EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32001L0051

Neuvoston direktiivi 2001/51/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi

OJ L 187, 10.7.2001, p. 45–46 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Estonian: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Latvian: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Lithuanian: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Hungarian Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Maltese: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Polish: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Slovak: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Slovene: Chapter 19 Volume 004 P. 160 - 161
Special edition in Bulgarian: Chapter 19 Volume 003 P. 177 - 178
Special edition in Romanian: Chapter 19 Volume 003 P. 177 - 178
Special edition in Croatian: Chapter 19 Volume 003 P. 60 - 61

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2001/51/oj

32001L0051

Neuvoston direktiivi 2001/51/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi

Virallinen lehti nro L 187 , 10/07/2001 s. 0045 - 0046


Neuvoston direktiivi 2001/51/EY,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001,

14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan a alakohdan sekä sen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan,

ottaa huomioon Ranskan tasavallan aloitteen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Laittoman maahanmuuton torjumiseksi tehokkaasti on erityisen tärkeää, että kaikissa jäsenvaltioissa on säännökset, joissa on vahvistettu ulkomaiden kansalaisia jäsenvaltioiden alueelle kuljettavien liikenteenharjoittajien velvollisuudet. Tämän tavoitteen suuremman tehon varmistamiseksi olisi myös jäsenvaltioissa tällä hetkellä säädetyt sakkorangaistukset niissä tapauksissa, joissa liikenteenharjoittajat ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa, yhdenmukaistettava mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien ja käytäntöjen eroavuudet.

(2) Tämä toimenpide kuuluu maahanmuuttovirtojen hallintaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevaan säännöskokonaisuuteen.

(3) Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita sitoumuksia, jotka johtuvat 28 päivänä heinäkuuta 1951 pakolaisten oikeusasemasta tehdystä Geneven yleissopimuksesta sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla.

(4) Ei ole syytä puuttua jäsenvaltioilla olevaan mahdollisuuteen pitää voimassa tai ottaa käyttöön liikenteenharjoittajia koskevia muita toimenpiteitä tai seuraamuksia, olipa kyse tässä direktiivissä tarkoitetuista liikenteenharjoittajista tai ei.

(5) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikissa liikenteenharjoittajia vastaan aloitetuissa menettelyissä, jotka voivat johtaa seuraamusten soveltamiseen, oikeutta puolustautua ja tällaisia päätöksiä koskevaa muutoksenhakuoikeutta voidaan tosiasiallisesti käyttää.

(6) Tällä direktiivillä kehitetään Schengenin säännöstöä Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan mukaisesti, sellaisena kuin säännöstö on määritelty Schengenin säännöstön määrittelemisestä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamiseksi kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle tai päätökselle 20 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/435/EY(3) liitteessä A.

(7) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut 25 päivänä lokakuuta 2000 päivätyllä kirjeellä haluavansa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.

(8) Edellä mainitun pöytäkirjan 1 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin antamiseen. Tämän direktiivin säännöksiä ei näin ollen sovelleta Irlantiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(9) Tanskan asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä direktiivi siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä direktiivillä on tarkoitus kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräysten mukaisesti, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän direktiivin, saattaako Tanska kyseisen direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(10) Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan osalta tällä direktiivillä kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan unionin neuvoston ja mainittujen valtioiden välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 18 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn sopimuksen(4) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tämän direktiivin tarkoituksena on täydentää 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitetun yleissopimuksen(5) (jäljempänä "Schengenin yleissopimus") 26 artiklan määräyksiä ja täsmentää niiden täytäntöönpanoa koskevat tietyt edellytykset.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdan määräysten mukaista kolmansien maiden kansalaisten takaisin kuljettamista koskevaa liikenteenharjoittajien velvoitetta noudatetaan myös silloin, kun jäsenvaltion alueen kautta kulkevalta kolmannen maan kansalaiselta evätään maahanpääsy, jos

a) liikenteenharjoittaja, jonka oli tarkoitus kuljettaa henkilö määrämaahan, kieltäytyy ottamasta tätä kuljetettavakseen, tai

b) määrämaan viranomaiset ovat käännyttäneet henkilön ja lähettäneet hänet takaisin jäsenvaltioon, jonka kautta hän on kulkenut.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sellaiset liikenteenharjoittajat, jotka eivät voi huolehtia kyseisen käännytetyn kolmannen maan kansalaisen paluusta, velvoitetaan löytämään välittömästi keino kuljettaa tämä edelleen ja maksamaan edelleen kuljettamisesta aiheutuvat kulut, tai, jos välitön edelleen kuljetus ei ole mahdollinen, ottamaan vastuu kyseisen kolmannen maan kansalaisen oleskelu- ja paluukustannuksista.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että Schengenin yleissopimuksen 26 artiklan 2 ja 3 kohdan määräysten nojalla käyttöön otetut liikenteenharjoittajiin sovellettavat seuraamukset ovat varoittavia, tehokkaita ja oikeasuhteisia ja että

a) tällä tavoin sovellettavien sakkorangaistusten enimmäismäärä on kuljetettua henkilöä kohti vähintään 5000 euroa tai vastaava määrä kansallisessa valuutassa virallisessa lehdessä 10 elokuuta 2001, julkaistun vaihtokurssin mukaan laskettuna, tai

b) tällaisten sakkorangaistusten vähimmäismäärä on kuljetettua henkilöä kohti vähintään 3000 euroa tai vastaava määrä kansallisessa valuutassa virallisessa lehdessä 10 elokuuta 2001, julkaistun vaihtokurssin mukaan laskettuna, tai

c) kussakin rikkomistapauksessa sovellettavan vakiomääräisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on kuljetettujen henkilöiden lukumäärästä riippumatta vähintään 500000 euroa tai vastaava määrä kansallisessa valuutassa virallisessa lehdessä 10 elokuuta 2001, julkaistun vaihtokurssin mukaan laskettuna.

2. Edellä 1 kohta ei kuitenkaan rajoita kunkin jäsenvaltion velvoitteita tapauksissa, joissa kolmannen maan kansalainen hakee kansainvälistä suojelua.

5 artikla

Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita säätämästä tai pitämästä voimassa sellaisia liikenteenharjoittajia koskevia muita toimenpiteitä, jotka eivät noudata Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräyksistä ja tämän direktiivin 2 artiklasta johtuvia velvoitteita. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muuntyyppisiä seuraamuksia, esimerkiksi ajoneuvon pysäyttäminen ja takavarikointi taikka liikenneluvan väliaikainen tai pysyvä peruuttaminen.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että liikenteenharjoittajilla, joita vastaan menettelyt aloitetaan seuraamusten määräämiseksi, on jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla tosiasiallinen oikeus puolustautua ja hakea muutosta.

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 11 helmikuuta 2003. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

8 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan 30 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

9 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Rosengren

(1) EYVL C 269, 20.9.2000, s. 8.

(2) Lausunto annettu 13. maaliskuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 1.

(4) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 3.

(5) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 1.

Top