Help Print this page 

Document 32008L0100

Title and reference
Komission direktiivi 2008/100/EY, annettu 28 päivänä lokakuuta 2008 , elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä annetun neuvoston direktiivin 90/496/ETY muuttamisesta suositeltavien päiväannosten, energiasisällön muuntokertoimien ja määritelmien osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
  • No longer in force
OJ L 285, 29.10.2008, p. 9–12 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 038 P. 208 - 211

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2008/100/oj
Multilingual display
Text

29.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/9


KOMISSION DIREKTIIVI 2008/100/EY,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2008,

elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä annetun neuvoston direktiivin 90/496/ETY muuttamisesta suositeltavien päiväannosten, energiasisällön muuntokertoimien ja määritelmien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä 24 päivänä syyskuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/496/ETY (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 4 kohdan a ja j alakohdan sekä 5 artiklan 2 kohdan,

on kuullut Euroopan elintarvikeviranomaista,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 90/496/ETY todetaan, että ravintokuidut olisi määriteltävä.

(2)

Ravitsemusväitteisiin, kuten ”kuidun lähde” tai ”runsaskuituinen”, liittyvistä ehdoista säädetään elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (2) liitteessä.

(3)

Olisi säädettävä ’ravintokuidun’ määritelmästä, jotta saavutetaan selkeys ja johdonmukaisuus muun yhteisön lainsäädännön kanssa, jossa viitataan kyseiseen käsitteeseen.

(4)

Ravintokuidun määritelmässä olisi otettava huomioon Codex Alimentarius -komitean asiaan liittyvät toimet ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevän tiedelautakunnan 6 päivänä heinäkuuta 2007 antama ravintokuituihin liittyvä lausunto.

(5)

Ravintokuidut on perinteisesti nautittu kasviaineksena, ja niillä on fysiologisesti myönteisiä vaikutuksia: ne esimerkiksi lyhentävät läpikulkuaikaa suolistossa, lisäävät ulostemassaa, ovat käymiskykyisiä suoliston mikroflooran vaikutuksesta sekä alentavat veren kokonaiskolesterolipitoisuutta, veren LDL-kolesterolin pitoisuutta, aterianjälkeistä veren glukoositasoa ja veren insuliinitasoa. Tuore tieteellinen näyttö on osoittanut, että samanlaisia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia voi olla muillakin hiilihydraattipolymeereillä, jotka ovat sulamattomia ja joita ei esiinny luonnollisesti nautintavalmiissa elintarvikkeessa. Sen vuoksi on aiheellista, että ravintokuidun määritelmään sisällytetään hiilihydraattipolymeerit, joilla on myönteisiä fysiologisia vaikutuksia.

(6)

Kasviperäiset hiilihydraattipolymeerit, jotka täyttävät ravintokuidun määritelmän, voivat liittyä läheisesti kasvin ligniiniin tai muihin ei-hiilihydraatteihin kuten fenoliyhdisteisiin, vahoihin, saponiineihin, fytaatteihin, kutiiniin ja fytosteroleihin. Jos nämä aineet liittyvät läheisesti kasviperäisiin hiilihydraattipolymeereihin ja ne uutetaan hiilihydraattipolymeereillä kuituanalyysiä varten, niitä voidaan pitää ravintokuituina. Jos nämä aineet on erotettu hiilihydraattipolymeeristä ja lisätty elintarvikkeeseen, niitä ei kuitenkaan pitäisi pitää ravintokuituina.

(7)

Uuden tieteellisen ja teknisen tiedon huomioon ottamiseksi on tarpeen muuttaa luetteloa energiasisällön muuntokertoimista.

(8)

FAO:n raportissa teknisestä seminaarista, jossa käsiteltiin elintarvikkeiden energiapitoisuuteen liittyviä analyysimenetelmiä ja muuntokertoimia, todettiin, että perinteisissä elintarvikkeissa olevista ravintokuiduista 70 prosentin oletetaan olevan käymiskelpoisia. Sen vuoksi on aiheellista, että ravintokuidun keskimääräinen energiasisältö on 8 kJ/g (2 kcal/g).

(9)

Erytritolia voidaan käyttää erittäin monenlaisissa elintarvikkeissa, ja sitä käytetään muun muassa korvaamaan ravintoaineita, kuten sokeria, kun energiasisältöä halutaan vähentää.

(10)

Erytritoli on polyoli, ja direktiivin 90/496/ETY 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjen, voimassa olevien sääntöjen mukaan sen energiasisältö lasketaan käyttäen polyolien muuntokerrointa, joka on 10 kJ/g (2,4 kcal/g). Tämän muuntokertoimen käyttö ei antaisi kuluttajalle todellista tietoa tuotteen alhaisemmasta energiasisällöstä, johon on päästy käyttämällä erytritolia valmistuksessa. Elintarvikealan tiedekomitea totesi erytritolista 5 päivänä maaliskuuta 2003 antamassaan lausunnossa, että erytritolista saatava energia on alle 0,9 kJ/g (alle 0,2 kcal/g). Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa erytritolille asianmukainen energiasisällön muuntokerroin.

(11)

Direktiivin 90/496/ETY liitteessä luetellaan vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka voidaan ilmoittaa osana ravintoainemerkintöjä, säädetään niiden suositeltavat päiväannokset (RDA) ja annetaan säännöt siitä, mikä muodostaa merkitsevän määrän. RDA-luettelon tarkoituksena on antaa arvot ravintoarvomerkintöjä varten sekä merkitsevän määrän laskemista varten.

(12)

Merkitsevää määrää koskevaan sääntöön, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 90/496/ETY liitteessä, viitataan muussakin yhteisön lainsäädännössä, erityisesti ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/46/EY (3) 8 artiklan 3 kohdassa, asetuksen (EY) N:o 1924/2006 liitteessä sekä vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1925/2006 (4) 6 artiklan 6 kohdassa.

(13)

Direktiivin 90/496/ETY liitteessä luetellut suositeltavat päiväannokset perustuvat suosituksiin, jotka annettiin FAO:n ja WHO:n asiantuntijakomitean kokouksessa Helsingissä vuonna 1988.

(14)

Jotta varmistetaan johdonmukaisuus muun yhteisön lainsäädännön kanssa, nykyistä luetteloa vitamiineista ja kivennäisaineista ja niiden suositeltavista päiväannoksista olisi päivitettävä vuoden 1988 jälkeisen tieteellisen kehityksen perusteella.

(15)

Elintarvikealan tiedekomitean 5 päivänä maaliskuuta 2003 antamaan ravintoarvomerkintöjen vertailuarvojen tarkistamista koskevaan lausuntoon sisältyivät vertailuarvot aikuisia varten. Lausunto kattaa direktiivin 2002/46/EY liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 1925/2006 liitteessä I luetellut vitamiinit ja kivennäisaineet.

(16)

Tämän vuoksi direktiivin 90/496/ETY liitettä olisi muutettava.

(17)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 90/496/ETY seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklan 4 kohdan j alakohtaan virke seuraavasti:

”aineen määritelmä ja tarvittaessa analyysimenetelmät esitetään liitteessä II;”

2)

Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan seuraavat luetelmakohdat:

”—

ravintokuitu 2 kcal/g – 8 kJ/g

erytritoli 0 kcal/g – 0 kJ/g.”

3)

Korvataan liite tämän direktiivin liitteellä I.

4)

Lisätään tämän direktiivin liitteessä II oleva teksti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava kyseisiä säännöksiä siten, että 31 päivästä lokakuuta 2012 lähtien kielletään kaupankäynti tuotteilla, jotka eivät ole direktiivin 90/496/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, säännösten mukaisia.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 276, 6.10.1990, s. 40.

(2)  EUVL L 12, 18.1.2007, s. 3.

(3)  EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51.

(4)  EUVL L 404, 30.12.2006, s. 26.


LIITE I

Korvataan direktiivin 90/496/ETY liite seuraavasti.

”LIITE I

Vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka voidaan ilmoittaa, ja niiden suositeltavat päiväannokset (RDA:t)

A-vitamiini (μg)

800

D-vitamiini (μg)

5

E-vitamiini (mg)

12

K-vitamiini (μg)

75

C-vitamiini (mg)

80

Tiamiini (mg)

1,1

Riboflaviini (mg)

1,4

Niasiini (mg)

16

B6-vitamiini (mg)

1,4

Foolihappo (μg)

200

B12-vitamiini (μg)

2,5

Biotiini (μg)

50

Pantoteenihappo (mg)

6

Kalium (mg)

2 000

Kloridi (mg)

800

Kalsium (mg)

800

Fosfori (mg)

700

Magnesium (mg)

375

Rauta (mg)

14

Sinkki (mg)

10

Kupari (mg)

1

Mangaani (mg)

2

Fluoridi (mg)

3,5

Seleeni (μg)

55

Kromi (μg)

40

Molybdeeni (μg)

50

Jodi (μg)

150

Päätettäessä siitä, mikä on merkitsevä määrä, tulisi yleensä ottaa huomioon 15 prosenttia tässä liitteessä määritellystä suositeltavasta annoksesta, joka saadaan 100 grammasta tai 100 millilitrasta tai pakkauksesta, jos pakkaus sisältää vain yhden annoksen.”


LIITE II

Lisätään direktiiviin 90/496/ETY liite II seuraavasti:

”LIITE II

1 artiklan 4 kohdan j alakohdassa tarkoitettuna ravintokuituna pidettävän aineen ja analyysimenetelmien määritelmä

Ravintokuituna pidettävän aineen määritelmä

Tässä direktiivissä ’ravintokuidulla’ tarkoitetaan hiilihydraattipolymeerejä, joissa on vähintään kolme monomeeristä yksikköä ja jotka eivät sula tai imeydy ihmisen ohutsuolessa ja jotka kuuluvat seuraaviin luokkiin:

syötävät hiilihydraattipolymeerit, joita esiintyy luonnollisesti nautintavalmiissa elintarvikkeessa,

syötävät hiilihydraattipolymeerit, jotka on saatu elintarvikkeen raaka-aineesta fysikaalisella, entsymaattisella tai kemiallisella keinolla ja joilla on yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön osoittamia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia,

syötävät synteettiset hiilihydraattipolymeerit, joilla on yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön osoittamia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia.”


Top