Help Print this page 

Document 32000R1655

Title and reference
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE)
  • No longer in force
OJ L 192, 28.7.2000, p. 1–10 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Estonian: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Latvian: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Lithuanian: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Hungarian Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Maltese: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Polish: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Slovak: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129
Special edition in Slovene: Chapter 15 Volume 005 P. 121 - 129

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2000/1655/oj
Multilingual display
Text

28.7.2000   

FI

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

L 192/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1655/2000,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000,

ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon sosiaali- ja talouskomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ja ottavat huomioon sovittelukomitean 23 päivänä toukokuuta vuonna 2000 hyväksymän yhteisen tekstin (4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Ympäristöalan rahoitusvälineen perustamisesta (LIFE) annettiin 21 päivänä toukokuuta 1992 neuvoston asetus (ETY) N:o 1973/92 (5), jotta edistettäisiin yhteisön ympäristöpolitiikan ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa ja kehittämistä.

(2)

Asetusta (ETY) N:o 1973/92 muutettiin merkittävästi asetuksella (EY) N:o 1404/96 (6). Jotta edelleen edistettäisiin yhteisön ympäristöpolitiikan ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa, ajantasaistamista ja kehittämistä, erityisesti ympäristöasioiden sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin, ja jotta edistettäisiin kestävää kehitystä yhteisössä, asetusta (ETY) N:o 1973/92 olisi muutettava, ja tässä yhteydessä se olisi selkeyden vuoksi kokonaisuudessaan kirjoitettava uudelleen ja korvattava tällä direktiivillä.

(3)

Ympäristön rahoitusväline (LIFE) toteutetaan vaiheittain, ja sen toinen vaihe päättyi 31 päivänä joulukuuta 1999.

(4)

Koska LIFE-tuella on ollut myönteinen vaikutus yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteutumiseen, olisi toteutettava kolmas, viiden vuoden mittainen vaihe, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004 asetuksen (ETY) N:o 1973/92 14 artiklan mukaisesti.

(5)

LIFE-tuki olisi vahvistettava uudelleen muita yhteisön välineitä täydentävänä erityisrahoitusvälineenä, ilman että LIFE-tuen toimia kuitenkaan rajoitetaan alueille, joita muut yhteisön rahoitusvälineet eivät kata.

(6)

LIFE-tuen eri menettelyjen tehokkuutta ja avoimuutta olisi parannettava määrittelemällä selkeästi ne kolme osaa, joista rahoitusväline muodostuu.

(7)

On tarpeen taata LIFE-tuen nojalla toteutettujen toimien tehokas seuranta ja arviointi.

(8)

LIFE-tuesta toisen vaiheen aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on tarpeen keskittää voimia määrittelemällä tarkemmin ne toiminta-alueet, joille voidaan myöntää yhteisön rahoitustukea, yksinkertaistaa hallintoa ja parantaa tietojen levittämistä kokemuksista, saavutetuista tuloksista ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista, jotta edistettäisiin näiden tulosten levittämistä.

(9)

Yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämisessä on otettava huomioon saavutetut tulokset ja saadut kokemukset LIFE-tuen puitteissa toteutetuista yksittäisistä toimista.

(10)

Olisi otettava huomioon eläinten muuttoreitit ja puskurivyöhykkeiden asema Natura 2000:n täytäntöönpanoa edistävien hankkeiden yhteydessä.

(11)

Valmistelevien hankkeiden olisi kohdistuttava uusiin yhteisön ympäristötoimiin ja välineisiin sekä/tai ympäristölainsäädännön ja -politiikkojen ajantasaistamiseen.

(12)

Euroopan yhteisön ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvää politiikkaa ja toimintaa koskevan ohjelman ”Kohti kestävää kehitystä” tarkistamisesta 24 päivänä syyskuuta 1998 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2179/98/EY (7) asetetaan yhteisön päätavoitteiksi teollisuuden ympäristötietoutta edistävien ohjelmien kehittäminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset) ja pidetään niiden ongelmia tärkeimpinä teknisinä ja taloudellisina esteinä ympäristön kannalta puhtaiden teknologioiden kehittämisessä.

(13)

Ympäristön LIFE-tuen puitteissa ehdotetun rahallisen tuen vaikutukset työllisyyteen olisi otettava huomioon, kun siihen on aihetta.

(14)

Teknisiä avustustoimia tarvitaan voimavarojen ja hallintorakenteiden luomiseksi ympäristöalalla niissä Välimeren ja Itämeren rannikon kolmansissa maissa, jotka eivät kuulu assosiaatiosopimukset Euroopan yhteisön kanssa tehneisiin Keski- ja Itä-Euroopan maihin.

(15)

Yhteisön ja jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden välisissä Eurooppa-sopimuksissa määrätään näiden valtioiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin erityisesti ympäristöalalla.

(16)

Vaikka edellä mainittujen Keski- ja Itä-Euroopan maiden olisi itse vastattava osallistumisestaan aiheutuvista kustannuksista, yhteisö voi tarvittaessa erityistapauksissa ja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien sääntöjen sekä asianomaisten assosiaatiosopimusten mukaisesti päättää asianomaisen maan kansallista osuutta täydentävästä panoksesta.

(17)

Myös muut Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet valtiot voivat silloin kun ne osallistuvat LIFE-rahoitusvälineen rahoitukseen, osallistua sen toimintaan samoin edellytyksin kuin Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet Keski- ja Itä-Euroopan maat.

(18)

Kolmansien maiden suorittamat rahoitusosuudet ovat kulloinkin kyseessä olevalle välineelle tarkoitettuja varoja, ja ne kirjataan sellaisenaan vastaavaan menoja koskevaan kohtaan.

(19)

Olisi vahvistettava valintamekanismit, joiden avulla yhteisön rahoitusosuutta voidaan mukauttaa tuettavan hankkeen ominaispiirteiden mukaisesti. Suuntaviivoilla olisi edistettävä esittelytoiminnan ja yhteisön ympäristöpolitiikan pääperiaatteiden välistä synergiaa kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

(20)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(21)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kolmannen vaiheen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän olisi pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (9) 33 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi komission ehdotuksen pohjalta tarkasteltava tarvetta jatkaa LIFE-rahoitusvälinettä kolmannen vaiheen jälkeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yleistavoite

Perustetaan ympäristöalaa koskeva rahoitusväline, jäljempänä ”LIFE-tuki”.

LIFE-tuen yleistavoite on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa, ajantasaistamista ja kehittämistä, erityisesti ympäristöasioiden sisällyttämiseksi muihin politiikan osa-alueisiin, sekä edistää kestävää kehitystä yhteisössä.

2 artikla

Aihealueet ja yleiset edellytykset

LIFE-tukeen kuuluu kolme aihealuetta, jotka ovat luonnon LIFE-tuki, ympäristön LIFE-tuki ja kolmansien maiden LIFE-tuki.

LIFE-tuella rahoitettavien hankkeiden on täytettävä seuraavat yleiset edellytykset:

a)

hankkeiden on oltava yhteisön etua koskevia siten, että niillä edistetään merkittävästi 1 artiklassa määritellyn yleistavoitteen saavuttamista;

b)

hankkeiden toteuttajien on oltava teknisesti ja taloudellisesti luotettavia;

c)

hankkeiden on oltava teknisesti sekä aikataulun ja talousarvion osalta toteuttamiskelpoisia, ja niiden on oltava kustannustehokkaita.

Etusija voidaan antaa monikansallisille hankkeille silloin, kun näiden avulla päästään todennäköisesti paremmin tavoitteisiin, ottaen huomioon toteuttamiskelpoisuus ja kustannukset.

3 artikla

Luonnon LIFE-tuki

1.   Luonnon LIFE-tuen erityistavoitteena on edistää luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (10) ja luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (11) täytäntöönpanoa sekä erityisesti viimeksi mainitulla direktiivillä perustetun Natura 2000 -verkoston muodostamista.

2.   Seuraaville toimille voidaan myöntää luonnon LIFE-tukea:

a)

luonnonsuojeluhankkeet, jotka edistävät 1 kohdassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista sekä luontotyyppien ja/tai luonnonvaraisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä tai ennalleen saattamista direktiivin 92/43/ETY mukaisesti;

b)

liitännäistoimenpiteet, jotka edistävät 1 kohdassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista ja jotka ovat tarpeen

i)

sellaisten hankkeiden valmistelemiseksi, joiden toteuttamiseen osallistuu osapuolia useista jäsenvaltioista (”starter”);

ii)

eri hankkeista saatujen kokemusten vaihtamiseksi hankkeiden välillä (”co-op”);

iii)

hankkeiden seuraamiseksi ja arvioimiseksi sekä niistä saatujen tulosten levittämiseksi, mukaan lukien hankkeet, joista päätettiin LIFE-tuen aikaisempien vaiheiden aikana (”assist”).

3.   Rahoitustuki myönnetään hankkeiden yhteisrahoituksena. Tuen määrä voi olla enintään:

a)

50 prosenttia luonnonsuojeluhankkeille ja 100 prosenttia liitännäistoimille;

b)

poikkeuksellisesti voidaan a alakohdassa säädettyä 50 prosentin määrää korottaa 75 prosenttiin sellaisille hankkeille, jotka koskevat direktiivissä 92/43/ETY tarkoitettujen ensisijaisten luontotyyppien tai ensisijaisten lajien suojelua taikka sellaisten lintulajien suojelua, joita direktiivin 79/409/ETY 16 artiklan nojalla perustettu komitea pitää luonnon LIFE-tuen ensisijaisina rahoituskohteina.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ehdotukset 2 kohdan a alakohdan nojalla rahoitettaviksi hankkeiksi. Jos hanke koskee useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, ehdotuksen toimittaa se jäsenvaltio, jossa hankkeen yhteensovittamisesta vastaava elin sijaitsee.

Komissio vahvistaa vuosittain määräajan ehdotusten toimittamiselle ja päättää ehdotuksista 7 kohdan mukaisesti.

5.   Ehdotuksille voidaan myöntää rahoitustukea 7 kohdan mukaisesti ainoastaan, jos ne täyttävät 2 artiklan ja tämän artiklan 2 kohdan a alakohdan vaatimukset sekä seuraavat edellytykset:

a)

ne ovat jäsenvaltioiden Euroopassa olevalla alueella toteutettavia hankkeita, jotka koskevat

i)

jonkin jäsenvaltion direktiivin 92/43/ETY 4 artiklan nojalla ehdottamaa aluetta; tai

ii)

direktiivin 79/409/ETY 4 artiklan nojalla luokiteltua aluetta; tai

iii)

direktiivin 92/43/ETY liitteissä II tai IV tai direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainittuja lajeja;

b)

ne ovat jäsenyyttä hakeneissa maissa toteutettavia hankkeita, joihin sovelletaan 6 artiklaa ja jotka koskevat:

i)

kansainvälisesti merkittävää aluetta, jolla esiintyy direktiivin 92/43/ETY liitteessä I mainittu luontotyyppi tai liitteessä II mainittu laji, tai sellainen luontotyyppi tai laji, jota ei esiinny Euroopan yhteisön alueella mutta joka mainitaan Bernin yleissopimuksen asiaa koskevissa päätöslauselmissa erityisiä suojelutoimia tarvitsevana lajina; tai

ii)

kansainvälisesti merkittävää aluetta, jolla esiintyy direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainittu lintulaji tai Euroopan yhteisön alueella esiintyvä muuttolintulaji tai sellainen lintulaji, jota ei esiinny Euroopan yhteisön alueella mutta joka mainitaan Bernin yleissopimuksen asiaa koskevissa päätöslauselmissa erityisiä suojelutoimia tarvitsevana lajina, tai

iii)

direktiivin 92/43/ETY liitteessä II tai liitteessä IV mainittua lajia tai direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainittua lajia tai sellaista lajia, jota ei esiinny Euroopan yhteisön alueella mutta joka mainitaan Bernin yleissopimuksen liitteessä I tai liitteessä II.

6.   Komissio toimittaa jäsenvaltioille yhteenvedon vastaanotetuista ehdotuksista. Komissio antaa pyynnöstä alkuperäiset asiakirjat jäsenvaltioiden käyttöön tarkastelua varten.

7.   Hankkeet, jotka otetaan huomioon myönnettäessä luonnon LIFE-tukea, käsitellään 11 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tässä kohdassa tarkoitetaan komitealle direktiivin 92/43/ETY 20 artiklassa tarkoitettua komiteaa.

Komissio tekee jäsenvaltioille osoitetun hyväksyttyjä hankkeita koskevan puitepäätöksen, ja edunsaajille lähetetään yksittäiset päätökset, joissa vahvistetaan rahoitustuen määrä, rahoitusta koskevat menettelyt ja valvonta sekä hyväksyttyä hanketta koskevat erityiset tekniset ehdot.

8.   Komission aloitteesta

a)

2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö sen jälkeen kun direktiivin 92/43/ETY 21 artiklassa mainittua komiteaa on kuultu. Jäsenvaltiot voivat tehdä ehdotuksia liitännäistoimenpiteistä komissiolle.

b)

2 kohdan b alakohdan iii alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö.

Kaikki kiinnostuksenilmaisupyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, jossa vahvistetaan erityiset edellytykset, jotka toimien on täytettävä.

4 artikla

Ympäristön LIFE-tuki

1.   Ympäristön LIFE-tuen erityisenä tavoitteena on edistää innovatiivisten ja integroitujen tekniikoiden ja menetelmien kehittämistä ja yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämistä edelleen.

2.   Seuraaville hankkeille ja/tai toimenpiteille voidaan myöntää ympäristön LIFE-tukea:

a)

esittelyhankkeet, jotka edistävät 1 kohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamista ja joissa

sisällytetään ympäristö- ja kestävän kehityksen näkökohdat maankäytön kehittämiseen ja suunnitteluun, mukaan lukien kaupunki- ja rannikkoalueet, tai

edistetään pohja- ja pintavesien kestävää hoitoa, tai

minimoidaan taloudellisten toimintojen ympäristövaikutuksia, erityisesti kehittämällä puhtaita teknologioita ja keskittymällä ennalta ehkäiseviin toimiin, mukaan lukien sellaisten kaasupäästöjen vähentäminen, jotka kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä, tai

ehkäistään ennalta jätteen syntymistä, käytetään uudelleen, hyödynnetään ja kierrätetään kaikenlaista jätettä ja varmistetaan jätevirtojen järkevä hallinta, tai

vähennetään tuotteiden ympäristövaikutuksia tarkastelemalla niiden tuotantoa, jakelua, kulutusta ja loppukäsittelyä kokonaisvaltaisesti, mukaan lukien ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen;

b)

hankkeet, joilla valmistellaan yhteisön uusien ympäristöalan toimien ja välineiden kehittämistä ja/tai ympäristölainsäädännön ja -politiikkojen saattamista ajan tasalle;

c)

liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen

i)

tietojen levittämiseksi eri hankkeiden välillä kokemusten vaihtamiseksi;

ii)

LIFE-rahoitusvälineen tämän soveltamisvaiheen sekä kahden ensimmäisen vaiheen aikana toteutettujen toimien arvioinnissa, seurannassa ja edistämisessä sekä näistä toimista saatuihin kokemuksiin liittyvien tietojen levittämisessä ja näillä toimilla saavutettujen tulosten välittämisessä edelleen.

3.   Rahoitustuki myönnetään hankkeiden yhteisrahoituksena.

Merkittäviä nettotuloja tuottaville hankkeille yhteisön rahoitustuki on enintään 30 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Tällaisessa tapauksessa edunsaajan rahoitusosuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin yhteisön tuki.

Kaikille muille hakijoille yhteisön rahoitustuki on enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Liitännäistoimenpiteille yhteisön rahoitustuki on enintään 100 prosenttia näiden toimien kustannuksista.

4.   Komissio laatii 11 artiklassa säädetyn menettelyn jälkeen esittelyhankkeille suuntaviivat, jotka julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Suuntaviivoilla edistetään esittelytoimien ja yhteisön ympäristöpolitiikan perusperiaatteiden yhteisvaikutusta kestävän kehityksen toteuttamiseksi.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ehdotukset 2 kohdan a alakohdan nojalla rahoitettaviksi hankkeiksi. Jos hanke koskee useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, ehdotuksen toimittaa se jäsenvaltio, jossa hankkeen yhteensovittamisesta vastaava elin sijaitsee.

Komissio vahvistaa vuosittain määräajan ehdotusten toimittamiselle ja päättää ehdotuksista 10 kohdan mukaisesti.

6.   Ehdotuksille voidaan myöntää rahoitustukea 10 kohdan mukaisesti ainoastaan, jos ne täyttävät 2 artiklan ja tämän artiklan 2 kohdan a alakohdan vaatimukset sekä seuraavat edellytykset:

a)

toimien on tarjottava ratkaisuja johonkin yhteisössä hyvin usein ilmenevään tai joidenkin jäsenvaltioiden kannalta merkittävään ongelmaan;

b)

toimien on oltava teknisesti tai sovellettavan menetelmän osalta innovatiivisia;

c)

toimien on oltava esimerkinomaisia ja tuotava edistystä nykytilanteeseen verrattuna;

d)

toimien on edistettävä ympäristönsuojelulle suotuisien käytäntöjen, teknologioiden ja/tai tuotteiden levittämistä ja mahdollisimman laajaa käyttöä;

e)

toimilla on pyrittävä kehittämään ja välittämään edelleen sellaista osaamista, jota voidaan käyttää samanlaisissa tai samankaltaisissa tilanteissa;

f)

toimien on edistettävä ympäristöalan yhteistyötä;

g)

toimien odotettavissa olevan kustannus-hyötysuhteen on oltava ympäristön kannalta tyydyttävä;

h)

toimien on edistettävä ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaikessa keskeiseltä päämäärältään taloudellisessa ja sosiaalisessa toiminnassa.

Ehdotusten tarkastelussa olisi tarvittaessa otettava myös huomioon niiden työllisyysvaikutukset.

7.   Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a)

maanostot;

b)

tutkimukset, jotka eivät suoranaisesti liity rahoitettavien hankkeiden tavoitteisiin;

c)

suuriin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit tai sellaiset rakenteelliset investoinnit, jotka eivät ole innovatiivisia, mukaan lukien teollisessa mittakaavassa jo vakiintuneet toimet;

d)

tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevat toimet.

8.   Komission aloitteesta

a)

2 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan c alakohdan i alakohdan nojalla rahoitettavista hankkeista julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö sen jälkeen kun 11 artiklassa mainittua komiteaa on kuultu. Jäsenvaltiot voivat tehdä komissiolle ehdotuksia 2 kohdan b alakohdan nojalla rahoitettavista hankkeista;

b)

2 kohdan c alakohdan ii alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö.

Kaikki kiinnostuksenilmaisupyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, jossa vahvistetaan erityiset edellytykset, jotka toimien on täytettävä.

9.   Komissio toimittaa jäsenvaltioille yhteenvedon 2 kohdan a ja b alakohdan nojalla vastaanottamiensa ehdotusten pääkohdista ja sisällöstä. Komissio antaa pyynnöstä alkuperäiset asiakirjat jäsenvaltioiden käyttöön tarkastelua varten.

10.   Hankkeet, jotka otetaan huomioon myönnettäessä rahoitustukea, käsitellään 11 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

11.   Komissio tekee jäsenvaltioille osoitetun hyväksyttyjä hankkeita koskevan puitepäätöksen, ja edunsaajille lähetetään yksittäiset päätökset, joissa vahvistetaan rahoitustuen määrä, rahoitusta koskevat menettelyt ja valvonta sekä hyväksyttyä hanketta koskevat erityiset tekniset ehdot.

5 artikla

Kolmansien maiden LIFE-tuki

1.   Kolmansien maiden LIFE-tuen erityisenä tavoitteena on edistää ympäristöalalla sekä ympäristöpolitiikan ja ympäristöpoliittisten toimintaohjelmien kehittämisessä tarvittavien voimavarojen ja hallintorakenteiden luomista sellaisissa Välimeren ja Itämeren rannikon kolmansissa maissa, jotka eivät kuulu assosiaatiosopimukset Euroopan yhteisön kanssa tehneisiin ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin.

2.   Seuraaville toimille voidaan myöntää kolmansien maiden LIFE-tukea:

a)

teknisen avun hankkeet, jotka edistävät 1 kohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamista;

b)

liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen LIFE-rahoitusvälineen tämän soveltamisvaiheen sekä kahden ensimmäisen vaiheen aikana toteutettujen toimien arvioinnissa, seurannassa ja edistämisessä, kokemusten vaihtamiseksi hankkeista sekä saatuihin kokemuksiin ja saavutettuihin tuloksiin liittyvien tietojen levittämiseksi.

3.   Rahoitustuki myönnetään hankkeiden ja liitännäistoimenpiteiden yhteisrahoituksena. Yhteisön rahoitustuki on enintään 70 prosenttia 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden kustannuksista ja enintään 100 prosenttia 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen liitännäistoimenpiteiden kustannuksista.

4.   Kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle ehdotukset 2 kohdan a alakohdan nojalla rahoitettaviksi hankkeiksi. Jos hanke koskee useampaa kuin yhtä maata, ehdotuksen toimittaa joko se maa, jossa hankkeen yhteensovittamisesta vastaava elin sijaitsee, tai kyseisellä maantieteellisellä alueella ympäristön suojelemiseksi toimiva kansainvälinen järjestö.

Komissio vahvistaa vuosittain määräajan ehdotusten toimittamiselle ja päättää ehdotuksista 7 kohdan mukaisesti.

5.   Ehdotukselle voidaan myöntää rahoitustukea 7 kohdan mukaisesti ainoastaan, jos ne täyttävät 2 artiklan ja tämän artiklan 2 kohdan a alakohdan vaatimukset ja seuraavat edellytykset:

a)

toimien on oltava yhteisön edun mukaisia erityisesti siten, että niillä edistetään alueellisten ja kansainvälisten suuntaviivojen ja sopimusten täytäntöönpanoa;

b)

toimien on edistettävä kestävää kehitystä tukevan toimintatavan noudattamista kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella tasolla;

c)

toimien on tarjottava ratkaisuja alueella ja asianomaisella sektorilla esiintyviin merkittäviin ympäristöongelmiin.

Ensisijaisena pidetään hankkeita, jotka edistävät rajat ylittävää, maidenvälistä tai alueellista yhteistyötä.

6.   Komissio toimittaa jäsenvaltioille yhteenvedon kolmansien maiden toimittamien ehdotusten pääkohdista ja sisällöstä.

Komissio antaa pyynnöstä alkuperäiset asiakirjat jäsenvaltioiden käyttöön tarkastelua varten.

7.   Hankkeet, jotka otetaan huomioon myönnettäessä rahoitustukea, käsitellään 11 artiklan mukaisesti. Direktiivin 92/43/ETY 21 artiklan nojalla perustettua komiteaa kuullaan ennen luonnonsuojeluhankkeita koskevien päätösten tekemistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklassa säädetyn menettelyn noudattamista. Komissio tekee päätöksen valittuja hankkeita koskevasta luettelosta.

8.   Komissio ja edunsaajat tekevät hyväksytyistä hankkeista sopimuksen, jossa vahvistetaan rahoitustuen määrä, rahoitusta koskevat menettelyt ja valvonta sekä kaikki hyväksyttyä hanketta koskevat erityiset tekniset ehdot. Luettelo hyväksytyistä ehdotuksista toimitetaan jäsenvaltioille.

9.   Komission aloitteesta 2 kohdan b alakohdan nojalla rahoitettavista liitännäistoimenpiteistä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö, jossa vahvistetaan erityiset edellytykset, jotka toimien on täytettävä.

6 artikla

Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden osallistuminen

1.   Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet Keski- ja Itä-Euroopan maat voivat saada LIFE-tukea näiden maiden kanssa tehdyissä assosiaatiosopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti ja kutakin maata koskevan toimivaltaisen assosiaationeuvoston tekemän päätöksen mukaisesti.

2.   Asianomaisen maan kansallisten viranomaisten on toimitettava komissiolle ehdotukset luonnon LIFE-tuella ja ympäristön LIFE-tuella rahoitettaviksi hankkeiksi komission 3 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistamiin määräaikoihin mennessä. Jos hanke koskee useampaa kuin yhtä maata, ehdotuksen toimittaa se maa, jossa hankkeen yhteensovittamisesta vastaava elin sijaitsee.

3.   Ehdotukset, jotka täyttävät 2 artiklassa vahvistetut yleiset edellytykset ja 3 artiklan 5 kohdan b alakohdassa ja 4 artiklan 6 ja 8 kohdassa mainitut erityiset edellytykset, otetaan huomioon myönnettäessä yhteisön rahoitustukea.

4.   Komissio toimittaa jäsenvaltioille yhteenvedon asianomaisten maiden viranomaisilta vastaanottamiensa ehdotusten pääkohdista ja sisällöstä. Komissio antaa pyynnöstä alkuperäiset asiakirjat jäsenvaltioiden käyttöön tarkastelua varten.

5.   Hankkeet, jotka otetaan huomioon myönnettäessä LIFE-tukea, käsitellään joko 3 artiklan 7 kohdassa tai 11 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ehdotetun hankkeen tyypin mukaan.

6.   Komissio ja edunsaajat tekevät hyväksytyistä hankkeista sopimuksen, jossa vahvistetaan rahoitustuen määrä, rahoitusta koskevat menettelyt ja valvonta sekä kaikki hyväksyttyyn toimeen liittyvät erityiset tekniset ehdot. Luettelo hyväksytyistä ehdotuksista toimitetaan jäsenvaltioille.

7.   Kun muille Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille maille on vahvistettu 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja säännökset, kyseiset maat voivat osallistua LIFE-rahoitusvälineeseen 2—6 kohdan säännösten mukaisesti. Tämän artiklan säännösten nojalla osallistuvat maat eivät voi osallistua 5 artiklan nojalla.

8.   Edellä 1 ja 7 kohdassa tarkoitettujen maiden välineen yhteisrahoitukseen osoittamien määrärahojen vuosittainen jakautuminen julkaistaan Euroopan unionin yleisen talousarvion pääluokan III osan B liitteessä IV.

7 artikla

Rahoitusvälineiden käytön johdonmukaisuus

1.   Hankkeet, joita tuetaan rakennerahastoista tai muista yhteisön talousarvion rahoitusvälineistä, eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklassa säädettyjä, Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneita maita koskevia edellytyksiä.

2.   Komissio huolehtii, että tämän asetuksen puitteissa toteutetut toimet ja rakennerahastojen, tutkimusohjelmien, teknologian kehittämis- ja esittelyohjelmien tai muiden yhteisön rahoitusvälineiden puitteissa toteutetut toimet ovat keskenään johdonmukaisia.

8 artikla

Kolmannen vaiheen kesto ja määräraha

1.   LIFE-tuki toteutetaan vaiheittain. Kolmas vaihe alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004. Kolmannen vaiheen täytäntöönpanoon tarkoitetut rahoituspuitteet kaudelle 2000—2004 vahvistetaan 640 miljoonaksi euroksi.

2.   Tässä asetuksessa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien mukaisesti.

3.   Varat jaetaan eri toimenpiteiden kesken seuraavasti:

a)

47 prosenttia 3 artiklassa tarkoitetuille toimille;

b)

47 prosenttia 4 artiklassa tarkoitetuille toimille;

c)

6 prosenttia 5 artiklassa tarkoitetuille toimille.

Liitännäistoimenpiteisiin voidaan käyttää enintään 5 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista.

9 artikla

Hankkeiden seuranta

1.   Rahoituksen saajan on toimitettava komissiolle ja pyynnöstä asianomaiselle jäsenvaltiolle kertomuksia LIFE-rahoitustukea saaneen hankkeen teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Jäsenvaltioille lähetettävät kertomukset voidaan toimittaa yhteenvedon muodossa. Loppukertomus on samoin toimitettava komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

Komissio päättää kertomusten muodosta ja sisällöstä. Kertomusten on perustuttava fyysisiin ja taloudellisiin indikaattoreihin, jotka on määritelty joko hankkeiden hyväksymisestä tehdyssä komission päätöksessä tai edunsaajien kanssa tehdyssä sopimuksessa tai yleissopimuksessa. Indikaattoreiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan kuvata toimien edistymistä ja tietyn määräajan kuluessa saavutettavia tavoitteita.

2.   Komission virkamiehet ja muut henkilökuntaan kuuluvat voivat tehdä LIFE-tuella rahoitetuissa hankkeissa tarkastuksia paikalla, myös pistokokein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa harjoittamaa perustamissopimuksen 248 artiklan mukaista tarkastusta tai 279 artiklan c alakohdan mukaista valvontaa.

Ennen paikalla suoritettavaa tarkastusta komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle edunsaajalle ja jäsenvaltiolle lukuun ottamatta tilanteita, joissa on aihetta epäillä petosta ja/tai väärinkäyttöä.

3.   Rahoitustuen saajan on pidettävä komission saatavilla kaikki asiakirjat toimiin liittyvistä menoista viiden vuoden ajan alkaen toimia koskevan viimeisen maksun suorittamisesta.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio mukauttaa tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua.

5.   Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitustukea saaneet hankkeet toteutetaan asianmukaisesti ja tämän asetuksen säännöksiä noudattaen.

10 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio voi lykätä hankkeelle myönnetyn rahoitustuen suorittamista, vähentää tuen määrää tai periä sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, tämän asetuksen, yksittäisten päätösten tai kyseessä olevan rahoitustuen myöntämistä koskevan sopimuksen säännösten noudattamatta jättäminen mukaan lukien, tai jos ilmenee, että hanketta on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu huomattavasti tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai täytäntöönpanoa koskevien ehtojen kanssa.

2.   Jos määräaikoja ei noudateta tai jos jonkin hankkeen toteuttaminen ei edellytä kuin osaa myönnetystä taloudellisesta avustuksesta, komissio pyytää edunsaajaa esittämään komissiolle selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos edunsaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa taloudellisen avustuksen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

3.   Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Jos eriä ei palauteta kohtuullisessa ajassa, niihin voidaan lisätä viivästyskorko. Komissio päättää tämän kohdan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

11 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

12 artikla

LIFE-rahoitusvälineen kolmannen vaiheen arviointi sekä toiminnan jatkaminen

1.   Komissio antaa viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2003 Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)

kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta, sen vaikutuksesta yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja määrärahojen käytöstä sekä tarvittaessa ehdotukset mahdollisista muutoksista toiminnan jatkamiseksi kolmannen vaiheen jälkeen;

b)

tarvittaessa ehdotuksen LIFE-tuen neljännestä vaiheesta.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2004 perustamissopimuksen mukaisesti neljännen vaiheen täytäntöönpanosta 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen.

13 artikla

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1973/92 kumoaminen

1.   Kumotaan neuvoston asetus (ETY) N:o 1973/92, tämän kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen nojalla myönnettävästä rahoitustuesta tehtyjen päätösten tai sopimusten soveltamista.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2000.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

N. FONTAINE

Euroopan neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. GLAVANY


(1)  EYVL C 15, 20.1.1999, s. 4.

(2)  EYVL C 209, 22.7.1999, s. 14.

(3)  EYVL C 374, 23.12.1999, s. 45.

(4)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 14. huhtikuuta 1999 (EYVL C 219, 30.7.1999, s. 265), vahvistettu 6. toukokuuta 1999 (EYVL C 279, 1.10.1999, s. 275), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 22. lokakuuta 1999 (EYVL C 346, 2.12.1999, s. 1) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 16. helmikuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 29. kesäkuuta 2000 ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 5. heinäkuuta 2000.

(5)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 1.

(6)  EYVL L 181, 20.7.1996, s. 1.

(7)  EYVL L 275, 10.10.1998, s. 1.

(8)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9)  EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(10)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 97/49/EY (EYVL L 223, 13.8.1997, s. 9).

(11)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 97/62/EY (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 42).


LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (ETY) N:o 1973/92

Nykyinen asetus

1 artikla

1 artikla

2 artiklan 1 kohdan a alakohta

3 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta

2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i ja ii alakohta

4 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta

2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan ensimmäinen kappale

4 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b alakohta

2 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs luetelmakohta

2 artiklan 2 kohdan a alakohta

5 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta

2 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta

2 artiklan 3 kohta

3 artiklan 2 kohdan b alakohta, 4 artiklan 2 kohdan c alakohta, 5 artiklan 2 kohdan b alakohta

4 artiklan a alakohta

3 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke, 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta, 5 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke

4 artiklan b alakohta

5 artikla

7 artiklan 1 kohta

6 artikla

7 artiklan 2 kohta

7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen kappale

8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen virke

7 artiklan 1 kohdan toinen kappale

8 artiklan 1 kohdan kolmas virke

7 artiklan 1 kohdan kolmas kappale

8 artiklan 2 kohdan toinen virke

7 artiklan 2 kohta

7 artiklan 3 kohta

8 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 kohta

8 artiklan 2 kohta

3 artiklan 3 kohdan a alakohta, ensimmäinen osa ja b alakohta ja 4 artiklan 3 kohta, toinen ja kolmas alakohta

8 artiklan 3 kohta

3 artiklan 3 kohdan a alakohta, toinen osa, 4 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta ja 5 artiklan 3 kohdan toinen virke

9 artiklan 1 kohta

3 artiklan 4 kohta ja 8 kohdan a alakohta ja 4 artiklan 5 kohta ja 8 kohdan a alakohta

9 artiklan 2 kohta

5 artiklan 4 kohta

9 artiklan 3 kohta

9 artiklan 4 kohta

3 artiklan 6 kohta, 4 artiklan 9 kohta ja 5 artiklan 6 kohta

9 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta

3 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta ja 8 kohdan a alakohdan ensimmäinen virke, 4 artiklan 8 kohdan a alakohta ja 10 kohta sekä 5 artiklan 7 kohta

9 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

3 artiklan 7 kohdan toinen alakohta ja 4 artiklan 11 kohta

9 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta

5 artiklan 8 kohta

9 artiklan 6 kohta

3 artiklan 7 kohdan toinen alakohta, 4 artiklan 11 kohta ja 5 artiklan 8 kohta

9 a artiklan 1 kohdan a alakohta

2 artikla

9 a artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta

3 artiklan 5 kohdan a alakohta

9 a artiklan 1 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohta

4 artiklan 6 kohta

9 a artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohta

9 a artiklan 1 kohdan c alakohdan ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs luetelmakohta

5 artiklan 5 kohta

9 a artiklan 1 kohdan c alakohdan viides ja kuudes luetelmakohta

2 artiklan toisen alakohdan b ja c alakohta

9 a artiklan 2 kohta

9 b artikla

4 artiklan 7 kohdan b, c ja d alakohta

10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

9 artiklan 5 kohta

10 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas luetelmakohta

10 artiklan 2 kohta

9 artiklan 2 kohta

10 artiklan 3 kohta

9 artiklan 3 kohta

11 artiklan 1 kohta

10 artiklan 1 kohta

11 artiklan 2 kohta

10 artiklan 2 kohta

11 artiklan 3 kohta

10 artiklan 3 kohta

12 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohta

9 artiklan 1 kohta

12 artiklan 3 kohta

9 artiklan 4 kohta

12 artiklan 4 kohta

13 artikla

11 artikla

13 a artikla

6 artikla

14 artikla

12 artikla

15 artikla

16 artikla

17 artikla

14 artikla


Komission lausuma

Komissio panee merkille, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat yhteisymmärryksessä päätyneet sääntelymenettelyn käyttämiseen hankkeita valittaessa, kun taas komissio ehdotti parlamentin toisen käsittelyn jälkeen antamassaan muutetussa ehdotuksessa hallintomenettelyn käyttämistä.

Komissio painottaa edelleen, kuten se toi esille jo yhteisen kannan vahvistamisen yhteydessä, että on tärkeää soveltaa menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa säädettyjä perusteita.

Komissio uskoo, että hankkeiden valinnassa olisi syytä noudattaa hallintomenettelyä, koska hankkeiden valinnalla on merkittäviä vaikutuksia talousarvioon.

Komissio katsoo, että neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa säädettyjen perusteiden huomiotta jättäminen näinkin selvässä tapauksessa on vastoin mainitun neuvoston päätöksen henkeä ja kirjainta.

Komissio pitäytyy näin ollen kannassaan tässä asiassa, ja sillä on oikeus saattaa asia myöhemmin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.


Neuvoston lausuma

Neuvosto panee merkille komission lausuman komiteamenettelyn valinnasta komission toteuttaessa täytäntöönpanotoimenpiteitä LIFE-asetuksen nojalla.

Valitessaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitetun sääntelymenettelyn neuvosto otti huomioon sääntelymenettelystä LIFE-välineen puitteissa ensimmäisen vaiheen (vuodesta 1992) ja toisen vaiheen (vuodesta 1996) aikana saadut kokemukset samoin kuin kyseisen välineen luonteen, jonka merkitys yhteisön ympäristön suojelun kannalta on olennainen ja jolla myötävaikutetaan kyseisen alan yhteisön politiikkojen täytäntöönpanoon ja kehittämiseen.

Neuvosto palauttaa mieliin, että neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa mainitut perusteet eivät ole oikeudellisesti sitovia vaan ne esitetään ohjeellisina. Neuvosto katsoo, että kyseinen asetuksen täytäntöönpanovallan soveltamisala oikeuttaa täysin sääntelymenettelyn käytön.


Komission lausuma

Komissio ilmoittaa, että ennen kuin se asettaa vuosittain ehdotusten toimittamismääräajat, se varmistaa niiden toteutettavuuden asianomaisissa komiteoissa.


Top