Help Print this page 
Title and reference
Neuvoston asetus (EY) N:o 1164/94, annettu 16 päivänä toukokuuta 1994, koheesiorahastosta

OJ L 130, 25.5.1994, p. 1–13 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)
Special edition in Finnish: Chapter 14 Volume 001 P. 189 - 199
Special edition in Swedish: Chapter 14 Volume 001 P. 189 - 199
Special edition in Czech: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Estonian: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Latvian: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Lithuanian: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Hungarian Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Maltese: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Polish: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Slovak: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Special edition in Slovene: Chapter 14 Volume 001 P. 9 - 22
Languages, formats and link to OJ
Multilingual display
Text

31994R1164

Neuvoston asetus (EY) N:o 1164/94, annettu 16 päivänä toukokuuta 1994, koheesiorahastosta

Virallinen lehti nro L 130 , 25/05/1994 s. 0001 - 0013
Suomenk. erityispainos Alue 14 Nide 1 s. 0189
Ruotsink. erityispainos Alue 14 Nide 1 s. 0189


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1164/94,

annettu 16 päivänä toukokuuta 1994,

koheesiorahastosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 D artiklan toisen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (4),

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 2 artiklan mukaan yhteisön päämääränä on edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden välillä, mikä on yhteisön kehityksen ja menestyksekkyyden kannalta olennainen tavoite; taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen on 3 artiklan j kohdan mukaan eräs yhteisön toimista perustamissopimuksen 2 artiklassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi,

perustamissopimuksen 130 a artiklassa määrätään, että edistääkseen koko yhteisön sopusointuista kehitystä yhteisö kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja pyrkii erityisesti vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä; koheesiorahaston avulla toteutettu yhteisön toiminta edistäisi mainitussa 130 a artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista,

Lissabonissa 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 1992 ja Edinburghissa 11 ja 12 joulukuuta 1992 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston koheesiorahaston perustamista koskevissa päätelmissä täsmennetään tätä koskevat periaatteet,

taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen edellyttää ympäristön ja liikenteen infrastruktuurin alalla rakennerahastojen, Euroopan investointipankin ja muiden rahoitusvälineiden toiminnan lisäksi koheesiorahaston toimintaa,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteenä olevassa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevassa pöytäkirjassa vahvistetaan yhteisön päämäärä jäsenvaltioiden välisen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja täsmennetään, että koheesiorahasto osallistuu jäsenvaltioiden ympäristöä ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevien hankkeiden rahoitukseen seuraavan kahden ehdon täyttyessä: toisaalta, että jäsenvaltioiden bruttokansantuote asukasta kohden on alle 90 prosenttia yhteisön keskitasosta ja toisaalta, että ne ovat panneet täytäntöön ohjelman, jonka tavoitteena on perustamissopimuksen 104 c artiklassa tarkoitettujen taloudellista lähentymistä koskevien ehtojen täyttäminen; paras lähtökohta jäsenvaltioiden suhteellisen vaurauden arvioimiseksi on bruttokansantuote asukasta kohden suhteelliseen ostovoimaan verrattuna,

lähentymistä koskevien ehtojen täyttyminen, joka on edellytyksenä siirtymiselle talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, vaatii edunsaajina olevilta jäsenvaltioilta määrätietoista ponnistelua; tässä yhteydessä kukin osallisena oleva jäsenvaltio toimittaa neuvostolle lähentymistä koskevan ohjelman tätä tarkoitusta varten ja julkistalouden liiallisen alijäämän syntymisen estämiseksi,

perustamissopimuksen 130 d artiklan toisessa alakohdassa täsmennetään, että neuvosto perustaa ennen 31 päivää joulukuuta 1993 koheesiorahaston, joka osallistuu ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten verkkojen alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen,

perustamissopimuksen 129 c artiklan 1 kohdassa määrätään, että yhteisö voi, ottaen huomioon hankkeiden taloudellisen elinkelpoisuuden, osallistua tiettyjen liikenteen infrastruktuurin alan hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa koheesiorahaston kautta; rahastosta rahoitettavien hankkeiden olisi sisällyttävä neuvoston hyväksymiin Euroopan laajuisia verkkoja koskeviin suuntaviivoihin, mukaan lukien Euroopan laajuisia verkkoja koskeva johtosuunnitelma, jonka neuvosto on vahvistanut ennen kuin sopimus Euroopan unionista tuli voimaan; kuitenkin myös muita liikenteen infrastruktuuria koskevia hankkeita, joilla edistetään perustamissopimuksen 129 b artiklan tavoitteiden toteuttamista, voidaan rahoittaa kunnes neuvosto on vahvistanut asianmukaiset suuntaviivat,

perustamissopimuksen 130 r artiklassa määritellään yhteisön tavoitteet ja periaatteet ympäristön alalla; yhteisö voi koheesiorahaston avulla edistää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen hankkeiden toteuttamista; perustamissopimuksen 130 s artiklan 5 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen periaatteen soveltamista, jonka mukaan saastuttajan olisi maksettava, neuvosto voi päättää koheesiorahastosta annettavasta taloudellisesta tuesta, jos 1 kohdan määräyksiin perustuva toimenpide aiheuttaisi jäsenvaltioiden viranomaisille suhteettomina pidettäviä kustannuksia, tuon toimenpiteen toteuttamiseksi,

kestävää kehitystä koskevat periaatteet ja tavoitteet vahvistetaan yhteisön ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvässä yhteisön periaate- ja toimintaohjelmassa, sellaisena kuin siitä määrätään neuvoston 1 päivänä helmikuuta 1993 antamassa päätöslauselmassa (5),

olisi varmistettava asianmukainen tasapaino liikenteen infrastruktuuria ja ympäristöä koskevien hankkeiden rahoittamisessa,

liikenteen ympäristövaikutuksia koskevassa komission vihreässä kirjassa muistutetaan tarpeesta kehittää luontoa paremmin kunnioittava liikenneverkko, ottaen huomioon jäsenvaltioiden kestävää kehitystä koskevat tarpeet,

liikenteen infrastruktuuria koskevien hankkeiden kustannuslaskelmiin olisi sisällytettävä ympäristöä koskevat kustannukset,

ottaen huomioon niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, sitoumuksen olla vähentämättä ympäristönsuojelun ja liikenteen infrastruktuurin alalla tehtäviä investointeja, asetuksen (ETY) N:o 2052/88/ETY soveltamisesta rakennerahastojen toiminnan yhteensovittamisen osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa 19 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88 (6) 9 artiklassa tarkoitettu täydentävyys ei koske koheesiorahastoa,

perustamissopimuksen 198 e artiklan mukaisesti Euroopan investointipankki osallistuu investointien rahoitukseen muiden yhteisön rahoitusvälineiden tukitoimenpiteiden ohella,

yhteisön tukitoimenpiteiden tehokkuuden lisäämiseksi ympäristön ja liikenteen infrastruktuurin alalla koheesiorahaston, rakennerahastojen, Euroopan investointipankin ja yhteisön muiden rahoitusvälineiden avulla käynnistetyt toimet olisi sovitettava yhteen,

auttaakseen jäsenvaltioita näiden hankkeiden suunnittelussa komission olisi huolehdittava, että niillä on käytettävissään tarvittava tekninen apu, erityisesti hankkeiden valmistelun ja toteuttamisen, mukaan lukien seuranta ja arviointi, edistämiseksi,

kannattavuuden takaamiseksi on aiheellista suorittaa perusteellinen ennakkoarviointi ennen yhteisön varojen sitomista, jotta voitaisiin varmistaa, että toiminnan sosiaalis-taloudelliset edut ovat suhteessa käytettyihin varoihin,

koheesiorahaston tukitoimenpiteiden on oltava sopusoinnussa yhteisön politiikkojen kanssa, mukaan lukien ympäristönsuojelu, liikenne, Euroopan laajuiset verkot, kilpailu ja julkisia hankintoja koskevat sopimukset; ympäristönsuojeluun kuuluu ympäristövaikutusten arviointi,

hankkeiden valmistelun helpottamiseksi olisi tehtävä käytettävissä olevien varojen alustava jako jäsenvaltioiden välillä,

perustamissopimuksen 104 c artiklan 6 kohtaan liittyen olisi säädettävä rahoitustuen myöntämistä koskevista ehdoista,

ottaen huomioon taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vaatimukset, on tarpeen säätää korkeista tukimääristä,

koheesiorahaston tukitoiminnan helpottamiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta yksilöidä teknisesti ja taloudellisesti itsenäiset hankkeen vaiheet sekä tarvittaessa ryhmittää hankkeita kokonaisuuksiksi,

olisi säädettävä mahdollisuudesta valita tehdäänkö koheesiorahaston tuen maksusitoumus vuosittaisina erinä vai koko hankkeen osalta, ja ennakkomaksun jälkeen suoritetut maksuerät olisi suhteutettava tiiviisti ja avoimesti hankkeiden edistymiseen 11 ja 12 päivänä joulukuuta 1992 Edinburghissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien periaatteiden mukaisesti,

olisi tarkennettava jäsenvaltioiden ja komission valtuudet ja vastuu rahaston toimenpiteisiin liittyvän varainhoidon valvonnan osalta,

koheesiorahaston moitteettoman hoidon varmistamiseksi on tarpeen säätää yhteisön tukitoimenpiteitä koskevien tehokkaiden arviointi-, seuranta- ja valvontamenettelyjen soveltamisesta, täsmentämällä arviointia koskevat periaatteet, seurannan laatu ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja säätämällä toimenpiteistä, joita toteutetaan epäsäännönmukaisuuksien ilmetessä tai jonkin mainitun rahaston tukea hyväksyttäessä asetetun ehdon jäädessä täyttymättä,

on tärkeää, että asianmukaiset tiedot käyvät ilmi muun muassa vuosikertomuksesta,

olisi säädettävä koheesiorahastosta maksettavan yhteisön tuen tarkoituksenmukaisesta mainonnasta,

rahaston tukea saaviin hankkeisiin liittyviä julkisia hankintoja koskevassa ilmoituksessa, joka julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, olisi mainittava kyseisestä tuesta,

tämän asetuksen soveltamisen helpottamiseksi olisi määriteltävä sen täytäntöönpanoa koskevat määräykset liitteessä II; jotta varmistettaisiin tarvittava joustavuus niiden soveltamisessa, neuvoston olisi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja saadun kokemuksen perusteella voitava tarvittaessa muuttaa kyseisiä määräyksiä, ja

tämä asetus korvaa keskeytyksettä koheesion rahoitusvälineestä 30 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 792/93 (7),

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmä ja tavoite

1. Perustetaan koheesiorahasto, jäljempänä "rahasto".

2. Rahasto edistää yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista ja siihen sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä.

3. Rahasto myötävaikuttaa:

- hankkeiden

tai

- hankkeiden teknisesti ja taloudellisesti itsenäisten vaiheiden

tai

- selkeään toimintasuunnitelmaan liittyvien ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostavien hankekokonaisuuksien rahoittamiseen.

2 artikla

Soveltamisala

1. Rahastosta annetaan rahoitustukea hankkeisiin, joiden avulla edistetään Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamista ympäristön ja Euroopan laajuisten verkkojen liikenteen infrastruktuurin alalla jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantuote asukasta kohden on alle 90 prosenttia yhteisön keskitasosta suhteelliseen ostovoimaan verrattuna ja jotka ovat panneet täytäntöön ohjelman perustamissopimuksen 104 c artiklassa tarkoitettujen taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien edellytysten täyttämiseksi.

2. Vuoteen 1999 asti ainoastaan ne neljä jäsenvaltiota, jotka nykyään täyttävät 1 kohdassa tarkoitetun bruttokansantuotetta koskevan ehdon, voivat saada rahaston tukea. Nämä jäsenvaltiot ovat Kreikka, Espanja, Irlanti ja Portugali.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun bruttokansantuotetta koskevan ehdon osalta 2 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat edelleen saada rahaston tukea sillä edellytyksellä, että niiden bruttokansantuotteen taso on vuonna 1996 suoritetun välitarkistuksen jälkeen edelleen alle 90 prosenttia yhteisön keskitasosta. Jäsenvaltio, joka voi saada tukea ja jonka taso ylittää kyseisenä ajankohtana 90 prosentin rajan, menettää oikeutensa saada rahaston tukea uusiin hankkeisiin, tai jos kyseessä ovat useita teknisesti ja taloudellisesti itsenäisiä vaiheita käsittävät tärkeät hankkeet, hankkeen uusiin vaiheisiin.

3 artikla

Toiminta, johon voidaan myöntää tukea

1. Rahastosta voidaan antaa tukea seuraaviin hankkeisiin:

- ympäristöhankkeet, joilla edistetään perustamissopimuksen 130 r artiklan tavoitteiden toteuttamista, mukaan lukien perustamissopimuksen 130 s artiklan toimenpiteiden tuloksena toteutetut hankkeet ja erityisesti hankkeet, jotka kuuluvat viidennen ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevan periaate- ja toimintaohjelman mukaan yhteisön ympäristönsuojelupolitiikan painopisteisiin,

- liikenteen infrastruktuuria koskevat yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka jäsenvaltiot rahoittavat ja jotka yksilöidään perustamissopimuksen 129 c artiklassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa; kuitenkin muut liikenteen infrastruktuuria koskevat hankkeet, joilla edistetään perustamissopimuksen 129 b artiklan tavoitteiden toteuttamista voidaan rahoittaa kunnes neuvosto on antanut asianmukaiset suuntaviivat.

2. Rahastosta voidaan antaa tukea myös:

- sellaisiin hankkeisiin, joihin voidaan myöntää tukea, liittyviin valmisteleviin tutkimuksiin, mukaan lukien niiden täytäntöön panemiseksi tarvittavat tutkimukset,

- teknisen avun toimenpiteisiin ja erityisesti:

a) horisontaalisiin toimenpiteisiin, kuten vertailevat tutkimukset yhteisön avun vaikutuksen arvioimiseksi;

b) toimenpiteisiin ja tutkimuksiin, jotka voivat edistää hankkeiden ennakkoarviointia, seurantaa ja jälkiarviointia ja joiden avulla voidaan varmistaa hankkeiden yhteensovittaminen ja yhdenmukaisuus, erityisesti yhteisön muun politiikan kanssa;

c) toimenpiteisiin ja tutkimuksiin, jotka voivat edistää hankkeiden täytäntöön panemiseksi tarvittavia tarkistuksia.

4 artikla

Varat

Rahaston osalta tämän asetuksen ja asetuksen (ETY) N:o 792/93 mukaisesti 29 päivänä lokakuuta 1993 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukainen maksusitoumuksiin käytettävissä olevien varojen kokonaismäärä on vuoden 1992 hintatason mukaan kaudella 1993-1999 15,15 miljardia ecua.

Mainitun kauden kunkin vuoden osalta vahvistetut rahoitusnäkymät siltä osin kun kyseessä ovat maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat, ovat 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti:

- 1993: 1,5 miljardia ecua,

- 1994: 1,75 miljardia ecua,

- 1995: 2 miljardia ecua,

- 1996: 2,25 miljardia ecua,

- 1997: 2,5 miljardia ecua,

- 1998: 2,55 miljardia ecua,

- 1999: 2,6 miljardia ecua.

5 artikla

Varojen ohjeellinen jakaminen

Rahaston kokonaisvarojen ohjeellisen jaon perustana ovat täsmälliset ja objektiiviset arviointiperusteet, pääasiassa väestö, bruttokansantuote asukasta kohden ja pinta-ala; jakamisessa otetaan huomioon myös muut sosioekonomiset tekijät, kuten puutteellinen liikenteen infrastruktuuri.

Näitä arviointiperusteita sovellettaessa saadaan liitteessä I oleva kokonaisvarojen ohjeellinen jako.

6 artikla

Ehdollinen avustus

1. Jos neuvosto on päättänyt perustamissopimuksen 104 c artiklan 6 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltiossa on olemassa liiallinen alijäämä ja jos tätä päätöstä ei ole kumottu perustamissopimuksen 104 c artiklan 12 kohdan mukaisesti yhden vuoden kuluessa tai muussa alijäämän oikaisemiseksi 104 c artiklan 7 kohdan mukaisesti annetussa suosituksessa vahvistetussa määräajassa, rahastosta ei rahoiteta mitään kyseisen jäsenvaltion uutta hanketta tai jos kyseessä on useita vaiheita käsittävä tärkeä hanke, mitään hankkeen uutta vaihetta.

2. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota suoraan koskevien hankkeiden osalta neuvosto voi poikkeustapauksessa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta päättää rahoituksen keskeyttämisen lykkäämisestä.

3. Rahoituksen keskeyttäminen ei tule voimaan ennen kuin kaksi vuotta on kulunut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen voimaantulosta.

4. Rahoituksen keskeyttäminen päättyy välittömästi neuvoston kumottua 104 c artiklan 12 kohdan mukaisesti 104 c artiklan 6 kohdan mukaisesti tekemänsä päätöksen.

7 artikla

Tuen määrä

1. Rahastosta annettavan tuen määrä on 80-85 prosenttia julkisista tai niitä vastaavista menoista, mukaan lukien sellaisten toimielimien menot, joiden toiminta toteutetaan hallinnollisessa tai oikeudellisessa yhteydessä, mikä tekee niistä julkisiksi toimielimiksi rinnastettavia.

Tuen tosiasiallinen määrä vahvistetaan suhteessa tukitoimenpiteen laatuun.

2. Jos tukea myönnetään tuloja tuottavalle hankkeelle, komissio vahvistaa tuen laskemisen perustana olevan menojen määrän ottaen huomioon tulot, siltä osin kun ne muodostavat hankkeenedistäjille merkittävät nettotulot, tiiviissä yhteistyössä edunsaajana olevan jäsenvaltion kanssa.

Tuloja tuottavalla hankkeella tarkoitetaan:

- infrastruktuuria, joiden käyttö edellyttää käyttäjiltä välittömästi kannettavia maksuja,

- tuottavia investointeja ympäristön alalla.

3. Edunsaajina olevat jäsenvaltiot voivat esittää valmistelevia tutkimuksia ja teknisen avun toimenpiteitä koskevia ehdotuksia.

4. Valmistelevien tutkimusten ja teknisen avun toimenpiteiden kokonaiskustannukset voidaan poikkeustapauksessa rahoittaa 100-prosenttisesti, mukaan lukien tapaukset, joissa ne toteutetaan komission aloitteesta.

Tämän kohdan mukaisesti aiheutuneet menot eivät saa olla yli 0,5 prosenttia rahaston kokonaisvaroista.

8 artikla

Yhteensovittaminen ja yhteensopivuus yhteisön politiikkojen kanssa

1. Rahastosta rahoitettujen hankkeiden on oltava perustamissopimusten määräysten ja näiden nojalla annettujen säädösten ja yhteisön politiikkojen mukaisia, mukaan lukien ympäristönsuojelua, liikennettä, Euroopan laajuisia verkkoja, kilpailua ja julkisien hankkeiden sopimuksia koskeva politiikka.

2. Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen hankkeiden ja yhteisön talousarviosta annettavan tuen, Euroopan investointipankin ja yhteisön muiden rahoitusvälineiden tuen avulla toteutettujen toimien yhteensovittamisen ja yhdenmukaisuuden.

9 artikla

Avun yhdistely ja päällekkäisyys

1. Mihinkään menopuolen momenttiin ei voida antaa samanaikaisesti rahaston tukea ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston tai kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen tukea.

2. Rahaston ja muiden yhteisön rahoitusvälineiden myöntämän kokonaisavun määrä ei saa olla yli 90 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

10 artikla

Hankkeiden hyväksyminen

1. Komissio hyväksyy yhteisymmärryksessä edunsaajana olevan jäsenvaltion kanssa hankkeet, jotka rahoitetaan rahastosta.

2. Ympäristön ja liikenteen infrastruktuurin alan hankkeiden välillä on varmistettava asianmukainen tasapaino. Tässä tasapainossa otetaan huomioon perustamissopimuksen 130 s artiklan 5 kohdan määräykset.

4. Hakemuksissa on oltava seuraavat tiedot: täytäntöönpanosta vastaava yksikkö, kuvaus investoinnista ja sen laatu, siitä aiheutuvat kustannukset ja sen sijainti, mukaan lukien asianmukaisissa tapauksissa maininta samalla kuljetusväylällä sijaitsevista yhteisen edun mukaisista hankkeista, töiden toteuttamisen aikataulu, kustannusten ja hyödyn erittely, mukaan lukien suora ja epäsuora vaikutus työllisyyteen, tekijät, joiden perusteella voidaan arvioida vaikutukset ympäristöön, julkisia hankintoja koskevat tiedot, mukaan lukien rahoitussuunnitelmat, siinä määrin kuin mahdollista, maininta hankkeen taloudellisesta elinkelpoisuudesta ja jäsenvaltion rahastolta ja muilta yhteisön rahoitusvälineiltä hakemien rahoituskeinojen kokonaismäärä.

Niissä on myös oltava kaikki tiedot, joiden avulla voidaan osoittaa, että hankkeet ovat tämän asetuksen ja 5 kohdassa tarkoitettujen arviointiperusteiden mukaiset, erityisesti niistä keskipitkällä aikavälillä saatavan sosioekonomisen hyödyn osalta suhteessa käytettyihin varoihin.

5. Seuraavia arviointiperusteita käytetään hankkeiden korkean laadun varmistamiseksi:

- niiden keskipitkällä aikavälillä tuoma taloudellinen ja sosiaalinen hyöty, jonka on oltava oikeassa suhteessa käytettyjen varojen kanssa; niistä tehdään arviointi kustannusten ja hyödyn erittelyn perusteella,

- edunsaajana olevan jäsenvaltion asettama tärkeysjärjestys,

- hankkeiden osuus ympäristöä ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevan yhteisön politiikan täytäntöönpanossa,

- hankkeiden yhteensopivuus yhteisön politiikkojen kanssa ja niiden yhdenmukaisuus yhteisön muiden rakenteellisten toimenpiteiden kanssa,

- tarkoituksenmukainen tasapaino ympäristön ja liikenteen infrastruktuurin alan välillä.

6. Jollei 6 artiklasta tai maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen saatavuudesta muuta johdu, komissio päättää rahaston tuen myöntämisestä, sillä edellytyksellä, että tässä artiklassa asetetut ehdot täyttyvät, yleensä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Komission päätöksissä, jotka koskevat hankkeiden, hankkeiden vaiheiden tai toisiinsa liittyvien hankkeiden kokonaisuuksien hyväksymistä, vahvistetaan rahoitustuen määrä, rahoitussuunnitelma sekä kaikki hankkeiden toteuttamiselle välttämättömät määräykset ja edellytykset.

7. Komission päätösten olennaiset kohdat julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

11 artikla

Rahoitusta koskevia säännöksiä

1. Talousarvioon otetut maksusitoumusmäärärahat myönnetään kyseessä olevien toimien hyväksymistä koskevien päätösten perusteella 10 artiklan mukaisesti.

2. Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden osalta maksusitoumukset tehdään yleensä vuosittaisina erinä. Asianmukaisissa tapauksissa komissio voi kuitenkin tehdä myönnetyn tuen kokonaismäärää koskevan sitoumuksen tehdessään myöntämistä koskevan päätöksen.

3. Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun menoon ei voida antaa rahaston tukea, jos se on aiheutunut edunsaajana olevalle jäsenvaltiolle ennen kuin komissio on saanut sitä koskevan hakemuksen.

4. Alussa maksetun ennakon jälkeen suoritettujen maksujen on oltava tiiviisti ja avoimesti sidoksissa hankkeiden toteuttamisessa tapahtuneeseen edistykseen.

5. Maksut suoritetaan ecuissa ja niihin sovelletaan liitteen II erityismääräyksiä.

12 artikla

Varainhoidon valvonta

1. Sen varmistamiseksi, että rahastosta rahoitetut hankkeet saatetaan asianmukaisesti päätökseen, jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet:

- voidakseen säännöllisesti todentaa, että yhteisön rahoittamat toimenpiteet suoritetaan oikein,

- estääkseen sääntöjenvastaisuuksia ja ryhtyäkseen toimenpiteisiin niitä vastaan,

- periäkseen takaisin varat, jotka on menetetty väärinkäytön tai laiminlyönnin vuoksi. Jäsenvaltio on toissijaisesti vastuussa aiheettomasti maksettujen varojen takaisinmaksusta, paitsi jos jäsenvaltio ja/tai hankkeen täytäntöönpanosta vastaava viranomainen voi osoittaa, ettei kyse ole niiden väärinkäytöstä tai laiminlyönnistä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tätä varten toteuttamistaan toimenpiteistä sekä erityisesti kuvaus toiminnan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi vahvistetuista valvonta- ja hallintojärjestelmistä. Niiden on annettava komissiolle määräajoin tietoa hallinnollisista ja oikeudellisista seuraamuksista. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen toimitettujen tietojen luottamuksellisuuden.

3. Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki aiheelliset hankkeiden valvontaa koskevat kansalliset kertomukset.

4. Komission virkamiehet tai muut sen henkilökuntaan kuuluvat voivat valvoa paikalla, erityisesti ilman ennakkoilmoitusta tehtävin tarkastuksin, rahaston rahoittamaa toimintaa, sekä tarkastella kansallisten viranomaisten, joiden on ilmoitettava komissiolle tätä tarkoitusta varten annetut säännökset, käyttöön ottamia hallinto- ja valvontajärjestelmiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia ja rajoittamatta perustamissopimuksen 188 a artiklan määräysten soveltamista ja muita perustamissopimuksen 209 artiklan c kohdan mukaisesti suoritettuja tarkastuksia.

5. Heti tämän asetuksen tultua voimaan komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja antaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille.

13 artikla

Ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi

1. Jäsenvaltiot ja komissio valvovat, että tässä asetuksessa tarkoitettujen hankkeiden täytäntöönpanoa seurataan ja arvioidaan. Hankkeet on mukautettava seurannan ja arvioinnin tulosten mukaan.

2. Varmistaakseen yhteisön tuen tehokkuuden komissio ja tukea saavat jäsenvaltiot suorittavat tarvittaessa yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa hankkeiden ennakkoarvioinnin ja järjestelmällisen jälkiarvioinnin.

3. Vastaanotettuaan tukihakemuksen ja ennen kuin se hyväksyy hankkeen, komissio suorittaa hankkeen perinpohjaisen arvioinnin varmistuakseen, että se on 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen arviointiperusteiden mukainen. Tarvittaessa komissio pyytää Euroopan investointipankkia osallistumaan hankkeiden arviointiin.

4. Hankkeita täytäntöön pantaessa ja niiden toteuttamisen jälkeen komissio ja edunsaajina olevat jäsenvaltiot arvioivat hankkeiden toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä niiden täytäntöönpanon mahdollisen ja todellisen vaikutuksen arvioidakseen, onko alun perin asetetut tavoitteet saavutettu tai voidaanko ne saavuttaa. Tämä arviointi koskee muun muassa hankkeiden vaikutusta ympäristöön, voimassa olevia yhteisön sääntöjä noudattaen.

5. Tarkastellessaan yksittäisiä tukihakemuksia komissio ottaa huomioon tämän asetuksen säännösten mukaisesti suoritetun ennakko- ja jälkiarvioinnin tulokset.

6. Edellä 4 kohdassa säädettyä seurantaa ja arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan hankkeiden hyväksymistä koskevissa päätöksissä.

14 artikla

Tiedotus ja mainonta

1. Komissio esittää rahaston toimintaa koskevan vuosikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle tarkastelua ja lausuntoa varten.

Euroopan parlamentti antaa mahdollisimman pian kyseistä kertomusta koskevan lausuntonsa. Komissio antaa selvityksen tavasta, jolla se on soveltanut Euroopan parlamentin lausunnon sisältämiä huomautuksia.

Komissio varmistaa, että jäsenvaltiot saavat tietoa rahaston toiminnasta.

2. Jäsenvaltiot, jotka vastaavat sellaisen toiminnan täytäntöönpanosta, jolle on myönnetty rahaston taloudellista tukea, on huolehdittava siitä, että toimintaa mainostetaan asianmukaisesti, jotta:

- julkisuudessa tiedettäisiin yhteisön osuus toiminnassa,

- mahdolliset edunsaajat ja ammattijärjestöt olisivat tietoisia toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista.

Jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava helposti näkyvien kylttien asettamisesta, joista käy tarkasti ilmi yhteisön rahoittama osuus hankkeen kokonaiskustannuksista ja joissa on yhteisön tunnus, sekä varmistettava, että yhteisön toimielimien edustajat ovat tarkoituksenmukaisella tavalla edustettuina rahaston kannalta tärkeimmissä julkisissa toimissa.

Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle tämän kohdan merkityksessä tehdyistä aloitteista.

3. Komissio antaa tiedotusta ja mainontaa koskevat yksityiskohtaiset säännökset heti tämän asetuksen tultua voimaan, toimittaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille ja julkaisee ne Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

15 artikla

Täytäntöönpano

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset annetaan liitteessä II.

16 artikla

Loppu- ja siirtymäsäännöksiä

1. Neuvosto tarkastelee tätä asetusta uudelleen komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 130 d artiklan mukaisesti ennen vuoden 1999 päättymistä.

2. Tämä asetus korvaa heti sen tultua voimaan asetuksen (ETY) N:o 792/93.

3. Tämä asetus ei estä niiden toimenpiteiden jatkamista, jotka komissio on hyväksynyt ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleen asetuksen (ETY) N:o 792/93 säännösten nojalla, ja joihin näin ollen sovelletaan tätä asetusta sen voimaantulosta alkaen.

4. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja asetukseen (ETY) N:o 792/93 liittyen esitetyt hakemukset ovat edelleen voimassa, sillä edellytyksellä että ne täydennetään tarvittaessa tämän asetuksen vaatimusten mukaisiksi viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä toukokuuta 1994.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Th. PANGALOS

(1) EYVL N:o C 39, 9.2.1994, s. 6

(2) Puoltava lausunto on annettu 5 päivänä toukokuuta 1994.

(3) EYVL N:o C 133, 16.5.1994

(4) Lausunto on annettu 5 päivänä huhtikuuta 1994.

(5) EYVL N:o C 138, 17.5.1993, s. 1

(6) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2082/93 (EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 20).

(7) EYVL N:o L 79, 1.4.1993, s. 74

(8) EYVL N:o C 39, 9.2.1994, s. 6

(9)

(10) EYVL N:o C 133, 16.5.1994

(11)

(12) EYVL N:o C 138, 17.5.1993, s. 1

(13)

(14) EYVL N:o L 79, 1.4.1993, s. 74

LIITE I

RAHASTON KOKONAISMÄÄRÄRAHOJEN OHJEELLINEN JAKO TUKEA SAAVIEN JÄSENVALTIOIDEN KESKEN

>

TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYKSET

A artikla

Hankkeiden vaiheiden tai hankekokonaisuuksien yksilöiminen

1. Komissio voi yhteisymmärryksessä tukea saavan jäsenvaltion kanssa ryhmittää hankkeet ja rajata hankkeen teknisesti ja taloudellisesti itsenäiset vaiheet tuen myöntämistä varten.

2. Vaihe voi myös käsittää valmistelevia ja toteutettavuutta koskevia tutkimuksia ja hankkeen toteuttamisen edellyttämiä tekniikoita.

B artikla

Arviointi

1. Komissio tutkii tukihakemukset todentaakseen erityisesti, että hallinnolliset ja rahoitusta koskevat järjestelyt soveltuvat hankkeen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2. Komissio suorittaa 13 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti hankkeen arvioinnin arvioidakseen niiden odotetun vaikutuksen suhteessa rahaston tavoitteisiin, jotka ilmaistaan tarkoituksenmukaisina indikaattoreina. Edunsaajina olevat jäsenvaltiot toimittavat kaikki 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tarpeelliset tiedot, mukaan lukien totetutettavuustutkimukset ja jälkiarvioinnit, jotta tämä arviointi voitaisiin suorittaa mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

C artikla

Maksusitoumukset

1. Talousarvioon sisältyvät maksusitoumukset tehdään niiden komission päätösten perusteella, joissa komissio hyväksyy asianomaisen toiminnan (hankkeen, hankkeen vaiheen, hankekokonaisuuden, teknisen avun tutkimuksen tai toimenpiteen). Ne ovat voimassa tietyn määräajan, jonka kesto riippuu asianomaisen toiminnan luonteesta ja erityisistä olosuhteista, joissa se pannaan täytäntöön.

2. Hankkeisiin, hankkeiden vaiheisiin tai hankekokonaisuuksiin myönnettävää tukea koskevat talousarvioon sisältyvät maksusitoumukset tehdään noudattaen yhtä seuraavista yksityiskohtaisista säännöistä:

a) Maksusitoumukset, jotka koskevat 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kaksi vuotta tai sitä kauemmin kestävää toimintaa, toteutetaan pääsääntöisesti vuosittaisina erinä, jollei b kohdan määräyksistä muuta johdu.

Ensimmäistä erää koskevat maksusitoumukset tehdään kun komissio antaa yhteisön tukea koskevan päätöksen. Myöhempiä eriä koskevat maksusitoumukset perustuvat hankkeen alkuperäiseen tai tarkistettuun rahoitussuunnitelmaan ja sen täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen.

b) Sellaisten hankkeiden osalta, jotka kestävät vähemmän kuin kaksi vuotta tai joille myönnettävä yhteisön tuen määrä on korkeintaan 40 miljoonaa ecua, tuen maksusitoumus kokonaismäärästä voidaan tehdä kun komissio antaa kyseessä olevan yhteisön tuen myöntämistä koskevan päätöksen.

3. Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen teknisen avun tutkimusten ja toimenpiteiden osalta maksusitoumus tehdään kun komissio päättää kyseessä olevan toiminnan hyväksymisestä.

4. Maksusitoumusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan kyseessä olevien toimintojen hyväksymistä koskevissa komission päätöksissä.

D artikla

Maksut

1. Rahoitustuki maksetaan talousarvioon sisältyvien maksusitoumusten mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion esittämässään hakemuksessa tätä tarkoitusta varten nimeämälle viranomaiselle tai yksikölle. Se voidaan suorittaa joko ennakkona tai sellaisina väli- tai lopullisina maksuina, jotka liittyvät todellisuudessa aiheutuneisiin menoihin.

2. Jos yhteisön tukea koskevat maksusitoumukset tehdään C artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, maksut suoritetaan seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti:

a) ennakko, joka voi olla enintään 50 prosenttia maksusitoumuksen ensimmäisestä vuotuisesta erästä maksetaan sen jälkeen, kun päätös yhteisön tuen myöntämisestä on tehty;

b) välimaksuja voidaan maksaa sillä edellytyksellä, että hanke edistyy tyydyttävällä tavalla sen valmistumiseen nähden ja että vähintään kaksi kolmasosaa edelliseen maksuun liittyvistä menoista on suoritettu.

Jollei c kohdan määräyksistä muuta johdu, mikään kyseisistä maksuista ei saa olla yli 50 prosenttia kustakin maksusitoumuksen vuosittaisesta erästä;

c) edellä a ja b kohdassa tarkoitettujen maksujen yhteissumma voi olla korkeintaan 80 prosenttia myönnetyn tuen kokonaismäärästä. Tärkeiden hankkeiden ollessa kyseessä ja perustelluissa tapauksissa tämä määrä voidaan korottaa 90 prosenttiin;

d) yhteisön tuen jäännös maksetaan, jos

- hanke, hankkeen vaihe tai hankekokonaisuus on toteutettu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti,

- 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai yksikkö esittää komissiolle maksupyynnön hankkeen, hankkeen vaiheen tai hankekokonaisuuden tosiasiallista päättymistä seuraavan kuuden kuukauden kuluessa,

- komissiolle on esitetty F artiklan 4 kohdassa tarkoitettu loppukertomus,

- jäsenvaltio lähettää komissiolle todistuksen, jolla vahvistetaan maksupyynnössä ja kertomuksessa annetut tiedot.

3. Jos maksusitoumukset tehdään C artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, maksut suoritetaan seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

a) Päätöksen seurauksena maksettu ennakko voi olla enintään 50 prosenttia komission hyväksymässä rahoitussuunnitelmassa ensimmäiselle vuodelle arvioituihin menoihin liittyvän tuen määrästä.

b) Välimaksuja voidaan maksaa sillä edellytyksellä, että hanke edistyy tyydyttävällä tavalla sen valmistumiseen nähden ja että vähintään kaksi kolmasosaa edelliseen maksuun liittyvistä menoista sekä kaikki aiemmin suoritettuihin maksuihin liittyvät menot on suoritettu.

Jollei c alakohdan määräyksistä muuta johdu, kyseiset maksut voivat olla määrältään yli 50 prosenttia kyseisen vuoden osalta arvioituihin menoihin liittyvästä tuesta, sellaisina kuin ne mainitaan komission hyväksymässä alkuperäisessä tai tarkistetussa rahoitussuunnitelmassa.

c) Edellä a ja b alakohdassa takoitettujen maksujen yhteissumma voi olla korkeintaan 80 prosenttia myönnetyn tuen kokonaismäärästä

d) yhteisön tuen jäännös maksetaan, jos

- hanke, hankkeen vaihe tai hankekokonaisuus on toteutettu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti,

- 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai yksikkö esittää komissiolle maksupyynnön hankkeen, hankkeen vaiheen tai hankekokonaisuuden tosiasiallista päättymistä seuraavan kuuden kuukauden kuluessa,

- komissiolle on esitetty F artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lopullinen kertomus,

- jäsenvaltio lähettää komissiolle todistuksen, jolla vahvistetaan maksupyynnössä ja kertomuksessa annetut tiedot.

4. Jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset, joilla on valtuudet myöntää 2 kohdan d alakohdassa ja 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja todistuksia.

5. Maksut suoritetaan jäsenvaltion nimeämälle viranomaiselle tai yksikölle yleensä viimeistään kahden kuukauden kuluttua hyväksytyn maksupyynnön vastaanottamisesta.

6. Komissio vahvistaa 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia ja muita toimenpiteitä koskevat asianmukaiset maksumenettelyt.

E artikla

Ecun käyttö

1. Tukihakemukset, mukaan lukien rahoitussuunnitelmat, esitetään komissiolle ecuina tai kansallisena valuuttana ilmaistuna.

2. Tuen määrä sekä komission hyväksymät rahoitussuunnitelmat on ilmaistava ecuina.

3. Maksupyyntöjen perusteena olevat vastaavat menoilmoitukset on tehtävä ecuina tai kansallisena valuuttana.

4. Komissio maksaa tuen ecuina jäsenvaltion nimeämälle maksun saavalle viranomaiselle.

F artikla

Seuranta

1. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat rahastosta yhteisrahoitettujen yhteisön hankkeiden täytäntöönpanon tehokkaan valvonnan. Valvonta varmistetaan yhteisymmärryksessä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti laadittujen kertomusten, ennakkoon ilmoittamattomien tarkastusten sekä tätä tarkoitusta varten perustettujen komiteoiden avulla.

2. Seuranta toteutetaan aineellisten ja taloudellisten indikaattorien avulla. Nämä indikaattorit liittyvät hankkeen erityisluonteeseen ja sen tavoitteisiin. Indikaattorit on suunniteltu siten, että ne osoittavat:

- hankkeen edistymisen suhteessa suunnitelmaan ja alunperin asetettuihin tavoitteisiin,

- asiainhoidon kulun ja tähän mahdollisesti liittyvät ongelmat.

3. Perustetaan seurantakomiteoita asianomaisen jäsenvaltion ja komission välisen sopimuksen nojalla.

Jäsenvaltion nimeämät viranomaiset tai yksiköt, komissio ja tarvittaessa Euroopan investointipankki ovat edustettuina näissä komiteoissa.

Jos alueellisilla tai paikallisilla viranomaisilla on toimivalta toteuttaa hanke, ja tarvittaessa, jos hanke koskee niitä suoraan, ne ovat myös edustettuina komiteassa.

4. Kunkin hankkeen osalta jäsenvaltion nimeämä viranomainen tai yksikkö esittää komissiolle kertomuksen saavutetusta edistyksestä kolmen kuukauden kuluessa sen kokonaisen vuoden lopusta, jona toiminta pannaan täytäntöön. Komissiolle lähetetään myös lopullinen kertomus hankkeen tai hankkeen vaiheen päättymisestä kuuden seuraavan kuukauden kuluessa.

5. Komissio mukauttaa tuen määrän, sen myöntämiselle alun perin asetetut ehdot sekä suunnitellun rahoitussuunnitelman seurantaindikaattorien perusteella ja ottaen huomioon seurantakomitean huomautukset.

6. Rahastojen tehokkuuden lisäämiseksi komissio takaa, että rahaston hallinnossa kiinnitetään erityistä huomiota asioiden hoidon avoimuuteen.

7. Seurantaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan hankkeiden hyväksymistä koskevissa komission päätöksissä.

G artikla

Valvonta

1. Ennen kuin komissio suorittaa tarkastuksen paikalla, se ilmoittaa siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvitsemansa tuen. Komission mahdollisesti ilman ennakkoilmoitusta paikalla suorittamista tarkastuksista määrätään yhteistyöhön osallistumista noudattaen varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti saavutetussa yhteisymmärryksessä. Jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen henkilökuntaan kuuluvat voivat osallistua tarkastuksiin.

Komissio voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota suorittamaan paikalla tarkastuksen tarkistaakseen maksupyynnön asianmukaisuuden. Komission virkamiehet voivat osallistua näihin tarkastuksiin ja heidän on tehtävä niin, jos asianomainen jäsenvaltio sitä pyytää.

Komissio huolehtii, että sen suorittamat tarkastukset toteutetaan yhteensovitetusti siten, että samaa tarkoitusta varten ja samana ajanjaksona toistuvia tarkastuksia vältetään. Asianomainen jäsenvaltio ja komissio toimittavat toisilleen viipymättä kaikki aiheelliset tiedot suoritettujen tarkastusten tuloksista.

2. Vastuullisen toimielimen ja vastuullisten viranomaisten on toimitettava komissiolle kaikki hankkeeseen liittyviä menoja koskevat tositteet kolmen vuoden kuluessa siitä, kun viimeinen toimintaan liittyvä maksu on suoritettu.

H artikla

Tuen alentaminen, pidättäminen ja peruuttaminen

1. Jos toiminnan toteuttaminen ei vaikuta oikeutettavan sitä varten myönnettyyn rahalliseen tukeen tai osaan siitä, komissio tekee tapauksesta aiheellisen tutkimuksen pyytäen erityisesti asianomaista jäsenvaltiota tai muita tämän toiminnan täytäntöönpanoa varten nimeämiä viranomaisia esittämään huomautuksensa määräajassa.

2. Tämän tutkimuksen seurauksena komissio voi alentaa asianomaiseen toimintaan tai toimenpiteeseen annettua tukea, pidättää tai peruuttaa sen, jos tutkimus paljastaa epäsäännönmukaisuuksia tai jonkin tukipäätöksessä mainitun ehdon täyttymättömyyden ja erityisesti sellaisen huomattavan muutoksen, jolle ei ole pyydetty komission hyväksyntää ja joka vaikuttaa toiminnan tai toimenpiteen laatuun tai niihin olosuhteisiin, joissa ne pannaan täytäntöön.

Jokainen aiheeton kertymä johtaa aiheettomasti maksettujen summien takaisinperimiseen.

3. Jokainen aiheettomasti vastaanotettu rahasumma on palautettava komissiolle. Rahasummiin, joita ei palauteta, voidaan lisätä viivästyskorko niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka komissio antaa.

I artikla

Julkiset hankinnat

Ilmoituksissa, jotka on tarkoitettu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistaviksi, täsmennetään julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti sellaisten hankkeiden viitetiedot, joille on haettu yhteisön tukea tai joiden osalta on tehty päätös tuen myöntämisestä.

J artikla

Tiedotus

Tiedot, joiden on oltava 14 artiklassa säädetyssä vuosikertomuksessa, luetellaan tämän liitteen liitteessä.

Komission tehtävänä on järjestää kuuden kuukauden välein tiedotuskokous jäsenvaltioiden kanssa.

K artikla

Tarkistaminen

Jos se saadun kokemuksen perusteella näyttää tarpeelliselta, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultua muuttaa tämän liitteen määräyksiä.

Liitteen II liite

Vuosikertomuksessa on oltava seuraavia seikkoja koskevat tiedot:

1. taloudellinen tuki, jonka rahasto on sitoutunut maksamaan ja maksanut, tuen jaottelu vuosittain, jäsenvaltioittain ja hankeryhmittäin (ympäristö ja kuljetukset);

2. rahaston taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus jäsenvaltioissa ja taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen Euroopan unionissa;

3. lyhyesti esitetyt tiedot ohjelmista, jotka edunsaajina olevat jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön 6 artiklan mukaisesti ja perustamissopimuksen 104 c artiklassa mainittujen taloudellista lähentymistä koskevien edellytysten täyttämiseksi;

4. johtopäätökset, jotka komissio ottaen huomioon tuen pidättämisen tekee neuvoston tekemistä päätöksistä, sellaisina kuin ne mainitaan 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa;

5. rahaston merkitys jäsenvaltoille niiden pyrkiessä panemaan täytäntöön yhteisön ympäristöä koskevan politiikan ja lujittamaan liikenteen infrastruktuurin Euroopan laajuisia verkkoja; tasapaino ympäristöä ja liikenteen infrastruktuuria koskevien hankkeiden välilä;

6. arviointi rahaston tukitoimenpiteiden yhteensopivuudesta yhteisön poliitikkojen kanssa, mukaan lukien ympäristönsuojelua, liikennettä, kilpailua ja julkisten hankintojen sopimuksia koskevat politiikat;

7. rahaston rahoittamien hankkeiden ja yhteisön talousarviosta varattujen, Euroopan tnvestointipankin ja yhteisön muiden rahoitusvälineiden määrärahojen avulla rahoitettujen toimenpiteiden välisen yhteensovittamisen ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettuja toimenpiteitä koskevat tiedot;

8. edunsaajina olevien jäsenvaltioiden ympäristönsuojelun ja liikenteen infrastruktuurin alalla tekemiä investointeja koskevat tiedot;

9. toteutettuja valmistelevia tutkimuksia ja rahoitettuja teknisen avun toimenpiteitä koskevat tiedot, joihin on sisällyttävä tarkka maininta kyseisten tutkimusten ja toimenpiteiden laadusta;

10. hankkeiden ennakkoarvioinnin, seurannan ja jälkiarvioinnin tuloksia koskevat tiedot, mukaan lukien näiden tulosten perusteella tehdyt mukautukset;

11. tiedot, jotka koskevat Euroopan investointipankin osuutta hankkeiden arvioinnissa;

12. lyhyesti esitetyt tiedot suoritettujen tarkastusten tuloksista, havaituista epäsäännönmukaisuuksista ja käynnissä olevista hallinnollisista ja oikeudellisista menettelyistä.

Top