31998D0888

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 888/98/EY,

tehty 30 päivänä maaliskuuta 1998,

sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavan yhteisön toimintaohjelman (FISCALIS-ohjelma) hyväksymisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat, että

(1) yhteisön lainsäädännön tuloksellinen, yhdenmukainen ja tehokas soveltaminen on välttämätöntä välillisen verotuksen järjestelmien toimivuudelle sisämarkkinoilla, erityisesti jäsenvaltioiden ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi torjumalla veropetoksia ja veronkiertoa, kilpailun vääristymien välttämiseksi sekä viranomaisten ja veronmaksajien rasittamisen vähentämiseksi,

(2) yhteisö on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vastuussa yhteisön lainsäädännön tuloksellisesta, yhdenmukaisesta ja tehokkaasta soveltamisesta; vaikka jäsenvaltiot kantavat suurimman osan vastuusta voimavarojen osalta, yhteisön merkittävänä tehtävänä on perusrakenteiden ja tarvittavien kannustinten luominen,

(3) yhteisöoikeuden yhdenmukainen soveltaminen edellyttää välillisestä verotuksesta vastaavilta virkamiehiltä tätä oikeutta ja sen jäsenvaltioissa tapahtuvaa täytäntöönpanoa koskevaa yhtenäistä korkeatasoista tuntemusta; tämä tuntemuksen taso voidaan saavuttaa vain jäsenvaltioiden antaman tehokkaan ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen ansiosta; yhteisön täydentävät toimet ovat hyödyllisiä tällaisen koulutuksen yhteensovittamiseksi ja siihen kannustamiseksi,

(4) tuloksellinen, tehokas ja laaja-alainen yhteistyö jäsenvaltioiden kesken sekä niiden ja komission välillä on tärkeää välillisen verotuksen järjestelmien toimivuudelle sisämarkkinoilla; yhteisön viestinnän ja tietojen vaihdon perusrakenne on välttämätön tämän tavoitteen saavuttamiseksi; yhteisön aloite helpottaa riittäväntasoisen yhteistyön aikaansaamista,

(5) hallinnollisten menettelyjen jatkuva parantaminen on olennaisen tärkeää välillisen verotuksen järjestelmien toimivuudelle sisämarkkinoilla; vaikka jäsenvaltioilla onkin ensisijainen vastuu näistä menettelyistä, yhteisön täydentäviä toimia tarvitaan tämän parantamisen yhteensovittamiseksi ja edistämiseksi,

(6) perustamissopimuksen 3 b artiklassa esitettyjen toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät siten voi riittävällä tavalla toteuttaa kaikkia tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden tavoitteita ja ne voidaan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla eikä tässä päätöksessä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tarkoituksen saavuttamiseksi,

(7) välillisen verotuksen tietojenvaihtojärjestelmien ja erityisesti 27 päivänä tammikuuta 1992 hallinnollisesta yhteistyöstä välillisen verotuksen (ALV) alalla annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 218/92 (4) tarkoitetun arvonlisäveron alan tietojenvaihtojärjestelmän (VIES) toiminnasta yhteisön tasolla saadut kokemukset ovat osoittaneet tietotekniikan merkityksen tulojen turvaamisessa ja toisaalta hallinnon mahdollisimman vähäisessä kuormittamisessa; tietojenvaihtojärjestelmät ovat osoittautuneet välttämättömiksi yhteistyön välineiksi, jotka ovat myös edistäneet yhteistyön lisäämistä jäsenvaltioiden välillä,

(8) olisi luotava viestinnän ja tietojenvaihdon järjestelmät ja varmistettava niiden toiminta yhteistyön jatkumisen varmistamiseksi välillisen verotuksen tarpeiden kehittyessä,

(9) yhteisön saama kokemus 29 päivänä lokakuuta 1993 välillisestä verotuksesta vastaavien virkamiesten ammatillista koulutusta koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Matthaeus-Tax) tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/588/ETY (5) perustetusta ohjelmasta ja monenvälisten valvontatoimien järjestämisestä on osoittanut, että vaihdoilla, seminaareilla ja monenvälisillä valvontatoimilla, joissa eri kansallisten hallintojen virkamiehet saatetaan tekemään ammatillista yhteistyötä, voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet; näitä toimia on siksi jatkettava,

(10) seminaarit tarjoavat ihanteellisen tilaisuuden kansallisten hallintojen virkamiesten, komission edustajien ja tarvittaessa muiden välillisen verotuksen asiantuntijoiden väliseen ajatusten vaihtoon; seminaareissa voidaan tehdä ehdotuksia voimassa olevien oikeudellisten välineiden parantamisesta ja hallintojen välisen yhteistyön helpottamisesta, jotta välillistä verotusta koskevia kansallisia järjestelmiä voidaan kehittää samansuuntaisesti,

(11) Matthaeus-Tax -ohjelmasta saatu kokemus on osoittanut, että välillisestä verotuksesta vastaavien virkamiesten ammatillista koulutusta koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta tehdyn neuvoston päätöksen 93/588/ETY soveltamista koskevien tiettyjen määräysten vahvistamisesta 12 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyllä komission päätöksellä 95/279/EY (6) perustetun kaltaisen yhteisen ammatillisen koulutuksen ohjelman yhteensovitetun kehittämisen ja toteuttamisen avulla voidaan saavuttaa tämän ohjelman tavoitteet erityisesti nostamalla yhteisöoikeuden tuntemuksen yleistä tasoa; koulutusohjelmia olisi kehitettävä edelleen komission ja jäsenvaltioiden määritettävillä aloilla; tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki niiden virkamiehet saavat yhteisissä ammatillisen koulutuksen ohjelmissa määritellyn peruskoulutuksen ja määriteltyä säännöllistä jatkokoulutusta,

(12) välillisestä verotuksesta vastaavien virkamiesten riittävä kielitaito on osoittautunut välttämättömäksi yhteistyön helpottamiseksi; jäsenvaltioiden on sen vuoksi annettava virkamiehilleen tarpeellinen kielikoulutus,

(13) Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneilla mailla olisi oltava mahdollisuus osallistua ohjelmaan; myös Kyproksella olisi oltava mahdollisuus osallistua ohjelmaan,

(14) yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi jaettava ohjelman rahoittaminen ja yhteisön osuus olisi rahoitettava Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta (toinen osa, pääluokka III, komissio), ja

(15) tällä päätöksellä vahvistetaan ohjelman koko kestoajaksi rahoituspuitteet, jotka muodostavat budjettivallan käyttäjälle varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttämisestä säädöksiin 6 päivänä maaliskuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistuksen (7) 1 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen ohjeen vuosittaisen talousarviomenettelyn yhteydessä,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

FISCALIS-ohjelma

Perustetaan monivuotinen yhteisön toimintaohjelma (FISCALIS-ohjelma), jäljempänä "ohjelma", 1 päivän tammikuuta 1998 ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajanjaksoksi vahvistamaan välillisen verotuksen järjestelmien toimivuutta sisämarkkinoilla. Ohjelma käsittää 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetut toiminta-alat.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a) "välillisellä verotuksella" yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia välillisiä veroja,

b) "hallinnolla" välillisestä verotuksesta vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia,

c) "virkamiehellä" hallinnon virkamiestä, jonka tehtävänä on välillistä verotusta koskevien yhteisön tai jäsenvaltioiden oikeuden, säännösten ja menettelyjen soveltaminen,

d) "vaihdolla" ohjelman mukaisesti järjestettyä yhteisön edun mukaista virkamiehen suorittamaa työvierailua toisen jäsenvaltion hallinnossa,

e) "monenvälisillä valvontatoimilla" yhteistyötä koskevan yhteisöoikeudellisen kehyksen mukaista vähintään kolmen hallinnon yhteistyötä niiden sellaisiin verovelvollisiin, jotka ovat velvollisia maksamaan välillisiä veroja kyseisissä jäsenvaltioissa, kohdistamien valvontatoimien yhdistämiseksi ja yhteensovittamiseksi,

f) "yhteistyötä koskevalla yhteisöoikeudellisella kehyksellä" yhteisön lainsäädäntöä, joka koskee jäsenvaltioiden keskinäistä avunantoa ja hallinnollista yhteistyötä välillistä verotusta koskevissa asioissa.

3 artikla

Tavoitteet

Ohjelman tavoitteena on tukea yhteisön toimin jäsenvaltioiden pyrkimyksiä

a) saattaa virkamiesten tuntemus yhteisöoikeudesta erityisesti välillisen verotuksen alalla ja sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa yhteiselle korkealle tasolle,

b) taata tuloksellinen, tehokas ja laaja-alainen yhteistyö jäsenvaltioiden kesken sekä niiden ja komission välillä,

c) varmistaa hallinnollisten menettelyjen jatkuva parantaminen hallinnon ja veronmaksajien tarpeiden huomioon ottamiseksi kehittämällä ja levittämällä parhaita hallinnollisia käytänteitä.

4 artikla

Viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät, käsikirjat ja oppaat

1. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tarpeellisiksi katsomiensa olemassa olevien viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien, käsikirjojen ja oppaiden toimivuuden. Ne luovat tarpeellisiksi katsomiaan uusia viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä, käsikirjoja ja oppaita ja ylläpitävät niiden toimivuuden.

2. Yhteisön vastuulla oleviin viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien osiin kuuluvat sellaiset laitteistot, ohjelmistot ja verkkoyhteydet, joiden on oltava kaikille jäsenvaltioille yhteiset järjestelmien yhteenkytkettävyyden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi, riippumatta siitä, asennetaanko ne tai onko ne asennettu komission (tai nimetyn alihankkijan) tiloihin vai jäsenvaltioiden (tai nimetyn alihankkijan) tiloihin.

3. Sellaisia viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien osia, joista yhteisö ei vastaa, ovat näihin järjestelmiin kuuluvat kansalliset tietokannat, yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien väliset verkkoyhteydet sekä ohjelmistot ja laitteistot, joita kukin jäsenvaltio pitää tarpeellisina voidakseen käyttää kyseisiä järjestelmiä täysipainoisesti koko hallinnossaan.

5 artikla

Vaihdot, seminaarit ja monenväliset valvontatoimet

1. Komissio ja jäsenvaltiot järjestävät virkamiesvaihtoja. Vaihtojen kesto voi vaihdella tapauksen mukaan, mutta se ei saa ylittää kuutta kuukautta. Jokaisen vaihdon on kohdistuttava määrättyyn työtehtävään, ja asianomaisten virkamiesten ja hallintojen on valmistauduttava siihen riittävästi ja arvioitava sitä jälkeenpäin.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet, jotta vaihtoihin osallistuvat virkamiehet voivat osallistua vastaanottavan hallinnon toimintaan tuloksellisesti; tämän vuoksi vaihtoihin osallistuville virkamiehille on annettava valtuudet suorittaa niihin velvollisuuksiin liittyvät tehtävät, jotka vastaanottava hallinto uskoo heille oikeusjärjestyksensä mukaisesti.

Vaihdon, aikana virkamiehen siviilioikeudellinen vastuu tehtäviään suorittaessaan on samanlainen kuin vastaanottavan hallinnon kansallisten virkamiesten vastuu. Vaihtoon osallistuviin virkamiehiin sovelletaan samoja salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kuin kansallisiin virkamiehiin.

2. Komissio ja jäsenvaltiot järjestävät seminaareja, joihin osallistuu hallintojen virkamiehiä, komission edustajia ja tarvittaessa muita välillisen verotuksen asiantuntijoita.

3. Komissio ja jäsenvaltiot voivat kokeilutarkoituksessa valita 11 artiklassa tarkoitetussa komiteassa ne jäsenvaltioiden yhteistyötä koskevan yhteisöoikeudellisen kehyksen mukaisesti järjestämät monenväliset valvontatoimet, joiden kustannuksista yhteisö vastaa 8 artiklan mukaisesti. Osallistuvat jäsenvaltiot lähettävät valvontatoimia koskevat kertomukset ja arvioinnit komissiolle ja jäsenvaltioille.

6 artikla

Yhteinen koulutusaloite

1. Edistääkseen koulutusorganisaatioidensa ja välilliseen verotukseen liittyvästä koulutuksesta vastaavien hallintovirkamiestensä välistä jäsentynyttä yhteistyötä jäsenvaltiot yhteistyössä komission kanssa

a) kehittävät nykyisiä koulutusohjelmia ja tarvittaessa uusia ohjelmia yhteisen rungon luomiseksi virkamiesten koulutukselle siten, että virkamiehillä on mahdollisuus saada tarvittavat yhteiset ammatilliset taidot ja tiedot,

b) antavat tarpeen vaatiessa kaikkien jäsenmaiden virkamiesten osallistua omille virkamiehille järjestettyyn välillistä verotusta koskevaan koulutukseen,

c) kehittävät tarvittavat yhteiset välineet välillistä verotusta koskevaa koulutusta ja erityisesti kieltenopetusta varten.

2. Jäsenvaltiot pitävät huolen siitä, että niiden virkamiehet saavat tarvittavan, yhteisten koulutusohjelmien mukaisen perus- ja jatkokoulutuksen yhteisten ammatillisten taitojen ja tietojen saavuttamiseksi sekä tarpeellista kieltenopetusta riittävän kielitaidon saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti virkamiehilleen antamansa koulutuksen sisällön ja laajuuden.

7 artikla

Assosioituneiden maiden osallistuminen

Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneet maat voivat osallistua ohjelmaan Eurooppa-sopimuksissa tai niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevissa lisäpöytäkirjoissa vahvistetuin edellytyksin ja siltä osin kuin välillistä verotusta koskeva yhteisön lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden. Myös Kypros voi osallistua ohjelmaan siltä osin kuin välillistä verotusta koskeva yhteisön lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden.

8 artikla

Kulut

1. Yhteisö ja jäsenvaltiot vastaavat yhdessä ohjelman täytäntöönpanon vaatimista kuluista jäljempänä 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2. Yhteisö vastaa seuraavista kuluista:

a) 5 artiklassa tarkoitettuihin toimintoihin toisessa jäsenvaltiossa osallistuvien virkamiesten matka- ja oleskelukulut, 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin seminaareihin osallistuvien muiden välillisen verotuksen asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut sekä kyseisten seminaarien järjestämiseen liittyvät kulut,

b) 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen välillistä verotusta koskevan koulutuksen välineiden sekä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen käsikirjojen ja oppaiden kehittämisestä aiheutuvat kulut,

c) 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien yhteisön vastuulla olevien osien kehittämis-, hankinta-, asennus- ja ylläpitokulut ja komission (tai nimetyn alihankkijan) tiloihin asennettujen yhteisön vastuulla olevien osien jatkuvasta käytöstä aiheutuvat kulut.

d) kulut ohjelman vaikutusta koskevista tutkimuksista, jotka kolmas osapuoli tarvittaessa toteuttaa, taaten samalla tietojen luottamuksellisuuden.

3. Jäsenvaltiot vastaavat seuraavista kuluista:

a) 6 artiklan mukaiset virkamiestensä perus- ja jatkokoulutuskulut sekä kielikoulutuskulut. Jäsenvaltiot vastaavat kuluista, jotka liittyvät niiden virkamiesten osallistumiseen 5 artiklan mukaisesti mahdollisesti järjestettäviin ylimääräisiin toimintoihin ja joista yhteisö ei vastaa.

b) 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien sellaisten osien, joista yhteisö ei vastaa, perustamiseen ja toimintaan liittyvät kulut ja niiden tiloihin (tai nimetyn alihankkijan tiloihin) asennettujen kyseisten järjestelmien yhteisön vastuulla olevien osien jatkuvasta käytöstä aiheutuvat kulut.

9 artikla

Rahoituspuitteet

Tämän ohjelman toteuttamiseen myönnetyt rahoituspuitteet 1 päivän tammikuuta 1998 ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliselle ajanjaksolle vahvistetaan 40 miljoonaksi ecuksi. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

10 artikla

Täytäntöönpano

Komissio päättää tämän ohjelman toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä 11 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Täytäntöönpanotoimet eivät vaikuta yhteisön säännöksiin perimisestä ja valvonnasta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta välillisen verotuksen alalla.

11 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 218/92 10 artiklalla perustettu välillisen verotuksen alan hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

b) Jos toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Tällöin:

- komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kolmella kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä,

- neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

4. Edellä 10 artiklassa mainittujen toimenpiteiden lisäksi komitea tarkastelee puheenjohtajansa joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä esille ottamia asioita, jotka koskevat tämän päätöksen täytäntöönpanoa.

12 artikla

Arviointi

1. Komissio ja jäsenvaltiot yhdessä arvioivat tätä ohjelmaa jatkuvasti. Arviointi suoritetaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen kertomusten pohjalta.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle:

a) viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2000 välikertomus, ja

b) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002 lopullinen kertomus tämän ohjelman täytäntöönpanosta ja vaikutuksista.

3. Komission on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a) viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2001 jäsenvaltioiden välikertomuksiin perustuva tiedonanto siitä, onko toivottavaa jatkaa tätä ohjelmaa, sekä tarvittaessa asianmukainen ehdotus, ja

b) viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2003 lopullinen kertomus tämän ohjelman täytäntöönpanosta ja vaikutuksesta.

Nämä kertomukset lähetetään myös tiedoksi talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998.

14 artikla

Vastaanottajat

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 1998.

Euroopan parlamentin puolesta

J.M. GIL-ROBLES

Puhemies

Neuvoston puolesta

Lord SIMON of HIGHBURY

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 177, 11.6.1997, s. 8 ja EYVL C 1, 3. 1. 1998, s. 13.

(2) EYVL C 19, 21.1.1998, s. 48

(3) Euroopan parlamentin lausunto 20. marraskuuta 1997 (EYVL C 371, 8.12.1997) neuvoston yhteinen kanta 26. tammikuuta 1998, (EYVL C 62, 26. 2. 1998, s. 38) ja Euroopan parlamentin päätös 18. helmikuuta 1998 (EYVL C 80, 16.3.1998). Neuvoston päätös 3. maaliskuuta 1998.

(4) EYVL L 24, 1.2.1992, s. 1

(5) EYVL L 280, 13.11.1993, s. 27

(6) EYVL L 172, 22.7.1995, s. 24

(7) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 4