmenttien määrä (valkoiset epäorgaaniset pigmentit, joiden valontaitekerroin on yli 1,8): Kuivassa maalikalvossa saa olla valkoista pigmenttiä enintään 38 g/m2, kun peittokyky on 98 prosenttia. Tätä vaatimusta ei sovelleta lakkoihin ja petseihin.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on joko annettava vakuutus siitä, ettei valkoisia pigmenttejä ole käytetty, tai ilmoitettava valkoisten pigmenttien määrä ja maalin riittoisuus sekä esitettävä yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen.

2. Titaanidioksidi

Titaanidioksidi: Mahdollisesti käytettyjen titaanidioksidipigmenttien valmistuksesta aiheutuvat päästöt eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja (jotka on johdettu epäorgaanisten peruskemikaalien valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikka koskevasta vertailuasiakirjasta (BREF), elokuu 2007):

—	SOx-päästöt (rikkidioksidina ilmaistuina): 266 mg/m2 kuivaa maalikalvoa kohden laskettuna (98 prosentin peittokyvyllä),

—	sulfaattipäästöt: 19 g/m2 kuivaa maalikalvoa kohden laskettuna (98 prosentin peittokyvyllä),

—	klooripäästöt: 3,9 g/m2 kuivaa maalikalvoa kohden laskettuna neutraalin rutiilin, 6,8 g/m2 kuivaa maalikalvoa kohden laskettuna synteettisen rutiilin ja 12,5 g/m2 kuivaa maalikalvoa kohden laskettuna kuonan osalta (98 prosentin peittokyvyllä).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on joko annettava vakuutus siitä, ettei titaanidioksidia ole käytetty, tai toimitettava todentamista tukevat asiakirjat, joissa ilmoitetaan päästötaso kunkin muuttujan osalta, tuotteen titaanidioksidipitoisuus ja maalin riittoisuus, sekä esitettävä yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen.

3. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet)

VOC-pitoisuus ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

Tuoteluokitus (direktiivi 2004/42/EY)	VOC-yhdisteiden raja-arvot (g/l, mukaan luettuna vesi)
Mineraalialustaisten julkisivujen pinnoitteet	40
Ulkovarusteiden ja osien maalit puu- ja metallipinnoille, mukaan luettuna pohjamaalit	90
Ulkovarusteiden lakat ja petsit, mukaan luettuna peittävät petsit	90
Ulkopintojen erittäin ohutkalvoiset petsit	75
Pohjamaalit (ulkokäyttöön)	15
Pohjustusaineet (ulkokäyttöön)	15
Yksikomponenttiset erikoispinnoitteet	100
Kaksikomponenttiset reaktiiviset erikoispinnoitteet erityiseen loppukäyttöön, kuten lattiapinnoille.	100

VOC-yhdisteellä tarkoitetaan tässä päätöksessä orgaanista yhdistettä, jonka alkukiehumispiste on enintään 250 °C normaali-ilmanpaineessa 101,3 kPa mitattuna, siten kuin se on määritelty direktiivissä 2004/42/EY. Direktiivissä säädettyjä maalien ja lakkojen alaluokkia käytetään VOC-yhdisteiden raja-arvojen määrittämiseen. Tässä päätöksessä esitetään ainoastaan ulkopinnoitteita koskevat luokat.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja ilmoitettava kunkin tuotteen VOC-pitoisuus.

4. Haihtuvat aromaattiset hiilivedyt (VAH)

Haihtuvia aromaattisia hiilivetyjä ei saa lisätä tuotteeseen suoraan, ei ennen sävytystä eikä sen aikana. Tuotteeseen saa kuitenkin lisätä raaka-aineita, jotka sisältävät haihtuvia aromaattisia hiilivetyjä, jos VAH-pitoisuus on lopputuotteessa enintään 0,1 prosenttia (m/m).

Haihtuvalla aromaattisella hiilivedyllä (VAH) tarkoitetaan tässä päätöksessä direktiivissä 2004/42/EY määriteltyä orgaanista yhdistettä, jonka alkukiehumispiste on enintään 250 °C normaali-ilmanpaineessa 101,3 kPa mitattuna ja jonka molekyylirakenteessa on ainakin yksi aromaattinen yksikkö.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava tämän arviointiperusteen noudattamisesta vakuutus, joka osoittaa, ettei tuotteeseen ole lisätty haihtuvia aromaattisia hiilivetyjä muuten kuin maalin raaka-aineissa, ja tarvittaessa toimitettava raaka-aineen tavarantoimittajien vakuutukset, jotka osoittavat VAH-pitoisuuden.

5. Raskasmetallit

Tuotteen tai sävyn raaka-aineena (aineena tai jonka käytetyn valmisteen osana) ei saa käyttää seuraavia raskasmetalleja tai niiden yhdisteitä: kadmium, lyijy, kromi VI, elohopea, arseeni, barium (lukuun ottamatta bariumsulfaattia), seleeni ja antimoni.

Myöskään kobolttia ei saa käyttää raaka-aineena, lukuun ottamatta kobolttisuoloja, joita käytetään alkydimaalien kuivikkeina. Lopputuotteessa saa olla kobolttisuoloja enintään 0,05 prosenttia (m/m) kobolttimetallina mitattuna. Tätä poikkeusta sovelletaan myös kobolttipigmentteihin.

Aineet ja valmisteet saavat sisältää raaka-aineissa olevista epäpuhtauksista peräisin olevia raskasmetallijäämiä enintään 0,01 prosenttia (m/m).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja tarvittaessa toimitettava raaka-aineen tavarantoimittajien vakuutukset.

6. Vaaralliset aineet

Tuote: Tuote ei ennen sävytystä eikä sen jälkeen saa olla luokiteltu erittäin myrkylliseksi, myrkylliseksi, ympäristölle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi, lisääntymiselle vaaralliseksi, haitalliseksi, syövyttäväksi, perimää vaurioittavaksi tai ärsyttäväksi (vain, jos lausekkeella R43 merkittyjä raaka-aineita esiintyy) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY (3) mukaisesti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava REACH-asetuksen liitteessä II olevien vaatimusten mukainen käyttöturvallisuustiedote.

Raaka-aineet (erittäin myrkylliset, myrkylliset, syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset): Tuotteessa ei saa käyttää (myöskään sävytyksessä käytettäviä) raaka-aineita, joihin hakemuksen tekoajankohtana on liitetty tai voidaan liittää jokin seuraavista vaaraa osoittavista lausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä):

—	R23 (myrkyllistä hengitettynä),

—	R24 (myrkyllistä joutuessaan iholle),

—	R25 (myrkyllistä nieltynä),

—	R26 (erittäin myrkyllistä hengitettynä),

—	R27 (erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle),

—	R28 (erittäin myrkyllistä nieltynä),

—	R33 (terveydellisten haittojen vaara pitkäaikaisessa altistuksessa),

—	R39 (erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara),

—	R40 (epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa),

—	R42 (altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä),

—	R45 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa),

—	R46 (saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita),

—	R48 (pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle),

—	R49 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä),

—	R60 (voi heikentää hedelmällisyyttä),

—	R61 (vaarallista sikiöille),

—	R62 (voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä),

—	R63 (voi olla vaarallista sikiöille),

—	R68 (pysyvien vaurioiden vaara),

siten kuin niistä säädetään toisaalta neuvoston direktiivissä 67/548/ETY (4) ja sen myöhemmissä muutoksissa sekä toisaalta direktiivissä 1999/45/EY ja sen myöhemmissä muutoksissa. Tehoaineita, joita käytetään säilöntäaineina ja joihin on liitetty vaaraa osoittava lauseke R23, R24, R25, R26, R27, R28, R39, R40 tai R48 (taikka jokin niiden yhdistelmä), saa kuitenkin käyttää, jos niitä on enintään 0,1 prosenttia (m/m) maalin kokonaiskoostumuksesta.

Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa kemikaalien yhdenmukaistettua luokitus- ja merkintäjärjestelmää (GHS) (5). Tällöin tuotteessa ei saa käyttää (myöskään sävytyksessä käytettäviä) raaka-aineita, joihin on liitetty jokin seuraavista vaarakategorioista (tai jokin niiden yhdistelmä):

—	välitön myrkyllisyys (suun kautta) – vaarakategoria I, II ja III,

—	välitön myrkyllisyys (ihon kautta) – vaarakategoria I, II ja III,

—	välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta) – vaarakategoria I, II ja III,

—	hengitysteiden herkistyminen – vaarakategoria I,

—	perimää vaurioittavat aineet – vaarakategoria I ja II

—	syöpää aiheuttavat aineet – vaarakategoria I ja II,

—	lisääntymiselle vaaralliset aineet – vaarakategoria I ja II,

—	erityinen kohde-elinmyrkyllisyys (kerta-altistuminen) – vaarakategoria I ja II,

—	erityinen kohde-elinmyrkyllisyys (toistuva altistuminen) – vaarakategoria I ja II,

siten kuin ne on määritelty GHS-asiakirjassa ST/SG/AC.10/30 (6), jota on muutettu asiakirjalla ST/SG/AC.10/34/Add.3. Tehoaineita, joita käytetään säilöntäaineina ja joihin on liitetty jokin seuraavista GHS-vaarakategorioista, saa kuitenkin käyttää, jos niitä on enintään 0,1 prosentti (m/m) maalin kokonaiskoostumuksesta:

—	välitön myrkyllisyys (suun, ihon, hengitysteiden kautta) – vaarakategoria I, II ja III (vain suun ja ihon kautta),

—	erityinen kohde-elinmyrkyllisyys (kerta- ja/tai toistuva altistuminen) – vaarakategoria I ja II (tai niiden yhdistelmät) ja;

—	syöpää aiheuttavat vaikutukset – vaarakategoria II.

Metyylietyyliketoksiimia saa käyttää alkydimaaleissa, jos sen pitoisuus on enintään 0,3 prosenttia (m/m).

Ympäristölle vaaralliset raaka-aineet: Tuotteessa ei saa käyttää (myöskään sävytyksessä käytettäviä) raaka-aineita yli 2 prosentin (m/m) pitoisuuksina, jos niihin hakemuksen tekoajankohtana on liitetty tai voidaan liittää jokin seuraavista vaaraa osoittavista lausekkeista:

—	N, R50 (erittäin myrkyllistä vesieliöille),

—	N, R50–53 (erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä),

—	N, R51–53 (myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä),

—	N, R52–53 (haitallinen vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä),

—	R51 (myrkyllistä vesieliöille),

—	R52 (haitallista vesieliöille),

—	R53 (voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä),

siten kuin niistä säädetään direktiivissä 67/548/ETY ja direktiivissä 1999/45/EY.

Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua luokitus- ja merkintäjärjestelmää (GHS) (7). Tällöin tuotteessa ei saa käyttää (myöskään sävytyksessä käytettäviä) raaka-aineita yli 2 prosentin (m/m) pitoisuuksina, jos niihin hakemuksen tekoajankohtana on liitetty tai voidaan liittää jokin seuraavista vaarakategorioista (tai jokin niiden yhdistelmä):

Myrkyllisyys vesieliöille:

—	välitön – vaarakategoria I, II ja III,

—	krooninen – vaarakategoria I, II, III ja IV,

siten kuin ne on määritelty GHS-asiakirjassa ST/SG/AC.10/30, jota on muutettu asiakirjalla ST/SG/AC.10/34/Add.3.

Kaikkien niiden raaka-aineiden yhteenlaskettu pitoisuus, joihin hakemuksen tekoajankohtana on liitetty tai voidaan liittää jokin edellä mainituista vaaraa osoittavista lausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä) tai GHS-luokituksista, saa olla enintään 4 prosenttia (m/m).

Tätä vaatimusta ei sovelleta ammoniakkiin eikä alkyyliammoniumiin.

Tämä vaatimus ei vaikuta velvoitteeseen täyttää arviointiperuste 6 a.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava raaka-aineluettelo sekä käyttöturvallisuustiedote kustakin raaka-aineesta, jonka on täytettävä REACH-asetuksen liitteessä II olevat vaatimukset.

d)	Alkyylifenolietoksylaatit (APEO): Alkyylifenolietoksylaatteja ei saa käyttää tuotteessa ennen sävytystä eikä sen aikana. Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

Isotiatsolinoni-yhdisteet: Tuotteen isotiatsolinoni-yhdistepitoisuus saa olla enintään 0,05 prosenttia (m/m) ennen sävytystä ja sen jälkeen (tarvittaessa). Puupinnoitteiden isotiatsolinoni-yhdistepitoisuus saa olla enintään 0,2 prosenttia (m/m). 5-kloori-2-metyyli-2H-isotiatsol-3-onin (EY-nro: 247-500-7) ja 2-metyyli-2H-isotiatsol-3-onin (EY-nro: 220-239-6) sekoituksen (3:1) pitoisuus saa olla enintään 0,0015 prosenttia (m/m).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja ilmoitettava käytetyt määrät (jos aineita on käytetty).

Tuotteessa ei saa käyttää perfluorattuja alkyylisulfonaatteja (PFAS), perfluorattuja karboksyylihappoja, muun muassa perfluoro-oktaanihappoa (PFOA), ja näihin liittyviä aineita, jotka on lueteltu OECD:n asiakirjassa Preliminary lists of PFOS, PFAS, PFOA, PFCA, related compounds and chemicals that may degrade to PFCA (as revised in 2007). Kyseinen OECD:n luettelo on liitetty tähän perusteluetteloon.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

Formaldehydi: Tuotteeseen ei saa lisätä vapaita formaldehydejä. Formaldehydiä vapauttavia aineita saa lisätä tuotteeseen ainoastaan sellaisina määrinä, että tästä seuraava vapaan formaldehydin kokonaispitoisuus on (myöskin sävytyksen jälkeen) enintään 0,001 prosenttia (m/m).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta. Lisäksi hakijan on toimitettava raaka-aineen toimittajilta testitulokset, jotka perustuvat VdL-RL 03 -menetelmään (VdL Guide-line03 – ”In-can concentration of formaldehyde determined by the acetyl-acetone method”), sekä esitettävä laskelmat, joissa testitulokset on suhteutettu lopputuotteeseen ja jotka osoittavat, ettei formaldehydiä muodostavista aineista vapautuvan formaldehydin lopullinen enimmäispitoisuus ole yli 0,001 prosenttia (m/m). Formaldehydiä muodostavista aineista vapautuvan formaldehydin määrää lopputuotteessa voidaan mitata myös korkean erotuskyvyn nestekromatografialla käyttäen kansallista standardia tai validoitua menetelmää ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti.

Halogenoidut orgaaniset liuottimet: Arviointiperusteista 6 a, b ja c poiketen tuotteessa saa ennen sävytystä ja sen aikana käyttää vain sellaisia halogenoituja yhdisteitä, joille hakemuksen tekoajankohtana on tehty riskinarviointi ja joihin ei ole liitetty mitään seuraavista vaaraa osoittavista lausekkeista (tai niiden yhdistelmää): R26/27, R45, R48/20/22, R50, R51, R52, R53, R50/53, R51/53, R52/53 ja R59 direktiivin 67/548/ETY ja direktiivin 1999/45/EY mukaisesti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

Ftalaatit: Arviointiperusteista 6 a–c poiketen tuotteessa saa ennen sävytystä ja sen aikana käyttää vain sellaisia ftalaatteja, joille hakemuksen tekoajankohtana on tehty riskinarviointi ja joihin ei ole liitetty mitään seuraavista lausekkeista (tai niiden yhdistelmää): R60, R61, R62, R50, R51, R52, R53, R50/53, R51/53 ja R52/53 direktiivin 67/548/ETY ja sen muutossäädösten mukaisesti. Tuotteessa ei myöskään saa käyttää di-n-oktyyliftalaattia (DNOP), di-isonyyliftalaattia (DINP) eikä di-isodekyyliftalaattia (DIDP).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

7. Soveltuvuus käyttöön

Riittoisuus: Valkoisten ja vaaleiden maalien (mukaan luettuina viimeistelyaineet, pohjamaalit ja/tai välimaalit) riittoisuuden on oltava vähintään 6 m2 tuotelitraa kohden (98 prosentin peittokyvyllä).

Sävytysjärjestelmän maaleissa tätä arviointiperustetta sovelletaan ainoastaan valkoiseen perusmaaliin (sisältää eniten titaanioksidia). Jos valkoisen perusmaalin riittoisuus ei ole vähintään 6 m2 tuotelitraa kohden 98 prosentin peittokyvyllä, arviointiperusteen on täytyttävä, kun maali on sävytetty vakiosävyllä RAL 9010. Tätä arviointiperustetta ei sovelleta muihin sävytettyjen tuotteiden valmistamiseen käytettäviin perusmaaleihin, jotka sisältävät yleensä vähemmän titaanidioksidia eivätkä täytä riittoisuusvaatimusta (vähintään 6 m2 tuotelitraa kohden 98 prosentin peittokyvyllä). Jos maali on osa sävytysjärjestelmää, hakijan on annettava loppukäyttäjille tuotteen pakkauksessa ja/tai maalin myyntipisteessä tietoa siitä, mitä (mieluiten yhteisön ympäristömerkillä varustettua) sävyä tai pohjamaalia olisi käytettävä peruspinnoitteena ennen tummemman sävyn levittämistä.

Jos pohjamaalilla on erityisiä eristäviä/tiivistäviä tai tunkeutuvia/sitovia ominaisuuksia taikka erityisiä tarttuvuusominaisuuksia alumiini- ja galvanoitujen pintojen suhteen, sen riittoisuuden on oltava vähintään 6 m2 tuotelitraa kohden (98 prosentin peittokyvyllä).

Elastomeeristen maalien riittoisuuden on oltava vähintään 4 m2 tuotelitraa kohti (98 prosentin peittokyvyllä).

Tätä vaatimusta ei sovelleta lakkoihin, petseihin, lattiapinnoitteisiin ja maaleihin, pohjamaaleihin, tartuntapohjamaaleihin eikä muihin läpikuultaviin pinnoitteisiin.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu ISO 6504/1 -standardin menetelmään (Maalit ja lakat. Peittokyvyn määrittäminen. Osa 1: Kubelka-Munk-menetelmä valkoisia ja vaaleita maaleja varten) tai ISO 6504/3 -standardin menetelmään (Osa 3: Vaaleiden maalien opasiteetin määrittäminen määrätyllä leviämiskyvyllä), taikka niiden maalien osalta, jotka on erityisesti suunniteltu antamaan kolmiulotteinen koristevaikutelma ja joita käytetään erittäin paksuina kerroksina, NF T 30 073 -menetelmään (tai vastaavaan). Niistä perusmaaleista, joita käytetään sävytettyjen tuotteiden valmistamiseen mutta joita ei ole arvioitu edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti, hakijan on esitettävä todisteet siitä, että loppukäyttäjiä neuvotaan käyttämään harmaansävyistä (tai soveltuvaa muunsävyistä) pohjamaalia ennen tuotteen levittämistä.

Vedenkestävyys: Lakkojen, lattiapinnoitteiden ja -maalien on ISO 2812-3 -standardin mukaisesti kestettävä vettä niin, ettei kiilto tai väri muutu 24 tunnin altistuksen ja 16 tunnin palautumisen jälkeen.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu ISO 2812-3 -standardin menetelmään (Maalit ja lakat. Nesteenkestävyyden määrittäminen. Osa 3: Menetelmä, jossa käytetään imukykyistä materiaalia).

Tarttuvuus: Mineraalialustaisten julkisivujen maalien (lukuun ottamatta läpikuultavia pohjamaaleja) on läpäistävä EN 24624 (ISO 4624) -standardin mukainen tarttuvuutta testaava irtivetokoe. Lattiapinnoitteiden ja -maalien, betonipintojen pohjamaalien sekä puu- ja metallipinnoitteiden puolestaan on saatava EN 2409 -standardin mukaisesta tarttuvuutta testaavasta hilaristikkokokeesta tulokseksi vähintään 2. Jos alustan koheesiovoima on EN 24624 -standardin mukaisessa kokeessa maalin tarttumisvoimaa pienempi, maalin katsotaan läpäisevän testin. Muussa tapauksessa maalin tarttuvuuden on oltava suurempi kuin 1,5 MPa.

Hakijan on testattava pohjamaalia ja viimeistelyainetta erikseen tai yhdessä osana järjestelmää (järjestelmän testauksessa on mieluiten käytettävä yhteisön ympäristömerkillä varustettuja tuotteita; tämä ei koske metallipinnoille tarkoitettuja järjestelmiä). Jos viimeistelyainetta testataan erikseen, tätä pidetään pahimman tilanteen skenaariona.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu EN ISO 2409- tai EN 24624 (ISO 4624) -standardin menetelmään.

Kulutuksenkestävyys: Lattiapinnoitteiden ja -maalien kulutuksenkestävyys saa olla enintään 70 mg painohäviötä 1 000 testisyklin jälkeen, kun kuormana on 1 000 g ja menetelmänä CS10-kitkapyörä EN ISO 7784-2:2006 -standardin mukaisesti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu EN ISO 7784-2:2006 -standardin menetelmään ja osoittaa tämän arviointiperusteen noudattamisen.

Säänkestävyys: Mineraalialustoille tarkoitetut pintamaalit sekä puu- ja metallipintojen viimeistelyaineet (mukaan luettuna lakat) on altistettava keinotekoisille sään vaikutuksille sääkaapissa, joka on varustettu uv-loistelampuilla ja sadetuksella, ISO 11507:2007 -standardin mukaisesti. Kivimaaleja on testattava tällä tavoin 1 000 tunnin ajan, puu- ja metallipintojen viimeistelyaineita (mukaan luettuna lakat) 500 tunnin ajan. Testausolosuhteet ovat seuraavat: UVA 4 h/60 °C + kosteus 4 h/50 °C.

Vaihtoehtoisesti puun viimeistelyaineita ja puulakkoja voidaan testata nopeutetusti 500 tunnin ajan QUV-sääkaapissa, jossa ne altistuvat sään vaikutuksille UV(A)-säteilytys- ja sadetussyklissä, EN 927-6 -standardin mukaisesti.

Sään vaikutuksille altistettujen näytteiden väri saa muuttua enintään ΔΕ * = 4, ja testattujen lakkojen kiilto saa vähentyä enintään 30 prosenttia alkuperäisestä kiiltoarvosta. Kiilto mitataan ISO 2813 -standardin menetelmällä. Värinmuutosta koskevaa arviointiperustetta ei sovelleta läpikuultaviin lakkoihin ja perusmaaleihin.

Mineraalialustoille tarkoitettujen pintamaalien sekä tarvittaessa puu- ja metallipintojen viimeistelyaineiden liituamista testataan EN ISO 4628-6:2007 -standardin menetelmällä sen jälkeen, kun näytteet on altistettu sään vaikutuksille. Pinnoitteiden on saatava tulokseksi 1,5 tai parempi tulos (0,5 tai 1,0) tästä testistä. Edellä mainitussa standardissa on annettu viitearvoja.

Mineraalialustoille tarkoitettujen pintamaalien sekä puu- ja metallipintojen viimeistelyaineiden testauksen yhteydessä on arvioitava myös seuraavia muuttujia (sen jälkeen, kun näytteet on altistettu sään vaikutuksille):

—	hilseily ISO 4628-5:2003 -standardin mukaisesti; hilseilyn voimakkuus on 2 tai vähemmän, hilseilyn koko on 2 tai vähemmän,

—	halkeilu ISO 4628-4:2003 -standardin mukaisesti; halkeilun määrä on 2 tai vähemmän, halkeilun koko on 3 tai vähemmän,

—	kupliminen ISO 4628-2:2003 -standardin mukaisesti; kuplimisen voimakkuus on 3 tai vähemmän, kuplimisen koko on 3 tai vähemmän.

Koska mahdollisia sävyjä on lukuisia, ainoastaan perusmaalit testataan.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu joko ISO 11507:2007 -standardin menetelmään määriteltyjen muuttujien mukaisesti tai EN 927-6 -standardin menetelmään taikka molempiin. Lisäksi hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu EN ISO 4628-2:2003-, ISO 4628-4:2003-, ISO 4628-5:2003- tai ISO 4628-6:2003 -standardin menetelmään. Hakijan on myös tarvittaessa annettava vakuutus siitä, että pinnoitteen värinmuutos on tässä päätöksessä vahvistetun raja-arvon mukainen.

Vesihöyryn läpäisevyys: Jos ulkokäyttöön tarkoitettujen kivi- ja betonimaalien väitetään olevan hengittäviä, maalin on oltava luokkaa II (keskisuuri vesihöyryn läpäisevyys) tai sitä parempi EN ISO 7783-2 -standardin menetelmän mukaisesti. Koska mahdollisia sävyjä on lukuisia, tätä arviointiperustetta sovelletaan ainoastaan perusmaalin testaukseen. Tätä vaatimusta ei sovelleta läpikuultaviin pohjamaaleihin.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu EN ISO 7783-2 -standardin menetelmään.

Veden läpäisevyys: Jos ulkokäyttöön tarkoitettujen kivi- ja betonimaalien väitetään olevan vedenkestäviä tai elastomeerejä sisältäviä, pinnoitteen on oltava luokkaa III (pieni nesteen läpäisevyys) DIN EN 1062-3:1999 -standardin menetelmän mukaisesti. Koska mahdollisia sävyjä on lukuisia, tätä arviointiperustetta sovelletaan ainoastaan perusmaalin testaukseen. Kaikkien muiden kivimaalien on oltava luokkaa II (keskisuuri nesteen läpäisevyys) tai sitä parempia DIN EN 1062-3:1999 -standardin testimenetelmän mukaisesti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu DIN EN 1062-3:1999 -standardin menetelmään.

Sientenkestävyys: Jos mineraalialustoille tarkoitetuilla pintamaaleilla väitetään olevan sieniä estäviä ominaisuuksia, pinnoitteen on saatava tulokseksi 2 tai parempi tulos (sieniä alle 10 prosenttia) BS 3900:G6 -standardin menetelmän mukaisesti. Koska mahdollisia sävyjä on lukuisia, tätä arviointiperustetta sovelletaan ainoastaan perusmaalin testaukseen.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu BS 3900:G6 -standardin menetelmään.

Halkeamia estävät ominaisuudet: Jos kivimaalilla (tai betonimaalilla) väitetään olevan elastomeerisiä ominaisuuksia, sen on oltava vähintään luokkaa A1 23 °C:ssa DIN EN 1062-7:2004 -standardin mukaisesti. Koska mahdollisia sävyjä on lukuisia, tätä arviointiperustetta sovelletaan ainoastaan perusmaalin testaukseen.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu DIN EN 1062-7:2004 -standardin menetelmään.

Alkalinkestävyys: Kivi- ja pohjamaalit eivät saa havaittavasti vahingoittua testissä, jossa pinnoitteelle läikytetään 10-prosenttista NaOH-liuosta 24 tunnin ajan ISO 2812-4:2007 -standardin menetelmän mukaisesti. Arviointi tehdään 24 tunnin jälkeen pinnoitteen kuivumisesta/palautumisesta.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste, joka perustuu ISO 2812-4:2007 -standardin menetelmään.

8. Kuluttajatiedotus

Pakkaukseen on merkittävä tai sen mukana on oltava seuraavat tiedot:

—	Tuotteen käyttötarkoitus ja kuvaus siitä, millaiselle alustalle ja millaisissa olosuhteissa tuotetta on tarkoitus käyttää. Tähän sisältyy muun muassa ohjeita tarvittavista esivalmisteluista, kuten alustan asianmukaisesta esikäsittelystä, tuotteen ulkokäytöstä (tarpeen mukaan) ja lämpötilasta.

—	Suosituksia työvälineiden puhdistamisesta ja jätteistä huolehtimisesta (vesistöjen pilaantumisen vähentämiseksi). Suositukset on laadittava tuotetyypin ja käyttötarkoituksen mukaan. Tarvittaessa voidaan käyttää piktogrammeja.

—	Suosituksia avatun tuotteen säilytysolosuhteista (kiinteän jätteen vähentämiseksi). Tarvittaessa voidaan antaa turvaohjeita.

—	Ohjeita siitä, mitä (mieluiten yhteisön ympäristömerkillä varustettua) pohja- tai perusmaalia olisi käytettävä ennen sellaisen tummemman pinnoitteen levittämistä, johon arviointiperustetta 7 a ei sovelleta.

—

Tietoa siitä, että käyttämätön maali on annettava asiantuntijan käsiteltäväksi, jotta se voidaan hävittää ympäristön kannalta turvallisesti, ja ettei käyttämätöntä maalia siksi saa heittää pois kotitalousjätteen mukana eikä laskea viemäriin. Lisäksi on mainittava, että maalin hävittämistä ja keruuta koskevia ohjeita saa paikallisviranomaisilta.

—	Suosituksia maalaajan ennaltaehkäisevistä suojatoimenpiteistä. Pakkaukseen on merkittävä tai sen mukana on oltava seuraava teksti (tai vastaava teksti): Lisätietoja siitä, miksi tälle tuotteelle on myönnetty kukkatunnus, saa internetsivulta http://ec.europa.eu/environment/ecolabel.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava näytekappale tuotteen pakkauksesta ja annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

9. Ympäristömerkissä olevat tiedot

Ympäristömerkin kentässä 2 on oltava seuraava teksti:

—	hyvä kestävyys ulkokäytössä,

—	vaarallisten aineiden käyttöä rajoitettu,

—	alhainen liuotepitoisuus.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava näytekappale tuotteen pakkauksesta merkintöineen ja annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

(1) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 87.

(3) EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

(4) EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.

(5) Euroopan komissio hyväksyi 27 päivänä kesäkuuta 2007 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivin 67/548/ETY ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (KOM(2007) 335, lopullinen). Lisätietoja nykyisen järjestelmän ja GHS-järjestelmän yhtymäkohdista saa hyväksytyn ehdotuksen osan III liitteestä VII seuraavalta internetsivulta: http://ec.europa.eu/enterprise/reach/docs/ghs/ghs_prop_vol_iii_en.pdf

(6) Vaarallisten aineiden kuljetusta ja kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua luokitus- ja merkintäjärjestelmää käsittelevä Yhdistyneiden Kansakuntien asiantuntijakomitea: http://www.unece.org/trans/main/dgdb/dgcomm/ac10rep.html

(7) Katso alaviite 5.

Top