13.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/45

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 yhteydessä seuraavat aineet määritellään arvioinnin kannalta ensisijaisiksi aineiksi ensimmäisestä asetuksessa (ETY) N:o 793/93 tarkoitetusta ensisijaisten aineiden luettelosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1179/94 (2), toisesta asetuksessa (ETY) N:o 793/93 tarkoitetusta ensisijaisten aineiden luettelosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2268/95 (3) ja kolmannesta asetuksessa (ETY) N:o 793/93 tarkoitetusta ensisijaisten aineiden luettelosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 143/97 (4) mukaisesti:

(2)

Näiden asetusten mukaisesti esittelijöiksi nimetyt jäsenvaltiot ovat arvioineet kyseisistä aineista ihmisille ja ympäristölle aiheutuvat riskit siten kuin olemassa olevien aineiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien riskien arviointia koskevien periaatteiden vahvistamisesta 28 päivänä kesäkuuta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1488/94 (5) on säädetty, ja ovat ehdottaneet toimintaperiaatetta riskien rajoittamiseksi asetuksen (ETY) N:o 793/93 mukaisesti.

(3)

Myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevää tiedekomiteaa (SCTEE) on kuultu, ja se on antanut lausuntonsa esittelijöiden tekemistä riskinarvioinneista. Lausunnot on julkaistu tiedekomitean Internet-sivustolla.

(4)

Riskinarvioinnin tulokset ja riskien rajoittamiseen tähtäävien toimintaperiaatteiden muut tulokset on esitetty kyseisiä aineita koskevassa komission tiedonannossa (6).

(5)

Tehtyjen arviointien perusteella on aiheellista suositella tiettyjä riskinvähentämistoimenpiteitä joidenkin aineiden osalta.

(6)

Työntekijöiden suojelua varten suositeltuja riskinvähentämistoimenpiteitä olisi tarkasteltava työsuojelua koskevan lainsäädännön yhteydessä. Tämän lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset kyseisten aineiden aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla.

(7)

Tämän suosituksen riskinvähentämistoimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 793/93 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

1)

Asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä lokakuun 2007 loppuun mennessä neuvoston direktiivin 96/61/EY (7) mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa dibutyyliftalaattia koskevat ehdot, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta kyseessä olevat laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (jäljempänä ”BAT”) siten, että otetaan huomioon laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet.

2)

Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti dibutyyliftalaattia koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana BAT-tietojenvaihtoa.

3)

Työnantajien, jotka käyttävät 3,4-dikloorianiliinia tuotannossa ja jatkoprosessoinnissa niitä käyttötapoja varten, jotka on riskinarvioinnissa todettu huolta aiheuttaviksi, olisi otettava huomioon kaikki kansallisella tasolla laaditut alakohtaiset puhdistus-, ylläpito- ja korjaustöitä koskevat ohjeet, jotka perustuvat neuvoston direktiivin 98/24/EY (8) 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatimiin, luonteeltaan ei-sitoviin käytännön suuntaviivoihin.

Voimassa olevan kasvinsuojeluvalmisteita koskevan yhteisön lainsäädännön (neuvoston direktiivi 91/414/ETY) (9) ja biosidivalmisteita koskevan yhteisön lainsäädännön (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/8/EY) (10) katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on näin ollen sovellettava.

Tässä yhteydessä:

4)

Riskinarvionnin tiedot 3,4-dikloorianiliinin vapautumisesta, kun diuronia käytetään rikkaruohomyrkkynä läpäisemättömillä pinnoilla, olisi syytä ottaa huomioon.

5)

Pieniin pakkauksiin pakatun diuronin väärinkäyttö pitäisi ehkäistä.

6)

Sellaisten vesienhoitoalueiden osalta, joissa etyleenidiamiinitetra-asetaattipäästöt saattavat aiheuttaa riskiä, kyseessä olevien jäsenvaltioiden olisi laadittava ympäristön laatunormit, ja vesienhoitoaluekohtaisiin hoitosuunnitelmiin olisi sisällytettävä kansalliset pilaantumista vähentävät toimenpiteet kyseisten ympäristön laatustandardien saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (11) säännösten mukaisesti.

7)

Asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä lokakuun 2007 loppuun mennessä direktiivin 96/61/EY mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa etyleenidiamiinitetra-asetaattia koskevat ehdot, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta kyseessä olevat laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten, että otetaan huomioon laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet.

8)

Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti etyleenidiamiinitetra-asetaattia koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana BAT-tietojenvaihtoa.

9)

Siellä, missä se on tarpeen, paikallisia päästöjä ympäristöön olisi valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

10)

Työnantajien, jotka käyttävät rakennusalan lattiatöihin tarkoitettuja metyyliasetaattia sisältäviä valmisteita, tulisi ottaa huomioon kaikki kansallisella tasolla laaditut alakohtaiset ohjeet, jotka perustuvat komission direktiivin 98/24/EY 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatimiin, luonteeltaan ei-sitoviin käytännön suuntaviivoihin.

11)

Työnantajien, jotka käyttävät monokloorietikkahappoa sellaisissa käyttötarkoituksissa, jotka on tunnistettu huolta aiheuttaviksi riskinarvioinnissa, olisi otettava huomioon kaikki kansallisella tasolla laaditut alakohtaiset ohjeet, jotka perustuvat komission direktiivin 98/24/EY 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatimiin, luonteeltaan ei-sitoviin käytännön suuntaviivoihin.

12)

Asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä lokakuun 2007 loppuun mennessä direktiivin 96/61/EY mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa monokloorietikkahappoa koskevat ehdot, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta kyseessä olevat laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten, että otetaan huomioon laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet.

13)

Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti monokloorietikkahappoa koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana BAT-tietojenvaihtoa.

14)

Siellä, missä se on tarpeen, paikallisia päästöjä ympäristöön olisi valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle tai ympäristön kautta ihmisille aiheudu riskiä.

15)

Sellaisten vesienhoitoalueiden osalta, joissa tetranatrium-etyleenidiamiinitetra-asetaattipäästöt (Na4EDTA) saattavat aiheuttaa riskiä, kyseessä olevan jäsenvaltion olisi laadittava ympäristön laatunormit, ja vesienhoitoaluekohtaisiin hoitosuunnitelmiin olisi sisällytettävä kansalliset pilaantumista vähentävät toimenpiteet kyseisten ympäristön laatunormien saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä direktiivin 2000/60/EY säännösten mukaisesti.

16)

Asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä lokakuun 2007 loppuun mennessä direktiivin 96/61/EY mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa tetranatrium-etyleenidiamiinitetra-asetaattia koskevat ehdot, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta kyseessä olevat laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten, että otetaan huomioon laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet.

17)

Jäsenvaltioiden olisi huolellisesti seurattava tetranatrium-etyleenidiamiinitetra-asetaattia koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta tärkeästä kehityksestä osana BAT-tietojenvaihtoa.

18)

Siellä, missä se on tarpeen, paikallisia päästöjä ympäristöön olisi valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä.

19)

Tämä suositus on osoitettu kaikille toimialoille, joilla tuodaan, valmistetaan, kuljetetaan, varastoidaan, sisällytetään johonkin valmisteeseen tai muuten käsitellään, käytetään, käsitellään jätteinä tai hyödynnetään kyseisiä aineita, sekä kaikille jäsenvaltioille.