32000R2860

Komission asetus (EY) N:o 2860/2000,

annettu 27 päivänä joulukuuta 2000,

tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2316/1999 muuttamisesta kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun siihen sisällyttämiseksi, kesannoituja aloja koskevien sääntöjen täsmentämiseksi sekä Kreikan ja Portugalin perusalojen muuttamiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1251/1999(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1672/2000(2), ja erityisesti sen 9 ja 12 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 1672/2000 sisällytetään kuiduntuotantoon tarkoitettu pellava ja hamppu asetuksessa (EY) N:o 1251/1999 käyttöön otettuun tiettyjen peltokasvien viljelijöitä koskevaan tukijärjestelmään. Komission asetuksessa (EY) N:o 2316/1999(3), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1454/2000(4), vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen peltokasvien pinta-alatukien myöntämisedellytysten osalta. Asetus (EY) N:o 2316/1999 olisi muutettava pellavan ja hampun sisällyttämisen huomioon ottamiseksi.

(2) Asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklassa säädetään, että hampun pinta-alatuen edellytyksenä ovat sellaisten lajikkeiden käyttö, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus (THC-pitoisuus) on enintään 0,2 prosenttia, ja jäsenvaltioiden käyttöön ottama THC-pitoisuuden tarkastusjärjestelmä. Tällaisen valvonnan mahdollistamiseksi on syytä säätää erityistoimenpiteistä, erityisesti hampunviljelyn pitämisestä yllä tiettyyn määräpäivään asti.

(3) Asetuksen 5 a artiklassa säädetään, että kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun pinta-alatukien edellytyksenä on 27 päivänä heinäkuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000(5) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekeminen tai sitoumuksen antaminen. Olisi säädettävä, että tukihakemusten hallinnoinnista vastaaville jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille on toimitettava jäljennös sopimuksesta tai sitoumuksesta.

(4) Olisi varmistettava, että kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun viljellyt lajikkeet ovat yhteiseen lajikeluetteloon kuitukasveina ja pellavan osalta kuitupellavana kuuluvia lajikkeita. Lisäksi hyväksyttyjen hamppulajikkeiden THC-pitoisuus voi olla enintään 0,2 prosenttia. On tarpeen laatia luettelo tukikelpoisista lajikkeista. Nykyisestä järjestelmästä asetuksessa (EY) N:o 1251/1999 vahvistettuun järjestelmään siirtymisen helpottamiseksi on hampun osalta syytä säätää myös sellaisten hamppulajikkeiden luettelosta, jotka sallitaan tilapäisesti markkinointivuonna 2001/2002 ja joille on tehtävä täydentäviä määrityksiä markkinointivuonna 2001/2002. Hamppua koskevien takeiden lisäämiseksi olisi myös säädettävä, että käytettävien siementen on oltava varmennettuja.

(5) Käytettävien siementen valvonnan varmistamiseksi on syytä säätää, että jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan pakkausetiketit tai pellavan osalta muu vastaava asiakirja.

(6) Hamppua koskevien hallinnollisten tarkastusten vahvistamiseksi olisi vaadittava täydentäviä tietoja, jotka on merkittävä 23 päivänä joulukuuta annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2801/1999(7), 4 artiklassa tarkoitettuun pinta-alatukihakemukseen.

(7) Asetuksen (EY) N:o 1251/1999 9 artiklan ensimmäisen alakohdan kahdeksannen luetelmakohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa menetelmä kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun THC:n kvantitatiiviseksi määrittämiseksi ja säätää, että komissiolle on annettava tiedoksi menetelmän mukaisten määritysten tulokset.

(8) Asetuksen 5 a artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on tarkastettava 30 prosenttia kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun pinta-aloista, joista on tehty tukihakemus, ja 20 prosenttia, jos otetaan käyttöön mainitun viljelyn ennakkolupajärjestelmä. Näihin tarkastuksiin liittyviä vaatimuksia on tarpeen täsmentää.

(9) Asetuksen (EY) N:o 2316/1999 liitteessä X säädetään, että tietyissä tapauksissa viimeinen kylvöpäivä on 15 päivä kesäkuuta. Koska hamppua joskus kylvetään 15 päivään kesäkuuta asti, kyseiseen liitteeseen on syytä sisällyttää kuiduntuotantoon tarkoitettu hamppu.

(10) Asetuksessa (EY) N:o 2316/1999 säädetään, että ympäristöön liittyvistä syistä viljelykäytöstä poistettujen lohkojen enimmäisleveyttä voidaan rajoittaa. Olisi myös säädettävä mahdollisuudesta mukauttaa kyseisten lohkojen vähimmäispinta-alaa.

(11) Nykyisin peltokasvien viljelyssä olevien maiden käyttötarkoituksen muuttamisesta laajaperäiseen karjankasvatukseen Portugalissa 26 päivänä huhtikuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1017/94(8), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1461/95(9), mukaisesti on jätetty hakemuksia 7052 hehtaarin käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Asetuksen (EY) N:o 2316/1999 liitteessä VI olevaa perusalaa on tästä syytä muutettava.

(12) Kreikan jättämän pyynnön vuoksi on syytä vahvistaa uudet perusalat Kreikan aluejakosuunnitelman mukaisesti muuttamatta kuitenkaan kokonaisperusalaa.

(13) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2316/1999 seuraavasti:

1) Korvataan 3 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

"c) joilla viljelyä pidetään yllä vähintään tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisten vaatimusten mukaisesti tapahtuvan kukinnan alkuun asti. Öljysiementen, valkuaiskasvien, pellavansiementen, kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja durumvehnän viljelyä on lisäksi pidettävä yllä tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisten vaatimusten mukaisesti vähintään kyseistä markkinointivuotta edeltävän kesäkuun 30 päivään, jollei satoa korjata täysin kypsyneenä ennen tätä päivää. Valkuaiskasvien sato saadaan korjata vasta niiden ohitettua maitotuleentumisasteen. Jotta asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 2 kohdassa säädetyt tarkastukset voidaan tehdä, kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun viljelyä on pidettävä yllä tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisten vaatimusten mukaisesti vähintään kymmenen päivää kukinnan loppumisen jälkeen. Jäsenvaltio voi kuitenkin sallia, että kuiduntuotantoon tarkoitettu pamppu korjataan kukinnan alkamisen jälkeen ennen kuin kukinnasta on kulunut kymmenen päivää, jos kyseiselle tuottajalle on tehty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklassa säädetty tarkastus ja jos kaikki neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtävät tarkastukset on tehty."

2) Lisätään 7 a artikla seuraavasti:

" 7 a artikla

1. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 1 kohtaa kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun pinta-alatuen edellytyksenä on, että

a) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000(10) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta tai sitoumuksesta toimitetaan jäljennös viimeistään asetuksen (EY) N:o 1251/1999 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maksupyynnön jättämistä seuraavana 15 päivänä syyskuuta tai jäsenvaltion vahvistamana aikaisempana määräpäivänä ja

b) käytetään sellaisten lajikkeiden siemeniä, jotka sisältyvät liitteeseen XII sitä markkinointivuotta edeltävänä 15 päivänä toukokuuta, jota koskevaa pinta-alatukea haetaan. Kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun siementen on myös oltava varmennettuja neuvoston direktiivin 69/208/ETY(11) mukaisesti.

2. Käytettyjen kuiduntuotantoon tarkoitettujen pellavansiementen ja varmennettujen hampunsiementen valvonnan varmistamiseksi asetuksen (ETY) N:o 3887/92 4 artiklassa tarkoitettuun pinta-alatukihakemukseen on liitettävä neuvoston direktiivin 69/208/ETY ja erityisesti sen 10 artiklan sekä kyseisen direktiivin nojalla annettujen säännösten mukaisesti vahvistetut käytettyjen siementen pakkausten viralliset etiketit tai muu asianomaisen jäsenvaltion vastaavaksi tunnustama asiakirja, mukaan luettuina tämän direktiivin 14 artiklan mukaiset todistukset. Jos kylvö on tehty pinta-alatukihakemuksen jättöpäivän jälkeen, etiketit tai vastaaviksi tunnustetut asiakirjat on toimitettava viimeistään hakemuksen jättämistä seuraavana 30 päivänä kesäkuuta.

Kun kyseessä ovat kuiduntuotantoon tarkoitettujen hampunsiementen etiketit, jäsenvaltiot voivat säätää, että sen jälkeen kun etiketit on esitetty toimivaltaisille viranomaisille pinta-alatukihakemuksen yhteydessä, ne lähetetään viljelijälle takaisin, jos kyseiset etiketit on toimitettava muille kansallisille viranomaisille.

3. Jotta kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun pinta-alatuki voidaan myöntää, asetuksen (ETY) N:o 3887/92 4 artiklassa tarkoitettuun pinta-alatukihakemukseen on merkittävä

a) kaikki tiedot kustakin kylvetystä hamppulajikkeesta niiden lohkojen tunnistamiseksi, joille on kylvetty hamppua,

b) tiedot siemenmäärästä, joka on käytetty kilogrammoina hehtaarilta.

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa vähimmäiskylvömäärän, joka on yhdenmukainen hyvän viljelykäytännön kanssa. Tästä on annettava tieto komissiolle viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2001."

3) Lisätään 7 b artikla seuraavasti:

" 7 b artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 2 kohdan soveltamiseksi liitteessä XIII esitetään menetelmä, jota jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä määritelläkseen THC-pitoisuuden tietystä prosenttiosuudesta pinta-aloja, joille on kylvetty kuiduntuotantoon tarkoitettua hamppua, josta on tehty tukihakemus.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään asianomaisen markkinointivuoden 15 päivänä marraskuuta kertomus THC-pitoisuuksien määrityksistä. Tähän kertomukseen on sisällyttävä kustakin lajikkeesta erityisesti seuraavat tiedot:

a) käytäntö A:n osalta näytteenottohetki;

b) tehtyjen testien määrä;

c) saadut tulokset eriteltyinä THC-pitoisuustason mukaan asteikolla, jonka välit ovat 0,1 prosenttia;

d) kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet.

Jos määritykset osoittavat, että huomattavassa osassa jonkin lajikkeen näytteitä THC-pitoisuudet ovat suuremmat kuin asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt rajat, komissio voi päättää asetuksen (ETY) N:o 1766/92 23 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, että seuraavana markkinointivuonna kyseisen lajikkeen osalta on noudatettava käytäntöä B, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden toimenpiteiden soveltamista.

Tämän asetuksen liitteessä XII olevassa 2 b kohdassa lueteltujen kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun lajikkeiden osalta on markkinointivuonna 2001/2002 sovellettava käytäntöä B kaikissa niissä jäsenvaltiossa, joissa kyseisiä lajikkeita viljellään.

2. THC-pitoisuuden tarkastuksen, joka tehdään vähintään 30 prosentille sellaisista kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun pinta-aloista, joista on tehty tukihakemus, on koskettava vähintään 30:tä prosenttia kyseisistä hakemuksista ja kaikkia käytettyjä siemenlajikkeita.

Jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2001 yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset, jotka liittyvät viljelmien ennakkolupajärjestelmään, jonka avulla voidaan laskea 30 prosentista 20 prosenttiin tarkastettava vähimmäismäärä sellaisten kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun viljelyalojen osalta, joista on tehty tukihakemus ja joiden THC-pitoisuus tarkastetaan. Komissiolle on ilmoitettava yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten muutoksista. Tällaista järjestelmää sovellettaessa kyseisistä hakemuksista on tarkastettava vähintään 20 prosenttia kaikkien käytettyjen siemenlajikkeiden osalta.

3. Hakemuksiin hamppulajikkeen sisällyttämiseksi liitteessä XII esitettyyn luetteloon on liitettävä kertomus liitteessä XIII kuvatun käytännön B mukaisesti tehtyjen määritysten tuloksista ja kyseisen lajikkeen kuvaus."

4) Lisätään 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan c alakohtaan virke seuraavasti:"Tällöin edellisessä alakohdassa tarkoitetuksi vähimmäispinta-alaksi voidaan vahvistaa 0,1 hehtaaria."

5) Korvataan liite VI tämän asetuksen liitteellä I.

6) Korvataan liite VII tämän asetuksen liitteellä II.

7) Korvataan liite X tämän asetuksen liitteellä III.

8) Korvataan liite XI tämän asetuksen liitteellä IV.

9) Lisätään tämän asetuksen liite V liitteeksi XII.

10) Lisätään tämän asetuksen liite VI liitteeksi XIII.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan markkinointivuonna 2001/2002.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä joulukuuta 2000.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 1.

(2) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 13.

(3) EYVL L 280, 30.10.1999, s. 43.

(4) EYVL L 163, 4.7.2000, s. 28.

(5) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 16.

(6) EYVL L 391, 31.12.1992, s. 36.

(7) EYVL L 340, 31.12.1999, s. 29.

(8) EYVL L 112, 3.5.1994, s. 2.

(9) EYVL L 144, 28.6.1995, s. 4.

(10) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 16.

(11) EYVL L 169, 10.7.1969, s. 3.

LIITE I

"LIITE VI

(8 artikla)

PERUSALAT

>TAULUKON PAIKKA>"

LIITE II

"LIITE VII

(10 artiklan 4 kohta)

>PIC FILE= "L_2000332FI.006803.EPS">"

LIITE III

"LIITE X

(24 artiklan ensimmäinen kohta)

>TAULUKON PAIKKA>"

LIITE IV

"LIITE XI

(26 artiklan 1 kohta)

KOMISSIOLLE ILMOITETTAVAT TIEDOT

Tiedot on esitettävä sarjana seuraavan mallin mukaan laadittuja taulukoita:

- Ensimmäisessä taulukkoryhmässä esitetään tiedot asetuksen (EY) N:o 1251/1999 3 artiklassa tarkoitettujen tuotantoalueiden tasolla.

- Toisessa taulukkoryhmässä esitetään tiedot tämän asetuksen liitteessä VI tarkoitettujen perusviljelyalojen tasolla.

- Yhdessä taulukossa esitetään yhteenveto kutakin jäsenvaltiota koskevista tiedoista.

Taulukot on toimitettava sekä paperilla että atk-muodossa.

Kaavat pinta-aloille:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Huomautuksia:

Kuhunkin taulukkoon on merkittävä asianomainen alue.

Sato on asetuksen (EY) N:o 1251/1999 mukaista pinta-alatukea laskettaessa käytettävä sato.

Kasteltu ja kastelematon erotetaan toisistaan ainoastaan, jos on kyse yhdistetyistä alueista. Tällöin

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Rivi 1 koskee ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun lisätukeen oikeutettua durumvehnää.

Rivi 2 koskee ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettuun lisätukeen oikeutettua durumvehnää.

Rivi 19 koskee ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1257/1999 22, 23, 24 ja 31 artiklan mukaisia kesannoituja tai metsitettyjä viljelyaloja, jotka luokitellaan kesannoiduiksi peltoviljelyaloiksi asetuksen (EY) N:o 1251/1999 6 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

Rivi 20 koskee ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1251/1999 2 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja aloja.

Tiedot on toimitettava myös niiden tuottajien osalta, jotka eivät hae hehtaaritukea tiettyjä peltokasveja koskevassa tukijärjestelmässä (astus (EY) N:o 1251/1999). Nämä tiedot on annettava sarakkeissa "m" ja "n" otsakkeella "Muut", ja ne koskevat pääasiassa naudan- ja lampaanlihapalkkiota varten rehupinta-aloiksi ilmoitettuja peltokasveja.

Rivi 23 koskee ainoastaan sellaisten kasvien viljelyyn käytettävää kesantoa, joita voidaan käyttää muuhun kuin elintarviketuotantoon ja joista ei makseta korvausta komission asetuksen (EY) N:o 1251/1999 6 artiklan 3 kohdan soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti (esim. sokerijuurikas, maa-artisokka, juurisikuri)."

>PIC FILE= "L_2000332FI.007101.EPS">

LIITE V

"LIITE XII

(7 a artiklan 1 kohta)

TUKIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVAT KUIDUNTUOTANTOON TARKOITETUN PELLAVAN JA HAMPUN LAJIKKEET

1. Kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan lajikkeet

Agatha

Angelin

Argos

Ariane

Aurore

Belinka

Diane

Diva

Electra

Elise

Escalina

Evelin

Exel

Hermes

Ilona

Laura

Liflax

Liviola

Marina

Marylin

Nike

Opaline

Venus

Veralin

Viking

Viola

2a. Kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun lajikkeet

Carmagnola

Cs

Dioica 88

Epsilon 68

Fedora 17

Fédrina 74

Felina 32

Felina 34 - Félina 34

Ferimon - Férimon

Fibranova

Fibrimon 24

Fibrimon 56

Futura

Futura 75

Santhica 23

2b. Markkinointivuonna 2001/2002 sallitut kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun lajikkeet

Beniko

Bialobrzeski

Delta-405

Fasamo

Fedora 19

Juso 14

Kompolti

Uso 31"

LIITE VI

"LIITE XIII

(7 b artiklan 1 kohta)

YHTEISÖN MENETELMÄ HAMPPULAJIKKEIDEN DELTA-9-THC:N KVANTITATIIVISEKSI MÄÄRITTÄMISEKSI

1. Tarkoitus ja soveltamisala

Menetelmää käytetään hamppulajikkeiden (Cannabis sativa L.) delta-9-tetrahydrokannabinolipitoisuuden (THC-pitoisuuden) määrittämiseen. Sitä sovelletaan joko käytännön A tai käytännön B mukaisesti.

Menetelmä perustuu delta-9-THC:n kvantitatiiviseen määritykseen kaasukromatografialla (GC) sen jälkeen, kun näytettä on uutettu liuottimella.

1.1. Käytöntö A

Käytäntöä A noudatetaan määritettäessä pitoisuuksia tuotantotiloilla asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla.

1.2. Käytäntö B

Käytäntöä B noudatetaan 7 b artiklan ensimmäisen kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja sen todentamiseen, että asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan, jotta lajike voitaisiin sisällyttää markkinointivuodesta 2001/2002 alkaen tukikelpoisten hamppulajikkeiden luetteloon.

2. Otos

2.1. Näytteenotto

- Käytäntö A: Tietyissä hamppulajikeviljelmässä kerätään kustakin valitusta kasvista vähintään 30 senttimetrin mittainen osa, jossa on vähintään yksi emikukinto. Näytteet on kerättävä päiväsaikaan ajanjaksona, joka alkaa 20 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan loppumisesta. Keruu on tehtävä järjestelmällisesti siten, että lohkosta saadaan edustava otos; näytteitä ei kuitenkaan kerätä lohkon reunoilta. Jäsenvaltio voi sallia, että näyte otetaan 20 päivän kuluessa kukinnan alkamisesta, jos kunkin viljellyn lajikkeen osalta otetaan muita edustavia näytteitä edellä kuvattujen sääntöjen mukaan ajanjaksona, joka alkaa 20 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan loppumisesta.

- Käytäntö B: Tietyssä hamppulajikeviljelmässä kerätään kustakin valitusta kasvista sen yläkolmannes. Näytteet kerätään päiväsaikaan 10 päivän kuluessa kukinnan loppumisesta systemaattisesti siten, että lohkosta saadaan edustava näyte; näytteitä ei kuitenkaan kerätä reunoilta. Jos kyseessä on kaksikotinen lajike, näytteeseen kerätään ainoastaan emikasveja.

2.2. Otoksen koko

- Käytäntö A: otokseen kerätään kustakin lohkosta 50 näytettä.

- Käytäntö B: otokseen kerätään kustakin lohkosta 200 näytettä.

Näytteet pakataan väljästi kangas- tai paperipussiin ja lähetetään määrityslaboratorioon.

Jäsenvaltio voi säätää, että tarkistusmääritystä varten kerätään toinen näyte, jonka tuottaja tai määrityksestä vastaava laitos säilyttää.

2.3. Näytteen kuvaus ja varastointi

Näytteiden kuivaaminen on aloitettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 48 tunnin kuluessa millä tahansa menetelmällä, jossa lämpötila on alle 70 °C. Näytteitä kuivataan kunnes niiden paino on vakio ja kosteuspitoisuus 8-13 prosenttia.

Kuivatut näytteet säilytetään väljästi pimeässä ja alle 25 °C:n lämpötilassa.

3. THC-pitoisuuden määrittäminen

3.1. Määritysnäytteiden valmistaminen

Kuivatuista näytteistä irrotetaan varret ja yli 2 mm:n kokoiset siemenet.

Kuvatut näytteet jauhetaan puolikarkeaksi jauheeksi (seula, jossa on 1 mm:n reiät).

Jauhetta voidaan säilyttää enintään 10 viikkoa kuivassa, pimeässä ja alle 25 °C:n lämpötilassa.

3.2. Reagenssit, uuttoliuos

Reagenssit:

- kromatografisesti puhdas delta-9-tetrahydrokannabinoli (delta-9-THC)

- kromatografisesti puhdas skvalaani sisäisenä standardina.

Uuttoliuos:

- 35 mg skvalaania 100 ml:ssa heksaania.

3.3. Delta-9-THC:n uuttaminen

Punnitaan 100 mg jauhettua määritysnäytettä sentrifugiputkeen; lisätään 5 ml uuttoliuosta, joka sisältää sisäistä standardia.

Upotetaan nämä 20 minuutiksi ultraäänihauteeseen. Sentrifugoidaan 5 minuutin ajan 3000 kierrosta minuutista ja otetaan talteen THC-supernatantti. Injektoidaan liuos kromatografiin ja suoritetaan kvantitatiivinen määritys.

3.4. Kaasukromatografia (GC)

a) Välineistö

- Kaasukromatografi, jossa on leikki-ionisaatiodetektori ja split/splitless -injektori.

- Kolonni, jossa kannabinoidit voidaan erottaa hyvin, esimerkiksi lasinen kapillaarikolonni, jonka pituus on 25 m ja halkaisija 0,22 mm ja joka on kyllästetty 5-prosenttisella fenyylimetyylisiloksaani -tyyppisellä poolittomalla faasilla.

b) Kalibrointiasteikot:

Käytäntö A: vähintään 3 astetta ja käytäntö B: vähintään 5 astetta, joihin on sisällyttävä 0,04 ja 0,50 mg/ml delta-9-THC:ta uuttoliuoksessa.

c) Koeolosuhteet:

Seuraavat olosuhteet ovat esimerkkejä a alakohdassa mainitulle kolonnille:

>TAULUKON PAIKKA>

d) Injektiotilavuus: 1 mikrolitra (μl).

4. Tulokset

Tulos ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella grammoina delta-9-THC:ta 100 grammassa analyysinäytettä, joka on kuivattu vakiopainoon. Tuloksen sallittu mittapoikkeama on 0,03 % absoluuttisena arvona ilmoitettuna.

- Käytäntö A: Tuloksena ilmoitetaan yksi määritys analyysinäytettä kohti.

Kuitenkin jos näin saatu tulos on suurempi kuin asetuksen (EY) N:o 1251/1999 5 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetty raja-arvo, kustakin analyysinäytteestä tehdään toinen määritys. Tällöin tuloksena ilmoitetaan näiden kahden määrityksen keskiarvo.

- Käytöntö B: Tuloksena ilmoitetaan kahden analyysinäytteestä tehdyn määrityksen keskiarvo."