Help Print this page 

Document 32008D0164

Title and reference
2008/164/EY: Komission päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2007 , liikuntarajoitteisia henkilöitä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6633) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
  • No longer in force
OJ L 64, 7.3.2008, p. 72–207 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 001 P. 123 - 258

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2008/164/oj
Multilingual display
Text

7.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/72


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2007,

”liikuntarajoitteisia henkilöitä” Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6633)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/164/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/48/EY (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaan kutakin osajärjestelmää varten laaditaan yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE). Tarvittaessa osajärjestelmää voi koskea useampi YTE ja yksi YTE voi koskea useaa osajärjestelmää. YTE:n laatimista ja/tai tarkistamista koskeva päätös ja sen teknisen ja maantieteellisen soveltamisalan valinta edellyttää toimeksiantoa direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Direktiivin 2001/16/EY liitteessä II säädetään, että liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet on otettava huomioon osajärjestelmien infrastruktuuri (direktiivin 2001/16/EY liitteessä II oleva 2.1 jakso) ja liikkuva kalusto (direktiivin 2.6 jakso) YTE:iä laadittaessa. Tätä varten yhteiseksi edustuselimeksi nimetylle Euroopan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden liitolle (AEIF) annettiin toimeksi laatia YTE ”saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille”, johon sisältyvät sekä infrastruktuuriin että liikkuvaan kalustoon sovellettavat säännökset.

(3)

AEIF:lle annettiin vuonna 2001 toimeksi tarkistaa ensimmäiset suurten nopeuksien verkon YTE:t, jotka hyväksyttiin vuonna 2002. Nämä YTE:t koskivat osajärjestelmiä liikkuva kalusto; infrastruktuuri; ohjaus, hallinta ja merkinanto; energia; kunnossapito ja käyttö. Tässä yhteydessä AEIF:ää pyydettiin tarkastelemaan muun ohella YTE:ien yhdenmukaistamista tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevien YTE:ien kanssa sekä saavutettavuutta liikuntarajoitteisille henkilöille. Tämän vuoksi AEIF:n laatima liikuntarajoitteisia henkilöitä koskeva YTE-esitys kattaa sekä tavanomaiset että suurten nopeuksien rautatiet.

(4)

Ensimmäinen suurten nopeuksien YTE, joka koski liikkuvan kaluston osajärjestelmää, oli päätöksen 2002/735/EY liitteenä ja tuli voimaan vuonna 2002. Entisten sopimusvelvoitteiden vuoksi uudet liikkuvan kaluston osajärjestelmät tai yhteentoimivuuden osatekijät taikka niiden uusiminen ja parantaminen saattavat nykyisin kuulua ensimmäisen YTE:n mukaisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin piiriin. Koska tämän päätöksen liitteenä olevaa YTE:ä sovelletaan kaikkeen uuteen, uusittuun ja parannettuun suurten nopeuksien ja tavanomaiseen liikkuvaan kalustoon, on tärkeää vahvistaa ensimmäisen, päätökseen 2002/735/EY liitetyn suurten nopeuksien liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n soveltamisala. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava kattava luettelo kehittämistyön loppuvaiheessa olevista osajärjestelmistä ja yhteentoimivuuden osatekijöistä, jotka kuuluvat direktiivin 96/48/EY 7 artiklan a alakohdan soveltamisalaan. Näistä on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

(5)

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetulla neuvoston direktiivillä 96/48/EY (3) on 23 heinäkuu 1996 perustettu komitea, johon viitataan direktiivin 2001/16/EY 21 artiklassa, on tutkinut YTE-esityksen.

(6)

Tärkeimpiä sidosryhmiä on kuultu YTE-esityksen laatimisen aikana. Niiden huomiot ja huolenaiheet on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon.

(7)

Komissio sisällytti ehdotukseensa asetukseksi kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (4) useita säännöksiä, joilla on tarkoitus varmistaa, että liikuntarajoitteiset henkilöt saavat junissa ja asemilla apua, jotta heillä olisi muiden kansalaisten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa junalla.

(8)

Kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa ehdotuksessa on myös säännöksiä, joiden mukaan rautatieyritysten ja infrastruktuurin haltijoiden on annettava kaikki tarvittavat tiedot liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudesta käyttää liikennepalvelua sekä vastaavista käyttöehdoista.

(9)

Direktiivien 2001/16/EY ja 96/48/EY tärkein tavoite on yhteentoimivuus. YTE:n tavoitteena on yhdenmukaistaa säännökset, joita annetaan liikuntarajoitteisten henkilöiden matkustamisesta tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä. YTE:ssä kuvailtujen toimenpiteiden mukaiset junat, asemat ja infrastruktuurin osat mahdollistavat yhteentoimivuuden ja tarjoavat liikuntarajoitteisille henkilöille samanlaisen saatavuuden kaikkialla Euroopan laajuisessa verkossa. YTE ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön lisätoimenpiteitä saavutettavuuden parantamiseksi, jos niiden toteuttaminen ei haittaa yhteentoimivuutta tai aiheuta ylimääräisiä kustannuksia rautatieyrityksille. Liikkuvan kaluston ja asemien saavutettavuuden parantaminen liikuntarajoitteisille henkilöille saattaa tuoda uusia matkustajia niiden joukosta, jotka nyt joutuvat käyttämään muita liikennemuotoja.

(10)

Direktiivejä 2001/16/EY ja 96/48/EY sekä YTE:iä sovelletaan uudistamiseen muttei kunnossapitoon liittyvään korvaamiseen. Jäsenvaltioita kannustetaan kuitenkin soveltamaan mahdollisuuksiensa mukaan YTE:iä myös kunnossapitoon liittyvään korvaamiseen, kun se on kunnossapitoon liittyvän työn laajuuden vuoksi aiheellista.

(11)

YTE:n nykyisessä versiossa ei käsitellä kaikilta osin kaikkia olennaisia vaatimuksia. Direktiivin 2001/16/EY 17 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 17 artiklan, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2004/50/EY, mukaisesti tekniset seikat, joita ei käsitellä, esitetään tämän YTE:n liitteessä L ”avoimina kohtina”.

(12)

Direktiivin 2001/16/EY 17 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 17 artiklan, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2004/50/EY, mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle kansallisista teknisistä säännöistä, joita käytetään näihin avoimiin kohtiin liittyvien olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, sekä elimistä, jotka se nimittää suorittamaan vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn, sekä käytössä olevasta, direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaisesta osajärjestelmien yhteentoimivuuden tarkastusmenettelystä. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan sovellettava direktiiveissä 2001/16/EY ja 96/48/EY säädettyjä periaatteita ja perusteita. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan käytettävä direktiivin 2001/16/EY 20 artiklan ja direktiivin 96/48/EY 20 artiklan mukaisesti ilmoitettuja elimiä. Komission olisi analysoitava tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansallisista säännöistä, menettelyistä, täytäntöönpanomenettelyistä vastaavista elimistä ja menettelyjen kestosta sekä tarvittaessa keskusteltava komitean kanssa lisätoimenpiteiden tarpeellisuudesta.

(13)

YTE:ssä ei tulisi edellyttää erityisten tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen.

(14)

YTE perustuu parhaisiin asiantuntijatietoihin, jotka olivat käytettävissä, kun sitä koskeva esitys laadittiin. Tätä YTE:ää voi olla tarpeen muuttaa tai täydentää tekniikan kehityksen tai toiminnallisten, turvallisuutta koskevien tai yhteiskunnallisten vaatimusten kehityksen vuoksi. Tarvittaessa olisi aloitettava tarkastusmenettely tai ajantasaistamismenettely direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 3 kohdan tai direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tässä tarkastelussa on otettava huomioon liikuntarajoitteisia henkilöitä edustavien organisaatioiden näkemykset.

(15)

Liitteenä olevaa YTE:ää olisi innovoinnin edistämiseksi ja saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi tarkistettava säännöllisesti.

(16)

Jos innovatiivisia ratkaisuja ehdotetaan, valmistajan tai hankintayksikön on ilmoitettava poikkeamat asianomaisesta YTE:n osasta. Euroopan rautatievirasto viimeistelee ratkaisun aiheelliset toiminnalliset ja rajapintaeritelmät ja kehittää arviointimenetelmät.

(17)

Tämän päätöksen säännökset ovat neuvoston direktiivin 96/48/EY 21 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissio hyväksyy liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE) direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

YTE on tämän päätöksen liitteenä.

YTE:ää sovelletaan kaikilta osin direktiivin 2001/16/EY 2 artiklassa ja liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuiseen tavanomaiseen rautatiejärjestelmään ja direktiivin 96/48/EY 2 artiklassa ja liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuiseen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmään.

2 artikla

Direktiivin 96/48/EY 7 artiklan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa hankkeissa jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa komission päätöstä 2002/735/EY.

Kattava luettelo osajärjestelmistä ja yhteentoimivuuden osatekijöistä, joihin edellistä kohtaa sovelletaan, on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

3 artikla

1.   YTE:n liitteessä C ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluissa kysymyksissä direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne sovellettavat tekniset säännöt, jotka ovat käytössä tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluville osajärjestelmille käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.

2.   Kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta:

(a)

luettelo 1 kohdassa mainituista sovellettavista teknisistä säännöistä;

(b)

vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava mainittujen sääntöjen soveltamisessa;

(c)

elimet, jotka jäsenvaltio nimittää suorittamaan kyseiset vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2008.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Komission Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1.

(2)  EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6.

(3)  EYVL L 235, 17.9.1996, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/32/EY (EYVL L 141, 2.6.2007 p. 63,)

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista, KOM(2004) 143 lopullinen, 3.3.2004.


LIITE

EUROOPAN LAAJUINEN TAVANOMAINEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄ JA SUURTEN NOPEUKSIEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄ

YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

Soveltamisala: Osajärjestelmät Infrastruktuurit ja liikkuva kalusto

Näkökohta: Saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille

1.

JOHDANTO

1.1

Tekninen soveltamisala

1.2

Maantieteellinen soveltamisala

1.3

Tämän YTE:n sisältö

2.

OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ / SOVELTAMISALA

2.1

Osajärjestelmien määritelmät

2.1.1

Infrastruktuuri:

2.1.2

Liikkuva kalusto:

2.1.3

Henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset

2.2

Liikuntarajoitteisen henkilön määritelmä

3.

OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1

Yleistä

3.2

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

3.3

Yleiset vaatimukset

3.3.1

Turvallisuus

3.3.2

Luotettavuus ja käytettävyys

3.3.3

Terveys

3.3.4

Ympäristönsuojelu

3.3.5

Tekninen yhteensopivuus

3.4

Infrastruktuuriosajärjestelmän vaatimukset

3.4.1

Turvallisuus

3.5

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän vaatimukset

3.5.1

Turvallisuus

3.5.2

Luotettavuus ja käytettävyys

3.5.3

Tekninen yhteensopivuus

3.6

Muiden osajärjestelmien vaatimukset, jotka koskevat myös infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmiä

3.6.1

Energiaosajärjestelmä

3.6.1.1

Turvallisuus

3.6.1.2

Ympäristönsuojelu

3.6.1.3

Tekninen yhteensopivuus

3.6.2

Liikenteenohjaus ja valvonta sekä opasteet/merkinanto

3.6.2.1

Turvallisuus

3.6.2.2

Tekninen yhteensopivuus

3.6.3

Huolto

3.6.3.1

Terveys ja turvallisuus

3.6.3.2

Ympäristönsuojelu

3.6.3.3

Tekninen yhteensopivuus

3.6.4

Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

3.6.4.1

Turvallisuus

3.6.4.2

Tekninen yhteensopivuus

3.6.5

Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset

3.6.5.1

Tekninen yhteensopivuus

3.6.5.2

Terveys

3.7

Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijät, jotka liittyvät olennaisiin vaatimuksiin

4.

OSAJÄRJESTELMIEN KUVAUS

4.1

Infrastruktuurin osajärjestelmä

4.1.1

Johdanto

4.1.2

Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.1.2.1

Yleistä

4.1.2.2

Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

4.1.2.3

Esteettömät reitit

4.1.2.3.1

Yleistä

4.1.2.3.2

Reittien merkintä

4.1.2.4

Ovet ja sisäänkäynnit

4.1.2.5

Lattiapinnat

4.1.2.6

Läpinäkyvät esteet

4.1.2.7

WC:t ja lastenhoitotasot

4.1.2.7.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.7.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.8

Kalusteet ja irralliset laitteet

4.1.2.9

Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet

4.1.2.9.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.9.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.10

Valaistus

4.1.2.11

Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

4.1.2.11.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.11.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.12

Puhuttu tiedotus

4.1.2.13

Hätäuloskäynnit, hälyttimet

4.1.2.14

Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

4.1.2.15

Portaat

4.1.2.16

Käsijohteet

4.1.2.17

Luiskat, liukuportaat, hissit, liukukäytävät

4.1.2.18

Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta

4.1.2.18.1

Laiturin korkeus

4.1.2.18.2

Laiturin etäisyys raiteesta

4.1.2.18.3

Raiteiden sijoittaminen laiturin kohdalla

4.1.2.19

Laiturin leveys ja reuna

4.1.2.20

Laiturin pääty

4.1.2.21

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille

4.1.2.21.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.1.2.21.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.1.2.22

Tasoristeykset asemilla

4.1.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.1.4

Käyttösäännöt

4.1.5

Kunnossapitosäännöt

4.1.6

Ammattipätevyys

4.1.7

Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

4.1.8

Infrastruktuurirekisteri

4.2

Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

4.2.1

Johdanto

4.2.2

Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.2.1

Yleistä

4.2.2.2

Istuimet

4.2.2.2.1

Yleistä

4.2.2.2.2

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet

4.2.2.2.2.1

Yleistä

4.2.2.2.2.2

Samansuuntaiset istuimet

4.2.2.2.2.3

Vastakkaiset istuimet

4.2.2.3

Pyörätuolipaikat

4.2.2.4

Ovet

4.2.2.4.1

Yleistä

4.2.2.4.2

Ulko-ovet

4.2.2.4.2.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.2.2.4.2.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.2.2.4.3

Sisäovet

4.2.2.4.3.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.2.2.4.3.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.2.2.5

Valaistus

4.2.2.6

WC:t

4.2.2.6.1

Yleistä

4.2.2.6.2

Tavalliset WC:t (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

4.2.2.6.3

Inva-WC:t

4.2.2.6.3.1

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (Inva-WC:t)

4.2.2.6.3.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (lastenhoitotaso)

4.2.2.7

Kulkuväylät

4.2.2.8

Asiakasneuvonta

4.2.2.8.1

Yleistä

4.2.2.8.2

Tiedotus (opasteet, kuvasymbolit, induktiosilmukat ja hätäkutsulaitteet)

4.2.2.8.2.1

Osajärjestelmän vaatimukset

4.2.2.8.2.2

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

4.2.2.8.3

Tiedotus (reitin kuvaus ja paikanvaraus)

4.2.2.8.4

Tiedotus (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

4.2.2.9

Korkeuden muutokset

4.2.2.10

Käsijohteet

4.2.2.11

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

4.2.2.12

Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä

4.2.2.12.1.

Yleiset vaatimukset

4.2.2.12.2

Sisään- ja uloskäyntiportaat

4.2.2.12.3

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

4.2.2.12.3.1

Yleistä

4.2.2.12.3.2

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden saatavuus pyörätuolin käyttäjille

4.2.2.12.3.3

Yleiset vaatimukset luokalle A

4.2.2.12.3.4

Yleiset vaatimukset luokalle B

4.2.2.12.3.5

Erityisvaatimukset liikuteltaville portaille

4.2.2.12.3.6

Erityisvaatimukset siirrettäville luiskille

4.2.2.12.3.7

Erityisvaatimukset puoliautomaattisille luiskille

4.2.2.12.3.8

Erityisvaatimukset siltalevyille

4.2.2.12.3.9

Erityisvaatimukset junahisseille

4.2.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.4

Käyttösäännöt

4.2.5

Kunnossapitosäännöt

4.2.6

Ammattipätevyys

4.2.7

Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

4.2.8

Liikkuvan kaluston rekisteri

4.3

Tässä YTE:ssä käytettyjen termien määritelmät

5.

YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1

Määritelmä

5.2

Innovatiiviset ratkaisut

5.3

Luettelo osatekijöistä

5.3.1

Infrastruktuuri

5.3.2

Liikkuva kalusto

5.4

Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

5.4.1

Infrastruktuuri

5.4.2

Liikkuva kalusto

6.

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

6.1.

Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1

Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

6.1.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt (moduulit)

6.1.3

Innovatiiviset ratkaisut

6.1.4

Käyttöönsoveltuvuuden arviointi

6.2

Osajärjestelmät

6.2.1

Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

6.2.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely (moduulit)

6.2.3

Innovatiiviset ratkaisut

6.2.4

Kunnossapidon arviointi

6.2.5

Käyttösääntöjen arviointi

6.2.6

Yksittäisten vaunujen arviointi

6.3

Yhteentoimivuuden osatekijät, joille ei ole EY-vakuutusta

6.3.1

Yleistä

6.3.2

Siirtymäkausi

6.3.3

Todistuksen antaminen siirtymäkaudella osajärjestelmille, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole vakuutusta

6.3.3.1

Ehdot

6.3.3.2

Ilmoitus

6.3.3.3

Käyttöönotto elinkaaren aikana

6.3.4

Valvontajärjestelyt

7.

LIIKUNTARAJOITTEISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN YTE:N KÄYTTÖÖNOTTO

7.1

Tämän YTE:n soveltaminen uuteen infrastruktuuriin / liikkuvaan kalustoon

7.1.1

Infrastruktuuri

7.1.2

Liikkuva kalusto

7.1.2.1

Yleistä

7.1.2.2

Uusi uudenmallinen liikkuva kalusto

7.1.2.2.1

Määritelmät

7.1.2.2.2

Yleistä

7.1.2.2.3

Vaihe A

7.1.2.2.4

Vaihe B

7.1.2.3

Vanhanmallinen liikkuva kalusto

7.1.2.4

Siirtymäkausi

7.2

YTE:ien tarkistus

7.3

Tämän YTE:n soveltaminen nykyiseen infrastruktuuriin / liikkuvaan kalustoon

7.3.1

Infrastruktuuri

7.3.1.1

Yleistä

7.3.1.2

Esteettömät reitit — Yleistä (4.1.2.4.1)

7.3.1.3

Jalankulkusiltojen ja -tunneleiden sekä portaikkojen geometria (4.1.2.14 ja 4.1.2.15)

7.3.1.4

Luiskat, liukuportaat, hissit ja liukukäytävät (4.1.2.17)

7.3.1.5

Laiturin leveys ja reuna (4.1.2.19)

7.3.1.6

Laiturin korkeus ja sijoitus (4.1.2.18)

7.3.1.7

Historialliset rakennukset

7.3.2

Liikkuva kalusto

7.3.2.1

Yleistä

7.3.2.2

Istuimet

7.3.2.3

Pyörätuolipaikat

7.3.2.4

Ulko-ovet

7.3.2.5

Sisäovet

7.3.2.6

Valaistus

7.3.2.7

WC:t

7.3.2.8

Kulkuväylät

7.3.2.9

Tiedotus

7.3.2.10

Korkeuden muutokset

7.3.2.11

Käsijohteet

7.3.2.12

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

7.3.2.13

Portaan paikka, portaat ja kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

7.4

Erityistapaukset

7.4.1

Yleistä

7.4.1.1

Laiturin korkeus

7.4.1.2

Laiturin sijoitus

7.4.1.3

Sisään- ja uloskäyntiportaat

7.4.1.3.1

Yleistä

7.4.1.3.2

Erityistapaus, joka koskee Isossa-Britanniassa liikennöivää liikkuvaa kalustoa, ”P”

7.4.1.3.3

Erityistapaus, joka koskee Suomessa liikennöivää liikkuvaa kalustoa, ”P”

7.4.1.3.4

Erityistapaus, joka koskee liikkuvaa kalustoa, jonka on tarkoitus liikennöidä Portugalin nykyisessä tavanomaisessa rautatieverkossa, ”P”

7.4.1.4

Kulkuväylät

7.4.1.5

Tämän YTE:n 4.2.2.4.1 kohdan mukaiset ovien äänimerkit, ”P”

7.4.1.6

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet, ”P”

7.4.1.7

Esteettömät reitit ”P” (4.1.2.3.1 kohta)

7.4.1.8

Matkustajamäärät

7.5

Liikkuva kalusto, jonka käyttöä säännellään kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla

7.5.1

Voimassa olevat sopimukset

7.5.2

Tulevat sopimukset

7.6

Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston käyttöönotto

1.   JOHDANTO

1.1   Tekninen soveltamisala

Tämä YTE kattaa direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä I määritellyt tavanomaisen ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuurin ja matkustajaliikenteen liikkuvan kaluston osajärjestelmät yksinomaan näkökohdan ”Saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille” osalta. Se koskee myös joitakin henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmän näkökohtia, kuten esimerkiksi lipunmyyntilaitteita.

Tämän YTE:n tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen saavutettavuutta liikuntarajoitteisille henkilöille. Tavoite kattaa niiden infrastruktuurin julkisten alueiden (mukaan lukien asemat) saavutettavuuden, jotka ovat rautatieyrityksen, infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan hallinnassa. Seuraaviin on kiinnitettävä erityistä huomiota:

(i)

laiturin ja junan välisen rajapinnan aiheuttamat ongelmat, jotka edellyttävät sekä infrastruktuurin että liikkuvan kaluston kattavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa;

(ii)

evakuointitarpeet vaaratilanteissa.

Tässä YTE:ssä ei tarkenneta käyttösääntöjä evakuointia varten, vaan ainoastaan tekniset vaatimukset ja ammattipätevyysvaatimukset. Teknisten vaatimusten tarkoituksena on helpottaa kaikkien evakuointia.

Tämän YTE:n 4.1.4 ja 4.2.4 kohdassa on joitakin käyttösääntöjä, jotka eivät liity evakuointiin.

Tämä YTE koskee seuraavia osajärjestelmiä:

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä.

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmä yksinomaan siltä osin, kuin se koskee matkustajien kuljetusta. Historiallisen liikkuvan kaluston ei kuitenkaan tarvitse täyttää vaatimuksia, kun sitä parannetaan tai uudistetaan.

Direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä.

Direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa esitetty suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmä.

Tietyin osin direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä II ja direktiivin 2001/16/EY liitteessä II määritelty suurten nopeuksien ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmä

Osajärjestelmistä on lisätietoa 2 luvussa.

1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä I määritelty Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä ja direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteessä I määritelty Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä.

Tässä yhteydessä viitataan erityisesti niihin tavanomaisen ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ratoihin, jotka mainitaan yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY, tai niihin, jotka sisältyvät johonkin päätöksen 21 artiklassa määrätyn tarkistamisen seurauksena tehtyyn päätöksen päivitettyyn versioon, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 29 huhtikuuta 2004 tekemään päätökseen N:o 884/2004/EY.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 5 artiklan 3 kohdan ja direktiivin 96/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

(a)

ilmoitetaan tarkoitettu soveltamisala (direktiivin liitteessä I mainitun verkon tai liikkuvan kaluston osa; direktiivin liitteessä II mainittu osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa tai asianomainen näkökohta) — (2 luku);

(b)

täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille (3 luku);

(c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä (4 luku);

(d)

määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi (5 luku);

(e)

ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevat menettelyt. Tämä tarkoittaa erityisesti päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai tarvittaessa erityismenettelyjä, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa (6 luku);

(f)

ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. On erityisesti täsmennettävä välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä (7 luku);

(g)

ilmoitetaan sen henkilöstön osalta, jota YTE koskee, ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät (4 luku).

Lisäksi 5 artiklan 5 kohdan nojalla voidaan kutakin YTE:ä varten määrittää erityistapauksia; nämä ilmoitetaan 7 luvussa.

Lopuksi tämän YTE:n 4 lukuun sisältyvät myös edellä 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ / SOVELTAMISALA

2.1   Osajärjestelmien määritelmät

2.1.1   Infrastruktuuri:

Raiteet, vaihteet, tekniset rakenteet (sillat, tunnelit jne.), asemien infrastruktuuri (laiturit, kulkuyhteydet, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet jne.), sekä turva- ja suojalaitteet.

Tämä kattaa niiden infrastruktuurin julkisten alueiden (mukaan lukien asemat) saavutettavuuden, jotka ovat rautatieyrityksen, infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan hallinnassa.

Tätä YTE:ä sovelletaan ainoastaan niihin asemien julkisiin alueisiin ja niiden kulkuyhteyksiin, jotka ovat rautatieyrityksen, infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan hallinnassa.

2.1.2   Liikkuva kalusto:

Rakenteet, junien kaikkien laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, vetoyksiköt, energian muuntoyksiköt, jarrulaitteet, kytkinlaitteet, pyörästölaitteet (telit, akselit) ja jousitus, ovet, ihmisen ja koneen väliset rajapinnat (kuljettaja, junahenkilökunta, matkustajat, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), passiiviset ja aktiiviset turvalaitteet sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavat laitteet.

2.1.3   Henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset

Henkilöliikenteen sovellukset, mukaan lukien matkustajille tarkoitetut tiedotusjärjestelmät ennen matkaa ja sen aikana, varaus- ja maksujärjestelmät, matkatavaroiden käsittely sekä yhteyksien järjestäminen junien välillä ja muiden liikennemuotojen kanssa.

2.2   Liikuntarajoitteisen henkilön määritelmä

Liikuntarajoitteisilla henkilöillä tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, joiden on vaikea käyttää junia tai niihin liittyvää infrastruktuuria. Näihin kuuluvat seuraavat:

pyörätuolin käyttäjät (henkilöt, jotka liikkuvat pyörätuolin avulla sairauden tai vamman takia)

muut henkilöt, joiden liikuntakyky on rajoittunut, mukaan lukien seuraavat:

henkilöt, joilla on raajavamma

henkilöt, joiden on vaikea liikkua

lasten kanssa liikkuvat henkilöt

henkilöt, joilla on raskaita tai kookkaita matkatavaroita

vanhukset

raskaana olevat naiset

heikkonäköiset

sokeat henkilöt

heikkokuuloiset

kuurot henkilöt

kommunikointihäiriöiset henkilöt (henkilöt, joiden on vaikea kommunikoida tai ymmärtää kirjoitettua tai puhuttua kieltä, mukaan lukien ulkomaalaiset henkilöt, jotka eivät osaa paikallista kieltä, ja henkilöt, joilla on aisti-, psyykkinen tai oppimishäiriö)

pienikokoiset ihmiset (mukaan lukien lapset).

Vammat voivat olla pitkäaikaisia tai tilapäisiä, ja ne voivat olla näkyviä tai näkymättömiä.

Liikuntarajoitteisiin henkilöihin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, jotka ovat alkoholi- tai huumeriippuvaisia, ellei riippuvuus ole aiheutunut lääkintähoidosta.

Ylimittaisten esineiden (esimerkiksi polkupyörien ja kookkaiden matkatavaroiden) kuljetus ei sisälly tämän YTE:n soveltamisalaan. Näihin esineisiin sovelletaan infrastruktuurin haltijan, aseman haltijan tai rautatieyrityksen sääntöjä, turvallisuusvaatimuksia ja liiketoimintapäätöksiä, jotka koskevat sallittua kokoa, painoa ja turvallisuusjärjestelyjä.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   Yleistä

Tässä luvussa mainittujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan tämän YTE:n osalta noudattamalla eritelmiä, jotka kuvaillaan

osajärjestelmälle 4 luvussa,

ja yhteentoimivuuden osatekijöille 5 luvussa,

mikä osoitetaan

yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista

ja osajärjestelmän tarkastuksesta

saadulla hyväksytyllä tuloksella, siten kuin 6 luvussa on kuvattu.

Osaan olennaisista vaatimuksista sovelletaan kansallisia määräyksiä seuraavista syistä:

eritelmien puuttuminen liitteessä L lueteltujen kohtien osalta;

direktiivin 2001/16/EY 7 artiklan nojalla myönnetty poikkeus;

tämän YTE:n 7.3 kohdassa kuvatut erityistapaukset.

Vastaava vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään sen jäsenvaltion vahvistamien menettelyjen mukaisesti, joka on ilmoittanut kansallisista määräyksistä tai pyytänyt poikkeusta tai erityistapausta.

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III yleisesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmien ja niiden osatekijöiden olennaisten vaatimusten mukaisuus tarkastetaan direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, säännösten sekä tämän YTE:n määräysten mukaisesti.

3.2   Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

turvallisuus;

luotettavuus ja käytettävyys;

terveys;

ympäristönsuojelu;

tekninen yhteensopivuus.

Näihin vaatimuksiin sisältyvät sekä yleiset vaatimukset että kutakin osajärjestelmää koskevat erityisvaatimukset. Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY liitteen II mukaan infrastruktuuri ja liikkuva kalusto ovat osajärjestelmiä, jotka on luokiteltu ”rakenteellisin perustein”. Molempien osajärjestelmien määritelmissä mainitaan erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet, ja nämä määritelmät ovat seuraavat:

Infrastruktuuri:

”Raiteet, vaihteet, tekniset rakenteet (sillat, tunnelit jne.), asemien perusrakenteet (laiturit, kulkuyhteydet, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet jne.), sekä turva- ja suojalaitteet.”

Liikkuva kalusto:

”Rakenteet, junien kaikkien laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, vetolaitteet, energian muuntolaitteet, jarrulaitteet, kytkinlaitteet, pyörästölaitteet (telit, akselit) ja jousitus, ovet, ihmisen ja koneen väliset rajapinnat (kuljettaja, junahenkilökunta, matkustajat, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), passiiviset ja aktiiviset turvalaitteet sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavat laitteet.”

Jäljempänä lueteltavat olennaiset vaatimukset perustuvat direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY — joka on julkaistu viimeksi –, liitteeseen III.

3.3   Yleiset vaatimukset

3.3.1   Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.1.1:

”Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä huollon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.2.4 (Infrastruktuuri — Ovet ja sisäänkäynnit)

4.2.2.4 (Liikkuva kalusto — Ovet)

4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

4.2.2.4.3 (Liikkuva kalusto — Sisäovet)

4.2.2.9 (Liikkuva kalusto — Korkeuden muutokset)

4.2.2.10 (Liikkuva kalusto — Käsijohteet)

4.2.2.12 (Liikkuva kalusto — Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä)

4.2.2.12.1 (Liikkuva kalusto — Yleiset vaatimukset)

4.2.2.12.2 (Liikkuva kalusto — Sisään- ja uloskäyntiportaat)

4.2.2.12.3 (Liikkuva kalusto — Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille)

4.1.2.21 (Infrastruktuuri — Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet)

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.1.5:

”Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ennakoitavissa olevalla tavalla ohjeiden vastaisesti.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.2.2.4 (Liikkuva kalusto — Ovet)

4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

4.2.2.4.3 (Liikkuva kalusto — Sisäovet)

3.3.2   Luotettavuus ja käytettävyys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.2:

”Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.2.2.4 (Liikkuva kalusto — Ulko- ja sisäovet)

4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

4.2.2.4.3 (Liikkuva kalusto — Sisäovet)

3.3.3   Terveys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.3.1:

”Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.2.2.2 (Liikkuva kalusto — Istuimet)

4.2.2.2.1 (Liikkuva kalusto — Yleistä)

4.2.2.2.2 (Liikkuva kalusto — Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet)

4.2.2.7 (Liikkuva kalusto — Kulkuväylät)

3.3.4   Ympäristönsuojelu

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.3.5   Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 1.5:

”Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä liikkuvien junien ominaisuuksien kanssa.

Jos näiden ominaisuuksien noudattaminen osoittautuu vaikeaksi verkon tietyissä osissa, voidaan toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja, joiden avulla taataan yhteensopivuus tulevaisuudessa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.2.18 (Infrastruktuuri — Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta)

4.2.2.12 (Liikkuva kalusto — Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä)

3.4   Infrastruktuuriosajärjestelmän vaatimukset

3.4.1   Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.1.1:

”On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin ihmisille aiheutuvan vaaraan rajoittamiseksi erityisesti junien kulkiessa asemien läpi.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

4.1.2.19 (Infrastruktuuri — Laiturin leveys ja reuna)

”Infrastruktuurit, joihin yleisöllä on pääsy, on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajoitetaan ihmisille aiheutuvia turvallisuusriskejä (infrastruktuurien vakaus, tulipalot, pääsytiet, evakuointi, laiturit jne.).”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.2.3 (Infrastruktuuri — Esteettömät reitit)

4.1.2.3.1 (Infrastruktuuri — Yleistä)

4.1.2.3.2 (Infrastruktuuri — Reittien merkintä)

4.1.2.4 (Infrastruktuuri — Ovet ja sisäänkäynnit)

4.1.2.5 (Infrastruktuuri — Lattiapinnat)

4.1.2.6 (Infrastruktuuri — Läpinäkyvät esteet)

4.1.2.8 (Infrastruktuuri — Kalusteet ja irralliset laitteet)

4.1.2.9 (Infrastruktuuri — Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet)

4.1.2.10 (Infrastruktuuri — Valaistus)

4.1.2.12 (Infrastruktuuri — Puhuttu tiedotus)

4.1.2.13 (Infrastruktuuri — Hätäuloskäynnit)

4.1.2.14 (Infrastruktuuri — Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria)

4.1.2.15 (Infrastruktuuri — Portaat)

4.1.2.16 (Infrastruktuuri — Käsijohteet)

4.1.2.17 (Infrastruktuuri — Luiskat, liukuportaat, hissit ja liukukäytävät)

4.1.2.18 (Infrastruktuuri — Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta)

4.1.2.19 (Infrastruktuuri — Laiturin leveys ja reuna)

4.1.2.20 (Infrastruktuuri — Laiturin reuna)

4.1.2.21 (Infrastruktuuri — Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet)

4.1.2.22 (Infrastruktuuri — Tasoristeykset asemilla)

3.5   Liikkuvan kaluston osajärjestelmän vaatimukset

3.5.1   Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.4.1:

”Liikkuvan kaluston ja vaunujen välisten liitosten rakenteet on suunniteltava siten, että matkustaja- ja ohjaamotilat ovat suojattuja, jos junat törmäävät tai suistuvat raiteilta.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

4.2.2.3 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolipaikat)

”On ryhdyttävä toimiin pääsyn estämiseksi jännitteisiin laitteisiin, jotta ihmisten turvallisuus ei vaarantuisi.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Vaaratilanteita varten on oltava käytettävissä laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa vaarasta kuljettajalle ja junahenkilökunta voi olla yhteydessä häneen.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.2.2.3 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolipaikat)

4.2.2.6.3 (Liikkuva kalusto — Inva-WC:t)

4.2.2.11 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat)

”Ovissa on oltava matkustajien turvallisuuden takaava sulkemis- ja avausjärjestelmä.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

4.2.2.4.2 (Ovet — Ulko-ovet)

”Käytössä on oltava hätäuloskäyntejä, ja ne on merkittävä.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.2.2.4.2 (Liikkuva kalusto — Ulko-ovet)

4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

”Junissa on oltava riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on riittävä oma tehonlähde.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

4.2.2.5 (Liikkuva kalusto — Valaistus)

”Junissa on oltava kuulutusjärjestelmä, jonka avulla junahenkilökunta ja valvontakeskus voivat välittää viestejä matkustajille.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

4.2.2.8.2 (Liikkuva kalusto — Tiedotus (merkinnät ja kuvasymbolit))

3.5.2   Luotettavuus ja käytettävyys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.4.2:

”Elintärkeät ajo-, veto- ja jarrutuslaitteet sekä ohjaus- ja valvontalaitteet on suunniteltava siten, että määritellyssä vajaatoimintatilanteessa juna voi jatkaa matkaansa ilman, että siitä on haittaa käyttöön jääville laitteille.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.2.2.12.3 (Liikkuva kalusto — Pyörätuolia käyttävien matkustajien kulkuneuvoon nousemista ja siitä poistumista helpottavat laitteet)

4.2.2.12.3.5 (Liikkuva kalusto — Liikuteltavat portaat)

3.5.3   Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.4.3:

”Sähkölaitteiden on oltava yhteensopivia ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden toiminnan kanssa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Jos vetovoima tuotetaan sähköllä, virranottolaitteiden on oltava sellaisia, että junat voivat kulkea Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän energiansyöttöjärjestelmän avulla.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on oltava sellaisia, että se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdassa:

4.2.2.12 (Liikkuva kalusto — Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä)

3.6   Muiden osajärjestelmien vaatimukset, jotka koskevat myös infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmiä

3.6.1   Energiaosajärjestelmä

3.6.1.1   Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.2.1:

”Energian syöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa junien eikä ihmisten (käyttäjät, käyttöhenkilökunta, ratavarren asukkaat, sivulliset) turvallisuutta.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.1.2   Ympäristönsuojelu

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.2.2:

”Sähkö- tai lämpöenergiansyöttölaitteiden toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen on pysyttävä määritellyissä rajoissa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.1.3   Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.2.3:

”Sähkö- tai lämpöenergian syöttöjärjestelmien on

mahdollistettava se, että junat saavuttavat määritellyt suoritustasot,

sähkönsyöttöjärjestelmien osalta sovittava yhteen juniin asennettujen virranottolaitteiden kanssa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.2   Liikenteenohjaus ja valvonta sekä opasteet/merkinanto

3.6.2.1   Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.3.1:

”Käytettyjen ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden ja niiden toiminnan on mahdollistettava junaliikenne, jonka turvallisuustaso vastaa verkolle asetettuja tavoitteita. Ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien on edelleen mahdollistettava verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallinen liikkuminen määritellyssä vajaatoimintatilanteessa.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.2.2   Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.3.2:

”Uudet infrastruktuurit ja uusi liikkuva kalusto, joka on rakennettu tai kehitetty yhteensopivien ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien käyttöönoton jälkeen, on mukautettava näiden järjestelmien käyttöön.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

”Junien ohjaamoihin asennettujen ohjaus-, valvonta- ja opastelaitteiden on mahdollistettava tavanomainen käyttötoiminta määritellyissä olosuhteissa Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.3   Huolto

3.6.3.1   Terveys ja turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.5.1:

”Keskuksissa käytettävien teknisten laitteiden ja menetelmien on taattava kyseisen osajärjestelmän turvallinen käyttö eikä niistä saa aiheutua vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.3.2   Ympäristönsuojelu

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.5.2:

”Huoltokeskuksissa käytettävät tekniset laitteet ja menetelmät eivät saa ylittää ympäristön kannalta hyväksyttäviä haittatasoja.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.3.3   Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.5.3:

”Tavanomaisessa liikkuvassa kalustossa käytettävien huoltolaitteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan suorittaa turvallisuuteen, terveyteen ja mukavuuteen liittyvät toimet sille kalustolle, joita varten ne on suunniteltu.”

Ei ole merkityksellinen tämän YTE:n kannalta.

3.6.4   Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

3.6.4.1   Turvallisuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.6.1:

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla ja junien ja valvontakeskusten henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävien ja sisäisten palvelujen erilaiset vaatimukset.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.4 (Infrastruktuuri — Käyttösäännöt)

4.1.6 (Infrastruktuuri — Ammattipätevyys)

4.2.4 (Liikkuva kalusto — Käyttösäännöt)

4.2.6 (Liikkuva kalusto — Ammattipätevyys)

”Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan ja valvontakeskusten henkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien valvonta- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.4 (Infrastruktuuri — Käyttösäännöt)

4.1.6 (Infrastruktuuri — Ammattipätevyys)

4.2.4 (Liikkuva kalusto — Käyttösäännöt)

4.2.6 (Liikkuva kalusto — Ammattipätevyys)

3.6.4.2   Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.6.3:

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteen hallinnasta vastaavalla henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän tehokas käyttö, ottaen huomioon kotimaisten ja rajat ylittävien palvelujen erilaiset vaatimukset.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.4 (Infrastruktuuri — Käyttösäännöt)

4.1.6 (Infrastruktuuri — Ammattipätevyys)

4.2.4 (Liikkuva kalusto — Käyttösäännöt)

4.2.6 (Liikkuva kalusto — Ammattipätevyys)

3.6.5   Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset

3.6.5.1   Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.7.1:

”Telemaattisten sovellusten olennaiset vaatimukset, joilla taataan palvelujen vähimmäislaatu matkustajille ja tavaraliikenteen asiakkaille, koskevat erityisesti teknistä yhteensopivuutta.

Näiden sovellusten osalta on varmistettava, että

tiedostot, ohjelmat ja tiedonsiirtokäytännöt suunnitellaan siten, että niillä taataan suurin mahdollinen tietojenvaihto eri sovellusten ja eri liikenteenharjoittajien välillä sulkien pois liiketoimintaan liittyvät luottamukselliset tiedot;

tiedot ovat helposti käyttäjien saatavilla.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.2.9 (Infrastruktuuri — Lipunmyynti-, tiedotus- ja asiakaspalvelupisteet)

4.1.2.11 (Infrastruktuuri — Näkyvä tiedotus, opasteet, kuvasymbolit ja dynaaminen tiedotus)

4.1.2.12 (Infrastruktuuri — Puhuttu tiedotus)

4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

3.6.5.2   Terveys

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, liitteen III olennainen vaatimus 2.7.3:

”Näiden järjestelmien käyttäjäliittymissä on noudatettava ergonomian ja terveyden suojelun vähimmäissääntöjä.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään toiminnallisilla ja teknisillä eritelmillä kohdissa:

4.1.2.9 (Infrastruktuuri — Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet)

4.1.2.12 (Infrastruktuuri — Puhuttu tiedotus)

4.2.2.8 (Liikkuva kalusto — Asiakasneuvonta)

3.7   Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijät, jotka liittyvät olennaisiin vaatimuksiin

Infrastruktuuri

Viittaus direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, kohtaan

Liite II

Liitteen III olennainen vaatimus

Liikunta-rajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijä

Viittaus kohdassa

 

Turvallisuus

Luotettavuus ja käytettävyys

Terveys

Ympäristön-suojelu

Tekninen yhteensopivuus

Yleistä

4.1.2.1

2.1

 

 

 

 

 

Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

4.1.2.2

2.1

 

 

 

 

 

Esteettömät reitit

4.1.2.3

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Yleistä

4.1.2.3.1

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Reittien merkintä

4.1.2.3.2

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Ovet ja sisäänkäynnit

4.1.2.4

2.1

1.1.1

2.1.1

 

 

 

 

Lattiapinnat

4.1.2.5

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Läpinäkyvät esteet

4.1.2.6

2.1

2.1.1

 

 

 

 

WC:t ja lastenhoitotasot

4.1.2.7

2.1

1.1.5

2.1.1

 

 

 

 

Kalusteet ja irralliset laitteet

4.1.2.8

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet

4.1.2.9

2.1

2.1.1

2.7.3

 

 

2.7.1

Valaistus

4.1.2.10

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

4.1.2.11

2.1

 

 

 

 

2.7.1

Puhuttu tiedotus

4.1.2.12

2.1

2.1.1

2.7.3

 

 

2.7.1

Hätäuloskäynnit, hälyttimet

4.1.2.13

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

4.1.2.14

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Portaat

4.1.2.15

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Käsijohteet

4.1.2.16

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Luiskat, liukuportaat, hissit ja liukukäytävät

4.1.2.17

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta

4.1.2.18

2.1

2.1.1

 

 

 

1.5

Laiturin korkeus

4.1.2.18.1

2.1

2.1.1

 

 

 

1.5

Laiturin etäisyys raiteesta

4.1.2.18.2

2.1

2.1.1

 

 

 

1.5

Raiteiden sijoittaminen laiturin kohdalla

4.1.2.18.3

2.1

2.1.1

 

 

 

1.5

Laiturin leveys ja reuna

4.1.2.19

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Laiturin pääty

4.1.2.20

2.1

2.1.1

 

 

 

 

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille

4.1.2.21

2.1

1.1.1

 

 

 

 

Tasoristeykset asemilla

4.1.2.22

2.1

2.1.1

 

 

 

 


Liikkuva kalusto

Viittaus direktiivin 2001/16/EC, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, kohtaan

Liite II

Liitteen III olennainen vaatimus

Liikunta-rajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tekijä

Viittaus kohdassa

 

Turvallisuus

Luotettavuus ja käytettävyys

Terveys

Ympäristön-suojelu

Tekninen yhteensopivuus

Yleistä

4.2.2.1

2.6

 

 

 

 

 

Istuimet

4.2.2.2

2.6

 

 

1.3.1

 

 

Yleistä

4.2.2.2.1

2.6

 

 

1.3.1

 

 

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet

4.2.2.2.2

2.6

 

 

1.3.1

 

 

Pyörätuolipaikat

4.2.2.3

2.6

2.4.1

 

 

 

 

Ovet

4.2.2.4

2.6

1.1.1

1.1.5

1.2

 

 

 

Ulko-ovet

4.2.2.4.2

2.6

1.1.1

1.1.5

2.4.1

1.2

 

 

 

Sisäovet

4.2.2.4.3

2.6

1.1.1

1.1.5

1.2

 

 

 

Valaistus

4.2.2.5

2.6

2.4.1

 

 

 

 

WC:t

4.2.2.6

2.6

2.4.1

 

 

 

 

Yleistä

4.2.2.6.1

2.6

2.4.1

 

 

 

 

Tavalliset WC:t

4.2.2.6.2

2.6

2.4.1

 

 

 

 

Inva-WC:t

4.2.2.6.3

2.6

2.4.1

 

 

 

 

Kulkuväylät

4.2.2.7

2.6

 

 

1.3.1

 

 

Asiakasneuvonta

4.2.2.8

2.6

2.4.1

2.7.3

 

 

2.7.1

Yleistä

4.2.2.8.1

2.6

 

 

 

 

 

Tiedotus (merkinnät ja kuvasymbolit)

4.2.2.8.2

2.6

2.4.1

 

 

 

 

Tiedotus (reitin kuvaus ja paikanvaraus)

4.2.2.8.3

2.6

 

 

 

 

 

Korkeuden muutokset

4.2.2.9

2.6

1.1.5

 

 

 

 

Käsijohteet

4.2.2.10

2.6

1.1.5

 

 

 

 

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

4.2.2.11

2.6

2.4.1

 

 

 

 

Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä

4.2.2.12

2.6

1.1.1

 

 

 

1.5

2.4.3

Yleiset vaatimukset

4.2.2.12.1

2.6

1.1.1

 

 

 

1.5

2.4.3

Sisään- ja uloskäyntiportaat

4.2.2.12.2

2.6

1.1.1

 

 

 

1.5

2.4.3

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

4.2.2.12.3

2.6

1.1.1

2.4.2

 

 

1.5

2.4.3

4.   OSAJÄRJESTELMIEN KUVAUS

4.1   Infrastruktuurin osajärjestelmä

4.1.1   Johdanto

Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä, johon sovelletaan direktiiviä 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, ja johon kuuluu infrastruktuurin osajärjestelmä, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse osajärjestelmän eritelmistä, sen liitännöistä järjestelmään, johon se on integroitu, sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

Jäljempänä 4.1.2 kohdassa kuvailtavat osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä tiettyjen tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen. Yhteentoimivuuden innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.1.4 ja 6.2.4 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti.

Infrastruktuurin osajärjestelmällä on kaikki sovellettavat olennaiset vaatimukset huomioon ottaen seuraavat keskeiset piirteet:

4.1.2   Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.1.2.1   Yleistä

Edellä 3 luvussa lueteltujen olennaisten vaatimusten mukaisesti infrastruktuurin osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka liittyvät saavutettavuuteen liikuntarajoitteisille henkilöille, on järjestetty seuraavasti:

liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

ovet ja portaattomat sisäänkäynnit

matkustajien kulkureitit, pääasialliset kävelyreitit

lattiapinnat

tuntoon perustuva opastus

ohjaavat polut

lasiovien ja -seinien merkinnät

WC:t

kalusteet

lipunmyyntipisteet tai -automaatit / tiedotuspisteet

lipuntarkastuskoneet

valaistus

näkyvä tiedotus: merkinnät, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

puhuttu tiedotus

hätäuloskäynnit, hälyttimet

jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

portaat

käsijohteet

luiskat, liukuportaat, hissit, liukukäytävät

laiturien korkeudet ja etäisyydet raiteesta

laiturien leveydet ja reunat

laiturien päädyt

kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

tasoristeykset.

Jokainen perusparametri esitellään ensin yleisesti.

Sen jälkeen tarkennetaan ehdot, joiden on täytyttävä ensimmäisessä kohdassa esitettyjen vaatimusten noudattamiseksi.

4.1.2.2   Liikuntarajoitteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

Asemilla, joilla on pysäköintialue, on varattava invapaikkojen käyttöön oikeutetuille liikuntarajoitteisille henkilöille pysäköintipaikat mahdollisimman lähellä heille soveltuvaa sisäänkäyntiä.

Rautateille ei ole muita vaatimuksia, koska pysäköintipaikkoihin sovelletaan eurooppalaisia tai kansallisia määräyksiä (määräykset koskevat muun muassa muttei yksinomaan paikkojen määrää, saavutettavuutta, sijaintia, mittasuhteita, materiaaleja, värejä, merkintää ja valaistusta).

4.1.2.3   Esteettömät reitit

4.1.2.3.1   Yleistä

Esteetön reitti on reitti, jota kaikki liikuntarajoitteisten henkilöiden luokat voivat kulkea vapaasti. Siihen voi sisältyä luiskia tai hissejä, jotka on rakennettu ja jotka toimivat 4.1.2.17 kohdan mukaisesti.

Vähintään yhden esteettömän reitin on yhdistettävä seuraavat pisteet ja palvelut, jos sellaiset ovat olemassa:

muilla liikennemuodoilla harjoitettavan liityntäliikenteen pysähdyspaikat asemalla (esimerkiksi taksi, linja-auto, raitiovaunu, metro, lautta)

autojen pysäköintialueet

liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvat sisään- ja uloskäynnit

neuvontapisteet

muut tiedotusjärjestelmät

lipunmyyntipisteet

asiakasneuvonta

odotusalueet

matkatavaroiden säilytyspisteet

WC:t

laiturit

Kaikkien esteettömien reittien, portaiden, jalankulkusiltojen ja -tunnelien vapaan leveyden on oltava vähintään 1 600 mm, ja kulkukorkeuden on oltava vähintään 2 300 mm koko 1 600 mm:n leveydellä. Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä. Leveysvaatimusta ei sovelleta liukuportaisiin, liukukäytäviin eikä hisseihin.

Esteettömien reittien pituuden on oltava lyhin käytännöllinen etäisyys.

Esteettömien reittien lattiapintojen on oltava heijastamattomia.

Uusilla asemilla, joiden kautta kulkee alle 1 000 matkustajaa päivässä (juniin nousevien ja niistä poistuvien matkustajien yhteenlaskettu määrä), ei tarvitse olla hissejä tai luiskia, joita tämän kohdan vaatimusten noudattaminen muutoin edellyttäisi, jos samalla rataosuudella on alle 30 km:n päässä asema, jolla on kaikki vaatimukset täyttävä esteetön reitti. Tällaisissa olosuhteissa uusien asemien suunnitelmiin on sisällyttävä mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa hissi ja/tai luiska siten, että asema soveltuu kaikille liikuntarajoitteisten henkilöiden luokille.

4.1.2.3.2   Reittien merkintä

Esteettömät reitit on merkittävä selkeästi kohdassa 4.1.2.11 määritellyllä näkyvällä opastuksella.

Esteettömistä reiteistä on tiedotettava heikkonäköisille henkilöille vähintään yhdellä seuraavista keinoista: tuntoon perustuvat polut, kuuluvat, tuntoon perustuvat opasteet, ääniopasteet, pistekirjoitetut kartat.

Jos asemalle rakennetaan tuntoon perustuva polku, sen on oltava kansallisten määräysten mukainen, ja sen on katettava esteetön reitti (esteettömät reitit) kokonaisuudessaan.

Jos laiturille vievän esteettömän reitin varrella on käsijohteita tai käden ulottuvilla olevia seiniä, niissä on esitettävä käsijohteen takapinnalla tai seinällä 850–1 000 mm:n korkeudella lyhyet tiedot (esimerkiksi laiturin numero tai suuntatieto) pistekirjoituksella ja särmiöistä kootuilla kirjaimilla tai numeroilla. Numerot ja nuolet ovat ainoat sallitut tuntoon perustuvat kuvasymbolit.

4.1.2.4   Ovet ja sisäänkäynnit

Tätä kohtaa sovelletaan kaikkiin oviin ja sisäänkäynteihin, jotka sijaitsevat esteettömillä reiteillä.

Asemalle ja laitureille on oltava vähintään yksi liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuva sisäänkäynti.

Ovien ja sisäänkäyntien vapaan aukon leveyden on oltava vähintään 800 mm ja vapaan kulkukorkeuden on oltava vähintään 2 100 mm.

Ovet voivat olla manuaalisia, puoliautomaattisia tai automaattisia.

Ovien käyttölaitteiden on sijaittava 800–1 200 mm:n korkeudella.

Manuaalisissa ovissa, jotka eivät ole liukuovia, on oltava molemmilla puolilla vaakasuuntaiset työntötangot, jotka kattavat oven koko leveyden.

Automaattisissa ja puoliautomaattisissa ovissa on oltava laitteet, jotka estävät matkustajien jäämisen loukkuun, kun ovia käytetään.

Jos ovien käyttöön on painikkeita tai muita kauko-ohjauslaitteita, jokaisen painikkeen tai laitteen on erotuttava ympäristöstään ja toimittava enintään 15 Newtonin voimalla.

Jos avaus- ja sulkemispainikkeet sijaitsevat päällekkäin, ylemmän painikkeen on aina oltava avauspainike.

Ohjaimen keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiatasosta.

Tällaiset ohjaimet on voitava tunnistaa kosketuksella (esimerkiksi tuntoon perustuvilla merkinnöillä), ja niissä on esitettävä niiden toiminto.

Manuaalisen oven avaamiseen tai sulkemiseen tuulettomissa oloissa tarvittava voima ei saa olla suurempi kuin 25 Newtonia.

Manuaalisen oven salvan avaavaa tai sulkevaa kahvaa on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Mahdollisen pyöröoven vieressä on oltava tavallinen ovi, joka on vapaasti käytettävissä.

Ovien ja sisäänkäyntien kynnys ei saa olla korkeampi kuin 25 mm. Mahdollisten kynnysten värin on erotuttava niiden välittömästä taustasta.

4.1.2.5   Lattiapinnat

Kaikkien lattiapintojen on oltava liukumattomia julkisia rakennuksia koskevien kansallisten määräysten mukaisesti.

Asemarakennusten lattioiden kävelypinnoissa ei saa olla missään kohdin yli 5 mm:n eroavuutta, lukuun ottamatta tuntoon perustuvia ohjattuja polkuja, viemäröintikanavia ja tuntoon perustuvia varoitusmerkintöjä.

4.1.2.6   Läpinäkyvät esteet

Matkustajien käyttämillä pääreiteillä tai niiden varrella olevat läpinäkyvät esteet, jotka koostuvat lasiovista tai läpinäkyvistä seinistä, on merkittävä vähintään kahdella selkeästi näkyvällä kaistaleella, joissa on opasteita, liikemerkkejä, tunnuskuvia tai koristeita ja joista ylempi sijaitsee 1 500–2 000 mm:n korkeudella ja alempi 850–1 050 mm:n korkeudella. Näiden merkintöjen on erotuttava taustastaan. Merkintöjen on oltava vähintään 100 mm korkeat.

Tällaisia merkintöjä ei tarvitse kiinnittää läpinäkyviin seiniin, jos matkustajia suojataan törmäämiseltä jollakin toisella tavalla — esimerkiksi käsijohteilla tai yhtäjaksoisilla penkeillä.

4.1.2.7   WC:t ja lastenhoitotasot

4.1.2.7.1   Osajärjestelmän vaatimukset

Jos asemalla on WC:t, vähintään yhteen molemmille sukupuolille tarkoitettuun koppiin on päästävä pyörätuolilla.

Jos asemalla on WC:t, siellä on oltava myös lastenhoitotaso, jota voivat käyttää sekä miehet että naiset. Lastenhoitotason on täytettävä kohdassa 4.1.2.7.2 asetetut vaatimukset.

Jotta kookkaita matkatavaroita kuljettavat matkustajat voivat käyttää WC:itä, jokaisen WC-tilan on oltava vähintään 900 mm leveä ja 1 700 mm syvä, jos ovi avautuu sisäänpäin, ja 1 500 mm syvä, jos ovi avautuu ulospäin tai jos se on liukuovi. WC-tilojen oven ja kaikkien sisäänkäyntien vapaan leveyden on oltava vähintään 650 mm.

Pyörätuolin käyttäjille tarkoitettujen WC:iden mittasuhteisiin ja varusteisiin sovelletaan eurooppalaisia ja kansallisia määräyksiä.

4.1.2.7.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Lastenhoitotasot

Lastenhoitotason on käyttöasennossa oltava 800–1 000 mm:n korkeudella lattiasta. Sen on oltava vähintään 500 mm leveä ja 700 mm pitkä.

Se on suunniteltava siten, ettei vauva voi vahingossa pudota siltä pois, siinä ei saa olla teräviä reunoja, ja sen on kestettävä vähintään 80 kg:n paino.

Jos lastenhoitotaso työntyy WC-tilaan, se on voitava asettaa säilytysasentoon enintään 25 Newtonin voimalla.

4.1.2.8   Kalusteet ja irralliset laitteet

Kaikkien asemilla olevien kalusteiden ja irrallisten laitteiden on erotuttava taustastaan, ja niissä on oltava pyöristetyt reunat.

Kalusteet ja irralliset laitteet on sijoitettava asema-alueella siten, etteivät ne estä sokeiden tai heikkonäköisten kulkua, ja keppiä käyttävän sokean henkilön on voitava havaita ne.

Esineet, joissa on yli 150 mm etäisyydelle ulottuvia ulokkeita alle 2 100 mm:n korkeudessa, on merkittävä esteellä, joka on enintään 300 mm:n korkeudella ja jonka keppiä käyttävä sokea henkilö voi havaita.

Alle 2 100 mm:n korkeudella ei saa olla roikkuvia osia.

Jokaisella laiturilla, jolla matkustajat voivat odottaa junia, ja kaikilla levähdysalueilla on oltava vähintään yksi säältä suojattu alue, jossa on ergonomisia istuimia. Istuimissa on oltava selkänoja, ja vähintään kolmasosassa istuimista on oltava käsinojat. Seisoville henkilöille on oltava vähintään 1 400 mm pitkä tukitanko, ja lisäksi on oltava tila pyörätuolille.

4.1.2.9   Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet

4.1.2.9.1   Osajärjestelmän vaatimukset

Jos esteettömän reitin varrella sijaitsee lipunmyyntitiskejä, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteitä, vähintään yhden palvelutiskin alapinnan on oltava 650 mm korkeudella, ja sen jalkatilan on oltava vähintään 300 mm syvä ja 600 mm leveä. Yläpinnan tai sen osan, jonka leveys on vähintään 300 mm ja syvyys vähintään 200 mm, on oltava 700–800 mm:n korkeudella. Tämän alueen on sovelluttava pyörätuolin käyttäjille, ja siellä on oltava vaihtoehtoiset istumajärjestelyt muille liikuntarajoitteisille henkilöille.

Jos lipunmyyntitiskillä on matkustajan ja myyjän välissä lasieste, se on joko voitava poistaa tai — jos sitä ei voida poistaa — siihen on asennettava sisäpuhelinjärjestelmä. Tällaisen lasiesteen on oltava kirkasta lasia.

Vähintään yksi lipunmyyntipiste on varustettava välineillä, joiden avulla heikkokuuloiset liikuntarajoitteiset henkilöt voivat kuulla puheen kytkemällä kuulokojeensa ”T”-asentoon.

Jos myyjä näkee hintatiedot elektronisista laitteista, myös lipun ostajan on voitava nähdä hinta tällaisista laitteista.

Jos aseman esteettömällä reitillä on lipunmyyntiautomaatteja, vähintään yhden tällaisen automaatin on täytettävä kohdassa 4.1.2.9.2 asetetut vaatimukset.

Mahdollisista lipuntarkastuskoneista vähintään yhdessä on oltava vapaa käytävä, joka on vähintään 800 mm leveä ja josta voi kulkea enintään 1 200 mm pitkä pyörätuoli.

Niillä asemilla, joilla on kääntöportteja, liikuntarajoitteisten henkilöiden on voitava kulkea kaikkina aseman aukioloaikoina kohdasta, jossa ei ole kääntöporttia.

4.1.2.9.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Aseman esteettömällä reitillä 4.1.2.9.1 kohdan mukaisesti sijaitsevien lipunmyyntiautomaattien kosketuspinta-alueen (johon kuuluvat näppäimistö, maksulaite ja lipun tulostuslaite) on oltava 700–1 200 mm:n korkeudella. Vähintään yhden näyttöruudun ja näppäimistön on oltava sekä pyörätuolissa istuvan henkilön että automaatin edessä seisovan henkilön nähtävissä. Jos tiedot syötetään näyttöruudun kautta, sen on täytettävä tässä kohdassa esitetyt vaatimukset.

4.1.2.10   Valaistus

Aseman edustan valaistuksen on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukainen.

Liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvalta rakennuksen sisäänkäynniltä laiturille asemarakennuksen sisällä kulkevalla esteettömällä reitillä on oltava vähintään 100 luksin valaistus lattian tasolta mitattuna. Pääsisäänkäynnin, portaiden ja luiskien päätyjen vähimmäisvalaistus on 100 luksia lattian tasolta mitattuna. Jos tämän saavuttamiseen tarvitaan keinovalaistusta, tarvittavan valaistuksen on oltava vähintään 40 luksia korkeampi kuin ympäröivä valaistus, ja sen värilämpötilan on oltava kylmempi.

Laitureiden ja muiden aseman ulkopuolisten matkustaja-alueiden keskimääräisen valaistuksen on oltava vähintään 20 luksia lattian tasolta mitattuna siten, että vähimmäisarvo on 10 luksia.

Jos yksityiskohtaisten tietojen lukemiseen tarvitaan keinovalaistusta, tällaiset paikat on korostettava valaistuksella, joka on vähintään 15 luksia korkeampi kuin viereisillä alueilla. Tällaisen lisävalaistuksen värilämpötilan on myös oltava erilainen kuin viereisillä alueilla.

Hätävalaistuksen on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukainen.

4.1.2.11   Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

4.1.2.11.1   Osajärjestelmän vaatimukset

Kaiken asemalla annettavan tiedotuksen on oltava yhtenäistä ja eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaista.

Kaikessa kirjoitetussa tiedotuksessa käytetään Sans Serif -kirjasinlajia ja sekä isoja että pieniä kirjaimia (ei yksinomaan isoja kirjaimia).

Typistettyjä kirjainten ala- ja yläindeksejä ei saa käyttää.

Alaindeksien on oltava selkeästi tunnistettavia, ja niiden koon on oltava vähintään 20 prosenttia isojen kirjainten koosta.

Kaiken esitettävän tiedon on oltava yhdenmukaista yleisen reititys- ja tiedotusjärjestelmän kanssa, erityisesti laiturien ja sisäänkäyntien värin ja kontrastin osalta.

Näkyvän tiedotuksen on oltava luettavissa kaikissa valaistusoloissa aseman aukioloaikoina.

Näkyvän tiedotuksen on erotuttava taustastaan.

Mahdollisen dynaamisen näkyvän tiedotuksen on oltava yhtenäistä olennaisen puhutun tiedotuksen kanssa.

Seuraavat tiedot on annettava:

turvallisuustiedotteet ja turvaohjeet eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

varoitus-, kielto- ja määräysmerkit eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

lähtevää junaliikennettä koskeva tiedotus

aseman palvelujen tunnisteet, missä saatavilla, ja kulkureitit näiden palvelujen luo.

Tietoa on tarjottava kaikissa paikoissa, joissa matkustajien on valittava reitti, ja reitin varrella enintään 100 metrin välein. Merkit, symbolit ja kuvasymbolit on esitettävä yhtenäisesti koko reitin varrella.

Tarjottavan tiedon on riitettävä reitin valintaa koskevan päätöksen tekemiseen. Esimerkiksi ensimmäisessä valintakohdassa asemalle tultaessa saattaa riittää teksti ”Laitureille” yksittäisiä laitureita koskevien erityismerkintöjen sijasta.

Tuntoon perustuvia opasteita on asennettava seuraavasti:

WC:ihin tiedot toimintaohjeista ja tarvittaessa hätäkutsun tekemisestä

hisseihin standardin EN 81-70:2003 liitteen E.4 mukaisesti.

Reititys- ja tiedotusjärjestelmiin ei saa yhdistää mainoksia.

Huomautus: Julkisen liikenteen palveluja koskevaa yleistä tiedotusta ei pidetä tässä kohdassa tarkoitettuna mainontana.

Seuraavat liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevat graafiset symbolit ja kuvasymbolit on asennettava:

merkki, joka on kansainvälisen symbolin ”tarkoitettu invalideille tai liikuntarajoitteisille” mukainen, siten kuin se kuvaillaan liitteen N kohdissa N.2 ja N.4

esteetöntä reittiä ja pyörätuolin käyttäjille soveltuvia palveluja koskevat suuntatiedot

inva-WC:n osoitus

jos laiturilla esitetään tieto junan kokoonpanosta, tieto paikasta, josta pyörätuolin käyttäjille on pääsy junaan.

Näitä symboleja voidaan yhdistää muihin symboleihin (esimerkiksi hissien tai WC:iden symboleihin).

Mahdolliset induktiosilmukat on osoitettava liitteen N kohdissa N.2 ja N.5 kuvaillulla merkillä.

Jos asemalla on säilytystila raskaille matkatavaroille ja kookkaille tavaroille, se on osoitettava graafisella symbolilla.

Jos asemalla on laite, jolla voi soittaa ja pyytää apua tai tietoa, se on osoitettava liitteen N kohdissa N.2 ja N.6 kuvaillulla merkillä.

Mahdollinen hätäkutsulaite on osoitettava

näkyvillä ja tuntoon perustuvilla symboleilla,

liitteen N kohdissa N.2 ja N.7 kuvaillulla merkillä,

ja siinä on oltava

näkyvä ja kuuluva osoitus siitä, että laite on otettu käyttöön

tarvittaessa lisätietoja laitteen toiminnasta.

Inva-WC:issä ja pyörätuolin käyttäjille soveltuvissa WC:issä, joissa on kääntyvä kädensija, on oltava graafinen symboli, jossa esitetään kädensija sekä pystyasennossa että alaslasketussa asennossa.

Yhden suunnan esittämiseen saa olla samassa paikassa ja vierekkäin enintään viisi kuvasymbolia ja nuoli.

4.1.2.11.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Näyttölaitteiden on oltava riittävän suuria, jotta niissä voidaan esittää asemien nimet tai sanomien sanat kokonaisuudessaan. Jokainen aseman nimi tai sanoman sana on esitettävä vähintään 2 sekunnin ajan. Vieritysnäytössä (vaaka- tai pystysuuntaisessa) on esitettävä jokainen kokonainen sana vähintään 2 sekunnin ajan, ja vaakasuuntainen vieritysnopeus saa olla enintään 6 merkkiä sekunnissa.

Kirjaimien vähimmäiskorkeus lasketaan seuraavalla kaavalla: lukuetäisyys mm:issä jaettuna 250:llä = kirjasinkoko (esimerkiksi: 10 000 mm / 250 = 40 mm).

Kaikkiin turva-, varoitus-, määräys- ja kieltomerkkeihin on sisällyttävä kuvasymboleita, ja niiden on täytettävä standardin ISO 3864-1 vaatimukset.

Suurin lukuetäisyys on yhteentoimivuuden osatekijän ominaisuus.

4.1.2.12   Puhuttu tiedotus

Puhutun tiedotuksen RASTI-arvon on oltava standardin IEC 60268-16 osan 16 mukaisesti vähintään 0,5 kaikilla alueilla.

Mahdollisen puhutun tiedotuksen on oltava yhtenäistä olennaisen näkyvän tiedotuksen kanssa.

Jos puhuttua tiedotusta ei anneta automaattisesti, käyttäjien on voitava pyynnöstä saada tietoa ääniviestintäjärjestelmällä.

4.1.2.13   Hätäuloskäynnit, hälyttimet

Hätäuloskäyntien ja hälyttimien on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

4.1.2.14   Jalankulkusiltojen ja -tunnelien geometria

Jos matkustajien tavallisiin kävelyreitteihin asema-alueella kuuluu jalankulkusiltoja tai -tunneleita, niissä on oltava kauttaaltaan vähintään 1 600 mm leveä ja 2 300 mm korkea esteetön alue. Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että vilkas matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä, jonka on oltava kansallisten määräysten mukainen.

4.1.2.15   Portaat

Portaikkojen on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

Pääreitillä olevissa portaikoissa on oltava vähintään 1 600 mm:n esteetön leveys käsijohteiden välistä mitattuna. Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä.

Kaikkien portaiden askelmien pintojen on oltava liukumattomia.

Ennen ensimmäistä nousevaa porrasta ja ennen ensimmäistä laskevaa porrasta on oltava tuntoon perustuva kaistale, joka kattaa koko portaan leveyden. Kaistaleen vähimmäissyvyys on 400 mm, sen on erotuttava lattiapinnasta ja sen on oltava integroitu lattiapintaan. Kaistaleen on erottava niistä kaistaleista, joita käytetään mahdollisissa tuntoon perustuvissa ohjatuissa poluissa.

Portaiden alapuolella olevat avoimet alueet on suojattava siten, etteivät matkustajat törmää vahingossa rakenteellisiin tukiin ja alueisiin, joilla kulkukorkeus on madallettu.

4.1.2.16   Käsijohteet

Portaiden ja luiskien molemmilla puolilla on oltava kahdella korkeudella käsijohteet. Ylemmän käsijohteen on oltava 850–1 000 mm:n korkeudella lattiatasosta, ja alemman käsijohteen on oltava 500–750 mm:n korkeudella lattiatasosta.

Käsijohteiden ja rakenteen muiden osien kuin pidikkeiden välissä on oltava vähintään 40 mm:n vapaa tila.

Käsijohteiden on oltava yhtäjaksoisia. Portaikoissa käsijohteiden on jatkuttava vähintään 300 mm alimman ja ylimmän portaan jälkeen (nämä jatko-osat voivat olla kaarevia, jotta ne eivät haittaisi kulkua).

Käsijohteen on oltava pyöristetty, ja sen poikkipinnan on vastattava 30–50 mm halkaisijaa.

Käsijohteiden on erotuttava ympäröivien seinien väreistä.

4.1.2.17   Luiskat, liukuportaat, hissit, liukukäytävät

Liikuntarajoitteisille henkilöille, jotka eivät voi nousta portaita, on asennettava luiskat, ellei hissejä ole käytössä.

Luiskien on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

Mahdollisten liukuportaiden enimmäisnopeus on 0,65 m/s, ja niiden on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

Jos luiskia ole on oltava hissit, jotka täyttävät standardin EN 81-70:2003 kohdan 5.3.2.1 taulukossa 1 esitetyt vaatimukset.

Mahdollisten liukukäytävien enimmäisnopeus on 0,75 m/s, niiden enimmäiskaltevuus on 12 astetta (21,3 %), ja niiden on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisia.

4.1.2.18   Laiturin korkeus ja etäisyys raiteesta

4.1.2.18.1   Laiturin korkeus

Tavanomaisen rautatieverkon varrella olevien laitureiden korkeudeksi on kaksi sallittua nimellisarvoa: 550 mm ja 760 mm kiskojen yläpinnasta. Näiden korkeuksien toleranssi on - 35 mm / + 0 mm.

Tavanomaisen rautatieverkon varrella olevien laitureiden, joilla raitiovaunujen (esim. Stadtbahn tai Tram-Train) on tarkoitus pysähtyä, sallittu nimelliskorkeus on 300–380 mm. Näiden korkeuksien toleranssi on +/– 20 mm.

Kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 500 m, laiturin korkeus voi olla edellä määrättyä suurempi tai pienempi, jos kulkuneuvon alin käytettävä porras on kohdan 4.2.2.12.1 kuvan 11 mukainen.

4.1.2.18.2   Laiturin etäisyys raiteesta

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevasta YTE:stä menettelyn lopussa poistettava huomautus: suurten nopeuksien rautatieverkon infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä asetetaan vaatimuksia suurten nopeuksien rautatieverkon laitureille.

Tavanomaisen rautatieverkon laitureiden reunojen, jotka ovat nimelliskorkeuksilla 550 mm ja 760 mm, on täytettävä aukean tilan vähimmäisulottumaa koskevat vaatimukset (avoin kysymys, aukean tilan vähimmäisulottumaan sovelletaan kansallisia määräyksiä siihen asti, kun YTE tarkistetaan standardin EN 15273-3:2006 julkaisemisen jälkeen); ja tavanomainen arvo bq0 kulkupinnan suuntaisesta raiteiden keskiviivasta on laskettava kaavalla, jossa ei oteta huomioon seuraavien vaikutuksia:

raideleveyden kasvu kaarteissa

kallistus

vaihteet ja risteykset

kvasistaattinen kallistuskulma

rakennus- ja huoltotoleranssit

jossa

Formula

R on raiteen kaarresäde metreissä.

Laskennallinen arvo bqlim määritellään standardissa pr EN15273-3:2006, ja siinä otetaan huomioon kaikki muut arvot, jotka eivät sisälly kaavaan bq0. Tosiasiallinen arvo bq laitureiden reunojen sijainnille kulkupinnan suuntaisesta raiteiden keskiviivasta voi vaihdella toleranssin Tq rajoissa, joka liittyy laitureiden sijoitteluun ja kunnossapitoon: bqlim bq bqlim + Tq.

Toleranssin Tq on oltava 0 ≤ Tq ≤ 50 mm.

Kallistuksen vaikutus voidaan korvata kaarteen ulkopuolella 25 mm ylittävältä osalta laiturin reunalla, joka ulkonee sen syvennyksen yläpuolella, joka tarvitaan aukean tilan ulottuman kvasistaattiseen kallistuskulmaan kulkupinnasta kohtisuoraan mitattuna.

Tosiasiallinen väli voi näin ollen olla suurempi kuin tavanomainen väli.

4.1.2.18.3   Raiteiden sijoittaminen laiturin kohdalla

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevasta YTE:stä menettelyn lopussa poistettava huomautus: suurten nopeuksien rautatieverkon tyypin I ratojen varrella olevien laitureiden on oltava suurten nopeuksien rautatieverkon infrastruktuuria koskevan YTE:n mukaisia.

Suurten nopeuksien rautatieverkon infrastruktuuria koskevaan YTE:än sisällytettävä huomautus: suurten nopeuksien rautatieverkon tyypin II ja III ratojen varrella olevien laitureiden on tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n 4.1.2.18.3 kohdan mukaisia.

Tavanomaisen rautatieverkon varrella olevien laitureiden viereisten raiteiden tulisi mieluiten olla suorat, mutta niiden säde ei saa missään olla pienempi kuin 300 m.

4.1.2.19   Laiturin leveys ja reuna

Laiturin leveys voi vaihdella laiturin koko pituudella. Laiturin esteettömän vähimmäisleveyden on oltava suurempi kuin joko

vaara-alueen leveys lisättynä kahdella vastakkaisella 800 mm:n väylällä (yhteensä 1 600 mm:llä) tai

yksipuolisella laiturilla 2 500 mm tai saarekelaiturilla 3 300 mm (tämä leveys voi kaventua 2 500 mm:iin laiturin päädyissä).

Vähimmäisleveydessä ei ole otettu huomioon sitä, että matkustajavirta saattaa edellyttää lisäleveyttä.

Edellä mainitulla 1 600 mm:n väylällä voi olla alle 1 000 mm pitkiä pieniä esteitä (esimerkiksi mastoja, pylväitä, koppeja, istuimia). Laiturin reunan ja esteen välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 600 mm, ja esteen reunan ja vaara-alueen välissä on oltava vähintään 800 mm:n väylä.

Jos kahden pienen esteen välinen etäisyys on alle 2 400 mm, niiden katsotaan muodostavan yhden suuren esteen.

Sellaisten esteiden reunan, kuten seinien, istuinpaikkojen, hissien ja portaiden, joiden pituus on yli 1 000 mm mutta alle 10 000 mm, ja vaara-alueen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 200 mm. Laiturin reunan ja tällaisen esteen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 2 000 mm.

Sellaisten esteiden reunan, kuten seinien, istuinpaikkojen, liukukäytävien ja portaiden, joiden pituus on yli 10 000 mm, ja vaara-alueen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 600 mm. Laiturin reunan ja tällaisen esteen reunan välisen etäisyyden on oltava vähintään 2 400 mm.

Jos junissa tai laitureilla on apulaitteita, joiden avulla pyörätuolin käyttäjät voivat nousta juniin ja junista, sen laitteen, jolla pyörätuoli nousee junaan tai laskeutuu maahan, laiturinpuoleisen reunan ja läheisimmän laiturilla olevan esteen tai vastakkaisen vaara-alueen välissä on oltava 1 500 mm vapaata tilaa siinä paikassa, jossa tällaista laitetta todennäköisesti käytetään. Uuden aseman on täytettävä tämä vaatimus kaikkien niiden junien osalta, joiden on suunniteltu pysähtyvän laiturilla.

Laiturin vaara-alue alkaa laiturin radanpuolesta reunasta, ja se määritellään alueeksi, jolla liikkuvien junien aiheuttama ilmavirta saattaa niiden nopeuden mukaan altistaa matkustajat vaarallisille voimille. Tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä tämän vaara-alueen on oltava kansallisten määräysten mukainen.

Vaara-alueen raja, joka on kauimpana radanpuoleisesta laiturin reunasta, on merkittävä näkyvillä ja tuntoon perustuvilla varoituksilla. Tuntoon perustuvien merkintöjen on oltava kansallisten määräysten mukaisia.

Näkyvä varoitus on väriltään erottuva, liukumaton varoitusviiva, joka on vähintään 100 mm leveä.

Laiturin radanpuoleisen reunamateriaalin on erotuttava tummasta aukosta. Tämän materiaalin on oltava liukumaton.

4.1.2.20   Laiturin pääty

Laiturin päädyssä on oltava sekä näkyvät että tuntoon perustuvat merkinnät.

4.1.2.21   Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet pyörätuolia käyttäville matkustajille

4.1.2.21.1   Osajärjestelmän vaatimukset

Edellä 4.1.2.3.1 kohdassa määriteltyjä esteettömiä kulkureittejä sisältävän aseman laitureilla, joilla on tarkoitus pysähtyä normaalissa toiminnassa olevia junia, joissa on pyörätuolin käyttäjille soveltuvia ovia, on tällaisen oven ja laiturin välillä oltava käytössä kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, jonka avulla pyörätuolia käyttävä matkustaja voi nousta junaan tai junasta,

ellei ole osoitettu, että tämän oven kynnyksen reunan ja laiturin reunan välinen etäisyys on enintään 75 mm vaakasuunnassa ja enintään 50 mm pystysuunnassa,

ja

ellei samalla rataosuudella ole alle 30 km päässä asema, jossa on kulkuneuvoon pääsyä helpottavia laitteita.

Vastuussa olevat infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t), jos ne ovat vastuussa) ja rautatieyritys sopivat kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1371/2007 (1) mukaisesti, kumpi osapuoli vastaa kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden tarjoamisesta. Infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t)) ja rautatieyritys varmistavat, että niiden sopima vastuunjako on toimivin kokonaisratkaisu.

Tällaisessa sopimuksessa määritellään

aseman laiturit, joilla infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

aseman laiturit, joilla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

liikkuva kalusto, jolla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja aseman laituri, jolla sitä käytetään,

erityissäännöt junien pysäyttämiseksi 4.1.2.19 kohdan mukaisesti (alue pyörätuolia käyttävien matkustajien kulkuneuvoon pääsyä helpottavia laitteita varten).

Rautatieyrityksen on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Edellä esitetyissä kohdissa laitureita hoitavaa aseman haltija pidetään direktiivin 91/440/ETY 3 artiklassa olevassa infrastruktuurin määritelmässä ja asetuksessa (ETY) N:o 2598/70 tarkoitettuna infrastruktuurin haltijana.

Jos edellä esitetystä seuraa, että kaikki laiturilla pysähtyvät liikkuvan kaluston tyypit varustetaan asemalle soveltuvilla kulkuneuvoon pääsyä helpottavilla laitteilla, näitä laitteita ei tarvitse tarjota laiturilla.

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen on täytettävä 4.1.2.21.2 kohdassa asetetut vaatimukset. Jos pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyn kohta on määritelty ennalta, pyörätuolille soveltuvat oviaukkojen paikat voidaan merkitä laituriin kansainvälisellä symbolilla ”tarkoitettu invalideille tai liikuntarajoitteisille”. Tällaisten merkintöjen on oltava liitteen N kohtien N.2 ja N.4 mukaisia.

Luiskat

Asemalla tai junassa on oltava saatavilla manuaalinen tai puoliautomaattinen kulkuluiska, jota hoitaa henkilöstön jäsen.

Luiskan on täytettävä 4.1.2.21.2 kohdassa asetetut vaatimukset.

Laiturihissit

Mahdollisten laiturihissien on täytettävä 4.1.2.21.2 kohdassa asetetut vaatimukset.

4.1.2.21.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Asemalle sijoitettujen kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on sovelluttava pyörätuolille, jonka ominaisuudet määritellään liitteessä M.

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen on kestettävä vähintään 300 kilon paino sijoitettuna laitteen keskelle ja jakautuneena alueelle, jonka koko on 660 mm kertaa 660 mm.

Jos kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite on sähkökäyttöinen, sitä on hätätilanteessa voitava käyttää manuaalisesti, jos virransyöttö katkeaa.

Luiskat

Luiskan pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on oltava vähintään 760 mm.

Luiskan molempien reunojen on oltava korotetut siten, etteivät liikkumisen apuvälineiden pyörät pääse liukumaan pois.

Luiskan molemmissa päädyissä olevien reunakappaleiden on oltava viistot, ja ne saavat olla enintään 20 mm korkeat. Niissä on oltava erottuvat varoitusnauhat.

Luiskan kaltevuus saa olla enintään 10,2 astetta (18 %).

Kun luiskaa käytetään junaan nousuun tai siitä poistumiseen, se on kiinnitettävä siten, ettei se pääse siirtymään kuormituksen aikana.

Luiskien, myös siirrettävien luiskien, säilyttämisessä on varmistettava, etteivät ne haittaa matkustajien kulkua.

Laiturihissit

Mahdollisten laiturihissien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Hissin lavan pinnan on oltava liukumaton. Hissin lavan vapaan leveyden on oltava pinnan tasolla vähintään 720 mm.

Hissin rakenteen on taattava, ettei vaunua voida siirtää silloin, kun hissiä ei ole varastoitu.

Kaikkien hissin käyttöönottoon, laskemiseen, nostamiseen ja varastoimiseen tarkoitettujen ohjaimien on vaadittava käyttäjältä jatkuvaa käsikäyttöistä ohjausta, eivätkä ne saa mahdollistaa hissin toimintojen tapahtumista väärässä järjestyksessä, kun hississä on matkustaja.

Hissi on voitava hätätilanteessa ottaa käyttöön, laskea maan tasolle matkustajan kanssa, nostaa ja varastoida, jos sen virransyöttö katkeaa.

Mikään hissin lavan osa ei saa liikkua nopeammin kuin 150 mm sekunnissa silloin, kun matkustajaa lasketaan ja nostetaan, eikä nopeammin kuin 300 mm sekunnissa, silloin kun hissiä otetaan käyttöön tai varastoidaan (ellei hissiä oteta käyttöön tai varastoida manuaalisesti). Hissin suurin sallittu vaaka- tai pystysuuntainen kiihtyvyys lastattuna on 0,3 g.

Hissin lavassa on oltava esteet, jotka estävät pyörätuolin pyöriä vierimästä pois hissin lavalta käytön aikana.

Pyörätuolin vieriminen kulkuneuvoa lähimpänä olevan reunan yli, ennen kuin hissi on nostettu aivan ylös, on estettävä siirrettävällä esteellä tai kiinteällä rakenneosalla.

Hissin lavan molemmilla puolilla, jotka ulottuvat kulkuneuvon ulkopuolelle, kun hissi on nostettu ylös, on oltava vähintään 25 mm korkea este. Nämä esteet eivät saa haitata kulkua käytävälle tai käytävältä.

Kuormausreunan esteen (ulompi este), joka toimii kuormausluiskana, kun hissi on maan tasolla, on riitettävä nostettuna tai suljettuna estämään sähkökäyttöisen pyörätuolin kulkeminen sen yli, tai tämä on varmistettava lisäjärjestelmällä.

Pyörätuoli on voitava sekä ajaa suoraan että peruuttaa hissiin.

Pitävällä varastointijärjestelmällä on varmistettava, ettei varastoitu hissi haittaa matkustajan pyörätuolia tai liikkumisen apuvälinettä tai aiheuta mitään vaaraa matkustajille.

4.1.2.22   Tasoristeykset asemilla

Jos kansallisissa määräyksissä sallitaan matkustajien käyttää tasoristeyksiä ja vaaditaan esteettömän reitin tarjoamista, tällaisen reitin on oltava kaikkien liikuntarajoitteisten henkilöiden käytettävissä.

Esteettömät reitit on suunniteltava siten, ettei liitteessä M määritelty pienin pyörätuolin pyörä voi jäädä jumiin ylitystien ja raiteen väliin.

Ylitystien rajat on merkittävä näkyvillä ja tuntoon perustuvilla merkinnöillä.

4.1.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Tämä kohta on vielä avoin kysymys, koska tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:iä ei ole vielä laadittu matkustajille tarkoitetun liikkuvan kaluston eikä infrastruktuurin osalta.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään ei ole liitäntää.

Liitännät käyttötoimintaa koskevaan osajärjestelmään määritellään 4.1.4 kohdassa ”Käyttösäännöt”.

4.1.4   Käyttösäännöt

Seuraavat käyttösäännöt eivät ole osa infrastruktuurin arviointia.

Tässä YTE:ssä ei tarkenneta käyttösääntöjä vaaratilanteissa tehtävää evakuointia varten, vaan ainoastaan merkitykselliset tekniset vaatimukset. Infrastruktuurin teknisten vaatimusten tarkoituksena on helpottaa evakuointia kaikille, myös liikuntarajoitteisille henkilöille.

Edellä 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti tässä YTE:ssä tarkoitettua infrastruktuurin osajärjestelmää koskevat 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan nojalla seuraavat käyttösäännöt:

Yleistä

Infrastruktuurin haltijalla tai aseman haltijalla on oltava kirjalliset toimintaohjeet, joilla varmistetaan, että kaikilla liikuntarajoitteisten henkilöiden luokilla on mahdollisuus päästä matkustajille tarkoitettuun infrastruktuuriin kaikkina aukioloaikoina tämän YTE:n teknisten vaatimusten mukaisesti. Toimintaohjeiden on lisäksi oltava kaikkien sellaisten rautatieyritysten toimintaohjeiden mukaisia, jotka saattavat tarvittaessa haluta käyttää tiloja (katso 4.2.4 kohta). Toimintaohjeet pannaan täytäntöön tarjoamalla asianmukaista tietoa henkilöstölle, vahvistamalla menettelyjä ja antamalla koulutusta. Infrastruktuuria koskeviin toimintaohjeisiin on sisällyttävä muun muassa mutteivät yksinomaan käyttösäännöt seuraavia tilanteita varten:

Esteettömät reitit

Silloin, kun uusi, uudistettu tai parannettu asema, jonka 12 kuukauden ajalla mitattu keskimääräinen päivittäinen matkustajavirta on enintään 1 000 matkustajaa, juniin nousevat ja niistä poistuvat matkustajat yhteenlaskettuina, ei täytä 4.1.2.3.1 kohdan mukaisen esteettömän reitin hissiä ja/tai luiskaa koskevia vaatimuksia, pyörätuolin käyttäjien kuljetus heille soveltuvalla keinolla tämän aseman ja seuraavan saman rataosuuden varrella olevan esteettömän aseman välillä järjestetään kansallisten määräysten mukaisesti.

Aseman saavutettavuus

On laadittava käyttösäännöt, jotta varmistetaan, että kaikkien asemien saavutettavuutta koskevaa tietoa on helposti saatavilla.

Miehittämättömät asemat — Lipunmyynti heikkonäköisille matkustajille

Niitä miehittämättömiä asemia varten, joilla lipunmyynti tapahtuu yksinomaan automaateilla (katso 4.1.2.9 kohta), on laadittava ja pantava täytäntöön käyttösäännöt. Tällaisissa tilanteissa on aina oltava käytössä vaihtoehtoinen lipunmyyntitapa, joka soveltuu heikkonäköisille matkustajille (esimerkiksi mahdollisuus ostaa lippu junassa tai määränpäässä).

Lipuntarkastus — Kääntöportit

Jos lipuntarkastukseen käytetään kääntöporttia, on pantava täytäntöön käyttösäännöt, joilla liikuntarajoitteisille henkilöille tarjotaan mahdollisuus kulkea tällaisten tarkastuspisteiden läpi rinnakkaisen kulkuväylän kautta. Tästä liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitetusta kulkuväylästä on voitava kulkea muun muassa pyörätuolilla sekä lastenvaunujen ja kookkaiden matkatavaroiden kanssa, ja se voi olla henkilöstön valvoma tai automaattinen.

Näkyvä tiedotus ja puhuttu tiedotus — Yhtenäisyyden saavuttaminen

Olennaisen näkyvän tiedotuksen ja puhutun tiedotuksen (katso 4.1.2.12 kohta) välinen yhtenäisyys on varmistettava käyttösäännöillä. Kuulutuksia tekevän henkilöstön on noudatettava vakiomenettelyjä olennaisen tiedotuksen täydellisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi.

Pyynnöstä tarjottava puhuttu tiedotusjärjestelmä matkustajille

Jos asemalla ei tarjota olennaista puhuttua tiedotusta yleisellä kuulutusjärjestelmällä (katso 4.1.2.12 kohta), käyttösäännöillä on varmistettava sellaisen vaihtoehtoisen tiedotusjärjestelmän tarjoaminen, jolla matkustajat voivat saada saman tiedotuksen kuuluvana (esimerkiksi henkilöstön hoitama tai automaattinen puhelintiedotuspalvelu).

Laituri — Pyörätuolin kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alue

Rautatieyrityksen ja infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan on määritettävä yhdessä laiturin alue, jolla laitetta todennäköisesti käytetään, ja osoitettava sen kelpoisuus. Tämän alueen on oltava yhdenmukainen niiden olemassa olevien laitureiden kanssa, joilla juna todennäköisesti pysähtyy.

Edellä esitetystä seuraa, että junan pysähdyspaikkaa on joissakin tapauksissa mukautettava tämä vaatimuksen täyttämiseksi.

Käyttösäännöissä on otettava huomioon junien erilaiset kokoonpanot (katso 4.1.2.19 kohta) siten, että junien pysähdyspaikka voidaan määritellä kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alueen perusteella.

Laiturilla on varattava jokaiselle kulkuneuvoon pääsyä helpottavalle laitteelle vapaa tila, joka ulottuu 1 500 mm laiturin reunasta (katso 4.1.2.19 kohta).

Pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien käsikäyttöisten ja koneellisten laitteiden turvallisuus

Käyttösäännöt, jotka koskevat kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden käyttöä aseman henkilöstön toimesta (katso 4.1.2.21.1 ja 4.1.2.21.2 kohta), on pantava täytäntöön.

Käyttösääntö, joka koskee pyörätuolihisseihin asennettujen siirrettävien suojaesteiden käyttöä henkilöstön toimesta (katso 4.1.2.21.2 kohta), on pantava täytäntöön.

Käyttösäännöillä on varmistettava, että henkilöstö kykenee ottamaan käyttöön, laskemaan, nostamaan ja varastoimaan kulkuluiskia turvallisesti (katso 4.1.2.21.2 kohta).

Pyörätuolin käyttäjien avustaminen

Käyttösäännöillä on varmistettava, että henkilöstö on tietoinen siitä, että pyörätuolin käyttäjät saattavat tarvita apua junaan nousemisessa tai siitä poistumisessa, ja että henkilöstö tarjoaa tarvittaessa tällaista apua.

Pyörätuolin käyttäjät voivat joutua tilaamaan ennalta tällaisen avunannon sen varmistamiseksi, että koulutettua henkilöstöä on käytettävissä.

Valvotut tasoristeykset

Jos kansallisissa määräyksissä sallitaan valvotut tasoristeykset, käyttösäännöillä on varmistettava, että valvotuissa tasoristeyksissä työskentelevä henkilöstö auttaa asianmukaisesti liikuntarajoitteisia henkilöitä muun muassa ilmoittamalla, milloin rata on turvallista ylittää.

4.1.5   Kunnossapitosäännöt

Edellä 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti tässä YTE:ssä tarkoitettua infrastruktuurin osajärjestelmää koskevat 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan nojalla seuraavat kunnossapitosäännöt.

Infrastruktuurin haltijalla tai aseman haltijalla on oltava menettelyt, joihin sisältyy vaihtoehtoisen avun tarjoaminen liikuntarajoitteisille henkilöille silloin, kun näille henkilöille tarkoitettuja laitteita huolletaan, vaihdetaan tai korjataan.

4.1.6   Ammattipätevyys

Tässä YTE:ssä tarkoitetun infrastruktuurin osajärjestelmän käyttöön tarvittavalta henkilöstöltä edellytetään 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan ja 4.1.4 kohdassa lueteltujen käyttösääntöjen nojalla seuraavaa ammattipätevyyttä:

Junassa mukana olevan henkilöstön, matkustajia asemalla palvelevan ja auttavan henkilöstön sekä lipunmyyntihenkilöstön ammatillisen koulutuksen on katettava vammaisuuteen liittyvä tietoisuus ja tasavertainen kohtelu, mukaan lukien kunkin liikuntarajoitteisten henkilöiden luokan erityiset tarpeet.

Infrastruktuurin kunnossapidosta ja käytöstä vastaavan teknisen ja esimiesasemassa olevan henkilöstön ammatillisen koulutuksen on katettava vammaisuuteen liittyvä tietoisuus ja tasavertainen kohtelu, mukaan lukien kunkin liikuntarajoitteisten henkilöiden luokan erityiset tarpeet.

4.1.7   Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

Tämän YTE:n soveltamisalalla ei ole infrastruktuurin osajärjestelmän käyttöön eikä YTE:n käyttöönottoon tarvittavan henkilöstön työterveys- ja työturvallisuusolosuhteisiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

4.1.8   Infrastruktuurirekisteri

Infrastruktuurirekisteriä koskevat tämän YTE:n osalta seuraavat vaatimukset:

Edellä 1.2 kohdassa määritelty asiakirjan maantieteellinen soveltamisala;

määritellyllä maantieteellisellä soveltamisalalla sijaitsevat asemat, joita tämä YTE koskee, on lueteltava;

jokaisen yksilöidyn aseman laiturit, jotka kuuluvat tämän YTE:n soveltamisalaan, on lueteltava.

Jokaisen yksilöidyn aseman ja kaikkien tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvien laitureiden osalta on lueteltava seuraavat ominaisuudet ja kuvailtava ne tämän YTE:n merkityksellisten kohtien mukaisesti:

pysäköintimahdollisuudet 4.1.2.2 kohdan mukaisesti;

esteettömät reitit 4.1.2.3 kohdan mukaisesti;

mahdolliset tuntoon perustuvat ohjatut polut 4.1.2.3.2 kohdan mukaisesti;

WC:t, mukaan lukien sellaiset, jotka soveltuvat pyörätuolin käyttäjille, 4.1.2.7 kohdan mukaisesti;

lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet 4.1.2.9 kohdan mukaisesti;

näkyvät tiedotusjärjestelmät 4.1.2.11 kohdan mukaisesti;

luiskat, liukuportaat, hissit tai liukukäytävät, jotka on asennettu 4.1.2.17 kohdan mukaisesti;

jokaisen laiturin korkeus, etäisyys raiteesta, leveys ja pituus 4.1.2.18 ja 4.1.2.19 kohdan mukaisesti;

kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet ja tarvittaessa niiden kuvaus 4.1.2.21 kohdan mukaisesti;

liikuntarajoitteisten henkilöiden käytössä olevat tasoristeykset 4.1.2.22 kohdan mukaisesti.

Jos kansallisia määräyksiä sovelletaan tämän YTE:n vaatimusten täyttämiseksi, asianomaiset määräykset ja niiden kohdat esitetään rekisterin merkityksellistä kohtaa vasten.

4.2   Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

4.2.1   Johdanto

Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä, johon sovelletaan direktiiviä 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, ja johon kuuluu infrastruktuurin osajärjestelmä, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse osajärjestelmän eritelmistä, sen liitännöistä järjestelmään, johon se on integroitu, sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

Jäjempänä 4.2.2 kohdassa kuvailtavat osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä erityistekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen. Yhteentoimivuuden innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.1.4 ja 6.2.4 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti.

Liikkuvan kaluston osajärjestelmällä on kaikki sovellettavat olennaiset vaatimukset huomioon ottaen seuraavat keskeiset piirteet:

4.2.2   Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.2.1   Yleistä

Edellä 3 luvussa lueteltujen olennaisten vaatimusten mukaisesti liikkuvan kaluston osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka liittyvät saavutettavuuteen liikuntarajoitteisille henkilöille, on järjestetty seuraavasti:

istuimet

pyörätuolipaikat

ovet

valaistus

WC:t

kulkuväylät

asiakasneuvonta

korkeuden muutokset

käsijohteet

pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä.

Jokainen perusparametri esitellään ensin yleisesti.

Sen jälkeen tarkennetaan ehdot, joiden on täytyttävä ensimmäisessä kohdassa esitettyjen vaatimusten noudattamiseksi.

4.2.2.2   Istuimet

4.2.2.2.1   Yleistä

Kaikkien käytävänpuoleisten istuimien selkänojaan on asennettava kädensija, pystysuuntainen käsijohde tai muu esine, josta henkilö voi ottaa tukea, kun hän kulkee käytävällä, paitsi jos istuin on seläkkäin sellaisen istuimen kanssa, jossa on kädensija, tai koskettaa väliseinää.

Kädensijat tai muut esineet, joista henkilö voi ottaa tukea, on sijoitettava 800–1 200 mm:n korkeudelle lattiasta, ne eivät saa työntyä kulkuväylälle, ja niiden on erotuttava istuimista.

Istuinalueilla, joissa on kiinteät pitkittäiset istuimet, henkilöiden on voitava ottaa tukea käsijohteista. Nämä käsijohteet on sijoitettava enintään 2 000 mm:n etäisyydelle toisistaan, ne on sijoitettava 800–1 200 mm korkeudelle lattiasta, ja niiden on erotuttava vaunun sisustuksesta.

Kädensijoissa tai muissa esineissä ei saa olla teräviä reunoja.

4.2.2.2.2   Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet

4.2.2.2.2.1   Yleistä

Vähintään 10 prosenttia kiinteän junayksikön tai yksittäisen vaunun sekä kunkin luokan istuimista on varattava ensisijaisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttöön.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet ja vaunut, joissa ne sijaitsevat, on merkittävä liitteen N kohtien N.3 ja N.8 mukaisilla merkeillä, ja niissä on ilmoitettava, että muiden matkustajien tulisi luovuttaa tällaiset istuimet henkilöille, joiden käyttöön ne on tarkoitettu.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet on sijoitettava matkustamoon ulko-ovien läheisyyteen.

Jos istuimissa on käsinojat, ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetuissa istuimissa on oltava siirrettävät käsinojat paitsi silloin, kun on kyse vaunun seinän vieressä olevista käsinojista. Siirrettävät käsinojat on voitava siirtää selkänojan kylkeen siten, että istuimeen tai johonkin viereiseen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettuun istuimeen on esteetön pääsy.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet eivät saa olla taittoistuimia.

Jokaisen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetun istuimen ja sen käyttäjälle varatun tilan on oltava kuvissa 1–4 esitettyjen piirrosten mukainen.

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien istuinpinnan on oltava vähintään 450 mm leveä (katso kuva 1).

Image

Jokaisen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetun istuimen tyynyn yläosan on oltava 430–500 mm:n korkeudella lattiatasosta istuimen etureunasta mitattuna. Jokaisen istuimen yläpuolella olevan vapaan pääntilan on oltava vähintään 1 680 mm lattiatasosta (katso kuva 2) paitsi kaksikerroksisissa junissa, joissa matkatavaratelineet sijaitsevat istuimien yläpuolella. Tässä tapauksessa ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien pääntila voi olla 1 520 mm matkatavaratilan alapuolella, jos vähintään 50 prosentissa ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetuista istuimista on kuitenkin 1 680 mm korkea pääntila.

Huomautus: Seuraavissa kuvissa 2–4 poikkileikkauskuva on otettu istuimen keskiviivasta.

Image

Image

Image

Jos istuimissa on säädettävä selkänoja, edellä mainitut mitat mitataan siten, että istuin on pystyasennossa.

4.2.2.2.2.2   Samansuuntaiset istuimet

Samansuuntaisten ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien edessä olevan vapaan tilan on oltava kuvan 2 mukainen.

Kuten kuvissa 1–4 esitetään, selkänojan etupinnan ja edessä olevan istuimen takimmaisen osan pystytason välisen etäisyyden on oltava vähintään 680 mm, ja tämä vaadittu tuoliväli mitataan istuimen keskeltä 70 mm korkeudella kohdasta, jossa istuinosa ja selkänoja kohtaavat. Istuinosan etureunan ja edessä olevan istuimen edellä mainitun pystytason välissä on oltava vähintään 230 mm:n vapaa tila.

4.2.2.2.2.3   Vastakkaiset istuimet

Vastakkaisten ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien istuinosien etureunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm (katso kuva 4).

Jos vastakkaiset ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet on varustettu pöydällä, istuinosan etureunan ja pöydän istuimen puoleisen reunan välissä on oltava vaakasuoraan mitattuna vähintään 230 mm:n vapaa tila (katso kuva 3).

4.2.2.3   Pyörätuolipaikat

Junassa on oltava sen pituuden mukaan, veturia tai moottorivaunua lukuun ottamatta, vähintään seuraavassa taulukossa esitetty määrä pyörätuolipaikkoja:

Junan pituus

Pyörätuolitilojen määrä junaa kohti

Alle 205 metriä

2 pyörätuolipaikkaa

205–300 metriä

3 pyörätuolipaikkaa

Yli 300 metriä

4 pyörätuolipaikkaa

Vakauden varmistamiseksi pyörätuolipaikan on oltava sellainen, että pyörätuoli voidaan sijoittaa siihen joko kasvot tai selkä kulkusuuntaan päin.

Yhdelle pyörätuolin käyttäjälle tarkoitetun pyörätuolipaikan on sovelluttava jäljempänä määriteltävälle pyörätuolille.

Asemilla mahdollisesti olevien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on sovelluttava liitteessä M määritellylle pyörätuolille.

Määritetyssä paikassa ei saa olla vaunun lattian ja katon välillä mitään muuta estettä kuin ylätavaratila, vaunun seinään tai kattoon kiinnitetty vaakasuora käsijohde tai 4.2.2.10 kohdan vaatimusten mukainen pöytä.

Pyörätuolipaikan ja etupinnan 2 välillä on oltava pituussuunnassa kuvan 5 mukainen vähimmäisetäisyys. Pinta 1 voi olla suljettu taittoistuin, kokoon taitettu istuin tai väliseinä.

Image

Jos pinta 2 on vastakkaisen käytössä olevan matkustajapaikan istuintyynyn etureuna, etäisyyden on oltava vähintään 300 mm.

Jos pinta 2 on samansuuntaisen matkustajapaikan selkänoja, tai pyörätuolipaikan edessä oleva väliseinä, suljettu taittoistuin tai kokoon taitettu istuin, etäisyyden on oltava vähintään 200 mm.

Image

Pyörätuolipaikalle voidaan asentaa taittoistuimia tai kokoontaitettavia istuimia, mutta ne eivät saa säilytysasennossa viedä tilaa pyörätuolipaikalle vaadituista mitoista.

Pyörätuolipaikan yhdessä reunassa on oltava rakenne tai muu hyväksyttävä varuste, joka on 700 mm leveä (katso kuva 6). Rakenteen tai varusteen on oltava kooltaan sellainen, että se estää pyörätuolia, jonka selkä nojaa siihen, kaatumasta taaksepäin.

Pyörätuolipaikan vieressä tai sitä vastapäätä on oltava vähintään yksi istuin pyörätuolin käyttäjän matkakumppanille. Tämän istuimen on vastattava mukavuudeltaan muita istuimia, ja se voi sijaita kulkuväylän toisella puolella.

Pyörätuolipaikka on varustettava hälyttimellä, jonka avulla pyörätuolin käyttäjä voi vaaratilanteessa ottaa yhteyttä henkilöön, joka voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Hälyttimen on sijaittava viitteenä olevassa pyörätuolissa istuvan henkilön ulottuvilla.

Sen jälkeen, kun hälytin on aktivoitu, hälytysjärjestelmän on annettava näkyvä ja kuuluva ilmoitus siitä, että se on toiminnassa.

Hälytintä ei saa sijoittaa kapeaan koloon tai minkään suojuksen alle, joka estää sen suoran aktivoinnin kämmenellä.

Hälyttimen on oltava vaivattomasti pyörätuolin käyttäjän ulottuvilla sen sijaan, että se olisi enimmäisetäisyydellä.

Image

Pyörätuolipaikan välittömään läheisyyteen tai itse pyörätuolipaikkaan on asennettava liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukainen merkki, josta paikan tunnistaa pyörätuolipaikaksi.

4.2.2.4   Ovet

4.2.2.4.1   Yleistä

Yleisön käytössä olevan manuaalisen oven salvan avaavaa tai sulkevaa ohjauslaitetta on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Ovien manuaalisten ohjainten ja painikkeiden on erotuttava pinnasta, johon ne on kiinnitetty.

Jos ovien käyttöön on painikkeita tai muita kauko-ohjauslaitteita, jokaisen painikkeen tai laitteen on edellytettävä enintään 15 Newtonin voimaa.

Jos avaus- ja sulkemispainikkeet sijaitsevat päällekkäin, ylemmän painikkeen on aina oltava avauspainike.

4.2.2.4.2   Ulko-ovet

4.2.2.4.2.1   Osajärjestelmän vaatimukset

Matkustajien käyttämiin automaattisiin ja puoliautomaattisiin ulko-oviin on sisällyttävä laitteita, jotka havaitsevat, jos ovien sulkeutuessa niiden väliin jää matkustaja, ja siinä tapauksessa ovien on pysähdyttävä automaattisesti ja pysyttävä auki tietyn ajan.

Kaikkien matkustajien käyttämien ulko-ovien oviaukkojen vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm, kun ovi on auki.

Ulko-ovet on maalattava tai merkittävä ulkopuolelta siten, että ne erottuvat vaunun kyljestä.

Pyörätuolille soveltuvien määritettyjen ulko-ovien on oltava ne ovet, jotka ovat lähimpänä määritettyjä pyörätuolipaikkoja.

Pyörätuolille tarkoitetut ovet on merkittävä selkeästi liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukaisella merkillä.

Ulko-ovien sijainti on merkittävä selkeästi vaunun sisäpuolella käyttämällä oven viereisessä lattiassa päällystettä, joka eroaa vaunun muusta lattiasta.

Oven lukituksen avaamisesta on ilmoitettava äänimerkillä, joka kuuluu selkeästi sekä junan sisällä että sen ulkopuolella. Tämän varoitusäänen on kuuluttava vähintään 5 sekunnin ajan, paitsi jos ovi avataan, jolloin varoitusääni voi lakata 3 sekunnin jälkeen. Tätä vaatimusta ei sovelleta luokkien 1 ja 2 suurten nopeuksien junien osalta ulkona kuuluviin äänimerkkeihin.

Kun kuljettaja tai muu junan miehistön jäsen avaa oven automaattisesti tai kauko-ohjauksella, varoitusäänen on kuuluttava vähintään 3 sekunnin ajan hetkestä, jolloin ovi alkaa avautua.

Automaattisesti tai kauko-ohjauksella toimivan oven sulkeutumisesta on ilmoitettava junan sisällä ja sen ulkopuolella kuuluvalla äänimerkillä. Varoitusäänen on kuuluttava vähintään 2 sekunnin ajan ennen kuin ovi alkaa sulkeutua, ja sen on erotuttava äänestä, joka kuuluu, kun oven lukitus avataan. Varoitusäänen on jatkuttava oven sulkeutumisen aikana.

Ovien varoitusäänen äänilähteen on sijaittava lähellä ohjauslaitetta, tai — jos sellaista ei ole — lähellä oviaukkoa.

Matkustajien käyttämien ovien varoitusäänet — Oven lukituksen avaaminen

Ominaisuus

Kahden yhdistetyn äänen jatkuva tai hitaasti toistuva moniäänisignaali (enintään kaksi pulssia sekunnissa)

Taajuudet

3 000 Hz +/- 500 Hz

ja

1 750 Hz +/- 500 Hz

Äänenpainetaso

70 dB LAeq, T +/-2 mitattuna välikön keskipisteessä 1,5 metrin korkeudella lattiatasosta (T = äänitapahtuman kokonaiskesto).

Matkustajien käyttämien ovien varoitusäänet — Oven sulkeutuminen

Ominaisuus

Nopeasti toistuva äänisignaali (6–10 pulssia sekunnissa)

Taajuus

1 900 Hz +/- 500 Hz

Äänenpainetaso

70 dB LAeq, T +/- 2 mitattuna vaunun ulkopuolella 1,5 metrin etäisyydellä vaunun oven keskilinjasta ja 1,5 metrin korkeudella laiturintasosta. Vaunun sisällä mittaus tehdään samalla tavalla kuin oven avautumisen kohdalla (T = äänitapahtuman kokonaiskesto).

Ovet avaa junan miehistö tai ne avautuvat puoliautomaattisesti (eli siten, että matkustaja painaa painiketta).

Oven ohjaimen on sijaittava joko oven vieressä tai ovilevyssä.

Ulko-ovien laiturilta käytettävien ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan laiturista kaikilla laitureilla, joilla juna pysähtyy. Ulko-ovien junan sisällä olevien ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan vaunun lattiatasosta.

4.2.2.4.2.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Jos ovet toimivat painikkeilla, jokaisessa painikkeessa tai sen lähellä on oltava näkyvä merkki siitä, että painike on käytössä, ja painikkeen on edellytettävä enintään 15 Newtonin voimaa. Jos junan miehistö sulkee oven kauko-ohjauksella, näkyvän merkin on poistuttava viimeistään 2 sekuntia ennen kuin ovi alkaa sulkeutua.

Tällaiset painikkeet on voitava tunnistaa kosketuksella (esimerkiksi tuntoon perustuvilla merkinnöillä), ja niissä on esitettävä niiden toiminto.

4.2.2.4.3   Sisäovet

4.2.2.4.3.1   Osajärjestelmän vaatimukset

Automaattisissa ja puoliautomaattisissa ovissa on oltava laitteet, jotka estävät matkustajien jäämisen loukkuun, kun ovia käytetään.

Mahdollisten sisäovien on täytettävä tässä kohdassa asetetut vaatimukset.

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvien oviaukkojen vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm.

Yleisön käytössä olevan käsikäyttöisen oven salvan avaavaa tai sulkevaa ohjauslaitetta on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Käsikäyttöisen oven avaamiseen tai sulkemiseen vaadittava voima saa olla enintään 60  Newtonia.

Sisäovien ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan vaunun lattiatasosta.

Automaattisten vaunun sisäisten ovien ja peräkkäisten vaunujen välisten väliovien on toimittava joko synkronisesti parina tai siten, että toinen ovi automaattisesti havaitsee lähestyvän henkilön ja avautuu.

Jos yli 75 prosenttia oven pinta-alasta on läpinäkyvää materiaalia, se on merkittävä vähintään kahdella selkeästi näkyvällä kaistaleella, joissa on opasteita, liikemerkkejä, tunnuskuvia tai koristeita. Ylemmän kaistaleen on sijaittava 1 500–2 000 mm:n korkeudella ja alemman 850–1 050 mm:n korkeudella, ja niiden on erotuttava taustastaan koko oven leveydellä. Kaistaleiden on oltava vähintään 100 mm korkeat.

4.2.2.4.3.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Jos ovet toimivat painikkeilla, jokaiseen painikkeeseen (tai sen ympäristöön) on sytyttävä valo, kun se on käytössä, ja painikkeen on edellytettävä enintään 15 Newtonin voimaa.

Ohjaimien keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan vaunun lattiatasosta.

Tällaiset ohjaimet on voitava tunnistaa kosketuksella (esimerkiksi tuntoon perustuvilla merkinnöillä), ja niissä on esitettävä niiden toiminto.

4.2.2.5   Valaistus

Vaunun sisäänkäyntien portaat on valaistava portaaseen tai sen välittömään läheisyyteen sijoitetulla valolla, jonka teho on vähintään 75 luksia mitattuna 80 prosentilla portaan leveydestä.

4.2.2.6   WC:t

4.2.2.6.1   Yleistä

Jos junassa on WC:t, pyörätuolipaikalta on oltava pääsy inva-WC:hen, ja sekä tavallisten että inva-WC:iden on täytettävä niille asetetut vaatimukset.

4.2.2.6.2   Tavalliset WC:t (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

Tavallista WC:tä ei ole suunniteltu pyörätuolin käyttäjille soveltuvaksi.

Oven vapaan leveyden on oltava vähintään 500 mm.

WC-tilan sisä- tai ulkopuolella olevan kahvan, lukon tai ohjauslaitteen keskipisteen on sijaittava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiasta.

Oven lukituksesta on oltava näkyvä ja tuntoon perustuva (tai kuuluva) merkki.

Oven ohjauslaitteen tai muun WC-tilan sisällä olevan varusteen (paitsi lastenhoitotason) käyttö saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

Kaikkien ohjauslaitteiden, myös huuhtelujärjestelmän, on erotuttava väriltään ja/tai sävyltään taustastaan, ja ne on voitava tunnistaa kosketuksella.

Kaikkien ohjauslaitteiden käyttöön on annettava selkeät ja tarkat ohjeet, joissa on oltava symbolikuvia ja joiden on oltava tuntoon perustuvia.

WC-istuimen ja pesualtaan vieressä on oltava kiinteä pysty- tai vaakasuora käsijohde.

Käsijohteiden on oltava pyöristetyt, niiden ulkohalkaisijan on oltava 30–40 mm, ja niiden ja viereisten pintojen välissä on oltava vähintään 45 mm:n vapaa tila. Jos käsijohde on kaareva, kaaren sisäpinnan säteen on oltava vähintään 50 mm.

WC-istuimen ja sen kannen sekä kaikkien käsijohteiden on erotuttava väriltään ja/tai sävyltään taustasta.

4.2.2.6.3   Inva-WC:t

Inva-WC on tarkoitettu kaikkien matkustajien, myös kaikkien liikuntarajoitteisten henkilöiden luokkien, käyttöön.

4.2.2.6.3.1   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (Inva-WC:t)

WC:n oven vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm.

Ovi on merkittävä ulkopuolelta liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukaisella merkillä.

WC-tilan sisä- tai ulkopuolella olevan kahvan, lukon tai ohjauslaitteen keskipisteen on sijaittava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiasta.

Oven lukituksesta on oltava näkyvä ja tuntoon perustuva (tai kuuluva) merkki.

Oven ohjauslaitteen tai muun WC-tilan sisällä olevan varusteen (paitsi lastenhoitotason) käyttö saa edellyttää enintään 20 Newtonin voimaa.

WC-tilassa on oltava riittävästi tilaa, jotta liitteessä M määritelty pyörätuoli voidaan sijoittaa WC-istuimen viereen kuvan 8a mukaisesti.

Image

WC-istuimen edessä on oltava vähintään 700 mm:n vapaa tila kuvan 8b mukaisesti.

Image

WC-istuimen molemmilla puolilla on oltava edellä asetettujen mittavaatimusten mukainen vaakasuora käsijohde. Pyörätuolin puoleisen käsijohteen on käännyttävä siten, että pyörätuolin käyttäjä voi siirtyä esteettömästi WC-istuimelle ja siitä pois, kuvien 9 ja 10 mukaisesti.

Image

Image

Alaslasketun WC-istuimen yläpinnan on oltava 450–500 mm:n korkeudella lattiatasosta.

Kaikkien varusteiden (pesualtaan, saippuanannostelijan, peilin, vesihanan ja käsien kuivauslaitteen) on oltava vaivattomasti pyörätuolin käyttäjän ulottuvilla.

WC-tilaan on asennettava vähintään kaksi hälytintä, joiden avulla liikuntarajoitteinen henkilö voi vaaratilanteessa ottaa yhteyttä henkilöön, joka voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Yhden hälyttimen on sijaittava enintään 450 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan. Toisen hälyttimen on sijaittava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan.

Alempi hälytin on sijoitettava siten, että maassa makaava henkilö ylettyy sen ohjaimeen. Nämä kaksi hälytintä on sijoitettava tilan eri pystypinnoille siten, että niihin ylettyy useista eri asennoista.

Hälyttimeen on oltava eri ohjain kuin WC:n muihin laitteisiin, ja ohjaimen on oltava erivärinen kuin muiden laitteiden ohjaimien.

Kunkin hälyttimen välittömään läheisyyteen on sijoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.7 mukainen merkki. Merkissä on kuvailtava toiminto ja siihen vaadittavat toimet, sen on erotuttava tausta, ja siinä on esitettävä tiedot selkeästi näkyvällä ja tuntoon perustuvalla tavalla.

WC:ssä on annettava näkyvä ja kuuluva ilmoitus siitä, että hälytysjärjestelmä on aktivoitu.

4.2.2.6.3.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset (lastenhoitotaso)

Jos junassa ei ole erillistä lastenhoitotilaa, inva-WC:hen on asennettava lastenhoitotaso. Lastenhoitotason on oltava alaslaskettuna 800–1 000 mm:n korkeudella lattiasta. Sen on oltava vähintään 500 mm leveä ja 700 mm pitkä.

Se on suunniteltava siten, ettei lapsi voi vahingossa pudota siltä pois, siinä ei saa olla teräviä reunoja, ja sen on kestettävä vähintään 80 kg:n paino.

Jos lastenhoitotaso työntyy WC-tilaan, se on voitava asettaa säilytysasentoon enintään 25 Newtonin voimalla.

4.2.2.7   Kulkuväylät

Vaunun kulkuväylän on oltava sisäänkäynnistä koko vaunun läpi vähintään 450 mm leveä lattiatasosta 1 000 mm:n korkeudelle ja 550 mm leveä 1 000 mm:stä 1 950 mm:n korkeudelle.

Junan vaunujen välillä kulkuväylän leveyden on oltava vähintään 550 mm tasamaalla olevalla radalla mitattuna.

Pyörätuolipaikoille sekä pyörätuolille soveltuville alueille ja oville vievien kulkuväylien on oltava kaikissa kohdissa vähintään 800 mm leveät vähintään 1 450 mm:n korkeudelle. Kulkuväylän on oltava sellainen, että sillä voi kulkea esteettömästi liitteessä M määritellyllä viitepyörätuolilla.

Pyörätuolipaikan vieressä on oltava kääntymispaikka, jonka halkaisija on vähintään 1 500 mm ja jossa viitepyörätuolia käyttävä liikuntarajoitteinen henkilö voi kääntää pyörätuolinsa. Pyörätuolipaikka voi olla osa kääntöympyrää.

4.2.2.8   Asiakasneuvonta

4.2.2.8.1   Yleistä

Kaiken tiedotuksen on oltava yhtenäistä ja eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaista.

Kaiken tiedotuksen on oltava yhdenmukaista yleisen reititys- ja tiedotusjärjestelmän kanssa, erityisesti värin ja kontrastin osalta junissa, laitureilla ja sisäänkäynneissä.

Näkyvän tiedotuksen on oltava luettavissa kaikissa valaistusoloissa, kun kulkuneuvo tai asema on toiminnassa.

Näkyvän tiedotuksen on erotuttava taustastaan.

Pystykirjasinten alaindeksien on oltava selkeästi tunnistettavia, ja niiden koon on oltava vähintään 20 prosenttia isojen kirjainten koosta.

Kirjainten ala- ja yläindeksejä ei saa typistää.

Tietoa (sekä kuuluvaa että näkyvää) on voitava antaa usealla kielellä (rautatieyritys valitsee kielet ja niiden määrän kunkin junaliikennepalvelun asiakaskunnan mukaan).

Seuraavat tiedot on annettava:

turvatiedot ja turvaohjeet eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

kuuluvat turvaohjeet hätätilanteessa

varoitus-, kielto- ja määräysmerkit eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukaisesti

junan reittiä koskevat tiedot

junan varusteiden sijainti.

4.2.2.8.2   Tiedotus (opasteet, kuvasymbolit, induktiosilmukat ja hätäkutsulaitteet)

4.2.2.8.2.1   Osajärjestelmän vaatimukset

Kaikkiin turva-, varoitus-, määräys- ja kieltomerkkeihin on sisällyttävä kuvasymboleja, ja niiden on täytettävä standardin ISO 3864-1 vaatimukset.

Yhden suunnan esittämiseen saa olla samassa paikassa ja vierekkäin enintään viisi kuvasymbolia ja nuoli.

Tuntoon perustuvia opasteita on asennettava seuraavasti:

WC:ihin tiedot toimintaohjeista ja tarvittaessa hätäkutsun tekemisestä

juniin tiedot ovien avaus-/sulkemispainikkeista ja hätäkutsun tekemisestä.

Reititys- ja tiedotusjärjestelmiin ei saa yhdistää mainoksia.

Seuraavat liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevat graafiset symbolit ja kuvasymbolit on asennettava:

liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukainen pyörätuolin symboli

pyörätuolin käyttäjille soveltuvia palveluja koskevat suuntatiedot

osoitus pyörätuolille soveltuvan oven sijainnista junan ulkopuolella

osoitus pyörätuolipaikan sijainnista junassa

inva-WC:n osoitus

Näitä symboleja voidaan yhdistää muihin symboleihin (esimerkiksi hissien tai WC:iden symboleihin).

4.2.2.8.2.2   Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Mahdolliset induktiosilmukat on osoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.5 mukaisella merkillä.

Mahdollinen säilytystila raskaille matkatavaroille ja kookkaille tavaroille on osoitettava graafisella symbolilla.

Jos junassa on laite, jolla voi soittaa ja pyytää apua tai tietoa, se on osoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.6 mukaisella merkillä,

ja siinä on oltava

näkyvä ja kuuluva osoitus siitä, että laite on otettu käyttöön

tarvittaessa lisätietoja laitteen toiminnasta.

Mahdollisen hätäkutsulaitteen on oltava liitteen N kohtien N.3 ja N.7 mukainen, ja siinä on oltava

näkyviä ja tuntoon perustuvia symboleja

näkyvä ja kuuluva osoitus siitä, että laite on otettu käyttöön

tarvittaessa lisätietoja laitteen toiminnasta.

Inva-WC:issä ja pyörätuolin käyttäjille soveltuvissa WC:issä, joissa on kääntyvä käsijohde, on oltava graafinen symboli, jossa johde esitetään sekä pystyasennossa että alaslasketussa asennossa.

4.2.2.8.3   Tiedotus (reitin kuvaus ja paikanvaraus)

Määränpää tai reitti on esitettävä junan laiturin puoleiselle ulkosivulla vähintään yhden matkustajien käyttämän oven vieressä vähintään joka toisessa vaunussa.

Tietoja ei tarvitse esittää sellaisten junien ulkosivuilla, jotka liikennöivät järjestelmässä, jossa aseman laitureilla esitetään näkyvää dynaamista tietoa vähintään 50 metrin välein ja määränpäätä tai reittiä koskeva tieto esitetään myös junan etuosassa.

Junan määränpää tai reitti on esitettävä jokaisen vaunun sisäpuolella.

Junan seuraava pysähdyspaikka on esitettävä siten, että tieto voidaan lukea vähintään 51 prosentista matkustajapaikoista jokaisessa vaunussa. Tämä tieto on esitettävä vähintään kaksi minuuttia ennen saapumista kyseiselle asemalle. Jos seuraavalle asemalle on aikataulun mukaan alle kahden minuutin matka, tieto seuraavasta asemasta on esitettävä välittömästi sen jälkeen, kun juna lähtee edelliseltä asemalta.

Vaatimusta, jonka mukaan tieto määränpäästä ja seuraavasta pysähdyspaikasta on voitava nähdä vähintään 51 prosentista matkustajapaikoista, ei tarvitse täyttää, jos juna on osittain tai kokonaan jaettu käytävän varrella oleviin, enintään 8 istuimen hytteihin. Hytin ulkopuolella käytävällä seisovan henkilön ja pyörätuolipaikalla istuvan matkustajan on kuitenkin voitava nähdä näyttölaite.

Reitistä tai verkosta, jolla juna liikennöi, on oltava saatavilla yksityiskohtaista tietoa (rautatieyritys päättää, miten tämä tieto tarjotaan).

Seuraavaa pysähdyspaikkaa koskeva tieto voidaan esittää samalla näyttölaitteella kuin tieto määränpäästä. Näyttölaitteen on kuitenkin palattava näyttämään tieto määränpäästä heti, kun juna on pysähtynyt.

Järjestelmällä on voitava antaa ilmoituksia useammalla kuin yhdellä kielellä (rautatieyritys valitsee kielet ja niiden määrän kunkin junaliikennepalvelun asiakaskunnan mukaan).

Jos järjestelmä on automaattinen, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa on voitava poistaa tai korjata.

Vaunuissa, joissa on varattavia istumapaikkoja, on esitettävä vaunun numero tai kirjain (sen mukaan mitä varausjärjestelmässä käytetään) jokaisessa ovessa tai jokaisen oven vieressä vähintään 70 mm korkeilla merkeillä.

Jos istuimet on yksilöity numeroilla tai kirjaimilla, istuimen numero tai kirjain on esitettävä jokaisessa istuimessa tai jokaisen istuimen vieressä vähintään 12 mm korkeilla merkeillä. Tällaisten numeroiden tai kirjainten on erotuttava taustastaan.

Junassa on oltava kuulutusjärjestelmä, jolla kuljettaja tai muu miehistön jäsen, jolla on erityinen vastuu matkustajista, voi tehdä rutiini- tai hätäilmoituksia.

Järjestelmä voi toimia käsikäyttöisesti, automaattisesti tai ennalta ohjelmoituna. Jos järjestelmä on automaattinen, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa on voitava poistaa tai korjata.

Järjestelmän avulla kuulutetaan junan määränpää ja seuraava pysähdyspaikka tai lähtö pysähdyspaikalta.

Järjestelmän avulla kuulutetaan junan seuraava pysähdyspaikka vähintään kaksi minuuttia ennen, kuin juna saapuu kyseiselle pysäkille. Jos seuraavalle asemalle on aikataulun mukaan alle kahden minuutin matka, tieto seuraavasta asemasta on kuulutettava välittömästi sen jälkeen, kun juna lähtee edelliseltä asemalta.

Puhutun tiedotuksen RASTI-arvon on oltava standardin IEC 60268-16 osan 16 mukaisesti vähintään 0,5 kaikilla alueilla. Järjestelmän on täytettävä tämä vaatimus jokaisella istumapaikalla ja pyörätuolipaikalla.

Järjestelmällä on voitava tehdä kuulutuksia useammalla kuin yhdellä kielellä (rautatieyritys valitsee kielet ja niiden määrän kunkin junaliikennepalvelun asiakaskunnan mukaan).

Jos järjestelmä on automaattinen, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa on voitava poistaa tai korjata.

4.2.2.8.4   Tiedotus (yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset)

Jokaisen aseman nimi (joka voi olla lyhennetty) tai sanomien sanat on esitettävä vähintään 2 sekunnin ajan. Vieritysnäytössä (vaaka- tai pystysuuntaisessa) on esitettävä jokainen kokonainen sana vähintään 2 sekunnin ajan, ja vaakasuuntainen vieritysnopeus saa olla enintään 6 merkkiä sekunnissa. Kaikessa kirjoitetussa tiedotuksessa käytetään Sans Serif -kirjasinlajia ja sekä isoja että pieniä kirjaimia (ei yksinomaan isoja kirjaimia).

Isojen kirjaimien ja numeroiden on oltava junan etuosassa ulkopuolella olevissa näyttölaitteissa vähintään 70 mm korkeita ja junan ulko- ja sisäsivuilla olevissa näyttölaitteissa vähintään 35 mm korkeita.

Junien sisällä kirjasinkoon on oltava vähintään 35 mm, kun lukuetäisyys on yli 5 000 mm.

Merkkejä, joiden koko on 35 mm, katsotaan olevan luettavissa enintään 10 000 mm:n etäisyydeltä.

4.2.2.9   Korkeuden muutokset

Sisäportaiden (muiden kuin sisääntuloportaiden) enimmäiskorkeus on 200 mm ja vähimmäissyvyys on 280 mm mitattuna portaiden keskiviivasta. Ensimmäinen ja viimeinen porras on osoitettava erottuvalla kaistaleella, joka on 45–50 mm syvä ja joka kattaa portaiden koko leveyden portaan etureunan etu- ja yläpinnassa. Kaksikerroksisissa junissa tämä syvyys voidaan laskea 270 mm:iin yläkerrokseen vievissä portaissa.

Pyörätuolille soveltuvan ulko-oven eteisen, pyörätuolipaikan, pyörätuolille soveltuvan makuuosaston ja inva-WC:n välillä ei saa olla mitään portaita, lukuun ottamatta oven kynnystä, joka saa olla enintään 15 mm korkea.

Junassa olevien luiskien enimmäiskaltevuus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

Luiskan pituus

Enimmäisjyrkkyys (aste)

Enimmäisjyrkkyys ( %)

> 1 000 mm

4,47

8

600–1 000 mm

8,5

15

< 600 mm

10,2

18

Huomautus: Nämä jyrkkyydet mitataan, kun vaunu seisoo tasamaalla olevalla suoralla radalla.

4.2.2.10   Käsijohteet

Vaunuun asennettujen käsijohteiden on oltava pyöristetyt, niiden ulkohalkaisijan on oltava 30–40 mm, ja niiden ja viereisten pintojen välissä on oltava vähintään 45 mm:n vapaa tila. Jos johde on kaareva, kaaren sisäpinnan säteen on oltava vähintään 50 mm.

Kaikkien käsijohteiden on erotuttava taustastaan.

Oviaukoissa, joissa on enemmän kuin kaksi porrasta, on oltava oviaukon molemmilla puolilla käsijohde, joka on asennettu sisäpuolelle mahdollisimman lähelle vaunun ulkoseinää. Käsijohteiden on ulotuttava 800–900 mm:n korkeudelle alimmasta käytettävästä portaasta niiden laitureiden korkeuden mukaan, joilla liikkuvan kaluston on tarkoitus kulkea, ja niiden on oltava yhdensuuntaiset portaiden kanssa.

Junaan nousua ja siitä poistumista varten on oltava myös pystysuuntainen käsijohde. Oviaukoissa, joissa on enintään kaksi porrasta, on oltava oviaukon molemmilla puolilla pystysuuntainen käsijohde, joka on asennettu sisäpuolelle mahdollisimman lähelle vaunun ulkoseinää. Käsijohteiden on oltava 700–1 200 mm:n korkeudella ensimmäisen portaan juuresta.

Matkustajien käyttämissä vaunujen välisissä yhdyskäytävissä, jotka ovat alle 1 000 mm leveitä ja yli 2 000 mm pitkiä, tai niiden vieressä on oltava käsijohteet tai kädensijat. Yhdyskäytävissä, jotka ovat vähintään 1 000 mm leveitä, on oltava käsijohteet tai kädensijat.

4.2.2.11   Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

Junassa, jossa on yöpymistilat matkustajille, on oltava vaunu, jossa on vähintään yksi pyörätuolin käyttäjille soveltuva yöpymistila, johon mahtuu liitteessä M määritelty pyörätuoli.

Junassa, jossa on useampi kuin yksi vaunu, jossa on yöpymistilat matkustajille, on oltava vähintään kaksi pyörätuolin käyttäjille soveltuvaa makuuosastoa.

Raidekulkuneuvon, jossa on pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat, asianomaisen vaunun oven ulkopuolella on oltava liitteen N kohtien N.3 ja N.4 mukainen merkki.

Yöpymistilassa on oltava vähintään kaksi hälytintä, joiden avulla liikuntaesteinen voi vaaratilanteessa ottaa yhteyttä henkilöön, joka voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Yhden hälyttimen on sijaittava enintään 450 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan. Toisen hälyttimen on sijaittava vähintään 600 mm:n ja enintään 800 mm:n korkeudella lattiasta mitattuna pystysuoraan lattianpinnasta ohjaimen yläreunaan.

Alempi hälytin on sijoitettava siten, että maassa makaava henkilö ylettyy vaivattomasti sen ohjaimeen. Nämä kaksi hälytintä on sijoitettava yöpymistilan eri pystypinnoille. Hälyttimeen on oltava eri ohjain kuin yöpymistilan muihin laitteisiin, ja ohjaimen on oltava erivärinen kuin muiden laitteiden ohjaimien.

Kunkin hälyttimen välittömään läheisyyteen on sijoitettava liitteen N kohtien N.3 ja N.7 mukainen merkki. Merkissä on kuvailtava toiminto ja siihen vaadittavat toimet, sen on erotuttava taustaan, ja siinä on esitettävä tiedot selkeästi näkyvällä ja tuntoon perustuvalla tavalla.

Yöpymistilassa on annettava näkyvä ja kuuluva ilmoitus siitä, että hälytysjärjestelmä on aktivoitu.

4.2.2.12   Portaan paikka vaunun sisään- ja uloskäynneissä

4.2.2.12.1.   Yleiset vaatimukset

On osoitettava, että rataan nähden keskellä seisovan, käyttökunnossa olevan vaunun, jossa on uudet pyörät muttei matkustajia, molemmilla puolilla olevien sisäänkäyntiovien portaiden (2) etureunan keskipiste on jäljempänä kuvassa 11 ”portaan paikaksi” nimetyn alueen sisällä ja täyttää jäljempänä asetetut vaatimukset.

Vaunun sisäänkäyntiportaiden on täytettävä jäljempänä esitetyt vaatimukset sen laiturityypin mukaan, jolla liikkuvan kaluston on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä. Sisäänkäyntioven edessä olevan lattianreunaa pidetään portaana.

Portaiden on oltava sellaiset, että vaunun suurin rakenteellinen ulottuma täyttää tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteessä C asetetut vaatimukset.

Vaatimus a) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä laitureilla, joiden korkeus on alle 550 mm:

Alimman portaan (ensimmäisen tason) on sijaittava vaunun rakenteellisen ulottuman alarajalla, joka määritellään kyseistä vaunua koskevissa tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteen C vaatimuksissa.

Alimman portaan (ensimmäisen tason) vaakasuuntaisen paikan on sijaittava vaunun rakenteellisen ulottuman ulkorajalla, joka määritellään kyseistä vaunua koskevissa tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteen C vaatimuksissa.

Vaatimus b) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä laitureilla, joiden korkeus on 550 mm:

Portaan on oltava kuvassa 11 esitettyjen vaatimusten ja seuraavien arvojen mukainen, kun ajoneuvo on pysähtynyt nimellisasemaansa

 

δh mm

δv+ mm

δv- mm

tasamaalla olevalla suoralla radalla

200

230

160

radalla, jonka kaarresäde on 300 m

290

230

160

Vaatimus c) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä laitureilla, joiden korkeus on 760 mm:

Portaan on oltava kuvassa 11 esitettyjen vaatimusten ja seuraavien arvojen mukainen, kun ajoneuvo on pysähtynyt nimellisasemaansa

 

δh mm

δv+ mm

δv- mm

tasamaalla olevalla suoralla radalla

200

230

160

radalla, jonka kaarresäde on 300 m

290

230

160

Vaatimus d) kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä normaalikäytössä sekä laitureilla, joiden korkeus 760 mm, että laitureilla, joiden korkeus on 550 mm tai matalampi, ja joissa on vähintään kaksi sisääntuloporrasta:

Edellä esitettyjen merkityksellisten vaatimusten lisäksi portaan on oltava kuvassa 11 esitettyjen vaatimusten ja seuraavien — laiturin 760 mm:n nimelliskorkeuteen perustuvien — arvojen mukainen, kun vaunu on pysähtynyt nimellisasemaansa

 

δh mm

δv+ mm

δv- mm

tasamaalla olevalla suoralla radalla

380

230

160

radalla, jonka kaarresäde on 300 m

470

230

160

Image

4.2.2.12.2   Sisään- ja uloskäyntiportaat

Kaikkien sisään- ja uloskäyntiportaiden on oltava liukumattomia, ja niiden tosiasiallisen vapaan leveyden on vastattava oviaukon leveyttä.

Sisäänkäyntien sisäportaiden enimmäiskorkeus on 200 mm ja vähimmäissyvyys on 240 mm mitattuna portaiden pystysuuntaisten reunojen välillä. Jokaisen portaan nousukorkeuden on oltava sama. Ensimmäinen ja viimeinen porras on osoitettava erottuvalla kaistaleella, joka on 45–50 mm syvä ja joka kattaa portaiden koko leveyden portaan etureunan etu- ja yläpinnassa.

Portaiden korkeutta voidaan nostaa enintään 230 mm:iin, jos voidaan osoittaa, että näin vähennetään portaiden kokonaismäärää yhdellä (esimerkiksi 460 mm:n pystysuoralla etäisyydellä voidaan osoittaa, että portaiden määrä vähenee kolmesta kahteen, jos portaiden korkeus on 230 mm).

Kiinteiden tai liikuteltavien ulkopuolisten sisäänkäyntiportaiden enimmäiskorkeus on 230 mm portaiden välillä ja vähimmäissyvyys on 150 mm. Jos vaunussa on astinlauta, joka on vaunun ulkopuolelle ulottuva kynnyksen jatke, ja jos astinlaudan ja vaunun lattian välillä ei ole korkeuseroa, astinlautaa ei pidetä tässä eritelmässä tarkoitettuna portaana. Mahdollisimman pieni, enintään 60 mm:n pudotus eteisen lattiatason ja oven ohjaamiseen ja lukitsemiseen käytettävän vaunun ulkopuolisen tason välillä on myös sallittu, eikä sitä pidetä portaana.

Vaunun eteiseen saa olla enintään 4 porrasta, joista yksi voi olla vaunun ulkopuolella.

4.2.2.12.3   Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

4.2.2.12.3.1   Yleistä

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on täytettävä seuraavassa taulukossa esitetyt vaatimukset:

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen käyttö

Ei sovellu pyörätuolin käyttäjille

Sekä pyörätuolin käyttäjien että muiden henkilöiden käytettävissä

Vain pyörätuolin käyttäjien käytettävissä

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen luokka*

Liikuteltava porras

Luiska

Hissi

Muut laitteet

Siltalevy

Muut laitteet

 

Muut laitteet

 

Yleiset vaatimukset seuraavan mukaan:

Luokka A

Luokka A

Luokka B

 

Luokka B

 

4.2.2.12.3.2   Kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden saatavuus pyörätuolin käyttäjille

Kun junan pyörätuolille soveltuva oviaukko on tarkoitus avata normaalikäytössä sellaisen aseman laiturilla, jolla on 4.1.2.3.1 kohdan mukaisia esteettömiä reittejä, oviaukon ja laiturin välillä on oltava käytössä laite, jonka avulla pyörätuolin käyttäjä voi nousta junaan ja siitä pois, ellei ole osoitettu, että oviaukon kynnyksen reunan ja laiturin reunan väliin jäävä tila on vaakasuoraan mitattuna enintään 75 mm leveä ja pystysuuntaan mitattuna enintään 50 mm korkea.

Niiden laitureiden reunan sijainti, joille liikkuvan kaluston kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet soveltuvat edellisen kohdan mukaisesti, on ilmoitettava liikkuvan kaluston ominaisuuksissa.

Jos samalla rataosuudella olevien asemien, joilla on sellaisia liikkuvan kaluston käytössä olevia laitureita, jotka on varustettu pyörätuolin käyttäjille tarkoitetuilla kulkuneuvoon pääsyä helpottavilla laitteilla, välinen etäisyys on enintään 30 km, näitä laitteita ei välttämättä tarvitse kuljettaa liikkuvassa kalustossa.

Vastuussa olevat infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t), jos ne ovat vastuussa) ja rautatieyritys sopivat kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1371/2007 mukaisesti, kumpi osapuoli vastaa kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden tarjoamisesta. Infrastruktuurin haltija (tai aseman haltija(t)) ja rautatieyritys varmistavat, että niiden sopima vastuunjako on toimivin kokonaisratkaisu.

Tällaisessa sopimuksessa määritellään

aseman laiturit, joilla infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

aseman laiturit, joilla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja liikkuva kalusto, jota varten sitä käytetään,

liikkuva kalusto, jolla rautatieyrityksen on tarjottava kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite, ja aseman laituri, jolla sitä käytetään,

erityissäännöt junien pysäyttämiseksi 4.1.2.19 kohdan mukaisesti (alue pyörätuolia käyttävien matkustajien kulkuneuvoon pääsyä helpottavia laitteita varten).

Rautatieyrityksen on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mitkä velvoitteet sille kuuluvat tällaisten sopimusten nojalla ja miten se aikoo täyttää ne.

Edellä esitetyissä kohdissa laitureita hoitavaa aseman haltijaa pidetään direktiivin 91/440/ETY 3 artiklassa olevassa infrastruktuurin määritelmässä ja asetuksessa (ETY) N:o 2598/70 tarkoitettuna infrastruktuurin haltijana.

4.2.2.12.3.3   Yleiset vaatimukset luokalle A

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Laitteen on kestettävä ilman pysyvää muodonmuutosta 2 kN:n keskitetty alaspäin suuntautuva pystykuorma, joka kohdistuu 100 mm * 200 mm pinta-alalle missä tahansa kohdassa avoimen portaan pintaa.

Laitteen on kestettävä avoimella pinnallaan ilman pysyvää muodonmuutosta 4 kN:n jaettu alaspäin suuntautuva pystykuorma portaan pituuden metriä kohti.

Laitteen vakaus käyttö- ja säilytysasennossa on varmistettava asianmukaisella mekanismilla.

Laitteen pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on vastattava oviaukon leveyttä.

Laitteessa on oltava laite, jolla portaan liike pysäytetään, jos portaan etureuna joutuu kosketuksiin jonkin esineen tai henkilön kanssa, kun porras on liikkeessä.

Laitteen kohdistaman voiman suurimman arvon on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Laitteen kohdistama voima avaussuunnassa saa olla enintään 300 N, kun laite törmää esteeseen.

Kun matkustajien on tarkoitus seistä pystysuunnassa liikuteltavassa laitteessa vaunun sisällä, porras ei saa toimia pystysuuntaisella voimalla, joka on yli 150 N kohdistettuna 80 mm halkaisijan alueeseen missä tahansa portaan kohdassa.

Laite on voitava hätätilanteessa ottaa käyttöön ja varastoida, jos portaan virransyöttö katkeaa.

4.2.2.12.3.4   Yleiset vaatimukset luokalle B

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Asemalle sijoitettujen kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden on sovelluttava pyörätuolille, jonka ominaisuudet määritellään liitteessä M.

Laitteen pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on oltava vähintään 760 mm, lukuun ottamatta hissejä, joiden leveys voi olla 720 mm. Jos taso on alle 900 mm leveä, sen molempien reunojen on oltava korotetut siten, etteivät liikkumisen apuvälineiden pyörät pääse liukumaan pois.

Laitteen on kestettävä vähintään 300 kilon paino sijoitettuna luiskan keskelle ja jakautuneena alueelle, jonka koko on 660 mm kertaa 660 mm.

4.2.2.12.3.5   Erityisvaatimukset liikuteltaville portaille

Liikuteltava porras on vaunuun kiinnitetty täysin automaattinen laite, joka käynnistyy oven avaamisen/sulkemisen yhteydessä.

Liikuteltavia portaita voi käyttää, jos ne täyttävät liikkuvan kaluston rakenteellista ulottumaa koskevat vaatimukset, jotka asetetaan tavaraliikenteen vaunujen YTE:n liitteessä C.

Jos liikuteltava porras ulottuu ulottumaa koskevissa määräyksissä sallittua kauemmas, junan on oltava pysäköitynä, kun porras levitetään.

Liikuteltavan portaan on oltava levitettynä, ennen kuin matkustajat pääsevät kulkemaan avatusta ovesta, ja käänteisesti porrasta voidaan alkaa poistaa vasta, kun liikuntarajoitteiset matkustajat eivät enää voi kulkea ovesta.

4.2.2.12.3.6   Erityisvaatimukset siirrettäville luiskille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Kun henkilöstö käyttää laitetta manuaalisesti, sen on oltava turvallinen ja sen käytön on oltava mahdollisimman vaivatonta.

Jos kulkuneuvoon pääsyä helpottava laite on sähkökäyttöinen, sitä on hätätilanteessa voitava käyttää manuaalisesti, jos virransyöttö katkeaa. Tällaisen käyttötavan on oltava vaaraton sekä laitteen matkustajalle että sen käyttäjälle.

Aseman laiturilla tai junassa säilytettävän kulkuluiskan voi joko asettaa paikalleen henkilöstö tai se voidaan ottaa käyttöön puoliautomaattisesti koneella, jota käyttää joko henkilöstö tai matkustaja.

Luiskan pinnan on oltava liukumaton, ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on oltava vähintään 760 mm.

Luiskien molempien reunojen on oltava korotetut siten, etteivät liikkumisen apuvälineiden pyörät pääse liukumaan pois.

Luiskan molemmissa päädyissä olevien reunakappaleiden on oltava viistot, ja ne saavat olla enintään 20 mm korkeat. Niissä on oltava erottuvat varoitusnauhat.

Kun luiskaa käytetään junaan nousuun tai siitä poistumiseen, se on kiinnitettävä siten, ettei se pääse siirtymään kuormituksen aikana.

Kiinteällä lokerolla varmistetaan, etteivät varastoidut luiskat, myös siirrettävät luiskat, haittaa matkustajan pyörätuolia tai liikkumisen apuvälinettä eivätkä aiheuta matkustajille mitään vaaraa äkillisen pysähdyksen yhteydessä.

Luiskan kaltevuus saa olla enintään 10,2 astetta (18 %). Tämä enimmäisarvo saattaa edellyttää matkustajien avustamista.

Osajärjestelmän vaatimukset

Kiinteällä lokerolla varmistetaan, etteivät varastoidut luiskat, myös siirrettävät luiskat, haittaa matkustajan pyörätuolia tai liikkumisen apuvälinettä eivätkä aiheuta matkustajille mitään vaaraa äkillisen pysähdyksen yhteydessä.

4.2.2.12.3.7   Erityisvaatimukset puoliautomaattisille luiskille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Puoliautomaattisessa luiskassa on oltava laite, jolla luiskan liike pysäytetään, jos luiskan etureuna joutuu kosketuksiin jonkin esineen tai henkilön kanssa, kun taso on liikkeessä.

Luiskan kaltevuus saa olla enintään 10,2 astetta (18 %). Tämä enimmäisarvo saattaa edellyttää matkustajien avustamista.

Osajärjestelmän vaatimukset

Ohjaimella on varmistettava, ettei vaunua voida siirtää, kun puoliautomaattista luiskaa ei ole varastoitu.

4.2.2.12.3.8   Erityisvaatimukset siltalevyille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Siltalevy on vaunuun kiinnitetty täysin automaattinen laite, joka käynnistyy oven avaamisen/sulkemisen yhteydessä. Se pysyy vaaka-asennossa ilman laiturilla olevaa tukea.

4.2.2.12.3.9   Erityisvaatimukset junahisseille

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimukset

Junahissi on vaunun oviaukkoon kiinnitetty laite, jonka ottaa käyttöön junan henkilöstö. Järjestelmän on katettava käyttöalueen suurin korkeusero vaunun lattian ja aseman laiturin välillä.

Mahdollisen junahissin on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Kaikkien hissin käyttöönottoon, laskemiseen, nostamiseen ja varastoimiseen tarkoitettujen ohjaimien on vaadittava käyttäjältä jatkuvaa käsikäyttöistä ohjausta, eivätkä ne saa mahdollistaa hissin virheellistä vaiheistusta, kun hississä on matkustaja.

Hissi on voitava hätätilanteessa ottaa käyttöön, laskea maan tasolle matkustajan kanssa, nostaa ja varastoida, jos sen virransyöttö katkeaa.

Mikään hissin lavan osa ei saa liikkua nopeammin kuin 150 mm sekunnissa silloin, kun matkustajaa lasketaan ja nostetaan, eikä nopeammin kuin 300 mm sekunnissa, silloin kun hissiä otetaan käyttöön tai varastoidaan (ellei hissiä oteta käyttöön tai varastoida manuaalisesti). Hissin suurin sallittu vaaka- tai pystysuuntainen kiihtyvyys kuormattuna on 0,3 g.

Hissin lavassa on oltava esteet, jotka estävät pyörätuolin pyöriä vierimästä pois hissin lavalta käytön aikana.

Pyörätuolin vieriminen kulkuneuvoa lähimpänä olevan reunan yli, ennen kuin hissi on nostettu aivan ylös, on estettävä siirrettävällä esteellä tai kiinteällä rakenneosalla.

Hissin lavan molemmilla puolilla, jotka ulottuvat kulkuneuvon ulkopuolelle, kun hissi on nostettu ylös, on oltava vähintään 25 mm korkea este. Nämä esteet eivät saa haitata kulkua käytävälle tai käytävältä.

Kuormausreunan esteen (ulompi este), joka toimii kuormausluiskana, kun hissi on maan tasolla, on riitettävä nostettuna tai suljettuna estämään sähkökäyttöisen pyörätuolin kulkeminen sen yli, tai tämä on varmistettava lisäjärjestelmällä.

Pyörätuoli on voitava sekä ajaa suoraan että peruuttaa hissiin.

Pitävällä varastointijärjestelmällä varmistetaan, ettei varastoitu hissi haittaa matkustajan pyörätuolia tai liikkumisen apuvälinettä tai aiheuta mitään vaaraa matkustajille.

Kun hissi on varastoituna, oviaukon vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm.

Osajärjestelmän vaatimukset

Hissin osalta on varmistettava, ettei vaunua voida siirtää silloin, kun hissiä ei ole varastoitu.

4.2.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Tämä kohta on vielä avoin kysymys, koska tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:iä ei ole vielä laadittu matkustajille tarkoitetun liikkuvan kaluston eikä infrastruktuurin osalta.

Liikenteenohjausta ja valvontaa sekä opasteita/merkinantoa koskevaan osajärjestelmään ei ole liitäntää.

Liitännät käyttötoimintaa koskevaan osajärjestelmään määritellään 4.1.4 kohdassa ”Käyttösäännöt”.

4.2.4   Käyttösäännöt

Seuraavat käyttösäännöt eivät ole osa liikkuvan kaluston arviointia.

Tässä YTE:ssä ei tarkenneta käyttösääntöjä vaaratilanteissa tehtävää evakuointia varten, vaan ainoastaan merkitykselliset tekniset vaatimukset. Liikkuvan kaluston teknisten vaatimusten tarkoituksena on helpottaa evakuointia kaikille, myös liikuntarajoitteisille henkilöille.

Edellä 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti tässä YTE:ssä tarkoitettua liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevat 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan nojalla seuraavat käyttösäännöt:

Yleistä

Rautatieyrityksellä on oltava kirjalliset toimintaohjeet, joilla varmistetaan, että kaikilla liikuntarajoitteisten henkilöiden luokilla on mahdollisuus päästä matkustajille tarkoitettuun liikkuvaan kalustoon kaikkina toiminta-aikoina tämän YTE:n teknisten vaatimusten mukaisesti. Toimintaohjeiden on lisäksi oltava kaikkien asianomaisten infrastruktuurin haltijan tai aseman haltijan toimintaohjeiden kanssa yhteensopivia (katso 4.2.4 kohta). Toimintaohjeet on pantava täytäntöön tarjoamalla asianmukaista tietoa henkilöstölle, vahvistamalla menettelyjä ja antamalla koulutusta. Liikkuvaa kalustoa koskeviin toimintaohjeisiin on sisällyttävä muun muassa mutteivät yksinomaan käyttösäännöt seuraavia tilanteita varten:

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien saatavuus ja varaus

Ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettuihin istuimiin liittyy kaksi vaihtoehtoa: (i) varaamaton ja (ii) varattu (katso 4.2.2.2.1 kohta). Vaihtoehdossa (i) käyttösäännöt on suunnattu muille matkustajille (merkintä), joita pyydetään jättämään istuimet ensisijaisesti kaikille liikuntarajoitteisten henkilöiden luokille, joilla on oikeus käyttää tällaisia istuimia, ja luovuttamaan tarvittaessa tällaiset istumapaikat. Vaihtoehdossa (ii) rautatieyrityksen on pantava käyttösäännöt täytäntöön varmistaakseen, että lipunvarausjärjestelmä kohtelee liikuntarajoitteisia henkilöitä tasavertaisesti. Näillä säännöillä varmistetaan, että ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitetut istuimet ovat vain liikuntarajoitteisten henkilöiden varattavissa määrättyyn ajankohtaan asti ennen lähtöä. Niihin on myös sisällyttävä avustajakoiran kanssa matkustavan henkilön mahdollisuus varata kaksi paikkaa — yhden liikuntarajoitteiselle henkilölle ja toisen koiralle. Määrätyn ajankohdan jälkeen ensisijaisesti liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitetut istuimet ovat kaikkien matkustajien, myös liikuntarajoitteisten henkilöiden, varattavissa.

Avustajakoirien kuljetus

Käyttösäännöillä on varmistettava, ettei avustajakoiran kanssa matkustavalta liikuntarajoitteiselta henkilöltä peritä lisämaksua.

Pyörätuolipaikkojen saatavuus ja varaus

Edellä esitettyjä ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien saatavuutta ja varausta koskevia sääntöjä sovelletaan myös pyörätuolipaikkoihin (katso 4.2.2.3 kohta) sillä erotuksella, että pyörätuolin käyttäjät ovat ainoa liikuntarajoitteisten henkilöiden luokka, joille nämä istuimet on ensisijaisesti tarkoitettu. Käyttösääntöjen on lisäksi katettava saattajien (muiden kuin liikuntarajoitteisten henkilöiden) mahdollisuus saada (i) varaamaton tai (ii) varattu istumapaikka pyörätuolipaikan vieressä tai sitä vastapäätä. Pyörätuolipaikat voidaan muuttaa yleisiksi istumapaikoiksi taittotuoleilla.

Pyörätuolille soveltuvan makuuosaston saatavuus ja varaus

Edellä esitettyjä ensisijaisesti liikuntarajoitteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien varausta koskevia sääntöjä sovelletaan myös pyörätuolille soveltuviin makuuosastoihin (katso 4.2.2.3 kohta). Käyttösäännöissä on kuitenkin estettävä pyörätuolille soveltuvan makuuosaston käyttö ilman varausta (eli sellainen on aina varattava ennalta).

Pyörätuolipaikan hälytin (pyörätuolin käyttäjille tarkoitettu hälytysjärjestelmä)

Käyttösäännöillä on varmistettava junan miehistön asianmukainen toiminta, kun pyörätuolipaikan hälytin aktivoidaan (katso 4.2.2.3 kohta).

Junan miehistön hoitama ulko-ovien aktivointi

Käyttösäännöt, joka koskevat junan miehistön hoitamaa ulko-ovien aktivointia kaikkien matkustajien, myös liikuntarajoitteisten henkilöiden, turvallisuuden varmistamiseksi (katso 4.2.2.4.1 kohta), on pantava täytäntöön.

Junan miehistö — Inva-WC:iden hälytysjärjestelmä

Käyttösäännöillä on varmistettava junan miehistön asianmukainen toiminta, kun kuka tahansa matkustaja, myös liikuntarajoitteinen henkilö, aktivoi inva-WC:iden hälyttimen (katso 4.2.2.6.3 kohta).

Kuuluvat turvaohjeet hätätilanteessa

Käyttösäännöt, jotka koskevat kuuluvien turva-ohjeiden antamista matkustajille hätätilanteessa (katso 4.2.2.8.1 kohta), on pantava täytäntöön. Näihin sääntöihin on sisällyttävä ohjeiden luonne ja niiden välitystapa.

Näkyvä tiedotus — Mainosten valvonta

Näkyvän tiedotuksen (katso 4.2.2.8.2 kohta) mahdollinen häiritseminen mainoksilla on estettävä käyttösäännöillä. Näissä säännöissä on käsiteltävä mainosten sijoittamista, mittasuhteita ja valaistusta.

Automaattinen tiedotusjärjestelmä — Virheellisen tai harhaanjohtavan tiedotuksen manuaalinen korjaus

Käyttösäännöt, jotka koskevat junan miehistön mahdollisuutta vahvistaa oikeaksi automaattinen tiedotus ja korjata virheellinen automaattinen tiedotus (katso 4.2.2.8 kohta), on pantava täytäntöön.

Määränpään ja seuraavan pysähdyspaikan ilmoittamista koskevat säännöt

Käyttösäännöillä on varmistettava, että seuraava pysähdyspaikka ilmoitetaan viimeistään 2 minuuttia ennen saapumista (katso 4.2.2.8 kohta).

Junassa tehtävissä kuulutuksissa käytettävä kieli

Junassa tehtävät kuulutukset voivat olla nauhoitettuja tai suoria. Molemmissa tapauksissa on vahvistettava käyttösäännöt, joissa perustellaan käytettävät kielet sen mukaan, mikä on reitin tai reittien tavallisten matkustajien puhuma kieli tai kielet kansallisuuden perusteella (katso 4.2.2.8 kohta).

Hälytysjärjestelmä makuuosastoissa

Käyttösäännöillä on varmistettava junan miehistön asianmukainen toiminta, kun mikä tahansa matkustaja, myös liikuntarajoitteinen henkilö, aktivoi makuuosaston hälyttimen (katso 4.2.2.11 kohta).

Junan kokoonpanoa koskevat säännöt, joilla mahdollistetaan pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden käyttö laiturijärjestelyjen mukaan

Käyttösäännöissä on otettava huomioon junien erilaiset kokoonpanot siten, että junien pysähdyspaikka voidaan määritellä kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alueen perusteella.

Pyörätuolien kulkuneuvoon pääsyä helpottavien käsikäyttöisten ja koneellisten laitteiden turvallisuus

Käyttösäännöt, jotka koskevat kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden käyttöä junan ja aseman henkilöstön toimesta, on pantava täytäntöön. Käsikäyttöisten laitteiden käytön on oltava fyysisesti mahdollisimman vaivatonta henkilöstölle. Koneellisia laitteita on voitava hätätilanteessa käyttää turvallisesti, jos virransyöttö katkeaa. Käyttösääntö, joka koskee pyörätuolihisseihin asennettujen siirrettävien suojaesteiden käyttöä junan tai aseman henkilöstön toimesta, on pantava täytäntöön.

Käyttösäännöillä on varmistettava, että junan ja aseman henkilöstö kykenee ottamaan käyttöön, kiinnittämään, nostamaan, laskemaan ja varastoimaan kulkuluiskia turvallisesti.

Pyörätuolin käyttäjien avustaminen

Käyttösäännöillä on varmistettava, että henkilöstö on tietoinen siitä, että pyörätuolin käyttäjät saattavat tarvita apua junaan nousemisessa tai siitä poistumisessa, ja että henkilöstö tarjoaa tarvittaessa tällaista apua.

Pyörätuolin käyttäjät voivat joutua tilaamaan ennalta tällaisen avunannon sen varmistamiseksi, että koulutettua henkilöstöä on käytettävissä.

Laituri — Pyörätuolin kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alue

Rautatieyritys ja infrastruktuurin haltija tai aseman haltija määrittelevät yhdessä laiturin alueen, jolla laitetta todennäköisesti käytetään, ja osoittavat sen kelpoisuuden. Tämän alueen on oltava yhteensopiva niiden olemassa olevien laitureiden kanssa, joilla juna todennäköisesti pysähtyy.

Edellä esitetystä seuraa, että junan pysähdyspaikkaa on joissakin tapauksissa mukautettava tämä vaatimuksen täyttämiseksi.

Käyttösäännöissä on otettava huomioon junien erilaiset kokoonpanot (katso 4.1.2.19 kohta) siten, että junien pysähdyspaikka voidaan määritellä kulkuneuvoon pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alueen perusteella.

Hätämenetelmä liikuteltavien portaiden käyttöönottoon

Käyttösäännöt, jotka koskevat siltalevyn käyttöönottoa ja varastointia hätätilanteessa, jos virransyöttö katkeaa, on pantava täytäntöön.

Lastenvaunujen kuljetus

Lastenvaunujen kuljetusta koskevat käyttösäännöt on pantava täytäntöön.

Matkatavaroiden kuljetus

Matkatavaroiden kuljetusta koskevat käyttösäännöt on pantava täytäntöön.

Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n vaatimukset täyttävän ja niistä poikkeavan liikkuvan kaluston yhdistelmien käyttö

Kun junassa on sekä vaatimukset täyttävää että niistä poikkeavaa liikkuvaa kalustoa, on pantava täytäntöön toimintamenettelyt, joilla varmistetaan, että junassa on vähintään kaksi liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n mukaista pyörätuolipaikkaa. Jos junassa on WC:itä, on myös varmistettava, että pyörätuolin käyttäjällä on mahdollisuus päästä inva-WC:hen.

Tällaisten liikkuvan kaluston yhdistelmien osalta on vahvistettava menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikissa vaunuissa on saatavilla näkyvää ja kuuluvaa reittitietoa.

Dynaamisten tiedotusjärjestelmien ja pyörätuolipaikkojen/inva-WC:iden hälyttimien ei tarvitse olla täysin toimivia tällaisissa kokoonpanoissa.

Junien muodostaminen yksittäisistä vaunuista, jotka ovat liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n mukaisia

Kun juna muodostetaan vaunuista, jotka on arvioitu yksitellen 6.2.7 kohdan mukaisesti, on laadittava toimintamenettelyt, joilla varmistetaan, että juna on kokonaisuudessaan tämän YTE:n 4.2 kohdan merkityksellisten kohtien mukainen.

4.2.5   Kunnossapitosäännöt

Edellä 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti tässä YTE:ssä tarkoitettua liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevat 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan nojalla seuraavat kunnossapitosäännöt:

Siltä varalta, että liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettu laite (mukaan lukien tuntoon perustuvat opasteet) vioittuu, rautatieyrityksen on varmistettava, että sillä on menettelyt laitteen korjaamiseksi tai vaihtamiseksi 6 työpäivän kuluessa tapahtuman raportoinnista.

4.2.6   Ammattipätevyys

Tässä YTE:ssä tarkoitetun liikkuvan kaluston osajärjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavalta henkilöstöltä edellytetään 1.1 kohdassa määritellyn asiakirjan teknisen soveltamisalan ja 4.2.4 kohdassa lueteltujen käyttösääntöjen nojalla seuraavaa ammattipätevyyttä:

Junassa mukana olevan henkilöstön, matkustajia asemalla palvelevan ja auttavan henkilöstön sekä lipunmyyntihenkilöstön ammatillisen koulutuksen on katettava vammaisuuteen liittyvä tietoisuus ja tasavertainen kohtelu, mukaan lukien kunkin liikuntarajoitteisten henkilöiden luokan erityiset tarpeet.

Junien kunnossapidosta ja käytöstä vastaavan teknisen ja esimiesasemassa olevan henkilöstön ammatillisen koulutuksen on katettava vammaisuuteen liittyvä tietoisuus ja tasavertainen kohtelu, mukaan lukien kunkin liikuntarajoitteisten henkilöiden luokan erityiset tarpeet.

4.2.7   Työterveys- ja työturvallisuusolosuhteet

Tämän YTE:n soveltamisalalla ei ole liikkuvan kaluston käyttöön eikä tämän YTE:n käyttöönottoon tarvittavan henkilöstön työterveys- ja työturvallisuusolosuhteisiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

4.2.8   Liikkuvan kaluston rekisteri

Liikkuvan kaluston rekisteriä koskevat tämän YTE:n osalta seuraavat vaatimukset.

Liikkuvan kaluston rekisteriin on sisällyttävä seuraavat yleiset tiedot kaikista liikkuvan kaluston tyypeistä:

yleinen kuvaus liikkuvan kaluston tyypistä (mukaan lukien suurin ajonopeus ja kiinteiden istuimien määrä);

liikkuvaa kaluston toiminnasta vastaava rautatieyritys ja liikkuvan kaluston omistaja, jos tämä ei ole sama kuin ensin mainittu;

jäsenvaltio, joka hyväksyy liikkuvan kaluston tämän YTE:n osalta;

liikkuvan kaluston sarjan numero ja yksittäisten vaunujen numerot;

liikkuvan kaluston valmistaja;

päivämäärä, jolloin liikkuva kalusto on otettu matkustajaliikenteeseen;

reitit, joilla liikkuvan kaluston käyttö on sallittu;

päivämäärä jolloin liikkuvalle kalustolle on myönnetty vaatimustenmukaisuusvakuutus tämän YTE:n osalta;

ilmoitettu laitos, joka on vahvistanut tämän vaatimustenmukaisuuden;

liikkuvan kaluston kokoonpano(t), kun sitä käytetään tämän YTE:n mukaisesti.

Lisäksi jokaisesta liikkuvan kaluston yksiköstä on lueteltava seuraavat ominaisuudet ja kuvailtava ne tämän YTE:n merkityksellisten kohtien mukaisesti:

ensisijaisesti liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien määrä 4.2.2.2 kohdan mukaisesti;

pyörätuolipaikkojen määrä 4.2.2.3 kohdan mukaisesti;

WC:iden määrä 4.2.2.6 kohdan mukaisesti;

mahdollisten pyörätuolin käyttäjille soveltuvien yöpymispaikkojen määrä 4.2.2.11 kohdan mukaisesti;

vaunun lattian korkeus ja kaikkien vaunun sisääntulo- ja ulosmenoportaiden paikat 4.2.2.12.1, 4.2.2.12.2 ja 4.2.2.12.3 kohdan mukaisesti;

niiden laitureiden korkeudet (mukaan lukien erityistapaukset), joille liikkuvan kaluston on tarkoitus soveltua, 4.2.2.12.1 kohdan mukaisesti;

mahdollisten vaunuun kiinnitettyjen kulkuneuvoon pääsyä helpottavien laitteiden kuvaus 4.2.2.12.4 kohdan mukaisesti;

niiden kulkuneuvoon pääsyä helpottavien siirrettävien laitteiden kuvaus, jotka kuljetetaan liikkuvassa kalustossa, 4.2.2.12.4 kohdan mukaisesti;

Jos kansallisia määräyksiä sovelletaan tämän YTE:n vaatimusten täyttämiseksi, asianomaiset määräykset ja niiden kohdat on esitettävä rekisterin merkityksellistä kohtaa vasten.

Jos rekisteröintijäsenvaltio muuttuu, liikkuvan kaluston rekisterin kyseistä vaunua koskeva sisältö, joka liittyy tähän YTE:än, on siirrettävä alkuperäisestä rekisteröintivaltiosta uuteen rekisteröintivaltioon.

Liikkuvan kaluston rekisteriin sisältyviä tietoja tarvitsee

jäsenvaltio sen varmistamiseksi, että liikkuva kalusto täyttää tämän YTE:n vaatimukset;

infrastruktuurin haltija sen varmistamiseksi, että liikkuva kalusto on yhteensopiva sen infrastruktuurin kanssa, jolla sitä on tarkoitus käyttää;

rautatieyritys sen varmistamiseksi, että liikkuva kalusto vastaa sen tarpeita.

4.3   Tässä YTE:ssä käytettyjen termien määritelmät

Kämmenellä käytettävä

Se, että laitetta voi käyttää kämmenellä, tarkoittaa, että laitetta on sen käyttöasennossa voitava käyttää kämmenellä tai millä tahansa käden osalla ilman, että sormia tarvitsee ojentaa. Matkustajat, joilla on niveliin vaikuttavia kivuliaita sairauksia, kuten niveltulehdus, eivät välttämättä kykene kohdistamaan voimaa vain yhden sormen kärjellä (ja se on heille todennäköisesti vaikeaa tai kivuliasta). Monet heistä eivät kykene ojentamaan sormeaan tätä varten.

Kontrasti (eroavuus)

Kun kahdella vierekkäisellä pinnalla käytetään eri värejä niiden erottamiseksi toisistaan, värien välinen kontrasti määritellään kummankin heijastuvuuden, värisävyn ja värin intensiteetin mukaan.

Tämän YTE:n yhteydessä kontrastia arvioidaan hajavalon heijastuvuuden mukaan, mutta sitä voidaan parantaa värisävyn ja värin intensiteetin vaihteluilla.

”Kontrasti hajavalon heijastuvuuden mukaan” tarkoittaa seuraavassa kaavassa määriteltävää pintojen kontrastia:

Formula

K

=

kontrasti

L0

=

esineen hajavalon heijastuvuus

Lh

=

taustan tai viereisen pinnan hajavalon heijastuvuus

Kun kontrasti (tai eroavuus) mainitaan tässä YTE:ssä, sen vähimmäisarvo on K = 0,3.

Kaavassa L on pinnan elementistä tiettyyn suuntaan heijastuvan valon valovoima jaettuna samaan suuntaan projisoidun elementin pinta-alalla.

Kontrastissa ei saa käyttää punaisen ja vihreän värin yhdistelmää.

Hajavalon heijastuvuus mitataan eurooppalaisten tai kansallisten standardien mukaisesti.

Värisävyjen eroavuus määräytyy sen mukaan, kuinka lähekkäin kyseiset kaksi väriä ovat värispektrissä, siten, että värit, jotka ovat lähekkäin värispektrissä, eroavat toisistaan vähemmän kuin sellaiset, jotka ovat kauempana toisistaan.

Värin intensiteetti kuvaa sen voimakkuutta ja kylläisyyttä. Mitä suurempi on värin kylläisyys, sitä suurempi on sen intensiteetti.

Ensimmäinen porras

Ensimmäisellä portaalla tarkoitetaan vaunun ensimmäistä porrasta, jota matkustaja käyttää noustakseen junaan tai poistuakseen siitä. Se on yleensä laiturin reunaa lähimpänä oleva porras. Se voi olla kiinteä tai liikuteltava porras.

Liukumaton

Liukumattomalla tarkoitetaan, että käytettävän päällysteen tulisi olla riittävän karkeaa tai muulla tavalla muodostettu erityisesti siten, että pinnan ja henkilön kengän tai liikkumisen apuvälineen välinen kitka pysyy hyväksyttävällä tasolla sekä kosteissa että kuivissa oloissa.

Lattiapintojen liukumattomuutta kuvaavan kitkakertoimen määrittelyyn ei ole mitään yksittäistä tai yleistä hyväksyttyä järjestelmää.

Liikkuvan kaluston osalta riittää, kun osoitetaan, että nimetyn liukumattoman pinnan ja kumipohjaisen kengän välinen staattinen kitkakerroin on kansallisesti tai kansainvälisesti tunnustetulla testausmenetelmällä mitattuna vähintään 0,35 myös silloin, kun pinta kastellaan puhtaalla vedellä. Testissä käytetyn kumin laatu on ilmoitettava testitulosten yhteydessä, ja sen on edustettava Euroopan unionin jäsenvaltioissa arkikäyttöön myytävien kenkien valmistuksessa käytettäviä materiaaleja.

Infrastruktuurin osalta sovelletaan vastaaviin rakennusten pintoihin liittyviä kansallisia määräyksiä.

Tuntoon perustuvat merkinnät ja tuntoon perustuvat ohjaimet

Tuntoon perustuvat merkinnät ja tuntoon perustuvat ohjaimet voivat olla esimerkiksi kohokuvasymboleja, kohomerkkejä tai pistekirjoitusta. Tuntoon perustuvien kuvasymbolien ja merkkien syvyyden on oltava vähintään 0,5 mm pinnan yläpuolella, ne eivät saa olla kaiverrettuja, ja niiden reunojen on oltava suorakulmaiset (eikä pyöristetyt tai terävät).

Merkkien tai kuvasymbolien välin on oltava sellainen, että kohotetun kirjaimen, numeron tai kuvan molemmat reunat voi tuntea yhdellä sormen pyyhkäisyllä.

Merkkien tai numeroiden vähimmäiskorkeus on 15 mm.

Pistekirjoituksessa on käytettävä kansallista vakiomuotoista pistekirjoitusta. Pistekirjoituksen pisteen on oltava kupolinmuotoinen. Yksittäisissä sanoissa käytetään Grade I Braille -pistekirjoitusta, ja niihin sisällytetään kohdistin.

Aseman haltija

Aseman haltija vastaa aseman päivittäisestä hallinnosta. Tehtävän voi suorittaa rautatieyritys, infrastruktuurin haltija tai kolmas osapuoli.

Turvatiedot

Turvatiedot ovat matkustajille annettavia tietoja, joilla heille kerrotaan ennalta, miten heidän tulee toimia hätätilanteessa.

Turvaohjeet

Turvaohjeet ovat ohjeet, jotka matkustajille annetaan hätätilanteessa, jotta he tietäisivät, miten heidän tulee toimia.

Kulkuväylä

Kulkuväylä on esteetön tila, jonka kautta vaunussa voi liikkua 4 luvussa nimetyille alueilla.

Yhdyskäytävä

Käytävän kautta matkustajat voivat siirtyä yhdestä junan vaunusta seuraavaan.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Määritelmä

Direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 2 artiklan d kohdan mukaan yhteentoimivuuden osatekijällä tarkoitetaan ”osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat.”

5.2   Innovatiiviset ratkaisut

Kuten tämän YTE:n 4 luvussa mainitaan, innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Nämä eritelmät ja arviointimenetelmät kehitetään 6.1.3 kohdassa kuvaillun prosessin mukaisesti.

5.3   Luettelo osatekijöistä

Yhteentoimivuuden osatekijöihin sovelletaan direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/16/EY, merkityksellisiä säännöksiä, ja ne on luetteloitu jäljempänä.

5.3.1   Infrastruktuuri

Seuraavat tekijät on yksilöity infrastruktuuria koskeviksi yhteentoimivuuden osatekijöiksi:

 

Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet

 

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

 

Painikkeet

 

Lastenhoitotasot

 

Tuntoon perustuvat merkinnät

 

Lipunmyyntiautomaatit

5.3.2   Liikkuva kalusto

Seuraavat tekijät on yksilöity liikkuvaa kalustoa koskeviksi yhteentoimivuuden osatekijöiksi:

 

Tavalliset WC-modulit ja inva-WC-modulit

 

Matkustajien tiedotuslaitteet (kuuluvat ja näkyvät)

 

Matkustajien hälytyslaitteet

 

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

 

Painikkeet

 

Lastenhoitotasot

 

Näkyvät ja tuntoon perustuvat merkinnät

5.4   Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

5.4.1   Infrastruktuuri

Vaadittavat ominaisuudet esitetään seuraavissa 4.1 kohdan merkityksellisissä kohdissa.

 

Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet (4.1.2.11.2 kohta ja liite N)

 

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet (4.1.2.21.2 kohta)

 

Tuntoon perustuvat painikkeet (4.1.2.4 kohta)

 

Lastenhoitotasot (4.1.2.7.2 kohta)

 

Tuntoon perustuvat merkinnät (4.1.2.11 kohta)

 

Lipunmyyntiautomaatit (4.1.2.9.2 kohta)

5.4.2   Liikkuva kalusto

Vaadittavat ominaisuudet esitetään seuraavissa 4.2 kohdan merkityksellisissä kohdissa.

 

WC-modulit (4.2.2.6 kohta)

 

Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet (4.2.2.8.3 kohta ja liite N)

 

Matkustajien hälytyslaitteet:

Hälytyslaitetta on voitava käyttää kämmenellä, ja se saa edellyttää enintään 30 Newtonin voimaa.

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet (4.2.2.12.3 kohta)

 

Painikkeet:

Painikkeet saavat edellyttää enintään 15 Newtonin voimaa.

 

Lastenhoitotasot (4.2.2.6.3.2 kohta)

 

Näkyvät ja tuntoon perustuvat merkinnät (4.2.2.8.1 ja 4.2.2.8.2 kohta sekä liite N)

6.   VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

6.1.   Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1   Vaatimustenmukaisuuden arviointi (yleistä)

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on laadittava direktiivin 2001/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/50/EY, 13 artiklan 1 kohdan ja liitteessä IV olevan 3 luvun mukainen EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus, ennen kuin yhteentoimivuuden osatekijä saatetaan markkinoille.

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään seuraavien moduulien mukaisesti (moduulit määritellään tämän YTE:n liitteessä F):

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat moduulit:

Moduuli A: Suunnittelu, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva sisäinen tuotannonvalvonta

Moduuli A1: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva sisäinen tuotannonvalvonta ja tuotteen tarkastus

Moduuli B: Suunnittelu- ja kehitysvaiheita koskeva tyyppitarkastus

Moduuli C: Tuotantovaihetta koskeva tyypin vaatimustenmukaisuus

Moduuli D: Tuotantovaihetta koskeva tuotannon laadunvarmistusjärjestelmä

Moduuli F: Tuotantovaihetta koskeva tuotteen tarkastus

Moduuli H1: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä

Moduuli H2: Suunnittelu-, kehitys- ja tuotantovaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä ja suunnitteluvaiheen tarkastus

Moduuli V: Käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (Käyttöönsoveltuvuus)

Jos asianmukainen moduuli edellyttää ilmoitetun laitoksen osallistumista,

valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan ja ilmoitetun laitoksen on määriteltävä hyväksyntäprosessi ja arvioinnin sisältö tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

valmistajan valitsema ilmoitettu laitos on jokaisen tarvittavan yhteentoimivuuden osatekijän osalta valtuutettu joko:

arvioimaan liikkuvan kaluston osajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijät ja/tai arvioimaan infrastruktuurin osajärjestelmän yhteentoimivuuden osajärjestelmät.

6.1.2   Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt (moduulit)

Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on katettava tämän YTE:n liitteessä D olevassa taulukossa D1 X:llä merkityt vaiheet ja ominaisuudet. Valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja valitsee osatekijän mukaan yhden moduulin tai moduuliyhdelmän, joka esitetään seuraavassa taulukossa 16.

Taulukko 16

Arviointimenettelyt

Kohta

Arvioitavat osatekijät

Moduuli A

Moduuli A1 (3)

Moduuli B+C

Moduuli B+D

Moduuli B+F

Moduuli H1 (3)

Moduuli H2

4.1.2.11.2

ja

4.1.2.12.2

Matkustajien näkyvät tiedotuslaitteet

 

X

X

X

 

X

X

4.1.2.21.2

Kulkuneuvoon pääsyä helpottavat laitteet

 

X

 

X

X

X

X

4.1.2.4

Tuntoon perustuvat painikkeet

X

 

X

 

 

X