31999L0022

NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/22/EY,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 1999,

luonnonvaraisten eläinten pitämisestä eläintarhassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä(2),

sekä katsoo, että

luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 338/97(3) edellytetään, että monien lajien osalta eläviä yksilöitä saa tuoda yhteisöön vasta, kun niille on todistettavasti varattu asianmukaiset tilat ja hoito; mainitussa asetuksessa kielletään sen liitteessä A lueteltuihin lajeihin kuuluvien yksilöiden esittäminen yleisölle kaupallisessa tarkoituksessa, paitsi jos siihen on myönnetty erityinen poikkeus opetus-, tutkimus- tai eläinten kasvattamissyistä,

luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/409/ETY(4) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY(5) kielletään monien lajien osalta eläimien pyydystäminen, hallussa pitäminen ja kauppa ja säädetään erityisistä syistä tehtävistä poikkeuksista, muun muassa tutkimusta ja opetusta, kannan uudelleen istutusta, luontoon palauttamista ja kasvattamista varten,

yhteisön voimassa olevan ja annettavan luonnonvaraisen eläimistön suojelua koskevan lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano sekä se, että eläintarhat täyttäisivät riittävän hyvin tärkeän tehtävänsä lajien suojelussa, yleisön valistamisessa ja/tai tieteellisessä tutkimuksessa, edellyttävät, että on säädettävä yhteisestä perustasta jäsenvaltioiden lainsäädännölle, joka koskee lupien myöntämistä eläintarhoille ja näiden tarkastuksia, eläinten pitämistä eläintarhoissa, henkilökunnan kouluttamista sekä vierailevan yleisön valistusta,

tarvitaan yhteisön toimintaa, jotta yhteisön eläintarhat edistäisivät biologisen monimuotoisuuden säilymistä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 9 artiklasta johtuvien ex situ -suojelua koskevien yhteisön velvoitteiden mukaisesti, ja

lukuisat järjestöt kuten Euroopan eläintarha- ja akvaarioliitto ovat laatineet eläintarhoissa pidettävien eläinten hoitoa ja niille varattuja tiloja koskevia ohjeita, jotka voivat olla avuksi kansallisia standardeja kehitettäessä ja hyväksyttäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tavoite

Tämän direktiivin tavoitteena on suojella luonnonvaraista eläimistöä ja biologista monimuotoisuutta huolehtimalla siitä, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä eläintarhojen lupa- ja tarkastusjärjestelmän käyttöönottamiseksi yhteisössä vahvistaen siten eläintarhojen biologisen monimuotoisuuden suojelutehtävää.

2 artikla

Määritelmä

Tässä direktiivissä tarkoitetaan "eläintarhoilla" kaikkia pysyviä laitoksia, joissa luonnonvaraisten eläinlajien eläviä yksilöitä pidetään näytteillä yleisölle seitsemän tai sitä useamman päivän ajan vuodessa, lukuun ottamatta sirkuksia, lemmikkieläinkauppoja ja laitoksia, joille jäsenvaltiot myöntävät vapautuksen tämän direktiivin vaatimuksista sillä perusteella, että ne eivät pidä huomattavaa määrää eläimiä tai lajeja näytteillä yleisölle ja että vapautus ei vaaranna direktiivin tavoitteita.

3 artikla

Eläintarhoihin sovellettavat vaatimukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava 4, 5, 6 ja 7 artiklan mukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että kaikki eläintarhat toimeenpanevat seuraavat lajien suojelutoimet:

- osallistuvat tutkimukseen, josta on entistä enemmän hyötyä eläinlajien suojelulle ja/tai suojelutaitoihin liittyvään koulutukseen, eläinlajien suojeluun ja/tai tarvittaessa vankeudessa kasvattamiseen, kannan uudelleen istuttamiseen ja lajien luontoon palauttamiseen liittyvään tietojen vaihtoon,

- edistävät biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvää yleisön valistamista ja tietoisuutta erityisesti antamalla tietoa näytteillä pidetyistä lajeista ja niiden luonnollisista elinoloista,

- pitävät eläimensä oloissa, jotka pyrkivät täyttämään kunkin lajin biologiset ja suojeluun liittyvät vaatimukset, muun muassa tarjoamalla lajikohtaisesti varustettuja aitauksia; sekä tarjoavat eläimille korkeatasoisen hoidon huolellisesti laaditun ohjelman pohjalta, johon kuuluu eläinlääkinnällinen ennaltaehkäisevä ja sairauksien hoito sekä ruokinta,

- estävät eläinten karkaamisen, jotta vältyttäisiin mahdollisilta kotoperäisille eläinlajeille aiheutuvilta ekologisilta uhkilta ja ulkopuolisten tuholaisten ja syöpäläisten eläintarhaan pääsyltä,

- ne pitävät ajan tasalla olevaa luetteloa eläintarhassa olevista eläinlajeista.

4 artikla

Luvat ja tarkastukset

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava nykyisten ja uusien eläintarhojen lupien myöntämistä ja tarkastuksia koskevat toimenpiteet varmistaakseen, että 3 artiklan vaatimuksia noudatetaan.

2. Jokaisella eläintarhalla on oltava lupa neljän vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta tai, jos kyseessä on uusi eläintarha, ennen kuin se avataan yleisölle.

3. Kaikissa luvissa on oltava 3 artiklan vaatimusten täytäntöönpanemista koskevat ehdot. Lupaehtojen noudattamista on valvottava muun muassa säännöllisin tarkastuksin ja tarvittavat toimenpiteet on toteutettava ehtojen noudattamisen varmistamiseksi.

4. Ennen kuin lupa voidaan myöntää, hylätä tai sen voimassaoloaikaa pidentää tai sen sisältöä merkittävästi muuttaa, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tarkastus sen toteamiseksi, täyttyvätkö lupavaatimukset tai ehdotetut lupavaatimukset.

5. Jos eläintarhalla ei ole tämän direktiivin mukaista lupaa tai lupavaatimukset eivät täyty,

a) eläintarha tai sen osa on suljettava yleisöltä toimivaltaisen viranomaisten toimesta; ja/tai

b) eläintarhan tai sen osan on noudatettava toimivaltaisen viranomaisen määräämiä vaatimuksia sen varmistamiseksi, että lupaehdot täyttyvät.

Jos mainittuja ehtoja ei täytetä sovitun ajan kuluessa, jonka toimivaltainen viranomainen asettaa ja joka voi olla enintään kaksi vuotta, toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava lupa tai muutettava sitä ja suljettava eläintarha tai sen osa yleisöltä.

5 artikla

Jos jäsenvaltio voi osoittaa komissiota tyydyttävällä tavalla, että tämän direktiivin tavoite sellaisena, kuin se on esitetty 1 artiklassa ja eläintarhoihin sovellettavat vaatimukset sellaisina, kuin ne on esitetty 3 artiklassa, täyttyvät ja että niitä pidetään jatkuvasti voimassa sääntely- ja luettelointijärjestelmän avulla, ei 4 artiklassa olevia lupavaatimuksia sovelleta. Kyseisen järejstelmän on sisällettävä muun muassa 4 artiklan 4 ja 5 kohtaa vastaavat eläintarhojen tarkastusta ja sulkemista koskevat säännökset.

6 artikla

Eläintarhojen sulkeminen

Jos eläintarha tai sen osa suljetaan, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että eläimistä huolehditaan tai ne otetaan haltuun sellaisissa oloissa, joita jäsenvaltiot pitävät asianmukaisina ja tämän direktiivin tavoitteiden ja säännösten mukaisina.

7 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jäsenvaltioiden on nimettävä tässä direktiivissä tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset.

8 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on määrättävä seuraamukset, joita sovelletaan rikottaessa tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyjä kansallisia säännöksiä. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia.

9 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 9 päivänä huhtikuuta 2002. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

11 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 1999.

Neuvoston puolesta

F. MÜNTEFERING

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 204, 15.7.1996, s. 63.

(2) Euroopan parlamentin lausunto 29. tammikuuta 1998 (EYVL C 56, 23.2.1998, s. 34), neuvoston yhteinen kanta 20. heinäkuuta 1998 (EYVL C 364, 25.11.1998, s. 9) ja Euroopan parlamentin päätös 10. helmikuuta 1999 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2307/97 (EYVL L 325, 27.11.1997, s. 1).

(4) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 97/49/EY (EYVL L 223, 13.8.1997, s. 9).

(5) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 97/62/EY (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 42).