EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31994L0055

Neuvoston direktiivi 94/55/EY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

OJ L 319, 12.12.1994, p. 7–13 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)
Special edition in Finnish: Chapter 07 Volume 005 P. 165 - 171
Special edition in Swedish: Chapter 07 Volume 005 P. 165 - 171
Special edition in Czech: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Estonian: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Latvian: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Lithuanian: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Hungarian Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Maltese: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Polish: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Slovak: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Slovene: Chapter 07 Volume 002 P. 217 - 223
Special edition in Bulgarian: Chapter 07 Volume 003 P. 128 - 135
Special edition in Romanian: Chapter 07 Volume 003 P. 128 - 135

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 29/06/2009; Kumoaja 32008L0068

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1994/55/oj

31994L0055

Neuvoston direktiivi 94/55/EY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

Virallinen lehti nro L 319 , 12/12/1994 s. 0007 - 0013
Suomenk. erityispainos Alue 7 Nide 5 s. 0165
Ruotsink. erityispainos Alue 7 Nide 5 s. 0165
L 275 28/10/1996 P. 0001


NEUVOSTON DIREKTIIVI 94/55/EY,

annettu 21 päivänä marraskuuta 1994,

vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä (),

sekä katsoo, että

1) vuosien kuluessa vaarallisten aineiden kansalliset ja kansainväliset maantiekuljetukset ovat lisääntyneet huomattavasti ja tämä on lisännyt onnettomuustilanteiden aiheuttamia vaaroja,

2) Irlantia lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ovat sopimuspuolia vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa (ADR-sopimus), joka ulottuu maantieteellisesti yhteisön ulkopuolelle ja jossa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt vaarallisten aineiden turvallisista maantiekuljetuksista; sen vuoksi on suotavaa ulottaa nämä säännöt koskemaan myös kansallisia kuljetuksia vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevien edellytysten yhdenmukaistamiseksi yhteisössä,

3) sellaisia yhteisön säännöksiä ei ole, jotka sisältäisivät kaikki vaarallisten aineiden turvallisen kuljetuksen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, ja asiaa koskevat kansalliset toimenpiteet ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa; nämä eroavuudet ovat kuljetuspalvelujen vapaan tarjoamisen sekä ajoneuvojen ja kuljetuskaluston vapaan liikkuvuuden esteenä; tämän esteen poistamiseksi olisi määriteltävä kaikkeen yhteisön sisäiseen kuljetukseen sovellettavat yhdenmukaiset säännöt,

4) tällainen toimi on toteutettava yhteisön tasolla johdonmukaisuuden takaamiseksi muiden yhteisön säännösten kanssa, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta helpottavan tyydyttävän yhdenmukaistamisen tason sekä kansallisten ja kansainvälisten kuljetusten turvallisuuden korkean tason takaamiseksi,

5) tämän direktiivin säännöksillä ei rajoiteta yhteisön ja sen jäsenvaltioiden Rio de Janeirossa kesäkuussa 1992 pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin (NCED) toimintasuunnitelmassa N:o 21 olevassa 19 luvussa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti tehtyä sitoumusta pyrkiä vaarallisten aineiden luokittelujärjestelmän yhdenmukaistamiseen tulevaisuudessa,

6) biologisten aineiden ja geneettisesti muunnettujen mikro-organismien, joista on annettu neuvoston direktiivit 90/219/ETY (), 90/220/ETY () ja 90/679 (), kuljetusta koskevista turvallisuusedellytyksistä ei vielä ole erityistä yhteisön lainsäädäntöä;

7) tässä direktiivissä otetaan huomioon myös muut yhteisön politiikat työntekijöiden turvallisuuden, ajoneuvojen rakenteen ja ympäristönsuojelun alalta,

8) jäsenvaltioilla on edelleen vapaus säännellä vaarallisten aineiden kuljetuksia alueellaan, jos kuljetuksiin käytetään sellaisia ajoneuvoja, joihin tätä direktiiviä ei sovelleta, riippumatta siitä, missä ajoneuvo on rekisteröity,

9) jäsenvaltioiden on voitava noudattaa alueellaan vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia erityisiä tieliikennesääntöjä,

10) jäsenvaltioiden on voitava säilyttää tiettyjä kansallisia kuljetuksia koskevat laadunvarmistusvaatimuksensa, kunnes komissio antaa neuvostolle asiasta kertomuksen,

11) ADR-sopimuksen määräyksissä annetaan lupa ADR-sopimuksesta poikkeavien sopimusten tekemiseen ja että jäsenvaltioiden keskenään tekemien kahdenvälisten sopimusten suuri määrä estää vaarallisten aineiden kuljetuspalvelujen vapaan tarjoamisen; sisällyttämällä tarvittavat määräykset tämän direktiivin liitteisiin voidaan välttää tällaiset poikkeukset; olisi säädettävä siirtymäajasta, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa voimassa olevia keskinäisiä sopimuksiaan,

12) ADR-sopimuksen määräykset, mukaan lukien vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien ajoneuvojen rakennetta koskevat vaatimukset, on tarpeen saattaa osaksi yhteisön oikeutta; tässä yhteydessä olisi säädettävä siirtymäajasta, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat säilyttää väliaikaisesti tietyt rakennevaatimuksia koskevat kansalliset erityissäännökset alueellaan rekisteröityjen ajoneuvojen osalta,

13) asiaan liittyvien kansallisten säännösehdotusten osalta on noudatettava olemassa olevia tiedotusmenettelyjä kaikkia taloudellisia toimijoita koskevan avoimuuden parantamiseksi,

14) kansallisten kuljetusten osalta jäsenvaltioiden on säilytettävä oikeus soveltaa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien YK:n kaikkia kuljetusmuotoja koskevien suositusten mukaisia määräyksiä siinä määrin kuin ADR-sopimusta ei ole vielä yhdenmukaistettu kyseisten määräysten kanssa, minkä tarkoituksena on helpottaa vaarallisten eri kuljetustapoja yhdistävää kuljetusta,

15) jäsenvaltioiden on voitava säännellä tiettyjen vaarallisten aineiden tiekuljetuksia alueellaan tai kieltää ne, mutta ainoastaan muista kuin kuljetusturvallisuuteen liittyvistä syistä; tässä yhteydessä jäsenvaltiot saavat säilyttää oikeuden määrätä tietyille erittäin vaarallisille aineille rautatie- tai sisävesikuljetuksen tai edellyttää edelleen tiettyjen erittäin vaarallisten aineiden pakkaamista erityispakkauksiin;

16) tämän direktiivin soveltamiseksi jäsenvaltioiden on voitava soveltaa tiukempia tai joustavampia määräyksiä tiettyihin niiden alueilla tapahtuviin kuljetuksiin, joihin käytetään kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjä ajoneuvoja,

17) erityiset kansalliset olosuhteet olisi otettava huomioon edellytyksiä yhdenmukaistettaessa, ja sen vuoksi tämän direktiivin olisi oltava riittävän joustava, jotta jäsenvaltiolle jää mahdollisuus myöntää tiettyjä poikkeuksia; uuden teknologian ja teollisten innovaatioiden soveltamista ei saa estää ja sen vuoksi olisi säädettävä väliaikaisista poikkeuksista,

18) kansainväliset kuljetukset kolmansissa maissa rekisteröidyillä ajoneuvoilla on sallittava jäsenvaltioiden alueella, jos ajoneuvot ovat ADR-sopimuksen mukaisia,

19) tämä direktiivi on voitava mukauttaa nopeasti tekniikan kehitykseen ADR-sopimukseen sisällytettyjen uusien määräysten huomioon ottamiseksi ja hätätoimenpiteiden soveltamisesta ja täytäntöönpanosta päättämiseksi onnettomuus- ja vaaratilanteissa; tätä varten olisi perustettava komitea ja otettava käyttöön jäsenvaltioiden ja komission välistä kiinteää yhteistyötä koskeva menettely tässä komiteassa, ja

20) tämän direktiivin liitteet sisältävät vaarallisten aineiden tiekuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen tiettyjen kuljettajien ammatillista koulutusta koskevia määräyksiä; sen vuoksi on suotavaa kumota 21 päivänä joulukuuta 1994 vaarallisten tavaroiden tiekuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen kuljettajien ammatillisesta koulutuksesta annettu neuvoston direktiivi 89/684/ETY (),

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

Soveltamisala, määritelmät ja yleiset säännökset

1 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden välillä tapahtuviin vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin. Sitä ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetuksiin, joihin käytetään puolustusvoimille kuuluvia tai niiden vastuulla olevia ajoneuvoja.

2. Tämän direktiivin säännöksillä ei kuitenkaan vaikuteta jäsenvaltioiden oikeuteen vahvistaa yhteisön oikeutta noudattaen vaatimuksia, jotka koskevat

a)

vaarallisten aineiden kuljetuksia yksittäisen jäsenvaltion alueella ajoneuvoilla, joihin tätä asetusta ei sovelleta;

b)

vaarallisten aineiden kansallisia ja kansainvälisiä kuljetuksia koskevia tieliikennemääräyksiä;

c) yrityksiä koskevaa standardien ISO 9001 ja 9002 mukaista laadunvarmistusta, jos yritykset hoitavat kansallisia kuljetuksia, jotka sisältävät:

i) luokan 1 räjähteitä, jos räjähteiden määrä kuljetusyksikköä kohden on enemmän kuin:

i) P 1 000 kg luokkaa 1.1 kohden, tai

i) P 3 000 kg luokkaa 1.2 kohden, tai

i) P 5 000 kg luokkaa 1.3 ja 1.5 kohden;

ii) seuraavia erittäin vaarallisia aineita säiliöissä tai säiliökonteissa, joiden kokonaistilavuus on yli 3 000 litraa:

P luokan 2 aineita

P kaasut, jotka on luokiteltu ryhmiin at,

P kaasut, jotka on luokiteltu ryhmiin bt,

P kaasut, jotka on luokiteltu ryhmiin b,

P kaasut, jotka on luokiteltu ryhmiin ct,

P kaasut, jotka on luokiteltu ryhmiin c,

P jäähdytetyt nesteytetyt kaasut 7° ja 8° (b),

P luokan 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1 ja 8 aineita,

P joita ei ole lueteltu näiden luokkien ryhmissä b tai c , tai

P jotka on lueteltu edellä mainituissa kohdissa, mutta joilla on kolme tai useampi merkitsevää numeroa sisältävä vaarantunnusnumero (jossa ei ole yhtään nollaa);

iii) seuraavia luokan 7 (radioaktiiviset aineet) pakkauksia: fissioituvien aineiden pakkaukset, B(U) -tyypin pakkaukset, B(M) -tyypin pakkaukset.

Edellä tarkoitettuja vaatimuksia koskevien kansallisten säännösten soveltamisalaa ei voi laajentaa.

Kyseiset säännöksiä ei enää sovelleta, jos samat toimenpiteet tehdään velvoittaviksi yhteisön säännöksillä.

Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tätä säännöstä koskevia turvallisuusnäkökohtia, sekä aiheellisen ehdotuksen tämän säännöksen voimassaolon jatkamisesta tai kumoamisesta.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

P "ADR-sopimuksella" Genevessä 30 päivänä syyskuuta 1957 tehtyä Eurooppalaista sopimusta vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista, sellaisena kuin se on muutettuna;

P "ajoneuvolla" kaikkia tieliikenteeseen tarkoitettuja, valmiita tai keskeneräisiä, vähintään nelipyöräisiä moottoriajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h, sekä niiden perävaunuja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja ja maatalous- ja metsätraktoreita ja kaikkia liikkuvia koneita;

P "vaarallisilla aineilla" aineita ja esineitä, joiden kuljetus teitse on tämän direktiivin liitteen A ja B mukaisesti kiellettyä tai sallittua ainoastaan tietyin edellytyksin;

P "kuljetuksella" jäsenvaltion alueella kokonaan tai osittain julkisilla teillä ajoneuvolla tapahtuvaa tiekuljetusta, mukaan lukien liitteessä A ja B tarkoitettu kuormaaminen ja purkaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjen edellä tarkoitetuista kuljetuksista johtuvien vastuujärjestelyjen soveltamista.

Tässä määritelmässä tarkoitettuihin kuljetuksiin eivät sisälly sellaiset kuljetukset, jotka suoritetaan kokonaan suljetulla alueella.

3 artikla

1. Vaarallisia aineita, joiden kuljetus kielletään tämän direktiivin liitteessä A ja B, ei saa kuljettaa maanteitse, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista.

2. Jollei tämän direktiivin muista säännöksistä muuta johdu, muita liitteessä A lueteltuja vaarallisia aineita saa kuljettaa, jos noudatetaan liitteessä A ja B vahvistettuja edellytyksiä, erityisesti mitä tulee:

a)

kyseisten aineiden pakkaamiseen ja merkintöihin;

ja

b)

kyseisiä aineita kuljettavan ajoneuvon rakenteeseen, varusteisiin ja moitteettomaan toimintaan.

II LUKU

Poikkeukset, rajoitukset ja vapautukset

4 artikla

Jäsenvaltiot saavat säilyttää ainoastaan kansallisia kuljetuksia, joihin käytetään kyseisen jäsenvaltion alueilla rekisteröityjä ajoneuvoja, varten sellaiset vaarallisten aineiden tiekuljetusta koskevat kansalliset säännökset, jotka ovat vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien YK:n suositusten mukaisia, kunnes tämän direktiivin liitteet A ja B on tarkistettu näiden suositusten mukaisiksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle.

5 artikla

1. Jäsenvaltioille jää oikeus säännellä muista kuin kuljetusturvallisuuteen liittyvistä syistä, kuten erityisesti kansalliseen turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä, tiettyjen vaarallisten aineiden kuljetusta alueellaan tai kieltää tällaiset kuljetukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden, erityisesti markkinoille pääsyä koskevien yhteisön säännösten, soveltamista.

2. Kaikki jäsenvaltioiden antamat määräykset, jotka koskevat niiden alueen kautta tapahtuviin kansainvälisiin kuljetuksiin käytettäviä ajoneuvoja ja jotka sallitaan liitteen B reunanumerolla 10 599, on rajoitettava paikallisesti ja niitä on sovellettava sekä kansallisiin että kansainvälisiin kuljetuksiin, eivätkä ne saa aiheuttaa syrjintää.

3. a) Jäsenvaltiot saavat soveltaa, rakennetta koskevia vaatimuksia lukuun ottamatta, tiukempia säännöksiä kuljetuksiin, joihin käytetään niiden alueella rekisteröityjä tai liikkeelle laskettuja ajoneuvoja,

b) Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säilyttää alueellaan rekisteröityjen säiliöajoneuvojen painopistettä koskevat kansalliset erityissäännökset, kunnes tämän direktiivin liitteen B reunanumeroon 211 128 mahdollisesti tehdään muutos, mutta enintään 31 päivään joulukuuta 1998.

4. Jos jäsenvaltio toteaa onnettomuus- tai vaaratilanteessa, että sovellettavat turvallisuussäännökset ovat olleet riittämättömät rajoittamaan kuljetukseen liittyviä vaaroja ja jos asiaan on kiireellisesti puututtava, sen on ilmoitettava komissiolle suunnitteluvaiheessa ne toimenpiteet, joita se ehdottaa toteutettaviksi. Komissio päättää 9 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, onko aiheellista panna kyseiset toimenpiteet täytäntöön ja määrittelee niiden keston.

5. Jäsenvaltiot voivat säilyttää 31 päivänä joulukuuta 1996 sovellettavat kansalliset säännökset, jotka koskevat

P luokan 1.1 aineiden kuljetuksia;

P luokan 2 myrkyllisten, epästabiilien ja/tai palavien kaasujen kuljetuksia;

P dioksiineja tai furaaneja sisältävien aineiden kuljetuksia;

P luokkaan 3, 4.2, 4.3, 5.1, 6.1 tai 8 kuuluvien nesteiden, jotka eivät esiinny kyseisten luokkien ryhmässä b tai c, kuljetuksia yli 3 000 litran säiliöissä tai säiliökonteissa.

Nämä säännökset voivat koskea ainoastaan:

P sellaisten tiekuljetusten kieltämistä, jotka voidaan toteuttaa rautatie- tai sisävesikuljetuksin;

P vaatimusta noudattaa tiettyjä suositeltavia reittejä;

P muita säännöksiä, jotka koskevat dioksiineja tai furaaneja sisältävien aineiden pakkauksia.

Näitä säännöksiä ei saa laajentaa tai tiukentaa. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä kansalliset säännöksensä komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.

6 artikla

1. Jäsenvaltiot saavat sallia meriliikennettä tai lentoliikennettä koskevien kansainvälisten vaatimusten mukaisesti luokiteltujen, pakattujen ja merkittyjen vaarallisten aineiden maantiekuljetukset alueellaan aina kun kuljetukseen sisältyy meri- tai lentomatka.

2. Liitteissä A ja B olevia kielten käyttöä asianmukaisissa merkinnöissä ja asiakirjoissa koskevia määräyksiä ei sovelleta yhden ainoan jäsenvaltion alueella tapahtuviin kuljetuksiin. Jäsenvaltiot saavat sallia muiden kuin liitteessä määrättyjen kielten käytön alueellaan tapahtuvissa kuljetuksissa.

3. Jäsenvaltiot voivat sallia alueellaan ennen 1 päivää tammikuuta 1997 valmistettujen ajoneuvojen käytön, vaikka ne eivät ole tämän direktiivin mukaisia, jos ne on valmistettu 31 päivänä joulukuuta 1996 sovellettavien kansallisten vaatimusten mukaisesti, sillä edellytyksellä, että ne täyttävät vaaditun turvallisuustason.

4. Jäsenvaltiot voivat säilyttää 31 päivänä joulukuuta 1996 voimassa olevat kansalliset säännöksensä, jotka koskevat liitteen A reunanumerossa 2 212 tarkoitettujen uusien astioiden rakennetta, käyttöä ja kuljetusedellytyksiä sekä uusia säiliöitä, jotka eivät ole liitteiden A ja B mukaisia, kunnes viittaukset säiliöiden ja astioiden rakennetta ja käyttöä koskeviin standardeihin, joilla on yhtä velvoittava vaikutus kuin tämän direktiivin säännöksillä, liitetään liitteisiin A ja B ja joka tapauksessa enintään 31 päivään joulukuuta 1998. Ennen 1 päivää tammikuuta 1999 valmistettuja astioita ja säiliöitä, jotka täyttävät vaaditut turvallisuustasot, voidaan käyttää edelleen alkuperäisin edellytyksin.

5. Jäsenvaltiot voivat säilyttää muut kuin liitteissä A ja B tarkoitetut kansalliset säännöksensä, jotka koskevat sen alueella tapahtuvien nesteytettyjen kaasujen tai niiden seosten kuljetuksen viitelämpötilaa, kunnes säännökset asianmukaisista viitelämpötiloista nimetyille ilmastoalueille on sisällytetty eurooppalaisiin standardeihin ja viittaukset näihin standardeihin on liitetty liitteisiin A ja B.

6. Jäsenvaltiot voivat ennen 1 päivää tammikuuta 1997 sallia sellaisten pakkausten käytön kuljetuksiin alueellaan, jotka on valmistettu, mutta ei varmennettu ADR-sopimuksen mukaisesti, jos tällaisiin pakkauksiin on merkitty valmistuspäivä ja jos ne ovat sellaisia, että ne läpäisevät 31 päivänä joulukuuta 1996 voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaiset testit ja jos tällaiset pakkaukset huolletaan vaadittujen turvallisuustasojen täyttämiseksi (tarvittaessa testaus ja tarkastus mukaan lukien), seuraavasti: tilavuudeltaan yli 50 litran suurpakkaukset ja metallitynnyrit: enintään 15 vuotta valmistuspäivästä; muut metallipakkaukset ja kaikki muovipakkaukset: enintään 5 vuotta valmistuspäivästä, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 1998.

7. Jäsenvaltiot voivat sallia 31 päivään joulukuuta 1998 tiettyjen ennen 1 päivää tammikuuta 1997 pakattujen vaarallisten aineiden kuljetuksen alueellaan, jos aineet on luokiteltu, pakattu ja merkitty ennen 1 päivää tammikuuta 1997 voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8. Jäsenvaltiot voivat säilyttää 31 päivänä joulukuuta 1996 voimassa olevat kansalliset säännöksensä, jotka koskevat hätäkoodin käyttöä liitteessä B määrätyn vaarantunnusnumeron asemesta alueellaan rekisteröidyillä ajoneuvoilla alueellaan suoritettavien kuljetusten osalta.

9. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan säilyttää tämän direktiivin liitteissä A ja B määrättyjä säännöksiä joustavammat säännökset alueellaan tapahtuvien vaarallisten aineiden pieniä määriä koskevien kuljetusten osalta, lukuun ottamatta keskitason tai korkean radioaktiivisuustason omaavia aineita.

10. Jäsenvaltiot voivat myöntää väliaikaisia poikkeuksia liitteisiin A ja B näiden liitteiden mukauttamisessa tekniikan ja teollisuuden kehitykseen tarvittavien muutosten tekemiseksi tarvittavien kokeiden suorittamiseksi niiden alueella, sillä edellytyksellä, että turvallisuutta ei vaaranneta. Komissiolle on ilmoitettava tästä viipymättä ja komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken sovitut väliaikaiset poikkeukset liitteiden A ja B reunanumeroiden 2 010 ja 10 602 perusteella tehdään monenkeskisenä sopimuksena, jonka sopimuksesta aloitteen tehnyt viranomainen esittää kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Komissiolle on ilmoitettava asiasta.

Edellä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia on sovellettava ketään lähettäjän, kuljettajan tai vastaanottajan kansallisuuden tai sijoittautumispaikan perusteella syrjimättä; poikkeukset voivat olla voimassa enintään viiden vuoden ajan ja niitä ei voida uudistaa.

11. Jäsenvaltiot voivat sallia alueellaan vaarallisten aineiden yksittäiset kuljetukset tai kuljetukset, jotka on kielletty liitteissä A ja B tai jotka suoritetaan liitteissä A ja B määrätyistä edellytyksistä poikkeavin edellytyksin.

12. Jäsenvaltiot voivat enintään 31 päivään joulukuuta 1998 soveltaa muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtyjä voimassa olevia sellaisia sopimuksia, jotka ovat ADR-sopimuksen mukaisia, ketään lähettäjän, kuljettajan tai vastaanottajan kansallisuuden tai sijoittautumispaikan perusteella syrjimättä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Muiden liitteiden A ja B reunanumeroilla 2 010 ja 10 602 sallittujen poikkeusten on oltava 10 kohdan vaatimusten mukaisia.

7 artikla

Jollei markkinoille pääsyä koskevista kansallisista tai yhteisön säännöksistä muuta johdu, muita kuin jäsenvaltioissa rekisteröityjä tai liikkeeseen laskettuja ajoneuvoja saa käyttää vaarallisten aineiden kansainväliseen kuljetukseen yhteisössä, jos kyseinen kuljetus on ADR-sopimuksen mukainen.

III LUKU

Loppusäännökset

8 artikla

Tarvittavat muutokset liitteiden A ja B mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen tämän direktiivin soveltamisaloilla ADR-sopimuksen liitteisiin tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi on tehtävä 9 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9 artikla

1. Komissiota avustaa vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevä komitea, jäljempänä "komitea", joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetusta toimenpiteestä.

10 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 1 päivää tammikuuta 1997. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on oltava viittaus tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä tällainen viittaus. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

11 artikla

1. Kumotaan direktiivi 89/684/ETY 1 päivään tammikuuta 1997.

2. Jäsenvaltioiden edellä mainitun direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamat väliaikaiset todistukset pysyvät ainoastaan kansallisen liikenteen osalta voimassa 31 päivään joulukuuta 1996. Mainitun direktiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettuja todistuksia voidaan käyttää edelleen niiden voimassaoloajan päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 1 päivään heinäkuuta 1997 räjähteiden tai säiliöissä kuljetettavien vaarallisten aineiden osalta ja enintään 1 päivään tammikuuta 2000 muiden vaarallisten aineiden osalta.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä marraskuuta 1994.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. WISSMANN

() EYVL N:o C 17, 20.1.1994, s. 6

() EYVL N:o C 195, 18.7.1994, s. 15

() Euroopan parlamentin lausunto, annettu 3. päivänä toukokuuta 1994 (EYVL N:o C 205, 25.7.1994, s. 54), Neuvoston yhteinen kanta, annettu 19 päivänä syyskuuta 1994 (EYVL N:o C 301, 27.10.1994, s.25) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 17 päivänä marraskuuta 1994.

() EYVL N:o L 117, 8.5.1990, s. 1

() EYVL N:o L 117, 8.5.1990, s. 15

() EYVL N:o L 374, 31.12.1990, s. 1

() EYVL N:o L 398, 30.12.1989, s. 33

LIITTE A

Vaarallisia aineita ja esineitä koskevat määräykset

LIITTEEN A ASISÄLLYSLUETTELO

Osa I: Määritelmät ja yleistä

Reunanumerot Sivu

Määritelmiä ... 2000 ja 2001 4

Yleiset määräykset ... 2002 2099 6

Osa II: Luettelo aineista ja eri kuljetusluokkien erityismääräykset

Luokka 1 Räjähteet ... 2100 et seq. 15

Luokka 2 Puristetut, nesteytetyt ja paineen alaisena liuotetut kaasut ... 2200 et seq. 52

Luokka 3 Palavat nesteet ... 2300 et seq. 76

Luokka 4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet ... 2400 et seq. 102

Luokka 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet ... 2430 et seq. 121

Luokka 4.3 Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja ... 2470 et seq. 133

Luokka 5.1 Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet ... 2500 et seq. 143

Luokka 5.2 Orgaaniset peroksidit ... 2550 et seq. 156

Luokka 6.1 Myrkylliset aineet ... 2600 et seq. 172

Luokka 6.2 Tartuntavaaralliset aineet ... 2650 et seq. 204

Luokka 7 Radioaktiiviset aineet ... 2700 et seq. 212

Luokka 8 Syövyttävät aineet ... 2800 et seq. 258

Luokka 9 Muut vaaralliset aineet ja esineet ... 2900 et seq. 277

Osa III: Liitteen A lisäykset

Lisäys A.1 A. Räjähteiden, nitroselluloosan nitrattujen seosten, helposti syttyvien kiinteiden aineiden ja orgaanisten peroksidien stabiilisuus- ja turvallisuusehdot ... 3000 et seq. 288

B. Yhteenveto reunanumerossa 2101 käytetyistä nimityksistä ... 3170 et seq. 295

Lisäys A.2 A. Luokan 2 tiettyjen kaasujen kuljetuksessa käytettäviä alumiiniseosastioita koskevat määräykset ... 3200 et seq. 307

B. Luokan 2 jäähdyttämällä nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen astioiden rakenneainetta ja rakennetta koskevat määräykset ... 3250 et seq. 310

C. Luokan 2, kohtien 10° ja 11° aerosolipakkauksia ja kertakäyttöisiä paineellisia kaasupulloja ja -pakkauksia koskevat määräykset ... 3291 et seq. 315

Lisäys A.3 A. Luokkien 3, 6.1 ja 8 palavien nesteiden testit (Testi leimahduspisteen määrittämiseksi, testi peroksidipitoisuuden määrittämiseksi, testi palavuuden määrittämiseksi) ... 3300 et seq. 315

B. Juoksevuuden määritystesti ... 3310 et seq. 319

C. Luokan 4.1 helposti syttyviin künteisiin aineisiin liittyvät testit ... 3320 et seq. 321

D. Luokan 4.2 helposti itsestään syttyviin aineisiin liittyvät testit ... 3330 et seq. 324

E. Luokan 4.3 aineisiin, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, liittyvät testit ... 3340 et seq. 325

F. Luokan 5.1 sytyttävästi vaikuttaviin (hapettavat) aineisiin liittyvät testit ... 3350 et seq. 326

G. Luokan 9 vesiympäristössä olevien aineiden ympäristömyrkyllisyyden, pysyvyyden ja biologisen kertymisen määrittämistä koskevat testit ... 3390 et seq. 327

Lisäys A.4 (Varattu) ... 3400 et seq. 331

Lisäys A.5 Yleiset pakkausmääräykset, pakkaustyypit, pakkauksia koskevat vaatimukset ja pakkauksia koskevat testausmääräykset ... 3500 et seq. 331

Lisäys A.6 Suurpakkauksia (IBC) koskevat määräykset ... 3600 et seq. 368

Lisäys A.7 Luokan 7 radioaktiivisiin aineisiin liityvät määräykset ... 3700 et seq. 392

Lisäys A.8 (Varattu) ... 3800 et seq. 419

Lisäys A.9 Varoituslipukkeita koskevat määräykset; varoituslipukkeiden selostus ja kuvat ... 3900 et seq. 419

OSA I

MÄÄRITELMÄT JA YLEISET MÄÄRÄYKSET

Määritelmät

2000 (1) Tässä liitteessä:

termi "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa hallituksen määräämää viranomaista jokaisessa maassa ja jokaisessa erityistapauksessa;

termi "helposti särkyvä kolli" tarkoittaa kolleja, joissa helposti särkyviä astioita, toisin sanoen lasista, posliinista, savesta tai vastaavasta rakenneaineesta valmistettu astia, joka ei ole umpinaisessa, tehokkaasti iskuilta suojaavassa pakkauksessa [ks. myös reunanumero 2001 (7)];

termi "kaasu" tarkoittaa kaasua tai hyöryä;

termi "vaaralliset aineet" yksinkäytettynä tarkoittaa aineita ja esineitä, jotka on luokiteltu tämän direktiivin mukaisiksi aineiksi ja esineiksi;

termi "kuljettaminen irrallisena" tarkoittaa kiinteän aineen kuljettamista ilman pakkausta;

termi "RID" tarkoittaa kansainvälisiä vaarallisten aineiden rautatiekuljetusmääräyksiä, jotka ovat COTIF:n liite I kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskeva yleissopimus, lisäys B yhtenäiset oikeussäännökset sopimuksesta tavaran kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta (CIM).

(2) Tässä liitteessä säiliöillä (ks. liitteen B määritelmät) ei tarkoiteta astioita. Astia-termiä käytetään tässä liitteessä rajoitetussa merkityksessä. Astioita koskevia määräyksiä sovelletaan kiinteille säiliöille, irrotettaville säiliöille ja säiliökonteille ainoastaan, mikäli tästä on erityisesti määrätty.

(3) Termi "kokokuorma" tarkoittaa kourmaa, jonka lähettäjä lähettää yksinomaan käyttöönsä varatussa ajoneuvossa tai suurkontissa ja kaikki kuormaus- ja purkamistoiminnot suoritetaan lähettäjän tai vastaanottajan ohjeiden mukaisesti.

(4) Merkinnällä "n.o.s.", "tarkemmin määrittelemättömät aineet" tarkoitetaan tässä direktiivissä ryhmänimitystä, johon aineet, seokset, liuokset tai esineet voidaan luokitella seuraavissa tapauksissa:

(a) niitä ei ole nimeltä mainittu aineluettelossa, ja

(b) niillä on kemiallisia, fysikaalisia ja/tai vaarallisia ominaisuuksia, jotka vastaavat n.o.s.-nimikkeen luokkaa, aineluettelon kohtaa, kirjainta ja nimeä.

(5) Jätteet ovat aineita, liuoksia, seoksia tai esineitä, joille ei ole määrätty suoraa käyttöä, mutta jotka kuljetetaan uudelleen käsiteltäväksi, kaatopaikalle vietäväksi, poistettavaksi polttamalla tai muulla tavoin hävitettäväksi.

2001 (1) Tässä liitteessä sekä liitteessä B käytettävät suureet ja yksiköt (1) ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Yksikön desimaalikertoimet ja lisäkertoimet voivat muodostua etuliitteistä tai symboleista, jotka asetaan ennen yksikön nimeä tai symbolia ja joilla tarkoitetaan seuraavaa:

>TAULUKON PAIKKA>

Huom: 109 = 1 biljoona on Yhdistyneiden Kansakuntien käyttämä englanniksi. Analogisesti 10 P9 = 1 biljoonas.

2001

(jatk.) (2) Jos tässä liitteessä tai liitteessä B on käytetty sanaa "paino", sillä tarkoitetaan "massaa".

(3) Tässä liitteessä ja liitteessä B kollin painolla tarkoitetaan bruttomassaa, jollei toisin määrätä. Konttien tai säiliöiden massa ei sisälly bruttomassaan.

(4) Tässä liitteessä ja liitteessä B " %" prosentilla tarkoitetaan, jollei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty

(a) kiinteiden ja nestemäisten seosten, liuosten tai nesteellä kostutettujen kiinteiden aineiden osalta: massaprosenttia laskettuna seoksen, liuoksen tai kostutetun kiinteän aineen kokonaismassasta;

(b) puristettujen kaasuseosten osalta: tilavuusprosenttia laskettuna kaasuseoksen kokonaistilavuudesta; nesteytettyjen ja paineenalaisena liuotettujen kaasuseosten osalta: massaprosenttia laskettuna seoksen kokonaismassasta.

(5) Astioihin liittyvällä paineella (kuten koepaine, sisäinen paine, varoventtiilin avautumispaine) tarkoitetaan ylipainetta (paine ylittää ilmakehän paineen); kuitenkin aineiden höyrynpaineella sitävastoin absoluuttista painetta.

(6) Tässä liitteessä ja liitteessä B astioiden ja säiliöiden täyttöasteella tarkoitetaan täyttöastetta 15 °C lämpötilassa, jollei muuta lämpötilaa ole mainittu.

(7) Särkyviä astioita, jotka on pakattu yksittäin tai useampia ryhmänä kestävään astiaan, ei pidetä särkyvinä astioina, jos kestävä astia on niin tiivis ja siten varustettu, ettei särkyvien astioiden rikkoutuessa tai vuotaessa sisällöstä pääse mitään ulos ja että kestävän astian mekaaninen lujuus kuljetuksen aikana ei korroosion vaikutuksesta voi heikentyä.

(8) Seuraavia likimääräisiä muunnoskaavoja voidaan käyttää, kunnes SI-yksiköt on sisällytetty kauttaaltaan tämän liitteen ja liitteen B teksteissä.

1 kg/mm2 = 10 N/mm2

1 kg/cm2 = 1 bar.

Yleiset määräykset

2002 (1) Tässä liitteessä määritellään vaaralliset aineet, joiden kansainvälinen tiekuljetus on kielletty ja vaaralliset aineet, joita saa kuljettaa tietyillä ehdoilla. Se ryhmittelee vaaralliset aineet rajoitettuihin ja vapaisiin luokkiin. Vaaralliset aineet, jotka kuuluvat rajoitettuihin luokiin (luokat 1, 2 ja 7) ja jotka on mainittu näiden luokkien aineluetteloissa (reunanumerot 2101, 2201 ja 2701), sallitaan kuljetettaviksi ainoastaan näissä määräyksissä olevin erityisin ehdoin, muiden kuljetus on kielletty. Eräiden vaarallisten aineiden, jotka kuuluvat vapaisiin luokkiin (luokat 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1, 6.2, 8 ja 9), kuljetus on kielletty eri luokissa olevien huomautusten mukaan; muut vapaiden luokkien aineet, jotka on mainittu ko. luokkien aineluetteloissa (reunanumerot 2301, 2401, 2431, 2471, 2501, 2551, 2601, 2651, 2801 ja 2901) on sallittu kuljetettavaksi vain näissä määräyksissä olevin erityisin ehdoin; aineet, joita ei ole mainittu aineluettelossa tai ne eivät kuulu minhinkään ryhmänimikkeeseen, eivät ole tämän direktiivin alaisia aineita ja niitä saa kuljettaa ilman erityisehtoja.

2002

(jatk.) (2) Tämän liittee luokat ovat seuraavat:

Luokka 1 Räjähteet Rajoitettu luokka

Luokka 2 Puristetut, nesteytetyt ja paineen alaisina liuotetut kaasut Rajoitettu luokka

Luokka 3 Palavat nesteet Vapaa luokka

Luokka 4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet Vapaa luokka

Luokka 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet Vapaa luokka

Luokka 4.3 Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät

palavia kaasuja Vapaa luokka

Luokka 5.1 Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet Vapaa luokka

Luokka 5.2 Orgaaniset peroksidit Vapaa luokka

Luokka 6.1 Myrkylliset aineet Vapaa luokka

Luokka 6.2 Tartuntavaaralliset aineet Vapaa luokka

Luokka 7 Radioaktiiviset aineet Rajoitettu luokka

Luokka 8 Syövyttävät aineet Vapaa luokka

Luokka 9 Muut vaaralliset aineet ja esineet Vapaa luokka

(3) Kaikissa tämän liitteen alaisissa kuljetuksissa on oltava mukana molemmat seuraavista asiakirjoista:

(a) rahtikirja, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot (luokan 7 osalta, ks. myös reunanumero 2709):

kuvaus tavarasta sisältäen myös aineen tunnusnumeron (jos saatavilla) ()

luokka ()

aineluettelon kohta ja mahdollinen kirjain ()

lyhenne ADR tai RID ()

pakkausten tai suurpakkausten (IBC) kuvaus ja lukumäärä

vaarallisten aineiden kokonaismäärä (tilavuus tai bruttomassa tai nettomassa ja lisäksi luokan 1 räjähteille räjähdysaineen kokonaisnettomassa).

Huom: 1. Näitä tietoja ei vaadita puhdistamattomista tyhjistä pakkauksista, konteista tai säiliöistä.

Huom: 2: Sovellettaessa reunanumeroa 10 011 on kuljetettavien vaarallisten aineiden ja esineiden määrä ilmoitettava bruttomassana kuljetusyksikköä kohden.

lähettäjän nimi ja osoite

vastaanottajan (-jien) nimi ja osoite

mahdollisten erikoissopimusten mukainen ilmoitus.

Nämä tiedot sisältävä asiakirja voi olla sama kuin muun kuljetusmuodon voimassa olevien määräysten edellyttämä. Lähettäjän on välitettävä nämä tiedot kuljettajalle kirjallisena.

Asiakirjassa olevat tiedot on oltava lähettäjämaan virallisella kielellä, ja mikäli virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, elleivät mahdolliset kansainväliset maantiekuljetustariffit tai asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

2002

(jatk.) (b) ohjeet menettelystä onnettomuustilanteissa (ks. liite B, reunanumero 10 385), (ellei vapautettu reunanumeron 10 011 mukaan).

(4) Kuormattaessa lähetys useampaan kuljetusyksikköön, on vähintään yhtä monta erillistä rahtikirjaa tai rahtikirjan kopiota oltava kuin on kuljetusyksikköjäkin. Lisäksi, mikäli liitteen B mukaisesti yhteenkuormaaminen samaan ajoneuvoon on kielletty, tulee lähetys tai lähetyksen osa varustaa erillisillä rahtikirjoilla.

(5) Näiden määräysten mukaisen pakkauksen saa pakata erilliseen lisäpäällykseen, joka ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa näiden määräysten kanssa. Lisäpäällyksessä tulee myös aina olla määräysten mukaiset merkinnät ja varoituslipukkeet.

(6) Mikäli useamman vaarallisen aineen yhteenpakkaaminen tai pakkaaminen muiden aineiden kanssa on sallittua osa 3 kussakin luokassa erikseen mainituin erityisehdoin, on erilaisia vaarallisia aineita sisältävät sisäpakkaukset pakattava kokoomapakkaukseen siten, että ne on erotettu huolellisesti ja tehokkaasti toisistaan. Mikäli sisäpakkauksen vahingoittuessa vaaralliset reaktiot, kuten lämmöntuotto, palaminen, hankauksen tai iskun yhteydessä herkkien seosten, palavien tai myrkyllisten kaasujen muodostuminen, eivät ole mahdollisia, ei edellä mainittua erottelua tarvitse suorittaa. Erityisesti nesteitä sisältävät, helposti särkyvät astiat on sopivaa sulloainetta käyttäen pakattava vahvaan toiseen pakkaukseen tai pakkaus on jaettava useampaan osastoon.Radioaktiivisten aineiden yhteenpakkaaminen, ks. reunanumero 3711 lisäys A.7.

(7) Milloin samaan kolliin on pakattu eri aineita, on tämän liitteen määräysten mukaiseen rahtikirjaan tehtävä merkintä jokaisesta kollissa olevasta vaarallisesta aineesta näiden määräysten mukaisesti. Samoin tulee kokoomakollissa olla jokaista siinä olevaa vaarallista ainetta koskevat tämän liitteen mukaiset merkinnät ja varoituslipukkeet.

(8) Aineita, liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet (), joita ei ole mainittu nimeltä eri luokkien aineluetteloissa, koskevat seuraavat määräykset:

Huom: 1. Liuokset ja seokset, muodostuvat kahdesta tai useammasta komponentista. Nämä komponentit voivat olla joko tämän direktiivin mukaisia aineita tai aineita, jotka eivät ole tämän direktiivin alaisia.

Huom: 2. Jos liuoksessa tai seoksessa on yksi tai useita rajoitetun luokan komponentteja, on niiden kuljetus kielletty, ellei komponentteja ole mainittu nimeltä rajoitetun luokan aineluettelossa.

Huom: 3. Liuokset ja seokset, joiden ominaisaktiivisuus ylittää 70 kBq/kg (2 nCi/g) ovat luokan 7 aineita [ks. reunanumero 2700 (1)].

(a) Sellaisia liuoksia ja seoksia, joissa on yhtä tässä direktiivissä nimeltä mainittua vaarallista ainetta yhdessä yhden tai useamman vaarattoman aineen kanssa, käsitellään kuten nimeltä mainittua vaarallista ainetta, jollei:

1. Liuos tai seos ole erikseen mainittu muualla tässä direktiivissä;

2. Vaarallisen aineen aineluettelon kohdasta käy selvästi ilmi, että kohtaa sovelletaan vain puhtaaseen tai teknisesti puhtaaseen aineeseen; tai

3. Liuoksen tai seoksen luokka, fysikaalinen olomuoto tai pakkausryhmä (kirjain) poikkeaa aineluettelon kohdan tarkoittamasta vaarallisesta aineesta.

Tällaisille liuoksille ja seoksille lisätään kuvauksen selventämiseksi rahtikirjaan sana "liuos" tai "seos" osaksi aineen nimeä, esimerkiksi "asetoniliuos".

2002

(jatk.) Jos liuoksen tai seoksen luokka, fysikaalinen olomuoto tai pakkausryhmä poikkeavat puhtaasta aineesta, luokitellaan se soveltuvaan n.o.s-kohtaan vaarallisuusasteensa mukaisesti.

(b) Aineet, joilla on useampi kuin yksi vaaraominaisuus ja liuokset ja seokset, joissa on useita tämän direktiivin alaisia vaarallisia aineita, kuuluvat siihen luokkaan ja aineluettelon kohtaan ja vaarallisuusryhmään johon ne on vaaraominaisuuksiensa perusteella luokiteltava. Tämä luokittelu on tehtävä seuraavien kriteerien mukaisesti:

1.1 Fysikaaliset, kemialliset ja fysiologiset ominaisuudet määritetään mittaamalla tai laskemalla ja luokitus tehdään eri luokissa esitettyjen kriteerien mukaisesti.

1.2 Jos kohdan 1.1 määritystä ei ole mahdollista suorittaa kohtuullisin kustannuksin tai jos se aiheuttaa huomattavaa hankaluutta (esimerkiksi eräissä tapauksissa jätteiden ollessa kyseessä), on sellaiset liuokset ja seokset luokiteltava eniten vaaraa aiheuttavan komponentin mukaan.

2. Jos aineella on useampi kuin yksi vaaraominaisuus tai jos seos tai liuos sisältää useamman kuin yhden komponentin alla luetelluista luokista tai aineryhmistä, on se luokiteltava luokkaan tai aineryhmään määräävän vaaraominaisuuden perusteella.

2.1 Jos vaaraominaisuuksista ei mikään ole määräävä, on luokituksessa noudatettava seuraavaa järjestystä:

luokan 1 aineet ja esineet

luokan 4.1 itsereaktiiviset aineet ja niiden kaltaiset aineet sekä räjähtämättömässä tilassa olevat räjähteet (kostutetut tai flegmatoidut räjähdysaineet)

luokan 4.2 pyroforiset aineet

luokan 5.2 aineet

luokan 6.1 tai luokan 3 aineet, jotka hengityksen kautta aiheutuvan myrkyllisyytensä perusteella on luokiteltu aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) (lukuunottamatta niitä aineita, liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka täyttävät luokan 8 luokituskriteerit, ja joiden pölyn tai sumun aiheuttama hengitysmyrkyllisyys (LC50) on ryhmän (a) rajoissa ja joiden myrkyllisyys suun kautta nautittuna tai ihokosketuksena on vain ryhmään (c) johtava tai vähäisempi; tällaiset aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet) on luokiteltava luokkaan 8 kuuluviksi)

luokan 6.2 tartuntavaaralliset aineet.

2.2 Jos vaaraominaisuudet sisältyvät useampaan kuin yhteen kohdassa 2.1 mainitsemattomaan luokkaan tai aineryhmään, tulee aineet, seokset tai liuokset luokitella luokkaan tai aineryhmään, joka muodostaa määräävään vaaraominaisuuden.

2.3 Jos määräävää vaaraominaisuutta ei ole, aine, liuos tai seos tulee luokitella seuraavasti:

2.3.1 Luokitus luokkaan tulee tehdä eri vaaraominaisuuksien tai komponenttien perusteella alla () olevan taulukon mukaisesti. Luokissa 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 6.1, 8 ja 9 otetaan huomioon aineluettelon kirjainten (a), (b) tai (c) ilmaisema vaarallisuusaste [ks. reunanumerot 2300 (3), 2400 (3), 2430 (3), 2470 (3), 2500 (3), 2600 (1), 2800 (1) ja 2900].

Huom: Esimerkki taulukon () soveltamisesta

Seoksen kuvaus:

Seos sisältää luokan 3 ryhmän (c) palavaa nestettä, luokan 6.1 ryhmän (b) myrkyllistä ainetta ja luokan 8 ryhmän (a) syövyttävää ainetta.

Menettelytapa:

Rivin 3 (c) ja sarakkeen 6 (b) leikkauspiste antaa 6.1 (b). Rivin 6.1 (b) ja sarakkeen 8 (a) leikkauspiste antaa 8 (a). Seos on luokiteltava täten luokkaan 8 ryhmään (a).

2002

>TAULUKON PAIKKA>

2002

(jatk.) 2.3.2 Luokitus aineluettelon kohdan n.o.s.-nimikkeeseen tai aineluettelon muuhun kohtaan tehdään kohdan 2.3.1 mukaisesti liuoksen tai seoksen sisältämien eri kompponenttien vaaraominaisuuksien perusteella. Luokitus aineluettelon yleiseen n.o.s.-nimikkeeseena vain, jos luokitus spesifiseen n.o.s-nimikkeeseen ei ole mahdollista.

Huom: Esimerkkjä seosten ja liuosten luokittelemisesta eri luokkiin ja aineluettelon kohtiin.

Liuos, joka sisältää fenolia ]uokka 6.1, 14° (b) ja bentseeniä luokka 3, 3° (b)), kuuluu luokkaan 3 kohtaan 3° (b); fenolin myrkyllisyyden perusteella liuos on luokiteltava nimikkeeseen 1992 palava neste, myrkyllinen, n.o.s., 3, 19° (b).

Natriumarsenaatin luokka 6.1, 51° (b) ja natriumhydroksidin luokka 8, 41° (b) kiinteä seos on luokiteltava nimikkeeseen 1557 arseeniyhdiste, kiinteä, n.o.s., 6.1, 51° (b).

Liuos, joka sisältää naftaliinia (raakaa tai puhdistettua) luokka 4.1, 6° (c) ja bensiiniä luokka 3, 3° (b), on luokiteltava nimikkeesseen 3295 hiilivedyt, nestemäiset, n.o.s., 3, 3° (b).

Seos, joka sisältää hiilivetyä luokka 3, 31° (c) ja polykloorattua bifenyyliä (PCB) luokka 9, 2° (b), on luokiteltava nimikkeeseen 2315 polyklooratut bifenyylit, 9, 2° (b).

Seos, joka sisältää propyleeni-iminiä luokka 3, 12° ja polykloorattua bifenyyliä (PCB) luokka 9, 2° (b), on luokiteltava nimikkeeseen 1921 propyleeniimini, inhiboitu, 3, 12°.

(9) Lähettäjän, on joko rahtikirjassa tai erillisessä ilmoituksessa, vakuutettava, että kyseessä olevaa ainetta saa kuljettaa tämän direktiivin mukaisesti ja että sen tila, käsittely ja soveltuvin osin aineen pakkaus, suurpakkaus (IBC) tai säiliökontti sekä varoituslipukkeet ovat tämän direktiivin mukaisia. Edelleen, mikäli useita vaarallisia aineita on pakattu yhteen kolliin tai yhteen konttiin, on lähettäjän varmistettava, että näiden aineiden yhteenpakkaaminen ei ole kielletty.

(10) Muun kuin radioaktiivisen aineen [ks. radioaktiivisten aineiden määritelmä rn 2700 (1)] kuljetus on kielletty silloin, kun aine kuuluu jonkin luokan ryhmänimikkeen alle ja jos aine lisäksi on rajoitetun luokan aine ja sitä ei ole asianomaisessa rajoitetussa luokassa nimeltä mainittu.

(11) Muu kuin radioaktiivinen aine [ks. radioaktiivisten aineiden määritelmä rn 2700 (1)], jota ei ole eri luokkien aineluettelossa erikseen nimeltä mainittu, mutta joka ominaisuuksiensa perusteella kuuluu eri luokkien kahden tai useamman ryhmänimikkeen alle, on luokiteltava seuraavasti:

(a) rajoitettuun luokkaan, jos jokin kysymykseen tulevista luokista on rajoitettu luokka;

(b) luokkaan, joka vastaa päävaaraa, jonka aine aiheuttaa kuljetuksen aikana, jos mikään kysymykseen tulevista luokista ei ole rajoitettu luokka.

(12) Radioaktiivisen aineen, jonka ominaisaktiivisuus ylittää 70 kBq/kg (2 nCi/g) ja

(a) joka täyttää luokan 7 lehden 1 kriteerit; ja

(b) jolla on jonkin muun luokan tai luokkien vaaraominaisuuksia,

kuljetus on kielletty, jos se on rajoitetun luokan aine ja sitä ei ole asianomaisessa rajoitetussa luokassa nimeltä mainittu.

(13) Radioaktiivisen aineen, jonka ominaisaktiivisuus ylittää 70 kBq/kg (2 nCi/g) ja

(a) joka täyttää luokan 7 lehden 1 kriteerit; ja

(b) jolla on jonkin muun luokan tai luokkien vaaraominaisuuksia,

kuljetuksessa on luokan 7 lehden 1 määräysten lisäksi noudatettava seuraavia

(i) rajoitetun luokan määräyksiä, jos jokin kysymykseen tulevista luokista on rajoitettu luokka, tai

2002

(jatk.) (ii) päävaaraa vastaavan luokan määräyksiä, mikäli mikään luokka ei kuulu rajoitettuun luokkaan.

(14) Aineita, liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voida luokite]la luokkiin 1... 8 tai luokan 9 kohtiin 1°...8°, 13° ja 14°, mutta jotka voidaan luokitella luokan 9 kohtaan 11° tai 12° lisäyksen A.3, osan G, reunanumeroiden 3390...3396, testimenetelmien ja kriteerien mukaisesti, on pidettävä tämän direktiivin mukaisina vesiympäristöä saastuttavina aineina. Liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), joille ei ole luokituskriteerien mukaisia luokitusarvoja saatavilla, on pidettävä vesiympäristöä saastuttavina aineina, jos LC50 (), arvioituna seuraavan yhtälön mukaisesti:

saastuttavan aineen LC50 × 100

LC50 = saastuttavan aineen prosenttuaalinen osuus (massa- %:na)

on yhtäsuuri tai pienempi kuin:

a) 1 mg/l,

b) 10 mg/l jos saastuttava aine ei ole helposti hajoava tai jos saastuttava aine on hajoava, log P°w ≥ 3,0.

Huom: Luokkien 1...8 ja luokan 9 aineluettelon kohtien 1°...8°, 13° ja 14° aineiden, jotka ovat lisäyksen A.3, osan G reunanumeroiden 3390...3396 kriteerien mukaisesti vesiympäristöä saastuttavia aineita, kuljetukseen ei sovelleta lisäehtoja.

2003 (1) Luokkaa 7 lukuun ottamatta on tässä liitteessä kussakin luokassa määräykset jaettu seuraavasti:

(a) luokan vaarallisten aineiden aineluettelo ja mahdollinen kirjaimeen "a" päättyvä reunanumero, jossa on ehdot siitä, milloin tietty aine ei ole tämän direktiivin alainen.

(b) määräykset jakaantuvat seuraavasti:

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset;

2. Erityispakkausmääräykset;

3. Yhteenpakkaaminen;

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet.

B. Rahtikirjamerkinnät.

C. Tyhjät pakkaukset.

D. (mikäli tarpeellista) Muut määräykset

(2) Määräykset

kuljettamisesta irrallaan, kontissa ja säiliössä;

lähetystavasta ja lähetysrajoituksista;

yhteenkuormaamisesta; ja

kuljetusvälineestä

ovat liitteessä B ja sen lisäyksissä. Liitteessä B ovat myös kaikki muut asiaankuuluvat vaarallisen aineen tiekuljetukseen liittyvät määräykset.

2003

(jatk.) (3) Luokan 7 kuljetusmääräykset on annettu lehtien muodossa, jolloin jokainen lehti on jaettu seuraaviin kohtiin:

1. Aineet.

2. Pakkaus/kolli.

3. Suurin sallittu annosnopeus.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa.

5. Ajoneuvon, varusteiden tai muiden osien dekontaminointi (puhdistaminen).

6. Yhteenpakkaaminen.

7. Yhteenkuormaus.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet.

9. Merikinnät ja varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja.

10. Kuljetusasiakirjat.

11. Varastointi ja lähettäminen.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljettaminen.

13. Muut määräykset.

(4) Tämän liitteen lisäykset ovat:

Lisäys A.1 Räjähteiden, nitroselluloosan nitrattujen seosten, itsereaktiivisten aineiden ja orgaanisten peroksidien stabiilisuus- ja turvallisuusehdot sekä yhteenveto reunanumerossa 2101 käytetyistä nimityksistä;

Lisäys A.2 Tiettyjen luokan 2 kaasujen alumiiniseosastioita koskevat määräykset; luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen astioita koskevat rakenneaine- ja rakennemääräykset; luokan 2 kohtien 10° ja 11° aerosolipakkausten ja kertakäyttöisten paineellisten kaasupullojen ja pakkausten testit;

Lisäys A.3 Luokkien 3, 6.1 ja 8 palavien nesteiden testit; testit nestemäisyyden määrittämiseksi; luokan 4.1 helposti syttyviin kiinteisiin aineisiin liittyvät testit; luokan 4.2 helposti itsestään syttyviin aineisiin liittyvät testit; luokan 4.3 aineisiin, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, liittyvät testit; luokan 5.1 hapettaviin kiinteisiin aineisiin liittyvät testit; luokan 9 aineiden ympäristömyrkyllisyyden, pysyvyyden ja biologisen kertymisen määrittäminen vesiympäristössä;

Lisäys A.5 Yleiset pakkausmääräykset, pakkaustyypit, pakkauksia koskevat vaatimukset ja pakkauksia koskevat testausmääräykset;

Lisäys A.6 Yleiset suurpakkauksia (IBC) koskevat määräykset, suurpakkaustyypit, suurpakkausten rakennevaatimukset ja testausmääräykset;

Lisäys A.7 Luokan 7 radioaktiivisiin aineisiin liittyvät määräykset;

Lisäys A.9 Varoituslipukkeita koskevat määräykset ja niiden selostus ja kuvat

Lisäykset A.4 ja A.8 varattu.

2004

2005 Kun näissä määräyksissä viitataan kuljetukseen "kokokuormana", voi toimivaltainen viranomainen edellyttää, että ajoneuvo tai suurkontti tulee kuormata vain yhdessä paikassa ja purkaa vain yhdessä paikassa.

2006 (1) Kun tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo tämän direktiivin mukaista kuljetusta suorittaessaan otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, ovat tätä kuljetusvälinettä koskevat kansalliset ja kansainväliset vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset voimassa kysymyksessä olevalla matkan osuudella.

(2) Kun tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo tämän direktiivin mukaista vaarallisten aineiden kuljetusta suorittaessaan on samalla kokonaan tai osittain kansainvälisten muiden kuin tiekuljetusta koskevien vaarallisten aineiden kuljetuksia säätelevien sopimusten, jotka määräysten nojalla laajentavat sopimuksen soveltamisalaa tiettyihin moottoriajoneuvoa koskeviin toimintoihin, ovat tätä kansainvälistä sopimusta koskevat määräykset voimassa tällä matkan osuudella yhdessä tämän direktiivin määräysten kanssa. Direktiivin määräykset eivät saa olla yhteensopimattomia niiden kanssa; muut tämän direktiivin määräykset eivät koske kyseistä matkan osuutta.

2007 Kollit, mukaanlukien suurpakkaukset (IBC), jotka eivät täysin täytä tämän direktiivin pakkaus-, yhteenpakkaus- ja lipukevaatimuksia, mutta jotka ovat vaarallisten aineiden meri- tai ilmakuljetusmääräysten () vaatimuksien mukaisia, voidaan ottaa kuljetettavaksi, jos kuljetusta edeltää tai seuraa meri- tai ilmakuljetus, seuraavin ehdoin:

(a) jos kolleja tai suurpakkauksia (IBC) ei ole varustettu tämän direktiivin lipukkeilla, ne on oltava meri- tai ilmakuljetusmääräysten () mukaisesti merkittyjä;

(b) meri- tai ilmakuljetusmääräysten () yhteenpakkaamismääräyksiä on sovellettava;

(c) tässä direktiivissä muualla annettujen määräysten lisäksi rahtikirjaan on merkittävä sanat "Kuljetus ADR:n reunanumeron 2007 mukaisesti".

2008-

2009

2010 Välttämättöminen koeluontoisten kuljetusten, jotka edellyttävät tämän liitteen määräysten muuttamista teknologian ja teollisuuden kehityksen huomioimiseksi, osalta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat suoraan keskenään sallia tiettyjen kuljetusten tapahtuvan alueellaan määräaikaisesti tämän liitteen määräyksistä poiketen. Määräaikaiset poikkeukset ovat voimassa enintään viisi vuotta siitä päivämäärästä, jolloin poikkeus tuli voimaan. Määräaikainen poikkeus päättyy automaattisesti päivämäärästä, jolloin vastaava muutos tulee voimaan tässä liitteessä.

2011-

2099

OSA II

AINELUETTELO JA ERI LUOKKIEN ERITYISMÄÄRÄYKSET

1 LUOKKA

RÄJÄHTEET

1. Aine- ja esineluettelo

2100 (1) Luokan 1 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä vain niitä, jotka on lueteltu reunanumerossa 2101 tai jotka kuuluvat reunanumeron 2101 n.o.s.-nimikkeeseen, saa kuljettaa ja niitäkin vain reunanumeroissa 2100 (2) 2116, lisäyksessä A.1 ja liitteessä B mainituin ehdoin. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina.

(2) Luokka 1 käsittää

a) Räjähdysaineet, joilla tarkoitetaan kiinteää tai nestemäistä ainetta tai aineseosta, joka sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla kykenee muodostamaan kaasua, jonka lämpötila, paine ja muodostumisnopeus ovat sellaisia, että niistä aiheutuu vahinkoa aineen ympärillä.

Pyrotekniset aineet, joilla tarkoitetaan ainetta tai aineseosta, joka on tarkoitettu tuottamaan itsestään etenevien eksotermisten kemiallisten reaktioiden seurauksena lämpöä, valoa, ääntä, kaasua, savua tai näiden yhdistelmiä. Ilmiön aiheuttajana ei kuitenkaan ole detonaatio.

Huom: 1. Itsestään syttymiselle alttiiden tai liian herkkien räjähteiden kuljetus on kielletty.

Huom: 2. Luokan 1 aineeksi ei katsota ainetta, joka voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän kaasu-, höyry- tai pölyseoksen, ellei se sellaisenaan ole räjähdysainetta.

Huom: 3. Luokan 1 aineeksi ei katsota vettä tai alkoholia sisältäviä räjähdysaineita, joissa veden tai alkoholin pitoisuus ylittää reunanumerossa 2101 esitetyt rajat eikä pehmitintä sisältäviä räjähdysaineita. Nämä räjähdysaineet kuuluvat luokkaan 4.1 (reunanumero 2401 kohta 21°, 22° ja 24°). Luokan 1 aineeksi ei katsota myöskään räjähdysaineita, jotka ominaisuuksiensa perusteella kuuluvat luokkaan 5.2.

b) Yhtä tai useampaa räjähdysainetta ja/tai pyroteknistä ainetta sisältävät esineet tai välineet.

Huom: Luokkaan 1 kuuluvaksi ei katsota sellaista esinettä tai välinettä, joka sisältää niin pieniä määriä tai sen laatuista räjähdysainetta ja/tai pyroteknistä ainetta, että aineen syttyessä kuljetuksen aikana esineen tai välineen ulkopuolelle ei aiheudu sirpaleita, liekkiä, savua, kuumuutta tai voimakasta ääntä.

c) Räjähteiksi katsotaan myös muut kuin kohdissa (a) tai (b) mainitut aineet ja esineet, jotka on valmistettu tuottamaan räjähdys tai pyrotekninen ilmiö.

(3) Räjähteet on luokiteltava reunanumeron 2101 mainitun nimikkeen alle tai n.o.s.-nimikkeen alle lisäyksen A.1 räjähdysominaisuuksia määrittävien testimenetelmien ja luokituskriteerien perusteella. Niiden on täytettävä nimikkeelle asetetut ominaiset ehdot.

Alkuperämaan toimivaltainen viranomainen luokittelee nimeltä mainitsemattomat räjähteet n.o.s.nimikkeen alle.

N.o.s.-nimikkeen alle luokiteltuja räjähteitä saa kuljettaa vain alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä ja sen asettamilla ehdoilla.

2100

(jatk.) Hyväksyntä annetaan kirjallisena.

(4) Luokan 1 räjähteet, lukuun ottamatta kohdan 51° tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia, on luokiteltava kohdan (6) mukaiseen vaarallisuusluokkaan ja kohdan (7) mukaiseen yhteensopivuusryhmään. Vaarallisuusluokka määräytyy lisäyksen A.1 koetulosten ja kohdan (6) määritelmien perusteella. Yhteensopivuusryhmä määrätään kohdan (7) määritelmien mukaisesti. Luokitustunnus muodostuu vaarallisuusluokan tunnuksesta ja kirjaimesta, joka osoittaa yhteensopivuusryhmän.

(5) Luokan 1 räjähteet kuuluvat pakkausryhmään II (ks. lisäys A.5).

(6) Vaarallisuusluokkien määritelmä:

1.1: Massaräjähdysvaaralliset räjähteet (massaräjähdysvaarallinen aine on aine, jossa räjähdys tapahtuu lähes samanaikaisesti koko ainemäärässä).

1.2: Sellaiset sirpalevaaraa aiheuttavat räjähteet, jotka eivät ole massaräjähdysvaarallisia.

1.3: Räjähteet, jotka ovat palovaarallisia ja joista aiheutuu joko vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia, mutta jotka eivät ole massaräjähdysvaarallisia. Tähän vaarallisuusluokkaan kuuluvat räjähteet, jotka

(a) palaessaan aiheuttavat huomattavasti säteilylämpöä, tai

(b) palavat yksitellen aiheuttaen vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia.

1.4: Räjähteet, joiden mahdollinen syttyminen ei aiheuta olennaista räjähdysvaaraa. Vaara rajoittuu pääasiassa pakkaukseen eikä vaarallisia sirpaleita tai heitteitä (sinkoutuvia esineitä) ole odotettavissa. Ulkopuolinen palo ei saa aiheuttaa kollin koko sisällön välitöntä räjähtämistä.

1.5: Erittäin epäherkät massaräjähdysvaaralliset räjähdysaineet. Tähän luokkaan kuuluvat räjähdysaineet, jotka ovat niin epäherkkiä, että syttymismahdollisuus tai mahdollisuus palamisen muuttumisesta detonaatioksi normaaleissa kuljetusolosuhteissa on hyvin vähäinen. Vähimmäisvaatimus on, että aine ei saa räjähtää polttokokeessa.

1.6: Erittäin epäherkät esineet ja välineet, jotka eivät aiheuta massaräjähdysvaaraa. Esineissä ja välineissä on vain erittäin epäherkkää räjähdysainetta ja tahattoman syttymisen todennäköisyys on erittäin vähäinen.

Huom: Vaarallisuusluokan 1.6 esineiden ja välineiden räjähdysmahdollisuus rajoittuu yhteen esineeseen ja välineeseen.

(7) Räjähteiden yhteensopivuusryhmien määritelmä:

A kuuluvat aloiteräjähdysaineet.

B kuuluvat aloiteräjähdysainetta sisältävät esineet tai välineet, joita ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Tietyt esineet ja välineet, kuten räjäytysnallit louhintaa varten, sytytysvälineet louhintaa varten ja sytytysnallit kuuluvat ryhmään B, vaikka ne eivät sisällä aloiteräjähdysainetta.

C kuuluvat ajoaineet tai muut humahtavat (deflagroivat) räjähteet.

D kuuluvat varsinaiset räjähdysaineet tai niitä sisältävät esineet taikka mustaruuti, kussakin tapauksessa ilman sytytintä ja ajopanosta. Tähän ryhmään kuuluvat myös aloiteräjähdysainetta sisältävät esineet tai välineet, jotka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

E kuuluvat varsinaista räjähdysainetta sisältävät esineet tai välineet, joissa on ajopanos, mutta ei sytytintä. Ajopanos ei saa sisältää palavaa nestettä tai palavaa geeliä tai hypergolista nestettä.

2100

(jatk.) F kuuluvat varsinaista räjähdysainetta sisältävät esineet tai välineet, joissa on sytytin. Jos ne on varustettu ajopanoksella, niissä ei saa olla palavaa nestettä tai palavaa geeliä tai hypergolista nestettä.

G kuuluvat pyrotekniset aineet tai niitä sisältävät esineet tai välineet. Tähän ryhmään kuuluvat myös esineet tai välineet, jotka sisältävät räjähdysainetta ja valoa, lämpöä, kyynelkaasua tai savua kehittävää ainetta. Tähän ryhmään eivät kuitenkaan kuulu vesiherätteiset esineet tai välineet, jotka sisältävät valkoista fosforia, fosfideja, pyroforista ainetta, palavaa nestettä tai palavaa geeliä tai hypergolista nestettä.

H kuuluvat räjähdysainetta ja valkoista fosforia sisältävät esineet tai välineet.

J kuuluvat räjähdysainetta ja palavaa nestettä tai palavaa geeliä sisältävät esineet tai välineet.

K kuuluvat räjähdysainetta ja myrkyllistä kemikaalia sisältävät esineet tai välineet.

L kuuluvat räjähteet, jotka sisältävät räjähdysainetta ja jotka on erityisvaaran (esimerkiksi vesiherätteisyys, sisältää hypergolisia nesteitä, fosfideja tai pyroforista ainetta) vuoksi pidettävä erillään muista räjähteistä.

N kuuluvat vain erittäin epäherkät räjähdysaineet ja erittäin epäherkkää räjähdysainetta sisältävät esineet ja välineet.

S kuuluvat räjähteet, jotka ovat sellaisia tai niin pakattuja, että kaikki vaaralliset vaikutukset, jotka johtuvat tahattomasta syttymisestä rajoittuvat kolliin. Jos pakkaus on vahingoittunut tulipalossa, paine- tai sirpalevaikutus on niin vähäinen, että se ei merkitsevästi estä tai vaikeuta palontorjuntaa tai muita pelastustoimenpiteitä kollin välittömässä läheisyydessä.

Huom: 1. Räjähde, joka on pakattu tiettyyn pakkaukseen, saadaan luokitella vain yhteen yhteensopivuusryhmään. Koska yhteensopivuusryhmä S on kokemusperäinen, on luokitustunnuksella oltava kokeellinen pohja.

Huom: 2. Yhteensopimusryhmien D tai E esineet tai välineet saadaan varustaa omilla sytyttimillään tai pakata yhteen niiden kanssa edellyttäen, että sytyttimet on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla estämään räjähdys sytyttimen syttyessä vahingossa. Tällaiset kollit kuuluvat yhteensopivuusryhmiin D tai E.

Huom: 3. Yhteensopivuusryhmien D tai E esineet tai välineet saadaan pakata yhteen omien sytyttimiensä kanssa, vaikka sytyttimiä ei ole suojattu kahdella luotettavalla tavalla (sytyttimet ilmoitettu yhteensopivuusryhmään B) edellyttäen, että ne vastaavat reunanumeon 2104 (6) vaatimuksia. Tällaiset kollit kuuluvat yhteensopivuusryhmiin D tai E.

Huom: 4. Esineet tai välineet saa pakata yhteen tai varustaa niiden omien sytyttimien kanssa edellyttäen, että sytyttimet eivät normaalin kuljetuksen aikana syty.

Huom: 5. Yhteensopivuusryhmien C, D ja E esineet tai välineet saadaan pakata yhteen. Tällaiset pakkaukset kuuluvat yhteensopivuusryhmään E.

(8) Kohdan (7) mukaiseen yhteensopivuusryhmään A kuuluvien räjähdysaineiden ja yhteensopivuusryhmään K kuuluvien esineiden kuljetus on kielletty.

(9) Tämän luokan ja lisäyksen A.5 reunanumeron 3510 (3) määritelmästä poiketen sana "kolli" käsittää tässä luokassa myös pakkaamattomat esineet tai välineet, silloin kun esineen tai välineen kuljetus on sallittu pakkaamattoma.

2101 Taulukossa 1 on lueteltu ne luokan 1 räjähteet, joita saa kuljettaa tiellä. Räjähteet, jotka on lueteltu reunanumerossa 3170, saadaan luokitella tässä reunanumerossa 2101 mainittuihin nimikkeisiin vain, jos niiden ominaisuudet, koostumus, rakenne ja käyttötarkoitus vastaavat lisäyksessä A.1 olevaa kuvausta.

>TAULUKON PAIKKA>

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2102 (1) Ulkopakkausten on oltava lisäyksen A.5 mukaisia.

(2) Reunanumeron 2100 (5) ja 3511 (2) määräysten mukaisesti tämän luokan 1 räjähteet on pakattava pakkausryhmän II tai I pakkauksiin, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X".

(3) Reunanumeron 3500 (2) määräyksiä on noudatettava pakkausten niiden osien osalta, jotka joutuvat suoraan kosketukseen sisällön kanssa.

(4) Suojaamattomat naulat, nitojan niitit tai muut metalliset sulkemislaitteet eivät saa lävistää ulkopakkauksen seinämää, ellei sisäpakkaus riittävästi suojaa räjähteitä metallikosketukselta.

(5) Nestemäistä räjähdysainetta sisältävä astia on varustettava kahdella päällekkäin olevalla sulkimella.

(6) Sisäpakkaukset, varusteet ja sulloaineet sekä räjähteet on sijoitettava kolleihin siten, ettei niiden liikkuminen kuljetuksen aikana aiheuta vaaraa.

(7) Mikäli astioissa voi kehittyä merkittävä sisäinen paine, on tällaisten astioiden oltava rakenteeltaan sellaisia, ettei sisäisistä tai ulkoisista syistä sisäinen paineennousu aiheuta räjähdystä.

(8) Sulloaineiden tulee olla sisällön ominaisuuksiin sopivia. Mikäli sisältö on nestemäistä tai siitä voi vapautua nestettä, on sulloaineen oltava imukykyistä.

2. Erityispakkausmääräykset

2103 (1) Räjähteet on pakattava reunanumerossa 2101 taulukon 1 sarakkeissa 4 ja 5 sekä tässä reunanumerossa kohdan (6) taulukossa 2 ja kohdan (7) taulukossa 3 mainituilla tavoilla.

(2) Jos terästynnyreiden vaippa on kaksoissaumattu, on räjähdysaineiden sisäänpääsy saumojen syvennyksiin estettävä. Teräs- tai alumiinitynnyreiden sulkemislaitteissa tulee olla sopiva tiiviste. Jos sulkemislaitteessa on kierre, ei räjähdysaine saa päästä kierteeseen.

(3) Jos räjähdysaineiden pakkauksina käytetään metallipinnoitteisia laatikoita, on nämä laatikot valmistettava siten, ettei räjähdysaine pääse laatikon pinnoitteen ja sivujen tai pohjan väliin.

(4) Räjähteiden kuljetukseen tehdyissä puutynnyreissä saa olla vain kovasta puulajista tehdyt vanteet.

(5) Muovipakkaukseen ei saa muodostua tai kerääntyä sellaista määrää staattista energiaa, että sen purkautuminen voi aiheuttaa pakatun räjähdysaineen tai pakatun esineen tai välineen syttymisen.

(6) >TAULUKON PAIKKA>

(7) >TAULUKON PAIKKA>

3. Yhteenpakkaaminen

2104 (1) Samaan tunnusnumeroon () kuuluvat räjähteet, lukuun ottamatta yhteensopivuusryhmään L kuuluvia räjähteitä ja n.o.s.-nimikkeen alle luokiteltuja räjähteitä, saa pakata yhteen. Tässä tapauksessa on käytettävä turvallisinta ulkopakkausta.

(2) Ellei jäljempänä erityisesti sallita, ei räjähteitä saa pakata samaan kolliin, jos niillä on eri tunnusnumerot.

(3) Luokan 1 räjähteitä ei saa pakata yhteen muissa luokissa mainittujen aineiden tai esineiden eikä tämän direktiivin alaisuuteen kuulumattomien tavaroiden kanssa.

(4) Yhteensopivuusryhmien C, D ja E esineitä ja välineitä saa pakata yhteen.

(5) Yhteensopivuusryhmien D tai E esineitä tai välineitä saa pakata yhteen niiden omien sytyttimien kanssa edellyttäen, että ne on suojattu vähintään kahdella luotettavalla tavalla estämään räjähdys sytyttimien syttyessä vahingossa.

(6) Yhteensopivuusryhmien D tai E esineet tai välineet saadaan pakata yhteen omien sytyttimiensä kanssa, vaikka sytyttimiä ei ole suojattu kahdella luotettavalla tavalla (esim. sytyttimet ilmoitettu yhteensopivuusryhmään B) edellyttäen, että toimivaltaisen viranomaisen mukaan sytyttimien syttyminen vahingossa ei aiheuta esineiden tai välineiden räjähdystä normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

(7) Yhteensopivuusryhmään L kuuluvia räjähteitä ei saa pakata yhteen tähän yhteensopivuusryhmään kuuluvan erilaisen räjähdetyypin kanssa.

(8) Esineet tai välineet saa pakata yhteen niiden omien sytyttimien kanssa edellyttäen, etteivät sytyttimet syty normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

(9) Räjähteet, joiden tunnusnumerot on lueteltu taulukossa 4, saa yhdistää yhdeksi kolliksi taulukossa mainituin ehdoin.

(10) Yhteenpakattaessa tulee ottaa huomioon reunanumeron 2100 mukainen mahdollinen muutos kollin luokitukseen.

(11) Yhteenpakattujen räjähteiden rahtikirjamerkintä ks. reunanumero 2110 (4).

2104

(jatk.) >TAULUKON PAIKKA>

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkinnät

2105 (1) Kollissa on oltava tunnusnumero ja yksi reunanumron 2101, taulukon 1, sarakeessa 2 oleva kursivoitu räjähteen nimi. Räjähteen kuuluessa n.o.s.-nimikkeen alle samoin kuin kohdissa 25° ja 34° tarkoitettuihin esineisiin ja välineisiin, on tavaroille annettava n.o.s.-nimikkeen lisäksi teknillinen nimi. Kohdan 4° luohintaräjähteille (tunnusnumerot 0081, 0082, 0083, 0084 ja 0241) ja kohdan 48° luohintaräjähteille (tunnusnumerot 0331 ja 0332) on räjähdysainetyypin lisäksi ilmoitettava sen kaupallinen nimi. Muiden räjähteiden osalta saa oikean nimen lisäksi käyttää kaupallista tai teknillistä nimeä. Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä sekä alkuperämaan virallisella kielellä. Mikäli virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin merkintä tule olla myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, elleivät asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

2105

(jatk.) Varoituslipukkeet

(2) Kohdissa 1° 34° mainittuja räjähteitä sisältävät kollit on varustettava mallin no. 1 mukaisella lipukkeella. Lipukkeen alaosassa on oltava reunanumeron 2101, taulukon 1, sarakkeen 3 mukainen luokitustunnus. Kohdissa 35° 47° mainittuja räjähteitä sisältävät kollit on varustettava mallin no. 1.4 mukaisella lipukkeella, kohdassa 48° ja kohdassa 49° mainittuja esineitä ja välineitä sisältävät kollit on varustettava mallin no. 1.5 mukaisella lipukkeella ja kohdassa 50° mainittuja esineitä ja välineitä sisältävät kollit on varustettava mallin no. 1.6 mukaisella lipukkeella. Lipukkeen alaosassa on oltava reunanumeron 2101, taulukon 1, sarakkeen 3 mukainen yhteensopivuusryhmä.

(3) Kollit, jotka sisältävät seuraavia räjähteitä

kohta 4°, tunnusnumerot 0076 ja 0143;

kohta 21°, tunnusnumero 0018;

kohta 26°, tunnusnumero 0077;

kohta 30°, tunnusnumero 0019; ja

kohta 43°, tunnusnumero 0301

on varustettava lisäksi mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella.

Kollit, jotka sisältävät seuraavia esineitä tai välineitä

kohta 21°, tunnusnumerot 0015 ja 0018;

kohta 30°, tunnusnumerot 0016 ja 0019;

kohta 43°, tunnsunumero 0301 ja 0303

on varustettava lisäksi mallin no. 8 mukaisella lipukkeella.

2106-

2109 B. Rahtikirjamerkinnät

2110 (1) Räjähteistä on rahtikirjassa käytettävä reunanumerossa 2101, taulukossa 1, sarakkeessa 2 mainittua yhtä kursivoitua tunnusnumeroa sekä nimeä. Räjähteen kuuluessa n.o.s.-nimikkeen alle ja kohdissa 25° ja 34° tarkoitettuihin esineisiin ja välineisiin, on tavaroille annettava n.o.s.nimikkeen lisäksi teknillinen nimi. Räjähteen nimen jälkeen on merkittävä luokitustunnus ja aineluettelon kohta (reunanumero 2101, taulukko 1, sarake 3 ja 1), räjähdysaineen nettomassa kilogrammoina ja lyhenne ADR (tai RID), (esim. 0160 Ruuti, savuton, 1.1 C, 2°, 4 600 kg, ADR).

(2) Kohdan 4° tunnusnumeroiden 0081, 0082, 0083, 0084 ja 0241 ja kohdan 48° tunnusnumeroiden 0331 ja 0332 (luohintaräjähteiden) osalta on räjähteen tyypin lisäksi merkittävä sen kaupallinen nimi. Muiden räjähteiden osalta voi lisätä kaupallisen nimen tai teknillisen nimen.

(3) Kuljetettaessa kokokuormana on rahtikirjassa ilmoitettava kollien lukumäärä, jokaisen kollin massa (kg) ja räjähdysaineen kokonaisnettomassa (kg).

(4) Kun kaksi eri ainetta on pakattu yhteen, on rahtikirjassa oltava kummankin räjähteen kursivoidut tunnusnumerot ja nimet reunanumeron 2101, taulukko 1, sarakkeen 2 mukaisesti. Mikäli samaan kolliin on pakattu reunanumeron 2104 mukaisesti useampaa kuin kahta erilaista räjähdettä, on rahtikirjassa oltava sana "Räjähdettä..." sekä jokaisen aineen tunnusnumero.

2110

(jatk.) (5) N.o.s.-nimikkeen alle luokiteltujen räjähteiden osalta on rahtikirjaan liitettävä kopio toimivaltaisen viranomaisen antamasta kuljetusehdot sisältävästä hyväksynnästä. Se on oltava vastaanottajamaan virallisella kielellä. Mikäli virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin se tulee olla myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, elleivät asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

2111-

2114 C. Tyhjät pakkaukset

2115 (1) Kohdassa 51° mainittujen tyhjien puhdistamattomien pakkausten tulee olla hyvin suljettuja ja yhtä tiiviitä kuin täytettynäkin.

(2) Kohdassa 51° mainitut tyhjät puhdistamattomat pakkaukset on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettynäkin.

(3) Rahtikirjassa on käytettävä nimeä:"Tyhjät pakkaukset 1 lk, 51°, ADR."

D. Erityismääräykset

2116 Luokan 1 räjähteet, jotka kuuluvat jäsenvaltion puolustusvoimille ja jotka oli pakattu ennen 1 tammikuuta 1990 silloin voimassa olleiden tämän direktiivin määräysten mukaan, voidaan kuljettaa 1 tammikuuta 1990 jälkeen edellyttäen, että pakkaukset säilyvät ehjinä ja että niiden on ilmoitettu rahtikirjassa kuuluvan sotilastavaroihin ja että ne on pakattu ennen 1 tammikuuta 1990. Muita tämän luokan määräyksiä on sovellettava 1 tammikuuta 1990 lähtien.

2117-

2199 LUOKKA 2

PURISTETUT, NESTEYTETYT JA PAINEEN ALAISENA LIUOTETUT KAASUT

1. Aineluettelo

2200 (1) Luokan 2 otsikon tarkoittamia aineita ja esineitä vain niitä, jotka on lueteltu reunanumerossa 2201, saa kuljettaa ja niitäkin vain tässä liitteessä ja liitteessä B mainituin ehdoin. Näitä aineita ja esineitä, jotka otetaan kuljetettavaksi määrätyillä ehdoilla, pidetään tämän direktiivin alaisina aineina ja esineinä.

(2) Luokkaan 2 kuuluvat aineet, joiden kriittinen lämpötila on alempi kuin 50 °C tai joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on suurempi kuin 300 kPa (3 bar).

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät reunanumerossa 2201 luetellun yhden tai useamman komponentin, luokituksen osalta ks. myös reunanumero 2002 (8).

2200

(jatk.) (3) Luokkaan 2 kuuluvat aineet ja esineet on ryhmitelty seuraavasti:

A. Puristetut kaasut, joiden kriittinen lämpötila on alle P 10 °C;

B. Nesteytetyt kaasut, joiden kriittinen lämpötila on P 10 °C tai korkeampi;

a. Nesteytetyt kaasut, joiden kriittinen lämpötila on + 70 °C tai korkeampi;

b. Nesteytetyt kaasut, joiden kriittinen lämpötila on P 10 °C tai korkeampi, mutta alle + 70 °C;

C. Jäähdytetyt nesteytetyt kaasut;

D. Paineen alaisena liuotetut kaasut;

E. Aerosolipakkaukset ja kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset;

F. Kaasut, joille on asetettu erityisvaatimuksia;

G. Tyhjät astiat ja säiliöt.

Luokkaan 2 kuuluvat aineet ja esineet on jaoteltu kemiallisten ominaisuuksiensa perusteella seuraavasti:

(a)

palamattomat;

(at)

palamattomat, myrkylliset;

(b)

palavat;

(bt)

palavat, myrkylliset;

(c)

kemiallisesti epästabiilit;

(ct)

kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset.

Kemiallisesti epästabiilit aineet katsotaan palaviksi, ellei ole toisin mainittu.

Syövyttät tai hapettavat kaasut ja niitä sisältävät esineet on merkittävä vastaavasti olevalla sanalla "syövyttävä" tai "hapettava".

(4) Luokkaan 2 kuuluvia kemiallisesti epästabiiliksi luokiteltuja aineita saa kuljettaa vain, jostarvittavat toimenpiteet kuljetuksen aikana tapahtuvien vaarallisten hajoamis- tai polymerointireaktioiden estämiseksi on suoritettu. Tämän varmistamiseksi on erityisesti huolehdittava siitä, että astiat ja säiliöt eivät sisällä näitä reaktioita edistäviä aineita.

2201 A. Puristetut kaasut

[ks. myös reunanumero 2201a (a). Aerosoli- tai kertakäyttöisiin kaasupakkauksiin pakattujen kohtiin 1° (a) ja (b) sekä 2° (a) kuuluvien kaasujen osalta katso kohdat 10° ja 11°]

Tämän direktiivin mukaisia puristettuja kaasuja ovat kaasut, joiden kriittinen lämpötila on alle -10 °C.

Puhtaat ja teknisesti puhtaat kaasut

(a)

Palamattomat

Argon; helium; krypton; neon; typpi; happi (hapettava); tetrafluorimetaani (R14).

(at)

Palamattomat, myrkylliset

Booritrifluoridi; fluori (hapettava); typpitrifluoridi; piitetrafluoridi (syövyttävä).

(b)

Palavat

Deuterium; vety; metaani.

(bt)

Palavat, myrkylliset

Hiilimonoksidi.

(ct)

Kemialliset epästabiilit, myrkylliset

Typpioksidi (typpimonoksidi) NO (palamaton).

2201

(jatk.) 2°

Kaasuseokset

(a)

Palamattomat

Kahden tai useamman seuraavan kaasun seokset: hiilidioksidi (enintään 30 % til.- % seoksen kokonaismäärästä), jalokaasut (enintään 10 til.- % ksenonia), happi, typpi; kahden tai useamman seuraavan kaasun palamattomat seokset: hiilidioksidi (enin- tään 30 til.- % seoksen kokonaismäärästä), jalokaasut (enintään 10 til.- % ksenonia), metaani, typpi, vety; enintään 6 til.- % eteeniä sisältävä typpi; ilma.

Huom: Seokset, jotka sisältävät yli 25 til.- % happea katsotaan hapettaviksi.

(b)

Palavat

Seokset, jotka sisältävät vähintään 90 til.- % metaania ja kohtien 3° (b) ja 5° (b) hiilivetyjä; kahden tai useamman seuraavan kaasun palavat seokset: jalokaasut (enintään 10 til.- % ksenonia),metaani, typpi, vety; hiilidioksidi (enintään 30 til.- % seoksen kokonaismäärästä); maakaasu (luonnonkaasu); seokset, jotka sisältävät enintään 10 tilavuus- % piivetyä ja yhtä tai useampaa seuraavista kaasuista: vetyä typpeä, argonia, heliumia, kryptonia, neonia, deuteriumia ja metaania.

(bt)

Palavat, myrkylliset

Kaupunkikaasu; vedyn seokset, jotka sisältävät enintään 10 til.- % seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä taikka enintään 15 til.- % arseenivetyä; typen ja jalokaasujen (enintään 10 til.- % ksenonia) seokset, jotka sisältävät enintään 10 til.- % seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä taikka enintään 15 til.- % arseenivetyä; vesikaasu; synteesikaasu (esim. Fischer-Tropschin menetelmällä valmistettu); hiilimonoksidin seokset vedyn tai metaanin kanssa.

(ct)

Kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset

Vedyn seokset diboraanin (enintään 10 til.- %) kanssa; typen ja jalokaasujen (enintään 10 til.- % ksenonia) seokset diboraanin (enintään 10 til.- %) kanssa.

B. Nesteytetyt kaasut

[ks. myös reunanumero 2201a (b) ja (e). Aerosolipakkauksiin tai paineellisiin kertakäyttöisiin kaasupakkauksiin pakattujen kohtiin 3° 6° kuuluvien kaasujen osalta ks. kohdat 10° ja 11°]

Tämän direktiivin alaisia nesteytettyjä kaasuja ovat kaasut, joiden, kriittinen lämpötila on P 10 °C tai korkeampi.

a. Nesteytetyt kaasut, joiden kriittinen lämpötila on + 70 °C tai korkeampi:

Puhtaat ja teknisesti puhtaat kaasut

(a)

Palamattomat

Bromiklooridifluorimetaani (R 12 B 1); klooridifluorimetaani (R 22); klooripentafluorietaani (R 115); 1-kloori-1,2,2,2-tetratetrafluorietaani (R 124); 1-kloori-2,2,2trifluorietaani (R 133 a); diklooridifluorimetaani (R 12); dikloorifluorimetaani (R 21); 1,2-dikloori-1,1,2,2-tetrafluorietaani (R 114); oktafluoributeeni-2 (R 1318); oktafluorisyklobutaani (RC 318); oktafluoripropaani; 1,1,1,2-tetrafluorietaani (R 134a).

(at)

Palamattomat, myrkylliset

Ammoniakki; booritrikloridi (syövyttävä); kloori (syövyttävä); klooritrifluoridi (syövyttävä); heksafluoriasetoni; heksafluoripropeeni (R 1216); bromivety (syövyttävä); metyylibromidi; nitrosyylikloridi (syövyttävä); typpidioksidi NO2 (typpiperoksidi, typpitetraoksidi N2O4) (hapettava); fosgeeni (syövyttävä); rikkidioksidi; sulfuryylifluoridi; volframiheksafluoridi.

(b)

Palavat

Butaani; 1-butyleeni (buteeni); 1-kloori-1,1-difluorietaani (R 142 b); cis-2-butyleeni (cis 2-buteeni); syklopropaani; 1,1-difluorietaani (R 152a); dimetyylieetteri; 2,2dimetyylipropaani; isobutaani; isobutyleeni (isobuteeni); metyylisilaani; propaani; propeeni; trans-2-butyleeni (trans-2-buteeni); 1,1,1-trifluorietaani.

(bt)

Palavat, myrkylliset

Arseenivety; karbonyylisulfidi (syövyttävä); dikloorisilaani; dimetyyliamiini; dimetyylisilaani; etyyliamiini; etyylikloridi; seleenivety; rikkivety; metyyliamiini; metyylikloridi; metyylimerkaptaani; trimetyyliamiini; trimetyylisilaani.

2201

(jatk.) (c)

Kemiallisesti epästabiilit

1,2-Butadieeni; 1,3-butadieeni; propadieeni, inhiboitu; vinyylikloridi.

Huom: 1,2-butadieenia sisältävissä astioissa kaasufaasin happimäärä ei saa ylittää 50 ml/m3.

(ct)

Kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset

Disyaani; kloorisyaani (palamaton) (syövyttävä); eteenioksidi; jodivety, vedetön (palamaton) (syövyttävä); vinyylimetyylieetteri; klooritrifluorieteeni (R 1113); vinyylibromidi.

Huom: Halogeenipitoisista hiilivedyistä saa ainemerkintänä käyttää myös seuraavia kaupallisia nimiä: Algofrene, Arcton, Edifren, Flugene, Forane, Freon, Fresane, Frigen, Isceon, Kaltron. Nimen jäljessä on käytettävä aineen tunnuslukua ilman kirjainta R.

Kaasuseokset

(a)

Palamattomat

Kohdan 3° (a) aineiden seokset kohdan 3° (at) heksafluoripropeenin kanssa tai ilman:

Seos F 1, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 1,3 MPa (13 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään sama kuin dikloorifluorimetaanin (1,30);

Seos F 2, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 1,9 MPa (19 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään sama kuin diklooridifluorimetaanin (1,21);

Seos F 3, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 3 MPa (30 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään sama kuin klooridifluorimetaanin (1,09);

Huom: 1. Fluoritrikloorimetaani (R 11), triklooritrifluorietaani (R 113) ja klooritrifluorietaani (R 133) eivät ole tämän direktiivin tarkoittamia nesteytettyjä kaasuja, eivätkä ne ole tämän direktiivin alaisia. Niitä voi kuitenkin sisältyä seoksiin F 1, F 2 ja F 3.

Huom: 2. Katso HUOM kohdassa 3°.

Diklooridifluorimetaanin (R 12) ja 1,1-difluorietaanin (R 152a) atseotrooppinen seos; tunnettu R 500:na;

klooripentafluorietaanin (R 115) ja klooridifluorimetaanin (R 22) atseotrooppinen seos; tunnettu R 502:na;

seos, joka sisältää 19° 21° painoprosenttia diklooridifluorimetaania (R 12) ja 79° 81° painoprosenttia bromiklooridifluorimetaania (R 12 B 1).

(at)

Palamattomat, myrkylliset

Diklooridifluorimetaanin ja eteenioksidin seokset, jotka sisältävät enintään 12 paino- % eteenioksidia, metyylibromidin ja klooripikriinin seokset, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on yli 300 kPa (3 bar).

(b)

Palavat

Kohdan 3° (b) hiilivetyjen ja kohdan 5° (b) etaanin ja eteenin seokset:

Seos A, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 1,1 MPa (11 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään 0,525;

Seos A0, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 1,6 MPa (16 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään 0,495;

Seos A1, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 2,1 MPa (21 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään 0,485;

Seos B, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 2,6 MPa (26 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään 0,450;

2201

(jatk.) Seos C, höyrynpaine 70 °C:ssa enintään 3,1 MPa (31 bar) ja tiheys 50 °C:ssa vähintään 0,440;

Huom: Edellä mainituista seoksista saa käyttää myös seuraavia kaupallisia nimityksiä ainemerkintänä:

Huom: Kohdan 4° (b) nimitys Kaupallinen nimitys

Huom: Seos A ja seos A O butaani

Huom: Seos C propaani

Kohtien 3° (b) ja 5° (b) hiilivetyjen seos, joka sisältää metaania.

(bt)

Palavat, myrkylliset

Kahden tai useamman seuraavan kaasun seokset: metyylisilaani, dimetyylisilaani, trimetyylisilaani; metyylikloridin ja metyleenikloridin seokset, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on yli 300 kPa (3 bar); metyylikloridin ja klooripikriinin seokset ja metyylibromidin ja etyleenibromidin seokset, kun kummankin seoksen höyrynpaine 50 °C:ssa on yli 300 kPa (3 bar).

(c)

Kemiallisesti epästabiilit

1,3-Butadieenin ja kohdan 3 b) hiilivetyjen seokset, joiden höyrynpaine 70 °C:ssa on enintään 1,1 MPa (11 bar), ja tiheys 50 °C:ssa vähintään 0,525; propadieeni, joka sisältää 1 4 % asetyleeniä, stabiloitu; metyyliasetyleenin, propadieenin ja kohdan 3° (b) hiilivetyjen seokset, kuten:

Seos P 1, enintään 63 til.- % metyyliasetyleeniä ja propadieeniä sekä enintään 24 til.- % propaania ja propeenia; tyydytettyjen hiilivetyjen C4 määrän tulee olla vähintään 14 til.- %; ja kuten

Seos P 2, enintään 48 til.- % metyyliasetyleeniä ja propadieeniä sekä enintään 50 til.- % propaania ja propeenia; tyydytettyjen hiilivetyjen C4 määrän tulee olla vähintään til.-5 %.

(ct)

Kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset

Eteenioksidi, joka sisältää enintään 10 painoprosenttia hiilidioksidia; eteenioksidi, joka sisältää enintään 50 painoprosenttia metyyliformiaattia ja typpeä niin, että kokonaispaine 50 °C:ssa ei ylitä 1 MPa (10 bar); eteenioksidi, joka sisältää typpeä niin, että kokonaispaine 50 °C:ssa ei ylitä 1 MPa (10 bar).

b. Nesteytetyt kaasut, joiden kriittinen lämpötila on 10 °C tai korkeampi mutta alle + 70 °C:

Puhtaat ja teknisesti puhtaat kaasut

(a)

Palamattomat

Bromitrifluorimetaani (R 13 B 1); hiilidioksidi; klooritrifluorimetaani (R 13); heksafluorietaani (R 116); typpioksiduuli N2O (hapettava); pentafluorietaani (R 125); rikkiheksafluoridi; trifluorimetaani (R 23); ksenon.

Hiilidioksidista katso myös reunanumero 2201a (c).

Huom: 1. Typpioksiduulia saa kuljettaa vain, jos sen puhtausaste on vähintään 99 %.

Huom: 2. Katso HUOM kohdassa 3°.

(at)

Palamattomat, myrkylliset

Kloorivety (syövyttävä).

(b)

Palavat

Etaani; eteeni; piivety.

(bt)

Palavat, myrkylliset

Germaniumvety; fosforivety.

(c)

Kemiallisesti epästabiilit

1,1-Difluorieteeni; vinyylifluoridi.

(ct)

Kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset

Diboraani.

2201

(jatk.) 6°

Kaasuseokset

a)

Palamattomat

Hiilidioksidi, joka sisältää 1 10 painoprosenttia typpeä, happea, ilmaa tai jalokaasuja; Seos R 503: klooritrifluorimetaanin (R 13) ja trifluorimetaanin (R 23) atseotrooppinen seos.

Huom: Hiilidioksidi, joka sisältää vähemmän kuin 1 painoprosenttia typpeä, happea, ilmaa tai jalokaasuja, kuuluu kohtaan 5° (a).

(c)

Kemiallisesti epästabiilit

Hiilidioksidi, jossa on enintään 35 painoprosenttia eteenioksidia.

(ct)

Kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset

Eteenioksidi, jossa on yli 10 mutta enintään 50 painoprosenttia hiilidioksidia.

C. Jäähdytetyt nesteytetyt kaasut

Puhtaat ja teknisesti puhtaat kaasut

(a)

Palamattomat

Argon; hiilidioksidi; helium; krypton; neon; typpi; typpioksiduuli N2O (hapettava); happi (hapettava); ksenon.

(b)

Palavat

Etaani; eteeni; vety; metaani.

Kaasuseokset

(a)

Palamattomat

Ilma; kohdassa 7° (a) mainittujen aineiden seokset.

Huom: Kohdan 8° (a) seoksien, jotka sisältävät enemmän kuin 32 % typpioksiduulia, ilmaa ja seoksia, joissa on enemmän kuin 20 % happea, katsotaan olevan hapettavia.

(b)

Palavat

Kohdassa 7° (b) mainittujen aineiden seokset; maakaasu (luonnonkaasu), seos, jossa on vähintään 71,5 til.- % eteeniä ja enintään 22,5 til.- % asetyleeniä ja enintään 6 til.- % propyleeniä.

D. Paineen alaisena liuotetut kaasut

Puhtaat ja teknisesti puhtaat kaasut

(at)

Palamattomat, myrkylliset

Ammoniakki vesiliuoksina, jotka sisältävät yli 35 mutta enintään 40 painoprosenttia ammoniakkia; ammoniakki vesiliuoksina, jotka sisältävät yli 40 mutta enintään 50 painoprosenttia ammoniakkia.

Huom: 2672 ammoniakkiliuos, vesiliuos, jonka suhteellinen tiheys 15 °C lämpötilassa on 0,88 0,957 ja joka sisältää yli 10 % mutta enintään 35 % ammoniakkia, kuuluu luokaan 8 [ks. reunanumero 2801, 43° (c)].

(c)

Kemiallisesti epästabiilit

Asetyleeni liuotettuna huokoiseen massaan imeytettyyn liuottimeen, esim. asetoniin.

E. Aerosolipakkaukset ja kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset

[ks. myös reunanumero 2201a (d)]

Huom: 1. Aerosolit ovat kertakäyttöön tarkoitettuja, tyhjennysventtiilillä tai sumutuslaitteella varustettuja astioita, jotka sisältävät paineenalaista reunanumerossa 2208 (2) mainittua kaasua tai kaasuseosta tai tehoainetta (esim. torjunta-ainetta, kosmeettista ainetta) lisäksi ponneaineena tällaista kaasua tai kaasuseosta.

Huom: 2. Kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset ovat astioita, jotka sisältävät rn 2208 (2) ja (3) mainittua kaasua tai kaasuseosta (kuten butaania leirikeittimiin tai jäähdytysaineita), mutta joissa ei ole tyhjennysventtiiliä.

2201

(jatk.) Huom: 3. "Palavat aineet" ovat:

Huom: 3. i) kaasut (aerosolien ponneaineena ja kaasupakkauksien täytöksenä), jotka muodostavat ilman kanssa syttyvän seoksen ja joilla on alempi ja ylempi syttymisraja

Huom: 3. ii) 3 luokan palavat nesteet (aerosolien tehoaineena).

Huom: 4. "Kemiallisesti epästabiili" on sisältö, joka 70 °C:ssa tai alemmassa lämpötilassa hajaantuu tai polymeroituu vaarallisesti, ellei erityistoimenpiteitä ole suoritettu.

10°

Aerosolit

(a)

Palamattomat

Palamaton sisältö.

(at)

Palamattomat, myrkylliset

Palamaton, myrkyllinen sisältö.

(b)

Palavat

1. Enintään 45 painoprosenttia palavaa ainetta sisältävät.

2. Yli 45 painoprosenttia palavaa ainetta sisältävät.

(bt)

Palavat, myrkylliset

1. Myrkyllinen sisältö ja enintään 45 painoprosenttia palavaa ainetta.

2. Myrkyllinen sisältö ja yli 45 painoprosenttia palavaa ainetta.

(c)

Kemiallisesti epästabiilit

Kemiallisesti epästabiili sisältö.

(ct)

Kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset

Kemiallisesti epästabiili, myrkyllinen sisältö.

11°

Kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset

(a)

Palamattomat

Palamaton sisältö.

(at)

Palamattomat, myrkylliset

Palamaton, myrkyllinen sisältö.

(b)

Palavat

Palava sisältö.

(bt)

Palavat, myrkylliset

Palava, myrkyllinen sisältö.

(c)

Kemiallisesti epästabiilit

Kemiallisesti epästabiili sisältö.

(ct)

Kemiallisesti epästabiilit, myrkylliset

Kemiallisesti epästabiili, myrkyllinen sisältö.

F. Kaasut, joille on asetettu erityisvaatimuksia

12°

Erilaiset kaasuseokset

Tämän luokan muiden kohtien alaisia kaasuja sisältävät seokset. Tämän luokan muiden kohtiin kuuluvaa yhtä tai useampaa kaasua ja höyryjä aineista, joita tämän direktiivin mukaan saa kuljettaa, sisältävät seokset edellyttäen, että kuljetuksen aikana:

1. seos pysyy täysin kaasumaisena, ja

2. vaarallisten reaktioiden mahdollisuutta ei ole.

13°

Koekaasut

Kaasut ja kaasuseokset, jotka eivät kuulu tämän luokan muiden kohtien alaisuuteen ja jotka ovat tarkoitettuja vain laboratoriokokeita varten edellyttäen, että kuljetuksen aikana

1. kaasu tai kaasuseos pysyy täysin kaasumaisena, ja

2. vaarallisten reaktioiden mahdollisuutta ei ole.

2201

(jatk.) G. Tyhjät astiat ja säiliöt

14°

Puhdistamattomat tyhjät astiat, säiliöt ja säiliökontit, jotka ovat sisältäneet luokan 2 aineita.

Huom: Tyhjiksi puhdistamattomiksi astioksi ja säiliöiksi luetaan astiat ja säiliöt, jotka on tyhjennetty 2 luokan aineista, mutta sisältävät vielä pieniä jäännöksiä näitä aineita.

2201a Kaasut ja esineet, jotka jätetään kuljetettavaksi seuraavien määräysten mukaisesti eivät ole tämän luokan määräysten, tämän liitteen muitten määräysten eikä liitteen B määyssten alaisia:

(a) puristetut kaasut, jotka eivät ole palavia, myrkyllisiä tai syövyttäviä ja joiden paine säiliössä 15 °C:ssa on enintään 0,2 MPa (2 bar); sama koskee myös kaasuseoksia, jotka eivät sisällä yli 2 % palavia aineita;

(b) Nesteytetyt kaasut, jotka sisältyvät kylmäkoneisiin (jääkaapit jääkoneet jne.) ja ovat niiden käytön kannalta tarpeellisia, kun kaasuja on enintään 60 litraa tai enintään 25 g vetyä sisältävää kaasua vähemmän kuin 5 litraa. Nämä kylmäkoneet on suojattava ja kuormattava siten, ettei jäähdytysjärjestelmä vahingoitu.

(c) Kohdan 5° (a) hiilidioksidi ja typpioksiduuli (N2O) metallikapseleissa (sodors, sparklets, kermakapselit), joissa hiilidioksidi ja typpioksiduuli sisältää kaasumaisessa tilassa ilmaa enintään 0,5 % ja kapselissa on korkeintaan 25 g hiilidioksidia tai typpioksiduulia tilavuuden cm3 kohti;

(d) Kohtien 10° ja 11° esineet, joiden tilavuus on enintään 50 cm3. Kollin massa saa olla enintään 10 kg;

(e) Moottoriajoneuvon polttoainesäiliössä oleva nestekaasu, jos säiliö on asennettu kiinteästi ajoneuvoon; säiliön ja moottorin välillä oleva hana tulee olla suljettu ja sähkövirran katkaistu.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2202 (1) Astian ja sen suljinlaitteen materiaalien tulee olla sellaista, ettei sisältö vaikuta siihen eikä muodosta sen kanssa vaarallisia tai haitallisia yhdisteitä.

Huom: Astiaa täytettäessä on pidettävä huolta siitä, ettei astiaan pääse kosteutta ja että astia nestepainekokeen (ks. reunanumero 2216) jälkeen kuivataan täydellisesti vedestä tai vesipi- toisista liuottimista.

(2) Astian ja suljinlaitteen tulee olla joka kohdasta niin tiivis, luja ja hyvin suljettu, ettei se matkalla aukene tai höllenny ja että se varmasti kestää tavallisen kuljetuksen. Milloin ulkopakkausta on määrätty käytettäväksi, astian tulee olla lujasti siihen tuettu. Ellei kappaleessa "Samankaltaisten yksittäisten aineiden ja esineiden pakkaaminen" toisin määrätä, sisäpakkauksia saa pakata yhteen ulkopakkaukseen joko yhden tai useampia.

(3) Samankaltaisten yksittäisten aineiden ja esineiden pakkaaminen. Kohdan 1° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitettuja metalliastioita saa käyttää vain sen kaasun kuljetukseen, jota varten ne on koestettu ja jonka nimi on merkitty astiaan [ks. reunanumero 2218 (1) a)].

Poikkeukset ovat sallittuja:

1. Käytettäessä metalliastioita, jotka on koestettu yhdelle kohdan 3° (a) tai 4° (a) aineelle taikka kohdan 5° (a) bromitrifluorimetaanille, klooritrifluorimetaanille tai trifluorimetaanille. Nämä astiat saa täyttää edellä mainittujen kohtien muilla aineilla edellyttäen, että aineen vaatima vähimmäiskoepaine ei ylitä astian koepainetta ja että aineen nimi ja sen suurin sallittu täytös ovat merkittyinä astiaan.

2202

(jatk.) 2. Käytettäessä metalliastioita, jotka on koestettu kohdan 3° (a) ja 4° (b) hiilivedyille. Nämä astiat voidaan täyttää myös jollakin muulla hiilivedyllä edellyttäen, että aineen vaatima vähimmäiskoepaine ei ylitä astian koepainetta ja että aineen nimi ja sen suurin sallittu täytös ovat merkittyinä astiaan.

Kohdan 1. ja 2. osalta ks. myös reunanumerot 2215, 2218 (1) (a) ja 2220 (1) (3).

(4) Periaatteessa astian käyttötarkoitusta voidaan muuttaa, mikäli se ei ole vastoin kansallisia määräyksiä; kuitenkin tähän tarvitaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä ja edellisten merkintöjen korvaaminen uutta käyttöä vastaavilla merkinnöillä.

2. Yksittäisen aineen tai samanlaisen esineen pakkaaminen

Huom: tai kohdan 7° (a) hiilidioksidin ja typpioksiduulin, kohdan 8° (a) hiilidioksidia ja typpioksiduulia sisältävien seosten ja kohdan 7° (b) ja 8° (b) kaasujen osalta ks. liite B, reunanumero 21 105.

a) Astioiden laatu ja ominaisuudet

2203 (1) Kohtien 1° 6°, 9°, 12° ja 13° kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen astioiden tulee olla tiiviitä ja siten suljettuja, ettei sisällöstä pääse mitään ulos.

(2) Astiat on valmistettava hiiliteräksestä tai seosteräksestä (erikoisteräkset).

Seuraavia astioita voidaan kuitenkin käytää:

(a) kupariastioita:

1. kohtien 1° (a), (b) ja (bt) sekä 2° (a) ja (b) puristetuille kaasuille, joiden täyttöpaine 15 °C:ssa ei saa ylittää 2 MPa (20 bar); ja

2. kohdan 3° (a) nesteytetyille kaasuille, kohdan 3° (at) rikkidioksidille, kohdan 3° (b) dimetyylieetterille, kohdan 3° (bt) etyylikloridille ja metyylikloridille, kohdan 3° (c) vinyylikloridille, kohdan 3° (ct) vinyylibromidille, kohdan 4° (a) seoksille F 1, F 2 ja F 3, kohdan 4° (ct) etyleenioksidille, joka sisältää enintään 10 paino- % hiilidioksidia.

(b) alumiiniseosastioita (ks. lisäys A.2):

1. kohdan 1° (a), 1° (b) ja (bt) puristetuille kaasuille, kohdan 1° (ct) typpioksidille (typpimonoksidi) NO ja kohtien 2° (a), (b) ja (bt) puristetuille kaasuille;

2. kohdan 3° (a) nesteytetyille kaasuille, kohdan 3° (at) rikkidioksidille, kohdan 3° (b) nesteytetyille kaasuille lukuun ottamatta metyylisilaania, kohdan 3° (bt) seleenivedylle ja metyylimerkaptaanille, kohdan 3° (ct) etyleenioksidille, kohdan 4° (a) ja (b) nesteytetyille kaasuille, kohdan 4° (ct) etyleenioksidille, joka sisältää enintään 10 paino- % hiilidioksidia ja kohtien 5° (a) ja (b) sekä 6° (a) ja (c) nesteytetyille kaasuille. Kohdan 3° (at) rikkidioksidin sekä kohtien 3° (a) ja 4° (a) aineiden on oltava kuivia; ja

3. kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille.

Kaasut, joita kuljetetaan alumiiniseosmateriaalista valmistetuissa astioissa, eivät saa sisältää alkaalisia epäpuhtauksia.

2204 (1) Kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille tarkoitettujen astioiden tulee olla kokonaan täytettyjä huokoisella tasalaatuisella massalla, joka on tyypiltään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä, ja joka

(a) ei vaikuta astioihin eikä muodosta haitallisia tai vaarallisia yhdisteitä asetyleenin tai liuottimen kanssa;

(b) ei painu kasaan pitkäaikaisessakaan käytössä eikä tärinän vaikutuksesta, vaikka lämpötila nousee 60 °C asti;

(c) kykenee estämään asetyleenin hajoamisreaktion massassa.

(2) Liuotin ei saa vaikuttaa astiaan.

2205 (1) Seuraavia nesteytettyjä kaasuja voidaan kuljettaa lisäksi paksuseinäisissä lasiputkissa edellyttäen, että aineiden määrä kussakin putkessa ja putkien täyttöaste eivät ylitä alla annettuja arvoja:

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Lasiputket on sulatettava umpeen ja pakattava yksitellen piimaalla täytettyihin, suljettuihin peltikoteloihin, jotka on pakattava puulaatikoihin tai muuhun riittävän lujaan ulkopakkaukseen (ks. myös reunanumero 2222).

(3) Rikkidioksidia, kohta 3° (at), varten saa käyttää myös lujia lasisia painepulloja, jotka sisältävät enintään 1,5 kg ainetta ja joiden tilavuudesta enintään 88 % saa olla täytettynä. Pullot on pakattava lujaan puulaatikkoon tai muuhun riittävän kestävään ulkopakkaukseen käyttäen sulloaineena piimaata, sahajauhoja, liitujauhetta tai kahden viimeksi mainitun seosta. Kollin massa saa olla enintään 100 kg. Mikäli sen massa on enemmän kuin 30 kg, pakkaus on varustettava kädensijoilla.

2206 (1) Kohdan 3° (a) kaasuja, kohdan 3° (b) kaasuja metyylisilaania lukuun ottamatta, kohdan 3° (bt) kaasuja lukuun ottamatta arseenivetyä, dikloorisilaania, dimetyylisilaania, seleenivetyä ja trimetyylisilaania, kohdan 3° (c) kaasuja, kohdan 3° (ct) kaasuja syaanikloridia lukuun ottamatta sekä kohtien 4° (a) ja 4° (b) aineiden seoksia saa pakata paksuseinäisiin lasiputkiin tai reunanumeron 2203 (2) mukaisiin metalliputkiin edellyttäen, että nesteen täyttöaste ei ylitä reunanumerossa 2220 mainittua suurinta sallittua täytöstä eikä 150 g putkea kohti. Putkissa ei saa olla niiden lujuutta heikentäviä virheitä. Erityisesti lasiputkien sisäisten jännitysten on oltava riittävästi poistettuja, ja putkien seinämien paksuuden on oltava vähintään 2 mm. Suljinlaitteen aukeaminen tai höllentyminen kuljetuksen aikana on estettävä suojuksella, sinetöimällä tai muulla vastaavalla tavalla. Kaikki putket on sulloainetta käyttäen pakattava pieniin puu- tai pahvi- laatikoihin. Tällainen laatikko saa sisältää enintään 600 g nestettä. Nämä pienet laatikot on asetettava puulaatikkoon tai muuhun riittävän lujaan ulkopakkaukseen. Mikäli laatikko tulee sisältämään enemmmän kuin 5 kg nestettä, se on vuorattava juotetulla tinatulla pellillä.

(2) Kollin massa saa olla enintään 75 kg.

2207 (1) Kohdan 7° ja 8° kaasut on pakattava metalliastiaan, joka on siten eristetty, ettei kaste eikä huurre tiivisty sen pinnalle. Astiat on varustettava varoventtiileillä.

(2) Kohdan 7° (a) kaasuja lukuun ottamatta hiilidioksidia ja kohdan 8° (a) kaasuja lukuun ottamatta hiilidioksidin seoksia saa pakata myös astioihin, jotka eivät ole ilmatiiviisti suljettuja, seuraavin ehdoin:

(a) lasiastiaaan, jossa on kaksinkertaiset seinämät, joiden välissä on tyhjiö; lasiastia on verhottava eristävällä huokoisella aineella. Astiat on metallilangasta tehdyillä häkeillä suojattuina pakattava metallilaatikkoon, tai

(b) metalliastiaan, joka on lämpöeristetty niin, ettei kaste ja huurre tiivisty sen pinnalle. Astian tilavuus saa olla enintään 100 litraa.

(3) Alakohdan (2) (a) mukainen metallilaatikko ja alakohdan (2) (b) mukainen metalliastia on varustettava kädensijoilla. Alakohtien (2) (a) ja (2) (b) mukaisten astioiden aukot on suljettava kaasuja läpäisevällä lukkolaitteella, joka estää nesteen roiskumisen astiasta ja joka on siten kiinnitetty, ettei se irtoa. Hapen, kohta 7° (a) ja happiseosten, kohta 8° (a), kuljetusastioiden lukkolaitteen sekä alakohdan (2) (a) mukaiseen verhoamiseen käytetyn sulloaineen tulee olla palamatonta ainetta.

2208 (1) Kohdan 10° aerosolien ja kohdan 11° kertakäyttöisten paineellisten kaasupullojen ja -pakkausten on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a) aerosolit, jotka sisältävät vain yhtä kaasua tai kaasujen seosta sekä kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset on valmistettava metallista. Tämä vaatimus ei koske kuitenkaan enintään 100 ml butaanille tarkoitettuja kertakäyttöisiä paineellisia kaasupulloja ja -pakkauksia, jotka voidaan valmistaa muovista. Muut kuin edellä mainitut aerosolit on valmistettava metallista, muovista tai lasista. Metalliastioissa, joiden ulkohalkaisija on vähintään 40 mm, on oltava kovera pohja;

(b) särkyvästä materiaalista kuten lasista tai tietyistä muoveista valmistetut astiat on ympäröitävä sirpaleilta ja niiden leviämiseltä suojaavalla suojuksella (tiheä metallikudos, muovinen joustava päällys tms.). Tämä vaatimus ei koske enintään 150 cm3 astioita, joiden sisäinen paine 20 °C:ssa on alle 150 kPa (1,5 bar);

(c) metallisten astioiden tilavuus saa olla enintään 1 000 cm3 sekä muovisten ja lasisten astioiden enintään 500 cm3;

(d) jokaisen pakkaustyypin on ennen käyttöönottoa läpäistävä lisäyksen A.2 reunanumeron 3291 mukainen nestepainekoe. Koepaineen on oltava 1,5 kertaa sisäinen paine 50 °C:ssa kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar).

(e) aerosolien venttiilien ja sumutuslaitteiden on varmistettava, etteivät pakkaukset vuoda ja etteivät ne aukene vahingossa. Venttiileitä ja sumutuslaitteita, jotka sulkeutuvat ainoastaan sisäisen paineen vaikutuksesta, ei saa käyttää.

(2) Seuraavat kaasut hyväksytään ponneaineiksi, ponneaineen aineosaksi tai täyttökaasuiksi aerosoleihin: kohdan 1° (a) ja 1° (b) kaasut, kohdan 2° (a) ja (b) kaasut, kohdan 3° (a) ja (b) kaasut lukuun ottamatta metyylisilaania, kohdan 3° (bt) etyylikloridi, kohdan 3° (c) 1,3-butadieeni, kohdan 3° (ct) trifluorikloorietyleeni, kohdan 4° (a) ja 4° (b) kaasut, kohdan 5° (a) ja (b) kaasut lukuun ottamatta piivetyä, kohdan 5° (c) ja 6° (a) sekä 6° (c) kaasut.

(3) Kaikki edellä alakohdassa (2) luetellut kaasut ja lisäksi seuraavassa luetellut kaasut hyväksytään täyttökaasuiksi kertakäyttöisiin paineellisiin kaasupulloihin ja -pakkauksiin; kohdan 3° (at) metyylibromidi, kohdan 3° (bt) dimetyyliamiini, etyyliamiini, metyyliamiini, metyylimerkaptaani ja trimetyyliamiini, kohdan 3° (ct) etyleenioksidi, metyylivinyylieetteri ja vinyylibromidi, kohdan 4° (ct) enintään 10 paino- % hiilidioksidia sisältävä etyleenioksidi.

2209 (1) Aerosolien ja kertakäyttöisten paineellisten kaasupullojen ja -pakkausten sisäinen paine 50 °C:ssa ei saa ylittää 2/3 astian koepaineesta eikä 1,2 MPa (12 bar).

(2) Aerosolit ja kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset on täytettävä siten, että täytös (nestemäinen) ei ylitä 95 % niiden tilavuudesta 50 °C:ssa. Aerosolien tilavuus on se suljetun pakkauksen tilavuus, joka on käytettävissä, kun pakkaus on varustettu venttiilin pidik keellä, venttiilillä ja nousuputkella.

(3) Kaikkien aerosolien ja kertakäyttöisten paineellisten kaasupullojen ja -pakkausten on läpäistävä lisäyksen A.2 reunanumeron 3292 mukainen tiiviyskoe.

2210 (1) Aerosolit ja kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset on pantava riittävän lujaan lähetyspäällykseen kuten puulaatikkoon, vahvaan pahvi- tai metallilaatikkoon tahi kutistekalvopakkaukseen. Helposti pirstoutuvasta muovista tai lasista valmistetut aerosolit on pahvilla tai jollakin muulla tavalla erotettava toisistaan.

(2) Kollin massa saa olla enintään 75 kg. Jos päällyksenä käytetään pahvilaatikkoa kollin massa saa olla enintään 50 kg.

(3) Kokokuormana kuljetettaessa metallipäällyksisiä aerosolpakkauksia voidaan pakata myös seuraavasti: Aerosolit on ryhmiteltävä yhteen yksiköiksi alustoille ja ne on pidettävä paikoillaan sopivalla muovipäällyksellä. Nämä yksiköt pinotaan kuormalavoille ja varmistetaan sopivalla kiinnityksellä.

(b) Metalliastioita koskevat erityismääräykset

(Näitä erityismääräyksiä ei sovelleta reunanumeron 2206 tarkoittamiin metalliputkiin eikä reunanumeron 2207 (2) (b) tarkoittamiin astioihin eikä reunanumeron 2208 tarkoittamiin aerosoleihin tai kertakäyttöisiin paineellisiin kaasupulloihin ja -pakkauksiin).

1. Rakenne ja varusteet (ks. myös reunanumero 2238).

2211 (1) Painekokeessa metallin jännitys astian eniten rasitetussa kohdassa (reunanumerot 2215, 2219 ja 2220) ei saa ylittää 3/4 taatusta minimimyötörajasta (Re). "Myötöraja" tarkoittaa jännitystä, joka aiheuttaa testikappaleelle pysyvän 0,2 %:n venymän. Austeniittisellä teräksellä tämä venymä on 1 %.

Huom: Metallilevystä koesauvat otetaan poikittain valssaussuuntaan nähden. Pysyvä venymä mitataan poikkileikkaukseltaan pyöreällä koesauvalla, jonka mittapituus l on 5 kertaa halkaisijan d suuruinen (l=5d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaista koesauvaa, mittapituus lasketaan kaavalla l = 5,65Fo, jossa F° on koesauvan poikkileikkauksen ala.

(2) a) Teräsastioiden, joiden koepaine ylittää 6 MPa (60 bar), on oltava rakenteeltaan saumattomia tai ne on valmistettava hitsaamalla. Hitsattavat astiat on valmistettava teräksestä (hiiliteräs, tai seostettu teräs), jonka hitsattavuus on taattu.

(2) b) Astioiden, joiden koepaine ei ylitä 6 MPa (60 bar) on joko täytettävä edellä olevan alakohdan (a) määräykset tai niiden on oltava niitattuja tai kovajuotettuja edellyttäen, että valmistaja antaa kirjallisen vakuutuksen niittaus- ja kovajuottotyön laadusta ja että toimivaltainen viranomainen hyväksyy valmistusmenetelmän.

(3) Alumiiniseoksesta valmistettujen astioiden on oltava saumattomia tai ne on valmistettava hitsaamalla.

(4) Hitsatut astiat hyväksytään vain ehdolla, että valmistaja takaa työn laadun ja että alkuperämaan toimivaltainen viranomainen hyväksyy valmistusmenetelmän.

2212 (1) Astiatyypit jaotellaan seuraavasti:

(a) Tilavuudeltaan enintään 150 litran pullot;

(b) Tilavuudeltaan vähintään 100 litran mutta enintään 1 000 litran astiat, ei kuitenkaan alakohdan (a) mukaiset pullot (esimerkiksi lieriömäiset astiat, jotka on varustettu vieritysvanteilla ja astiat, jotka on asennettu jalaksille) eikä alakohdan (e) mukaiset astiat;

(c) Säiliöt (ks. liite B);

(d) Alakohdan (1) (a) mukaisten pullojen yhdistelmät, joita kutsutaan pullopaketeiksi tai pullokonteiksi. Yksittäiset pullot ovat niissä yhdistettynä keskenään kokoojaputkistolla ja kiinnitettynä lujasti toisiinsa ja yhdistelmää tukevaan metallikehikkoon;

(e) Reunanumeron 2207 mukaiset astiat, joiden tilavuus on enintään 1 000 l.

(2) (a) Jos alakohdan (1) (a) tarkoittamat pullot varustetaan vierimisen estolaitteella, tämä laite ei saa olla kiinteästi yhteydessä venttiilien suojaan [reunanumero 2213 (2)].

(2) (b) Alakohdan (1) (b) mukaiset vieritettäväksi tarkoitetut astiat on varustettava vieritysvanteilla tai ne on muuten suojattava vierityksestä johtuvia vaurioita vastaan ( esim. ruiskuttamalla korroosionkestävää metallipinnoitetta astian ulkopinnalle). Alakohtien (1) (b) ja (1) (c) mukaiset astiat, joita ei voida vierittää, on varustettava laitteilla (esim. jalustat, renkaat, koukut), jotka varmistavat turvallisen käsittelyn ja jotka on kiinnitetty astiaan siten, etteivät ne heikennä astian seinämän lujuutta eivätkä aiheuta siihen liiallisia jännityksiä.

(2) (c) Alakohdan (1) (d) tarkoittamat pullopaketit on suojattava kehikolla, joka varmistaa niiden turvallisen käsittelyn. Kokoojaputkiston ja pääsulkuventtiilin on oltava kehikon sisäpuolella ja ne on asennettava siten, että ne on suojattu vaurioitumista vastaan.

(3) (a) Lukuun ottamatta aineluettelon kohdan 7° ja 8° kaasuja saa luokan 2 kaasuja kuljettaa alakohdan (1) (a) mukaisissa pulloissa.

(2) (b) Huom: Mahdolliset pullojen tilavuutta koskevat rajoitukset ks. reunanumero 2219.

2212

(jatk.) (2) (b) Luokan 2 kaasuja lukuun ottamatta alla mainittuja saa kuljettaa alakohdan (1) (b) mukaisissa astioissa: fluori, typpitrifluoridi ja piitetrafluoridi, kohta 1° (at); typpioksidi NO, kohta 1° (ct); vedyn seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä; typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä, kohta 2° (bt); vedyn seokset diboraanin kanssa (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia); typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset diboraanin (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia) kanssa, kohta 2° (ct); oktafluoributeeni-2 (R 1318) ja oktafluoripropaani, kohta 3° (a); booritrikloridi, klooritrifluoridi, heksafluoriasetoni, nitrosyylikloridi, sulfuryylifluoridi ja volframiheksafluoridi, kohta 3° (at); 2,2-dimetyylipropaani ja metyylisilaani, kohta 3° (b); arseenivety, karbonyylisulfidi, di-kloorisilaani, dimetyylisilaani, seleenivety ja trimetyylisilaani, kohta 3° (bt); propadieeni, inhiboitu, kohta 3° (c); kloorisyaani, disyaani, eteenioksidi ja jodivety (vedetön), kohta 3° (ct); metyylisilaanin seokset, kohta 4° (bt); propadieeni, joka sisältää 1 4 % asetyleeniä, stabiloitu, kohta 4° (c), eteenioksidi, joka sisältää korkeintaan 50 painoprosenttia metyyliformiaattia, kohta 4° (ct); typpioksiduuli, kohta 5° (a); piivety, kohta 5° (b); kohtien 5° (bt), 5° (ct), 7°, 8°, 12° ja 13° kaasut.

(2) (c) Luokan 2 kaasuja lukuun ottamatta allamainittuja saa kuljettaa alakohdan (1) (d) mukaisessa pullopaketissa ja -kontissa: typpitrifluoridi, piitetrafluoridi, kohta 1° (at); typpioksidi NO, kohta 1° (ct); vedyn seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä; typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä, kohta 2° (bt); vedyn seokset diboraanin kanssa (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia); typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset diboraanin (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia) kanssa, kohta 2° (ct), oktafluoributeeni-2 (R 1318) ja oktafluoripropaani, kohta 3° (a); booritrikloridi, klooritrifluoridi, heksafluoriasetoni, nitrosyylikloridi, sulfuryylifluoridi ja volframiheksafluoridi, kohta 3° (at); 2,2-dimetyylipropaani ja metyylisilaani, kohta 3° (b), arseenivety, karbonyylisulfidi, dikloorisilaani, dimetyylisilaani, seleenivety ja trimetyylisilaani, kohta 3° (bt); propadieeni, inhiboitu, kohta 3° (c); kloorisyaani, disyaani, eteenioksidi ja jodivety (vedetön), kohta 3° (ct); metyylisilaanin seokset, kohta 4°(bt); kohdan 4° (c) ja 4° (ct) aineet; typpioksiduuli, kohta 5° (a); piivety, kohta 5° (b); kohtien 5° (bt), 5° (ct), 7°, 8°, 12° ja 13° kaasut. Yksittäiset pullopaketin ja -kontin pullot saavat sisältää vain yhtä puristettua, nesteytettyä tai paineen alaisena liuotettua kaasua. Jokainen kohdan 1° (at) fluorille tai kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille tarkoitettu pullopaketin ja pullokontin pullo on kuitenkin varustettava sulkuventtiilillä. Pullopaketin ja pullokontin asetyleenipullojen on sisällettävä samaa huokoista, massaa (reunanumero 2204).

(2) (d) Astiat, jotka ovat (1) (e) mukaisia, ks. reunanumero 2207.

2213 (1) Astioiden täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava läppä- tai neulaventtiileillä. Muunkin tyyppiset venttiilit voidaan kuitenkin hyväksyä, jos ne ovat yhtä turvallisia ja ne ovat alkuperämaan hyväksymiä. Jokaisen venttiilityypin kiinnityksen on oltava luja, ja sen hyvä kunto on voitava helposti todeta ennen jokaista käyttöä.

Reunanumeron 2212 (1) (b) ja (1) (c) mukaiset astiat ja säiliöt on varustettava enintään kahdella aukolla, joista toinen on täyttöä ja toinen tyhjennystä varten. Aukkoihin ei lueta miesaukkoa, joka on suljettava tehokkaasti kannella eikä tarpeellista jäännösten poistoaukkoa. Kuitenkin kohdan 9° (c) liuotetun asetyleenin kuljetukseen tarkoitetuissa astioissa, joiden vetoisuus on vähintään 100 litraa, voi olla enemmän kuin kaksi aukkoa täyttöä ja tyhjennystä varten.

Samoin reunanumeron 2212 (1) (b) ja (c) mukaiset astiat ja säiliöt, jotka on tarkoitettu kohtien 3 (b) ja 4 (b) aineiden kuljetukseen, saadaan varustaa lisäaukoilla, jotka on tarkoitettu erityisesti nestepinnan tason ja vallitsevan paineen toteamiseen.

(2) Sulkuventtiilit on suojattava tehokkaasti hatulla tai suoluksella. Hatuissa on oltava riittävän suuret ilmareiät, jotta kaasut pääsevät purkautumaan, jos venttiileissä tapahtuu vuoto. Pullon kaatuessa ja myös kuljetuksen ja pinoamisen aikana tulee hattujen ja suolusten suojata venttiiliä riittävästi. Astian kaulan sisäpuolelle sijoitetut ja ruuvikierteisellä tulpalla suojatut venttiilit eivät vaadi hattua. Suojalaatikoihin pakatut venttiilit eivät vaadi hattua. Pullopaketin ja -kontin venttiileihin ei myöskään vaadita suojahattua.

2213

(jatk.) (3) Astiat, joissa kuljetetaan kohdan 1° (at) fuoria, kohdan 3° (at) klooritrifluoridia tai kohdan 3° (ct) kloorisyaania, on varustettava teräshatuilla huolimatta siitä kuljetetaanko niitä suojaavissa laatikoissa vai ei. Näissä hatuissa ei saa olla ilmareikiä, ja ne on varustettava koko kuljetuksen ajaksi kaasutiiviyden varmistavilla tiivisteillä, jotka kestävät kuljetettavan aineen vaikutusta.

2214 (1) Astioita, joissa kuljetetaan kohdan 1° (at) booritrifluoridia tai fluoria, kohdan 3° (at) klooritrifluoridia tai nesteytettyä ammoniakkia, kohdan 9° (at) liuotettua ammoniakkia, kohdan 3° (at) nitrosyylikloridia, kohdan 3° (bt) dimetyyliamiinia, etyyliamiinia, metyyliamiinia tai trimetyyliamiinia, ei saa varustaa venttiileillä, jotka on valmistettu kuparista tai muusta materiaalista, johin nämä kaasut vaikuttavat.

(2) Kuljetettaessa kohdan 1° (a) happea, kohdan 1° (at) fluoria, kohdan 2° (a) happea sisältäviä seoksia, kohdan 3° (at) typpidioksidia ja klooritrifluoridia, kohdan 5° (a) typpioksidia tai kohdan 12 yli 10 til.- % happea sisältäviä seoksia ei rasvaa tai öljyä sisältäviä aineita saa käyttää liitosten tiivistämiseen eikä astioiden suljinlaitteden kunnossapidon yhteydessä.

(3) Reunanumeron 2207 (1) astioiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a) Astioiden rakenneaineen ja rakenteen on oltava lisäyksen A.2 osan B reunanumeroiden 3250 3254 määräysten mukainen. Käytettävän materiaalin kaikki mekaaniset ja muut tekniset ominaisarvot on todettava kunkin astian osalta esimmäisessä tarkastuksessa. Iskusitkeyden ja taivutuskertoimen suhteen on otettava huomioon lisäys A.2 osa B reunanumerot 3265 3285.

(b) Astiat on varustettava varoventtiilillä, jonka on auettava astiaan merkityssä käyttöpaineessa. Venttiilien rakenteen on oltava sellainen, että ne toimivat täydellisesti alhaisimmassakin käyttölämpötilassa. Niiden toiminnan luotettavuus tässä lämpötilassa on varmistettava ja tarkastettava testaamalla jokainen venttiili tai venttiilityyppi.

(c) Astioiden aukot ja varoventtiilit on suunniteltava siten, että ne estävät nesteen roiskumisen ulos.

(d) Suljinlaitteet on suunniteltava siten, etteivät asiaankuulumattomat henkilöt voit niitä avata.

(e) Astiat, joiden täytös mitataan tilavuuden perusteella, on varustettava pinnankorkeuden osoittimella.

(f) Astiat on lämpöeristettävä. Lämpöeristys on suojattava iskuja vastaan yhtenäisellä metallipäällyksellä. Jos astian ja metallipäällyksen välissä on tyhjiö, tämä suojaverhous on suunniteltava kestämään vähintään 100 kPa (1 bar) ulkoista painetta ilman muodonmuutosta. Jos päällys on kaasutiivis (esim. tyhjiöeristys), on käytettävä laitetta, joka estää vahingollisen paineen syntymisen eristekerrokseen siinä tapauksessa, että astian tai sen varusteiden kaasutiiviys pettää. Laitteen on estettävä kosteuden tunkeutuminen eristeeseen.

(4) Astioissa, joissa kuljetetaan kohdan 4° (c) seoksia P 1 ja P 2, kohdan 8° (b) eteenin seoksia asetyleenin ja propyleenin kanssa tai kohdan 9° (c) liuotettua asetyleeniä, sisällön kanssa kosketuksissa olevat suljinlaitteiden metalliosat eivät saa sisätää kuparia yli 70 %. Kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille tarkoitetuissa astioissa voi olla myös sulkuventtiilit, joissa on sankaliittimet.

(5) Kohdan 1° (a) tai 7° (a) happea sisältävät astiat saadaan kytkeä kalasäiliöihin, jos ne on varustettu hapen annostelulaitteella.

2. Astioiden testaus (alumiiniseosastioille ks. myös lisäys A.2).

2215 (1) Metalliastioille on suoritettava käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan valvonnassa. Nämä tarkastukset on määritelty reunanumeroissa 2216 ja 2217.

(2) Kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille tarkoitetuissa astioissa on tarkastettava reunanumerossa 2204 määrätty huokoisen massan laji ja laatu ja reunanumerossa 2221 (2) määrätty liuottimen määrä.

2216 (1) Uusien tai käyttämättömien astioiden käyttöönottotarkastuksen tulee käsittää:

A. Riittävän monelle astialle:

(a) rakenneaineen testaus, jossa määritetään ainakin myötöraja, vetolujuus ja murtovenymä. Näiden testaustulosten tulee olla kansallisten standardien mukaiset;

(b) seinämän paksuuden mittaus ohuimmalta kohdalla ja jännityksen laskeminen;

(c) Rakenneaineen tasalaatuisuuden tarkastus jokaisesta valmistuserästä ja astioiden ulko- ja sisäpuolisen kunnon tarkastus;

B. Kaikille astioille:

(d) nestepainekoe reunanumeroiden 2219 2221 määräysten mukaisesti.

Huom: Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan luvalla nestepainekoe voidaan korvata kokeella, jossa käytetään kaasua, jos toimenpide ei aiheuta mitään vaaraa.

(e) astiamerkintöjen tarkastus (ks. reunanumero 2218).

C. Kohdan 9° (c) liuotetun asetyleenin kuljetukseen tarkoitetuille astioille lisäksi:

(f) Tarkastukset suoritetaan siten kuin niistä on kansallisesti säädetty.

(2) Painekokeessa astioihin ei saa syntyä pysyvää muodonmuutosta eikä murtumia.

(3) Määräaikaistarkastuksissa on suoritettava seuraavat toimenpiteet: nestepainekoe; astian ulko- ja sisäpuolisen kunnon tarkastus (esim. punnitsemalla, tarkastamalla sisäpuolelta, mittamalla tarvittaessa seinämän paksuus); varusteiden ja merkintöjen toteaminen, mikäli tarpeellista rakenneaineen ominaisuuksien toteaminen sopivilla koestuksilla.

Huom: Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan luvalla nestepainekoe voidaan korvata ultraäänitutkimuksella, joka antaa vastaavan tuloksen.

Määräaikaistarkastukset on suoritettava:

(a) joka toinen vuosi, kun kysymyksessä ovat astiat, jotka on tarkoitettu kohdan 1° (at) ja 1° (ct) kaasuille, kohdan 2° (bt) kaupunkikaasulle, kohdan 3° (at) kaasuille lukuun ottamatta ammoniakkia, heksafluoripropyleenia ja metyylibromidia, kohdan 3° (ct) kloorisyaanille ja kohdan 5° (at) aineille;

(b) joka viides vuosi, kun astiat on tarkoitettu muille puristettuille ja nesteytettyille kaasuille (ottaen huomioon alakohdan (c) määräykset) ja kun astiat on tarkoitettu kohdan 9° (at) paineen alaisena liuotetulle ammoniakille;

(c) Joka kymmenes vuosi, kun astiat on tarkoitettu kohdan 1° (a) kaasuille lukuun ottamatta happea, kohdan 2° (a) typen ja jalokaasujen seoksille, kohdan 3° (a) kaasuille ja kohdan 3° (b) kaasuille lukuun ottamatta 1-kloori-1,1-difluorietaania, 1,1difluorietaania, dimetyylieetteriä, metyylisilaania ja 1,1,1-trifluorietaania, kohdan 4° (a) ja 4° (b) kaasujen seoksille, jos astioiden tilavuus on enintään 150 litraa;

(d) Kun astiat on tarkoitettu kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille, on sovellettava reunanumeron 2217 (1) määräyksiä ja astioiden ollessa reunanumeron 2207 (1) mukaisia, on sovellettava reunanumeron 2217 (2) määräyksiä.

2217 (1) Kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille tarkoitettujen astioiden ulkoinen kunto (korroosio, muodonmuutos) ja niiden huokoisen massan kunto (irtoaminen ja mureneminen) on tarkastettava joka viides vuosi. Tarvittaessa on otettava poikkileikkaamalla näytteitä riittävän monesta astiasta ja tutkittava niiden sisäpuolinen korroosio ja muut mahdolliset muutokset rakenneaineessa ja huokoisessa massassa.

(2) Reunanumeron 2207 (1) mukaisille astioille on suoritettava joka viides vuosi ulkopuolinen tarkastus ja tiiviyskoe. Tiiviyskoe on suoritettava astiassa kuljetettavalla kaasulla tai inertillä kaasulla 200 kPa (2 bar) paineella käyttäen paine- tai tyhjömittaria. Lämpöeristystä ei tarvitse poistaa. Paine ei saa laskea 8 tunnin koestusjakson aikana. Testauksessa käytettyjen kaasujen luonteesta ja lämpötilan muutoksesta johtuvat muutokset on otettava huomioon.

2217

(jatk.) (3) Reunanumeron 2212 (1) (a) mukaiset pullot voidaan kuljettaa reunanumeron 2215 mukaiseen määräaikaistarkastukseen tarkastusta varten, vaikka määräaika on kulunut umpeen.

3. Astiamerkinnät

2218 (1) Metalliastioissa on oltava seuraavat selvästi näkyvät ja pysyvät merkinnät:

(a) yksi kaasun tai kaasuseoksen täydellinen nimi reunanumeron 2201 kohtien 1° 9° mukaisesti; valmistajan tai omistajan nimi tai merkki sekä astian valmistusnumero [ks. myös rneunanumero 2202 (3)]. Kun on kysymyksessä kohtien 1° (a), 3° (a), 3° (at), 3° (b), 3° (ct), 4° (a), 5° (a) ja 6° (a) halogenoidut hiilivedyt, on sallittua käyttää myös kirjainta R ja aineen tunnusnumeroa;

(b) astian taarapaino ilman varusteita;

(c) nesteytetyille kaasuille tarkoitetuissa astioissa on oltava lisäksi taarapaino, johon sisältyvät varusteet kuten venttiilit ja metallitulpat jne., mutta ei suojahattua;

Huom: liittyy kohtiin (b) ja (c): massaa koskevat tiedot on merkittävä astiaan seuraavassa määräaikaistarkastuksessa, ellei niitä ole jo merkitty.

(d) koepaineen suuruus (ks. reunanumerot 2219 2221), viimeksi suoritetun 2218 painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi) (ks. reunanumerot 2216 ja 2217);

(e) testaukset ja tarkastukset suorittaneen asiantuntijan leima; ja lisäksi

(f) kohtien 1°, 2°, 12° ja 13° puristetuille kaasuille ja kaasuseoksille tarkoitetulle astialle sallittu enimmäistäyttöpaine 15 °C:ssa (ks. reunanumero 2219);

(g) kohdan 1° (at) booritrifluoridille, kohtien 3° 6° nesteytetyille kaasuille ja kohdan 9° (at) ammoniakin vesiliuoksille: suurin sallittu täytös ja tilavuus. Kun kysymyksessä ovat kohdan 7° ja 8° jäähdytetyt kaasut, merkitään tilavuus sekä suurin sallittu täytös;

(h) kohdan 9° (c) liuotetulle asetyleenille: suurin sallittu täyttöpaine [ks. reunanumero 2221 (2)], ja tyhjän astian massa, mukaanlukien varusteet, lisälaitteet, huokoisen massan massa ja liuottimen massa;

(i) kohdan 12° kaasuseoksille ja kohdan 13° koekaasuille sanat "kaasuseos" tai "koekaasu" on kaiverrettava astiaan ilmaisemaan täytösainetta. Sisällön täydellinen nimi on merkittävä astiaan siten, että se kestää koko kuljetuksen ajan;

(k) reunanumeron 2202 (3) tarkoittamissa useiden eri kaasujen kuljetukseen hyväksytyissä metalliastioissa (monikäyttöastiat), sisällön täydellisen nimen on kestettävä koko kuljetuksen ajan.

(2) Merkinnät on kaiverrettava joko astian vahvistettuun osaan tai astiaan pysyvästi kiinnitettyyn renkaaseen tai tunnuskilpeen. Kuljetettavan aineen nimi voidaan lisäksi merkitä maalaamalla tai vastaavalla menetelmällä siten, että se on pysyvä ja selvästi luettavissa.

c. Astioiden koepaine, täyttöaste ja tilavuuden rajoitus (ks. myös reunanumerot 2238, 211 180, 211 184 ja 212 180)

2219 (1) Kun astiat on tarkoitettu kohdan 1°, 2° tai 12° puristettujen kaasujen kuljetukseen, nestepainekokeessa käytetyn koepaineen on oltava vähintään 1,5 kertaa astiassa ilmaistu täyttöpaine 15 °C:ssa, kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar).

(2) Kun astiat on tarkoitettu kohdan 1° (a) aineille lukuun ottamatta tetrafluorimetaania; kohdan 1° (b) deuteriumille tai vedylle; tai kohdan 2° (a) kaasuille, täyttöpaine 15 °C:ssa ei saa ylittää 30 MPa (300 bar). Säiliöiden täyttöpaine ei saa ylittää 25 MPa (250 bar) 15 °C:ssa.

Kun astiat ja säiliöt on tarkoitettu kohdan 1° ja kohdan 2° muiden kaasujen kuljetukseen, niiden täyttöpaine ei saa ylittää 20 MPa (200 bar) 15 °C:ssa.

2219

(jatk.) (3) Kun astiat on tarkoitettu kohdan 1° (at) fluorin kuljetukseen, nestepainekokeessa käytetyn koepaineen on oltava 20 MPa (200 bar), ja täyttöpaine ei saa ylittää 2,8 MPa (28 bar) 15 °C:ssa. Lisäksi yksittäiset astiat saavat sisältää fluoria enintään 5 kg.

Kun astiat on tarkoitettu kohdan 1° (at) booritrifluoridin kuljetukseen, nestepainekokeessa käytetyn koepaineen on oltava joko 30 MPa (300 bar), jolloin sisällön suurin massa tilavuuden litraa kohti ei saa ylittää 0,86 kg tai 22,5 MPa (225 bar), jolloin sisällön suurin massa tilavuuden litraa kohti ei saa ylittää 0,715 kg.

(4) Kun astiat on tarkoitettu kohdan 1° (ct) typpioksidin, NO, kuljetukseen, niiden tilavuus ei saa ylittää 50 litraa; nestepainekokeessa käytettävän koepaineen on oltava 20 MPa (200 bar); ja täyttöpaine ei saa ylittää 5 MPa (50 bar) 15 °C:ssa.

(5) Astioiden tilavuus saa olla enintään 50 litraa, kun niissä on tarkoitus kuljettaa kohdan 2° (bt) vedyn seoksia, jotka sisältävät korkeintaan 10 til. % seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tai korkeintaan 15 til. % arseenivetyä; kohdan 2° (bt) typen ja jalokaasujen (jotka sisältävät korkeintaan 10 til. % ksenonia) seoksia, jotka sisältävät korkeintaan 10 til. % seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tai korkeintaan 15 til. % arseenivetyä; kohdan 2° (ct) vedyn seoksia, jotka sisältävät korkeintaan 10 til. % diboraania; kohdan 2° (ct) typen ja jalokaasujen (jotka sisältävät korkeintaan 10 til.- % ksenonia) seoksia, jotka sisältävät korkeintaan 10 til.- % diboraania. Astioille suoritettavan nestepainekokeen koepaineen on oltava vähintään 20 MPa (200 bar), ja niiden täyttöpaine ei saa ylittää 5 MPa (50 bar) 15 °C:ssa.

(6) Kohtien 7° (b) ja 8° (b) kaasujen kuljetukseen tarkoitetun astian reunanumeron 2207 (1) mukaisen täyttöasteen on oltava alapuolella tason, jossa sisältö, mikäli se korotettaisiin lämpötilaan, jossa sen höyrynpaine on yhtä suuri kuin venttiilin avautumispaine, saavuttaisi 95 %:n täyttöasteen astian tilavuudesta kyseisessä lämpötilassa. Kohtien 7° (a) ja 8° (a) kaasujen kuljetukseen tarkoitetut astiat saa täyttää 98 %:n täyttöasteeseen täyttölämpötilassa ja -paineessa. Kuljetettaessa kohdan 7° (a) happea nestemäisen aineen ulosvuoto on estettävä sopivin toimenpitein.

(7) Kuljetetaessa kohdan 9° (c) liuotettua asetyleeniä reunanumeron 2212 (1) (b) tarkoittamissa astioissa saa astioiden tilavuus olla enintään 150 litraa.

(8) Kohdan 12° kaasuseosten kuljettamiseen tarkoitettujen astioiden tilavuus ei saa ylittää 50 litraa. Seoksen paine ei saa ylittää 15 MPa (150 bar) 15 °C:ssa.

(9) Kohdan 13° koekaasujen kuljetukseen tarkoitettujen astioiden tilavuus saa olla enintään 50 litraa. Täyttöpaine 15 °C:ssa saa olla enintään 7 % astian koepaineesta.

(10) Kuljetettaessa kohdan 3° (at) volframiheksafluoridia, astioiden tilavuus saa olla enintään 60 litraa.

Astioiden tilavuus saa olla enintään 50 litraa kuljetettaessa kohdan 1° (at) piitetrafluoridia; kohdan 3° (at) booritrikloridia, nitrosyylikloridia ja sulfuryylifluoridia; kohdan 3° (b) metyylisilaania; kohdan 3° (bt) arseenivetyä, dikloorisilaania, dimetyylisilaania, seleenivetyä ja trimetyylisilaania; kohdan 3° (ct) kloorisyaania ja disyaania; kohdan 4° (bt) metyylisilaanien seoksia; kohdan 4° (ct) etyleenioksidia, joka sisältää enintään 50 paino- % metyyliformiaattia; kohdan 5° (b) piivetyä; sekä kohdan 5° (bt) ja (ct) aineita.

(11) Kuljetettaessa kohdan 3° (at) klooritrifluoridia astioiden tilavuus saa olla enintään 40 litraa. Kohdan 3° (at) klooritrifluoridia sisältäviä astioita on täytön jälkeen säilytettävä vähintään seitsemän vuorokautta ennen kuljetusta, jotta niiden tiiviys voidaan varmistaa.

2220 (1) Kohtien 3° 6° nesteytettyjen kaasujen sekä kohdan 9° paineen alaisena liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen astioiden nestepainekoe on suoritettava vähintään 1 MPa (10 bar) koepaineella.

2220

(jatk.) (2) Kohtien 3° ja 4° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen astioiden nestepainekokeen koepaineen ja suurimman sallitun täytöksen on vastattava seuraavia arvoja ():

>TAULUKON PAIKKA>

2220

(jatk.) (3) Kuljetettaessa kohtien 5° ja 6° nesteytettyjä kaasuja täytöksen on oltava sellainen, että sisäinen paine 65 °C:ssa ei ylitä astioiden koepainetta. Seuraavia arvoja käytetään, ks. myös kohta (4):

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(4) Kuljetettaessa aineluettelon kohdan 5° aineita lukuun ottamatta kohdan 5° (at) kloorivetyä, kohdan 5° (bt) germaniumvetyä ja fosforivetyä ja kohdan 5° (ct) diboraania sekä kohdan 6° aineita voidaan käyttää astioita, jotka on testattu alhaisemmalla paineella kuin edellä kohdassa (3) on ilmaistu. Aineen määrä astiassa ei saa ylittää määrää, joka 65 °C:ssa synnyttäisi astiaan koepainetta suuremman paineen. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan on määrättävä suurin sallittu täytös.

2221 (1) Kohdan 9° (c) paineen alaisena liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen astioiden nestepainekokeen koepaineen ja suurimman sallitun täytöksen on vastattava seuraavia taulukon arvoja:

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Kohdan 9° (c) liuotetun asetyleenin kuljetukseen tarkoitettujen pullojen täyttöpaine ei saa ylittää arvoa, jonka toimivaltainen viranomainen on määrittänyt huokoiselle massalle 15 °C:ssa. Tämä arvo on oltava merkittynä astiaan. Liuottimen ja asetyleenin määrän on vastattava hyväksymispäätöksen arvoja.

3. Yhteenpakkaaminen

2222 (1) Tämän luokan aineita, lukuun ottamatta kohdissa 7° ja 8° mainittuja, saa yhdistää yhdeksi kolliksi, jos aineet on pakattu seuraavilla tavoilla:

a) metalliseen paineastiaan, jonka tilavuus on enintään 10 litraa;

b) reunanumeroiden 2205 ja 2206 tarkoittamiin paksuseinäisiin lasiputkiin tai lasisiin painepulloihin (sifoneihin), jos nämä helposti särkyvät astiat vastaavat reunanumeron 2001 (7) määräyksiä. Sulloaineiden on oltava sopivia sisällön kanssa. Sisäpakkaukset on asetettava ulkopakkaukseen, jossa niiden on tehokkaasti pysyttävä erossa toisistaan.

2222

(jatk.) (2) Kohdan 10° aerosolit ja 11° kertakäyttöiset paineelliset kaasupullot ja -pakkaukset voidaan pakata samaan kolliin reunanumeron 2210 mukaisesti.

(3) Lisäksi saa aineita, jotka ovat pakattuja reunanumeroiden 2205 ja 2206 mukaisesti, alla olevat erityiset ehdot huomioon ottaen yhdistää keskenään yhdeksi kolliksi.

(4) Kollin, joka vastaa kohtien (1) ja (3) määräyksiä, massa saa olla enintään 100 kg. Jos se sisältää helposti särkyviä astioita, sen massa saa olla enintään 75 kg.

Erityisehdot:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkinnät

2223 (1) Jokaiseen kolliin, johon on pakattu kohtien 1° 9°, 12° tai 13° kaasuja sisältäviä astioita tai kohdan 11° paineen alaista kaasua kertakäyttöastioissa, on merkittävä sen sisältö selvästi ja pysyvästi sekä lisäksi: "2 luokka". Tämän merkinnän on oltava jäsenvaltion virallisella kielellä, ja mikäli virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, ellei jäsenmaiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

Tätä määräystä ei tarvitse noudattaa, jos astia ja sen merkinnät ovat selvästi näkyvissä.

2223

(jatk.) (2) Kohdan 10° aerosoleja sisältäviin kolleihin on merkittävä sana "AEROSOLI" selvästi ja pysyvästi.

(3) Kohdan (1) tarkoittamat merkinnät eivät ole pakollisia kokokuormalähetyksissä.

Varoituslipukkeet

2224 Huom: Kolli on jokainen pakkaus, joka sisältää astioita, aerosoleja tai kertakäyttöisiä paineellisia kaasupulloja- ja pakkauksia tai mikä tahansa astia, jossa ei ole ulkopakkausta.

(1) Kollit, jotka sisältävät 2 luokan aineita ja esineitä lukuun ottamatta tämän reunanumeron kohdassa (2), taulukossa 2 ja kohdassa (3) mainittuja, on merkittävä seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Kollit, jotka sisältävät alla taulukossa 2 esitettyjä aineita ja esineitä, on merkittävä seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(3) Aineiden vaaraominaisuuksien mukaisesti kollit, jotka sisältävät kohdan 12° ja 13° aineita, merkitään seuraavasti:

mallin no. 3 mukainen lipuke palaville kaasuille;

mallin no. 6.1 mukainen lipuke myrkyllisille kaasuille;

mallin no. 6.1 ja 8 mukainen lipuke syövyttäville kaasuille;

mallin no. 2 ja O5 mukainen lipuke hapettaville kaasuille;

2224

(jatk.) mallin no. 6.1 ja 3 mukainen lipuke palaville myrkyllisille kaasuille;

mallin no. 3, 6.1 ja 8 mukainen lipuke syövyttäville kaasuille;

mallin no. 2 mukainen lipuke kaasuille, jotka eivät ole palavia, myrkyllisiä, syövyttäviä tai hapettavia;

mallin no. 6.1 ja O5 mukainen lipuke seoksille, jotka sisältävät fluoria tai typpidioksidia.

(4) Kollit, jotka sisältävät helposti särkyvistä materiaaleista kuten lasista ja tietyistä muoveista valmistettuja astioista, on varustettava mallin no. 12 mukaisella lipukkeella.

(5) Jokaisessa kollissa, joka sisältää kohtien 7° ja 8° kaasuja, tulee olla kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettynä mallin no. 11 mukainen lipuke. Jos aine on pakattu lasiastioihin [ reunanumero 2207 (2) (a)], kolli on varustettava myös mallin no. 12 mukaisella lipukkeella.

(6) Kaasupullojen lipukkeet voi kiinnittää pullojen olkapäihin, ja niiden koko voi olla vastaavasti pienempi edellyttäen, että ne ovat selvästi näkyviä.

2225 B. Rahtikirjamerkinnät

2226 (1) Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä seuraavaa nimitystä:

(a) kohtien 1°, 3°, 5°, 7° ja 9° puhtaista ja teknisesti puhtaista kaasuista, kohdan 10° aerosoleista ja kohdan 11° kertakäyttöisistä paineellista kaasupulloista ja -pakkauksista on käytettävä yhtä reunanumerossa 2201 kursivoitua nimitystä;

(b) kohtien 2°, 4°, 6°, 8°, 12° ja 13° kaasuseoksista on käytettävä nimitystä "kaasuseos". Tämän merkinnän lisäksi on ilmoitettava seoksen koostumus tilavuus- tai painoprosentteina. Aineosuuksia, joita on vähemmän kuin yksi prosentti, ei tarvitse merkitä. Kohtien 2° (a), 2° (b), 2° (bt), 4° (a), 4° (b), 4° (c), 4° (ct) 6° (a), 8° (a) ja 8° (b) kaasuseoksista saa käyttää myös reunanumerossa 2201 alleviivattuja nimiä tai samoin kuin kursivoituja kaupankäynnissä tavallisia nimiä ilman koostumustietoja.

Kuitenkin kuljetettaessa kohdan 4° (b) seoksia A, AO ja C säiliöissä tai säiliökonteissa kaupankäynnissä tavallisia nimiä, jotka on mainittu huomautuksessa, voi käyttää vain lisätietona.

Lisäksi on merkittävä luokka, aineluettelon kohta (tarvittaessa myös kirjain) ja lyhennys "ADR" (tai "RID") esim. 2, 5° (at), ADR.

(2) Kuljetettaessa säiliössä kohdan 7° (a) ja 8° (a) kaasuja lukuun ottamatta hiilidioksidia ja typpioksiduulia rahtikirjassa on oltava merkintä:

"Säiliö on jatkuvassa yhteydessä ulkoilman kanssa".

(3) Kuljetettaessa reunanumeron 2212 (1) (a) mukaisia pulloja reunanumeron 2217 (3) mukaisesti rahtikirjaan on tehtävä seuraava merkintä:

"Kuljetus on reunanumeron 2217 (3) mukainen".

2227-

2236 C. Tyhjät pakkaukset

2237 (1) Kohdan 14° astiat ja säiliöt on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettynä ollessaankin.

(2) Kohdan 14° puhdistamattomat, tyhjät astiat on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin kuin täytettynä ollessaankin.

2237

(jatk.) (3) Rahtikirjasa aineesta on käytettäväyhtä aineluettelon kohdassa 14° olevaa kursivoitua nimeä, esim. "Tyhjä astia, puhdistamaton, 2, 14°, ADR". Merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma" viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla, esim."Viimeisin kuorma: kloori, 3° (at)".

(4) Reunanumeron 2212 (1) (a), (b) ja (c) tarkoittamia kohdan 14 astioita voidaan kuljettaa reunanumerossa 2215 esitetyn määräaikaistarkastuksen määräajan umpeuduttuakin tarkastettavaksi.

D. Siirtymäkauden määräykset

2238 Seuraavat siirtymäkauden määräykset koskevat puristettujen tai nesteytettyjen tai paineenalaisena liuotettujen kaasujen astioille:

(a) käytössä olevat astiat, joita koskee seuraavat poikkeukset, sallitaan niin kauan kuin reunanumeron 2216 mukaiset testit suorittaneen jäsenvaltion määräykset sen sallivat ja mikäli reunanumeroiden 2216 (3) ja 2217 mukaiset määräaikaistarkastusten määräajat on huomioitu;

(b) edellä mainitun mukaan valmistettujen astioiden (sallittu jännitys kolmeneljäsosan sijaan kaksikolmasosaa myötörajasta) koepaineen eikä täyttöpaineen nousua sallita [ks. reunanumero 2211 (1)];

(c) säiliöiden siirtymäkauden toimenpiteet: ks. reunanumerot 211 180 ja 211 184;

(d) säiliökonttien siirtymäkauden toimenpiteet: ks. reunanumero 212 180.

2239-

2299 LUOKKA 3

PALAVAT NESTEET

1. Aineluettelo

2300 (1) Luokan 3 otsikon tarkoittamista aineista ja seoksista ne, jotka on lueteltu reunanumerossa 2301 tai jotka kuuluvat ko. reunanumeron ryhmänimikkeisiin ja esineet, jotka sisältävät näitä aineita, ovat reunanumeroiden 2300 (2) 2322 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina.

Huom: Reunanumerossa 2301 aineiden määrät, jotka eivät ole joko tämän luokan, tämän liitteen tai liitteen B määysten alaisia, ks. reunanumero 2301a.

(2) Luokkaan 3 kuuluvat palavat nesteet ja niitä sisältävät esineet. Palavia nesteitä ovat ne,

jotka ovat nestemäisiä enintään 20 °C lämpötilassa tai tahnamaisia aineita, joiden sulamispistettä ei voida määrittää, ja joilla on korkea viskositeetti penetrometritestin tulosten mukaisesti (ks. lisäys A.3, reunanumero 3310) tai jotka ovat nestemäisiä ASTMD 4359-90 testimenetelmän mukaisesti;

joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on enintään 300 kPa (3 bar);

joiden leimahduspiste on enintään 61 °C.

Luokkaan 3 kuuluvat myös palavat nestemäiset aineet ja sulassa muodossa olevat kiinteät aineet, joiden leimahduspiste on yli 61 °C ja joita kuljetetaan tai annetaan kuljetettavaksi lämmitettyinä vähintään leimahduspistettään vastaaviin lämpötiloihin.

2300

(jatk.) Aineet, jotka eivät ole myrkyllisiä tai syövyttäviä ja joiden leimahduspiste on yli 35 °C, ja jotka eivät annetuissa testiolosuhteissa ylläpidä palamista (ks. lisäys A.3, reunanumero 3304), eivät kuulu luokkaan 3. Jos kuitenkin näitä aineita kuljetetaan tai annetaan kuljetettavaksi lämmitettyinä vähintään leimahduspistettään vastaaviin lämpötiloihin, ovat ne tämän luokan aineita.

Muiden vaaraominaisuuksiensa perusteella muissa luokissa nimeltä mainitut tai muihin luokkiin luokitellut palavat nesteet eivät kuulu luokkaan 3. Leimahduspiste on määritettävä lisäyksen A.3, reunanumeroiden 3300 3302 mukaisesti.

Huom: 1. 1202 kaasuöljylle, dieselöljylle, polttoöljylle (kevyt), joiden leimahduspiste on yli 61 °C, ks. reunanumeron 2301, 31° (c) Huom.

Huom: 2. Aineille, joiden leimahduspiste on yli 61 °C ja joita kuljetetaan tai annetaan kuljetettavaksi lämmitettyinä vähintään leimahduspistettään vastaaviin lämpötiloihin, ks. kuitenkin reunanumero 2301, 61° (c).

(3) Luokkaan 3 kuuluvat aineet ja esineet on jaoteltu seuraavasti:

A. Aineet, jotka eivät ole myrkyllisiä tai syövyttäviä ja joiden leimahduspiste on alle 23 °C;

B. Myrkylliset aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C;

C. Syövyttävät aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C;

D. Myrkylliset ja syövyttävät aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja esineet, jotka sisältävät näitä aineita;

E. Aineet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C ja jotka voivat olla lievästi myrkyllisiä tai lievästi syövyttäviä;

F. Torjunta-aineina käytettävät aineet tai valmisteet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C;

G. Aineet, joiden leimahduspiste on yli 61 °C ja joita kuljetetaan tai annetaan kuljetettavaksi lämmitettyinä vähintään leimahduspistettään vastaaviin lämpötiloihin;

H. Tyhjät pakkaukset.

Luokan 3 reunanumeron 2301 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet lukuun ottamatta kohdissa 6°, 12°, 13° ja 28° mainittuja aineita kuuluvat vaarallisuusasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimella (a), (b) tai (c) merkityistä ryhmistä:

ryhmä (a): Erittäin vaaralliset aineet: palavat nesteet, joiden kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C, ja palavat nesteet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja jotka ovat joko reunanumeron 2600 määritelmän mukaan erittäin myrkyllisiä tai reunanumeron 2800 määritelmän mukaan erittäin syövyttäviä;

ryhmä (b): Vaaralliset aineet: palavat nesteet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja joita ei ole luokiteltu kirjaimella (a) merkittyihin kohtiin lukuun ottamatta reunanumeron 2301 kohdan 5° (c) aineita;

ryhmä (c): Vähäistä vaaraa aiheuttavat aineet: palavat nesteet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C sekä reunanuemron 2301 kohdan 5° (c) aineet.

(4) Jos luokan 3 aineiden vaarallisuus muuttuu reunanumeron 2301 mainitusta siihen lisättyjen muiden aineiden johdosta, on nämä seokset tai liuokset luokiteltava siihen kohtaan ja ryhmään, mihin ne todellisen vaarallisuutensa perusteella kuuluvat.

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta ks. myös reunanumero 2002 (8).

(5) Lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3300 3302, 3304 ja 3310 mukaisten testimenetelmien perusteella ja kohdan (2) kriteerien mukaisesti voidaan myös määrittää, onko nimeltä mainitun liuoksen tai seoksen tai nimeltä mainittua ainetta sisältävän liuoksen tai seoksen ominaisuudet sellaiset, että liuos tai seos ei ole tämän luokan määräysten alainen.

(6) Eräät erittäin myrkylliset palavat nestemäiset aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C kuuluvat luokkaan 6.1 (reunanumero 2601, 1° 10°).

2300

(jatk.) (7) Luokan 3 aineiden, jotka muodostavat helposti peroksideja, kuten eetterit ja eräät heterosykliset happipitoiset aineet, kuljetus on sallittu, mikäli niiden peroksidipitoisuus vetyperoksidiksi (H2O2) laskettuna ei ylitä 0,3 prosenttia. Peroksidipitoisuus on määritettävä lisäyksessä A.3 reunanumerossa 3303 esitetyllä tavalla.

(8) Luokan 3 kemiallisesti epästabiilien aineiden kuljetus on sallittu vain, jos tarvittavat toimenpiteet kuljetuksen aikana tapahtuvien vaarallisten hajoamis- tai polymeroitumisreaktioiden estämiseksi on suoritettu. Tällöin tulee erityisesti varmistua siitä, että kuljetusastiat eivät sisällä mitään ainetta, joka voi kiihdyttää näitä reaktioita.

A. Aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja jotka eivät ole myrkyllisiä tai syövyttäviä

2301 1° Aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on yli 175 kPa (1,75 bar):

(a) 1089 asetaldehydi (etanaali), 1108 1-penteeni (n-amyleeni), 1144 krotonyleeni (2-butyyni), 1243 metyyliformiaatti, 1265 pentaanit, nestemäiset (isopentaani), 1267 raakaöljy, 1303 vinyylideenikloridi, inhiboitu (1,1-dikloorietyleeni, inhiboitu), 1308 zirkoniumsuspensio palavassa nesteessä, 1863 lentopetroli, 2371 isopenteenit, 2389 furaani, 2456 2-klooripropeeni, 2459 2-metyyli-1-buteeni, 2561 3-metyyli-1-buteeni (1-isoamyleeni) (isopropyylietyleeni), 2749 tetrametyylisilaani, 1268 öljytisleet, n.o.s. tai 1268 öljytuotteet, n.o.s., 3295 hiilivedyt, nestemäiset, n.o.s., 1993 palava neste, n.o.s.

2° Aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on yli 110 kPa (1,10 bar) mutta enintään 175 kPa (1,75 bar):

(a) 1155 dietyylieetteri (etyylieetteri), 1167 divinyylieetteri, inhiboitu, 1218 isopreeni, inhiboitu, 1267 raakaöljy, 1280 propyleenioksidi, inhiboitu, 1302 vinyylietyylieetteri, inhiboitu, 1308 zirkoniumsuspensio palavassa nesteessä, 1863 lentopetroli, 2356 2-klooripropaani, 2363 etyylimerkaptaani, 1268 öljytisleet, n.o.s. tai 1268 öljytuotteet, n.o.s., 3295 hiilivedyt, nestemäiset, n.o.s., 1993 palava neste, n.o.s.;

(b) 1164 dimetyylisulfidi, 1234 metylaali (dimetoksimetaani), 1265 pentaanit, nestemäiset (n-pentaani), 1267 raakaöljy, 1278 1-klooripropaani (propyylikloridi), 1308 zirkoniumsuspensio palavassa nesteessä, 1863 lentopetroli, 2246 syklopenteeni, 2460 2-metyyli-2-buteeni, 2612 metyylipropyylieetteri, 1224 ketonit, n.o.s., 1987 alkoholit, palavat, n.o.s., 1989 aldehydit, palavat, n.o.s., 1268 öljytisleet, n.o.s. tai 1268 öljytuotteet n.o.s., 3295 hiilivedyt, nestemäiset, n.o.s., 1993 palava neste, n.o.s.

3° Aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on enintään 110 kPa (1,10 bar):

(b) 1203 bensiini, 1267 raakaöljy, 1863 lentopetroli, 1268 öljytisleet, n.o.s. tai 1268 öljytuotteet, n.o.s.

Huom: Vaikka joissakin ilmasto-olosuhteissa bensiinin höyrynpaine 50 °C lämpötilassa voi olla yli 110 kPa (1,10 bar) mutta enintään 150 kPa (1,50 bar), se luokitellaan kuitenkin aina tähän kohtaan.

Hiilivedyt:

1114 bentseeni, 1136 kivihiilitervatisleet, 1145 sykloheksaani, 1146 syklopentaani, 1175 etyylibentseeni, 1206 heptaanit, 1208 heksaanit, 1216 iso-okteenit, 1262 oktaanit, 1288 liuskeöljy, 1294 tolueeni, 1300 mineraalitärpätti (white spirit), 1307 ksyleenit (o-ksyleeni; dimetyylibentseenit), 2050 di-isobutyleeni, isomeeriset yhdisteet, 2057 tripropyleeni (propyleenitrimeeri), 2241 sykloheptaani, 2242 syklohepteeni, 2251 bisyklo-(2,2,1)-hepta-2,5-dieeni, inhiboitu (2,5-norbornadieeni, inhiboitu), 2256 syklohekseeni, 2263 dimetyylisykloheksaanit, 2278 n-hepteeni, 2287 isohepteenit, 2288 isohekseenit, 2296 metyylisykloheksaani, 2298 metyylisyklopentaani, 2309 oktadieenit, 2358 syklo-oktatetraeeni, 2370 1-hekseeni, 2457 2,3-dimetyylibutaani, 2458 heksadieenit, 2461 metyylipentadieenit, 3295 hiilivedyt, nestemäiset, n.o.s.;

2301

(jatk.) Halogeenipitoiset aineet:

1107 amyylikloridit, 1126 1-bromibutaani (n-butyylibromidi), 1127 klooributaanit (butyylikloridit), 1150 1,2-dikloorietyleeni, 1279 1,2-diklooripropaani (propyleenidikloridi), 2047 diklooripropeenit, 2338 bentsotrifluoridi, 2339 2-bromibutaani, 2340 2-bromietyylietyylieetteri, 2342 bromimetyylipropaanit, 2343 2-bromipentaani, 2344 bromipropaanit, 2345 3-bromipropyyni, 2362 1,1-dikloorietaani (etyylideenikloridi), 2387 fluoribentseeni, 2388 fluoritolueenit, 2390 2-jodibutaani, 2391 jodimetyylipro- paanit, 2554 metyyliallyylikloridi;

Alkoholit:

1105 amyylialkoholit, 1120 butanolit, 1148 diasetonialkoholi, tekninen, 1170 etanoli (etyylialkoholi), 1170 etanoli (etyylialkoholi) vesiliuoksena sisältäen yli 70 tilavuusprosenttia alkoholia, 1219 isopropanoli (isopropyylialkoholi), 1274 n-propanoli (normaali propyylialkoholi), 3065 alkoholijuomat, jotka sisältävät yli 70 tilavuusprosenttia alkoholia, 1987 alkoholit, palavat, n.o.s.;

Huom: Alkoholijuomat, jotka sisältävät yli 24 tilavuusprosenttia ja enintään 70 tilavuusprosenttia alkoholia ovat kohdan 31° (c) aineita.

Eetterit:

1088 asetaali (1,1-dietoksietaani), 1159 di-isopropyylieetteri, 1165 dioksaani, 1166 dioksolaani, 1179 etyylibutyylieetteri, 1304 vinyyli-isobutyylieetteri, inhiboitu, 2056 tetrahydrofuraani, 2252 1,2-dimetoksietaani, 2301 2-metyylifuraani, 2350 butyylimetyylieetteri, 2352 butyylivinyylieetteri, inhiboitu, 2373 dietoksimetaani, 2374 3,3-dietoksipropeeni, 2376 2,3-dihydropyraani, 2377 1,1-dimetoksietaani, 2384 di-n-propyylieetteri, 2398 metyyli-tert-butyylieetteri, 2536 metyylitetrahydrofuraani, 2615 etyylipropyylieetteri, 2707 dimetyylidioksaanit, 3022 1,2-butyleenioksidi, stabiloitu, 3271 eetterit, n.o.s.;

Aldehydit:

1129 butyraldehydi, 1178 2-etyylibutyraldehydi, 1275 propionialdehydi, 2045 isobutyraldehydi (isobutyylialdehydi), 2058 valeraldehydi, 2367 alfa-metyylivaleraldehydi, 1989 aldehydit, palavat, n.o.s.;

Ketonit:

1090 asetoni, 1156 dietyyliketoni, 1193 metyylietyyliketoni (etyylimetyyliketoni), 1245 metyyli-isobutyyliketoni, 1246 metyyli-isopropenyyliketoni, inhiboitu, 1249 metyylipropyyliketoni, 1251 metyylivinyyliketoni, 2346 butaanidioni (diasetyyli), 2397 3-metyylibutaani-2-oni, 1224 ketonit, n.o.s.;

Esterit:

1123 butyyliasetaatit, 1128 n-butyyliformiaatti, 1161 dimetyylikarbonaatti, 1173 etyyliasetaatti, 1176 trietyyliboraatti, 1190 etyyliformiaatti, 1195 etyylipropionaatti, 1213 isobutyyliasetaatti, 1220 isopropyyliasetaatti, 1231 metyyliasetaatti, 1237 metyylibutyraatti, 1247 metyylimetakrylaattimonomeeri, inhiboitu, 1248 metyylipropionaatti, 1276 n-propyyliasetaatti, 1281 propyyliformiaatit, 1301 vinyyliasetaatti, inhiboitu, 1862 etyylikrotonaatti, 1917 etyyliakrylaatti, inhiboitu, 1919 metyyliakrylaatti, inhiboitu, 2277 etyylimetakrylaatti, 2385 etyyli-isobutyraatti, 2393 isobutyyliformiaatti, 2394 isobutyylipropionaatti, 2400 metyyli-isovaleraatti, 2403 isopropenyyliasetaatti, 2406 isopropyyli-isobutyraatti, 2409 isopropyylipropionaatti, 2416 trimetyyliboraatti, 2616 tri-isopropyyliboraatti, 2838 vinyylibutyraatti, inhiboitu, 3272 esterit, n.o.s.;

Rikkipitoiset aineet:

1111 amyylimerkaptaanit, 2347 butyylimerkaptaanit, 2375 dietyylisulfidi, 2381 dimetyylidisulfidi, 2402 propaanitiolit (propyylimerkaptaanit), 2412 tetrahydrotiofeeni (tiolaani), 2414 tiofeeni, 2436 tioetikkahappo;

Typpipitoiset aineet:

1113 amyylinitriitit, 1222 isopropyylinitraatti, 1261 nitrometaani, 1282 pyridiini, 1648 asetonitriili (metyylisyanidi), 1865 n-propyylinitraatti, 2351 butyylinitriitit, 2372 1,2-di(dimetyyliamino)etaani (tetrametyylietyleenidiamiini), 2410 1,2,3,6-tetrahydropyridiini;

Muut palavia nesteitä sisältävät aineet, seokset ja valmisteet:

1091 asetoniöljyt, 1201 sikunaöljy, 1293 tinktuurat, lääkinnälliset, 1308 zirkoniumsuspensio palavassa nesteessä, 2380 dimetyylidietoksisilaani, 1993 palava neste, n.o.s.

Huom: Tahnamaiset aineet, seokset ja valmisteet, ks. kohta 5°.

2301

(jatk.) 4° Kohtien 1° 3° aineiden nitroselluloosaliuoksia sisältävät seokset, jotka sisältävät yli 20 prosenttia mutta enintään 55 prosenttia nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on enintään 12,6 prosenttia (kuivapainosta)

(a) 2059 nitroselluloosaliuos, palava;

(b) 2059 nitroselluloosaliuos, palava.

Huom: 1. Seokset, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja jotka sisältävät yli 55 prosenttia nitroselluloosaa riippumatta sen typpipitoisuudesta tai enintään 55 prosenttia sellaista nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on yli 12,6 prosenttia (kuivapainosta), ovat luokan 1 aineita (ks. reunanumero 2101, kohta 4°, tunnusnumero 0340 tai kohta 26°, tunnusnumero 0342) tai luokan 4.1 aineita (ks. reunanumero 2401, kohta 24°).

Huom: 2. Seokset, jotka sisältävät enintään 20 prosenttia nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on enintään 12,6 prosenttia (kuivapainosta), ovat kohdan 5° aineita.

5° Nestemäiset tai tahnamaiset seokset ja valmisteet mukaan lukien ne, jotka sisältävät enintään 20 prosenttia nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on enintään 12,6 prosenttia (kuivapainosta):

(a) aineet, joiden kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C edellyttäen, että ne eivät kuulu kohtaan (c);

1133 liimat, 1139 pinnoiteliuos, 1169 uutteet, aromaattiset, nestemäiset, 1197 hajusteuutteet, nestemäiset, 1210 painoväri, 1263 maali (mukaanlukien maali, lakka, petsiaine, Osellakka, vernissa, kiillote, nestemäinen täyteaine ja peruslakka), 1263 maalien kaltaiset aineet (mukaanlukien maalien ohenteet ja liuotinaineet), 1266 parfyymituotteet, 1286 luonnon hartsiöljy, 1287 kumiliuos, 1866 hartsiliuos;

(b) aineet, joiden kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C edellyttäen, että ne eivät kuulu kohtaan (c);

1133 liimat, 1139 pinnoiteliuos, 1169 uutteet, aromaattiset, nestemäiset, 1197 hajusteuutteet, nestemäiset, 1210 painoväri, 1263 maali (mukaanlukien maali, lakka, petsiaine, Osellakka, vernissa, kiillote, nestemäinen täyteaine ja peruslakka), 1263 maalien kaltaiset aineet (mukaanlukien maalien ohenteet ja liuotinaineet), 1266 parfyymituotteet, 1286 luonnon hartsiöljy, 1287 kumiliuos, 1306 puun suoja-aineet, 1866 hartsiliuos, 1999 tervat, nestemäiset mukaanlukien tieasfaltti ja -öljyt, bitumi ja jäännöstisleet, 3269 polyesterihartsi, monikomponenttipakkaus;

(c) 1133 liimat, 1139 pinnoiteliuos, 1169 uutteet, aromaattiset, nestemäiset, 1197 hajusteuutteet, nestemäiset, 1210 painoväri, 1263 maali (mukaanlukien maali, lakka, petsiaine, Osellakka, vernissa, kiillote, nestemäinen täyteaine ja peruslakka), 1263 maalien kaltaiset aineet (mukaanlukien maalien ohenteet ja liuotinaineet), 1266 parfyymituotteet, 1286 luonnon hartsiöljy, 1287 kumiliuos, 1306 puun suoja-aineet, nestemäiset, 1866 hartsiliuos, 1999 tervat, nestemäiset, mukaanlukien tieasfaltti ja öljyt, bitumi ja jäännöstisleet, 3269 polyesterihartsi, monikomponenttipakkaus, 1993 palava neste, n.o.s.

Nämä seokset ja valmisteet saa luokitella ryhmään (c) vain jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

1. Liuottimen erottumiskokeessa () erottuneen liuotinkerroksen korkeus on alle 3 prosenttia; ja

2301

(jatk.) 2. Viskositeetti () ja leimahduspiste ovat seuraavan taulukon mukaisia:

>TAULUKON PAIKKA>

Huom: 1. Seokset, joissa on yli 20 prosenttia, mutta enintään 55 prosenttia nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on enintään 12,6 prosenttia kuivapainosta, ovat kohdan 4° aineita.

Huom: 1. Seokset, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja jotka sisältävät:

Huom: 1. yli 55 prosenttia nitroselluloosaa riippumatta sen typpipitoisuudesta; tai

Huom: 1. enintään 55 prosenttia nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on yli 12,6 prosenttia kuivapainosta,

Huom: 2. ovat luokan 1 (ks. reunanumero 2101, kohta 4°, tunnusnumero 0340 tai kohta 26° tunnusnumero 0342) tai luokan 4.1 aineita (ks. reunanumero 2401, kohta 24°).

Huom: 2. Muissa kohdissa nimeltä mainittuja tämän direktiivin aineita ei saa kuljettaa 1263 maalien tai 1263 maalienkaltaisten aineiden nimikkeellä. Aineet, joita kuljetetaan tunnusnumeron 1263 mukaisesti, eivät saa sisältää yli 20 prosenttia nitroselluloosaa edellyttäen, että nitroselluloosan typpipitoisuus on enintään 12,6 prosenttia kuivapainosta.

Huom: 3. 3269 Polyesterihartsin monikomponenttipakkauksissa on kaksi komponenttia: perustuote [luokka 3, ryhmä (b) tai (c)] ja kiihdytin (orgaaninen peroksidi) kumpikin erikseen pakattuna sisäpakkaukseen. Orgaanisen peroksidin on oltava tyyppiä D, E tai F ja ne eivät saa olla sellaisia, jotka edellyttävät lämpötilavalvontaa. Orgaanista peroksidia saa olla nestemäisenä enintään 125 ml tai kiinteänä enintään 500 g sisäpakkausta kohti. Komponentit saa pakata samaan ulkopakkaukseen edellyttäen, että ne eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa vuodon tapahtuessa.

6° 3064 nitroglyseroliliuos alkoholissa, jonka nitroglyserolipitoisuus on yli 1 prosentti mutta enintään 5 prosenttia.

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2303); ks. myös luokka 1, reunanumero 2101, 4°, tunnusnumero 0144.

7° (b) 1204 nitroglyseroliliuos alkoholissa, jonka nitroglyserolipitoisuus on enintään 1 prosenttia.

B. Myrkylliset aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C

Huom: 1. Myrkylliset aineet, joiden leimahduspiste on vähintään 23 °C, ja eräät reunanumeron 2601 kohdissa 1° 10° nimeltä mainitut aineet ovat luokan 6.1 aineita.

Huom: 2. Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600.

2301

(jatk.) 11° Nitriilit ja isonitriilit (isosyanidit):

(a) 1093 akryylinitriili, inhiboitu, 3079 metakryylinitriili, inhiboitu, 3273 nitriilit, palavat, myrkylliset, n.o.s.;

(b) 2284 isobutyronitriili, 2378 2-dimetyyliaminoasetonitriili, 2404 propionitriili, 2411 butyronitriili, 3273 nitriilit, palavat, myrkylliset, n.o.s.

12° 1921 propyleeni-imiini, inhiboitu.

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2304).

13° 2481 etyyli-isosyanaatti.

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2304).

14° Muut isosyanaatit:

(a) 2483 isopropyyli-isosyanaatti, 2605 metoksimetyyli-isosyanaatti;

(b) 2486 isobutyyli-isosyanaatti, 2478 isosyanaatit, palavat, myrkylliset, n.o.s., 2478 isosyanaattien liuokset, palavat, myrkylliset, n.o.s.

Huom: Isosyanaattien liuokset, joiden leimahduspiste on yli 23 °C, ovat luokan 6.1 aineita (ks. reunanumeron 2601 kohta 18° tai 19°).

15° Muut typpipitoiset aineet:

(a) 1194 etyylinitriittiliuos.

16° Orgaaniset halogeenipitoiset aineet:

(a) 1099 allyylibromidi, 1100 allyylikloridi, 1991 kloropreeni, inhiboitu;

(b) 1184 etyleenidikloridi (1,2-dikloorietaani), 2354 kloorimetyylietyylieetteri.

17° Orgaaniset happipitoiset aineet:

(a) 2336 allyyliformiaatti, 2983 etyleenioksidin ja propyleenioksidin seos, joka sisältää enintään 30 prosenttia etyleenioksidia, 1986 alkoholit, palavat, myrkylliset, n.o.s., 1988 aldehydit, palavat, myrkylliset, n.o.s.;

(b) 1230 metanoli, 2333 allyyliasetaatti, 2335 allyylietyylieetteri, 2360 diallyylieetteri, 2396 metakryylialdehydi, inhiboitu, 2622 glysidaldehydi, 1986 alkoholit, palavat, myrkylliset, n.o.s., 1988 aldehydit, palavat, myrkylliset, n.o.s.

18° Orgaaniset rikkipitoiset aineet:

(a) 1131 rikkihiili (hiilidisulfidi);

(b) 1228 merkaptaanit, nestemäiset, palavat, myrkylliset, n.o.s. tai 1228 merkaptaanien seokset, nestemäiset, palavat, myrkylliset, n.o.s.

19° Myrkylliset aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden leimahduspiste on alle 23 °C, ja joita ei voida luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1992 palava neste, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 2603 sykloheptatrieeni, 3248 lääkeaine, nestemäinen, palava, myrkyllinen, n.o.s., 1992 palava neste, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Käyttövalmiit farmaseuttiset tuotteet kuten esimerkiksi kosmeettiset aineet, rohdokset ja lääkeaineet, jotka on valmistettu henkilökohtaista käyttöä varten ja pakattu vähittäiskauppa- tai kotitalouspakkauksiin, ja jotka muuten olisivat kohdan 19° (b) aineita, eivät ole tämän direktiivin alaisia.

2301

(jatk.) C. Syövyttävät aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C

Huom: 1. Syövyttävät nesteet, joiden leimahduspiste on vähintään 23 °C, ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801).

Huom: 2. Eräät palavat syövyttävät nesteet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja kiehumispiste yli 35 °C, ovat luokan 8 aineita [ks. reunanumero 2800, 7° (a)].

Huom: 3. Syövyttävyyskriteerit, ks. rernanumero 2800.

21° Kloorisilaanit:

(a) 1250 metyylitrikloorisilaani, 1305 vinyylitrikloorisilaani, inhiboitu;

(b) 1162 dimetyylidikloorisilaani, 1196 etyylitrikloorisilaani, 1298 trimetyylikloorisilaani, 2985 kloorisilaanit, palavat, syövyttävät, n.o.s.

Huom: Kloorisilaanit, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ovat luokan 4.3 aineita [ks. reunanumero 2471, kohta 1° (a)].

22° Amiinit ja niiden liuokset:

(a) 1221 isopropyyliamiini, 1297 trimetyyliamiini, vesiliuos, joka sisältää vähintään 30 painoprosenttia ja enintään 50 painoprosenttia trimetyyliamiinia, 2733 amiinit, palavat, syövyttävät, n.o.s. tai 2733 polyamiinit, palavat, syövyttävät, n.o.s.;

(b) 1106 amyyliamiinit (n-amyyliamiini, tert-amyyliamiini), 1125 n-butyyliamiini, 1154 dietyyliamiini, 1158 di-isopropyyliamiini, 1160 dimetyyliamiini, vesiliuos, 1214 isobutyyliamiini, 1235 metyyliamiini, vesiliuos, 1277 propyyliamiini, 1296 trietyyliamiini, 1297 trimetyyliamiini, vesiliuos, joka sisältää enintään 30 painoprosenttia trimetyyliamiinia, 2266 N,N-dimetyylipropyyliamiini (dimetyyli-N-propyyliamiini), 2270 etyyliamiini, vesiliuos, joka sisältää vähintään 50 painoprosenttia ja enintään 70 painoprosenttia etyyliamiinia, 2379 1,3-dimetyylibutyyliamiini, 2383 dipropyyliamiini, 2945 N-metyylibutyyliamiini, 2733 amiinit, palavat, syövyttävät, n.o.s. tai 2733 polyamiinit, palavat, syövyttävät, n.o.s.,

Huom: Vedetön dimetyyliamiini, etyyliamiini, metyyliamiini ja trimetyyliamiini ovat luokan 2 aineita [ks. reunanumero 2201, 3° (bt)].

23° Muut typpipitoiset aineet:

(b) 1922 pyrrolidiini, 2386 1-etyylipiperidiini, 2399 1-metyylipiperidiini, 2401 piperidiini, 2493 heksametyleeni-imiini, 2535 4-metyylimorfoliini (N-metyylimorfoliini).

24° Alkoholaattien liuokset:

(b) 1289 natriummetylaatin alkoholiliuos, 3274 alkoholaattien alkoholiliuokset, n.o.s.

25° Muut halogeenipitoiset syövyttävät aineet:

(b) 1717 asetyylikloridi, 1723 allyylijodidi, 1815 propionyylikloridi, 2353 butyryylikloridi, 2395 isobutyryylikloridi.

26° Erittäin syövyttävät, syövyttävät tai lievästi syövyttävät aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2924 palava neste, syövyttävä, n.o.s.;

(b) 2924 palava neste, syövyttävä, n.o.s.

D. Myrkylliset ja syövyttävät aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja esineet,

jotka sisältävät näitä aineita

27° (a) 3286 palava neste, myrkyllinen, syövyttävä, n.o.s.;

(b) 2359 diallyyliamiini, 3286 palava neste, myrkyllinen, syövyttävä, n.o.s.

28° (a) 3165 Ilma-alusten hydraulipaineenkehittimen polttoainesäiliö, joka sisältää vedettömän hydratsiinin ja metyylihydratsiinin seosta.

Huom: Näitä säiliöitä koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2309).

2301

(jatk.) E. Aineet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C ja jotka voivat

olla lievästi myrkyllisiä tai lievästi syövyttäviä

Huom: Liuokset ja homogeeniset seokset, joiden leimahduspiste on vähintään 23 °C ja jotka eivät ole myrkyllisiä tai syövyttäviä (viskoosiset aineet, kuten maalit tai lakat, lukuunottamatta yli 20 prosenttia nitroselluloosaa sisältäviä aineita) pakattuina tilavuudeltaan enintään 450 litran astioihin, ovat ainoastaan reunanumeron 2314 vaatimusten alaisia, jos kohdan 5° alaviitteen (1) liuottimen erottumiskokeessa erottuneen liuotinkerroksen korkeus on alle 3 prosenttia kokonaiskorkeudesta ja jos aineiden valumisaika 23 °C lämpötilassa standardin ISO 2431-1984 mukaisella viskositeettikuppimenetelmällä aukon halkaisijan ollessa 6 mm on:

Huom: a) vähintään 60 s; tai

Huom: b) vähintään 40 s ja aineet sisältävät enintään 60 prosenttia luokan 3 aineita.

31° Aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden leimahduspiste on 23 61 °C ja jotka eivät ole lievästi myrkyllisiä tai lievästi syövyttäviä:

(c) 1202 dieselöljy, 1202 kaasuöljy, 1202 kevyt polttoöljy, 1223 kerosiini, 1267 raakaöljy, 1863 lentopetroli, 1268 öljytisleet, n.o.s. tai 1268 öljytuotteet, n.o.s.

Huom: Poikkeuksena reunanumerosta 2300 (2) dieselöljy, kaasuöljy, polttoöljy (kevyt), joiden leimahduspiste on yli 61 °C, ovat kohdan 31° (c) aineita, tunnusnumero 1202.

Hiilivedyt:

1136 kivihiilitervatisleet, 1147 dekahydronaftaleeni (dekaliini), 1288 liuskeöljy, 1299 tärpätti, 1300 mineraalitärpätti (white spirit), 1307 ksyleenit (m-ksyleeni, p-ksyleeni, dimetyylibentseenit), 1918 isopropyylibentseeni (kumeeni), 1920 nonaanit, 1999 tervat, nestemäiset, mukaanlukien tieasfaltti ja -öljyt, bitumi ja jäännöstisleet, 2046 symeenit (o-,m-,p-) (metyyli-isopropyylibentseenit), 2048 disyklopentadieeni, 2049 dietyylibentseenit (o-,m-,p-), 2052 dipenteeni (limoneeni), 2055 styreenimonomeeri, inhiboitu (vinyylibentseenimonomeeri, inhiboitu), 2057 tripropyleeni (propyleenitrimeeri), 2247 n-dekaani, 2286 pentametyyliheptaani (isododekaani), 2303 isopropenyylibentseeni, 2324 tri-isobutyleeni, 2325 1,3,5-trimetyylibentseeni (mesityleeni), 2330 undekaani, 2364 n-propyylibentseeni, 2368 alfa-pineeni, 2520 syklo-oktadieenit, 2541 terpinoleeni, 2618 vinyylitolueenit, inhiboitu, (o-,m-,p-), 2709 butyylibentseenit, 2850 propyleenitetramerri (tetrapropyleeni), 2319 terpeenihiilivedyt, n.o.s., 3295 hiilivedyt, nestemäiset, n.o.s.;

Halogeenipitoiset aineet:

1134 klooribentseeni (fenyylikloridi), 1152 diklooripentaanit, 2047 diklooripropeenit, 2234 klooribentsotrifluoridit (o-,m-,p-), 2238 klooritolueenit (o-,m-,p-), 2341 1-bromi-3-metyylibutaani, 2392 jodipropaanit, 2514 bromibentseeni, 2711 m-dibromibentseeni;

Alkoholit:

1105 amyylialkoholit, 1120 butanolit, 1148 diasetonialkoholi, kemiallisesti puhdas, 1170 etanoliliuos, (etyylialkoholiliuos) sisältäen yli 24 tilavuusprosenttia ja enintään 70 tilavuusprosenttia alkoholia, 1171 etyleeniglykolimonoetyylieetteri (2-etoksietanoli), 1188 etyleeniglykolimonometyylieetteri (2-metoksietanoli), 1212 isobutanoli (isobutyylialkoholi), 1274 n-propanoli, (normaali propyylialkoholi), 2053 metyyliisobutyylikarbinoli (metyyliamyylialkoholi), 2244 syklopentanoli, 2275 2-etyylibutanoli, 2282 heksanolit, 2560 2-metyylipentaani-2-oli, 2614 metyyliallyylialkoholi, 2617 metyylisykloheksanolit, palavat, 2686 dietyyliaminoetanoli, 3065 alkoholijuomat, jotka sisältävät yli 24 tilavuusprosenttia ja enintään 70 tilavuusprosenttia alkoholia, 3092 1-metoksi-2-propanoli, 1987 alkoholit, palavat, n.o.s.;

Huom: 1. Etyylialkoholin ja alkoholijuomien enintään 24 tilavuusprosenttiset vesiliuokset eivät ole tämän direktiivin alaisia.

Huom: 2. Alkoholijuomat, jotka sisältävät yli 24 tilavuusprosenttia ja enintään 70 tilavuusprosenttia alkoholia, ovat tämän direktiivin alaisia vain, jos niitä kuljetetaan tilavuudeltaan yli 250 litran astioissa tai säiliöautoissa, säiliökonteissa tai irrotettavissa säiliöissä.

2301

(jatk.) Eetterit:

1149 dibutyylieetterit, 1153 etyleeniglykolidietyylieetteri (1,2-dietoksietaani), 2219 allyyliglysidyylieetteri, 2222 anisoli (fenyylimetyylieetteri), 2707 dimetyylidioksaanit, 2752 1,2-epoksi-3-etoksipropaani, 3271 eetterit, n.o.s.;

Aldehydit:

1191 oktyylialdehydit (etyyliheksaldehydit) (2-etyyliheksaldehydi), (3-etyyliheksaldehydi), 1199 furfuraali (furfuraldehydi), 1207 heksaldehydi, 1264 paraldehydi, 2498 1,2,3,6-tetrahydrobentsaldehydi, 2607 akroleiinidimeeri, stabiloitu, 3056 n-heptaldehydi, 1989 aldehydit, palavat, n.o.s.;

Ketonit:

1110 n-amyylimetyyliketoni, 1157 di-isobutyyliketoni, 1229 mesityylioksidi, 1915 sykloheksanoni, 2245 syklopentanoni, 2271 etyyliamyyliketonit, 2293 4-metoksi-4-metyylipentan-2-oni, 2297 metyylisykloheksanonit, 2302 5-metyyliheksan-2-oni, 2310 2,4-pentaanidioni (asetyyliasetoni), 2621 asetyylimetyylikarbinoli, 2710 dipropyyliketoni, 1224 ketonit, n.o.s.;

Esterit:

1104 amyyliasetaatit, 1109 amyyliformiaatit, 1123 butyyliasetaatit, 1172 etyleeniglykolimonoetyylieetteriasetaatti (2-etoksietyyliasetaatti), 1177 etyylibutyyliasetaatti, 1180 etyylibutyraatti, 1189 etyleeniglykolimonometyylieetteriasetaatti, 1192 etyylilaktaatti, 1233 metyyliamyyliasetaatti, 1292 tetraetyylisilikaatti, 1914 n-butyylipropionaatti, 2227 n-butyylimetakrylaatti, inhiboitu, 2243 sykloheksyyliasetaatti, 2283 isobutyylimetakrylaatti, inhiboitu, 2323 trietyylifosfiitti, 2329 trimetyylifosfiitti, 2348 n-butyyliakrylaatti, inhiboitu, 2366 dietyylikarbonaatti (etyylikarbonaatti), 2405 isopropyylibutyraatti, 2413 tetrapropyyliortotitanaatti, 2524 etyyliortoformiaatti, 2527 isobutyyliakrylaatti, inhiboitu, 2528 isobutyyli-isobutyraatti, 2616 tri-isopropyyliboraatti, 2620 amyylibutyraatit, 2708 butoksyyli (3-metoksi-1-asetoksibutaani), 2933 metyyli-2-klooripropionaatti, 2934 isopropyyli-2-klooripropionaatti, 2935 etyyli-2-klooripropionaatti, 2947 isopropyyliklooriasetaatti, 3272 esterit, n.o.s.;

Typpipitoiset aineet:

1112 amyylinitraatit, 2054 morfoliini, 2265 N,N-dimetyyliformamidi, 2313 pikoliinit (metyylipyridiinit), 2332 asetaldehydioksiimi, 2351 butyylinitriitit, 2608 nitropropaanit, 2840 butyraldoksiimi, 2842 nitroetaani, 2906 isoforonidi-isosyanaatin triisosyanaatti-isosyanouraattiliuos (70 painoprosenttia), 2943 tetrahydrofurfuryyliamiini;

Rikkipitoiset aineet:

3054 sykloheksyylimerkaptaani;

Muut palavat aineet, seokset ja valmisteet, jotka sisältävät palavia nesteitä:

1130 kamferiöljy, 1133 liimat, 1139 pinnoiteliuos, 1169 uutteet, aromaattiset, nestemäiset, 1197 hajusteuutteet, nestemäiset, 1201 sikunaöljy, 1210 painoväri, 1263 maali (mukaanlukien maali, lakka, petsiaine, Osellakka, vernissa, kiillote, nestemäinen täyteaine ja peruslakka) tai 1263 maalienkaltaiset aineet (mukaanlukien maalien ohenteet ja liuotinaineet), 1266 parfyymituotteet, 1272 mäntyöljy, 1286 luonnon hartsiöljy, 1287 kumiliuos, 1293 tinktuurat, lääkinnälliset, 1306 puunsuoja-aineet, nestemäiset, 1308 zirkoniumsuspensio palavassa nesteessä, 1866 hartsiliuos, 3269 polyesterihartsi, monikomponenttipakkaukset, 1993 palava neste, n.o.s.;

Huom: 1. Seokset, jotka sisältävät yli 20 prosenttia mutta enintään 55 prosenttia nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus ei ylitä 12,6 prosenttia (kuivapainosta), ovat kohdan 34° (c) aineita.

Huom: 2. 3269 Polyesterihartsi, monikomponenttipakkaukset, ks. kohta 5° Huom 3.

32° Lievästi myrkylliset aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden leimahduspiste on 23 61 °C:

(c) 2841 di-n-amyyliamiini, 1228 merkaptaanit, nestemäiset, palavat, myrkylliset, n.o.s. tai 1228 merkaptaaniseos, nestemäinen, palava, myrkyllinen, n.o.s., 1986. alkoholit, palavat, myrkylliset, n.o.s., 1988 aldehydit, palavat, myrkylliset, n.o.s., 2478 isosyanaatit, palavat, myrkylliset, n.o.s., tai 2478 isosyanaatin liuos, palava, myrkyllinen, n.o.s., 3248 lääkeaine, nestemäinen, palava, myrkyllinen, n.o.s., 1992 palava neste, myrkyllinen, n.o.s.;

Huom: Käyttövalmiit farmaseuttiset tuotteet kuten esimerkiksi kosmeettiset aineet, rohdokset ja lääkeaineet, jotka on valmistettu henkilökohtaista käyttöä varten ja pakattu vähittäiskauppa- tai kotitalouspakkauksiin, ja jotka muuten olisivat kohdan 32° (c) aineita, eivät ole tämän direktiivin alaisia.

2301

(jatk.) 33° Lievästi syövyttävät aineet, liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden leimahduspiste on 23 61 °C:

(c) 1106 amyyliamiini (sek-amyyliamiini), 1198 formaldehydi, palava liuos, 1289 natriummetylaatin alkoholiliuos, 1297 trimetyyliamiinin vesiliuos (sisältäen enintään 30 painoprosenttia trimetyyliamiinia), 2260 tripropyyliamiini, 2276 2-etyyliheksyyliamiini, 2361 di-isobutyyliamiini, 2526 furfuryyliamiini, 2529 isovoihappo, 2530 isovoihapon anhydridi, 2610 triallyyliamiini, 2684 dietyyliaminopropyyliamiini 2733 amiinit, palavat, syövyttävät, n.o.s. tai 2733 polyamiinit, palavat, syövyttävät, n.o.s., 2924 palava neste, syövyttävä, n.o.s.

34° Nitroselluloosaliuokset kohdan 31° (c) aineiden seoksissa, jotka sisältävät yli 20 prosenttia mutta enintään 55 prosenttia nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on enintään 12,6 prosenttia (kuivapainosta):

(c) 2059 nitroselluloosaliuos, palava.

Huom: Seokset, jotka sisältävät yli 55 prosenttia nitroselluloosaa sen typpipitoisuudesta riippumatta nitroselluloosaa tai enintään 55 prosenttia sellaista nitroselluloosaa, jonka typpipitoisuus on yli 12,6 prosenttia (kuivapainosta), ovat luokan 1 aineita (ks. reunanumero 2101, 4°, tunnusnumero 0340 tai 26°, tunnusnumero 0342) tai luokan 4.1 aineita (ks. reunanumero 2401, 24°).

F. Torjunta-aineina käytettävät aineet tai valmisteet,

joiden leimahduspiste on alle 23 °C

Huom: 1. Torjunta-aineina käytettävät palavat nestemäiset aineet tai valmisteet, jotka ovat erittäin myrkyllisiä, myrkyllisiä tai lievästi myrkyllisiä ja joiden leimahduspiste on vähintään 23 °C, ovat luokan 6.1 aineita (ks. reunanumero 2601, 71° 87°).

Huom: 2. Torjunta-aineina käytettävät aineet ja valmisteet on jaoteltu taulukossa kohtiin 41 57 seuraavasti:

Huom: 2. erittäin myrkylliset aineet tai valmisteet

Huom: 2. myrkylliset aineet tai valmisteet

Huom: 2. lievästi myrkylliset aineet tai valmisteet.

Huom: 3. Torjunta-aineina käytettävät tehoaineet ja niitä sisältävät valmisteet on luokiteltava kohtiin 41° 57° erittäin myrkyllinen, myrkyllinen ja lievästi myrkyllinen reunanumeron 2600 kohdan (3) mukaisesti.

Huom: 4. Jos ainoastaan tehoaineen LD50 arvo tunnetaan, mutta ei tehoainetta sisältävien valmisteiden LD50- arvoa, valmisteet voi luokitella kohtiin 41° 57° erittäin myrkyllinen, myrkyllinen ja lievästi myrkyllinen seuraavien taulukoiden avulla, joissa luvut vastaavat torjunta-aineen tehoaineen kohtien 41° 57° sarakkeissa "erittäin myrkyllinen", "myrkyllinen" ja "lievästi myrkyllinen" prosentuaalista osuutta valmisteissa.

Huom: 5. Jos ainetta ei ole nimeltä mainittu taulukossa ja jos ainoastaan tehoaineen LD50-arvo on tunnettu, voidaan valmiste luokitella reunanumeron 2600 (3) taulukon mukaisesti käyttäen LD50-arvoa, joka saadaan kertomalla tehoaineen LD50- arvo kertoimella 100/x, jossa x on tehoaineen painoprosenttiosuus, seuraavasti

Huom: 5. tehoaineen LD50- arvo x 100

Huom: 5. LD50- arvo = -------------

Huom: 5. tehoaineen painoprosenttiosuus

Huom: 6. Huomautusten 4 ja 5 mukaista luokitusta ei saa käyttää, kun valmisteet sisältävät lisäaineita, jotka vaikuttavat tehoaineen myrkyllisyyteen, tai jos valmiste sisältää useampaa kuin yhtä tehoainetta. Tällaisissa tapauksissa luokituksen on perustuttava ko. valmisteen LD50- arvoon reunanumeron 2600 (3) kriteerien mukaisesti. Jos LD50- arvoa ei tunneta, on aine luokiteltava erittäin myrkylliseksi kohtiin 41° 57°.

2301

(jatk.) 41° 2784 torjunta-aine, orgaaninen fosforiyhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

42° 2762 torjunta-aine, orgaaninen klooriyhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka lei mahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2301

(jatk.) 43° 2766 torjunta-aine, fenoksiyhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

44° 2758 torjunta-aine, karbamaattiyhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

45° 2778 torjunta-aine, elohopeapohjainen, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahdus piste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

2301

(jatk.) kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

46° 2787 torjunta-aine, orgaaninen tinayhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

47° 3024 torjunta-aine, kumariinijohdannainen, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

48° 2782 torjunta-aine, bipyridiiliumiyhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

2301

(jatk.) kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

49° 2760 torjunta-aine, arseenipohjainen, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

50° 2776 torjunta-aine, kuparipohjainen, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspisteon alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen:

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

51° 2780 torjunta-aine, substituoitu nitrofenolilla, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

2301

(jatk.) kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

52° 2764 torjunta-aine, triatsiiniyhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

53° 2770 torjunta-aine, bentsojohdannainen, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

54° 2774 torjunta-aine, ftaali-imidijohdannainen, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

2301

(jatk.) kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

55° 2768 torjunta-aine, fenyyliureayhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

56° 2772 torjunta-aine, ditiokarbamaattiyhdiste, nestemäinen, palava, myrkyllinen, jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

57° 3021 torjunta-aine, nestemäinen, palava, myrkyllinen n.o.s., jonka leimahduspiste on alle 23 °C

(a) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on enintään 35 °C ja/tai aine on erittäin myrkyllinen;

(b) kiehumispiste tai kiehumisen alkamispiste on yli 35 °C ja aine on myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen;

Orgaaniset typpiyhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2301

(jatk.) Alkaloidit, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Muut orgaaniset metalliyhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Epäorgaaniset fluoriyhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Epäorgaaniset talliumyhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Muut torjunta-aineet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Pyretrinoidit, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

G. Aineet, joiden leimahduspiste on yli 61 °C ja joita kuljetetaan tai annetaan kuljetettavaksi lämmitettyinä vähintään leimahduspistettään vastaaviin lämpötiloihin

61° (c) 3256 neste, kohotetussa lämpötilassa, palava, n.o.s., leimahduspiste yli 61 °C, leimahduspisteeseensä tai sen yläpuolelle lämmitettynä.

H. Tyhjät pakkaukset

71° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt ja tyhjät säiliökontit, jotka ovat sisältäneet luokan 3 aineita.

2301a Tämän luokan määräykset tässä liitteessä tai liitteessä B eivät koske:

(1) Aineluettelon kohtien 1° 5°, 21° 26° ja 31° 34° aineita ja lievästi myrkyllisiä kohtien 41° 57° aineita, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Aineluettelon ryhmään (a) kuuluvia aineita on yksittäisessä sisäpakkauksessa enintään 500 ml ja enintään 1 litra koko kollissa;

(b) Aineluettelon ryhmään (b), lukuun ottamatta kohdan 5° (b) aineita ja kohdan 3° (b) alkoholijuomia, kuuluvia aineita on yksittäisessä sisäpakkauksessa enintään 3 litraa ja enintään 12 litraa koko kollissa;

(c) Kohdan 3° (b) alkoholijuomia on yksittäisessä sisäpakkauksessa enintään 5 litraa;

(d) Kohtaan 5° (b) kuuluvia aineita on yksittäisessä sisäpakkauksessa enintään 5 litraa ja enintään 20 litraa koko kollissa;

(e) Aineluettelon ryhmään (c) kuuluvia aineita on yksittäisessä sisäpakkauksessa enintään 5 litraa ja enintään 45 litraa koko kollissa.

Edellä mainitut ainemäärät on kuljetettava pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3538 vaatimukset.

Pakkaamisessa on noudatettava lisäyksen A.5 yleisten pakkausmääräysten reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) määräyksiä.

Huom: Homogeenisissa vesiseoksissa edellä mainitut ainemäärät tarkoittavat vain seoksissa olevia tämän luokan aineita.

2301a

(jatk.) (2) Kohdan 31° (c) alkoholijuomat enintään 250 litraa pakkauksessa.

(3) Kuljetusajoneuvon tai sen erikoislaitteen (esim. jäähdytyslaitteissa) käyttämä polttoaine polttoainesäiliössä. Moottoripyörän ja mopon polttoainesäiliön, joka sisältää polttoainetta, ja mootorin bvälisten polttoaineventtiilien on oltava suljettuja kuljetuksen aikana; lisäksi nämä mooripyörät ja mopot on kuormattava ajoneuvoon pystyasentoon ja tuettava niin, että ne eivät päse kaatumaan.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2302 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia ellei jäljempänä kappaleessa tiettyjä aineita koskevat erityispakkausmääräykset, reunanumerossa 2303 2310, toisin sanota.

(2) Suurpakkausten on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(3) Reunanumeroiden 2300 (3) ja 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti on seuraavanlaisia pakkauksia käytettävä:

pakkausryhmän I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "X", aineluettelon ryhmään (a) kuuluville aineille;

pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X", taikka pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y", aineluettelon ryhmään (b) kuuluville aineille; ja

pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X", tai pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y", aineluettelon ryhmään (c) kuuluville aineille.

Huom: Luokan 3 aineiden kuljettamista säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2303 Aineluettelon kohdan 6 nitroglyserolin alkoholiliuokset on pakattava metalliastioihin, joiden tilavuus on enintään 1 litra. Astiat on pakattava puulaatikkoon, joka voi sisältää enintään viisi litraa liuosta. Metalliastiat on ympäröitävä täysin vaimentavalla sulloaineella. Puulaatikot on kokonaan vuorattava sopivalla materiaalilla, joka on täysin veden- ja nitroglyserolinpitävä.

Tällaisten kollien on täytettävä lisäyksen A.5 pakkausryhmän II pakkausyhdistelmiä koskevat koestusmääräykset.

2304 (1) Aineluettelon kohdan 12° propyleeni-imiini on pakattava:

(a) Riittävän paksusta teräslevystä valmistettuun astiaan, joka on suljettava neste- ja kaasutiiviisti kierretulpalla käyttäen sopivaa tiivistettä. Astiat on ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen viiden vuoden välein koestettava reunanumeroiden 2215 (1) ja 2216 mukaisesti vähintään 0,3 MPa (3 bar) ylipaineella. Kukin astia on sopivaa imukykyistä sulloainetta käyttäen pakattava tiiviiseen metalliseen suojapäällykseen. Suojapäällyksen on oltava ilmatiiviisti suljettu ja sulkemislaitteen siten varmistettu, että se ei pääse aukeamaan. Astian täytös saa olla enintään 0,67 kg litraa kohti. Kollin massa saa olla enintään 75 kg. Kolleissa, joiden massa on yli 30 kg, on oltava kädensijat, ellei niitä lähetetä kokokuormana; tai

2304

(jatk.) (b) Riittävän paksusta teräslevystä valmistettuun astiaan, joka on suljettava neste- ja kaasutiiviisti kierretulpalla ja kierteillä varustetulla suojaavalla kuvulla tai vastaavalla laitteella. Astiat on ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen viiden vuoden välein koestettava reunanumeroiden 2215 (1) ja 2216 mukaisesti vähintään 1 MPa (10 bar) ylipaineella. Astian täytös saa olla enintään 0,67 kg litraa kohti. Kollin massa saa olla enintään 75 kg.

(c) Kohtien (a) ja (b) mukaisissa astioissa tulee olla seuraavat selvät luettavissa olevat ja kestävät merkinnät:

valmistajan nimi tai merkki ja astian numero;

sana "propyleeni-imiini";

astian taara ja sen suurin sallittu massa täytettynä;

ensimmäisen ja viimeisimmän kokeen päiväys (kuukausi ja vuosi);

kokeen suorittaneen asiantuntijan leima.

(2) Aineluettelon kohdan 13° etyyli-isosyanaatti on pakattava:

(a) Tiiviisti suljettavaan enintään 1 litran vetoiseen puhtaasta alumiinista valmistettuun astiaan, jonka tilavuudesta saa täyttää enintään 90 prosenttia. Astiat on pakattava sopivaa sulloainetta käyttäen puiseen laatikkoon. Yhteen laatikkoon saa pakata enintään 10 astiaa. Tällaisten kollien on oltava reunanumerossa 3538 olevien pakkausryhmän I pakkausyhdistelmiä koskevien koemääräysten mukaisia. Kollin massa saa olla enintään 30 kg; tai

(b) Puhtaasta alumiinista valmistettuihin astioihin, joiden seinämän paksuus on vähintään 5 mm, tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin astioihin. Astioiden on oltava täysin hitsaamalla valmistettuja, ja ne on ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen viiden vuoden välein koestettava reunanumeroiden 2215 (1) ja 2216 mukaisesti vähintään 0,5 MPa (5 bar) ylipaineella. Astiat on suljettava tiiviisti kahdella päällekkäin olevalla sulkimella, joista ainakin toinen on kierteillä varustettu tai yhtä luotettavalla tavalla varmistettu. Astian tilavuudesta saa täyttää enintään 90 prosenttia.

Tynnyrit, joiden massa on yli 100 kg, on varustettava vieritysvanteilla tai jäykistävillä kaarilla.

(c) Kohdan (b) mukaisissa astioissa tulee olla seuraavat selvät luettavissa olevat ja kestävät merkinnät:

valmistajan nimi tai merkki ja astian numero;

sana "etyyli-isosyanaatti";

astian taara ja sen suurin sallittu massa täytettynä;

ensimmäisen ja viimeisimmän kokeen päiväys (kuukausi ja vuosi);

kokeen suorittaneen asiantuntijan leima.

2305 Aineluettelossa ryhmään (a) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin;

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin alumiinitynnyreihin;

(c) reunanueron 3522 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin teräskanistereihin;

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin muovitynnyreihin, joiden tilavuus saa olla enintään 60 l, tai kiinteäpäätyisiin muovikanistereihin;

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen, muovinen tai metallinen sisäpakkaus.

2306 (1) Aineluettelossa ryhmään (b) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin;

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin;

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin;

2306

(jatk.) (d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin;

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin.

Huom 1. Kohdat (a), (b), (c) ja (d): Kohdan 3° (b) nitrometaania ei saa kuljettaa irrotettavapäätyisissä astioissa.

Huom 2. Kohdat (a), (b), (c) ja (d): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin ja kanistereihin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3553, 3554 ja 3560).

(2) Aineluettelon kohtien 3°, 15°, 17°, 22°, 24° ja 25° ryhmään (b) kuuluvat aineet kuten myös kohtien 41° 57° ryhmään (b) kuuluvat lievästi myrkylliset aineet saa pakata myös reunanumeron 3539 tarkoittamiin yhdistettyihin pakkauksiin (lasi, posliini tai savi).

(3) Kohdan 3° (b) nitrometaania lukuun ottamatta aineluettelossa ryhmään (b) kuuluvat aineet, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on enintään 110 kPa (1,10 bar), saa pakata myös reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, reunanueron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (jäykkä, muovinen sisäastia).

2307 (1) Aineluettelossa ryhmään (c) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin;

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin;

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin;

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin;

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin;

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin; tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin laista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin.

Huom: Kohdat (a), (b), (c) ja (d): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin ja kanistereihin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3553, 3554 ja 3560).

(2) Aineluettelossa ryhmään (c) kuuluvat aineet saa pakata myös reunanumeron 3622 tarkoitta miin metallisiin suurpakkauksiin, reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin, muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (jäykkä, muovinen sisäastia).

2308 (1) Aineluettelon kohtien 3° (b) ja 31° (c) etyylialkoholin ja sen vesiliuokset ja alkoholijuomat saa pakata myös reunanumeron 3524 tarkoittamiin tulpalla suljettaviin puisiin tynnyreihin.

(2) Kun yli 24 tilavuusprosenttia mutta enintään 70 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia kuljetetaan osana valmistusprosessia, voidaan niitä kuljettaa tilavuudeltaan enintään 500 litran puutynnyreissä lisäyksen A.5 määräyksistä poiketen seuraavin ehdoin:

(a) tynnyreiden tiiviys on tarkistettava ennen täyttöä;

(b) riittävä tyhjä tila (vähintään 3 prosenttia) on jätettävä nesteen laajenemiselle;

2308

(jatk.) (c) tynnyrit on kuljetettava tulpanreiät ylöspäin; ja

(d) tynnyrit on kuljetettava konteissa, jotka täyttävät voimassa olevan CSC -sopimuksen (). Kukin tynnyri on kiinnitettävä tätä tarkoitusta varten valmistettuun alustaan ja tuettava sopivalla tavalla niiden liikkumisen estämiseksi kuljetuksen aikana.

(3) Aineluettelon kohtien 3° (b), 4° (b), 5° (b) ja (c), 31° (c), 32° (c), 33° (c), 34° (c) ja kohtien 41° 57° ryhmään (b) kuuluvat lievästi myrkylliset aineet saa pakata myös reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin. Lievempiä vaatimuksia voidaan soveltaa irrotettavapäätyisiin peltipakkauksiin, kun niissä kuljetetaan aineita, joiden viskositetti on yli 200 mm2/s 23 °C:ssa, ja kohdan 5° (c) aineita (ks. reunanumerot 3512, 3552 3554).

Huom: Kohdan 3° (b) nitrometaania ei saa kuljettaa irrotettavapäätyisissä pakkauksissa.

(4) Seuraavia aineita: Aineluettelon kohtien 5° (b), 5° (c) ja 31° (c) 1133 liimoja, 1210 painovärejä, 1263 maalia, 1263 maalien kaltaisia aineita, 1866 hartsiliuosta ja 3269 polyesterihartsia, monikomponenttipakkauksia saa kuljettaa enintään 5 litran määriä metalli- tai muoviastioissa, jotka täyttävät vain reunanumeron 3500 kohtien (1), (2) ja (5) (7) määräykset, edellyttäen, että pakkaukset on kiinnitetty kuormalavoille hihnoilla, kutiste- tai kiristekalvolla tai muulla sopivalla tavalla tai edellyttäen, että pakkaukset ovat pakkausyhdistelmän sisäpakkauksia. Pakkausyhdistelmän suurin kokonaismassa on 40 kg. Rahtikirjamerkintöjen on oltava reunanumeron 2314 (1) ja (3) mukaisia.

2309 Aineluettelon kohdan 28° ilma-alusten hydraulipaineenkehittimien polttoainesäiliöitä saadaan kuljettaa seuraavin tavoin:

(a) yksikön tulee olla kokoonpantu alumiinisesta paineastiasta, jossa on vaippa ja hitsatut päädyt. Tämän astian sisällä tulee olla hitsatusta alumiinisesta astiasta valmistettu varsinainen polttoainesäiliö, jonka tilavuus on enintään 46 litraa. Ulomman astian suunnittelupaineen tulee olla vähintään 1 275 kPa (12,75 bar) ja murtopaineen vähintään 2 755 kPa (27,55 bar). Jokaiselle astialle tulee tehdä valmistuksen yhteydessä ja ennen kuljetusta tiiviyskoe, jossa astia tulee todeta vuotamattomaksi. Valmiiksi koottu yksikkö tulee pakata huolellisesti palamatonta sulloainetta kuten vermikuliittia käyttäen vahvaan tiiviisti suljettavaan metalliseen ulkopakkaukseen, joka suojaa riittävästi kaikkia laitteita. Polttoainetta yksikössä ja kollissa saa olla enintään 42 litraa; tai

(b) yksikön tulee olla kokoonpantu alumiinisesta paineastiasta. Tämän astian sisällä tulee olla hitsattu ilmatiiviisti suljettu polttoainesäiliö, jossa on elastomeerinen enintään 46 litran vetoinen astia. Paineastian suunnittelupaineen tulee olla vähintään 2 860 kPa (28,6 bar) ja murtopaineen vähintään 5 170 kPa (51,70 bar). Jokaiselle astialle tulee tehdä valmistuksen yhteydessä ja ennen kuljetusta tiiviyskoe, jossa astia tulee todeta vuotamattomaksi. Valmiiksi koottu yksikkö tulee pakata huolellisesti palamatonta sulloainetta kuten vermikuliittia käyttäen vahvaan tiiviisti suljettavaan metalliseen ulkopakkaukseen, joka suojaa riittävästi kaikkia laitteita. Polttoainetta yksikössä ja kollissa saa olla enintään 42 litraa.

2310 Astiat tai suurpakkaukset, jotka sisältävät aineluettelon kohdan 31° (c), 32° (c), tai 33° (c) valmisteita, jotka kehittävät pieniä määriä hiilidioksidia ja/tai typpeä, on varustettava reunanumeriden 3500 (8) tai 3601 (6) tarkoittamalla paineentasauslaitteella.

3. Yhteenpakkaaminen

2311 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Tämän luokan eri kohtien aineita tai esineitä saa pakata enintään viisi litraa sisäpakkausta kohti keskenään ja/tai tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin tarkoittamia vaarallisia aineita, reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa.

2311

(jatk.) (3) Aineluettelon kohtien 6°, 7°, 12° ja 13° aineita ei saa pakata yhteen muiden tavaroiden kanssa.

(4) Aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) kuuluvia aineita ei saa pakata yhteen luokkien 1 ja 5.2 (lukuun ottamatta kovettimia ja monikomponenttipakkauksia) aineiden ja esineiden eikä luokan 7 aineiden kanssa.

(5) Mikäli jäljempänä ei ole toisin määrätty, aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) kuuluvia aineita saa pakata enintään 0,5 litraa sisäpakkausta kohti ja 1 litra kollia kohti ja aineluettelon eri kohtien ryhmiin (b) ja (c) kuuluvia aineita enintään 5 litraa sisäpakkausta kohti reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa, jos myös näiden yhteenpakkaaminen on sallittu, ja/tai tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin tarkoittamia vaarallisia aineita edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa.

(6) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen;

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen;

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen; tai

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

(7) Happamia aineita ei saa pakata yhteen emäksisten aineiden kanssa, jos aineet on pakattu helposti särkyviin astioihin.

(8) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä 2302 määräyksiä on noudatettava.

(9) Jos käytetään puista tai pahvista laatikkoa, kollin massa saa olla enintään 100 kg.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkinnät

2312 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) Luokan 3 aineita tai esineitä sisältävä kolli on varustettava mallin no. 3 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohtiin 11° 19°, 32° ja 41° 57° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella.

(4) Aineluettelon kohtiin 21° 26° ja 33° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin no. 8 mukaisella lipukkeella.

(5) Aineluettelon kohtiin 27° ja 28° kuuluvia aineita tai esineitä sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallien 6.1 ja 8 mukaisilla lipukkeilla.

(6) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin no. 12 mukainen lipuke.

(7) Jos kolli sisältää astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, tai astioita, joissa on paineentasauslaite tahi ilman ulkopakkausta olevia paineentasauslaiteella varustettuja astioita, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin no. 11 mukainen lipuke.

2313

B. Rahtikirjamerkinnät

2314 (1) Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä yhtä reunanumerossa 2301 olevaa kursivoitua tunnusnumeroa ja nimeä.

Milloin ainetta ei ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen tai ryhmänimikkeeseen, on käytettävä tunnusnumeroa ja n.o.s-nimikettä tai ryhmänimikettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä ().

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhennys "ADR" (tai "RID"), (esim. "3, 1° (a), ADR").

Kohtien 41° 57° aineiden ja valmisteiden nimeksi merkitään torjunta-aineen () ja palavan nesteen vaarallisin aineosa (esim. "parationi heksaanissa").

Kuljetettaessa jätteitä (ks. reunanumero 2000 (5)) on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Jätettä, sisältää ... ", jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esim. "Jätettä, sisältää 1230 metanolia 3, 17° (b)".

Kuljetettaessa liuoksia tai seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

Jos liuos tai seos sisältää vain yhtä tämän direktiivin alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8)].

Milloin aineluettelossa nimeltä mainittu liuos tai seos taikka nimeltä mainittua ainetta sisältävä liuos tai seos ei kuulu reunanumeron 2300 (5) mukaisesti tähän luokkaan, lähettäjä voi tehdä seuraavan merkinnän: "Aine ei kuulu luokaan 3".

(2) Reunanumeron 2301 kohdan E huomautuksen mukaisissa lähetyksissä on lähettäjän merkittävä rahtikirjaan "Kuljetus reunanumeron 2301 otsikon E HUOMAUTUKSEN mukainen".

(3) Reunanumeron 2308 (4) mukaisissa lähetyksissä on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä "Kuljetus on reunanumeron 2308 (4) mukainen".

2315-

2321

C. Tyhjät pakkaukset

2322 (1) Aineluettelon kohdan 71° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettyinä ollessaankin.

(2) Aineluettelon kohdan 71° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettyinä ollessaankin.

(3) Rahtikirjassa aineesta on käytettävä yhtä aineluettelon kohdassa 71° olevaa kursivoitua nimeä, esim. "Tyhjä pakkaus 3, 71°, ADR".

2322

(jatk.) Puhdistamattomia tyhjiä säiliöajoneuvoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä ja tyhjiä säiliökontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma", viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla esim. "Viimeisin kuorma: 1089 asetaldehydi, 1° (a)".

2323-

2324 D. Siirtymäkauden määräykset

2325 Luokan 3 aineita saa kuljettaa 30 kesäkuuta 1995 saakka 31 joulukuuta 1994 voimassaolleiden määräysten mukaan. Tällöin rahtikirjaan on tehtävä merkintä:"Kuljetus ennen 1 tammikuuta 1995 voimassa olevan ADR mukaan".

2326-

2399

4.1 LUOKKA

HELPOSTI SYTTYVÄT KIINTEÄT AINEET

1. Aineluettelo

2400 (1) Luokan 4.1 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä niitä, jotka on lueteltu reunanumerossa 2401 tai jotka kuuluvat ko. reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2400 (2) 2422 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina.

Huom: Reunanumeron 2401 aineluettelon aineiden määrät, jotka eivät ole tämän luokan, tämän liitteen tai liitteen B määräysten alaisia, ks. reunanumero 2401a.

(2) Luokkaan 4.1 kuuluvat aineet ja esineet, joiden sulamispiste on yli 20 °C, tai jotka penetrometritestin tulosten mukaan ovat pastamaisia (ks. lisäyksen A.3 reunanumero 3310), tai jotka eivät ole nestemäisiä ASTM D 4359-90 testimenetelmän mukaan tai jotka ovat itsereaktiivisia nesteitä. Luokkaan 4.1 kuuluvat:

helposti syttyvät kiinteät aineet ja esineet ja sellaiset, jotka voivat syttyä lentävästä kipinästä tai jotka voivat aiheuttaa tulen syttymisen kitkan vaikutuksesta;

itsereaktiiviset aineet, jotka (normaalissa tai kohonneessa lämpötilassa) saattavat hajota voimakkaan eksotermisesti liian korkeasta kuljetuslämpötilasta johtuen tai joutuessaan kosketukseen epäpuhtauksien kanssa;

itsereaktiivisten aineiden kaltaiset aineet,jotka eroavat näistä siinä, että niiden hajoamislämpötila on yli 75 °C ja jotka saattavat hajota voimakkaan eksotermisesti ja jotka tietyissä pakkauksissa saattavat vastata luokan 1 räjähteiden kriteerejä;

räjähteet, jotka on kostutettu sellaisella määrällä vettä tai alkoholia tai jotka sisältävät sellaisen määrän pehmitintä tai epäherkistävää ainetta, että niiden räjähdysominaisuudet on neutraloitu.

Huom: 1. Itsereaktiiviset aineet ja itsereaktiivisten aineiden valmisteet eivät ole luokan 4.1 itsereaktiivisia aineita, jos

Huom: 1. ne ovat räjähteitä luokan 1 kriteerien mukaan;

Huom: 1. ne ovat luokan 5.1 kriteerien mukaan hapettavia aineita;

Huom: 1. ne ovat luokan 5.2 kriteerien mukaan orgaanisia peroksideja;

Huom: 1. niiden hajoamislämpö on vähemmän kuin 300 J/g;

Huom: 1. niiden itsekiihtyvä hajoamislämpötila (SADT) on yli 75 °C 50 kg:n kollissa, tai testit ovat osoittaneet niiden olevan vapautettuja tyypin G aineina [ks. lisäyksen A.1 reunanumero 3104 (2) (g)].

2400

(jatk.) Huom: 2. Hajoamislämpö voidaan määrittää käyttäen mitä tahansa kansainvälisesti tunnettua menetelmää esim. differentiaalista pyyhkäisykalorimetriaa (DSC) ja adiabaattista kalorimetriaa.

Huom: 3. Itsekiihtyvä hajoamislämpötila (SADT) on alhaisin lämpötila, jossa aineen hajoaminen voi tapahtua kuljetukseen käytetyssä pakkauksessa. SADT-arvon määritystä koskevat vaatimukset ovat lisäyksessä A.1 reunanumerossa 3103.

(3) Luokan 4.1 aineet ja esineet jaetaan seuraavasti:

A. Orgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet ja esineet

B. Epäorgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet ja esineet

C. Räjähdysaineet räjähtämättömässä tilassa

D. Itsereaktiivisten aineiden kaltaiset aineet

E. Itsereaktiiviset aineet, jotka eivät vaadi lämpötilavalvontaa

F. Itsereaktiiviset aineet, jotka vaativat lämpötilanvalvonnan

G. Tyhjät pakkaukset

Luokan 4.1 rn 2401 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet lukuunottamatta kohdissa 5° ja 15° mainittuja aineita kuuluvat vaarallisuusasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimella (a), (b) tai (c) merkityistä ryhmistä:

ryhmä (a): erittäin vaaralliset aineet

ryhmä (b): vaaralliset aineet

ryhmä (c): vähäistä vaaraa aiheuttavat aineet

Kaikki normaalisti kostutettuina olevat kiinteät aineet, jotka kuivina olisi luokiteltava räjähdysaineiksi, ovat eri kohdissa ryhmän (a) aineita.

Itsereaktiiviset aineet luokitellaan eri kohdissa ryhmään (b).

Itsereaktiivisten aineiden kaltaiset aineet ovat eri kohdissa ryhmien (b) tai (c) aineita.

(4) Aineet ja esineet, joita ei ole reunanumeron 2401 aineluettelossa nimeltä mainittu, voidaan luokitella tämän luokan kohtiin 3° 8° ja vaarallisuusryhmiin (a) (c) joko niistä saadun kokemuksen perusteella tai lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3320 ja 3321 mukaisilla testimenetelmillä saatujen tulosten perusteella. Luokituksen kohtiin 11° 14°, 16° ja 17° sekä vaarallisuusryhmän määrittämisen näissä kohdissa on perustettava testimenetelmien antamiin tuloksiin lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3320 ja 3321 mukaisesti; myös kokemukset on otettava huomioon, jos ne johtavat tiukempaan luokitukseen.

(5) Luokiteltaessa aineita ja esineitä, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, tähän luokkaan lisäyksen A.3 rn 3320 ja 3321 testien perusteella, sovelletaan seuraavia ehtoja:

(a) Helposti syttyvät jauhemaiset, rakeiset tai pastamaiset aineet kohdissa 1°, 4°, 6° 8°, 11°, 12°, 14°, 16° ja 17° on luokiteltava luokkaan 4.1, jos ne saadaan helposti syttymään antamalla sytytyslähteen (esim. palava tulitikku) vaikuttaa niihin lyhyen aikaa, ja jos niiden syttyessä liekki leviää nopeasti, palamisaika mitatulla 100 mm:n matkalla on vähemmän kuin 45 s tai palamisnopeus on enemmän kuin 2,2 mm/s.

(b) Kohdan 13° metallien tai metalliseosten jauheet on luokiteltava luokkaan 4.1, jos ne voivat syttyä liekin vaikutuksesta ja reaktio leviää koko näytteeseen kymmenessä minuutissa tai sitä lyhyemmässä ajassa.

2400

(jatk.) (6) Luokiteltaessa aineita ja esineitä, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, aineluettelon reunanumeron 2401 eri kohtien kirjaimilla merkittyihin ryhmiin lisäyksen A.3 reunanumeroiden ja 3321 testien perusteella, sovelletaan seuraavia ehtoja:

(a) Aineluettelon kohtien 4°, 6° 8°, 11°, 12°, 14°, 16° ja 17° helposti syttyvät kiinteät aineet, joiden palamisaika testattaessa on vähemmän kuin 45 s 100 mm:n matkalla ja:

(a) (i) liekki ylittää kostutetun vyöhykkeen, on luokiteltava ryhmään (b);

(a) (ii) kostutettu vyöhyke pysäyttää liekin vähintään neljässä minuutissa, on luokiteltava ryhmään (c);

(b) Aineluettelon kohdan 13° metallien ja metalliseosten jauheet, joita testattaessa reaktio:

(a) (i) leviää yli koko näytteen vähintään viidessä minuutissa, on luokiteltava ryhmään (b);

(a) (ii) leviää yli koko näytteen yli viidessä minuutissa, on luokiteltava ryhmään (c).

(7) Jos 4.1 luokan aineen vaarallisuusryhmä muuttuu reunanumerossa 2401 mainitusta siihen lisättyjen muiden aineiden johdosta, tällainen seos on luokiteltava aineluettelon siihen kohtaan ja ryhmään, mihin se todellisen vaarallisuutensa perusteella kuuluu.

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta ks. myös reunanumero 2002 (8).

(8) Jos aine on nimeltä mainittu reunanumeron 2401 aineluettelon saman kohdan useammassa vaarallisuusryhmässä, kysymykseen tuleva ryhmä voidaan määrittää testitulosten perusteella lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3320 ja 3321 mukaisesti sekä kohdan (6) kriteerien perusteella.

(9) Lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3320 ja 3321 testien sekä kohdan (6) kriteerien perusteella voidaan myös määrittää, ovatko aineluettelossa nimeltä mainitun aineen ominaisuudet sellaiset, ettei aine kuulu tähän luokkaan (ks. reunanumero 2414).

(10) Luokan 4.1 epästabiilien pysymättömien aineiden kuljetus on sallittu vain, jos on suoritettu tarvittavat toimenpiteet kuljetuksen aikana tapahtuvien vaarallisten hajoamis- tai polymeroitumisreaktioiden estämiseksi. Tällöin tulee erityisesti varmistua siitä, etteivät kuljetusastiat sisällä sellaisia aineita, jotka voivat kiihdyttää näitä reaktioita.

(11) Helposti syttyvien, hapettavien kiinteiden aineiden, joiden Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisun "Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta" tunnusnumero on 3097, kuljetus on kielletty [ks. kuitenkin reunanumeron 2002 (8) kohdan 2.3.1 taulukon alaviite (1)].

Itsereaktiiviset aineet

(12) Itsereaktiivisten aineiden hajoaminen voi alkaa lämmön, katalyyttisesti vaikuttavien epäpuhtauksien (esim. happojen, raskasmetalliyhdisteiden, emästen), kitkan tai iskun vaikutuksesta. Lämpötilan nousu kiihdyttää hajoamisnopeutta, ja se vaihtelee aineesta riippuen. Hajoamisen seurauksena voi syntyä myrkyllisiä kaasuja tai höyryjä erityisesti silloin, kun ei tapahdu aineen syttymistä. Määrättyjen itsereaktiivisten aineiden lämpötilaa on valvottava. Jotkut itsereaktiiviset aineet voivat hajota räjähtäen, erityisesti jos ne ovat suljetussa tilassa.

Tätä ominaisuutta voidaan muuttaa lisäämällä laimennusaineita tai käyttämällä sopivia pakkauksia. Muutamat itsereaktiiviset aineet palavat voimakkaasti. Itsereaktiivisia aineita ovat esim. seuraavat yhdistetyypit:

alifaattiset atsoyhdisteet (-C-N=N-C-);

orgaaniset atsidit (-C-N3);

diatsoniumsuolat (-CN2+ Z P);

N-nitrosoyhdisteet (-N-N=O); ja

aromaattiset sulfohydratsidit (-S02-NH-NH2).

Tämä luettelo ei ole tyhjentävä, ja muita reaktiivisia ryhmiä sisältävillä aineilla ja joillakin aineiden seoksilla voi olla samanlaiset ominaisuudet.

2400

(jatk.) (13) Itsereaktiiviset aineet jaetaan seitsemään tyyppiin niiden aiheuttaman vaaran perusteella. Luokitusperusteet niille aineille, joita ei ole reunanumeron 2401 aineluettelossa nimeltä mainittu, on annettu lisäyksessä A.1, reunanumerossa 3104. Itsereaktiivisia aineita on tyypistä A, jonka kuljetus on kielletty pakkauksessa, jossa se on testattu, tyyppiin G, joka ei ole luokan 4.1 määräysten alainen [(ks. reunanumero 2414 (5)]. Luokitus tyyppeihin B F riippuu suoraan kuljetettavaksi sallitusta aineen enimmäismäärästä pakkauksessa.

(14) Seuraavia itsereaktiivisia aineita ei saa kuljettaa:

tyyppiä A olevat itsereaktiiviset aineet [ks. lisäys A.1, reunanumero 3104 (2) a)];

(15) Reunanumerossa 2401 luetellut itsereaktiiviset aineet ja niiden valmisteet on jaettu kohtien 31° 50° ryhmänimikkeisiin ja tunnusnumeroihin 3221 3240.

Kohtien 31° 50° aineiden luokitus perustuu teknisesti puhtaisiin aineisiin (paitsi milloin alle 100 %:inen pitoisuus on mainittu). Muille aineen pitoisuuksille luokituksen saa tehdä lisäyksen A.1 reunanumeron 3104 mukaisesti.

Ryhmänimikkeet määrittelevät:

itsereaktiivisen aineen tyypin, B F, ks. kohta (13);

fysikaalisen tilan (nestemäinen/kiinteä); ja

lämpötilavalvonnan (tarvittaessa), ks. kohta (20).

(16) Itsereaktiivisten aineiden tai niiden valmisteiden, joita ei ole reunanumeron 2401 aineluettelossa nimeltä mainittu, luokituksen ja ryhmänimikkeen määrää jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.

(17) Katalyyttejä kuten sinkkiyhdisteitä saa lisätä joihinkin itsereaktiivisiin aineisiin niiden reaktiivisuuden muuttamiseksi. Katalyytin tyypistä ja pitoisuudesta riippuen tämä voi johtaa lämpöstabiilisuuden alenemiseen ja muutokseen räjähdysominaisuuksissa. Jos jompikumpi näistä ominaisuuksista muuttuu, uusi valmiste on arvioitava uudelleen luokitusmenetelmän mukaisesti.

(18) Näytteet itsereaktiivisista aineista tai niiden valmisteista, joita ei ole reunanumeron 2401 aineluettelossa nimeltä mainittu ja joille ei ole saatavilla täydellistä testitulosten sarjaa ja joita kuljetetaan lisätestejä tai arviointeja varten, on luokiteltava itsereaktiivisten aineiden tyypin C soveltuvaan kohtaan edellyttäen, että seuraavat ehdot on täytetty:

saatavilla olevien tietojen perusteella näyte ei ole vaarallisempi kuin tyypin B itsereaktiivinen aine;

näyte on pakattu pakkaustapoja OP2A tai OP2B käyttäen ja määrä kuljetusyksikköä kohden on enintään 10 kg;

saatavilla olevien tietojen perusteella mahdollinen valvontalämpötila on riitävän alhainen estämään itsereatiivisen aineen hajoamisen ja riittävän korkea estämään eri ainefaasien erottumisen vaarallisessa määrin.

(19) Kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi itsereaktiiviset aineet flegmatoidaan usein laimentamalla. Jos aineen prosenttiosuus on määrätty, tarkoitetaan sillä massaprosenttia pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Jos laimenninta käytetään, itsereaktiivinen aine on testattava laimentimen kanssa siinä pitoisuudessa ja muodossa, jota käytetään kuljetuksessa. Laimentimia, joita käytettäessä itsereaktiivinen aine voi väkevöityä vaarallisessa määrin kollin vuotaessa, ei saa käyttää. Laimentimen on oltava yhteensopiva itsereaktiivisen aineen kanssa. Yhteensopivia aineita tässä mielessä ovat ne kiinteät aineet ja nestemäiset aineet, joilla ei ole haitallista vaikutusta itsereaktiivisen aineen lämpöstabiilisuuteen tai vaaran tyyppiin. Nestemäisten laimentimien valmisteissa, jotka vaativat lämpötilavalvontaa [ks. kohta (20)], kiehumispisteen on oltava vähintään 60 °C ja leimahduspisteen vähintään 5 °C. Nesteen kiehumispisteen on oltava vähintään 50 °C korkeampi kuin itsereaktiivisen aineen valvontalämpötila.

2400

(jatk.) (20) Valvontalämpötila on korkein lämpötila, jossa itsereaktiivista ainetta voidaan turvallisesti kuljettaa. Kuljetuksen aikana lämpötilan kollin välittömässä läheisyydessä oletetaan ylittävän 55 °C vain suhteellisen lyhyen ajan 24 tunnin aikavälillä. Mikäli valvontalämpötilaa ei pystytä ylläpitämään, voi olla tarpeellista käynnistää hätätoimenpiteet. Hälytyslämpötila on lämpötila, jossa nämä toimenpiteet on käynnistettävä.

Valvonta- ja hälytyslämpötilat saadaan itsekiihtyvästä hajoamislämpötilasta, SADT (ks. taulukko 1). SADT-arvo on määritettävä, jotta tiedetään, onko aineen kuljetuslämpötilaa valvottava. Määräykset SADT-arvon määrittämiseksi ovat lisäyksen A.1 reunanumerossa 3103.

>TAULUKON PAIKKA>

Itsereaktiivisten aineiden, joiden SADT-arvo on enintään 55 °C, lämpötilaa on valvottava kuljetuksen aikana. Valvontalämpötila ja hälytyslämpötila ovat reunanumeron 2401 aineluettelossa. Todellinen kuljetuslämpötila voi olla alhaisempi kuin valvontalämpötila, mutta sen tulee olla sellainen, etteivät ainefaasit erotu vaarallisessa määrin.

A. Orgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet ja esineet

2401 1° Kumin teollisessa käsittelyssä syntyneet helposti syttyvät aineet:

(b) 1345 kumijäte jauhettu tai 1345 kumijäte kuitupitoinen jauhettu tai rakeistettu.

2° Kaupalliset helposti syttyvät esineet:

(c) 1331 kitkasytytteiset tulitikut (mistä tahansa raapaisusta syttyvät), 1944 varmuustulitikut, 1945 parafinoidut tulitikut, 2254 tuulessa sammumattomat tulitikut, 2623 kiinteät sytyttimet, joissa on palavaa nestettä.

3° Heikosti nitratusta nitroselluloosasta valmistetut esineet:

(c) 1324 nitroselluloosapohjaiset gelatinoidut filmit jätettä lukuunottamatta, 2000 selluloidi paloina, tankoina, rullina, levyinä, putkina jne. jätettä lukuunottamatta,

1353 heikosti nitratulla nitroselluloosalla kyllästetyt kuidut, n.o.s. tai 1353 heikosti nitratulla nitroselluloosalla kyllästetyt kankaat, n.o.s.

Huom: 2006 itsekuumenevat nitroselluloosapohjaiset muovit, n.o.s. ja 2002 selluloidijätteet ovat luokan 4.2 aineita (ks. reunanumero 2431, kohta 4°).

4° (c) 3175 kiinteät aineet tai kiinteiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät palavia nesteitä, n.o.s., kun palavien nesteiden leimahduspiste on enintään 100 °C.

5° Orgaaniset helposti syttyvät aineet sulassa muodossa:

2304 naftaleeni, sulassa muodossa,

3176 orgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet, sulassa muodossa n.o.s.

Huom: 1334 raaka tai puhdistettu naftaleeni on kohdan 6° aine.

2401

(jatk.) 6° Orgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä ja orgaanisten helposti syttyvien kiinteiden aineiden seokset, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 1325 orgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet, n.o.s.;

(c) 1312 borneoli, 1328 heksametyleenitetra-amiini, 1332 metaldehydi, 1334 raaka naftaleeni tai 1334 puhdistettu naftaleeni, 2213 paraformaldehydi, 2538 nitronaftaleeni, 2717 synteettinen kamferi, 1325 orgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet, n.o.s.

Huom: 2304 naftaleeni, sulassa muodossa, on kohdan 5° aine.

7° Orgaaniset myrkylliset helposti syttyvät kiinteät aineet ja orgaanisten myrkyllisten helposti syttyvien aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 2926 orgaaniset myrkylliset helposti syttyvät kiinteät aineet, n.o.s.

(c) 2926 orgaaniset myrkylliset helposti syttyvät kiinteät aineet, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

8° Orgaaniset syövyttävät helposti syttyvät kiinteät aineet ja orgaanisten syövyttävien helposti syttyvien kiinteiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 2925 orgaaniset syövyttävät helposti syttyvät kiinteät aineet, n.o.s.;

(c) 2925 orgaaniset syövyttävät helposti syttyvät kiinteät aineet, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

B. Epäorgaaniset helposti syttyvät kiinteät aineet ja esineet

11° Epäorgaaniset ei-metalliset aineet helposti syttyvässä muodossa:

(b) 1339 fosforiheptasulfidi (P4S7), joka ei sisällä keltaista eikä valkoista fosforia, 1341 fosforiseskvisulfidi (P4S3), joka ei sisällä keltaista eikä valkoista fosforia, 1343 fosforitrisulfidi (P4S6), joka ei sisällä keltaista eikä valkoista fosforia, 2989 kaksiemäksinen lyijyfosfiitti, 3178 epäorgaaninen helposti syttyvä kiinteä aine, n.o.s.;

Huom: Keltaista tai valkoista fosforia sisältävien fosforisulfidien kuljetus on kielletty.

(c) 1338 amorfinen punainen fosfori, 1350 rikki (myös rikkikukka), 2687 disykloheksyyliammoniumnitriitti, 2989 kaksiemäksinen lyijyfosfiitti, 3178 epäorgaaninen helposti syttyvä kiinteä aine, n.o.s.

Huom: 2448 rikki, sulassa muodossa on kohdan 15° aine.

12° Orgaanisten yhdisteiden helposti syttyvät metallisuolat:

(b) 3181 orgaanisten yhdisteiden helposti syttyvät metallisuolat, n.o.s.;

(c) 1313 kalsiumresinaatti, 1314 kalsiumresinaatti, sulassa muodossa, 1318 saostettu kobolttiresinaatti, 1330 mangaaniresinaatti, 2001 kobolttinaftenaattijauheet, 2714 sinkkiresinaatti, 2715 alumiiniresinaatti, 3181. orgaanisten yhdisteiden helposti syttyvät metallisuolat, n.o.s.

13° Metallit ja metalliseokset jauheena tai muussa helposti syttyvässä muodossa:

Huom: 1. Metallit ja metalliseokset, jotka jauheena tai muussa helposti syttyvässä muodossa ovat alttiita itsesyttymiselle, ovat 4.2 luokan aineita (ks. reunanumero 2431, kohta 12°).

Huom: 2. Metallit ja metalliseokset, jotka jauheena tai muussa helposti syttyvässä muodossa veden vaikutuksesta kehittävät helposti syttyviä kaasuja, ovat 4.3 luokan aineita (ks. reunanumero 2471, kohdat 11° 15°).

(b) 1309 alumiinijauhe, päällystetty, 1323 ferrocerium, 1326 hafniumjauhe, kostutettuna vähintään 25 % vettä sisältävänä, 1333 cerium, levyinä, tankoina, harkkoina, 1352 titaanijauhe, kostutettuna vähintään 25 % vettä sisältävänä, 1358 zirkoniumjauhe, kostutettu vähintään 25 % vettä sisältävänä, 3089 metallijauhe, helposti syttyvä, n.o.s.

2401

(jatk.) Huom: 1. Hafnium-, titaani- ja zirkoniumjauheiden on sisällettävä näkyvä ylimäärä vettä.

Huom: 2. Hafnium-, titaani- ja zirkoniumjauheet, kostutetut, mekaanisesti valmistetut hiukkaskooltaan vähintään 53 mikronia tai kemiallisesti valmistetut hiukkaskooltaan vähintään 840 mikronia, eivät ole tämän direktiivin alaisia.

(c) 1309 alumiinijauhe, päällystetty, 1346 piijauhe, amorfinen, 1869 magnesium tai 1869 magnesiumseokset, palloina, lastuina tai nauhoina, 2858 zirkonium, kuiva, lankakelana, metallilevyinä, ohuina metallilevyinä (paksuus alle 254 mikronia mutta vähintään 18 mikronia), 2878 titaanin huokoiset granulaatit tai 2878 titaanin huokoinen jauhe, 3089 metallijauhe, helposti syttyvä, n.o.s.

Huom: 1. Magnesiumseokset, joissa on enintään 50 % magnesiumia, eivät ole tämän direktiivin alaisia.

Huom: 2. Piijauhe, muissa olomuodoissa, ei ole tämän direktiivin alainen.

Huom: 3. 2009 zirkonium, kuiva, levyinä tai lankakelana paksuuden ollessa alle 18 mikronia, on 4.2 luokan aine [ks. reunanumero 2431, kohta 12° (c)]. Zirkonium, kuiva, levyinä tai lankakelana paksuuden ollessa vähintään 254 mikronia, ei ole tämän direktiivin alainen.

14° Helposti syttyvät metallihydridit

(b) 1437 zirkoniumhydridi, 1871 titaanihydridi, 3182 metallihydridit, helposti syttyvät, n.o.s.;

(c) 3182 metallihydridit, helposti syttyvät, n.o.s.

Huom: 1. Metallihydridit, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan muodostavat helposti syttyviä kaasuja, ovat 4.3 luokan aineita (ks. reunanumero 2471, kohta 16°).

Huom: 2. 2870 alumiiniboorihydridi tai 2870 laitteissa oleva alumiiniboorihydridi on 4.2 luokan aine [ks. reunanumero 2431, kohta 17° (a)].

15° Epäorgaaniset helposti syttyvät aineet sulassa muodossa:

2448 rikki, sulassa muodossa.

Huom: 1. 1350 kiinteä rikki on kohdan 11° (c) aine.

Huom: 2. Muiden epäorgaanisten helposti syttyvien sulassa muodossa olevien aineiden kuljetus on kielletty.

16° Epäorgaaniset, myrkylliset helposti syttyvät kiinteät aineet ja epäorgaanisten myrkyllisten helposti syttyvien kiinteiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 1868 dekaboraani, 3179 epäorgaaninen, myrkyllinen, helposti syttyvä kiinteä aine, n.o.s.;

(c) 3179 epäorgaaninen, myrkyllinen, helposti syttyvä kiinteä aine, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

17° Epäorgaaniset, syövyttävät helposti syttyvät kiinteät aineet ja epäorgaanisten, syövyttävien helposti syttyvien kiinteiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3180 epäorgaaninen, syövyttävä helposti syttyvä kiinteä aine, n.o.s.;

(c) 3180 epäorgaaninen, syövyttävä helposti syttyvä kiinteä aine, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

C. Räjähdysaineet, räjähtämättömässä tilassa

Huom: 1. Muita kuin kohdissa 21° 25° mainittuja räjähtämättömässä tilassa olevia räjähdysaineita ei saa kuljettaa 4.1 luokan aineina.

Huom: 2. Aineluettelon kohtien 21° 25° aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2404).

2401

(jatk.) 21° Seuraavat vedellä kostutetut räjähdysaineet:

(a) 1310 ammoniumpikraatti, kostutettu vähintään 10 paino-% vettä, 1322 dinitroresorsinoli, kostutettu vähintään 15 paino-% vettä, 1336 nitroguanidiini (pikriitti), kostutettu vähintään 20 paino-% vettä, 1337 nitrotärkkelys, kostutettu vähintään 20 paino-% vettä, 1344 trinitrofenoli, kostutettu vähintään 30 paino-% vettä, 1347 hopeapikraatti, kostutettu vähintään 30 paino-% vettä, 1349 natriumpikramaatti, kostutettu vähintään 20 paino-% vettä, 1354 trinitrobentseeni, kostutettu vähintään 30 paino-% vettä, 1355 trinitrobentsoehappo, kostutettu vähintään 30 paino-% vettä, 1356 trinitrotolueeni, kostutettu vähintään 30 paino-% vettä, 1357 ureanitraatti, kostutettu vähintään 20 paino-% vettä, 1517 zirkoniumpikramaatti, kostutettu vähintään 20 paino-% vettä, 2852 dipikryylisulfidi, kostutettu vähintään 10 paino-% vettä.

Huom: 1. Räjähdysaineet, joiden vesipitoisuus on alle annettujen raja-arvojen, ovat 1 luokan aineita.

Huom: 2. Veden pitää olla tasaisesti jakautunut koko räjähdysaineeseen. Kuljetuksen aikana seoksessa ei saa tapahtua mitään erottumista, joka vähentää inertisyyttä.

Huom: 3. Vedellä kostutetut räjähdysaineet eivät saa räjähtää normaalilla räjäytys nallilla, eivätkä ne saa aiheuttaa massaräjähdystä voimakkaallakaan räjäyttimellä ().

22° Seuraavat myrkylliset vedellä kostutetut räjähdys-aineet:

(a) 1320 dinitrofenoli, kostutettu vähintään 15 paino-% vettä, 1321 dinitrofenolaatit, kostutettu vähintään 15 paino-% vettä, 1348 natriumdinitro-o-kresolaatti, kostutettu vähintään 15 paino-% vettä.

Huom: 1. Räjähdysaineet, joiden vesipitoisuus on alle annettujen raja-arvojen, ovat 1 luokan aineita.

Huom: 2. Veden pitää olla tasaisesti jakautunut koko räjähdysaineeseen. Kuljetuksen aikana seoksessa ei saa tapahtua mitään erottumista, joka vähentää inertisyyttä.

Huom: 3. Vedellä kostutetut räjähdysaineet eivät saa räjähtää normaalilla räjäytysnallilla, eivätkä ne saa aiheuttaa massaräjähdystä voimakkaallakaan räjäyttimellä ().

23° Seuraavat tehottomiksi tehdyt räjähdysaineet:

(b) 2907 isosorbidi-dinitraatin seos, jossa on vähintään 60 % laktoosia, mannoosia, tärkkelystä tai kalsiumvetyfosfaattia tai muuta flegmatoimisainetta edellyttäen, että se on vähintään yhtä tehokasta.

24° Seuraavat nitratut selluloosaseokset:

(a) 2555 nitroselluloosa, jossa on vähintään 25 % vettä, 2556 nitroselluloosa, jossa on vähintään 25 % alkoholia ja enintään 12,6 % typpeä kuiva-aineesta, 2557 nitroselluloosa, jossa on enintään 12,6 % typpeä kuiva-aineesta, seoksena pehmittimen kanssa tai ilman pehmitintä, pigmentin kanssa tai ilman pigmenttiä.

Huom: 1. 2556 nitroselluloosa, joka sisältää vähintään 25 % alkoholia tai 2557 nitroselluloosa, jossa on enintään 12,6 % typpeä kuiva-aineesta, seoksena pehmittimen kanssa tai ilman pehmitintä, pigmentin kanssa tai ilman pigmenttiä, on pakattava astioihin, jotka ovat rakenteeltaan sellaisia, etteivät ne voi räjähtää kasvaneen sisäisen paineen vaikutuksesta.

Huom: 2. Nitroselluloosaseokset, joiden vesi-, alkoholi- tai pehmitinpitoisuus on annettuja arvoja pienempi, ovat 1 luokan aineita (ks. reunanumero 2101, kohta 4° ja kohta 26°).

25° Seuraava myrkyllinen atsidi:

(a) 1571 bariumatsidi, kostutettu vähintään 50 % vettä sisältävänä.

Huom: Alle 50 % vettä sisältävän bariumatsidin kuljetus on kielletty.

D. Itsereaktiivisten aineiden kaltaiset aineet

26° Seuraavat itsereaktiivisten aineiden kaltaiset aineet:

(b) 3242 atsodikarbonamidi

(c) 2956 5-tert-butyyli-2,4,6-trinitro-m-ksyleeni (ksyleenimyski), 3251 isosorbidi-5-mononitraatti.

2401

(jatk.) Huom: 1. Kohdan 26° aineita koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2404 (3)].

Huom: 2. Isosorbidi-5-mononitraatti tai tämän aineen valmisteet eivät ole tämän direktiivin alaisia, jos ne osoittautuvat testien perusteella [ks. lisäys A.1, reunanumero 3101 (1)] liian epäherkiksi kuuluakseen luokkaan 1.

E. Itsereaktiiviset aineet, jotka eivät vaadi lämpötilavalvontaa

31° (b) 3221 itsereaktiivinen aine, tyyppi B, nestemäinen ()

32° (b) 3222 itsereaktiivinen aine, tyyppi B, kiinteä kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

33° b) 3223 itsereaktiivinen aine, tyyppi C, nestemäinen kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

34° b) 3224 itsereaktiivinen aine, tyyppi C, kiinteä kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

35° b) 3225 itsereaktiivinen aine, tyyppi D, nestemäinen ()

36° b) 3226 itsereaktiivinen aine, tyyppi D, kiinteä, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2401

(jatk.) 37° b) 3227 itsereaktiivinen aine, tyyppi E, nestemäinen ()

38° b) 3228 itsereaktiivinen aine, tyyppi E, kiinteä ()

39° b) 3229 itsereaktiivinen aine, tyyppi F, nestemäinen ()

40° b) 3230 itsereaktiivinen aine, tyyppi F, kiinteä ()

F. Itsereaktiiviset aineet, jotka vaativat lämpötilavalvontaa

Huom: Kohtien 41° 50° aineet ovat itsereaktiivisia aineita, jotka hajoavat helposti normaalissa lämpötilassa, ja niitä on tästä syystä kuljetettava riittävästi jäähdytetyssä lämpö tilassa. Näiden itsereaktiivisten aineiden kuljetuksessa lämpötila ei saa ylittää ilmoitettua valvontalämpötilaa.

41° b) 3231 itsereaktiivinen aine, tyyppi B, nestemäinen, lämpötilavalvottu ()

42° b) 3232 itsereaktiivinen aine, tyyppi B, kiinteä, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

43° b) 3233 itsereaktiivinen aine, tyyppi C, nestemäinen, lämpötilavalvottu kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

44° b) 3234 itsereaktiivinen aine, tyyppi C, kiinteä, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

45° b) 3235 itsereaktiivinen aine, tyyppi D, nestemäinen, lämpötilavalvottu kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2401

(jatk.) 46° b) 3236 itsereaktiivinen aine, tyyppi D, kiinteä, lämpötilavalvottu kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

47° b) 3237 itsereaktiivinen aine, tyyppi E, nestemäinen, lämpötilavalvottu, ()

48° b) 3238 itsereaktiivinen aine, tyyppi E, lämpötilavalvottu, ()

49° b) 3239 itsereaktiivinen aine, tyyppi F, nestemäinen, lämpötilavalvottu, ()

50° b) 3240 itsereaktiivinen aine, tyyppi F, kiinteä, lämpötilavalvottu, ()

G. Tyhjät pakkaukset

51° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt ja tyhjät säiliökontit sekä irtokuljetuksissa käytetyt tyhjät ajoneuvot, ja tyhjät pienkontit, jotka ovat sisältäneet luokan 4.1 aineita.

2401a Aineluettelon kohtien 1° 4°, 6°, 11° 14° aineet eivät ole tämän luokan tämän liitteen tai liitteen B alaisia, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Aineluettelon ryhmään (b) kuuluvia aineita on yksittäisessä sisäpakkauksessa enintään 3 kg ja kollissa enintään 12 kg;

(b) Aineluettelon ryhmään (c) kuuluvia aineita on yksittäisessä sisäpakkauksessa enintään 6 kg ja kollissa enintään 24 kg.

Edellä mainittuja ainemääriä saa kuljettaa pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3538 määräykset.

Pakkaamisessa on noudatettava lisäyksen A.5 yleisten pakkausmääräysten reunanumeron 3500 (1) ja (2) sekä (5) (7) määräyksiä.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2402 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia, tiettyjä aineita koskevissa erityispakkausmääräyksissä, reunanumeroissa 2403 2405, toisin sanota.

Suurpakkausten on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(2) Reunanumeroiden 2400 (3) ja 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavia pakkauksia on käytettävä:

- pakkausryhmän I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "X" aineluettelon ryhmään (a) kuuluville aineille;

- pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X" tai pakkaus ryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" aineluettelon ryhmään (b) kuuluville aineille; ja

- pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X" taikka pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y" aineluettelon ryhmään (c) kuuluville aineille.

Huom: 4.1. luokan aineiden kuljettamisesta säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa sekä irrallisena, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2403 Aineluettelon kohdan 5° aineita ja kohdan 15° sulaa rikkiä saa kuljettaa vain säiliöautossa (ks. lisäys B.1a) tai säiliökontissa (ks. lisäys B.1b).

2404 (1) Aineluettelon kohtien 21°, 22°, 23° ja 25° aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin, reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin tai reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin, joissa kaikissa on ainakin yksi kosteudenkestävä sisäsäkki, tai

(b) reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään, josssa on kosteudenkestävä sisäpakkaus. Metallista sisä- tai ulkopakkausta ei kuitenkaan sallita.

Pakkausten täytyy olla sellaisia, että veden tai flegmatointiaineen määrä ei vähene kuljetuksen aikana.

(2) Aineluettelon kohdan 24° aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin terästynnyreihin,

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin alumiinitynnyreihin,

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin teräskanistereihin,

(d) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin,

2404

(jatk.) (e) reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin,

(f) reunanumeron 3530 tarkoittamiin pahvilaatikoihin,

(g) reunanumeron 3532 tarkoittamiin teräs- tai alumiinilaatikoihin,

(h) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin; kuitenkaan metallista sisätai ulkopakkausta ei saa käyttää.

Metalliastiat on valmistettava ja suljettava siten, että astian sisäinen paine ei ylitä 300 kPa (3 bar).

2555 nitroselluloosaa, joka sisältää vähintään 25 paino- % vettä, saa pakata myös reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin ja -kanistereihin.

Jos 2557 nitroselluloosa, jossa on enintään 12,6 paino- % typpeä kuivamassasta, pehmitettynä tai ilman pehmitintä, pigmentoituna tai ilman pigmenttiä, pakataan metalliastiaan, on käytettävä monikerroksisesta paperista valmistettua sisäsäkkiä.

Jos 2555 nitroselluloosa, joka sisältää vähintään 25 paino- % vettä tai 2556 nitroselluloosa, joka sisältää vähintään 25 paino- % alkoholia, on pakattu vaneritynnyreihin, pahvitynnyreihin tai pahvilaatikoihin, on käytettävä kosteudenkestävää sisäsäkkiä, pakkauksen sisäpintaan kiinnitettyä muovikalvoa tai sisäpuolista muovipinnoitetta.

Kaikkien pakkausten tulee olla sellaisia, että vesi-, alkoholi- tai flegmatoimisainepitoisuus ei vähene kuljetuksen aikana.

(3) (a) Aineluettelon kohdan 26° aineet on pakattava reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin, joissa on muovisäkki tai yhtä tehokas vuoraus. Kollin massa saa olla enintään 50 kg.

(2) (b) 3242 atsodikarbonamidi, kohta 26° (b), saadaan pakata myös:

(2) b) sisäpakkauksena olevaan yksinkertaiseen muovisäkkiin, joka on pahvilaatikossa.Täytös saa olla enintään 50 kg, tai

(2) b) sisäpakkauksena oleviin muovipulloihin, purkkeihin, säkkeihin tai laatikoihin, joiden enimmäismassa on 5 kg sijoitettuna ulkopakkauksena olevaan pahvilaatikkoon tai pahvitynnyriin.Pakkauksen täytös saa olle enintään 25 kg.

2405 (1) Aineluettelon kohdan 31° aineiden pakkaustavat on lueteltu taulukossa 2 ja on merkitty tunnuksella OP1A OP8A nesteille ja tunnuksella OP1B OP8B kiinteille aineille. Aineet on pakattava rn 2401 ja taulukoiden 2(A) ja 2(B) mukaisesti. Pienempää kollikokoa vastaavaa pakkausmenetelmää (tarkoittaa pienempää OP numeroa) voidaan käyttää, mutta suurempaa kollikokoa vastaavaa pakkausmenetelmää (tarkoittaa suurempaa OP numeroa) ei saa käyttää. Pakkausryhmän I koekriteerien mukaisia metallipakkauksia ei saa käyttää. Pakkausyhdistelmissä sulloaine ei saa olla helposti syttyvää, eikä se saa aiheuttaa itsereaktiivisen aineen hajoamista vuodon sattuessa.

(2) Mallin no. 01 mukaisella varoituslipukkeella varustettujen kollien tulee täyttää reunanumeron 2102 (4) ja (6) määräykset.

(3) Itsereaktiivisille aineille tai itsereaktiivisten aineiden valmisteille, joita ei ole nimeltä mainittu reunanumerossa 2401, tulee oikea pakkaustapa valita seuraavilla menetelmillä:

(a) tyypin B itsereaktiivinen aine:

Aineille on käytettävä pakkaustapaa OP5A tai OP5B, jos aineet täyttävät lisäyksen A.1 reunanumeron 3104 (2) b) kriteerit kyseiselle pakkaukselle. Mikäli itsereaktiivinen aine täyttää nämä kriteerit ainoastaan pienemmässä kuin pakkaustapojen OP5A tai OP5B mukaisissa pakkauksissa (tämä tarkoittaa OP1A OP4A tai OP1B OP4B mukaisissa pakkauksissa), on käytettävä pienempää OP numeroa vastaavaa pakkaustapaa.

2405

(jatk.) (b) tyypin C itsereaktiivinen aine:

Aineille on käytettävä pakkaustapaa OP6A tai OP6B edellyttäen että, ne täyttävät lisäyksen A.1 reunanumeron 3104 (2) (c) kriteerit kyseiselle pakkaukselle. Mikäli itsereaktiivinen aine täyttää nämä kriteerit vain pienemmässä kuin pakkaustapojen OP6A tai OP6B mukaisissa pakkauksissa, on käytettävä pienempää OP numeroa vastaavaa pakkaustapaa.

(c) tyypin D itsereaktiivinen aine:

On käytettävä pakkaustapoja OP7A tai OP7B.

(d) tyypin E itsereaktiivinen aine:

On käytettävä pakkaustapoja OP8A tai OP8B.

(e) tyypin F itsereaktiivinen aine:

On käytettävä pakkaustapoja OP8A tai OP8B.

(4) Aineluettelon kohtien 39° (b), 40° (b), 49° (b) tai 50° (b) aineita saa kuljettaa suurpakkauksissa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen asettamilla ehdoilla, jos se on testien perusteella vakuuttunut, että kuljetus voidaan turvallisesti suorittaa. Testien tulee vähintään:

osoittaa, että itsereaktiivinen aine täyttää lisäyksen A.1 reunanumerossa 3104 (2) (f) annetut luokitusperusteet;

osoittaa yhteensopivuus kaikkien niiden materiaalien kanssa, jotka yleensä joutuvat kosketukseen aineen kanssa kuljetuksen aikana;

tarvittaessa määrittää valvonta- ja hälytyslämpötilat aineen kuljetukselle suurpakkauksessa SADT-arvon perusteella;

tarvittaessa suunnitella hätätapauksia varten varolaitteet; ja

määritellä mahdollisesti tarvittavat erityisvaatimukset.

(5) Metallisen tai täysseinäisellä metallikehikolla varustetun yhdistetyn suurpakkauksen räjähdysmäisen murtumisen estämiseksi varolaitteet tulee suunnitella siten, että ne pystyvät tuulettamaan kaikki hajoamistuotteet ja höyryt, jotka kehittyvät vähintään yhden tunnin tulipalon aikana (lämpökuormitus 110 kW/m2) tai itsekiihtyvän hajoamisen seurauksena.

(6) Astiat js suurpakkaukset on varustettava reunanumeron 3500 (8) tai 3601 (6) tarkoittamilla paineentasauslaitteilla, kun ne sisältävät kohtien 31° (b), 33° (b), 35° (b), 37° (b), 39° (b), 41° (b), 43° (b), 45° (b), 47° (b) tai 49° (b) aineita, joista vapautuu pieniä määriä kaasuja.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2406 (1) Aineluettelossa ryhmään (b) kuuluvat kohtien 1° 17° aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin ja -kanisterihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin yhdistettyihin pakkauksiin (lasi, posliini, savi), tai

(h) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin.

(2) Aineluettelon kohtien 1° 17° aineet, jotka on luokiteltu ryhmään (b) ja joiden sulamispiste on yli 45 °C, tai jotka ovat pastamaisia penetrometritestin mukaan (ks. lisäyksen A.3 reunanumero 3310) tai jotka eivät ole nestemäisiä ASTM D 4359-90 testimenetelmän mukaisesti voidaan pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin tai reunaunmeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin käyttäen tarvittaessa yhtä tai useampaa pölytiivistä sisäsäkkiä, tai

(b) reunanumeron 3532 tarkoittamiin teräs- tai alumiinilaatikoihin, reunanumeron 3527 tarkoittamiin puulaatikoihin, reunanumeron 3528 tarkoittamiin vanerilaatikoihin, reunanumeron 3529 tarkoittamiin muihin puupohjaisesta levystä tehtyihin laatikoihin, reunanumeron 3530 tarkoittamiin pahvilaatikoihin tai reunanumeron 3531 tarkoittamiin muovilaatikoihin, käyttäen tarvittaessa yhtä tai useampaa pölytiivistä sisäsäkkiä, tai

(c) reunanumeron 3533 tarkoittamiin pölytiiviisiin tekstiilisäkkeihin, reunanumeron 3534 tarkoittamiin pölytiiviisiin kudottuihin muovisäkkeihin tai reununumeron 3535 tarkoittamiin pölytiiviisiin muovisäkkeihin, reunanumeron 3536 tarkoittamiin pölytiiviisiin paperisäkkeihin edellyttäen, että tavaroita kuljetetaan kokokuormana tai säkit on kuormattu kuormalavoille.

(3) Ryhmään (b) luokitellut aineluettelon kohtien 1°, 6°, 7°, 8°, 12°, 13°, 16° ja 17° aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3624 tarkoittamaan jäykkään muoviseen suurpakkaukseen, tai

(b) reunanumeron 3625 tarkoittamaan yhdistettyyn suurpakkaukseen, jossa on muovinen sisäastia, lukuun ottamatta kuitenkaan tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

(4) Ryhmään (b) luokitellut aineluettelon kohtien 1°, 6°, 12° ja 13° aineet, joiden sulamispiste on yli 45 °C tai jotka ovat pastamaisia penetrometritestin mukaan (ks. lisäyksen A.3 reunanumero 3310) tai jotka eivät ole nestemäisiä ASTM D 4359-90 testimenetelmän mukaisesti, saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin, tai

(b) reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin.

(5) Ryhmään (b) luokitellut aineluettelon kohtien 1°, 6° ja 12° aineet, joiden sulamispiste on yli 45 °C tai jotka ovat pastamaisia penetrometritestin mukaan (ks. lisäyksen A.3 reunanumero 3310) tai jotka eivät ole nestemäisiä ASTM D 4359-90 testimenetelmän mukaisesti, saa pakata myös reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin lukuunottamatta tyyppejä 13H1, 13L1 ja 13 M1 edellyttäen, että aineet kuljetetaan kokokuormana tai suursäkit on kuormattu kuormalavoille.

2407 (1) Aineluettelossa ryhmään (c) luokitellut kohtien 1° 17° aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin ja -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin yhdistettyihin pakkauksiin (lasi, posliini ja savi), tai

(h) reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin, tai

(i) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, tai

(j) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin, tai

(k) reunaumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia, lukuun ottamatta kuitenkaan tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

(2) Ryhmään (c) luokitellut aineluettelon kohtien 1° 17° aineet, joiden sulamispiste on yli 45 °C tai jotka ovat pastamaisia penetrometritestin mukaan (ks. lisäyksen A.3 reunanumero 3310) tai jotka eivät ole nestemäisiä ASTM D 4359-90 testimenetelmän mukaisesti, saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin tai reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin käyttäen tarvittaessa yhtä tai useampaa pölytiivistä sisäsäkkiä,

(b) reunanumeron 3532 tarkoittamiin teräs- tai alumiinilaatikoihin, reunanumeron 3527 tarkoittamiin puulaatikoihin, reunanumeron 3528 tarkoittamiin vanerilaatikoihin, reunanumeron 3529 tarkoittamiin muihin puupohjaisesta levystä tehtyihin laatikoihin, reunanumeron 3530 tarkoittamiin pahvilaatikoihin, reunanumeron 3531 tarkoittamiin muovilaatikoihin käyttäen laatikoissa yhtä tai useampaa pölytiivistä sisäsäkkiä tarpeen vaatiessa, tai

(c) reunanumeron 3533 tarkoittamiin pölytiiviisiin tekstiilisäkkeihin, reunanumeron 2407 3534 tarkoittamiin pölytiiviisiin kudottuihin muovisäkkeihin, reunanumeron 3535 tarkoittamiin pölytiiviisiin muovisäkkeihin tai reunanumeron 3536 tarkoittamiin pölytiiviisiin paperisäkkeihin.

(3) Ryhmään (c) luokitellut aineluettelon kohtien 6°, 11° 14°, 16° ja 17° aineet, joiden sulamispiste on yli 45 °C tai jotka ovat pastamaisia penetrometritestin mukaan (ks. lisäyksen A.3 reunanumero 3310) tai jotka eivät ole nestemäisiä ASTM D 4359-90 testimenetelmän mukaisesti, saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin lukuunottamatta tyyppejä 13H1, 13L1 ja 13M1, tai

(b) reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin, tai

(c) reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin, tai

(d) reunanumeron 3625 tarkoittamiin tyypin 11HZ2 yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia.

2408 Aineluettelon kohdan 3 (c) selluloidilevyjä saa kuljettaa myös pakkaamattomina kuormalavoilla, käärittynä muovikalvoon ja sidottuna sopivalla tavalla esim. terässidevanteella kokokuormana umpinaisessa ajoneuvossa. Kuormatun kuormalavan massa saa olla enintään 1 000 kg.

2409-

2410 3. Yhteenpakkaaminen

2411 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Aineluettelon kohtien 21° 26° ja 31° 50° aineita ei saa pakata yhteen muiden aineiden kanssa.

(3) Luokan 4.1 aineluettelon eri kohtien aineita, lukuun ottamatta kohdassa (2) mainittuja aineita, ja mikäli tämän luokan aineista ei jäljempänä kohdassa (7) toisin määrätä, saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään keskenään ja eri luokkien vaarallisten aineiden kanssa edellyttäen, että näiden yhteenpakkaaminen on sallittua sekä tavaroiden kanssa, jotka eivät ole näiden määräysten tarkoittamia vaarallisia aineita edellyttäen, etteivät pakattavat aineet reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Kutakin 4.1 luokan ainetta saa olla sisäpakkausta kohden enintään 5 kg.

(4) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen;

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen;

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen; tai

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

(5) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä 2402 määräyksiä on noudatettava.

(6) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä kollin massa saa olla enintään 100 kg.

(7) Ryhmään (b) tai (c) luokiteltuja aineluettelon kohtien 1° 5° ja 11° 14° aineita ei saa pakata yhteen 5.1 luokan vaarallisuusryhmiin (a) tai (b) reunanumerossa 2501 luokiteltujen aineiden kanssa.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkinnät

2412 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen aineen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) 4.1 luokan aineita sisältävät kollit on varustettava mallin no. 4.1 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohtien 7°, 16°, 22° tai 25° aineita sisältävät kollit on varustettava lisäksi mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella ja kohtien 8° ja 17° aineita sisältävät kollit mallin no. 8 mukaisella lipukkeella.

(4) Aineluettelon kohtiin 31°, 32°, 41° tai 42° kuuluvia itsereaktiivisia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin no. 01 mukaisella lipukkeella. Lipuketta ei tarvitse käyttää, jos toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt testatulle pakkaustyypille tämän lipukkeen poisjättämisen, koska testitulokset ovat osoittaneet, ettei itsereaktiivinen aine kyseisessä pakkauksessa ole räjähdysvaarallinen [ks. reunanumero 2414 (4)].

(5) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin no. 12 mukainen lipuke.

(6) Jos kollissa on nestettä sisältäviä astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, tai astioita, joissa on paineentasauslaite, tahi ilman ulkopakkausta olevia paineentasauslaitteella varustettuja astioita, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin no. 11 mukainen lipuke.

2413 B. Rahtikirjamerkinnät

2414 (1) Tavarasta on käytettävä rahtikirjassa yhtä reunanumerossa 2401 olevaa kursivoitua tunnusnumeroa ja nimeä.

Mikäli ainetta ei ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen tai ryhmänimikkeeseen, on käytettävä aineen tunnusnumeroa ja n.o.s.-nimikettä tai ryhmänimikettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä ().

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhennys "ADR" /tai "RID"), esim. "4.1, 6° (b), ADR".

Kuljetettaessa jätteitä [ks. reunanumero 2000 (4)] on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: 2414 "Jätettä, sisältää ...", jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esim. "Jätemaata, sisältää tolueenia 4.1, 4° (c), ADR".

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

Jos nimeltä mainittu aine ei kuulu rn 2400 (9) mukaisesti tähän luokkaan, lähettäjä voi tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan: "Aine ei kuulu 4.1 luokkaan."

(2) Kuljetettaessa aineita ja esineitä toimivaltaisen viranomaisen määräämillä ehdoilla [ks. reunanumerot 2400 (16) ja 2405 (4)] rahtikirjaan on tehtävä seuraava merkintä:

"Kuljetus on reunanumeron 2414 (2) mukainen."

(3) Kuljetettaessa itsereaktiivisen aineen näytettä reunanumeroiden 2400 (18) ja 2405 (6) mukaisesti rahtikirjaan on tehtävä seuraava merkintä:

"Kuljetus on reunanumeron 2414 (3) mukainen."

(4) Jos reunanumeron 2412 (4) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän perusteella mallin no. 01 mukaista lipuketta ei vaadita, rahtikirjaan on tehtävä seuraava merkintä:

"Mallin no. 01 mukaista varoituslipuketta ei vaadita."

(5) Kuljetettaessa tyypin G itsereaktiivisia aineita (ks. lisäyksen A.1 reunanumero 3104 (2) (g)) lähettäjä voi tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan:

"Aine ei kuulu luokkaan 4.1."

(6) Itsereaktiivisille aineille, jotka vaativat lämpötilavalvontaa kuljetuksen aikana, rahtikirjaan on tehtävä seuraava merkintä:

"Valvontalämpötila: ..... °C Hälytyslämpötila: .... °C".

(7) Jos liuos tai seos sisältää vain yhtä tämän direktiivin määräysten alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8) (a)].

(8) Jos kiinteä aine jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa, tavaran nimeen lisätään "sulassa muodossa", jollei tämä esiinny jo aineen nimessä.

2415-

2421 C. Tyhjät pakkaukset

2422 (1) Aineluettelon kohdan 51° puhdistamattomat, tyhjät pakkaukset ja tyhjät, puhdistamattomat suurpakkaukset lukuunottamatta kohdassa (2) esitettyjä, on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytenä olleessaankin.

(2) Aineluettelon kohdan 51° puhdistamattomat, tyhjät pakkaukset mukaanlukien tyhjät 2422 suurpakkaukset, joiden ulkopinnalle on kiinnittynyt ainetta, jota niissä on aiemmin kuljetettu, on kuljetettava vuotamattomissa pakkauksissa.

(3) Puhdistamattomia, tyhjiä pakkauksia mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset, jotka ovat sisältäneet kohdan 13° (b) vedellä kostutettuja aineita tai kohtien 21° 25° aineita, ei saa kuljettaa, jollei aineen jäänteitä ole pakattu siten, ettei veden tai muun flegmatointiaineen määrä voi vähetä. Puhdistamattomia, tyhjiä pakkauksia, jotka ovat sisältäneet kohtien 31° 50° aineita, ei saa kuljettaa, jollei ole suoritettu toimenpiteitä aineiden vaarallisen hajoamisen estämiseksi.

(4) Aineluettelon kohdan 51° puhdistamattomat, tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset ja kohdan (2) mukaiset pakkaukset on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin niiden ollessa täysiä.

(5) Rahtikirjassa aineesta on käytettävä yhtä kursivoitua aineluettelon kohdassa 51° olevaa nimeä, esim. "Tyhjä pakkaus, 4.1, 51°, ADR". Puhdistamattomia säiliöautoja, tyhjiä säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä, tyhjiä säiliökontteja, tyhjiä irtokuljetuksissa käytettyjä ajoneuvoja ja tyhjiä pienkontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma", viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla esim. "Viimeisin kuorma: 2304 sula naftaleeni, 5°."

2423-

2424 D. Siirtymäkauden määräykset

2425 Luokan 4.1 aineita ja esineitä saa kuljettaa 30 kesäkuuta 1995 saakka 31 joulukuuta 1994 voimassaolleiden määräysten mukaan. Tällöin rahtikirjaan on tehtävä merkintä:"Kuljetus ennen 1 tammikuuta 1995 voimassa olevan ADR mukaan".

2426-

2429 LUOKKA 4.2

HELPOSTI ITSESTÄÄN SYTTYVÄT AINEET

1. Aineluettelo

2430 (1) Luokan 4.2 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä niitä, jotka on lueteltu reunanumerossa 2431 tai jotka kuuluvat ko. reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2430 (2) 2452 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina.

(2) Luokkaan 4.2 kuuluvat seuraavat aineet ja esineet:

aineet mukaan lukien seokset ja liuokset (nestemäiset tai kiinteät), jotka jo pieninä ainemäärinä syttyvät ilman vaikutuksesta viidessä minuutissa. Niitä sanotaan helposti itsestään syttyviksi (pyroforisiksi) aineiksi;

aineet ja esineet mukaan lukien seokset ja liuokset, jotka kuumenevat itsestään ilman vaikutuksesta, vaikkei niihin tuoda energiaa. Nämä aineet voivat syttyä vain määrien ollessa suuria (kilogrammoja) ja pitkän ajan (tunteja, vuorokausia) kuluessa. Niitä sanotaan itsestään kuumeneviksi aineiksi.

2430

(jatk.) (3) Luokan 4.2 aineet ja esineet jaetaan seuraavasti:

A. Orgaaniset helposti itsestään syttyvät aineet.

B. Epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät aineet.

C. Organometalliset helposti itsestään syttyvät yhdisteet.

D. Tyhjät pakkaukset.

Luokan 4.2 reunanumeron 2431 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet ja esineet kuuluvat vaarallisuusasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimella (a), (b) tai (c) merkityistä ryhmistä:

ryhmä (a) helposti itsestään syttyvät (pyroforiset) aineet,

ryhmä (b) itsestään kuumenevat aineet,

ryhmä (c) lievästi itsestään kuumenevat aineet.

(4) Reunanumeron 2431 kohtien 3° 5°, 12°, 15°, 16°, 31° ja 32° aineet ja esineet, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, voidaan luokitella aineluettelon kohtaan ja vaarallisuusryhmään joko niistä saadun kokemuksen perusteella tai lisäyksen A.3 reunanumeroissa 3330 3333 esitettyillä testimenetelmillä saatujen tulosten perusteella. Luokittelun aineluettelon kohtiin 6° -10°, 14°, 17° 21° ja 33° samoin kuin vaarallisuusryhmän määrittämisen näissä kohdissa on perustuttava testituloksiin lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3330 3333 mukaisesti; kokemukset on myös otettava huomioon, jos ne johtavat tiukempaan luokitukseen.

(5) Luokiteltaessa aineita ja esineitä, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, tähän luokkaan lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3330 3333 testien perusteella, sovelletaan seuraavia ehtoja:

(a) Kiinteät helposti itsestään syttyvät (pyroforiset) aineet on luokiteltava 4.2 luokkaan, jos ne syttyvät viidessä minuutissa tai pudotessaan 1 m korkeudelta;

(b) Helposti itsestään syttyvät (pyroforiset) nesteet luokitellaan 4.2 luokkaan, jos ne:

(i) kaadettuna inertille alustalle syttyvät viiden minuutin kuluessa, tai

(ii) edellisen kohdan (i) testin ollessa negatiivinen, kaadettuna kuivalle, poimutetulle suodatinpaperille (Whatman n:o 3 suodatinpaperi) sytyttävät tai hiillyttävät alustan viidessä minuutissa;

(c) Aineet on luokiteltava 4.2 luokkaan, jos niistä otettu koekuutio, jonka sivun pituus on 10 cm, syttyy itsestään tai kuumenee yli 200 °C lämpötilaan 140 °C:n koelämpötilassa 24 tunnin aikana. Tämä arviointi perustuu puuhiilen itsesyttymislämpötilaan, joka on 50 °C käytettäessä 27 m3:n koekuutiota. Aineet, joiden itsesyttymislämpötila on korkeampi kuin 50 °C käytettäessä 27 m3:n koekuutiota, eivät ole 4.2 luokan aineita.

(6) Luokiteltaessa aineita ja esineitä, joita ei oleaineluettelossa nimeltä mainittu, aineluettelon reunanumeron 2431 eri kohtien kirjaimella (a), (b) tai (c) merkittyihin ryhmiin lisäyksen A.3 reunanumeron 3330 3333 testimenetelmien perusteella, sovelletaan seuraavia ehtoja:

(a) Helposti itsestään syttyvät (pyroforiset) aineet on luokiteltava ryhmään a);

(b) Itsestään kuumenevat aineet ja esineet on luokiteltava ryhmään (b), jos niistä otettu koekuutio, jonka sivun pituus on 2,5 cm, syttyy itsestään tai kuumenee yli 200 °C lämpötilaan 140 °C koelämpötilassa 24 tunnin aikana;

(c) Hieman itsestään kuumenevat aineet on luokiteltava ryhmään (c), jos niistä otetussa koekuutiossa, jonka sivun pituus on 2,5 cm, ei havaita edellä kohdassa (b) esitettyjä ilmiöitä annetuissa olosuhteissa, mutta niistä otettu koekuutio, jonka sivun pituus on 10 cm, syttyy itsestään tai kuumenee yli 200 °C lämpötilaan 140 °C koelämpötilassa 24 tunnin aikana.

2430

(jatk.) (7) Jos 4.2 luokan aineen vaarallisuusryhmä muuttuu reunanumerossa 2431 mainitusta siihen lisättyjen muiden aineiden johdosta, tällainen seos on luokiteltava aineluettelon siihen kohtaan ja ryhmään, mihin se vaarallisuutensa perusteella todellisuudessa kuuluu.

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta, ks. myös reunanumero 2002 (8).

(8) Jos aine on nimeltä mainittu reunanumeron 2431 aineluettelon saman kohdan useammassa ryhmässä, kysymykseen tuleva ryhmä voidaan määrittää testitulosten perusteella lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3330 3333 mukaisesti sekä kohdan (6) kriteerien perusteella.

(9) Lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3330 3333 testien sekä kohdan (6) kriteerien perusteella voidaan myös määrittää, ovatko aineluettelossa nimeltä mainitun aineen ominaisuudet sellaiset, ettei aine kuulu tähän luokkaan (ks. reunanumero 2444).

(10) Reunanumeroiden 2435 (2), 2436 (2) sekä 2437 (3) ja (4) pakkausmääräyksissä aineita ja aineiden seoksia, joiden sulamispiste on yli 45 °C, pidetään kiinteinä aineina.

(11) Itsestään kuumenevien, hapettavien kiinteiden aineiden, joiden Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisun "Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta" tunnusnumero on 3127, kuljetus on kielletty (ks. kuitenkin reunanumeron 2002 (8) kohdan 2.3.1 taulukon alaviite (1).

A. Orgaaniset helposti itsestään syttyvät aineet

2431 1° Hiili, jauhettu, rakeina tai paloina

(b) 1361 hiili tai 1361 hiilimusta, eläin- tai kasviperäinen

(c) 1361 hiili tai 1361 hiilimusta, eläin- tai kasviperäinen, 1362 hiili, aktivoitu.

Huom: 1. Höyryaktivaatiomenetelmällä valmistetut hiilet ja mineraaliperäinen aktivoimaton hiilimusta eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

Huom: 2. Mineraaliperäiset aktivoimattomat hiilet ja itsestään kuumenemattomassa tilassa oleva hiilipöly eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

2° Eläin- ja kasviperäiset aineet:

(b) 1374 kalajauho, (kalajäte), stabiloimaton;

(c) 1363 kopra, 1386 siemenkakku, joka sisältää enemmän kuin 1,5 painoprosenttia öljyä ja enintään 11 painoprosenttia kosteutta, 2217 siemenkakku, joka sisältää enintään 1,5 painoprosenttia öljyä ja enintään 11 painoprosenttia kosteutta.

3° Teollisesti valmistetut kuidut, kankaat ja vastaavat tuotteet:

(c) 1364 puuvillajäte, öljyinen, 1365 puuvilla, kostea, 1379 tyydyttymättömillä öljyillä käsitelty paperi, epätäydellisesti kuivattu (hiilipaperi mukaanlukien), 1373 eläinkuidut tai kasvikuidut tai synteettiset kuidut, n.o.s. kyllästettynä öljyllä, tai 1373 eläinperäiset kankaat tai kasviperäiset kankaat tai synteettiset kankaat, n.o.s., kyllästettynä öljyllä.

4° Heikosti nitratusta selluloosasta valmistetut aineet:

(c) 2002 selluloidi, jäte, 2006 muovit, nitroselluloosapohjaiset, itsestään kuumenevat, n.o.s.

Huom: 1353 heikosti nitratulla selluloosalla kyllästetyt kuidut ja kankaat, jotka eivät kuumene itsestään ja 2000 selluloidi ovat 4.1 luokan aineita [ks. reunanumero 2401, 3° (c).

2431

(jatk.) 5° Kiinteät orgaaniset helposti itsestään syttyvät aineet, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä, ja kiinteiden orgaanisten helposti itsestään syttyvien aineiden, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä, seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2846 pyroforiset kiinteät aineet, orgaaniset, n.o.s.;

(b) 1369 p-nitrosodimetyylianiliini, 2940 9-fosfabisyklononaanit (syklo-oktadieenifosfiinit), 3088 itsestään kuumeneva orgaaninen kiinteä aine, n.o.s.

(c) 3088 itsestään kuumeneva orgaaninen kiinteä aine, n.o.s.

6° Nestemäiset orgaaniset helposti itsestään syttyvät aineet, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä ja orgaanisten helposti itsestään syttyvien aineiden liuokset, jotka eivät ole myrkyllisiä tai syövyttäviä (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2845 pyroforinen neste, orgaaninen, n.o.s.;

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2433).

(b) 3183 itsestään kuumeneva neste, orgaaninen, n.o.s.;

(c) 3183 itsestään kuumeneva neste, orgaaninen, n.o.s.

7° Kiinteät orgaaniset helposti itsestään syttyvät myrkylliset aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3128 itsestään kuumeneva kiinteä aine, orgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3128 itsestään kuumeneva kiinteä aine, orgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

8° Nestemäiset orgaaniset helposti itsestään syttyvät myrkylliset aineet ja orgaanisten helposti itsestään syttyvien myrkyllisten aineiden liuokset (kuten valmisteet ja jätteeet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3184 itsestään kuumeneva neste, orgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3184 itsestään kuumeneva neste, orgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

9° Kiinteät orgaaniset helposti itsestään syttyvät syövyttävät aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3126 itsestään kuumeneva kiinteä orgaaninen aine, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 3126 itsestään kuumeneva kiinteä orgaaninen aine, syövyttävä, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

10° Nestemäiset orgaaniset helposti itsestään syttyvät syövyttävät aineet ja helposti itsestään syttyvien orgaanisten syövyttävien aineiden liuokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3185 itsestään kuumeneva neste, syövyttävä, orgaaninen, n.o.s.;

(c) 3185 itsestään kuumeneva neste, syövyttävä, orgaaninen, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

B. Epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät aineet

11° Fosfori

(a) 1381 fosfori, valkoinen tai keltainen, kuiva, tai 1381 fosfori valkoinen tai keltainen, veden alla tai 1381 fosfori valkoinen tai keltainen liuoksena.

Huom: 2447 fosfori, valkoinen tai keltainen sulassa muodossa on kohdan 22° aine.

2431

(jatk.) 12° Metallit ja metalliseokset jauheena, pölynä tai rakeina tai jossain muussa helposti itsestään syttyvässä muodossa:

(a) 1854 bariumseokset, pyroforiset, 1855 kalsium, pyroforinen tai 1855 kalsiumseokset, pyroforiset, 2008 zirkoniumjauhe, kuiva, 2545 hafniumjauhe, kuiva, 2546 titaanijauhe, kuiva, 2881 metallikatalyytti, kuiva, 1383 pyroforinen metalli, n.o.s. tai 1383 pyroforinen seos, n.o.s.;

(b) 1378 metallikatalyytti, kostutettu havaittavalla ylimäärällä nestettä, 2008 zirkoniumjauhe, kuiva, 2545 hafniumjauhe, kuiva, 2546 titaanijauhe, kuiva, 2881 metallikatalyytti, kuiva, 3189 itsestään kuumeneva metallijauhe, n.o.s.;

Huom: kohtaan a) ja b): Tunnusnumerot 1378 ja 2881 sisältävät ainoastaan nikkeliin, kobolttiin, kupariin, mangaaniin ja näiden metallien yhdisteisiin perustuvat metallikatalyytit.

c) 1932 zirkoniumjäte, 2008 zirkoniumjauhe, kuiva, 2009 zirkonium, kuiva, viimeisteltyinä levyinä, liuskoina tai lankakelana (alle 18 ìm), 2545 hafniumjauhe, kuiva, 2546 titaanijauhe, kuiva, 2793 rautametallin porauslastut, sorvinlastut tai jyrsinlastut itsestään kuumenevassa muodossa, 2881 metallikatalyytti, kuiva, 3189 itsestään kuumeneva metallijauhe, n.o.s.

Huom: 1. 2858 viimeistellyt zirkoniumtuotteet, joiden paksuus on vähintään 18 ìm, ovat 4.1 luokan aineita [ks. reunanumero 2401, 13° (c)].

Huom: 2. 1326 hafniumjauheet, 1352 titaanijauheet tai 1358 zirkoniumjauheet, kostutetut vähintään 25 % vettä, ovat 4.1 luokan aineita (ks. reunanumero 2401, 13°).

Huom: 3. Metallien itsestään syttymättömässä muodossa olevat pöly ja jauhe, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ovat 4.3 luokan aineita (ks. reunanumero 2471, 13°).

13° Sulfidit, hydrosulfidit ja ditioniitit helposti itsestään syttyvässä muodossa:

(b) 1382 kaliumsulfidi, vedetön tai 1382 kaliumsulfidi, jossa on vähemmän kuin 30 % kidevettä, 1384 natriumditioniitti (natriumhydrosulfiitti), 1385 natriumsulfidi, vedetön tai 1385 natriumsulfidi, jossa on vähemmän kuin 30 % kidevettä, 1923 kalsiumditioniitti (kalsiumhydrosulfiitti), 1929 kaliumditioniitti (kaliumhydrosulfiitti), 2318 natriumhydrosulfidi, jossa on vähemmän kuin 25 % kidevettä;

Huom: Vähintään 30 % kidevettä sisältävä 1847 kaliumsulfidi, vähintään 30 % kidevettä sisältävä 1849 natriumsulfidija vähintään 25 % kidevettä sisältävä 2949 natriumhydrosulfidi ovat 8 luokan aineita [ks. reunanumero 2801, 45° (b)].

(c) 3174 titaanidisulfidi

14° Metallisuolat ja -alkoholaatit, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä, helposti itsestään syttyvässä muodossa:

(b) 3205 maa-alkaalimetallien alkoholaatit, n.o.s.;

(c) 3205 maa-alkaalimetallien alkoholaatit, n.o.s.

15° Metallisuolat ja -alkoholaatit, syövyttävät, helposti itsestään syttyvässä muodossa:

(a) 2441 titaanitrikloridi, pyroforinen tai 2441 titaanitrikloridiseokset, pyroforiset;

(b) 1431 natriummetylaatti, 3206 alkaalimetallialkoholaatit, n.o.s.;

(c) 3206 alkaalimetallialkoholaatit, n.o.s.

Huom: 2869 titaanitrikloridi tai titaanitrikloridiseokset, jotka eivät ole helposti itsestään syttyviä, ovat 8 luokan aineita, [ks. reunanumero 2801, 11° (b) tai (c)].

16° Kiinteät epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät aineet, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3200 pyroforinen kiinteä aine, epäorgaaninen, n.o.s.;

(b) 2004 magnesiumdiamidi, 3190 itsestään kuumeneva kiinteä aine, epäorgaaninen, n.o.s.;

2431

(jatk.) (c) 1376 rautaoksidi, käytetty, tai 1376 rautaoksidi, huokoinen, käytetty, joka on saatu kivihiilikaasun puhdistuksessa, 2210 maneb (mangaanieteeni-1,2-bis-ditiokarbamaatti) tai 2210 manebvalmiste, jossa on vähintään 60 % manebia, 3190 itsestään kuumeneva kiinte aine, epäorgaaninen, n.o.s.

Huom: 2968 maneb tai 2968 manebvalmisteet itsestään kuumenemista vastaan stabiloidut, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ovat 4.3 luokan aineita [ks. reunanumero 2471, 20° (c)].

17° Epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät nesteet, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä ja epäorgaanisten helposti itsestään syttyvien aineiden, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä, liuokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2870 alumiiniboorihydridi, tai 2870 alumiiniboorihydridiä sisältävät laitteet, 3194 pyroforinen neste, epäorgaaninen, n.o.s.;

Huom: 1. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2433).

Huom: 2. Muut palavassa muodossa olevat metallihydridit ovat 4.1 luokan aineita (ks. reunanumero 2401, 14°).

Huom: 3. Metallihydridit, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ovat 4.3 luokan aineita (ks. reunanumero 2471, 16°).

(b) 3186 itsestään kuumeneva neste, epäorgaaninen, n.o.s.;

(c) 3186 itsestään kuumeneva neste, epäorgaaninen, n.o.s.

18° Kiinteät epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät myrkylliset aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3191 itsestään kuumeneva kiinteä aine, epäorgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3191 itsestään kuumeneva kiinteä aine, epäorgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

19° Nestemäiset epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät myrkylliset aineet ja epäorgaanisten helposti itsestään syttyvien myrkyllisten aineiden liuokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1380 pentaboraani;

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2433).

(b) 3187 itsestään kuumeneva neste, epäorgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3187 itsestään kuumeneva neste, epäorgaaninen, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

20° Kiinteät epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät syövyttävät aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3192 itsestään kuumeneva kiinteä aine, epäorgaaninen, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 3192 itsestään kuumeneva kiinteä aine, epäorgaaninen, syövyttävä, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

21° Nestemäiset epäorgaaniset helposti itsestään syttyvät syövyttävät aineet ja epäorgaanisten helposti itsestään syttyvien syövyttävien aineiden liuokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3188 itsestään kuumeneva neste, epäorgaaninen, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 3188 itsestään kuumeneva neste, epäorgaaninen, syövyttävä, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

22° 2447 fosfori, valkoinen tai keltainen, sulana.

2431

(jatk.) C. Organometalliset helposti itsestään syttyvät yhdisteet

Huom: 1. Organometalliset yhdisteet ja niiden liuokset, jotka eivät ole helposti itsestään syttyviä, mutta jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ovat 4.3 luokan aineita (ks. reunanumero 2471, 3°).

Huom: 2. Palavat liuokset, joissa on organometallisia yhdisteitä, ja jotka eivät ole helposti itsestään syttyviä ja jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan eivät kehitä palavia kaasuja, ovat 3 luokan aineita.

Huom: 3. Aineluettelon kohtien 31° 33° aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2433).

31° Helposti itsestään syttyvät metallialkyylit ja metalliaryylit

(a) 1366 dietyylisinkki, 1370 dimetyylisinkki, 2005 magnesiumdifenyyli, 2445 litiumalkyylit, 3051 alumiinialkyylit, 3053 magnesiumalkyylit, 2003 metallialkyylit, n.o.s. tai 2003 metalliaryylit, n.o.s.

32° Muut helposti itsestään syttyvät organometalliset yhdisteet

(a) 3052 alumiinialkyylihalidit, 3076 alumiinialkyylihydridit, 3049 metallialkyylihalidit, n.o.s. tai 3049 metalliaryylihalidit, n.o.s., 3050 metallialkyylihydridit, n.o.s. tai 3050 metalliaryylihydridit, n.o.s.

33° Helposti itsestään syttyvät organometalliset yhdisteet

(a) 3203 pyroforinen organometallinen yhdiste, n.o.s.

D. Tyhjät pakkaukset

41° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt, tyhjät ajoneuvot ja tyhjät säiliökontit sekä puhdistamattomat irtokuljetuksissa käytetyt tyhjät ajoneuvot, ja tyhjät pienkontit, jotka ovat sisältäneet 4.2 luokan aineita.

Huom: Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset, tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt, tyhjät säiliökontit ja tyhjät pienkontit, jotka ovat sisältäneet aineluettelon kohdan 4° (c) ainetta, tunnusnumero 2002, kohdan 12° (c) aineita, tunnusnumerot 1932, 2009 ja 2793 sekä kohdan 16° (c) ainetta, tunnusnumero 1376, eivät ole tämän direktiivin alaisia.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2432 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia, ellei tietyjä aineita koskevissa erityispakkausmääräyksissä, reunanumerossa 2433, toisin sanota. Suurpakkausten on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(2) Lukuun ottamatta reunanumeron 2436 (2) (a), (b) ja (3) sekä reunanumeron 2437 (3) (a), (b), (4) ja (5) mukaisia pakkauksia, (sisä)pakkausten on oltava ilmatiiviisti suljettuja.

(3) Reunanumeroiden 2430 (3) ja 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavanlaisia pakkauksia on käytettävä:

pakkausryhmän I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "X" aineluettelon ryhmään (a) kuuluville aineille;

2432

(jatk.) pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X" tai pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" aineluettelon ryhmään (b) kuuluville aineille; ja

pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X" taikka pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y" aineluettelon ryhmään (c) kuuluville aineille.

Huom: 4.2. luokan aineiden kuljettamista säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa sekä irrallisena, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2433 (1) Aineluettelon kohtien 6° (a), 17° (a) lukuun ottamatta alumiiniboorihydridiä laitteissa, 19° (a) ja 31° 33° pyroforiset nesteet, on pakattava ilmatiiviisti suljettuihin metalliastioihin, joihin sisältö ei vaikuta ja joiden tilavuus on enintään 450 l. Astioille on suoritettava käyttöönotettaessa ja joka viides vuosi painekoe vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) koepaineella. Astioiden tilavuudesta saa täyttää enintään 90 %. Nesteen keskilämpötilan ollessa 50 °C tulee astiaan kuitenkin jättää vähintään 5 % tyhjä tila. Kuljetuksen aikana nesteen on oltava vähintään 50 kPa (0,5 bar) (ylipaine) paineessa olevan inertin kaasun peittämä. Seuraavat tiedot on merkittävä pysyvästi astian merkintäkilpeen:

aine tai aineet () jotka on hyväksytty kuljetettavaksi;

astian taara () varusteineen;

koepaine () (ylipaine);

viimeksi suoritetun painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi);

tarkastuksen suorittaneen tarkastajan leima;

astian tilavuus ();

suurimman sallitun täytöksen massa ().

(2) Nämä aineet saa pakata myös reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen sisäpakkaus ja reunanumeron 3532 tarkoittama teräksinen tai alumiininen ulkopakkaus. Astioiden tilavuudesta saa täyttää enintään 90 %. Kollissa saa olla vain yksi sisäpakkaus. Näiden pakkausyhdistelmien on oltava lisäyksen A.5 mukaisesti pakkausryhmän I pakkauksille asetettujen määräysten mukaisesti testattuja ja hyväksyttyä tyyppiä.

2434 Aineluettelon kohdan 22° fosforia saa kuljettaa vain säiliöajoneuvossa ja irrotettavassa säiliössä (ks. lisäys B.1a) tai säiliökontissa (ks. lisäys B.1b).

2435 (1) Aineluettelon kohdissa 5°, 12°, 15° ja 16° ryhmään (a) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin muovitynnyreihin, joiden tilavuus saa olla enintään 60 l, tai kiinteäpäätyisiin muovikanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen, muovinen tai metallinen sisäpakkaus.

2435

(jatk.) (2) Reunanumeron 2430 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös reunanumeron 3520 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin terästynnyreihin, reunanumeron 3521 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin alumiinitynnyreihin tai reunanumeron 3526 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin muovitynnyreihin tai reunanumeron 3522 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin teräskanistereihin tai reunanumeron 3526 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin muovikanistereihin.

(3) Aineluettelon kohdan 11° (a) valkoinen tai keltainen fosfori on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin;

(b) reunanumeron 3522 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin teräskanistereihin;

(c) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on metallinen sisäpakkaus.

(4) Aineluettelon kohdan 17° (a) alumiiniboorihydridiä sisältävät laitteet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3526 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin muovitynnyreihin, tai

(d) reunanumeron 3532 tarkoittamiin teräs- tai alumiinilaaatikoihin.

2436 (1) Aineluettelossa ryhmään (b) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin ja -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(h) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, tai

(i) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin, tai

(j) reunanumeron 3625 tarkoittamamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia lukuunottamatta tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

(2) Reunanumeron 2430 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa myös pakata:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki, tai

(b) reunanumeron 3535 tarkoittamiin muovisäkkeihin edellyttäen, että aineet kuljetetaan kokokuormana tai säkit on kuormattu kuormalavoille.

(3) Aineluettelon kohdan 2° (b) kalajauhon saa pakata myös reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin lukuun ottamatta tyyppejä 13H1, 13L1 ja 13M1 edellyttäen, että aine kuljetetaan kokokuormana tai että suursäkit on kuormattu kuormalavoille.

2437 (1) Aineluettelossa ryhmään (c) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin ja -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(h) reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin.

Huom: Aineluettelon kohdan 4° aineille tarkoitetut metalliset pakkaukset on valmistettava ja suljettava siten, että ne antavat myöten, kun sisäinen paine on enintään 300 kPa (3 bar).

(2) Lukuun ottamatta aineluettelon kohdan 4° aineita, aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, tai

(b) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin, tai

(c) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia lukuun ottamatta tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

(3) Reunanumeron 2430 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki, tai

(b) reunanumeron 3535 tarkoittamiin muovisäkkeihin.

(4) Aineluettelon kohdan 4° aineita lukuunottamatta reunanumeron 2430 tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin lukuunottamatta tyyppejä 13H1, 13L1 ja 13M1.

(5) Aineluettelon kohtien 2° (c) ja 3° (c) aineet saa pakata myös testaamattomiin pakkauksiin, joiden on täytettävä vain reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) määräykset. Puuvillajätettä, jossa on öljyä vähemmän kuin 5 paino- % ja aineluettelon kohdan 3° (c) puuvillaa saa kuljettaa myös lujasti sidottuina paaleina.

2438 (1) Nesteiden, joiden viskositeetti 23 °C:ssa on vähemmän kuin 200 mm2/s kuljetukseen tarkoitettujen astioiden aukkojen on lasiampulleja ja painepulloja lukuun ottamatta oltava suljettuja kahdella päällekkäin olevalla sulkimella, joista ainakin toinen on kierteellä varustettu tai varmistettu vähintään yhtä luotettavalla tavalla.

Huom: Suurpakkausten osalta ks. reunanumero 3621 (8).

(2) Reunanumeron 3520 tarkoittamat terästynnyrit, jotka sisältävät aineluettelon kohdan 12° (b) kostutettua metallikatalyyttiä, on varustettava reunanumeron 3500 (8) tarkoittamalla paineentasauslaitteella.

2439-

2440 3. Yhteenpakkaaminen

2441 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata rn 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Aineluettelon kohtien 6° (a), 11°, 17° (a), 19° (a) ja 31° 33° aineita ei saa pakata yhteen muiden 4.2 luokan aineiden ja esineiden kanssa eikä muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa eikä sellaisten tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin tarkoittamia vaarallisia aineita.

(3) Luokan 4.2 aineluettelon eri kohtien aineita, lukuun ottamatta kohdassa (2) mainittuja aineita, saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa, jos myös näiden aineiden ja esineiden yhteenpakkaaminen on sallittua ja/tai tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin tarkoittamia vaarallisia aineita edellyttäen, etteivät pakattavat aineet reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Kutakin 4.2 luokan nestemäistä ainetta saa olla yhdessä sisäpakkauksessa enintään 3 l ja/tai kiinteää ainetta 6 kg.

Ryhmän (a) kiinteiden aineiden nettomassa kollia kohden saa olla enintään 3 kg ja nestemäisten aineiden 3 l.

(4) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen,

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen,

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

(5) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä 2432 määräyksiä on noudatettava.

(6) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä kollin massa saa olla enintään 100 kg.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkintä

2442 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen aineen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) 4.2 luokan aineita sisältävät kollit on varustettava mallin no. 4.2 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohdan 17° (a) aineita, kohdan 16° (c) manebia tai manebvalmisteita ja kohtien 31° 33° aineita sisältävät kollit on varustettava lisäksi mallin no. 4.3 mukaisella lipukkeella.

(4) Aineluettelon kohtien 7°, 8°, 11°, 18° ja 19° aineita sisältävät kollit on lisäksi varustettava mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella.

(5) Aineluettelon kohtien 9°, 10°, 15°, 20° ja 21° aineita sisältävät kollit on lisäksi varustettava mallin no. 8 mukaisella lipukkeella.

(6) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin no. 12 mukainen lipuke.

(7) Jos kollissa on nestettä sisältäviä astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä tai astioita, joissa on paineentasauslaite tai jos on kysymys ilman ulkopakkausta olevista paineentasauslaitteella varustetuista astioista tai jos kollissa on aineluettelon kohdan 11 a) fosforia veden alla, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin no. 11 mukainen lipuke.

2443 B. Rahtikirjamerkinnät

2444 Tavarasta on käytettävä rahtikirjassa yhtä rn 2431 olevaa kursivoitua tunnusnumeroa ja nimeä. Milloin ainetta ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen, on käytettävä aineen tunnusnumeroa ja n.o.s.-nimikettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä ().

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhennys "ADR" (tai "RID"), esim. "4.2, 13° (b), ADR".

Kuljetettaessa jätteitä [ks. reunanumero 2000 (5)] on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Jätettä, sisältää ", jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esim. "Jätemaata, sisältää 1381 valkoista fosforia veden alla 4.2, 11° (a) ADR".

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

Jos nimeltä mainittu aine ei kuulu rn 2430 (9) mukaisesti tähän luokkaan, lähettäjä voi tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan: "Aine ei kuulu 4.2 luokkaan."

Jos liuos tai seos sisältää vain yhtä tämän direktiivin alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8) (a)].

Jos kiinteä aine jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa, tavaran nimeen lisätään "sulassa muodossa", jollei tämä esiinny jo aineen nimessä.

2445-

2451 C. Tyhjät pakkaukset

2452 (1) Aineluettelon kohdan 41° puhdistamattomat, tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettynä ollessaankin.

(2) Aineluettelon kohdan 41° puhdistamattomat, tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettynä ollessaankin.

(3) Rahtikirjassa aineesta on käytettävä yhtä kursivoitua aineluettelon kohdassa 41° olevaa nimeä, esim. "Tyhjä pakkaus, 4.2, 41°, ADR". Puhdistamattomia säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä, tyhjiä säiliökontteja sekä irtokuljetuksissa käytettyjä tyhjiä ajoneuvoja ja tyhjiä pienkontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla " Viimeisin kuorma" viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla esim. "Viimeisin kuorma: 1381 valkoinen fosfori, kuiva, 11° (a)".

2453-

2469 LUOKKA 4.3

AINEET, JOTKA VEDEN KANSSA KOSKETUKSEEN

JOUTUESSAAN KEHITTÄVÄT PALAVIA KAASUJA

1. Aineluettelo

2470 (1) Luokan 4.3 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä niitä, jotka on lueteltu reunanumerossa 2471 mainittuja tai jotka kuuluvat ko. reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2470 (2) 2492 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina.

Huom: Reunanumeron 2471 aineluettelon aineiden määrät, jotka eivät ole tämän luokan, tämän liitteen tai liitteen B määräysten alaisia, ks. reunanumero 2471a.

(2) Luokkaan 4.3 kuuluvat aineet, jotka veden kanssa reagoidessaan kehittävät palavia kaasuja, jotka voivat muodostaa ilman kanssa räjähtäviä seoksia.

Huom: Termi "veden kanssa reagoiva", jota käytetään reunanumeron 2471 n.o.s.nimikkeiden yhteydessä, tarkoittaa ainetta, joka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittää palavia kaasuja.

(3) Luokan 4.3 aineet jaetaan seuraavasti:

A. Orgaaniset aineet, organometalliset yhdisteet ja orgaanisissa liuottimissa olevat aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja;

B. Epäorgaaniset aineet,jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja;

C. Tyhjät pakkaukset.

Luokan 4.3 reunanumeron 2471 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet kuuluvat vaarallisuusasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimilla (a), (b) tai (c) merkityistä ryhmistä:

ryhmä (a): erittäin vaaralliset aineet

ryhmä (b): vaaralliset aineet

ryhmä (c): vähäistä vaaraa aiheuttavat aineet.

(4) Aineet, joita ei ole reunanumeron 2471 aineluettelossa nimeltä mainittu, luokitellaan tämän luokan kohtiin 1°, 3°, 13°, 14°, 16° ja 20° 25° ja vaarallisuusryhmiin (a) (c) lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3340 ja 3341 mukaisella testimenetelmillä saatujen tulosten perusteella. Kokemukset on myös otettava huomioon, jos ne johtavat tiukempaan luokitukseen.

(5) Luokiteltaessa aineita, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, tähän luokkaan lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3340 ja 3341 testien perusteella, sovelletaan seuraavia ehtoja:

Aine on luokiteltava 4.3 luokkaan, jos:

(a) kehittynyt kaasu syttyy itsestään kokeen aikana, tai

(b) testattava aine kehittää palavaa kaasua vähintään 1 litran aineen kilogrammaa kohti tunnissa.

(6) Luokiteltaessa aineita, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, aineluettelon reunanumeron 2471 eri kohtien kirjaimilla (a), (b) tai (c) merkittyihin ryhmiin lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3340 ja 3341 testimenetelmien perusteella, sovelletaan seuraavia ehtoja:

(a) Aine on luokiteltava vaarallisuusryhmään (a), jos se reagoi kiivaasti veden kanssa ympäristön lämpötilassa kehittäen kaasua, joka syttyy itsestään, tai aine reagoi herkästi veden kanssa ympäristön lämpötilassa kehittäen palavaa kaasua vähintään 10 litraa aineen kilogrammaa kohti minuutissa;

2470

(jatk.) (b) Aine on luokiteltava vaarallisuusryhmään (b), jos se reagoi herkästi veden kanssa ympäristön lämpötilassa kehittäen palavaa kaasua vähintään 20 litraa aineen kilogrammaa kohti tunnissa, ja jos aine ei kuulu vaarallisuusryhmään (a);

(c) Aine on luokiteltava vaarallisuusryhmään (c), jos se reagoi hitaasti veden kanssa huoneenlämpötilassa kehittäen palavaa kaasua vähintään 1 litraa aineen kilogrammaa kohti tunnissa, ja jos aine ei kuulu vaarallisuusryhmään (a) tai (b).

(7) Jos 4.3 luokan aineen vaarallisuusryhmä muuttuu reunanumerossa 2471 mainitusta siihen lisättyjen muiden aineiden johdosta, tällainen seos on luokiteltava aineluettelon siihen kohtaan ja ryhmään, mihin se vaarallisuutensa perusteella todellisuudessa kuuluu.

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta ks. myös reunanumero 2002 (8).

(8) Jos aine on nimeltä mainittu reunanumeron 2471 aineluettelon saman kohdan useammassa ryhmässä, kysymykseen tuleva ryhmä voidaan määrittää testitulosten perusteella lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3340 ja 3341 mukaisesti sekä kohdan (6) kriteerien perusteella.

(9) Lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3340 ja 3341 testien sekä kohdan (6) kriteerien perusteella voidaan myös määrittää, ovatko aineluettelossa nimeltä mainitun aineen ominaisuudet sellaiset, ettei aine kuulu tähän luokkaan (ks. reunanumero 2484).

(10) Reunanumeroiden 2474 (2), 2475 (3) sekä 2476 (2) pakkausmääräyksissä aineita ja aineiden seoksia, joiden sulamispiste on yli 45 °C, pidetään kiinteinä aineina.

(11) Veden kanssa reagoivien palavien kiinteiden aineiden, joiden Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisun "Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta" mukainen tunnusnumero on 3132, veden kanssa reagoivien hapettavien kiinteiden aineiden, joiden tunnusnumero on 3133 ja veden kanssa reagoivien itsestään kuumenevien kiinteiden aineiden, joiden tunnusnumero on 3135, kuljetus on kielletty [ks. kuitenkin reunanumeron 2002 (8) kohdan 2.3.1 taulukon alaviite (1)].

A. Orgaaniset aineet, organometalliset yhdisteet ja orgaanisissa liuottimissa olevat aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja

2471 1° Kloorisilaanit:

(a) 1183 etyylidikloorisilaani, 1242 metyylidikloorisilaani, 1295 trikloorisilaani, 2988 kloorisilaanit, veden kanssa reagoivat, palavat, syövyttävät, n.o.s.

Huom: 1. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2473 (1)].

Huom: 2. Kloorisilaanit, joiden leimahduspiste on alle 21 ° C, ja jotka veden kanssa 2471. kosketukseen joutuessaan eivät kehitä palavia kaasuja, ovat luokan 3 aineita [ks. reunanumero 2301, 21° (a)].

Huom: 3. Kloorisilaanit, joiden leimahduspiste on vähintään 21 °C, ja jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan eivät kehitä palavia kaasuja, ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801, 37°).

2° Seuraava booritrifluoridiyhdiste:

(a) 2965 booritrifluorididimetyylieteraatti.

3° Organometalliset yhdisteet ja niiden liuokset:

(a) 1928 metyylimagnesiumbromidi etyylieetterissä, 3207. organometallinen yhdiste, veden kanssa reagoiva, palava, n.o.s. tai 3207 organometallisen yhdisteen liuos, veden kanssa reagoiva, palava n.o.s. tai 3207 organometallisen yhdisteen dispersio, veden kanssa reagoiva, palava, n.o.s.;

Huom: Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2473 (2)].

2471

(jatk.) (b) 3207 organometallinen yhdiste, veden kanssa reagoiva, palava, n.o.s. tai 3207 organometallisen yhdisteen liuos, veden kanssa reagoiva, palava n.o.s. tai 3207 organometallisen yhdisteen dispersio, veden kanssa reagoiva, palava, n.o.s.;

(c) 3207 organometallinen yhdiste, veden kanssa reagoiva, palava, n.o.s. tai 3207 organometallisen yhdisteen liuos, veden kanssa reagoiva, palava n.o.s. tai 3207 organometallisen yhdisteen dispersio, veden kanssa reagoiva, palava, n.o.s.

Huom: 1. Organometalliset yhdisteet ja niiden liuokset, jotka ovat helposti itsestään syttyviä, ovat luokan 4.2 aineita (ks. reunanumero 2431, 31° 33°).

Huom: 2. Palavat liuokset, joissa on organometallisia yhdisteitä sellaisissa pitoisuuksissa, että ne joutuessaan kosketukseen veden kanssa eivät kehitä palavia kaasuja vaarallisia määriä eivätkä syty itsestään, ovat luokan 3 aineita.

B. Epäorgaaniset aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja

Huom: 1. Nimi "alkaalimetallit" sisältää alkuaineet litium, natrium, kalium, rubidium ja cesium.

Huom: 2. Nimi "maa-alkaalimetallit" sisältää alkuaineet magnesium, kalsium, strontium ja barium.

11° Alkaalimetallit ja maa-alkaalimetallit ja niiden seokset ja metalliyhdisteet:

(a) 1389 alkaalimetalliamalgaama, 1391 alkaalimetallidispersio tai 1391 maaalkaalimetallidispersio, 1392 maa-alkaalimetalliamalgaama, 1407 cesium, 1415 litium, 1420 kaliumin metalliseokset, 1422 kalium-natrium seokset, 1423 rubidium, 1428 natrium, 2257 kalium 1421. alkaalimetalliseos, nestemäinen, n.o.s.;

(b) 1400 barium, 1401 kalsium, 1393 maa-alkaalimetallin seos, n.o.s.;

(c) 2950 päällystetyt magnesiumrakeet, joiden hiukkaskoko on vähintään 149 mikronia.

Huom: 1. Maa-alkaalimetallit ja maa-alkaalimetallien seokset pyroforisessa muodossa ovat luokan 4.2 aineita (ks. reunanumero 2431, 12°).

Huom: 2. 1869. magnesium ja 1869 magnesiumseokset, jotka sisältävät yli 50 % magnesiumia palloina, lastuina tai liuskoina, ovat luokan 4.1 aineita [ks. reunanumero 2401, 13° (c)].

Huom: 3. 1418. magnesiumjauhe ja 1418 magnesiumseokset jauhemaisina, ovat kohdan 14° aineita.

12° Piiseokset ja metallisilisidit:

(b) 1405 kalsiumsilisidi, 1417 litiumpii, 2624 magnesiumsilisidi, 2830 litiumpiirauta;

(c) 1405 kalsiumsilisidi, 2844 kalsiumpiimangaani.

Huom: Kohdan (c) aineiden osalta ks. myös reunanumero 2471a.

13° Muut metallit, metalliseokset ja -sekoitukset, ei myrkylliset, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja:

(a) 3208 metalli, veden kanssa reagoiva, n.o.s.;

(b) 1396 alumiinijauhe, päällystämätön, 3078 cerium, lastuina tai soramaisena jauheena, 3170 alumiinin valmistuksen sivutuote, 3208 metalli, veden kanssa reagoiva, n.o.s.;

(c) 1398 alumiinisilikonijauhe, päällystämätön, 1435 sinkkituhkat, 3170 alumiinin valmistuksen sivutuote, 3208. metalli, veden kanssa reagoiva, n.o.s.

Huom: 1. Pyroforiset metallipölyt ja -jauheet ovat luokan 4.2 aineita (ks. reunanumero 2431, 12°).

Huom: 2. Alumiinisilikonijauhe, päällystetty, ei ole tämän direktiivin alainen.

Huom: 3. 1333. cerium levyinä, tankoina tai harkkoina on luokan 4.1 aine [ks. reunanumero 2401, 13° (b)].

2471

(jatk.) 14° Metallit ja metalliseokset jauhemaisina tai missä tahansa muodossa, jossa ne veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja ja ovat itsestään kuumenevia:

(a) 1436 sinkkijauhe tai 1436 sinkkipöly, 3209. metalli, veden kanssa reagoiva, itsestään kuumeneva n.o.s.;

(b) 1418 magnesiumjauhe tai 1418 magnesiumseosjauhe, 1436 sinkkijauhe tai 1436 sinkkipöly, 3209 metalli, veden kanssa reagoiva, itsestään kuumeneva, n.o.s.;

(c) 1436 sinkkijauhe tai 1436 sinkkipöly, 3209 metalli, veden kanssa reagoiva, itsestään kuumeneva, n.o.s.

Huom: 1. Pyroforiset metallit ja metalliseokset ovat luokan 4.2 aineita (ks. reunanumero 2431, 12°).

Huom: 2. Metallit ja metalliseokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan eivät muodosta palavia kaasuja eivätkä ole pyroforisia tai itsestään kuumenevia, mutta jotka syttyvät helposti, ovat luokan 4.1 aineita (ks. reunanumero 2401, 13°).

15° Metallit ja metalliseokset, myrkylliset:

(b) 1395 alumiinipiirautajauhe;

(c) 1408 piirauta, joka sisältää vähintään 30 paino- % mutta alle 90 paino- % piitä.

Huom: Piirauta, joka sisältää vähemmän kuin 30 paino- % tai vähintään 90 paino- % piitä, ei ole tämän direktiivin alainen.

16° Metallihydridit:

(a) 1404 kalsiumhydridi, 1410 litiumalumiinihydridi, 1411 litiumalumiinihydridi eetterissä, 1413 litiumboorihydridi, 1414 litiumhydridi, 1426 natriumboorihydridi, 1427 natriumhydridi, 1870 kaliumboorihydridi, 2010 magnesiumhydridi, 2463 alumiinihydridi, 1409 metallihydridit, veden kanssa reagoivat, n.o.s.;

(b) 2805 litiumhydridi, kiinteä, valettu, 2835 natriumalumiinihydridi, 1409 metallihydridit, veden kanssa reagoivat, n.o.s.

Huom: 1. 1871 titaanihydridi ja 1437 zirkoniumhydridi ovat luokan 4.1 aineita (ks. reunanumero 2401, 14°).

Huom: 2. 2870. alumiiniboorihydridi on luokan 4.2 aine [ks. reunanumero 2431, 17° (a)].

17° Metallikarbidit ja -nitridit:

(a) 2806 litiumnitridi;

(b) 1394 alumiinikarbidi, 1402 kalsiumkarbidi.

18° Metallifosfidit, myrkylliset:

(a) 1360 kalsiumfosfidi, 1397 alumiinifosfidi, 1419 magnesiumalumiinifosfidi, 1432 natriumfosfidi, 1433 stannifosfidit, 1714 sinkkifosfidi, 2011 magnesiumfosfidi, 2012 kaliumfosfidi, 2013 strontiumfosfidi.

Huom: 1. Fosforin yhdisteet raskasmetallien kuten raudan, kuparin jne. kanssa eivät ole tämän direktiivin alaisia.

Huom: 2. 3048 alumiinifosfiditorjunta-aineet, joissa on palavien kaasujen vapautumista inhiboivia lisäaineita, ovat luokan 6.1 aineita [ks. reunanumero 2601, 43° (a)].

19° Metalliamidit ja -syanamidit:

(b) 1390 alkaalimetalliamidit;

(c) 1403 kalsiumsyanamidi, jossa on enemmän kuin 0,1 paino- % kalsiumkarbidia.

Huom: 1. Kalsiumsyanamidi, joka sisältää enintään 0,1 paino- % kalsiumkarbidia, ei ole tämän direktiivin alainen.

Huom: 2. 2004 magnesiumdiamidi on luokan 4.2 luokan aine [ks. reunanumero 2431, 16° (b)].

2471

(jatk.) 20° Epäorgaaniset kiinteät aineet ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin.

(a) 2813 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, n.o.s.;

(b) 1340 fosforipentasulfidi (P2S5), joka ei sisällä keltaista ja valkoista fosforia, 2813 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, n.o.s.;

Huom: Keltaista ja valkoista fosforia sisältävän fosforipentasulfidin kuljetus on kielletty.

(c) 2968 maneb (mangaanietyleeni-1,2-bis-ditiokarbamaatti), stabiloitu itsestään kuumenemista vastaan tai 2968 manebvalmiste, stabiloitu itsestään kuumenemista vastaan, 2813 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, n.o.s.

Huom: 2210 maneb tai 2210 manebvalmisteet itsestään kuumenevassa muodossa ovat luokan 4.2 aineita [ks. reunanumero 2431, 16° (c)], kuitenkin ks. myös reunanumero 2471a, (c).

21° Epäorgaaniset nestemäiset aineet ja niiden liuokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä syövyttäviä, ja jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja,ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3148 veden kanssa reagoiva neste, n.o.s.;

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2473 (2)].

(b) 3148 veden kanssa reagoiva neste, n.o.s.;

(c) 3148 veden kanssa reagoiva neste, n.o.s.

22° Myrkylliset epäorgaaniset kiinteät aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3134 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 3134 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3134 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

23° Myrkylliset, epäorgaaniset nestemäiset aineet ja niiden liuokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3130 veden kanssa reagoiva nestemäinen aine, myrkyllinen, n.o.s.;

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2473 (2)].

(b) 3130 veden kanssa reagoiva nestemäinen aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3130 veden kanssa reagoiva nestemäinen aine, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

24° Syövyttävät epäorgaaniset kiinteät aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3131 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, syövyttävä, n.o.s.;

(b) 3131 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 3131 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, syövyttävä, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

2471

(jatk.) 25° Syövyttävät epäorgaaniset nestemäiset aineet ja niiden liuokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3129 veden kanssa reagoiva nestemäinen aine, syövyttävä, n.o.s.;

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2473 (2)].

(b) 3129 veden kanssa reagoiva nestemäinen aine, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 3129 veden kanssa reagoiva nestemäinen aine, syövyttävä, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

C. Tyhjät pakkaukset

31° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt, tyhjät ajoneuvot ja tyhjät säiliökontit sekä puhdistamattomat irtokuljetuksissa käytetyt tyhjät ajoneuvot ja tyhjät pienkontit, jotka ovat sisältäneet 4.3 luokan aineita.

2471a Aineluettelon eri kohdissa mainitut aineet eivät ole tämän luokan tämän liitteen tai liitteen B määräysten alaisia, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Tämä reunanumero ei koske aineluettelon eri kohdissa vaarallisuusryhmään (a) luokiteltuja aineita;

(b) Aineluettelon ryhmään (b) kuuluvat aineet: nestemäiset aineet: enintään 500 ml sisäpakkausta kohden; kohdan 13° (b) alumiinijauhe: enintään 1 kg sisäpakkausta kohden; muut kiinteät aineet: enintään 500 g sisäpakkausta kohden.

(c) Aineluettelon ryhmään (c) kuuluvat aineet: nestemäiset aineet: enintään 1 l sisäpakkausta kohden; kiinteät aineet: enintään 1 kg sisäpakkausta kohden.

Nämä ainemäärät tulee kuljettaa pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3538 määräykset. Kollin massa saa olla enintään 30 kg.

Pakkaamisessa on noudatettava lisäyksen A.5 yleisten pakkausmääräysten reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) määräyksiä.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2472 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia, ellei tiettyjä aineita koskevissa erityispakkausmääräyksissä, reunanumerossa 2473, toisin sanota.

Suurpakkausten on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(2) Pakkausten on oltava ilmatiiviisti suljettuja niin, että ne estävät kosteuden sisään tunkeutumisen ja sisällön vähenemisen. Niissä ei saa olla reunanumeron 3500 (8) tai 3601 (6) mukaisia paineentasauslaitteita.

(3) Reunanumeroiden 2470 (3) ja 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavanlaisia pakkauksia on käytettävä:

pakkausryhmän I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "X" aineluettelon ryhmään (a) kuuluville aineille,

2472

(jatk.) pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X" tai pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" aineluettelon ryhmään (b) kuuluville aineille,

pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X" taikka pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y" aineluettelon ryhmään (c) kuuluville aineille.

Huom: 4.3 luokan aineiden kuljettamista säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa sekä irrallisena, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2473 (1) Aineluettelon kohdan 1° (a) kloorisilaanit on pakattava korroosionkestäviin teräsastioihin, joiden enimmäistilavuus on 450 litraa. Astioille on suoritettava käyttöönotettaessa ja joka viides vuosi painekoe vähintään 0,4 MPa (4 bar) (ylipaine) koepaineella. Astian suljinlaite on suojattava suojuksella. Suurin sallittu täytös (kg/l) saa olla trikloorisilaanilla enintään 1,14, etyylidikloorisilaanilla enintään 0,93 ja metyylidikloorisilaanilla enintään 0,95 täytön tapahtuessa massan perusteella. Tilavuuden mukaan täytettäessä täyttöaste saa olla enintään 85 %. Seuraavat tiedot on merkittävä pysyvästi astian merkintäkilpeen:

kloorisilaaneja, 4.3 lk;

kuljetettavaksi hyväksytyn kloorisilaanin nimi tai hyväksyttyjen kloorisilaanien nimet;

astian taara () varusteineen;

koepaine () (ylipaine);

viimeksi suoritetun painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi);

tarkastuksen suorittaneen tarkastajan leima;

astian tilavuus ();

suurimman sallitun täytöksen massa jokaiselle kuljetettavaksi hyväksytylle aineelle ();

(2) Aineluettelon kohtien 3° (a), 21° (a), 23° (a) ja 25° (a) aineet on pakattava ilmatiiviisti suljettaviin metalliastiohin, joihin sisältö ei vaikuta, ja joiden tilavuus on enintään 450 litraa. Astioille on suoritettava käyttöönotettaessa ja joka viides vuosi painekoe vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) koepaineella.

Astioiden tilavuudesta saa täyttää enintään 90 %. Nesteen keskilämpötilan ollessa 50 °C tulee astiaan kuitenkin jättää vähintään 5 % tyhjä tila. Kuljetuksen aikana nesteen on oltava vähintään 50 kPa (0,5 bar) paineessa olevan inertin kaasun peittämä. Seuraavat tiedot on merkittävä pysyvästi astian merkintäkilpeen:

kuljettavaksi hyväksytty aine tai hyväksytyt aineet ();

astian taara () varusteineen;

koepaine () (ylipaine);

viimeksi suoritetun painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi);

tarkastuksen suorittaneen tarkastajan leima;

astian tilavuus ();

suurimman sallitun täytöksen massa ().

(3) Edellä kohdassa (2) mainitut aineet saa pakata myös reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen sisäpakkaus ja reunanumeron 3532 tarkoittama teräksinen tai alumiininen ulkopakkaus. Astioiden tilavuudesta saa täyttää enintään 90 %.

2473

(jatk.) Kollissa saa olla vain yksi sisäpakkaus. Näiden pakkausyhdistelmien on oltava lisäyksen A.5 mukaisesti pakkausryhmän I pakkauksille asetettujen määräysten mukaisesti testattuja ja hyväksyttyä tyyppiä.

2474 (1) Aineluettelon kohdissa 2°, 11°, 13°, 14°, 16° 18°, 20°, 22° ja 24° ryhmään (a) luokitellut aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin muovitynnyreihin, joiden tilavuus saa olla enintään 60 l, tai kiinteäpäätyisiin muovikanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen, muovinen tai metallinen sisäpakkaus.

(2) Reunanumeron 2470 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin terästynnyreihin,

reunanumeron 3521 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin alumiinitynnyreihin tai

reunanumeron 3526 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin muovitynnyreihin tai

reunanumeron 3522 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin teräskanistereihin tai

reunanumeron 3526 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin muovikanistereihin tai

(b) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki.

2475 (1) Aineluettelossa ryhmään (b) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeon 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin ja -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin.

(2) Aineluettelon kohtien 12° 17° ja 20° aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, tai

(b) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin, tai

(c) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia lukuunottamatta tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

(3) Reunanumeron 2470 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki, tai

(b) reunanumeron 3535 tarkoittamiin muovisäkkeihin edellyttäen, että niitä kuljetetaan kokokuormina tai ne on lastattu kuormalavoille.

2476 (1) Aineluettelossa ryhmään (c) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin;

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin;

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin;

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin ja -kanistereihin;

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin;

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin;

(g) reunnaumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin;

(h) reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin.

(i) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin;

(j) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin; tai

(k) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia lukuun ottamatta tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

(2) Reunanumeron 2470 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai rn 3525 pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki;

(b) reunanumeron 3535 tarkoittamiin muovisäkkeihin; tai

(c) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin lukuun ottamatta tyyppejä 13H1, 2476 13L1 ja 13M1.

Huom: Kohdan 15° (c) aineet saa pakata myös pakkauksiin, jotka täyttävät vain reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) määräykset, ja ne saa pakata tämän lisäksi tyypin 13H1 suursäkkeihin.

2477 Aineluettelon kohdan 23° aineille tarkoitettujen astioiden aukot on suljettava tiiviisti kahdella päällekkäin olevalla sulkimella, joista ainakin toinen on kierteillä varustettu tai varmistettu yhtä luotettavalla tavalla.

Huom: Suurpakkausten osalta, ks. kuitenkin reunanumero 3621 (8).

2478-

2480

3. Yhteenpakkaaminen

2481 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Aineluettelon eri kohdissa ryhmään (a) luokiteltuja aineita ei saa pakata yhteen luokan 4.3 eri kohtien aineiden kanssa, muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa tai aineiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin tarkoittamia vaarallisia aineita.

(3) Luokan 4.3 aineluettelon eri kohtien aineita, lukuun ottamatta kohdassa (2) mainittuja aineita, saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään keskenään ja muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa, jos myös näiden aineiden yhteenpakkaaminen on sallittua, ja/tai aineiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin tarkoittamia vaarallisia aineita,edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Kutakin 4.3 luokan nestemäistä ainetta saa olla yhdessä sisäpakkauksessa enintään 3 litraa ja/tai kiinteää ainetta enintään 6 kg.

2481

(jatk.) (4) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen;

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen;

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen; tai

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

(5) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä 2472 määräyksiä on noudatettava.

(6) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä kollin massa saa olla enintään 100 kg.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkinnät

2482 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen aineen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) 4.3 luokan aineita sisältävät kollit on varustettava mallin no. 4.3 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineita sisältävät kollit on varustettava lisäksi mallien N:o 3 ja 8 mukaisella lipukkeella.

(4) Aineluettelon kohdan 3° aineita ja kohdan 16° (a) litiumalumiinihydridiä eetterissä sisältävät kollit on lisäksi varustettava mallin N:o 3 mukaisella lipukkeella.

(5) Aineluettelon kohdan 14° aineita sisältävät kollit on lisäksi varustettava mallin N:o 4.2 mukaisella lipukkeella.

(6) Aineluettelon kohtien 15°, 18°, 22° ja 23° aineita sisältävät kollit on lisäksi varustettava mallin N:o 6.1 mukaisella lipukkeella.

(7) Aineluettelon kohtien 24° ja 25° aineita sisältävät kollit on lisäksi varustettava mallin N:o 8 mukaisella lipukkeella.

(8) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin N:o 12 mukainen lipuke.

(9) Jos kollissa on nesteitä sisältäviä astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin N:o 11 mukainen lipuke.

2483

B. Rahtikirjamerkinnät

2484 Tavarasta on käytettävä rahtikirjassa yhtä rn 2471 olevaa kursivoitua tunnusnumeroa ja nimeä.

Milloin ainetta ei ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen, on käytettävä aineen tunnusnumeroa ja n.o.s.-nimikettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä ().

2484

(jatk.) Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhennys "ADR" (tai "RID"), esim. " 4.3, 1° (a), ADR".

Kuljetettaessa jätteitä [ks. reunanumero 2000 (5)] on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Jätettä, sisältää ...", jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esim. "Jätemaata, sisältää 1428 natriumia, 4.3, 11° (a), ADR".

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

Jos nimeltä mainittu aine ei kuulu rn 2470 (9) mukaisesti tähän luokkaan, lähettäjä voi tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan: "Aine ei kuulu 4.3 luokkaan."

Jos liuos tai seos sisältää vain yhtä tämän direktiivin alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on (jatk.) rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8) (a)].

Jos kiinteä aine jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa, tavaran nimeen lisätään "sulassa muodossa", jollei tämä esiinny jo aineen nimessä.

2485-

2491

C. Tyhjät pakkaukset

2492 (1) Aineluettelon kohdan 31° puhdistamattomat, tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettynä ollessaankin.

(2) Aineluettelon kohdan 31° puhdistamattomat, tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettynä ollessaankin.

(3) Rahtikirjassa aineesta on käytettävä yhtä kohdan 31° mukaista kursivoitua nimeä, esim. "Tyhjä pakkaus, 4.3, 31°, ADR". Puhdistamattomia säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä, tyhjiä säiliökontteja ja tyhjiä pienkontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma" viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla esim. "Viimeisin kuorma: 1295 trikloorisilaani, 1° (a)."

2493-

2499

LUOKKA 5.1

SYTYTTÄVÄSTI VAIKUTTAVAT (HAPETTAVAT) AINEET

1. Aineluettelo

2500 (1) Luokan 5.1 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä ne, jotka on lueteltu reunanumerossa 2501 tai jotka kuuluvat tämän reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2500 (2) 2522 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina.

Huom: Reunanumeron 2501 aineluettelon aineiden määrät, jotka eivät ole tämän liitteen tai liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, ks. reunanumero 2501a.

2500

(jatk.) (2) Luokkaan 5.1 kuuluvat aineet, jotka vaikka eivät itse välttämättä ole palavia, voivat yleensä niistä vapautuvasta hapesta johtuen, aiheuttaa tulipalon tai edistää muiden materiaalien palamista.

(3) Luokan 5.1 aineet jaetaan seuraavasti:

A. Nestemäiset hapettavat aineet ja niiden vesiliuokset

B. Kiinteät hapettavat aineet ja niiden vesiliuokset

C. Tyhjät pakkaukset

Luokan 5.1 reunanumeron 2501 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet lukuun ottamatta kohdissa 5° ja 20° mainittuja aineita, kuuluvat vaarallisuusasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimella (a), (b) tai (c) merkityistä ryhmistä:

(a) voimakkaasti hapettavat

(b) hapettavat

(c) heikosti hapettavat

(4) Kiinteät hapettavat aineet, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, voidaan luokitella luokkaan 5.1 joko niistä saadun kokemuksen perusteella tai lisäyksessä A.3 reunanumeroissa 3350 ja 3351 esitettyjen testimenetelmien ja kriteerien mukaisesti. Jos testitulokset ja kokemusperäinen tieto aineesta ovat ristiriidassa keskenään, on luokitus tehtävä kokemusperäisen tiedon perusteella. Nestemäiset hapettavat aineet, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, luokitellaan kokemusperäisen tiedon perusteella.

(5) Luokiteltaessa aineita, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, tähän luokkaan lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3350 ja 3351 testien perusteella, sovelletaan seuraavaa ehtoa:

Aine luokitellaan luokkaan 5.1, jos jommassa kummassa koestetussa pitoisuudessa kolmessa rinnakkaiskokeessa saatu sahajauhon keskimääräinen palamisaika on enintään sama kuin ammoniumpersulfaattiseoksen keskimääräinen palamisaika kolmessa rinnakkaiskokeessa.

(6) Luokiteltaessa aineita, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu, aineluettelon reunanumeron 2501 eri kohtien kirjaimilla (a), (b) tai (c) merkittyihin ryhmiin lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3350 ja 3351 testimenetelmien perusteella, sovelletaan seuraavia ehtoja:

aine on luokiteltava ryhmään (a), jos yhdessä koestetussa pitoisuudessa aineen palamisaika on lyhyempi kuin kaliumbromaatin palamisaika;

aine on luokiteltava ryhmään (b), jos yhdessä koestetussa pitoisuudessa aineen palamisaika on enintään sama kuin kaliumperkloraatin palamisaika ja ryhmän (a) kriteerit eivät täyty;

aine on luokiteltava ryhmään (c), jos yhdessä koestetussa pitoisuudessa aineen palamisaika on enintään sama kuin ammoniumpersulfaatin palamisaika ja ryhmien (a) ja (b) kriteerit eivät täyty.

(7) Jos luokan 5.1 aineen vaarallisuusryhmä muuttuu reunanumerossa 2501 mainitusta siihen lisättyjen muiden aineiden johdosta, on tällainen seos tai liuos luokiteltava aineluettelon siihen kohtaan ja ryhmään, mihin se vaarallisuutensa perusteella todellisuudessa kuuluu.

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta ks. myös reunanumero 2002 (8).

(8) Jos aine on nimeltä mainittu reunanumeron 2501 aineluettelon saman kohdan useammassa ryhmässä, kysymykseen tuleva ryhmä voidaan määrittää testitulosten perusteella lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3350 ja 3351 mukaisesti sekä kohdan (6) kriteerien perusteella.

2500

(jatk.) (9) Lisäyksen A.3 reunanumeroiden 3350 ja 3351 testien sekä kohdan (6) kriteerien perusteella voidaan myös määrittää, ovatko aineluettelossa nimeltä mainitun aineen ominaisuudet sellaiset, ettei aine kuulu tähän luokkaan (ks. reunanumero 2514).

(10) Reunanumeroiden 2506 (2), 2507 (2) ja 2508 (2) pakkausmääräyksissä aineita ja aineiden seoksia, joiden sulamispiste on yli 45 °C, pidetään kiinteinä aineina.

(11) Luokan 5.1 kemiallisesti epästabiilien aineiden kuljetus on sallittu vain, jos tarvittavat toimenpiteet kuljetuksen aikana tapahtuvien vaarallisten hajoamis- tai polymeroitumisreaktioiden estämiseksi on suoritettu. Tällöin tulee erityisesti varmistua siitä, etteivät kuljetusastiat sisällä sellaisia aineita, jotka voivat kiihdyttää näitä reaktioita.

(12) Itsestään kuumenevien, kiinteiden hapettavien aineiden, joiden tunnusnumero on 3100, kiinteiden hapettavien aineiden, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja ja joiden tunnusnumero on 3121, tai palavien, kiinteiden hapettavien aineiden, joiden tunnusnumero on 3137, kuljetus on kielletty (ks. myös reunanumero 2002 (8), kohdan 2.3.1 taulukon alaviite ().

A. Nestemäiset hapettavat aineet ja niiden vesiliuokset

2501 1° Vetyperoksidi ja sen liuokset tai vetyperoksidin seokset muiden nesteiden kanssa vesiliuoksina:

(a) 2015 vetyperoksidi, stabiloitu, tai 2015 vetyperoksidin yli 60 % vetyperoksidia sisältävä vesiliuos, stabiloituna;

Huom: 1. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2503).

Huom: 2. Stabiloimattoman vetyperoksidin ja stabiloimattomien yli 60 % vetyperoksidia sisältävien vesiliuosten kuljetus on kielletty.

(b) 2014 vetyperoksidin vesiliuokset, jotka sisältävät vähintään 20 % mutta ei yli 60 % vetyperoksidia (tarvittaessa stabiloituna); 3149 vetyperoksidin ja peretikkahapon seos, stabiloituna, seoksena hapon ja veden kanssa sisältäen enintään 5 % peretikkahappoa.

Huom: Tämä vetyperoksidin ja peretikkahapon seos (no. 3149) ei saa laboratoriokokeissa () räjähtää kavitaatiotilassa, hajaantua eikä kuumentamisella koeolosuhteessa saa olla vaikutusta aineeseen eikä aiheuttaa aineen räjähtämistä. Valmisteen tulee olla termisesti stabiili (itse-kiihtyvä hajoamislämpötila vähintään 60 °C 50 kg ainemäärällä). Flegmatoimisaineena on käytettävä peretikkahapon kanssa yhteensopivaa nestettä. Valmisteet, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, ovat luokan 5.2 aineita [ks. lisäys A.1, reunanumero 3104 (2) (g)].

(c) 2984 vetyperoksidin vesiliuokset, jotka sisältävät vähintään 8 % mutta vähemmän kuin 20 % vetyperoksidia (tarvittaessa stabiloituna).

Huom: Vetyperoksidin vesiliuokset, jotka sisältävät alle 8 % vetyperoksidia eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

2° Tetranitrometaani:

(a) 1510 tetranitrometaani

Huom: Palavia epäpuhtauksia sisältävän tetranitrometaanin kuljetus on kielletty.

2501

(jatk.) 3° Perkloorihapon liuos:

(a) 1873 perkloorihapon vesiliuos, joka sisältää yli 50 mutta enintään 72 paino- % happoa.

Huom: 1. Yli 72 paino- % happoa sisältävien perkloorihapon liuosten tai muita nestemäisiä aineita kuin vettä sisältävien perkloorihapposeosten kuljetus on kielletty.

Huom: 2. 1802 perkloorihapon liuokset, jotka sisältävät enintään 50 paino- % happoa, ovat luokan 8 aineita [ks. reunanumero 2801, 4° (b)].

4° Kloorihapon liuos:

(b) 2626 kloorihapon vesiliuos, joka sisältää enintään 10 % kloorihappoa.

Huom: Yli 10 % kloorihappoa sisältävien kloorihappoliuosten tai muita nestemäisiä aineita kuin vettä sisältävien kloorihapposeosten kuljetus on kielletty.

5° Fluorin seuraavat halogeeniyhdisteet:

1745 bromipentafluoridi, 1746 bromitrifluoridi, 2495 jodipentafluoridi.

Huom: 1. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2504).

Huom: 2. Muita fluorin halogeeniyhdisteitä ei saa kuljettaa luokan 5.1 aineina.

B. Kiinteät hapettavat aineet ja niiden vesiliuokset

11° Kloraatit ja kloraattien seokset boraattien tai hygroskooppisten kloridien kanssa (kuten magnesiumkloridin ja kalsiumkloridin):

(b) 1452 kalsiumkloraatti, 1458 kloraatin ja boraatin seos, 1459 kloraatin ja magnesiumkloridin seos, 1485 kaliumkloraatti, 1495 natriumkloraatti, 1506 strontiumkloraatti, 1513 sinkkikloraatti, 2427 kaliumkloraatin vesiliuos, 2428 natriumkloraatin vesiliuos, 2429 kalsiumkloraatin vesiliuos, 2721 kuparikloraatti, 2723 magnesiumkloraatti, 1461 kloraatit, epäorgaaniset, n.o.s., 3210 kloraatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

Huom: 1. Ks. myös kohta 29°.

Huom: 2. Ammoniumkloraatin sekä kloraatin ja ammoniumsuolan seosten kuljetus on kielletty.

12° Ammoniumperkloraatti:

(b) 1442 ammoniumperkloraatti

Huom: Tämän aineen luokitus on tehtävä lisäyksen A.1. mukaisten testitulosten perusteella. Aineen raekoon ja pakkauksen suhteen ks. myös luokka 1 (reunanumero 2101, kohta 4°, no. 0402).

13° Perkloraatit (lukuun ottamatta ammoniumperkloraattia, ks. kohta 12°):

(b) 1455 kalsiumperkloraatti, 1475 magnesiumperkloraatti, 1489 kaliumperkloraatti, 1502 natriumperkloraatti, 1508 strontiumperkloraatti, 1481 perkloraatit, epäorgaaniset, n.o.s., 3211 perkloraatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

Huom: Ks. myös kohta 29°.

2501

(jatk.) 14° Kloriitit:

(b) 1453 kalsiumkloriitti, 1496 natriumkloriitti, 1462 kloriitit, epäorgaaniset, n.o.s.

Huom: 1. 1908 kloriittien liuokset ovat luokan 8 aineita [ks. reunanumero 2801, 61° (b) tai (c)].

Huom: 2. Ammoniumkloriitin sekä kloriitin ja ammoniumsuolan seosten kuljetus on kielletty.

15° Hypokloriitit

(b) 1471 litiumhypokloriitti, kuiva, tai 1471 litiumhypokloriittiseokset, 1748 kalsiumhypokloriitti, kuiva, tai 1748 kalsiumhypokloriittiseokset, kuivat, jotka sisältävät yli 39 % aktiivista klooria (8,8 % aktiivista happea), 2880 kalsiumhypokloriitti, hydratoitu, tai 2880 kalsiumhypokloriitti, hydratoitu seoksina, jotka sisältävät vähintään 5,5 mutta ei yli 10 % vettä, 3212 hypokloriitit, epäorgaaniset, n.o.s.,

(c) 2208 kalsiumhypokloriittiseokset, kuivat, jotka sisältävät yli 10 mutta enintään 39 % aktiivista klooria.

Huom: 1. Kalsiumhypokloriittiseokset, kuivat, jotka sisältävät enintään 10 % aktiivista klooria, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

Huom: 2. 1791 hypokloriittiliuokset ovat luokan 8 aineita [ks. reunanumero 2801, kohta 61° (b) tai (c)].

Huom: 3. Hypokloriitin ja ammoniumsuolan seosten kuljetus on kielletty.

Huom: 4. Ks. myös kohta 29°.

16° Bromaatit:

(b) 1473 magnesiumbromaatti, 1484 kaliumbromaatti, 1494 natriumbromaatti, 1450 bromaatit, epäorgaaniset, n.o.s., 3213 bromaatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

(c) 2469 sinkkibromaatti, 3213 bromaatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

Huom: 1. Ammoniumbromaatin sekä bromaatin ja ammoniumsuolan seosten kuljetus on kielletty.

Huom: 2. Ks. myös kohta 29°.

17° Permanganaatit

(b) 1456 kalsiumpermanganaatti, 1490 kaliumpermanganaatti, 1503 natriumpermanganaatti, 1515 sinkkipermanganaatti, 1482 permanganaatit, epäorgaaniset, n.o.s., 3214 permanganaatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

Huom: 1. Ammoniumpermanganaatin sekä permanganaatin ja ammoniumsuolan seosten kuljetus on kielletty.

Huom: 2. Ks. myös kohta 29°.

18° Persulfaatit:

(c) 1444 ammoniumpersulfaatti, 1492 kaliumpersulfaatti, 1505 natriumpersulfaatti, 3215 persulfaatit, epäorgaaniset, n.o.s., 3216 persulfaatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

19° Perkarbonaatit:

(c) 2467 natriumperkarbonaatit, 3217 perkarbonaatit, epäorgaaniset, n.o.s.

Huom: Natriumkarbonaattiperoksihydraatti ei ole tämän direktiivin määräysten alainen.

2501

(jatk.) 20° Ammoniumnitraattiliuokset:

2426 ammoniumnitraatti, nestemäinen, kuuma väkevöity liuos, jonka väkevyys on yli 80 mutta enintään 93 %, edellyttäen, että:

1. pH on välillä 5 7 mitattuna kuljetettavan aineen 10 prosenttisesta vesiliuoksesta,

2. liuos ei sisällä yli 0,2 % palavaa ainetta tai klooriyhdisteitä sellaisissa määrin, että klooripitoisuus on yli 0,02 %.

Huom: Enintään 80 % ammoniumnitraattia sisältävät vesiliuokset eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

21° Ammoniumnitraatti ja ammoniumnitraattipitoiset lannoitteet ():

(c) 1942 ammoniumnitraatti, joka sisältää enintään 0,2 % palavia aineita mukaan lukien orgaaniset aineet hiileksi laskettuna ja joka ei sisällä muita lisäaineita,

2067 ammoniumnitraattilannoitteet, tyyppi A1:

Tasalaatuinen, erottumaton ammoniumnitraatin ja ammoniumnitraatin suhteen inertin epäorgaanisen aineen seos, joka sisältää vähintään 90 % ammoniumnitraattia ja enintään 0,2 % palavaa ainetta (mukaan lukien orgaaniset aineet hiileksi laskettuna), tai seos, joka sisältää yli 70 % mutta alle 90 % ammoniumnitraattia ja enintään 0,4 % palavaa ainetta,

2068 ammoniumnitraattilannoitteet, tyyppi A2:

Tasalaatuinen, erottumaton ammoniumnitraatin ja kalsiumkarbonaatin ja/tai dolomiitin seos, joka sisältää yli 80 % mutta alle 90 % ammoniumnitraattia ja enintään 0,4 % palavaa ainetta,

2069 ammoniumnitraattilannoitteet, tyyppi A3:

Tasalaatuinen, erottumaton ammoniumnitraatin ja ammoniumsulfaatin seos, joka sisältää yli 45 mutta alle 70 % ammoniumnitraattia ja enintään 0,4 % palavaa ainetta,

2070 ammoniumnitraattilannoitteet, tyyppi A4:

Tasalaatuinen, erottumaton typpi/fosfaatti- tai typpi/kaliumtyypin seos tai typpi/fosfaatti/kaliumtyypin täyslannoite, joka sisältää yli 70 % mutta alle 90 % ammoniumnitraattia ja enintään 0,4 % palavaa ainetta.

Huom: 1. Yli 0,2 % palavia aineita (mukaan lukien orgaaniset aineet hiileksi laskettuna) sisältävän ammoniumnitraatin kuljetus on sallittu vain niissä tapauksissa, jolloin sitä sisältyy luokan 1 räjähdysaineisiin ja esineisiin.

Huom: 2. Määritettäessä ammoniumnitraattipitoisuutta on kaikki nitraatti-ionit, joita vastaa ekvivalenttimäärä ammoniumioneja, laskettava ammoniumnitraatiksi.

Huom: 3. Lannoitteita, joissa ammoniumnitraattipitoisuus tai palavien aineiden pitoisuus on yli annettujen arvojen, saa kuljettaa vain luokalle 1 asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ks. myös Huom 5.

Huom: 4. Lannoitteet, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on alle annettujen raja-arvojen, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

Huom: 5. Ammoniumnitraattilannoitteet, tasalaatuiset, erottumattomat typpi/fosfaatti tai typpi/kaliumtyypin seokset tai typpi/fosfaatti/kaliumtyypin täyslannoitteet, joiden nitraattiionien ylimäärä ammoniumioneihin (laskettuna kaliumnitraattina) nähden on vähemmän kuin 10 paino- %, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia edellyttäen, että:

Huom: 2. (a) ammoniumnitraattipitoisuus on enintään 70 % ja palavien aineiden kokonaispitoisuus enintään 0,4 %, tai

Huom: 2. (b) ammoniumnitraattipitoisuus on enintään 45 %, jolloin palavien aineiden pitoisuus ei ole rajoitettu.

2501

(jatk.) 22° Nitraatit (lukuun ottamatta kohtien 20°, 21° ja 29° aineita):

(b) 1493 hopeanitraatti, 1514 sinkkinitraatti, 1477 nitraatit, epäorgaaniset, n.o.s., 3218 nitraatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.;

(c) 1438 alumiininitraatti, 1451 cesiumnitraatti, 1454 kalsiumnitraatti, 1465 didymiumnitraatti, 1466 ferrinitraatti, 1467 guanidiininitraatti, 1474 magnesiumnitraatti, 1486 kaliumnitraatti, 1498 natriumnitraatti, 1499 natriumnitraatin ja ka- liumnitraatin seokset, 1507 strontiumnitraatti, 2720 krominitraatti, 2722 litiumnitraatti, 2724 mangaaninitraatti, 2725 nikkelinitraatti, 2728 zirkoniumnitraatti, 1477 nitraatit, epäorgaaniset, n.o.s., 3218 nitraatit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

Huom: 1. 1625 elohopea-II-nitraatti, 1627 elohopea-I-nitraatti ja 2727 talliumnitraatti ovat luokan 6.1 aineita [ks. reunanumero 2601, 52° (b), 53° (b) ja 61° (c)]. 2976 toriumnitraatti, kiinteä, 2980 uranyylinitraatti heksahydraatti liuoksena ja 2981 uranyylinitraatti, kiinteä ovat luokan 7 aineita (ks. reunanumero 2704, lehdet 5, 6, 9, 10, 11 ja 13).

Huom: 2. Kalsiumnitraattilannoitteen kaupallinen muoto, joka sisältää pääasiassa kaksoissuolaa (kalsiumnitraattia ja ammoniumnitraattia) ja sisältää enintään 10 % ammoniumnitraattia ja vähintään 12 % kidevettä, ei ole tämän direktiivin määräysten alainen.

23° Nitriitit:

(b) 1488 kaliumnitriitti, 1512 sinkkiammoniumnitriitti, 2627 nitriitit, epäorgaaniset, n.o.s., 3219 nitriitit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.;

(c) 1500 natriumnitriitti, 2726 nikkelinitriitti, 3219 nitriitit, epäorgaaniset, vesiliuoksina, n.o.s.

Huom: 1. Ammoniumnitriitin sekä epäorgaanisen nitriitin ja ammoniumsuolan seosten kuljetus on kielletty.

Huom: 2. Sinkkiammoniumnitriittin kuljetus merireiteillä on kielletty.

24° Kohtien 22° ja 23° nitraattien ja nitriittien seokset:

(b) 1487 kaliumnitraatin ja natriumnitraatin seokset.

Huom: Ammoniumsuolaa sisältävien seosten kuljetus on kielletty.

25° Peroksidit ja superoksidit:

(a) 1491 kaliumperoksidi, 1504 natriumperoksidi, 2466 kaliumsuperoksidi, 2547 natriumsuperoksidi;

(b) 1457 kalsiumperoksidi, 1472 litiumperoksidi, 1476 magnesiumperoksidi, 1509 strontiumperoksidi, 1516 sinkkiperoksidi,1483 peroksidit, epäorgaaniset, n.o.s.

Huom: Ks. myös kohta 29°.

26° Kloori-isosyanuurihapot ja niiden suolat:

(b) 2465 dikloori-isosyanuurihappo, kuiva, tai 2465 dikloori-isosyanuurihapon suolat, 2468 trikloori-isosyanuurihappo, kuiva.

Huom: Dikloori-isosyanuurihapon natriumdihydraattisuola ei ole tämän direktiivin määräysten alainen.

27° Kiinteät hapettavat aineet, jotka eivät ole myrkyllisiä tai syövyttäviä, sekä näiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1479 hapettava kiinteä aine, n.o.s.;

(b) 1439 ammoniumdikromaatti, 3247 natriumperoksiboraatti, vedetön, 1479 hapettava kiinteä aine, n.o.s.;

(c) 1479 hapettava kiinteä aine, n.o.s.

2501

(jatk.) 28° Kiinteiden hapettavien aineiden vesiliuokset, jotka eivät ole myrkyllisiä tai syövyttäviä, sekä näiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(b) 3139 hapettava neste, n.o.s.;

(c) 3139 hapettava neste, n.o.s.

29° Kiinteät hapettavat aineet, myrkylliset, sekä näiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3087 hapettava kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 1445 bariumkloraatti, 1446 bariumnitraatti, 1447 bariumperkloraatti, 1448 bariumpermanganaatti, 1449 bariumperoksidi, 1469 lyijynitraatti, 1470 lyijyperkloraatti, 2464 berylliumnitraatti, 2573 talliumkloraatti, 2719 bariumbromaatti, 2741 bariumhypokloriitti, yli 22 % aktiivista klooria sisältävä, 3087 hapettava kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 1872 lyijydioksidi, 3087 hapettava kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

30° Kiinteiden hapettavien aineiden vesiliuokset, myrkylliset, sekä näiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3099 hapettava neste, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 3099 hapettava neste, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3099 hapettava neste, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Myrkyllisyyskriteerit, ks. reunanumero 2600 (3).

31° Kiinteät hapettavat aineet, syövyttävät, sekä näiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3085 hapettava kiinteä aine, syövyttävä, n.o.s.;

(b) 1463 kromitrioksidi, vedetön (kiinteä kromihappo), 3085 hapettava kiinteä aine, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 1511 ureavetyperoksidi, 3085 hapettava neste, syövyttävä, n.o.s.

Huom: 1. Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

Huom: 2. 1755 kromihapon liuokset ovat luokan 8 aineita [ks. reunanumero 2801, 17° (b) ja (c)].

32° Kiinteiden hapettavien aineiden vesiliuokset, syövyttävät, sekä näiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3098 hapettava neste, syövyttävä, n.o.s.;

(b) 3098 hapettava neste, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 3098 hapettava neste, syövyttävä, n.o.s.

Huom: Syövyttävyyskriteerit, ks. reunanumero 2800 (3).

C. Tyhjät pakkaukset

Huom: Tyhjien pakkausten, joiden pinnalla on kiinnitarttuneena niissä kuljetettuja aineita, kuljetus on kielletty.

41° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt ja tyhjät säiliökontit sekä irtokuljetuksissa käytetyt tyhjät ajoneuvot ja tyhjät pienkontit, jotka ovat sisältäneet luokan 5.1 aineita.

2501a

Aineluettelon ryhmien (b) ja (c) aineet eivät ole tämän liitteen eivätkä liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) luokitellut aineet eivät kuulu tämän reunanumeron alaisuuteen.

(b) Aineluettelon ryhmien (b) aineet:

nestemäiset: enintään 500 ml sisäpakkauksessa;

kiinteät: enintään 500 g sisäpakkauksessa;

(c) Aineluettelon ryhmän (c) aineet:

nestemäiset: enintään 1 l sisäpakkauksessa;

kiinteät: enintään 1 kg sisäpakkauksessa.

Edellä mainittuja ainemääriä saa kuljettaa pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3538 määräykset. Kolli saa painaa enintään 30 kg.

Pakkaamisessa on noudatettava reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) yleisiä pakkausmääräyksiä.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2502 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia ellei tiettyjä aineita koskevissa erityispakkausmääräyksissä, reunanumeroissa 2503 ja 2504, toisin sanota.

(2) Suurpakkausten (IBC) on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(3) Reunanumeroiden 2500 (3) ja 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavanlaisia pakkauksia on käytettävä:

pakkausryhmän I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "X": aineluettelon ryhmään (a) kuuluville aineille;

pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X", taikka pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y": aineluettelon ryhmään (b) kuuluville aineille;

pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X", taikka pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y": aineluettelon ryhmään (c) kuuluville aineille.

Huom: Luokan 5.1 aineiden kuljettamisesta säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa sekä tämän luokan kiinteiden aineiden kuljettamisesta irrallisena, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2503 (1) Aineluettelon kohdan 1° (a) aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3521 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin alumiinitynnyreihin, jotka on valmistettu vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista, tai reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin, jotka on valmistettu sellaisesta erikoisteräksestä, joka ei aiheuta vetyperoksidin hajaantumista, tai

(b) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen, muovinen tai sellaisesta metallista, joka ei aiheuta vetyperoksidin hajaantumista, valmistettu sisäpakkaus. Lasisen tai muovisen sisäpakkauksen tilavuus saa olla enintään 2 litraa, metallisen enintään 5 litraa.

2503

(jatk.) Pakkaukset on varustettava reunanumeron 3500 (8) tarkoittamalla paineentasauslaitteella. Edellä tarkoitettujen pakkausyhdistelmien tulee olla lisäyksessä A.5 pakkausryhmän I pakkauksille asetettujen määräysten mukaisesti testattua ja hyväksyttyä tyyppiä.

(2) Astian tilavuudesta saa täyttää enintään 90 %.

(3) Kollin massa saa olla enintään 125 kg.

2504 Aineluettelon kohdan 5° aineet on kuljetettava enintään 150 litran vetoisissa pulloissa tai enintään 1 000 litran vetoisissa astioissa (esimerkiksi vieritysvanteilla varustetuissa lieriömäisissä astioissa tai pallomaisissa astioissa), jotka on valmistettu hiiliteräksestä tai sopivasta erikoisteräksestä.

(a) Astioiden on täytettävä luokan 2 asianomaiset määräykset [ks. reunanumerot 2211 ja 2213(1) ja (2)]. Astiat on mitoitettava vähintään 2.1 MPa (21 bar) suunnittelupaineelle (ylipaine). Astian seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm. Ennen käyttöönottoa astialle on suoritettava nestepainekoe vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) paineella. Painekoe on uusittava joka kahdeksas vuosi ja sen yhteydessä on suoritettava astialle sisäpuolinen tarkastus ja varusteiden tarkastus. Lisäksi on kahden vuoden välein sopivin laittein (esimerkiksi ultraäänilaittein) tarkastettava mahdolliset syöpymät astioissa sekä varusteiden kunto. Kokeet ja tarkastukset on tehtävä luokan 2 asianomaisten kohtien mukaisesti (ks. reunanumerot 2215 ja 2216).

(b) Astian tilavuudesta saa täyttää enintään 92 %.

(c) Astioihin on merkittävä selvästi ja pysyvästi:

valmistaja tai valmistajan merkki sekä astian numero

aineen nimi reunanumeron 2501, 5° mukaisesti

astian taara ja täytetyn astian suurin sallittu massa

käyttöönottotarkastuksen ja viimeksi suoritetun määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi ja vuosi)

tarkastuksen suorittaneen asiantuntijan leima.

2505 Kohdan 20° mukaisia ammoniumnitraattiliuoksia saa kuljettaa vain säiliöajoneuvoissa ja irrotettavissa säiliöissä (ks. lisäys B.1a) tai säiliökonteissa (ks. lisäys B.1b).

2506 (1) Reunanumeron 2501 eri kohtien ryhmään (a) luokitellut aineet, lukuun ottamatta kohtaa 1° (a), on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin,

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin muovitynnyreihin, joiden tilavuus saa olla enintään 60 l, tai kiinteäpäätyisiin muovikanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen, muovinen tai metallinen sisäpakkaus.

(2) Kohdan 3° (a) perkloorihappoa saa pakata myös reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasisiin yhdistettyihin pakkauksiin.

(3) Reunanumeron 2500 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3520 tarkoittamiin teräs-, reunanumeron 3521 alumiini-, reunanumeron 3523 vaneri-, reunanumeron 3525 pahvi- tai reunanumeron 3526 muovitynnyreihin, tai irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3522 teräs- tai reunanumeron 3526 muovikanistereihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki, tai

(b) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki.

2507 (1) Reunanumeron 2501 eri kohtien ryhmään (b) luokitellut aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(h) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin,

(i) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin, tai

(j) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia, lukuun ottamatta tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

Huom kohtiin (a), (b), (c) ja d): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin ja kanistereihin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3553, 3554 ja 3560).

(2) Reunanumeron 2500 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin tai reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki, tai

(b) pölytiiviisiin reunanumeron 3533 tarkoittamiin tekstiilisäkkeihin, reunanumeron 3534 tarkoittamiin kudottuihin muovisäkkeihin, reunanumeron 3535 tarkoittamiin muovisäkkeihin tai reunanumeron 3536 tarkoittamiin vedenkestäviin paperisäkkeihin edellyttäen, että aineet kuljetetaan joko kokokuormana tai säkit on kiinnitetty lujasti kuormalavoille, tai

(c) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin lukuun ottamatta tyyppejä 13H1, 13L1 ja 13M1 edellyttäen, että aineet kuljetetaan kokokuormana.

2508 (1) Reunanumeron 2501 eri kohtien ryhmään (c) luokitellut aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(h) reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin, tai

2508

(jatk.) (i) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, tai

(j) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin, tai

(k) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia, lukuun ottamatta tyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

Huom kohtiin (a), (b), (c), (d) ja (h): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin, kanistereihin ja peltipakkauksiin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3552 3554 ja 3560).

(2) Reunanumeron 2500 (10) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki,

(b) pölytiiviisiin reunanumeron 3533 tarkoittamiin tekstiilisäkkeihin, reunanumeron 3534 kudottuihin muovisäkkeihin tai reunanumeron 3535 muovisäkkeihin tai reunanumeron 3536 vedenkestäviin paperisäkkeihin, tai

(c) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin (IBC) lukuun ottamatta tyyppejä 13H1, 13L1 ja 13M1. Aineluettelon kohtien 21° ja 22° (c) aineita saa kuljettaa kaikentyyppisissä reunanumeron 3623 tarkoittamissa suursäkeissä (IBC).

2509 Pakkaukset ja suurpakkaukset, jotka sisältävät aineluettelon kohtien 1° (b) tai 1° (c) aineita, on varustettava reunanumeron 3500 (8) tai reunanumeron 3601 (6) tarkoittamalla paineentasauslaitteella.

2510 3. Yhteenpakkaaminen

2511 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Tämän luokan aineluettelon eri kohtien aineita saa pakata keskenään ja/tai sellaisten tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia, reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Kutakin 5.1 luokan nestemäistä ainetta saa yhdessä pakkauksessa olla enintään 3 litraa ja/tai kiinteää ainetta enintään 5 kg.

(3) Mikäli jäljempänä kohdassa (7) ei ole toisin määrätty, tämän luokan aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa, jos myös näiden yhteenpakkaaminen on sallittu, ja/tai tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Kutakin 5.1 luokan nestemäistä ainetta saa yhdessä pakkauksessa olla enintään 3 litraa ja/tai kiinteää ainetta enintään 5 kg.

(4) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavanlaisia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen,

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen,

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen,

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

2511

(jatk.) (5) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä reunanumeron 2502 määräyksiä on noudatettava.

(6) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä saa kollin massa olla enintään 100 kg.

(7) Aineluettelon kohtien 1° (a), 2°, 4°, 5°, 11°, 12°, 13°, 14°, 16° (b), 17°, 25° ja 27° 32° aineiden ja muiden kohtien ryhmien (a) aineiden yhteenpakkaaminen on kielletty. Kohdan 3° (a) perkloorihappoa, joka sisältää yli 50 % happoa, saa pakata yhteen luokan 8, reunanumeron 2801, kohdan 4° (b) perkloorihapon kanssa.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9).

Merkinnät

2512 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) Luokan 5.1 aineita sisältävät kollit on varustettava mallin no. 5.1 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohtiin 2°, 5°, 29° tai 30° aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella. Aineluettelon kohtiin 1° (a), 1° (b), 3° (a), 5°, 31° tai 32° aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin no. 8 mukaisella lipukkeella.

(4) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin no. 12 mukainen lipuke.

(5) Jos kollissa on nestettä sisältäviä astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, tai astioita, joissa on paineentasauslaite, tahi jos on kysymys ilman ulkopakkausta olevista paineentasauslaitteella varustetuista astioista, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin no. 11 mukainen lipuke.

2513 B. Rahtikirjamerkinnät

2514 Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä yhtä kursivoitua reunanumerossa 2501 olevaa tunnusnumeroa ja nimeä.

Milloin ainetta ei ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen, on käytettävä aineen tunnusnumeroa ja n.o.s.-nimikettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä ().

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhennys "ADR" (tai "RID"). Esimerkiksi "5.1, 11° (b), ADR".

Kuljetettaessa jätteitä (ks. reunanumero 2000 (4)) on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Jätettä, sisältää ...", jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esim. "Jätettä, sisältää 1513 sinkkikloraattia 5.1, 11° (b), ADR".

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin määräysten alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

2514

(jatk.) Milloin aineluettelossa nimeltä mainittu aine ei kuulu reunanumeron 2500 (9) mukaisesti tähän luokkaan, lähettäjä voi tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan: "Aine ei kuulu luokkaan 5.1".

Jos liuos tai seos sisältää vain yhtä tämän direktiivin määräysten alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8) (a)].

Jos kiinteä aine jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa, tavaran nimeen lisätään "sulassa muodossa", jollei tämä termi esiinny jo aineen nimessä.

2515-

2521 C. Tyhjät pakkaukset

2522 (1) Aineluettelon kohdan 41° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC) on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettynä ollessaankin.

(2) Aineluettelon kohdan 41° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC) on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettynä ollessaankin.

(3) Rahtikirjassa aineesta on käytettävä yhtä aineluettelon kohdassa 41 olevaa kursivoitua nimeä, esimerkiksi "Tyhjä pakkaus, 5.1, 41°, ADR". Puhdistamattomia säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä, tyhjiä säiliökontteja sekä irtokuljetuksissa käytettyjä tyhjiä ajoneuvoja ja irtokuljetuksissa käytettyjä tyhjiä pienkontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla. Esimerkiksi "Viimeisin kuorma: 2015 vetyperoksidi, stabiloitu, kohta 1° (a)".

2523-

2549 LUOKKA 5.2

ORGAANISET PEROKSIDIT

1. Aineluettelo

2550 (1) Luokan 5.2 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä vain ne, jotka on lueteltu reunanumerossa 2551 tai jotka kuuluvat tämän reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2550 (4) 2567 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina ja esineinä ().

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta ks. myös reunanumero 2002 (8).

(2) Orgaaniset peroksidit ja orgaaniset peroksidivalmisteet eivät ole luokan 5.2 aineita, jos ne:

sisältävät enintään 1,0 % orgaanisesta peroksidista peräisin olevaa aktiivista happea ja enintään 1,0 % vetyperoksidia;

sisältävät enintään 0,5 % orgaanisesta peroksidista peräisin olevaa aktiivista happea ja yli 1,0 % mutta enintään 7,0 % vetyperoksidia; tai

ovat testitulosten perusteella tyyppiä G [ks. kohta (6)].

Huom: Orgaanisen peroksidivalmisteen aktiivisen hapen määrä ( %) saadaan kaavasta:

16 × Ó (ni × ci/mi), jossa:

ni = peroksiryhmien lukumäärä orgaanista peroksidimolekyyliä i kohti;

ci = orgaanisen peroksidin i pitoisuus (massaprosentina); ja

mi = orgaanisen peroksidin i molekyylimassa.

2550

(jatk.) (3) Seuraavien orgaanisten peroksidien kuljetus on kielletty luokan 5.2 aineiden ehdoilla:

tyypin A orgaaniset peroksidit [ks. lisäys I, reunanumero 1104 (2) (a)].

Määritelmä

(4) Luokkaan 5.2 kuuluvat orgaaniset aineet, jotka sisältävät bivalentin -O-O- rakenteen ja joita voidaan pitää vetyperoksidin johdannaisina, joissa toinen tai molemmat vetyatomit on korvattu orgaanisilla radikaaleilla.

Ominaisuudet

(5) Orgaaniset peroksidit ovat termisesti epästabiileja aineita, jotka normaalissa tai kohotetussa lämpötilassa ovat alttiita itsestään kiihtyvälle eksotermiselle hajoamiselle. Hajoaminen voi alkaa lämmön, hankauksen tai iskun vaikutuksesta taikka peroksidien joutumisesta kosketukseen epäpuhtauksien (esim. happojen, raskasmetalliyhdisteiden, amiinien) kanssa. Hajoamisnopeus kasvaa lämpötilan noustessa ja vaihtelee orgaanisen peroksidin eri valmisteilla. Hajoaminen voi aiheuttaa haitallisten tai palavien kaasujen tai höyryjen kehittymistä. Eräät orgaaniset peroksidit voivat hajota räjähdysmäisesti, erityisesti suljetussa tilassa. Tätä ominaisuutta voidaan muuttaa laimenninlisäyksellä tai käyttämällä sopivia pakkauksia. Monet orgaaniset peroksidit palavat kiivaasti. Orgaanisten peroksidien joutumista silmiin tulee välttää. Eräät orgaaniset peroksidit voivat jo lyhyellä altistusajalla aiheuttaa vakavia vaurioita silmän sarveiskalvolle tai syövyttää ihoa.

Orgaanisten peroksidien luokitus

(6) Orgaaniset peroksidit jaetaan seitsemään tyyppiin niiden aiheuttaman vaaran perusteella. Luokitusperusteet niille aineille, joita ei ole reunanumerossa 2551 nimeltä mainittu, on annettu lisäyksessä A.1, reunanumero 3104. Orgaanisia peroksidityyppejä on tyypistä A, jonka kuljetus on kielletty pakkauksessa, jossa se on testattu, tyyppiin G, joka ei ole luokan 5.2 määräysten alainen [ks. reunanumero 2561 (5)]. Luokitus tyyppeihin B F riippuu suoraan pakkaukseen kuljetettavaksi sallitusta enimmäismäärästä ainetta.

(7) Orgaaniset peroksidit ja orgaanisten peroksidivalmisteet, jotka on lueteltu reunanumerossa 2551, on jaettu ryhmänimikkeisiin:

1 20, tunnusnumerot 3101 3120.

Ryhmänimikkeet määrittelevät:

orgaanisen peroksidin tyypin (B F), ks. kohta (6);

fysikaalisen tilan (nestemäinen/kiinteä), ks. reunanumero 2553 (1); ja

valvontalämpötilan (tarvittaessa), ks. kohdat (16) (19).

Näiden valmisteiden seokset voidaan luokitella orgaanisen peroksidin siihen tyyppiin, johon seoksen vaarallisin komponentti kuuluu ja kuljettaa tämän tyypin ehdoilla. Kuitenkin, koska kaksi stabiilia kompponenttia voi muodostaa termisesti vähemmän stabiilin seoksen, seoksen itsekiihtyvä hajoamislämpötila on määritettävä ja tarvittaessa SADT-arvosta johdettava valvontaja hälytyslämpötila reunanumeron 2550 (17) mukaisesti.

(8) Orgaanisten peroksidien tai orgaanisten peroksidivalmisteiden tai -seosten, joita ei ole reunanumerossa 2551 nimeltä mainittu, luokituksen ja ryhmänimikkeen määrää alkuperämaan toimivaltainen viranomainen.

(9) Näytteet orgaanisista peroksideista tai orgaanisista peroksidivalmisteista, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu ja joille ei ole saatavilla täydellistä testitulosten sarjaa ja joita kuljetetaan lisätestejä tai arviointeja varten, on luokiteltava orgaanisten peroksidien tyypin C soveltuvaan kohtaan edellyttäen, että seuraavat ehdot ovat täytetyt:

saatavilla olevien tietojen perusteella näyte ei ole vaarallisempi kuin tyypin B orgaaninen peroksidi;

näyte on pakattu pakkaustavoilla OP2A tai OP2B ja määrä kuljetusyksikköä kohden on enintään 10 kg;

saatavilla olevien tietojen perusteella mahdollinen valvontalämpötila on riitävän alhainen estämään peroksidin vaarallisen hajoamisen ja riitävän korkea estämään eri ainefaasien erottumisen vaarallisessa määrin.

2550

(jatk.) Orgaanisten peroksidien flegmatointi

(10) Kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi orgaaniset peroksidit flegmatoidaan usein orgaanisilla nestemäisillä tai kiinteillä aineilla, epäorgaanisilla kiinteillä aineilla tai vedellä. Jos aineen prosenttiosuus on määrätty, tarkoitetaan sillä massaprosenttia pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Flegmatoinnin tulee olla sellainen, ettei orgaaninen peroksidi voi pakkauksen vuotaessakaan väkevöityä vaarallisessa määrin.

(11) Jos yksittäiselle orgaaniselle peroksidivalmisteelle ei ole toisin ilmoitettu, sovelletaan flegmatoimiseen käytettäviin laimentimiin seuraavaa (-via) määritelmää (-miä):

tyypin A laimentimet ovat orgaanisia nesteitä, jotka ovat yhteensopivia orgaanisen peroksidin kanssa ja joiden kiehumispiste on vähintään 150 °C. Tyypin A laimentimia saa käyttää kaikkien orgaanisten peroksidien flegmatoimiseen.

tyypin B laimentimet ovat orgaanisia nesteitä, jotka ovat yhteensopivia orgaanisen peroksidin kanssa ja joiden kiehumispiste on alle 150 °C mutta vähintään 60 °C ja leimahduspiste vähintään 5 °C.

Tyypin B laimentimia saa käyttää vain lämpötilavalvotuissa olosuhteissa kuljetettaviksi määrättyjen orgaanisten peroksidien flegmatoimiseen. Nesteen kiehumispisteen tulee olla vähintään 50 °C suurempi kuin orgaanisen peroksidin valvontalämpötila.

(12) Muita kuin tyyppien A tai B laimentimia saa lisätä reunanumerossa 2551 lueteltuihin orgaanisiin peroksidivalmisteisiin edellyttäen, että ne ovat yhteensopivia ja eivät muuta luokitusta.

(13) Vettä saa käyttää orgaanisten peroksidien flegmatoimiseen vain reunanumeron 2551 aineluettelossa ilmoitetuissa tapauksissa tai jos kohdan (8) mukaisessa toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä orgaanisen peroksidin kohdalla on merkintä "vedessä" tai "pysyvä vesidisperssio". Orgaaniset peroksidinäytteet tai orgaaniset peroksidivalmistenäytteet, joita ei ole nimeltä mainittu reunanumerossa 2551, saavat myös olla vedellä flegmatoituja edellyttäen, että kohdan (9) vaatimukset ovat täytetyt.

(14) Orgaanisia tai epäorgaanisia kiinteitä aineita saa käyttää orgaanisten peroksidien flegmatoimiseen edellyttäen, että ne ovat yhteensopivia niiden kanssa.

(15) Yhteensopivia nesteitä tai kiinteitä aineita ovat sellaiset, joilla ei ole haitallista vaikutusta orgaanisen peroksidivalmisteen termiseen stabiilisuuteen ja niiden aiheuttamaan vaaran laatuun.

Määräykset lämpötilavalvonnalle

(16) Tiettyjä orgaanisia peroksideja saa kuljettaa vain lämpötilavalvotuissa olosuhteissa. Valvontalämpötila on korkein lämpötila, jossa orgaanista peroksidia voidaan turvallisesti kuljettaa. Kuljetuksen aikana lämpötilan kollin välittömässä läheisyydessä oletetaan ylittävän 55 °C vain suhteellisen lyhyen ajan 24 tunnin aikavälillä. Mikäli valvontalämpötilaa ei pystytä ylläpitämään, voi olla tarpeellista käynnistää hätätoimenpiteet. Hälytyslämpötila on lämpötila, jossa nämä ohjelmat on käynnistettävä.

(17) Valvonta- ja hälytyslämpötilat saadaan itsekiihtyvästä hajoamislämpötilasta (SADT), joka on määritelty alimmaksi lämpötilaksi, jossa itsekiihtyvä hajoaminen voi tapahtua aineelle kuljetuksen aikana käytettävässä pakkauksessa (ks. taulukko 1). SADT-arvon tulee olla määritetty, jotta voidaan päättää, täytyykö aine kuljettaa lämpötilavalvotuissa olosuhteissa. Määräykset SADT-arvon määrittämiseksi ovat lisäyksessä A.1, reunanumerossa 3103.

>TAULUKON PAIKKA>

2550

(jatk.) (18) Seuraavat orgaaniset peroksidit tulee kuljettaa lämpötilavalvotuissa olosuhteissa:

tyypin B ja C orgaaniset peroksidit, joiden SADT-arvo on enintään 50 °C;

tyypin D orgaaniset peroksidit, jotka reagoivat kuumentamiseen suljetussa tilassa voimakkaasti tai selvästi SADT-arvon ollessa enintään 50 °C tai jotka reagoivat kuumentamiseen suljetussa tilassa heikosti tai ei ollenkaan SADT-arvon ollessa enintään 45 °C; ja

tyypin E ja F orgaaniset peroksidit, joiden SADT-arvo on enintään 45 °C.

Huom: Määräykset kuumentamisen vaikutuksen määrittämiseen suljetussa tilassa ovat lisäyksessä A.1, reunanumerossa 3103.

(19) Käytettävät valvonta- ja hälytyslämpötilat ovat reunanumerossa 2551. Todellinen kuljetuksen aikainen lämpötila saa olla alempi kuin valvontalämpötila mutta lämpötila tulee valita sellaiseksi, etteivät ainefaasit pääse erottumaan vaarallisessa määrin.

2551 A. Orgaaniset peroksidit, jotka eivät edellytä lämpötilavalvontaa

1° (b) 3101 orgaaninen peroksidi tyyppi B, nestemäinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2° (b) 3102 orgaaninen peroksidi tyyppi B, kiinteä, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2551

(jatk.) 3° (b) 3103 orgaaninen peroksidi tyyppi C, nestemäinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

4° (b) 3104 orgaaninen peroksidi tyyppi C, kiinteä, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

5° (b) 3105 orgaaninen peroksidi tyyppi D, nestemäinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

6° (b) 3106 orgaaninen peroksidi tyyppi D, kiinteä, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

7° (b) 3107 orgaaninen peroksidi tyyppi E, nestemäinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

8° (b) 3108 orgaaninen peroksidi tyyppi E, kiinteä, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2551

(jatk.) 9° (b) 3109 orgaaninen peroksidi tyyppi F, nestemäinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

10° (b) 3110 orgaaninen peroksidi tyyppi F, kiinteä, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

B. Orgaaniset peroksidit, jotka edellyttävät lämpötilavalvontaa

Huom: Kohtien 11° 20° aineet ovat orgaanisia peroksideja, jotka hajoavat helposti normaalilämpötilassa ja joita tämän takia saa kuljetettaa vain riittävästi jäähdytettynä. Näiden orgaanisten peroksidien korkein kuljetuksen aikainen lämpötila ei saa ylittää ilmoitettua valvontalämpötilaa.

11° (b) 3111 orgaaninen peroksidi tyyppi B, nestemäinen, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

12° (b) 3112 orgaaninen peroksidi tyyppi B, kiinteä, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2551

(jatk.) 13° (b) 3113 orgaaninen peroksidi tyyppi C, nestemäinen, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

14° (b) 3114 orgaaninen peroksidi tyyppi C, kiinteä, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

15° (b) 3115 orgaaninen peroksidi tyyppi D, nestemäinen, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

16° (b) 3116 Orgaaninen peroksidi tyyppi D, kiinteä, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

17° (b) 3117 orgaaninen peroksidi tyyppi E, nestemäinen, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2551

(jatk.) 18° (b) 3118 orgaaninen peroksidi tyyppi E, kiinteä, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

19° (b) 3119 orgaaninen peroksidi tyyppi F, nestemäinen, lämpötilavalvottu, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

20° (b) 3120 orgaaninen peroksidi tyyppi F, kiinteä, lämpötilavalvottu

Tähän kohtaan ei tällä hetkellä ole nimetty yhtään orgaanista peroksidia.

C. Tyhjät pakkaukset

31° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt ja tyhjät säiliökontit, jotka ovat sisältäneet luokan 5.2 aineita.

2551a Testausvälineet, korjaustyökalut tai muut esineet, jotka sisältävät pieniä määriä alla mainittuja aineita, eivät ole tämän liitteen eivätkä liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Aineluettelon kohtien 1°, 3°, 5°, 7° tai 9° nesteet: enintään 25 ml yksittäisessä sisäpakkauksessa;

(b) Aineluettelon kohtien 2°, 4°, 6°, 8° tai 10° kiinteät aineet: enintään 100 g yksittäisessä sisäpakkauksessa;

Edellä mainittuja ainemääriä saa kuljettaa pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3 538 määräykset. Kollin massa saa olla enintään 30 kg.

Nämä ainemäärät saa pakata yhteen muiden esineiden ja aineiden kanssa edellyttäen, että ne eivät pakkausten vuotaessa reagoi vaarallisesti toistensa kanssa.

Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen;

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen;

2551a

(jatk.) (c) syövyttävien nesteiden muodostuminen; tai

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

Pakkaamisessa on noudatettava lisäyksen A.5 yleisten pakkausmääräysten reunanumeron 3 500 (1), (2) ja (5) (7) määräyksiä.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2552 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia ja sellaisia, ettei rakenneaineilla, jotka joutuvat kosketuksiin sisällön kanssa, ole vaarallista vaikutusta sisältöön. Pakkauksen täyttöaste saa olla enintään 93 %. Pakkausyhdistelmän sulloaineet eivät saa olla helposti palavia eivätkä ne saa aiheuttaa orgaanisen peroksidin hajoamista sisäpakkausten vuotaessa.

(2) Suurpakkausten (IBC) on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(3) Reunanumeron 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti on käytettävä pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X" taikka pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y". Pakkausryhmän I metallipakkauksia ei kuitenkaan saa käyttää.

Huom: Luokan 5.2 aineiden kuljettamisesta säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2553 (1) Luokan 5.2 aineiden pakkaustavat on lueteltu taulukossa 2 ja on merkitty tunnuksella OP1A OP8A nesteille ja tunnuksella OP1B OP8B kiinteille aineille. Viskooseja aineita pidetään kiinteinä aineina, jos niiden valumisaika DIN-kupissa 20 °C:ssa aukon halkaisijan ollessa 4 mm on yli 10 minuuttia (tämä vastaa Ford-kupilla no 4 yli 690 sekunnin valuma-aikaa 20 °C:ssa tai viskositeetti on yli 2,68 × 10-3m2/s).

(2) Aineet ja esineet on pakattava reunanumeron 2 551 ja taulukoiden 2(A) ja 2(B) mukaisesti. Pienempää kollikokoa vastaavaa pakkaustapaa (tarkoittaa pienempää OP numeroa) saa käyttää, sitä vastoin suurempaa kollikokoa vastaavaa pakkaustapaa (tarkoittaa suurempaa OP numeroa) ei saa käyttää.

(3) Mallin no. 01 mukaisella varoituslipukkeella varustettujen kollien tulee täyttää reunanumeron 2 102 (4) ja (6) määräykset.

(4) Aineluettelon kohtien 1° (b), 3° (b), 5° (b), 7° (b), 9° (b), 11° (b), 13° (b), 15° (b), 17° (b) tai 19° (b) aineita sisältävät astiat ja suurpakkaukset, joista vapautuu pieniä määriä kaasuja, on varustettava paineentasauslaitteella reunanumeron 3 500 (8) tai 3601 (6) mukaisesti.

2554 (1) Orgaanisille peroksideille tai orgaanisille peroksidivalmisteille, joita ei ole nimeltä mainittu reunanumerossa 2 551, tulee oikea pakkaustapa valita seuraavilla menetelmillä:

(a) Orgaaninen peroksidi tyyppi B:

Aineille ja esineille on käytettävä pakkaustapaa OP5A tai OP5B, jos aine tai esine täyttää lisäyksen A.1 reunanumeron 3 104 (2) (b) kriteerit kyseiselle pakkaukselle. Jos orgaaninen peroksidi täyttää nämä kriteerit ainoastaan pienemmässä pakkauksessa kuin pakkaustapojen OP5A tai OP5B mukaisissa (tämä tarkoittaa OP1A OP4A tai OP1B OP4B mukaisissa pakkauksissa), niin silloin pienempää OP numeroa vastaavaa pakkaustapaa on käytettävä.

2554

(jatk.) (b) Orgaaninen peroksidi tyyppi C:

Aineille ja esineille on käytettävä pakkaustapaa OP6A tai OP6B edellyttäen että, ne täyttävät lisäyksen A.1 reunanumeron 3 104 (2) (c) kriteerit kyseiselle pakkaukselle. Jos orgaaninen peroksidi täyttää nämä kriteerit vain pienemmässä pakkauksessa kuin pakkaustapojen OP6A tai OP6B mukaisissa, niin silloin pienempää OP numeroa vastaavaa pakkaustapaa on käytettävä.

(c) Orgaaninen peroksidi tyyppi D:

Pakkaustapoja OP7A tai OP7B on käytettävä.

(d) Orgaaninen peroksidi tyyppi E:

Pakkaustapoja OP8A tai OP8B on käytettävä.

(e) Orgaaninen peroksidi tyyppi F:

Pakkaustapoja OP8A tai OP8B on käytettävä.

>TAULUKON PAIKKA>

2554

(jatk.) >TAULUKON PAIKKA>

2555 (1) Reunanumeron 2551 kohtien 9° (b), 10° (b), 19° (b) tai 20° (b) aineita saa kuljettaa suurpakkauksissa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen asettamilla ehdoilla, jos toimivaltainen viranomainen on testien perusteella vakuuttunut, että kuljetus voidaan turvallisesti suorittaa. Testien tulee vähintään sisältää seuraavat:

osoittaa, että orgaaninen peroksidi täyttää lisäyksessä A.1, reunanumerossa 3 104 (2) (f) annetut luokitusperusteet;

osoittaa yhteensopivuus kaikkien niiden materiaalien kanssa, jotka yleensä joutuvat kosketuksiin aineen kanssa kuljetuksen aikana;

tarvittaessa määrittää valvonta- ja hälytyslämpötilat aineen kuljetukselle suurpakkauksessa SADT-arvon perusteella;

tarvittaessa suunnitella hätätapauksia varten varolaitteet; ja

määritellä mahdollisesti tarvittavat erityisvaatimukset.

2555

(jatk.) (2) Seuraavia tyypin F orgaanisia peroksideja saa kuljettaa ilmoitetun tyyppisissä suurpakkauksissa, vaikka kohdan (1) ehdot eivät täyttyisi:

>TAULUKON PAIKKA>

(3) Metallisen tai täysseinäisellä metallikehikolla varustetun yhdistetty suurpakkauksen räjähdysmäisen murtumisen estämiseksi varolaitteet tulee suunnitella siten, että ne pystyvät tuulettamaan kaikki hajoamistuotteet ja höyryt, jotka kehittyvät vähintään yhden tunnin tulipalon aikana (lämpökuormitus 110 kW/m2) tai itsekiihtyvän hajoamisen seurauksena.

2556-

2557 3. Yhteenpakkaaminen

2558 Luokan 5.2 aineita ei saa pakata yhteen muiden luokkien aineiden tai esineiden kanssa eikä tämän direktiivin alaisuuteen kuulumattomien tavaroiden kanssa.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9).

Merkinnät

2559 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) Luokan 5.2 aineita sisältävät kollit on varustettava mallin no. 5.2 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohtiin 1°, 2°, 11° tai 12° kuuluvia orgaanisia peroksideja sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin no. 01 mukaisella lipukkeella. Lipuketta ei tarvitse käyttää, jos toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt testatulle pakkaustyypille tämän lipukkeen poisjätön, koska testitulokset ovat osoittaneet, ettei orgaaninen peroksidi kyseisessä pakkauksessa ole räjähdysvaarallinen [ks. reunanumero 2 561 (4)].

(4) Jos aine on erittäin syövyttävä tai syövyttävä luokan 8 kriteerien mukaisesti [ks. reunanumero 2 800 (1)], kolli on lisäksi varustettava mallin no. 8 mukaisella lipukkeella. Tämä on ilmoitettu aineluettelon reunanumerossa 2 551 (sarakkeessa lisälipuke) tai tarvittaessa hyväksytyissä kuljetusehdoissa [ks. reunanumero 2 550 (8)].

(5) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin no. 12 mukainen lipuke.

2559

(jatk.) (6) Jos kollissa on nestettä sisältäviä astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, tai astioita, joissa on paineentasauslaite, tahi ilman ulkopakkausta olevia paineentasauslaitteella varustettuja astioita, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin no. 11 mukainen lipuke.

2560 B. Rahtikirjamerkinnät

2561 (1) Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä yhtä reunanumerossa 2 551 olevaa kursivoitua tunnusnumeroa ja ryhmänimikettä sekä kemiallista nimeä (suluissa).

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, kirjain ja lyhennys "ADR" (tai "RID"). Esimerkiksi "3108 orgaaninen peroksidi tyyppi E, kiinteä, (dibentsoyyliperoksidi), 5.2, 8° (b), ADR".

Kuljetettaessa jätteitä [ks. reunanumero 2000 (5)] on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Jätettä, sisältää ...", jätteen reunanumeron 2 002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esimerkiksi "Jätettä, sisältää 3107 orgaanista peroksidia tyyppiä E, nestemäinen (peroksietikkahappo), 5.2, 7° (b), ADR". Rahtikirjaan merkitään yleensä enintään kaksi jätteen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

(2) Kuljetettaessa aineita ja esineitä toimivaltaisen viranomaisen asettamilla ehdoilla [ks. reunanumerot 2 550 (8), 2 555 (1), 21 1511 ja 21 2511] rahtikirjaan on tehtävä seuraava merkintä:

"Kuljetus on reunanumeron 2 561 (2) mukainen."

Kopio toimivaltaisen viranomaisen kuljetusehdot sisältävästä päätöksestä on liitettävä rahtikirjaan.

(3) Kuljetettaessa orgaanisia peroksidinäytteitä reunanumeron 2 550 (9) mukaisesti rahtikirjaan on tehtävä seuraava lisämerkintä:

"Kuljetus on reunanumeron 2 561 (3) mukainen."

(4) Jos reunanumeron 2 559 (2) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän perusteella mallin no. 01 mukaista lipuketta ei edellytetä, rahtikirjaan on tehtävä seuraava lisämerkintä:

"Mallin no. 01 mukaista varoituslipuketta ei edellytetä."

(5) Kuljetettaessa tyypin G orgaanisia peroksideja [ks. lisäys A.1 reunanumero 3 104 (2) (g)] lähettäjä voi tehdä seuraavan merkinnän rahtikirjaan:

"Aine ei kuulu luokkaan 5.2".

(6) Orgaanisille peroksideille, jotka edellyttävät lämpötilavalvontaa kuljetuksen aikana, rahtikirjaan on tehtävä seuraava merkintä:

"Valvontalämpötila: ... °C

Hälytyslämpötila: ... °C"

2562-

2566 C. Tyhjät pakkaukset

2567 (1) Aineluettelon kohdan 31° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC) on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettynä ollessaankin.

2567

(jatk.) (2) Aineluettelon kohdan 31° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC) on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettynä ollessaankin.

(3) Rahtikirjassa tavarasta on käytettävä yhtä kursivoitua aineluettelon kohdassa 31° olevaa nimeä, esimerkiksi "Tyhjä pakkaus, 5.2, 31°, ADR". Puhdistamattomia, tyhjiä säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä sekä tyhjiä säiliökontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma" sekä viimeksi kuljetetun aineen kemiallisella nimellä sekä viimeistä kuormaa vastaavalla aineluettelon kohta-numerolla. Esimerkiksi "Viimeisin kuorma: 3109 orgaaninen peroksidi tyyppi F, nestemäinen, (tert-butyylihydroperoksidi), 9° (b)".

2568-

2599 LUOKKA 6.1

MYRKYLLISET AINEET

1. Aineluettelo

2600 (1) Luokan 6.1 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä ne, jotka on lueteltu reunanumerossa 2601 mainittuja tai jotka kuuluvat ko. reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2600 (2) 2622 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina ja esineinä.

Huom: Reunanumeron 2601 aineiden määrät, jotka eivät ole tämän liitteen tai liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, ks. reunanumero 2601a.

(2) Luokan 6.1 tarkoittamia myrkyllisiä aineita ovat ne, joista kokemuksen perusteella tiedetään tai eläinkokeiden perusteella voidaan olettaa, että ne suhteellisen pieninä määrinä ihmisen elimistöön joutuessaan joko hengitettyinä, ihon kautta imeytyessään tai nautittuina kerta-annoksena tai lyhytaikaisen altistuksen vaikutuksesta voivat aiheuttaa vahinkoa ihmisen terveydelle tai aiheuttaa kuoleman.

Luokan 6.1 aineet on jaoteltu seuraavasti:

A. Hengitettyinä erittäin myrkylliset aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja jotka eivät ole luokan 3 aineita;

B. Orgaaniset aineet, joiden leimahduspiste on vähintään 23 °C tai jotka ovat palamattomia;

C. Organometalliset yhdisteet ja karbonyylit;

D. Epäorgaaniset aineet, joista voi veden, ilman kosteuden, vesiliuosten tai happojen kanssa kosketukseen joutuessaan vapautua myrkyllisiä kaasuja ja muut myrkylliset veden kanssa reagoivat aineet ();

E. Muut epäorgaaniset aineet ja orgaanisten aineiden metallisuolat;

F. Torjunta-aineina käytettävät aineet ja valmisteet;

G. Aineet, jotka on tarkoitettu laboratorio- ja koekäyttöön sekä farmaseuttisten valmisteiden valmistukseen ja jotka eivät kuulu tämän luokan muihin kohtiin;

H. Tyhjät pakkaukset.

(3) Luokan 6.1 reunanumerossa 2601 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet ja esineet, lukuun ottamatta kohdissa 1° 5° mainittuja aineita, kuuluvat myrkyllisyysasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimella (a), (b) tai (c) merkityistä ryhmistä:

(a): Erittäin myrkylliset aineet

(b): Myrkylliset aineet

(c): Lievästi myrkylliset aineet.

2600

(jatk.) Aineet, seokset ja liuokset, joita ei ole nimeltä mainittu, kohtien 71° 87° torjunta-aineet mukaan lukien, tulee luokitella soveltuvaan kohtaan ja ryhmään seuraavien ehtojen mukaisesti:

1. Myrkkyvaaraa arvioitaessa on otettava huomioon tapaturmaisissa myrkytystapauksissa ihmisestä saatu kokemus sekä eri aineiden erityisominaisuudet kuten nestemäisyys, suuri haihtuvuus, ihon läpi imeytyvyys ja biologiset erityisvaikutukset.

2. Ihmiseen perustuvien havaintojen puuttuessa myrkkyvaara tulee arvioida eläinkokeista saatavien tietojen perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

2.1. Jos aineen vaarallisuusryhmä riippuu altistustavasta, se on luokiteltava suurimman myrkyllisyysvaikutuksensa perusteella.

2.2. Aineet, jotka täyttävät luokan 8 kriteerit ja jotka kuuluvat ryhmään (a) pölyn tai sumun aiheuttaman hengitysmyrkyllisyyden (LC50-arvon) perusteella, tulee luokitella luokkaan 6.1 kuuluvaksi vain, jos aineen myrkyllisyys myös suun kautta nautittuna tai ihokosketuksena on vähintään ryhmiin (a) tai (b) johtava. Muussa tapauksessa aine on luokiteltava luokan 8 soveltuvaan kohtaan (ks. reunanumero 2800 alaviite 1).

LD50-arvo akuutille myrkyllisyydelle, joka aiheutuu suun kautta nautitusta aineesta

2.3. Se ainemäärä, joka suun kautta nautittuna todennäköisesti aiheuttaa kuoleman 14 päivän kuluessa puolelle sekä koiras- että naaraspuolisista nuorista täysikasvuisista albinorotista. Koe-eläinten lukumäärän tulee olla riittävä, jotta tulos on tilastollisesti merkitsevä ja vastaa asianmukaista farmakologista käytäntöä. Tulos ilmoitetaan milligrammoina ruumiin painokiloa kohti (mg/kg).

LD50-arvo akuutille myrkyllisyydelle, joka aiheutuu elimistöön ihon kautta imeytyneestä aineesta

2.4. Se ainemäärä, joka ollessaan 24 tunnin ajan jatkuvassa kosketuksessa albinokaniinien paljaan ihon kanssa todennäköisimmin aiheuttaa kuoleman puolelle koe-eläimistä. Koe-eläinten lukumäärän tulee olla riittävä, jotta tulos on tilastollisesti merkitsevä ja vastaa asianmukaista farmakologista käytäntöä. Tulos ilmoitetaan milligrammoina ruumiin painokiloa kohti (mg/kg).

LC50-arvo akuutille myrkyllisyydelle, joka aiheutuu aineen joutuessa elimistöön hengityksen kautta

2.5. Se höyry-, sumu- tai pölypitoisuus, joka jatkuvasti tunnin ajan hengitettynä aiheuttaa 14 päivän kuluessa kuoleman puolelle sekä koiras- että naaraspuolisista nuorista täysikasvuisista albinorotista. Jos ainetta annetaan eläimille pölyn tai sumun muodossa, yli 90 prosenttia kokeessa hengitettävistä hiukkasista on oltava halkaisijaltaan enintään 10 ìm edellyttäen, että on mahdollista, että ihminen voi aineen kuljetuksen aikana joutua tällaisten pitoisuuksien vaikutuksen alaiseksi. Tulos ilmoitetaan pölyjen ja sumujen osalta milligrammoina ilmalitraa kohti sekä höyryjen osalta millilitroina ilmakuutiometriä kohti (ppm).

2600

(jatk.) 2.6. Pölyjen ja sumujen hengitysmyrkyllisyyden kriteerit perustuvat 1 tunnin altistuksia vastaaviin LC50-arvoihin. Jos näitä arvoja on saatavissa, niitä on käytettävä. Jos kuitenkin vain 4 tunnin altistuksia vastaavia LC50-arvoja on pölyille ja sumuille käytettävissä, nämä luvut voidaan kertoa neljällä ja käyttää tulosta edellä mainituissa luokituskriteereissä, eli LC50 (4 tuntia) x 4 katsotaan vastaavan LC50 (1 tunti).

Myrkyllisyys hengitettäessä höyryjä

3. Seuraavia kriteereitä tulee käyttää luokiteltaessa vaarallisuusryhmiin (a) (c) nesteitä, joista vapautuu myrkyllisiä höyryjä. "V" on kyllästetyn höyryn pitoisuus ml/m3 ilmaa 20 °C lämpötilassa ja normaali-ilmanpaineessa:

>TAULUKON PAIKKA>

Nämä kriteerit höyryjen hengitysmyrkyllisyydelle perustuvat 1 tunnin altistuksia vastaaviin LC50-arvoihin. Jos näitä arvoja on saatavissa, niitä on käytettävä.

Jos kuitenkin vain 4 tunnin altistuksia vastaavia LC50-arvoja on käytettävissä höyryille, nämä luvut voidaan kertoa kahdella ja käyttää tulosta edellä mainitussa luokituskriteerissä, eli LC50 (4 tuntia) × 2 katsotaan vastaavan LC50 (1 tunti).

Höyryjen myrkyllisyys hengitettynä

Pakkausryhmien rajat

>VIITTAUS FILMIIN>

2600

(jatk.) Tässä kuvassa on höyryjen myrkyllisyyskriteerit esitetty graafisessa muodossa luokittelun helpottamiseksi. Kuitenkin graafisen esitystavan epätarkkuudesta johtuen tulee aineet, jotka osuvat pakkausryhmien rajaviivalle tai lähelle sitä, luokitella numeeristen kriteerien perusteella.

Nestemäisten aineiden seokset

4. Hengitysteitse myrkylliset nestemäisten aineiden seokset on luokiteltava vaarallisuusryhmään seuraavien kriteerien mukaisesti:

4.1. Jos LC50 tunnetaan seoksen jokaiselle myrkylliselle aineelle, ryhmä määritellään seuraavasti:

(a) Seoksen LC50-arvon määrittäminen:

LC50 (seos) = 1

n

Ó

i=1 fi

LC50i

missä

fi = aineosan i molaarinen konsentraatio seoksessa,

LC50 = aineosan i keskimääräinen kuolemaan johtava konsentraatio ml/m3.

(b) Haihtuvuuden määrittäminen seoksen jokaiselle ainesosalle:

Vi = Pi × 106

ml/m3

101,3

missä

Pi = ainesosan i osapaine kPa ilmaistuna 20 °C lämpötilassa ja normaaliilmanpaineessa.

(c) Haihtumisnopeuden määritys LC50 varten:

R = n

Ó

i=1 Vi

LC50i

(d) Seokselle laskettuja LC50-arvoja ja R-arvoja käytetään määräämään seoksen vaarallisuusryhmä:

Ryhmä (a): R ≥ 10 ja LC50 (seos) ≤ 1 000 ml/m3.

Ryhmä (b): R ≥ 1 ja LC50 (seos) ≤ 3 000 ml/m3, jos seos ei täytä ryhmän (a) kriteereitä,

Ryhmä (c): R ≥ 1/5 ja LC50 (seos) ≤ 5 000 ml/m3, jos seos ei täytä ryhmien (a) tai (b) kriteereitä.

4.2. Jos seoksen myrkyllisten aineosien LC50-arvoja ei tunneta, seoksen voi luokitella vaarallisuusryhmään seuraavien yksinkertaistettujen myrkyllisyystestien perusteella. Käytettäessä näitä "kynnys" testejä, rajoittavin ryhmä on määritettävä ja käytettävä seoksen kuljetusluokituksena.

4.3. Seos luokitellaan ryhmään (a) vain, jos se täyttää molemmat seuraavista kriteereistä:

(i) Näyte nestemäisestä seoksesta höyrystetään ja laimennetaan ilmalla siten, että saadaan koeolosuhteet, jossa höyrystettyä seosta on ilmassa 1 000 ml/m3. Kymmenen albinorottaa (5 urosta ja 5 naarasta) altistetaan koeolosuhteille yhden tunnin ajan, jonka jälkeen niitä tarkkaillaan 14 vuorokautta. Jos viisi tai useampia koe-eläimiä kuolee 14 tarkkailuvuorokauden aikana, seoksen LC50 -arvon katsotaan olevan enintään 1 000 ml/m3.

(ii) Näyte nestemäisen seoksen kanssa tasapainossa olevasta höyrystä laimennetaan 9 kertaisella ilmamäärällä koeolosuhteiden muodostamiseksi. Kymmenen albinorottaa (5 urosta ja 5 naarasta) altistetaan koeolosuhteille yhden tunnin ajan, jonka jälkeen niitä tarkkaillaan 14 vuorokautta. Jos viisi tai useampia koe-eläimiä kuolee 14 tarkkailuvuorokauden aikana, seoksen haihtuvuuden katsotaan olevan vähintään yhtäsuuri kuin seoksen LC50-arvo kerrottuna kymmenellä.

2600

(jatk.) 4.4. Seos luokitellaan ryhmään (b) vain, jos se täyttää molemmat seuraavista kriteereistä eikä täytä ryhmän (a) kriteereitä:

(i) Näyte nestemäisestä seoksesta höyrystetään ja laimennetaan ilmalla siten, siten että saadaan koeolosuhteet, jossa höyrystettyä seosta ilmassa on 3 000 ml/m3. Kymmenen albinorottaa (5 urosta ja 5 naarasta) altistetaan koeolosuhteille yhden tunnin ajan, jonka jälkeen niitä tarkkaillaan 14 vuorokautta. Jos viisi tai useampia koe-eläimiä kuolee 14 tarkkailuvuorokauden aikana, katsotaan seoksen LC50-arvon olevan enintään 3 000 ml/m3.

(ii) Näytettä nestemäisen seoksen kanssa tasapainossa olevasta höyrystä käytetään koeolosuhteiden muodostamiseksi. Kymmenen albinorottaa (5 urosta ja 5 naarasta) altistetaan testi-ilmalle yhden tunnin ajan, jonka jälkeen niitä tarkkaillaan 14 vuorokautta. Jos viisi tai useampia koe-eläimiä kuolee 14 tarkkailuvuorokauden aikana, seoksen haihtuvuuden katsotaan olevan vähintään yhtäsuuri kuin seoksen LC50 -arvo.

4.5. Seos luokitellaan ryhmään (c) vain, jos se täyttää molemmat seuraavista kriteereistä eikä täytä ryhmän (a) tai (b) kriteereitä:

(i) Näyte nestemäisestä seoksesta höyrystetään ja laimennetaan ilmalla siten, että saadaan koeolosuhteet, jossa höyrystettyä seosta on ilmassa 5 000 ml/m3. Kymmenen albinorottaa (5 urosta ja 5 naarasta) altistetaan testi-ilmalle yhden tunnin ajan, jonka jälkeen niitä tarkkaillaan 14 vuorokautta. Jos viisi tai useampia koe-eläimiä kuolee 14 tarkkailuvuorokauden aikana, seoksen LC50 -arvon katsotaan olevan enintään 5 000 ml/m3.

(ii) Nestemäisen seoksen höyryn pitoisuus (haihtuvuus) mitataan ja jos höyryn pitoisuus on vähintään 1 000 ml/m3, seoksen haihtuvuuden katsotaan olevan vähintään yhtäsuuri kuin yksi viidesosa seoksen LC50 -arvosta.

(4) Jos luokan 6.1 aineiden vaaraominaisuudet muuttuvat reunanumerossa 2601 mainituista siihen lisättyjen muiden aineiden johdosta, on nämä seokset tai liuokset luokiteltava aineluettelon siihen kohtaan ja ryhmään, mihin ne todellisen vaarallisuutensa perusteella todellisuudessa kuuluuvat.

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta ks. myös reunanumero 2002 (8).

(5) Reunanumeron 2600 (3) kriteerien perusteella voidaan myös määrittää, ovatko aineluettelossa nimeltä mainitun liuoksen tai seoksen sekä nimeltä mainittua ainetta sisältävän liuoksen tai seoksen ominaisuudet sellaiset, ettei liuos tai seos ole tämän luokan määräysten alaista.

(6) Palavat nesteet, jotka ovat myrkyllisiä hengitettynä ja joiden leimahduspiste on alle 23 °C, lukuun ottamatta aineluettelon kohtien 1° 10° aineita, kuuluvat luokkaan 3 (ks. reunanumero 2301, kohdat 11° 19°).

(7) Lievästi myrkylliset palavat nesteet, joiden leimahduspiste on 23° 61 °C, lukuun ottamatta torjunta-aineina käytettäviä aineita ja valmisteita kuuluvat, luokkaan 3 (ks. reunanumero 2301).

(8) Lievästi myrkylliset helposti itsestään syttyvät aineet kuuluvat luokkaan 4.2 (ks. reunanumero 2431).

(9) Lievästi myrkylliset veden kanssa reagoivat aineet kuuluvat luokkaan 4.3 (ks. reunanumero 2471).

(10) Lievästi myrkylliset hapettavat aineet kuuluvat luokkaan 5.1 (ks. reunanumero 2501).

(11) Lievästi myrkylliset ärsyttävät aineet kuuluvat luokkaan 8 (ks. reunanumero 2801).

(12) Luokan 6.1 kemiallisesti epästabiilien aineiden kuljetus on sallittu vain, jos tarvittavat toimen piteet kuljetuksen aikana tapahtuvien vaarallisten hajoamis- tai polymerointireaktioiden estämiseksi on suoritettu. Tällöin tulee erityisesti varmistua siitä, että kuljetusastiat eivät sisällä sellaista (-sia) ainetta (-eita), jotka voivat kiihdyttää näitä reaktioita.

2600

(jatk.) (13) Reunanumeroiden 2606 (2), 2607 (4) ja 2608 (3) pakkausmääräyksissä aineita ja aineiden seoksia, joiden sulamispiste on yli 45 °C, pidetään kiinteinä aineina.

(14) Leimahduspiste tulee määrittää lisäyksen A.3, reunanumeroiden 3300 3302 mukaisesti.

A. Hengitettyinä erittäin myrkylliset aineet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C ja jotka eivät ole luokan 3 aineita

2601 1° Syaanivety, stabiloitu:

1051 syaanivety, stabiloitu, joka sisältää alle 3 % vettä, 1614 syaanivety, stabiloitu, joka sisältää alle 3 % vettä, huokoiseen, inerttiin massaan imeytettynä.

Huom: 1. Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2603 (1)].

Huom: 2. Vedettömän syaanivedyn, joka ei täytä näitä ehtoja, kuljetus on kielletty.

Huom: 3. Alle 3 prosenttia vettä sisältävä syaanivety on stabiili, jos sen pH-arvo on 2,5 ± 0,5 ja neste on kirkas ja väritön.

2° Syaanivedyn (sinihappo) liuokset:

1613 syaanivedyn vesiliuos (syaanivetyhappo), joka sisältää enintään 20 % syaanivetyä (HCN), 3294 syaanivedyn alkoholiliuos, joka sisältää enintään 45 % syaanivetyä (HCN).

Huom: 1. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2603 (2)].

Huom: 2. Syaanivetyliuosten, jotka eivät täytä näitä ehtoja, kuljetus on kielletty.

3° Seuraavat metallikarbonyylit:

1259 nikkelikarbonyyli, 1994 rautapentakarbonyyli.

Huom: 1. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2604].

Huom: 2. Muiden metallikarbonyylien, joiden leimahduspiste on alle 23 °C, kuljetus on kielletty.

4° 1185 etyleeni-imiini, inhiboitu.

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2605 (1)].

5° 2480 metyyli-isosyanaatti.

Huom: Tätä ainetta koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2605 (2).

6° Muut isosyanaatit:

(a) 2482 n-propyyli-isosyanaatti, 2484 tert-butyyli-isosyanaatti, 2485 n-butyyli-isosyanaatti.

7° Typpipitoiset aineet:

(a) 1. 1163 dimetyylihydratsiini, epäsymmetrinen, 1244 metyylihydratsiini,

(a) 2. 2334 allyyliamiini, 2382 dimetyylihydratsiini, symmetrinen.

8° Happipitoiset aineet:

(a) 1092 akroleiini, inhiboitu, 1098 allyylialkoholi, 1143 krotonaldehydi, stabiloitu, 2606 metyyliortosilikaatti.

2601

(jatk.) 9° Halogeenipitoiset aineet:

(a) 1239 metyylikloorimetyylieetteri.

10° Syövyttävät halogeenipitoiset aineet:

(a) 1182 etyyliklooriformiaatti, 1238 metyyliklooriformiaatti, 2407 isopropyyliklooriformiaatti, 2438 trimetyyliasetyylikloridi.

B. Orgaaniset aineet, joiden leimahduspiste on vähintään 23 °C tai jotka ovat palamattomia

Huom: Kasvinsuojelussa käytettävät orgaaniset torjunta-aineet ja -valmisteet kuuluvat kohtiin 71° 78° ja 81° 87°.

11° Typpipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C, kuten:

(a) 3275 nitriilit, myrkylliset, palavat, n.o.s.;

(b) 2668 klooriasetonitriili, 3073 vinyylipyridiinit, inhiboitu, 3275 nitriilit, myrkylliset, palavat, n.o.s.

12° Typpipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on yli 61 °C:

(a) 1541 asetonisyanhydriini, stabiloitu, 3276 nitriilit, myrkylliset, n.o.s.;

(b) 1547 aniliini, 1577 klooridinitrobentseenit, 1578 kloorinitrobentseenit, 1590 dikloorianiliinit, 1596 dinitroaniliinit, 1597 dinitrobentseenit, 1598 dinitro-okresoli, 1599 dinitrofenoliliuos, 1650 beta-naftyyliamiini, 1652 naftyyliurea, 1661 nitroaniliinit, (o-, m-, p-), 1662 nitrobentseeni, 1664 nitrotolueenit, (o-, m-, p-), 1665 nitroksyleenit, (o-, m-, p-), 1708 toluidiinit, 1711 ksylidiinit, 1843 ammoniumdinitroo-kresolaatti, 1885 bentsidiini, 2018 kloorianiliinit, kiinteät, 2019 kloorianiliinit, nestemäiset, 2038 dinitrotolueenit, 2224 bentsonitriili, 2253 N,N-dimetyylianiliini, 2306 nitrobentsotrifluoridit, 2307 3-nitro-4-klooribentsotrifluoridi, 2522 dimetyyliaminoetyylimetakrylaatti, 2572 fenyylihydratsiini, 2647 maloninitriili, 2671 aminopyridiinit, (o-, m-, p-), 2673 2-amino-4-kloorifenoli, 2690 N,n-butyyli imidatsoli, 2738 N,n-butyylianiliini, 2754 N-etyylitoluidiinit, 2822 2-klooripyridiini, 3276 nitriilit, myrkylliset, n.o.s.;

(c) 1548 aniliinihydrokloridi, 1599 dinitrofenoliliuos, 1663 nitrofenolit, (o-, m-, p-), 1673 fenyleenidiamiinit, (o-, m-, p-), 1709 2,4-toluyleenidiamiini, 2074 akryyliamidi, 2077 alfa-naftyyliamiini, 2205 adiponitriili, 2272 N-etyylianiliini, 2273 2-etyylianiliini, 2274 N-etyyli-N-bentsyylianiliini, 2294 N-metyylianiliini, 2300 2-metyyli-5-etyylipyridiini, 2311 fenetidiinit, 2431 anisidiinit, 2432 N,N-dietyylianiliini, 2446 nitrokresolit, 2470 fenyyliasetonitriili, nestemäinen, 2512 aminofenolit, (o-, m-, p-), 2651 4,4" diaminodifenyylimetaani, 2656 kinoliini, 2660 nitrotoluidiinit (mono), 2666 etyylisyanoasetaatti, 2713 akridiini, 2730 nitroanisoli, 2732 nitrobromibentseeni, 2753 N-etyylibentsyylitoluidiinit, 2873 dibutyyliaminoetanoli, 2941 fluorianiliinit, 2942 2-trifluorimetyylianiliini, 2946 2-amino-5-dietyyliaminopentaani, 3276 nitriilit, myrkylliset, n.o.s.

Huom: Isosyanaatit, joiden leimahduspiste on yli 61 °C, ovat kohdan 19° aineita.

13° Happipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C:

(a) 2521 diketeeni, inhiboitu.

14° Happipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on yli 61 °C:

(b) 1594 dietyylisulfaatti, 1671 fenoli, kiinteä, 2261 ksylenolit, 2587 bentsokinoni, 2669 kloorikresolit, 2821 fenoliliuos, 2839 aldoli;

(c) 2369 etyleeniglykolimonobutyylieetteri, 2525 etyylioksalaatti, 2609 triallyyliboraatti, 2662 hydrokinoni, 2716 1,4-butyynidioli, 2821 fenoliliuos, 2874 furfuryylialkoholi, 2876 resorsinoli, 2937 alfa-metyylibentsyylialkoholi, 2938 metyylibentsoaatti.

2601

(jatk.) 15° Halogenoidut hiilivedyt:

(a) 1605 etyleenidibromidi, 1647 metyylibromidin ja etyleenidibromidin seos, nestemäinen, 2646 heksakloorisyklopentadieeni;

Huom: Etyleenibromidin (1,2-dibromietaanin) ja metyylibromidin seokset, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on suurempi kuin 300 kPa (3 bar), ovat luokan 2 aineita [ks. reunanumero 2201, kohta 4° (bt)].

(b) 1669 pentakloorietaani, 1701 ksylyylibromidi, 1702 1,1,2,2-tetrakloorietaani, 1846 hiilitetrakloridi, 1886 bentsylideenikloridi, 1891 etyylibromidi, 2322 triklooributeeni, 2644 metyylijodidi, 2653 bentsyylijodidi;

(c) 1591 o-diklooribentseeni, 1593 dikloorimetaani (metyleenikloridi), 1710 trikloorieteeni, 1887 bromikloorimetaani, 1888 kloroformi, 1897 tetrakloorieteeni, 2279 heksaklooributadieeni, 2321 triklooribentseenit, nestemäiset, 2504 tetrabromietaani, 2515 bromoformi, 2516 hiilitetrabromidi, 2664 dibromimetaani, 2688 1-bromi-3-klooripropaani, 2729 heksaklooribentseeni, 2831 1,1,1-trikloorietaani, 2872 dibromiklooripropaanit,

Huom: Metyylikloridin ja metyleenikloridin (dikloorimetaanin) ja seokset, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on suurempi kuin 300 kPa (3 bar) ovat luokan 2 aineita [ks. reunanumero 2201, kohta 4° (bt)].

16° Muut halogeenipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C:

(a) 1135 etyleenikloorihydriini, 2558 epibromihydriini;

(b) 1181 etyyliklooriasetaatti, 1569 bromiasetoni, 1603 etyylibromiasetaatti, 1916 2,2" dikloorietyylieetteri, 2023 epikloorihydriini, 2295 metyyliklooriasetaatti, 2589 vinyyliklooriasetaatti, 2611 propyleenikloorihydriini (1-klooripropan-2-oli).

17° Muut halogeenipitoiset aineet, joiden leimahduspiste yli 61 °C:

(a) 1580 klooripikriini, 1670 perkloorimetyylimerkaptaani, 1672 fenyylikarbyyliamiinikloridi, 1694 bromibentsyylisyanidit, 2232 2-kloorietanaali, 2628 kaliumfluoriasetaatti, 2629 natriumfluoriasetaatti, 2642 fluorietikkahappo, 1583 klooripikriiniseos, n.o.s., 1610 halogenoitu ärsyttävä neste, n.o.s.;

Huom: Klooripikriinin ja metyylibromidin tai metyylikloridin seokset, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on suurempi kuin 300 kPa (3 bar) ovat luokan 2 aineita [ks. reunanumero 2201 kohta 4° (at) tai kohta 4° (bt)].

(b) 1695 klooriasetoni, stabiloitu, 1697 klooriasetofenoni, 2075 kloraali, vedetön, inhiboitu, 2490 dikloori-isopropyylieetteri, 2552 heksafluoriasetonihydraatti, 2567 natriumpentakloorifenolaatti, 2643 metyylibromiasetaatti, 2645 fenasyylibromidi, 2648 1,2-dibromi-3-butanoni, 2649 1,3-diklooriasetoni, 2650 1,1-dikloori-1-nitroetaani, 2750 1,3-dikloori-2-propanoli, 2948 3-trifluorimetyylianiliini, 3155 pentakloorifenoli, 1583 klooripikriiniseos, n.o.s., 1610 halogenoitu ärsyttävä neste, n.o.s.;

(c) 1579 kloori-o-toluidiinihydrokloridi, 2020 kloorifenolit, kiinteät, 2021 kloorifenolit, nestemäiset, 2233 kloorianisidiinit, 2235 klooribentsyylikloridit, 2237 kloorinitroaniliinit, 2239 klooritoluidiinit, 2299 metyylidiklooriasetaatti, 2433 kloorinitrotolueenit, 2533 metyylitriklooriasetaatti, 2659 natriumklooriasetaatti, 2661 heksaklooriasetoni, 2689 glyseroli-alfamonokloorihydriini, 2747 tert-butyylisykloheksyyliklooriformiaatti, 2849 3-kloori-1-propanoli, 2875 heksaklorofeeni, 3241 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli, 1583 klooripikriiniseos, n.o.s., 1610 halogenoitu ärsyttävä neste, n.o.s.

Huom: Klooriformiaatit, jotka ovat ominaisuuksiltaan ensisijaisesti syövyttäviä, ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801, kohta 64°).

18° Isosyanaatit, joiden leimahduspiste on 23 61 °C, kuten:

(b) 2285 isosyanaattibentsotrifluoridit, 2487 fenyyli-isosyanaatti, 2488 sykloheksyyli-isosyanaatti, 3080 isosyanaatit, myrkylliset, palavat, n.o.s., tai 3080 isosyanaattiliuos, myrkyllinen, palava, n.o.s.

Huom: Näiden isosyanaattien liuokset, joiden leimahduspiste on alle 23 °C, ovat luokan 3 aineita [ks. reunanumero 2301, kohta 14° (b)].

2601

(jatk.) 19° Isosyanaatit, joiden leimahduspiste on yli 61 °C:

(b) 2078 tolueenidi-isosyanaatti ja sen isomeeriset seokset, 2236 3-kloori-4-metyylifenyyli-isosyanaatti, 2250 dikloorifenyyli-isosyanaatit, 2281 heksametyleenidi-isosyanaatti, 2206 isosyanaatit, myrkylliset, n.o.s., tai 2206 isosyanaattiliuos, myrkyllinen, n.o.s.;

Huom: 1. Näiden isosyanaattien liuokset, joiden leimahduspiste on alle 23 °C, ovat luokan 3 aineita (ks. reunanumero 2301, kohta 14°).

Huom: 2. Näiden isosyanaattien liuokset, joiden leimahduspiste on 23 61 °C , ovat kohdan 18° (b) aineita.

(c) 2290 isoforonidi-isosyanaatti, 2328 trimetyyliheksametyleenidi-isosyanaatti ja sen isomeeriset seokset, 2489 difenyylimetaanidi-4,4-isosyanaatti, 2206 isosyanaatit, myrkylliset, n.o.s., tai 2206 isosyanaattiliuos, myrkyllinen, n.o.s.

20° Rikkipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C:

(a) 2337 fenyylimerkaptaani;

(b) 1545 allyyli-isotiosyanaatti, inhiboitu, 2477 metyyli-isotiosyanaatti, 3023 tert-oktyylimerkaptaani, 3071 merkaptaanit, nestemäiset, myrkylliset, palavat, n.o.s., tai 3071 merkaptaaniseos, nestemäinen, myrkyllinen, palava, n.o.s.

21° Rikkipitoiset aineet, joiden leimahdupiste on yli 61 °C:

(b) 1651 naftyylitiourea, 2474 tiofosgeeni, 2936 tiolaktaattihappo, 2966 tioglykoli;

(c) 2785 4-tiapentanaali.

22° Fosforipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C:

(a) 3279 organofosforiyhdiste, myrkyllinen, palava, n.o.s.;

(b) 3279 organofosforiyhdiste, myrkyllinen, palava, n.o.s.

23° Fosforipitoiset aineet, joiden leimahduspiste on yli 61 °C:

(a) 3278 organofosforiyhdiste, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 1611 heksaetyylitetrafosfaatti, 1704 tetraetyyliditiopyrofosfaatti, 2501 tris-(1-atsiridinyyli) fosfiinioksidiliuos, 2574 trikresyylifosfaatti, joka sisältää yli 3 % orto-isomeeria, 3278 organofosforiyhdiste, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 2501 tris-(1-atsiridinyyli)fosfiinioksidiliuos, 3278 organofosforiyhdiste, myrkyllinen, n.o.s.

24° Myrkylliset orgaaniset aineet, jotka kuljetetaan sulassa muodossa:

(b) 1. 1600 dinitrotolueenit, sulassa muodossa, 2312 fenoli, sulassa muodossa,

2. 3250 kloorietikkahappo, sulassa muodossa.

25° Orgaaniset aineet ja näitä aineita sisältävät esineet sekä orgaanisten aineiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1601 desinfiointiaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., 1602 väriaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., tai 1602 väriaineen puolivalmiste, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., 1693 kyynelkaasuaine, nestemäinen tai kiinteä, n.o.s., 3142 desinfiointiaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., 3143 väriaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., tai 3143 väriaineen puolivalmiste, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., 2810 myrkyllinen neste, orgaaninen, n.o.s., 2811 myrkyllinen kiinteä aine, orgaaninen, n.o.s.;

Huom: 2,3,7,8-tetraklooridibentso-1,4-dioksiinin (TCDD) kuljetus on kielletty sellaisissa pitoisuuksissa, jolloin se reunanumeron 2600 (3) kriteerien mukaisesti luokittuu erittäin myrkylliseksi.

2601

(jatk.) (b) 2016 ammus, myrkyllinen, ei-räjähtävä, ei sisällä sisällön levittävää panosta tai heittopanosta, ei sisällä sytytintä, 1601 desinfiointiaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., 1602 väriaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., tai, 1602 väriaineen puolivalmiste, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., 1693 kyynelkaasuaine, nestemäinen tai kiinteä, n.o.s., 3142 desinfiointiaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., 3143 väriaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., tai, 3143 väriaineen puolivalmiste, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., 2810 myrkyllinen neste, orgaaninen, n.o.s., 2811 myrkyllinen kiinteä aine, orgaaninen, n.o.s.;

(c) 2518 1,5,9-syklododekatrieeni, 2667 butyylitolueenit, 1601 desinfiointiaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., 1602 väriaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., tai, 1602 väriaineen puolivalmiste, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., 3142 desinfiointiaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s., 3143 väriaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., tai, 3143 väriaineen puolivalmiste, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s., 2810 myrkyllinen neste, orgaaninen, n.o.s., 2811 myrkyllinen kiinteä aine, orgaaninen, n.o.s.

26° Palavat ja myrkylliset orgaaniset aineet, palavia ja myrkyllisiä orgaanisia aineita sisältävät esineet sekä palavien ja myrkyllisten orgaanisten aineiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1. 2929 myrkyllinen neste, palava, orgaaninen, n.o.s.,

2. 2930 myrkyllinen kiinteä aine, palava, orgaaninen, n.o.s.;

Huom: Symmetrisen dikloorimetyylieetterin (tunnusnumero 2249) kuljetus on kielletty.

(b) 1. 2929 myrkyllinen neste, palava, orgaaninen, n.o.s.,

2. 1700 kyynelkaasukynttilät, 2930 myrkyllinen kiinteä aine, palava, orgaaninen, n.o.s.

27° Syövyttävät ja myrkylliset orgaaniset aineet, syövyttäviä ja myrkyllisiä orgaanisia aineita sisältävät esineet sekä syövyttävien ja myrkyllisten orgaanisten aineiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet):

(a) 1595 dimetyylisulfaatti, 1752 klooriasetyylikloridi, 1889 syaanibromidi (bromisyanidi), 3246 metaanisulfonyylikloridi, 2927 myrkyllinen neste, syövytävä, orgaaninen, n.o.s., 2928 myrkyllinen kiinteä aine, syövyttävä, orgaaninen, n.o.s.;

(b) 1737 bentsyylibromidi, 1738 bentsyylikloridi, 1750 kloorietikkahappoliuos, 1751 kloorietikkahappo, kiinteä, 2017 ammus, kyynelkaasua tuottava, ei-räjähtävä, ei sisällä sisällön levittävää panosta tai heittopanosta, ei sisällä sytytintä, 2022 kresyylihappo, 2076 kresolit, (o-, m-, p-), 2267 dimetyylitiofosforyylikloridi, 2745 kloorimetyyliklooriformiaatti, 2746 fenyyliklooriformiaatti, 2748 2-etyyliheksyyliklooriformiaatti, 3277 klooriformiaatit, myrkylliset, syövyttävät, n.o.s., 2927 myrkyllinen neste, syövyttävä, orgaaninen, n.o.s., 2928 myrkyllinen kiinteä aine, syövyttävä, orgaaninen, n.o.s.

Huom: Klooriformiaatit, jotka ovat ominaisuuksiltaan ensisijaisesti syövyttäviä, ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801, kohta 64°).

28° Palavat, syövyttävät ja myrkylliset klooriformiaatit:

(a) 1722 allyyliklooriformiaatti, 2740 n-propyyliklooriformiaatti;

(b) 2743 n-butyyliklooriformiaatti, 2744 syklobutyyliklooriformiaatti, 2742 klooriformiaatit, myrkylliset, syövyttävät, palavat, n.o.s.

Huom: Klooriformiaatit, jotka ovat ominaisuuksiltaan ensisijaisesti syövyttäviä, ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801, kohta 64°).

C. Organometalliset yhdisteet ja karbonyylit

Huom: 1. Torjunta-aineina käytettävät myrkylliset organometalliset yhdisteet kuuluvat kohtiin 75° 76°.

Huom: 2. Itsestään syttyvät organometalliset yhdisteet ovat luokan 4.2 aineita (ks. reunanumero 2431, kohdat 31° 33°).

Huom: 3. Organometalliset yhdisteet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, ovat luokan 4.3 aineita (ks. reunanumero 2471, kohta 3°).

31° Orgaaniset lyijy-yhdisteet:

(a) 1649 etyylineste (moottorin nakutuksenestoaine), (lyijytetraetyyli, lyijytetrametyyli).

2601

(jatk.) 32° Orgaaniset tinayhdisteet:

(a) 2788 organotinayhdiste, nestemäinen, n.o.s., 3146 organotinayhdiste, kiinteä, n.o.s.;

(b) 2788 organotinayhdiste, nestemäinen, n.o.s., 3146 organotinayhdiste, kiinteä, n.o.s.;

(c) 2788 organotinayhdiste, nestemäinen, n.o.s., 3146 organotinayhdiste, kiinteä, n.o.s.

33° Orgaaniset elohopeayhdisteet:

(a) 2026 fenyylielohopeayhdiste, n.o.s.;

(b) 1674 fenyylielohopea-asetaatti, 1894 fenyylielohopeahydroksidi, 1895 fenyylielohopeanitraatti, 2026 fenyylielohopeayhdiste, n.o.s.;

(c) 2026 fenyylielohopeayhdiste, n.o.s.

34° Orgaaniset arseeniyhdisteet:

(a) 1698 difenyyliamiiniarsiini, 1699 difenyyliklooriarsiini, 1892 etyylidiklooriarsiini, 3280 orgaaninen arseeniyhdiste, n.o.s.;

(b) 3280 orgaaninen arseeniyhdiste, n.o.s.;

(c) 2473 natriumarsanilaatti, 3280 orgaaninen arseeniyhdiste, n.o.s.

35° Muut organometalliset yhdisteet:

(a) 3282 organometalliyhdiste, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 3282 organometalliyhdiste, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3282 organometalliyhdiste, myrkyllinen, n.o.s.

36° Karbonyylit:

(a) 3281 metallikarbonyylit, n.o.s.,

(b) 3281 metallikarbonyylit, n.o.s.,

(c) 3281 metallikarbonyylit, n.o.s.

D. Epäorgaaniset aineet, joista voi veden, ilman kosteuden, vesiliuosten tai happojen kanssa kosketukseen joutuessaan vapautua myrkyllisiä kaasuja ja muut myrkylliset veden kanssa reagoivat aineet

41° Epäorgaaniset syanidit:

(a) 1565 bariumsyanidi, 1575 kalsiumsyanidi, 1626 elohopea-II-kaliumsyanidi, 1680 kaliumsyanidi, 1689 natriumsyanidi, 1713 sinkkisyanidi, 2316 natriumkupari-I-syanidi, kiinteä, 2317 natriumkupari-I-syanidiliuos, 1588 syanidit, epäorgaaniset, kiinteät, n.o.s., 1935 syanidiliuos, n.o.s.;

(b) 1587 kuparisyanidi, 1620 lyijysyanidi, 1636 elohopea-I-syanidi, 1642 elohopea-I-oksisyanidi, flegmatoitu, 1653 nikkelisyanidi, 1679 kaliumkupari-I-syanidi, 1684 hopeasyanidi, 1588 syanidit, epäorgaaniset, kiinteät, n.o.s., 1935 syanidiliuos, n.o.s.;

(c) 1588 syanidit, epäorgaaniset, kiinteät, n.o.s., 1935 syanidiliuos, n.o.s.

Huom: 1. Ferrisyanidit, ferrosyanidit, alkaalimetalli- ja ammoniumtiosyanaatit (rodanidit) eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia aineita.

Huom: 2. Epäorgaanisten syanidien liuokset, jotka sisältävät yli 30 % syanidi-ioneja, on luokiteltava ryhmään (a), liuokset, jotka sisältävät yli 3 % mutta enintään 30 % ryhmään (b) ja liuokset, jotka sisältävät yli 0,3 % mutta enintään 3 % ryhmään (c).

2601

(jatk.) 42° Atsidit:

(b) 1687 natriumatsidi.

Huom: 1. 1571 Bariumatsidi, kostutettu, on luokan 4.1 aine (ks. reunanumero 2401, kohta 25°).

Huom: 2. Kuivan tai vähemmän kuin 50 % vettä tai alkoholeja sisältävän bariumatsidin kuljetus on kielletty.

43° Fosfidivalmisteet, jotka sisältävät palavien kaasujen muodostumista estäviä lisäaineita:

(a) 3048 alumiinifosfiditorjunta-aine.

Huom: 1. Fosfidivalmisteiden kuljetus on sallittua vain, jos ne sisältävät palavien kaasujen muodostumista estäviä lisäaineita.

Huom: 2. 1397 Alumiinifosfidi, 2011 magnesiumfosfidi, 1714 sinkkifosfidi, 1432 natriumfosfidi, 1360 kalsiumfosfidi ja 2013 strontiumfosfidi ovat luokan 4.3 aineita (ks. reunanumero 2471, kohta 18°).

44° Muut veden kanssa reagoivat myrkylliset aineet:

(b) 3123 veden kanssa reagoiva neste, myrkyllinen, n.o.s., 3125 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 3123 veden kanssa reagoiva neste, myrkyllinen, n.o.s., 3125 veden kanssa reagoiva kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: Termi "veden kanssa reagoiva" tarkoittaa ainetta, joka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittää palavia kaasuja.

E. Muut epäorgaaniset aineet ja orgaanisten aineiden metallisuolat

51° Arseeni ja arseeniyhdisteet:

(a) 1553 arseenihappo, nestemäinen, 1560 arseenitrikloridi, 1556 arseeniyhdiste, nestemäinen, n.o.s., (arsenaatit, arseniitit ja arseenisulfidit), 1557 arseeniyhdiste, kiinteä, n.o.s., (arsenaatit, arseniitit ja arseenisulfidit);

(b) 1546 ammoniumarsenaatti, 1554 arseenihappo, kiinteä, 1555 arseenibromidi, 1558 arseeni, 1559 arseenipentoksidi, 1561 arseenitrioksidi, 1562 arseenipöly, 1572 kakodyylihappo, 1573 kalsiumarsenaatti, 1574 kalsiumarsenaatti ja kalsiumarseniittiseos, kiinteä, 1585 kupariasetoarseniitti, 1586 kupariarseniitti, 1606 rauta-III-arsenaatti (ferriarsenaatti), 1607 rauta-III-arseniitti (ferriarsenaatti), 1608 rauta-II-arsenaatti (ferroarsenaatti), 1617 lyijyarsenaatit, 1618 lyijyarseniitit, 1621 lontoon purppura, 1622 magnesiumarsenaatti, 1623 elohopea-II-arsenaatti, 1677 kaliumarsenaatti, 1678 kaliumarseniitti, 1683 hopeaarseniitti, 1685 natriumarsenaatti, 1686 natriumarseniitti, vesiliuos, 1688 natriumkakodylaatti, 1691 strontiumarseniitti, 1712 sinkkiarsenaatti tai, 1712 sinkkiarseniitti tai 1712 sinkkiarsenaatin ja sinkkiarseniitin seos, 2027 natriumarseniitti, kiinteä, 1556 arseeniyhdiste, nestemäinen, n.o.s., (arsenaatit, arseniitit ja arseenisulfidit), 1557 arseeniyhdiste, kiinteä, n.o.s., (arsenaatit, arseniitit ja arseenisulfidit);

(c) 1686 natriumarseniitti, vesiliuos, 1556 arseeniyhdiste, nestemäinen, n.o.s., (arsenaatit, arseniitit ja arseenisulfidit), 1557 arseeniyhdiste, kiinteä, n.o.s., (arsenaatit, arseniitit ja arseenisulfidit).

Huom: Torjunta-aineina käytettävät arseenia sisältävät aineet ja valmisteet kuuluvat kohtaan 79°.

52° Elohopeayhdisteet:

(a) 2024 elohopeayhdiste, nestemäinen, n.o.s., 2025 elohopeayhdiste, kiinteä, n.o.s.,

(b) 1624 elohopea-II-kloridi, 1625 elohopea-II-nitraatti, 1627 elohopea-I-nitraatti, 1629 elohopea-asetaatti, 1630 elohopea-II-ammoniumkloridi, 1631 elohopeabentsoaatti, 1634 elohopeabromidit, 1637 elohopeaglukonaatti, 1638 elohopeajodidi, 1639 elohopeanukleaatti, 1640 elohopeaoleaatti, 1641 elohopeaoksidi, 1643 elohopea-II-kaliumjodidi, 1644 elohopeasalisylaatti, 1645 elohopea-II-sulfaatti, 1646 elohopeatiosyanaatti, 2024 elohopeayhdiste, nestemäinen, n.o.s., 2025 elohopeayhdiste, kiinteä, n.o.s.,

2601

(jatk.) (c) 2024 elohopeayhdiste, nestemäinen, n.o.s., 2025 elohopeayhdiste, kiinteä, n.o.s.,

Huom: 1. Torjunta-aineina käytettävät elohopeapitoiset aineet ja valmisteet kuuluvat kohtaan 75°.

Huom: 2. Elohopea-I-kloridi (kalomeli) kuuluu luokkaan 9 [ks. reunanumero 2901, 12 (c)]. Sinoberi ei ole tämän direktiivin määräysten alaista.

Huom: 3. Elohopeafulminaattien kuljetus on kielletty.

53° Talliumyhdisteet:

(b) 1707 talliumyhdiste, n.o.s.

Huom: 1. Torjunta-aineina käytettävät talliumia sisältävät aineet ja valmisteet kuuluvat kohtaan 87°.

Huom: 2. 2727 talliumnitraatti kuuluu kohtaan 68°.

54° Beryllium ja berylliumyhdisteet:

(b) 1. 1567 beryllium, jauheena,

2. 1566 berylliumyhdiste, n.o.s.;

(c) 1566 berylliumyhdiste, n.o.s.

Huom: 2464 berylliumnitraatti on luokan 5.1 aine [ks. reunanumero 2501, kohta 29° (b)].

55° Seleeni ja seleeniyhdisteet:

(a) 2630 selenaatit tai 2630 seleniitit, 3283 seleeniyhdiste, n.o.s.;

(b) 2657 seleenidisulfidi, 3283 seleeniyhdiste, n.o.s.;

(c) 2658 seleeni, jauheena, 3283 seleeniyhdiste, n.o.s..

Huom: 1905 Seleenihappo on luokan 8 aine [ks. reunanumero 2801, kohta 16° (a)].

56° Osmiumyhdisteet:

(a) 2471 osmiumtetroksidi.

57° Telluuriyhdisteet:

(b) 3284 telluuriyhdiste, n.o.s.;

(c) 3284 telluuriyhdiste, n.o.s.

58° Vanadiiniyhdisteet:

(b) 2859 ammoniummetavanadaatti, 2861 ammoniumpolyvanadaatti, 2862 vanadiinipentoksidi, ei sulatettuna, 2863 natriumammoniumvanadaatti, 2864 kaliummetavanadaatti, 2931 vanadyylisulfaatti, 3285 vanadiiniyhdiste, n.o.s.;

(c) 3285 vanadiiniyhdiste, n.o.s.

Huom: 1. 2443 Vanadiinioksitrikloridi, 2444 vanadiinitetrakloridi ja 2475 vanadiinitrikloridi ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801, kohdat 11° ja 12°).

Huom: 2. Vanadiinipentoksidi, sulatettu ja jähmettynyt, ei ole tämän direktiivin määräysten alaista.

59° Antimoni ja antimoniyhdisteet:

(c) 1550 antimonilaktaatti, 1551 antimonikaliumtartraatti, 2871 antimonijauhe, 1549 antimoniyhdiste, kiinteä, epäorgaaninen, n.o.s., 3141 antimoniyhdiste, nestemäinen, epäorgaaninen, n.o.s.,

Huom: 1. 1730 Antimonipentaluoridi, nestemäinen, 1731 antimonipentakloridiliuos, 1733 antimonitrikloridi ja 1732 antimonipentafluoridi ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801, kohdat 10°, 11° ja 12°).

Huom: 2. Antimonioksidit ja antimonisulfidi, joiden arseenipitoisuus on enintään 0,5 prosenttia kokonaispainosta, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

2601

(jatk.) 60° Bariumyhdisteet:

(b) 1564 bariumyhdiste, n.o.s.;

(c) 1884 bariumoksidi, 1564 bariumyhdiste, n.o.s.

Huom: 1. 1445 Bariumkloraatti, 1446 bariumnitraatti, 1447 bariumperkloraatti, 1448 bariumpermanganaatti ja 1449 bariumperoksidi ovat luokan 5.1 aineita (ks. reunanumero 2501, kohta 29°).

Huom: 2. 1571 Bariumatsidi, kostutettu, on luokan 4.1 aine (ks. reunanumero 2401, kohta 25°).

Huom: 3. Bariumstearaatti, bariumsulfaatti ja bariumtitanaatti eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

61° Kadmiumyhdisteet:

(a) 2570 kadmiumyhdiste;

(b) 2570 kadmiumyhdiste;

(c) 2570 kadmiumyhdiste.

Huom: Kadmiumpigmentit, kuten kadmiumsulfidit, kadmiumsulfoselenidit ja korkeampien rasvahappojen kadmiumsuolat (esim. kadmiumstearaatti) eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

62° Lyijy-yhdisteet, kuten:

(c) 1616 lyijyasetaatti, 2291 lyijy-yhdiste, liukeneva, n.o.s.

Huom: 1. 1469 lyijynitraatti ja 1470 lyijyperkloraatti ovat luokan 5.1 aineita (ks. reunanumero 2501, kohta 29°).

Huom: 2. Lyijysuolat ja lyijypigmentit, jotka sekoitettuna 1:1 000 suhteessa 0.07 M-suolahappoon sekoittaen 1 tunnin ajan lämpötilassa 23 °C ± 2 °C liukenevat enintään 5 %, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

63° Fluoridit, veteenliukenevat:

(c) 1690 natriumfluoridi, 1812 kaliumfluoridi, 2505 ammoniumfluoridi.

Huom: Syövyttävät fluoridit ovat luokan 8 aineita (ks. reunanumero 2801, 6° 10°).

64° Piifluoridit (fluorisilikaatit):

(c) 2655 kaliumpiifluoridi, 2674 natriumpiifluoridi, 2853 magnesiumpiifluoridi, 2854 ammoniumpiifluoridi, 2855 sinkkipiifluoridi, 2856 piifluoridit, n.o.s.

65° Epäorgaaniset aineet ja epäorgaanisten aineiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3287 epäorgaaninen myrkyllinen neste, n.o.s., 3288 epäorgaaninen myrkyllinen kiinteä aine, n.o.s.;

(b) 3243 kiinteä aine sisältäen myrkyllistä nestettä, n.o.s., 3287 epäorgaaninen myrkyllinen neste, n.o.s., 3288 epäorgaaninen myrkyllinen kiinteä aine, n.o.s.;

Huom: Kiinteiden aineiden, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia, ja myrkyllisten nesteiden seokset voidaan kuljettaa tunnusnumeron 3243 mukaisin ehdoin soveltamatta niihin luokan 6.1 luokituskriteereitä edellyttäen, ettei näkyvää nestettä ole havaittavissa kuormaamisen aikana tai pakkausta tai kuljetusyksikköä suljettaessa. Jokaisen pakkauksen on vastattava rakennemallia, joka on läpäissyt pakkausryhmän II tiiviystestin. Tätä numeroa ei saa käyttää kiinteille aineille, jotka sisältävät vaarallisuusryhmään (a) kuuluvaa nestettä.

2601

(jatk.) (c) 3293 hydratsiinin vesiliuos, joka sisältää enintään 37 massa- % hydratsiinia, 3287 epäorgaaninen myrkyllinen neste, n.o.s., 3288 epäorgaaninen myrkyllinen kiinteä aine, n.o.s.

Huom: 2030 hydratsiinihydraatti ja 2030 hydratsiinin vesiliuos, joka sisältää yli 37 massa- % ja enintään 64 massa- % hydratsiinia, ovat luokan 8 aineita [ks. reunanumero 2801, kohta 44° (b)].

66° Myrkylliset aineet, itsestään kuumenevat:

(a) 3124 myrkyllinen kiinteä aine, itsestään kuumeneva, n.o.s.;

(b) 3124 myrkyllinen kiinteä aine, itsestään kuumeneva, n.o.s.

67° Myrkylliset aineet, syövyttävät:

(a) 3289 epäorgaaninen myrkyllinen neste, syövyttävä, n.o.s., 3290 epäorgaaninen myrkyllinen kiinteä aine, syövyttävä. n.o.s.;

(b) 3289 epäorgaaninen myrkyllinen neste, syövyttävä, n.o.s., 3290 epäorgaaninen myrkyllinen kiinteä aine, syövyttävä. n.o.s.

68° Myrkylliset aineet, hapettavat:

(a) 3086 myrkyllinen kiinteä aine, hapettava, n.o.s., 3122 myrkyllinen neste, hapettava, n.o.s.;

(b) 2727 talliumnitraatti, 3086 myrkyllinen kiinteä aine, hapettava, n.o.s., 3122 myrkyllinen neste, hapettava, n.o.s.

F. Torjunta-aineina käytettävät aineet ja valmisteet

Huom: 1. Torjunta-aineina käytettävät palavat, nestemäiset aineet ja valmisteet, jotka ovat erittäin myrkyllisiä, myrkyllisiä tai lievästi myrkyllisiä ja joiden leimahduspiste on alle 23 °C, ovat luokan 3 aineita (ks. reunanumero 2301, kohdat 41° 57°).

Huom: 2. (a) Ilmatiivissä pakkauksessa olevat esineet, jotka on kyllästetty torjunta-aineina käytettävillä kohtien 71° 87° tai muilla luokan 6.1 aineilla tai valmisteilla, kuten pahvilautaset, paperinauhat, vanupallot, muovilevyt, jne., eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

Huom: (b) Aineet, jotka on kyllästetty torjunta-aineina käytettävillä kohtien 71° 87° aineilla tai valmisteilla kuten syötit ja vilja, on luokiteltava myrkyllisyytensä perusteella (ks. reunanumero 2600 (3) ja jäljempänä oleva Huom 3).

71° 87° Näiden kohtien ryhmiin (a), (b) tai (c) on torjunta-aineina käytettävät aineet ja valmisteet jaoteltu taulukossa seuraavasti:

(a) erittäin myrkylliset aineet ja valmisteet

(b) myrkylliset aineet ja valmisteet

(c) lievästi myrkylliset aineet ja valmisteet.

Huom: 1. Kaikki torjunta-aineina käytettävät tehoaineet ja niitä sisältävät valmisteet on luokiteltava kohtiin 71° 87° (a), (b) ja (c) reunanumero 2600 (3) mukaisesti.

Huom: 2. Jos ainoastaan tehoaineen LD50-arvo tunnetaan, mutta ei tätä tehoainetta sisältävien valmisteiden LD50-arvoa, valmisteet voi luokitella kohtiin 71° 87° (a), (b) ja (c) seuraavan taulukon avulla. Taulukossa luvut kohtien 71° 87° sarakkeissa (a), (b) ja (c) vastaavat torjunta-aineen tehoaineen prosenttuaalista osuutta valmisteissa.

Huom: 3: Jäljempänä olevan taulukon tarkoitus on osoittaa torjunta-aineiden ja niiden valmisteiden eri pakkausryhmiä vastaavat tehoaineen pitoisuusrajat. Jos valmisteen LD50-arvo tunnetaan ja jos reunanumeron 2600 (3) kriteerien perusteella määräytyvä pakkausryhmä ja jäljempänä olevassa taulukossa ilmoitettu valmisteen tehoaineen pitoisuuteen perustuva pakkausryhmä eivät ole samat, niin reunanumeron 2600 (3) kriteerien perusteella määräytyvää pakkausryhmää tulee käyttää.

2601

(jatk.) Huom: 4. Jos ainetta ei ole nimeltä mainittu taulukon kohdissa 71° 87° ja jos ainoastaan tehoaineen LD50-arvo on tunnettu, mutta ei eri valmisteiden LD50-arvoa, voidaan valmiste luokitella reunanumeron 2600 (3) taulukon mukaisesti käyttäen LD50-arvoa, joka saadaan kertomalla tehoaineen LD50-arvo kertoimella: 100/X,

jossa X on tehoaineen paino-prosenttiosuus, seuraavasti:

Valmisteen LD50-arvo = tehoaineen LD50-arvo × 100

tehoaineen paino-prosenttiosuus

Huom: 5. Edellä olevien Huom 2, 3 ja 4 mukaista luokitusta ei saa käyttää, jos valmisteet sisältävät lisäaineita, jotka vaikuttavat tehoaineen myrkyllisyyteen, tai jos valmiste sisältää useampaa kuin yhtä tehoainetta. Tällaisissa tapauksissa luokituksen on perustuttava ko. valmisteen LD50-arvoon reunanumeron 2600 (3) kriteerien mukaisesti. Jos LD50-arvoa ei tunneta, aine on luokiteltava kohtien 71° 87° ryhmään (a).

71° 2783 torjunta-aine, orgaaninen fosforiyhdiste, kiinteä, myrkyllinen, 3017 torjunta-aine, orgaaninen fosforiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

3018 torjunta-aine, orgaaninen fosforiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2601

(jatk.) 72° 2761 torjunta-aine, orgaaninen klooriyhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

72° 2995 torjunta-aine, orgaaninen klooriyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

72° 2996 torjunta-aine, orgaaninen klooriyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

73° 2765 torjunta-aine, fenoksiyhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

73° 2999 torjunta-aine, fenoksiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

73° 3000 torjunta-aine, fenoksiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

74° 2757 torjunta-aine, karbamaattiyhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

74° 2991 torjunta-aine, karbamaattiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

74° 2992 torjunta-aine, karbamaattiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

75° 2777 torjunta-aine, elohopeapohjainen, kiinteä, myrkyllinen,

75° 3011 torjunta-aine, elohopeapohjainen, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

75° 3012 torjunta-aine, elohopeapohjainen, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

76° 2786 torjunta-aine, orgaaninen tinayhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

76° 3019 torjunta-aine, orgaaninen tinayhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

76° 3020 torjunta-aine, orgaaninen tinayhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2601

(jatk.) 77° 3025 torjunta-aine, kumariinijohdannainen, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

77° 3026 torjunta-aine, kumariinijohdannainen, nestemäinen, myrkyllinen,

77° 3027 torjunta-aine, kumariinijohdannainen, kiinteä, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

78° 2781 torjunta-aine, bipyridiiliumiyhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

78° 3015 torjunta-aine, bipyridiiliumiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

78° 3016 torjunta-aine, bipyridiiliumiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

79° 2759 torjunta-aine, arseenipohjainen, kiinteä, myrkyllinen,

79° 2993 torjunta-aine, arseenipohjainen, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

79° 2994 torjunta-aine, arseenipohjainen, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

80° 2775 torjunta-aine, kuparipohjainen, kiinteä, myrkyllinen,

80° 3009 torjunta-aine, kuparipohjainen, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

80° 3010 torjunta-aine, kuparipohjainen, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2601

(jatk.) 81° 2779 torjunta-aine, substituoitu nitrofenolilla, kiinteä, myrkyllinen,

81° 3013 torjunta-aine, substituoitu nitrofenolilla, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

81° 3014 torjunta-aine, substituoitu nitrofenolilla, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

82° 2763 torjunta-aine, triatsiiniyhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

82° 2997 torjunta-aine, triatsiiniyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

82° 2998 torjunta-aine, triatsiiniyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

83° 2769 torjunta-aine, bentsojohdannainen, kiinteä, myrkyllinen,

83° 3003 torjunta-aine, bentsojohdannainen, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

83° 3004 torjunta-aine, bentsojohdannainen, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

84° 2773 torjunta-aine, ftaali-imidijohdannainen, kiinteä, myrkyllinen,

84° 3007 torjunta-aine, ftaali-imidijohdannainen, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

84° 3008 torjunta-aine, ftaali-imidijohdannainen, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2601

(jatk.) 85° 2767 torjunta-aine, fenyyliureayhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

85° 3001 torjunta-aine, fenyyliureayhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

85° 3002 torjunta-aine, fenyyliureayhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

86° 2771 torjunta-aine, ditiokarbamaattiyhdiste, kiinteä, myrkyllinen,

86° 3005 torjunta-aine, ditiokarbamaattiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, palava, jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C,

86° 3006 torjunta-aine, ditiokarbamaattiyhdiste, nestemäinen, myrkyllinen, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

87° Torjunta-aineet, joita ei voida luokitella kohtiin 71° 86°:

87° 2588 torjunta-aine, kiinteä, myrkyllinen n.o.s.,

87° 2902 torjunta-aine, nestemäinen, myrkyllinen n.o.s.,

87° 2903 torjunta-aine, nestemäinen, myrkyllinen, palava n.o.s., jonka leimahduspiste on vähintään 23 °C, kuten:

Nitratut orgaaniset yhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Alkaloidit, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2601

(jatk.) Muut orgaaniset metalliyhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Epäorgaaniset fluorin yhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Epäorgaaniset talliumin yhdisteet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Muut torjunta-aineet, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

2601

(jatk.) Pyretrinoidit, kuten:

>TAULUKON PAIKKA>

Huom: Alumiinifosfiditorjunta-aineet kuuluvat kohtaan 43° (a).

G. Vaikuttavat aineet/lääkeaineet, jotka on tarkoitettu laboratorio- ja koekäyttöön sekä

farmaseuttisten valmisteiden valmistukseen ja jotka eivät kuulu tämän luokan muihin kohtiin

90° Vaikuttavat aineet/lääkeaineet, kuten:

(a) 1570 brusiini, 1692 strykniini tai 1692 strykniinisuolat,

1544 alkaloidit, kiinteät, n.o.s. tai 1544 alkaloidisuolat, kiinteät, n.o.s.,

1655 nikotiiniyhdiste, kiinteä, n.o.s. tai 1655 nikotiinivalmiste, kiinteä, n.o.s.,

3140 alkaloidit, nestemäiset, n.o.s. tai 3140 alkaloidisuolat, nestemäiset, n.o.s.,

3144 nikotiiniyhdiste, nestemäinen, n.o.s. tai

3144 nikotiinivalmiste, nestemäinen, n.o.s.,

3172 elävistä organismeista erotetut myrkyt, n.o.s.;

(b) 1654 nikotiini, 1656 nikotiinihydrokloridi tai 1656 nikotiinihydrokloridiliuos,

1657 nikotiinisalisylaatti, 1658 nikotiinisulfaatti, kiinteä tai 1658 nikotiinisulfaattiliuos,

1659 nikotiinitartraatti, 1544 alkaloidit, kiinteät, n.o.s. tai

1544 alkaloidisuolat, kiinteät, n.o.s.,

1655 nikotiiniyhdiste, kiinteä, n.o.s., 1655 nikotiinivalmiste, kiinteä, n.o.s.,

1851 lääkeaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s.,

3140 alkaloidit, nestemäiset, n.o.s. tai 3140 alkaloidisuolat, nestemäiset, n.o.s.,

3144 nikotiiniyhdiste, nestemäinen, n.o.s. tai

3144 nikotiinivalmiste, nestemäinen, n.o.s.,

3172 elävistä organismeista erotetut myrkyt, n.o.s.,

3249 lääkeaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 1544 alkaloidit, kiinteät, n.o.s., tai 1544 alkaloidisuolat, kiinteät, n.o.s.,

1655 nikotiiniyhdiste, kiinteä, n.o.s., tai 1655 nikotiinivalmiste, kiinteä, n.o.s.,

1851 lääkeaine, nestemäinen, myrkyllinen, n.o.s.,

3140 alkaloidit, nestemäiset, n.o.s., tai 3140 alkaloidisuolat, nestemäiset, n.o.s.,

3144 nikotiiniyhdiste, nestemäinen, n.o.s., tai

3144 nikotiinivalmiste, nestemäinen, n.o.s.,

3172 elävistä organismeista erotetut myrkyt, n.o.s.,

3249 lääkeaine, kiinteä, myrkyllinen, n.o.s.

Huom: 1. Vaikuttavat aineet sekä kohdan 90° aineiden hierteet tai seokset muiden aineiden kanssa on luokiteltava myrkyllisyytensä mukaisesti [ks. reunanumero 2600 (3)].

Huom: 2. Käyttövalmiit farmaseuttiset tuotteet kuten esimerkiksi kosmeettiset aineet, rohdokset ja lääkeaineet, jotka on valmistettu henkilökohtaista käyttöä varten ja pakattu vähittäiskauppa- tai kotitalouspakkauksiin ja jotka muuten olisivat kohdan 90° aineita, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

Huom: 3. Alkaloideja tai nikotiinia sisältävät torjunta-aineet kuuluvat kohtaan 87°.

2601

(jatk.) H. Tyhjät pakkaukset

Huom: Tyhjien pakkausten, joiden pinnalla on kiinnitarttuneena niissä kuljetettuja aineita, kuljetus on kielletty.

91° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt, tyhjät säiliökontit ja tyhjät pienkontit (irtokuljetuksissa käytetyt), jotka ovat sisältäneet luokan 6.1 aineita.

2601a Aineluettelon kohtien 11°, 12°, 14° 28°, 32° 36°, 41°, 42°, 44°, 51° 55°, 57° 68°, 71° 87° ja 90° ryhmiin (b) tai (c) kuuluvat aineet eivät ole tämän liitteen tai liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Aineluettelon ryhmään (b) kuuluvat aineet:

nestemäiset: enintään 500 ml sisäpakkausta kohden ja enintään 2 litraa kollia kohden;

kiinteät: enintään 1 kg sisäpakkausta kohden ja enintään 4 kg kollia kohden.

(b) Aineluettelon ryhmään (c) kuuluvat aineet:

nestemäiset: enintään 3 litraa sisäpakkausta kohden ja enintään 12 litraa kollia kohden;

kiinteät: enintään 6 kg sisäpakkausta kohden ja enintään 24 kg kollia kohden.

Nämä ainemäärät tulee kuljettaa pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3538 määräykset.

Pakkaamisessa on noudatettava lisäyksen A.5 yleisten pakkausmääräysten reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) määräyksiä.

2. Pakkausmääräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2602 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia, ellei tiettyjä aineita koskevissa erityispakkausmääräyksissä, reunanumeroissa 2603 ja 2608, toisin sanota.

(2) Suurpakkausten (IBC) on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(3) Reunanumeroiden 2600 (3), 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavanlaisia pakkauksia on käytettävä:

pakkausryhmän I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "X": aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) kuuluville erittäin myrkyllisille aineille;

pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X", tai pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y": aineluettelon eri kohtien ryhmään (b) kuuluville myrkyllisille aineille; ja

pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X", tai pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y": aineluettelon eri kohtien ryhmään (c) kuuluville lievästi myrkyllisille aineille.

Huom: Luokan 6.1 aineiden kuljettamista säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa sekä tämän luokan kiinteiden aineiden kuljettamista irrallisena, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2603 (1) Aineluettelon kohdan 1° stabiloitu syaanivety (sinihappo) on pakattava:

(a) Jos aine on täysin imeytetty inerttiin huokoiseen massaan, lujasta metallista tehtyyn, tilavuudeltaan enintään 7,5 litran vetoiseen astiaan. Astiat on pakattava puiseen laatikkoon siten, että ne eivät pääse koskettamaan toisiaan. Tämän pakkausyhdistelmän tulee olla seuraavien määräysten mukainen:

1. astiat on koestettava vähintään 0,6 MPa (6 bar) ylipaineella;

2. astioiden on oltava kokonaan huokoisen massan täyttämiä. Huokoinen massa ei saa pitemmänkään käytön jälkeen, ei ravisteltaessa eikä itsestään 50 °C lämpötilassa painua kokoon tai muodostaa vaarallisia onteloita. Jokaisen astian kanteen on merkittävä pysyvästi täyttöpäivämäärä;

3. pakkausyhdistelmä on koestettava ja hyväksyttävä siten kuin lisäyksen A.5 pakkausryhmän I pakkaukset. Kollin massa saa olla enintään 120 kg.

(b) Jos aine on nestemäistä, mutta ei huokoiseen massaan imeytettynä, teräslevystä tehtyihin paineenkestäviin astioihin, joiden tulee olla seuraavien määräysten mukaisia:

1. ennen käyttöönottoa paineenkestäville astioille on suoritettava nestepainekoe vähintään 10 MPa (100 bar) (ylipaine) paineella. Painekoe on uusittava joka toinen vuosi ja sen yhteydessä on suoritettava perusteellinen astian sisäpuolinen tarkastus sekä astian taaran määritys;

2. paineastioiden tulee lisäksi olla kuljetettavista kaasusäiliöistä annattujen määräysten mukaisia. Kaasusäiliöistä annettujen määräysten mukaisten merkintöjen lisäksi astioissa tulee olla näkyvissä viimeinen sallittu täyttöaika (kuukausi/vuosi);

3. suurin sallittu täytös on 0,55 kg litraa kohti.

(2) Aineluettelon kohdan 2° syaanivedyn liuokset on pakattava kiinnisulatettaviin lasiampulleihin, enintään 50 g kuhunkin, tai tiiviisti suljettaviin lasipulloihin, enintään 250 g kuhunkin.

Ampullit ja pullot on kuljetettava seuraavanlaisissa pakkausyhdistelmissä:

(a) Ampullit ja pullot on imukykyistä sulloainetta käyttäen pakattava tiiviisti suljettaviin teräksestä tai alumiinista tehtyihin ulkopakkauksiin. Kollin massa saa olla enintään 15 kg; tai

(b) Ampullit ja pullot on imukykyistä sulloainetta käyttäen pakattava tiiviisti suljettavaan tinapeltivuorauksella varustettuihin puulaatikoihin. Kollin massa saa olla enintään 75 kg.

Kohdissa (a) ja (b) tarkoitetut pakkausyhdistelmät on testattava ja hyväksyttävä lisäyksessä A.5. pakkausryhmän I pakkauksille asetettujen määräysten mukaan.

2604 Aineluettelon kohdan 3° rautapentakarbonyyli ja nikkelikarbonyyli on pakattava:

(1) Saumattomaan, puhtaasta alumiinista valmistettuun pulloon, jonka tilavuus on enintään 1 litra ja seinämänpaksuus vähintään 1 mm ja joka on koestettava vähintään 1 MPa (10 bar) ylipaineella. Pullo on suljettava metallisella kierteillä varustetulla tulpalla, jossa on sisäpuolinen tiiviste. Tulppa on kierrettävä lujasti pullon kaulaan ja varmistettava siten, että se ei voi löystyä normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

Enintään 4 tällaista alumiinipulloa saa pakata palamatonta imukykyistä sulloainetta käyttäen puiseen tai pahviseen ulkopakkaukseen. Tällaisen pakkausyhdistelmän on oltava pakkausryhmän I pakkauksille lisäyksessä A.5 asetettujen testaus- ja hyväksymismääräysten mukainen.

Kollin massa saa olla enintään 10 kg.

(2) Metalliseen astiaan, jonka tulee olla varustettu tiiviisti sulkeutuvalla sulkemislaitteella. Sulkemislaitteen tulee, mikäli se on tarpeen, olla varmistettu erityisellä suojuksella sulkemislaitteen mekaanisen vahingoittumisen estämiseksi. Enintään 150 litran vetoisen teräsastian seinämän paksuuden tulee olla vähintään 3 mm ja tätä suuremman tai muusta metallista valmistetun vähintään niin paksu, että sillä on vastaava lujuus. Astian tilavuus saa olla enintään 250 l. Astian täytös saa olla enintään 1 kg litraa kohti.

2604

(jatk.) Ennen käyttöönottoa astialle on suoritettava nestepainekoe vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) paineella. Painekoe on uusittava joka viides vuosi ja sen yhteydessä on suoritettava perusteellinen astian sisäpuolinen tarkastus sekä astian taaran määritys. Metalliastiassa tulee olla seuraavat selvästi luettavissa olevat ja kestävät merkinnät:

(a) Aineen täydellinen nimi. (Jos astiaa käytetään vuorottain molempien aineiden kuljetukseen, tulee kummankin aineen nimet olla rinnakkain):

(b) Astian omistajan nimi;

(c) Astian taara. (Tähän taaraan kuuluvat myös sellaiset varusteet ja lisätarvikkeet kuten ventiilit, suojukset, jne.);

(d) Ensimmäisen ja viimeisimmän kokeen päiväys (kuukausi, vuosi) sekä kokeen suorittaneen asiantuntijan leima;

(e) Astian sisällön suurin sallittu massa kilogrammoina;

(f) Nestepainekokeen sisäinen paine (koepaine).

2605 (1)

(a) Aineluettelon kohdan 4° inhiboitu etyleeni-imiini on pakattava riittävän paksusta teräslevystä valmistettuun astiaan, joka on suljettava neste- ja kaasutiiviisti kierretulpalla käyttäen sopivaa tiivistettä. Astiat on ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen viiden vuoden välein koestettava reunanumeroiden 2215 (1) ja 2216 mukaisesti vähintään 0,3 Pa (3 bar) ylipaineella. Kukin astia on sopivaa imukykyistä sulloainetta käyttäen pakattava tiiviiseen metalliseen suojapäällykseen. Suojapäällyksen on oltava tiiviisti suljettu ja sulkemislaitteen siten varmistettu, että se ei pääse aukeamaan. Astian täytös saa olla enintään 0,67 kg litraa kohti. Kollin massa saa olla enintään 75 kg. Kolleissa, joiden massa on yli 30 kg, on oltava kädensijat, ellei niitä lähetetä kokokuormana.

(b) Aineluettelon kohdan 4° inhiboitu etyleeni-imiini on pakattava riittävän paksusta teräslevystä valmistettuun astiaan, joka on suljettava neste- ja kaasutiiviisti kierretulpalla ja kierteillä varustetulla suojaavalla kuvulla tai vastaavalla laitteella. Astiat on ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen viiden vuoden välein koestettava reunanumeroiden 2215 (1) ja 2216 mukaisesti vähintään 1 MPa (10 bar) ylipaineella. Astian täytös saa olla enintään 0,67 kg litraa kohti. Kollin massa saa olla enintään 75 kg.

(c) Kohtien (a) ja (b) mukaisissa astioissa tulee olla seuraavat selvästi luettavissa olevat ja kestävät merkinnät:

valmistajan nimi tai merkki ja astian numero;

sana "etyleeni-imiini";

astian taara ja sen suurin sallittu massa täytettynä;

ensimmäisen ja viimeisimmän kokeen päiväys (kuukausi ja vuosi);

kokeen suorittaneen asiantuntijan leima.

(2) Aineluettelon kohdan 5° metyyli-isosyanaatti on pakattava:

(a) Tiiviisti suljettavaan enintään 1 litran vetoiseen puhtaasta alumiinista valmistettuun astiaan, jonka tilavuudesta saa täyttää enintään 90 prosenttia. Astiat on pakattava sopivaa sulloainetta käyttäen puiseen laatikkoon. Yhteen laatikkoon saa pakata enintään 10 astiaa. Tällaisten kollien on oltava reunanumerossa 3538 olevien pakkausryhmän I pakkausyhdistelmiä koskevien määräysten mukaisia. Kollin massa saa olla enintään 30 kg; tai

(b) Puhtaasta alumiinista valmistettuihin astioihin, joiden seinämän paksuus on vähintään 5 mm, tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin astioihin. Astioiden on oltava täysin hitsaamalla valmistettuja, ja ne on ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen viiden vuoden välein koestettava reunanumeroiden 2215 (1) ja 2216 mukaisesti vähintään 0,5 MPa (5 bar) ylipaineella. Astiat on suljettava tiiviisti kahdella päällekkäin olevalla sulkimella, joista ainakin toinen on kierteillä varustettu tai yhtä luotettavalla tavalla varmistettu. Astian tilavuudesta saa täyttää enintään 90 prosenttia.

2605

(jatk.) Tynnyrit, joiden massa on yli 100 kg, on varustettava vieritysvanteilla tai jäykistävillä kaarilla.

(c) Kohdan (a) ja (b) mukaisissa astioissa tulee olla seuraavat selvät luettavissa olevat ja kestävät merkinnät:

valmistajan nimi tai merkki ja astian numero;

sana "metyyli-isosyanaatti";

astian taara ja sen suurin sallittu massa täytettynä;

ensimmäisen ja viimeisimmän kokeen päiväys (kuukausi ja vuosi);

kokeen suorittaneen asiantuntijan leima.

2606 (1) Aineluettelossa eri kohtiin ryhmään (a) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin; tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin alumiinitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin teräskanistereihin; tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin muovitynnyreihin, joiden tilavuus saa olla enintään 60 l, tai kiinteäpäätyisiin muovikanistereihin; tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen, muovinen tai metallinen sisäpakkaus.

(2) Reunanumeron 2600 (13) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3520 tarkoittamiin teräs-, reunanumeron 3521 alumiini-, reunanumeron 3523 vaneri-, reunanumeron 3525 pahvi- tai reunanumeron 3526 muovitynnyreihin, tai irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3522 teräs- tai reu- nanumeron 3526 muovikanistereihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki; tai

(b) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki.

(3) Kokokuormina kuljettaessa aineluettelon kohdan 41° (a) natriumsyanidia saa pakata myös reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin, joissa on pölytiivis sisäsäkki.

2607 (1) Aineluettelossa (reunanumero 2601) ryhmään (b) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin; tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin; tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin; tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin.

Huom kohtiin (a), (b), (c) ja (d): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin ja kanistereihin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3553, 3554 ja 3560).

2607

(jatk.) (2) Aineluettelossa eri kohtien ryhmään (b) kuuluvat aineet, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on enintään 110 kPa (1,10 bar), saa pakata myös reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron

3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (jäykkä, muovinen sisäastia).

(3) Aineluettelon kohtaan 15° (b) kuuluvat aineet saa pakata myös reunanumero 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin.

(4) Reunanumero 2600 (13) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki; tai

(b) reunanumeron 3533 tarkoittamiin vedenkestäviin tekstiili-, reunanumeron 3534 kudottuihin muovi-, reunanumeron 3535 muovi- tai reunanumeron 3536 vedenkestäviin paperisäkkeihin edellyttäen, että aineet kuljetetaan joko kokokuormana tai säkit on kiinnitetty kuormalavoille; tai

(c) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (taipuisa muovinen sisäastia), reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin; tai

(d) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkehin, 13H1, 13L1 ja 13M1 tyyppisiä suursäkkejä lukuun ottamatta edellyttäen, että aineet kuljetetaan kokokuormana tai suursäkit on kuormattu kuormalavoille.

2608 (1) Aineluettelossa eri kohtien ryhmään (c) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin; tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin; tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin; tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin; tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(h) reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin.

Huom kohtiin (a), (b), (c), (d) ja (h): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin, kanistereihin ja peltipakkauksiin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3552 3554 ja 3560).

(2) Aineluettelossa eri kohtien ryhmään (c) kuuluvat aineet, joiden höyrynpaine 50 °C lämpöti lassa on enintään 110 kPa (1,10 bar), saa pakata myös reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin, muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (jäykkä, muovinen sisäastia).

(3) Reunanumeron 2600 (13) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki; tai

2608

(jatk.) (b) reunanumeron 3533 tarkoittamiin vedenkestäviin tekstiili-, reunanumeron 3534 kudottuihin muovi-, reunanumeron 3535 muovi- tai reunanumeron 3536 vedenkestäviin paperisäkkeihin; tai

(c) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin, 13H1, 13L1 ja 13M1 tyyppisiä suursäkkejä lukuun ottamatta, reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (taipuisa, muovinen sisäastia), reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin.

2609-

2610

3. Yhteenpakkaaminen

2611 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Luokan 6.1 aineluettelon eri kohtien aineita saa pakata keskenään ja/tai sellaisten tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia, reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa.

(3) Aineluettelon kohtien 1°, 3°, 4° ja 5° aineita ei saa pakata yhteen muiden tavaroiden kanssa.

(4) Aineluettelon kohdan 2° ja eri kohtien ryhmään (a) kuuluvia aineita ei saa pakata yhteen luokkien 1 ja 5.2 aineiden ja esineiden eikä luokan 7 aineiden kanssa.

(5) Mikäli ei ole toisin määrätty, aineluettelon kohdan 2° ja eri kohtien ryhmään (a) kuuluvia nestemäisiä aineita saa pakata enintään 0,5 litraa sisäpakkausta kohti ja 1 litra kollia kohti ja aineluettelon eri kohtien ryhmiin (b) ja (c) kuuluvia nestemäisiä aineita enintään 3 litraa sisäpakkausta kohti ja kiinteitä aineita enintään 5 kg sisäpakkausta kohti reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa, jos myös näiden yhteenpakkaaminen on sallittu, ja/tai tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa.

(6) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavanlaisia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen;

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen;

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen; tai

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

(7) Helposti särkyviin astioihin pakattuja happamia ja emäksisiä aineita ei saa pakata samaan kolliin.

(8) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä reunanumeron 2602 määräyksiä on noudatettava.

(9) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä saa kollin massa olla enintään 100 kg.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkinnät

2612 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) Luokan 6.1 aineita sisältävä kolli on varustettava mallin N:o 6.1 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohtiin 1° 6°, 7° (a) 2., 8°, 9°, 11°, 13°, 16°, 18°, 20°, 22° tai 26° (a) 1. tai (b) 1. kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 3 mukaisella lipukkeella.

(4) Aineluettelon kohtiin 71° 87° kuuluvia palavia torjunta-aineita, joiden leimahduspiste on vähintään 23 °C, sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 3 mukaisella lipukkeella.

(5) Aineluettelon kohtiin 7° (a) 1., 10° tai 28° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallien N:o 3 tai 8 mukaisilla lipukkeilla.

(6) Aineluettelon kohtiin 26° (a) 2. tai (b) 2. tai 54° (b) 1. kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N: 4.1 mukaisella lipukkeella.

(7) Aineluettelon kohtaan 66° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 4.2 mukaisella lipukkeella.

(8) Aineluettelon kohtaan 44° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 4.3 mukaisella lipukkeella.

(9) Aineluettelon kohtaan 68° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 05 mukaisella lipukkeella.

(10) Aineluettelon kohtiin 24° (b) 2., 27° tai 67° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 8 mukaisella lipukkeella.

(11) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin N:o 12 mukainen lipuke.

(12) Jos kolli sisältää astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, tai astioita, joissa on paineentasauslaite tahi ilman ulkopakkausta olevia paineentasauslaiteella varustettuja astioita, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin N:o 11 mukainen lipuke.

2613

B. Rahtikirjamerkinnät

2614 Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä yhtä kursivoitua reunanumerossa 2601 olevaa tunnusnumeroa ja nimeä.

Milloin ainetta ei ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen tai ryhmänimikkeeseen, on käytettävä aineen tunnusnumeroa ja n.o.s-nimikettä tai ryhmänimikkettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä ().

2614

(jatk.) Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhenne "ADR" (tai "RID"). Esimerkiksi 6.1, 11° (a), ADR. Kuljetettaessa jätteitä [ks. reunanumero 2000 (5)] tavarasta on tehtävä seuraava merkintä: "Jätettä, sisältää ..." jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esimerkiksi "Jätettä, sisältää 2570 kadmiumyhdisteitä 6.1, 61° (c), ADR."

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin määräysten alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

Jos liuos tai seos sisältää vain yhtä tämän direktiivin määräysten alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8)].

Jos kiinteä aine jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa, tavaran nimeen lisätään "sulassa muodossa", jollei tämä termi esiinny jo aineen nimessä.

Milloin aineluettelossa nimeltä mainittu liuos tai seos tai nimeltä mainittua ainetta sisältävä liuos tai seos ei kuulu reunanumeron 2600 (5) mukaisesti tähän luokkaan, lähettäjä saa tehdä seuraavan merkinnän: "Aine ei kuulu luokkan 6.1".

2615-

2621

C. Tyhjät pakkaukset

2622 (1) Jos kohdan 91° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset ovat säkkejä tai tyhjiä suursäkkejä (IBC), ne on pakattava sellaiseen laatikkoon tai vedenkestävään säkkiin, ettei mitään säkin sisällöstä pääse vuotamaan ulos.

(2) Muut aineluettelon kohdan 91° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettyinä ollessaankin.

(3) Aineluettelon kohdan 91° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset, on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettyinä ollessaankin.

(4) Rahtikirjassa tavarasta on käytettävä yhtä aineluettelon kohdassa 91° olevaa kursivoitua nimeä, esim. "Tyhjä pakkaus 6.1, 91°, ADR".

Puhdistamattomia tyhjiä säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä ja tyhjiä säiliökontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma" ja viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla, esimerkiksi: "Viimeisin kuorma: 2312 fenoli, sulassa muodossa, kohta 24° (b)".

2623-

2624

D. Siirtymäkauden määräykset

2625 Luokan 6.1 aineita ja esineitä saa kuljettaa 30 kesäkuuta 1995 saakka 31 joulukuuta 1994 voimassaolleiden luokan 6.1 määräysten mukaan. Tällöin rahtikirjaan on tehtävä merkintä:"Kuljetus ennen 1 tammikuuta 1995 voimassa olevan ADR mukaan".

2626-

2649

LUOKKA 6.2

TARTUNTAVAARALLISET AINEET

1. Aineluettelo

2650 (1) Luokan 6.2 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä vain ne, jotka on lueteltu reunanumerossa 2651 tai jotka kuuluvat tämän reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2650 (4) 2675 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina ().

(2) Luokkaan 6.2 kuuluvat aineet, jotka sisältävät eläviä mikro-organismeja, mukaan lukien bakteerit, virukset, riketsiat, parasiitit, sienet, myös rekombinantti-, hybridi- tai mutanttimikro-organismeina, joiden tiedetään tai kohtuullisella varmuudella oletetaan aiheuttavan sairautta eläimille tai ihmisille. Nämä aineet ovat tämän luokan määräysten alaisia, jos ne voivat altistumisen tapahduttua tartuttaa sairauksia ihmisiin tai eläimiin.

Huom: 1: Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit ja organismit, biologiset tuotteet, diagnostiset näytteeet ja infektion saaneet elävät eläimet luokitellaan tähän luokkaan, jos ne täyttävät tämän luokan ehdot.

Huom: 2. Kasvi-, eläin- tai bakteerilähtöiset myrkyt, jotka eivät sisällä tartuntavaarallisia aineita tai organismeja, tai jotka eivät itse esiinny niissä, ovat luokan 6.1 aineita (ks. reunanumero 2601, kohta 90°, tunnusnumero 3172).

(3) Luokan 6.2 aineet on jaoteltu seuraavasti:

A. Suuren tartuntavaaran omaavat aineet

B. Muut tartuntavaaralliset aineet

C. Tyhjät pakkaukset

Reunanumeron 2651, kohtien 3° ja 4° aineet luokitellaan vaarallisuusasteensa perusteella kirjaimella (b) merkittyyn ryhmään:

(b) vaaralliset aineet.

(4) Nimeltä mainitsemattomien aineiden luokitus reunanumeron 2651 aineluettelon kohtiin 1°, 2° ja 3° on tehtävä sen hetkisen tieteellisen tiedon perusteella seuraavien riskiryhmien mukaisesti ():

(i) Riskiryhmään IV (suuri yksilöriski, suuri yhteisöriski) kuuluvat mikro-organismit, jotka voivat ihmisille tai eläimille aiheuttaa vakavaa sairautta, jolla voi olla suuri tartuntavaara ja johon ei yleensä ole tehokasta ehkäisy- tai hoitokeinoa olemassa;

(ii) Riskiryhmään III (suuri yksilöriski, pieni yhteisöriski) kuuluvat mikro-organismit, jotka voivat aiheuttaa eläimille tai ihmisille vakavaa sairautta, jolla voi olla suuri tartuntavaara mutta johon on yleensä tehokas ehkäisy- tai hoitokeino olemassa;

(iii)Riskiryhmään II (lievä yksilöriski, pieni yhteisöriski) kuuluvat mikro-organismit, jotka voivat aiheuttaa eläimille tai ihmisille sairautta, joka todennäköisesti ei tartu ja johon on yleensä tehokas ehkäisy- tai hoitokeino olemassa;

(iv) Riskiryhmään I (pieni yksilö- ja yhteisöriski) kuuluvat mikro-organismit, jotka eivät todennäköisesti aiheuta sairautta eläimille tai ihmisille.

2650

(jatk.) Huom: 1. Riskiryhmän I mikro-organismit eivät ole tämän luokan tarkoittamia tartuntavaarallisia aineita.

Huom: 2. Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit ja organismit () ovat mikro-organismeja ja organismeja, joiden perintöainesta on tarkoituksellisesti muutettu tavoilla, joita ei tiedetä esiintyvän luonnossa.

Huom: 3. Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit, jotka ovat tämän luokan tarkoittamia tartuntavaarallisia aineita, kuuluvat aineluettelon kohtiin 1°, 2° tai 3°. Niitä ei saa kuitenkaan luokitella aineluettelon kohtaan 4°. Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit, jotka eivät ole tämän luokan tarkoittamia tartuntavaarallisia aineita, voivat olla luokan 9 aineita (ks. reunanumero 2901, 13°, tunnusnumero 3245).

Huom: 4. Alkuperämaan toimivaltainen viranomainen antaa kuljetusohjeet geenitekniikalla muunnetuille organismeille, joiden tiedetään tai oletetaan olevan vaarallisia ihmisille, eläimille tai ympäristölle.

(5) Tämän luokan aineita ja aineseoksia pidetään kiinteinä aineina reunanumerojen 2654 ja 2655 pakkausmääräyksissä, jos ne eivät sisällä vapaata nestettä alle 45 °C lämpötilassa.

2650 (6) "Biologiset tuotteet" ovat:

lääke- tai eläinlääketieteen käyttöön tarkoitettuja valmiita biologisia valmisteita, jotka on valmistettu kansallisten julkisten terveysviranomaisten vaatimusten mukaisesti ja joita siirretään niin vaadittaessa näiden viranomaisten antamalla erityishyväksynnällä tai luvalla; tai

biologisia tuotteita, jotka kuljetetaan ennen luvan myöntämistä tutkimus- tai kehitystarkoituksiin; tai

ihmisten ja eläinten kokeelliseen hoitoon tarkoitettuja käyttövalmiita valmisteita, jotka on valmistettu kansallisten julkisten terveysviranomaisten vaatimusten mukaisesti.

Ne kattavat myös valtion erityisviranomaisten menetelmien mukaisesti valmistetut biologiset tuotteet, jotka eivät ole käyttövalmiita.

Diagnostiset näytteet ovat mitä tahansa ihmis- tai eläinmateriaalia mukaan lukien esimerkiksi seuraavat: ulosteet, eritteet, veri ja sen osaset, kudokset ja kudosneste, jotka kuljetetaan diagnoosi- tai tutkimustarkoituksia varten lukuun ottamatta eläviä tartunnan saaneita eläimiä.

Huom: "Biologiset tuotteet" ja "diagnostiset näytteet" eivät ole tämän luokan aineita, jos tiedetään, että ne eivät sisällä tartuntavaarallisia aineita.

(7) Eläviä selkärankaisia tai selkärangattomia eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallista ainetta kuljettaessa, paitsi jollei ainetta voi kuljettaa millään muulla tavalla. Tällaiset eläimet on pakattava, merkittävä ja kuljetettava soveltuvien eläinten kuljetuksesta annettujen määräysten mukaisesti ().

(8) Tämän luokan aineiden kuljetuksessa voi määrätyn lämpötilan ylläpitäminen olla välttämätöntä.

A. Suuren tartuntavaaran aiheuttavat aineet

2651 1° 2814 tartuntavaarallinen aine, ihmisiin vaikuttava

2900 tartuntavaarallinen aine, vain eläimiin vaikuttava

Huom: 1. Reunanumeron 2650 (4) mukaisesti riskiryhmään IV kuuluvat aineet on luokiteltava tähän kohtaan.

Huom: 2. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumerot 2653 ja 2654).

2651

(jatk.) 2° 2814 tartuntavaarallinen aine, ihmisiin vaikuttava

2900 tartuntavaarallinen aine, vain eläimiin vaikuttava

Huom: 1: Reunanumeron 2650 (4) mukaisesti riskiryhmään III kuuluvat aineet on luokiteltava tähän kohtaan.

Huom: 2. Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumerot 2653 ja 2654).

B. Muut tartuntavaaralliset aineet

3° (b) 2814 tartuntavaarallinen aine, ihmisiin vaikuttava

2900 tartuntavaarallinen aine, vain eläimiin vaikuttava

Huom: Reunanumeron 2650 (4) mukaisesti riskiryhmään II kuuluvat aineet on luokiteltava tähän kohtaan.

4° (b) 3291 kliininen jäte, määrittelemätön, n.o.s.

Huom: 1. Määrittelemättömät jätteet, jotka ovat peräisin ihmisten/eläinten lääketieteellisestä/eläinlääketieteellisestä hoidosta tai biologisesta tutkimuksesta ja jotka todennäköisesti eivät sisällä tämän luokan aineita, on luokiteltava tähän kohtaan.

Huom: 2. Määritellyt jätteet on luokiteltava aineluettelon kohtiin 1°, 2° tai 3°.

Huom: 3. Dekontaminoidut kliiniset jätteet tai biologisesta tutkimuksesta peräisin olevat jätteet, jotka ovat sisältäneet tartuntavaarallisia aineita, eivät ole tämän luokan määräysten alaisia.

C. Tyhjät pakkaukset

11° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt ja tyhjät säiliökontit, jotka ovat sisältäneet luokan 6.2 aineita (ks. reunanumero 2672).

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2652 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia, ellei tiettyjä aineita koskevissa erityispakkausmääräyksissä, reunanumeroissa 2653 ja 2656, toisin sanota.

Suurpakkausten (IBC) on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(2) Reunanumerojen 2650 (3) ja 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavanlaisia pakkauksia on käytettävä:

pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X", taikka pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y": aineluettelon ryhmään (b) kuuluville aineille.

Huom: Luokan 6.2 aineiden kuljettamista säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2653 (1) Aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineille tarkoitettujen pakkausten tulee sisältää seuravat olennaiset osat:

(a) Sisäpakkaus, joka koostuu:

vuotamattomasta primääriastiasta;

vuotamattomasta sekundääripakkauksesta;

2653

(jatk.) - primääriastian ja sekundääripakkauksen väliin laitettavasta imukykyisestä sulloaineesta: jos useita primääriastioita pakataan yhteen sekundääripakkaukseen, on astiat käärittävä sulloaineeseen niin, etteivät ne pääse kosketuksiin keskenään. Imukykyistä materiaalia, kuten esim. puuvillaista pakkausvillaa, on oltava riittävästi imemään itseensä primääripakkausten koko sisältö.

Riippumatta edellytetystä kuljetuslämpötilasta, primääriastian tai sekundääripakkauksen tulee kestää vuotamatta sisäistä painetta, joka aiheutuu vähintään 95 kPa (0,95 bar) paine-erosta, ja P 40 °C + 55 °C lämpötiloja.

Huom: Sisäpakkauksia, jotka sisältävät tartuntavaarallisia aineita, ei saa pakata samaan ulkopakkaukseen muiden tavaroiden kanssa.

(b) Ulkopakkaus, joka on riittävän vahva tilavuuteensa, massaansa ja aiottuun käyttöönsä nähden ja jonka vähimmäisulkomitta on 100 mm.

(2) Kohdan (1) mukaiset pakkaukset on testattava reunanumeron 2654 määräysten mukaisesti; pakkaustyypin tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Jokainen hyväksytyn pakkaustyypin mukaisesti valmistettu pakkaus tulee merkitä reunanumeron 3512 mukaisesti.

Reunanumeron 2653 mukaisten pakkausten testaaminen

2654 (1) Jokaisen muun kuin eläville eläimille ja organismeille tarkoitetun pakkauksen koekappaleet on valmisteltava testausta varten kohdassa (2) kuvatulla tavalla, ja sen jälkeen niille on suoritettava kohtien (3) (5) mukaiset testit. Jos pakkauksen ominaisuus sitä edellyttää, saa samanarvoisia valmistelutoimenpiteitä ja testimenetelmiä käyttää edellyttäen, että niiden voidaan osoittaa olevan vähintään yhtä tehokkaita.

(2) Jokainen koepakkaus on varustettava kuljetusvalmiiksi, sillä poikkeuksella, että kuljetettava aine on korvattava vedellä, tai, milloin lämpötilaksi on määrätty P 18 °C, veden ja jäänestoaineen sekoituksella. Jokainen primääriastia tulee täyttää 98 % tilavuudestaan.

(3) Kuljetusvalmiille pakkauksille suoritetaan allaolevan taulukon mukaiset testit. Taulukossa jaotellaan pakkaukset testitarkoituksia varten materiaaliominaisuuksiensa perusteella. Ulkopakkauksilla taulukon otsikot tarkoittavat:

pahvia tai muita samantyyppisiä materiaaleja, joiden kestävyyteen kosteus voi nopeasti vaikuttaa;

muoveja, jotka voivat haurastua alhaisissa lämpötiloissa; ja

muita materiaaleja kuten metalleja, joiden ominaisuudet eivät muutu kosteuden tai lämpötilan vaikutuksesta.

Jos primääriastia ja sekundääripakkaus, jotka muodostavat yhdessä sisäpakkauksen (ks. reunanumero 2653 (1) (a)), on valmistettu eri materiaaleista, primääriastian materiaali määrää soveltuvan testityypin. Tapauksissa, joissa primääriastia on valmistettu kahdesta eri materiaalista, helpoimmin vahingoittuva materiaali määrää käytettävät testityypit.

>TAULUKON PAIKKA>

2654

(jatk.) (a) Koekappaleet tulee pudottaa vapaasti kovalle, joustamattomalle, tasaiselle vaakasuoralle alustalle 9 m korkeudesta. Jos koekappaleet ovat laatikonmuotoisia, suoritetaan viidellä koekappaleen pudotus perättäin:

tasapudotus laatikon pohja edellä,

tasapudotus laatikon yläpuoli edellä,

tasapudotus laatikon pitkä sivu edellä,

tasapudotus laatikon lyhyt sivu edellä,

pudotus laatikon kulma edellä.

Jos koekappaleet ovat tynnyrinmuotoisia, suoritetaan 3 koekappaleen pudotus perättäin:

pudotus vinottain yläreuna edellä, painopiste suoraan iskukohdan yläpuolella,

pudotus vinottain alareuna edellä,

tasapudotus kyljelleen.

Pudotussarjan jälkeen primääriastiassa/astioissa ei saa esiintyä vuotoa, ja niiden tulee pysyä sekundääripakkauksen imukykyisen sulloaineen suojaamana.

(b) Koekappaleet on upotettava kokonaan veteen vähintään 5 minuutiksi ja sen annetaan kuivua enintään 30 min 23 °C lämpötilassa ja 50+2 % suhteellisessa ilmankosteudessa. Tämän jälkeen on suoritettava kohdassa (a) kuvattu testi.

(c) Koekappaleita pidetään -18 °C tai alemmassa lämpötilassa vähintään 24 h. Viimeistään 15 min kuluttua tästä lämpötilasta poisoton jälkeen suoritetaan kohdassa (a) kuvattu testi. Jos koekappaleet sisältävät hiilihappojäätä, kylmäsäilytysajaksi riittää 4 tuntia.

(d) Jos pakkauksen on tarkoitus sisältää hiilihappojäätä, on (a) tai (b) tai (c) kohtien testien lisäksi suoritettava lisätesti. Yhtä koekappaletta tulee säilyttää siten, että kaikki hiilihappojää haihtuu, ja tämän jälkeen sille on suoritettava kohdassa (a) kuvattu testi.

(4) Pakkauksille, joiden bruttomassa on 7 kg tai vähemmän suoritetaan jäljempänä kohdassa (a) kuvattu testi, ja pakkauksille, joiden bruttomassa on yli 7 kg suoritetaan jäljempänä kohdassa (b) kuvattu testi.

(a) Koekappaleet tulee asettaa kovalle, tasaiselle alustalle. Sylinterinmuotoinen terästanko, jonka massa on vähintään 7 kg ja jonka halkaisija on enintään 38 mm ja jonka iskukärjen pään säde on enintään 6 mm, pudotetaan vapaasti pystysuoraan 1 m korkeudelta, mitattuna iskukärjestä koekappaleen iskukohtaan. Yksi koekappale asetetaan pystyasentoon. Toinen koekappale asetetaan 90 ° kulmaan verrattuna ensimmäiseen koekappaleeseen. Molemmissa tapauksissa terästanko suunnataan iskemään primääriastiaa. Jokaisen iskun jälkeen sekundääripakkauksen lävistyminen on hyväksyttävää, edellyttäen että primääriastia pysyy tiiviinä.

(b) Koekappaleet pudotetaan sylinterimäisen terästangon kärjen päälle. Tanko tulee asettaa pystysuoraan kovalle tasaiselle alustalle. Tangon halkaisijan tulee olla 38 mm ja kärjen pään säde enintään 6 mm. Tangon korkeuden alustasta tulee olla vähintään saman kuin primääriastian ja ulkopakkauksen ulkopinnan välinen ero, kuitenkin vähintään 200 mm. Yksi koekappale pudotetaan vapaasti pystysuoraan 1 m korkeudelta tangon kärjestä mitattuna. Toinen koekappale pudotetaan samalta korkeudelta, mutta 90° kulmassa verrattuna edelliseen. Jokaisessa tapauksessa pakkaus tulee suunnata siten, että terästanko voi lävistää primääriastian (-at). Jokaisen iskun jälkeen sekundääripakkauksen lävistyminen on hyväksyttävää edellyttäen, että primääriastia (at) pysyy (-yvät) tiiviinä.

(5) Seuraavat muutokset voidaan tehdä sekundaaripakkausten sisällä oleviin primääriastioihin ilman, että koko kollille tarvitsee tehdä lisätestejä, jos vastaava suoritustaso on varmistettu:

2654

(jatk.) Primääriastioita, jotka ovat pienempiä tai samankokoisia kuin testatut primääriastiat voidaan käyttää edellyttäen, että:

(a) primääriastiat ovat samanmuotoisia kuin testatut primääriastiat (esim. pyöreitä, suorakaiteenmuotoisia);

(b) primääriastian materiaalin (esim. lasi, muovi, metalli) iskun- ja pinoamiskuormituksenkestävyys on sama tai parempi kuin alunperin testatun pakkauksen;

(c) primääriastian aukot ovat samankokoisia tai pienempiä ja sulkimet samantyyppisiä (esim. kierteellinen suljin, tulppa);

(d) on käytetty riittävää määrää lisäsulloainetta täyttämään tyhjä tila ja estämään primääriastioiden merkittävä liikkuminen; ja

(e) primääriastiat on sijoitettu sekundääripakkaukseen samalla tavalla kuin testatussa kollissa.

2655 (1) Aineluettelon kohtien 3° (b) ja 4° (b) aineet tulee pakata:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin;

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin; tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai muovikanistereihin; tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin; tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(h) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin; tai

(i) reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin; tai

(j) (varattu)

(k) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on muovinen sisäastia, lukuun ottamatta suurpakkaustyyppejä 11HZ2 ja 31HZ2.

(2) Reunanumeron 2650 (5) tarkoittamat kiinteät aineet voidaan pakata myös reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin tai reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi vesitiivis sisäsäkki.

2656 Aineluettelon kohtien 1° 3° biologisten tuotteiden ja diagnostisten näytteiden, jotka suhteellisen vähäisellä todennäköisyydellä sisältävät tartuntavaarallisia aineita esim. näyteitä, jotka on tarkoitettu rutiininomaisiin valvontatutkimuksiin tai alkudiagnoosiin, tulee täyttää kaikki tämän luokan määräykset, paitsi milloin seuraavat ehdot ovat voimassa:

(1) Primääriastiat sisältävät enintään 50 ml biologisia tuotteita tai enintään 100 ml diagnostisia näytteitä;

(2) Ulkopakkaus sisältää enintään:

50 ml biologista tuotetta, kun käytetään helposti särkyviä primääriastioita;

100 ml biologista tuotetta, kun käytetään muunlaista primääriastiaa;

500 ml diagnostisia näytteitä.

(3) Primääriastiat ovat tiiviitä; ja

(4) Pakkaukset ovat tämän luokan määräysten mukaisia. Niiden ei kuitenkaan tarvitse olla testattuja.

2657 Kun tämän luokan aineita kuljetetaan jäähdytetyssä nestemäisessä typessä, sisäpakkausten tulee vastata tämän luokan määräyksiä ja typpiastioiden luokan 2 määräyksiä.

2658 (1) Aineluettelon kohtien 1° ja 2° nesteiden kuljetukseen käytettyjen primääriastioiden aukot on suljettava tiiviisti kahdella päällekkäin olevalla sulkimella, joista ainakin toinen on kierteillä varustettu tai varmistettu yhtä luotettavalla tavalla.

(2) Aineluettelon kohtien 3° ja 4° kaasua kehittävien ja yli +15 °C ympäristön lämpötilassa kuljetettavien aineiden astiat on varustettava erityisellä taudinaiheuttajia läpäisemättömällä paineentasauslaitteella, joka tulee suojata ulkopuolisia mekaanisia rasituksia vastaan. Uudelleenkäytettävissä astioissa huohotinaukon suodatin tulee vaihtaa ennen uudelleentäyttöä.

(3) Aineluettelon kohdan 4° jätteiden kuljetukseen tarkoitettujen muovi- tai pahvipakkausten tulee olla sellaisia, etteivät ne voi vahingoittua terävistä esineistä, jos jäte sisältää niitä.

(4) Aineluettelon kohdan 4° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten sulkimien on oltava siten rakennettuja, että ne sulkeutuvat hermeettisesti täytön jälkeen, ja suunniteltuja välittömästi paljastamaan myöhemmän avaamisen.

2659-

2660 3. Yhteenpakkaaminen

2661 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata keskenään reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Aineluettelon kohtien 1°, 2° ja 3° aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään, jos pakkaus on testattu ja hyväksytty kohtien 1° ja 2° aineiden pakkauksista annettujen määräysten mukaan.

(3) Luokan 6.2 aineita ei saa pakata yhteen muiden luokkien aineiden tai esineiden eikä tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia. Tämä ei koske biologisia tuotteita tai diagnostisia näytteitä, jotka on pakattu reunanumeron 2656 mukaisesti, eikä aineita, joita käytetään jäähdytysaineina, esim jäätä, hiilihappojäätä tai jäähdytettyä nestemäistä typpeä.

(4) Reunanumerojen 2001 (7), 2002 (6) ja (7) ja 2652 määräyksiä on noudatettava.

(5) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä saa kollin massa olla enintään 100 kg.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

Merkinnät

2662 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) Tämän luokan aineita sisältävät kollit on varustettava mallin no. 6.2 mukaisella varoituslipukkeella.

(3) Kollit, jotka sisältävät tämän luokan aineita jäähdytetyssä nestemäisessä typessä, on lisäksi varustettava mallin no. 2 mukaisella varoituslipukkeella.

(4) Jos kollit sisältävät aineluettelon kohdan 3° ja 4° aineita helposti särkyvissä astioissa, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin no. 12 mukainen lipuke.

(5) Jos kolleissa on kohdan 3° nesteitä astioissa, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin no. 11 mukainen lipuke.

2663 B. Rahtikirjamerkinnät

2664 Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä yhtä kursivoitua reunanumerossa 2651 olevaa tunnusnumeroa ja nimeä, joiden jälkeen merkitään kohtien 1° 3° aineille aineen biologinen nimi ().

(1) Jos tartuntavaarallinen aine on geenitekniikalla muunnettu aine, on tehtävä seuraava merkintä "geenitekniikalla muunnettuja mikro-organismeja".

(2) Reunanumeron 2656 määräämillä ehdoilla kuljetettavista biologisista tuotteista ja diagnostisista näytteistä käytetään nimeä: "Biologinen tuote/diagnostinen näyte, sisältää...", sekä tartuntavaarallisen aineen nimi, jonka perusteella aine on luokiteltu kohtiin 1°, 2° tai 3°.

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka ja aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain (b) ja lyhenne "ADR" tai ("RID"), esim. "6.2, 3° (b), ADR".

Kuljetettaessa jätteitä [ks. rn 2000 (5)] on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä "Jätettä, sisältää..." jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esimerkiksi "Jätettä, sisältää 2814 tartuntavaarallista ainetta, ihmisiin vaikuttava, Marburg-virus, 6.2, 2, ADR".

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin määräysten alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta. Aineluettelon kohdan 4° jätteille alleviivattu nimitys on riittävä, esim. "3291 kliinistä jätettä, määrittelemätöntä, n.o.s., 6.2, 4° (b), ADR".

Kuljetettaessa helposti pilaantuvia aineita on lisäksi merkittävä tarvittava tiedonanto, esim. "Jäähdytettävä +2/+4 °C" tai "Kuljetettava jäädytettynä" tai "Ei saa jäätyä".

2665-

2671 C. Tyhjät pakkaukset

2672 (1) Aineluettelon kohdan 11° tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, mukaan lukien suurpakkaukset (IBC) on suljettava samalla tavoin ja yhtä tiiviisti kuin täytettyinä ollessaankin.

(2) Aineluettelon kohdan 11° tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, mukaan lukien suurpakkaukset (IBC) on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettynä ollessaankin.

(3) Rahtikirjassa on käytettävä yhtä kohdan 11° mukaista kursivoitua nimeä, esim. "Tyhjä pakkaus, 6.2, 11°, ADR". Puhdistamattomia tyhjiä säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä, tyhjiä säiliökontteja ja tyhjiä pienkontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma" sekä viimeksi kuljetetun aineen nimellä ja aineluettelon kohdalla, esim. "Viimeisin kuorma: 2900 tartuntavaarallinen aine, eläimiin vaikuttava, 3° (b)".

2673 D. Muut määräykset

2674 Tämän luokan aineita koskevat myös muut kuin kuljetusturvallisuussyistä annetut määräykset (esim. määräykset, jotka koskevat tuontia ja vientiä, markkinoille tuontia tai jakelua, työsuojelua, eläinlääkinnällisiä tarkoituksia).

E. Siirtymäkauden määräykset

2675 Luokan 6.2 aineita ja esineitä saa kuljettaa 31 joulukuuta 1995 saakka 31 joulukuuta 1994 voimassaolleiden luokan 6.2 määräysten mukaan. Tällöin rahtikirjaan on tehtävä merkintä:"Kuljetus ennen 1 tammikuuta 1995 voimassa olevan ADR mukaan".

2676-

2699 LUOKKA 7

RADIOAKTIIVISET AINEET

2700 (1) Svoltamisala

(a) Aineista, joiden ominaisaktiivisuus ylittää 70 kBq/kg (2 nCi/g) ja esineistä, jotka sisältävät sellaisia aineita, on vain reunanumerossa 2701 mainittujen tai siinä tarkemmin määrittelemättömiksi aineiksi (not otherwise specified, n.o.s.) merkittyjen kuljetus sallittu ja niidenkin vain reunanumeron 2704 lehdillä sekä lisäyksessä A.7 sanotuin ehdoin () (reunanumerot 3700 3799).

(b) Kohdassa (a) tarkoitetut aineet ja tavarat ovat tämän direktiivin määräysten alaisia.

Huom: Sellaiset sydämentahdistajat, jotka sisältävät radioaktiivista ainetta ja jotka on asennettu potilaaseen kirurgisesti, sekä lääkinnällisistä syistä määrätyt radiofarmaseuttiset tuotteet eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

(2) Määritelmiä ja selityksiä

A1 ja A2

1. A1 tarkoittaa A-tyypin kolleissa kuljetettavien erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden suurinta sallittua aktiivisuutta. A2 tarkoittaa A-tyypin kollissa kuljetettavien muiden kuin erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden suurinta sallittua aktiivisuutta. (Ks. lisäys A.7, taulukko 1).

Lievästi säteilymyrkylliset alfasäteilijät

2. Lievästi säteilymyrkyllisillä alfasäteilijöillä tarkoitetaan luonnonuraania; köyhdytettyä uraania; luonnon toriumia; uraani-235; uraani-238; torium-232; malmeissa tai fysikaalisissa taikka kemiallisissa väkevöintituotteissa olevaa torium-228 ja torium-230; sekä lisäksi sellaisia alfasäteilijöitä, joiden puoliintumisaika on vähemmän kuin kymmenen päivää.

2700

(jatk.) Hyväksyntä

3. Monenkeskisellä hyväksynnällä tarkoitetaan asianomaisen, toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää sekä kollimallin tai kuljetuksen alkuperä- että läpikulku- ja kohdemaassa.

4. Yksipuolisella hyväksynnällä tarkoitetaan sellaista kollimallin hyväksyntää, joka vaaditaan vain alkuperämaan toimivaltaiselta viranomaiselta.

Kontti

5. Kontin, jota käytetään tämän luokan aineiden kuljetuksessa, on oltava tiiviisti suljettavissa, jäykkä ja riittävän luja toistuvaan käyttöön. Konttia saadaan käyttää pakkauksena, jos se täyttää pakkauksia koskevat määräykset ja sitä saa käyttää myös päällyspakkauksena.

Tiiviysjärjestelmä

6. Tiiviysjärjestelmällä tarkoitetaan niitä pakkauksen osia, joiden pitää rakennevaatimusten mukaisesti estää radioaktiivisen aineen ulospääsy kuljetuksen aikana.

Kontaminaatio

7. Kontaminaatio (saaste) tarkoittaa, että ulkopinnalla on radioaktiivista ainetta enemmän kuin 0,4 Bq/cm2 (10 P5 ìCi/cm2) kun on kyseessä beeta- ja gammasäteilijä ja lievästi säteilymyrkyllinen alfasäteilijä tai enemmän kuin 0,04 Bq/cm2 (10 P6 ìCi/cm2), kun on kyseessä muu alfasäteilijä.

Kiintonainen saaste tarkoittaa kontaminaatiota, joka ei irtoa pinnasta.

Irtoava saaste tarkoittaa kontaminaatiota, joka voi irrota pinnasta normaalissa käsittelyssä.

Malli

8. Mallilla tarkoitetaan erityismuodossa olevan aineen, kollin tai pakkauksen kuvausta, joka mahdollistaa sen tarkan tunnistamisen. Kuvaukseen voi kuulua teknillisiä selvityksiä, rakennepiirustuksia, selontekoja, joista ilmenee vaatimustenmukaisuus ja muuta asiaan kuuluvaa aineistoa.

Kuljetusvälineen yksinkäyttö

9. Kuljetusvälineen yksinkäyttö tarkoittaa, että vain yksi lähettäjä käyttää ajoneuvoa tai vähintään kuuden metrin pituista suurkonttia siten, että kaikki lähtö-, siirto- ja loppukuormaamiset ja purkamiset suoritetaan lähettäjän tai vastaanottajan ohjeiden mukaisesti.

Fissioituvat aineet

10. Fissioituvia aineita (F) ovat uraani-233, uraani-235, plutonium-238, plutonium-239, plutonium-241 ja kaikki aineet, joissa on yhtäkin näistä radionuklideista. Säteilyttämätön luonnonuraani, köyhdytetty uraani sekä luonnonuraani tai köyhdytetty uraani, joka on säteilytetty ainoastaan termisessä ydinreaktorissa, eivät ole tämän määritelmän tarkoittamia fissioituvia aineita.

Vähäisen ominaisaktiivisuuden aine

11. Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineella (LSA) tarkoitetaan radioaktiivista ainetta, jolla luonnostaan on pieni ominaisaktiivisuus tai radioaktiivista ainetta, johon sovelletaan arvioidun keskimääräisen ominaisaktiivisuuden raja-arvoja. LSA-ainetta ympäröiviä ulkoisia suojamateriaaleja ei oteta huomioon arvioitua, keskimääräistä ominaisaktiivisuutta määritettäessä.

LSA-aine kuuluu johonkin seuraavista kolmesta ryhmästä:

(a) LSA-I

(i) Luonnon radionuklideja (esim. uraania, toriumia) sisältävät malmit ja näiden malmien uraani- tai toriumrikasteet;

(ii) kiinteä, säteilyttämätön luonnonuraani tai säteilyttämätön, köyhdytetty uraani tai säteilyttämätön luonnontorium tai näiden kiinteät tai nestemäiset yhdisteet tai seokset; tai

(iii) radioaktiiviset aineet lukuun ottamatta fissioituvia aineita, joiden A2-arvoa ei ole rajoitettu.

2700

(jatk.) (b) LSA-II

(i) Vesi, jossa tritiumin aktiivisuuskonsentraatio on enintään 0,8 TBq/l (20 Ci/l); tai

(ii) Muu aine, jossa aktiivisuus on tasaisesti jakautunut eikä arvioitu keskimääräinen ominaisaktiivisuus ylitä kiinteillä aineilla ja kaasuilla arvoa 10 P4 A2/g ja nesteillä arvoa 10 P5 A2/g.

(c) LSA-III

Kiinteät aineet (esim. kiinteytetyt jätteet, aktivoituneet aineet), joissa:

(i) Radioaktiivinen aine on jakautunut yhteen tai useampaan kiinteään kappaleeseen tai on pääasiassa tasaisesti jakautunut kiinteään, tiiviiseen sidosaineeseen (kuten betoni, bitumi, keramiikka yms);

(ii) Radioaktiivinen aine on suhteellisen liukenematonta tai se on suhteellisen liukenemattomassa perusmassassa niin, että vaikka pakkaus menetettäisiin ja sisältö olisi seitsemän päivää vedessä upoksissa niin radioaktiivisen aineen päästö kollia kohti olisi enintään 0,1 A2; ja

(iii) Kiinteän aineen arvioitu keskimääräinen aktiivisuus ei ylitä arvoa 2 × 10 P3 A2/g, kun suojamateriaalia ei oteta huomioon.

Suurin normaali käyttöpaine

12. Suurimmalla normaalilla käyttöpaineella tarkoitetaan merenpinnan korkeudella vallitsevan ilmanpaineen ylittävää suurinta painetta, joka saattaisi kehittyä tiiviysjärjestelmässä yhden vuoden aikana lämpötilan ja auringon säteilyn vaikutuksesta, jotka vastaavat ympäristöoloja ilman tuuletusta, ilman ulkoista jäähdytystä apujärjestelmän avulla tai ilman kuljetuksenaikaisia valvontatoimenpiteitä.

Päällyspakkaus

13. Päällyspakkauksella tarkoitetaan rakennetta kuten laatikkoa tai säkkiä, jonka ei tarvitse täyttää kontille asetettuja vaatimuksia ja jolla yksittäinen lähettäjä kokoaa kollit yhdeksi käsittelyä, ahtausta ja kuljetusta helpottavaksi yksiköksi. Päällyspakkaus ei ole sama kuin reunanumeron 3510 tarkoittama ulkopakkaus.

Kolli

14. Kollilla tarkoitetaan pakkausta yhdessä radioaktiivisen sisällön kanssa sellaisena kuin se on jätetty kuljetettavaksi. Kollin ja pakkauksen rakenteen kestävyydelle ja suojauskyvylle asetettavat vaatimukset riippuvat kuljetettavan radioaktiivisen aineen määrästä ja ominaisuuksista.

Kollia koskevat kestävyysvaatimukset on ryhmitelty seuraavien kuljetusolosuhteiden mukaisesti:

normaalikuljetuksessa vallitsevat todennäköiset olosuhteet (häiriötön tilanne);

kuljetusolosuhteet ottaen huomioon vähäiset häiriöt; ja

onnettomuustilanteet kuljetuksessa

Vaatimuksiin kuuluvat rakennemääräykset ja kokeet. Jokainen kolli kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:

(a) Peruskolli on radioaktiivista ainetta sisältävä pakkaus (ks. lisäys A.7, taulukko V), joka täyttää kaikkia pakkauksia ja kolleja koskevat yleiset määräykset (ks. reunanumero 3732),

(b) (I) 1-tyypin teollisuuskolli (IP-1) on LSA-ainetta tai SCO-tavaraa (ks. määritelmät 11 ja 22) sisältävä pakkaus, säiliö tai kontti, joka täyttää kaikkia pakkauksia ja kolleja koskevat yleiset määräykset (ks. reunanumero 3732) ja lisäksi erityiset määräykset (ks. reunanumero 3733),

2700

(jatk.) (II) 2-tyypin teollisuuskolli (IP-2) on LSA-ainetta tai SCO-tavaraa (ks. määritelmät 11 ja 22) sisältävä pakkaus, säiliö tai kontti, joka täyttää kaikkia pakkauksia ja kolleja koskevat yleiset määräykset (ks. reunanumero 3732) ja lisäksi seuraavat erityismääräykset:

(II) (i) kolli, ks. reunanumero 3734;

(II) (ii) säiliö, ks. reunanumero 3736 ja liitteet B.1a ja B.1b;

(II) (iii) kontti, ks. reunanumero 3736,

(III) 3-tyypin teollisuuskolli (IP-3) on LSA-ainetta tai SCO-tavaraa (ks. määritelmät 11 ja 22) sisältävä pakkaus, säiliö tai kontti, joka täyttää kaikkia pakkauksia ja kolleja koskevat yleiset määräykset (ks. reunanumero 3732) ja lisäksi seuraavat erityismääräykset:

(III) (i) kolli, ks. reunanumero 3735;

(III) (ii) säiliö, ks. reunanumero 3736 ja liitteet B.1a ja B.1b;

(III) (iii) kontti, ks. reunanumero 3736.

(c) A-tyypin kolli on pakkaus, säiliö- tai kontti, jonka sisällön aktiivisuus on enintään A1, jos aine on erityismuodossa, tai jonka sisällön aktiivisuus on enintään A2, ellei aine ole erityismuodossa, ja joka täyttää kaikkia pakkauksia ja kolleja koskevat yleiset määräykset (ks. reunanumero 3732) sekä soveltuvin osin erityismääräykset (ks. reunanumero 3737).

(d) B-tyypin kolli on pakkaus, säiliö- tai kontti, jonka sisällön aktiivisuus saa olla yli A1, jos aine on erityismuodossa, tai jonka sisällön aktiivisuus saa olla yli A2, ellei aine ole erityismuodossa, ja joka täyttää kaikkia pakkauksia ja kolleja koskevat yleiset määräykset (ks. reunanumero 3732) sekä erityismääräykset reunanumerossa 3737 ja soveltuvin osin reunanumeroissa 3738-3740.

Pakkaus

15. Pakkauksella tarkoitetaan niiden osien kokonaisuutta, jotka ovat tarpeelliset radioaktiivisen sisällön sulkemiseksi täydellisesti sisäänsä. Pakkaukseen voi kuulua yksi tai useampia astioita, imukykyistä ainetta, laitteet turvaetäisyyden ylläpitämiseksi, säteilysuojus, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus- ja paineenalennuslaitteisto sekä jäähdytys-, iskunvaimennus-, käsittely-, kiinnitys- ja lämpöeristyslaitteet ja kolliin kuuluvat käyttölaitteet. Pakkaus voi olla laatikko, tynnyri tai vastaava astia taikka myös määritelmän 14 mukainen kontti tai säiliö.

Laadunvarmistus

16. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan valvonnasta ja tarkastuksista koostuvaa järjestelmällistä ohjelmaa, jota jokainen radioaktiivisen aineen kuljetukseen osallistuva organisaatio tai yhteisö käyttää saavuttaakseen riittävän varmuuden siitä, että lisäyksessä A.7 esitetty turvallisuus toteutuu käytännössä.

Annosnopeus

17. Annosnopeudella tarkoitetaan vastaavaa säteilyn ekvivalenttiannosnopeutta ilmaistuna yksiköllä millisievertiä (milliremiä) tunnissa ().

Radioaktiivinen sisältö

18. Radioaktiivisella sisällöllä tarkoitetaan radioaktiivista ainetta sekä pakkauksen sisällä olevia kaikkia kontaminoituneita kiinteitä aineita, nesteitä ja kaasuja.

2700

(jatk.) Erityisjärjestelyt

19. Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan niitä toimivaltaisen viranomaisen määräämiä toimenpiteitä, joiden mukaan lähetys on kuljetettava silloin, kun se ei täytä kaikkia lehdillä 5-12, reunanumerossa 2704, esitettyjä määräyksiä. Tämän tyyppinen lähetys vaatii monenkeskisen hyväksynnän.

Radioaktiivinen aine erityismuodossa

20. Erityismuodossa olevalla radioaktiivisella aineella tarkoitetaan joko kiinteää radioaktiivista ainetta, joka ei voi levitä, tai tiiviisti suljettua kapselia, joka sisältää radioaktiivisen aineen (ks. reunanumero 3731).

Ominaisaktiivisuus

21. Ominaisaktiivisuudella tarkoitetaan radionuklidin aktiivisuutta jaettuna tämän nuklidin massalla. Aineen ominaisaktiivisuus, kun radionuklidit ovat pääasiallisesti tasaisesti jakautuneina, on tämän aineen aktiivisuus jaettuna sen massalla.

Pintakontaminoitunut esine

22. Pintakontaminoituneella esineellä (SCO) tarkoitetaan kiinteää kappaletta, joka ei itse ole radioaktiivinen, mutta jonka pinnalla on radioaktiivista ainetta. Pintakontaminoituneita esineitä on kaksi ryhmää:

(a) SCO-I: Kiinteä kappale, jolla:

(i) irtoava kontaminaatio 300 cm2 suuruisella luoksepäästävällä pinnalla (tai koko luoksepäästävällä pinnalla jos ala on pienempi kuin 300 cm2) ei ylitä beeta- ja gammasäteilijöillä ja lievästi säteilymyrkyllisillä alfasäteilijöillä arvoa 4 Bq/cm2 (10 P4 ìCi/cm2) eikä kaikilla muilla alfasäteilijöillä arvoa 0,4 Bq/cm2 (10 P4 ìCi/cm2); ja

(ii) irtoamaton kontaminaatio 300 cm2 suuruisella ulkopinnalla (tai koko ulkopinnalla jos ala on pienempi kuin 300 cm2) ei ylitä beeta- ja gammasäteilijöillä ja lievästi säteilymyrkyllisillä alfasäteilijöillä arvoa 4 × 104 Bq/cm2 (1 ìCi/cm2) eikä kaikilla muilla alfasäteilijöillä arvoa 4 × 103 Bq/cm2 (0,1 ìCi/cm2); ja

(iii) irtoavan ja irtoamattoman kontaminaation summa 300 cm2 suuruisella luoksepääsemättömällä pinnalla (tai koko pinnalla jos ala on pienempi kuin 300 cm2) ei ylitä beeta- ja gammasäteilijöillä ja lievästi säteilymyrkyllisillä alfasäteilijöillä arvoa 4 × 104 Bq/cm2 (1 ìCi/cm2) eikä kaikilla muilla alfasäteilijöillä arvoa 4 × 103 Bq/cm2 (0,1 ìCi/cm2).

(b) SCO-II: Kiinteä kappale, jolla joko irtoamaton tai irtoava pintakontaminaatio ylittää kohdassa (a) SCO-I:lle annetut rajat ja jolla:

(i) irtoava kontaminaatio 300 cm2 suuruisella ulkopinnalla (tai koko ulko pinnalla, jos ala on pienempi kuin 300 cm2) ei ylitä beeta- ja gammasäteilijöillä ja lievästi säteilymyrkyllisillä alfasäteilijöillä arvoa 400 Bq/cm2 (10 P2 ìCi/cm2) eikä muilla alfasäteilijöillä arvoa 40 Bq/cm2 (10 P3 ìCi/cm2); ja

(ii) irtoamaton kontaminaatio 300 cm2 suuruisella ulkopinnalla (tai koko ulkopinnalla, jos ala on pienempi kuin 300 cm2) ei ylitä beeta- ja gammasäteilijöillä ja lievästi säteilymyrkyllisillä alfasäteilijöillä arvoa 8 × 105 Bq/cm2 (20 ìCi/cm2) eikä muilla alfasäteilijöillä arvoa 8 × 104 Bq/cm2 (2 ìCi/cm2); ja

(iii) irtoavan ja irtoamattoman kontaminaation summa 300 cm2 suuruisella luoksepääsemättömällä pinnalla (tai koko pinnalla, jos ala on pienempi kuin 300 cm2) ei ylitä beeta- ja gammasäteilijöillä ja lievästi säteilymyrkyllisillä alfasäteilijöillä arvoa 8 × 105 Bq/cm2 (20 ìCi/cm2) eikä muilla alfasäteilijöillä arvoa 8 × 104 Bq/cm2 (2 ìCi/cm2).

Kuljetusindeksi

23. Kuljetusindeksi (TI) on kollille, päällyspakkaukselle, säiliölle tai kontille tai pakkaamattomalle LSA-I- tai SCO-I-lähetykselle määritelty luku, jota käytetään sekä kriittisyysturvallisuuden että säteilyaltistuksen valvonnassa (ks. reunanumero 3715). Indeksiä käytetään myös tiettyjen kollien, päällyspakkausten, säiliöiden ja konttien sisällön rajoittamisessa; perustana varoituslipukkein ilmaistussa luokittelussa; ilmaisemaan, vaaditaanko kuljetusvälineen yksinkäyttö; määräämään vähimmäisetäisyydet välivarastoinnissa; määräämään yhteenkuormausrajoitukset kuljetettaessa erityisjärjestelyin ja välivarastoinnissa; ja määräämään kontissa tai ajoneuvossa kuljetettavien kollien sallitun lukumäärän (ks. lisäys A.7, osa II).

2700

(jatk.) Säteilyttämätön torium

24. Säteilyttämättömällä toriumilla tarkoitetaan toriumia, joka sisältää enintään 10-7 grammaa uraani-233 yhtä grammaa torium 232 kohti.

Säteilyttämätön uraani

25. Säteilyttämättömällä uraanilla tarkoitetaan uraania, joka sisältää enintään 10 P6 grammaa plutoniumia yhdessä grammassa uraani-235 ja jonka fissiotuotteiden aktiivisuus on enintään 9 MBq (0,20 mCi) yhdessä grammassa uraani-235.

Luonnonuraani, köyhdytetty uraani ja rikastettu uraani

26. Luonnonuraanilla tarkoitetaan kemiallisesti erotettua uraania, jossa uraani-isotooppien jakauma on luonnollinen (noin 99,28 % uraani-238, 0,72 % uraani-235). Köyhdytetyllä uraanilla tarkoitetaan uraania, joka sisältää uraani-235 vähemmän kuin luonnonuraani. Rikastetulla uraanilla tarkoitetaan uraania, joka sisältää uraani-235 enemmän kuin luonnonuraani. Kaikissa tapauksissa on myös hyvin vähäisiä määriä uraani-234.

2701 (1) Aineluettelo

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Tähän radioaktiivisten aineiden luokkaan kuuluvat aineet ja tavarat sisältävät yhtä tai useampaa lisäyksen A.7 osassa I (reunanumerot 3700 ja 3701) lueteltua radionuklidia.

(3) Seuraavassa on luettelo reunanumeron 2704 lehdistä:

1. Rajoitetut määrät radioaktiivista ainetta peruskolleissa.

2. Kojeet tai valmisteet peruskolleissa.

3. Luonnonuraanista, köyhdytetystä uraanista tai luonnontoriumista tehdyt valmisteet peruskolleina.

4. Tyhjät pakkaukset peruskolleina.

5. Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-I).

6. Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-II).

7. Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-III).

8. Pintakontaminoituneet esineet (SCO-I ja SCO-II).

9. Radioaktiiviset aineet A-tyypin kolleissa.

10. Radioaktiiviset aineet B(U)-tyypin kolleissa.

11. Radioaktiiviset aineet B(M)-tyypin kolleissa.

12. Fissioituvat aineet.

13. Erityisjärjestelyin kuljetettavat radioaktiiviset aineet.

(4) Eri lähetystyyppejä koskevat määräykset sisältyvät kunkin lehden 13 alakohtaan, ks. reunanumero 2003 (3):

(i) Reunanumero 2702 sisältää lehtiä 1 4 koskevat yleiset määräykset;

(ii) Reunanumero 2703 sisältää lehtiä 5 13 koskevat yleiset määräykset.

Lehtiä 1 4 koskevat yleiset määräykset (reunanumero 2704)

2702 1. Aineet

Ks. vastaavaa lehteä.

2. Pakkaus/Kolli

Ks. vastaavaa lehteä.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Suurin sallittu annosnopeus missä kohdassa tahansa kollin ulkopinnalla on 5 ìSv/h (0,5 mrem/h).

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Irtoava kontaminaatio kaikilla ulkopinnoilla ja lisäksi peruskollien kuljetukseen käytettyjen ajoneuvojen, konttien, säiliöiden ja päällyspakkausten sisäpinnoilla on pidettävä niin vähäisenä kuin käytännössä on mahdollista eikä se saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

(a) Beeta-/ gamma-/ lievästi säteilymyrkylliset alfasäteilijät 0,4 Bq/cm2 (10 P5 ìCi/cm2)

(b) Kaikki muut alfasäteilijät 0,04 Bq/cm2 (10 P6 ìCi/cm2).

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Kontaminoituneet ajoneuvot, varusteet tai niiden osat on dekontaminoitava niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa ennen uudelleen käyttöä siten, että seuraavia enimmäisarvoja ei ylitetä:

(a) irtoavalle saasteelle,

0,4 Bq/cm2 (10 P5 ìCi/cm2) kun on kyseessä beetasäteilijät, gammasäteilijät tai lievästi säteilymyrkylliset alfasäteilijät; ja

0,04 Bq/cm2 (10 P6 ìCi/cm2) muille alfasäteilijöille.

(b) irtoamattomalle saasteelle, annosnopeus ulkopinnalla 5 ìSv/h (0,5 mrem/h).

6. Yhteenpakkaaminen

Ei määräyksiä.

7. Yhteenkuormaus

Ei määräyksiä.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

Ks. vastaavaa lehteä.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. vastaavaa lehteä.

10. Kuljetusasiakirjat

Ks. vastaavaa lehteä.

11. Varastointi ja lähettäminen

Ei määräyksiä.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljettaminen

Ei määräyksiä.

13. Muut määräykset

(a) Menettely onnettomuuden sattuessa: ks. reunanumerot 2710 ja 3712.

(b) Vahingoittuneet tai vuotavat kollit: ks. reunanumero 3712.

(c) Kontaminaation tarkastus: ks. reunanumero 3712 (3).

(d) Laadunvarmistus: ks. reunanumero 3766.

(e) Lähetykset, joita ei voida toimittaa perille: ks. reunanumero 2715.

Lehtiä 5 13 koskevat yhteiset määräykset, reunanumero 2704

2703 1. Aineet

Ks. vastaavaa lehteä

2. Pakkaus/Kolli

Ks. vastaavaa lehteä

3. Suurin sallittu annosnopeus

(a) Annosnopeudet missä kohdassa tahansa kollin tai päällyspakkauksen ulkopinnalla, ellei kyseessä ole kuljetusvälineen yksinkäyttö, saavat olla enintään

(i) 2 mSv/h (200 mrem/h) missä kohdassa ulkopintaa tahansa, ja

(ii) 0,1 mSv/h (10 mrem/h) 1 metrin etäisyydellä tästä ulkopinnasta.

(b) Annosnopeudet kollien tai päällyspakkauksien ulkopinnoilla, kun kyseessä on kuljetusvälineen yksinkäyttö, saavat olla yli 2 mSv/h (200 mrem/h) mutta eivät missään olosuhteissa saa ylittää arvoa 10 mSv/h, edellyttäen että

(i) ajoneuvo on varustettu sulkemislaitteilla, jotka estävät kuljetuksen aikana asiaankuulumattomien pääsyn kuormatilaan; ja

(ii) kolli tai päällyspakkaus on kiinnitetty siten etteivät ne tavallisen kuljetuksen aikana pääse siirtymään; ja

(iii) kuljetuksen aikana ei tehdä mitään kuormaus- tai purkutoimenpiteitä.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Irtoava kontaminaatio kaikilla ulkopinnoilla ja lisäksi peruskollien kuljetukseen käytettyjen ajoneuvojen, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien sisäpinnoilla on pidettävä niin vähäisenä kuin käytännössä on mahdollista eikä se saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

(a) Beeta-/ gamma-/ lievästi säteilymyrkylliset alfasäteilijät:

0,4 Bq/cm2 (10 P5 ìCi/cm2) peruskollien lähetyksille ja/tai lähetyksille, jotka sisältävät muita kuin radioaktiivisia aineita;

4 Bq/cm2 (10 P4 ìCi/cm2) kaikille muille radioaktiivisten aineiden lähetyksille.

(b) Kaikki muut alfasäteilijät:

0,04 Bq/cm2 (10 P6 ìCi/cm2) peruskollien lähetyksille ja/tai lähetyksille, jotka sisältävät muita kuin radioaktiivisia aineita;

0,4 Bq/cm2 (10 P5 ìCi/cm2) kaikille muille radioaktiivisten aineiden lähetyksille.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ajoneuvot, varusteet ja niiden osat, jotka ovat kontaminoituneet yli kohdassa 4 annettujen raja-arvojen tai joiden ulkopinnalla annosnopeus ylittää 5 ìSv/h (0,5 mrem/h), on dekontaminoitava niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa ennen uudelleen käyttöä niin, ettei seuraavia enimmäisarvoja ylitetä:

(a) irtoavalle kontaminaatiolle edellä, kohdassa 4 annetut raja-arvot; ja

(b) irtoamattomalle kontaminaatiolle, annosnopeus ulkopinnalla 5 ìSv/h (0,5 mrem/h).

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 3711 (1).

7. Yhteenkuormaus

(a) Kolleja, jotka on varustettu mallien N:o 7A, 7B tai 7C mukaisella lipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä sellaisten kollien kanssa, jotka on varustettu mallien N:o 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

(b) Yhteenkuormaus on kaikissa muissa tapauksissa sallittu. Kuitenkin kuljetusvälineen ollessa yksinkäytössä on yhteenkuormaus sallittu vain lähettäjän suorittamana.

2703

(jatk.) 8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

Seuraavia määräyksiä sovelletaan fissioitumatonta ainetta sisältäviin kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin.

Jos kollit sisältävät fissioituvaa ainetta tai jos konteissa ja päällyspakkauksissa on fissioituva ainetta sisältäviä kolleja, ks. lisäksi lehti 12.

(a) Kollit ja päällyspakkaukset lukuunottamatta kontteja ja säiliöitä.

(i) Kolliluokasta riippuen (ks. reunanumero 3718) on kollit ja päällyspakkaukset varustettava mallien N:o 7A, 7B tai 7C mukaisella lipukkeella, joihin on merkittävä reunanumerossa 2706 (3) määrätyt tiedot. Lipukkeet on kiinnitettävä kollin ja päällyspakkauksen kahdelle vastakkaiselle sivulle.

(ii) Jokaiseen lipukkeeseen on merkittävä radioaktiivisen sisällön suurin kuljetuksen aikainen aktiivisuus.

(iii) Jokaiseen keltaiseen lipukkeeseen on merkittävä kollin tai päällyspakkauksen kuljetusindeksi.

(iv) Jäljempänä mainittujen tunnusnumeroiden mukaisia reunanumerossa 2701 (1) lueteltuja aineita sisältäviin kolleihin ja päällyspakkauksiin on kiinnitettävä lisäksi seuraavat lipukkeet:

2975 Toriummetallia, pyroforista } lipuke N:o 4.2

2979 Uraanimetallia pyroforista

2976 Toriumnitraattia, kiinteää } lipuke N:o 05

2981 Uranyylinitraattia, kiinteää

2977 Uraaniheksafluoridia, fissioituvaa, uraanista yli 1 % uraani 235 }

2978 Uraaniheksafluoridia, fissioituvaa vapautettu tai fissioitumatonta lipuke N:o 8

2980 Uranyylinitraattia, heksahydraattiliuosta

(v) Kollin ja päällyspakkauksen ulkopinnalle on selvästi ja pysyvästi merkittävä bruttomassa, jos se ylittää 50 kg.

(vi) Säiliökontteja ja päällyspakkauksia lukuunottamatta on jokaiseen kolliin merkittävä selvästi tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN".

vii) Lipukkeet, jotka eivät vastaa sisältöä, on poistettava tai peitettävä.

(b) Kontit, myös päällyspakkauksina käytettäessä, ja säiliöt.

(i) Kontit ja säiliöt on, riippuen luokasta (ks. reunanumero 3718), varustettava mallien N:o 7A, 7B tai 7C mukaisilla lipukkeilla täydennettyinä reunanumeron 2706 (3) mukaisesti.

Säiliöt kuten myös suurkontit, joissa on muita kuin peruskolleja, on varustettava lisäksi mallin N:o 7D mukaisilla lipukkeilla.

Edellä mainittujen lipukkeiden sijasta voidaan vaihtoehtoisesti käyttää vastaavia suurennettuja mallien no. 7A, 7B tai 7C mukaisia lipukkeita, joiden mitat ovat samat kuin mallin N:o 7D mitat.

Lipukkeet on kiinnitettävä konttien ja säiliökonttien kaikille neljälle sivulle ja säiliöajoneuvoon molemmille sivuille ja taakse.

(ii) Jäljempänä mainittujen tunnusnumeroiden mukaisia reunanumerossa 2701 (1) lueteltuja aineita sisältäviin kolleihin ja päällyspakkauksiin on kiinnitettävä lisäksi seuraavat lipukkeet:

2975 Toriummetallia, pyroforista } lipuke N:o 4.2

2979 Uraanimetallia pyroforista

2976 Toriumnitraattia, kiinteää } lipuke N:o 05

2981 Uranyylinitraattia, kiinteää

2977 Uraaniheksafluoridia, fissioituvaa, uraanista yli 1 % uraani 235 }

2978 Uraaniheksafluoridia, fissioituvaa vapautettu tai fissioitumatonta lipuke N:o 8

2980 Uranyylinitraattia, heksahydraattiliuosta

2703

(jatk.) (iii) Säiliöajoneuvot, säiliökontit sekä irtotavarakuljetuksissa ajoneuvot ja kontit on merkittävä reunanumeron 10 500 ja lisäyksen B.5 mukaisesti.

(iv) Yhteenkuormausta lukuunottamatta on jokaiseen lipukkeeseen merkittävä kontin tai päällyspakkauksen radioaktiivisen sisällön suurin yhteenlaskettu kuljetuksen aikainen aktiivisuus. Yhteenkuormauksen osalta ks. reunanumero 2706 (3).

(v) Jokaiseen keltaiseen lipukkeeseen on merkittävä kontin tai päällyspakkauksen kuljetusindeksi.

(vi) Kontin ja säiliön ulkopinnalle on selvästi ja pysyvästi merkittävä suurin sallittu bruttomassa.

(vii) Lipukkeet, jotka eivät vastaa sisältöä, on poistettava tai peitettävä.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

(a) (i) Pakattua tai pakkaamatonta radioaktiivista ainetta kuljetettaessa on kuljetusyksikön sivuille ja taakse kiinnitettävä pystysuoraan asentoon mallin N:o 7D mukaiset lipukkeet.

(ii) Jäljempänä mainittujen tunnusnumeroiden mukaisia reunanumerossa 2701 (1) lueteltuja aineita sisältävään kuljetusyksikköön on kiinnitettävä lisäksi seuraavat lipukkeet:

2975 Toriummetallia, pyroforista } lipuke N:o 4.2

2979 Uraanimetallia pyroforista

2976 Toriumnitraattia, kiinteää } lipuke N:o 05

2981 Uranyylinitraattia, kiinteää

2977 Uraaniheksafluoridia, fissioituvaa, uraanista yli 1 % uraani 235 }

2978 Uraaniheksafluoridia, fissioituvaa vapautettu tai fissioitumatonta lipuke N:o 8

2980 Uranyylinitraattia, heksahydraattiliuosta

(b) Lipukkeet, jotka eivät vastaa sisältöä, on poistettava tai peitettävä.

10. Kuljetusasiakirjat

Ks. vastaavaa lehteä.

11. Varastointi ja lähettäminen

(a) Radioaktiiviset aineet on varastoinnissa pidettävä erillään muista vaarallisista aineista, ihmisistä ja kehittämättömistä valokuvauslevyistä ja filmeistä:

(i) erillään pitäminen muista vaarallisista aineista, ks. kohdan 7 (yhteenkuormaus) määräykset.

(ii) erilläänpitäminen ihmisistä, tekstillä "FOTO" merkityistä kolleista ja postisäkeistä, ks. reunanumero 2711, etäisyystaulukot.

(b) Kuljetusindeksien summan rajoittaminen varastoinnissa lukuunottamatta LSA-I:

(i) Samaan tilaan varastoitujen luokkaan II-keltainen ja luokkaan III-keltainen kuuluvien kollien, päällyspakkausten, säiliöiden ja konttien lukumäärä on rajoitettava siten, että niiden muodostaman yksittäisen ryhmän kuljetusindeksien summa ei ylitä arvoa 50. Ryhmät on varastoitava siten, että niiden välinen etäisyys on vähintään 6 m.

(ii) Jos yksittäisen kollin, päällyspakkauksen, säiliön tai kontin kuljetusindeksi ylittää arvon 50 tai jos ajoneuvossa kuljetusindeksien summa ylittää arvon 50, on se varastoitava siten, että etäisyys muihin radioaktiivista ainetta sisältäviin kolleihin, päällyspakkauksiin, säiliöihin, kontteihin ja ajoneuvoihin on vähintään 6 m.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(1) Ks. vastaavaa lehteä.

(2) (a) Radioaktiiviset aineet on kuljetuksessa pidettävä erillään muista vaarallisista aineista, ihmisistä ja kehittämättömistä valokuvauslevyistä ja filmeistä:

(i) Erillään pitäminen muista vaarallisista aineista, ks. kohdan 7 (yhteenkuormaus) määräykset.

(ii) Erilläänpitäminen ihmisistä, tekstillä "FOTO" merkityistä kolleista ja postisäkeistä ks. reunanumero 2711, etäisyystaulukot.

2703

(jatk.) (b) Kuljetusindeksien summan rajoittaminen kuljetuksessa lukuunottamatta LSA-I:

Kollien, päällyspakkausten, säiliöiden ja konttien lukumäärä on ajoneuvossa rajoitettava siten, että kuljetusindeksien summa ei ylitä arvoa 50. Kuljetusvälineen yksinkäytössä tätä rajoitusta ei sovelleta, ks. reunanumero 3711 (3).

(c) Kolli tai päällyspakkaus, jonka kuljetusindeksi on suurempi kuin 10, on kuljetettava yksinkäytössä olevalla kuljetusvälineellä.

(d) Suurin sallittu annosnopeus ajoneuvoissa:

(i) 2 mSv/h (200 mrem/h) ajoneuvojen ulkopinnalla;

(ii) 0,1 mSv/h (10 mrem/h) 2 m etäisyydellä ajoneuvojen ulkopinnasta;

(iii) 0,02 mSv/h (2 mrem/h) ajoneuvon normaaleissa miehistötiloissa ellei käytetä henkilökohtaisia annosnopeusmittareita.

13. Muut määräykset

(a) Kuljetusindeksin määritys: ks. reunanumero 3715.

(b) Menettely onnettomuuden sattuessa: ks. reunanumerot 2710, 3712 ja 10385.

(c) Vahingoittuneet tai vuotavat kollit: ks. reunanumero 3712.

(d) Kontaminaation tarkastus: ks. reunanumero 3712 (3).

(e) Laadunvarmistus: ks. reunanumero 3766.

(f) Lähetykset, joita ei voida toimittaa perille: ks. reunanumero 2715.

(g) Kuljetus ja kuljetusvälineet: ks. liite B, osa I ja reunanumerot 71 000 71 999.

2704 Lehti 1

Rajoitetut määrät radioaktiivista ainetta peruskolleissa

Huoms: 1. Radioaktiiviset aineet sellaisina määrinä, että niihin liittyvä säteilyvaara on hyvin pieni, saadaan kuljettaa peruskolleissa.

Huoms: 2. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. määräykset reunanumeroissa 2002 (12) ja (13) ja 3770.

1. Aineet

2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, rajoitettu määrä ainetta.

(a) Fissioitumaton radioaktiivinen aine, jonka aktiivisuus ei ylitä taulukossa 1 ilmoitettuja arvoja.

(b) Fissioituva aine, jonka aktiivisuus ei ylitä taulukossa 1 ilmoitettuja arvoja ja joka lisäksi määrien, muodon ja pakkauksen osalta täyttää lisäyksen A.7 reunanumeron 3741 määräykset. Tällaista ainetta sisältävää kollia voidaan pitää fissioitumattoman radioaktiivisen aineen kollina.

>TAULUKON PAIKKA>

2704

(jatk.) 2. Pakkaus/Kolli

Rajoitettuja määriä radioaktiivista ainetta saa kuljettaa pakkauksissa, säiliöissä ja konteissa seuraavin ehdoin:

(a) Pakkauksien on täytettävä lisäyksen A.7 reunanumeron 3732 yleiset pakkauksia ja kolleja koskevat määräykset sekä lisäksi säiliöiden on oltava lisäyksien B.1a ja B.1b mukaisia.

(b) Fissioituvaa ainetta sisältävien kollien on vastattava vähintään yhtä lisäyksen A.7 reunanumeron 3741 määräystä.

(c) Kollien on erityisesti oltava sellaisia, ettei radioaktiivinen sisältö pääse vuotamaan normaalin kuljetuksen aikana. Radioaktiivista ainetta ei saa kuljettaa irrallisena.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2702.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. reunanumero 2702.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2702.

6. Yhteenpakkaaminen

Ei määräyksiä.

7. Yhteenkuormaus

Ei määräyksiä.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Kollit

(i) Merkinnät: ks. reunanumero 2702

Varoituslipukkeet: Ei määräyksiä

(ii) Pakkauksessa on sisäpuolella oltava merkintä "Radioactive" varoittamassa radioaktiivisesta aineesta kollia avattaessa.

(b) Kontit

Ei määräyksiä.

(c) Säiliöt

Ks. lisäys B.1a/ B.1b, reunanumerot 211 760/ 212 760 ja lisäys B.5.

(d) Päällyspakkaukset

Ei määräyksiä.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ei määräyksiä.

2704

(jatk.) 10. Kuljetusasiakirjat

Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti: "2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, rajoitettu määrä ainetta, 7, Lehti 1, ADR (tai RID)".

11. Varastointi ja lähettäminen

Ei määräyksiä.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

Ei määräyksiä.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2702.

Lehti 2

Kojeet tai valmisteet peruskolleissa

Huom: 1. Rajoitetut määrät radioaktiivista ainetta kojeessa, valmisteessa tai sen rakenneosana saadaan kuljettaa peruskolleissa säteilyvaaran ollessa hyvin pieni.

Huom: 2. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, kojeet tai valmisteet.

(a) Kojeet ja valmisteet, kuten kellot, elektroniputket tai laitteet, joiden sisältämän radioaktiivisen aineen aktiivisuus ei ylitä taulukossa 2 sarakkeissa 2 ja 3 kojetta tai valmistetta kohti ja kollia kohti ilmoitettuja raja-arvoja edellyttäen, että annosnopeus 10 cm etäisyydellä minkään pakkaamattoman kojeen tai valmisteen ulkopinnasta ei ylitä arvoa 0,1 mSv/h (10 mrem/h).

(b) Kojeita ja valmisteita, joiden sisältämän fissioituvan aineen aktiivisuus ei ylitä taulukossa 2 ilmoitettuja raja-arvoja ja jotka lisäksi määrien, muodon ja pakkauksen osalta täyttävät lisäyksen A.7 reunanumeron 3741 määräykset voidaan pitää fissioitumattoman radioaktiivisen aineen kollina, edellyttäen että annosnopeus 10 cm etäisyydellä minkään pakkaamattoman kojeen tai valmisteen ulkopinnasta ei ylitä arvoa 0,1 mSv/h (10 mrem/h).

2. Pakkaus/Kolli

(a) Pakkauksien on täytettävä lisäyksen A.7 reunanumeron 3732 yleiset pakkauksia ja kolleja koskevat määräykset.

(b) Fissioituvaa ainetta sisältävien kollien on vastattava vähintään yhtä lisäyksen A.7 reunanumeron 3741 määräystä.

(c) Kojeet ja valmisteet on pakattava luotettavasti.

(d) Radioaktiivista ainetta ei saa kuljettaa irrallisena.

2704

(jatk.) >TAULUKON PAIKKA>

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2702.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. reunanumero 2702.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2702.

6. Yhteenpakkaaminen

Ei määräyksiä.

7. Yhteenkuormaus

Ei määräyksiä.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Kojeet ja valmisteet

Jokaisessa kojeessa tai valmisteessa (lukuunottamatta kelloja ja kojeita, joissa on loisteväriä) on oltava merkintä "Radioactive".

(b) Kollit

Ks. reunanumero 2702.

(c) Kontit

Ei määräyksiä.

(d) Säiliöt

Ei sovellettavissa.

(e) Päällyspakkaukset

Ei määräyksiä.

2704

(jatk.) 9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ei määräyksiä.

10. Kuljetusasiakirjat

Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti: "2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, kojeet/valmisteet, 7, lehti 2, ADR (tai RID)".

11. Varastointi ja lähettäminen

Ei määräyksiä.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

Ei määräyksiä.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2702.

Lehti 3

Luonnonuraanista, köyhdytetystä uraanista tai luonnontoriumista tehdyt

valmisteet peruskolleina

Huom: 1. Säteilyttämättömästä luonnonuraanista, säteilyttämättömästä köyhdytetystä uraanista tai säteilyttämättömästä luonnontoriumista tehdyt valmisteet, joihin liittyvä säteilyvaara on hyvin pieni, saadaan kuljettaa peruskolleina.

Huom: 2. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, luonnonuraanista tai köyhdytetystä uraanista tai luonnontoriumista tehdyt valmisteet.

Valmisteet, joissa ainoana radioaktiivisena aineena on säteilyttämätön luonnonuraani, säteilyttämätön köyhdytetty uraani tai säteilyttämätön luonnontorium edellyttäen, että uraanin tai toriumin ulkopinta on ympäröity inaktiivisella metallisuojuksella tai muulla vastaavalla aineella.

Huom: Tällaisia valmisteita voivat olla esimerkiksi aineen kuljetukseen tarkoitetut käyttämättömät, tyhjät pakkaukset

2. Pakkaus/Kolli

Pakkauksena käytettävän valmisteen on täytettävä lisäyksen A.7 reunanumeron 3732 yleiset pakkauksia ja kolleja koskevat määräykset.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2702.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. reunanumero 2702.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2702.

2704

(jatk.) 6. Yhteenpakkaaminen

Ei määräyksiä.

7. Yhteenkuormaus

Ei määräyksiä.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Kollit

Ks. reunanumero 2702.

(b) Kontit

Ei määräyksiä.

(c) Säiliöt

Ei sovellettavissa.

(d) Päällyspakkaukset

Ei määräyksiä.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ei määräyksiä.

10. Kuljetusasiakirjat

Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti: "2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, luonnonuraanista/ köyhdytetystä uraanista/luonnontoriumista tehdyt valmisteet, 7, lehti 3, ADR (tai RID)".

11. Varastointi ja lähettäminen

Ei määräyksiä.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

Ei määräyksiä.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2702.

Lehti 4

Tyhjät pakkaukset peruskolleina

Huom: 1. Tyhjät, puhdistamattomat pakkaukset, joita on käytetty radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja joihin liittyvä säteilyvaara on hyvin pieni, saadaan kuljettaa peruskolleina.

Huom: 2. (a) Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, joita ei vahingoittumisen tai mekaanisten vikojen vuoksi voi enää sulkea luotettavasti on kuljetettava erityisjärjestelyin (lehti 13), ellei niitä voi kuljettaa muissa pakkauksissa tämän luokan määräyksien mukaisesti.

Huom: 1. (b) Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, joissa sisäpuolinen irtoava kontaminaatio (sisälle jääneen aineen aktiivisuus) ylittää kohdassa 1 (c) annetut suurimmat arvot, saa kuljettaa vain kolleina asianomaisen lehden [reunanumero 2701 (3)] mukaisesti, riippuen niissä jäljellä olevasta kontaminaatiosta.

2704

(jatk.) Huom: 1. (c) Tyhjät pakkaukset, jotka on siinä määrin puhdistettu, ettei kontaminaatio ylitä arvoa 0,4 Bq/cm2 (10 P5ì Ci/cm2) beeta- ja gammasäteilijöillä ja arvoa 0,04 Bq/cm2 (10 P6ì Ci/cm2) alfasäteilijöillä ja jotka eivät sisällä radioaktiivista ainetta, jonka ominaisaktiivisuus on suurempi kuin 70 kBq/kg (2 nCi/g) eivät ole enää tämän luokan määräyksien alaisia.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. reunanumero 3770.

1. Aineet

2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, tyhjä pakkaus

(a) Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset mukaanluettuina tyhjät puhdistamattomat kontit ja säiliöt, joita on käytetty radioaktiivisen aineen kuljetukseen.

(b) Jos pakkauksen rakenteessa on uraania tai toriumia, on sovellettava kohdan 2 (c) määräyksiä.

(c) Sisäpuolinen irtoava kontaminaatio (sisälle jääneen aineen aktiivisuus) ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

(i) Beeta-/gamma-/lievästi säteilymyrkylliset alfasäteilijät,

400 Bq/cm2 (10 P2 ìCi/cm2);

(ii) kaikki muut alfasäteilijät,

40 Bq/cm2 (10-3 ìCi/cm2).

2. Pakkaus/Kolli

(a) Pakkauksien on täytettävä lisäyksen A.7 reunanumeron 3732 yleiset pakkauksia ja kolleja koskevat määräykset.

(b) Pakkauksien on oltava hyväkuntoisia ja luotettavasti suljettuja.

(c) Jos luonnonuraania tai köyhdytettyä uraania tahi luonnontoriumia on käytetty tyhjän pakkauksen rakenneaineena, on uraanin tai toriumin ulkopinnan oltava ympäröity inaktiivisella metallisuojuksella tai muulla vastaavalla aineella.

(d) Reunanumeron 2706 mukaisia varoituslipukkeita ei saa olla näkyvillä.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2702.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. reunanumero 2702.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2702.

6. Yhteenpakkaaminen

Ei määräyksiä.

7. Yhteenkuormaus

Ei määräyksiä.

2704

(jatk.) 8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Kollit

(i) Merkinnät: Ks. reunanumero 2702

Varoituslipukkeet: Ei määräyksiä

(ii) Kolleista ei tarvitse poistaa pysyviä, reunanumeron 2705 mukaisia merkintöjä.

(b) Kontit

Ei määräyksiä.

(c) Säiliöt

Ks. lisäys B.1a/ B.1b, reunanumerot 211 760/ 212 760 ja lisäys B.5.

(d) Päällyspakkaukset

Ei määräyksiä.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ei määräyksiä.

10. Kuljetusasiakirjat

Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti: "2910 Radioaktiivista ainetta, peruskolli, tyhjä pakkaus, 7, lehti 4, ADR (tai RID)".

11. Varastointi ja lähettäminen

Ei määräyksiä.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

Ei määräyksiä.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2702.

Lehti 5

Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-I)

Huom: 1. LSA-I on ensimmäinen kolmesta ryhmästä radioaktiivisia aineita, joilla luonnostaan on rajallinen ominaisaktiivisuus tai joihin sovelletaan arvioidun keskimääräisen ominaisaktiivisuuden raja-arvoja.

Huom: 2. Fissioituvaa ainetta ei saa kuljettaa LSA-I:nä.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2912 Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-I), n.o.s.

2976 Toriumnitraattia, kiinteä.

2978 Uraaniheksafluoridia, vapautettu fissioituva tai fissioitumaton.

2980 Uranyylinitraattia, liuos.

2981 Uranyylinitraattia, kiinteä.

2704

(jatk.) Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-I) ovat radioaktiivisia aineita, joilla annosnopeus 3 m etäisyydellä yksittäisen kollin suojaamattomasta sisällöstä tai irrallisena kuljetettavan aineen muodostamasta kuormasta ei saa ylittää arvoa 10 mSv/h (1 000 mrem/h) ja jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

(a) luonnon radionuklideja (esim. uraania, toriumia) sisältävät malmit; tai

(b) luonnon radionuklideja sisältävät uraani- tai toriummalmirikasteet; tai

(c) kiinteä säteilyttämätön luonnonuraani tai köyhdytetty uraani tai luonnontorium; tai

(d) säteilyttämättömän luonnonuraanin, köyhdytetyn luonnonuraanin tahi luonnontoriumin kiinteät tai nestemäiset yhdisteet ja seokset; tai

(e) fissiotumaton radioaktiivinen aine, jonka A2-arvo on rajoittamaton.

2. Pakkaus/Kolli

(a) LSA-I -aineita saa kuljettaa pakkauksissa, säiliöissä tai konteissa seuraavin ehdoin:

(i) pakkaus, joka voi myös olla säiliö tai kontti ja joka täyttää teollisuuskolleja IP-1 (ks. reunanumero 3733) tai IP-2 (ks. reunanumero 3734 ja säiliöiden osalta lisäksi reunanumero 3736 ja lisäykset B.1a ja B.1b) koskevat määräykset taulukon 3 mukaisesti LSA-I -aineiden olomuotoa vastaten; ja

(ii) aine on suljettava pakkaukseen siten, että normaalin kuljetuksen aikana sisältö ei pääse vuotamaan ja että suojaus ei heikkene.

>TAULUKON PAIKKA>

(b) LSA-I -aineita saa kuljettaa irrallisena, jos:

(i) ne (luonnonmalmeja lukuunottamatta) kuljetetaan niin, etteivät ne normaalin kuljetuksen aikana pääse ajoneuvosta ja ettei suojaus heikkene ja että ajoneuvo on yksinkäytössä; tai

(ii) luonnonmalmeja kuljetettaessa ajoneuvo on yksinkäytössä.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2703.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) LSA-I -aineiden kuljettamiseen tarkoitetut päällyspakkaukset tai kontit on vapautettu kohdan (a) määräyksistä sisäpintojen kontaminaation osalta kuljetusvälineen ollessa yksinkäytössä. Vapautus on voimassa vain niin kauan, kun kuljetusväline on tässä yksinkäytössä.

2704

(jatk.) 5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Yksinkäytössä oleva ajoneuvo, joka on tarkoitettu vain LSA-I-aineiden kuljettamiseen, on vapautettu kohdan (a) määräyksistä sisäpintojen kontaminaation osalta. Vapautus on voimassa vain niin kauan, kun ajoneuvo on tässä yksinkäytössä.

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 2703.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Säiliöt, ks. lisäys B.1a/ B.1b, reunanumerot 211 760/ 212 760 ja lisäys B.5.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä, ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti:

(i) tunnusnumero ja nimi kohdan 1 mukaisesti ja lisäksi teksti "Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-I), 7, Lehti 5, ADR (tai RID)", esimerkiksi "2976 Toriumnitraattia, kiinteä, radioaktiivinen aine, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-I), 7, lehti 5, ADR (tai RID)" tai

(ii) tarkemmin määrittelemättömille aineille "2912 Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-I), n.o.s., 7, lehti 5, ADR (tai RID)".

Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

11. Varastointi ja lähettäminen

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Kokonaiskuljetusindeksi varastoinnissa: ei rajoitusta.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703 12. (2), (a) (d).

(b) Kokonaisaktiivisuus yhdessä ajoneuvossa: ei rajoitusta.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

2704

(jatk.) Lehti 6

Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-II)

Huom: 1. LSA-II on toinen kolmesta ryhmästä radioaktiivisia aineita, joilla luonnostaan on rajallinen ominaisaktiivisuus tai joihin sovelletaan arvioidun keskimääräisen ominaisaktiivisuuden raja-arvoja.

Huom: 2. Jos mukana on fissioituvaa ainetta, on tämän lehden määräyksien lisäksi noudatettava lehden 12 määräyksiä.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2912 Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-II), n.o.s.

2976 Toriumnitraattia, kiinteä.

2978 Uraaniheksafluoridia, vapautettu fissioituva tai fissioitumaton.

2980 Uranyylinitraattia, liuos.

2981 Uranyylinitraattia, kiinteä.

Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-II) ovat radioaktiivisia aineita, joilla annosnopeus 3 m etäisyydellä yksittäisen kollin suojaamattomasta sisällöstä ei saa ylittää arvoa 10 mSv/h (1 000 mrem/h) ja jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

(a) vesi, jossa tritiumin aktiivisuuskonsentraatio on enintään 0,8 TBq/l (20 Ci/l); tai

(b) kiinteät aineet ja kaasut, joissa radioaktiiviset aineet ovat tasaisesti jakautuneet ja ominaisaktiivisuus on enintään 10 P4 A2/g; tai

(c) nesteet, joissa radioaktiiviset aineet ovat tasaisesti jakautuneet ja ominaisaktiivisuus on enintään 10 P5 A2/g.

2. Pakkaus/Kolli

(a) LSA-II -aineet on kuljetettava pakkauksissa, jotka voivat olla myös säiliöitä tai kontteja.

(b) Pakkauksen, säiliön tai kontin on täytettävä teollisuuskolleja IP-2 tai IP-3 (ks. reunanumero 3734 tai 3735 ja säiliöiden osalta lisäksi reunanumero 3736 ja lisäykset B.1a ja B.1b) koskevat määräykset taulukon 4 mukaisesti LSA-II -aineiden olomuotoa vastaten.

(c) Aine on suljettava pakkaukseen, säiliöön tai konttiin siten, että normaalin kuljetuksen aikana sisältö ei pääse vuotamaan ja että suojaus ei heikkene.

>TAULUKON PAIKKA>

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2703.

2704

(jatk.) 4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) LSA-II -aineiden kuljettamiseen tarkoitetut päällyspakkaukset ja kontit, on vapautettu kohdan (a) määräyksistä sisäpintojen kontaminaation osalta kuljetusvälineen ollessa yksinkäytössä. Vapautus on voimassa niin kauan, kun kuljetusväline on tässä yksinkäytössä.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Yksinkäytössä oleva ajoneuvo, joka on tarkoitettu LSA-II -aineiden kuljettamiseen, on vapautettu kohdan (a) määräyksistä sisäpintojen kontaminaation osalta. Vapautus on voimassa vain niin kauan, kun ajoneuvo on tässä yksinkäytössä.

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 2703.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Säiliöt, ks. lisäys B.1a/ B.1b, reunanumerot 211 760/ 212 760 ja lisäys B.5.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhnveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä, ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti:

(i) tunnusnumero ja nimi kohdan 1 mukaisesti ja lisäksi teksti "Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-II), 7, Lehti 6, ADR (tai RID)", esimerkiksi "2976 Toriumnitraattia, kiinteä, radioaktiivinen aine, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-II), 7, lehti 6, ADR (tai RID)" tai

(ii) tarkemmin määrittelemättömille aineille "2912 Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-II), n.o.s., 7, lehti 6, ADR (tai RID)".

Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

11. Varastointi ja lähettäminen

Ks. reunanumero 2703.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703 12. (2), (a)-(d).

2704

(jatk.) (b) Kokonaisaktiivisuus yhdessä ajoneuvossa ei saa ylittää taulukon 5 arvoja.

>TAULUKON PAIKKA>

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

Lehti 7

Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-III)

Huom: 1. LSA-III on kolmas kolmesta ryhmästä radioaktiivisia aineita, joilla luonnostaan on rajallinen ominaisaktiivisuus tai joihin sovelletaan arvioidun keskimääräisen ominaisaktiivisuuden raja-arvoja.

Huom: 2. Jos mukana on fissioituvaa ainetta, on tämän lehden määräyksien lisäksi noudatettava lehden 12 määräyksiä.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2912 Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-III), n.o.s.

Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineet (LSA-III) ovat kiinteitä radioaktiivisia aineita, joilla annosnopeus 3 m etäisyydellä yksittäisen kollin suojaamattomasta sisällöstä ei saa ylittää arvoa 10 mSv/h (1 000 mrem/h) ja jotka täyttävät seuraavat ehdot:

(a) radioaktiivinen aine on tasaisesti jakautuneena kiinteässä aineessa tai kiinteissä esineissä tahi on lähes yhtenäisesti jakautuneena lujassa sideaineessa (esim. betoni, bitumi, keramiikka); ja

(b) radioaktiivinen aine on suhteellisen liukenematonta tai on sekoittuneena suhteellisen liukenemattomaan perusmassaan; ja

(c) arvioitu keskimääräinen ominaisaktiivisuus ei ylitä arvoa 2 × 10 P3 A2/g.

2. Pakkaus/Kolli

(a) LSA-III -aineet on kuljetettava pakkauksissa, jotka voivat olla myös kontteja. Kuljettaminen säiliössä: Ei sovellettavissa.

(b) Pakkauksen tai kontin on kuljetusvälineen ollessa yksinkäytössä täytettävä teollisuuskolleja IP-2 (ks. reunanumero 3734) koskevat vaatimukset ja muissa kuljetuksissa teollisuuskolleja IP-3 (ks. reunanumero 3735) koskevat vaatimukset.

(c) Aine on suljettava pakkaukseen tai konttiin siten, että normaalin kuljetuksen aikana sisältö ei pääse vuotamaan eikä suojaus heikkene.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2703.

2704

(jatk.) 4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) LSA-III -aineiden kuljettamiseen tarkoitetut päällyspakkaukset ja kontit on vapautettu kohdan (a) määräyksistä sisäpintojen osalta kuljetusvälineen ollessa yksinkäytössä. Vapautus on voimassa vain niin kauan, kun kuljetusväline on tässä yksinkäytössä.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Yksinkäytössä oleva ajoneuvo, joka on tarkoitettu LSA-III -aineiden kuljettamiseen, on vapautettu kohdan (a) määräyksistä kontaminaation sisäpintojen osalta. Vapautus on voimassa vain niin kauan, kun ajoneuvo on tässä yksinkäytössä.

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 2703.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

Ks. reunanumero 2703.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä, ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti: "2912 Radioaktiivista ainetta, vähäinen ominaisaktiivisuus (LSA-III), n.o.s., 7, lehti 7, ADR (tai RID)". Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

11. Varastointi ja lähettäminen

Ks. reunanumero 2703.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703 12. (2), (a)-(d).

(b) Kokonaisaktiivisuus yhdessä ajoneuvossa ei saa ylittää taulukon 6 arvoja.

>TAULUKON PAIKKA>

2704

(jatk.) 13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

Lehti 8

Pintakontaminoituneet esineet (SCO-1 ja SCO-II)

Huom: 1. Pintakontaminoitunut esine (SCO) on kiinteä kappale, joka ei itse ole radioaktiivinen, mutta jonka pinnoilla on radioaktiivista ainetta. Pintakontaminoituneet esineet jaetaan kahdeksi ryhmäksi, SCO-I ja SCO-II, riippuen suurimmasta sallitusta kontaminaation arvosta (ks. taulukko 7).

Huom: 2. Jos mukana on fissioituvaa ainetta, on tämän lehden määräyksien lisäksi noudatettava lehden 12 määräyksiä.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2913 Radioaktiivista ainetta, pintakontaminoituneet esineet (SCO-I tai SCO-II)

(a) Kiinteät, ei radioaktiiviset esineet, joiden ulkopinnat ovat kontaminoituneet, mutta kontaminaatio ei ylitä taulukon 7 raja-arvoja määritettynä 300 cm2 suuruiselta pinnalta (tai koko pinnalta, jos se on pienempi kuin 300 cm2).

>TAULUKON PAIKKA>

(b) Annosnopeus 3 m etäisyydellä yksittäisen kollin suojaamattomasta sisällöstä tai yksittäisestä pakkaamattomasta kappaleesta tai pakkaamattomien kappaleiden joukosta ei saa ylittää arvoa 10 mSv/h (1 000 mrem/h).

2. Pakkaus/Kolli

(a) Pintakontaminoituneita esineitä (SCO-I ja SCO-II) saa kuljettaa pakkauksissa seuraavin ehdoin:

(i) pakkauksen, joka voi myös olla kontti, on täytettävä teollisuuskolleja IP1 koskevat määräykset ryhmälle SCO-I (ks. reunanumero 3733) ja teollisuuskolleja IP-2 koskevat määräykset ryhmälle SCO-II (ks. reunanumero 3734); ja

(ii) esineet on suljettava pakkaukseen siten, että normaalin kuljetuksen aikana sisältö ei pääse ulos eikä suojaus heikkene.

2704

(jatk.) (b) Pintakontaminoituneita esineitä (SCO-I) saa kuljettaa pakkaamattomina seuraavin ehdoin:

(i) ne on kuljetettava ajoneuvossa tai kontissa siten, että normaalin kuljetuksen aikana sisältö ei pääse ulos eikä suojaus heikkene; ja

(ii) kuljetusvälineen on oltava yksinkäytössä, jos kontaminaatio luoksepäästävillä ja luoksepääsemättömillä pinnoilla on beetasäteilijöille, gammasäteilijöille ja lievästi myrkyllisille alfasäteilijöille suurempi kuin 4 Bq/cm2 (10 P4 ìCi/cm2) ja 0,4 Bq/cm2 (10 P5 ìCi/cm2) kaikille muille alfasäteilijöille; ja

(iii) on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, ettei radioaktiivista ainetta pääse kuljetusvälineeseen, jos on oletettavissa, että irtoavaa kontaminaatiota on luoksepääsemättömillä pinnoilla beetasäteilijöille, gammasäteilijöille ja lievästi myrkyllisille alfasäteilijöille enemmän kuin 4 Bq/cm2 (10 P4 ìCi/cm2) tai enemmän kuin 0,4 Bq/cm2 (10 P5 ìCi/cm) kaikille muille alfasäteilijöille.

(c) Pintakontaminoituneita esineitä (SCO-II) ei saa kuljettaa pakkaamattomina.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2703.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) SCO-esineiden kuljettamiseen tarkoitettu päällyspakkaus tai kontti on vapautettu kohdan (a) määräyksistä sisäpintojen kontaminaation osalta kuljetusvälineen ollessa yksinkäytössä. Vapautus on voimassa vain niin kauan, kun kuljetusväline on tässä yksinkäytössä.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Yksinkäytössä oleva ajoneuvo, joka on tarkoitettu SCO-esineiden kuljettamiseen, on vapautettu kohdan (a) määräyksistä sisäpintojen kontaminaation osalta. Vapautus on voimassa vain niin kauan, kun ajoneuvo on tässä yksinkäytössä.

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 2703.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

Ks. reunanumero 2703.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä, ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti: "2913 Radioaktiivista ainetta, pintakontaminoituneet esineet (SCO-I) tai (SCO-II) 7, Lehti 8, ADR (tai RID)". Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

2704

(jatk.) 11. Varastointi ja lähettäminen

Ks. reunanumero 2703.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703 12. (2), (a)-(d).

(b) Kokonaisaktiivisuus yhdessä ajoneuvossa ei saa ylittää arvoa 100 A2.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

Lehti 9

Radioaktiiviset aineet a-tyypin kolleissa

Huom: 1. Radioaktiiviset aineet sellaisina määrinä, että niihin liittyvä säteilyvaara on pieni (ks. reunanumero 2700 (2) 1.) saadaan kuljettaa A-tyypin kolleissa, jotka on suunniteltu kestämään normaali kuljetus sekä vähäiset onnettomuudet.

Huom: 2. Jos mukana on fissioituvaa ainetta, on tämän lehden määräyksien lisäksi noudatettava lehden 12 määräyksiä.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2974 Radioaktiivista ainetta, erityismuoto, n.o.s.

2975 Toriummetallia, pyroforinen.

2976 Toriumnitraattia, kiinteä.

2979 Uraanimetallia, pyroforinen.

2980 Uranyylinitraattia, liuos.

2981 Uranyylinitraattia, kiinteä.

2982 Radioaktiivista ainetta, n.o.s.

A-tyypin kollin sisältö on rajoitettu radioaktiivisiin aineisiin:

(a) joiden aktiivisuus ei ylitä arvoa A1 (ks. reunanumerot 3700 ja 3701), kun aine on erityismuodossa; tai

(b) joiden aktiivisuus ei ylitä arvoa A2 (ks. reunanumerot 3700 ja 3701), kun aine on muussa kuin erityismuodossa.

2. Pakkaus/Kolli

(a) Pakkauksen, joka voi olla myös säiliö tai kontti, on täytettävä A-tyypin kolleille reunanumerossa 3737 määritellyt vaatimukset ja lisäksi säiliöiden on täytettävä lisäyksien B.1a tai B.1b vaatimukset.

(b) A-tyypin kollin on oltava suunniteltu erityisesti siten, että se estää normaalissa kuljetuksessa ja vähäisissä onnettomuuksissa radioaktiivisen sisällön ulospääsyn ja leviämisen ja suojauksen heikkenemisen siten, ettei ulkoisen annosnopeuden nousu missään kohdassa ole suurempi kuin 20 %.

(c) Jos radioaktiivinen sisältö on erityismuodossa, on erityismuodolle oltava toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksyntä.

(d) A-tyypin kollissa on ulkopuolella oltava varmistus, esimerkiksi sinetti, joka ei helposti voi murtua ja jonka eheys osoittaa, ettei kollia ole avattu.

2704

(jatk.) 3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2703.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. reunanumero 2703.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdis- taminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2703.

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 2703.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Jokaiseen A-tyypin kolliin on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä teksti "Type A".

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä, ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti:

(i) tunnusnumero ja nimi kohdan 1 mukaisesti ja lisäksi teksti: "Radioaktiivista ainetta A-tyypin kollissa, 7, Lehti 9, ADR (tai RID)", esimerkiksi "2976 Toriumnitraattia, kiinteä, radioaktiivinen aine A-tyypin kollissa, 7, lehti 9, ADR (tai RID)"; tai

(ii) tarkemmin määrittelemättömille aineille "2974 Radioaktiivista ainetta, erityismuodossa, n.o.s., A-tyypin kollissa, 7, lehti 9, ADR (tai RID)" tai "2982 Radioaktiivista ainetta, n.o.s., A-tyypin kollissa, 7, lehti 9, ADR (tai RID)" riippuen tapauksesta.

Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

11. Varastointi ja lähettäminen

Ks. reunanumero 2703.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

Ks. reunanumero 2703.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

2704

(jatk.) Lehti 10

Radioaktiiviset aineet B(U)-tyypin kolleissa

Huom: 1. Radioaktiiviset aineet, joiden määrät ylittävät A-tyypin kolleille sallitut rajat, saadaan kuljettaa B(U)-tyypin kolleissa, jotka on suunniteltu siten, että radioaktiivisen sisällön ulospääsy tai suojauksen heikkeneminen on onnettomuustilanteissa epätodennäköistä.

Huom: 2. Jos mukana on fissioituvaa ainetta, on tämän lehden määräyksien lisäksi noudatettava lehden 12 määräyksiä.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2974 Radioaktiivista ainetta, erityismuoto, n.o.s.

2975 Toriummetallia, pyroforinen.

2976 Toriumnitraattia, kiinteä.

2979 Uraanimetallia, pyroforinen.

2980 Uranyylinitraattia, liuos.

2981 Uranyylinitraattia, kiinteä.

2982 Radioaktiivista ainetta, n.o.s.

Kokonaisaktiivisuuden rajan B(U)-tyypin kollissa on oltava kollimallin hyväksymistodistuksessa annetun arvon mukainen.

2. Pakkaus/Kolli

(a) Pakkauksen, joka voi olla myös säiliö tai kontti, on täytettävä B-tyypin kolleille reunanumerossa 3738 määritellyt vaatimukset, B(U)-tyypin kolleille reunanumerossa 3739 määritellyt vaatimukset ja lisäksi säiliöiden on täytettävä lisäyksien B.1a tai B.1b vaatimukset.

(b) B(U)-tyypin kollin on oltava suunniteltu erityisesti siten, että:

(i) se rajoittaa normaalissa kuljetuksessa ja vähäisissä onnettomuuksissa radioaktiivisen sisällön ulospääsyn ja leviämisen enintään arvoon 10-6 A2 tunnissa sekä suojauksen heikkenemisen siten, ettei ulkoisen annosnopeuden nousu missään kohdassa ole suurempi kuin 20 %; ja

(ii) se kestää kuljetusonnettomuuden vahingoittavat vaikutukset tiiviysjärjestelmään ja suojaukseen reunanumeroissa 3738 ja 3739 vaaditussa laajuudessa.

(c) B(U)-tyypin kollimallille vaaditaan reunanumeron 3752 mukaisesti alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä (yksipuolinen hyväksyntä).

(d) Jos radioaktiivinen sisältö on erityismuodossa, on radioaktiivisen aineen erityismuodolle oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

(e) B(U)-tyypin kollissa on ulkopuolella oltava varmistus esimerkiksi sinetti, joka ei helposti voi murtua ja jonka eheys osoittaa, ettei kollia ole avattu.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2703.

2704

(jatk.) 4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. reunanumero 2703.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2703.

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 2703.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Jokaiseen B(U)-tyypin kolliin on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä:

(i) toimivaltaisen viranomaisen mallille antama hyväksymistunnus;

(ii) sarjanumero, jonka perusteella yksikäsitteisesti voi tunnistaa jokaisen pakkauksen, joka vastaa mallia;

(iii) teksti "TYPE B(U)"; ja

(iv) reunanumeron 2705 (5) mukainen säteilytunnus kaiverrettuna tai meistettynä ulommaiseen tulen- ja vedenkestävään astiaan.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä. Ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti:

(i) tunnusnumero ja nimi kohdan 1 mukaisesti ja lisäksi teksti: "Radioaktiivista ainetta B(U)-tyypin kollissa, 7, Lehti 10, ADR (tai RID)", esimerkiksi "2976 Toriumnitraattia, kiinteä, radioaktiivinen aine B(U)-tyypin kollissa, 7, lehti 10, ADR (tai RID)"; tai

(ii) tarkemmin määrittelemättömille aineille, "2974 Radioaktiivista ainetta, erityismuoto, n.o.s., B(U)-tyypin kollissa, 7, lehti 10, ADR (tai RID)" tai "2982 Radioaktiivista ainetta, n.o.s., B(U)-tyypin kollissa, 7, lehti 10, ADR (tai RID)", riippuen tapauksesta.

Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

(c) Toimivaltaisen viranomaisen antama kollimallin hyväksymistodistus vaaditaan.

(d) Lähettäjällä on ennen B(U)-tyypin kollin jokaista lähettämistä oltava kaikki tarpeelliset toimivaltaisen viranomaisen antamat hyväksymistodistukset. Ennen ensimmäistä lähettämistä lähettäjän on varmistettava, että todistuksien jäljennökset on toimitettu jokaisen läpikulku- ja kohdemaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

(e) Ennen B(U)-tyypin kollin jokaista lähettämistä, kun aktiivisuus on suurempi kuin 3 × 103 A2 tai 3 × 103 A1, riippuen tapauksesta, tai 1 000 TBq (20 kCi), pienin näistä arvoista on määräävä, lähettäjän on ilmoitettava lähetyksestä kaikkien asianomaisten maiden toimivaltaiselle viranomaiselle, mikäli mahdollista 7 vuorokautta ennen lähettämistä.

2704

(jatk.) 11. Varastointi ja lähettäminen

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Lähettäjän on ennen jokaista käyttöä ja ennen jokaista lähettämistä otettava huomioon reunanumeron 3710 määräykset.

(c) Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymistodistuksissa annettuja ehtoja on noudatettava.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703 12. (2), (a) (d).

(b) Jos keskimääräinen lämpövirta B(U)-tyypin kollin ulkopinnalta voi ylittää arvon 15 W/m2, on noudatettava toimivaltaisen viranomaisen antaman kollimallin hyväksymistodistuksen erityisiä kuormausehtoja.

(c) Jos B(U)-tyypin kollin kosketeltavien ulkopintojen lämpötila voi ylittää 50 °C varjossa, saa kuljetus tapahtua vain yksinkäytössä olevalla kuljetusvälineellä, jolloin pinnan lämpötilaraja on 85 °C. Tällöin voidaan ottaa huomioon kuljetushenkilöstön suojaamiseksi tarkoitetut esteet ja suojaseinät, vaikka esteitä ja suojaseiniä ei olisi testattu.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

Lehti 11

Radioaktiiviset aineet B(M)-tyypin kolleissa

Huom: 1. Radioaktiiviset aineet, joiden määrät ylittävät A-tyypin kolleille sallitut rajat, saadaan kuljettaa B(M)-tyypin kolleissa, jotka on suunniteltu siten, että radioaktiivisen sisällön ulospääsy tai suojauksen heikkeneminen on onnettomuustilanteissa epätodennäköistä.

Huom: 2. Jos mukana on fissioituvaa ainetta, on tämän lehden määräyksien lisäksi noudatettava lehden 12 määräyksiä.

Huom: 3. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2974 Radioaktiivista ainetta, erityismuoto, n.o.s.

2975 Toriummetallia, pyroforinen.

2976 Toriumnitraattia, kiinteä.

2979 Uraanimetallia, pyroforinen.

2980 Uranyylinitraattia, liuos.

2981 Uranyylinitraattia, kiinteä.

2982 Radioaktiivista ainetta, n.o.s.

Sisällön kokonaisaktiivisuus B(M)-tyypin kollissa on rajoitettu vain kollimallin hyväksymistodistuksessa annettuun arvoon.

2704

(jatk.) 2. Pakkaus/Kolli

(a) Pakkauksen, joka voi olla myös säiliö tai kontti, on täytettävä B-tyypin kolleille reunanumerossa 3738 määritellyt vaatimukset, B(M)-tyypin kolleille reunanumerossa 3740 määritellyt vaatimukset ja lisäksi säiliöiden on täytettävä lisäyksien B.1a tai B.1b vaatimukset.

(b) B(M)-tyypin kollin on oltava suunniteltu erityisesti siten, että:

(i) se rajoittaa normaalissa kuljetuksessa ja vähäisissä onnettomuuksissa radioaktiivisen sisällön ulospääsyn ja leviämisen enintään arvoon A2 × 10 P6 tunnissa sekä suojauksen heikkenemisen siten, ettei ulkoisen annosnopeuden nousu missään kohdassa ole suurempi kuin 20 %; ja

(ii) se kestää kuljetusonnettomuuden vahingoittavat vaikutukset tiiviysjärjestelmään ja suojaukseen reunanumeroissa 3738 ja 3739 vaaditussa laajuudessa.

(c) Ajoittainen valvottu kaasunpäästö on kuljetuksen aikana sallittu, jos kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet tarpeelliset varotoimet.

(d) Lisätoimille, jotka ovat välttämättömiä B(M)-tyypin kollin turvallisuuden varmistamiseksi kuljetuksen aikana ja toimille, joilla korvataan poikkeamiset B(U)-määräyksistä kuten myös kuljetustapahtumaa koskeville rajoituksille on oltava asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

(e) B(M)-tyypin kollimallille vaaditaan reunanumeron 3753 mukaisesti alkuperä-, läpikulku- ja kohdemaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä (monenkeskinen hyväksyntä).

(f) Jos radioaktiivinen sisältö on erityismuodossa, on radioaktiivisen aineen erityismuodolle oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

(g) B(M)-tyypin kollissa on ulkopuolella oltava varmistus esimerkiksi sinetti, joka ei helposti voi murtua ja jonka eheys osoittaa, ettei kollia ole avattu.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. reunanumero 2703.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. reunanumero 2703.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdis-taminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2703.

6. Yhteenpakkaaminen

Ks. reunanumero 2703.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

2704

(jatk.) 8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Jokaiseen B(M)-tyypin kolliin on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä:

(i) toimivaltaisen viranomaisen mallille antama hyväksymistunnus,

(ii) sarjanumero, jonka perusteella yksikäsitteisesti voi tunnistaa jokaisen pakkauksen, joka vastaa mallia,

(iii) teksti "TYPE B(M)", ja

(iv) reunanumeron 2705 (5) mukainen säteilytunnus kaiverrettuna tai meistettynä ulommaiseen tulen- ja vedenkestävään astiaan.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä. Ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti:

(i) tunnusnumero ja nimi kohdan 1 mukaisesti ja lisäksi teksti: "Radioaktiivista ainetta B(M)-tyypin kollissa, 7, Lehti 11, ADR (tai RID)", esimerkiksi "2976 Toriumnitraattia, kiinteä, radioaktiivinen aine B(M)-tyypin kollissa, 7, lehti 11, ADR (tai RID)" tai

(ii) tarkemmin määrittelemättömille aineille, "2974 Radioaktiivista ainetta, erityismuoto, n.o.s., B(M)-tyypin kollissa, 7, lehti 11, ADR (tai RID)", tai "2982 Radioaktiivista ainetta, n.o.s., B(M)-tyypin kollissa, 7, lehti 11, ADR (tai RID)", riippuen tapauksesta.

Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

(c) Kollimallin monenkeskinen hyväksymistodistus vaaditaan.

(d) Jos kollille on sallittu ajoittainen valvottu kaasunpäästö tai jos koko sisällön aktiivisuus on suurempi kuin 3 × 103 A2 tai 3 × 103 A1, riippuen tapauksesta, tai 1 000 TBq (20 kCi), pienin näistä arvoista on määräävä, on oltava todistus kuljetuksen monenkeskisestä hyväksynnästä ellei asianomainen toimivaltainen viranomainen ole hyväksynyt kuljetusta kollimallin hyväksymistodistuksessa määritellyillä erityisillä ehdoilla.

(e) Lähettäjällä on ennen B(M)-tyypin kollin jokaista lähettämistä oltava kaikki tarpeelliset hyväksymistodistukset.

(f) Lähettäjän on ilmoitettava lähetyksestä toimivaltaiselle viranomaiselle mikäli mahdollista vähintään 7 vuorokautta ennen jokaista kuljetusta.

11. Varastointi ja lähettäminen

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Lähettäjän on ennen jokaista käyttöä ja ennen jokaista lähettämistä otettava huomioon reunanumeron 3710 määräykset.

(c) Toimivaltaisen viranomaisen antamien kollimallia ja kuljetusta koskevien hyväksymistodistusten kaikkia määräyksiä on noudatettava.

2704

(jatk.) 12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703 12. (2), (a) (d).

(b) Jos keskimääräinen lämpövirta B(M)-tyypin kollin ulkopinnalta voi ylittää arvon 15 W/m2, on noudatettava Säteilyturvakeskuksen antaman kollimallin hyväksymistodistuksen erityisiä kuormausehtoja.

(c) Jos B(M)-tyypin kollin kosketeltavien ulkopintojen lämpötila voi ylittää 50 °C varjossa, saa kuljetus tapahtua vain yksinkäytössä olevalla kuljetusvälineellä, jolloin pinnan lämpötilaraja on 85 °C. Tällöin voidaan ottaa huomioon kuljetushenkilöstön suojaamiseksi tarkoitetut esteet ja suojaseinät, vaikka esteitä ja suojaseiniä ei olisi testattu.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

Lehti 12

Fissioituvat aineet

Huom: 1. Radioaktiiviset aineet, jotka ovat myös fissioituvia aineita, on pakattava, kuljetettava ja varastoitava tällä lehdellä annettujen kriittisyysturvallisuusehtojen mukaisesti ja radioaktiivisuuden osalta vastaten lehdillä 6 11 annettuja määräyksiä.

Huom: 2. Muut vaaralliset ominaisuudet, ks. myös määräykset reunanumerossa 3770.

1. Aineet

2918 Radioaktiivista ainetta, fissioituva, n.o.s.

2977 Uraaniheksafluoridia, fissioituva, uraanista yli 1.0 % uraani-235.

Fissioituvia aineita ovat uraani-233, uraani-235, plutonium-238, plutonium-239, plutonium-241 tai mikä hyvänsä näiden yhdistelmä ei kuitenkaan säteilyttämätön luonnonuraani tai köyhdytetty uraani eikä luonnonuraani tai köyhdytetty uraani, joka on säteilytetty ainoastaan termisessä ydinreaktorissa.

Fissioituvien aineiden lähetyksien on radioaktiivisuuden osalta täydellisesti vastattava jonkun lehden määräyksiä.

2. Pakkaus/Kolli

(a) Seuraavat aineet on vapautettu tällä lehdellä annetuista erityisistä pakkausmääräyksistä, mutta pakkausten on täytettävä sisällön radioaktiivisuuden mukaan määräytyvän lehden määräykset.

(i) Fissioituvat aineet, joita on enintään 15 g kollia kohti lisäyksessä A.7 reunanumerossa 3741 annetuin ehdoin.

(ii) Homogeeniset vetypitoiset liuokset, joiden väkevyydet ja määrät on rajoitettu lisäyksen A.7 reunanumeron 3703 taulukon III mukaisesti.

(iii) Tasaisesti jakautunut rikastettu uraani, jossa on enintään 1 % uraani-235 ja jossa plutoniumia ja uraani-233 on yhteensä enintään 1 % uraani-235 massasta edellyttäen, että, jos uraani-235 on metallina, oksidina tai karbidina, se ei muodosta hilamaista rakennetta kollin sisällä.

(iv) Aineet, jotka sisältävät enintään 5 g fissioituvaa ainetta missä tahansa 10 litran tilavuudessa.

(v) Kollit, jotka sisältävät enintään 1 kg plutoniumia, jonka massasta enintään 20 % on plutonium-239, plutonium-241 tai mitä hyvänsä näiden radionuklidien seosta.

2704

(jatk.) (vi) Uranyylinitraatin liuokset, joissa rikastetun uraanin massasta on enintään 2 % uraani-235 ja joissa plutoniumin ja uraani-233 pitoisuus on enintään 0,1 % uraani-235 massasta. Lisäksi typen ja uraanin atomisuhteen on oltava vähintään 2.

(b) Kaikkien muiden fissioituvia aineita sisältävien kollien on täytettävä sen kollityypin määräykset, joka vaaditaan fissioituvien aineiden radioaktiivisuuden vuoksi ja lisäksi lisäyksen A.7 reunanumeron 3741 lisämääräykset fissioituvia aineita sisältäville kolleille.

(c) Jokaiselle fissioituvien aineiden kollimallille vaaditaan alkuperä-, läpikulku- ja kohdemaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä eli monenkeskinen hyväksyntä.

(d) Fissioituvien aineiden kolleissa on ulkopuolella oltava varmistus esimerkiksi sinetti, joka ei helposti voi murtua ja jonka eheys osoittaa, ettei kollia ole avattu.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Ks. vastaavaa lehteä.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Ks. vastaavaa lehteä.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ks. vastaavaa lehteä.

6. Yhteenpakkaaminen

Fissioituvien aineiden kollissa saa olla vain näitä aineita käytettäessä välttämättömiä esineitä ja asiakirjoja edellyttäen, ettei näiden ja pakkauksen tai sen sisällön välillä ole sellaista vuorovaikutusta, joka voisi pienentää kollin turvallisuutta kriittisyysturvallisuus mukaan luettuna.

7. Yhteenkuormaus

Ks. reunanumero 2703.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Ks. vastaavaa lehteä.

(b) Kolleihin on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä:

(i) "TYPE A", "TYPE B(U)", "TYPE B(M)" riippuen tyypistä;

(ii) Toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksymistunnus.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

Ks. reunanumero 2703.

2704

(jatk.) 10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä. Ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti: "2918 Radioaktiivista ainetta, fissioituva, n.o.s., IF- tai AF- tai B(U)F- tai B(M)F- tyypin kollissa, 7, lehti 12, ADR (tai RID)" tai "2977 Uraaniheksafluoridia, fissioituva, yli 1 % uraani 235, radioaktiivista ainetta hyväksytyssä kollissa, 7, lehti 12, ADR (tai RID)", riippuen tapauksesta.

Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

(c) Fissioituvien aineiden kollimallin monenkeskinen hyväksymistodistus vaaditaan.

(d) Lähettäjällä on ennen jokaista fissioituvien aineiden kollin lähettämistä oltava kaikki tarpeelliset toimivaltaisen viranomaisen antamat hyväksymistodistukset.

(e) Fissioituvien aineiden kollien kuljettamiseen vaaditaan monenkeskinen hyväksymistodistus, jos kollien kuljetusindeksien summa yhdessä lähetyksessä on suurempi kuin 50.

(f) Muut asiakirjoja koskevat määräykset. Ks. vastaavaa lehteä.

11. Varastointi ja lähettäminen

Ks. reunanumero 2703.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703 12. (2), (a) (d).

(b) Yksinkäytössä olevien lähetyksien kokonaiskuljetusindeksi ei saa ylittää arvoa 100.

(c) Fissioituvien aineiden kolleja, joiden kriittisyysturvallisuuden kuljetusindeksi on suurempi kuin nolla, ei saa kuljettaa päällyspakkauksessa.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

Lehti 13

Erityisjärjestelyin kuljetettavat radioaktiiviset aineet

Huom: Radioaktiivisten aineiden lähetykset, jotka eivät täytä kaikkia lehdillä 5-12 esitettyjä määräyksiä, voidaan kuljettaa "erityisjärjestelyin" () ts. noudattamalla toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia erityismääräyksiä. Järjestelyjen on taattava, että kokonaisturvallisuus kuljetuksen ja välivarastoinnin aikana on vähintään sama, joka saavutettaisiin noudattamalla kaikkia asiaankuuluvia määräyksiä.

1. Aineet

Aineet, joiden tunnusnumero on 2912, 2913, 2918, 2974, 2975, 2976, 2977, 2978, 2979, 2980, 2981 tai 2982, ks. reunanumero 2701.

Radioaktiivisiin aineisiin, jotka voidaan lähettää erityisjärjestelyin, kuuluvat kaikki lehdillä 5 11 tarkoitetut aineet ja, jos sovellettavissa, lehden 12 aineet.

2704

(jatk.) 2. Pakkaus/Kolli

(a) Määritelty toimivaltaisen viranomaisen antamassa erityisjärjestelyjen hyväksymistodistuksessa.

(b) Monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan.

3. Suurin sallittu annosnopeus

Määritelty toimivaltaisen viranomaisen antamassa erityisjärjestelyjen hyväksymistodistuksessa.

4. Kontaminaatio kolleissa, ajoneuvoissa, konteissa, säiliöissä ja päällyspakkauksissa

Määritelty toimivaltaisen viranomaisen antamassa erityisjärjestelyjen hyväksymistodistuksessa.

5. Ajoneuvojen, varusteiden tai niiden osien dekontaminointi (puhdistaminen) ja käyttö

Ks. reunanumero 2703.

6. Yhteenpakkaaminen

Määritelty toimivaltaisen viranomaisen antamassa erityisjärjestelyjen hyväksymistodistuksessa.

7. Yhteenkuormaus

Yhteenkuormaus on sallittu vain, jos toimivaltaiset viranomaiset ovat sen erityisesti hyväksyneet.

8. Kolleihin, kontteihin, säiliöihin ja päällyspakkauksiin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet

(a) Ks. reunanumero 2703. Kaikissa erityisjärjestelyin tapahtuvissa lähetyksissä on kuitenkin aina oltava mallin N:o 7 mukaiset III-KELTAINEN varoituslipukkeet.

(b) Lisäksi on täytettävä muut toimivaltaisen viranomaisen antamat lipukkeita ja merkintöjä koskevat määräykset.

9. Varoituslipukkeet ajoneuvoihin lukuunottamatta säiliöajoneuvoja

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Lisäksi on täytettävä muut toimivaltaisen viranomaisen antamat määräykset.

10. Kuljetusasiakirjat

(a) Yhteenveto hyväksyntä- ja ilmoitusmääräyksistä. Ks. reunanumero 2716.

(b) Rahtikirjaan on tavaran nimi merkittävä seuraavasti:

(i) tunnusnumero kohdan 1 mukaisesti, nimi reunanumeron 2701 mukaisesti ja lisäksi teksti: "Radioaktiivista ainetta, erityisjärjestelyin, 7, lehti 13, ADR (tai RID)", esimerkiksi "2976 Toriumnitraattia, kiinteä, radioaktiivinen aine, erityisjärjestelyin, 7, lehti 13, ADR (tai RID)" tai

(ii) tarkemmin määrittelemättömille aineille tunnusnumero kohdan 1 mukaisesti, nimi reunanumeron 2701 mukaisesti ja lisäksi teksti: "erityisjärjestelyin, 7, lehti 13, ADR (tai RID)", esimerkiksi "2918 Radioaktiivista ainetta, fissioituva, n.o.s., erityisjärjestelyin, 7, lehti 13, ADR (tai RID)".

2704

(jatk.) Muut reunanumeroissa 2709 ja 2710 määritellyt yksityiskohdat on myös ilmoitettava.

(c) Monenkeskinen hyväksymistodistus vaaditaan jokaiselle kuljetukselle.

(d) Lähettäjällä on ennen jokaista lähettämistä oltava kaikki tarpeelliset hyväksymistodistukset.

(e) Lähettäjän on ilmoitettava lähetyksestä kaikkien asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille mikäli mahdollista vähintään 7 vuorokautta ennen jokaista kuljetusta.

11. Varastointi ja lähettäminen

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Toimivaltaisen viranomaisen antamia varastointia ja lähettämistä koskevia määräyksiä on noudatettava.

(c) Ellei toimivaltaisen viranomaisen hyväksymistodistuksissa ole muuta sanottu, lähettäjän on ennen jokaista käyttöä ja ennen jokaista lähettämistä otettava huomioon reunanumeron 3710 määräykset.

12. Kollien, konttien, säiliöiden ja päällyspakkauksien kuljetus

(a) Ks. reunanumero 2703.

(b) Toimivaltaisen viranomaisen antamia kuljetusta koskevia erityismääräyksiä on noudatettava.

13. Muut määräykset

Ks. reunanumero 2703.

Merkinnät ja varoituslipukkeet

Huom: Jos radioaktiivisella aineella on muita vaarallisia ominaisuuksia, on myös niistä johtuvia varoituslipukemääräyksiä noudatettava [ks. reunanumero 3770 (3)].

Kollien merkinnät mukaanlukien säiliöt ja kontit

2705 (1) Jokaisen yli 50 kg painoisen kollin ulkopinnalle on merkittävä sen suurin sallittu bruttomassa selvästi ja pysyvästi.

(2) Säiliöitä, kontteja ja päällyspakkauksia sekä lehtien 1 4 tarkoittamia peruskolleja lukuunottamatta on jokaiseen kolliin merkittävä selvästi ja kestävästi tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN".

(3) Jokaisen A-tyypin rakennemallia vastaavan kollin ulkopintaan on tehtävä selvästi ja pysyvästi merkintä "TYPE A".

(4) Jokaiseen kolliin, joka vastaa reunanumeroiden 3752-3755 mukaisesti hyväksyttyä rakennemallia, on ulkopinnalle selvästi ja pysyvästi merkittävä:

(a) Toimivaltaisen viranomaisen tälle rakennemallille antama tunnus;

(b) sarjanumero, jonka perusteella jokainen rakennemallia vastaava pakkaus on yksikäsitteisesti tunnistettavissa; ja

(c) B(U)- tai B(M)-tyypin kolleihin teksti "TYPE B(U)" tai "TYPE B(M)".

2705

(jatk.) (5) Jokaisessa kollissa, joka vastaa B(U)-tyypin tai B(M)-tyypin rakennemallia, on uloimmassa tulenkestävässä ja vesitiiviissä ulkopinnassa oltava allaolevan mallin mukainen säteilytunnus selvästi meistettynä, leimattuna tai muulla tulen-ja vedenkestävällä tavalla merkittynä.

>VIITTAUS FILMIIN>

Säteilytunnuksen mitat perustuvat keskusympyrän säteeseen X, jonka on oltava vähintään 4 mm.

Kollien, säiliöiden, konttien ja päällyspakkauksien varoituslipukkeet

2706 (1) Jokainen kolli, päällyspakkaus, säiliö ja kontti on varustettava mallien N:o 7A, 7B tai 7 C mukaisilla lipukkeilla, sen mukaan mihin luokkaan se kuuluu. Lipukkeet, jotka eivät vastaa sisältöä on peitettävä tai poistettava. Jos radioaktiivisella aineella on muita vaarallisia ominaisuuksia ks. reunanumero 3770.

(2) Lipukkeet on kiinnitettävä kollin tai päällyspakkauksen ulkopintaan kahdelle vastakkaiselle puolelle, kontin tai säiliökontin kaikille neljälle sivulle tai, kun on kyseessä säiliöajoneuvo, kuljetusyksikön molemmille sivuille ja taakse.

(3) Jokaiseen lipukkeeseen on selvällä ja pysyvällä tavalla merkittävä seuraavat täydentävät tiedot:

(a) Sisältö:

(i) Radionuklidin nimi muille paitsi LSA-I -aineille käyttäen lisäyksen A.7 taulukon I mukaista merkintätapaa. Radionuklidien seoksista merkitään rajoittavimpia nuklideja niin monta kuin riville sopii. Vastaava LSA- tai SCO-ryhmä merkitään radionuklidin nimen jälkeen. On käytettävä merkintöjä "LSA-II", "LSA-III", "SCO-I" ja "SCO-II";

(ii) LSA-I-aineille riittää merkintä "LSA-I", radionuklidin nimi ei ole tarpeellinen.

(b) Aktiivisuus:

Radioaktiivisen sisällön suurin aktiivisuus kuljetuksen aikana yksikkönä becquerel (Bq) [ja haluttaessa curie (Ci)] tai soveltuva SI-kerrannaisyksikkö [ks. reunanumero 2001 (1)]. Fissioituville aineille voidaan aktiivisuuden asemesta käyttää kokonaismassaa, yksikkönä gramma (g) tai sen kerrannaisyksikkö.

2706

(jatk.) (c) Päällyspakkauksien, säiliöiden ja konttien varoituslipukkeisiin on kohtiin "Sisältö" ja "Aktiivisuus" merkittävä edellä kohdissa (a) ja (b) määrätyt tiedot yhteenlaskettuna koskemaan päällyspakkauksen, säiliön tai kontin koko sisältöä. Tämä ei koske sellaisten päällyspakkauksien ja konttien varoituslipukkeita, joissa on yhteenkuormattuna eri radionuklideja sisältäviä kolleja, tällöin on merkittävä "Katso rahtikirjaa".

(d) Kuljetusindeksi:

Ks. reunanumero 3715 (3) (kuljetusindeksiä ei merkitä luokassa I-VALKOINEN).

Säiliöiden ja ajoneuvojen lisämerkinnät (oranssikilpi)

2707 Ks. reunanumero 10 500 ja lisäys B.5.

Irtotavaran kuljetuskonttien, konttien, säiliöiden ja ajoneuvojen lisälipukkeet

2708 (1) Säiliöissä ja muita kolleja kuin peruskolleja sisältävissä suurkonteissa on oltava mallin N:o 7D mukaiset lipukkeet. Kuitenkin sen asemesta, että käytetään mallien N:o 7A, 7B tai 7C mukaisia lipukkeita mallin N:o 7D mukaisen lipukkeen kanssa, on sallittua käyttää suurennettuja mallien N:o 7A, 7B tai 7C mukaisia lipukkeita, joiden mitat ovat samat kuin mallin N:o 7D. Lipukkeet on kiinnitettävä pystyasentoon kontin tai säiliökontin kaikille neljälle sivulle tai säiliöajoneuvossa kuljetusyksikön molemmille sivuille ja taakse.

(2) Ajoneuvoissa, joissa kuljetetaan mallien N:o 7A, 7B tai 7C mukaisilla lipukkeilla varustettuja kolleja, päällyspakkauksia, säiliökontteja tai kontteja on oltava mallin N:o 7D mukainen lipuke molemmilla sivuilla ja takana. Lisäksi on yksinkäytössä olevia lähetyksiä kuljettavissa ajoneuvoissa oltava mallin N:o 7D mukainen lipuke molemmilla sivuilla ja takana.

(3) Mitään lipukkeita, jotka eivät vastaa sisältöä, ei saa olla näkyvissä.

Lisätietoja lähetyksestä

2709 Lähettäjän on sen lisäksi, mitä asianomaisella lehdellä on tavarasta sanottu, ilmoitettava jokaisen radioaktiivista ainetta sisältävän lähetyksen rahtikirjassa seuraavat tiedot:

(a) vakuutus: "Aine ja sen pakkaus täyttävät tämän direktiivin määräykset";

(b) jokaisen radionuklidin nimi tai tunnus tahi radionuklidien seoksen kyseessä ollessa soveltuva yleinen kuvaus tai lista rajoittavimmista radionuklideista;

(c) selostus aineen fysikaalisesta tilasta tai kemiallisesta muodosta, tai ilmoitus, että aine on erityismuodossa. Kemiallisen muodon kuvaukseksi riittää yhdisteen kemiallinen nimi;

(d) radioaktiivisen sisällön suurin aktiivisuus kuljetuksen aikana yksikkönä, becquerel (Bq) [ja haluttaessa curie (Ci)] ja soveltuva SI-kerrannaisyksikkö, ks. reunanumero 2001 (1). Fissioituville aineille voidaan aktiivisuuden asemesta käyttää kokonaismassaa, yksikkönä gramma (g) tai sen kerrannaisyksikkö;

(e) kollin luokka: I-VALKOINEN, II-KELTAINEN tai III-KELTAINEN;

(f) kuljetusindeksi (vain luokissa II-KELTAINEN JA III-KELTAINEN);

(g) fissioituvaa ainetta lähetettäessä, kun kaikki lähetyksen kollit ovat reunanumeron 3703 mukaisesti vapautettuja, sanat "Fissioituvaa, vapautettu";

(h) jokaisen lähetystä koskevan toimivaltaisen viranomaisen antaman hyväksymistodistuksen tunnus (radioaktiivinen aine erityismuodossa, erityisjärjestelyt, kollimalli tai kuljetus);

2709

(jatk.) (i) kolleja päällyspakkauksessa tai kontissa lähetettäessä tarkka selostus jokaisen päällyspakkauksessa tai kontissa olevan kollin sisällöstä ja tarvittaessa jokaisesta lähetyksen päällyspakkauksesta tai kontista. Jos päällyspakkauksesta tai kontista poistetaan kolleja välillä olevassa purkamispaikassa, on rahtikirjoihin tehtävä vastaavat muutokset;

(j) jos lähetys vaaditaan kuljetettavaksi yksinkäytössä, merkintä "Kuljetus yksinkäytössä".

Ohjeet kuljetuksen suorittajalle

2710 (1) Lähettäjän on rahtikirjoihin liitettävä ohjeet kuljetuksen suorittajalta mahdollisesti edellytettävistä toimenpiteistä. Ohjeiden tulee sisältää vähintään seuraavaa:

(a) kollin, päällyspakkauksen, kontin tai säiliön kuormaamisen, varastoinnin, kuljetuksen, käsittelyn ja purkamisen yhteydessä suoritettavat lisätoimenpiteet mukaanluettuina erityiset varastointiohjeet, joilla varmistetaan lämmön turvallinen pääsy kollista [ks. reunanumero 2712 (2)] tai ilmoitus, ettei lisätoimenpiteitä tarvita.

(b) tarpeelliset tiedot kuljetusreitistä.

(c) lähetystä koskevat kirjalliset turvallisuusohjeet. Ks. reunanumero 10 385 (1),(2) ja (3) ja reunanumero 71 385.

(2) Kaikissa tapauksissa, joissa vaaditaan kuljetuksen hyväksyntä tai ennakkoilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle, on kuljetuksen suorittajille ilmoitettava lähetyksestä, mikäli mahdollista vähintään 15 vuorokautta kuitenkin viimeistään 5 vuorokautta ennen kuljetusta, jotta heillä on riittävästi aikaa kuljetuksessa vaadittavia toimenpiteitä varten.

(3) Lähettäjän on pyydettäessä esitettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymistodistukset kuljetuksen suorittajille ennen kuormaamista, purkamista ja ennen jokaista siirtokuormausta.

Kuljetus

Erillään pitäminen kuljetuksen aikana

2711 (1) Kollit, päällyspakkaukset, kontit ja säiliöt on kuljetuksen aikana pidettävä erillään:

(a) säteilyturvallisuuden vuoksi taulukon 8 mukaisesti paikoista, joissa oleskelee ihmisiä ja taulukon 9 mukaisesti kehittämättömistä filmeistä sekä postisäkeistä ja

Huom: Postisäkeissä voidaan otaksua olevan kehittämättömiä filmejä ja valokuvauslevyjä. Sen vuoksi ne on pidettävä erillään radioaktiivisista aineista.

(b) muista vaarallisista aineista reunanumeron 2703 kohdan 7 mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

2711

(jatk.) Huom: Taulukko perustuu annosrajaan 5 mSv (500 mrem) 12 kuukauden aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

Kuormaus kuljetusta varten

2712 (1) Kollit on kuormattava ajoneuvoihin niin, etteivät ne voi vaarallisella tavalla siirtyä, kaatua tai pudota.

(2) Edellyttäen, ettei keskimääräinen lämpövirta kollin ulkopinnalta ylitä arvoa 15 W/m2 ja etteivät välittömässä läheisyydessä olevat tavarat ole säkkeihin pakattuina, kollin tai päällyspakkauksen saa kuljettaa ilman erityisiä kuormausmääräyksiä yhdessä muiden pakattujen tavaroiden kanssa, ellei toimivaltaisen viranomaisen antamassa hyväksymistodistuksessa ole erikseen muuta määrätty.

(3) Lukuunottamatta erityisjärjestelyin tapahtuvia kuljetuksia saa ilman toimivaltaisen viranomaisen antamaa erityistä hyväksyntää kuljettaa yhdessä erilaatuisia radioaktiivisten aineiden kolleja mukaanluettuina fissioituvia aineita sisältävät kollit. Samoin saa kuljettaa yhdessä erilaisia kolleja, joilla on eri kuljetusindeksi. Erityisjärjestelyin kuljetettaessa saa kuljettaa yhdessä vain, jos se on erityisjärjestelyjen hyväksymistodistuksessa erikseen sallittu.

(4) Seuraavia ehtoja on sovellettava säiliöajoneuvojen kuormauksessa ja kuormattaessa kolleja, päällyspakkauksia, säiliökontteja ja kontteja ajoneuvoihin:

(a) Säiliöajoneuvon kuljetusindeksi ei saa ylittää taulukossa 10 annettuja arvoja. Kollien, päällyspakkauksien, säiliöiden ja konttien lukumäärä yhtä ajoneuvoa kohden on rajoitettava niin, ettei kuljetusindeksien summa ajoneuvossa ylitä taulukossa 10 annettuja arvoja.

LSA-I -aineiden lähetyksille ei kuljetusindeksien summaa ole rajoitettu.

(b) Annosnopeus ei todennäköisesti vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvan normaalin kuljetuksen aikana saa missään kohdassa ylittää arvoa 2 mSv/h (200 mrem/h) eikä 2 metrin etäisyydellä ajoneuvon ulkopinnasta arvoa 0,1 mSv/h (10 mrem/h).

2712

(jatk.) (5) Kolli tai päällyspakkaus on kuljetettava yksinkäytössä, jos kuljetusindeksi on suurempi kuin 10.

>TAULUKON PAIKKA>

Lisävaatimukset

2713 (1) Yksinkäytössä kuljetettaessa ei annosnopeus saa ylittää seuraavia arvoja:

(a) 10 mSv/h (1 000 mrem/h) missään kohdassa kollin tai päällyspakkauksen ulkopinnalla. Arvon 2 mSv/h (200 mrem/h) saa ylittää edellyttäen, että:

(i) ajoneuvo on varustettu siten, että kuljetuksen aikana asiattomien pääsy kuormaan on estetty; ja että

(ii) pakkaus tai päällyspakkaus on kiinnitetty siten, ettei se pääse siirtymään ajoneuvossa normaalin kuljetuksen aikana; ja että

(iii) kuljetuksen alkamisen ja päättymisen välillä ei tapahdu kuormaamista eikä purkamista.

(b) 2 mSv/h (200 mrem/h) missään ajoneuvon ulkopinnan kohdassa katto- ja pohjapinnat mukaanluettuina, tai jos tavara kuljetetaan avonaisessa ajoneuvossa, missään ajoneuvon ulkoreunojen kautta kulkevien pystytasojen kohdassa kuorman yläpinnalla ja ajoneuvon alimmalla ulkopinnalla; ja

(c) 0,1 mSv/h (10 mrem/h) missään kohdassa 2 m etäisyydellä ajoneuvon ulkosivujen kautta kulkevista pystytasoista, tai jos tavara kuljetetaan avonaisissa ajoneuvoissa, missään kohdassa 2 m etäisyydellä ajoneuvon ulkoreunojen kautta kulkevista pystytasoista.

(2) Annosnopeus ei ajoneuvon henkilötilassa saa ylittää arvoa 0,02 mSv/h (2 mrem/h) ellei siinä oleskelevia ole varustettu henkilökohtaisilla annosmittareilla.

Välivarastointi

2714 (1) Kollit, päällyspakkaukset, kontit ja säiliöt on välivarastoinnissa pidettävä erillään

(a) säteilyturvallisuuden vuoksi reunanumeron 2711 taulukon 8 mukaisesti paikoista, joissa oleskelee ihmisiä, ja reunanumeron 2711 taulukon 9 mukaisesti kehittämättömistä filmeistä sekä postisäkeistä ja

Huom: Postisäkeissä voidaan otaksua olevan kehittämätöntä filmiä ja valokuvauslevyjä. Sen vuoksi ne on pidettävä erillään radioaktiivisista aineista

(b) muista vaarallisista aineista reunanumeron 2703 kohdan 7 mukaisesti.

2714

(jatk.) (2) Samanaikaisesti samaan tilaan varastoitujen luokkiin II-KELTAINEN ja III-KELTAINEN kuuluvien kollien, päällyspakkauksien, säiliöiden ja konttien lukumäärä on rajoitettava siten, että näiden kollien, päällyspakkauksien, säiliöiden ja konttien muodostaman yksittäisen ryhmän kuljetusindeksi ei ylitä arvoa 50. Tällaiset ryhmät on varastoitava siten, että niiden etäisyys toisistaan on vähintään 6 m.

(3) Jos yksittäisen kollin, päällyspakkauksen, säiliön tai kontin kuljetusindeksi ylittää arvon 50 tai kokonaiskuljetusindeksi ajoneuvossa arvon 50 taulukon 10 mukaisesti, on varastoitaessa etäisyyden oltava vähintään 6 m muiden sellaisten kollien, päällyspakkauksien, säiliöiden tai konttien ryhmistä tai ajoneuvoista, joissa on radioaktiivisia aineita.

(4) Edellä kohdissa (2) ja (3) esitetyt rajoitukset eivät koske lähetyksiä, joissa on yksinomaan ryhmään LSA-I kuuluvia vähäisen ominaisaktiivisuuden aineita.

(5) Lukuunottamatta erityisjärjestelyin tapahtuvia kuljetuksia saa ilman toimivaltaisen viranomaisen antamaa erityistä hyväksyntää kuormata yhteen erilaatuisia radioaktiivisten aineiden kolleja, mukaanluettuina fissioituvia aineita sisältävät kollit. Samoin saa kuormata yhteen erilaisia kolleja, joilla on eri kuljetusindeksi. Erityisjärjestelyin kuljetettaessa saa kuormata yhteen vain, jos se on erityisjärjestelyjen hyväksymistodistuksessa erikseen sallittu.

Perilletoimittamattomat lähetykset

2715 Ellei lähettäjää eikä vastaanottajaa tavoiteta tai lähetystä ei voida luovuttaa vastaanottajalle eikä kuljetuksen suorittajalla ole lähettäjän antamia ohjeita, on lähetys sijoitettava turvalliseen paikkaan ja mahdollisimman nopeasti ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyydettävä ohjeita lisätoimenpiteitä varten.

Hyväksyntä- ja ennakkoilmoitusmääräyksien tiivistelmä

2716 >TAULUKON PAIKKA>

Huom: 1. Jos kollimalli vaatii toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän, on lähettäjän ennen kollin ensimmäistä lähettämistä varmistettava, että mallin hyväksymistodistuksen jäljennös on toimitettu jokaisen kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle, ks. reunanumero 3719 (1)

Huom: 2. Ilmoitus vaaditaan, jos sisällön aktiivisuus on suurempi kuin 3 × 103 A1 tai 3 × 103 A2 tai 1 000 TBq (20 kCi), ks. reunanumero 3719 (2).

Huom: 3. Monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan, jos sisällön aktiivisuus on suurempi kuin 3 × 103 A1 tai 3 × 103 A2 tai 1 000 TBq (20 kCi), tai jos ajoittainen valvottu kaasunpäästö on sallittu, ks. reunanumero 3757.

Huom: 4. Ks. vastaavan kollin hyväksyntä- ja ennakkoilmoitusmääräyksiä.

2717-

2799 LUOKKA 8

SYÖVYTTÄVÄT AINEET

1. Aineluettelo

2800 (1) Luokan 8 otsikon tarkoittamista aineista ja esineistä vain ne, jotka on lueteltu reunanumerossa 2801 tai jotka kuuluvat tämän reunanumeron ryhmänimikkeisiin, ovat reunanumeroiden 2800 (2) 2822 ehtojen alaisia ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Niitä pidetään tämän direktiivin alaisina aineina ja esineinä.

Huom: Reunanumeron 2801 aineluettelon aineiden määrät, jotka eivät ole tämän liitteen tai liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, ks. reunanumero 2801a.

(2) Luokkaan 8 kuuluvat aineet, jotka kemiallisesti vaikuttavat ihon tai limakalvon epiteelikudokseen, jonka kanssa ne ovat kosketuksessa sekä aineet, jotka pakkauksesta ulos päästessään voivat vahingoittaa tai tuhota muita tavaroita tai kuljetusvälineitä tai voivat aiheuttaa muuta vahinkoa. Tähän luokkaan kuuluvat myös aineet, jotka vasta veden kanssa muodostavat syövyttäviä liuoksia tai joista vapautuu syövyttävää höyryä taikka sumua ilman luonnollisen kosteuden vaikutuksesta.

(3)

(a) Luokan 8 aineet on jaoteltu seuraavasti:

A. Happamat aineet;

B. Emäksiset aineet;

C. Muut syövyttävät aineet;

D. Syövyttäviä aineita sisältävät esineet;

E. Tyhjät pakkaukset.

(b) Luokan 8 reunanumerossa 2801 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet, lukuun ottamatta kohdissa 6, 14 ja 15 mainittuja aineita, kuuluvat vaarallisuusasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimella (a), (b) ja (c) merkityistä ryhmistä:

(a) Erittäin syövyttävät aineet

(b) Syövyttävät aineet

(c) Lievästi syövyttävät aineet

(c) Aineiden luokitus vaarallisuusryhmiin (a), (b) ja (c) on tehty kokemuksen perusteella ottaen lisäksi huomioon lisätekijät kuten myrkyllisyys hengitettynä () ja reaktiivisuus veden kanssa (mukaan lukien vaarallisten hajoamistuotteiden muodostuminen). Nimeltä mainitsemattomien aineiden sekä seosten syövyttävyyttä voidaan arvioida ajan perusteella, joka vaaditaan, jotta aine ihmisen ihon kanssa kosketuksessa ollessaan aiheuttaa ihon tuhoutumisen koko paksuudeltaan.

Aineiden, jotka eivät aiheutta ihokudoksen tuhoutumista koko paksuudeltaan, mahdolliset korroosiovaikutukset tietyille metallipinnoille on otettava huomioon. Vaarallisuusryhmää määritettäessä on otettava huomioon tapaturmaisissa myrkytystapauksissa ihmisestä saatu kokemus. Ihmiseen perustuvien havaintojen puuttuessa vaarallisuusryhmä tulee arvioida eläinkokeista saatavien tietojen perusteella OECD Guideline 404 mukaisesti ().

2800

(jatk.) (d) Aineet, jotka aiheuttavat ehjän ihokudoksen tuhoutumisen koko paksuudeltaan 60 minuutin kuluessa enintään 3 minuutin altistuksen seurauksena, ovat ryhmän (b) aineita.

(e) Aineet, jotka aiheuttavat ehjän ihokudoksen tuhoutumisen koko paksuudeltaan 14 päivän kuluessa yli 3 minuutin mutta enintään 60 minuutin altistuksen seurauksena, ovat ryhmän (b) aineita.

(f) Ryhmän (c) aineita ovat seuraavat:

Aineet, jotka aiheuttavat ehjän ihokudoksen tuhoutumisen koko paksuudeltaan 14 päivän kuluessa yli 60 minuutin mutta enintään 4 tunnin altistuksen seurauksena,

Aineet, jotka eivät aiheuta ehjän ihokudoksen tuhoutumista koko paksuudeltaan, mutta joiden korroosionopeus 55 °C koelämpötilassa teräs- tai alumiinipinnalla on yli 6,25 mm vuodessa. Kokeessa on käytettävä terästyyppiä P3 (ISO 2604 (IV); 1975) tai vastaavaa ja alumiinityyppiä 7075-T6 (päällystämätön) tai AZ5GU-T6.

(4) Jos luokan 8 aineen vaarallisuusryhmä muuttuu laimennuksen seurauksena reunanumerossa 2801 mainitusta, on tällainen seos tai liuos luokiteltava aineluettelon siihen kohtaan ja ryhmään, mihin se syövyttävyytensä perusteella todellisuudessa kuuluu.

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta, ks. myös reunanumero 2002 (8).

(5) Kohdan (3) kriteerien perusteella voidaan myös määrittää, ovatko aineluettelossa nimeltä mainitun liuoksen tai seoksen sekä nimeltä mainittua ainetta sisältävän liuoksen tai seoksen ominaisuudet sellaiset, ettei liuos tai seos ole tämän luokan määräysten alaista.

(6) Reunanumeroiden 2805 (2), 2806 (3) ja 2807 (3) pakkausmääräyksissä aineita ja aineiden seoksia, joiden sulamispiste on yli 45 °C, pidetään kiinteinä aineina.

(7)

(a) Syövyttävät, palavat nesteet, joiden leimahduspiste on alle 23 °C, lukuun ottamatta aineluettelon kohtien 54° (a) ja 68° (a) aineita, ovat luokan 3 aineita (ks. reunanumero 2301, kohdat 21° 26°).

(b) Lievästi syövyttävät, palavat nesteet, joiden leimahduspiste on 23 61 °C ovat luokan 3 aineita (ks. reunanumero 2301, 33°).

(c) Syövyttävät aineet, jotka ovat erittäin myrkyllisiä hengitettynä reunanumeron 2600 (3) mukaisesti määriteltynä, ovat luokan 6.1 aineita (ks. reunanumero 2601.

(8) Luokan 8 kemiallisesti epästabiilien aineiden kuljetus on sallittu vain, jos tarvittavat toimenpiteet kuljetuksen aikana tapahtuvien vaarallisten hajoamis- tai polymerointireaktioiden estämiseksi on suoritettu. Tällöin tulee erityisesti varmistua siitä, etteivät kuljetusastiat sisällä sellaisia aineita, jotka voivat kiihdyttää näitä reaktioita.

(9) 1910 kalsiumoksidi ja 2812 natriumaluminaatti, tunnusnumerot ovat YK:n vaaralisten tavaroiden kuljetusta koskevasta suosituksesta, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

(10) Jäljempänä ilmoitettu leimahduspiste tulee määrittää lisäyksen A.3, reunanumeroiden 3300 3302 mukaisesti.

A. Happamat aineet

Epäorgaaniset aineet

2801 1° Rikkihappo sekä vastaavat aineet:

(a) 1829 rikkitrioksidi, inhiboitu (rikkihappoanhydridi, inhiboitu), 1831 savuava rikkihappo (oleum), 2240 kromirikkihappo;

2801

(jatk.) (b) 1794 lyijysulfaatti, yli 3 % vapaata happoa sisältävä, 1830 rikkihappo, yli 51 % happoa sisältävä, 1832 rikkihappo, käytetty, 1833 rikkihapoke, 1906 jäterikkihappo, 2308 nitrosyylirikkihappo, 2583 alkyylisulfonihapot, kiinteät, yli 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät, 2583 aryylisulfonihapot, kiinteät, yli 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät, 2584 alkyylisulfonihapot, nestemäiset, yli 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät, 2584 aryylisulfonihapot, nestemäiset, yli 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät, 2796 rikkihappo, enintään 51 % happoa sisältävä, 2796 akkuneste, hapan, 2837 vetysulfaattien vesiliuos (bisulfaattien vesiliuos);

Huom: 1. 2585 alkyylisulfoni- ja aryylisulfonihapot, kiinteät ja 2586 alkyylisulfoni- ja aryylisulfonihapot, nestemäiset, jotka sisältävät enintään 5 % vapaata rikkihappoa, kuuluvat kohtaan 34°.

Huom: 2. Lyijysulfaatti, joka sisältää enintään 3 % vapaata rikkihappoa, ei ole tämän direktiivin määräysten alainen.

Huom: 3. Kemiallisesti epästabiilien nitraushappojen ja jäteseoshappojen kuljetus on kielletty.

(c) 2837 vetysulfaattien vesiliuos (bisulfaattien vesiliuos).

2° Typpihapot, kuten:

(a) 1. 2031 typpihappo, ei savuava, yli 70 % happoa sisältävä.

2. 2032 typpihappo, savuava;

(b) 2031 typpihappo, ei savuava, enintään 70 % happoa sisältävä.

3° Nitraushappojen seokset:

(a) 1796 nitraushapposeos, yli 50 % typpihappoa sisältävä, 1826 jätenitraushapposeos, yli 50 % typpihappoa sisältävä;

(b) 1796 nitraushapposeos, enintään 50 % typpihappoa sisältävä, 1826 jätenitraushapposeos, enintään 50 % typpihappoa sisältävä.

Huom: 1. 1798 nitrohydrokloorihapon (typpihapon ja suolahapon seosten) kuljetus on kielletty.

Huom: 2. Kemiallisesti epästabiilien nitraushapposeosten tai jäterikkihapon ja -typpihapon seosten, joita ei ole denitrattu, kuljetus on kielletty.

4° Perkloorihapon liuos:

(b) 1802 perkloorihappo, enintään 50 paino- % happoa sisältävä vesiliuos.

Huom: 1. 1873 perkloorihapon vesiliuos, joka sisältää yli 50 paino- % mutta enintään 72 paino- % puhdasta happoa, kuuluu luokkaan 5.1 [ks. reunanumero 2501, 3° (a)].

Huom: 2. Perkloorihapon vesiliuoksen, joka sisältää yli 72 paino- % puhdasta happoa, sekä perkloorihapon muiden kuin vesiliuosten kuljetus on kielletty.

5° Halogeenivetyjen liuokset (lukuun ottamatta fluorivetyhappoa):

(b) 1787 jodivetyhappo, 1788 bromivetyhappo, 1789 kloorivetyhappo;

(c) 1787 jodivetyhappo, 1788 bromivetyhappo, 1789 kloorivetyhappo, 1840 sinkkikloridiliuos, 2580 alumiinibromidiliuos, 2581 alumiinikloridiliuos, 2582 ferrikloridiliuos (rautatrikloridiliuos).

Huom: Vedetön bromivety ja vedetön kloorivety kuuluvat luokkaan 2 [ks. reunanumero 2201, 3° (at) ja 5° (at)].

6° Fluorivety ja fluorivedyn liuokset, jotka sisältävät yli 85 % fluorivetyä:

1052 fluorivety, vedetön, 1790 fluorivetyhappoliuos, yli 85 % fluorivetyä sisältävä.

Huom: Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2803).

2801

(jatk.) 7° Fluorivetyhappoliuokset, jotka sisältävät enintään 85 % fluorivetyä:

(a) 1786 fluorivetyhapon ja rikkihapon seos, 1790 fluorivetyhappoliuos, yli 60 mutta enintään 85 % fluorivetyä sisältävä;

(b) 1790 fluorivetyhappoliuos, enintään 60 % fluorivetyä sisältävä, 2817 ammoniumvetydifluoridiliuos (ammoniumbifluoridiliuos);

(c) 2817 ammoniumvetydifluoridiliuos (ammoniumbifluoridiliuos).

8° Fluorihappoyhdisteet:

(a) 1777 fluorisulfonihappo;

(b) 1757 kromifluoridiliuos, 1768 difluorifosforihappo, vedetön, 1775 fluoriboorihappo, 1776 fluorifosforihappo, vedetön, 1778 fluoripiihappo, 1782 heksafluorifosforihappo;

(c) 1757 kromifluoridiliuos.

9° Kiinteät fluoridit ja muut kiinteät fluoriyhdisteet, jotka kostean ilman tai veden kanssa kosketukseen joutuessaan muodostavat fluorivetyä:

(b) 1727 ammoniumvetydifluoridi (ammoniumbifluoridi), kiinteä, 1756 kromifluoridi (kromitrifluoridi), kiinteä, 1811 kaliumvetydifluoridi (kaliumbifluoridi), 2439 natriumvetydifluoridi (natriumbifluoridi), 1740 vetydifluoridit, n.o.s.;

(c) 1740 vetydifluoridit, n.o.s.

Huom: 2505 ammoniumfluoridi, 1812 kaliumfluoridi, 1690 natriumfluoridi, 2674 natriumfluorisilikaatti ja 2856 fluorisilikaatit, n.o.s. ovat luokan 6.1 aineita [ks. reunanumero 2601, 63° (c), 64° (c) tai 87° (c)].

10° Nestemäiset fluoridit ja muut nestemäiset fluoriyhdisteet, jotka kostean ilman tai veden kanssa kosketukseen joutuessaan muodostavat fluorivetyä:

(b) 1732 antimonipentafluoridi, 2851 booritrifluorididihydraatti.

Huom: 1745 bromipentafluoridi, 1746 bromitrifluoridi ja 2495 jodipentafluoridi ovat luokan 5.1 aineita (ks. reunanumero 2501, 5°).

11° Kiinteät halogenidit ja muut kiinteät halogeeniyhdisteet (lukuun ottamatta fluoriyhdisteitä), jotka kostean ilman tai veden kanssa kosketuksiin joutuessaan muodostavat happamia höyryjä:

(b) 1725 alumiinibromidi, vedetön, 1726 alumiinikloridi, vedetön, 1733 antimonitrikloridi, 1806 fosforipentakloridi, 1939 fosforioksibromidi, 2691 fosforipentabromidi, 2869 titaanitrikloridi, seos;

Huom: Kiinteät alumiinibromidihydraatit ja alumiinikloridihydraatit eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

(c) 1773 ferrikloridi, vedetön (rauta-III-kloridi, vedetön), 2331 sinkkikloridi, vedetön, 2440 tinatetrakloridipentahydraatti, 2475 vanadiinitrikloridi, 2503 zirkoniumtetrakloridi, 2508 molybdeenipentakloridi, 2802 kuparikloridi, 2869 titaanitrikloridi, seos.

Huom: Ferrikloridiheksahydraatti ei ole tämän direktiivin määräysten alainen.

12° Nestemäiset halogenidit ja muut nestemäiset halogeeniyhdisteet (lukuun ottamatta fluoriyhdisteitä), jotka kostean ilman tai veden kanssa kosketukseen joutuessaan muodostavat happamia höyryjä:

(a) 1754 kloorisulfonihappo, joka voi sisältää rikkitrioksidia, 1758 kromioksikloridi (kromyylikloridi), 1809 fosforitrikloridi, 1828 rikkikloridit, 1834 sulfuryylikloridi, 1836 tionyylikloridi, 2444 vanadiinitetrakloridi, 2692 booritribromidi (booribromidi), 2879 seleenioksikloridi;

(b) 1730 antimonipentakloridi, nestemäinen, 1731 antimonipentakloridiliuos, 1792 jodimonokloridi, 1808 fosforitribromidi, 1810 fosforioksikloridi (fosforyylikloridi), 1817 pyrosulfuryylikloridi, 1818 piitetrakloridi, 1827 tinatetrakloridi, vedetön, 1837 tiofosforyylikloridi, 1838 titaanitetrakloridi, 2443 vanadiinioksitrikloridi;

(c) 1731 antimonipentakloridiliuos.

2801

(jatk.) 13° Kiinteät vetysulfaatit:

(b) 2506 ammoniumvetysulfaatti (ammoniumbisulfaatti), 2509 kaliumvetysulfaatti (kaliumbisulfaatti).

14° Bromi tai bromiliuos:

1744 bromi, 1744 bromiliuos.

Huom: Näitä aineita koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2804).

15° Happamat epäorgaaniset aineet sulassa muodossa:

2576 fosforioksibromidi, sulassa muodossa.

16° Kiinteät epäorgaaniset happamat aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1905 seleenihappo, 3260 syövyttävä kiinteä aine, hapan, epäorgaaninen, n.o.s.;

(b) 1807 fosforipentoksidi (fosforihappoanhydridi), 3260 syövyttävä kiinteä aine, hapan, epäorgaaninen, n.o.s.;

(c) 2507 klooriplatinahappo (heksaklooriplatinahappo), kiinteä, 2578 fosforitrioksidi, 2834 fosforihapoke, 2865 hydroksyyliamiinisulfaatti, 2967 sulfamiinihappo, 3260 syövyttävä kiinteä aine, hapan, epäorgaaninen, n.o.s.

17° Nestemäiset epäorgaaniset happamat aineet ja niiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3264 syövyttävä neste, hapan, epäorgaaninen, n.o.s.;

(b) 1755 kromihappoliuos, 3264 syövyttävä neste, hapan, epäorgaaninen, n.o.s.;

(c) 1755 kromihappoliuos, 1805 fosforihappo, 2693 vetysulfiitti (bisulfiitti), vesiliuos, n.o.s., 3264 syövyttävä neste, hapan, epäorgaaninen, n.o.s.

Huom: 1463 kromitrioksidi, vedetön (kromihappo, kiinteä) on luokan 5.1 aine [ks. reunanumero 2501, 31° (b)].

Orgaaniset aineet

31° Kiinteät karboksyylihapot ja niiden anhydridit ja kiinteät halogenoidut karboksyylihapot ja niiden anhydridit:

(b) 1839 trikloorietikkahappo, 1938 bromietikkahappo;

(c) 2214 ftaalihappoanhydridi, yli 0,05 % maleiinihappoanhydridiä sisältävä, 2215 maleiinihappoanhydridi, 2698 tetrahydroftaalihappoanhydridit, yli 0,05 % maleiinihappoanhydridiä sisältävät, 2823 krotonhappo.

Huom: 1. Ftaalihappoanhydridi ja tetrahydroftaalihappoanhydridit, jotka sisältävät enintään 0,05 % maleiinihappoanhydridiä, eivät ole tämän luokan määräysten alaisia.

Huom: 2. Enintään 0,05 % maleiinihappoanhydridiä sisältävä ftaalihappoanhydridi, joka kuljetetaan tai jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa leimahduspistettään korkeammassa lämpötilassa, on luokan 3 aine [ks. reunanumero 2301, 61° (c)].

32° Nestemäiset karboksyylihapot ja niiden anhydridit ja nestemäiset halogenoidut karboksyylihapot ja niiden anhydridit:

(a) 2699 trifluorietikkahappo;

(b) 1. 1764 dikloorietikkahappo, 1779 muurahaishappo, 1940 tioglykolihappo, 2564 trikloorietikkahappoliuos, 2790 etikkahappoliuos, 50 80 paino- % happoa sisältävä;

2. 1715 etikkahappoanhydridi, 2218 akryylihappo, inhiboitu, 2789 jääetikka, 2789 etikkahappoliuos, yli 80 paino- % happoa sisältävä;

2801

(jatk.) (c) 1848 propionihappo, 2496 propionihappoanhydridi, 2511 2-klooripropionihappo (á-klooripropionihappo), 2531 metakryylihappo, inhiboitu, 2564 trikloorietikkahappoliuos, 2739 voihappoanhydridi, 2790 etikkahappoliuos, yli 25 mutta alle 50 paino- % happoa sisältävä, 2820 voihappo, 2829 kapronihappo.

Huom: Etikkahappoliuokset, jotka sisältävät enintään 10 paino- % puhdasta happoa, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

33° Booritrifluoridin kompleksiyhdisteet:

(a) 2604 booritrifluorididietyylieteraatti (booritrifluoridi-eetterikompleksi);

(b) 1742 booritrifluoridi-etikkahappokompleksi, 1743 booritrifluoridi-propionihappokompleksi.

Huom: 2965 booritrifluorididimetyylieteraatti on luokan 4.3 aine [ks. reunanumero 2471, 2° (a)].

34° Alkyylisulfoni- ja aryylisulfonihapot ja alkyylirikkihapot:

(b) 1803 fenolisulfonihappo, nestemäinen, 2305 nitrobentseenisulfonihappo, 2571 alkyylirikkihapot;

(c) 2585 alkyylisulfonihapot, kiinteät, enintään 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät, 2585 aryylisulfonihapot, kiinteät, enintään 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät, 2586 alkyylisulfonihapot, nestemäiset, enintään 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät, 2586 aryylisulfonihapot, nestemäiset, enintään 5 % vapaata rikkihappoa sisältävät.

Huom: 2583 alkyylisulfoni- ja aryylisulfonihapot, kiinteät ja 2584 alkyylisulfoni- ja aryylisulfonihapot, nestemäiset, jotka sisältävät yli 5 % vapaata rikkihappoa, kuuluvat kohtaan 1° (b).

35° Orgaaniset happohalogenidit:

(b) 1. 1716 asetyylibromidi, 1729 anisoyylikloridi, 1736 bentsoyylikloridi, 1765 diklooriasetyylikloridi, 1780 fumaryylikloridi, 1898 asetyylijodidi, 2262 dimetyylikarbamoyylikloridi (N,N-dimetyylikarbamoyylikloridi), 2442 triklooriasetyylikloridi, 2513 bromiasetyylibromidi, 2577 fenyyliasetyylikloridi, 2751 dietyylitiofosforyylikloridi, 2798 fenyylifosforidikloridi, 2799 fenyylifosforitiodikloridi.

2. 2502 valeryylikloridi;

(c) 2225 bentseenisulfonyylikloridi.

36° Alkyylikloorisilaanit ja aryylikloorisilaanit, joiden leimahduspiste on yli 61 °C:

(b) 1728 amyylitrikloorisilaani, 1753 kloorifenyylitrikloorisilaani, 1762 sykloheksenyylitrikloorisilaani, 1763 sykloheksyylitrikloorisilaani, 1766 dikloorifenyylitrikloorisilaani, 1769 difenyylidikloorisilaani, 1771 dodekyylitrikloorisilaani, 1781 heksadekyylitrikloorisilaani, 1784 heksyylitrikloorisilaani, 1799 nonyylitrikloorisilaani, 1800 oktadekyylitrikloorisilaani, 1801 oktyylitrikloorisilaani, 1804 fenyylitrikloorisilaani, 2434 dibentsyylidikloorisilaani, 2435 etyylifenyylidikloorisilaani, 2437 metyylifenyylidikloorisilaani, 2987 kloorisilaanit, syövyttävät, n.o.s.

Huom: Kloorisilaanit, jotka veden tai kostean ilman kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, kuuluvat luokkaan 4.3 (ks. reunanumero 2471, 1°).

37° Alkyylikloorisilaanit ja aryylikloorisilaanit, joiden leimahduspiste on 23 61 °C:

(b) 1724 allyylitrikloorisilaani, stabiloitu, 1747 butyylitrikloorisilaani, 1767 dietyylidikloorisilaani, 1816 propyylitrikloorisilaani, 2986 kloorisilaanit, syövyttävät, palavat, n.o.s.

Huom: Kloorisilaanit, jotka veden tai kostean ilman kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja, kuuluvat luokkaan 4.3 (ks. reunanumero 2471, 1°).

38° Alkyylifosforihapot:

(c) 1718 butyylifosfaatti, 1793 isopropyylifosfaatti, 1902 di-iso-oktyylifosfaatti, 819 amyylifosfaatti.

39° Kiinteät orgaaniset happamat aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2430 alkyylifenolit, kiinteät, n.o.s. (mukaan lukien C2...C12 homologit), 3261 syövyttävä kiinteä aine, hapan, orgaaninen, n.o.s.;

2801

(jatk.) (b) 2430 alkyylifenolit, kiinteät, n.o.s. (mukaan lukien C2...C12 homologit), 2670 syanuurikloridi, 3261 syövyttävä kiinteä aine, hapan, orgaaninen, n.o.s.;

(c) 2430 alkyylifenolit, kiinteät, n.o.s. (mukaan lukien C2...C12 homologit), 3261 syövyttävä kiinteä aine, hapan, orgaaninen, n.o.s.

40° Nestemäiset orgaaniset happamat aineet ja niiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3145 alkyylifenolit, nestemäiset, n.o.s. (mukaan lukien C2...C12 homologit), 3265 syövyttävä neste, hapan, orgaaninen, n.o.s.;

(b) 3145 alkyylifenolit, nestemäiset, n.o.s. (mukaan lukien C2...C12 homologit), 3265 syövyttävä neste, hapan, orgaaninen, n.o.s.;

(c) 3145 alkyylifenolit, nestemäiset, n.o.s. (mukaan lukien C2...C12 homologit), 3265 syövyttävä neste, hapan, orgaaninen, n.o.s.

B. Emäksiset aineet

Epäorgaaniset aineet

41° Emäksiset kiinteät alkaalimetalliyhdisteet:

(b) 1813 kaliumhydroksidi, kiinteä (kaustinen potaska), 1823 natriumhydroksidi, kiinteä (kaustinen sooda), 1825 natriummonoksidi (natriumoksidi), 2033 kaliummonoksidi, (kaliumoksidi), 2678 rubidiumhydroksidi, 2680 litiumhydroksidi monohydraatti, 2682 cesiumhydroksidi;

(c) 1907 natronkalkki, yli 4 % natriumhydroksidia sisältävä, 3253 dinatriumtrioksisilikaattipentahydraatti (natriummetasilikaattipentahydraatti).

Huom: Natronkalkki, joka sisältää enintään 4 % natriumhydroksidia, ei ole tämän direktiivin määräysten alainen.

42° Emäksisten aineiden liuokset:

(b) 1814 kaliumhydroksidiliuos (kalilipeä), 1819 natriumaluminaattiliuos, 1824 natriumhydroksidiliuos (natronlipeä), 2677 rubidiumhydroksidiliuos, 2679 litiumhydroksidiliuos, 2681 cesiumhydroksidiliuos, 2797 akkuneste, alkaalinen, 1719 syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.;

(c) 1814 kaliumhydroksidiliuos (kalilipeä), 1819 natriumaluminaattiliuos, 1824 natriumhydroksidiliuos (natronlipeä), 2677 rubidiumhydroksidiliuos, 2679 litiumhydroksidiliuos, 2681 cesiumhydroksidiliuos, 1719 syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.

43° Ammoniakkiliuokset:

(c) 2672 ammoniakkiliuos, vesiliuos, jonka suhteellinen tiheys 15 °C lämpötilassa on 0,88 0,957 ja joka sisältää yli 10 % mutta enintään 35 % ammoniakkia.

Huom: 1. Ammoniakkiliuokset, jotka sisältävät yli 35 % ammoniakkia, ovat luokan 2 aineita [ks. reunanumero 2201, 9° (at)].

Huom: 2. Ammoniakkiliuokset, jotka sisältävät enintään 10 % ammoniakkia, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

44° Hydratsiini ja sen vesiliuokset:

(a) 2029 hydratsiini, vedetön;

(b) 2030 hydratsiinihydraaatti tai, 2030 hydratsiinin vesiliuos, joka sisältää 37 64 paino-% hydratsiinia.

Huom: 3293 hydratsiiniliuos, joka sisältää alle 37 paino-% hydratsiinia, on luokan 6.1 aine [ks. reunanumero 2601, 65° (c)].

2801

(jatk.) 45° Sulfidit ja vetysulfidit ja niiden vesiliuokset:

(b) 1. 1847 kaliumsulfidi, vähintään 30 % kidevettä sisältävä, 1849 natriumsulfidi, vähintään 30 % kidevettä sisältävä, 2818 ammoniumpolysulfidiliuos, 2949 natriumvetysulfidi, vähintään 25 % kidevettä sisältävä;

2. 2683 ammoniumsulfidiliuos;

(c) 2818 ammoniumpolysulfidiliuos.

Huom: 1382 vedetön kaliumsulfidi ja 1385 vedetön natriumsulfidi sekä niiden hydraatit, jotka sisältävät alle 30 % kidevettä, ja 2318 natriumvetysulfidi, joka sisältää vähemmän kuin 25 % kidevettä, ovat luokan 4.2 aineita [ks. reunanumero 2431, 13° (b)].

46° Kiinteät epäorgaaniset emäksiset aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3262 epäorgaaninen syövyttävä kiinteä aine, emäksinen, n.o.s.;

(b) 3262 epäorgaaninen syövyttävä kiinteä aine, emäksinen, n.o.s.;

(c) 3262 epäorgaaninen syövyttävä kiinteä aine, emäksinen, n.o.s.

47° Nestemäiset epäorgaaniset emäksiset aineet ja niiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3266 epäorgaaninen syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.;

(b) 3266 epäorgaaninen syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.;

(c) 3266 epäorgaaninen syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.

Orgaaniset aineet

51° Tetra-alkyyliammoniumhydroksidit:

(b) 1835 tetrametyyliammoniumhydroksidi.

52° Kiinteät amiinit ja polyamiinit:

(a) 3259 amiinit, kiinteät, syövyttävät, n.o.s. tai, 3259 polyamiinit, kiinteät, syövyttävät, n.o.s.;

(b) 3259 amiinit, kiinteät, syövyttävät, n.o.s. tai, 3259 polyamiinit, kiinteät, syövyttävät, n.o.s.;

(c) 2280 heksametyleenidiamiini, kiinteä, 2579 piperatsiini (dietyleenidiamiini), 3259 amiinit, kiinteät, syövyttävät, n.o.s. tai, 3259 polyamiinit, kiinteät, syövyttävät, n.o.s.

53° Nestemäiset amiinit ja polyamiinit sekä aminoalkoholit, jotka ovat erittäin syövyttäviä tai syövyttäviä ja joiden leimahduspiste on yli 61 °C:

(a) 2735 amiinit, nestemäiset, syövyttävät, n.o.s. tai, 2735 polyamiinit, nestemäiset, syövyttävät, n.o.s.;

(b) 1761 kuparietyleenidiamiiniliuos, 1783 heksametyleenidiamiiniliuos, 2079 dietyleenitriamiini, 2259 trietyleenitetramiini, 2735 amiinit, nestemäiset, syövyttävät, n.o.s. tai, 2735 polyamiinit, nestemäiset, syövyttävät, n.o.s.;

(c) 1761 kuparietyleenidiamiiniliuos, 1783 heksametyleenidiamiiniliuos, 2269 3,3'-iminobispropyyliamiini (bisaminopropyyliamiini, dipropyleenitriamiini), 2289 isoforonidiamiini, 2320 tetraetyleenipentamiini, 2326 trimetyylisykloheksyyliamiini, 2327 trimetyyliheksametyleenidiamiinit, 2491 etanoliamiini, 2491 etanoliamiiniliuos, 2542 tributyyliamiini, 2565 disykloheksyyliamiini, 2815 N-aminoetyylipiperatsiini, 3055 2-(2-aminoetoksi)etanoli, 2735 amiinit, nestemäiset, syövyttävät, n.o.s. tai, 2735 polyamiinit, nestemäiset, syövyttävät, n.o.s.

2801

(jatk.) 54° Nestemäiset amiinit ja polyamiinit, jotka ovat erittäin syövyttäviä tai syövyttäviä ja joiden kiehumispiste on yli 35 °C:

(a) 2734 amiinit, nestemäiset, syövyttävät, palavat, n.o.s. tai 2734 polyamiinit, nestemäiset, syövyttävät, palavat, n.o.s.;

(b) 1604 etyleenidiamiini, 2051 2-dimetyyliaminoetanoli, 2248 di-n-butyyliamiini, 2258 1,2-propyleenidiamiini, 2264 N,N-dimetyylisykloheksyyliamiini, 2357 sykloheksyyliamiini, 2619 bentsyylidimetyyliamiini, 2685 N,N-dietyylietyleenidiamiini, 2734 amiinit, nestemäiset, syövyttävät, palavat, n.o.s. tai 2734 polyamiinit, nestemäiset, syövyttävät, palavat, n.o.s.

55° Kiinteät orgaaniset emäksiset aineet ja niiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3263 orgaaninen syövyttävä kiinteä aine, emäksinen, n.o.s.;

(b) 3263 orgaaninen syövyttävä kiinteä aine, emäksinen, n.o.s.;

(c) 3263 orgaaninen syövyttävä kiinteä aine, emäksinen, n.o.s.

56° Nestemäiset orgaaniset emäksiset aineet ja niiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3267 orgaaninen syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.;

(b) 3267 orgaaninen syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.;

(c) 3267 orgaaninen syövyttävä neste, emäksinen, n.o.s.

C. Muut syövyttävät aineet

61° Kloriitti- ja hypokloriittiliuokset:

(b) 1791 hypokloriittiliuos, vähintään 16 % aktiivista klooria sisältävä, 1908 kloriittiliuos, vähintään 16 % aktiivista klooria sisältävä;

(c) 1791 hypokloriittiliuos, yli 5 % mutta alle 16 % aktiivista klooria sisältävä, 1908 kloriittiliuos, yli 5 % mutta alle 16 % aktiivista klooria sisältävä.

Huom: 1. Kloriitti ja hypokloriittiliuokset, jotka sisältävät enintään 5 % aktiivista klooria, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

Huom: 2. Kiinteät kloriitit ja hypokloriitit ovat luokan 5.1 aineita (ks. reunanumero 2501, 14°, 15° ja 29°).

62° Kloorifenolaatit ja fenolaatit:

(c) 2904 kloorifenolaatit, nestemäiset tai 2904 fenolaatit, nestemäiset, 2905 kloorifenolaatit, kiinteät tai 2905 fenolaatit, kiinteät.

63° Formaldehydiliuokset:

(c) 2209 formaldehydiliuos, vähintään 25 % formaldehydiä sisältävä.

Huom: 1. 1198 formaldehydin liuos, palava, on luokan 3 aine [ks. reunanumero 2301, 33° (c)].

Huom: 2. Formaldehydin liuokset, jotka sisältävät alle 25 % formaldehydiä ja joiden leimahduspiste on yli 61 °C, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

64° Klooriformiaatit ja klooritioformiaatit:

(a) 1739 bentsyyliklooriformiaatti;

(b) 2826 etyyliklooritioformiaatti.

Huom: Klooriformiaatit, jotka ovat ominaisuuksiltaan ensisijaisesti myrkyllisiä, ovat luokan 6.1 aineita (ks. reunanumero 2601, 10°, 17°, 27° ja 28°).

2801

(jatk.) 65° Kiinteät syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1759 syövyttävä kiinteä aine, n.o.s.;

(b) 1770 difenyylimetyylibromidi, 1759 syövyttävä kiinteä aine, n.o.s., 3147 väriaine, kiinteä, syövyttävä, n.o.s. tai 3147 väriaineen puolivalmiste, kiinteä, syövyttävä, n.o.s., 3244 kiinteä aine sisältäen syövyttävää nestettä, n.o.s.;

Huom: Kiinteiden aineiden, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia, ja syövyttävien nesteiden seokset voidaan kuljettaa tunnusnumeron 3244 mukaisin ehdoin soveltamatta niihin reunanumero 2800 (3) luokituskriteereitä edellyttäen, ettei näkyvää nestettä ole havaittavissa kuormaamisen aikana tai kuljetusyksikköä suljettaessa. Jokaisen pakkauksen on vastattava rakennemallia, joka on läpäissyt ryhmää (b) vastaavan tiiviystestin.

(c) 2803 gallium, 1759 syövyttävä kiinteä aine, n.o.s., 3147 väriaine, kiinteä, syövyttävä, n.o.s. tai 3147 väriaineen puolivalmiste, kiinteä, syövyttävä, n.o.s.

Huom: 2803 galliumia koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2807 (4)].

66° Nestemäiset syövyttävät aineet ja näiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 1760 syövyttävä neste, n.o.s., 1903 desinfiointiaine, nestemäinen, syövyttävä, n.o.s.;

(b) 2226 bentsotrikloridi (trikloorimetyylibentseeni), 2705 1-pentoli (3-metyyli-2-penteeni-4-yyni-1-oli), 3066 maali (mukaan lukien maali, lakka, petsiaine, Osellakka, vernissa, kiillote, nestemäinen täyteaine ja peruslakka) tai 3066 maalien kaltaiset aineet (mukaan lukien maalien ohenteet ja liuotinaineet), 1760 syövyttävä neste, n.o.s., 1903 desinfiointiaine, nestemäinen, syövyttävä, n.o.s., 2801 väriaine, nestemäinen, syövyttävä, n.o.s. tai 2801 väriaineen puolivalmiste, nestemäinen, syövyttävä, n.o.s.;

(c) 2809 elohopea, 3066 maali (mukaan lukien maali, lakka, petsiaine, Osellakka, vernissa, kiillote, nestemäinen täyteaine ja peruslakka) tai 3066 maalien kaltaiset aineet (mukaan lukien maalien ohenteet ja liuotinaineet), 1760 syövyttävä neste, n.o.s., 1903 desinfiointiaine, nestemäinen, syövyttävä, n.o.s., 2801 väriaine, nestemäinen, syövyttävä, n.o.s. tai 2801 väriaineen puolivalmiste, nestemäinen, syövyttävä, n.o.s.

Huom: 1. 2809 elohopeaa koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2807 (4)].

Huom: 2. Tämän direktiivin muissa kohdissa nimeltä mainittuja aineita ei saa kuljettaa 3066 maalien tai 3066 maalien kaltaisten aineiden nimikkeellä.

Aineet, joita kuljetetaan tällä nimikkeellä, saavat sisältää enintään 20 % nitroselluloosaa edellyttäen, että nitroselluloosan typpipitoisuus on enintään 12,6 % kuivapainosta.

67° Palavat, kiinteät syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2921 syövyttävä kiinteä aine, palava, n.o.s.;

(b) 2921 syövyttävä kiinteä aine, palava, n.o.s.

68° Palavat, nestemäiset syövyttävät aineet ja näiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joiden kiehumispiste on yli 35 °C ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2920 syövyttävä neste, palava, n.o.s.;

(b) 2920 syövyttävä neste, palava, n.o.s.

2801

(jatk.) 69° Kiinteät syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), itsestään kuumenevat, joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3095 syövyttävä kiinteä aine, itsestään kuumeneva, n.o.s.;

(b) 3095 syövyttävä kiinteä aine, itsestään kuumeneva, n.o.s.

70° Nestemäiset syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), itsestään kuumenevat, joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3301 syövyttävä neste, itsestään kuumeneva, n.o.s.;

(b) 3301 syövyttävä neste, itsestään kuumeneva, n.o.s.

71° Kiinteät syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3096 syövyttävä kiinteä aine, veden kanssa reagoiva, n.o.s.;

(b) 3096 syövyttävä kiinteä aine, veden kanssa reagoiva, n.o.s.

Huom: Termi "veden kanssa reagoiva" tarkoittaa ainetta, joka veden kanssa koske tukseen joutuessaan kehittää palavia kaasuja.

72° Nestemäiset syövyttävät aineet ja näiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja ja joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3094 syövyttävä neste, veden kanssa reagoiva, n.o.s.;

(b) 3094 syövyttävä neste, veden kanssa reagoiva, n.o.s.

Huom: Termi "veden kanssa reagoiva" tarkoittaa ainetta, joka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittää palavia kaasuja.

73° Kiinteät syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), hapettavat, joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3084 syövyttävä kiinteä aine, hapettava, n.o.s.;

(b) 3084 syövyttävä kiinteä aine, hapettava, n.o.s.

74° Nestemäiset syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), hapettavat, joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 3093 syövyttävä neste, hapettava, n.o.s.;

(b) 3093 syövyttävä neste, hapettava, n.o.s.

75° Kiinteät syövyttävät aineet ja näiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), myrkylliset, joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2923 syövyttävä kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 2923 syövyttävä kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 2923 syövyttävä kiinteä aine, myrkyllinen, n.o.s.

76° Nestemäiset syövyttävät aineet ja näiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), myrkylliset, joita ei voi luokitella muihin ryhmänimikkeisiin:

(a) 2922 syövyttävä neste, myrkyllinen, n.o.s.;

(b) 2922 syövyttävä neste, myrkyllinen, n.o.s.;

(c) 2922 syövyttävä neste, myrkyllinen, n.o.s.

2801

(jatk.) D. Syövyttäviä aineita sisältävät esineet

81° Akut:

(c) 2794 nesteakut, happoa sisältävät, sähkövaraaja, 2795 nesteakut, alkaaliset, sähkövaraaja, 2800 nesteakut, vuotamaton, sähkövaraaja, 3028 kuiva-akut, kiinteää kaliumhydroksidia sisältävät, sähkövaraaja.

Huom: 1. Näitä esineitä koskevat erityispakkausmääräykset [ks. reunanumero 2807 (5)].

Huom: 2. Akkuja (tunnusnumero 2800) voidaan pitää vuotamattomina edellyttäen, että ne läpäisevät jäljempänä kuvatut vibraatio- ja paine-erokokeet siten, ettei akusta pääse nestettä ulos.

Vibraatiokoe: Akku kiinnitetään lujasti vibraatiolaitteen testialustalle. Kokeessa käytetään yksinkertaista sini-muotoista liikettä, jonka amplitudi on 0,8 mm (kokonaisheilahdus 1,6 mm). Taajuutta vaihdetaan portaittain 10 Hz:stä 55 Hz:iin 1 Hz askelin. Koko taajuussarja molempiin suuntiin suoritetaan 95 ± 5 minuutissa akun jokaiselle kiinnityssuunnalle (vibraatiosuunnalle). Akku testataan kolmessa toisiaan vastaan kohtisuorassa asennossa (mukaan lukien asento, jossa akun täyttö ja mahdollinen huohotusaukko ovat ylösalaisin) vastaavalla kestoajalla.

Paine-erokoe: Vibraatiotestin jälkeen akkua pidetään 6 tuntia 24 ± 4 °C lämpötilassa vähintään 88 kPa paine-eron alaisuudessa. Akku testataan kolmessa toisiaan vastaan kohtisuorassa asennossa (mukaan lukien asento, jossa akun täyttö ja mahdollinen huohotusaukko ovat ylösalaisin), kussakin asennossa vähintään 6 tunnin ajan.

82° Muut syövyttäviä aineita sisältävät esineet:

1774 sammuttajien panokset, syövyttävä neste, 2028 savupommi, ei-räjähtävä, syövyttävää nestettä sisältävä, ei sisällä sytytintä.

E. Tyhjät pakkaukset

91° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset mukaan lukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt, tyhjät säiliökontit sekä irtokuljetuksissa käytetyt tyhjät ajoneuvot ja tyhjät pienkontit, jotka ovat sisältäneet luokan 8 aineita.

2801a Tämän liitteen ja liitteen B tämän luokan määräyksiä ei sovelleta:

(1) Aineluettelon kohtien 1° 5°, 7° 13°, 16°, 17°, 31° 47°, 51° 56° ja 61° 76° aineisiin, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) kuuluvat aineet:

Nestemäiset: enintään 100 ml sisäpakkausta kohden ja enintään 400 ml kollia kohden;

Kiinteät: enintään 500 g sisäpakkausta kohden ja enintään 2 kg kollia kohden.

(b) Aineluettelon eri kohtien ryhmään (b) kuuluvat aineet:

Nestemäiset: enintään 1 litra sisäpakkausta kohden ja enintään 4 litraa kollia kohden;

Kiinteät: enintään 3 kg sisäpakkausta kohden ja enintään 12 kg kollia kohden.

(c) Aineluettelon ryhmään (c) kuuluvat aineet:

Nestemäiset: enintään 3 litraa sisäpakkausta kohden ja enintään 12 litraa kollia koh den;

Kiinteät: enintään 6 kg sisäpakkausta kohden ja enintään 24 kg kollia kohden.

Nämä ainemäärät tulee kuljettaa pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3538 määräykset.

Pakkaamisessa on noudatettava reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) yleisiä pakkausmääräyksiä.

(2) Aineluettelon kohdan 81° vuotamattomiin akkuihin (tunnusnumero 2800), jos niistä ei 55 °C lämpötilassa elektrolyyttiä vuoda ulos akkukotelon vahingoittuessa tai säröillessä ja jotka eivät sisällä vapaata nestettä ja jos niiden navat on kuljetuspakkauksessa suojattu oikosululta.

(3) Esineisiin ja instrumentteihin, jotka sisältävät enintään 1 kg kohdan 66° (c) elohopeaa.

2. Määräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2802 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia ellei tiettyjä aineita koskevissa erityispakkausmääräyksissä, reunanumeroissa 2803 2808, toisin mainita.

(2) Suurpakkausten (IBC) on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(3) Reunanumeroiden 2800 (3) (b), 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavanlaisia pakkauksia on käytettävä:

Pakkausryhmän I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "X": aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) kuuluville erittäin syövyttäville aineille;

pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X", tai pakkausryhmän II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y": aineluettelon eri kohtien ryhmään (b) kuuluville syövyttäville aineille; ja

pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X", tai pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y": aineluettelon eri kohtien ryhmään (c) kuuluville lievästi syövyttäville aineille.

Huom: Luokan 8 aineiden kuljettamisesta säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa sekä tämän luokan kiinteiden aineiden kuljettamisesta irrallisena, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2803 Aineluettelon kohdan 6° fluorivety ja sen yli 85 % fluorivetyä sisältävät vesiliuokset on pakattava hiiliteräksestä tai sopivasta seostetusta teräksestä tehtyyn paineastiaan. Seuraavanlaisia paineastioita saa käyttää:

(a) pulloja, joiden tilavuus on enintään 150 litraa;

(b) astioita, joiden tilavuus on vähintään 100 mutta enintään 1 000 litraa (esimerkiksi sylinterimäiset vieritysvanteilla varustetut astiat tai jalaksilla varustetut astiat).

Paineastioiden tulee täyttää luokan 2 asianomaiset määräykset (ks. reunanumerot 2211, 2213 (1) ja (2), 2215, 2216 ja 2218).

Paineastian seinämän paksuuden tulee olla vähintään 3 mm.

Ennen käyttöönottoa paineastialle on suoritettava nestepainekoe vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) paineella. Painekoe on uusittava joka kahdeksas vuosi ja sen yhteydessä on suoritettava paineastialle sekä sisäpuolinen tarkastus että varusteiden tarkastus. Lisäksi on kahden vuoden välein sopivin laittein (esimerkiksi ultraäänilaittein) tarkastettava, että paineastiassa ei ole syöpymiä, ja varmistettava, että varusteet ovat kunnossa.

Painekokeet ja tarkastukset on suoritettava teknisen tarkastuskeskuksen hyväksymän asiantuntijan valvonnassa.

Astian täytös saa olla fluorivedylle ja fluorivedyn vesiliuoksille enintään 0,84 kg litraa kohti.

2804 (1) Aineluettelon kohdan 14° bromi ja bromiliuos on pakattava lasisiin sisäpakkauksiin enintään 2,5 litraa kuhunkin tai polyvinylideenifluoridista (PVDF) valmistettuihin sisäpakkauksiin enintään 15 litraa kuhunkin. Nämä on pakattava reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, jotka on testattava ja hyväksyttävä lisäyksessä A.5 pakkausryhmän I pakkauksille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

2804

(jatk.) (2) Bromia, jonka vesipitoisuus on pienempi kuin 0,005 % tai välillä 0,005 0,2 %, edellyttäen, että on ryhdytty toimenpiteisiin astian vuorauksen syöpymisen estämiseksi, saa pakata myös jäljempänä mainitut ehdot täyttäviin astioihin:

(a) astian tulee olla tehty teräksestä ja vuorattu tiiviisti lyijyllä tai muulla yhtä hyvin suojaavalla aineella sekä varustettu ilmatiiviillä sulkemislaitteella; monel-metallista tai nikkelistä tehtyjä sekä nikkelillä vuorattuja astioita saa myös käyttää;

(b) astian tilavuus saa olla enintään 450 l;

(c) astian täyttöaste tilavuudesta laskettuna saa olla enintään 92 % tai 2,86 kg litraa kohti;

(d) astian tulee olla hitsattu ja mitoitettu kestämään vähintään 2,1 MPa (21 bar) suunnittelupaine (ylipaine). Valmistusmateriaalien ja työnlaadun suhteen on noudatettava luokan 2 asianomaisia määräyksiä [(ks. reunanumero 2211 (1)]. Vuoraamattoman teräsastian käyttöönottokokeessa on noudatettava luokan 2 asianomaisia määräyksiä [(ks. reunanumerot 2215 (1) ja 2216 (1)];

(e) sulkemislaitteen tulee olla sellainen, että se mahdollisimman vähän ulottuu astian vaipan ulkopuolelle ja se on varustettava suojakuvulla. Sulkemislaite ja suojakupu on varustettava tiivisteellä, joka kestää bromin syövyttävän vaikutuksen. Sulkemislaitteiden tulee sijaita astian yläosassa siten, että ne eivät missään tapauksessa voi joutua jatkuvaan kosketukseen nesteen kanssa;

(f) astian tulee olla varustettu sellaisilla laitteilla, jotka varmistavat astian pystyssä pysymisen käsittelyn aikana. Astian yläosassa tulee olla renkaat tms. laitteet, jotka tekevät astian käsittelyn mahdolliseksi ja jotka on koestettu vähintään kaksinkertaisella hyötykuormalla.

(3) Ennen käyttöönottoa on edellä kohdassa (2) tarkoitetulle astialle suoritettava tiiviyskoe vähintään 200 kPa (2 bar) ylipaineella. Tämä koe on uusittava joka toinen vuosi ja samalla on suoritettava aina astian sisäpuolinen tarkastus ja taaran tarkastus. Painekokeet ja tarkastukset on suoritettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan valvonnassa.

(4) Kohdan (2) tarkoittamaan astiaan on merkittävä selvästi ja pysyvästi:

(a) valmistajan nimi tai tehtaan merkki ja astian numero;

(b) sanat "Bromi, Bromine";

(c) astian taara ja täytetyn astian suurin sallittu massa;

(d) käyttöönottotarkastuksen ja viimeisimmän tarkastuksen ajankohta (kuukausi ja vuosi);

(e) tarkastuksen suorittaneen asiantuntijan leima.

2805 (1) Aineluettelossa eri kohtien ryhmään (a) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin terästynnyreihin;

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin alumiinitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin teräskanistereihin; tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin kiinteäpäätyisiin muovitynnyreihin, joiden tilavuus saa olla enintään 60 l, tai kiinteäpäätyisiin muovikanistereihin; tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on lasinen, muovinen tai metallinen sisäpakkaus; tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin.

Huom 1 kohtaan (d): Aineluettelon kohdan 2° (a) typpihapon ja kohdan 7° (a) fluorivetyhapon vesiliuosten kuljetukseen tarkoitettuja pakkauksia saa käyttää enintään 2 vuoden ajan laskettuna pakkauksen valmistumisajankohdasta.

Huom 2 kohtiin (f) ja (g): Lasisia astioita tai sisäpakkauksia ei saa käyttää aineluettelon kohtien 7° (a), 8° (a) tai 33° (a) fluoridien kuljetukseen.

2805

(jatk.) (2) Reunanumeron 2800 (5) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3520 tarkoittamiin teräs-, reunanumeron 3521 alumiini-, reunanumeron 3523 vaneri-, reunanumeron 3525 pahvi- tai reunanumeron 3526 muovitynnyreihin, tai irrotettavapäätyisiin reunanumeron 3522 teräs- tai reu- nanumeron 3526 muovikanistereihin joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki; tai

(b) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa on yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki.

2806 (1) Aineluettelossa eri kohtien ryhmään (b) kuuluvat aineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin,

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista, tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin.

Huom 1 kohtiin (a), (b), (c) ja (d): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin ja kanistereihin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3553, 3554 ja 3560).

Huom 2 kohtaan (d): Aineluettelon kohdan 2° (b) typpihapon, joka sisältää yli 55 prosenttia puhdasta happoa, ja kohdan 7° (b) fluorivetyhapon vesiliuosten kuljetukseen tarkoitettuja pakkauksia saa käyttää enintään 2 vuoden ajan laskettuna pakkauksen valmistamisajankohdasta.

Huom 3 kohtiin (f) ja (g): Lasisia astioita tai sisäpakkauksia ei saa käyttää aineluettelon kohtien 7° (b), 8° (b), 9° (b), 10° (b) tai 33° (b) fluoridien kuljetukseen.

(2) Aineluettelossa eri kohtien ryhmään (b) kuuluvat aineet, joiden höyrynpaine 50 °C:ssa on enintään 110 kPa (1,10 bar), saa pakata myös reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (jäykkä, muovinen sisäastia).

(3) Reunanumeron 2800 (5) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki, tai

(b) reunanumeron 3533 tarkoittamiin vedenkestäviin tekstiili-, reunanumeron 3534 kudottuihin muovi-, reunanumeron 3535 muovi- tai reunanumeron 3536 paperisäkkeihin edellyttäen, että aineet kuljetetaan joko kokokuormana tai säkit on kiinnitetty lujasti kuormalavoille, tai

(c) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (taipuisa muovinen sisäastia), reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin, tai

(d) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkehin, 13H1, 13L1 ja 13M1 tyyppisiä suursäkkejä lukuun ottamatta edellyttäen, että aineet kuljetetaan kokokuormana tai suursäkit on kuormattu kuormalavoille.

(4) Aineluettelon kohdan 82° esineet on pakattava seuraavasti:

(a) 1774 syövyttävää nestettä sisältävät sammuttajien panokset reunanumeron 3527, 3528 tai 3529 tarkoittamiin puulaatikkoihin tai reunanumeron 3530 tarkoittamiin pahvilaatikoihin tai reunanumeron 3531 tarkoittamiin 4H1 tyyppisiin solumuovilaatikoihin.

2806

(jatk.) (b) 2028 savupommit, ei-räjähtävät, syövyttävää nestettä sisältävät, jotka eivät sisällä sytytintä, yksittäin sulloaineen kanssa laatikkoihin, putkiin tai lokeroidun laatikon lokeroon asetettuna reunanumeron 3527, 3528 tai 3529 tarkoittamiin puulaatikoihin tai reunanumeron 3532 tarkoittamiin 4 A tyypin teräslaatikoihin.

2807 (1) Aineluettelossa eri kohtien ryhmään (c) kuuluvat aineet lukuun ottamatta aineluetton kohdan 65° (c) galliumia ja 66° (c) elohopeaa on pakattava:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin, tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin, tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin, tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai -kanistereihin, tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin, tai

(h) reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin.

Huom kohtiin (a), (b), (c), (d) ja (h): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin, kanistereihin ja peltipakkauksiin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3552 3554 ja 3560).

(2) Lukuun ottamatta aineluetton kohdan 65° (c) galliumia ja 66° (c) elohopeaa aineluettelossa (reunanumero 2801) ryhmään (c) kuuluvat aineet, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on enintään 110 kPa (1,10 bar), saa pakata myös reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin, muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (jäykkä, muovinen sisäastia).

(3) Reunanumeron 2800 (5) tarkoittamat kiinteät aineet saa pakata myös:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3525 pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki, tai

(b) reunanumeron 3533 tarkoittamiin vedenkestäviin tekstiili-, reunanumeron 3534 kudottuihin muovi-, reunanumeron 3535 muovi- tai reunanumeron 3536 vedenkestäviin paperisäkkeihin, tai

(c) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin, 13H1, 13L1 ja 13M1 tyyppisiä suursäkkejä lukuun ottamatta, reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin (taipuisa, muovinen sisäastia), reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin.

(4)

(a) Aineluettelon kohdan 65° (c) gallium ja aineluettelon kohdan 66° (c) elohopea on pakattava reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin. Näissä pakkausyhdistelmissä saa olla lasista, posliinista, savesta tai muovista tehty sisäpakkaus, jonka nettomassa on enintään 10 kg.

Seuraavia ulkopakkauksia saa käyttää:

reunanumeron 3527 tarkoittamia puisia-,

reunanumeron 3528 tarkoittamia vaneri-,

reunanumeron 3529 tarkoittamia puupohjaisesta levystä tehtyjä,

2807

(jatk.) reunanumeron 3530 tarkoittamia pahvi- ja

reunanumeron 3531 tarkoittamia muovilaatikoita,

irrotettavapäätyisiä reunanumeron 3520 tarkoittamia tarkoittamia terästynnyreitä,

irrotettavapäätyisiä reunanumeron 3522 tarkoittamia teräskanistereita,

reunanumeron 3523 tarkoittamia vaneri-,

reunanumeron 3525 tarkoittamia pahvi- tai

reunanumeron 3526 tarkoittamia irrotettavapäätyisiä muovitynnyreitä.

(b) Elohopean saa myös pakata hitsattuihin teräspulloihin, joissa on holvattu sisäpohja. Sulkimena tulee olla kartiomaisilla kierteillä varustettu tulppa ja suuaukon halkaisija saa olla enintään 20 mm.

(5)

(a) Lukuun ottamatta vuotamattomia nesteakkuja on aineluettelon kohdan 81° esineet oltava lujasti kiinnitettyinä inerttiä sulloainetta käyttäen tai muulla vastaavalla tavalla puulaatikoihin, muovilaatikoihin tai puiseen rimahäkkiin. Akut on suojattava oikosululta.

(b) Vuotamattomat akut (tunnusnumero 2800) on suojattava oikosululta ja pakattava turvallisesti vahvaan ulkopakkaukseen.

Huom: Vuotamattomat akut, jotka ovat mekaanisen tai elektronisen laitteen osa ja välttämätömiä sen toiminnalle, on tukevasti kiinnitettävä laitteen akulle varattuun paikkaan ja suojattava vahingoittumiselta ja oikosululta.

(c) Aineluettelon kohdan 81° esineitä saa kuljettaa kuormalavoilla. Jos akut on pinottu, on kerrokset erotettava toisistaan sähköä johtamattomalla kerroksella. Akkujen navat eivät saa missään olosuhteissa tukea päällä olevia yksiköitä. Akut on suojattava oikosululta. Jokaista akkua ei tarvitse varustaa merkinnöin ja varoituslipukkein, jos kuormalavalle kuormattu kuorma on varustettu merkinnöin ja varoituslipukkein.

2808 Aineluettelon kohdan 61° 1791 hypokloriittiliuosta sisältävät pakkaukset mukaan lukien suurpakkaukset on varustettava reunanumeron 3500 (8) tai 3601 (6) tarkoittamalla paineentasauslaitteella.

2809 Aineluettelon kohdan 15° sulaa fosforioksibromidia saa kuljettaa vain säiliöajoneuvossa (ks. lisäys B.1a) tai säiliökontissa (ks. lisäys B.1b).

2810 3. Yhteenpakkaaminen

2811 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Tämän luokan aineluettelon eri kohtien aineita saa pakata keskenään ja/tai sellaisten tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia [ks. reunanumero 2800 (8)], reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään edellyttäen, että ne eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Kutakin 8 luokan nestemäistä ainetta saa yhdessä sisäpakkauksessa olla enintään 3 litraa ja/tai kiinteää ainetta enintään 5 kg.

(3) Aineluettelon kohdan 4° aineita ei saa pakata yhteen muiden tavaroiden kanssa lukuun ottamatta luokan 5.1 (reunanumero 2501) kohdan 3° aineita. Aineluettelon kohtien 6° ja 14° aineita ei saa pakata yhteen muiden tavaroiden kanssa

(4) Aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) kuuluvia aineita ei saa pakata yhteen luokkien 1, 5.2 ja 7 aineiden ja esineiden kanssa.

2811

(jatk.) (5) Mikäli jäljempänä ei ole toisin määrätty, aineluettelon eri kohtien ryhmään (a) kuuluvia nestemäisiä aineita saa pakata enintään 0,5 litraa sisäpakkausta kohti ja 1 litra kollia kohti ja aineluettelon eri kohtien ryhmiin (b) ja (c) kuuluvia nestemäisiä aineita enintään 3 litraa sisäpakkausta kohti ja kiinteitä aineita enintään 5 kg sisäpakkausta kohti reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa, jos myös näiden yhteenpakkaaminen on sallittu, ja/tai tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia [ks. reunanumero 2800 (8)] edellyttäen, että ne eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa.

(6) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavanlaisia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen;

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen;

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen;

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

(7) Helposti särkyviin astioihin pakattuja happamia ja emäksisiä aineita ei saa pakata samaan kolliin.

(8) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä 2802 määräyksiä on noudatettava.

(9) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä saa kollin massa olla enintään 100 kg.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. lisäys A.9)

2812 Merkinnät

(1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

Varoituslipukkeet

(2) Luokan 8 aineita tai esineitä sisältävä kolli on varustettava mallin no. 8 mukaisella lipukkeella.

(3) Aineluettelon kohtiin 32° (b) 2., 33° (a), 35° (b) 2., 37°, 54°, 64° (b) ja 68° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 3 mukaisella lipukkeella.

(4) Aineluettelon kohtiin 44° (a) ja 45° (b) 2. kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallien N:o 3 ja 6.1 mukaisilla lipukkeilla.

(5) Aineluettelon kohtaan 67° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 4.1 mukaisella lipukkeella.

(6) Aineluettelon kohtiin 69° ja 70° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 4.2 mukaisella lipukkeella.

(7) Aineluettelon kohtiin 71° ja 72° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 4.3 mukaisella lipukkeella.

(8) Aineluettelon kohtiin 3° (a), 4°, 73° ja 74° kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 05 mukaisella lipukkeella.

(9) Aineluettelon kohtaan 2° (a) 2. kuuluvia aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallien N:o 05 ja 6.1 mukaisella lipukkeella.

2812

(jatk.) (10) Alla lueteltuja aineita sisältävä kolli on lisäksi varustettava mallin N:o 6.1 mukaisella lipukkeella.

>TAULUKON PAIKKA>

(11) Jos kolli sisältää helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin N:o 12 mukainen lipuke.

(12) Jos kolli sisältää astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, tai astioita, joissa on paineen tasauslaite tahi ilman ulkopakkausta olevia paineentasauslaitteella varustettuja astioita, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin N:o 11 mukainen lipuke.

2813

B. Rahtikirjamerkinnät

2814 Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä yhtä kursivoitua reunanumerossa 2801 olevaa tunnusnumeroa ja nimeä.

Milloin ainetta ei ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen, on käytettävä aineen tunnusnumeroa ja n.o.s-nimikettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä ().

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhennys "ADR" (tai "RID"). Esimerkiksi 8, 1° (a), ADR.

Kuljetettaessa jätteitä [ks. reunanumero 2000 (5)] on rahtikirjaan tehtävä seuraava merkintä: "Jätettä, sisältää ...", jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esimerkiksi "Jätettä, sisältää 1824 natriumhydroksidiliuosta, 8, 42° (b), ADR."

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin määräysten alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

Jos liuos tai seos sisältää vain yhtä tämän direktiivin määräysten alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8)].

Jos kiinteä aine jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa, tavaran nimeen lisätään "sulassa muodossa", jollei tämä termi esiinny jo aineen nimessä.

2814

(jatk.) Milloin aineluettelossa nimeltä mainittu liuos tai seos tai nimeltä mainittua ainetta sisältävä liuos tai seos ei kuulu reunanumeron 2800 (5) mukaisesti tähän luokkaan, lähettäjä saa tehdä seuraavan merkinnän: "Aine ei kuulu luokkaan 8".

2815-

2821

C. Tyhjät pakkaukset

2822 (1) Aineluettelon kohdan 91° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset (IBC), on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täytettyinä ollessaankin.

(2) Aineluettelon kohdan 91° puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, mukaanlukien tyhjät suurpakkaukset, on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettyinä ollessaankin.

(3) Rahtikirjassa aineesta on käytettävä yhtä aineluettelon kohdassa 91° olevaa kursivoitua nimeä, esim. "Tyhjä pakkaus 8, 91°, ADR".

Puhdistamattomia tyhjiä säiliöajoneuvoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä, tyhjiä säiliökontteja sekä irtokuljetuksissa käytettyjä tyhjiä ajoneuvoja ja tyhjiä pienkontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma" ja viimeksi kuljetetun aineen, nimellä ja aineluettelon kohdalla, esimerkiksi "Viimeisin kuorma: 1830 rikkihappo, 1° (b)".

2823-

2824

D. Siirtymäkauden määräykset

2825 Luokan 8 aineita ja esineitä saa kuljettaa 30 heinäkuuta 1995 saakka 31 joulukuuta 1994 voimassaolleiden luokan 8 määräysten mukaan. Tällöin rahtikirjaan on tehtävä merkintä:"Kuljetus ennen 1 tammikuuta 1995 voimassa olevan ADR mukaan".

2826-

2899

LUOKKA 9

MUUT VAARALLISET AINEET JA ESINEET

1. Aineluettelo

2900 Aineet ja esineet, jotka aiheuttavat kuljetuksen aikana vaaran, jota ei ole mainittu muissa luokissa, kuuluvat luokkaan 9. Reunanumerossa 2901 luetellut aineet ja esineet ovat reunanumeroiden 2901 2920 ja tämän liitteen sekä liitteen B määräysten alaisia. Näitä aineita ja esineitä pidetään siten tämän direktiivin () alaisina.

Luokan 9 reunanumeron 2901 aineluettelon eri kohtiin luokitellut aineet, kuuluvat vaarallisuusasteensa perusteella johonkin seuraavista kirjaimella (b) tai (c) merkityistä ryhmistä:

kirjain (b) vaaralliset aineet

kirjain (c) vähäistä vaaraa aiheuttavat aineet

Huom: Liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) luokituksen osalta, ks. myös reunanumero 2002 (8).

A. Aineet, jotka hienona pölynä hengitettäessä voivat vaarantaa terveyden

2901 1° Asbesti ja asbestia sisältävät seokset, kuten:

(b) 2212 sininen asbesti (krokidoliitti), 2212 ruskea asbesti (amosiitti tai mysoriitti);

(c) 2590 valkoinen asbesti (krysotiili, aktinoliitti, antofylliitti tai tremoliitti).

Huom: Talkki, joka sisältää tremoliittia ja/tai aktinoliittia, on kohdan 1° (c), aine N:o 2590.

B. Aineet ja laitteet, jotka tulipaloon joutuessaan voivat muodostaa dioksiineja

2° Polyklooratut ja polyhalogenoidut bifenyylit (PCB) ja terfenyylit (PCT) ja näitä aineita sisältävät seokset:

(b) 2315 polyklooratut bifenyylit, 3151 polyhalogenoidut bifenyylit, nestemäiset tai 3151 polyhalogenoidut terfenyylit, nestemäiset, 3152 polyhalogenoidut bifenyylit, kiinteät tai 3152 polyhalogenoidut terfenyylit, kiinteät.

Huom: Seokset, joiden PCB- tai PCT- pitoisuus on enintään 50 mg/kg eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia aineita.

3° Laitteet, kuten muuntajat, kondensaattorit ja hydrauliset laitteet, jotka sisältävät kohtaan 2° (b) kuuluvia aineita tai niiden seoksia.

C. Aineet, joista vapautuu palavia kaasuja

4° Soluuntuvat polymeerit, jotka sisältävät palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on enintään 55 °C.

(c) 2211 polymeeripelletit, soluuntuvat, joista vapautuu palavia kaasuja.

D. Litium-akut

Huom: Näitä esineitä koskevat erityispakkausmääräykset, ks. reunanumero 2906.

5° 3090 litium-akut, 3091 litium-akut, jotka sisältyvät laitteeseen.

Huom: 1. Kukin kenno saa sisältää enintään 12 g litiumia. Akun litium-määrä saa olla enintään 500 g.

Alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä voidaan kennon litium-määrä korottaa 60 grammaan ja kolli voi sisältää enintään 2 500 g litiumia. Toimivaltainen viranomainen antaa kuljetusohjeet kuten myös testin tyypin ja keston.

Huom: 2. Kennot ja akut on oltava siten varustettuja, että ulkoinen oikosulku on tehokkaasti estetty. Jokaisen kennon ja akun tulee sisältää paineentasausjärjestelmä tai kennot ja akut on valmistettava siten, että väkivaltainen repeäminen normaaleissa kuljetusolosuhteissa on estetty. Akut, jotka sisältävät kennoja tai rinnakkain kytkettyjä kennoja tulee varustaa diodeilla estämään estosuuntaista virtaa. Laitteisiin sisältyvät akut on kiinnitettävä lujasti paikoilleen ja suojattava oikosuluilta.

Huom: 3. Kennot ja akut on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne läpäisevät seuraavat testit:

Testi 1: Kennon tai akun lämmönkestävyyskoe 75 °C lämpötilassa 48 tuntia. Testin jälkeen koekappaleessa ei saa esiintyä muodonmuutoksia, vuotamista tai sisäistä kuumenemista.

Huom: 2. Tämä testi tulee suorittaa vähintään kymmenelle kennolle ja yhdelle akulle jokaisen akkutyypin viikottaista valmistuserää kohti.

Huom: 2. Testi 2: Kenno tai akku tehdään toimintakyvyttömäksi tarkoituksellisella oikosululla, ensisijaisesti siten, ettei kaasuja vapaudu (käyttämällä sisäisiä varokkeita). Jos kaasuja kuitenkin vapautuu, kaasujen räjähtämättömyys varmistetaan viemällä avoin liekki poistuviin kaasuihin.

Huom: 2. Tämä testi tulee suorittaa vähintään kolmelle kennolle ja yhdelle akulle jokaisen akkutyypin viikottaista valmistuserää kohti.

2901

(jatk.) Huom: 4. Kennojen, joiden sähkövaraus on purkautunut niin että avoimen virtapiirin jännite on vähemmän kuin kaksi volttia tai kaksi kolmasosaa purkautumattoman kennon jännitteestä, sen mukaan kumpi arvoista on alhaisempi, sekä akkujen, jotka sisältävät yhden tai useamman tällaisen kennon, kuljetus on kielletty.

Huom: 5. Laitteeseen kuuluvien akkujen kennot eivät saa kuljetuksen aikana purkautua sähkövarauksesta niin, että avoimen virtapiirin jännite laskee alle kahden voltin tai alle kaksi kolmasosaa purkautumattoman kennon jännitteestä, sen mukaan kumpi arvoista on alhaisempi.

Huom: 6. Kohdan 5° esineiden, jotka eivät täytä näitä ehtoja, kuljetus on kielletty.

E. Hengenpelastuslaitteet

Huom: Näitä esineitä koskevat erityispakkausmääräykset (ks. reunanumero 2907).

6° 2990 hengenpelastuslaitteet, itsestään täyttyvät, kuten esimerkiksi lentokoneen varauloskäytävien liukumäet ja lentokoneen pelastuslautat.

Huom: Nämä välineet aiheuttavat vaaran, jos itsestään täyttyvä laite aktivoituu kuljetuksen aikana, ja välineet voivat sisältää yhden tai useamman tämän direktiivin määräysten mukaisen aineen tai esineen, osana varusteita:

Huom: luokan 1 merkinantovälineitä kuten savu- ja valoraketteja;

Huom: luokan 2 palamattomia, ei myrkyllisiä kaasuja;

Huom: luokan 3 tai 4.1 palavia aineita;

Huom: luokan 5.2 orgaanisia peroksideja,korjauspakkausten osina;

Huom: luokan 8 sähköakkuja.

7° 3072 hengenpelastuslaitteet, ei itsestään täyttyvät, jotka sisältävät yhden tai useamman tämän direktiivin määräysten alaisen aineen tai esineen, osana varusteita:

luokan 1 merkinantovälineitä, kuten savu- ja valoraketteja;

luokan 2 palamattomia, ei myrkyllisiä kaasuja;

luokan 3 tai 4.1 palavia aineita;

luokan 5.2 orgaanisia peroksideja, korjauspakkausten osina;

luokan 8 sähköakkuja tai kiinteitä syövyttäviä aineita.

8° Moottoriajoneuvon osat

(c) 3268 turvatyynyn kaasunkehittimet tai 3268 turvatyynymodulit tai 3268 turvavyön esikiristin tai 3268 turvavyön modulit.

Huom: 1. Tätä kohtaa sovelletaan esineille, jotka voidaan luokitella luokkaan 1 reunanumeron 2100 (2) (b) mukaisesti, ja joita käytetään ihmishenkeä turvaavina ajoneuvon turvatyynyinä tai turvavöinä, jos niitä kuljetetaan osina ja milloin "turvatyynyn kaasunkehittimet", "turvavyön esikiristimet", "turvatyynymodulit" tai "turvavyömodulit" on lähetysvalmiissa pakkauksessa testattu Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta, kokeet ja kriteerit (), osan I testisarjan 6 (c) mukaisesti ja testeissä ei ole tapahtunut laittei den räjähtämistä, laitteiden päällysten hajoamista, eivätkä ne ole aiheuttaneet sirpalevaaraa tai lämpövaikutusta, jotka voisivat merkittävästi estäää sammutustöitä tai muita pelastustoimenpiteitä niiden välittömässä läheisyydessä.

Huom: 2. Ajoneuvoihin asennetut turvatyynyt tai turvavyöt tai valmiin ajoneuvon osiin asennetut turvatyynyt ja turvavyöt kuten ohjauspylväät, oven verhoilut jne. eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia.

2901

(jatk.) F. Ympäristölle vaaralliset aineet

Huom: Kohtien 11° ja 12° aineiden luokitusta koskevat tiedot ovat lisäyksessä A.3, osa G, reunanumerot 3390 3396.

11° Nestemäiset vesiympäristöä saastuttavat aineet ja näiden aineiden liuokset ja seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voida luokitella muihin luokkiin tai tämän luokan kohtiin 1° 8°, 13° ja 14°.

(c) 3082 ympäristölle vaaralliset aineet, nestemäiset, n.o.s., kuten

alkoholi C6 C17 (sekundäärinen) poly (3 6) etoksylaatti

alkoholi C12 C15 poly (1 3) etoksylaatti

alkoholi C13 C15 poly (1 6) etoksylaatti

alfa-sypermetriini

butyylibentsyyliftalaatti

klooratut parafiinit (C10 C13)

1-kloori-oktaani

kresyylidifenyylifosfaatti

syflutriini

dekyyliakrylaatti

di-n-butyyliftalaatti

1,6-diklooriheksaani

di-isopropyylibentseenit

isodekyyliakrylaatti

isodekyylidifenyylifosfaatti

iso-oktyylinitraatti

malationi

resmetriini

triaryylifosfaatit

trikresyylifosfaatit

trietyylibentseeni

triksylenyylifosfaatti

12° Kiinteät vesiympäristöä saastuttavat aineet ja näiden aineiden seokset (kuten valmisteet ja jätteet), joita ei voida luokitella muihin luokkiin tai tämän luokan kohtiin 1° 8°, 13° ja 14°.

(c) 3077 ympäristölle vaaralliset aineet, kiinteät, n.o.s., kuten

klooriheksidiini

klooratut parafiinit (C10 C13)

p diklooribentseeni

difenyyli

difenyylieetteri

fenbutatinaoksidi

elohopeakloridi (kalomeli)

tributyylitinafosfaatti

sinkkibromidi

13° Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit

Huom: 1. Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit ovat mikro-organismeja, joiden perintöainesta on tarkoituksellisesti muutettu tavoilla, joita ei tiedetä esiintyvän luonnossa.

Huom: 2. Tartuntavaaralliset geeenitekniikalla muunnetut mikro-organismit ovat luokan 6.2 aineita (ks. reunanumero 2651 aineluettelon kohdat 1° 3°, tunnusnumerot 2814 ja 2900).

Huom: 3. Tämän kohdan geenitekniikalla muunnettuja mikro-organismeja ovat ne, jotka eivät ole vaarallisia ihmisille ja eläimille, mutta jotka voivat muuttaa eläimiä, kasveja, mikrobiologisia aineita ja ekosysteemejä tavalla, joka ei voi tapahtua luonnossa.

2901

(jatk.) b) 3245 Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit

Huom: 1. Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit, joille on annettu lupa päästä harkitusti ympäristöön ()), eivät ole tämän direktiivin tämän luokan määräysten mukaisia vaarallisia aineita.

Huom: 2. Pakkausmääräysten (reunanumero 2903) tarkoittamia kiinteinä aineina ja aineiden seoksina pidetään niitä, joissa alle 45 °C:n lämpötilassa ei ole vapaata nestettä.

Huom: 3. Eläviä selkärankaisia tai selkärangattomia eläimiä ei saa käyttää kantajina tämän kohdan aineen kuljettamiseen, paitsi jollei ainetta voida kuljettaa millään muulla tavalla.

14° Geenitekniikalla muunnetut organismit

Huom: Geenitekniikalla muunnetut organismit, joiden tiedetään tai oletetaan olevan vaarallisia ympäristölle, on kuljetettava alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaan.

G. Tyhjät pakkaukset

Huom: 1. Tyhjien pakkausten, joiden pinnalla on kiinnittyneenä niissä kuljetettuja aineita, kuljetus on kielletty.

Huom: 2. Puhdistamattomien tyhjien aineluettelon kohdan 3° laitteiden kuljetukseen käytettyjen keräysastioiden kuljetus on kielletty.

21° Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, tyhjät suurpakkaukset (IBC), tyhjät säiliöajoneuvot, tyhjät irrotettavat säiliöt ja tyhjät säiliökontit, jotka ovat sisältäneet luokan 9, kohdan 1° tai 2° aineita.

2901a (1) Aineluettelon kohtien 1°, 2°, 4° ja 11° 13° ryhmiin (b) ja (c) kuuluvat aineet eivät ole tämän liitteen ja liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, jos niitä kuljetetaan seuraavin tavoin:

(a) Aineluettelon ryhmään (b) kuuluvat aineet:

nestemäiset aineet: enintään 500 ml sisäpakkausta kohden ja enintään 2 litraa kollia kohden;

kiinteät aineet: enintään 1 kg sisäpakkausta kohden ja enintään 4 kg kollia kohden.

(b) Aineluettelon ryhmään (c) kuuluvat aineet:

nestemäiset aineet: enintään 3 litraa sisäpakkausta kohden ja enintään 12 litraa kollia kohden;

kiinteät aineet: enintään 6 kg sisäpakkausta kohden ja enintään 24 kg kollia kohden.

Nämä ainemäärät tulee kuljettaa pakkausyhdistelmissä, jotka täyttävät vähintään reunanumeron 3538 määräykset.

Pakkaamisessa on noudatettava "Yleisten pakkausmääräysten" reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) määräyksiä.

(2) Lisäksi seuraavat aineluettelon kohdan 1° aineet ja esineet eivät ole tämän liitteen eivätkä liitteen B tämän luokan määräysten alaisia:

(a) asbesti, joka on upotettuna tai sidottuna luonnolliseen tai keinotekoiseen sidemateriaaliin (kuten sementti, muovit, asfaltti, hartsit tai mineraalimalmi) niin ettei vaarallisia määriä hengitettävissä olevaa asbestikuitua pääse irtoamaan kuljetuksen aikana;

(b) valmiit asbestia sisältävät tuotteet, jotka on pakattu niin, ettei vaarallisia määriä hengitettävissä olevaa asbestikuitua pääse irtoamaan kuljetuksen aikana.

(3) Aineluettelon kohdan 3° laitteet, jotka sisältävät kohdan 2° (b) nesteitä enintäään 500 ml laitetta kohden ja enintään 2 litraa kollia kohden, eivät ole tämän luokan tämän Liitteen tai Liitteen B määräysten alaisia. Laitteet on kuitenkin pakattava reunanumeron 2905 (1) (a) mukaisesti.

2901a

(jatk.) (4) Aineluettelon kohdan 5° litium-akut ja laitteet, jotka sisältävät vain näitä akkuja, eivät ole tämän liitteen tämän luokan tai liitteen B määräysten alaisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:

(a) jokainen kenno, jossa on nestekatodi ja joka sisältää enintään 0,5 g litiumia tai litiumseosta, ja jokainen kenno jossa on kiinteä katodi ja joka sisältää enintään 1 g litiumia tai litium-seosta;

(b) jokainen akku, jossa on kiinteä katodi ja joka sisältää kokonaismäärältään enintään 2 g litiumia tai litium-seosta, ja jokainen akku, jossa on nestekatodi ja joka sisältää kokonaismäärältään enintään 1 g litiumia tai litium-seosta;

(c) jokainen kenno tai akku, jossa on nestekatodi, ja joka on ilmatiiviisti suljettu;

(d) kennot ovat erotetut toisistaan oikosulkujen estämiseksi;

(e) akut ovat erotetut toisistaan oikosulkujen estämiseksi ja pakattu tukeviin pakkauksiin, paitsi milloin ne ovat asennettuna paikoilleen sähkölaitteissa;

(f) jos nestekatodiakku sisältää enemmän kuin 0,5 g litiumia tai litium-seosta, tai jos kiinteä katodiakku sisältää enemmän kuin 1 g litiumia tai litium-seosta ja akku ei sisällä vaaralliseksi luokiteltavaa nestettä tai kaasua, taikka neste tai kaasu jos se on vapaassa muodossa on kokonaan neutraloituna tai imeytettynä akun muihin aineisiin.

2. Pakkausmääräykset

A. Kollit

1. Yleiset pakkausmääräykset

2902 (1) Pakkausten tulee olla lisäyksen A.5 määräysten mukaisia ellei osassa A.2 ole annettu erityismääräyksiä tiettyjen aineiden pakkaamisesta.

(2) Suurpakkausten (IBC) on täytettävä lisäyksen A.6 määräykset.

(3) Reunanumeroiden 2900 ja 3511 (2) tai 3611 (2) määräysten mukaisesti seuraavanlaisia pakkauksia on käytettävä:

pakkausryhmän II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Y" tai "X", taikka pakkausryhmän II suurpakkauksia (IBC), jotka on merkitty kirjaimella "Y": aineluettelon ryhmään (b) kuuluville aineille; ja

pakkausryhmän III, II tai I pakkauksia, jotka on merkitty kirjaimella "Z", "Y" tai "X", taikka pakkausryhmän III tai II suurpakkauksia (IBC), jotka on merkitty kirjaimella "Z" tai "Y": aineluettelon ryhmään (c) kuuluville aineille.

Huom: Luokan 9 aineiden kuljettamista säiliöajoneuvoissa, irrotettavissa säiliöissä tai säiliökonteissa, sekä tämän luokan kiinteiden aineiden kuljettamista irrallisena, ks. liite B.

2. Erityispakkausmääräykset tietyille aineille

2903 (1) Reunanumeron 2901 aineluettelon eri kohtiin ryhmään (b) kuuluvat aineet tulee pakata:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin; tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin; tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai muovikanistereihin; tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin; tai

2903

(jatk.) (g) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on jäykkä muovinen sisäastia.

(g) Huom kohtiin (a), (b), (c), ja (d): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin ja kanistereihin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3553, 3554 ja 3560).

(2) Kiinteät aineet, joiden sulamispiste on yli 45 °C voidaan myös pakata:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin tai reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki;

(b) vedenkestäviin reunanumeron 3533 tarkoittamiin tekstiilisäkkeihin, reunanumeron 3534 tarkoittamiin kudottuihin muovisäkkeihin, reunanumeron 3535 tarkoittamiin muovisäkkeihin tai reunanumeron 3536 tarkoittamiin vedenkestäviin paperisäkkeihin edellyttäen että aineet kuljetetaan joko kokokuormana tai säkit on kuormattu kuormalavoille;

(c) reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin, joissa on joustava muovinen sisäastia, reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin; tai

(d) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkehin, 13H1, 13L1 ja 13M1 tyyppisiä suursäkkejä lukuun ottamatta edellyttäen, että aineet kuljetetaan kokokuormana tai suursäkit on kuormattu kuormalavoille.

2904 (1) Reunanumeron 2901 aineluettelon eri kohtien ryhmään (c) kuuluvat aineet tulee pakata:

(a) reunanumeron 3520 tarkoittamiin terästynnyreihin; tai

(b) reunanumeron 3521 tarkoittamiin alumiinitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3522 tarkoittamiin teräskanistereihin; tai

(d) reunanumeron 3526 tarkoittamiin muovitynnyreihin tai muovikanistereihin; tai

(e) reunanumeron 3537 tarkoittamiin muovisiin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(f) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin; tai

(g) reunanumeron 3539 tarkoittamiin lasista, posliinista tai savesta tehtyihin yhdistettyihin pakkauksiin; tai

(h) reunanumeron 3540 tarkoittamiin peltipakkauksiin; tai

(i) reunanumeron 3622 tarkoittamiin metallisiin suurpakkauksiin, reunanumeron 3624 tarkoittamiin jäykkiin muovisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3625 tarkoittamiin yhdistettyihin suurpakkauksiin.

(g) Huom kohtiin (a), (b), (c), (d) ja (h): Irrotettavapäätyisiin tynnyreihin, kanistereihin ja peltipakkauksiin, jotka on tarkoitettu vain 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaavien aineiden sekä kiinteiden aineiden kuljetukseen, voidaan soveltaa lievempiä vaatimuksia (ks. reunanumerot 3512, 3552 3554 ja 3560).

(2) Kiinteät aineet, joiden sulamispiste on yli 45 °C voidaan myös pakata:

(a) reunanumeron 3523 tarkoittamiin vaneritynnyreihin tai reunanumeron 3525 tarkoittamiin pahvitynnyreihin, joissa on tarvittaessa yksi tai useampi pölytiivis sisäsäkki; tai

(b) vedenkestäviin reunanumeron 3533 tarkoittamiin tekstiilisäkkeihin, reunanumeron 3534 tarkoittamiin kudottuihin muovisäkkeihin, reunanumeron 3535 tarkoittamiin muovikalvosäkkeihin tai reunanumeron 3536 tarkoittamiin vedenkestäviin paperisäkkeihin; tai

2904

(jatk.) c) reunanumeron 3623 tarkoittamiin suursäkkeihin, reunanumeron 3626 tarkoittamiin pahvisiin suurpakkauksiin tai reunanumeron 3627 tarkoittamiin puisiin suurpakkauksiin.

Huom: Reunanumeron 3626 tarkoittamien suurpakkausten, jotka sisältävät aineluettelon kohdan 4° (c) aineita ja jotka kuljetetaan kokokuormana, tulee täyttää vain reunanumeron 3621 (1) (3), (5) ja (6) määräykset.

(3) Aineluettelon kohdan 4° (c) aineet voidaan myös pakata tiukasti suljettuina vuotamattomiin pakkauksiin, joiden tulee täyttää vain reunanumeron 3500 (1), (2) ja (5) (7) määräykset.

(4) Aineluettelon kohdan 8° (c) esineet on pakattava reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, jotka on testattu ja hyväksytty pakkausryhmälle III.

2905 (1) Aineluettelon kohdan 3° laitteet on pakattava:

(a) vuotamattomiin pakkauksiin; tai

(b) vuotamattomiin kontteihin.

(2) Aineluettelon kohdan 3° laitteet saa myös kuljettaa vuotamattomissa keräilyastioissa, joihin tulee mahtua laitteiden lisäksi myös vähintään 1,25 kertaisesti laitteissa olevat kohdan 2° (b) aineet. Astioissa on oltava riittävästi inerttiä materiaalia imeyttämään vähintään 1,1 kertaisesti laitteiden sisältämät kohdan 2° (b) aineet. Laitteiden ja keräilyastioiden tulee olla siten suunniteltuja, että kaikilta nestevuodoilta vältytään normaalin kuljetuksen aikana.

2906 (1) Aineluettelon kohdan 5° esineet on pakattava:

(a) reunanumeron 3527 tarkoittamiin puisiin laatikoihin, reunanumeron 3528 tarkoittamiin vaneri- tai reunanumeron 3530 pahvilaatikoihin; tai

(b) reunanumeron 3523 tarkoittamiin irrotettavapäätyisiin vaneri-, reunanumeron 3525 pahvi- tai reunanumeron 3526 muovitynnyreihin; tai

(c) reunanumeron 3538 tarkoittamiin pakkausyhdistelmiin, joissa sisäpakkaus on pahvia ja ulkopakkaus terästä tai alumiinia. Sisäpakkaukset tulee erottaa toisistaan ja ulkopakkauksen sisäpinnasta vähintään 25 mm paksuisella palamattomalla sulloaineella.

Näiden pakkausten tulee olla lisäyksessä A.5 pakkausryhmän II pakkauksille asetettujen määräysten mukaisesti testattua ja hyväksyttyä tyyppiä. Pakkaus tai pakkausyhdistelmän sisäpakkaus saa sisältää enintään 500 g litiumia (ks. kuitenkin reunanumero 2901, 5°, huom. 1).

(2) Aineluettelon kohdan 5° litium-akut tulee oikosulun välttämiseksi pakata ja kuormata tukevasti niin, etteivät ne pääse liikkumaan.

(3) Laitteet, joissa on aineluettelon kohdan 5° litium-akkuja tulee kiinnittää pakkauksen sisällä siten, etteivät ne pääse liikkumaan ja että niiden toimiminen kuljetuksen aikana on estetty.

2907 (1) Aineluettelon kohdan 6° hengenpelastuslaitteet on pakattava yksittäin vahvoihin ulkopakkauksiin.

(2) Aineluettelon kohtien 6° ja 7° hengenpelastuslaitteiden varusteina olevat tämän direktiivin määräysten alaiset aineet ja esineet on pakattava sisäpakkauksiin. Nämä sisäpakkaukset on pakattava siten, että välineiden sisällä ei pääse syntymään liikettä.

(3) Luokan 2 palamattomat ja ei myrkylliset kaasut on kuljetettava reunanumeron 2202 tarkoittamissa astioissa, jotka voidaan liittää hengenpelastuslaitteisiin.

(4) Luokan 1 merkinantovälineet tulee pakata muovisiin tai pahvisiin sisäpakkauksiin.

2907

(jatk.) (5) Luokan 4.1 kitkasytytteiset tulitikut (reunanumero 2401, 2° (c), N:o 1331) tulee pakata sisäpakkauksiin niin, etteivät ne pääse liikkumaan.

2908 (1) Mikäli aineluettelon kohdan 13° aineet kuljetetaan jäähdytetyssä nestemäisessä typessä, on sisäpakkausten oltava tämän luokan määräysten mukaisia ja typpeä sisältävien astioiden on oltava luokan 2 määräysten mukaisia.

(2) Aineluettelon kohdan 13°, huom. 3:ssa mainitut elävät eläimet on pakattava, merkittävä ja kuljetettava soveltuvien elävistä eläimistä annettujen määräysten mukaisesti ().

2909-

2910 3. Yhteenpakkaaminen

2911 (1) Aineluettelossa samaan kohtaan kuuluvia aineita saa pakata keskenään reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään.

(2) Luokan 9 aineluettelon eri kohtien aineita, kohdan 13° aineita lukuun ottamatta, saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään keskenään ja/tai sellaisten tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia. Kutakin luokan 9 nestemäistä ainetta saa yhdessä sisäpakkauksessa olla enintään 3 litraa ja/tai kiinteää ainetta enintään 5 kg.

(3) Luokan 9 aineita, kohdan 13° aineita lukuun ottamatta, saa pakata reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään muiden luokkien aineiden ja esineiden kanssa, jos myös näiden yhteenpakkaaminen on sallittu, ja/tai tavaroiden kanssa, jotka eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia edellyttäen, että aineet eivät reagoi vaarallisesti toistensa kanssa. Kutakin luokan 9 nestemäistä ainetta saa yhdessä sisäpakkauksessa olla enintään 3 litraa ja/tai kiinteää ainetta enintään 5 kg.

(4) Vaarallisilla reaktioilla tarkoitetaan seuraavanlaisia reaktioita:

(a) palaminen ja/tai huomattava lämmön vapautuminen;

(b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen;

(c) syövyttävien nesteiden muodostuminen;

(d) epästabiilien aineiden muodostuminen.

(5) Kohdan 13° aineita ei saa pakata yhteen muiden aineiden kanssa reunanumeron 3538 tarkoittamaan pakkausyhdistelmään. Tämä ei koske aineita, joita käytetään jäähdystysaineina esim. jäätä, hiilihappojäätä tai jäähdytettyä nestemäistä typpeä.

(6) Reunanumeroiden 2001 (7), 2002 (6) ja (7) sekä 2902 määräyksiä on noudatettava.

(7) Puista tai pahvista laatikkoa käytettäessä saa kollin massa olla enintään 100 kg.

4. Kolleihin tehtävät merkinnät ja varoituslipukkeet (ks. Lisäys A.9)

Merkinnät

2912 (1) Jokaiseen kolliin on merkittävä tavaran rahtikirjamerkinnän mukainen tunnusnumero ja numeron eteen kirjaimet "UN". Merkintöjen on oltava selviä ja kestäviä.

(2) Kollit, jotka sisältävät aineluettelon kohdan 4° (c) aineita, on varustettava merkinnällä: "Pidettävä erillään kaikenlaisista sytytyslähteistä". Tämän merkinnän tulee olla kohdemaan virallisella kielellä ja, ellei tämä kieli ole englanti, ranska tai saksa myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi ellei asianomaisten maiden välillä ole toisin sovittu.

Varoituslipukkeet

(3) Luokan 9 aineita tai esineitä, paitsi aineluettelon kohdan 4° (c) aineita, sisältävät kollit on varustettava mallin N:o 9 mukaisella lipukkeella.

2912

(jatk.) (4) Kollit, jotka sisältävät kohdan 2° (c) aineita, joiden leimahduspiste on enintään 61 °C, on varustettava lisäksi mallin no. 3 mukaisella varoituslipukkeella.

(5) Kollit, jotka sisältävät kohtien 6° ja 7° esineitä, on varustettava mallin no. 9 mukaisella lipukkeella vain, jos esineet ovat täysin pakkauksen tai sälekorin sisällä tai muulla tavoin näkymättömissä siten, että esineen nopea tunnistamien estyy.

(6) Jos kolleissa kuljetetaan kohdan 13° aineita jäähdytetyssä nestemäisessä typessä, on kolliin lisäksi kiinnitettävä mallin N:o 2 mukainen lipuke.

(7) Jos kollit sisältävät helposti särkyviä astioita, jotka eivät ole näkyvissä, siihen on kiinnitettävä kahdelle vastakkaiselle sivulle mallin N:o 12 mukainen lipuke.

(8) Jos kollissa on nestettä sisältäviä astioita, joiden sulkimet eivät ole näkyvissä, on kollin kahdelle vastakkaiselle sivulle kiinnitettävä mallin N:o 11 mukainen lipuke.

2913 B. Rahtikirjamerkinnät

2914 (1) Tavarasta on rahtikirjassa käytettävä yhtä kursivoitua reunanumerossa 2901 olevaa tunnusnumeroa, kohdan 14° aineita lukuunottamatta, ja nimeä. Milloin ainetta ei ole mainittu nimeltä, mutta se kuuluu n.o.s.-nimikkeeseen, on käytettävä aineen tunnusnumeroa ja n.o.s.-nimikettä sekä aineen kemiallista tai teknistä nimeä () tai kohdan 13° aineille biologista nimeä ().

Aineen nimen jälkeen on merkittävä luokka, aineluettelon kohta, tarvittaessa myös kirjain ja lyhennys "ADR" (tai "RID"), esimerkiksi "9, 1° (b), ADR".

Kuljetettaessa jätteitä [ks. reunanumero 2000 (5)] rahtikirjan on merkittävä: "Jätettä, sisältää ..., jätteen reunanumeron 2002 (8) mukaisessa luokituksessa käytetyn (-ttyjen) komponentin (-ttien) kemiallinen (-set) nimi (-et), esim". "Jätettä, sisältää 2212 ruskeaa asbestia, 9, 1° (b), ADR".

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia (kuten valmisteet ja jätteet), jotka sisältävät useita tämän direktiivin määräysten alaisia aineita, merkitään rahtikirjaan yleensä enintään kaksi liuoksen ja seoksen vaaraominaisuuksiin eniten vaikuttavaa ainetta.

Kuljetettaessa liuoksia ja seoksia, jotka sisältävät vain yhtä tämän direktiivin määräysten alaista ainetta, sana "liuos" tai "seos" on rahtikirjassa merkittävä osaksi aineen nimeä [ks. reunanumero 2002 (8)].

Jos kiinteä aine jätetään kuljetettavaksi sulassa muodossa, tavaran nimeen lisätään "sulassa muodossa", jollei tämä esiinny jo aineen nimessä.

Kohdan 13° helposti pilaantuvia aineita kuljetettaessa on annettava riittävät tiedot esim. "Jäähdytettävä +2/+4 °C" tai "Kuljetettava jäädytettynä" tai "Ei saa jäätyä".

(2) Kuljetettaessa aineluettelon kohdan 5° esineitä on kopio toimivaltaisen viranomaisen kuljetusohjeet sisältävästä hyväksynnästä (ks. huom. 1. reunanumero 2901, 5°) liitettävä rahtikirjaan. Tämän hyväksynnän tulee olla kohdemaan virallisella kielellä ja, ellei tämä kieli ole englanti, ranska tai saksa myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi ellei asianomaisten maiden välillä ole toisin sovittu.

2915-

2920

C. Tyhjät pakkaukset

2921 (1) Jos aineluettelon kohdan 21° tyhjät puhdistamattomat pakkaukset mukaanlukien suurpakkaukset ovat säkkejä, ne on sijoitettava laatikoihin tai vesitiiviisiin säkkeihin aineen vuotamisen estämiseksi.

(2) Muut kohdan 21° tyhjät puhdistamattomat pakkaukset mukaanlukien suurpakkaukset on suljettava samalla tavoin ja yhtä tiiviisti kuin täytettyinä ollessaan.

(3) Kohdan 21° tyhjät puhdistamattomat pakkaukset on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täytettyinä ollessaan.

(4) Rahtikirjassa on käytettävä yhtä kohdan 21° mukaista kursivoitua nimeä, esimerkiksi:" Tyhjä pakkaus, 9, 21°, ADR". Puhdistamattomia tyhjiä säiliöautoja, tyhjiä irrotettavia säiliöitä ja tyhjiä säiliökontteja kuljetettaessa merkintää on täydennettävä sanoilla "Viimeisin kuorma" viimeksi kuljetetun aineen, nimellä ja aineluettelon kohdalla, esimerkiksi "Viimeisin kuorma: 2212 ruskea asbesti, 1° (b)".

2922-

2999

OSA III

LIITTEEN A LISÄYKSET

LISÄYS A.1

3000-

3099 A. RÄJÄHTEITÄ, HELPOSTI SYTTYVIÄ KIINTEITÄ AINEITA JA ORGAANISIA PEROKSIDEJA KOSKEVAT STABIILISUUS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET

Yleistä

3100 Seuraavat määräykset ovat minimivaatimuksia kuljetettavaksi hyväksyttäville aineille ja esineille.

Räjähteitä koskevat vaatimukset

3101 (1) Luokan 1 luokitustestit

Aine tai esine, jolla on tai jolla epäillään olevan räjähtäviä ominaisuuksia, on luokiteltava luokkaan 1 niiden kokeiden, menetelmien ja kriteerien mukaisesti, jotka on kuvattu Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisun "Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta: Kokeet ja kriteerit" osassa I ("Kokeet ja kriteerit räjähteiden luokittelemiseksi"), asiakirja ST/SG/AC.10/11, 1. painos (josta jäljempänä käytetään nimeä "koemanuaali").

Luokkaan 1 luokitellun aineen tai esineen saa hyväksyä kuljetettavaksi vain, jos se on luokiteltu reunanumeron 2101 mainittuun nimikkeeseen tai n.o.s.-kohtaan ja se täyttää koemanuaalin kriteerit.

(2) Luokitus

Luokan 1 aineet ja esineet on luokiteltava asianmukaiseen vaarallisuusluokkaan ja yhteensopivuusryhmään koemanuaalissa kuvattujen koemenetelmien ja kriteerien mukaisesti.

(3) Aineluettelon kohdan, tunnusnumeron ja nimikkeen määrittäminen

Luokan 1 aineille ja esineille on määritettävä reunanumeron 2101 taulukossa 1 lueteltu aineluettelon kohta, tunnusnumero ja nimike tai n.o.s.-nimike.

Reunanumeron 2101 taulukon 1 yksittäisten aineluettelon kohtiin kuuluvien aineiden ja esineiden nimikkeiden tulkitsemisen on perustuttava reunanumeron 3170 sanastoon.

Räjähteet saa luokitella n.o.s.-nimikkeeseen vain, jos niitä ei voida luokitella reunanumeron 2101 taulukon 1 nimikkeisiin. Alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä luokitus n.o.s.-nimikkeeseen.

(4) Tihkumiskoe

(a) Aineluettelon kohdan 4°, tunnusnumeron 0081 (Louhintaräjähdysaineet, tyyppi A) aineiden, jos ne sisältävät enemmän kuin 40 % nestemäisiä typpihapon estereitä, tulee edellä määriteltyjen kokeiden lisäksi läpäistä myös seuraava tihkumiskoe.

(b) Louhintaräjähdysaineiden tihkumiskokeessa käytettävä laite (kuvat 1-3) koostuu ontosta pronssisylinteristä. Sylinterin, jonka toinen pää on suljettu samasta metallista tehdyllä levyllä, sisähalkaisija on 15,7 mm ja syvyys 40 mm. Sylinterin kehällä on 20 reikää, joiden halkaisija on 0,5 mm (neljä viiden reiän ryhmää). Pronssista valmistetun männän, joka on sylinterinmuotoinen 48 mm matkalta ja jonka kokonaispituus on 52 mm, on mahdollista liukua pystyasennossa olevaan sylinteriin. Tämä mäntä, jonka halkaisija on 15,6 mm, on kuormitettu 2220 g massalla niin, että sylinterin kohdistuu 120 kPa (1,20 bar) paine.

3101

(jatk.) (c) Pieni pala louhintaräjähdysainetta, painoltaan 5-8 g, pituudeltaan 30 mm ja halkaisijaltaan 15 mm, on kääritty hyvin ohueen sideharsoon ja asetettu sylinteriin; mäntä ja sitä kuormittava massa on asetettu räjähdysainepalan päälle niin, että louhintaräjähdysaineeseen kohdistuu 120 kPa (1,20 bar) paine. Mitataan aika, joka kuluu ensimmäisten merkien öljyisistä tipoista (nitroglyserolista) ilmaantumiseen sylinterin reikien ulkopuolen suulle.

(d) Louhintaräjähdysaine katsotaan läpäisseen kokeen, jos tihkuvan nesteen ilmestymiseen kuluva aika on yli 5 minuuttia kokeen suorittamislämpötilan ollessa 15 °C 25 °C.

Louhintaräjähdysaineiden tihkumiskoe

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 1: Kellonmuotoinen 2 200 g massa, joka voidaan ripustaa pronssimännän päälle.

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 2: Ontto pronssisylinteri, suljettu toisesta päästä;

kaavakuva ja mitat mm; Kuva 3: Sylinterin muotoinen

pronssimà itat mm.

neljä viiden reiän ryhmää, reikien halkaisija 0,5 mm

kuparia

lyijylevy, jonka keskellä alapuolella on kartiomainen syvennys

4 aukkoa, noin 46 × 56, tasaisesti sijoiteltuna kehän ympäri.

Luokan 4.1 nitroselluloosaseoksia koskevat vaatimukset

3102 (1) Reunanumeron 2401, 24° (a) nitroselluloosa, jota on kuumennettu puoli tuntia 132 °C lämpötilassa ei saa erittää näkyviä kellertävän ruskeita typpioksidikaasuja. Syttymislämpötilan on oltava yli 180 °C. Katso jäljempänä kohdat (3) (8), (9)(a) ja (10).

(2) 3 g plastisoitua nitroselluloosaa, jota on kuumennettu 1 tunti 132 °C lämpötilassa, ei saa erittää näkyviä kellertävän ruskeita typpioksidikaasuja. Syttymislämpötilan on oltava yli 170 °C. Katso jäljempänä kohdat (3) (8), (9) ja (10).

(3) Jäljempänä annettuja koemenetelmiä on sovellettava, jos syntyy mielipide-eroja aineiden hyväksymisestä tiekuljetukseen.

(4) Jos käytetään muita menetelmiä tai koemenetelmiä varmistamaan tässä lisäyksessä aiemmin kuvatut stabiliteettivaatimukset, käytettyjen menetelmien on johdettava samoihin tuloksiin kuin mihin päädyttäisiin jäljempänä esitetyillä menetelmillä.

(5) Suoritettaessa jäljempänä kuvattuja kuumentamalla tehtäviä stabiliteettikokeita uunin, jossa näytettä pidetään kokeen aikana, lämpötila ei saa kokeen aikana poiketa annetusta lämpötilasta enempää kuin 2 °C; annettua 30 minuutin tai 60 minuutin koeaikaa on noudatettava 2 minuutin tarkkuudella. Uunin tulee olla sellainen, että vaadittu lämpötila saavutetaan enintään 5 minuutin kuluttua näytteen sijoittamisesta uuniin.

(6) Ennen kohtien (9) ja (10) kokeiden suorittamista näytteitä on kuivattava vähintään 15 tuntia ympäristön lämpötilassa tyhjiöeksikaattorissa, joka sisältää sulatettua ja rakeistettua kalsiumkloridia, näyteaineen ollessa levitettynä ohueksi kerrokseksi. Tätä tarkoitusta varten on aineet, jotka eivät ole pulveri- tai kuitumuodossa, jauhettava tai raastettava tai leikattava pieniksi palasiksi. Tyhjiöeksikaattorin paine on alennettava alle 6,6 kPa (0,066 bar).

(7) Ennen kuivausta edellä kohdassa (6) kuvatulla tavalla, kohdan (2) mukaiset aineet on esikuivattava hyvin tuuletetussa uunissa 70 °C lämpötilassa, kunnes massan väheneminen neljännestuntia kohden on vähemmän kuin 0,3 % alkuperäisestä massasta.

(8) Kohdan (1) mukaista heikosti nitrattua nitroselluloosaa on ensin esikuivattava edellä kohdassa (7) kuvatulla tavalla, kuivaus suoritetaan loppuun pitämällä nitroselluloosaa vähintään 15 tuntia eksikaattorissa väkevöidyn rikkihapon päällä.

(9) Koe kemiallisesta stabiliteetista kuumennettaessa

(a) Edellä kohdassa (1) mainitun aineen koe.

(i) Molempiin kahteen lasikoeputkeen, joiden mitat ovat seuraavat:

pituus 350 mm

sisähalkaisija 16 mm

seinämän paksuus 1,5 mm asetetaan 1 g kalsiumkloridin päällä kuivattua ainetta (tarvittaessa kuivaus on suoritettava sen jälkeen, kun aine on pienitty palasiksi, jotka painavat kukin enintään 0,05 g). Molemmat koeputket, jotka on kokonaan peitetty väljillä sulkimilla, asetetaan uuniin siten, että vähintään 4/5 niiden pituudesta on näkyvissä. Koeputkia pidetään 132 °C tasaisessa lämpötilassa 30 minuuttia. Tarkkaillaan, erittyykö tänä aikana typpioksidikaasuja valkoista taustaa vasten selvästi erottuvien kellertävän ruskeiden kaasujen muodossa.

(ii) Jos kaasuja ei erity, ainetta pidetään stabiilina.

3102

(jatk.) (b) Plastisoidun nitroselluloosan koe (edellä kohta (2)).

(i) 3 g plastisoitua nitroselluloosaa laitetaan samanlaisiin lasikoeputkiin kuin kohdassa (a) kuvatut. Koeputket asetetaan uuniin ja pidetään tasaisessa 132 °C lämpötilassa.

(ii) Plastisoitua nitroselluloosaa sisältäviä koeputkia pidetään uunissa 1 tunti. Tänä aikana ei saa erittyä näkyviä kellertävän ruskeita typpioksidikaasuja. Tarkkailu ja arviointi kuten kohdassa (a).

(10) Syttymislämpötila [katso edellä kohdat (1) ja (2)]

(i) Syttymislämpötila määritellään kuumentamalla 0,2 g ainetta, joka on suljettu lasikoeputkeen ja upotettu Woodin metallihauteeseen. Koeputki asetetaan hauteeseen, kun hauteen lämpötila on 100 °C. Hauteen lämpötilaa nostetaan sen jälkeen 5 °C minuuttia kohden.

(ii) Koeputkien mittojen on oltava seuraavat:

pituus 125 mm

sisähalkaisija 15 mm

seinämän paksuus 0,5 mm

ja ne on upotettava 20 mm syvyyteen.

(iii) Koe on toistettava kolme kertaa, ja jokaisella kerralla on mitattava lämpötila, jossa aineen syttyminen tapahtuu, so. hidas tai nopea palaminen, humahtaminen tai räjähtäminen.

(iv) Syttymislämpötila on alin lämpötila, joka on havaittu suoritetuissa kolmessa kokeessa.

Luokan 4.1 itsereaktiivisia aineita koskevat määräykset

Kokeet reunanumeron 2401 kohtaan E luokitusta varten

3103 Aineluettelon kohtien 31° 50° itsereaktiiviset aineet saa hyväksyä kuljetettavaksi vain, jos asianomaiset kriteerit Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisussa "Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta: Kokeet ja kriteerit" (Recommendations on the Transport of Dangerous Goods: Tests and Criteria) (Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisu, dokumentti ST/SG/AC.10/11/Rev.1, toinen painos) osissa II ja III on täytetty. Itsereaktiivisten aineiden luokitusperiaatteet on annettu reunanumerossa 3104. Kokeen, joka on valittu määrittämään itsekiihtyvä hajoamislämpötila (SADT), on tehtävä tavalla, joka on edustava sekä materiaalin että koon puolesta kuljetettavaan kolliin nähden.

Luokan 4.1 itsereaktiivisten aineiden luokitusperiaatteet

3104 (1) Itsereaktiivista ainetta tai itsereaktiivista aineen valmistetta pidetään räjähtäviä ominaisuuksia omaavana aineena, jos se laboratoriokokeissa on altis räjähtämään, humahtamaan nopeasti tai jos se suljetussa tilassa kuumennettaessa reagoi voimakkaasti.

(2) Reunanumeroon 2401 kuulumatonta itsereaktiivista ainetta tai itsereaktiivista aineen valmistetta luokiteltaessa noudatetaaan seuraavia periaatteita:

(a) minkä tahansa itsereaktiivisen aineen tai itsereaktiivisen aineen valmisteen, joka voi räjähtää tai humahtaa nopeasti ollessaan pakattuna samalla tavalla kuin kuljetettaessa, kuljetus tässä pakkauksessa luokan 4.1 alaisena on kielletty (määritelty itsereaktiiviseksi aineeksi tyyppiä A, kuvan 4 laatikko A);

(b) mikä tahansa itsereaktiivinen aine tai itsereaktiivinen aineen valmiste, jolla on räjähtäviä ominaisuuksia ja joka ollessaan pakattuna samalla tavalla kuin kuljetettaessa, ei räjähdä eikä humahda nopeasti, mutta on altis termiselle räjähdykselle tässä pakkauksessa, on varustettava myös mallin N:o 01 mukaisella lipukkeella. Tällaista itsereaktiivista ainetta saa pakata enintään 25 kg kollia kohden, jollei enimmäismäärää ole rajoitettava pienempään määrään räjähdyksen tai nopean humahtamisen estämiseksi kollissa (määritelty itsereaktiiviseksi aineeksi tyyppiä B, kuvan 4 laatikko B);

3104

(jatk.) KUVA 4

Luokitus-ja vuokaaviomalli itsereaktiivisille aineille

>VIITTAUS FILMIIN>

3104

(jatk.) (c) mitä tahansa itsereaktiivista ainetta tai itsereaktiivista aineen valmistetta, jolla on räjähtäviä ominaisuuksia, voidaan kuljettaa ilman mallin N:o 01 mukaista lipuketta, jos kuljetusta varten pakattu aine (enintään 50 kg) ei voi räjähtää tai humahtaa nopeasti, tai termisesti räjähtää (määritelty itsereaktiiviseksi aineeksi tyyppiä C, kuvan 4 laatikko C);

(d) mitä tahansa itsereaktiivista ainetta tai itsereaktiivista aineen valmistetta, joka laboratoriokokeissa:

räjähtää osittain, ei humahda nopeasti eikä reagoi voimakkaasti kuumennettaessa suljetussa tilassa; tai

ei räjähdä lainkaan, humahtaa hitaasti eikä reagoi voimakkaasti suljetussa tilassa kuumennettaessa; tai

ei räjähdä eikä humahda lainkaan, ja reagoi keskivoimakkaasti kuumennettaessa suljetussa tilassa

voidaan hyväksyä kuljetettavaksi enintään 50 kg kollia kohden (määritelty itsereaktiiviseksi aineeksi tyyppiä D, kuvan 4 laatikko D);

(e) mikä tahansa itsereaktiivinen aine tai itereaktiivinen aineen valmiste, joka laboratoriokokeissa ei räjähdä eikä humahda lainkaan, ja joka ei reagoi tai reagoi vain vähän suljetussa tilassa kuumennettaessa, voidaan hyväksyä kuljetettavaksi enintään 400 kg/450 l kollia kohden (määritelty itsereaktiiviseksi aineeksi tyyppiä E, kuvan 4 laatikko E);

(f) mikä tahansa itsereaktiivinen aine tai itsereaktiivinen aineen valmiste, joka laboratoriokokeissa ei räjähdä kavitaatiotilassa eikä humahda lainkaan ja joka ei reagoi tai reagoi vain vähän suljetussa tilassa kuumennettaessa ja jossa ei ilmene tai ilmenee vain vähän räjähdysvoimaa, voidaan hyväksyä kuljetettavaksi suurpakkauksissa (IBC) (määritelty itsereaktiiviseksi aineeksi tyyppiä F, kuvan 4 laatikko F);

(g) minkä tahansa itsereaktiivisen aineen tai itsereaktiivisen aineen valmisteen, joka laboratoriokokeissa ei räjähdä kavitaatiotilassa eikä humahda lainkaan, ja joka ei reagoi suljetussa tilassa kuumennettaessa, ja jossa ei ilmene räjähdysvoimaa, ei katsota kuuluvan luokan 4.1 itsereaktiivisiin aineisiin, edellyttäen että valmiste on termisesti stabiili (itsekiihtyvä hajoamislämpötila on 60 °C 75 °C 50 kg kollille), ja että yhteensopivat laimentimet ovat reunanumeron 2400 (19) vaatimusten mukaisia (määritelty itsereaktiiviseksi aineeksi tyyppiä G, kuvan 4 laatikko G). Mikäli valmiste ei ole termisesti stabiili, tai flegmatointiin käytetyn laimentimen kiehumispiste on on alempi kuin 15 °C, määritellään valmiste itsereagoivaksi aineeksi tyyppiä F.

(3) Kohta (2) viittaa vain itsereaktiivisten aineiden ominaisuuksiin, jotka ovat luokituksessa määrääviä. Kuvassa 4 on luokitusperiaatteet graafisena kaaviona esittävä vuokaavio, johon on merkitty määrääviä ominaisuuksia koskevat kysymykset yhdessä mahdollisten vastausten kanssa. Nämä ominaisuudet on määritettävä kokeellisesti reunanumeron 3103 mukaisesti.

Orgaanisia peroksideja koskevat vaatimukset

Kokeet luokkaan 5.2 luokitusta varten

3105 Luokan 5.2 aineet ja esineet saa hyväksyä kuljetettavaksi vain, jos asiaankuuluvat kriteerit Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisussa "Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta: Kokeet ja kriteerit" (Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisu, asiakirja ST/SG/AC.10/11/Rev.1, toinen painos) osissa II ja III on täytetty. Kokeen, joka on valittu määrittämään itsekiihtyvä hajoamislämpötila (SADT), on oltava edustava sekä materiaalin että koon puolesta kuljetuksessa käytettävään kolliin nähden.

Luokitusperiaatteet

3106 (1) Orgaanista peroksidia tai orgaanista peroksidivalmistetta on pidettävä räjähtäviä ominaisuuksia omaavana aineena, jos se laboratoriokokeissa on altis räjähtämään, humahtamaan nopeasti tai jos se kuumennettaessa suljetussa tilassa reagoi voimakkaasti.

3106

(jatk.) KUVA 5

Luokitus- vuokaaviomalli orgaanisille peroksideille

>VIITTAUS FILMIIN>

3106

(jatk.) (2) Reunanumeroon 2551 kuulumatonta orgaanista peroksidia tai orgaanista peroksidivalmistetta luokiteltaessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

(a) Minkä tahansa orgaanisen peroksidin tai orgaanisen peroksidivalmisteen, joka voi räjähtää tai humahtaa nopeasti ollessaan pakattuna samalla tavoin kuin kuljetettaessa, kuljetus tässä pakkauksessa luokan 5.2 alaisena on kiellettävä (määritelty orgaaniseksi peroksidiksi tyyppiä A, kuvan 5 laatikko A).

(b) Mikä tahansa orgaanisen peroksidi tai orgaaninen peroksidivalmiste, jolla on räjähtäviä ominaisuuksia ja joka ollessaan pakattuna samalla tavoin kuin kuljetettaessa ei räjähdä eikä humahda nopeasti, mutta on altis termiselle räjähdykselle tässä pakkauksessa, on varustettava myös mallin N:o 01 mukaisella lipukkeella. Tällaista orgaanista peroksidia saa pakata 25 kg määriin saakka, jollei enimmäismäärää ole rajoitettava pienempään määrään räjähdyksen tai nopean humahtamisen estämiseksi pakkauksessa (määritelty orgaaniseksi peroksidiksi tyyppiä B, kuvan 5 laatikko B).

(c) Mitä tahansa orgaanista peroksidia tai orgaanista peroksidivalmistetta, jolla on räjähtäviä ominaisuuksia, voidaan kuljettaa ilman mallin N:o 01 mukaista lipuketta, jos samalla tavoin kuin kuljetettaessa pakattu aine (enintään 50 kg) ei voi räjähtää tai humahtaa nopeasti tai termisesti räjähtää (määritelty orgaaniseksi peroksidiksi tyyppiä C, kuvan 5 laatikko C).

(d) Mikä tahansa orgaaninen peroksidi tai orgaaninen peroksidivalmiste, joka laboratoriokokeissa:

räjähtää osittain, ei humahda nopeasti eikä reagoi ollenkaan kuumennettaessa suljetussa tilassa; tai

ei räjähdä ollenkaan, humahtaa hitaasti eikä reagoi voimakkaasti kuumennettaessa suljetussa tilassa; tai

ei räjähdä eikä humahda ollenkaan ja reagoi selvästi suljetussa tilassa kuumennettaessa

voidaan hyväksyä kuljetettavaksi enintään 50 kg kollia kohden (määritelty orgaaniseksi peroksidiksi tyyppiä D, kuvan 5 laatikko D).

(e) mikä tahansa orgaaninen peroksidi tai orgaaninen peroksidivalmiste, joka laboratoriokokeissa ei räjähdä eikä humahda ollenkaan, ja joka reagoi vain vähän tai ei ollenkaan suljetussa tilassa kuumennettaessa, voidaan hyväksyä kuljetettavaksi enintään 400 kg/ 450 l kollia kohden (määritelty orgaaniseksi peroksidiksi tyyppiä E, kuvan 5 laatikko E).

(f) mikä tahansa orgaaninen peroksidi tai orgaaninen peroksidivalmiste, joka laboratoriokokeissa ei räjähdä kavitaatiotilassa eikä humahda ollenkaan, ja joka reagoi vain vähän tai ei ollenkaan suljetussa tilassa kuumennettaessa, ja jossa ilmenee vain vähän tai ei ollenkaan räjähdysvoimaa, voidaan hyväksyä kuljetettavaksi suurpakkauksissa (IBC) tai säiliöissä (määritelty orgaaniseksi peroksidiksi tyyppiä F, kuvan 5 laatikko F).

(g) mikä tahansa orgaaninen peroksidi tai orgaaninen peroksidivalmiste, joka laboratoriokokeissa ei räjähdä kavitaatiotilassa eikä humahda ollenkaan, ja joka ei reagoi ollenkaan suljetussa tilassa kuumennettaessa ja jossa ei ilmene räjähdysvoimaa, vapautetaan luokasta 5.2, edellyttäen että valmiste on termisesti stabiili (itsekiihtyvä hajoamislämpötila on 60 °C tai korkeampi 50 kg kollille), ja että valmisteissa on käytetty tyyppiä A olevaa laimenninta flegmatoimisaineena (määritelty orgaaniseksi peroksidiksi tyyppiä G, kuvan 5 laatikko G).

(3) Kohta (2) viittaa vain orgaanisten peroksidien luokitusta määrääviin ominaisuuksiin. Kuva 5 on luokitusperiaatteet graafisena kuviona esittävä virtauskaavio, johon on merkitty määrääviä ominaisuuksia koskevat kysymykset yhdessä mahdollisten vastausten kanssa. Ominaisuudet on määriteltävä kokeellisesti reunanumeron 3105 mukaisesti.

3107-

3169 B. SANASTO REUNANUMEROSSA 2101 KÄYTETYISTÄ NIMITYKSISTÄ [KATSO MYÖS REUNANUMERO 3101 (3)]

3170 Huom: 1. Sanaston antaman kuvauksen tarkoitus ei ole korvata koemenetelmiä eikä määrittää luokan 1 aineen tai esineen sekä välineen vaarallisuusluokitusta. Luokitus oikeaan vaarallisuusluokkaan ja päätös yhteensopivuusryhmän S sopivuudesta on perustuttava reunanumeron 3101 (1) mainitun koemanuaalin mukaisiin kokeisiin tai kokeisiin ja luokituksiin, jotka on jo tehty koemanuaalin menetelmien mukaisesti samanlaisille tuotteille.

3170

(jatk.) Huom: 2. Nimityksien jäljessä tulevat numerot viittaavat taulukon 1 reunanumeron 2101 mukaisiin asianomaisiin aineluettelon kohtiin (sarake 1) ja tunnusnumeroihin (sarake 2), jotka on erotettu vinoviivalla (esim. 21°/0171).

Luokitustunnus, katso reunanumero 2100 (4).

Valaisuammukset, sisältävät tai eivät sisällä ammuksen sisällön levittävän panoksen, heitto- tai ajopanoksen 21°/0171; 30°/0234; 43°/0297

Ampumatarvikkeet, joiden tarkoitus on tuottaa yhdestä lähteestä voimakasta valoa alueen valaisemiseksi. Termi sisältää valaisupatruunat, -kranaatit ja -ammukset, sekä valaisu- ja kohteentunnistuspommit.

Huom: Seuraavat esineet ja välineet: merkinantopatruunat; käsimerkinantolaitteet; hätämerkinantolaitteet; valaisupanokset, pudotettavat; valaisupanokset eivät sisälly tähän määritelmään. Ne ovat lueteltu erikseen.

Ammukset, sytyttävät, nestemäisiä tai geelimäisiä aineita, sisältävät ammuksen sisällön levittävän panoksen, heitto- tai ajopanoksen 32°/0247

Ampumatarvikkeet, jotka sisältävät nestemäisiä tai geelimäisiä sytyttäviä aineita. Muulloin kuin aineen ollessa itsessään räjähdysainetta, sisältävät yhden tai useamman seuraavista: ajopanos ja sytytysnalli- sekä sytytinpanos; sytytin ja ammuksen sisällön levittävä panos tai heittopanos.

Ammukset, sytyttävät, sisältävät valkoista fosforia, sisältävät ammuksen sisällön levittävän panoksen, heitto- tai ajopanoksen 22°/0243; 31°/0244

Ampumatarvikkeet, jotka sisältävät valkoista fosforia sytyttävänä aineena. Sisältää yhden tai useamman seuraavista: ajopanos ja sytytysnalli- sekä sytytinpanos, sytytin ja ammuksen sisällön levittävä panos tai heittopanos.

Ammukset, sytyttävät, sisältävät tai eivät sisällä ammuksen sisällön levittävän panoksen, heitto- tai ajopanoksen 21°/0009; 30/0010; 43/0300

Ampumatarvikkeet, jotka sisältävät sytyttävää seosta. Muulloin kuin seoksen ollessa itsesään räjähtävää, sisältävät yhden tai useamman seuraavista: ajopanos ja sytytysnalli- sekä sytytinpanos; sytytin ja ammuksen sisällön levittävä panos tai heittopanos.

Ammukset, harjoitusammuntaa varten 30°/0488; 43°/0362

Ampumatarvikkeet, jotka eivät sisällä pääräjähdyspanosta, sisältävät ammuksen sisällön levittävän panoksen tai heittopanoksen. Sisältävät normaalisti myös sytyttimen ja ajopanoksen.

Huom: Harjoituskranaatit eivät sisälly tähän määritelmään. Ne ovat lueteltu erikseen.

Ammukset, testausta varten 43°/0363

Ampumatarvikkeet, jotka sisältävät pyroteknisiä aineita, ja joita käytetään koestettaessa uuden ammuksen, aseen osien tai kootun aseen suorituskykyä tai kestävyyttä.

3170

(jatk.) Ammukset, savua muodostavat, sisältävät valkoista fosforia, sisältävät ammuksen sisällön levittävän panoksen, heitto- tai ajopanoksen 22°/0245; 31°/0246

Ampumatarvikkeet, jotka sisältävät valkoista fosforia savua muodostavana aineena. Sisältävät myös yhden tai useamman seuraavista: ajopanos ja sytytysnalli- sekä sytytinpanos; sytytin ja ammuksen sisällön levittävä panos tai heittopanos. Termi sisältää savukranaatit.

Ammukset, savua muodostavat, sisältävät tai eivät sisällä ammuksen sisällön levittävän panoksen, heitto- tai ajopanoksen 21°/0015; 31°/0016; 43°/0303

Ampumatarvikkeet, jotka sisältävät sellaista savua muodostavaa ainetta kuten kloorisulfonihapposeosta tai titaanitetrakloridia; tai savua muodostavaa pyroteknistä seosta, joka pohjautuu heksakloorietaaniin tai punaiseen fosforiin. Paitsi milloin aine on itsessään räjähdysainetta, ampumatarvikkeet sisältävät myös yhden tai useamman seuraavista: ajopanos ja sytytysnalli- sekä sytytinpanos, sytytin ja ammuksen sisällön levittävä panos ja heittopanos. Termi sisältää myös savukranaatit.

Huom: Merkkisavut eivät sisälly määritelmään. Ne ovat lueteltu erikseen.

Ammukset, kyynelkaasua muodostavat, sisältävät ammuksen sisällön levittävän panoksen, heittotai ajopanoksen 21°/0018; 30°/0019; 43°/0301

Ampumatarvikkeet, jotka sisältävät kyynelkaasua muodostavaa ainetta. Sisältävät myös yhden tai useamman seuraavista: pyrotekninen aine; ajopanos ja sytytysnalli- sekä sytytinpanos; sytytin ja ammuksen sisällön levittävä panos tai heittopanos.

Esineet ja välineet, räjähtävät, hyvin epäherkät (Esineet ja välineet, EEI) 50°/0486

Esineet ja välineet, jotka sisältävät vain hyvin epäherkkiä räjähtäviä aineita (EIDS), joilla on häviävän pieni todennäköisyys vahingossa tapahtuvaan sytyttämiseen tai räjähdyksen johtamiseen normaaleissa kuljetusolosuhteissa, ja jotka ovat läpäisseet koesarja 7.

Pyroforiset esineet ja välineet 25°/0380

Esineet ja välineet, jotka sisältävät pyroforista ainetta (voi syttyä itsestään joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa) ja räjähtävää ainetta tai räjähtävän osan. Termi ei sisällä valkoista fosforia sisältäviä esineitä eikä välineitä.

Pyrotekniset esineet ja välineet teknillisiin tarkoituksiin 9°/0428; 21°/0429; 30°/0430; 43°/0431;

47°/0432

Esineet ja välineet, jotka sisältävät pyroteknisiä aineita ja joita käytetään teknillisiin tarkoituksiin, kuten esim. lämmön tuottamiseen, kaasun tuottamiseen, teatteritehosteisiin yms.

Huom: seuraavat esineet ja välineet eivät sisälly tähän määritelmään: kaikki ampumatarvikkeet; merkinantopatruunat; leikkurit, räjähdysainepanoksella varustetut; ilotulitusvälineet; valaisupanokset, pudotettavat; valaisupanokset; laukaisulaitteet, räjähtävät; niitit, räjähtävät; käsimerkinantolaitteet; hätämerkinantolaitteet; paukkurasiat, rautatiellä käytettävät; merkkisavut. Ne ovat lueteltu erikseen.

Mustaruuti puristeina tai pelletteinä 4°/0028

Aineet, jotka koostuvat mustaruudista pelletin muodossa.

Mustaruuti rakeisena tai jauheena 4°/0027

Aineet, jotka koostuvat puuhiilen tai muun hiilen ja joko kaliumnitraatin tai natriumnitraatin seoksesta, ja jotka sisältävät tai eivät sisällä rikkiä.

Pommit, joissa on palavaa nestettä, räjähdyspanoksella varustetut 10°/0399; 23°/0400

Esineet ja välineet, jotka pudotetaan lentokoneesta, ja jotka koostuvat palavalla nesteellä täytetystä ja räjähdyspanoksella varustetusta säiliöstä.

3170

(jatk.) Valaisupommit 5°/0038

Räjähtävät esineet ja välineet, jotka pudotetaan lentokoneesta tuottamaan lyhytaikaisen, voimakkaan valaistuksen valokuvausta varten. Sisältävät panoksen räjähdysainetta joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Valaisupommit 7°/0037

Räjähtävät esineet ja välineet, jotka pudotetaan lentokoneesta tuottamaan lyhytaikaisen, voimakkaan valaistuksen valokuvausta varten. Sisältävät panoksen räjähdysainetta ja sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Valaisupommit 21°/0039; 30°/0299

Räjähtävät esineet ja välineet, jotka pudotetaan lentokoneesta tuottamaan lyhytaikaisen, voimakkaan valaistuksen valokuvausta varten. Sisältävät valaisuseoksen.

Pommit, räjähdyspanoksella varustetut 5°/0034; 17°/0035

Räjähtävät esineet ja välineet, jotka pudotetaan lentokoneesta, joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Pommit, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0033; 19°/0291

Räjähtävät esineet ja välineet, jotka pudotetaan lentokoneesta, sisältävät sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Räjäyttimet, räjäytysnallilla varustetut 1°/0225; 13°/0268

Esineet ja välineet, jotka sisältävät panoksen räjähdysainetta ja sytyttimen. Käytetään lisäämään räjäytysnallien tai räjähtävän tulilangan sytytinvoimaa.

Räjäyttimet, ilman räjäytysnallia 5°/0042; 17°/0283

Esineet ja välineet, jotka sisältävät panoksen räjähdysainetta ilman sytytintä. Käytetään lisäämään räjäytysnallien tai räjähtävän tulilangan sytytinvoimaa.

Panokset, jotka on tarkoitettu (esim. ammuksen) sisällön levittämiseen, räjähtävät 5°/0043

Esineet ja välineet, jotka koostuvat pienestä panoksesta räjähdysainetta, ja joita käytetään ammusten tai muiden ampumatarvikkeiden avaamiseen ja niiden sisällön levittämiseen.

Valaisupatruunat 9°/0049; 30°/0050

Esineet ja välineet, jotka koostuvat hylsystä, sytytysnallista ja salamavalojauheesta koottuna yhdeksi laukausvalmiiksi kappaleeksi.

Paukkulaukaukset 3°/0326; 15°/0413; 27°/0327; 37°/0338; 47°/0014

Ampumatarvikkeet, jotka koostuvat suljetusta patruunanhylsystä, jossa on joko keskussytytysnalli tai reunasytytysnalli ja panos savutonta ruutia tai mustaruutia, mutta joka ei sisällä ammusta. Tuottaa kovan äänen ja käytetään harjoitustarkoituksiin, kunnianlaukauksiin, ajopanoksena, starttipistooleissa jne. Termi sisältää myös paukkuammukset.

Ampuma-aseiden patruunat, joissa ei ole räjähtävää luotia 15°/0328; 27°/0417; 37°/0339; 47°/0012

Ampumatarvikkeet, jotka koostuvat ammuksesta ilman räjähdyspanosta, mutta jotka sisältävät ajopanoksen ja joko sisältävät tai eivät sisällä sytytysnallia. Näihin esineisiin ja välineisiin voidaan lukea valojuovapanokset, edellyttäen että niiden pääasiallinen vaaratekijä koostuu ajopanoksesta.

Ampuma-aseiden patruunat, räjähdyspanoksella varustetut 6°/0006; 18°/0321; 40°/0412

Ampumatarvikkeet, jotka koostuvat ammuksesta ja räjähdyspanoksesta ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.; sekä ajopanoksesta joko ilman sytytysnallia tai sisältäen sytytysnallin. Termi sisältää kiinteät (kootut) ampumatarvikkeet, puolivalmiit (osittain kootut) ampumatarvikkeet ja erikseen ladattavat ampumatarvikkeet silloin, kun ne ovat pakattu yhteen.

3170

(jatk.) Ampuma-aseiden patruunat, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0005; 19°/0007; 41°/0348

Ampumatarvikkeet, jotka koostuvat ammuksesta ja räjähdyspanoksesta ja sisältävät sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla; sekä ajopanoksesta joko ilman sytytysnallia tai sisältäen sytytysnallin. Termi sisältää valmiit (kootut) ampumatarvikkeet, puolivalmiit (osittain kootut) Ampumatarvikkeet ja erikseen ladattavat ampumatarvikkeet silloin, kun ne ovat pakattu yhteen.

Patruunat, öljynporausrei'issä käytettävät 27°/0277; 37°/0278

Esineet ja välineet, jotka koostuvat ohuesta kuitu- tai metallilevystä tai muusta materiaalista valmistetusta hylsystä, joka sisältää vain ajoainejauhetta, jonka tarkoituksena on singota karaistu ammus läpäisemään öljylähteen seinämä.

Huom: Onteloammukset, kaupalliset eivät kuulu tähän määritelmään. Ne ovat lueteltu erikseen.

Patruunat, voimanlähteinä käytettävät 15°/0381; 27°/0275; 37°/0276; 47°/0323

Esineet ja välineet, jotka on suunniteltu toteuttamaan mekaanisia toimenpiteitä. Koostuvat hylsystä ja panoksesta humahtavaa räjähdysainetta sekä sytytyslaitteesta. Humahtamisen kaasumaiset tuotteet aikaansaavat paisumista, lineaarista tai pyörivää liikettä tai ne aktivoivat välikalvoja, venttiileitä tai kytkimiä tai sinkoavat suljinlaitteita tai sammutusaineita.

Merkinantopatruunat 30°/0054; 43°/0312; 47°/0405

Esineet ja välineet, joiden tarkoitus on merkinantopistoolilla tms. ammuttuna tuottaa värillisiä valomerkkejä tai muita merkinantokeinoja.

Ampuma-aseiden patruunat, joissa ei ole räjähtävää luotia 27°/0417; 37°/0339; 47°/0012

Ampumatarvikkeet, jotka koostuvat patruunanhylsystä ja siihen sijoitetusta keskussytytysnallista tai reunasytytysnallista, ja jotka sisältävät sekä ajopanoksen että kiinteän ammuksen. Tarkoitettu ammuttavaksi enintään 19,1 mm kaliberin aseilla. Mitä tahansa kaliberia olevat haulikon patruunat kuuluvat tähän kuvaukseen.

Huom: Paukkupatruunat, käsiaseet eivät kuulu tähän määritelmään. Ne ovat lueteltu erikseen. Eräät sotilasaseiden patruunat eivät sisälly tähän määritelmään. Ne ovat lueteltu ampuma-aseiden patruunat, joissa ei ole räjähtävää luotia alla.

Ampuma-aseiden patruunat, paukkupatruunat 27°/0327; 37°/0338; 47°/0014

Ampumatarvikkeet, jotka koostuvat suljetusta patruunanhylsystä ja keskussytytysnallista tai reunasytytysnallista sekä panoksesta savutonta ruutia tai mustaruutia. Patruunanhylsyt eivät sisällä ammusta. Patruunat on suunniteltu ammuttavaksi enintään 19,1 mm kaliberin aseilla, ja niiden tarkoituksena on tuottaa kova ääni. Käytetään harjoitustarkoituksiin, kunnianlaukauksiin, ajopanoksina, starttipistooleissa jne.

Patruunanhylsyt, lataamattomat, nallitetut 37°/0379; 47°/0055

Esineet ja välineet, jotka koostuvat metallista, muovista tai muusta syttymättömästä materiaalista valmistetusta patruunanhylsystä, ja joissa ainoana räjähtävänä osana on sytytysnalli.

Palavat hylsyt, tyhjät, ilman sytytysnallia 27°/0447; 37°/0446

Esineet ja välineet, jotka koostuvat osaksi tai kokonaan nitroselluloosasta valmistetusta patruunanhylsystä.

Räjähdyspanokset, muovisidosteiset 5°/0457; 17°/0458; 39°/0459; 47°/0460

Esineet ja välineet, jotka koostuvat panoksesta muovisidosteista räjähdysainetta, joka on valmistettu erityiseen muotoon ilman hylsyä ja ilman sytytintä. Suunniteltu osaksi taistelukärkien kaltaisia ampumatarvikkeita.

Tuhoamispanokset 5°/0048

Esineet ja välineet, jotka koostuvat panoksesta räjähdysainetta ja kuitulevystä, muovista, metallista tai muusta materiaalista valmistetusta hylsystä. Esineet ja välineet ovat joko ilman sytytintä tai ne sisältävät sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Huom: Seuraavat esineet ja välineet: pommit, miinat, ammukset eivät sisälly tähän määritelmään. Ne ovat lueteltu erikseen.

Syvyyspommit 5°/0056

Esineet ja välineet, jotka koostuvat tynnyrin tai ammuksen sisällä olevasta panoksesta räjähdysainetta joko ilman sytytintä, tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu räjähtämään veden alla.

3170

(jatk.) Räjähdyspanokset, kaupalliset, ilman räjäytysnallia 5°/0442; 17°/0443; 39°/0444; 47°/0445

Esineet ja välineet, jotka koostuvat panoksesta räjähdysainetta ilman sytytintä, käytetään räjähdyshitsauksessa, liittämisessä, muovaamisessa tai muissa metallurgisissa toimenpiteissä.

Ajopanokset, kanuunalaukauksia varten 3°/0279; 15°/0414; 27°/0242

Missä tahansa fysikaalisessa muodossa oleva panos ajoainetta kanuunanlaukauksien erikseen ladattavia ampumatarvikkeita varten.

Ajopanokset 3°/0271; 15°/0415; 27°/0272; 37°/0491

Esineet ja välineet, jotka koostuvat panoksesta missä tahansa fysikaalisessa muodossa olevasta ajoaineesta, joko ilman hylsyä tai sisältäen hylsyn. Esineet ja välineet ovat joko rakettimoottorin osa, tai ne vähentävät ammusten vastusta.

Onteloammukset, kaupalliset, ilman räjäytysnallia 5°/0059; 17°/0439; 39°/0440; 47°/0441

Esineet ja välineet, jotka koostuvat hylsystä ja sen sisällä olevasta panoksesta räjähdysainetta, jossa on jäykällä materiaalilla päällystetty ontelo, ilman sytytintä. Suunniteltu tuottamaan voimakas, lävistävä suihkuvaikutus.

Katkaisupanokset, taipuisat 5°/0288; 39°/0237

Esineet ja välineet, jotka koostuvat V-muotoisesta räjähdysaineytimestä, joka on verhottu taipuisalla tupella.

Lisäräjäyttimet, räjähtävät 5°/0060

Esineet ja välineet, jotka koostuvat pienestä irrotettavasta räjäyttimestä, joka sijoitetaan ammuksen onteloon sytyttimen ja räjähdyspanoksen väliin.

Osat, sytytysketju, n.o.s. 1°/0461; 13°/0382; 35°/0383; 47°/0384

Esineet ja välineet, jotka sisältävät räjähdysainetta, joka on suunniteltu välittämään räjähdys tai humahdus sytytysketjun sisällä.

Vesiaktivoidut esineet ja välineet, jotka sisältävät ammuksen sisällön levittävän panoksen, heittotai ajopanoksen 25°/0248; 34°/0249

Esineet ja välineet, joiden toiminta riippuu niiden sisällön fysikaalis-kemiallisesta reaktiosta veden kanssa.

Tulilanka, räjähtävä, taipuisa 5°/0065; 39°/0289

Esine, joka koostuu räjähdysaineytimestä, joka on suljettu kudotun kankaan sisään ja sisältäen muovia ja muuta päällystettä. Päällystettä ei tarvita, jos kudottu kangas on pölytiivis.

Tulilanka, räjähtävä, metallipäällysteinen 5°/0290; 17°/0102

Esine, joka koostuu räjähdysaineytimestä, joka on verhottu pehmeällä metalliputkella ja joko sisältää tai ei sisällä suojapäällystettä.

Tulilanka, räjähtävä, räjähdysvoimaltaan vähäinen, metallipäällysteinen 39°/0104

Esine, joka koostuu räjähdysaineytimestä, joka on verhottu pehmeällä metalliputkella, ja joko sisältää tai ei sisällä suojapäällystettä. Räjähdysaineen määrä on niin pieni, että tulilangan ulkopuolella esiintyy vain vähäinen räjähdysvaikutus.

3170

(jatk.) Tulilanka, sytytyslanka 43°/0066

Esine, joka koostuu mustaruudilla tai muulla nopeasti palavalla pyroteknisellä seoksella päällystetyistä tekstiililangoista ja taipuisasta suojapäällyksestä; tai se koostuu taipuisan kudotun kankaan ympäröimästä mustaruutiytimestä. Palaa pituuttaan pitkin ulkopuolelle näkyvällä liekillä, ja käytetään välittämään laitteesta lähtöisin oleva sytytys panokseen tai sytytysnalliin.

Leikkurit räjähdyspanoksella varustettu leikkuri 47°/0070

Esineet ja välineet, jotka koostuvat veitsenteräisestä laitteesta, jonka pieni panos humahtavaa räjähdysainetta ajaa alasinta vasten.

Sytytysvälineet, ei-sähkökäyttöiset, louhintaa varten 1°/0360; 35°/0361

Ei-sähkökäyttöiset sytyttimet, jotka on koottu ja jotka aktivoidaan seuraavilla välineillä kuten aikatulilanka, iskuputki, välähdysputki, tai tulilanka. Voivat olla välittömästi toimivia tai sisältää viiveitä. Räjähdysreleet, jotka sisältävät tulilangan, kuuluvat tähän.

Räjäytysnallit, sähkökäyttöiset, louhintaa varten 1°/0030; 35°/0255; 47°/0456

Esineet ja välineet, jotka on erityisesti suunniteltu louhintaräjähdysaineiden sytytystä varten. Voivat olla välittömästi toimivia tai sisältää viiveitä. Sähkökäyttöiset räjäytysnallit aktivoidaan sähkövirralla.

Ammusten sytyttimet 1°/0073; 13°/0364; 35°/0365; 47°/0366

Esineet ja välineet, jotka koostuvat pienestä metalli- tai muoviputkesta, joka sisältää räjähdysainetta kuten PETN tai räjähdysaineiden yhdistelmiä. Suunniteltu aloittamaan sytytysketju.

Räjäytysnallit, ei-sähkökäyttöiset, louhintaa varten 1°/0029; 35°/0267; 47°/0455

Esineet ja välineet, jotka on erityisesti suunniteltu louhintaräjähdysaineiden sytytystä varten. Räjäytysnallit voivat olla joko välittömästi toimivia tai sisältää viiveitä. Ei-sähkökäyttöiset räjäytysnallit aktivoidaan seuraavilla välineillä kuten iskuputki, välähdysputki, aikatulilanka, muu sytytyslaite tai taipuisa tulilanka. Räjähdysreleet ilman tulilankaa kuuluvat tähän.

Louhintaräjähdysaineet, tyyppi A 4°/0081

Aineet sisältävät nestemäisiä orgaanisia nitraatteja (esim. nitroglyseroli) tai niiden seoksia ja yhtä tai useampaa seuraavista aineista: nitroselluloosa; ammoniumnitraatti tai muut epäorgaaniset nitraatit; aromaattiset nitroyhdisteet tai palavat aineet kuten puu- tai alumiinijauhe. Aineet voivat sisältää inerttejä ainesosia kuten piimaata ja lisäaineita kuten väriaineita ja stabilisaattoreita. Näiden räjähdysaineiden tulee olla pulverimaisia, geelimäisiä tai elastisia. Tähän luokkaan kuuluvat dynamiitit; räjähdysgelatiinit ja gelatiinidynamiitit.

Louhintaräjähdysaineet, tyyppi B 4°/0082; 48°/0331

Aineet sisältävät

(a) ammoniumnitraatin tai muiden epäorgaanisten nitraattien seoksia räjähdysaineiden kuten trinitrotolueenin kanssa. Ne voivat sisältää myös muita aineita kuten puu- tai alumiinijauhetta;

(b) ammoniumnitraatin tai muiden epäorgaanisten nitraattien seoksia muiden palavien aineiden, ei kuitenkaan räjähdysaineiden kanssa. Kummassakin tapauksessa aineet voivat sisältää inerttejä ainesosia kuten piimaata ja lisäaineita kuten väriaineita ja stabilisaattoreita. Nämä räjähdysaineet eivät saa sisältää nitroglyserolia tai vastaavia nestemäisiä orgaanisia nitraatteja eivätkä kloraatteja.

Louhintaräjähdysaineet, tyyppi C 4°/0083

Aineet sisältävät joko kalium- tai natriumkloraatti- tai kalium-, natrium- tai ammoniumperkloraattiseoksia orgaanisten nitroyhdisteiden tai palavien aineiden kuten puujauheen tai alumiinijauheen tai hiilivetyjen kanssa. Aineet voivat sisältää inerttejä ainesosia kuten piimaata ja lisäaineita kuten väriaineita ja stabilisaattoreita. Nämä räjähdysaineet eivät saa sisältää nitroglyserolia tai vastaavia nestemäisiä orgaanisia nitraatteja.

Louhintaräjähdysaineet, tyyppi D 4°/0084

Aineet sisältävät nitrattujen orgaanisten yhdisteiden ja palavien rakenneaineiden kuten hiilivetyjen ja alumiinijauheen seoksia. Aineet voivat sisältää inerttejä ainesosia kuten piimaata ja lisäaineita kuten väriaineita ja stabilisaattoreita. Nämä räjähdysaineet eivät saa sisältää nitroglyserolia tai vastaavia nestemäisiä orgaanisia nitraatteja, kloraatteja tai ammoniumnitraattia. Muovailtavat räjähdysaineet kuuluvat yleensä tähän luokkaan.

Louhintaräjähdysaineet, tyyppi E 4°/0241; 48°/0332

Aineet sisältävät oleellisina ainesosina vettä ja runsaasti ammoniumnitraattia tai muita hapettimia, joista osa tai kaikki ovat liuoksena. Muut ainesosat voivat sisältää nitroyhdisteitä (esim. trinitrotolueeni), hiilivetyjä tai alumiinijauhetta. Ne voivat sisältää inerttejä ainesosia kuten piimaata ja lisäaineita kuten väriaineita ja stabilisaattoreita. Tähän luokkaan kuuluvat emulsioräjähdysaineet, slurrit ja vesigeeliräjähdysaineet.

3170

(jatk.) Ilotulitusvälineet 9°/0333; 21°/0334; 30°/0335; 43°/0336; 47°/0337

Pyrotekniset esineet ja välineet, jotka on suunniteltu viihdytystarkoituksiin.

Valaisupanokset, pudotettavat 9°/0420; 21°/0421; 30°/0093; 43°/0403; 47°/0404

Esineet ja välineet, jotka sisältävät pyroteknisiä aineita ja jotka on suunniteltu pudotettavaksi lentokoneesta valaistus-, tunnistamis-, merkki- tai varoitustarkoituksia varten.

Valaisupanokset 9°/0418; 21°/0419; 30°/0092

Esineet ja välineet, jotka sisältävät pyroteknisiä aineita ja jotka on suunniteltu käytettäviksi valaisu-, tunnistus-, merkki- tai varoitustarkoituksia varten.

Salamavalojauhe 8°/0094; 29°/0305

Pyrotekninen aine, joka sytytettynä tuottaa voimakasta valoa.

Laajentamispanokset, räjähtävät, öljynporausrei'issä käytettävät, ilman sytytysnallia 5°/0099

Esineet ja välineet, jotka koostuvat hylsyssä olevasta räjähdysainepanoksesta ilman sytytintä. Käytetään laajentamaan poranterän ympärillä olevaa kalliota, jotta raakaöljyn valuminen kalliosta helpottuisi.

Pikatulilanka, metallipäällysteinen 43°/0103

Esine, joka koostuu metalliputken sisällä olevasta humahtavasta räjähdysaineytimestä.

Pikatulilanka, ei räjähtävä 30°/0101

Esine, joka koostuu hienoksi jauhetusta mustaruudilla kyllästetyistä puuvillalangoista. Palaa ulkoisella liekillä ja käytetään esim. ilotulitusvälineiden sytytysketjuissa.

Aikatulilanka 47°/0105

Esine, joka koostuu hienoksi jauhetusta mustaruutiytimestä, jota ympäröi taipuisa kudottu kangas ja yksi tai useampi ulompi suojapäällys. Palaa sytytettynä ennalta määrätyllä nopeudella ilman mitään ulkonaista räjähdysvaikutusta.

Sytyttimet, räjähtävät 1°/0106; 13°/0107; 35°/0257; 47°/0367

Esineet ja välineet, joissa on räjähtäviä osia ja jotka on suunniteltu tuottamaan räjähdys ampumatarvikkeissa. Sisältävät mekaanisia, sähköisiä, kemiallisia tai hydrostaattisia osia sytyttämään räjähdys. Ovat yleensä suojattuja.

Sytyttimet, räjähtävät, suojatut 5°/0408; 17°/0409; 39°/0410

Esineet ja välineet, joissa on räjähtäviä osia ja jotka om suunniteltu tuottamaan räjähdys ampumatarvikkeissa. Sisältävät mekaanisia, sähköisiä, kemiallisia tai hydrostaattisia osia sytyttämään räjähdys. Räjähtävä sytytin täytyy suojata kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Sytyttimet, sytyttävät 30°/0316; 43°/0317; 47°/0368

Esineet ja välineet, jotka sisältävät ampumatarvikkeissa humahduksen aiheuttavaa aloiteräjähdysainetta. Sisältävät mekaanisia, sähköisiä, kemiallisia tai hydrostaattisia osia humahduksen aloittamiseksi. Ovat yleensä suojattuja.

3170

(jatk.) Kranaatit, käsi- ja kiväärikranaatit, räjähdyspanoksella varustetut 5°/0284; 17°/0285

Esineet ja välineet, jotka on suunniteltu käsin heitettäviksi tai kiväärillä singottaviksi. Joko eivät sisällä sytytintä tai sisältävät sytyttimen suojattuna kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Kranaatit, käsi- ja kiväärikranaatit, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0292; 19°/0293

Esineet ja välineet, jotka on suunniteltu käsiheitettäviksi tai kiväärillä singottaviksi. Sisältävät sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Harjoituskranaatit, käsi- ja kiväärikranaatit 21°/0372; 30°/0318; 43°/0452; 47°/0110

Esineet ja välineet, joissa ei ole pääräjähdyspanosta ja jotka on suunniteltu käsin heitettäviksi tai kiväärillä singottaviksi. Sisältävät sytytyslaitteen ja voivat sisältää asemanmäärityspanoksen (SPOTTING CHARGE)

Heksotonaali 4°/0393

Aine, joka koostuu syklotrimetyleenitrinitramiinin (RDX), trinitrotolueenin (TNT) ja alumiinin seoksesta.

Heksoliitti (heksotoli), tai alle 15 paino- % vettä sisältävänä 4°/0118

Aine, joka koostuu syklotrimetyleenitrinitramiinin (RDX) ja trinitrotolueenin (TNT) seoksesta. Termi sisältää "Koostumus B:n".

Sytyttimet, sytyttävät 9°/0121; 21°/0314; 30°/0315; 43°/0325; 47°/0454

Esineet ja välineet, jotka sisältävät yhtä tai useampaa sytytysketjussa humahduksen aikaansaavaa räjähdysainetta. Voidaan käynnistää kemiallisesti, sähköisesti tai mekaanisesti.

Huom: Seuraavat esineet ja välineet eivät sisälly tähän määritelmään: tulilanka, sytytyslanka; sytytyslanka; sytytyslanka, ei räjähtävä; sytyttimet, sytyttävät; tulilangansytyttimet; sytytysnallit; sytytysnallit, pohjaruuvi. Ne on lueteltu erikseen.

Ontelopanosjärjestelmät, öljynporausrei'issä käytettävät, ilman räjäytysnallia 5°/0124; 39°/0494

Esineet ja välineet, jotka koostuvat teräsputkesta tai metallivanteesta, johon tulilangalla yhdistetyt muotoillut panokset sijoitetaan, ilman sytytintä.

Tulilangansytyttimet 47°/0131

Esineet ja välineet, eri tyyppiset, käynnistetään kitkalla, iskulla tai sähköisesti ja käytetään aikatulilangan sytyttämiseen.

Miinat, räjähdyspanoksella varustetut 5°/0137; 17°/0138

Esineet ja välineet, jotka normaalisti koostuvat räjähdyspanoksella täytetyistä metalli- tai seosastioista, joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu toimimaan alusten, ajoneuvojen tai henkilöiden kosketuksesta. Termi sisältää "Bangalore torpedot".

Miinat, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0136; 19°/0294

Esineet ja välineet, jotka normaalisti koostuvat räjähdysaineella täytetyistä metalli- tai seosastioista ja sytyttimistä, joita ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu aktivoitumaan aluksien, ajoneuvojen tai henkilöiden kosketuksesta. Termi sisältää "Bangalore torpedot".

Oktoliitti (oktoli), kuivana tai alle 15 paino % vettä sisältävänä 4°/0266

Aine, joka koostuu syklotetrametyleenitetranitramiinin (HMX) ja trinitrotolueenin (TNT) sekoituksesta.

3170

(jatk.) Oktonaali 4°/0496

Aine, joka koostuu syklotetrametyleenitetranitramiinin (HMX), trinitrotolueenin (TNT) ja alumiinin sekoituksesta.

Pentoliitti, kuivana tai alle 15 paino % vettä sisältävänä 4°/0151

Aine joka koostuu pentaerytriittitetranitraattin (PETN) ja trinitrotolueenin (TNT) sekoituksesta.

Ruudin raakamassa kostutettuna, vähintään 17 paino % alkoholia sisältävänä. Ruudin raakamassa kostutettuna, vähintään 25 paino % vettä sisältävänä 2°/0433; 26°/0159

Aine, joka koostuu korkeintaan 60 % nitroglyserolilla tai muulla vastaavalla nestemäisellä orgaanisella nitriitillä tai näiden sekoituksella kyllästetystä nitroselluloosasta.

Ruuti, savuton 2°/0160; 26°/0161

Aine, joka perustuu ajoaineena käytettävään nitroselluloosaan. Termi sisältää yhdelle aineelle perustuvat ajoaineet [ainoastaan nitroselluloosa (NC)], kahdelle aineelle perustuvat ajoaineet (kuten NC ja nitroglyseroli (NG) ja kolmelle aineelle perustuvat ajoaineet (kuten NC/NG/nitroguanidiini)).

Huom: Valetut puristetut tai pussipanokset savutonta ruutia on lueteltu kohdan ajopanokset alla.

Sytytysnallit 1°/0377; 35°/0378; 47°/0044

Esineet ja välineet, jotka koostuvat muovi- tai metallinallihatusta, joka sisältää pienen määrän helposti iskusta syttyvää aloiteräjähdysainesekoitetta. Ovat patruunoiden ja ajopanosten iskunallien sytyttävä osa.

Sytytysnalli (pohjaruuvi) 30°/0319; 43°/0320; 47°/0376

Esineet ja välineet, jotka koostuvat sytytysnallista sytytystä varten sekä apupanoksesta humahtavaa räjähdysainetta kuten mustaruutia ja joita käytetään kanuunoiden ammushylsyn sisällä olevan ajopanoksen sytyttämiseen, jne.

Valojuova-ammukset, joissa ei ole räjähtävää panosta 30°/0424; 43°/0425; 47°/0345

Esineet ja välineet kuten ammukset tai luodit, jotka singotaan kanuunasta tai muusta tykistä, kivääristä tai muusta käsiaseesta.

Ammukset, ammuksen sisällön levittävällä panoksella tai heittopanoksella varustetut 17°/0346;

39°/0347

Esineet ja välineet kuten ammukset tai luodit, jotka singotaan kanuunasta tai muusta tykistä. Joko eivät sisällä sytytintä tai sisältävät sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Käytetään levittämään väriainetta asemanmääritystä varten tai muiden inerttien materiaalien levittämiseksi.

Ammukset, ammuksen sisällön levittävällä panoksella tai heittopanoksella varustetut 19°/0426; 41°/0427

Esineet ja välineet, kuten ammukset ja luodit, jotka singotaan kanuunasta tai muusta tykistä. Sisältävät sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Käytetään levittämään väriainetta asemanmääritystä varten tai muiden inerttien materiaalien levittämiseen.

3170

(jatk.) Ammukset, ammuksen sisällön levittävällä panoksella tai heittopanoksella varustetut 21°/0434; 43 248/0435

Esineet ja välineet, kuten ammukset ja luodit, jotka singotaan kanuunasta tai muusta tykistä, kivääristä tai muusta käsiaseesta. Käytetään levittämään väriainetta asemanmääritystä varten tai muiden inerttien väriaineiden levittämiseen.

Ammukset, räjähdysainepanoksella varustetut 5°/0168; 17°/0169; 39°/0344

Esineet ja välineet, kuten ammukset tai luodit, jotka singotaan kanuunasta tai muusta tykistä. Joko eivät sisällä sytytintä tai sisältävät sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Ammukset, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0167; 19°/0324

Esineet ja välineet, kuten ammukset ja luodit, jotka singotaan kanuunasta tai muusta tykistä. Sisältävät sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Ajoaine, nestemäinen 2°/0497; 26°/0495

Aine, joka koostuu humahtavasta nestemäisestä räjähdysaineesta, käytetään käyttövoimana.

Ajoaine, kiinteä 2°/0498; 26°/0499

Aine, joka koostuu humahtavasta kiinteästä räjähdysaineesta, käytetään käyttövoimana.

Laukaisulaitteet, räjähtävät 47°/0173

Esineet ja välineet, jotka koostuvat pienestä räjähdysainepanoksesta ja sytyttimestä, sekä sauvoista tai renkaista. Katkaisevat sauvat tai renkaat laitteiston nopeaa laukaisemista varten.

Niitit, räjähtävät 47°/0174

Esineet ja välineet, jotka koostuvat metallisen niitin sisällä olevasta pienestä räjähdysainepanoksesta.

Rakettimoottorit 3°/0280; 15°/0281; 27°/0186

Esineet ja välineet, jotka koostuvat yhdellä tai useammalla suuttimella varustetun sylinterin sisältämästä räjähdysainepanoksesta, yleensä kiinteästä ajoaineesta. Suunniteltu käyttämään rakettia tai ohjusta.

Rakettimoottorit, nestemäinen polttoaine 23°/0395; 32°/0396

Esineet ja välineet, jotka koostuvat yhdellä tai useammalla suuttimella varustetun sylinterin sisältämästä nestemäisestä polttoaineesta. Suunniteltu käyttämään rakettia tai ohjusta.

Rakettimoottorit, sisältävät hypergolisia nesteitä, sisältävät tai eivät sisällä heittopanoksen 25°/0322; 34°/0250

Esineet ja välineet, jotka koostuvat yhdellä tai useammalla suuttimella varustetun sylinterin sisältämästä hypergolisesta polttoaineesta. Suunniteltu käyttämään rakettia tai ohjusta.

Köydenheittoraketit 21°/0238; 30°/0240; 43°/0453

Esineet ja välineet, jotka koostuvat köydenheittämiseen suunnitellusta rakettimoottorista.

Raketit, joissa on nestemäistä polttoainetta, räjähdyspanoksella varustetut 10°/0397; 23°/0398

Esineet ja välineet, jotka koostuvat yhdellä tai useammalla suuttimella varustetun sylinterin sisältämästä nestemäisestä polttoaineesta, jotka on varustettu taistelukärjellä. Termi sisältää ohjukset.

Raketit, räjähdyspanoksella varustetut 6°/0181; 18°/0182

Esineet ja välineet, jotka koostuvat rakettimoottorista ja taistelukärjestä, ja jotka joko eivät sisällä sytytintä tai sisältävät sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Termi sisältää ohjukset.

3170

(jatk.) Raketit, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0180; 19°/0295

Esineet ja välineet, jotka koostuvat rakettimoottorista ja taistelukärjestä , ja sisältävät sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Termi sisältää ohjukset.

Raketit, heittopanoksella varustetut 15°/0436; 27°/0437; 37°/0438

Esineet ja välineet, jotka koostuvat rakettimoottorista ja hyötykuorman raketin kärjestä irrottavasta panoksesta. Termi sisältää ohjukset.

Raketit, räjähtämättömällä kärjellä varustetut 27°/0183

Esineet ja välineet, jotka koostuvat rakettimoottorista ja räjähtämättömästä kärjestä. Termi sisältää ohjukset.

Käsimerkinantolaitteet 43°/0191; 47°/0373

Kannettavat esineet ja välineet, jotka sisältävät näkyviä merkkejä tai varoituksia tuottavia pyroteknisiä aineita. Termi sisältää pienet valaisupanokset, kuten maantiellä tai rautatiellä käytettävät valaisupanokset ja aluksissa käytettävät hätävalaisupanokset.

Hätämerkinantolaitteet, aluksissa käytettävät 9°/0194; 30°/0195

Esineet ja välineet, jotka sisältävät ääniä, tuli- tai savumerkkejä tai niiden yhdistelmiä tuottavia pyroteknisiä aineita.

Paukkurasiat, rautatiellä käytettävät 9°/0192; 30°/0492; 43°/0493; 47°/0193

Esineet ja välineet, jotka sisältävät laitteen musertuessa kovan äänen tuottavaa pyroteknistä ainetta. Suunniteltu asetettavaksi raiteille.

Merkkisavut 9°/0196; 19°/0313; 30°/0487; 43°/0197

Esineet ja välineet, jotka sisältävät savua kehittäviä pyroteknisiä aineita. Voivat lisäksi sisältää äänimerkkejä tuottavia laitteita.

Luotauslaitteet, räjähtävät 5°/0374; 17°/0375

Esineet ja laitteet, jotka koostuvat räjähdyspanoksesta joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Pudotetaan aluksista, ja toimivat saavuttaessaan ennalta määrätyn syvyyden tai merenpohjan.

Luotauslaitteet, räjähtävät 7°/0296; 19°/0204

Esineet ja välineet, jotka sisältävät räjähdysainepanoksen ja sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Pudotetaan aluksista, ja toimivat saavuttaessaan ennalta määrätyn syvyyden tai merenpohjan.

Räjähdysaineet, hyvin epäherkät (Aineet, EVI) 48°/0482

Aineet, jotka ovat massaräjähdysvaarallisia, mutta jotka ovat niin epäherkkiä, että syttymismahdollisuus tai mahdollisuus palamisen muuttumisesta detonaatioksi normaaleissa kuljetusolosuhteissa on hyvin vähäinen; ja jotka ovat läpäisseet koesarjan 5.

Torpedot, joissa on nestemäistä polttoainetta, ei räjähtävällä kärjellä varustetut 32°/0450

Esineet ja välineet, jotka koostuvat nestemäisestä räjähdyssysteemistä, jonka tarkoitus on käyttää torpedoa veden alla, ja jotka sisältävät ei räjähtävän kärjen.

Torpedot, joissa on nestemäistä polttoainetta, räjähdyspanoksella varustetut tai ilman räjähdyspanosta 10°/0449

Esineet ja välineet, jotka koostuvat joko nestemäisestä räjähdyssysteemistä, jonka tarkoitus on käyttää torpedoa veden alla, ja jotka sisältävät tai eivät sisällä taistelukärkeä; tai nestemäisestä ei räjähtävästä systeemistä, jonka tarkoitus on käyttää torpedoa veden alla, ja jotka sisältävät taistelukärjen.

3170

(jatk.) Torpedot, räjähdyspanoksella varustetut 5°/0451

Esineet ja välineet, jotka koostuvat ei räjähtävästä systeemistä, jonka tarkoitus on käyttää torpedoa veden alla, sekä taistelukärjestä, joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Torpedot, räjähdyspanoksella varustetut 6°/0329

Esineet ja välineet, jotka koostuvat räjähtävästä systeemistä, jonka tarkoituksena on torpedon käyttäminen veden alla, sekä taistelukärjestä, joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Torpedot, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0330

Esineet ja välineet, jotka koostuvat räjähtävästä tai ei räjähtävästä systeemistä, jonka tarkoituksena on käyttää torpedoa veden alla, sekä taistelukärjestä ja sytyttimestä, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla.

Valojuovapanokset, tarkoitettu ammuksiin 30°/0212; 43°/0306

Suljetut pyroteknisiä aineita sisältävät esineet ja välineet, jotka on suunniteltu paljastamaan ammuksen lentorata.

Tritonaali 4°/0390

Aine, joka koostuu alumiinin kanssa sekoitetusta trinitrotolueenista (TNT).

Rakettien taistelukärjet varustettuna ammuksen sisällön levittävällä panoksella tai heittopanoksella 39°/0370

Esineet ja välineet, jotka koostuvat inertistä hyötykuormasta ja pienestä panoksesta räjähdysainetta tai humahtavaa räjähdysainetta, joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu liitettäväksi rakettimoottoriin levittämään inerttiä materiaalia. Termi sisältää ohjusten taistelukärjet.

Rakettien taistelukärjet varustettuna ammuksen sisällön levittävällä panoksella tai heittopanoksella 41°/0371

Esineet ja välineet, jotka koostuvat inertistä hyötykuormasta ja pienestä panoksesta räjähdysainetta tai humahtavaa räjähdysainetta, sisältää sytyttimen, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu liitettäväksi rakettimoottoriin levittämään inerttiä materiaalia. Termi sisältää ohjusten taistelukärjet.

Rakettien taistelukärjet, räjähdyspanoksella varustetut 5°/0286; 17°/0287

Esineet ja välineet, jotka koostuvat räjähdysaineesta joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu liitettäväksi rakettiin. Termi sisältää ohjusten taistelukärjet.

Rakettien taistelukärjet, räjähdyspanoksella varustetut 7°/0369

Esineet ja välineet, jotka koostuvat räjähdysaineesta ja sytyttimestä, jota ei ole suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu liitettäväksi rakettiin. Termi sisältää ohjusten taistelukärjet.

Torpedon taistelukärjet räjähdyspanoksella varustetut 5°/0221

Esineet ja välineet, jotka koostuvat räjähdysaineesta joko ilman sytytintä tai sisältäen sytyttimen, joka on suojattu kahdella tai useammalla luotettavalla tavalla. Suunniteltu liitettäväksi torpedoon.

3171-

3199 LISÄYS A.2

A. LUOKAN 2 TIETTYJEN KAASUJEN KULJETUKSESSA

KÄYTETTÄVIÄ ALUMIINISEOSASTIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

I. Rakenneaineen laatu

3200 (1) Reunanumerossa 2203 (2) (b) sanottujen kaasujen kuljetukseen hyväksyttävien alumiiniseosastioiden rakenneaineen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

3200

(jatk.)

>TAULUKON PAIKKA>

Todelliset ominaisuudet riippuvat kysymyksessä olevan seoksen koostumuksesta ja astian loppukäsittelystä, mutta käytettäessä mitä tahansa seosta astian paksuus on laskettava seuraavalla kaavalla:

PMPa × D Pbar × D

e = tai e = 2 × Re 20 × Re

+ PMPa + Pbar

1,30 ( 1,30 )

jossa

e = astian seinämän vähimmäispaksuus millimetreinä;

PMPa = koepaine, MPa (Pbar = koepaine, bar);

D = astian ulkopuolinen nimellishalkaisija, millimetreinä, ja

Re = taattu 0,2 %:n vähimmäismyötöraja, MPa:na (= N/mm2).

Lisäksi taatun vähimmäismyötörajan (Re) arvo kaavassa ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 0,85 kertaa taattu vähimmäismurtolujuus (Rm) käytettäessä mitä tahansa seosta.

Huom: 1. Edellä mainitut ominaisuudet perustuvat aikaisempiin kokemuksiin seuraavista astioissa käytetyistä rakenneaineista:

Huom: 1: Sarake A: alumiini, seostamaton, Al-pitoisuus 99,5 %;

Huom: 2. Sarake B: alumiinin ja magnesiumin seokset;

Huom: 2: Sarake C: alumiinin, piin ja magnesiumin seokset, kuten ISO/R209-Al-Si-Mg (Aluminium Association 6351);

Huom: 2. Sarake D: alumiinin, kuparin ja magnesiumin seokset.

Huom: 2. Pysyvä murtovenymä (1=5d) mitataan poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisten koesauvojen avulla, joissa mittapituus 1 on yhtä kuin 5 kertaa sauvan halkaisija d; jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia koesauvoja, mittapituus on laskettava kaavasta: l = 5,65 F0, jossa F0 on koesauvan alkuperäinen poikkileikkauspinta-ala.

Huom: 3. (a) Taivutuskoe (ks. kuvio) on tehtävä näytteille, jotka on saatu leikkaamalla pullon rengasmainen leikkaus kahteen samankokoiseen osaan, joiden leveys on 3e, mutta ei missään tapauksessa vähemmän kuin 25 mm. Näytteitä saa työstää vain reunoista.

Huom: 2: (b) Taivutuskoe on tehtävä taivutintelan, jonka halkaisija on (d), ja kahden ympyränmuotoisen tuen, joiden välimatka on (d+3e), välissä. Kokeen aikana sisäpuolten pinnat ovat erotettuna enintään taivutintelan halkaisijan verran.

3200

(jatk.) Huom: 2: (c) Näytteessä ei saa ilmetä halkeamia, kun sitä on taivutettu akselin ympärille, kunnes sisäpuolien pintojen väli on enintään taivutintelan halkaisija.

Huom: 2: (d) Taivutintelan halkaisijan ja näytteen paksuuden suhteen (n) on oltava taulukossa annettujen arvojen mukainen.

>VIITTAUS FILMIIN>

Taivutuskokeen kaaviokuva

(2) Alempi vähimmäisvenymäarvo on hyväksyttävissä ehdolla, että astioiden valmistusmaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät lisäkokeet osoittavat, että astioiden kuljetusturvallisuus on sama kuin kohdan (1) taulukon ominaisuuksien mukaan valmistettujen astioiden.

(3) Astioiden seinämän paksuuden ohuimmasta kohtaa mitattuna on oltava seuraava:

jos astian halkaisija on vähemmän kuin 50 mm: vähintään 1,5 mm

jos astian halkaisija on 50 150 mm: vähintään 2 mm; ja

jos astian halkaisija on yli 150 mm: vähintään 3 mm.

(4) Astioiden päiden on oltava leikkaukseltaan puoliympyröitä, soikeita tai "korinkahvan" muotoisia; niiden on taattava sama turvallisuustaso kuin astian rungon.

II. Virallinen lisäkoe alumiiniseoksille

3201 (1) Reunanumeroissa 2215, 2216 ja 2217 vaadittujen kokeiden lisäksi on välttämätöntä suorittaa koe myös astian sisäseinämän mahdollisen rearajakorroosion varalta silloin, kun on käytetty kuparia sisältävää alumiiniseosta tai kun on käytetty magnesiumia ja mangaania sisältävää alumiiniseosta ja magnesiumpitoisuus on yli 3,5 % tai mangaanipitoisuus alle 0,5 %.

(2) Alumiini/kupariseoksille valmistajan on suoritettava koe toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttyä uuden seoksen; koe on tämän jälkeen toistettava tuotannon yhteydessä seoksen jokaiselle valulle.

(3) Alumiini/magnesiumseoksille valmistajan on suoritettava koe toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttyä uuden seoksen ja valmistusprosessin. Koe on toistettava aina, jos seoksen koostu-mukseen tai valmistusprosessiin tehdään muutos.

(4) (a) Alumiini/kupariseoksien esikäsittely

Ennen kuin alumiini/kupariseokselle suoritetaan korroosiokoe, näytteet on puhdistettava rasvasta sopivalla liuottimella ja kuivattava.

(4) (b) Alumiini/magnesiumseoksien esikäsittely

Ennen kuin alumiini/magnesiumseokselle suoritetaan korroosiokoe, näytteitä on kuumennettava seitsemän päivää 100 °C lämpötilassa; sen jälkeen ne on puhdistettava rasvasta sopivalla liuottimella ja kuivattava.

3201

(jatk.) (4) (c) Kokeen suoritus

Kuparia sisältävästä materiaalista otetun 1 000 mm2 (33,3 × 30 mm) kokoisen näytteen sisäpinta on käsiteltävä ympäristön lämpötilassa 24 tuntia 1 000 ml:lla vesiliuosta, joka sisältää 3 % NaCl ja 0,5 % HCl.

(4) (d) Tarkastus

Pesun ja kuivauksen jälkeen 20 mm pitkä leikkaus näytteestä on tutkittava mikroskooppisesti 100 500 X suurennuksella, mieluiten elektrolyyttisen kiillotuksen jälkeen.

Syöpyminen ei saa edetä pidemmälle, kuin toiseen raekerrokseen korroosiokokeelle altistetulla pinnalla; periaatteena on, jos koko ensimmäinen raekerros on syöpynyt, toisesta kerroksesta saa olla vain osa.

Leikkauksille tarkastus suoritetaan suorassa kulmassa pintaan nähden.

Jos elektrolyyttisen kiillotuksen jälkeen katsotaan tarpeelliseksi saada raerajat selvästi esille tarkastusta varten, täytyy tämä tehdä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla.

III. Sisäpinnan suojaaminen

3202 Alumiiniseosastioiden sisäpinta on suojattava sopivalla korroosiota estävällä pinnoitteella, jos toimivaltaiset tarkastuslaitokset katsovat sen tarpeelliseksi.

3203-

3249

B. LUOKAN 2 JÄÄHDYTTÄMÄLLÄ NESTEYTETTYJEN KAASUJEN KULJETUKSEEN

TARKOITETTUJEN ASTIOIDEN RAKENNEAINETTA JA RAKENNETTA KOSKEVAT

MÄÄRÄYKSET

3250 (1) Astioiden on oltava teräksestä, alumiinista, alumiiniseoksesta, kuparista tai kupariseoksesta, esim. messingistä valmistettuja. Kuitenkin kuparista tai kupariseoksesta valmistetut astiat saa hyväksyä vain sellaisten kaasujen kuljetukseen, jotka eivät sisällä asetyleeniä.

(2) Vain sellaisia rakenneaineita, jotka soveltuvat astioiden ja niiden kiinnikkeiden ja varusteiden alimpiin käyttölämpötiloihin, saa käyttää.

3251 Seuraavat rakenneaineet hyväksytään astioiden valmistukseen:

(a) teräkset, jotka eivät ole alttiita haurasmurtumille alimmissa käyttölämpötiloissa (ks. reunanumero 3265):

1. hienoraeteräkset, seostamattomat, lämpötilaan P 60 °C saakka;

2. nikkeliteräkset (nikkelipitoisuus 0,5 P 9 %), lämpötilaan P 196 °C saakka, riippuen nikkelipitoisuudesta;

3. austeniittiset kromi-nikkeliteräkset, lämpötilaan P 270 °C saakka.

(b) alumiini, Al-pitoisuus vähintään 99,5 % tai alumiiniseokset (ks. reunanumero 3266);

(c) deoksidoitu kupari, Cu-pitoisuus vähintään 99,9 % tai kupariseokset, joiden kuparipitoisuus on yli 56 % (ks. reunanumero 3267).

3252 (1) Astioiden on oltava joko saumattomia tai hitsattuja.

(2) Reunanumerossa 2207 mainitut austeniittisesta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut astiat voivat olla vaihtoehtoisesti kovajuotettuja.

3253 Kiinnikkeet ja varusteet voidaan joko ruuvata astioihin tai kiinnittää seuraavalla tavalla:

(a) teräksestä, alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut astiat: hitsaamalla;

(b) austeniittisesta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut astiat: hitsaamalla tai kovajuottamalla.

3254 Astioiden on oltava rakennetut ja kiinnitetyt ajoneuvoon, alustaan tai konttikehykseen siten, että kantavien osien jäähtyminen, joka saattaisi aiheuttaa haurastumista, varmasti vältetään. Astioiden kiinnitykseen käytettävien osien on oltava siten suunniteltuja, että niillä on vaadittavat mekaaniset ominaisuudet vielä astian alimmassa käyttölämpötilassa.

3255-

3264

1. Rakenneaineet, astiat

(a) Teräsastiat

3265 Astioiden valmistukseen käytettävien rakenneaineiden ja hitsausliitosten on alhaisimmassa käyttölämpötilassaan täytettävä vähintään seuraavat iskusitkeysvaatimukset.

Kokeet voidaan suorittaa joko U- tai V-lovikoesauvoilla.

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS FILMIIN>

Austeniittisillä teräksillä iskusitkeyskoe on tehtävä vain hitsausliitokselle.

Käyttölämpötilan ollessa alle P 196 °C ei iskusitkeyskoetta suoriteta alimmassa käyttölämpötilassa vaan lämpötilassa P 196 °C.

b. Alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut astiat

3266 Astioiden saumojen on ympäristön lämpötilassa täytettävä seuraavat taipumiskertoimen vaatimukset:

>TAULUKON PAIKKA>

(c) Kuparista tai kupariseoksesta valmistetut astiat

3267 Kokeet riittävän iskusitkeyden osoittamiseksi eivät ole tarpeen.

3268-

3274 2. Kokeet

(a) Iskusitkeyskokeet

3275 Reunanumerossa 3265 mainitut iskusitkeysarvot perustuvat 10 mm × 10 mm U-lovikoesauvoihin tai 10 mm × 10 mm V-lovikoesauvoihin.

Huom: 1. Koesauvan muoto, ks. reunanumero 3265 (taulukko), alaviitteet (b) ja (c).

Huom: 2. Levyille, joiden paksuus on alle 10 mm mutta vähintään 5 mm, on käytettävä koesauvoja, joiden pokkileikkaus on 10 mm × e mm (e = levyn paksuus). Näissä iskusitkeyskokeissa saadaan yleensä korkeampia arvoja kuin normaalisauvoja käytettäessä.

Huom: 3. Levyille, joiden paksuus on alle 5 mm, ja niiden hitsausliitoksille ei iskusitkeyskoetta suoriteta.

3276 (1) Metallilevyjä koestettaessa iskusitkeys määritetään 3 koesauvalla. U-lovikoesauvat otetaan poikittain valssaussuuntaan nähden ja v-lovikoesauvat valssaussuuntaan.

(2) Hitsausliitoksia koestettaessa koesauvat otetaan seuraavasti:

e ≤ 10 mm:

kolme koesauvaa hitsiaineen keskikohdasta,

kolme koesauvaa hitsin muutosvyöhykkeestä (lovi kokonaisuudessaan sijaitsee sulaneen alueen ulkopuolella, mutta mahdollisimman lähellä sitä);

3276

(jatk.) >VIITTAUS FILMIIN>

eli yhteensä

6 koesauvaa. Hitsiaineen

keskikohta Muutosvyöhyke

Koesauvat on työstettävä siten, että ne ovat mahdollisimman paksuja.

10 <e ≤ 20

kolme koesauvaa hitsiaineen keskikohdasta;

kolme koesauvaa hitsin muutosvyöhykkeestä;

>VIITTAUS FILMIIN>

Hitsiaineen keskikohta

>VIITTAUS FILMIIN>

Muutosvyöhyke

eli yhteensä 6 koesauvaa.

e >20

Kaksi kolmen koesauvan sarjaa (yksi sarja levyn yläreunasta, yksi sarja levyn alareunasta) otetaan seuraavassa esitetyistä kohdista;

>VIITTAUS FILMIIN>

Hitsiaineen keskikohta

3276

(jatk.) >VIITTAUS FILMIIN>

Muutosvyöhyke

>VIITTAUS FILMIIN>

eli yhteensä 12 koesauvaa.

3277 (1) Levyjen osalta 3 koesauvan keskiarvon on vastattava reunanumerossa 3265 ilmoitettuja vähimmäisarvoja. Yksittäisen kokeen tulos saa alittaa vaaditun vähimmäisarvon enintään 30 %.

(2) Hitsausliitoksen osalta kolmen koesauvan keskiarvojen on hitsiaineen keskikohdalla ja muutosvyöhykkeellä vastattava ilmoitettuja vähimmäisarvoja. Yksittäisen kokeen tulos saa alittaa vaaditun vähimmäisarvon enintään 30 %.

3278-

3284 (b) Taipumiskertoimen määritys

3285 (1) Reunanumerossa 3266 mainittu taipumiskerroin k on määritelty seuraavasti:

e

k = 50 r

jossa e = levyn paksuus millimetreinä; ja

jossa r = koesauvan kaarevuuden keskisäde sillä hetkellä kuin ensimmäinen halkeama ilmestyy jännitysalueelle.

(2) Saumalle on määritettävä taipumiskerroin. Koesauvan leveyden on oltava 3 e.

(3) Saumalle suoritetaan neljä koetta, kaksi juuri puristusvyöhykkeellä (kuva 1) ja kaksi juuri jännitysvyöhykkeellä (kuva 2); kaikkien saatujen arvojen on oltava vähintään reunanumerossa 3266 annettujen vähimmäisarvojen mukaisia.

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 1 Kuva 2 3286-

3290 C. LUOKAN 2, KOHTIEN 10° JA 11° AEROSOLIPAKKAUKSIA JA KERTAKÄYTTÖISIÄ PAINEELLISIA KAASUPULLOJA JA -PAKKAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Astiamallin paine- ja räjähdyskokeet

3291 Jokaisesta astiamallista vähintään viidelle tyhjälle astialle on suoritettava nestepainekokeet;

(a) Kunnes ennalta määrätty paine on saavutettu, jolloin vuotoa tai näkyvää pysyvää muodonmuutosta ei saa ilmetä; ja

(b) Kunnes ilmenee vuoto tai räjähtäminen; koveran pään, jos sellaista on, tulisi antaa periksi ensin, ja astia ei saa vuotaa tai räjähtää ennen kuin 1,2 kertainen paine koepaineeseen verrattuna on saavutettu tai ohitettu.

2. Kaikkien astioiden tiiviyskoe (vuotamattomuuskoe)

3292 (1) Aerosolien (kohta 10°) ja kertakäyttöisten paineellisten kaasupullojen ja -pakkauksien (kohta 11°) koestamiseksi kuumavesihauteessa on hauteen lämpötilan ja kokeen keston oltava sellaiset, että jokaisen astian sisäinen paine saavuttaa vähintään 90 % siitä sisäisestä paineesta, joka saavutettaisiin 55 °C lämpötilassa.

Kuitenkin jos astian sisältö on herkkä kuumuudelle tai jos astiat on valmistettu muovista, joka pehmenee tässä lämpötilassa, hauteen lämpötilan on oltava 20 °C 30 °C; lisäksi yksi aerosoli jokaista 2000 aerosolia kohti on koestettava edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla.

(2) Astioissa ei saa ilmetä vuotoa tai pysyvää muodonmuutosta. Pysyvää muodonmuutosta koskevaa määräystä ei sovelleta astioihin, jotka muovista valmistettuina pehmenevät.

3293-

3299 LISÄYS A.3

A. KOKEET LUOKKIEN 3, 6.1 JA 8 PALAVILLE NESTEILLE

Leimahduspisteen määrityskoe

3300 (1) Leimahduspiste on määritettävä käyttäen yhtä seuraavan tyyppisistä laitteista:

(a) käytetään enintään 50 °C lämpötilassa: Abel, Abel-Pensky, Luchaire-Finances, Tag;

(b) käytetään yli 50 °C lämpötilassa: Pensky-Martens, Luchaire-Finances;

(c) näiden puuttuessa voidaan käyttää mitä tahansa suljettukuppi laitetta, joka antaa 2 °C tarkkuudella saman tuloksen kuin yllämainittu laite antaisi samassa paikassa.

(2) Maalien, kumien ja muiden samanlaisten viskoosisten liuottimia sisältävien tuotteiden leimahduspisteen määrittämiseen on käytettävä vain viskoosisten nesteiden leimahduspisteen määrittämiseen soveltuvia laitteita ja koemenetelmiä, kuten standardia IP 1/ 170/94 menetelmä A tai uudempia IP standardeja, taikka saksalaista standardia DIN 53 213.

3301 Koemenetelmän tulee olla:

(a) Abel-laitteelle standardi IP () 170/94; tätä standardia voidaan käyttää myös Abel-Pensky-laitteelle:

(b) Pensky-Martens-laitteelle standardi IP () 34/88, tai standardi ASTM () D.93/80;

3301

(jatk.) (c) Tag-laitteelle standardi ASTM ()/D.56/87;

(d) Luchaire-laitteelle ranskalainen standardi NF T 60.103.

Jos käytetään jotain muuta laitetta, on tehtävä seuraavat varotoimenpiteet:

1. Koe on tehtävä vedottomassa paikassa.

2. Testattavan nesteen lämpötilan nousunopeus ei saa ylittää 5 °C minuuttia kohden.

3. Sytytysliekin on oltava 5 mm (± 0,5 mm) pituinen.

4. Sytytysliekki viedään astian aukolle aina nesteen lämpötilan noustessa 1 °C.

3302 Jos palavan nesteen luokittelu on kiistanalainen, hyväksytään lähettäjän ehdottama aineluettelon kohtanumero, ellei leimahduspisteen tarkistuskokeen tulos poikkea yli 2 °C reunanumerossa 2301 annetuista raja-arvoista (23 °C ja 61 °C). Eron ollessa yli 2 °C suoritetaan toinen tarkistuskoe, ja suurin saatu luku on otettava aineen leimahduspisteeksi.

Peroksidipitoisuuden määrityskoe

3303 Nesteen peroksidipitoisuuden määrittämiseksi menetelmä on seuraava:

Erlenmeyer-pulloon laitetaan määrä p (noin 5 g, punnittuna 0,01 tarkkuudella) titrattavaa nestettä; lisätään 20 cm3 etikkahapon anhydridiä ja noin 1 g jauhettua kiinteää kaliumjodidia; pulloa ravistellaan ja 10 minuutin kuluttua sitä lämmitetään 3 minuuttissa noin 60 °C lämpötilaan. Pullon jäähdyttyä 5 minuuttia siihen lisätään 25 cm3 vettä. Tämän jälkeen pullon annetaan seistä puoli tuntia, jonka jälkeen vapautunut jodi titrataan natriumtiosulfaatin 0,1-normaalisella liuoksella indikaattoria lisäämättä: värin täydellinen häviäminen osoittaa reaktion loppumista. Jos n on vaadittavan tiosulfaattiliuoksen cm3-määrä, saadaan näytteessä olevan peroksidin pitoisuus (laskettuna H2O2:na) prosentteina kaavasta 7n.

100p

Syttyvyyden määrityskoe

3304 (1) Kuvatun menetelmän avulla määritetään koeolosuhteissa kuumennetun ja ulkopuoliselle liekille standardoidulla tavalla altistetun aineen syttyvyys.

(2) Menetelmän periaate: metalliharkko, jossa on kupera syvennys (näytesyvennys) kuumennetaan määrättyyn lämpötilaan. Määrätty määrä testattavaa ainetta siirretään syvennykseen ja huomioidaan aineen kyky ylläpitää palamista sen jälkeen, kun siihen on viety ja siitä on poistettu standardiliekki määrätyissä olosuhteissa.

(3) Laitteisto: syttyvyyskoelaite, joka koostuu alumiiniseosharkosta tai jostain muusta korroosionkestävästä, lämpöä hyvin johtavasta metallista. Harkossa on kovera syvennys ja porattu tasku lämpömittaria varten. Harkkoon on kiinnitetty kääntönivelellä pieni kaasupoltin. Kaasupolttimen kahva ja kaasuntuloaukko voidaan kiinnittää siihen mihin tahansa sopivaan kulmaan. Soveltuva laitteisto on kuvassa 1 ja olennaiset mitat kuvissa 1 ja 2.

Kokeessa tarvitaan seuraavia välineitä:

(a) Mitta, jolla tarkistetaan että kaasupolttimen keskiosa on 2,2 mm korkeudella näytesyvennyksen yläosasta mitattuna (ks. kuva 1);

(b) Lämpömittari, lasinen elohopeamittari, jota voidaan käyttää vaakasuorassa asennossa ja jonka mittaherkkyys on vähintään 1 mm/°C tai muu vastaavan herkkyyden omaava mittalaite, jonka asteikkoa on mahdollista lukea 0,5 °C:n välein. Lämpömittarin kuulan on oltava lämpöäjohtavan termoplastisen yhdisteen ympäroimä, kun lämpömittari on paikoillaan harkossa;

3304

(jatk.) (c) Keittolevy, jossa on lämpötilansäätölaite. (Muita laitteita, joissa on sopiva lämpötilansäätömahdollisuus, voidaan myös käyttää metalliharkon kuumentamiseen);

(d) Sekuntikello, tai muu sopiva ajanottoväline;

(e) Ruisku, jolla voidaan annostella 2 ml, ±0,1 ml:n tarkkuudella; ja

(f) Polttoainelähde, butaanitestipolttoaine.

(4) Näytteenotto: Näytteen on edustettava testattavaa ainetta, ja se on toimitettava ja säilytettävä tiukasti suljetussa astiassa ennen koetta. Koska haihtuvia ainesosia voi hävitä, näytettä on käsiteltävä mahdollisimman vähän sen homogeenisuuden takaamiseksi. Jokaisen testiannoksen ottamisen jälkeen on näyteastia välittömästi suljettava tiukasti, jotta haihtuvia ainesosasia ei häviä astiasta; jos astia on ollut epätäydellisesti suljettuna, on otettava kokonaan uusi näyte.

(5) Koemenetelmä: Määrittäminen suoritetaan kolmesti.

VAROITUS Koetta ei saa suorittaa pienessä suljetussa tilassa (esimerkiksi hansikaslokerossa) räjähdysvaaran vuoksi.

(a) On tärkeää, että laite sijoitetaan täysin vedottomaan (ks. varoitusta) paikkaan, jossa ei saa olla voimakasta valaistusta, jotta voidaan havaita kipinä, liekki tms.

(b) Metalliharkko asetetaan keittolevylle tai metalliharkkoa kuumennetaan muulla sopivalla tavalla niin, että sen lämpötila, harkossa olevan lämpömittarin mukaan, pysyy määrätyssä lämpötilassa ± 1 °C:n tarkkuudella. Koelämpötila on 60,5/75 °C [ks. (h)]. Barometrisen paineen erotessa vakioilmanpaineesta (101,3 kPa) on tätä lämpötilaa korjattava joko nostamalla koelämpötilaa korkeammassa paineessa, tai laskemalla koelämpötilaa alemmassa paineessa 1 °C jokaista 4 kPa:n eroa kohden. Metalliharkon yläosan on oltava täysin vaakasuorassa. On tarkistettava mittaamalla että kaasupoltin on 2,2 mm näytesyvennyksen yläosan yläpuolella koeasennossa ollessaan.

(c) Testipolttoaineena käytettävä butaani sytytetään polttimen ollessa käännettynä pois koeasennosta (ts. "pois" asennossa, ei näytesyvennyksen päällä). Liekin koko on säädettävä 8 mm 9 mm korkuiseksi ja noin 5 mm levyiseksi.

(d) Näyteastiasta otetaan ruiskulla vähintään 2 ml näytettä, josta siirretään nopeasti 2 ml ± 0,1 ml syttyvyyskoelaitteen näytesyvennykseen, ja ajanottolaite käynnistetään välittömästi tämän jälkeen.

(e) 60 s kuumennusajan jälkeen näytteen voidaan ajatella saavuttaneen tasapainolämpötilansa, ja ellei testattava näyte ole syttynyt, käännetään testiliekki koeasentoon nestettä sisältävän syvennyksen ylle. Liekkiä pidetään tässä asennossa 15 s, jonka jälkeen se siirretään "pois"-asentoon näytteen käyttytymistä koko ajan huomioiden. Testiliekin täytyy palaa koko kokeen ajan.

(f) Joka koetta suoritettaessa huomioidaan ja kirjataan seuraavat seikat:

(i) syttyykö näyte ja palaako tai leimahtaako se ennen testiliekin koeasentoon siirtämistä vai eikö;

(ii) syttyykö näyte testiliekin ollessa koeasennossa, ja jos näin tapahtuu, kauanko palaminen jatkuu testiliekin "pois"-asentoon siirtämisen jälkeen.

(g) Jos kohdan (6) tarkoittamaa palamista ei havaita, toistetaan koko koemenetelmä uusilla näytteillä, mutta käyttäen 30 s:n kuumennusaikaa.

(h) Jos kohdan (6) tarkoittamaa palamista ei havaita koelämpötilan ollessa 60,5 °C, toistetaan koko koemenetelmä uusilla näytteillä, mutta 75 °C:n koelämpötilassa.

(6) Huomioiden tulkinta: Aineen katsotaan palamista ylläpitäväksi, jos jommalla kummalla kuumennusajalla havaitaan ainakin yhdessä näytteessä yksi seuraavista reaktioista:

(a) näyte syttyy ja jatkaa palamista testiliekin ollessa "pois"-asennossa.

3304

(jatk.) (b) näyte syttyy pidettessä testiliekkiä testiasennossa 15 s, ja palaa kauemmin kuin 15 s sen jälkeen, kun liekki on palautettu "pois"-asentoon.

Lyhytaikaista leimahtamista ei saa tulkita palamisen ylläpitämiseksi. Tavallisesti 15 s kuluttua palaminen joko selvästi sammuu tai jatkuu. Epäselvissä tapauksissa aine on tulkittava palamista ylläpitäväksi.

(c) aineiden ei katsota olevan palamista ylläpitäviä, jos niiden standardin ISO 2592:1973 mukainen leimahduspiste on yli 100 °C tai jos ne ovat veteen sekoittuvia liuoksia, joiden vesipitoisuus on yli 90 massa- %.

Palavien nesteiden palavuuden määrityslaitteen rakenne ja mitat

Mitat millimetreinä

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 1 Palavuuden määrityslaitteisto

3304

(jatk.) >VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 2 Testikaasupoltin ja liekki

3305-

3309 B. JUOKSEVUUDENMÄÄRITYSKOE

3310 Luokan 3 nestemäisten tai viskoosisten aineiden ja seosten ja luokan 4.1 pastamaisten aineiden juoksevuuden määrittämiseksi on käytettävä seuraavaa koemenetelmää.

(a) Koelaitteisto

Standardin ISO 2137-1985 mukainen kaupallinen penetrometri, jonka ohjaustanko on 47,5 g ± 0,05 g; duralumiininen reikälevy, jonka reiät ovat kartionmuotoiset ja jonka massa on 102,5 g ± 0,05 g (ks. kuva 1); penetraatioastia, jonka sisähalkaisija on 72 mm 80 mm, näytettä varten.

(b) Koemenetelmä

Näyte kaadetaan penetraatioastiaan vähintään puoli tuntia ennen mittausta. Astia suljetaan hermeettisesti ja sen annetaan seistä mittaukseen asti. Hermeettisesti suljetussa penetraatioastiassa oleva näyte kuumennetaan lämpötilaan 35 °C ± 0,5 °C ja laitetaan penetrometripöydälle juuri ennen mittausta (enintään 2 minuuttia ennen). Sen jälkeen viedään reikälevyn S-kohta kosketuksiin nesteen pinnan kanssa ja tunkeuma-aste mitataan.

(c) Koetulosten arviointi

Aine ei ole luokan 3 vaan tämän direktiivin luokan 4.1 määräysten alainen, jos sen jälkeen kun keskus S on tuotu kosketukseen näytteen pinnan kanssa mitan asteikon ilmoittama tunkeuma on:

(i) 5 s ± 0,1 s kuormitusajan jälkeen pienempi kuin 15,0 mm ± 0,3 mm; tai

(ii) 5 s ± 0,1 s kuormitusajan jälkeen suurempi kuin 15,0 mm ± 0,3 mm, mutta lisätunkeuma 55 s ± 0,5 s lisäajan jälkeen on pienempi kuin 5,0 mm ± 0,5 mm.

Huom: Siinä tapauksessa, että näytteellä on juoksevuuspiste on usein mahdotonta saada aikaan vakaata pintatasoa penetraatioastiassa ja tästä johtuen myöskään tyydyttäviä alkumittausolosuhteita kohdan S kontaktille. Lisäksi joidenkin näytteiden kohdalla reikälevyn tunkeuma voi aiheuttaa pinnan elastisen muotoutumisen ja aikaansaada ensimmäisten sekuntien aikana suuremman tunkeuman. Kaikissa näissä tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista suorittaa edellä olevan kohdan (b) mukainen arviointi.

3310

(jatk.) Kuva 3 Penetrometri

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

3311-

3319 Tarkemmin määrittelemättömät toleranssit ovat ± 0,1 mm

C. KOKEET LUOKAN 4.1 HELPOSTI SYTTYVILLE KIINTEILLE AINEILLE

Koemenetelmät helposti palaville kiinteille aineille

3320 (1) Alustava seulontakoe

(a) Kaupallisessa muodossa olevasta aineesta muodostetaan noin 250 mm pitkä, 20 mm leveä ja 10 mm korkea yhtenäinen kaistale tai jauhenauha viileälle läpäisemättömälle lämpöä heikosti johtavalle alustalle.

(b) Kaasupolttimen (vähimmäisläpimitta 5 mm) kuuma liekki (vähimmäislämpötila 1 000 °C) viedään jauhenauhan toiseen päähän ja pidetään siinä, kunnes jauhe syttyy, tai enintään 2 minuuttia (5 minuuttia metallien tai metalliseosten jauheille). Huomioidaan, eteneekö palaminen 200 mm jauhenauhaa pitkin 2 minuutin koeajan aikana ( tai 20 minuutin metallijauheille).

(c) Jos aine ei 2 minuutin (tai 20 minuutin) koeajan aikana syty ja palaminen ei etene joko liekkinä palaen tai kytemällä 200 mm jauhenauhaa pitkin, ainetta ei luokitella helposti syttyväksi eikä lisätestejä vaadita.

(d) Jos palaminen aineessa etenee jauhenauhaa pitkin yli 200 mm vähemmässä kuin 2 minuutissa tai vähemmässä kuin 20 minuutissa metallijauheilla, suoritetaan aineelle alla kuvattu täydellinen koeohjelma.

(2) Palamisnopeuskoe

Jotta eroteltaisiin syttyvät aineet ja ne aineet, jotka palavat nopeasti tai joiden palamiskäyttäytyminen on erityisen vaarallinen, vain sellaiset aineet, joiden palamisnopeus ylittää tietyn rajan luokitellaan luokkaan 4.1 kuuluviksi. Kriteerinä pidetään reunanumerossa 3320 (3) kuvatun menetelmän mukaista alle 45 s:n palamisaikaa mitattuna 100 mm pituudelta. Ainetta yritetään sytyttää alla määriteltyjen olosuhteiden vallitessa ja sen palamisaika mitataan. Jauhenauha kostutetaan palamisnopeusmittausalueen ylittävältä pituudeltaan ja tarkkaillaan miten tämä vaikuttaa liekin etenemiseen.

(3) Koemenetelmä

(a) 250 mm pituinen muotti, jonka poikkileikkaus on kolmikulmainen ja sisäkorkeus 10 mm sekä sisäleveys 20 mm täytetään löyhästi, jauhetulla tai rakeisella, kaupallisessa muodossa olevalla aineella. Muotin molemmille puolille pitkittäissuuntaan asetetaan kaksi metallilevyä sivurajoiksi, jotka ylettyvät 2 mm kolmikulmaisen poikkileikkauksen yläreunan yläpuolelle (katso kuva 4. Muotti ja apuvälineet keon valmistamiseen). Sen jälkeen muotti pudotetaan kolme kertaa 2 cm korkeudelta kiinteälle alustalle. Sivurajat poistetaan, ja läpäisemätön, palamaton ja lämpöä heikosti johtava levy asetetaan muotin päälle, laite käännetään ympäri ja muotti poistetaan. Pastamaiset aineet levitetään palamattomalle alustalle 250 mm pituisen ja poikkileikkaukseltaan noin 1 cm2 olevan köyden muotoon. Mitä tahansa sopivaa sytytyslähdettä, jonka vähimmäislämpötila on 1 000 °C, kuten pientä liekkiä tai kuumaa metallilankaa voidaan käyttää keon sytyttämiseen toisesta päästään. Jos kyseessä on kosteudelle altis aine, on koe suoritettava mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun aine on poistettu astiasta.

3320

(jatk.) (b) Keko on muodostettava vetokaapin ilmavirran vastaiseksi. Ilmavirran nopeuden on oltava riittävä estämään huurujen pääsemisen laboratorioon ja sitä ei saa vaihdella kokeen aikana. Laitteen ympärille voidaan asettaa vetosuojaverkko.

(c) Kekoon on lisättävä 1 ml kostutusliuosta 30-40 mm päähän 100 mm mittausalueesta. Kostutusliuos annostellaan tipoittain keon harjan päälle ja on varmistuttava, että keon koko poikkileikkaus on kostutettu, eikä nestettä ole valunut hukkaan sivuilta (). Nesteellä on kostutettava tasaisesti lyhyin mahdollinen matka kekoa, kuitenkin välttäen nesteen valumista sivuille. Kokeen tätä osaa ei sovelleta metallijauheille.

(d) Keon toinen pää on sytytettävä. Kun keko on palanut 80 mm:n pituudelta, mitataan palamisnopeus seuraavan 100 mm:n osalta. On huomioitava, estääkö kostutettu vyöhyke liekin etenemisen. Tämä koe on suoritettava kuusi kertaa käyttäen joka kerran puhdasta viileää levyä, jollei positiivista tulosta saada aiemmin.

Luokituskriteerit

3321 (1) Jauhetut, rakeiset tai pastamaiset aineet on luokiteltava luokkaan 4.1 kuuluviksi, jos palamisaika yhdesä tai useammassa reunanumerossa 3320 (2) kuvatun koemenetelmän mukaisessa kokeessa on alle 45 s tai jos palamisnopeus on yli 2,2 mm/s. Metallien tai metalliseosten jauheet on luokiteltava tähän luokkaan silloin, kun ne voidaan sytyttää, ja reaktio etenee koko näytteen pituudelta 10 minuutissa tai sitä lyhyemmässä ajassa.

(2) Ryhmän määrittäminen aineluettelon eri kohdissa

(a) Kaikki normaalisti kostutettuina olevat kiintet aineet ja jotka kuivina olisi luokiteltava räjähdysaineiksi, on luokiteltava ryhmään (a).

(b) Seuraavat on luokiteltava ryhmään (b):

kaikki itsereaktiiviset aineet, kaikki helposti palavat kiinteät aineet (muut kuin metallijauheet), jotka on testattu reunanumeron 3320 mukaisesti ja joiden palamisaika on alle 45 s ja liekki ylittää kostutetun vyöhykkeen, sekä metallien ja metalliseosten jauheet, jos reaktio etenee koko näytteen pituudelta 5 minuutissa tai lyhyemmässä ajassa.

(c) Seuraavat on luokiteltava ryhmään (c):

- kaikki helposti palavat kiinteät aineet (muut kuin metallijauheet), jotka on testattu reunanumeron 3320 mukaisesti ja jos niiden palamisaika on alle 45 s ja kostutettu vyöhyke pysäyttää liekin etenemisen vähintään 4 minuutiksi, sekä metallijauheet, jos reaktion eteneminen koko näytteen pituudelta kestää yli 5 minuuttia.

(d) Kiinteille aineille, jotka voivat aiheuttaa tai myötävaikuttaa tulen syttymisen kitkan vaikutuksesta, on määritettävä aineluettelon eri kohtien ryhmä yhdenmukaisesti olemassaolevien luokitusten kanssa tai soveltuvien erikoisehtojen mukaisesti.

3322-

3329 Kuva 4

Muotti ja apuvälineet keon valmistamiseen

(Kaikki mitat millimetreinä)

>VIITTAUS FILMIIN>

D. KOKEET LUOKAN 4.2 ITSESTÄÄN SYTTYVILLE AINEILLE

3330 (1) Koemenetelmä ja suoritustapa kiinteille pyroforisille aineille

1 2 cm3 testattavaa jauhemaista ainetta on kaadettava noin 1 m:n korkeudelta palamattomalle alustalle ja on huomioitava, syttyykö aine pudotuksen aikana tai 5 minuutin kuluessa sen putoamisesta alustalle. Tämä koe on suoritettava kuusi kertaa, jollei positiivista tulosta saada aiemmin.

(2) Koemenetelmä nestemäisille pyroforisille aineille

Koe, joka on tarkoitettu nestemäisille aineille on suoritettava kahdessa osassa; ensimmäisessä määritetään, syttyykö aine, kun se lisätään inerttiin kantoaineeseen ja saatetaan kosketuksiin ilman kanssa, toinen osa suoritetaan, jos ensimmäisestä saadaan negatiivinen tulos. Toisessa osassa määritetään, hiillyttääkö tai sytyttääkö aine suodatinpaperin.

(3) Koemenetelmä nestemäisille pyroforiaille aineille

(a) Osa 1 Noin 10 cm halkaisijaltaan oleva posliiniupokas on täytettävä huoneenlämmössä noin 5 mm korkeudelta piimaalla tai silikageelillä. Noin 5 ml testattavaa nestettä on kaadettava näin valmisteltuun posliiniupokkaaseen ja on huomioitava, syttyykö aine 5 minuutin kuluessa. Koe on suoritettava kuusi kertaa, jollei positiivista tulosta saada aiemmin.

(b) Osa 2 0,5 ml testinäytettä on annosteltava ruiskulla poimutetulle kuivalle No. 3 Whatman suodatinpaperille. Koe suoritetaan 25 °C ± 2 °C lämpötilassa ja 50 % ± 5 % suhteellisessa ilmankosteudessa. On huomioitava, syttyykö tai hiiltyykö suodatinpaperi 5 minuutin kuluessa testattavan nesteen annostelemisesta. Koe on suoritettava kolme kertaa käyttäen joka kerran uutta suodatinpaperia, jollei positiivista tulosta saada aiemmin.

Luokituskriteerit

3331 (1) Kiinteä aine luokitellaan luokkaan 4.2 kuuluvaksi ja sen katsotaan olevan pyroforista, jos näyte syttyy yhdessäkään kokeessa. Neste luokitellaan luokkaan 4.2 kuuluvaksi ja sen katsotaan olevan pyroforista, jos näyte syttyy kokeen osassa 1 tai jos suodatinpaperi syttyy tai hiiltyy kokeen osassa 2.

(2) Ryhmän määrittäminen aineluettelon eri kohdissa

Kaikki pyroforiset kiinteät ja nestemäiset aineet on luokiteltava ryhmään (a).

3332 (1) Koemenetelmä itsekuumeneville aineille

Näytekuutioita, joiden sivunpituudet ovat 2,5 cm ja 10 cm, on pidettävä vakio lämpötilassa 24 tuntia ja on huomioitava, kohoaako näytteen lämpötila yli 200 °C. (Koemenetelmä on muunneltu versio Bowes-Cameron häkkitestistä, joka on itsekuumenemisen koemenetelmä hiilelle.)

(2) Koemenetelmä

(a) On käytettävä kiertoilma-tyyppistä uunia, jonka sisätilavuus on yli 9 litraa, ja jonka sisälämpötila voidaan säätää 140 °C:een ± 2 °C.

(b) On käytettävä ruostumattomasta teräsverkosta valmistettuja päältä auki olevia kuutionmallisia näyteastioita, joiden sivujen pituudet ovat 2,5 cm ja 10 cm. Teräsverkon silmukkakoon on oltava 0,053 mm (). Jokainen astia sijoitetaan silmukkakooltaan 0,595 mm ruostumattomasta teräsverkosta tehtyyn kuutionmalliseen päällysastiaan, joka on kooltaan hieman näyteastiaa suurempi niin, että näyteastia sopii päällysastian sisään. Jotta vältyttäisiin ilmavirran vaikutukselta, päällysastia sijoitetaan toisen ruostumattomasta teräsverkosta tehdyn suojuksen sisälle. Tämän suojuksen koko on 15 cm × 15 cm × 25 cm ja sen verkon silmukkakoko on 0,595 mm.

(c) Chromel-Alumel lämpöpareja, joiden läpimitta on 0,3 mm on käytettävä lämpötilan mittamiseen. Yksi sijoitetaan näytteen keskelle ja toinen näyteastian ja uunin seinän väliin. Lämpötiloja on mitattava keskeytyksettä.

3332

(jatk.) (d) Näyteastia on täytettävä reunojaan myöten jauhetulla tai rakeisella kaupalliseen muotoonsa saatetulla näyteaineella ja näyteastiaa kopautetaan useaan kertaan. Jos näyte laskeutuu, sitä lisätään astiaan. Jos näyte on kukkuroillaan, täytyy se tasata astian reunojen tasalle. Astia sijoitetaan päällysastian sisään ja ripustetaan uunin keskelle.

(e) Uunin lämpötila on nostettava 140 °C:n koelämpötilaan ja se on pidettävä siinä 24 tuntia. Näytteen lämpötila on kirjattava. Ensimmäinen koe on suoritettava 10 cm:n kuutionmuotoisella näytteellä. On huomioitava, tapahtuuko itsesyttyminen tai kohoaako näytteen lämpötila yli 200 °C. Jos saadut koetulokset ovat negatiivisia, lisäkokeita ei ole tarpeellista suorittaa. Mikäli saadaan positiiviset koetulokset, suoritetaan toinen koe 2,5 cm:n kuutionmuotoisella näytteellä pakkausryhmän määrittämiseksi.

Luokituskriteerit

3333 (1) Aine on luokiteltava luokkaan 4.2 kuuluvaksi, jos ensimmäisessä kokeessa käytettässä 10 cm:n kuutionmuotoista näytettä tapahtuu itsesyttyminen tai jos 24 tunnin koeajan aikana näytteen lämpötila kohoaa yli 200 °C. Nämä kriteerit perustuvat puuhiilen itsesyttymislämpötilaan, joka on 50 °C 27 m3 kuutiotilavuudelle ja 140 °C yhden litran näytteelle. Aineita, joiden itsesyttymislämpötila on korkeampi kuin 50 °C 27 m3 kuutiotilavuudelle, ei luokitella luokkaan 4.2.

(2) Ryhmän määrittäminen aineluettelon eri kohdissa

(a) Kaikki aineet, jotka antavat positiivisen tuloksen testattaessa 2,5 cm:n kuutionmuotoisella näytteellä on luokiteltava ryhmään (b).

(b) Kaikki aineet, jotka antavat positiivisen tuloksen testattaessa 10 cm:n kuutionmuotoisella näytteellä mutta jotka antavat negatiivisen tuloksen testattaessa 2,5 cm:n kuutionmuotoisella näytteellä on luokiteltava ryhmään (c).

3334-

3339 E. KOKEET LUOKAN 4.3 VEDEN KANSSA KOSKETUKSIIN JOUTUESSAAN SYTTYVIÄ KAASUJA KEHITTÄVILLE AINEILLE

3340 (1) Koemenetelmä

Tätä koemenetelmää käytetään määrittämään, kehittyykö aineen veden kanssa reagoidessa vaarallisia määriä palavia kaasuja. Koemenetelmää voidaan käyttää sekä kiinteille että nestemäisille aineille. Sitä ei voida soveltaa pyroforisille aineille. Koe suoritetaan kaupallisessa muodossaan olevalle aineelle ympäristön lämpötilassa (20 °C) viemällä aine kosketuksiin veden kanssa. Mikäli kaasu syttyy jossain vaiheessa itsestään, ei lisäkokeita tarvita.

(2) Koemenettelytapa

(a) Pieni määrä koeainetta (noin 2 mm läpimitaltaan) tulee asettaa kaukaloon, jossa on 20 °C lämpöistä tislattua vettä. On havainnoitava (i), kehittyykö kaasua ja (ii) syttyykö kaasu itsestään.

(b) Pieni määrä koeainetta (noin 2 mm läpimitaltaan) tulee asettaa sopivassa astiassa, esimerkiksi 100 mm läpimitaltaan olevassa haihdutusmaljassa, olevan tislatun 20 °C:n veden päällä kelluvan suodatinpaperin keskelle. Suodatinpaperin tarkoituksena on pitää aine yhdessä paikassa, jolloin kaasun itsestään syttymisen todennäköisyys on suurin. On havainnoitava (i) kehittyykö kaasua, ja (ii) syttyykö kaasu itsestään.

(c) Koeaineesta tehdään noin 2 cm korkea ja noin 3 cm läpimitainen keko, jonka päällä on syvennys. Syvennykseen on tiputettava muutama tippa vettä. havoinnoidaan, (i) kehittyykö kaasua ja (ii) syttyykö kaasu itsestään.

3340

(jatk.) (d) Jos aine on kiinteää, on tarkastettava kollissa mahdollisesti raekooltaan alle 500 ìm olevan jauheen määrä. Jos tällaista jauhetta on yli 1 massa- % kokonaismäärästä tai jos aine on murenevaa, on koko näyte jauhettava jauheeksi ennen testausta, jotta otettaisiin huomioon raekoon pieneneminen kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Muussa tapauksessa, kuten nestemäisille aineille, aine testataan kaupallisessa muodossa. Koe suoritetaan ympäristön lämpötilassa (20 °C) ja ilmanpaineessa ja toistetaan kolme kertaa.

(e) Tiputussuppiloon laitetaan vettä ja tarpeellinen määrä ainetta (enimmäispainoltaan enintään 25 g) tuottamaan 100 cm3 250 cm3 kaasua punnitaan ja asetetaan kartionmuotoiseen pulloon. Tiputussuppilon hana aukaistaan veden valuttamiseksi kartionmuotoiseen pulloon ja sekuntikello käynnistetään. Kehittyneen kaasun tilavuus voidaan mitata millä tahansa soveltuvalla tavalla. Kirjataan aika, joka kuluu koko kaasumäärän kehittymiseen ja jos mahdollista kirjataan välilukemia. Kaasun kehittymisnopeus lasketaan seitsemän tunnin ajalta yhden tunnin välein. Jos kaasun kehittymisnopeus on epätasainen tai jos se kasvaa seitsemän tunnin jälkeen, voidaan mittausaikaa pidentää enintään viiteen päivään. Viiden päivän koeaika voidaan keskeyttää, jos kehittymisnopeus vakautuu tai vähenee tasaisesti ja on kerätty tarpeellinen määrä tietoa, jotta aine voidaan luokitella vaarallisuusryhmään tai päättää, että aine ei kuulu luokkaan 4.3. Jos kaasun kemiallista luonnetta ei tiedetä, on sen palavuus testattava.

Luokituskriteerit

3341 (1) Aine luokitellaan luokkaan 4.3 kuuluvaksi, jos itsestään syttyminen tapahtuu koemenetelmän missä tahansa vaiheessa tai jos palavaa kaasua kehittyy enemmän kuin 1 litra aineen kilogrammaa kohden tunnissa.

(2) Ryhmän määrittäminen aineluettelon eri kohdissa

(a) Aine on luokiteltava vaarallisuusryhmään (a):

jos se reagoi kiivaasti veden kanssa ympäristön lämpötilassa kehittäen kaasua, joka syttyy itsestään, tai aine reagoi herkästi veden kanssa ympäristön lämpötilassa kehittäen palavaa kaasua vähintään 10 litraa aineen kilogrammaa kohden minuutissa.

(b) Aine on luokiteltava vaarallisuusryhmään (b):

jos se reagoi herkästi veden kanssa ympäristön lämpötilassa kehittäen palavaa kaasua vähintään 20 litraa aineen kilogrammaa kohti tunnissa ja jos aine ei kuulu vaarallisuusryhmään (a).

(c) Aine on luokiteltava vaarallisuusryhmään (c):

jos se reagoi hitaasti veden kanssa ympäristön lämpötilassa kehittäen palavaa kaasua vähintään 1 litran aineen kilogrammaa kohti tunnissa ja jos aine ei kuulu vaarallisuusryhmään (a) tai (b).

3342-

3349 F. KOKEET LUOKAN 5.1 KIINTEILLE HAPETTAVILLE AINEILLE

3350 (1) Koemenetelmä

Tämä koemenetelmä on suunniteltu mitaamaan kiinteän aineen taipumusta lisätä palavan aineen palamisnopeutta tai palamisen intensiteettiä näiden kahden aineen ollessa keskenään täysin sekoitettuja. Kummallekin arvioitavalle aineelle on tehtävä kaksi koetta, yksi näytteen ja sahajauhon suhteella (massa) yksi yhteen, ja yksi näytteen ja sahajauhon suhteella (massa) neljä yhteen. Jokaisen sekoituksen palamisominaisuuksia verrataan ammoniumpersulfaatin standardoituun yhden suhde yhteen (massa) ominaisuuksiin.

(2) Koemenetelmä

(a) Ammoniumpersulfaatti, kaliumperkloraatti ja kaliumbromaatti ovat vertailuaineita. Näiden aineiden on mentävä seulalevyn läpi, jonka silmukkakoko on pienempi kuin 0,3 mm, eikä niitä saa jauhaa. Vertailuaineita kuivatetaan 65 °C 12 tuntia ja säilytetään eksikaattorissa kunnes niitä tarvitaan.

3350

(jatk.) (b) Tässä kokeessa palavana materiaalina on havupuusahajauho. Sen on mentävä seulalevyn läpi, jonka silmukkakoko on pienempi kuin 1,6 mm, ja jauhe saa sisältää vähemmän kuin 5 massa- % vettä. Jos tarpeellista, sahajauhosta tehdään alle 25 mm paksu kerros, jota kuivataan 4 tuntia 105 °C:ssa ja säilytetään eksikaattorissa, kunnes sitä tarvitaan.

(c) Valmistetaan 30,0 g ± 0,1 g vertailuaineen ja sahajauhon seosta suhteessa (massa) yhden suhde yhteen. Kaksi 30,0 g ± 0,1 g suuruista seosta valmistetaan yhden suhde yhteen ja neljän suhde yhteen kokeessa olevasta aineesta, jonka hiukkaskoko on sama kuin kuljetettaessa. Jokainen seos sekoitetaan mekaanisesti niin hyvin kuin mahdollista aiheuttamatta suurta rasitusta seokselle.

(d) Koe suoritetaan vetokaapissa tai tuulettimella varustetussa paikassa.

(e) Olosuhteet normaalissa ilmanpaineessa ovat: lämpötila 20 °C ± 5 °C, kosteus 50 % ± 110 %.

(f) Jokaisesta seoksesta on muodostettava kartionmuotoinen keko, jonka pohjan läpimitta on noin 70 mm ja korkeus noin 60 mm, viileälle, läpäisemättömälle ja heikosti lämpöä johtavalle alustalle. Sytytys on suoritettava inertistä metallilangasta valmistetulla ympyränmuotoisella lenkillä, jonka läpimitta on noin 40 mm ja joka on sijoitettu keon sisään 1 mm korkeudelle alustasta. Lankaa on kuumennettava sähköisesti 1 000 °C:een asti, kunnes havaitaan palamisen ensi merkit tai on selvää, ettei keko voi syttyä. Sähkövirta otetaan pois päältä heti, kun palaminen on alkanut.

(g) Aika on kirjattava ensimmäisistä havaittavista palamismerkeistä kaikkien reaktioiden loppumiseen: savu, liekki, hehkumistila.

(h) Koe on suoritettava kolme kertaa jokaiselle sekoitussuhteelle.

Luokituskriteerit

3351 (1) Kiinteä aine luokitellaan luokkaan 5.1 kuuluvaksi, jos jommassa kummassa koestetussa pitoisuudessa kolmessa rinnakkaiskokeessa saatu sahajauhon palamisaika on enintään sama kuin ammoniumpersulfaattiseoksen keskimääräinen palamisaika kolmessa rinnakkaiskokeessa.

(2) Ryhmän määrittäminen aineluettelon eri kohdissa

(a) Aine on luokiteltava ryhmään (a), jos yhdessä koestetussa pitoisuudessa aineen palamisaika on lyhyempi kuin kaliumbromaatin palamisaika.

(b) Aine on luokiteltava ryhmään (b), jos yhdessä koestetussa pitoisuudessa aineen palamisaika on enintään sama kuin kaliumperkloraatin palamisaika ja aine ei kuulu ryhmään (a).

(c) Aine on luokiteltava ryhmään (c), jos yhdessä koestetussa pitoisuudessa aineen palamisaika on enintään sama kuin ammoniumpersulfaatin palamisaika ja aine ei kuulu ryhmiin (a) tai (b).

3352-

3389 G. KOKEET, JOILLA MÄÄRITETÄÄN AINEIDEN MYRKYLLISYYS YMPÄRISTÖLLE, PYSYVYYS JA KERTYMINEN VESIYMPÄRISTÖSSÄ AINEEN LUOKITTELEMISEKSI LUOKKAAN 9

Huom: Käytettyjen koemenetelmien on oltava Organization for Economic Cooperation and Development (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) (OECD) ja Euroopan talousyhteisön (EEC) käyttämiä. Jos käytetään muita menetelmiä, on niiden oltava kansainvälisesti hyväksyttyjä ja verrattavissa OECD/EEC kokeisiin ja niiden lähteet on mainittava koepöytäkirjassa.

3390 Akuutti myrkyllisyys kalalle

Tarkoituksena on määrittää pitoisuustaso, joka aiheuttaa 50 % kuolleisuuden koe-eläimissä; tämä on (LC50) arvo, joka tarkoittaa aineen sitä pitoisuutta vedessä, joka aiheuttaa 50 % kuolleisuuden koeryhmänä olevissa kaloissa vähintään 96 tunnin jatkuvan koeajan aikana. Soveltuvia kalatyyppejä ovat seuraavat: seeprakala (Brachydanio rerio), isopäinen mutu (Pimephales promelas) ja kirjolohi (Oncorhynchus mykiss).

Kalat altistetaan aineelle, jota lisätään veteen vaihtelevina pitoisuuksina (+1 kontrolli). Havainnot kirjataan vähintään 24 tunnin välein. 96 tunnin pituisen vaikutusajan jälkeen, ja mikäli mahdollista jokaisen havainnoinnin aikana, lasketaan pitoisuus, joka aiheuttaaa 50 % kuolleisuuden kaloissa. Määritetään myös suurin 96 tunnin pituinen vaikutukseton pitoisuus (NOEC).

3391 Akuutti myrkyllisyys Daphnialle

Tarkoituksena on määrittää vedessä olevan aineen se vaikuttava pitoisuustaso, joka tekee 50 % Daphnioista uimakyvyttömiä (EC50). Soveltuvat koeorganismit ovat daphnia magna ja daphnia pulex. Daphniat altistetaan 48 tunniksi koeaineelle, jota lisätään veteen vaihtelevina pitoisuuksina. Määritetään suurin 48 tunnin pituinen vaikutukseton pitoisuus (NOEC).

3392 Levien kasvun estäminen

Tarkoituksena on määrittää kemikaalin vaikutus levien kasvuun standardiolosuhteissa. Levien biomassan muutosta ja kasvunopeutta samoissa olosuhteissa, mutta ilman testikemikaalia, verrataan 72 tunnin ajan. Tulokset ilmoitetaan vaikuttavana pitoisuutena, IC50r, joka alentaa levien kasvunopeutta 50 %, sekä myös biomassan muodostumisena, IC50b.

3393 Kokeet nopean biologisen hajoavuuden määrittämiseksi

Tarkoituksena on määrittää aerobisissa standardiolosuhteissa tapahtuvan biologisen hajoavuuden aste. Koeainetta lisätään vähäisinä pitoisuuksina aerobisia bakteereita sisältävään ravinneliuokseen. Käytetyn koemenetelmän mukaista parametria määrittäen seurataan hajoamisen etenemistä 28 päivän ajan. Useita toisiaan vastaavia koemenetelmiä on käytössä. Parametreihin kuuluvat liuenneen orgaanisen hiilen väheneminen (DOC), hiilidioksidin (CO2) kehittymisen hapesta (O2) loppuminen.

Aineen katsotaan olevan biologisesti nopeasti hajoavaa, mikäli enintään seuraavat kriteerit ovat täyttyneet enintään 28 päivässä 10 päivän sisällä siitä, kun hajoaminen ensin saavuttaa 10 %:

DOC väheneminen: 70 %

CO2 tuotto on 60 % teoreettisestä CO2 tuotosta

O2 väheneminen 60 % teoreettisesta O2 vaatimuksesta

Koetta voidaan jatkaa yli 28 päivää, mikäli yllämainitut kriteerit eivät ole täyttyneet, mutta tämä tulos ilmoittaa aineen luontaisen biologisen hajoavuuden. Luokitustarkoituksiin vaaditaan normaalisti "nopeasti" tulos.

Mikäli saatavilla on vain COD ja BOD5 tiedot, aineen katsotaan olevan nopeasti biologisesti hajoava, jos:

BOD5

--- ≥ 0,5

COD

BOD (biokemiallinen hapenkulutus) määritellään aineen tietyn liuostilavuuden vaatimaksi liuonneen hapen massaksi, joka vaaditaan määrättyjen olosuhteiden alaisena tapahtuvaan biokemialliseen hapettumiseen. Tulos ilmoitetaan grammoina BOD per gramma koeainetta. Normaali koeaika on viisi päivää käyttäen kansallista standardoitua koemenetelmää.

3393

(jatk.) COD (kemiallinen hapenkulutus) on aineen hapettumiskyvyn mitta, ilmoitettuna hapettavan reagenssin vastaavana hapen määränä, jonka aine käyttää määrätyissä laboratorio-olosuhteissa. Tulokset ilmoitetaan grammoina COD per gramma ainetta. Kansallista standardimenetelmää voidaan käyttää.

3394 Kokeet biologisen kertymistaipumuksen määrittämiseksi

(1) Tarkoituksena on määrittää biologisen kertymisen taipumus joko liuoksessa olevan aineen pitoisuuden (c) tasapainotilan suhteena veteen tai biologisena pitoisuus kertoimena (BCF).

(2) Liuoksena olevan aineen pitoisuuden (c) tasapainotilan suhde veteen ilmoitetaan normaalisti log10-arvona. Liuottimen ja veden sekoittuvuuden on oltava häviävän pieni eikä aine saa ionisoitua vedessä. Normaalisti käytetty liuotin on n-oktanoli.

N-oktanolille ja vedelle tulos on:

log P°w = log10 [c°/cw]

jossa P°w on jakautumiskerroin, joka on saatu jakamalla n-oktanolissa olevan aineen pitoisuus (co) vedessä olevan aineen pitoisuudella (Cw). Jos logP°w ≥ 3,0, niin aineella on biologinen kertymistaipumus.

(3) Biologinen pitoisuus kerroin (BCF) määritellään koekaloissa olevan koeaineen pitoisuuden (cf) suhteena koevedessä olevaan pitoisuuteen (cw) jatkuvuustilassa:

BCF = (cf) / (cw).

Kokeen periaatteena on altistaa kalat vedessä olevan koeaineen liuokselle tai dispersiolle tunnetuilla pitoisuuksilla. Koeaineiden ominaisuuksien mukaan valittu koemenettelmä voi sisältää jatkuvavirtauksisia-, staattisia tai puolistaattisia menetelmiä. Kalat altistetaan koeaineille tietyksi ajaksi, jonka jälkeen seuraa ilman lisäaltistusta oleva ajanjakso. Jälkimmäisen ajanjakson aikana suoritetaan mittauksia vedessä olevan koeaineen lisääntymisnopeudesta (ts. puhdistamiserityksen nopeus).

[Yksityiskohtaiset tiedot eri koemenetelmistä ja BFC laskentamenetelmästä on julkaisussa OECD Guidelines for Testing of Chemicals (Ohjeet kemikaalien testaukselle), menetelmät 305A 305E, 12 toukokuu 1981].

(4) Aineella voi olla log P°w suurempi kuin 3 ja BCF pienempi kuin 100, joka merkitsee pientä biologista keräytymistaipumusta tai sen puuttumista. Kiistatilanteissa BCF arvo on merkitsevämpi kuin log Pow, kuten reunanumeron 3396 vuokaaviossa esitetään.

Kriteerit

3395 Aineen voidaan katsoa olevan vesiympäristöä saastuttava, mikäli yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:

Alin 96-tunnin LC50-arvo kaloille, 48-tunnin EC50-arvo Daphnioille tai 72-tunnin IC50-arvo leville

on pienempi tai yhtäsuuri kuin 1 mg/L;

on suurempi kuin 1 mg/L mutta pienempi tai yhtäsuuri kuin 10 mg/L ja aine ei ole biologisesti hajoavaa;

on suurempi kuin 1 mg/L mutta pienempi tai yhtäsuuri kuin 10 mg/L, ja log P°w on suurempi tai yhtäsuuri kuin 3,0 (ellei kokeellisesti määritetty BCF ole pienempi tai yhtäsuuri kuin 100).

3396 Käytettävä menetelmä

>VIITTAUS FILMIIN>

3397-

3399

LISÄYS A.4

3400-

3499 Varattu

LISÄYS A.5

YLEISET PAKKAUSMÄÄRÄYKSET, PAKKAUSTYYPIT, PAKKAUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET JA PAKKAUKSIA KOSKEVAT TESTAUSMÄÄRÄYKSET

Huom: Nämä määräykset koskevat luokkien 1, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1, 6.2, 8, ja 9 aineiden ja esineiden kuljetukseen tarkoitettuja pakkauksia.

Osa I

Yleiset pakkausmääräykset

3500 (1) Pakkauksen tulee olla niin suljettu ja sellainen, ettei lähetysvalmiin pakkauksen sisällöstä voi päästä mitään ulos normaaleissa kuljetusolosuhteissa tärinän vaikutuksesta tai lämpötilan, kosteuden tai paineen muutoksen vaikutuksesta. Kollin ulkopinnalla ei saa olla vaarallista ainetta. Nämä määräykset koskevat sekä uusia että uudelleenkäytettäviä pakkauksia.

(2) Niiden pakkauksen osien, jotka joutuvat suoraan kosketukseen vaarallisten aineiden kanssa, tulee olla sellaisia, että ne kestävät kuljetettavan vaarallisen aineen sekä kemiallisen että mahdollisen muun vaikutuksen. Tarvittaessa niissä tulee olla joko sopiva pinnoite tai muu sopiva käsittely. Näissä pakkauksen osissa ei saa käyttää sellaisia aineita, jotka voivat vaarallisesti reagoida sisällön kanssa, muodostaa sisällön kanssa vaarallisia yhdisteitä tai heikentää merkittävästi näitä osia.

(3) Jokaisen pakkauksen, lukuun ottamatta pakkausyhdistelmän sisäpakkauksia, tulee olla tämän lisäyksen osan IV määräysten mukaan testatun ja hyväksytyn rakennetyypin mukainen. Sarjatuotannossa valmistettujen pakkausten tulee olla hyväksytyn rakennetyypin mukaisia.

(4) Jos pakkaus täytetään nestemäisellä aineella, tulee jättää riittävän suuri tyhjä tila varmistamaan, että kuljetuksen aikana mahdolliset lämpötilan muutoksen johdosta tapahtuvat nesteen laajenemiset eivät aiheuta nestevuotoja tai pysyviä muutoksia pakkauksen muotoon. Ellei luokkakohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty, täyttöaste 15 °C täyttölämpötilassa saa olla enintään jompi kumpi seuraavista:

a)

>TAULUKON PAIKKA>

tai

b) Täyttöaste = 98

1 + á (50-tF) % pakkauksen tilavuudesta.

Tässä kaavassa á on nesteen keskimääräinen tilavuuden laajenemiskerroin lämpötilavälillä 15 - 50 °C eli suurimman lämpötilan nousun ollessa 35 °C. Kerroin á lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

á = d15 P d50

35 × d50

jossa d15 ja d50 ovat nesteen suhteelliset tiheydet () 15 °C ja 50 °C lämpötiloissa sekä tF on nesteen keskimääräinen lämpötila täyttöhetkellä.

3500

(jatk.) (5) Sisäpakkaukset on asetettava ulkopakkaukseen siten, että ne eivät voi rikkoutua tai muuten vahingoittua normaaleissa kuljetusolosuhteissa, tai että niiden sisältö ei voi vuotaa ulkopakkaukseen. Sisäpakkaukset, jotka voivat helposti rikkoutua tai muuten vahingoittua kuten esimerkiksi lasiset, posliiniset tai saviset tahi tietyt muoviset pakkaukset jne., on pakattava sopivaa sulloainetta käyttäen ulkopakkaukseen. Sisällön vuotaminen ei saa heikentää sulloaineen tai ulkopakkauksen suojaavia ominaisuuksia.

(6) Ulkopakkauksessa ei saa olla sellaisia eri aineita sisältäviä sisäpakkauksia, joissa olevat aineet voivat reagoida vaarallisesti toistensa kanssa aiheuttaen:

a) palon syttymisen ja/tai huomattavan lämmön vapautumisen;

b) palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittymisen;

c) syövyttävien aineiden muodostumisen; tai

d) epästabiilien aineiden muodostumisen.

(Ks. myös eri luokkien yhteenpakkaamista koskevat määräykset).

(7) Pakkauksen sulkimen tulee olla sellainen, ettei kostutettujen tai laimennettujen aineiden ollessa kyseessä nesteen (vesi, liuotin tai flegmatoimisaine) prosentuaalinen osuus laske kuljetuksen aikana alle sallittujen arvojen.

(8) Jos kuljetettavasta aineesta vapautuva kaasu voi synnyttää pakkauksessa ylipainetta (lämpötilan nousun tai muun syyn seurauksena), pakkauksen saa varustaa paineentasauslaitteella edellyttäen, että vapautuva kaasu ei aiheuta myrkyllisyytensä, palavuutensa, määränsä tms. syyn johdosta mitään vaaraa. Paineentasauslaitteen tulee olla sellainen, että se estää normaaleissa kuljetusolosuhteissa sisällön vuotamisen tai vieraiden aineiden pääsemisen sisään pakkauksen ollessa tavanomaisessa kuljetusasennossa. Paineentasauslaiteella varustetuissa pakkauksissa saa kuljettaa vain luokkakohtaisissa määräyksissä erikseen mainittuja aineita.

(9) Uusien, uusiovalmistettujen, uudelleenkäytettävien tai kunnostettujen pakkausten tulee olla sellaisia, että ne läpäisevät tämän lisäyksen osan IV testit. Jokainen pakkaus on ennen täyttöä ja kuljetusta tarkastettava, että pakkaus on puhdas ja ettei siinä ole syöpymiä tai muita vaurioita. Jos pakkauksessa todetaan hyväksyttyyn rakennetyyppiin verrattuna merkkejä heikentyneestä lujuudesta, sitä ei saa enää käyttää, ellei pakkausta ole kunnostettu siten, että se läpäisisi tyyppitestit.

(10) Pakkaukselle, jota käytetään nesteen kuljetukseen, on reunanumeron 3560 tarkoittamissa tapauksissa tehtävä sanotun reunanumeron mukainen tiiviyskoe.

(11) Nesteitä saa kuljettaa vain pakkauksessa, joka kestää normaaleissa kuljetusolosuhteissa pakkauksen sisällä mahdollisesti kehittyvän paineen. Pakkauksessa, johon on merkitty reunanumeron 3512 (1) d) tarkoittama nestepainekokeen paine, saa kuljettaa vain nesteitä, joiden höyrynpaine on:

(a) sellainen, että kokonaisylipaine pakkauksessa (eli kuljetettavan aineen höyrynpaineen ja ilman tai inerttikaasun osapaineen summan ja 100 kPa:n erotus) 55 °C lämpötilassa määritettynä edellä kohdan (4) tarkoittamalla suurimmalla sallitulla täyttöasteella 15 °C täyttölämpötilassa on enintään kaksi kolmasosaa pakkaukseen merkitystä koepaineesta;

(b) 50 °C lämpötilassa vähemmän kuin neljä seitsemäsosaa pakkaukseen merkityn koepaineen ja 100 kPa summasta; tai

(c) 55 °C lämpötilassa vähemmän kuin kaksi kolmasosaa pakkaukseen merkityn koepaineen ja 100 kPa summasta.

(12) Pakkaukset, joita käytetään sellaisille kiinteille aineille, jotka voivat muuttua kuljetuslämpötiloissa nestemäisiksi, eivät saa vuotaa, vaikka nämä aineet muuttuisivat nestemäisiksi.

(13) Pakkaukset on valmistettava ja testattava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän laadunvalvontajärjestelmän mukaisesti, jotta varmistetaan, että jokainen valmistettu pakkaus vastaa tämän lisäyksen vaatimuksia.

3500

(jatk.) (14) Osassa III esitetyt pakkausten vaatimukset perustuvat tällä hetkellä käytettäviin pakkauksiin. Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, voidaan käyttää myös pakkauksia, joiden spesifikaatiot poikkeavat osassa III esitetyistä edellyttäen, että ne ovat yhtä kestäviä, ovat toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja ne läpäisevät kohdan (10) ja osan IV testit.

3501-

3509

>TAULUKON PAIKKA>

Huom: 1. Puhtaille nesteille höyrynpaine 55 °C:ssa (Vp55) saadaan yleensä tieteellisissä julkaisuissa julkaistuista taulukoista.

Huom: 2. Enimmäishöyrynpaineet määräytyvät reunanumeron 3500 (11) kohtien (b) ja (c) laskukaavoista.

Huom: 3. Taulukkoa sovelletaan vain reunanumeron 3500 (11) kohdassa (c), mikä tarkoittaa, että merkityn koepaineen on oltava 1,5 kertaa suurempi, kuin höyrynpaine 55 °C:ssa vähennettynä 100 kPa:lla. Kun esim. n-dekaanin koepaine on määritetty reunanumeron 3554 (4) (a) mukaisesti, voi merkitty vähimmäiskoepaine olla alempi.

Huom: 4. Dietyylieetterille (1155), pakkausryhmä I, reunanumeron 3554 (4) mukaisesti vaadittu vähimmäiskoepaine on 250 kPa.

Osa II

Pakkaustyypit

Määritelmiä

3510 (1) Mikäli eri aineiden pakkaamista koskevissa luokkakohtaisissa määräyksissä sallitaan, saa seuraavia pakkauksia käyttää:

Tynnyri:

tasa- tai kuperapohjainen lieriön muotoinen pakkaus, joka on valmistettu metallista, pahvista, muovista, vanerista tai muusta sopivasta aineesta. Tämä määritelmä käsittää myös muunmuotoiset pakkaukset kuten pyöreät suippokaulaiset pakkaukset tai sangon muotoiset pakkaukset. Puutynnyrit ja kanisterit eivät sisälly tähän määritelmään.

Puutynnyri: luonnonpuusta valmistettu ympyrän muotoisen leikkauspoikkipinnan omaava kuperaseinäinen pakkaus, jossa on vaippalaudat ja päädyt sekä vanteet.

Kanisteri:

metallista tai muovista valmistettu leikkauspoikkipinnaltaan suora- tai monikulmainen pakkaus, jossa on yksi tai useampia kaatoaukkoja.

3510

(jatk.) Laatikko:

suorakulmainen tai monikulmainen eheäsivuinen pakkaus, joka on valmistettu metallista, puusta, vanerista, puupohjaisesta levystä, pahvista, muovista tai muusta sopivasta aineesta. Pienet aukot on sallittu mm. helpottamaan käsittelyä tai avaamista tai täyttämään luokitusvaatimukset, elleivät ne vaikuta pakkauksen kestävyyteen kuljetuksen aikana.

Säkki:

taipuisa pakkaus, joka on valmistettu paperista, muovikalvosta, tekstiilikudoksesta, kudotusta materiaaleista tai muusta sopivasta aineesta.

Yhdistetty pakkaus:

(muovinen): pakkauksessa on muovinen sisäastia ja ulkopakkaus (valmistettu metallista, pahvista, vanerista tms.). Molemmat muodostavat yhtenäisen kuljetuspakkauksen, joka pysyy yhtenäisenä myös täytön, varastoinnin, kuljetuksen ja tyhjennyksen aikana.

Yhdistetty pakkaus:

(lasinen, posliininen tai savinen): pakkauksessa on lasinen, posliininen tai savinen sisäastia ja ulkopakkaus (valmistettu metallista, puusta, pahvista, muovista, vaahtomuovista, tms.). Molemmat muodostavat yhtenäisen kuljetuspakkauksen, joka pysyy yhtenäisenä myös täytön, varastoinnin, kuljetuksen ja tyhjennyksen aikana. Pakkaus on testattava reunanumeroiden 3552 (1) (a) tai (b), 3553 ja 3554 mukaisesti.

Pakkausyhdistelmä:

kuljetusta varten tehty pakkausyhdistelmä koostuu ulkopakkauksesta ja siihen sijoitetusta yhdestä tai useammasta sisäpakkauksesta, jotka on pakattu ulkopakkaukseen reunanumeron 3500 (5) tarkoittamalla tavalla.

Kunnostetut

pakkaukset:

sisältää metallitynnyrit, jotka on

(i) puhdistettu täysin aikaisemmasta sisällöstä, sisä- ja ulkopuolisesta syöpymistä ja josta on ulkopuolinen pinnoite sekä merkinnät poistettu;

(ii) palautettu alkuperäiseen muotoonsa ja kuntoonsa, saumat (jos sellaisia on) oikaistuna ja tiivistettynä ja jonka kaikki kokonaisuuteen kiinteästi kuulumattomat tiivisteet on vaihdettu; ja

(iii) tarkastettu puhdistuksen jälkeen ennen maalausta, jolloin on hylätty näkyviä syöpymiä sisältävät pakkaukset, merkittävästi materiaalin paksuudeltaan ohentuneet pakkaukset sekä pakkaukset, joiden metalli on väsynyt, joiden kierteet tai sulkimet ovat vahingoittuneet tai joissa on muita merkittäviä puutteita.

Uusiovalmistetut

pakkaukset: sisältää metallitynnyrit, jotka:

(i) on valmistettu YK-tyyppihyväksytyiksi muokkaamalla tyyppihyväksymätöntä pakkausta;

(ii) on muutettu yhdestä YK-tyypistä toiseksi YK-tyypiksi; tai

(iii) joiden rakenteeseen kiinteästi liittyviä osia on vaihdettu (esim. kiinteän tynnyrin pääty).

Uusiovalmistetut pakkaukset ovat tämän lisäyksen samojen määräyksien alaisia kuin samaa tyyppiä olevat uudet pakkaukset.

Uudelleenkäytettävät

pakkaukset: Pakkaukset, jotka on tarkastettu ja joissa ei ole havaittu käyttötestien läpäisemistä estäviä vaurioita; nimike käsittää pakkaukset, jotka täytetään uudelleen samalla tai samankaltaisilla yhteensopivilla aineilla ja joita kuljetetaan lähettäjän valvomissa jakeluketjuissa.

3510

(jatk.) (2) Mikäli luokkakohtaisissa erityispakkausmääräyksissä sallitaan, saa seuraavia pakkauksia myös käyttää:

Yhdistetty pakkaus: (lasinen, posliininen tai savinen): Jos pakkaus on testattu reunanumeron 3552 (1) (e) mukaisesti.

Peltipakkaus: Poikkileikkauspinnaltaan ympyrän muotoinen, elliptinen, suorakulmainen tai monikulmainen (myös kartion muotoinen) kapenevakaulainen tai sangon muotoinen pakkaus, joka on tehty tinapellistä tai pellistä. Seinämän paksuus on alle 0,5 mm. Pohja on tasainen tai kupera. Pakkauksessa on yksi tai useampia kaatoaukkoja. Pakkaus ei ole reunanumeron 3510 (1) tarkoittama tynnyri tai kanisteri.

(3) Seuraavassa on kohdissa (1) ja (2) tarkoitettuja pakkauksia koskevia määritelmiä:

Astia: Yksikkö, joka voidaan täyttää aineilla tai esineillä ja jossa aineet tai esineet pysyvät. Sulkemislaitteet kuuluvat myös astiaan.

Enimmäistilavuus: (kuten osassa III): Astioiden tai pakkauksien enimmäissisätilavuus litroina ilmaistuna.

Suurin sallittu net-

tomassa: Sisällön enimmäisnettomassa yksittäisessä pakkauksessa tai sisäpakkausten ja niiden sisällön yhteinen enimmäisnettomassa ilmaistuna kilogrammoina.

Kolli: Lähetysvalmis yhtenä yksikkönä käsiteltäväksi tarkoitettu pakkaus ja sen sisältö.

Pakkaus: Astia ja kaikki muut osat tai komponentit, jotka ovat astian sisällön sisällä pysymisen kannalta välttämättömiä.

Pölytiivis pakkaus: Pakkaus, joka ei läpäise kuivaa ainesisältöä, eikä myös kuljetuksen aikana syntyvää hienoa pölyä.

Sisäastiat: Astioita, joita ei voi käyttää ilman ulkopakkausta.

Sisäpakkaukset: Pakkaukset, joita kuljetuksessa käytettäessä tarvitaan ulkopakkaus.

Sulkimet: Laitteita, jotka sulkevat astian aukon.

Ulkopakkaus: Yhdistetyn pakkauksen tai pakkausyhdistelmän ulkoinen suoja yhdessä absorboivan aineen kanssa iskuja vaimentavine ja muine komponentteineen, jotka ovat välttämättömiä suojaamaan sisäastioita tai -pakkauksia.

Huom: "Pakkausyhdistelmän" "sisäosalla" tarkoitetaan aina "sisäpakkausta" eikä "sisäastiaa". Lasipullo on esimerkiksi tällainen "sisäpakkaus". "Yhdistetyn pakkauksen" "sisäosalla" tarkoitetaan tavallisesti "sisäastiaa". Esimerkiksi 6HA1-tyyppisen yhdistetyn pakkauksen (muovinen) "sisäosa" on tällainen "sisäastia", koska se ei ole suunniteltu toimimaan ilman "ulkopakkausta", eikä se ole siis "sisäpakkaus".

Reunanumeron 3510 (1) ja (2) tarkoittamien pakkaustyyppien tunnusmerkinnät

3511 (1) Tunnusmerkintä käsittää:

- arabialaisen numeron, joka ilmaisee pakkaustyypin esimerkiksi tynnyrin, kanisterin jne.;

- ison latinalaisen kirjaimen (tai kirjaimet), joka ilmaisee pakkauksen materiaalin esimerkiksi teräs, puu jne.; ja

- tarvittaessa pakkaustyypin laatua tarkentavan arabialaisen numeron.

Yhdistetylle pakkaukselle on käytettävä kahta latinalaista isoa kirjainta. Ensimmäinen kirjain ilmaisee sisäastian materiaalin ja toinen vastaavasti ulkopakkauksen materiaalin.

Pakkausyhdistelmälle on käytettävä vain ulkopakkauksen tunnusnumeroa.

Pakkaustyypin ilmaisemiseen on käytettävä seuraavia numeroja:

0. Peltipakkaus

1. Tynnyri

2. Puutynnyri

3. Kanisteri

4. Laatikko

5. Säkki

6. Yhdistetty pakkaus

Pakkauksen materiaalin ilmaisemiseen on käytettävä seuraavia isoja kirjaimia:

A. Teräs (kaikki tyypit ja pinnoitteet)

B. Alumiini

C. Puu

D. Vaneri

F. Muut puupohjaiset levyt

G. Pahvi

H. Muovi, solumuovi mukaan luettuna

L. Tekstiilikudos

M. Paperi, (monikerroksinen)

N. Metalli (muut kuin teräs tai alumiini)

P. Lasi, posliini tai savi

(2) Luokkakohtaisissa erityispakkausmääräyksissä on kuljetettavan aineen vaarallisuusryhmän perusteella määrätty aineelle jokin seuraavasta kolmesta pakkausryhmästä:

Pakkausryhmä I: ryhmään (a) kuuluvat aineet;

Pakkausryhmä II: ryhmään (b) kuuluvat aineet;

Pakkausryhmä III: ryhmään (c) kuuluvat aineet.

3511

(jatk.) Pakkauksen tunnusnumeron jälkeen tulee olla kirjain X, Y tai Z osoittamassa ryhmää, minkä aineiden kuljetukseen pakkaus on hyväksytty. Ryhmät ovat seuraavat:

X aineet, jotka kuuluvat pakkausryhmiin I, II tai III;

Y aineet, jotka kuuluvat pakkausryhmiin II tai III; ja

Z aineet, jotka kuuluvat pakkausryhmään III.

Merkintä

Huom: Merkintä ilmaisee, että näin merkitty pakkaus vastaa tyyppihyväksyttyä, testit läpäissyttä rakennetyyppiä ja täyttää tämän lisäyksen määräykset, jotka koskevat pakkauksen valmistusta mutta ei sen käyttöä. Merkintä ei vielä välttämättä takaa, että pakkausta saa käyttää tietyn aineen kuljettamiseen.Yleensä pakkaustyyppi (esim. terästynnyri), sen enimmäistilavuus ja/tai suurin sallittu massa ja mahdolliset erityisvaatimukset on annettu eri aineille kunkin luokan aineiden pakkausta koskevissa reunanumeroissa.

3512 (1) Jokaisessa pakkauksessa tulee olla kestävä, luettava, siten sijoitettu ja pakkauksen kokoon nähden sellainen merkintä, että se on helposti nähtävissä. Kollien bruttomassan ollessa yli 30 kg on merkinnän tai sen jäljennöksen oltava pakkauksen päällä tai sivulla. Kirjaimien, numeroiden ja symbolien on oltava vähintään 12 mm korkeita lukuunottamatta enintään 30 litran tai 30 kg:n, joissa niiden on oltava vähintään 6 mm korkuisia ja enintään 5 litran tai 5 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen koon on oltava pakkauksen kokoon nähden sopivia. Tyyppihyväksytyn rakennetyypin mukaan valmistetussa uudessa pakkauksessa tulee olla seuraava merkintä:

(a) (i) tunnus >VIITTAUS FILMIIN>

jos kysymyksessä on reunanumeron 3510 (1) tarkoittama pakkaus.

Metallissa pakkauksissa, joihin on tehty leimaamalla (esim. meistämällä), saa käyttää tunnuksen >

VIITTAUS FILMIIN>

sijasta kirjaimia UN;

(ii) tunnuksen "ADR" (tai "RID/ADR" pakkauksille, jotka on hyväksytty rautatiekuljetukseen samoin kuin tielle) sijasta >VIITTAUS FILMIIN>

;

reunanumeron 3510 (2) tarkoittamille pakkauksille;

(b) Reunanumeron 3511 (1) tarkoittama pakkauksen tunnusmerkintä;

(c) Kaksiosainen tunnus:

(i) Kirjain (X, Y tai Z) sen mukaan, mihin pakkausryhmään pakkaus tyyppitestien perusteella on hyväksytty;

(ii) Suhteellinen tiheys (pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin). Tämä tiheys on merkittävä vain siinä tapauksessa, että tyyppitesteissä käytetyn aineen suhteellinen tiheys on yli 1,2, pakkauksessa ei ole sisäpakkausta ja pakkaus on tarkoitettu nesteille, joiden viskositeetti 23 °C lämpötilassa on enintään 200 mm2/s;

- Enimmäisbruttomassa (kg:na). Tämä on merkittävä vain, jos pakkaus on tarkoitettu nesteille, joiden viskositeetti 23 °C lämpötilassa on yli 200 mm2/s, tai kiinteille aineille tai pakkaus on sisäpakkaus tai kyseessä on irrotettavapäätyinen luokan 3 aineluettelon kohdan 5° (c) aineille tarkoitettu peltipakkaus;

(iii) Luokan 6.2 aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen tarkoitetuihin pakkauksiin merkitään kohtien (i) tai (ii) vaadittujen tietojen sijasta merkintä "Class 6.2";

(d) Kirjain "S", jos pakkaus on tarkoitettu nesteille, joiden viskositeetti 23 °C lämpö tilassa on yli 200 mm2/s, tai kiinteille aineille tahi pakkauksessa on sisäpakkaus tahi kyseessä on irrotettavapäätyinen luokan 3 aineluettelon kohdan 5° (c) aineille tarkoitettu peltipakkaus. Koepaine (yksikkönä kPa) pyöristettynä lähimpään 10 kPa:iin, jos pakkaus on hyväksytty nestepainekokeessa;

(e) Valmistusvuosi (kaksi viimeistä numeroa), 1H ja 3H tyypin pakkaukseen myös valmistuskuukausi, jonka saa myös merkitä eri paikkaan kuin muut merkinnät. Sopiva valmistuskuukauden merkitsemistapa on:

3512

(jatk.) >VIITTAUS FILMIIN>

(f) Sen valtion tunnus (), jossa hyväksyminen on annettu;

(g) Joko valmistajan kirjaamisnumero ja nimi tai merkintä taikka jokin muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä tunnusmerkintä.

(2) Jokaisessa uudelleen käytettävässä pakkauksessa, jonka voi kunnostaa ja josta voisi kunnostuksessa pyyhkiytyä pakkausmerkinnät pois, tulee olla kohdassa (1) (a) (e) tarkoitetut merkinnät tehtynä pysyvällä tavalla. Merkinnät ovat pysyviä, jos ne ovat luettavissa korjauksen jälkeen (esim. meistetyt merkinnät). Yli 100 litran tilavuisia metallitynnyreitä lukuun ottamatta saa pakkauksissa nämä pysyvät merkinnät korvata kohdan (1) tarkoittamilla vastaavilla kestävillä merkinnöillä. Jokaisessa uudessa metallitynnyrissä, jonka tilavuus on yli 100 litraa, on kohdan (1) tarkoittamien kestävien merkintöjen lisäksi oltava pohjassa kohdan (1) (a) (e) mukaiset merkinnät sekä ainakin pakkauksen vaipan metallin nimellispaksuus (millimetreinä, 0,1 mm tarkkuudella) pysyvällä tavalla merkittynä (esim. meistettynä). Jos metallitynnyrin jomman kumman päädyn nimellispaksuus on ohuempi kuin vaipan, on yläpäädyn, vaipan ja alapäädyn nimellispaksuudet merkittävä pohjaan pysyvällä tavalla (esim. meistämällä), esimerkiksi "1,0 - 1,2 - 1,0" tai "0,9 - 1,0 - 1,0". Metallin nimellispaksuus on määritettävä soveltuvan ISO standardin mukaisesti, esim. ISO 3574-1986 terästynnyrit. Kohdassa (1) (f) ja (g) mainitut merkinnät eivät saa olla pysyviä (esim. meistettyjä), jollei jäljempänä ole toisin ilmoitettu.

Uusiovalmistettujen metallitynnyreiden merkintöjen ei tarvitse olla pysyviä (esim. meistettyjä), jos pakkaustyypissä ei ole tapahtunut muutosta, eikä rakenteen kiinteitä osia ole vaihdettu tai poistettu. Muissa metallitynnyreissä kohdan (1) (a)..(.e) mainittujen merkintöjen on oltava pysyviä (esim. meistettyjä), ja niiden on sijaittava tynnyrin yläpäädyssä tai sivulla.

Metallitynnyreissä, jotka on valmistettu uudelleenkäyttöä kestävistä materiaaleista (esim. ruostumattomasta teräksestä), kohdan (1) (f) ja (g) merkinnät voivat olla pysyviä (esim. meistettyjä).

(3) Yksi kirjaamisnumero saa kuulua vain yhden tyyppiselle pakkaukselle tai tyyppisarjalle. Erilaiset pintakäsittelyt eivät muuta pakkauksen tyyppiä.

"Tyyppisarja" tarkoittaa rakenteeltaan samaa tyyppiä olevia pakkauksia, joiden seinämän paksuus, valmistusaine ja halkaisija ovat samat, ja jotka eroavat tyyppihyväksytystä pakkauksesta ainoastaan korkeuden suhteen siten, että se on pienempi.

Astian sulkimien tulee olla tunnistettava koeselostuksessa kuvatuksi sulkimeksi.

(4) Pakkauksen korjaajan tulee tehdä korjauksen jälkeen pakkaukseen kohdissa (a) (e) määrättyjen kestävien merkintöjen lähelle seuraavat merkinnät:

(h) sen valtion tunnus (), jossa korjaus on suoritettu;

(i) korjaajan nimi tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä tunnus;

(j) korjausvuosi, kirjain "R" ja reunanumeron 3500 (10) tarkoittaman tiiviyskokeen läpäisseeseen pakkaukseen lisäksi kirjain "L".

3512

(jatk.) (l) Jos kohdan (1) (a) (d) merkinnät eivät korjauksen jälkeen enää näy metallitynnyrin yläpäädyssä tai sivulla, on korjaajan lisättävä ne tynnyriin kestävällä tavalla. Lisäksi on merkittävä kohdissa (h), (i) ja (j) määrätyt merkinnät. Merkinnät eivät saa ilmoittaa suurempaa kuljetuskykyä kuin alkuperäisen mallin tyyppitestit ja merkinnät.

(5) Pakkaustunnusta voivat seurata kirjaimet "V" tai "W". Kirjain "V" osoittaa erityispakkausta [ks. reunanumero 3550 (8)]. Kirjain "W" osoittaa, että pakkaus on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta on valmistettu osan III määritelmistä poikkeavalla tavalla, ja katsotaan reunanumeron 3500 (14) määräysten mukaisesti olevan vastaava.

(6) Tämän reunanumeron mukaan merkittyjä pakkauksia, jotka on hyväksytty muualla kuin jäsenvaltiossa, saa käyttää tämän direktiivin määräysten alaisissa kuljetuksissa.

(7) Merkintäesimerkkejä:

Uusi terästynnyri:

>VIITTAUS FILMIIN>

1A1/Y1.4/150/83

NL/VL123 (a) (i), (b), (c), (d) ja (e),

(f) ja (g)

Korjattu terästynnyri:

>VIITTAUS FILMIIN>

1A1/Y1.4/150/83

NL/RB/84 RL (a) (i), (b), (c), (d) ja (e),

(h), (i) ja (j)

Teräslaatikon tyyppivaatimusten mukainen

>VIITTAUS FILMIIN>

4AW/Y136/S/90

GB/MC 123 (a), (b), (c), (d) ja (e),

(f) ja (g)

Uusi peltipakkaus:

RID/ADR/OA1/Y/75/83

NL/VL 123 (a) (ii), (b), (c), (d) ja (e),

(f) ja (g) Kiinteä pääty

RID/ADR/OA2/Y20/S/83

NL/VL 124 (a) (ii), (b), (c), (d) ja (e),

(f) ja (g) Irrotettava pääty, tarkoitettu nesteille, joiden viskositeeti 23 °C:ssa on yli 200 mm2/s, ja luokan 3, 5° (c) aineille.

Uusiovalmistettu terästynnyri nesteiden kulejtukseen:

>VIITTAUS FILMIIN>

1A2/Y/100/91

USA/MM5 (a) (b), (c), (d) ja (e),

(f) ja (g)

Pahvilatikko luokan 6.2 kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen:

>VIITTAUS FILMIIN>

4G/Class 6.2/S/92

SP/9969-ERIKSSON (a) (i), (b), (c) (iii), (d), (e),

(f) ja (g)

Pahvilaatikko sisäpakkauksille tai kiinteille aineille:

>VIITTAUS FILMIIN>

4G/Y145/S/83

NL/VL823 (a), (b), (c), (d), (e)

(f) ja (g)

Varmennus

3513 Tekemällä reunanumeron 3512 (1) tarkoittaman merkinnän valmistaja vakuuttaa, että sarjatuotantona valmistetut pakkaukset vastaavat hyväksyttyä rakennetyyppiä ja että hyväksymiselle asetetut vaatimukset on täytetty.

Pakkausluettelo

3514 Seuraavan tyyppisiä ja tunnuksella varustettuja pakkauksia saa käyttää:

A. Reunanumeron 3510 (1) tarkoittamat ja "UN" -tunnuksella merkityt pakkaukset

>TAULUKON PAIKKA>

B. Reunanumeron 3510 (1) tai (2) tarkoittamat pakkaukset

>TAULUKON PAIKKA>

3514

(jatk.) C. Vain reunanumeron 3510 (2) tarkoittamat ja tunnuksella "ADR" tai ("RID/ADR") merkityt pakkaukset

>TAULUKON PAIKKA>

3515-

3519

Osa III

Pakkauksia koskevat vaatimukset

A. Reunanumeron 3510 (1) tarkoittamat pakkaukset

3520 Terästynnyrit

1A1 Kiinteä pääty

1A2 Irrotettava pääty

(a) Vaipan ja päätyjen tulee olla tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa riittävän paksua terästä.

(b) Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen vetoisuudeltaan yli 40 litran tynnyreiden sivusaumojen on oltava hitsattuja. Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen vetoisuudeltaan enintään 40 litran tynnyreiden tai kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettujen tynnyreiden sivusaumojen on oltava joko hitsattuja tai mekaanisesti saumattuja.

(c) Pääty- ja reunasaumojen on oltava mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja.

(d) Jos tynnyrissä on vieritysvanteet, ne on kiinnitettävä lujasti vaippaan ja varmistettava siten, että ne eivät pääse siirtymään. Vieritysvanteita ei saa kiinnittää pistehitsauksella.

(e) Lyijy-, sinkki-, tina-, lakka- ja muiden vastaavien pinnoitteiden tulee olla kestäviä ja joustavia ja niiden on oltava joka kohdassa myös sulkimissa lujasti teräksessä kiinni.

(f) Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (1A1) tynnyreissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten tynnyrien (1A2) ryhmään.

(g) Sulkimessa tulee olla pitävä tiiviste ellei kartiomainen kierre ole yhtä tiivis.

(h) Kiinteäpäätyisen tynnyrin (1A1) sulkimien tulee olla joko kierteillä varustettuja tai suojattuja kierteillä varustetulla tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla laitteella.

(i) Irrotettavapäätyisen tynnyrin (1A2) suljinlaitteiden tulee olla niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät hyvin suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä normaaleissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavapäätyisissä tynnyreissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä.

(j) Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa.

(k) Tynnyrin suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3521 Alumiinitynnyrit

1B1 Kiinteä pääty

1B2 Irrotettava pääty

(a) Vaipan ja päätyjen tulee olla vähintään 99 prosenttista alumiinia tai alumiiniseosta, joka on korroosionkestävää ja tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta mekaanisilta ominaisuuksiltaan riittävän lujaa.

3521

(jatk.) (b) Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (1B1) tynnyreissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten (1B2) ryhmään.

(c) Alumiinitynnyrit 1B1:

Mahdolliset päätysaumat on suojattava sopivilla vahvistuksilla. Jos tynnyrin vaipassa tai päädyissä on saumoja, niiden on oltava hitsattuja. Sulkimien tulee olla joko kierteillä varustettuja tai suojattuja kierteillä varustetulla tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla laitteella. Sulkimessa tulee olla pitävä tiiviste ellei kartiomainen kierre ole yhtä tiivis.

(d) Alumiinitynnyrit 1B2:

Tynnyrin vaipan tulee olla saumaton tai saumojen on oltava hitsattuja. Suljinlaitteiden tulee olla niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät hyvin suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä normaaleissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavapäätyisissä tynnyreissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä.

(e) Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa.

(f) Tynnyrin suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3522 Teräskanisterit

3A1 Kiinteä pääty

3A2 Irrotettava pääty

(a) Vaipan ja päätyjen tulee olla kanisterin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa riittävän paksua terästä.

(b) Kanisterin kaikkien saumojen tulee olla mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja. Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen vetoisuudeltaan yli 40 litran kanistereiden sivusaumojen on oltava hitsattuja. Vetoisuudeltaan enintään 40 litran kanistereiden sivusaumojen on oltava joko hitsattuja tai mekaanisesti saumattuja.

(c) Kanisterin (3A1) aukkojen halkaisija saa olla enintään 7 cm. Kanistereiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten (3A2) ryhmään.

(d) Kiinteäpäätyisten kanisterien (3A1) sulkimien tulee olla joko kierteillä varustettuja tai suojattuja kierteillä varustetulla tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla laitteella.

Irrotettavapäätyisten kanisterien (3A2) sulkimien tulee olla siten suunniteltuja ja kiinnitettyjä, että ne säilyvät hyvin suljettuina ja kanisterit pysyvät vuotamattomina normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

(e) Kanisterin suurin sallittu tilavuus: 60 litraa.

(f) Kanisterin suurin sallittu nettomassa: 120 kg.

3523 Vaneritynnyrit

1D

(a) Tynnyrissä käytetyn puun tulee olla hyvin ilmastoitua ja kuivaa eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää tynnyrin soveltuvuutta aiottuun käyttötarkoitukseen. Jos tynnyrin päädyt tehdään muusta aineesta kuin vanerista, tämän on oltava vähintään yhtä kestävää.

(b) Tynnyrin vaipassa on käytettävä vähintään kaksikerroksista ja päädyissä vähintään kolmikerroksista vaneria. Kerrokset on liimattava toisiinsa siten, että eri kerrosten puusyyt ovat ristikkäin toisiinsa nähden. Liimauksen on oltava vettäkestävä.

(c) Vaipan ja päätyjen rakenteen tulee olla tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(d) Sisällön vuotamisen estämiseksi on kannet päällystettävä voimapaperilla tai muulla yhtä hyvällä aineella. Päällyste on kiinnitettävä kanteen lujasti ja sen on ulotuttava joka kohdassa kannen reunojen yli.

3523

(jatk.) (e) Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 250 litraa.

(f) Tynnyrin suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3524 Puutynnyrit

2C1 Tulpallinen

2C2 Irrotettava pääty

(a) Tynnyrissä käytetyn puun tulee olla hyvälaatuista, suorasyistä, hyvin ilmastoitua eikä siinä saa olla oksia, kaarnaa, lahonnutta puuta, pintapuuta tai muita vikoja, jotka voivat heikentää tynnyrin soveltuvuutta aiottuun käyttötarkoitukseen.

(b) Vaipan ja päätyjen tulee olla tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(c) Vaippalautojen ja päätyjen on oltava syiden suunnassa siten sahattuja tai halkaistuja, ettei mikään vuosirengas ulotu yli puolivälin vaippalaudan tai päädyn seinämänpaksuudesta.

(d) Tynnyrin vanteet on tehtävä hyvälaatuisesta teräksestä tai raudasta. 2C2-tyyppisten irrotettavapäätyisten tynnyreiden vanteet saa tehdä myös sopivasta kovasta puulajista.

(e) Puutynnyrit 2C1:

Tulpan aukon halkaisija saa olla enintään puolet laudan leveydestä.

(f) Puutynnyrit 2C2:

Päätyjen on sovittava tiiviisti tynnyrin reunoihin.

(g) Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 250 litraa.

(h) Tynnyrin suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3525 Pahvitynnyrit

1G

(a) Tynnyrin vaippa on tehtävä monikerroksisesta vahvasta paperista tai pahvista ei kuitenkaan aaltopahvista. Paperi- tai pahvikerrokset on liimattava tai laminoitava hyvin toisiinsa kiinni. Tynnyrin vaipassa saa olla yksi tai useampi bitumista, vahatusta voimapaperista, metallifoliosta, muovista tms. tehty suojaava kerros.

(b) Päädyt on tehtävä puusta, pahvista, metallista, vanerista, muovista tai muusta sopivasta materiaalista. Päädyissä saa olla yksi tai useampi bitumista, vahatusta voimapaperista, metallifoliosta, muovista tms. tehty suojaava kerros.

(c) Vaipan ja päätyjen rakenteen sekä niiden saumojen tulee olla tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(d) Valmiin pakkauksen paperi- tai pahvikerrosten liimaukset eivät saa normaaleissa kuljetusolosuhteissa veden vaikutuksesta irrota toisistaan.

(e) Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa.

(f) Tynnyrin suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3526 Muovitynnyrit ja -kanisterit

1H1 Kiinteäpäätyiset tynnyrit

1H2 Irrotettavapäätyiset tynnyrit

3H1 Kiinteäpäätyiset kanisterit

3H2 Irrotettavapäätyiset kanisterit

(a) Pakkauksen tulee kestää kuljetuksen aikana odotettavissa olevat fysikaaliset (erityisesti mekaaniset ja termiset) ja kemialliset rasitukset. Sen tulee olla tiivis ja kestää kuljetettavan vaarallisen aineen ja sen höyryn vaikutus. Pakkauksen tulee myös kestää riittävästi vanhenemisen ja ultraviolettisäteilyn vaikutusta sekä olla turvallinen käsitellä.

3526

(jatk.) (b) Jollei toimivaltainen viranomainen ole muuta hyväksynyt, ei vaarallisten aineiden kuljetuksiin käytettyjen pakkauksien käyttöikä saa ylittää viittä vuotta laskettuna pakkauksen valmistuspäivämäärästä. Käyttöikä voi olla viittä vuotta lyhyempikin, jos kuljetettavan aineen luonne sitä edellyttää.

(c) Mikäli vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä nokimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla taikka inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden tulee olla yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa ja niiden tulee säilyttää tehokkuutensa pakkauksen käyttöajan. Jos ei käytetä samaa nokimustapigmenttiä tai samoja väriaineita taikka inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse kuitenkaan suorittaa uudelleen, mikäli nokimustan pitoisuus on enintään 2 massaprosenttia tai mikäli väriaineen kokonaispitoisuus on enintään 3 massaprosenttia. Ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettyjen inhibiittien pitoisuutta ei ole rajoitettu.

(d) Muita kuin ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettäviä lisäaineita saa lisätä pakkauksen valmistamiseen käytettävään muoviin edellyttäen, että ne eivät vaikuta haitallisesti muovin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tällöin testausta ei tarvitse suorittaa uudelleen.

(e) Pakkauksen valmistuksessa käytetyn muovin sopivuus kuljetettavien aineiden kemiallista 3526 vaikutusta vastaan on varmistettava tarkoituksenmukaisella tavalla. Ks. reunanumero 3551 (5).

(f) Pakkaus on valmistettava ajanmukaista tekniikkaa käyttäen asianomaiselle muovilajille sopivan rakenteisena moitteettomasta, sopivasta muovista, jonka alkuperä ja koostumus ovat tiedossa. Käytettyjen pakkausten ainesta ei saa käyttää uusien pakkausten valmistukseen. Kuitenkin samanlaisen pakkauksen valmistusprosessin jäännöksiä saa käyttää.

(g) Seinämän paksuuden tulee olla joka kohdassa pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta riittävä ottaen huomioon kuhunkin kohtaan vaikuttavat jännitykset.

(h) Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (1H1) tynnyreissä ja (3H1) kanistereissa saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden ja kanistereiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten (1H2, 3H2) ryhmään.

(i) Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettujen irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1H2) ja kanistereiden (3H2) tulee olla joka kohdasta niin tiiviitä, että kuljetettavasta aineesta ei pääse mitään ulos. Kiinteäpäätyisten tynnyrien (1H1) ja kanisterien (3H1) sulkimien tulee olla joko kierteillä varustettuja tai suojattuja kierteillä varustetulla tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla laitteella. Irrotettavapäätyisten tynnyrien (1H2) ja kanisterien (3H2) sulkimien tulee olla siten suunniteltuja ja kiinnitettyjä, että ne säilyvät hyvin suljettuina ja että tynnyrit ja kanisterit pysyvät vuotamattomina normaaleissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavapäätyisissä tynnyreissä ja kanistereissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei tynnyri tai kanisteri ole sellainen, että irrotettavan päädyn ollessa kunnolla kiinni tynnyri tai kanisteri on luonnostaan tiivis.

(j) Palavien nesteiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen läpäisevyys saa olla 23 °C lämpötilassa enintään 0,008 g/l × h; ks. reunanumero 3556.

(k) Tynnyrin tai kanisterin suurin sallittu tilavuus:

1H1, 1H2: 450 litraa

3H1, 3H2: 60 litraa.

(l) Tynnyrin tai kanisterin suurin sallittu nettomassa:

1H1, 1H2: 400 kg

3H1, 3H2: 120 kg.

3527 Puiset laatikot

4C1 Tavalliset

4C2 Pölytiiviit seinät

Huom: Vanerilaatikoiden osalta ks. reunanumero 3528 ja muusta puupohjaisesta levystä tehtyjen laatikoiden osalta ks. reunanumero 3529.

3527

(jatk.) (a) Laatikossa käytetyn puun tulee olla hyvin ilmastoitua ja kuivaa, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin laatikon osaa. Valmistukseen käytetyn puun lujuuden ja laatikon rakenteen tulee olla laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Kannet ja pohjat saa tehdä vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta.

Kiinnityksien on kestettävä normaaleissa kuljetusolosuhteissa syntyvää tärinää. Puun syiden mukaista naulausta lautojen päissä on vältettävä. Kovan kulutuksen kohteena olevat liitokset on tehtävä käyttämällä niittejä tai rengasmaisia nauloja tai muita vastaavia kiinnityksiä.

(b) Laatikot, joissa on pölytiiviit seinät 4C2:

Laatikon jokaisen osan tulee olla tehty yhdestä kappaleesta tai sitä vastaavasti. Osan katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos sen liimaamisessa on käytetty jotain seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisauma-uurreliitos tai huullosliitos tahi vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä jokaista liitosta kohti kiinnitetty puskuliitos.

(c) Laatikon suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3528 Vanerilaatikot

4D

(a) Laatikossa käytetyn vanerin tulee olla vähintään kolmikerroksista. Se on tehtävä hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää laatikon kestävyyttä. Kaikki kerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Laatikon valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia aineita. Laatikkojen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä taikka muulla yhtä hyvällä tavalla.

(b) Laatikon suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3529 Muut puupohjaisesta levystä tehdyt laatikot

4F

(a) Laatikon seinät on tehtävä vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta. Valmistukseen käytetyn aineen lujuuden ja laatikon rakenteen tulee olla laatikon tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(b) Laatikon muut osat saa tehdä muusta sopivasta aineesta.

(c) Valmiiden laatikoiden on oltava tukevia.

(d) Laatikon suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3530 Pahvilaatikot

4G

(a) Laatikon valmistukseen on käytettävä hyvänlaatuista voimapahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Laatikon ulkopinnan vedenkestävyyden tulee olla sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m2 (ISO 535-1991). Pahvin tulee olla riittävän taipuisaa ja kestävää. Sen on oltava stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia ja siten, että pinta ei repeydy tai pullistu kohtuuttomasti. Aaltopahvin flutingin on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin.

(b) Laatikon päädyissä voi olla puiset kehykset tai ne voivat olla kokonaan puusta tai muusta sopivasta materiaalista. Puisia tai muusta sopivasta materiaalista olevia listoja saa käyttää vahvistuksena.

3530

(jatk.) (c) Laatikon saumat on liimattava teipillä taikka niiden on oltava limittäin ja liimattuja tai limittäin ja kiinnitetty metalliniiteillä. Limittäin olevissa saumoissa osat on oltava riittävästi päällekkäin. Jos sulkemisessa käytetään liimaa tai teippiä, liima-aineksen tulee olla vedenkestävä.

(d) Laatikon mittojen on oltava sen sisällön kannalta sopivia.

(e) Laatikon suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3531 Muovilaatikot

4H1 Solumuovilaatikot

4H2 Muovilaatikot

(a) Laatikko on valmistettava sopivasta muovista, joka on laatikon tilavuuden ja käytön kannalta sopiva. Laatikon tulee kestää riittävästi vanhenemisen samoin kuin kuljetettavan aineen ja ultraviolettisäteilyn vaikutusta.

(b) Solumuovilaatikossa tulee olla kaksi solumuovista tehtyä osaa; alaosassa sisäpakkauksia varten kolot ja alaosan kanssa yhteensopiva ja sen peittävä yläosa. Ylä- ja alaosien on oltava sellaisia, että sisäpakkaukset sopivat niihin hyvin. Sisäpakkausten sulkimet eivät saa olla kosketuksissa tämän laatikon yläosan sisäpuolen kanssa.

(c) Solumuovilaatikko on kuljetusta varten suljettava riittävän vetolujuuden omaavalla teipillä niin, että laatikko ei aukene kuljetuksen aikana. Teipin tulee olla vettä kestävää ja sen liiman tulee olla laatikon solumuoviaineksen kanssa yhteensopivaa. Myös muita vähintään yhtä tehokkaita sulkemistapoja saa käyttää.

(d) Muovilaatikkojen suojaus ultraviolettisäteilyä vastaan, mikäli sellainen vaaditaan, on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla taikka inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden tulee olla yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa ja niiden tulee säilyttää tehokkuutensa laatikon käyttöajan. Jos ei käytetä samaa hiilimustapigmenttiä tai samoja väriaineita taikka inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn laatikon valmistuksessa, testausta ei tarvitse kuitenkaan suorittaa uudelleen, mikäli hiilimustan pitoisuus on enintään 2 massaprosenttia, tai mikäli väriaineen pitoisuus on enintään 3 massaprosenttia. Ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettyjen inhibiittien pitoisuutta ei ole rajoitettu.

(e) Muovilaatikkojen suljinlaitteet on valmistettava sopivasta riittävän lujasta materiaalista ja suunniteltava siten, että ne eivät voi vahingossa aueta.

(f) Muita kuin ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettäviä lisäaineita saa lisätä laatikkojen 4H1 ja 4H2 valmistamiseen käytettävään muoviin edellyttäen, että ne eivät vaikuta haitallisesti muovin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tällöin ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen.

(g) Laatikon suurin sallittu nettomassa:

4H1: 60 kg

4H2: 400 kg.

3532 Teräs- ja alumiinilaatikot

4A Teräs

4B Alumiini

(a) Metallin lujuuden ja laatikon rakenteen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(b) Laatikot on vuorattava sisäpuolelta tarvittaessa pahvilla tai huovalla tai muulla sopivalla aineella tai pinnoitteella. Jos käytetään kaksoissaumattua metallivuorausta, on estettävä aineen pääsy saumojen rakoihin.

(c) Sulkimet saavat olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa tyyppiä. Niiden tulee pysyä normaaleissa kuljetusolosuhteissa tiiviinä.

(d) Laatikon suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

3533 Tekstiilisäkit

5L1 Ilman sisäsäkkiä tai vuorausta olevat

5L2 Pölytiiviit

5L3 Vedenkestävät

(a) Säkeissä käytetyn tekstiilin tulee olla hyvälaatuista. Kudoksen lujuuden ja säkin rakenteen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(b) Pölytiiviit säkit, 5L2

Säkit on tehtävä pölytiiviiksi käyttämällä esimerkiksi:

- Paperia, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan vedenkestävällä liimalla kuten bitumilla; tai

- Muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan; tai

- Yhtä tai useampaa paperista tai muovista tehtyä sisäsäkkiä.

(c) Vedenkestävät säkit, 5L3

Säkit on tehtävä kosteuden- ja vedenpitäviksi käyttämällä esimerkiksi:

- Vettä kestävästä paperista kuten vahatusta voimapaperista, tervapaperista tai muovipinnoitteisesta voimapaperista tehtyjä erillisiä sisäsäkkejä; tai

- Muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan; tai

- Yhtä tai useampaa muovista sisäsäkkiä.

(d) Säkin suurin sallittu nettomassa: 50 kg.

3534 Kudotut muovisäkit

5H1 Ilman sisäsäkkiä tai vuorausta olevat

5H2 Pölytiiviit

5H3 Vedenkestävät

(a) Säkit on valmistettava sopivasta muovista vedetyistä nauhoista tai säikeistä. Muovin lujuuden ja säkin rakenteen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(b) Säkeissä saa olla joko muovikalvosta tehty sisäsäkki tai ohut muovinen sisäkalvo.

(c) Muovikudoskankaasta tehdyn säkin pohja ja sivut on ommeltava toisiinsa kiinni tai käytettävä muuta menetelmää. Jos kangas on kudottu putkimaiseen muotoon, säkin pohja on joko ommeltava tai kudottava toisiinsa kiinni taikka on käytettävä muuta yhtä hyvää menetelmää.

(d) Pölytiiviit säkit 5H2

Säkit on tehtävä pölytiiviiksi käyttämällä esimerkiksi:

- Paperia tai muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan; tai

- Yhtä tai useampaa paperista tai muovista tehtyä sisäsäkkiä.

(e) Vedenkestävät säkit 5H3

Säkit on tehtävä kosteuden ja vedenpitäviksi käyttämällä esimerkiksi:

- Vedenkestävästä paperista kuten vahatusta, molemmin puolin tervatusta tai muovipinnoitteisesta voimapaperista tehtyjä erillisiä sisäsäkkejä; tai

- Muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisä- tai ulkopintaan; tai

- Yhtä tai useampaa muovista sisäsäkkiä.

(f) Säkin suurin sallittu nettomassa: 50 kg.

3535 Muovisäkit

5H4

(a) Säkit on valmistettava sopivasta muovista. Muovin lujuuden ja säkin rakenteen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia. Saumojen on kestettävä normaalien kuljetusolosuhteiden aiheuttamat paine- ja iskurasitukset.

(b) Säkin suurin sallittu nettomassa: 50 kg.

3536 Paperisäkit

5M1 Monikerroksiset

5M2 Monikerroksiset, vedenkestävät

(a) Säkit on valmistettava sopivasta voimapaperista tai muusta vastaavasta vähintään kolmikerroksisesta paperista. Paperin lujuuden ja säkin rakenteen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia. Liitosten ja sulkimien on oltava pölytiiviitä.

(b) 5M2-tyyppiset paperisäkit:

Kosteuden läpipääsemisen estämiseksi on neljä- tai useampikerroksinen säkki tehtävä vedenpitäväksi joko siten, että toinen säkin ulommista kerroksista on vedenpitävä, tai asettamalla sopivasta materiaalista oleva vesieste kahden ulommaisen kerroksen väliin; kolmikerroksisesta tehdään vedenpitävä käyttämällä uloimpana kerroksena vedenpitävää materiaalia. Jos sisältö voi reagoida kosteuden kanssa tai se on pakattu kosteana, on myös ainetta lähinnä oltava vedenpitävä kerros tai vesieste esimerkiksi molemminpuolin tervattu voimapaperi, muovipinnoitettu voimapaperi, säkin sisäpintaan kiinnitetty muovikalvo tai yksi tai useampi muovinen sisäsäkki. Liitoskohtien ja suljinlaitteiden on myös oltava vedenpitäviä.

(c) Säkin suurin sallittu nettomassa: 50 kg.

3537 Yhdistetyt pakkaukset (muoviset)

6HA1 terästynnyrissä oleva muoviastia

6HA2 teräskorissa () tai -laatikossa oleva muoviastia

6HB1 alumiinitynnyrissä oleva muoviastia

6HB2 alumiinikorissa () tai -laatikossa oleva muoviastia

6HC puulaatikossa oleva muoviastia

6HD1 vaneritynnyrissä oleva muoviastia

6HD2 vanerilaatikossa oleva muoviastia

6HG1 pahvitynnyrissä oleva muoviastia

6HG2 pahvilaatikossa oleva muoviastia

6HH1 muovitynnyrissä oleva muoviastia

6HH2 muovilaatikossa oleva muoviastia

(a) Sisäastia

(1) Muovisen sisäastian tulee olla reunanumeron 3526 (a) ja (c) (h) kohtien määräysten mukainen.

(2) Muovisen sisäastian tulee sopia hyvin ulkopakkaukseen, jossa ei saa olla sellaisia ulkonevia osia, jotka voivat vahingoittaa muovia.

(3) Sisäastian suurin sallittu tilavuus:

6HA1, 6HB1, 6HD1, 6HG1, 6HH1: 250 litraa

6HA2, 6HB2, 6HC, 6HD2, 6HG2, 6HH2: 60 litraa.

(4) Sisäastian suurin sallittu nettomassa:

6HA1, 6HB1, 6HD1, 6HG1, 6HH1: 400 kg

6HA2, 6HB2, 6HC, 6HD2, 6HG2, 6HH2: 75 kg.

3537

(jatk.) (b) Ulkopakkaus

(1) Jos muoviastia on teräs- tai alumiinitynnyrissä (6HA1 tai 6HB1), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeroiden 3520 (a) (i) tai 3521 (a) (d) määräysten mukainen.

(2) Jos muoviastia on teräksisessä tai alumiinisessa korissa tai laatikossa (6HA2 tai 6HB2), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3532 määräysten mukainen.

(3) Jos muoviastia on puulaatikossa (6HC), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3527 määräysten mukainen.

(4) Jos muoviastia on vaneritynnyrissä (6HD1), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3523 määräysten mukainen.

(5) Jos muoviastia on vanerilaatikossa (6HD2), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3528 määräysten mukainen.

(6) Jos muoviastia on pahvitynnyrissä (6HG1), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeon 3525 (a) (d) määräysten mukainen.

(7) Jos muoviastia on pahvilaatikossa (6HG2), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3530 (a) (c) määräysten mukainen.

(8) Jos muoviastia on muovitynnyrissä (6HH1), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3526 (a) ja (c) (h) määräysten mukainen.

(9) Jos muoviastia on muovilaatikossa (6HH2), tämän ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3531 (a), (d), (e) ja (f) määräysten mukainen.

3538 Pakkausyhdistelmä

(a) Sisäpakkaukset

Seuraavia sisäpakkauksia saa käyttää:

- lasisia, posliinisia tai savisia pakkauksia, joiden suurin sallittu tilavuus nesteitä kuljetettaessa on 5 litraa ja suurin sallittu nettomassa kiinteitä aineita kuljetettaessa on 5 kg;

- muovipakkauksia, joiden suurin sallittu tilavuus nesteitä kuljetettaessa on 30 litraa ja suurin sallittu nettomassa kiinteitä aineita kuljetettaessa on 30 kg;

- metallipakkauksia, joiden suurin sallittu tilavuus nesteitä kuljetettaessa on 40 litraa ja suurin sallittu nettomassa kiinteitä aineita kuljetettaessa on 40 kg;

- paperisia, tekstiilikuituisia, muovikuituisia tai muovikalvosta valmistettuja pusseja ja säkkejä, joiden suurin sallittu nettomassa kiinteitä aineita kuljetettaessa pusseissa on 5 kg ja säkeissä 50 kg;

- tölkkejä, kartonkikoteloita sekä pahvi- tai muovilaatikoita, joiden suurin sallittu nettomassa kiinteitä aineita kuljetettaessa on 10 kg; tai

- muun tyyppisiä pieniä pakkauksia, kuten putkiloita. Näiden suurin sallittu tilavuus nesteitä kuljetettaessa on 1 litra ja suurin sallittu nettomassa kiinteitä aineita kuljetettaessa on 1 kg.

(b) Ulkopakkaus

Seuraavia ulkopakkauksia saa käyttää:

- reunanumeron 3520 tarkoittamia irrotettavapäätyisiä terästynnyreitä;

- reunanumeron 3521 tarkoittamia irrotettavapäätyisiä alumiinitynnyreitä;

- reunanumeron 3522 tarkoittamia irrotettavapäätyisiä teräskanistereita;

- reunanumeron 3523 tarkoittamia vaneritynnyreitä;

- reunanumeron 3525 tarkoittamia pahvitynnyreitä;

- reunanumeron 3526 tarkoittamia irrotettavapäätyisiä muovitynnyreitä;

3538

(jatk.) - reunanumeron 3526 tarkoittamia irrotettavapäätyisiä muovikanistereita;

- reunanumeron 3527 tarkoittamia puulaatikoita;

- reunanumeron 3528 tarkoittamia vanerilaatikoita;

- reunanumeron 3529 tarkoittamia muusta puupohjaisesta levystä tehtyjä laatikoita;

- reunanumeron 3530 tarkoittamia pahvilaatikoita;

- reunanumeron 3531 tarkoittamia muovilaatikoita;

- reunanumeron 3532 tarkoittamia teräs- tai alumiinilaatikoita.

B. Reunanumeron 3510 (1) tai (2) tarkoittamat pakkaukset

3539 Yhdistetyt pakkaukset (lasiset, posliiniset tai saviset)

6PA1 terästynnyrissä oleva astia

6PA2 teräskorissa () tai -laatikossa oleva astia

6PB1 alumiinitynnyrissä oleva astia

6PB2 alumiinikorissa () tai -laatikossa oleva astia

6PC puulaatikossa oleva astia

6PD1 vaneritynnyrissä oleva astia

6PD2 punoskorissa oleva astia

6PG1 pahvitynnyrissä oleva astia

6PG2 pahvilaatikossa oleva astia

6PH1 solumuovipakkauksessa oleva astia

6PH2 muovipakkauksessa oleva astia

(a) Sisäastia

(1) Astian tulee olla sopivan muotoinen lieriömäinen tai päärynän muotoinen ja valmistettu sellaisesta aineesta, jossa ei ole astian lujuutta heikentäviä vikoja. Seinämien tulee olla joka kohdasta riittävän paksuja, ja niissä ei saa olla sisäisiä jännityksiä.

(2) Astian sulkimena on käytettävä kierteillä varustettua muovista suljinta, hiottua lasitulppaa tai muita vähintään yhtä tehokkaita sulkimia. Sulkimien osien, jotka voivat joutua kosketuksiin astian sisällön kanssa, tulee kestää sisällön vaikutus. On varmistettava, että sulkimet sopivat hyvin paikoilleen ja ovat tiiviitä ja että ne pysyvät kuljetuksen ajan hyvin suljettuina. Jos paineentasauslaitteella varustettuja sulkimia on käytettävä, niiden tulee olla nestetiiviitä.

(3) Astiat on pakattava tukevasti ulkopakkaukseen iskujavaimentavaa ja/tai imukykyistä sulloainetta käyttäen.

(4) Astian suurin sallittu tilavuus: 60 litraa.

(5) Astian suurin sallittu nettomassa: 75 kg.

(b) Ulkopakkaus

(1) Terästynnyrissä oleva astia 6PA1

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3520 (a) (i) määräysten mukainen. Ulkopakkauksen irrotettavan kannen saa korvata suojakannella (kuvulla).

3539

(jatk.) (2) Teräskorissa tai -laatikossa oleva astia 6PA2

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3532 (a) (c) määräysten mukainen. Lieriön muotoisten astioiden ulkopakkauksen tulee pystyasennossa ollessaan olla korkeampia kuin sisäastia ja sen sulkimet. Jos päärynän muotoisen astian ulkopakkauksena on samanmallinen kori, tulee ulkopakkauksessa olla suojakansi (kupu).

(3) Alumiinitynnyrissä oleva astia 6PB1

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3521 (a) (d) määräysten mukainen.

(4) Alumiinikorissa tai -laatikossa oleva astia 6PB2

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3532 määräysten mukainen.

(5) Puulaatikossa oleva astia 6PC

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3527 määräysten mukainen.

(6) Vaneritynnyrissä oleva astia 6PD1

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3523 määräysten mukainen.

(7) Punoskorissa oleva astia 6PD2

Punoskorin tulee olla hyvin tehty hyvälaatuista aineksesta. Punoskorissa tulee olla suojakansi (kupu), joka estää astian vahingoittumisen.

(8) Pahvitynnyrissä oleva astia 6PG1

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3525 (a) (d) määräysten mukainen.

(9) Pahvilaatikossa oleva astia 6PG2

Ulkopakkauksen tulee olla rakenteeltaan reunanumeron 3530 (a) (c) määräysten mukainen.

(10) Solumuovipakkauksessa tai muovipakkauksessa oleva astia 6PH1 tai 6PH2

Molempien ulkopakkausten materiaalien tulee olla reunanumeron 3531 (a) (f) määräysten mukainen. Muoviset pakkaukset (6PH2) on valmistettava HD-polyeteenistä tai muusta vastaavasta muovista. Ulkopakkauksen irrotettavan kannen saa korvata suojakuvulla.

C. Reunanumeron 3510 (2) tarkoittamat pakkaukset

3540 Peltipakkaukset

0A1 Kiinteä pääty

0A2 Irrotettava pääty

(a) Vaipan ja päätyjen tulee olla pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa, riittävän paksua terästä.

(b) Liitosten on oltava hitsattuja, vähintään kaksoissaumattuja tai valmistettuja menetelmällä, joka antaa vähintään yhtä hyvän lujuuden ja tiiviyden.

(c) Sinkki-, tina-, lakka- ja muiden vastaavien sisäpinnoitteiden tulee olla kestäviä ja niiden on oltava joka kohdassa myös sulkimissa lujasti teräksessä kiinni.

3540

(jatk.) (d) Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (OA1) pakkauksissa saa olla enintään 7 cm. Pakkauksien, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten (OA2) ryhmään.

(e) Kiinteäpäätyisen pakkauksen (OA1) sulkimien tulee olla joko kierteillä varustettuja tai suojattuja kierteillä varustetulla laitteella tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla laitteella. Irrotettavapäätyisten pakkausten (OA2) sulkimien tulee olla siten suunniteltuja ja kiinnitettyjä, että ne pysyvät lujasti kiinni, ja pakkaukset pysyvät tiiviinä normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

(f) Pakkauksen suurin sallittu tilavuus: 40 litraa.

(g) Pakkauksen suurin sallittu nettomassa: 50 kg.

3541-

3549

Osa IV

Pakkauksia koskevat testausmääräykset

A. Tyyppitestit

3550 Testit ja niiden uusiminen

(1) Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön testaama ja hyväksymä.

(2) Kohdassa (1) tarkoitetut testit on uusittava, jos pakkauksen rakennetyyppiin tehdään sellaisia muutoksia, jotka eivät ole toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisen viranomaisen valtuuttaman yhteisön hyväksymiä. Pakkauksen rakennetyyppi määräytyy mallin, koon, rakenne-aineen ja seinämän paksuuden, valmistustavan ja pakkaustavan perusteella. Sama pakkaustyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Pakkaustyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne pakkaukset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienemmän korkeutensa puolesta.

(3) Toimivaltaisella viranomaisella on milloin tahansa oikeus vaatia, että tämän osan testien perusteella osoitetaan, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus täyttää pakkauksen rakennetyypille asetetut vaatimukset. Paperi- ja pahvipakkausten valmistelu testiä varten on suoritettava reunanumeron 3551 (3) mukaisesti.

(4) Testit suorittaneen yhteisön on valvontaa varten säilytettävä käytettyjen materiaalien testitulokset tai testikappale tai osia sen materiaalista.

(5) Jos sisäpinnoite on vaadittu turvallisuussyistä, sen on säilytettävä suojaominaisuutensa myös testien jälkeen.

(6) Toimivaltainen viranomainen voi sallia valikoivan testauksen niille pakkauksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. sisäpakkausten pienemmän koon tai vähäisemmän nettomassan suhteen; sekä pakkauksille kuten tynnyrit, säkit ja laatikot, jotka on valmistettu ulkomitoiltaan vähän pienemmiksi.

(7) Useampi testi voidaan suorittaa samalla näytteellä edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin ja toimivaltainen viranomainen hyväksyy menettelyn.

3551 Pakkausten ja kollien valmistelu testausta varten

(1) Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiille pakkauksille, pakkausyhdistelmissä on oltava myös sisäpakkaukset. Sisäpakkausten tai -astioiden ja yksittäisten pakkausten tai astioiden täyttöasteen tulee kiinteille aineille olla vähintään 95 prosenttia maksimitilavuudestaan ja nesteille vastaavasti 98 prosenttia.

3551

(jatk.) Jos pakkausyhdistelmän sisäpakkaus on tarkoitettu sekä nesteiden että kiinteiden aineiden kuljetukseen, on nestemäiselle ja kiinteälle sisällölle suoritettava erilliset testit. Pakkauksessa kuljetettavaksi tarkoitetut aineet ja esineet saa korvata muilla aineilla tai esineillä, ellei se heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos kiinteä aine korvataan toisella aineella, tällä korvaavalla aineella tulee olla samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.). Lisäaineita kuten esimerkiksi lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetulokseen. Sopivia kiinteiden aineiden jauhemaisia seoksia kuten polyeteeni- tai PVC-jauhetta sahajauhojen, hienon hiekan jne. kanssa saa käyttää täyttöaineena sellaisten aineiden sijasta, joiden viskositeetti 23 °C lämpötilassa on yli 2 680 mm2/s.

(2) Käytettäessä nestemäisten aineiden pudotuskokeessa korvaavaa ainetta, tulee tämän aineen suhteellisen tiheyden ja viskositeetin olla sama kuin kuljetettavaksi tarkoitetun aineen suhteellinen tiheys ja viskositeetti. Reunanumeron 3552 (4) tarkoittamissa pudotuskokeissa saa nestemäiset aineet korvata myös vedellä.

(3) Paperi- tai pahvipakkauksia on vakioitava vähintään 24 tuntia tilassa, jossa lämpötila on 23 ± 2 °C ja suhteellinen kosteus on 50 ± 2 %. Vaihtoehtoisesti lämpötila ja suhteellinen kosteus saavat olla joko 20 ± 2 °C ja 65 ± 2 % tai 27 ± 2 °C ja 65 ± 2 %.

Huom: Keskiarvojen on oltava näiden rajojen välissä. Lyhytaikaiset vaihtelut ja mittausrajoitteet voivat aiheuttaa yksittäisissä mittauksissa ± 5 % vaihtelua suhteellisen kosteuden suhteen ilman testin toistettavuuden huomattavaa heikkenemistä.

(4) Puiset tulpalliset tynnyrit on pidettävä ennen koetta vedellä täytettyinä vähintään 24 tuntia.

(5) Reunanumeron 3526 tarkoittamien muovisten tynnyrien ja kanisterien ja tarvittaessa reunanumeron 3537 tarkoittamien yhdistettyjen pakkausten (muoviset) kemiallinen kestävyys tulee testata pitämällä astiat täytettynä kuljetettavaksi tarkoitetulla nesteellä huoneen lämpötilassa kuuden kuukauden ajan.

Ensimmäisen ja viimeisen 24 tunnin ajan koeastioita on säilytettävä sulkimet alaspäin. Kuitenkin paineentasauslaitteella varustettuja astioita tulee pitää sulkimet alaspäin vain viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen koekappaleet tulee testata reunanumeroiden 3552 3556 tarkoittamalla tavalla.

Milloin on tiedossa, että yhdistetyn pakkauksen sisäastian (muovinen) valmistukseen käytettävän muovin lujuus ei muutu merkittävästi täytösaineen vaikutuksesta, ei kemiallista kestävyyttä tarvitse tutkia.

Lujuuden merkittävällä muutoksella tarkoitetaan:

(a) selvästi havaittavaa haurastumista; tai

(b) huomattavaa kimmoisuuden vähenemistä, ellei se ole verrattavissa vähintään kuorman aiheuttamaan venymän suhteelliseen kasvuun.

(6) Edellä mainittua yhteensopivuustestiä ei tarvitse suorittaa jos muoviraaka-aineen käyttäytyminen on muilla toimenpiteillä selvitetty. Näiden toimenpiteiden on oltava vähintään samanarvoisia edellä mainitun yhteensopivuustestin kanssa ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä.

Huom: HD-polyeteenistä valmistettujen muovisten tynnyrien ja kanistereiden sekä yhdistettyjen pakkausten (muoviset) osalta katso myös kohta (6).

(7) Reunanumeron 3526 tarkoittamien HD-polyeteenistä valmistettujen tynnyreiden ja kanistereiden samoin kuin tarvittaessa reunanumeron 3537 tarkoittamien HD-polyeteenistä valmistettujen yhdistettyjen pakkausten (muoviset) kemiallinen kestävyys voidaan tämän lisäyksen liitteen II osassa olevien nesteiden ollessa kyseessä todeta standardiliuoksilla (ks. tämän lisäyksen liitteen I osa) seuraavasti edellyttäen, että:

- muovin suhteellinen tiheys standardin ISO 1183 mukaan yhden tunnin 100 °C lämpötilassa pitämisen jälkeen on 23 °C lämpötilassa suurempi tai yhtä suuri kuin 0,940

- sulaindeksi standardin ISO 1133 mukaan 190 °C lämpötilassa 21,6 kg kuormituksella on pienempi tai yhtä suuri kuin 12 g/10 min.

Näiden pakkausten riittävä kemiallinen kestävyys voidaan testata pitämällä pakkauksia sopivalla standardiliuoksella täytettynä kolme viikkoa 40 °C lämpötilassa. Mikäli standardiliuos on vesi, ei kemiallista kestävyyttä tarvitse testata.

3551

(jatk.) Ensimmäisen ja viimeisen 24 tunnin ajan koepakkauksia on säilytettävä sulkimet alaspäin. Kuitenkin paineentasauslaitteella varustettuja astioita tulee pitää sulkimet alaspäin vain viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen koekappaleet tulee testata reunanumeroiden 3552 3556 tarkoittamalla tavalla.

Jos pakkaustyyppi läpäisee hyväksymistestit käytettäessä standardiliuosta, vastaavia tämän lisäyksen liitteen II osassa lueteltuja aineita saa kuljettaa pakkauksessa ilman erityisiä lisäkokeita edellyttäen, että:

täytösaineiden suhteelliset tiheydet eivät ylitä sitä arvoa, jota on käytetty pudotuskokeen korkeutta ja pinoamiskokeen massaa määritettäessä;

täytösaineiden höyrynpaineet 50 °C tai 55 °C lämpötilassa eivät ylitä sitä arvoa, jota on käytetty painekokeen painetta määritettäessä.

(7) Reunanumron 3526 tarkoittamien HD-polyeteenistä valmistettujen tynnyreiden ja kanistereiden samoin kuin tarvittaessa reunanumeron 3537 tarkoittamien yhdistettyjen pakkausten, jotka ovat läpäisseet tämän reunanumeron kohdan (6) tarkoittamat testit, täytösaineiksi saa hyväksyä myös muita kuin liitteen II osassa lueteltuja aineita. Hyväksymisen tulee perustua laboratoriotesteihin, joiden perusteella todetaan, että täytösaineiden vaikutus koekappaleisiin on vähäisempi kuin standardiliuosten vaikutus. Pakkauksen heikentymisessä tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: turpoamisen aiheuttama pehmentyminen, jännityksen aiheuttama säröily sekä molekyylihajoaminen. Edellä kohdassa (6) mainitut ehdot tiheydestä ja höyrynpaineesta koskevat myös näitä pakkauksia.

3352 Pudotuskoe ()

(1) Koekappaleiden lukumäärä rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti sekä pudotustapa.

Pudotuksessa tasapudotusta lukuun ottamatta painopisteen tulee olla suoraan osumakohdan yläpuolella.

>TAULUKON PAIKKA>

Jos pudotuskokeessa on mahdollista käyttää useampaa kuin yhtä pudotustapaa, on käytettävä pakkauksen rikkoutumisen todennäköisimmin aiheuttavaa tapaa.

(2) Koekappaleiden valmistelu pudotuskoetta varten:

Jäljempänä kohdissa (a) (h) lueteltujen pakkaustyyppien koekappaleet ja niiden sisältö on jäähdytettävä - 18 °C lämpötilaan tai alemmaksi:

(a) muovitynnyrit (ks. reunanumero 3526)

(b) muovikanisterit (ks. reunanumero 3526)

(c) muovilaatikot lukuun ottamatta solumuovilaatikkoja (ks. reunanumero 3531)

(d) yhdistetyt pakkaukset (muoviset) (ks. reunanumero 3537)

(e) pakkausyhdistelmät, joissa on muovinen sisäpakkaus (ks. reunanumero 3538)

(f) tekstiilisäkit, joissa on muovinen sisäsäkki (ks. reunanumero 3533).

(g) kudotut muovisäkit (ks. reunanumero 3534), ja

(h) muovisäkit (ks. reunanumero 3535).

Jos koekappaleet on valmisteltu tällä tavoin, voidaan reunanumerossa 3551 (3) määrätty vakiointi jättää tekemättä. Kokeessa käytettävät nesteet on pidettävä nestemäisinä lisäämällä tarpeen vaatiessa jäänestoainetta.

3552

(jatk.) (3) Pudotusalusta:

Alustan tulee olla jäykkä, joustamaton, tasainen ja vaakasuora pinta.

(4) Pudotuskorkeus:

Kiinteille aineille:

>TAULUKON PAIKKA>

Nesteille:

Jos koe suoritetaan vedellä:

(a) kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa enintään 1,2

>TAULUKON PAIKKA>

(b) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa yli 1,2 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden perusteella, pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(c) Peltipakkauksille, jotka on tarkoitettu sellaisten aineiden kuljetukseen, joiden viskositeetti 23 °C lämpötilassa on suurempi kuin 200 mm2/s (vastaa 30 s valumisaikaa ISO-viskositeettikupissa, jonka aukon halkaisija on 6 mm, standardin ISO 2431-1980 mukaisesti määritettynä) sekä luokan 3 kohdan 5° (c) aineille:

(i) Jos suhteellinen tiheys on enintään 1,2:

>TAULUKON PAIKKA>

(ii) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa yli 1,2 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden perusteella (pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

3552

(jatk.) Jos koe suoritetaan kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella tai nesteellä, jonka suhteellinen tiheys on vähintään sama:

>TAULUKON PAIKKA>

3552 (5) Kokeen hyväksyminen:

(a) Jokaisen nestettä sisältävän pakkauksen tulee olla tiivis sen jälkeen, kun sisäinen ja ulkoinen paine ovat tasoittuneet; pakkausyhdistelmien sisäpakkauksien tai yhdistettyjen pakkausten (lasinen, posliininen tai savinen) osalta paineen tasoittuminen ei ole välttämätöntä.

(b) Jos kiinteille aineille tarkoitettu irrotettavapäätyinen tynnyri testataan pudotuskokeessa ja tynnyrin kansi törmää alustaan, katsotaan koekappaleen läpäisseen testin, mikäli sisältö pysyy sisäpakkauksessa (esimerkiksi muovisäkissä) siitä huolimatta, että tynnyrin kannen suljin ei ole enää pölytiivis.

(c) Säkin uloin kerros ei saa vahingoittua siten, että se heikentää kuljetusturvallisuutta.

(d) Yhdistetyn pakkauksen ja pakkausyhdistelmän ulkopakkaus ei saa vahingoittua siten, että se heikentää kuljetusturvallisuutta. Sisäpakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta.

(e) Pientä vuotoa sulkimesta tai sulkimista pudotusiskun yhteydessä ei pidetä pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei ilmene.

(f) Luokan 1 aineille tarkoitetuissa pakkauksissa ei saa olla murtumaa, joka saattaisi mahdollistaa räjähteen ulospääsyn ulkopakkauksesta.

Tiiviyskoe

3553 (1) Tiiviyskoe on tehtävä kaikille nesteiden kuljetukseen tarkoitetuille pakkaustyypeille. Tiiviyskoetta ei tarvitse kuitenkaan tehdä:

pakkausyhdistelmän sisäpakkauksille;

reunanumeron 3510 (2) tarkoittamille yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasinen, posliininen tai savinen);

Irrotettavapäätyisille pakkauksille, jotka on tarkoitettu aineille, joiden viskositeetti 23 °C lämpötilassa on yli 200 mm2/s; ja

Irrotettavapäätyisille peltipakkauksille, jotka on tarkoitettu luokan 3 kohdan 5° (c) aineille.

(2) Koekappaleiden lukumäärä:

Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti.

(3) Koekappaleiden valmistelu koetta varten:

Koekappaleeseen on tehtävä paineilman syöttöreikä sellaiseen kohtaan, että se ei vaikuta kokeen tulokseen, tällöin voidaan myös sulkimen tiiviys testata samalla. Pakkausten paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitetta.

(4) Koemenetelmä:

Koekappaleet sulkimineen on upotettava veteen 5 minuutin ajaksi, samalla kun koekappaleissa ylläpidetään vaadittu sisäinen ilmanpaine, upotustapa ei saa vaikuttaa kokeen tulokseen. Myös muita vähintään yhtä tehokkaita menetelmiä saa käyttää.

3553

(jatk.) (5) Ilmanpaine, jota tulee käyttää:

>TAULUKON PAIKKA>

(6) Kokeen hyväksyminen:

Koekappaleiden tulee pysyä tiiviinä.

Nestepainekoe

3554 (1) Nestepainekoe on tehtävä tyyppikokeena kaikille teräs-, alumiini- ja muovipakkaustyypeille ja kaikille yhdistettyjen pakkausten tyypeille, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen. Neste painekoetta ei tarvitse kuitenkaan tehdä:

pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille;

reunanumeron 3510 (2) tarkoittamien yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasinen, posliininen tai savinen);

irrotettavapäätyisille pakkauksille, jotka on tarkoitettu aineille, joiden viskositeetti 23 °C lämpötilassa on yli 200 mm2/s

irrotettavapäätyisille peltiastioille, jotka on tarkoitettu luokan 3 kohdan 5° (c) aineille.

(2) Koekappaleiden lukumäärä:

Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti.

(3) Pakkausten valmistelu koetta varten:

Koekappaleeseen on tehtävä paineilman syöttöreikä sellaiseen kohtaan, että se ei vaikuta kokeen tulokseen, tällöin voidaan myös sulkimen tiiviys testata samalla. Pakkausten paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitetta.

(4) Koemenetelmä ja käytettävä paine:

Pakkauksia on koestettava viiden minuutin ajan (muovipakkauksia 30 minuutin ajan) nesteylipaineella, jonka on oltava vähintään:

(a) Pakkauksessa oleva kokonaisylipaine (täytösaineen höyrynpaineen ja ilman tai muiden inerttikaasujen osapaine vähennettynä 100 kPa) 55 °C lämpötilassa kerrottuna turvallisuuskertoimella 1,5. Tämä kokonaisylipaine on laskettava reunanumeron 3500 (4) mukaisen enimmäistäyttöasteen ja 15 °C täyttölämpötilan perusteella; tai

(b) Täytösaineen höyrypaine 50 °C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,75. Tulosta on vähennettävä 100 kPa. Ylipaineen tulee olla kuitenkin vähintään 100 kPa; taikka

(c) Täytösaineen höyrynpaine 55 °C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,5. Tulosta on vähennettävä 100 kPa. Ylipaineen tulee olla kuitenkin vähintään 100 kPa.

Pakkausten tuenta ei saa vaikuttaa koetuloksiin. Painetta tulee nostaa koepaineeseen portaattomasti ja tasaisesti. Koepaine on pidettävä vakiona koko testausajan.

Pakkausryhmän I pakkaukset on testattava kuitenkin vähintään 250 kPa koepaineella.

(5) Kokeen hyväksyminen:

Pakkausten tulee pysyä tiiviinä.

Pinoamiskoe

3555 (1) Kaikille muille pakkauksille paitsi säkeille ja reunanumeron 3510 (2) tarkoittamille pinottavaksi sopimattomille yhdistetyille pakkauksille (lasinen, posliininen tai savinen) tulee tehdä pinoamiskoe.

(2) Koekappaleiden lukumäärä:

Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti.

(3) Koemenetelmä:

Koekappaleen yläpintaa kuormitetaan voimalla, joka vastaa samanlaisten kollien yhteismassaa, jotka voidaan pinota sen päälle kuljetuksen aikana.

Koekappaletta tulee kuormittaa 24 tunnin ajan lukuun ottamatta nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja reunanumeron 3526 tarkoittamia muovitynnyreitä ja -kanistereita, tai reunanumeron 3537 tarkoittamia yhdistettyjä pakkauksia 6HH1 ja 6HH2, joita on kuormitettava pinoamistestissä 28 vuorokauden ajan vähintään 40 °C lämpötilassa.

Pinoamiskorkeuden koekappale mukaanlukien on oltava vähintään 3 metriä.

Reunanumron 3551 (5) mukaisessa testissä käytetään alkuperäistä täytösainetta. Reunanumeron 3551 (6) mukaisessa testissä käytetään standardinestettä.

Jos koekappaleiden täytös on vaaratonta nestettä, jonka suhteellinen tiheys poikkeaa kuljetettavan nesteen suhteellisesta tiheydestä, kuormitusvoima lasketaan kuljetettavan nesteen mukaan.

(4) Kokeen hyväksyminen

Koekappaleiden tulee pysyä tiiviinä. Yhdistettyjen pakkausten tai pakkausyhdistelmien sisäastian tai sisäpakkauksen tulee pysyä tiiviinä.

Koekappaleissa ei saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat vaikuttaa kuljetuksen turvallisuuteen tai muodonmuutoksia, jotka voivat alentaa lujuutta tai aiheuttaa sen, että pakkauksista muodostettu pino ei olisi stabiili.

Pinon katsotaan olevan riittävän stabiili, jos pinoamiskokeen jälkeen ja muovipakkausten ollessa kyseessä pakkausten huoneenlämpötilaan jäähtymisen jälkeen koekappaleen päälle asetetut kaksi samantyyppistä täytettyä pakkausta pysyvät paikoillaan 1 tunnin ajan.

Palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on 61 °C tai alhaisempi, kuljetukseen tarkoitetuille reunanumeron 3526 mukaisille muovitynnyreille ja -kanistereille ja reunanumeron 3537 mukaisille yhdistetyille pakkauksille (muoviset) lukuun ottamatta 6HA1-tyyppisiä pakkauksia suoritettava nestehöyryn läpäisevyystesti

3556 (1) Tämä koe on tehtävä polyeteenipakkauksille vain, jos ne halutaan hyväksyä bentseenin, tolueenin, ksyleenin tai näitä aineita sisältävien seosten ja valmisteiden kuljetukseen.

(2) Koekappaleiden lukumäärä:

Kolme kappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti.

(3) Koekappaleiden valmistelu koetta varten:

Koekappaleita on pidettävä ennen koetta täytettyinä kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella reunanumron 3551 (5) mukaisesti tai HD-polyeteenipakkausia täytettynä standardihiilivetyseoksella (white spirit) reunanumron 3551 (6) mukaisesti.

(4) Koemenetelmä:

Koekappaleet, jotka on täytetty kuljetukseen hyväksyttäväksi tarkoitetuilla aineilla, on punnittava ennen ja jälkeen 28 päivän pituista koetta 23 °C lämpötilassa ja 50 prosentin suhteellisessa ilmankosteudessa. HD-polyeteenipakkausille kokeen saa tehdä bentseenin, tolueenin tai ksyleenin sijasta standardihiilivetyseoksella (white spirit).

(5) Kokeen hyväksyminen:

Läpäisevyys saa olla enintään 0,008 g/l × h.

3556 Luonnonpuisille tulpallisille tynnyreille suoritettava lisätesti

(1) Koekappaleiden lukumäärä:

Yksi tynnyri rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti.

(2) Koemenetelmä:

Kaikki tyhjän tynnyrin paksuimman kohdan yläpuolella olevat vanteet, jotka ovat olleet paikoilleen asennettuna vähintään kaksi päivää, on poistettava.

(3) Kokeen hyväksyminen:

Tynnyrin yläosan halkaisija saa kasvaa enintään 10 prosenttia.

Pakkausyhdistelmän hyväksyminen

Huom: Pakkausyhdistelmä on testattava sen ulkopakkausta koskevien määräysten mukaisesti.

3558 (1) Pakkausyhdistelmien tyyppitestien yhteydessä saa samanaikaisesti antaa hyväksynnän pakkauksille:

(a) joissa sisäpakkaukset ovat tilavuudeltaan pienempiä kuin testatussa pakkauksessa;

(b) joiden nettomassa on pienempi kuin testatun pakkauksen nettomassa.

(2) Jos erityyppiset hyväksytyt pakkausyhdistelmät eroavat toisistaan vain sisäpakkausten osalta, erilaisia sisäpakkauksia saa asettaa samaan ulkopakkaukseen, mikäli lähettäjä kirjallisesti vahvistaa, että kolli täyttää sille asetetut testausvaatimukset.

(3) Mikäli kuljetettavaksi tarkoitettu aine ei muuta merkittävästi pakkausyhdistelmän muovisten sisäpakkausten lujuutta, kemiallista kestävyyttä ei ole välttämätöntä testata. Lujuuden merkittävällä muutoksella tarkoitetaan:

(a) selvästi havaittavaa haurastumista,

(b) huomattavaa kimmoisuuden vähenemistä ellei se ole verrattavissa vähintään kuorman aiheuttamaan venymän suhteelliseen kasvuun.

(4) Jos pakkausyhdistelmän ulkopakkaus on testattu erityyppisten sisäpakkausten kanssa hyväksyttävästi, voidaan näitä erityyppisiä sisäpakkauksia käyttää tässä ulkopakkauksessa. Edellytyksellä, että sama turvallisuustaso säilytetään, voidaan lisäksi sallia sisäpakkauksessa seuraavat vaihtelut ilman kollille tehtäviä lisäkokeita:

(a) Vastaavankokoisia tai pienempiä sisäpakkauksia saa käyttää edellyttäen, että:

(i) Sisäpakkaukset ovat samanmallisia testattujen sisäpakkausten kanssa (esim. muoto pyöreä, suorakulmainen jne.);

(ii) Sisäpakkauksen raaka-aineen (lasi, muovi, metalli jne.) iskun- ja pinoamisenkestokyky on sama tai suurempi kuin alkuperäisen testatun pakkauksen;

(iii)Sisäpakkauksen aukot ovat samankokoisia tai pienempiä ja sulkulaite on samanmallinen (esim. ruuvikorkki, kitkakansi jne);

(iv) Tyhjän tilan täytteenä ja sisäpakkausten merkittävän liikkumisen esteenä käytetään riittävästi ylimääräistä sulloainetta, ja;

(v) Sisäpakkaukset ovat ulkopakkauksessa samalla tavalla kuin testatussa pakkauksessa.

(b) Pienempää määrää testattuja sisäpakkauksia tai vaihtoehtoisesti edellä kohdan a) tarkoittamia sisäpakkauksia voidaan käyttää edellyttäen, että sulloainetta on lisätty riittävästi täyttämään tyhjä tila ja estämään sisäpakkausten merkittävä liikkuminen.

3558

(jatk.) (5) Kaiken tyyppiset esineet ja kiinteille aineille ja nesteille tarkoitetut sisäpakkaukset voidaan koota ulkopakkaukseen ja kuljettaa siinä ilman, että niitä on testattu ulkopakkauksen kanssa, seuraavilla ehdoilla:

(a) Ulkopakkaus, jossa on särkyviä (esim. lasisia) nestettä sisältäviä sisäpakkauksia, on testattu hyväksytysti reunanumeron 3552 mukaisesti käyttäen pakkausryhmän I pudotuskoetta.

(b) Sisäpakkausten yhteisbruttomassa ei saa olla yli 50 prosenttia kohdassa (a) mainitussa pudotuskokeessa mukana olleiden sisäpakkausten yhteisbruttomassasta.

(c) Sekä sisäpakkausten välissä että sisäpakkausten ja ulkopakkauksen välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testatussa pakkauksessa; jos testissä käytettiin yhtä sisäpakkausta, niin sisäpakkausten välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testissä käytetyn pakkauksen ulkosivun ja sisäpakkauksen välissä olevan sulloaineen paksuus. Jos käytetään joko vähemmän sisäpakkauksia tai ne ovat pienempiä (verrattuna pudotuskokeessa käytettyihin sisäpakkauksiin), on tyhjä tila täytettävä riittävällä määrällä lisäsulloainetta.

(d) Ulkopakkauksen on läpäistävä tyhjänä reunanumeron 3555 pinoamiskoe. Samanlaisten kollien yhteismassan on perustuttava edellä kohdassa (a) mainittuihin pudotuskokeessa käytettyjen sisäpakkausten yhteismassaan.

(e) Nesteitä sisältävien sisäpakkausten on oltava kokonaan ympäröityjä riittävällä määrällä imukykyistä ainetta, joka kykenee imemään sisäpakkausten sisältämän nestemäärän kokonaisuudessaan.

(f) Jos ulkopakkaus on tarkoitettu nestettä sisältäville sisäpakkauksille ja se ei ole nestetiivis tai jos se on tarkoitettu kiinteitä aineita sisältäville sisäpakkauksille ja se ei ole pölytiivis, on käytettävä tiivistä pinnoitusta, muovisäkkiä tai muuta yhtä tehokasta keinoa estämään sisällön ulospääsyn, jos nestettä tai kiinteää ainetta sisältävä sisäpak kaus vuotaa. Nestettä sisältävissä pakkauksissa kohdan (e) edellyttämä imukykyinen aine on sijoitettava nesteen sisällään pitävän suojuksen sisälle.

(g) Pakkaukset on merkittävä reunanumeron 3512 mukaisesti pakkausyhdistelmien pakkausryhmälle I määrätyllä tavalla. Pakkaukseen merkitty suurin sallittu bruttomassa kilogrammoina tulee olla sama kuin ulkopakkauksen massan ja puolet kohdassa (a) mainitussa pudotuskokeessa käytettyjen sisäpakkausten massojen summa. Merkinnän on sisällettävä erikoispakkauksesta kertova kirjain "V" reunanumeron 3512 (5) mukaisesti.

Koeselostus

3559 Koeselostuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot, ja sen on oltava pakkauksen käyttäjän saatavilla:

1. Testauksen tehnyt yhteisö;

2. Hakija;

3. Pakkauksen valmistaja;

4. Pakkauksen kuvaus (esimerkiksi erityiset tunnusmerkit kuten raaka-aine, sisäpinnoite, mitat, seinämän paksuus, massa, sulkimet, muovin väri);

5. Pakkauksen ja sulkimien rakennepiirustus (ja tarvittaessa valokuvat);

6. Valmistusmenetelmä;

7. Enimmäistilavuus;

8. Testiaineiden ominaisuudet, esim. nesteiden viskositeetti ja suhteellinen tiheys sekä kiinteiden aineiden hiukkaskoko;

9. Pudotuskorkeus;

10. Reunanumeron 3553 tarkoittaman tiiviyskokeen koepaine;

3559

(jatk.) 11. Reunanumeron 3554 tarkoittaman nestepainekokeen koepaine;

12. Pinoamiskorkeus;

13. Koetulokset;

14. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus;

15. Koeselostuksen päivämäärä;

16. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike.

Koeselostuksen tulee sisältää selvitykset siitä, miten kuljetusta varten valmisteltu pakkaus on testattu lisäys A.5:n soveltuvien määräysten mukaisesti, ja että muiden pakkaustapojen käyttö mitätöi koeselostuksen. Koeselostuksesta on oltava jäljennös toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä.

B. Kaikkien nesteen kuljetukseen tarkoitettujen uusien,

uusiovalmistettujen tai kunnostettujen pakkausten tiiviyskoe

3560 (1) Kokeen soveltamisala

Jokaiselle nesteen kuljetukseen tarkoitetulle pakkaukselle on suoritettava tiiviyskoe:

ennen käyttöönottoa;

uusiovalmistuksen sekä kunnostuksen jälkeen ennen uudelleen käyttöönottoa.

Pakkausten omien sulkimien ei tarvitse olla asennettuna tätä koetta varten.

Yhdistettyjen pakkausten sisäastia voidaan testata ilman ulkopakkausta edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin.

Tiiviyskoetta ei tarvitse tehdä:

pakkausyhdistelmän sisäpakkauksille;

reunanumeron 3510 (2) tarkoittamille yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasi, posliini tai savi);

irrotettavapäätyisille pakkauksille, jotka on tarkoitettu 23 °C lämpötilassa yli 200 mm2/s viskositeetin omaaville aineille;

Reunanumron 3510 (2) tarkoittamille peltipakkauksille.

(2) Koemenetelmä:

Jokaiseen pakkaukseen syötetään paineilmaa täyttöaukosta. Pakkaus on upotettava veteen. Upotustapa ei saa vaikuttaa kokeen tulokseen. Vaihtoehtoisesti pakkauksen saumat tai muut kohdat, missä voi syntyä vuotoja, voidaan myös käsitellä saippualiuoksella, raskasöljyllä tai muulla sopivalla nesteellä. Myös muita vähintään yhtä tehokkaita menetelmiä saa käyttää. Pakkausten ei tarvitse olla varustettuja omilla sulkimillaan.

(3) Ilmanpaine, jota tulee käyttää:

>TAULUKON PAIKKA>

(4) Kokeen hyväksyminen:

Koekappaleiden tulee pysyä tiiviinä.

3561-

3599

LISÄYKSEN A.5 LIITE

Osa I: Reunanumeron 3551 (6) tarkoittamien HD-polyeteenipakkausten kemiallisen kestävyyden testaaminen standardiliuoksilla.

Seuraavia standardiliuoksia saa käyttää tälle muoville.

(a) Pinta-aktiivista liuosta aineille, jotka aiheuttavat polyeteenissä voimakasta jännityssäröilyä, erityisesti kaikille liuoksille ja valmisteille, jotka sisältävät pinta-aktiivista ainetta.

Pinta-aktiivisena liuoksena tulee käyttää vesiliuosta, joka sisältää 1 10 prosenttia pinta-aktiivista ainetta. Tämän liuoksen pintajännityksen tulee olla 23 °C lämpötilassa 31 - 35 mN/m.

Pinoamiskokeessa liuoksen suhteellisen tiheyden tulee olla vähintään 1,20.

Kestävyyskoetta etikkahapolla ei tarvitse tehdä, jos vastaava kemiallinen kestävyys on testattu pinta-aktiivisella liuoksella.

(b) Etikkahappoa aineille ja valmisteille, jotka aiheuttavat polyeteenissä jännityssäröilyä, erityisesti monokarboksyylihapoille ja yksiarvoisille alkoholeille.

Kokeessa käytettävän etikkahapon väkevyyden tulee olla 98 100 prosenttia.

Suhteellinen tiheys on 1,05.

Pinoamiskokeen tulee perustua vähintään 1,1 suhteelliseen tiheyteen.

Jos kuljetettavaksi tarkoitettu aine paisuttaa polyeteeniä enemmän kuin etikkahappo ja tämä turvotus lisää polyeteenin massaa enintään 4 prosenttia, kemiallinen kestävyys on testattava tällä kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella reunanumeron 3551 (6) tarkoittamalla testillä pitämällä ainetta pakkauksessa kolmen viikon ajan 40 °C lämpötilassa.

(c) N-butyyliasetaattia tai n-butyyliasetaatilla kyllästettyä pintaaktiivista liuosta aineille ja valmisteille, jotka paisuttavat polyeteeniä siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa enintään 4 prosenttia ja jotka aiheuttavat polyeteenissä myös jännityssäröilyä, erityisesti kasvinsuojeluaineille, maaliliuoksille ja estereille. Reunanumeron 3551 (6) tarkoittamalla testillä on käytettävä 98 100 prosenttista n-butyyliasetaattia. Reunanumeron 3555 tarkoittamassa pinoamiskokeessa on käytettävä testiliuoksena edellä kohdassa (a) tarkoitettua 1 10 prosenttista pinta-aktiivista liuosta, johon on lisätty 2 prosenttia n-butyyliasetaattia.

Pinoamiskokeen tulee perustua vähintään 1,0 suhteelliseen tiheyteen.

Jos kuljetettavaksi tarkoitettu aine paisuttaa polyeteeniä enemmän kuin n-butyyliasetaatti ja se lisää polyeteenin massaa enintään 7,5 prosenttia, saa kemiallisen kestävyyden testata tällä kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella reunanumeron 3551 (6) tarkoittamalla testillä pitämällä ainetta pakkauksessa kolmen viikon ajan 40 °C lämpötilassa.

(d) Hiilivetyseosta (white spirit) aineille ja valmisteille, jotka paisuttavat polyeteeniä, erityisesti hiilivedyille, estereille ja ketoneille.

Hiilivetyseoksena tulee käyttää seosta, jonka kiehumispiste on 160 °C 220 °C, suhteellinen tiheys 0,78-0,80, leimahduspiste yli 50 °C ja aromaattisten yhdisteiden pitoisuus (vain C9 ja sitä korkeammat) 16 21 prosenttia.

Pinoamiskokeen tulee perustua vähintään 1,0 suhteelliseen tiheyteen.

Jos kuljetettavaksi tarkoitettu aine paisuttaa polyeteeniä siinä määrin, että se lisää polyeteenin massaa yli 7,5 prosenttia, saa kemiallisen kestävyyden testata tällä kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella reunanumeron 3551 (6) tarkoittamalla testillä pitämällä ainetta pakkauksessa kolmen viikon ajan 40 °C lämpötilassa.

(e) Typpihappoa kaikille aineille ja valmisteille, jotka vaikuttavat hapettavasti polyeteeniin ja jotka aiheuttavat molekyylien hajoamista enintään siinä määrin kuin 55 prosenttinen typpihappo. Typpihapon tulee olla vähintään 55 prosenttista.

Pinoamiskokeessa tulee hapon suhteellisen tiheyden olla vähintään 1,4.

Liite

(jatk.) Jos kuljetettavaksi tarkoitetun aineen hapettava tai molekyylejä hajottava vaikutus on suurempi kuin 55 prosenttisen typpihapon vaikutus, testauksessa on noudatettava reunanumeron 3551 (5) määräyksiä.

(f) Vettä aineille, jotka eivät vahingoita polyeteeniä millään kohdissa (a) (e) mainituilla tavoilla, erityisesti epäorgaanisille hapoille ja lipeille, suolojen vesiliuoksille, moniarvoisille alkoholeille ja orgaanisten aineiden vesiliuoksille.

Pinoamiskokeessa tulee veden suhteellisen tiheyden olla vähintään 1,2.

Liite Osa II: Luettelo aineista ja niitä vastaavat standardiliuokset reunanumeron 3551 (6) tarkoittamassa testissä.

Luokka 3

>TAULUKON PAIKKA>

Liite

(jatk.) Luokka 5.1

>TAULUKON PAIKKA>

Luokka 6.1

>TAULUKON PAIKKA>

Luokka 6.2

>TAULUKON PAIKKA>

Liite

(jatk.) Luokka 8

>TAULUKON PAIKKA>

LISÄYS A.6

YLEISET SUURPAKKAUKSIA (IBC) KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET, SUURPAKKAUSTYYPIT, SUURPAKKAUSTEN RAKENNEVAATIMUKSET JA TESTAUSMÄÄRÄYKSET

3600 Suurpakkaukset (IBC) ovat jäykkiä, puolijäykkiä tai taipuisia kuljetettavia pakkauksia, jotka eivät ole lisäyksen A.5 tarkoittamia pakkauksia ja jotka

(a) ovat tilavuudeltaan

(i) enintään 3,0 m3 (3,000 litraa) pakkausryhmien II ja III kiinteille ja nestemäisille aineille;

(ii) enintään 1,5 m3 pakkausryhmän I kiinteille aineille näiden ollessa pakattuna suursäkkeihin, jäykkiin muovisiin, yhdistettyihin, pahvisiin tai puisiin suurpakkauksiin;

(iii) enintään 3,0 m3 pakkausryhmän I kiinteille aineille näiden ollessa pakattuna metallisiin suurpakkauksiin;

(b) on suunniteltu mekaanista käsittelyä varten;

(c) kestävät käsittelyn ja kuljetuksen aikana esiintyvät rasitukset, jotka on tämän lisäyksen mukaisissa kokeissa määritelty.

Huom: 1. Nämä määräykset koskevat suurpakkauksia, joita saa käyttää vain eri luokissa nimenomaan mainittujen vaarallisten aineiden kuljetukseen.

Huom: 2. Lisäyksen B.1b määräysten mukaisia säiliökontteja ei katsota suurpakkauksiksi.

Huom: 3. Tämän lisäyksen määräysten mukaisia suurpakkauksia (IBC) ei katsota tämän direktiivin mukaisiksi konteiksi.

Huom: 4. Jatkossa tekstissä lyhenteellä IBC tarkoitetaan suurpakkauksia.

OSA 1

Kaikkia suurpakkauksia koskevat yleiset määräykset

3601 (1) Jotta varmistauduttaisiin, että jokainen suurpakkaus täyttää tämän lisäyksen määräykset, on suurpakkaukset suunniteltava, valmistettava ja koestettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän laadunvalvontajärjestelmän mukaisesti.

(2) Jokaisen suurpakkauksen on vastattava kaikilta osiltaan rakennetyyppiä.

Toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa suorituttaa testejä tässä lisäyksessä mainittujen määräysten mukaisesti sen varmistamiseksi, että suurpakkaus täyttää asetetut vaatimukset.

(3) Jokainen suurpakkaus on ennen täyttöä ja kuljetusta tarkastettava sen varmistamiseksi, ettei siinä ole syöpymiä, likaa tai muita vaurioita ja että käyttölaitteet toimivat moitteettomasti. Jos suurpakkauksessa todetaan tyyppihyväksyttyyn pakkaukseen verrattuna merkkejä heikentyneestä lujuudesta, ei sitä saa enää käyttää, ellei se ole kunnostettu siten, että se läpäisisi tyyppitestit.

(4) Mikäli useita sulkulaitteita on sijoitettu peräkkäin, on kuljetettavaa ainetta lähinnä oleva sulkulaite suljettava ensimmäisenä.

(5) Kuljetuksen aikana ei suurpakkauksen ulkopinnalla saa olla vaarallisten aineiden jäänteitä.

(6) Jos kuljetettavasta aineesta vapautuva kaasu voi synnyttää suurpakkauksessa ylipainetta (lämpötilan nousun tai muun syyn seurauksena), suurpakkauksen saa varustaa paineentasauslaitteella edellyttäen, että vapautuva kaasu ei aiheuta myrkyllisyytensä, palavuutensa, määränsä jne. johdosta mitään vaaraa. Paineentasauslaitteen tulee olla sellainen, että se estää normaaleissa kuljetusolosuhteissa sisällön vuotamisen tai vieraiden aineiden pääsemisen sisään, kun suurpakkaus on tavanomaisessa kuljetusasennossa. Paineentasauslaitetta saa käyttää vain luokkakohtaisissa määräyksissä erikseen mainituissa tapauksissa.

3601

(jatk.) (7) Jos suurpakkaukset täytetään nestemäisillä aineilla, tulee jättää riittävän suuri tyhjä tila varmistamaan, että kuljetuksen aikana mahdolliset lämpötilamuutoksen johdosta tapahtuvat nesteen laajenemiset eivät aiheuta nestevuotoja tai pysyviä muutoksia suurpakkauksen muodossa.

Ellei luokkakohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty, saa täyttöaste 15 °C täyttölämpötilassa olla enintään seuraava:

joko (a)

>TAULUKON PAIKKA>

tai (b)

täyttöaste = 98

1 + á (50 P tF) prosentteina suurpakkauksen tilavuudesta.

Tässä kaavassa á on nesteen keskimääräinen tilavuuden laajenemiskerroin lämpötilan ollessa välillä 15 °C 50 °C eli suurimman lämpötilan nousun ollessa 35 °C. á lasketaan seuraavan kaavaan mukaan:

á = d15 P d50

35 × d50

d15 ja d50 ovat nesteen suhteelliset tiheydet 15 °C ja 50 °C lämpötiloissa ja tF nesteen keskimääräinen lämpötila täyttöhetkellä.

(8) Palavien nesteiden (leimahduspiste enintään 55 °C suljetun kupin menetelmällä) tai pölyräjähdysherkkien jauheiden kuljetukseen tarkoitettujen suurpakkausten tyhjennyksessä ja täyttämisessä on käytettävä maadoitettua letkua.

(9) Suurpakkauksen sulkimen tulee olla sellainen, että kostutettujen tai laimennettujen aineiden ollessa kyseessä nesteen (vesi, liuotin tai flegmatoimisaine) prosentuaalinen osuus ei laske kuljetuksen aikana alle sallittujen arvojen.

(10) Nesteitä saa kuljettaa vain sellaisissa jäykissä, muovisissa suurpakkauksissa tai yhdistetyissä suurpakkauksissa, jotka kestävät normaaleissa kuljetusolosuhteissa pakkauksen sisällä mahdollisesti kehittyvän paineen. Suurpakkauksessa, johon on merkitty reunanumeron 3612 (2) tarkoittama nestepainekokeen paine, saa kuljettaa vain nesteitä, joiden höyrynpaine on:

(a) sellainen, että kokonaisylipaine pakkauksessa (eli kuljetettavan aineen höyrynpaineen ja ilman tai inerttikaasun osapaineen summa vähennettynä 100 kPa:lla) 55 °C lämpötilassa määritettynä edellä kohdan (7) tarkoittamalla suurimmalla sallitulla täyttöasteella 15 °C täyttölämpötilassa on enintään kaksi kolmasosaa merkitystä koepaineesta; tai

(b) 50 °C lämpötilassa vähemmän kuin neljä seitsemäsosaa merkityn koepaineen ja 100 kPa summasta; tai

(c) 55 °C lämpötilassa vähemmän kuin kaksi kolmasosaa merkityn koepaineen ja 100 kPa summasta.

(11) Kuljetuksen aikana suurpakkausten on oltava lujasti kiinnitetty tai tuettu kuljetusyksikössä siten, että pitkittäiset ja poikittaiset liikkeet sekä iskut estetään ja taataan riittävä ulkoinen tuki.

3602-

3609

OSA 2

Suurpakkaustyypit

Määritelmät

3610 (1) Seuraavia suurpakkauksia voidaan käyttää, riippuen siitä, mitä eri luokkien erityismääräyksissä määrätään;

Metallinen suurpakkaus

muodostuu metallisesta pakkauksen vaipasta ja päädyistä sekä sopivista käyttölaitteista ja rakenteellisista varusteista.

Suursäkit

muodostuvat rungosta, joka on tehty kalvosta, kankaasta tai muusta taipuisasta materiaalista tai näiden materiaalien yhdistelmistä, ja tarvittaessa sisäpinnoituksesta tai sisäsäkistä sekä sopivista käyttö- ja käsittelylaitteista.

Jäykät, muoviset suurpakkaukset

muodostuvat jäykän muovisen pakkauksen vaipan ja päätyjen muodostamasta rungosta, jossa saa olla rakenteellisia varusteita ja sopivia käyttölaitteita.

Yhdistetyssä suurpakkauksessa (muovinen sisäastia)

on ulkopuolinen suojapakkaus ja sen sisällä muovinen sisäastia käyttö- ja muine rakenteel lisine varusteineen. Molemmat muodostavat yhtenäisen kuljetuspakkauksen, joka pysyy yhtenäisenä myös täytön, varastoinnin, kuljetuksen ja tyhjennyksen aikana.

Pahviset suurpakkaukset

muodostuvat pahvisesta vaipasta ja päädyistä, joissa on tai ei ole erillinen kansi ja pohja, tarvittaessa sisäsäkistä (mutta ei sisäpakkauksesta), sekä sopivista käyttölaitteista ja rakenteellisista varusteista.

Puiset suurpakkaukset

muodostuvat jäykästä tai kootoontaitettavasta puisesta rungosta, jossa on sisäsäkki (mutta ei sisäpakkausta), sekä sopivista käyttölaitteista ja rakenteellisista varusteista.

(2) Seuraavat määritelmät koskevat (1) kohdassa mainittuja suurpakkauksia:

Runko (koskee muita kuin yhdistettyjä suurpakkauksia) tarkoittaa pakkausta itseään mukaan lukien aukot ja niiden sulkimet, mutta ei sisällä käyttölaitteita (ks. alla);

Käyttölaitteet (koskee kaikkia suurpakkaustyyppejä) tarkoittavat täyttö- ja tyhjennyslaitteita, paineentasauslaitteita, varo-, lämmitys- ja lämpöeristyslaitteita sekä mittauslaitteita;

Rakenteelliset varusteet (koskee kaikkia suurpakkaustyyppejä suursäkkejä lukuunottamatta) tarkoittavat rungon vahvisteita, kiinnittämiseen, käsittelyyn, suojaamiseen tai vakavointiin tarkoitettuja osia [mukaanlukien yhdistetyn suurpakkauksen (muovinen sisäastia) kuljetusalusta];

Suurin sallittu bruttomassa (koskee kaikkia suurpakkaustyyppejä suursäkkejä lukuun ottamatta) tarkoittaa pakkauksen vaipan ja päätyjen, niiden käyttölaitteiden ja rakenteellisten varusteiden sekä suurimman kuljetukseen sallitun kuorman massaa;

Suurin sallittu kuorma (koskee vain suursäkkejä) tarkoittaa suurinta nettomassaa, jota varten suursäkki on tarkoitettu ja jonka kuljetukseen se on hyväksytty;

3610

(jatk.) Suojattu (koskee metallisia suurpakkauksia) tarkoittaa, että suurpakkaus on varustettu lisäsuojauksella törmäystä vastaan. Tämä lisäsuojaus voi olla esim. monikerrosrakenne, kaksinkertainen seinärakenne tai metallinen häkki;

Muovikudos (koskee suursäkkejä) tarkoittaa kudosta, joka on valmistettu sopivasta muovista olevista venytetyistä nauhoista tai yksittäisistä kuiduista;

Muovi (koskee yhdistettyjä suurpakkauksia varustettuna muovisella sisäastialla), joka muovisella sisäastialla varustetun yhdistetyn suurpakkauksen yhteyteen liittyvänä sisältää myös muita polymeerisiä tuotteita, kuten kumi jne.;

Käsittelylaitteet (koskee suursäkkejä) tarkoittavat nostovöitä, lenkkejä, silmukoita tai kehyksiä, jotka on kiinnitetty suursäkin perusosaan. Kysymyksessä voivat olla myös suursäkin rungon rakenneaineen jatkeet;

Sisäsäkki (koskee suursäkkejä sekä pahvisia ja puisia suurpakkauksia) tarkoittaa putkea tai säkkiä, joka on asetettu täysin erilleen pakkauksen rungon sisään, mukaan luettuina auk-kojen sulkulaitteet.

Suurpakkausten tunnusmerkintä

3611 (1) Tunnusmerkintä käsittää:

kaksi arabialaista numeroa, jotka osoittavat suurpakkaustyypin kohdan (a) mukaisesti;

ison latinalaisen kirjaimen (tai kirjaimet), joka ilmaisee kohdan b) mukaisesti pakkauksen laadun (esim. metalli, muovi jne.);

tarvittaessa suurpakkaustyypin laatua tarkentavan arabialaisen numeron.

Yhdistetyille suurpakkauksille on käytettävä kahta isoa latinalaista kirjainta. Ensimmäinen kirjain osoittaa suurpakkauksen sisäastian aineksen ja toinen ulkopakkauksen aineksen.

(a)

>TAULUKON PAIKKA>

(b) Pakkauksen laatu

A. Teräs (kaikki tyypit ja pinnoitteet)

B. Alumiini

C. Puu

D. Vaneri

F. Muut puupohjaiset levyt

G. Pahvi

H. Muovi

L. Tekstiilikudos

M. Paperi, monikerroksinen

N. Metalli (muut kuin teräs tai alumiini)

3611

(jatk.) (2) Suurpakkauksen tunnusnumeron jälkeen tulee olla kirjain osoittamassa aineryhmää, minkä aineiden kuljetukseen pakkaus on hyväksytty.

X aineille, jotka kuuluvat pakkausryhmiin I, II tai III (vain kiinteille aineille tarkoite tut IBC:t)

Y aineille, jotka kuuluvat pakkausryhmiin II tai III;

Z aineille, jotka kuuluvat pakkausryhmään III.

Huom: Pakkausryhmät ks. reunanumero 3511(2).

Merkintä

3612 (1) Merkintä

Jokaisessa suurpakkauksessa, joka on valmistettu ja tarkoitettu näiden määräysten mukaiseen käyttöön, tulee olla seuraava selvä ja pysyvä merkintä:

(a) Yhdistyneiden Kansakuntien pakkaustunnus>VIITTAUS FILMIIN>

(metallisissa suurpakkauksissa, joihin merkintä on meistetty tai leimattu, saadaan käyttää tunnuksen sijasta kirjaimia UN);

(b) reunanumeron 3611 (1) tarkoittama suurpakkauksen tunnusmerkintä;

(c) kirjain (X, Y tai Z) sen mukaan, mihin pakkausryhmään suurpakkaus tyyppitestien perusteella kuuluu;

(d) valmistuskuukausi ja -vuosi (kaksi viimeistä numeroa);

(e) sen valtion tunnus (), jossa hyväksyminen on annettu;

(f) valmistajan nimi tai tunnus taikka muu toimivaltaisen viranomaisen määräämä suurpakkauksen tunnusmerkintä;

(g) pinoamiskokeessa käytetty koekuorma kilogrammoina;

(h) suurin sallittu bruttomassa, tai suursäkeille suurin sallittu kuorma kilogrammoina.

Merkintä on tehtävä edellä esitetyssä järjestyksessä. Kohdassa (2) tarkoitettu merkintä sekä kaikki muut toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät merkinnät on tehtävä siten, että varsinaisen merkinnän tiedot on tunnistettavissa oikein.

Esimerkkejä merkinnöistä

>VIITTAUS FILMIIN>

11C/X/01 93 Puinen suurpakkaus kiinteille

>VIITTAUS FILMIIN>

3612 S/Aurigny 9876

3000/910 aineille, varustettu vuorauksella ja hyväksytty pakkausryhmän I kiinteille aineille.

>VIITTAUS FILMIIN>

11A/Y/0289

NL/Mulder 007/5500/1500 Metallinen IBC kiinteille aineille, tyhjennys esim. painovoimalla/pakkausryhmille II ja III/valmistettu helmikuussa 1989/hyväksytty Hollannissa/valmistanut Mulder rakennetyypin mukaisesti, jolle toimivaltainen viranomainen on antanut sarjanumeron 007/pinoamiskokeessa käytetty kuorma kg/suurin sallittu bruttomassa kg.

3612

(jatk.) >VIITTAUS FILMIIN>

13H3/Z/0389

F/Meunier 1713/1000/500 Suursäkki kiinteille aineille, tyhjennys painovoimalla ja valmistettu vuoratusta muovikudoksesta.

>VIITTAUS FILMIIN>

31H1/Y/0489

GB/9099/10800/1200 Jäykkä, muovinen IBC nesteille, valmistettu muovista, varustettuna rakenteellisilla varusteilla kestämään koko kuormitus pinottaessa.

>VIITTAUS FILMIIN>

31HA1/Y/0589D/Muller/1683/10800/1200 Yhdistetty IBC nesteille varustettuna jäykällä, muovisella sisäastialla ja teräksisellä ulkopäällyksellä.

(2) Lisämerkintä ()

Jokaiselle suurpakkaukselle suursäkkiä lukuun ottamatta:

(i) taara (kg) ()

Metalliset suurpakkaukset, jäykät, muoviset suurpakkaukset ja muovisella sisäastialla varustetut suurpakkaukset:

(j) tilavuus litroina3/ 20 °C lämpötilassa,

(k) viimeisen tiiviyskokeen aika (kuukausi ja vuosi),(tarvittaessa),

(l) viimeisen tarkastuksen aika (kuukausi ja vuosi),

(m) suurin sallittu täyttö-/tyhjennyspaine, kPa tai (bar)3/ (tarvittaessa).

Metalliset suurpakkaukset:

(n) vaipan ja päätyjen rakenneaine ja vähimmäispaksuus (mm),

(o) valmistajan sarjanumero.

Jäykät, muoviset suurpakkaukset ja muovisella sisäastialla varustetut yhdistetyt suurpakkaukset:

(p) koepaine, kPa tai (bar) () (tarvittaessa).

(3) Tämän kohdan määräysten mukaan merkittyjä suurpakkauksia, jotka on hyväksytty muualla kuin jäsenvaltiossa, saa käyttää tämän direktiivin määräysten mukaisiin kuljetuksiin.

Varmennus

3613 Tekemällä tämän lisäyksen tarkoittaman merkinnän valmistaja vakuuttaa, että sarjatuotantona valmistetut suurpakkaukset vastaavat tyyppihyväksyttyä pakkausta ja että hyväksymiselle asetetut vaatimukset on täytetty.

Suurpakkauksia koskeva hakemisto

3614 Eri suurpakkaustyyppien tunnukset ovat seuraavat:

1. Omalla painollaan täytettävät ja tyhjennettävät kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut suurpakkaukset:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Enintään 10 kPa (0,1 bar) paineella täytettävät ja tyhjennettävät kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut suurpakkaukset.

>TAULUKON PAIKKA>

3614

(jatk.) 3. Nesteiden kuljetukseen tarkoitetut suurpakkaukset

>TAULUKON PAIKKA>

3615-

3620 OSA 3

Rakennevaatimukset

Yleiset määräykset

3621 (1) Suurpakkausten on oltava ympäristön aiheuttamaa vaikutusta kestävät tai riittävästi suojattuja.

(2) Suurpakkausten on oltava siten valmistettuja ja suljettuja, että sisällöstä ei voi päästä mitään ulos normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

(3) Suurpakkaukset ja niiden sulkulaitteet on valmistettava rakenneaineista, jotka sopivat yhteen kuljetettavan aineen kanssa, tai suojattava sisältä siten, että

(a) kuljetettava aine ei tee niiden käyttöä vaaralliseksi;

(b) kuljetettava aine ei reagoi suurpakkausten kanssa, hajoa eikä muodosta vahingollisia tai vaarallisia yhdisteitä niiden kanssa.

(4) Mahdollisesti käytettävien tiivisteiden on oltava rakenneaineesta, johon suurpakkauksessa kuljetettava aine ei vaikuta.

(5) Kaikki käyttölaitteet on sijoitettava tai suojattava siten, että sisällön ulospääsyn vaara käsittelyn ja kuljetuksen aikana vaurioitumisen seurauksena on mahdollisimman pieni.

(6) Suurpakkaukset, niiden lisälaitteet sekä niiden käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on suunniteltava siten, että ne kestävät kuljetettavan aineen aiheuttaman sisäisen paineen sekä normaalissa käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyvät rasitukset ilman sisällön hävikkiä. Pinottaviksi tarkoitetut suurpakkaukset on suunniteltava pinoamista varten. Suurpakkausten nosto- ja varolaitteiden on oltava riittävän vahvat kestämään normaalit käsittely- ja kuljetusolosuhteet ilman merkittävää muodonmuutosta tai vioittumista. Niiden on oltava sijoitetut siten, ettei suurpakkaukseen missään osassa synny liiallista rasitusta.

3621

(jatk.) (7) Jos suurpakkaus muodostuu kehyksen sisällä olevasta rungosta, sen on oltava suunniteltu siten,

ettei runko hankaa tai hierrä kehystä vasten aiheuttaen vaippaan ja päätyihin vaurioita,

että runko pysyy aina kehyksessä,

että varusteosat on kiinnitetty siten, etteivät ne voi vahingoittua, jos rungon ja kehyksen väliset liitokset sallivat suhteellisen laajenemisen tai liikkumisen.

(8) Jos pohjassa on tyhjennysventtiili, on sen pysyminen kiinniasennossa voitava varmistaa. Koko tyhjennysjärjestelmä on suojattava tehokkaasti vaurioitumiselta. Vipusulkulaitteilla varustetut venttiilit on varmistettava vahingossa tapahtuvaa aukeamista vastaan, ja auki- ja kiinni-asentojen on oltava selvästi havaittavissa. Nesteiden kuljetukseen tarkoitetuissa suurpakkauksissa on oltava lisälaite tyhjennysaukon tiivistämiseksi, esim. umpilaippa tai vastaava laite.

(9) Uusien, uudelleen käytettävien tai korjattujen suurpakkausten tulee olla sellaisia, että ne läpäisevät kuvatut testit.

Metallisia suurpakkauksia koskevat erityismääräykset

3622 (1) Nämä määräykset koskevat kiinteiden aineiden tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja metallisia suurpakkauksia.

Metalliset suurpakkaukset jaetaan seuraavasti:

11A, 11B, 11N.

Kiinteitä aineita varten omalla painolla täytettävät ja tyhjennettävät.

21A, 21B, 21N.

Kiinteitä aineita varten yli 10 kPa (0,1 bar) paineella täytettävät tai tyhjennettävät.

31A, 31B, 31N.

Nesteitä varten. Näiden määräysten mukaisia suurpakkauksia, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen, ei saa käyttää sellaisten nesteiden kuljetukseen, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on yli 110 kPa (1,1 bar) tai 55 °C lämpötilassa yli

130 kPa (1,3 bar)

(2) Pakkauksen runko on valmistettava sopivista metallisista rakenneaineista, joiden hitsattavuus on taattu. Hitsisaumat on tehtävä määräysten mukaisesti ja niiden on oltava täysin turvallisia.

(3) Jos kuljetettavan aineen ja pakkauksen valmistuksessa käytetyn rakenneaineen välinen kosketus aiheuttaa seinämän paksuuden vähittäistä pienenemistä, on paksuutta lisättävä valmistuksen yhteydessä vastaavalla määrällä. Tämä ohenemisvara on lisättävä kohdan (7) mukaiseen seinämän paksuuteen [ks. myös reunanumero 3621 (3)].

(4) On huolehdittava siitä, ettei vierekkäisten erilaisten metallien galvaanisesta vaikutuksesta aiheudu vaurioita.

(5) Jos suurpakkaukset, jotka on tarkoitettu palavien nesteiden kuljetukseen, joiden leimahduspiste on enintään 55 °C, ovat alumiinista, ei mikään liikkuva osa, joka voi hankautua tai iskeytyä alumiinisuurpakkausta vasten, esimerkiksi kansi, sulkulaitteen osa jne., saa olla suojaamattomasta ruostuvasta teräksestä.

(6) Metalliset suurpakkaukset on valmistettava metalleista, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

(a) Teräksellä murtovenymän (prosentti) tulee olla 10 000 , kuitenkin vähintään 20 prosenttia. (a) Teräksellä murtovenymän (prosentti) tulee olla ---, kuitenkin vähintään 20 prosenttia. (a) Teräksellä murtovenymän (prosentti) tulee olla RM , kuitenkin vähintään 20 prosenttia.

Rm = käytetyn teräksen vähimmäismurtolujuus, N/mm2.

3622

(jatk.) (b) Alumiinilla ja sen seoksilla murtovenymän (prosentti) tulee olla 10 000 , kuitenkin vähintään (b) Alumiinilla ja sen seoksilla murtovenymän (prosentti) tulee olla ---, kuitenkin vähintään (b) Alumiinilla ja sen seoksilla murtovenymän (prosentti) tulee olla 6 Rm , kuitenkin vähintään 8 prosenttia.

Murtovenymän määräämiseen käytettävät koesauvat on otettava poikittain valssaussuuntaan nähden ja on varmistettava että,

L° = 5d

tai

L° = 5,65 A

jossa L° = koesauvan mittapituus ennen koetta

tai d = halkaisija

tai A = koesauvan poikkileikkauspinta-ala.

(7) Seinämän vähimmäispaksuus

(a) Vertailuteräksellä Rm x A° = 10 000, seinämän vähimmäispaksuuden tulee olla vähintään:

>TAULUKON PAIKKA>

jossa A° = on vertailuteräksen vähimmäismurtovenymä (prosentti) vetorasituksen alaisena [ks. kohta (6)].

(b) Muille metalleille kuin kohdassa (a) mainitulle vertailuteräkselle seinämän vähimmäispaksuus lasketaan seuraavalla kaavalla:

21,4 × e0

e1 = 3(Rm1 × A1)

jossa e1 = valitun metallin seinämän vähimmäispaksuus (mm);

e0 = vertailuteräksen seinämän vähimmäispaksuus (mm)

Rm1 = valitun metallin vähimmäismurtolujuus (N/mm2)

A1 = valitun metallin vähimmäismurtovenymä (prosentti) vetorasituksen alaisena [ks. kohta (6)].

Seinämän paksuuden tulee kuitenkin aina olla vähintään 1,5 mm.

(8) Paineentasaus

Nesteille tarkoitettujen suurpakkausten on oltava sellaisia, että ne voivat päästää riittävän määrän höyryä, jotta varmistauduttaisiin, etteivät pakkauksen vaippa ja päädyt tulen vaikutuksesta halkea. Tähän voidaan käyttää tavallisia paineentasauslaitteita tai muita sopivia rakenteellisia keinoja.

Paine, jossa paineentasaus alkaa, saa olla enintään 65 kPa (0,65 bar) ja sen tulee olla vähintään kokonaisylipaine suurpakkauksessa 55 °C lämpötilassa enimmäistäyttöasteen ollessa reunanumeron 3601 (7) mukainen. Vaaditut paineentasauslaitteet on asennettava kaasutilaan. Kokonaisylipaineella tarkoitetaan täytettävän aineen höyrynpainetta ja ilman tai muiden vaarattomien kaasujen osapaineiden summaa vähennettynä 100 kPa (1 bar).

Suursäkkejä koskevat erityismääräykset

3623 (1) Nämä määräykset koskevat kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettuja suursäkkejä. Suursäkit jaetaan seuraavasti:

13H1 muovikudos ilman pinnoitusta tai vuorausta

13H2 muovikudos, pinnoitettu

13H3 muovikudos, vuorattu

13H4 muovikudos, pinnoitettu ja vuorattu

13H5 muovikalvo

13L1 tekstiilikudos ilman pinnoitusta tai vuorausta

13L2 tekstiilikudos, pinnoitettu

13L3 tekstiilikudos, vuorattu

13L4 tekstiilikudos, pinnoitettu ja vuorattu

13M1 paperi, monikerroksinen

13M2 paperi, monikerroksinen, vedenkestävä

(2) Suursäkin runko on valmistettava sopivasta rakenneaineesta. Rakenneaineen lujuuden ja suursäkin rakenteen on oltava suursäkin tilavuuden ja käytön kannalta sopiva.

(3) Kaikkien tyyppiä 13M1 ja 13M2 olevien suursäkkien valmistukseen käytettävien rakenneaineiden on säilytettävä vähintään 85 prosenttia vetolujuudestaan sen jälkeen, kun ne on upotettu veteen vähintään 24 tunnin ajaksi. Vertailuarvona käytetään sitä vetolujuusarvoa, joka ennen koetta saadaan kyseisestä aineesta enintään 67 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

(4) Saumat tai liitokset on tehtävä ompelemalla, kuumasaumaamalla, liimaamalla tai vastaa villa menetelmillä. Ommeltujen liitosten kaikki päät on varmistettava.

(5) Suursäkkien tulee kestää riittävästi vanhenemisen samoin kuin ultraviolettisäteilyn, ilmasto-olosuhteiden tai kuljetettavan aineen vaikutusta ja niiden tulee olla tarkoituksenmukainen niille tarkoitettuun käyttöön.

(6) Muovisten suursäkkien suojaus ultraviolettisäteilyä vastaan, mikäli sellainen vaaditaan, on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla taikka inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden tulee olla yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa ja niiden tulee säilyttää tehokkuutensa suursäkin käyttöajan. Jos ei käytetä samaa hiilimustapigmenttiä tai samoja väriaineita taikka inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suursäkin valmistukseen, ei testausta tarvitse kuitenkaan suorittaa uudelleen, mikäli hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuus ei vaikuta haitallisesti rakenneaineen fysikaalisiin ominaisuuksiin.

(7) Suursäkin rungon rakenneaineeseen voidaan lisätä lisäaineita vanhenemista vastaan tai muita tarkoituksia varten, mikäli nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti rakenneaineen fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin.

(8) Käytettyjen suursäkkien ainesta ei saa käyttää suursäkin rungon valmistukseen. Kuitenkin samanlaisen suursäkin valmistusprosessin jäännöksiä saa käyttää. Tämä ei sulje pois yksittäisten osien, kuten esim. laitteiden ja kuormalavaa vastaavien alusrakenteiden uudelleenkäyttöä, mikäli nämä osat eivät ole millään tavoin vaurioituneet aiemmassa käytössä.

(9) Täytetyn suursäkin korkeuden suhde leveyteen saa olla enintään 2:1.

(10) Sisäsäkki on valmistettava sopivasta aineesta. Käytetyn materiaalin lujuuden ja sisäsäkin rakenteen on vastattava suursäkin tilavuutta ja aiottua käyttötarkoituksesta. Liitinten ja sulkimien on oltava pölytiiviitä, ja niiden on kestettävä normaaleissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa mahdollisesti vaikuttavat paineet ja iskut.

Jäykkiä, muovisia suurpakkauksia koskevat määräykset

3624 (1) Nämä määräykset koskevat kiinteiden aineiden tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja jäykkiä, muovisia suurpakkauksia. Jäykät, muoviset suurpakkaukset jaetaan seuraavasti:

11H1 kiinteitä aineita varten, omalla painolla täytettävät ja tyhjennettävät, varustettuna rakenteellisilla varusteilla kestämään koko kuormitus pinottaessa suurpakkauksia;

11H2 kiinteitä aineita varten, omalla painolla täytettävät ja tyhjennettävät, vapaasti pystyssä pysyvät;

21H1 kiinteitä aineita varten, yli 10 kPa (0,1 bar) paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettuna rakenteellisilla varusteilla kestämään koko kuormitus pinottaessa suurpakkauksia;

21H2 kiinteitä aineita varten, yli 10 kPa (0,1 bar) paineella täytettävät tai tyhjennettävät, vapaasti pystyssä pysyvät;

31H1 nesteitä varten, varustettuna rakenteellisilla varusteilla kestämään koko kuormitus pinottaessa suurpakkauksia;

31H2 nesteitä varten, vapaasti pystyssä pysyvät.

(2) Jäykän, muovisen suurpakkauksen vaippa ja päädyt on valmistettava sopivasta muovista, jonka ominaisuudet tunnetaan. Muoviraaka-aineen lujuuden on oltava jäykän, muovisen suurpakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta sopiva. Jäykän, muovisen suurpakkauksen tulee kestää riittävästi vanhenemista samoin kuin kuljetettavan aineen tai tarvittaessa ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Pakkauksen seinämän läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

(3) Jäykkien, muovisten suurpakkausten suojaus ultraviolettisäteilyä vastaan, mikäli sellainen vaaditaan, on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla taikka inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden tulee olla yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa ja niiden tulee säilyttää tehokkuutensa suurpakkauksen käyttöajan. Jos ei käytetä samaa hiilimustapigmenttiä tai samoja väriaineita taikka inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suurpakkauksen valmistukseen, ei testausta tarvitse kuitenkaan suorittaa uudelleen, mikäli hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuus ei vaikuta haitallisesti rakenneaineen fysikaalisiin ominaisuuksiin.

(4) Jäykkien, muovisten suurpakkausten vaipan ja päätyjen rakenneaineeseen voidaan lisätä lisäaineita vanhenemista vastaan tai muita tarkoituksia varten, mikäli nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti rakenneaineen fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin.

(5) Käytettyjen jäykkien, muovisten suurpakkausten ainesta ei saa käyttää jäykän, muovisen suurpakkauksen valmistukseen. Kuitenkin samanlaisen jäykän, muovisen suurpakkauksen valmistusprosessin jäännöksiä tai niistä uudelleen jauhettua raaka-ainetta saa käyttää.

(6) Nesteille tarkoitettujen jäykkien, muovisten suurpakkausten on oltava sellaisia, että ne voivat päästää riittävän määrän höyryä, jotta varmistauduttaisiin, ettei pakkauksen vaippa ja päädyt halkea. Tähän voidaan käyttää tavallisia paineentasauslaitteita tai muita sopivia rakenteellisia keinoja. Paine, jossa paineentasaus alkaa, saa olla enintään nestepainekokeessa käytetty paine.

(7) Vaarallisten nesteiden kuljetuksiin käytettyjen suurpakkausten käyttöaika on viisi vuotta laskettuna pakkauksen valmistuspäivämäärästä, ellei toimivaltainen viranomainen toisin päätä. Käyttöaika voidaan määrätä myös lyhyemmäksi kuljetettavan nesteen ominaisuuksien perusteella.

Yhdistettyjä suurpakkauksia (muovinen sisäastia) koskevat erityismääräykset

3625 (1) Nämä määräykset koskevat kiinteiden aineiden tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja yhdistettyjä suurpakkauksia. Yhdistetyt suurpakkaukset jaetaan seuraavasti:

(a) 11HZ1 kiinteitä aineita varten, omalla painolla täytettävät ja tyhjennettävät, varustettuna jäykällä, muovisella sisäastialla;

21HZ2 kiinteitä aineita varten, omalla painolla täytettävät ja tyhjennettävät, varustettuna taipuisalla muovisella sisäastialla;

21HZ1 kiinteitä aineita varten, yli 10 kPa (0,1 bar) paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettuna jäykällä, muovisella sisäastialla;

3625

(jatk.) 21HZ2 kiinteitä aineita varten, yli 10 kPa (0,1 bar) paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettuna taipuisalla muovisella sisäastialla;

31HZ1 nesteitä varten, varustettuna jäykällä, muovisella sisäastialla;

31HZ2 nesteitä varten, varustettuna taipuisalla muovisella sisäastialla.

(b) Tässä tunnusmerkinnässä kirjain Z on korvattava reunanumeron 3611 (1) (b) mukaisella ulkopäällyksen laadun ilmaisevalla isolla kirjaimella.

(2) Yleistä

(a) Sisäastiaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilman ulkopakkausta.

(b) Tavallisesti ulkopakkaus on valmistettu jäykästä rakenneaineesta ja se on tarkoitettu suojaamaan sisäastiaa fysikaaliselta vaurioitumiselta käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Ulkopakkaus ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilman sisäastiaa. Tarvittaessa ulkopakkaukseen kuuluu aluskehikko.

(c) Täysin ulkopakkauksen ympäröimä yhdistetty suurpakkaus on suunniteltava siten, että sisäastian eheys voidaan todeta helposti tiiviys- ja nestepainekokeen yhteydessä.

(3) Sisäastia

Yhdistetyn suurpakkauksen sisäastioille sovelletaan samoja reunanumeron 3624 (2) (6) määräyksiä kuin jäykkien, muovisten suurpakkausten rungolle.

(4) Ulkopakkaus

(a) Ulkopakkauksen rakenneaineen lujuuden ja rakenteen on oltava yhdistetyn suurpakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta sopiva.

(b) Ulkopakkauksessa ei saa olla sellaisia rakenneosia, jotka voivat aiheuttaa sisäastiaan vaurioita.

(c) Täysseinäinen tai verkkomainen metallinen ulkopakkaus on valmistettava riittävän paksusta sopivasta rakenneaineesta.

(d) Puinen ulkopakkaus on valmistettava hyvin ilmastoidusta ja kuivasta puusta, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin puisen ulkopakkauksen osaa. Kannet ja pohjat saa tehdä vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta.

(e) Vanerinen ulkopakkaus on valmistettava hyvin ilmastoidusta, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää ulkopakkauksen kestävyyttä. Kaikki kerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Pakkauksen valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia aineita. Pakkauksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä taikka kiinnitettävä muulla yhtä hyvällä tavalla.

(f) Ulkopakkauksen seinät on valmistettava vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kuitulevystä tai muusta sopivasta aineesta. Ulkopakkauksen muut osat saa tehdä muusta sopivasta aineesta.

(g) Pahvinen ulkopakkaus on valmistettava vahvasta ja hyvänlaatuisesta voimapahvista tai kaksipuolisesta (yksi- tai monikerroksisesta) aaltopahvista, joka on pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukainen. Ulkopinnan vedenkestävyyden tulee olla sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m2 (ISO 535-1976 (E)). Pahvin tulee olla riittävän taipuisaa ja kestävää. Sen oltava stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia ja siten, että pinta ei repeydy tai pullistu kohtuuttomasti. Aaltopahvin aaltokerroksen on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin.

(h) Pahvisen pakkauksen päädyissä saa olla puiset kehykset tai ne saavat olla kokonaan puuta. Puulistoja saa käyttää vahvistuksena.

3625

(jatk.) (i) Pahvisen pakkauksen tehdassaumat on liimattava teipillä taikka niiden on oltava limittäin ja liimattuja tai limittäin ja kiinnitetty metalliniiteillä. Limittäin olevissa saumoissa osat on oltava riittävästi päällekkäin. Jos sulkemisessa käytetään liimaa tai teippiä, liima-aineksen tulee olla vedenkestävää.

(j) Yhdistetyn suurpakkauksen muoviselle ulkopakkaukselle sovelletaan soveltuvin osin samoja reunanumeron 3624 (2) (5) määräyksiä kuin jäykkien, muovisten suurpakkausten vaipalle ja päädyille.

(5) Muut rakenteelliset varusteet

(a) Suurpakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn suurpakkauksen suurin sallittu bruttomassa.

(b) Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät suurpakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä.

(c) Vakavoinnin varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on ulkopakkaus kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa suurpakkausta.

(d) Vahvisteita, kuten tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäastian ulkopuolella.

(e) Pinottavaksi tarkoitetun suurpakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti. Tällaiset suurpakkaukset on suunniteltava siten, että sisäastiat eivät kanna kuormitusta.

(6) Vaarallisten nesteiden kuljetuksiin käytettyjen suurpakkausten käyttöaika on viisi vuotta laskettuna pakkauksen valmistuspäivämäärästä, ellei toimivaltainen viranomainen toisin päätä. Käyttöaika voidaan määrätä myös lyhyemmäksi kuljetettavan nesteen ominaisuuksien perusteella.

Pahvisia suurpakkauksia koskevat erityismääräykset

3626 (1) Nämä määräykset koskevat omalla painollaan täytettäviä tai tyhjennettäviä kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettuja pahvisia suurpakkauksia. Pahvisten suurpakkausten tyyppi on 11G.

(2) Pahvisessa suurpakkauksessa ei saa olla ylhäältä tapahtuvaa nostoa varten olevia nostolenkkejä.

(3) Runko

(a) Pahvinen suurpakkaus on valmistettava vahvasta ja hyvänlaatuisesta voimapahvista tai kaksipuolisesta (yksi- tai monikerroksisesta) aaltopahvista, joka on pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukainen. Ulkopinnan vedenkestävyyden tulee olla sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m2 (ISO 535-1991 (E)). Pahvin tulee olla riittävän taipuisaa ja kestävää. Sen oltava stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia ja siten, että pinta ei repeydy tai pullistu kohtuuttomasti. Aaltopahvin aaltokerros on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin.

(b) Seinämillä, mukaan luettuina kansi ja pohja, on vähimmäispuhkaisuvastuksen oltava 15 J mitattuna ISO 3036-1975 mukaisesti.

(c) Suurpakkauksen rungon tehdassaumojen on oltava riittävästi päällekkäin ja ne on liimattava teipillä tai niiden on oltava liimattuja, kiinnitetty metalliniiteillä taikka kiinnitetty vastaavilla yhtä tehokkailla menetelmillä. Jos saumoissa käytetään liimaa tai teippiä, liima-aineksen tulee olla vedenkestävää. Metalliniittien on läpäistävä täydellisesti jokainen yhteen kiinnitettäväksi tarkoitettu kappale ja ne on muotoiltava tai suojattava siten, etteivät ne voi hangata tai puhkaista sisäsäkkiä.

(4) Sisäsäkki

Säkki on valmistettava sopivasta rakenneaineesta. Rakenneaineen lujuuden ja sisäsäkin rakenteen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia. Liitosten ja sulkimien on oltava pölytiiviitä ja niiden on kestettävä normaalien käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat rasitukset.

3626

(jatk.) (5) Rakenteelliset varusteet

(a) Suurpakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn suurpakkauksen suurin sallittu bruttomassa.

(b) Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät suurpakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä.

(c) Vakavoinnin varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on ulkopakkaus kiinnitettävä irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa suurpakkausta.

(d) Vahvisteita, kuten puutukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella.

(e) Pinottavaksi tarkoitetun suurpakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti.

Puisia suurpakkauksia koskevat erityismääräykset

3627 (1) Nämä määräykset koskevat omalla painollaan täytettäviä tai tyhjennettäviä kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettuja puisia suurpakkauksia. Puiset suurpakkaukset jaetaan seuraavasti:

11C sisäsäkillä varustetut puiset suurpakkaukset

11D sisäsäkillä varustetut vaneriset suurpakkaukset

11F sisäsäkillä varustetut muusta puupohjaisesta levystä valmistetut suurpakkaukset.

(2) Puisessa suurpakkauksessa ei saa olla ylhäältä tapahtuvaa nostoa varten olevia nostolenkkejä.

(3) Pakkauksen runko

(a) Rakenneaineen lujuuden ja suurpakkauksen rakenteen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia.

(b) Suurpakkauksessa käytetyn puun tulee olla hyvin ilmastoitua ja kuivaa eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin suurpakkauksen osaa. Suurpakkauksen jokaisen osan tulee olla yhdestä kappaleesta tehty tai sitä vastaavasta. Osan katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos sen liimaamisessa on käytetty jotakin seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisaumauurreliitos tai huullosliitos tahi vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä per liitos kiinnitetty puskuliitos taikka kiinnitys on tehty muulla yhtä hyvällä tavalla.

(c) Suurpakkauksen rungossa käytetyn vanerin tulee olla vähintään kolmikerroksista. Se on tehtävä hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää suurpakkauksen kestävyyttä. Kaikki kerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Suurpakkauksen valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia rakenneaineita.

(d) Muusta puupohjaisesta levystä valmistetun suurpakkauksen runko on tehtävä vedenkestävästä muusta puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta.

(e) Suurpakkauksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä taikka kiinnitettävä muulla yhtä hyvällä tavalla.

(4) Sisäsäkki

Säkki on valmistettava sopivasta rakenneaineesta. Rakenneaineen lujuuden ja sisäsäkin raken teen tulee olla tilavuuden ja käytön kannalta sopivia. Liitosten ja sulkimien on oltava pölytiiviitä ja niiden on kestettävä normaalien käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat rasitukset.

(5) Rakenteelliset varusteet

(a) Suurpakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn suurpakkauksen suurin sallittu bruttomassa.

3627

(jatk.) (b) Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät suurpakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä.

(c) Vakavoinnin varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on ulkopakkaus kiinnitettävä irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa suurpakkausta.

(d) Vahvisteita, kuten puutukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella.

(e) Pinottavaksi tarkoitetun suurpakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti.

3628-

3649 OSA 4

Suurpakkauksia koskevat testausmääräykset

A. Tyyppitestaus

Yleiset määräykset

3650 (1) Jokaisen suurpakkauksen rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä ja testaama.

(2) Jokaisen rakennetyypin yhdelle suurpakkaustyypille on tehtävä jäljempänä kohdassa (5) mainitut testit taulukossa mainitussa järjestyksessä ja reunanumeroissa 3652 3660 mainittujen määräysten mukaisesti (ja suursäkeille toimivaltaisen viranomaisen määräämällä tavalla) ennenkuin sellaista suurpakkausta saa käyttää. Suurpakkaustyyppi määräytyy rakenteen, koon, rakenneaineen, seinämän paksuuden, valmistustavan sekä täyttö- ja tyhjennystavan perusteella. Samaan suurpakkaustyyppiin voi kuitenkin kuulua erilaisia pintakäsittelyjä. Jos suurpakkaus eroaa jostakin suurpakkaustyypistä vain pienempien ulkomittojensa puolesta, se luetaan kuuluvaksi tähän suurpakkaustyyppiin.

Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin määrätä valikoivan testin suurpakkauksille, jotka eroavat edellä mainitusta testatusta suurpakkauksesta vain vähän, esim. pienempien ulkoisten mittojen suhteen.

(3) Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiina olevilla suurpakkauksilla. Suurpakkaukset on täytettävä eri kokeissa esitettyjen määräysten mukaisesti. Kuljetettavaksi tarkoitetut aineet saa korvata muilla aineilla, ellei se heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos kiinteä aine korvataan toisella aineella, tulee tällä korvaavalla aineella olla samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.). Lisäaineita kuten esimerkiksi lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetulokseen.

(4) Käytettäessä nestemäisten aineiden pudotuskokeessa korvaavaa ainetta, tulee tämän aineen suhteellisen tiheyden ja viskositeetin olla sama kuin kuljetettavaksi tarkoitetun aineen suhteellinen tiheys ja viskositeetti. Seuraavin ehdoin saa pudotuskokeissa nestemäiset aineet korvata myös vedellä:

(a) jos kuljetettavien aineiden suhteellinen tiheys on enintään 1,2, pudotuskorkeuksina ovat tämän lisäyksen asianomaisissa osissa eri suurpakkaustyypeille mainitut korkeudet;

(b) jos kuljetettavien aineiden suhteellinen tiheys on yli 1,2, pudotuskorkeudet lasketaan kuljetettavan aineen suhteellisen tiheyden (d) perusteella pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

3650

(jatk.) (5) Testimääräykset kaikille suurpakkaustyypeille

Jokainen × osoittaa palstan otsikossa mainitulle suurpakkaukselle suoritettavan vasemmalla mainitun kokeen ja sen suoritusjärjestyksen.

>TAULUKON PAIKKA>

Suurpakkausten valmistelu testausta varten

3651 (1) Suursäkit, pahviset suurpakkaukset ja pahvisella ulkopakkauksella varustetut suurpakkaukset.

Paperiset suurpakkaukset, pahviset suurpakkaukset ja pahvisella ulkopakkauksella varustetut suurpakkaukset on pidettävä vähintään 24 tuntia tilassa, jossa lämpötila on 23 °C ± 2 °C ja suhteellinen kosteus 50 prosenttia ± 2 prosenttia. Vaihtoehtoisesti lämpötila ja suhteellinen kosteus saavat olla joko 20 °C ± 2 °C ja 65 prosenttia ± 2 prosenttia, tai 27 °C ± 2 °C ja 65 prosenttia ± 2 prosenttia.

Huom: Edellä mainitut arvot ovat keskiarvoja. Lyhyen ajan kuluessa suhteellisen kosteuden arvot voivat vaihdella ± 5 % ilman, että se vaikuttaa testiin.

(2) Jäykät, muoviset suurpakkaukset ja yhdistetyt suurpakkaukset (muovinen sisäastia).

On varmistettava, että jäykkiin, muovisiin suurpakkauksiin ja yhdistettyihin suurpakkauksiin käytettävä muoviraaka-aine vastaa reunanumeronn 3624 mainittuja määräyksiä.

Riittävä kemiallinen kestävyys kuljetettavalle aineelle osoitetaan suorittamalla suurpakkauksille alustava testaus, jossa suurpakkaukset pidetään täytettynä huoneen lämpötilassa kuuden kuukauden ajan kuljetettavaksi tarkoitetulla nesteellä tai aineella, jonka tiedetään aiheuttavan vähintään jännityksen aiheuttamaa säröilyä, heikkenemistä tai molekyylihajoamista kyseessä olevaan muoviin. Tämän jälkeen koekappaleet tulee testata reunanumerossa 3650 (5) luetelluilla kokeilla.

Mikäli muoviraaka-aineen ominaisuudet on todettu muilla tavoin, ei edellä mainittua kemiallisen kestävyyden testiä tarvitse tehdä. Tällaisen toteamistavan tulee olla vähintään vastaava yllä mainitun kemiallisen kestävyyden testin kanssa ja sen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä.

Testit

3652 Nostokoe alhaalta

(1) Soveltamisala

Tyyppitesti kaikille suurpakkaustyypeille, jotka on varustettu alhaalta nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla.

3652

(jatk.) (2) Suurpakkauksen valmistelu testausta varten

Suurpakkaus on täytettävä 1,25-kertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa ja kuormituksen on jakauduttava tasaisesti.

(3) Koemenetelmä

Suurpakkaus on nostettava ja laskettava kaksi kertaa trukilla. Trukin haarukoiden on oltava keskellä ja niiden etäisyyden toisistaan on oltava 3/4 siitä työntöaukon leveydestä, johon haarukat työnnetään (ellei nostamiseen tarkoitettuja kohtia ole muuten määrätty). Haarukat on työnnettävä työntöaukkoon siten, että ne ulottuvat sen pituudesta 3/4 syvyydelle. Koe on toistettava jokaiseen mahdolliseen käsittelysuuntaan.

(4) Kokeen hyväksyminen

Suurpakkaukseen (yhdistetyllä suurpakkauksella (muovinen sisäastia), pahvisella ja puisella suurpakkauksella alusta mukaan luettuna) ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta.

3653 Nostokoe ylhäältä

(1) Soveltamisala

Tyyppitesti kaikille suurpakkaustyypeille, jotka on varustettu ylhäältä nostamista varten tai sellaisille suursäkeille, jotka on varustettu sivulta nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla.

(2) Suurpakkauksen valmistelu testausta varten

Metalliset suurpakkaukset, jäykät, muoviset suurpakkaukset ja yhdistetyt suurpakkaukset (muovinen sisäastia):

Suurpakkaus on täytettävä kaksinkertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa.

Suursäkit:

Suursäkki on täytettävä 6-kertaiseen suurimpaan sallittuun kuormaan. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti.

(3) Koemenetelmä

Metalliset suurpakkaukset ja suursäkit:

Suurpakkaus on nostettava sille suunnitellulla tavalla irti lattiasta ja pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan.

Suursäkille voidaan tässä kokeessa ja sen valmistelussa käyttää myös muita vähintään yhtä tehokkaita menetelmiä.

Jäykät, muoviset suurpakkaukset ja yhdistetyt suurpakkaukset (muovinen sisäastia):

Suurpakkaus on nostettava jokaisesta vinosti vastakkain olevasta nostolenkkiparista siten, että nostovoimat vaikuttavat pystysuoraan. Suurpakkaus on pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan; ja

Suurpakkaus on nostettava jokaisesta vinosti vastakkain olevasta nostolenkkiparista siten, että nostovoimat vaikuttavat keskustaa kohti 45° kulmassa pystysuoraan nähden. Suurpakkaus on pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan.

(4) Kokeen hyväksyminen

Metalliset suurpakkaukset, jäykät, muoviset suurpakkaukset ja yhdistetyt suurpakkaukset (muovinen sisäastia):

Suurpakkaukseen (yhdistetyllä suurpakkauksella alusta mukaanluettuna) ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta.

Suursäkit:

Suursäkki eikä sen nostolenkit saa vaurioitua siten, että se heikentää kuljetus- tai käsittelyturvallisuutta.

3654 Repimiskoe

(1) Soveltamisala

Tyyppitesti kaikille suursäkkityypeille.

3654

(jatk.) (2) Suursäkin valmistelu testausta varten

Suursäkki on täytettävä vähintään 95 prosenttia tilavuudestaan ja rakenneaineelle suurimmalla sallitulla kuormalla. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti.

(3) Koemenetelmä

Kun suursäkki on asetettu alustalle, leikataan siihen veitsellä leveimmälle sivulle pohjan ja kuljetettavan aineen yläpinnan puoliväliin 100 mm pituinen viilto. Viillon on oltava suursäkin akseliin nähden 45 ° kulmassa ja sen on lävistettävä seinämä kokonaan. Suursäkkiin on tämän jälkeen kohdistettava vähintään 5 minuutin ajan tasaisesti jakautunut kuormitus. Tämän on oltava kaksi kertaa suurin sallittu kuorma.

Suursäkit, jotka on suunniteltu nostettaviksi ylhäältä tai sivulta, on kuormituksen poistamisen jälkeen nostettava irti alustasta vähintään 5 minuutin ajaksi. Muita vastaavia menetelmiä saa käyttää.

(4) Kokeen hyväksyminen

Viilto ei saa venyä yli 25 prosenttia alkuperäisestä pituudestaan.

3655 Pinoamiskoe

(1) Soveltamisala

Tyyppitesti kaikille suurpakkaustyypeille.

(2) Suurpakkauksen valmistelu testausta varten

Kaikki suurpakkaustyypit suursäkkiä lukuun ottamatta:

Suurpakkaus on täytettävä suurimpaan sallittuun bruttomassaansa.

Suursäkit:

Suursäkki on täytettävä vähintään 95 prosenttia tilavuudestaan ja rakennetyypille suurimmalla sallitulla kuormalla. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti.

(3) Koemenetelmä

Suurpakkaus on asetettava pohjalleen kovalle tasaiselle alustalle ja sen päälle on pinottava tasaisesti jakautunut koekuormitus [ks. kohta (4)].

>TAULUKON PAIKKA>

Kaikille suurpakkaustyypeille, metallisia suurpakkauksia lukuun ottamatta, kuormituksessa on käytettävä jompaa kumpaa seuraavista menetelmistä:

yksi tai useampi samaa tyyppiä oleva suurpakkaus täytetään suurimmalla sallitulla bruttomassalla (suursäkki täytetään suurimmalla sallitulla kuormalla) ja pinotaan koestettavan suurpakkauksen päälle;

koestettavan suurpakkauksen päälle asetetaan joko taso tai jäljennös suurpakkauksen alustasta, jolle asetetaan vastaava määrä painoja.

3655

(jatk.) (4) Koekuormituksen laskenta

Suurpakkaukseen kohdistettavan kuormituksen tulee vastata kaikkien niiden vastaavien suurpakkausten 1,8- kertaista yhteismassaa (brutto), jotka voidaan pinota koekappaleen päälle kuljetuksen aikana.

(5) Kokeen hyväksyminen

Kaikki suurpakkaustyypit suursäkkejä lukuun ottamatta:

Suurpakkaukseen (yhdistetyllä suurpakkauksella, pahvisella suurpakkauksella ja puisella suurpakkauksella alusta mukaanlukien) ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta.

Suursäkit:

Suursäkin runkoon ei saa tulla sellaista vauriota, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suursäkistä ei saa vuotaa täytösainetta.

3656 Tiiviyskoe

(1) Soveltamisala

Kaikille metallisille suurpakkaustyypeille ja muovisille suurpakkaustyypeille ja yhdistetyille suurpakkaustyypeille (muovinen sisäastia), jotka on tarkoitettu kiinteiden aineiden kuljetukseen, paineella täytettävät ja tyhjennettävät tai jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen.

(2) Suurpakkauksen valmistelu testausta varten

Paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa niitä ei ole tai aukko on suljettava. Lisäksi metallisilla suurpakkauksilla ensimmäisen kerran suoritettava koe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asentamista.

Tätä koetta varten ei suurpakkausten suljinlaitteita tarvitse asentaa. Yhdistettyjen suurpakkausten sisäastia voidaan testata ilman ulkopakkausta, ellei tällä testijärjestelyllä ole vaikutusta tulokseen.

(3) Koemenetelmä ja koepaine

Koe on tehtävä ilmalla. Koepaineen tulee olla vähintään 20 kPa (0,2 bar) ja sitä on ylläpidettävä 10 minuutin ajan. Suurpakkauksen ilmatiiviys on todettava sopivalla menetelmällä, kuten esim. ilmanpaine-erokokeella tai upottamalla suurpakkaus veteen. Viimeksi mainitussa tapauksessa on käytettävä hydrostaattisen paineen korjauskerrointa. Jäykille, muovisille suurpakkauksille ja yhdistetyille suurpakkauksille voidaan käyttää muita vastaavia menetelmiä.

(4) Kokeen hyväksyminen

Ilmaa ei saa päästä ulos.

3657 Nestepainekoe

(1) Soveltamisala

Seuraaville suurpakkaustyypeille:

21A, 21B, 21N, 31A, 31B, 31N

21H1, 21H2, 31H1, 31H2

21HZ1, 21HZ2, 31HZ1, 31HZ2.

(2) Suurpakkausten valmistelu testausta varten

Paineentasauslaitteet on kytkettävä pois käytöstä tai irrotettava ja syntyneet aukot suljettava. Lisäksi metallisilla suurpakkauksilla koe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asentamista.

3657

(jatk.) (3) Koemenetelmä

Koe on suoritettava vähintään 10 minuutin ajan käyttämällä veden painetta, jonka on oltava vähintään kohdassa (4) ilmoitetun paineen suuruinen. Suurpakkauksia ei kokeen aikana saa tukea mekaanisesti.

(4) Koepaine

(a) Metalliset suurpakkaukset:

1. Pakkausryhmän I kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetuille tyyppiä 21A, 21B ja 21N oleville suurpakkauksille 250 kPa (2,5 bar) koepaine (ylipaine);

2. Pakkausryhmien II tai III aineiden kuljetukseen tarkoitetuille tyyppiä 21A, 21B, 21N, 31A, 31B ja 31N oleville suurpakkauksille 200 kPa (2 bar) koepaine (ylipaine);

3. Lisäksi tyyppiä 31A, 31B ja 31N oleville suurpakkauksille on tehtävä koe käyttämällä 65 kPa (0,65 bar) koepainetta. Tämä koe on suoritettava ennen 2 bar koetta.

(b) Jäykät, muoviset suurpakkaukset ja yhdistetyt suurpakkaukset (muovinen sisäastia):

1. Suurpakkaustyypeille 21H1, 21H2, 21HZ1 ja 21HZ2 75 kPa (0,75 bar) koepaine.

2. Kaikille tyyppiä 31H1, 31H2, 31HZ1 ja 31HZ2 oleville suurpakkauksille suurin seuraavista:

(i) suurpakkauksessa oleva kokonaisylipaine (eli täytösaineen höyrynpaineen ja ilman tai muiden inerttikaasujen osapaine vähennettynä 100 kPa) 55 °C lämpötilassa kerrottuna turvallisuuskertoimella 1,5. Tämä kokonaisylipaine on laskettava reunanumeron 3601 (7) tarkoittaman täytösasteen perusteella 15 °C lämpötilassa;

kuljetettavan aineen höyrynpaine 50 °C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,75. Tulosta on vähennettävä 100 kPa. Ylipaineen tulee olla kuitenkin vähintään 100 kPa;

kuljetettavan aineen höyrynpaine 55 °C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,5. Tulosta on vähennettävä 100 kPa. Ylipaineen tulee olla kuitenkin vähintään 100 kPa;

(ii) kuljetettavan aineen kaksinkertainen staattinen paine, kuitenkin vähintään veden kaksinkertainen staattinen paine.

(5) Kokeen (kokeiden) hyväksyminen

Metalliset suurpakkaukset:

Kohdan (4) (a) 1 tai 2 mukaisella koepaineella koestetut tyyppiä 21A, 21B, 21N, 31A, 31B ja 31N olevat suurpakkaukset eivät saa vuotaa.

Kohdan (4) (a) 3 mukaisella koepaineella koestetut tyyppiä 31A, 31B ja 31N oleviin suurpakkauksiin ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpakkaukset eivät saa myöskään vuotaa.

Jäykät, muoviset suurpakkaukset ja yhdistetyt suurpakkaukset:

Suurpakkauksiin ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää 3657 kuljetusturvallisuutta. Suurpakkaukset eivät saa myöskään vuotaa.

3658 Pudotuskoe

(1) Soveltamisala

Tyyppitesti kaikille suurpakkaustyypeille.

(2) Suurpakkausten valmistelu testausta varten

Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut suurpakkaukset on täytettävä vähintään 95 prosenttia tilavuudestaan.

Nesteiden kuljetukseen tarkoitetut metalliset suurpakkaukset tai jäykät, muoviset suurpakkaukset vähintään 98 prosenttia tilavuudestaan, yhdistetyt suurpakkaukset (muovinen sisäastia) vähintään 90 prosenttia tilavuudestaan.

3658

(jatk.) Suurpakkaus on lisäksi täytettävä rakennetyypin suurimmalla sallitulla kuormalla.

Metallisilla suurpakkauksilla, jäykillä, muovisilla suurpakkauksilla ja yhdistetyillä suurpakkauksilla (muovinen sisäastia) paineentasauslaitteet on kytkettävä pois käytöstä tai irrotettava ja syntyneet aukot suljettava.

Jäykkien, muovisten suurpakkausten ja yhdistettyjen suurpakkausten (muovinen sisäastia) testaus tulee tehdä siten, että koekappaleen ja sen sisällön lämpötila on P18 °C tai alempi. Mikäli koekappaleet on valmisteltu edellä mainitusti, voidaan reunanumeron 3651 (2) mukaisista toimenpiteistä luopua.

Koenesteet on pidettävä nestemäisenä lisäämällä tarvittaessa jäänestoaineita.

Tästä toimenpiteestä voidaan luopua, mikäli kyseessä olevan materiaalin venymä ja murtolujuus eivät oleellisesti heikkene P18 °C tai alemmassa lämpötilassa.

(3) Koemenetelmä

Suurpakkaukset on pudotettava jäykälle, joustamattomalle, sileälle, tasaiselle ja vaakasuoralle pinnalle siten, että suurpakkauksen pohjapinta (suursäkeillä) tai suurpakkauksen pohjapinnan vaurioille alttein kohta (kaikille muille suurpakkaustyypeille) iskeytyy siihen.

Suurpakkauksille, joiden tilavuus on enintään 0,45 m3, on suoritettava pudotuskoe myös vaurioille altteimmalle kohdalle, joka on eri kuin ensimmäisenä pudotuskokeessa testattu suurpakkauksen pohjapinta (metallisille suurpakkauksille); vaurioille alttiimalle sivulle (suursäkit); suoraan sivulle, suoraan kannelle ja kulmalle (kaikille muille suurpakkauksille). Jokaisessa pudotuksessa voidaan käyttää joko samoja tai eri suurpakkauksia.

(4) Pudotuskorkeus

>TAULUKON PAIKKA>

(5) Kokeen hyväksyminen

Kaikki suurpakkaukset:

Suurpakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta.

Kaikki suurpakkaukset metallisia suurpakkauksia lukuun ottamatta:

Pientä vuotoa sulkimista (tai saumakohdista suursäkeillä) pudotusiskun yhteydessä ei pidetä suurpakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei ilmene.

3659 Kumoamiskoe

(1) Soveltamisala

Tyyppitesti kaikille suursäkkityypeille.

(2) Suursäkin valmistelu testausta varten

Suursäkki on täytettävä vähintään 95 prosenttia tilavuudestaan ja rakennetyypille suurimmalla sallitulla kuormalla. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti.

(3) Koemenetelmä

Suursäkki on kumottava siten, että jokin sen yläosan kohta kaatuu jäykälle, joustamattomalle, sileälle, tasaiselle ja vaakasuoralle pinnalle.

3659

(jatk.) (4) Kumoamiskorkeus

>TAULUKON PAIKKA>

(5) Kokeen hyväksyminen

Suursäkistä ei saa vuotaa täytösainetta. Pientä vuotoa esim. sulkimista tai saumakohdista pudotusiskun yhteydessä ei pidetä suurpakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei ilmene.

3660 Pystyynnostokoe

(1) Soveltamisala

Tyyppitesti kaikille suurpakkaustyypeille, jotka on suunniteltu nostettavaksi ylhäältä tai sivulta.

(2) Suurpakkauksen valmistelu testausta varten

Suurpakkaus on täytettävä vähintään 95 prosenttia tilavuudestaan ja rakennetyypille suurimmalla sallitulla kuormalla. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti.

(3) Koemenetelmä

Kyljellään oleva suurpakkaus on nostettava yhdestä nostolenkistä vähintään 0,1 m/s nopeudella pystysuoraan asentoon irti alustastaan. Jos lenkkejä on neljä, on suurpakkaus nostettava kahdesta nostolenkistä.

(4) Kokeen hyväksyminen

Suurpakkaus eikä sen nostolenkit saa vaurioitua siten, että se heikentää suurpakkauksen kuljetus- ja käsittelyturvallisuutta.

3661 Koeselostus

(1) Koeselostukseen tulee merkitä vähintään seuraavat tiedot, ja sen tulee olla suurpakkausten käyttäjien saatavilla:

1. Testauksen tehnyt laboratorio;

2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa);

3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus;

4. Koeselostuksen päivämäärä;

5. Suurpakkauksen valmistaja;

6. Suurpakkauksen kuvaus (esim. mitat, raaka-aine, sulkimet, paksuus jne.), sisältäen myös valmistustavan (esim. muottiinpuhallus) ja mahdollisesti piirroksen(-sia) ja/tai valokuvan( -ia);

7. Kokonaistilavuus;

8. Kokeessa käytettyjen aineiden ominaisuudet, esim. nesteiden viskositeettti ja suhteellinen tiheys, ja kiinteiden aineiden raekoko;

9. Kokeen kuvaus ja tulokset;

10. Koeselostus on allekirjoitettava ja virkanimike on merkittävä.

3661

(jatk.) (2) Koeselostuksen tulee sisältää selvitykset siitä, että kuljetusvalmiiksi valmisteltu suurpakkaus on testattu lisäyksen A.6 soveltuvien määräysten mukaisesti, ja että muiden pakkaustapojen tai osien käyttö mitätöi koeselostuksen. Koeselostuksesta on oltava jäljennös toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä.

B. Metalliselle suurpakkaukselle, jäykälle, muoviselle suurpakkaukselle ja yhdistetylle

suurpakkaukselle (muovinen sisäastia) ennen käyttöönottoa tehtävät testit ja määräaikaistestit

Ennen käyttöönottoa tehtävät testit ja määräaikaistestit

3662 (1) Jokaiselle 21A, 21B, 21N, 31A, 31B ja 31N tyyppiä olevalle metalliselle suurpakkaukselle, jokaiselle 21H1, 21H2, 21H2ja 31H2 tyyppiä olevalle jäykälle, muoviselle suurpakkaukselle ja jokaiselle 21HZ1, 21HZ2, 31HZ1 ja 31HZ2 tyyppiä olevalle yhdistetylle suurpakkaukselle (muovinen sisäastia) on tehtävä tiiviyskoe reunnaumeron 3656 (3) mukaisesti ennen kuin ne otetaan ensimmäisen kerran kuljetettavaksi.

(2) Kohdan (1) mukainen tiiviyskoe on uusittava

vähintään kahden ja puolen vuoden välein

jokaisen kunnostuksen jälkeen ennen uudelleen käyttöä kuljetukseen.

(3) Koetulokset on merkittävä koeselostuksiin, jotka suurpakkauksen omistajan on säilytettävä.

Tarkastus

3663 (1) Jokainen metallinen suurpakkaus, jokainen jäykkä, muovinen suurpakkaus ja jokainen yhdistetty suurpakkaus (muovinen sisäastia) on tarkastettava toimivaltaisen viranomaisen määräämällä tavalla ennen käyttöönottoa ja tämän jälkeen vähintään viiden vuoden välein. Tarkastuksessa on todettava:

vastaavuus hyväksytyn tyypin kanssa, merkintä mukaan lukien;

sisäinen ja ulkoinen kunto;

käyttölaitteiden toiminta.

Metallisilla suurpakkauksilla lämpöeristystä on poistettava vain siinä määrin, kuin se on tarpeen suurpakkauksen asianmukaista tarkastusta varten.

(2) Jokaiselle kohdassa (1) mainitulle suurpakkaukselle on vähintään kahden ja puolen vuoden välein tehtävä silmämääräinen tarkastus toimivaltaisen viranomaisen määräämällä tavalla ulkoisen kunnon ja käyttölaitteen moitteettoman toiminnan toteamiseksi.

Metallisilla suurpakkauksilla lämpöeristystä on poistettava vain siinä määrin, kuin se on tarpeen suurpakkauksen asianmukaista tarkastusta varten.

(3) Omistajan on säilytettävä tarkastuspöytäkirja kustakin tarkastuksesta vähintään seuraavaan tarkastukseen asti.

(4) Jos suurpakkaus vaurioituu törmäyksen johdosta (esim. onnettomuus) tai muusta syystä, on se korjattava ja sille on suoritettava reunanumeron 3656 mukainen tiiviyskoe, mikäli se edellytetään pakkaustyypille, ja se on tarkastettava kohdan (1) mukaisesti.

3664-

3699

LISÄYS A.7

MÄÄRÄYKSET LUOKAN 7 RADIOAKTIIVISILLE AINEILLE

Tämä lisäys sisältää:

Osat:

I Aktiivisuusrajat ja raja-arvot fissioituville aineille

II Kuljetuksen ja välivarastoinnin valmistelua ja valvontaa koskevat määräykset

III Radioaktiivisia aineita, pakkauksia ja kolleja koskevat määräykset ja koemenetelmät

IV Hyväksyntä ja hallinnolliset määräykset

V Radioaktiiviset aineet, joilla on muita vaarallisia ominaisuuksia

OSA I

Aktiivisuusrajat ja raja-arvot fissioituville aineille

A1- ja A2-arvot

3700 A1-/A2-arvot radionuklideille on annettu taulukossa I

>TAULUKON PAIKKA>

A1- ja A2-arvojen määritys

3701 (1) Yksittäisille tunnistetuille radionuklideille, joita ei ole taulukossa I, A1- ja A2-arvojen määritys edellyttää monenkeskisen hyväksynnän. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää A1- ja A2-arvoja taulukosta II ilman toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää.

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Laskettaessa A1- ja A2-arvoja radionuklidille, jota ei ole taulukossa I, pidetään yhtenä radionuklidina yhtä radioaktiivista hajoamisketjua, jossa radionuklidit esiintyvät luonnollisissa suhteissa ja jossa minkään tytärnuklidin puoliintumisaika ei ole pitempi kuin 10 päivää tai pitempi kuin emonuklidin puoliintumisaika. Kysymykseen tuleva aktiivisuus ja A1- tai A2-arvo ovat tällöin vastaavat kuin ketjun emonuklidilla. Radioaktiivisissa hajoamisketjuissa, joissa jonkin tytärnuklidin puoliintumisaika on joko pitempi kuin 10 päivää tai pitempi kuin emonuklidin puoliintumisaika, on emonuklidia ja sellaisia tytärnuklideja pidettävä erilaisten nuklidien seoksina.

3701

(jatk.) (3) Tunnetuille radionuklidien seoksille, joissa jokaisen radionuklidin aktiivisuus on tunnettu, sovelletaan seuraavia ehtoja:

(a) Radioaktiivisille aineille erityismuodossa:

Ói B (i)

A1 (i) pienempi tai yhtäsuuri kuin 1

(b) Muille radioaktiivisen aineen muodoille:

Ói B (i)

A2 (i) pienempi tai yhtäsuuri kuin 1

joissa B(i) on radionuklidin i aktiivisuus ja A1(i) ja A2(i) ovat vastaavasti radionuklidin i A1- ja A2-arvot.

Vaihtoehtoisesti voidaan A2-arvo seoksille määrittää seuraavasti:

A2 seoksille = 1

Ói f(i)

A2(i)

jossa f(i) on nuklidin i osuus seoksessa ja A2(i) on nuklidin i A2-arvo.

(4) Kun jokainen yksittäinen radionuklidi tunnetaan, mutta ei tunneta joidenkin radionuklidien aktiivisuutta, voidaan radionuklidit ryhmitellä. Jokaisessa ryhmässä voidaan radionuklidille käyttää pienintä A1-arvoa tai vastaavasti A2-arvoa soveltamalla edellä kohdassa (3) olevia kaavoja. Ryhmittelyn perustana voivat olla kokonaisalfa-aktiivisuus tai kokonaisbeeta/gammaaktiivisuus, jos ne tunnetaan, jolloin käytetään vastaavasti pienimpiä A1- tai A2-arvoja alfasäteilijöille ja beeta/gammasäteilijöille.

(5) Yksittäisille radionuklideille tai radionuklidien seoksille, joista ei ole tarvittavia tietoja saatavana, käytetään taulukon II arvoja.

Kollien sisällön rajoitukset

3702 Radioaktiivisen aineen määrä yhdessä kollissa ei saa ylittää tässä reunanumerossa määriteltyjä rajoja.

(1) Peruskollit

(a) Peruskollin sisältämän radioaktiivisen aineen aktiivisuus, kun valmisteet eivät ole luonnonuraania, köyhdytettyä uraania tai luonnontoriumia, ei saa ylittää seuraavaa:

(i) Radioaktiiviselle aineelle, jota on kojeessa tai valmisteessa kuten kellossa tai elektronisessa laitteessa tai joka on sellaisen kojeen tai valmisteen osa, rajaarvot jokaista yksittäistä kojetta ja valmistetta ja vastaavasti jokaista kollia kohden on määritelty reunanumerossa 3713 (4); ja

(ii) Radioaktiiviselle aineelle, jota ei ole näin suljettu tai valmistettu, raja-arvot on määritelty reunanumerossa 3713 (5).

(b) Luonnonuraania, köyhdytettyä uraania tai luonnontoriumia olevien valmisteiden määrää peruskollissa ei ole rajoitettu edellyttäen, että uraanin tai toriumin ulkopinta on ympäröity inaktiivisella metallisuojuksella tai muulla vastaavalla aineella.

(2) Teollisuuskollit

Vähäisen ominaisaktiivisuuden aineiden (LSA) tai pintakontaminoituneiden esineiden (SCO) kokonaisaktiivisuus yksittäisessä kollissa on rajoitettava siten, ettei reunanumerossa 3714 (1) määriteltyä annosnopeutta ylitetä. Myös yksittäisen kollin sisällön aktiivisuus on rajoitettava siten, ettei ajoneuvolle reunanumerossa 3714 (6) määriteltyjä aktiivisuusrajoja ylitetä.

3702

(jatk.) (3) A-tyypin kollit

A-tyypin kolleissa saa olla enintään seuraavat aktiivisuudet:

(a) Radioaktiiviset aineet erityismuodossa A1; tai

(b) Kaikki muut radioaktiiviset aineet A2.

A1- ja A2-arvot on annettu reunanumeron 3700 taulukossa I ja reunanumeron 3701 taulukossa II

(4) B-tyypin kollit

B-tyypin kolleissa ei saa olla:

(a) suurempia aktiivisuuksia kuin mitä kollimallille on hyväksytty,

(b) muita kuin kollimallille sallittuja radionuklideja, tai

(c) sisältöä, jonka muoto tai fysikaalinen tai kemiallinen tila on muu kuin kollimallille hyväksytty kollimallin hyväksymistodistuksissa.

(5) Fissioituvia aineita sisältävät pakkaukset

Fissioituvien aineiden pakkausten sisällön aktiivisuus ei saa ylittää edellä kohdissa (1) (4) kolleille määriteltyjä kulloinkin sovellettavia rajoja.

Fissioituvia aineita sisältävät pakkaukset lukuunottamatta reunanumeron 3703 määräykset täyttäviä aineita sisältäviä, eivät saa sisältää:

(a) fissioituvaa ainetta niin, että massa on suurempi kuin kollimallille on sallittu,

(b) muita kuin kollimallille sallittuja radionuklideja tai fissioituvia aineita, tai

(c) aineita, joiden muoto tai fysikaalinen tai kemiallinen tila tai avaruusrakenne eivät ole kollimallille sallittuja kollimallin hyväksymistodistuksissa.

3703 Kollit, jotka täyttävät yhden tämän reunanumeron ehdoista, vapautetaan reunanumeron 3741 määräyksistä ja muista tämän lisäyksen erityisesti fissioituvia aineita koskevista määräyksistä. Näitä kolleja on kuitenkin pidettävä fissoitumattomien radioaktiivisten aineiden kolleina ja niihin sovelletaan edelleen tämän lisäyksen niitä määräyksiä, jotka liittyvät niiden radioaktiivisuuden luonteeseen ja ominaisuuksiin.

(a) Kollit, jotka sisältävät enintään 15 g fissioituvia aineita kollia kohden edellyttäen, ettei minkään kollin pienin ulkomitta ole pienempi kuin 10 cm. Pakkaamattomilla aineilla määrän rajoitusta sovelletaan ajoneuvossa kuljetettavaan lähetykseen.

(b) Homogeenisia vetypitoisia liuoksia tai seoksia sisältävät kollit, jotka täyttävät taulukon III ehdot. Pakkaamattomilla aineilla määrän rajoituksia taulukossa III sovelletaan ajoneuvossa kuljetettavaan lähetykseen.

(c) Rikastettua uraania sisältävät kollit, kun uraani-235 on enintään 1 % massasta ja kun plutoniumia ja uraani-233 on yhteensä enintään 1 % uraani-235 massasta edellyttäen, että fissioituva aine on pääasiassa tasaisesti jakautunut aineessa. Lisäksi, jos uraani-235 on metallina, oksidina tai karbidina, se ei saa kollin sisällä muodostaa hilamaista rakennetta.

3703

(jatk.) (d) Kollit, jotka sisältävät enintään 5 g fissioituvaa ainetta missä tahansa 10 litran tilavuudessa edellyttäen, että radioaktiivinen aine on kolleissa, jotka säilyttävät fissoituvan aineen jakaumaa koskevat rajoitukset normaaleissa kuljetusolosuhteissa.

(e) Kollit, jotka kollia kohden sisältävät enintään 1 kg plutoniumia, jonka massasta enintään 20 % on plutonium-239, plutonium-241 tai mitä hyvänsä näiden radionuklidien seosta.

(f) Kollit, jotka sisältävät uranyylinitraatin liuoksia, joissa rikastetun uraanin massasta on enintään 2 % uraani-235 ja joissa plutoniumin ja uraani-233 pitoisuus on enintään 0,1 % uraani-235 massasta. Lisäksi typen ja uraanin atomisuhteen (N/U) on oltava vähintään 2.

>TAULUKON PAIKKA>

3704-

3709 OSA II

Kuljetuksen ja välivarastoinnin valmistelua ja valvontaa koskevat määräykset

Kollien tarkastusmääräykset

3710 (1) Ennen kollin ensimmäistä lähettämistä on seuraavien ehtojen oltava täytetyt:

(a) Jos tiiviysjärjestelmän suunnittelupaine on yli 35 kPa (0,35 bar) (ylipaine), on varmistuttava, että jokaisen kollin tiiviysjärjestelmä säilyttää tiiviytensä paineen alaisena hyväksytyn rakennemallin vaatimuksia vastaavasti.

(b) On varmistettava jokaisen B-tyypin kollin ja jokaisen fissioituvaa ainetta sisältävän pakkauksen säteilysuojuksen ja tiiviysjärjestelmän toimivuus ja jos tarpeellista että lämmönsiirto-ominaisuudet ovat määrättyjen rajojen sisällä tai hyväksytylle rakennemallille määriteltyjä.

(c) Jokaiselle fissioituvia aineita sisältävälle pakkaukselle, kun kollin rakenneosaksi on erityisesti sisällytetty neutroniabsorbaattoreita reunanumeron 3741 määräysten noudattamiseksi, on tehtävä kokeet neutroniabsorbaattoreiden olemassaolon ja jakauman varmistamiseksi.

(2) Ennen jokaista kuljetusta on seuraavien ehtojen oltava täytetyt:

(a) On varmistettava, että sellaiset nostamiseen tarkoitetut osat, jotka eivät täytä reunanumeron 3732 ehtoja, on poistettu tai muulla tavoin tehty kollin nostamiseen kelpaamattomiksi.

3710

(jatk.) (b) Jokaisesta B-tyypin kollista ja jokaisesta fissioituvaa ainetta sisältävästä pakkauksesta on varmistettava, että kaikki hyväksymistodistuksessa määritellyt vaatimukset ja tämän lisäyksen asiaankuuluvat määräykset on täytetty.

(c) Jokaista B-tyypin kollia on säilytettävä kunnes on saavutettu tasapainotila siten, että voidaan osoittaa noudatetun kuljetusmääräyksien lämpötila- ja painevaatimuksia, paitsi jos näistä määräyksistä poikkeaminen on sallittu yksipuolisella hyväksynnällä.

(d) Jokaisesta B-tyypin kollista on tutkimalla ja/tai sopivilla kokeilla varmistettava, että tiiviysjärjestelmän kaikki sulkemislaitteet, venttiilit ja muut aukot, joiden kautta radioaktiivinen sisältö voisi päästä ulos, ovat luotettavasti suljettuja ja tarvittaessa tiivistettyjä reunanumeron 3738 määräysten edellyttämällä tavalla.

Muun tavaran kuljetus

3711 (1) Kolli ei saa sisältää radioaktiivisten aineiden käytössä välttämättömien tarvikkeiden ja asiakirjojen lisäksi muuta tavaraa. Tämä määräys ei koske vähäisen ominaisaktiivisuuden aineiden tai pintakontaminoituneiden esineiden kuljettamista muun tavaran mukana. Sellaisten tarvikkeiden ja asiakirjojen kuljettaminen kollissa tai vähäisen ominaisaktiivisuuden aineiden tai pintakontaminoituneiden esineiden kuljettaminen muun tavaran mukana voidaan sallia edellyttäen, ettei niiden ja pakkauksen tai sen sisällön välillä ole sellaista vuorovaikutusta, joka voisi vähentää kollin turvallisuutta.

(2) Radioaktiivisen aineen kuljetukseen käytettyjä säiliöitä ei saa käyttää muun tavaran välivarastointiin tai kuljetukseen.

(3) Muun tavaran kuljettaminen yksinkäytössä kuljetettavien lähetysten mukana on sallittua edellyttäen, että lähettäjä valvoo järjestelyjä ja ettei kuljetus muiden määräyksien perusteella ole kielletty.

(4) Lähetykset on kuljetuksen ja välivarastoinnin aikana pidettävä erossa muista vaarallisista tavaroista reunanumeron 2703 kohdassa 7 ja reunanumerossa 71 403 annettujen määräyksien mukaisesti.

(5) Radioaktiiviset aineet on riittävästi pidettävä erossa kehittämättömistä filmeistä. Määritettäessä riittäviä etäisyyksiä lähtökohtana on, että kuljetuksen aikana radioaktiivisen aineen filmille aiheuttama säteilyannos on rajoitettava arvoon 0,1 mSv (10 mrem) filmilähetystä kohden reunanumeron 2711 mukaisesti.

Kontaminaatiota ja vuotavia kolleja koskevat vaatimukset ja valvonta

3712 (1) Irtoava kontaminaatio kollin ulkopinnoilla on pidettävä mahdollisimman vähäisenä eikä se normaaleissa kuljetusolosuhteissa saa ylittää taulukossa IV annettuja arvoja.

(2) Päällyspakkauksissa ja konteissa ei irtoava kontaminaatio niiden ulko- ja sisäpinnoilla saa ylittää taulukossa IV annettuja arvoja.

(3) Jos on ilmeistä, että kolli on vahingoittunut tai vuotaa, tai jos on oletettavissa, että kolli on voinut vuotaa tai voi olla vahingoittunut, on kollin luokse pääsyä rajoitettava ja asiantuntijan on niin pian kuin mahdollista arvioitava kontaminaation laajuus ja siitä aiheutuva säteilyn annosnopeus.

On tarkistettava kolli, ajoneuvo, lastaus- ja purkamisalueet ja tarpeen vaatiessa kaikki ajoneuvossa kuljetettu materiaali. Tarpeen vaatiessa on ihmisten terveyden suojaamiseksi ryhdyttävä toimivaltaisen viranomaisen määräämiin lisätoimiin vuodon tai vahingoittumisen seurauksien torjumiseksi ja rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi.

3712

(jatk.) >TAULUKON PAIKKA>

(4) Kollit, joiden sisällön vuoto ylittää normaalille kuljetukselle sallitut rajat, voidaan valvonnan alaisina siirtää, mutta niitä ei saa kuljettaa ennenkuin ne on kunnostettu, korjattu ja dekontaminoitu.

(5) Toistuvasti radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa käytetty ajoneuvo ja varusteet on säännöllisesti tarkastettava kontaminaation toteamiseksi. Tarkastusten taajuuden määrää kontaminoitumisen todennäköisyys ja kuljetettavien radioaktiivisten aineiden määrä.

(6) Ellei jäljempänä kohdassa (7) ole muuta määrätty, kaikki ajoneuvot, varusteet tai niiden osat, jotka ovat kontaminoituneet radioaktiivisia aineita kuljetettaessa niin, että taulukossa IV määritellyt rajat ylittyvät tai joiden ulkopinnalla annosnopeus ylittää 5 ìSv/h (0,5 mrem/h), on asiantuntijan mahdollisimman nopeasti puhdistettava. Niitä ei saa ottaa käyttöön ellei irtoava radioaktiivinen kontaminaatio alita taulukossa IV määriteltyjä arvoja ja ellei pinnoilla olevasta irtoamattomasta kontaminaatiosta aiheutuva säteilyn annosnopeus puhdistuksen jälkeen ole pienempi kuin 5 ìSv/h (0,5 mrem/h).

(7) Edellä kohdissa (2) ja (6) olevat määräykset eivät koske vähäisen ominaisaktiivisuuden aineiden eikä pintakontaminoituneiden esineiden kuljettamiseen käytettävien päällyspakkauksien, konttien tai ajoneuvojen sisäpintoja näiden ollessa yksinkäytössä, niin kauan kun nämä ovat tässä yksinkäytössä.

Peruskolleja koskevat vaatimukset ja valvonta

3713 (1) Peruskolleihin sovelletaan vain seuraavia määräyksiä:

(a) Osissa II, III ja V vain määräyksiä, jotka on annettu:

(i) tämän reunanumeron kohdissa (2) (6), soveltuvin osin, ja reunanumerossa 3770 sekä

(ii) kaikkia pakkauksia ja kolleja koskevissa yleisissä määräyksissä reunanumerossa 3732

(b) Jos peruskolli sisältää fissioituvia aineita, reunanumeron 3703 määräyksiä.

(c) Reunanumeron 2705 (1) määräystä.

3713

(jatk.) (2) Säteilyn annosnopeus ei peruskollin ulkopinnan missään kohdassa saa ylittää arvoa 5 ìSv/h (0,5 mrem/h).

(3) Irtoava radioaktiivinen saaste ei peruskollin millään ulkopinnalla saa ylittää taulukossa IV annettuja arvoja.

(4) Radioaktiivinen aine, joka on kojeessa, valmisteessa tai sen rakenneosassa ja jonka aktiivisuus ei ylitä taulukon V toisessa ja kolmannessa sarakkeessa kojeelle ja valmisteelle ja vastaavasti kollille annettuja rajoja, voidaan kuljettaa peruskollissa edellyttäen, että:

(a) annosnopeus 10 cm etäisyydellä minkään pakkaamattoman kojeen tai valmisteen ulkopinnasta, mistä kohdasta tahansa ei ylitä arvoa 0,1 mSv/h (10 mrem/h) ja että

(b) jokaisessa kojeessa tai valmisteessa (lukuunottamatta kelloja ja kojeita, joissa on loisteväriä) on merkintä "Radioactive"

>TAULUKON PAIKKA>

Huom: Radionuklidien seoksille katso reunanumero 3701 (3) (5)

(5) Radioaktiivinen aine, joka on muussa kuin edellä kohdassa (4) määritellyssä muodossa ja jonka aktiivisuus ei ylitä taulukon V neljännessä sarakkeessa annettua rajaa, voidaan kuljettaa peruskollissa edellyttäen, että:

(a) sisältö pysyy kollissa normaaleissa kuljetusolosuhteissa ja että

(b) kollissa on sisäpuolella merkintä "Radioactive" sillä tavalla, että varoitus radioaktiivisen aineen läsnäolosta näkyy kollia avattaessa

(6) Valmiste, jossa ainoana radioaktiivisena aineena on säteilyttämätön luonnonuraani, säteilyttämätön köyhdytetty uraani tai säteilyttämätön luonnontorium, saadaan kuljettaa peruskollissa edellyttäen, että uraanin tai toriumin ulkopinta on ympäröity inaktiivisella metallisuojuksella tai muulla vastaavalla aineella.

Vaatimukset ja valvonta kuljetettaessa vähäisen ominaisaktiivisuuden aineita (LSA) ja pintakontaminoituneita esineitä (SCO) teollisuuskolleissa tai pakkaamattomana

3714 (1) LSA-aineiden tai SCO-esineiden määrä yhdessä teollisuuskollissa (IP-1, IP-2 tai IP-3) tai kappale tai kappaleiden joukko on rajoitettava siten, että annosnopeus 3 m etäisyydellä suojaamattomasta sisällöstä tai yksittäisestä kappaleesta tai kappaleiden joukosta ei ylitä arvoa 10 mSv/h (1 000 mrem/h)

(2) LSA-aineen tai SCO-esineen, joka on tai joka sisältää fissioituvaa ainetta, on täytettävä reunanumeroiden 2714 (2) ja (3) ja 3741 soveltuvat määräykset.

3714

(jatk.) (3) LSA-aineita ja SCO-esineitä sisältäviin kolleihin, säiliöt tai kontit mukaanluettuina, sovelletaan reunanumeron 3712 (1) ja (2) määräyksiä.

(4) Ryhmän LSA-I aineita ja ryhmän SCO-I esineitä saa kuljettaa pakkaamattomana seuraavin ehdoin:

(a) Kaikki pakkaamattomat aineet luonnon radionuklideja sisältäviä malmeja lukuunottamatta on kuljetettava siten, että normaaleissa kuljetusolosuhteissa sisältö ei pääse vuotamaan ajoneuvosta ja että suojaus ei heikkene.

(b) Jokaisen ajoneuvon on oltava yksinkäytössä paitsi, jos siinä kuljetetaan SCO-I esineitä, joiden luoksepäästävillä ja luoksepääsemättömillä pinnoilla kontaminaatio on enintään kymmenen kertaa reunanumerossa 2700 (2) määriteltyjä sallittuja arvoja suurempi.

(c) Jos on oletettavissa, että SCO-I-esineissä luoksepääsemättömillä pinnoilla oleva irtoava kontaminaatio ylittää reunanumerossa 2700 (2) määritellyt arvot, on varmistettava, ettei radioaktiivista ainetta pääse ajoneuvoon.

(5) LSA-aineet ja SCO-esineet on, ellei edellä kohdassa (4) ole muuta määrätty, pakattava taulukossa VI määriteltyihin kollityyppeihin siten, että normaaleissa kuljetusolosuhteissa sisältö ei pääse ulos eikä pakkauksen muodostama suojaus heikkene. Ryhmiin LSA-II ja LSA-III kuuluvia aineita ja SCO-II-esineitä ei saa kuljettaa pakkaamattomana.

>TAULUKON PAIKKA>

(6) LSA-aineiden ja SCO-esineiden kokonaisaktiivisuus ei yhdessä ajoneuvossa saa ylittää taulukon VII raja-arvoja.

>TAULUKON PAIKKA>

Kuljetusindeksin (TI) määritys

3715 (1) Säteilyn annosnopeuteen perustuva kollin, päällyspakkauksen, säiliön, kontin tai pakkaamattoman LSA-I tai SCO-I kuljetusindeksi (TI) saadaan seuraavasti:

(a) Mitataan suurin annosnopeus 1 metrin etäisyydellä kollin, päällyspakkauksen, säiliön, kontin tai pakkaamattoman LSA-I tai SCO-I ulkopinnasta. Kun annosnopeuden yksikkönä käytetään millisievertiä tunnissa (mSv/h), on saatu lukuarvo kerrottava luvulla 100. Kun annosnopeuden yksikkönä on milliremiä tunnissa (mrem/h), ei saatua lukuarvoa muuteta.

Uraani- ja toriummalmeille ja niiden rikasteille voidaan suurimman annosnopeuden arvoksi missä hyvänsä kohdassa 1 metrin etäisyydellä kuorman ulkopinnasta antaa seuraavat arvot:

0,4 mSv/h (40 mrem/h) uraani- ja toriummalmeille ja niiden fysikaalisille rikasteille,

0,3 mSv/h (30 mrem/h) toriumin kemiallisille rikasteille,

0,02 mSv/h (2 mrem/h) uraanin kemiallisille rikasteille lukuunottamatta uraaniheksafluoridia.

(b) Säiliöille, konteille ja pakkaamattomille LSA-I ja SCO-I on edellä kohdan (a) mukaisesti saatu arvo kerrottava taulukosta VIII saatavalla kertoimella.

(c) Kohtien (a) ja (b) mukaisesti saatu lukuarvo on pyöristettävä ylöspäin ensimmäiseen desimaaliin (esim. 1,13 tulee 1,2), kuitenkin 0,05 tai sitä pienempi merkitään nollaksi.

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Kriittisyysturvallisuuteen perustuva kuljetusindeksi (TI) saadaan jakamalla luku 50 luvulla N, joka lasketaan reunanumerossa 3741 esitetyllä tavalla (ts. kuljetusindeksi = 50/N). Kriittisyysturvallisuuteen perustuva kuljetusindeksi voi olla nolla edellyttäen, että rajoittamaton lukumäärä kolleja on alikriittinen (ts. N on käytännössä ääretön).

(3) Jokaisen lähetyksen kuljetusindeksi on määritettävä taulukon IX mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Lisämääräykset päällyspakkauksille

3716 Päällyspakkauksiin sovelletaan seuraavia lisämääryksiä:

(a) Fissioituvia aineita sisältäviä kolleja, joiden kriittisyysvalvonnan kuljetusindeksi on nolla, ja fissioitumattomia radioaktiivisia aineita sisältäviä kolleja voidaan kuljetusta varten koota yhteen päällyspakkaukseen edellyttäen, että jokainen kolli täyttää tämän lisäyksen soveltuvat määräykset.

(b) Fissioituvia aineita sisältäviä kolleja, joiden kriittisyysvalvonnan kuljetusindeksi on suurempi kuin nolla, ei saa kuljettaa päällyspakkauksessa.

(c) Vain päällyspakkauksissa olevien kollien alkuperäinen lähettäjä saa käyttää välitöntä annosnopeuden mittausmenetelmää jäykän päällyspakkauksen kuljetusindeksin määrittämiseksi.

Kollien ja päällyspakkauksien kuljetusindeksin ja annosnopeuden raja-arvot

3717 (1) Yksittäisen kollin tai päällyspakkauksen kuljetusindeksi ei yksinkäytössä olevia lähetyksiä lukuunottamatta saa ylittää arvoa 10.

(2) Lukuunottamatta reunanumerossa 2713 (1) (a) määritellyin ehdoin yksinkäytössä kuljetettavia kolleja tai päällyspakkauksia annosnopeus ei missään kohdassa millään kollin tai päällyspakkauksen ulkopinnalla saa ylittää arvoa 2 mSv/h (200 mrem/h).

(3) Annosnopeus ei missään kohdassa yksinkäytössä kuljetettavan kollin ulkopinnalla saa ylittää arvoa 10 mSv/h (1 000 mrem/h).

Luokat

3718 Kollit ja päällyspakkaukset kuuluvat joko luokkaan I-VALKOINEN, II-KELTAINEN tai III-KELTAINEN taulukoissa X ja XI määriteltyjen ehtojen ja seuraavien kohtien mukaisesti:

(a) Kollin luokkaa määritettäessä on otettava huomioon sekä kuljetusindeksi että annosnopeus pinnalla. Jos kuljetusindeksi täyttää yhden luokan mutta annosnopeus jonkin toisen luokan ehdot, on kolli merkittävä näistä kahdesta luokasta korkeampaan. Tällöin luokkaa I-VALKOINEN pidetään alimpana luokkana;

(b) Kuljetusindeksi määritetään reunanumerossa 3715 määrätyllä menetelmällä ja ottamalla huomioon reunanumeron 3716 (c) mukainen rajoitus;

(c) Jos kuljetusindeksi on suurempi kuin 10, on kolli tai päällyspakkaus kuljetettava yksinkäytössä;

(d) Jos annosnopeus pinnalla on suurempi kuin 2 mSv/h (200 mrem/h), on kolli tai päällyspakkaus kuljetettava yksinkäytössä ja reunanumeron 2713 (1) (a) määräyksien mukaisesti;

(e) Erityisjärjestelyin kuljetettava kolli kuuluu luokkaan III-KELTAINEN;

(f) Erityisjärjestelyin kuljetettavia kolleja sisältävä päällyspakkaus kuuluu luokkaan III-KELTAINEN.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle

3719 (1) Jos kollille vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä on lähettäjän varmistettava ennen kollin ensimmäistä lähettämistä, että jokaisen kauttakulkumaan sekä kohdemaan toimivaltaisille viranomaisille on toimitettu jäljennös jokaisesta asiaankuuluvasta, tätä kollimallia koskevasta, toimivaltaisen viranomaisen antamasta hyväksymistodistuksesta. Lähettäjän ei tarvitse odottaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistusta eikä toimivaltaisen viranomaisen tarvitse vahvistaa vastaanottaneensa hyväksymistodistusta.

(2) Lähettäjän on ilmoitettava jokaisen kauttakulkumaan sekä kohdemaan toimivaltaisille viranomaisille jokaisesta alla kohdissa (a), (b) tai (c) luetellusta lähetyksestä. Tämän ilmoituksen on oltava jokaisella toimivaltaisella viranomaisella ennenkuin kuljetus alkaa ja, mikäli mahdollista vähintään 7 päivää etukäteen.

(a) B(U)-tyypin kollit, joiden sisältämän radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi kuin 3 × 103 A1 tai 3 × 103 A2 tai 1 000 TBq (20 kCi), pienempi arvo on määräävä;

(b) B(M)-tyypin kollit;

(c) Kuljetus erityisjärjestelyin.

(3) Ilmoituksen tulee sisältää:

(a) Riittävät tiedot kollin tunnistamiseksi mukaan lukien hyväksymistodistuksen numero ja siinä määritellyt tunnukset;

(b) Lähetyspäivää, arvioitua saapumispäivää ja suunniteltua kuljetusreittiä koskevat tiedot;

(c) Radioaktiivisen aineen tai nuklidin nimi;

(d) Selostus radioaktiivisen aineen fysikaalisesta tilasta tai kemiallisesta muodosta tai ilmoitus, että aine on erityismuodossa, ja

(e) Radioaktiivisen sisällön suurin aktiivisuus kuljetuksen aikana yksikkönä becquerel (Bq) [ja haluttaessa curie (Ci)] tai sen sopiva SI kerrannaisyksikkö [katso reunanumero 2001 (1)]. Fissioituville aineille voidaan aktiivisuuden asemesta käyttää kokonaismassaa yksikkönä gramma (g) tai sen kerrannaisyksikkö.

(4) Lähettäjän ei tarvitse toimittaa erillistä ilmoitusta, jos vaadittavat tiedot on annettu kuljetuksen hyväksymishakemuksessa. Ks. reunanumero 3757 (3).

Hyväksymistodistusten ja toimintaohjeiden hallussapito

Lähettäjällä on oltava jäljennös jokaisesta tämän lisäyksen osassa III määrätystä hyväksymistodistuksesta ja jäljennökset kollin sulkemisohjeista ja muista lähettämisen valmisteluista ennen hyväksymistodistusten määräysten mukaista kuljettamista.

3720-

3729

Osa III

Radioaktiivisia aineita, pakkauksia ja kolleja koskevat määräykset ja koemenetelmät

Huom: Osan III määräykset ovat samat kuin IAEA:n "Määräykset radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta" vuoden 1985 painoksessa ja vuoden 1988 lisäyksessä. Reunanumeroissa 3730 3742 olevat kohtien numerot ovat vuoden 1985 painoksen mukaiset.

3730 Määräykset LSA-III aineille

kohta 501

3731 Määräykset radioaktiiviselle aineelle erityismuodossa

kohdat 502 504

3732 Yleiset määräykset kaikille pakkauksille ja kolleille

kohdat 505 514

3733 Määräykset 1-tyypin teollisuuskolleille (IP-1)

kohta 518

3734 Lisämääräykset 2-tyypin teollisuuskolleille (IP-2)

kohta 519

3735 Lisämääräykset 3-tyypin teollisuuskolleille (IP-3)

kohta 520

3736 Vaihtoehtoiset määräykset säiliöille ja konteille IP-2-ja IP-3-kolleiksi luokittelua varten

kohdat 521 523

3737 Määräykset A-tyypin kolleille

kohdat 524 540

3738 Määräykset B-tyypin kolleille

kohdat 541 548

3739 Määräykset B(U)-tyypin kolleille

kohdat 549 556

3740 Määräykset B(M)-tyypin kolleille

kohdat 557 558

3741 Määräykset fissioituvien aineiden kolleille

kohdat 559 568

3742 Koemenetelmät

kohdat 601 633

3743-

3749

Osa IV

Hyväksyntä ja hallinnolliset määräykset

Huom: Kun osan IV määräykset ovat samat kuin IAEA:n "Määräykset radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta" vuoden 1985 painoksessa (täydennettynä 1990) ovat reunanumeroissa 3761 3764 olevat kohtien numerot vuoden 1985 painoksen mukaiset.

Yleistä

3750 Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyminen vaaditaan seuraavissa tapauksissa:

(a) Radioaktiivinen aine erityismuodossa (katso reunanumero 3751);

(b) Kaikki fissioituvien aineiden kollit (katso reunanumerot 3754 ja 3755);

3750

(jatk.) (c) B-tyypin kollit tyyppi B(U) ja tyyppi B(M) (katso reunanumerot 3752, 3753 ja 3755);

(d) Erityisjärjestelyt (katso reunanumero 3758);

(e) Tietyt kuljetukset (katso reunanumero 3757);

(f) Luettelosta puuttuvien A1- ja A2-arvojen laskeminen [katso reunanumero 3701 (1)].

Erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen hyväksyntä

3751 (1) Erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen mallille vaaditaan yksipuolinen hyväksyntä. Hyväksymishakemuksen tulee sisältää:

(a) Tarkka kuvaus radioaktiivisesta aineesta tai kapselin ollessa kyseessä, sen sisällöstä, erityisesti fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta;

(b) Kapselimallin tarkka kuvaus;

(c) Suoritettujen kokeiden selostus ja niidet tulokset tai laskelmat, jotka osoittavat, että radioaktiivinen aine täyttää vaatimukset tai muu näyttö siitä, että radioaktiivinen aine erityismuodossa vastaa tämän lisäyksen asianomaisia määräyksiä; ja

(d) Selvitys laadunvarmistusohjelmasta.

(2) Toimivaltainen viranomainen antaa hyväksymistodistuksen, jossa vahvistetaan, että hyväksytty malli täyttää erityismuodossa olevaa radioaktiivista ainetta koskevat määräykset ja antaa tälle rakennemallille tunnuksen. Hyväksymistodistuksessa määritellään yksityiskohtaisesti erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine.

Kollimallien hyväksyntä

B(U)-tyypin kollimallien hyväksyminen

3752 (1) Jokainen B(U)-tyypin kollimalli, jonka alkuperämaa on jäsenvaltio, on tämän maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttävä. Ellei maa, jossa kolli on suunniteltu, ole jäsenvaltio, on kuljetus mahdollinen edellyttäen, että:

(a) tämä maa on toimittanut hyväksymistodistuksen, jossa todistetaan, että kolli täyttää tämän direktiivin tekniset määräykset ja että toimivaltaisen viranomainen ensimmäisessä jäsenvaltiossa, jonne lähetys saapuu, on varmentanut tämän todistuksen, tai

(b) ellei hyväksymistodistusta ole toimitettu, kollimallin on hyväksynyt toimivaltainen viranomainen ensimmäisessä jäsenvaltiossa, jonne lähetys saapuu.

Jokaiselle fissioituville aineille tarkoitetulle B(U)-tyypin kollimallille, johon sovelletaan myös reunanumeron 3741 määräyksiä, vaaditaan monenkeskinen hyväksyntä.

(2) Hyväksymishakemuksen tulee sisältää:

(a) Radioaktiivisen sisällön tarkka kuvaus, erityisesti sen fysikaalinen tila ja kemiallinen muoto ja säteilyn laji;

(b) Kollimallin tarkka kuvaus mukaan luettuina täydelliset rakennepiirustukset, materiaaliluettelot ja valmistusmenetelmät;

(c) Selostus tehdyistä kokeista ja niiden tulokset tai laskelmiin tai muuhun aineistoon perustuva selvitys siitä, että kollimalli täyttää sovellettavat määräykset;

(d) Pakkauksen käyttöä varten ehdotetut käyttö- ja kunnossapito-ohjeet;

(e) Jos kolli on suunniteltu siten että sen suurin normaali käyttöpaine on yli 100 kPa (1,0 bar), on hakemuksessa erityisesti selostettava tiiviysjärjestelmän materiaalit, niiden ominaisuudet, koekappaleiden ottaminen ja tehdyt kokeet;

3752

(jatk.) (f) Jos suunniteltu sisältö on säteilytettyä ydinpolttoainetta, on hakijan esitettävä ja perusteltava jokainen turvallisuusanalyysissä tehty polttoaineen ominaisuuksiin liittyvä oletus;

(g) Kaikki erityiset kuormausmääräykset, jotka ovat välttämättömät turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi kollista; on otettava huomioon käytettävä kuljetusmuoto ja ajoneuvo tai konttityyppi;

(h) Monistettavissa oleva, kooltaan enintään 21 cm x 30 cm oleva kuva kollista ja

(i) Selvitys laadunvarmistusohjelmasta.

(3) Toimivaltainen viranomainen antaa hyväksymistodistuksen, jossa vahvistetaan, että rakennemalli vastaa B(U)-tyypin kolleille annettuja määräyksiä.

B(M)-tyypin kollimallien hyväksyminen

3753 (1) Jokaiselle B(M)-tyypin kollimallille, mukaan luettuina fissioituvien aineiden kollit, joihin sovelletaan myös reunanumeron 3754 määräyksiä, vaaditaan monenkeskinen hyväksyntä.

(2) B(M)-tyypin kollimallin hyväksymishakemukseen tulee sisältyä reunanumeron 3752 (2) mukaisten B(U)-tyypin kolleista vaadittujen tietojen lisäksi:

(a) Luettelo reunanumeroissa 3738 ja 3739 määritellyistä B(U)-tyypin kolleja koskevista vaatimuksista, joita kolli ei täytä;

(b) Kaikki ehdotetut lisätoimenpiteet kuljetuksen aikana, joita ei erityisesti ole edellytetty tässä lisäyksessä, mutta jotka ovat välttämättömiä kollin turvallisuuden varmistamiseksi tai edellä lueteltujen puutteiden korvaamiseksi kuten lämpötilan ja paineen mittaus tai säännöllinen kaasunpoisto ottaen huomioon odottamattoman myöhästymisen mahdollisuus;

(c) Yksityiskohtaiset tiedot kaikista kuljetusmuotoa koskevista rajoituksista ja erityisistä kuormaus-, kuljetus-, purkamis- tai käsittelyohjeista ja

(d) Ympäristöolosuhteiden maksimi- ja minimiarvot (lämpötila, auringonsäteily), jotka ovat odotettavissa kuljetuksen aikana ja jotka on otettu suunnittelussa huomioon.

(3) Toimivaltainen viranomainen antaa hyväksymistodistuksen, jossa vahvistetaan, että rakennemalli täyttää B(M)-tyypin kolleille annetut määräykset.

Fissioituvien aineiden kollimallien hyväksyntä

3754 (1) Jokaiselle fissioituvien aineiden kollimallille vaaditaan monenkeskinen hyväksyntä.

(2) Hyväksymishakemuksen tulee sisältää kaikki tarpeelliset tiedot osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että kolli täyttää reunanumeron 3741 määräykset ja selvitys laadunvarmistusohjelmasta.

(3) Toimivaltainen viranomainen antaa hyväksymistodistuksen, jossa vahvistetaan, että rakennemalli täyttää reunanumeron 3741 määräykset.

Siirtymävaiheen järjestelyt

3755 B(U) ja B(M)-tyypin kolleja ja pakkauksia, jotka sisältävät fissioituvaa ainetta ja jotka eivät ole tämän lisäyksen määräysten mukaisia, mutta joita voitiin käyttää luokkaa 7 vastaavien aineiden kuljetukseen ADR:n 31.12.1989 käyttöön tulleiden määräysten mukaan, saa edelleen käyttää näiden aineiden kuljetukseen seuraavilla ehdoilla:

(a) vaaditaan monenkeskinen hyväksyntä yksipuolisen hyväksynnän päättymisen jälkeen ja

(b) jokaiselle kollille on annettava reunanumeron 2705 (3) määräyksien mukainen sarjanumero, joka on merkittävä kollin ulkopintaan.

3755

(jatk.) Kollimallien muutoksien tai hyväksytyn radioaktiivisen sisällön laatua tai määrää koskevien muutoksien, jotka toimivaltaisen viranomaisen mukaan voivat oleellisesti vaikuttaa turvallisuuteen, on täytettävä tämän lisäyksen määräykset.

Sarjanumeroiden ilmoittaminen ja rekisteröinti

3756 Kollimallin hyväksyneen alkuperämaan toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava jokaisen reunanumeroiden 3752, 3753 (1), 3754 (1) ja 3755 perusteella hyväksytyn mallin mukaisesti valmistetun pakkauksen sarjanumero. Toimivaltainen viranomainen pitää luetteloa näistä sarjanumeroista.

Kuljetusten hyväksyntä

3757 (1) Lukuunottamatta alla kohdassa (2) mainittua, monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan:

(a) Kuljetettaessa B(M)-tyypin kolleja, joissa on sallittu ajoittainen valvottu kaasunpäästö;

(b) Kuljetettaessa B(M)-tyypin kolleja, joiden radioaktiivisen sisällön aktiivisuus on suurempi kuin 3 × 103 A1 tai 3 × 103 A2, riippuen tapauksesta tai 1 000 TBq (20 kCi), pienin näistä arvoista on määräävä;

(c) Kuljetettaessa fissioituvia aineita sisältäviä kolleja, jos yksittäisten kollien kuljetusindeksien summa ylittää arvon 50 reunanumerossa 2712 (4) määritellyllä tavalla.

(2) Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä kuljetuksen maahansa tai maansa läpi ilman erillistä kuljetuksen hyväksymistodistusta erityisehdolla kollimallin hyväksymisen yhteydessä (ks reunanumero 3759).

(3) Kuljetuksen hyväksymishakemuksen tulee sisältää:

(a) Kuljetusajanjakso, jolle hyväksymistä haetaan;

(b) Radioaktiivinen sisältö, suunnitellut kuljetusmuodot, ajoneuvotyyppi ja todennäköinen tai ehdotettu reitti ja

(c) Yksityiskohtaiset tiedot, miten toteutetaan erityiset varotoimet ja reunanumeroiden 3752 (3), 3753 (3) ja 3754 (3) mukaisesti annetussa kollimallin hyväksymistodistuksessa määritellyt erityiset hallinnolliset ja toiminnalliset valvontatoimet.

(4) Kuljetuksen hyväksymisestä toimivaltainen viranomainen antaa hyväksymistodistuksen.

Erityisjärjestelyin tapahtuvien kuljetusten hyväksyntä

3758 (1) Jokaiselle erityisjärjestelyin tapahtuvalle lähetykselle vaaditaan monenkeskinen hyväksyntä.

(2) Erityisjärjestelyin tapahtuvan lähetyksen hyväksymishakemuksen tulee sisältää kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että turvallisuus kuljetuksen aikana on vähintään sama, joka saavutettaisiin, jos kaikki tämän lisäyksen asiaankuuluvat määräykset olisi täytetty. Hakemuksen tulee sisältää:

(a) selvitys siitä, missä suhteessa ja mistä syistä lähetys ei voi täysin vastata asiaankuuluvia määräyksiä ja

(b) selvitys erityisistä varotoimista tai erityisistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka on tehtävä kuljetuksen aikana tämän lisäyksen asiaankuuluvista määräyksistä poikkeamisen korvaamiseksi.

(3) Toimivaltainen viranomainen antaa hyväksymistodistuksen erityisjärjestelyjen hyväksymisestä.

Toimivaltaisen viranomaisen antamat hyväksymistodistukset

3759 Hyväksymistodistuksia on neljä lajia: radioaktiivinen aine erityismuodossa, erityisjärjestelyt, kuljetus ja kollimalli. Kollimallin ja kuljetuksen hyväksymistodistukset voidaan yhdistää yhdeksi hyväksymistodistukseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen antamat tunnukset

3760 (1) Jokaisessa toimivaltaisen viranomaisen antamassa hyväksymistodistuksessa on tunnus. Tunnuksen yleinen muoto on seuraava:

Valtion kansallisuustunnus/numero/tyyppimerkintä:

(a) Valtion kansallisuustunnuksena käytetään Wienin tieliikennesopimuksen (1968) mukaista kansallisuustunnusta.

(b) Numeron antaa hyväksyvä toimivaltainen viranomainen. Numero on yksilöllinen tietylle mallille tai kuljetukselle. Kuljetuksen hyväksymistodistuksen tunnuksen tulee selvästi liittyä kollimallille hyväksymistodistuksessa annettuun tunnukseen.

(c) Hyväksymistodistuksen tyyppimerkintänä on käytettävä seuraavia tunnuksia allaolevassa järjestyksessä:

AF A-tyypin kollimalli fissioituvalle aineelle

B(U) B(U)-tyypin kollimalli (B(U)F fissioituvalle aineelle)

B(M) B(M)-tyypin kollimalli (B(M)F fissioituvalle aineelle)

IF Teollisuuskollimalli fissioituvalle aineelle

S Radioaktiivinen aine erityismuodossa

T Kuljetus

X Erityisjärjestelyt

(d) Lukuunottamatta reunanumeron 3755 määräyksissä tarkoitettuja hyväksymistodistuksia on kollimallien hyväksymistodistuksiin kollimallin tunnukseen lisättävä tunnus "-85" ().

(2) Näitä tunnuksia käytetään seuraavasti:

(a) Jokaisessa hyväksymistodistuksessa ja jokaisessa kollissa on oltava asianmukainen, edellä kohdan (1) mukaisesti koostuva tunnus, paitsi että kolleihin merkitään vain asianomaisen rakennemallin tunnus toisen kauttaviivan jälkeen ja tarvittaessa tunnus "-85" (), ts. kirjaimet "T" tai "X" eivät esiinny kollin tunnuksessa. Jos kollimallin ja kuljetuksen hyväksymistodistukset on yhdistetty, ei asianomaisia tunnuksia tarvitse toistaa. Esimerkiksi:

A/132/B(M)F-85: B(M)-tyypin kollimalli fissioituville aineille, monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan, 132 on Itävallan toimivaltaisen viranomaisen antama kollimallin numero (merkittävä sekä kolliin että kollimallin hyväksymistodistukseen);

A/132/B(M)F-85T: Kuljetuksen hyväksymistodistus kollille, jonka tunnus on edellä (tunnus merkitään vain hyväksymistodistukseen);

A/137/X-85: Erityisjärjestelyin tapahtuvan kuljetuksen hyväksymistodistus, Itävallan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 137 (merkitään vain hyväksymistodistukseen);

A/139/IF-85: Teollisuuskollimalli fissioituville aineille, Itävallan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 139 (merkittävä sekä kolliin että kollin hyväksymistodistukseen).

3760

(jatk.) (b) Jos monenkeskinen hyväksyntä saatetaan voimaan vahvistusmenettelyllä, käytetään vain mallin tai kuljetuksen alkuperämaan antamaa tunnusta. Jos monenkeskinen hyväksyntä saatetaan voimaan siten että peräkkäiset maat kukin antavat hyväksymistodistuksen, on kussakin hyväksymistodistuksessa oltava vain asianomaisen viranomaisen antama tunnus ja kollissa, jonka malli on näin hyväksytty, on oltava kaikki vastaavat tunnukset. Esimerkiksi:

A/132/B(M)F-85

CH/28/B(M)F-85

olisi sellaisen kollin tunnus, joka alunperin on hyväksytty Itävallassa ja sitten edelleen uudella hyväksymistodistuksella Sveitsissä. Samalla tavalla lisätunnukset tulevat kolliin.

(c) Hyväksymistodistuksen uudistaminen osoitetaan tunnuksen jälkeen sulkeissa olevalla merkinnällä. Esimerkiksi A/132/B(M)F-85 (Rev.2) tarkoittaa Itävallassa hyväksytyn kollimallin hyväksymistodistuksen toista uudistamista tai A/132/B(M)F-85 (Rev.0) Itävallassa hyväksytyn kollimallin alkuperäistodistusta. Alkuperäistodistuksissa sulkumerkintä on vapaavalintainen ja muitakin ilmaisuja kuten "alkuperäistodistus" voidaan käyttää merkinnän "Rev. 0" asemasta. Uudistusta osoittavan numeron saa antaa vain maa, joka on antanut vastaavan alkuperäisen hyväksymistodistuksen.

(d) Muita esimerkiksi kansallisten vaatimusten edellyttämiä merkintöjä voidaan lisätä sulkeisiin tunnuksen jälkeen, esimerkiksi A/132/B(M)F-85 (SP503).

(e) Pakkauksen tunnusmerkintää ei välttämättä tarvitse muuttaa hyväksymistodistuksen jokaisen uudistamisen yhteydessä. Tunnusmerkinnän muutos on tehtävä vain sellaisissa tapauksissa, joissa kollimallin hyväksymistodistuksen uudistaminen aiheuttaa muutoksen toisen kauttaviivan jälkeisessä kollimallin kirjaintunnuksessa.

Hyväksymistodistusten sisältö

(katso huomautusta tämän osan johdannossa)

3761 Erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen hyväksymistodistukset

kohta 726

3762 Erityisjärjestelyjen hyväksymistodistukset

kohta 727

3763 Kuljetusten hyväksymistodistukset

kohta 728

3764 Kollimallien hyväksymistodistukset

kohta 729

Hyväksymistodistusten vahvistusmenettely

3765 Monenkeskinen hyväksyntä saavutetaan vahvistamalla kollimallin tai kuljetuksen alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksymistodistus. Vahvistaminen tapahtuu siten, että kuljetuksen kauttakulku- tai kohdemaan toimivaltainen viranomainen tekee alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antamaan alkuperäistodistukseen vahvistusmerkinnän tai antaa erillisen todistuksen, liitteen, lisäyksen tms. vahvistuksen.

Laadunvarmistusohjelman yleiset määräykset

3766 On laadittava laadunvarmistusohjelmat kaikkien kollien suunnittelua, valmistusta, testausta, asiakirja-aineistoa, käyttöä, kunnossapitoa ja tarkastusta varten sekä kuljetukseen ja välivarastointiin liittyviä tapahtumia varten tämän liitteen asianomaisten määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Mikäli kollimallille tai kuljetukselle vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, on sellaisessa hyväksynnässä otettava huomioon laadunvarmistusohjelman kattavuus. Todistusaineisto, joka osoittaa, että suunnitteluvaatimukset on täydellisesti toteutettu, on oltava toimivaltaisen viranomaisen saatavilla. Kollimallin valmistajan, lähettäjän tai käyttäjän on tarjottava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuudet pakkauksen tarkastamiseen valmistuksen ja käytön aikana ja osoitettava että:

(a) pakkauksen valmistamiseen käytetyt valmistusmenetelmät ja materiaalit vastaavat hyväksyttyjä suunnitteluvaatimuksia ja että;

(b) kaikki hyväksytyn kollimallin mukaisesti valmistetut pakkaukset tarkastetaan säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa korjataan ja pidetään hyvässä kunnossa niin, että ne jatkuvasti myös toistuvasti käytettyinä täyttävät kaikki asiaankuuluvat määräykset ja vaatimukset.

3767-

3769

Osa V

Radioaktiiviset aineet, joilla on muita vaarallisia ominaisuuksia

3770 (1) Muita vaarallisia ominaisuuksia omaavat radioaktiiviset aineet on pakattava:

(a) luokan 7 määräyksien mukaisesti ja

(b) ellei niitä kuljeteta A-tyypin tai B-tyypin kollissa, myöskin vastaavan vaarallisten aineiden luokan määräysten mukaisesti.

(2) Pyroforiset radioaktiiviset aineet on pakattava A-tyypin tai B-tyypin kolleihin ja lisäksi ne on sopivalla tavalla tehtävä reaktiokyvyttömiksi.

(3) Peruskolleissa olevat, muita vaarallisia ominaisuuksia omaavat radioaktiiviset aineet, katso reunanumero 2002 (12) ja (13).

(4) Uraaniheksafluoridin pakkauksien suunnittelussa, valmistuksessa ja käytössä on noudatettava reunanumeron 3771 määräyksiä.

Uraaniheksafluoridin pakkaus- ja kuljetusmääräykset

3771 (1) Uraaniheksafluoridin pakkaukset on suunniteltava kuten paineastiat ja valmistettava sopivasta hiiliteräksestä tai muusta sopivasta seostetusta teräksestä.

(2) (a) Pakkaukset ja niiden käyttölaitteet on suunniteltava käytettäväksi vähintään lämpötila-alueella -40...+121 °C ja 1,4 MPa (14 bar) käyttöpaineessa.

(2) (b) Pakkaukset ja niiden käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on suunniteltava niin, että ne pysyvät tiiviinä ja ettei pysyvää muodonmuutosta tapahdu koestettaessa viiden minuutin ajan nesteenpaineella 2,8 MPa (28 bar).

(2) (c) Pakkaukset ja niiden rakenteelliset varusteet (jos ne on pysyvästi kiinnitetty pakkaukseen) on suunniteltava niin, että ne ilman pysyvää muodonmuutosta kestävät 150 kPa (1,5 bar) ulkoisen ylipaineen.

(2) (d) Pakkaukset ja niiden käyttölaitteet on suunniteltava pysymään niin tiiviinä, että kohdassa (4) (f) määriteltyä raja-arvoa ei ylitetä.

(2) (e) Ylipaineventtiilejä ei saa olla ja aukkoja on oltava mahdollisimman vähän.

(2) (f) Pakkaukset, joiden tilavuus on yli 450 l, ja niiden käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet (jos ne on pysyvästi kiinnitetty pakkaukseen) on suunniteltava niin, että ne pysyvät tiiviinä reunanumerossa 3742 määritellyssä pudotuskokeessa.

3771

(jatk.) (3) Valmistuksen jälkeen on paineenalaisten osien sisäpuoli puhdistettava sopivalla menetelmällä perusteellisesti rasvasta, öljystä, hilseestä, kuonasta ja muusta vieraasta aineesta.

(4) (a) Jokainen valmistettu pakkaus ja sen käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on joko yhdessä tai erikseen tarkastettava ennen käyttöönottoa ja määräajoin sen jälkeen. Tarkastukset on tehtävä ja kirjattava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla.

(2) (b) Käyttöönottotarkastukseen kuuluvat rakennetarkastus, lujuuskoe, tiiviyskoe, tilavuuden määritys vedellä ja käyttölaitteiden toiminnan luotettavuuden tarkastus.

(2) (c) Määräaikaistarkastuksiin kuuluvat visuaalinen tarkastus, lujuuskoe, tiiviyskoe ja käyttölaitteiden toiminnan luotettavuuden tarkastus. Määräaikaistarkastukset on tehtävä vähintään viiden vuoden välein. Pakkaukset, joita ei ole viiden vuoden aikana tarkastettu, on ennen kuljetusta tarkastettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ne saa täyttää vasta, kun täydellinen määräaikaistarkastus on suoritettu.

(2) (d) Rakennetarkastuksessa on todettava, että on noudatettu pakkausmallin suunnitteluperusteita ja valmistusohjelmaa.

(2) (e) Lujuuskoe ennen ensimmäistä käyttöönottoa tehdään vesipainekokeena 2,8 MPa (28 bar) sisäisellä paineella. Määräaikaistarkastuksissa voidaan käyttää muuta, ainetta rikkomatonta tarkastusmenetelmää, jonka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt.

(2) (f) Tiiviyskokeessa on käytettävä menetelmää, jolla vuodot tiiviysjärjestelmässä voidaan osoittaa herkkyydellä 0,1 Pa/s (10-6 bar/s).

(2) (g) Pakkauksien vetoisuus on määritettävä ± 0,25 % tarkkuudella, vertailulämpötila on 15 °C. Tilavuus on merkittävä kilpeen kohdan (6) mukaisesti.

(5) Uraaniheksafluoridille tarkoitetun kollimallin alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, että kollimalli täyttää tämän reunanumeron vaatimukset ja annettava hyväksymistodistus. Poikkeuksena ovat alle 10 kg uraaniheksafluoridia tarkoitetut pakkaukset. Tämä hyväksyntä voi olla osa B-tyypin kollin hyväksyntää ja/tai fissioituvien aineiden kollin hyväksyntää tämän lisäyksen osan IV mukaisesti.

(6) Jokaiseen pakkaukseen on helposti luoksepäästävään kohtaan kestävällä tavalla kiinnitettävä syöpymätön metallikilpi. Kilven kiinnitystapa ei saa vaikuttaa pakkauksen lujuutta heikentävästi. Kilpeen on merkittävä vähintään alla luetellut tiedot meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä:

hyväksymisnumero;

valmistusnumero;

suurin käyttöpaine (ylipaine) 1,4 MPa (14 bar);

koepaine (ylipaine) 2,8 MPa (28 bar);

sisältö: uraaniheksafluoridia;

tilavuus litroina;

suurin sallittu määrä uraaniheksafluoridia;

omapaino;

käyttöönottotarkastuksen ja viimeksi suoritetun määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi);

tarkastuksen suorittaneen tarkastajan leima.

(7) (a) Uraaniheksafluoridin on kuljetettaessa oltava kiinteässä muodossa.

(2) (b) Täyttöaste saa olla enintään 95 % tilavuudesta 121 °C lämpötilassa.

(2) (c) Pakkauksien puhdistuksessa saa käyttää vain sopivaa menetelmää.

(2) (d) Korjauksien suorittaminen on sallittu vain kirjallisten suunnittelu- ja valmistusohjelmien mukaisesti. Korjausohjelmille vaaditaan toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntä.

3771

(jatk.) (e) Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset on kuljetuksen ja välivarastoinnin aikana suljettava yhtä tiiviisti kuin täydet.

(f) Huollossa on toimittava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti.

(8) Yhdysvaltojen standardin ANSI N/14.1-1982 () tai sitä vastaavan standardin mukaisesti valmistettuja pakkauksia voidaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella käyttää, jos näissä standardeissa määritellyt kokeet on suorittanut standardissa nimetty asiantuntija ja ne jatkossakin suoritetaan ja varmennetaan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella kohdan (4) (c) mukaisesti.

3772-

3799

LISÄYS A.8

3800-

3899 Varattu

LISÄYS A.9

1. Varoituslipukkeita koskevat määräykset

Huom: Kolleille, ks. myös reunanumero 2007.

3900 (1) Lipukkeiden 1, 1.4, 1.5, 1.6, 01, 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 05, 6.1, 6.2, 7A, 7B, 7C, 8 ja 9 tulee olla muodoltaan kärjelleen asetettuja neliöitä, joiden mitat ovat 100 × 100 mm. Lipukkeen ulkoreunassa on oltava 5 mm musta reuna. Mikäli kollin koko edellyttää, saa käyttää pienempiä lipukkeita edellyttäen, että ne ovat selvästi näkyviä [ks. myös reunanumero 2224 (6)]. Lipukkeen 7D ja muiden ajoneuvoihin kiinnitettävien lipukkeiden tai yli 3 m3 säiliöihin kiinnitettävien lipukkeiden tahi suurkonttiin kiinnitettävien lipukkeiden mittojen tulee olla vähintään 250 × 250 mm.

(2) Lipukkeiden 10, 11 ja 12 tulee olla suorakaiteen muotoisia standardikokoa A5 (148 × 210 mm). Mikäli kollin koko edellyttää, saa käyttää pienempiä lipukkeita edellyttäen, että ne ovat selvästi näkyviä.

(3) Vaaran laatu voidaan lisäksi ilmaista lippukkeen alaosaan tehdyllä numeromerkinnällä tai kirjaimin.

(4) Lipukkeissa olevien tekstien tulee olla helposti luettavia ja kestäviä.

3901 (1) Varoituslipukkeet on kiinnitettävä kolliin tai kiinteään säiliöön sopivalla tavalla ja sen on oltava selvästi nähtävissä. Ainoastaan kollin ulkopinnan muodon takia voidaan lipuke kiinnittää pahviseen tai muuhun sopivaan alustaan, joka on hyvin kiinnitettävä kolliin. Lipukkeiden asemesta saa tehdä myös vastaavat pysyvät varoitusmerkinnät.

(2) Lähettäjän tulee kiinnittää varoituslipukkeet.

(3) Vaarallisia aineita sisältävät kollit, kontit, säiliökontit ja astiayhdistelmät, joiden varoitusmerkintöjen on vastattava jonkin toisen kuljetusmuodon määräyksiä, mutta joiden kuljetusta edeltää tai seuraa maantiekuljetus, saadaan varustaa tämän direktiivin määräysten mukaisten varoituslipukkeiden lisäksi myös mainitun toisen kuljetusmuodon määräysten mukaisilla varoituslipukkeilla.

2. Varoituslipukkeiden selostus ja kuvat

3902 Luokkien 1...9 aineille ja esineille määrätyt varoituslipukkeet (ks. taulukkoa lopussa) tarkoittavat:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Siirtymäkauden määräykset

3903 Varoituslipukkeet, jotka 31 päivää joulukuuta 1987 saakka olivat yhdenmukaisia mallien no. 7A, 7B, 7C, 10, 11 ja 12 kanssa, saa käyttää varastojen loppuun saakka.

3904-

3999

Varoituslipukkeet

Selitykset, katso lisäys A.9 (reunanumero 3902)

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

(1) Vaarallisuusluokan numero ja yhteensopivuusryhmän kirjain.

(2) Yhteensopivuusryhmän kirjain.

(3) Mittasuhteet, ks. lipuke no. 1.

(4) Mittasuhteet, ks. lipuke no. 7A.

(5) Kolleihin kiinnitettävien lipukkeiden mittasuhteet voidan pienentää A7 (74 × 105 mm).

() Nämä ja muut yksityiskohdat ovat jokaisen luokan kappaleessa 2. B "Rahtikirjamerkinnät" tai luokan 7 lehdillä.

() Ks. reunanumero 2000 (5).

() Taulukko on esitetty sivuilla 10 ja 11.

() Reunanumeron 3396 määritelmän mukaisesti.

() Määräykset on julkaistu IMO:n (kansainvälinen merenkulkujärjestö) julkaisemassa IMDG-koodissa (kansainvälinen vaarallisten aineiden merikuljetuksia koskeva koodi) ja ICAO:n (kansainvälinen ilmailujärjestö) julkaisemassa ICAO-TI:ssä (tekniset ohjeet vaarallisten aaineiden turvallisesta kuljettamisesta ilmassa).

() Räjähteiden tunnusnumerot Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisun Suositus vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta mukaisesti (ks. reunanumero 2101, alaviite 1).

() 1. Koepaineet ovat vähintään yhtä suuria kuin aineiden höyrynpaineet 70 °C:ssa vähennettynä 100 kPa (1 bar). Koepaineen tulee olla kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar).

(1) 2. Fosgeenille aineluettelon kohta 3° (at) ja kloorisyaanille aineluettelon kohta 3° (ct), jotka aineet ovat erittäin myrkyllisiä kaasuja, koepaine on kuitenkin vähintään 2 MPa (20 bar).

(1) 3. Täyttöasteen maksimi arvot on määritelty seuraavasti: enimmäistäytöksen arvo kg/l = 0,93 kertaa nesteen (nestefaasin) tiheys 50 °C:ssa, jolloin kaasun (kaasufaasin) on oltava pysyvä alle 60 °C:n lämpötilassa.

() Liuottimen erottumiskoe: Koe tulee suorittaa 23 °C:ssa 100 ml mittalasissa. Mittalasin tulee olla tulpalla varustettu ja sen kokonaiskorkeuden tulee olla noin 25 cm sekä kalibrointiosan sisähalkaisijan noin 3 cm. Aineen tulee olla hyvin sekoitettu, siten että se muodostaa yhtenäisen homogeenisen seoksen. Mittalasi täytetään aineella 100 ml merkkiin asti, suljetaan tulpalla ja annetaan seistä 24 tuntia. Tämän jälkeen mitataan ylemmän erottuneen kerroksen korkeus ja lasketaan sen prosenttiosuus seoksen kokonaiskorkeudesta.

() Viskositeetin määrittäminen: Jos aine on ei-newtoninen neste tai jos viskositeettikuppimenetelmä muuten ei sovellu viskositeetin määritykseen, tulee käyttää muuttuvaan leikkausnopeuteen perustuvaa viskosimetriä aineen dynaamisen viskositeettikertoimen määrittämiseksi 23 °C:ssa useammilla leikkausnopeusarvoilla. Saaduista arvoista piirretään leikkausnopeuden suhteen käyrä, josta ekstrapoloimalla määritetään leikkausnopeutta 0 vastaava arvo. Tällä tavalla määritetty dynaaminen viskositeetti jaettuna tiheydellä antaa näennäisen kinemaattisen viskositeetin leikkausnopeuden ollessa lähes 0.

() Kansainvälinen turvallisia kontteja koskeva sopimus (International Convention for Safe Containers) (Geneve 1972), sellaisena kuin se on muutettuna, julkaisija International Maritime Organization (kansainvälinen merenkulkujärjestö), 4 Albert Embankment, London SE1 7SR.

() Teknisenä nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimityksiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen.

() Torjunta-aineen nimenä on käytettävä ISO Standardin 1750/1981 (ks. rn 2601) mukaista nimeä, mikäli aine on mainittu kyseisessä standardissa.

() Ks. "Suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta, Kokeet ja kriteerit", Osa I, Lisäys 1, ST/SG/AC.10/11 Rev. 1.

() Itsereaktiivisa aineita ei ole tällä hetkellä luokiteltu tähän kohtaan.

() Nimen sijasta voidaan ilmoittaa ryhmänimike, joka käsittää ryhmän ominaisuuksiltaan saman tyyppisiä aineita, jotka ovat samalla tavalla yhteensopivia astian ominaisuuksien kanssa.

() Nimen sisjasta voidaan ilmoittaa ryhmänimike, joka käsittää ryhmän ominaisuuksiltaan saman tyyppisiä aineita, jotka ovat samalla tavalla yhteensopivia astian ominaisuuksien kanssa.

() Mittayksiköt on ilmoitettava lukuarvojen jälkeen.

() Teknisenä nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen.

() Nimen sijasta voidaan ilmoittaa ryhmänimike, joka käsittää ryhmän ominaisuuksiltaan samantyyppisiä aineita, jotka ovat samalla tavalla yhteensopivia astian ominaisuuksien kanssa.

() Mittayksiköt on ilmoitettava lukuarvojen jälkeen.

() Tenisenä nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen.

() Ks. Yhdistyneiden Kansakuntien Suositus "UN Recommendations on the Transport of Dangerous Goods" (suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta), kohta 11.3.3.

() Ammoniumnitraattia sisältävät lannoitteet, joiden tunnusnumero on 2071 Yhdistyneiden Kansakuntien Suosituksessa, eivät ole tämän direktiivin määräysten alaisia. Ammoniumnitraattia sisältävien lannoitteiden, joiden YK-numero on 2072 Yhdistyneiden Kansakuntien Suosituksessa, kuljetus on kielletty.

() Teknisenä nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimityksiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen.

() Reunanumeron 2551 aineluettelon aineiden määrät, jotka eivät ole tämän liitteen tai liitteen B tämän luokan, määräysten alaisia, ks. reunanumero 2551a.

() Veden kanssa reagoivalla aineella tarkoitetaan aineita, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja.

() Teknisenä nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimityksiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen. Torjunta-aineen nimenä on käytettävä ISO Standardin 1750/1981 mukaista nimeä, mikäli aine on mainittu kyseisessä standardissa.

() Virukset, mikro-organismit ja organismit kuten myös niistä kontaminoituneet esineet on luokiteltava tähän luokkaan, jos ne täyttävät tämän luokan ehdot.

() Katso Maailman terveysjärjerstön (WHO) "Laboratory Biosafety Manual" (Laboratorion bioturvallisuuden käsikirja), 1983 painos, ja direktiivi 90/679/EEC Euroopan Yhteisön Virallinen Lehti, No. L 374 31.12.1990, sivu 1; riskiryhmät eivät ole samat kuin esim. lisäys A.5 mukaiset pakkausryhmät.

() Katso myös direktiivi 90/219/EEC, Euroopan Yhteisön Virallinen Lehti No. L 117 8.5.1990, sivu 1.

() Nämä määräykset sisältyvät esim. seuraaviin: direktiivi 91/628/EEC (Euroopan Yhteisön Virallinen Lehti No. L 340 11 joulukuuta 1992, sivu 17), ja Euroopan Neuvoston Suosituksiin (Ministeri Komitea) tiettyjen eläin lajien kuljettamiseksi.

() Biologisena nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimityksiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen.

() Luokan 7 vaatimukset perustuvat seuraaviin Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) periaatteisiin ja ehtoihin:

Regulation for the Safe Transport of Radioactive Material, Safety Series N:o 6, 1985 Edition (As Amended 1990), joka sisältää myös yleiset periaatteet säteilysuojaukselle.

Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material, Safety Series N:o 6 Supplement 1988. Seuraavat julkaisut sisältävät selventävää lisätietoa edellä mainittuihin IAEA:n julkaisuihin:

1. IAEA "Advisory Material for the IAEA Regulations for the Safe Transport of Radioactive Materials", (1985 Edition) Safety Series N:o 37, Third Edition (As Amended 1990).

2. IAEA "Explanatory Material for the IAEA Regulations for the Safe Transport of Radioactive Materials", (1985 Edition) Safety Series N:o 7, Second Edition (As Amended 1990).

3 IAEA Basic Safety Standards for the Radiation Protection, Safety Series N:o 9, 1982 Edition.

4. IAEA "Emergency Response Planing and Preparedness for Transport Accidents involving Radioactive Material", Safety Series N:o 87, 1988 Edition.

5 IAEA "Schedule of Requirements for the Transport of Specified Types of Material Radioactive Consignments" Safety Series N:o 80 (As Amended 1990).

() Selvyyden vuoksi annosnopeus voidaan myös ilmoittaa sulkeissa yksiköllä milliremiä tunnissa. Millisievert tai millirem eivät kaikissa tapauksissa ole oikeita yksiköitä säteilyannoksen ilmaisemiseen, tarkoituksenmukaisuussyistä käytetään kuitenkin yksinomaan näitä yksiköitä.

() "Erityisjärjestelyjä" ei pidä sekoittaa ADR:n Artiklan 4, kohdan 3 eikä reunanumeroiden 2010 ja 10 602 tarkoittamiin "erityisjärjestelyihin".

() Aine tai valmiste, joka täyttää luokan 8 kriteerit ja jonka pölyn ja sumun aiheuttama hengitysmyrkyllisyys (LC50) vastaa ryhmää (a) mutta jonka myrkyllisyys nautittuna tai ihon läpi imeytyneenä vastaa ryhmää (c) tai sitä vähäisempää myrkyllisyyttä on luokiteltava luokkaan 8.

() OECD Guidelines for Testing of Chemicals (Ohjeet kemikaalien testaukselle), Guideline 404, "Acute Dermal Irritation/Corrosion" (Akuutti ihon syöpyminen) (1992).

() Teknisenä nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimityksiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen.

() Reunanumeron 2901 aineiden tai esineiden määrät, jotka eivät ole tämän liitteen eivätkä liitteen B tämän luokan määräysten alaisia, ks. reunanumero 2901a.

() Recommendations on the Transport of Dangerous Goods, Tests and Criteria (Second edition), published by United Nations Organization under the symbol ST/SG/AC.10/11/Rev.1.

() Ks. erityisesti direktiivin 90/220/EEC osa C (Euroopan Yhteisön Virallinen Lehti, N:o 117, 8 toukokuuta 1990, sivut 18 20), jossa on esitetty Euroopan Yhteisön valtuutusmenettelytavat.

() Nämä määräykset sisältyvät esim. seuraaviin: Direktiivi 91/628/EEC (Euroopan Yhteisön Virallinen Lehti N:o L 340 11. joulukuuta 1991, sivu 17) ja Euroopan Neuvoston Suositukset (Ministeri Komitea) tiettyjen eläinlajien kuljettamiseksi.

() Teknisenä tai biologisena nimenä on käytettävä yleisesti tieteellisissä ja teknisissä käsikirjoissa, lehdissä ja teksteissä käytettäviä nimityksiä. Kauppanimiä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen. Pestisideille on käytettävä ISO 1750:1981 mukaista nimeä, mikäli se on mainittu ko. standardissa.

() The Institute of Petroleum, 61 New Cavendish Street, London, W1M 8AR.

() American Society for Testing and Materials, 1916 Race Street, Philadelphia 3 (Pa).

() Mikäli vettä valuu keon sivuilta on käytettävä lisäkostutusaineita. Käytettävät kostutusaineet eivät saa sisältää palavia ohenteitä ja kostutusliuoksessa olevien aktiivisten aineiden kokonaismäärä ei saa ylittää 1 %. Tämä neste voidaan lisätä keon harjalla olevaan koloon, jonka enimmäismitat ovat syvyys 3 mm ja halkaisija 5 mm.

() Silmukkakoko perustuu Tyler-seuloihin, joissa silmukoiden koko vaihtelee suhteessa verkon lankojen välisen etäisyyden neliöön.

() Suhteellista tiheyttä (d) käytetään tässä lisäyksessä ominaispainon synonyymina.

() Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallissustunnus.

() Korit ovat ulkopakkauksia, joiden sivut ovat osittain avoimia.

() Ks. ISO-standardi 2248.

() Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

() Suursäkki saadaan myös varustaa kuvalla, jossa esitetään suositellut nostomenetelmät. .

() Mittayksiköt on ilmoitettava lukuarvojen jälkeen.

() Tämä tunnus tarkoittaa, että kollimalli täyttää IAEA:n "Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material, Safety Series No. 6, 1985 Edition" määräykset.

() ANSI N 14.1.1982 julkaistu 1982 ja saatavissa American National Standard Institute:sta, 10430 Broadway, New York, NY 10018.

LIITTEEN B

Kuljetusvälineitä ja kuljetusta koskevat määräykset

SISÄLLYSLUETTELO (OSA II)

Reunanumerot Sivu

Liitteen suunnitelma 10 000 427

Muiden kansallisten ja kansainvälisten määräysten noudattaminen 10 001 427

Liitteen B määräysten soveltaminen 10 002 428

Osa I. Kaikkien luokkien vaarallisten aineiden kuljettamista koskevat yleiset määräykset

Yleistä Tämän liitteen soveltamisala (mukaanluettuna rajoitetut määrät)... 10 010 et seq. 429

Määritelmät... 10 014 et seq. 434

Osa 1 Kuljetustapa... 10 100 et seq. 435

Lähetystapa ja lähetysrajoitukset... 10 105 et seq. 435

Kokokuorma... 10 108 et seq. 436

Kuljettaminen irrallisena... 10 111 et seq. 436

Kuljettaminen konteissa... 10 118 et seq. 436

Kuljettaminen säiliössä... 10 121 et seq. 436

Osa 2 Kuljetusvälinettä ja sen varusteita koskevat erityismääräykset... 10 200 et seq. 437

Ajoneuvotyypit... 10 204 et seq. 437

Säiliöajoneuvot, irrotettavia säiliöitä kuljettavat ajoneuvot ja monisäiliöajoneuvot... 10 220 et seq. 437

Jarrut ... 10 221 et seq. 438

Sammuttimet... 10 240 et seq. 438

Sähkölaitteet... 10 251 et seq. 439

Muut varusteet... 10 260 et seq. 439

Tyypihyväksyntä... 10 281 439

Ajoneuvon hyväksyminen... 10 282 et seq. 440

Osa 3 Yleiset toimintaohjeet... 10 300 et seq. 440

Ajoneuvon miehitys... 10 311 et seq. 440

Erityinen kuljettajakoulutus... 10 315 et seq. 440

Ajoneuvojen valvonta... 10 321 et seq. 442

Matkustajien kuljetus... 10 325 et seq. 442

Sammutimien käyttö... 10 340 et seq. 442

Irrallisten valaisimien käyttö... 10 353 et seq. 442

Tyhjät säiliöt... 10 378 et seq. 443

Kuljetusyksikössä mukana pidettävät asiakirjat... 10 381 et seq. 443

Kirjalliset turvallisuusohjeet... 10 385 et seq. 443

Osa 4 Kuormausta, purkamista ja tavaran käsittelyä koskevat erityismääräykset...

10 400 et seq. 444

Kuljetettavan vaarallisen aineen määrän rajoittaminen... 10 401 et seq. 444

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot... 10 403 444

Konttia koskevat yhteenkuormauskiellot... 10 404 444

Yhteenkuormauskiellot konteissa olevien aineiden kanssa... 10 405 et seq. 444

Ajoneuvon puhdistus ennen kuormausta... 10 413 444

Tavaran käsittely ja kuormaus... 10 414 444

Ajoneuvon puhdistus purkamisen jälkeen... 10 415 445

Tupakanpolton kielto... 10 416 445

Staattiselta sähköltä suojaaminen... 10 417 et seq. 445

Vaarallisia aineita sisältävien konttien kuormaus ja purkaminen... 10 419 et seq. 445

Moottorin käyttäminen kuormauksen ja purkamisen aikana... 10 431 et seq. 445

Osa 5 Ajoneuvo liikenteessä... 10 500 et seq. 446

Ajoneuvon merkintä ja lipukkeet... 10 500 et seq. 446

Pysäköiminen yleensä... 10 503 et seq. 447

Pysäköiminen pimeän aikana tai huonon näkyvyyden vallitessa... 10 505 et seq. 447

Erityistä vaaraa aiheuttavan ajoneuvon pysäköiminen... 10 507 et seq. 447

Muut määräykset... 10 599 448

Osa 6 Siirtymäkauden määräykset, rajoitukset ja tiettyjen valtioiden erityismääräykset... 10 600 et seq. 448

Nopea menettelytapa koeluontoisten poikkeusten sallimiseksi... 10 602 et seq. 448

Osa II. 1-9 luokkien vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat erityismääräykset

1 luokka Räjähteet... 11 000 et seq. 449

2 luokka Puristetut, nesteytetyt tai paineen alaisina liuotetut kaasut... 21 000 et seq. 456

3 luokka Palavat nesteet ... 31 000 et seq. 459

4.1 luokka Helposti syttyvät kiinteät aineet... 41 000 et seq. 461

4.2 luokka Helposti itsestään syttyvät aineet... 42 000 et seq. 467

4.3 luokka Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja... 43 000 et seq. 469

5.1 luokka Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet... 51 000 et seq. 472

5.2 luokka Orgaaniset peroksidit... 52 000 et seq. 475

6.1 luokka Myrkylliset aineet... 61 000 et seq. 480

6.2 luokka Tartuntavaaralliset aineet... 62 000 et seq. 484

7 luokka Radioaktiiviset aineet... 71 000 et seq. 487

8 luokka Syövyttävät aineet... 81 000 et seq. 490

9 luokka Muut vaaralliset aineet ja esineet... 91 000 et seq. 493

Osa III. Liitteen B lisäykset

Lisäykset B.1 Säiliöitä koskevat määräykset

Yleiset määräykset lisäyksille B.1... 200 000 et seq. 497

Lisäys B.1a Kiinteitä ja irrotettavia säiliöitä ja monisäiliöajoneuvoja koskevat määräykset... 211 000 et seq. 497

Lisäys B.1b Säiliökontteja koskevat määräykset... 212 000 et seq. 539

Lisäys B.1c Kiinteitä ja irrotettavia lujitemuovisäiliöitä koskevat määräykset... 213 000 et seq. 579

Lisäys B.1d Hitsattuja kiinteitä säiliöitä, hitsattuja irrotettavia säiliöitä ja hitsattuja säiliökonttien säiliöitä, joille vaaditaan vähintään 1 mpa (10 bar) koepaine, sekä luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuja hitsattuja kiinteitä säiliöitä, hitsattuja irroitettavia säiliöitä ja hitsattuja säiliökonttien säiliöitä koskevat rakenneaine- ja rakennevaatimukset... 214 000 et seq. 593

Lisäys B.2 Vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen rakennetta koskevat yhdenmukaiset määräykset sisältäen tarvittavat määräykset niiden tyyppihyväksynnästä... 220 000 et seq. 596

Lisäys B.3 Todistus ajoneuvon hyväksymisestä määrättyjen vaarallisten aineiden kuljetukseen... 230 000 et seq. 609

Lisäys B.4 (Varattu)... 240 000 et seq. 610

Lisäys B.5 Luettelo aineista ja aineiden tunnusnumeroista... 250 000 et seq. 610

Lisäys B.6 Reunanumeron 10 315 (1) mukainen ajoluvan malli... 260 000 et seq. 711

Liitteen suunnitelma

10 000 (1) Tämä liite sisältää:

(a) Kaikkia luokkia koskevat yleiset määräykset (osa I);

(b) Luokkien 1 9 vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat erityismääräykset (osa II);

(c) Lisäykset ovat seuraavat:

Lisäys B.1a kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvot), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä koskevat määräykset;

Lisäys B.1b säiliökontteja koskevat määräykset;

Lisäys B.1c kiinteitä ja irrotettavia lujitemuovisäiliöitä koskevat määräykset;

Lisäys B.1d rakenneainetta ja rakennetta koskevat määräykset hitsatuille kiinteille säiliöille, hitsatuille irrotettaville säiliöille ja hitsatuille säiliökonttien säiliöille, joiden koepaine on vähintään 1MPa (10 bar) sekä edellä mainituille luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille;

Lisäys B.2 vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen rakennetta koskevat yhdenmukaiset määräykset sisältäen tarvittavat määräykset niiden tyyppihyväksynnästä;

Lisäys B.3 todistus ajoneuvon hyväksymisestä määrättyjen vaarallisten aineiden kuljetukseen;

Lisäys B.5 luettelo aineista ja aineiden tunnusnumeroista;

Lisäys B.6 kuljettajan koulutustodistusmalli.

(2) Osa I yleiset määräykset ja osa II erityismääräykset on jaettu seuraaviin osiin, joilla on seuraavat otsikot:

Yleistä Tämä osa kuvaa tämän liitteen soveltamisalan ja sisältää sallittuja poikkeuksia ja määritelmiä koskevat määräykset;

Osa 1 Kuljetustapa (tämä osa sisältää määräykset lähetystavasta, lähetysrajoituksista, kokokuormasta ja mahdollisuudet kuljettaa irtotavarana, kontissa tai säiliössä);

Osa 2 Kuljetusvälinettä ja sen varusteita koskevat erityismääräykset;

Osa 3 Yleiset toimintaohjeet;

Osa 4 Kuormausta, purkamista ja tavaran käsittelyä koskevat erityismääräykset (tämä osa sisältää myös yhteenkuormauskieltoja koskevat määräykset);

Osa 5 Ajoneuvon toimintaa koskevat erityismääräykset;

Osa 6 Siirtymäkauden määräykset, rajoitukset ja tiettyjen valtioiden erityismääräykset.

Muiden määräysten, kansallisten tai kansainvälisten, soveltaminen

10 001 (1) Kun tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo tämän direktiivin mukaista kuljetusta suorittaessaan otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, ovat tätä kuljetusvälinettä koskevat kansalliset tai kansainväliset vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset yksin voimassa kysymyksessä olevalla matkan osuudella.

(2) Kun tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo tämän direktiivin mukaista kuljetusta suorittaessaan on samalla kokonaan tai osittain kansainvälisten muiden kuin tiekuljetusta koskevien vaarallisten aineiden kuljetuksia säätelevien sopimusten, jotka määräysten nojalla laajentavat sopimuksen soveltamisalaa tiettyhin moottoriajoneuvoa koskeviin toimintoihin, ovat tätä kansainvälsitä sopimusta koskevat määräykset voimassa tällä matkan osuudella yhdessä tämän direktiivin määräysten kanssa. Direktiivin määräykset eivät saa olla yhteensopimattomia niiden kanssa; muut tämän direktiivin määräykset eivät koske kyseistä matkan osuutta.

Tämän liitteen osan I määräysten soveltaminen

10 002 Milloin osa II tai tämän liitteen lisäysten määräykset ovat ristiriidassa osan I määräysten kanssa, osan I määräyksiä ei sovelleta.

Kuitenkin

(a) reunanumeroissa 10 010 10 013 olevia määräyksiä on noudatettava ennen II osan erityismääräyksiä;

(b) reunanumerossa 10 403 olevia määräyksiä on noudatettava ennen osan II osassa 4 olevia yhteenkuormauskieltoja.

10 003-

10 009

OSA I

KAIKKIEN LUOKKIEN VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETTAMISTA KOSKEVAT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

(Katso kuitenkin reunanumero 10 002)

Yleistä

Tämän liitteen soveltamisala

10 010 Tämän liitteen määräykset eivät koske kuljetuksia, jotka täyttävät liitteen A reunanumeroissa 2201a, 2301a, 2401a, 2471a, 2501a, 2551a, 2601a, 2801a ja 2901a olevat ehdot (pakkaukset, massa jne).

10 011 Kuljetettaessa kolleissa seuraavassa taulukossa esitetyt määrät vaarallisia aineita yhdessä kuljetusyksikössä ei tarvitse soveltaa tämän liitteen määräyksiä, jotka koskevat:

kuljetusvälinettä ja sen varusteita koskevat erityismääräykset (kaikki osien I ja II osan 2 kohdat) lukuun ottamatta reunanumeroiden 10 240 (1) (a) ja 21 212 määräyksiä;

ajoneuvon miehitystä (I ja II osan reunanumerot XX 311);

kuljettajan erityiskoulutusta (reunanumero 10 315);

matkustajien kuljetusta (reunanumero 10 325);

kirjallisia turvallisuusohjeita (osien I ja II reunanumerot XX 385);

kuormaus- ja purkauspaikkoja (osan II reunanumerot XX 407); ja

ajoneuvoa liikenteessä koskevat erityismääräykset (kaikki I ja II osan 5 osat).

>TAULUKON PAIKKA>

10 011

(jatk.) Huom 1: Yllä olevan taulon suurimmat sallitut kokonaimassat edustavat vaaran tasoa, joka voidaan hyvin yksinkertaistettuna pitää samanarvoisena jokaisen luetellun aineen osalta. Tämä vaarataso ei saa ylittyä, vaikka kuormassa on useampi kuin yksi vaarallinen aine, joiden yhteenkuormaus ei ole kielletty.

Mikäli sama vaapaaraja-arvo koskee aineita, lasketaan massat yhteen ja kokonaismassa ei saa ylittää tätä arvoa. Mikäli kuitenkin eri vapaaraja-arvot koskevat aineita, lasketaan suurin sallittu kokonaismäärä seuraavasti:

Huom 1: (a) Taulukon jokaisella rivillä maittujen jokaisen aineen todellinen massa kerrotaan ylärivin otsikossa mainitulla kertoimella;

Huom 1: (b) Näin saadut luvut laksetaan yhteen ja summa ei saa ylittää 1 000.

Huom 1: Tähän numeroarvoon asti, erotus jaettuna toista ainetta koskevalla kertoimella antaa vapaarajan arvon, jota ei vielä ole ylitetty.

Esimerkki näistä laskelmista

>TAULUKON PAIKKA>

Koska tulojen summa on alle 1 000, tapaus antaa käytettäväksi olevaksi varaarajaksi 1 000 P 550 = 450, joka voidaan käyttää kuormattavaksi esimerkiksi luokan 2 kohdan 11° (a) kaasupulloilla (raja 333 kg) aina 450 : 3 = 150 kg arvoon asti.

Nämä kerto- tai jakolaskut voidaan välttää käyttämällä alla olevan taulukon massoja.

Jokaisen kahden aineen suurin sallittu massa on esitetty yllä mainitun taulukon sarakkeissa A G. Aineita voidaan kuormata yhteen kuljetusyksikköön ylittämättä vapaarajoja (kg):

10 011

(jatk.) - Sarakkeet A et seq.

>VIITTAUS KAAVIOON>

- Sarakkeet B et seq.

>VIITTAUS KAAVIOON>

- Sarakkeet C et seq.

>VIITTAUS KAAVIOON>

- Sarakkeet D et seq.

>VIITTAUS KAAVIOON>

- Sarakkeet E et seq.

>VIITTAUS KAAVIOON>

- Sarakkeet F ja G

>VIITTAUS KAAVIOON>

Jos otetaan huomioon ensimmäisen kuormatun aineen massa (kuten yhdessä nopean hakutaulukon sarakkeessa on esitetty), toisen aineen suurinta massaa ei ole saavutettu (saman taulukon toisessa sarakkeessa), voidaan jäljelle jäänyt massa käyttää kolmannelle aineelle. Tämän aineen sallitun massan varmistamiseksi, tulisi katsoa nopeaa hakutaulukkoa, joka on otsikoitu toista ja kolmatta ainetta vastaavilla kirjaimilla. Jos kolmannen aineen suurin sallittu määrä ei ylity, sama toimenpide voidaan suorittaa, jos kuormataan yhtä tai useampia aineita.

Jokaisen taulukon vasemmanpuoleisessa sarakkeessa todellisen kuormatun määrän korkeampi väliarvo (esim. taulukossa B ja D, 9 8 ja 10 välillä) voidaan pyöristää alempaan arvoon (tässä tapauksessa 8). Oikean puoleisessa sarakkeessa toisaalta todellisen kuormatun määrän väliarvo (esim. sama taulukko, 55 60 sijaan) on pyöristettävä suurempaan arvoon (tässä tapauksessa 60).

Huom 2: Tämän reunanumeron ja sen taulukon soveltamisessa ei oteta huomioon ajoneuvon polttoaineen tai sen lisälaitteisiin ja varusteisiin, esimerkiksi jäähdytyslaitteisiin, taikka niiden turvaamiseksi kuuluvien nesteiden tai kaasujen massoja.

10 012 (1) Reunanumeron 10 011 määräyksiä sovellettaessa tulee reunanumeron 2002 (3) mukaiseen rahtikirjaan merkitä liitteessä A vaadittujen kappaleen B mukaisten merkintöjen lisäksi seuraava teksti:

"Aineiden määrä ei ylitä reunanumerossa 10 011 asetettuja enimmäismääriä."

(2) Milloin kyse on useamman kuin yhden lähettäjän lähetyksestä samassa kuljetusyksikössä, ei kohdassa (1) mainittu koske kyseistä lähetystä.

10 013 Näistä määräyksistä saa poiketa hätäkuljetuksissa pelastettaessa ihmishenkiä.

Määritelmät

10 014 (1) Tässä liitteessä:

termi "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa hallituksen määräämää viranomaista jokaisessa maassa ja jokaisessa erityistapauksessa;

termi "helposti särkyvä kolli" tarkoittaa kolleja, joissa helposti särkyviä astioita, toisin sanoen lasista, posliinista, savesta tai vastaavasta rakenneaineesta valmistettu astia, joka ei ole umpinaisessa, tehokkaasti iskuilta suojaavassa pakkauksessa [ks. myös reunanumero 2001 (7)];

termi "kaasu" tarkoittaa kaasua tai hyöryä;

termi "vaaralliset aineet" yksinkäytettynä tarkoittaa aineita ja esineitä, jotka on luokiteltu tämän direktiivin mukaisiksi aineiksi ja esineiksi;

termi "RID" tarkoittaa kansainvälisiä vaaralisten aineiden rautatiekuljetusmääräyksiä, jotka ovat COTIF:n liite I kansainväliä rautatiekuljetuksia koskeva yleissopimus COTIF, lisäys B yhtenäiset oikeussäännökset sopimuksesta tavaran kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta (CIM).

termi "kuljettaminen irrallisena" tarkoittaa kiinteän aineen kuljettamista ilman pakkausta;

termi "kontti" tarkoittaa kuljetusvälinettä (irrotettava säiliö tai vastaava rakenne), joka

on riittävän luja jatkuvaan käyttöön;

on suunniteltu tavaran kuljetukseen eri kuljetusvälineissä ilman välillä tapahtuvaa kuorman purkamista;

on varustettu käsittelyä helpottavilla laitteilla erityisesti kuljetusvälineestä toiseen siirrettäessä;

on helppo täyttää ja tyhjentää sekä on sisätilavuudeltaan vähintään 1 m3.

Kontti ei tarkoita tavallisia pakkauksia tai suurpakkauksia, ajoneuvoja eikä säiliökontteja. Ainoastaan luokan 7 tarkoituksiin termi "kontti" on määritelty reunanumerossa 2700 (2).

termi "suurkontti" tarkoittaa konttia, jonka sisätilavuus on yli 3 m3;

termi "pienkontti" tarkoittaa konttia, jonka sisätilavuus on 1 3 m3;

termi "säiliökontti" tarkoittaa kuljetusvälinettä, joka on edellä esitetyn kontin määritelmän mukainen ja joka on suunniteltu nesteiden ja kaasujen sekä jauhemaisten ja rakeisten kiinteiden aineiden kuljetukseen ja jonka tilavuus on yli 0,45 m3;

termi "astiayhdistelmä" tai "säiliöyhdistelmä" tarkoittaa reunanumerossa 2212 (1) (b) määriteltyä useamman astian yhdistelmää tai reunanumerossa 2212 (1) (c) määriteltyä useamman säiliön yhdistelmää, jotka on yhdistetty toisiinsa putkistolla ja kiinnitetty lujasti kehikkoon;

termi "irrotettava säiliö" tarkoittaa säiliötä, jonka tilavuus on yli 1 m3 ja joka voidaan tavallisesti käsitellä vain säiliön ollessa tyhjänä. Kiinteä säiliö tai säiliökontti taikka astiayhdistelmä ei ole irrotettava säiliö;

termi "kiinteä säiliö" tarkoittaa säiliötä, joka on kiinnitetty rakenteellisesti ajoneuvoon (tarkoitetaan säiliöajoneuvoa) tai joka muodostaa yhtenäisen osan ajoneuvon alustan kanssa;

termi "säiliö" yksin käytettynä tarkoitetaan säiliökonttia tai yli 1 m3 tilavuista kiinteää tai irrotettavaa säiliötä tai astiayhdistelmää. [Katso kuitenkin "säiliö" sanan rajoitetu merkitys lisäys B.1 reunanumero 200 000 (2)];

termi "kuljetusyksikkö" tarkoittaa moottoriajoneuvoa tai moottoriajoneuvon ja perävaunun yhdistelmää;

termi "umpinainen ajoneuvo" tarkoittaa ajoneuvoa, jossa on suljettva kori;

termi "avonainen ajoneuvo" tarkoittaa ajoneuvoa, jonka lava on avoin tai vain sivuja perälaudoilla varustettu;

10 014

(jatk.) termi "peitteellä varustettu ajoneuvo" tarkoittaa avonaista ajoneuvoa, jossa kuorma on suojattu kuormapeitteellä;

termi "säiliöajoneuvo" tarkoittaa nesteen tai kaasun tahi jauhemaisten taikka rakeisten aineiden kuljetukseen rakennettua ajoneuvoa, jossa on yksi tai useampia kiinteitä säiliöitä;

termi "monisäiliöajoneuvo" tarkoittaa astiayhdistelmällä tai säiliöyhdistelmällä varustettua ajoneuvoa, joka kuuluu termin "säiliöajoneuvo" alaisuuteen;

termi "perusajoneuvo" tarkoittaa mitä tahansa keskeneräistä moottoriajoneuvoa tai sen perävaunua, joilla on lisäyksen B.2 mukainen tyyppihyväksyntä.

(2) Tässä liitteessä säiliö [ks. määritelmä yllä kohdassa (1)] ei tarkoita astioita ja termiä "astia" käytetään rajoitetussa merkityksessä. Astioita koskevia määräyksiä sovelletaan kiinteille säiliöille, astiayhdistelmille, irrotettaville säiliöille ja säiliökonteille vain, mikäli se erikseen määrätään.

(3) "Kokokuormalla" tarkoitetaan kuormaa, jonka lähettäjä lähettää yksinomaan käyttöönsä varatussa ajoneuvossa tai suurkontissa ja kaikki kuormaus- tai purkamistoiminnot suoritetaan lähettäjän tai vastaanottajan ohjeiden mukaisesti (ks. reunanumero 10 108).

(4) "Jätteellä" tarkoitetaan aineita, liuoksia, seoksia tai esineitä, joille ei ole määrätty suoraa käyttöä, mutta jotka kuljetetaan uudelleen käsiteltäviksi, kaatopaikalla käsiteltäviksi, poistettaviksi polttamalla tai muulla tavoin hävitettäviksi.

10 015 (1) "%" prosentilla tarkoitetaan, jollei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty

(a) kiinteiden ja nestemäisten aineiden, liuosten tai nesteellä kostutettujen kiinteiden aineiden osalta: massaprosenttia laskettuna seoksen, liuoksen tai kostutetun kiinteän aineen kokonaismassasta;

(b) puristettujen kaasuseosten osalta: tilavuusprosenttia laskettuna kaasuseoksen kokonaistilavuudesta; nesteytettyjen ja paineenalaisena liuotettujen kaasuseosten osalta: massaprosenttia laskettuna seoksen kokonaismassasta.

(2) Tässä liitteessä kollin massalla tai painolla tarkoitetaan kokonaismassaa (bruttomassaa), jollei toisin määrätä. Konttien tai säiliöiden massa ei sisälly bruttomassaan.

(3) Säiliöihin liittyvällä paineella (kuten koepaine, sisäinen paine, varoventtiilin avautumispaine) tarkoitetaan ylipainetta (paine ylittää ilmakehän paineen); kuitenkin aineen höyrynpaineella sitävastoin absoluuttista painetta.

(4) Tämän liitteen säiliön täyttöasteella tarkoitetaan täyttöastetta 15 °C lämpötilassa, jollei muuta lämpötilaa ole mainittu.

10 016-

10 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

10 100-

10 104 Lähetystapa ja lähetysrajoitukset

10 105 Vaarallisia aineita, joiden kuljetukseen saa käyttää vain erityskuljetustapaa tai -kalustoa, koskevat erityismääräykset ovat tämän liitteen II osassa reunanumeroissa XX 105.

10 106-

10 107 Kokokuorma

10 108 Milloin kuljetus on sallittu vain "kokokuormana", voi toimivaltainen viranomainen määrätä, että ajoneuvo tai suurkontti kuormataan vain yhdessä paikassa ja puretaan vain yhdessä paikassa.

10 109-

10 110 Kuljettaminen irrallisena

10 111 (1) Kiinteitä vaarallisia aineita saa kuljettaa irrallisena vain näiden määräysten II osassa erikseen mainituissa tapauksissa. Tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia saa kuitenkin kuljettaa irrallisena ellei tämä ole liitteen A II osassa nimenomaan kielletty.

(2) Kuljettaminen irrallisena kontissa ks. jäljempänä reunanumero 10 118 (2).

Huom: Määräykset irtotavaraa kuljettavien ajoneuvojen merkitsemisestä on reunanumero 10 500.

10 112-

10 117 Kuljettaminen konteissa

Huom: Määräykset kuljettamisesta säiliökonteissa ovat kohdassa "Kuljettaminen säiliössä".

10 118 (1) Vaarallisia aineita sisältäviä kolleja saa kuljettaa konteissa.

(2) Vaarallisia aineita saa kuljettaa konteissa irrallisena vain näiden määräysten II osassa erikseen mainituissa tapauksissa (ks. reunanumero 10 111). Pienkontin tulee olla umpinainen.

(3) Suurkontin tulee täyttää ajoneuvon korista annetut määräykset. Ajoneuvon korin ei tällöin tarvitse täyttää näitä määräyksiä.

(4) Kohdan (3) viimeisestä lauseesta huolimatta ajoneuvon, jossa kuljetetaan vaarallisia aineita yhdessä tai useammassa kontissa, tulee täyttää muut kuljetettavan aineen laadusta ja määrästä johtuvat määräykset.

Huom: Määräykset konttien merkitsemisestä ovat reunanumerossa 10 500.

10 119-

10 120 Kuljettaminen säiliössä

10 121 (1) Vaarallisia aineita saa kuljettaa säiliössä vain, mikäli ne on sallittu lisäyksen B.1a II osan jokaisessa osassa 1 mainituille aineille kiinteissä säiliöissä, irrotettavissa säiliöissä ja astiayhdistelmissä ja lisäyksen B.1b II osan jokaisessa osassa 1 mainituille aineille säiliökontissa.

(2) Lujitemuovisäiliöitä voidaan käyttää vain, mikäli se on sallittu lisäyksessä B.1c reunanumerossa 213 010 (Käyttö). Lujitemuovisäiliöissä kuljetettavien aineiden lämpötila ei saa olla täyttöhetkellä yli 50 °C.

Huom: Säiliöitä kuljettavien ajoneuvojen merkintä ks. reunanumero 10 500.

10 122-

10 199 OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

10 200-

10 203 Ajoneuvotyypit

10 204 (1) Vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä saa olla enintään yksi perävaunu tai puoliperävaunu.

(2) Eri luokkien vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettäviä ajoneuvoja koskevat erityismääräykset ovat näiden määräysten II osassa (katso myös reunanumerot, jotka koskevat kuljettamista konteissa, kiinteiden aineiden kuljettamista irrallisena, kuljettamista säiliöissä ja säiliöitä).

(3) Kosteudelle arat kollit on kuormattava umpinaiseen ajoneuvoon tai peitteellä varustettuun ajoneuvoon.

10 205-

10 219 Säiliöajoneuvot ja irrotettavia säiliöitä tai yli 3 000 litran tilavuisia säiliökontteja tai

astiayhdistelmiä kuljettavat ajoneuvot

Huom: (a) Kiinteitä, irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä koskevat suunnittelu-, tarkastus-, täyttö- ja käyttömääräykset sekä säiliöajoneuvoja ja niiden käyttöä koskevat määräykset ovat lisäyksessä B.1a. Luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen tai vähintään 1 MPa (10 bar) koepaineen edellyttävien kiinteiden säiliöiden, irrotettavinen säiliöiden astiayhdistelminen suunnittelua koskevat määräykset ovat lisäyksessä B.1d (säiliöajoneuvojen hyväksymismääräykset, ks. reunanumero 10 282).

Huom: (b) Säiliökontteja koskevat rakenne-, varuste-, tyyppihyväksyntä-, tarkastus-, merkintä-, yms. määräykset ovat lisäyksessä B.1b. Luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen tai vähintään 1 MPa (10 bar) koepaineen edellyttävien säiliökonttien suunnittelua koskevat määräykset ovat lisäyksessä B.1d.

Huom: (c) Kiinteitä ja irrotettavia lujitemuovisäiliöitä koskevat määräykset ovat lisäyksessä B.1c.

Huom: (d) Lisäyksiä B.1 koskevat yhteiset määräykset ovat reunanumerossa 200 000.

Huom: (e) Astioiden ollessa kyseessä ks. liite A.

10 220 (1) Ajoneuvon peräosan suojaus: Ajoneuvon peräosa on varustettava takaapäin kohdistuvia iskuja vastaan alleajosuojalla, joka suojaa säiliön sen koko leveydeltä. Se on sijoitettava vähintään 100 mm:n etäisyydelle taaskepäin säiliön uloimmasta kohdasta tai varusteista taikka laitteista, jotka ovat kosketuksissa kuljetettavan aineen kanssa. Jauhemaisten ja rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa, joissa on takatyhjennyksellä varustettu kallistettava säiliö, alleajosuojaa ei tarvita, jos säiliön takana olevat varusteet on varustettu yhtä tehokkaalla suojauksella.

Huom: 1. Tämä määräys ei koske vaarallista ainetta säiliökonttissa kuljettavaa ajoneuvoa.

Huom: 2. Säiliön suojaamisesta vaakasuorilta iskuilta ja kaatumiselta ks. reunanumero 211 127 (4) ja (5).

10 220

(jatk.) (2) Leimahduspisteeltään enintään 61 °C olevaa nestettä tai reunanumeron 2200 (3) määrittelemän luokan 2 palavaa ainetta kuljettavien ajoneuvojen on lisäksi täytettävä lisäyksen B.2 reunanumeroiden 220 532, 220 533 ja 220 534 vaatimukset.

Jarrut

10 221 (1) Moottoriajoneuvot (kuorma-auto ja konttialusta), joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 16 tonnia, ja perävaunut (täysperävaunu, puoliperävaunu ja keskiakseliperävaumu), joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 10 tonnia (), ja jotka muodostavat seuraavat kuljetusyksikön tyypit:

säiliöajoneuvot,

ajoneuvot, joissa kuljetetaan irrotettavia säiliöitä,

ajoneuvot, joissa kuljetetaan säiliökontteja, joiden tilavuus on yli 3 000 litraa, ja,

tyypin III kuljetusyksiköt [ks. reunanumero 11 204 (3)],

jotka on ensikertaa reksiteröity 30 kesäkuuta 1993, on varustettava lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä, jonka suorituskyky täyttää lisäyksen B.2 reunanumeroiden 220 520 ja 220 521 määräykset.

(2) Kukin edellä kohdassa (1) määritetyn tyyppinen kuljetusyksikkö, johon sisältyy edellä kohdassa (1) määritetyn tyyppinen moottoriajoneuvo ja/tai perävaunu, on varustettava lisäyksen B.2 reunanumeroiden 220 522 ja 220 535 vaatimukset täyttävällä hidastimella.

Mikäli kuljetusyksikköön kuuluu moottoriajoneuvo ja perävaunu, määräys koskee, jos moottoriajoneuvo on rekisteröity 30 kesäkuuta 1993 jälkeen.

(3) Kukin edellä kohdassa (1) määritetyn tyyppinen kuljetusyksikkö, joka on käytössä 31 päivänä joulukuuta 1999 jälkeen, on varustettava kohtien (1) ja (2) tarkoittamilla laitteilla.

10 222-

10 239 Sammuttimet

10 240 (1) Vaarallisten aineiden kuljetusyksikössä tulee olla:

(a) ainakin yksi vähimmäisteholtaan 2 kg kuivaa jauhetta (tai teholtaan vastaavan määrän sopivaa sammutusainetta) sisältävä sammutin, joka on tarkoitettu palon sammuttamiseen kuljetusyksikön moottorissa tai hytissä, ja joka on sellainen, että käytettäessä kuorman sammuttamiseen se ei kiihdytä paloa vaan mikäli mahdollista rajoittaa sitä; kuitenkin, jos ajoneuvo on varustettu kiinteällä palon sammuttimella, 10 240 joka toimii automaattisesti tai voidaan helposti ohjata palon sammuttamiseen moottorissa, käsisammuttimen ei tarvitse olla sopiva moottoripalon sammuttamiseen;

(b) edellä (a) kohdassa kuvattujen välineiden lisäksi ainakin yksi vähimmäisteholtaan 6 kg kuivaa jauhetta (tai teholtaan vastaavan määrän sopivaa sammutusainetta) sisältävä käsisammutin, joka on sopiva käytettäväksi rengas- ja jarrulaitepaloissa tai kuorman sammuttamiseen tarkoitettu sammutin, jota voidaan käyttää ajoneuvoyksikön moottori- ja hyttipalojen sammuttamiseen niin, ettei se kiihdytä paloa. Moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaismassa on alle 3,5 tn, voidaan varustaa vähimmäisteholtaan 2 kg kuivaa jauhetta sisältävällä käsisammuttimella.

(2) Kuljetusyksikön palonsammuttimien sisältämän sammutusaineen on oltava sellaista, ettei siitä vapaudu myrkyllisiä kaasuja kuljettajan hyttiin eikä myöskään palon kuumuudessa.

(3) Kohdan 1 tarkoittamat kannettavat sammuttimet on varustettava sinetillä, joka varmistaa, ettei niitä ole käytetty. Lisäksi niissä tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän standardin mukainen merkintä ja päivämäärä, joka osoittaa, milloin se on seuraavan kerran tarkastettava.

(4) Milloin vaarallisella aineella kuormattu perävaunu jätetään tielle erilleen vetoajoneuvosta, siinä on oltava ainakin yksi edellä (1)( b) kohdassa mainittu sammutin.

10 241-

10 250 Sähkölaitteet

10 251 Lisäyksen B.2 reunanumeron 220 511 sähkölaitemääräykset koskevat jokaista vaarallisen aineen kuljetusyksikköä, joka on hyväksyttävä reunanumeroiden 10 282 ja 10 283 mukaisesti. Lisäyksen B.2 reunanumeroiden 220 512 220 516 määräykset koskevat vain seuraavia ajoneuvoja:

(a) Kiinteitä säiliöitä tai irrotettavia säiliöitä taikka astiayhdistelmää kuljettavat kuljetusyksiköt, jos kuljetettavana olevan aineen leimahduspiste on enintään 61 °C tai jos kuljetetaan luokan 2 reunanumeron 2200 (3) tarkoitettavia palavia kaasuja. Kiinteitä tai irrotettavia kuljettavat kuljetusyksiköt, joissa kuljetetaan 1202 dieselöljyä, kaasuöljyä tai kevyttä polttoöljyä ja jotka on rekisteröity ennen 1 päivä heinäkuuta 1995 ja jotka eivät täytä tämän kohdan määräyksiä, saa käyttää edelleen; ja

(b) Räjähteitä kuljettavat kuljetusyksiköt, jotka ovat reunanumeron 11 204 (4) määräysten mukaisia tyypin III kuljetusyksikköjä.

10 252-

10 259 Muut varusteet

10 260 Vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä tulee olla:

(a) työkalusarja ajoneuvon korjauksien suorittamista varten;

(b) ajoneuvoa kohti vähintään yksi pyöräkiila, jonka koko on sopiva huomioonottaen ajoneuvon paino ja renkaan koko;

(c) kaksi ajoneuvon sähköjärjestelmästä riippumatonta merkkilamppua, joiden on oltava sellaisia, etteivät ne voi aiheuttaa kuljetettavan aineen syttymistä;

(d) tarpeelliset reunanumeron 10 385 turvallisuusohjeiden edellyttämät suoja- ja torjuntavarusteet.

10 261 (1) Moottoriajoneuvot (kuorma-auto ja konttialusta), joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 12 tonnia, jotka on ensikertaa reksiteröity 1 heinäkuuta 1995, on varustettava lisäyksen B.2 reunanumeron 220 540 mukaisella nopeudenrajoittimella.

(2) Kohdan (1) määräykset koskevat myös 1 päivä heinäkuuta 1996 lähtien vastaavia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity 1 päivä tammikuuta 1988 ja 1 päivä heinäkuuta 1995 välisenä aikana.

10 262-

10 280 Tyypihyväksyntä

10 281 Ajoneuvon valmistajan tai hänen asianmukaisesti nimittämänsä edustajan pyynnöstä uusien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen perusajoneuvot, jotka on hyväksyttävä reunanumeroiden 10 282 ja 10 283 mukaisesti, voi hyväksyä toimivaltainen viranomainen lisäyksen B.2 mukaisesti. Tämä tyyppihyväksyntä hyväksytään varmistamaan perusajoneuvon määräystenmukaisuus, kun valmiin ajoneuvon hyväksyntää hankitaan, edellyttäen, ettei mikään perusajoneuvon muutos muuta sen voimassaoloa.

Ajoneuvon hyväksyminen

10 282 (1) Säiliöajoneuvot, irrotettavia säiliöitä tai astiayhdistelmää kuljettavat ajoneuvot, ja jos jäljempänä tämän liitteen II osassa määrätään, myös muu ajoneuvo on rekisteröintimaassa teknisesti tarkastettava, jotta varmistutaan, että ne täyttävät tämän liitteen, mukaanlukien sen lisäyksen määräykset ja rekisteröintimaassa voimassa olevat yleiset turvallisuusmääräykset (mukaanlukien jarrut, valot jne.); jos ajoneuvo on vetoajoneuvon liitetty perävaunu tai puoliperävaunu, on vetoajoneuvo vastaavan teknisen tarkastuksen alainen.

(2) Hyväksymistodistuksen antaa rekisteröintimaan toimivaltainen viranomainen jokaiselle hyväksytysti tarkastetulle ajoneuvolle. Se annetaan kyseessä olevan maan kielellä tai yhdellä kielistä. Jos tämä kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, elleivät mahdolliset asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää. Todistuksen on oltava lisäyksen B.3 mallin mukainen.

(3) Yhden jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kyseisen jäsenvaltion alueella rekisteröidylle ajoneuvolle anatama hyväksymistodistus on muiden jäsenvaltioden toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttävä sen voimassaolojan.

(4) Hyväksymistodistuksen voimassaoloaika kuluu umpeen enintään vuosi sen jälkeen, kun ajoneuvolle on suoritettu teknillinen tarkastus ennen todistuksen myöntämistä. Kuitenkaan säiliöiden pakollisia määräaikaistarkastuksia koskeviin määräyksiin liittyvänä tämä ei tarkoita lyhyempiä lisäysten B.1a ja B.1c säiliöiden tiiviystarkastuksia, painekokeita tai määräaikaistarkastuksia.

10 283 Kuljetusyksiköille, jotka on tarkoitettu tilavuudeltaan yli 3 000 l olevien säiliökonttien kuljetukseen, on suoritettava rekisteröintimaassa teknillinen tarkastus vuosittain, jotta 10 283 varmistetaan niiden täyttävän voimassa olevat jarruja, valoja jne koskevat yleiset turvallisuus määräykset. Rekisteröintimaan toimivaltaisen viranomaisen on annettava hyväksymistodistus jokaiselle tarkastusvaatimukset täyttävälle kuljetusyksikön ajoneuvolle. Viimeinen tarkastuspäivämäärä on oltava yksilöity. Lisäyksen B.3 mallia voi käyttää tällaisena todistuksena.

10 284-

10 299 OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

10 300-

10 310 Ajoneuvon miehitys

10 311 Mikäli näiden määräysten II osassa erikseen määrätään, tulee ajoneuvossa olla mukana kuljettajan apulainen, joka voi tarvittaessa toimia ajoneuvon kuljettajana.

10 312-

10 314 Erityinen kuljettajakoulutus

10 315 (1) Säiliöajoneuvojen, säiliöitä kuljettavan kuljetusyksikön tai kokonaistilavuudeltaan yli 3 000l:n säiliökontin ja/tai suurimman sallitun kokonaismassan ylittäessä 3,5 tonnia ja mikäli tämän liitteen II osassa niin edellytetään, kuljettajilla tulee olla koulutustodistus, jonka toimivaltainen viranomainen tai tämän valtuuttama yhteisö on myöntänyt todeten, että kuljettajat ovat osallistuneet koulutukseen ja läpäisseet kokeen erityisistä määräyksistä, jotka tulee täyttää vaarallisten aineiden kuljetuksissa.

10 315

(jatk.) (2) 1 tammikuuta 1995 lähtien muiden kuin kohdan (1) tieliikennettä koskevan yleissopimuksen liitteen 6 (1968) ajoneuvotyyppien C ja E kuljettajilla suurimman sallitun kokonaismassan ollessa 3,5 tonnia on oltava kohdassa (1) mainittu todistus.

(3) Tomivaltainen viranomainen tai tämän valtuuttama yhteisö jatkaa todistuksen voimassaoloaikaa viidellä vuodella, jos ajoneuvon kuljettaja on osittanut vuoden aikana ennen todistuksen määräajan umpeutumista, että hän on suorittanaut täydennyskurssin ja että hän on läpäissyt toimivaltaisen hyväksymän kokeen.

(4) Koulutukseen sisältyvien kurssien on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Koulutuksen päätavoitteina on saada kuljettaja tietoiseksi vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvistä riskeistä ja antaa välttämätön perustieto onnettomuustilanteiden vähentämiseksi sekä antaa perustiedot onnettomuustilanteessa välttämättömiin toimiin ryhtymisestä oman itsensä ja ympäristön suojaamiseksi sekä vaikutusten rajoittamiseksi. Yksilöllistä käytännön harjoittelua sisältävän koulutuksen on sisällettävä peruskoulutuksessa kaikille kuljettajille seuraavaa:

(a) yleiset vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat määräykset;

(b) yleisimmät vaaratyypit;

(c) ympäristönsuojelua koskevaa tietoa jätteiden siirroissa;

(d) ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja turvallisuustoimenpiteet eri vaaratilanteissa;

(e) toimenpiteet onnettomuuden satuttua (ensiapu, liikenneturvallisuus, perustiedot suojalaitteiden käytöstä jne.);

(f) vaaraa osoittavat varoituslipukkeet ja merkinnät;

(g) mitä kuljettajan tulee tehdä ja mitä hänen ei tule tehdä kuljetuksen aikana;

(h) ajoneuvon teknisten varusteiden tarkoitus ja toiminta;

(i) yhteenkuormauskiellot samaan ajoneuvoon tai konttiin;

(j) turvallisuustoimenpiteet vaarallisten aineiden kuormauksen ja purkamisen aikana;

(j) yleiset vastuukysymykset;

(l) tietoja eri kuljetusmuotojen toiminnasta;

Kappaletavaraa kuljettajien ajoluvan saamiseen vaadittavan koulutuksen on sisällettävä lisäksi

(m) kollien käsittelyyn ja varastointiin kuuluvia asioita;

Säiliöajoneuvojen kuljettajien ajoluvan saamiseen vaadittavan koulutuksen on sisällettävä lisäksi myös opetusta

(n) säiliöajoneuvon käyttäytymisestä tiellä ottaen huomioon myös kuorman liikkumisen vaikutukset.

(5) Kaikki koulutustodistukset, jotka täyttävät tämän reunanumeron vaatimukset ja jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai tämän hyväksymä yhteisö on myöntänyt lisäyksen B.6 mallin mukaisena, on muiden jäsenvaltioden toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttävä todistuksen voimassaolojan.

Kaikki tämän reunanumeron määräysten mukaiset koulutustodistukset, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai tämän valtuuttama yhteisö on myöntänyt lisäyksen B.6 mallin mukaisena on muiden jäsenvaltioiden tomivaltaisten viranomaisten tunnustettava niiden voimassaoloajan.

(6) Todistukset on annettava todistukset antaneen toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön maan kielellä tai kielillä. Mikäli kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, elleivät mahdolliset asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

(7) Todistuksia, jotka on myönnetty 31 joulukuuta 1989 voimassa olleen tämän direktiivin määräysten mallin mukaan, voi käyttää niiden voimassaoloajan loppuun asti. Kuitenkin luokan 1 kuljetuksiin niitä voidaan käyttää, jos ne ovat voimassa luokille 1a, 1b ja 1c sekä luokan 9 aineiden ja esineiden kuljetuksiin, jos ne ovat voimassa luokille 3, 6.1 ja 8.

10 315

(jatk.) (8) Todistuksia, jotka on myönnetty 28 tammikuuta 1992 voimassa olleiden tämän direktiivin määräysten mallin mukaan, voidaan käyttää vaarallisten ainiden säiliökuljetuksiin tai luokan 1 kuljetuksiin mainitussa järjestyksessä niiden voimassaoloajan loppuun asti.

10 316-

10 320 Ajoneuvon valvonta

10 321 Ajoneuvot, joissa kuljetetaan vaarallisia aineita osan II vastaavissa reunanumeroissa mainittuja määriä, on oltava valvonnan alaisia tai vaihtoehtoisesti ajoneuvo on pysäköitävä erillään ulkona olevalle turvalliselle varikolle tai turvalliselle tehdasalueelle. Mikäli edellä mainittuja vaihtoehtoja ei ole, ajoneuvo, jolle on suoritettu sopivat turvallisuustoimenpiteet, saadaan pysäköidä erillään olevaan paikkaan, joka täyttää kohtien (i), (ii) ja (iii) määräykset. Kohdan (ii) pysäköintimahdollisuuksia saa käyttää vain, jos kohdassa (i) mainittua ei ole käytettävissä ja kohdan (iii) pysäköintimahdollisuuksia saa käyttää vain, jos kohdissa (i) ja (ii) mainittuja ei ole käytettävissä.

(i) parkkipaikka, jota valvoo henkilö, joka on tietoinen kuorman laadusta ja kuljettajan olinpaikasta;

(ii) yleinen tai yksityinen parkkipaikka, jossa muut ajoneuvot eivät todennäköisesti vahingoita ajoneuvoa; tai

(iii) sopiva avoin alue, joka on eristetty päätiestä ja asutuksesta, ja jossa yleisö ei yleensä liiku tai kokoonnu.

10 322-

10 324 Matkustajien kuljetus

10 325 Matkustajien kuljettaminen vaarallista ainetta kuljettavassa kuljetusyksikössä on kielletty lukuunottamatta ajoneuvon miehistöä.

10 326-

10 339 Sammuttimien käyttö

10 340 Ajoneuvon miehistön tulee osata käyttää sammuttimia.

10 341-

10 352 Irrallisten valaisimien käyttö

10 353 (1) Ajoneuvossa ei saa käyttää sellaista valaisinta, jossa on avoin liekki. Valaisimessa ei saa myöskään olla sellaisia metallipintoja, jotka voivat aiheuttaa kipinöitä.

(2) Milloin umpinaiseen ajoneuvoon on kuormattu palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on enintään 61 °C, tai luokan 2 reunanumerossa 2200 (3) tarkoitettuja palavia kaasuja, saa ajoneuvossa käyttää vain sellaista kipinäsuojattua valaisinta, tai kannettavia lamppuja, jotka eivät sytytä palavia höyryjä tai kaasuja, jotka voivat tunkeutua ajoneuvon sisälle.

10 354-

10 377 Tyhjät säiliöt

10 378 (1) Kiinteät säiliöt (säiliöajoneuvot), irrotettavat säiliöt, ja astiayhdistelmät, katso reunanumero 211 177.

(2) Säiliökontit, katso reunanumero 212 177.

10 379-

10 380 Kuljetusyksikössä mukana pidettävät asiakirjat

10 381 (1) Muiden määräysten nojalla ajossa mukana pidettävien asiakirjojen lisäksi tulee vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä olla:

(a) kaikkia kuljetettavia vaarallisia aineitta varten liitteen A reunanumeron 2002 (3), (4) ja (9) mukainen rahtikirja;

(b) kopio reunanumeroiden 2010 ja 10 602 mukaisen(-sten) erillissopimuksen(-musten) pääasiallisesta tekstistä, jos kuljetus tapahtuu sopimuksen(-sten) mukaisesti.

(2) Kuljetusyksikössä on lisäksi oltava seuraavat asiakirjat, mikäli niitä tässä liitteessä vaaditaan:

(a) reunanumeroiden 10 282 tai 10 283 mukainen jokaisen kuljetusyksikön tai sen osien hyväksymistodistus;

(b) reunanumerossa 10 315 kuvattu kuljettajan koulutustodistus, joka on lisäyksen B.6 mallin mukainen;

(c) reunanumeron 10 385 mukaiset kirjalliset turvallisuusohjeet, jotka koskevat kuljetettavina olevia vaarallisia aineita; ja

(d) lupa suorittaa kuljetus.

10 382-

10 384 Kirjalliset turvallisuusohjeet

10 385 (1) Onnettomuuden tai hätätilanteen varalta on kuljettajalla oltava kirjalliset turvallisuusohjeet, joissa lyhyesti ilmoitetaan:

(a) kuljetettavan vaarallisen aineen aiheuttaman vaaran laatu sekä tarpeelliset torjuntaja suojelutoimenpiteet;

(b) toimenpiteet ja ensiapu onnettomuuden sattuessa, erityisesti jos ihmiset joutuvat kosketuksiin kuljetettavien aineiden kanssa;

(c) toimenpiteet tulipalon sattuessa, erityisesti käytettävät sammutusmenetelmät, joita ei saa käyttää;

(d) toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä kuljetettavien kollien särkyessä tai pilaantuessa, erityisesti aineiden joutuessa tielle;

(e) kuljetettaessa lisäyksessä B.5 mainittuja aineita säiliöajoneuvossa tai kuljetusyksikön säiliöissä tai säiliökonteissa, joiden yhteenlaskettu tilavuus on suurempi kuin 3 000 l ja ajoneuvon suurimman sallitun kokonaismassan ylittäessä 3,5 tonnia on turvallisuusohjeessa oltava aineen nimi (-et), luokka, aineluettelon kohta (-dat) ja kirjain (met) sekä lisäyksen B.5 mukainen aineen tunnusnumero ja vaaratunnusnumerot; sekä

(f) toimenpiteet välttää tai minimoida vesiympäristölle vaarallisten aineiden vuodon aiheuttamat vahingot ja lisäksi varoituslipukkeissa ilmoitetut vaarat.

10 385

(jatk.) (2) Lähettäjän tai kuljetettavan aineen valmistajan on laadittava tai hankittava nämä ohjeet jokaista ainetta taikka niiden luokkaa varten lähettäjämaan kielellä; mikäli kieli ei ole läpikulkumaan tai vastaanottajamaan kieli, tulee ohjeet olla myös kyseisten maiden kielillä. Ohjeet on pidettävä kuljetuksen aikana ajoneuvon ohjaamossa.

(3) Ohjeet on toimitettava kuljetuksen suorittajalle viimeistään, kun kuljetusmääräys on annettu niin, että kuljetuksen suorittajalle jää riittävästi aikaa varmistaa, että kysessä olevat työntekijät ovat ovat tietoisia näistä ohjeista ja pystyvät toimimaan niiden mukaisesti oikein.

10 386-

10 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT ERITYSIMÄÄRÄYKSET

10 400 Kuljetettavan vaarallisen aineen määrän rajoittaminen

10 401 Kuljetettaessa vaarallisia aineita yhdessä tai useammassa kontissa on tässä liitteessä annettuja samaa ajoneuvoa tai samaa kuljetusyksikköä koskevia määrärajoituksia noudatettava.

10 402 Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

10 403 Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot eivät koske liitteessä A olevien määräysten mukaan yhteenpakattuja vaarallisia aineita, jollei tämän liitteen II osan 4 kohdassa erityisesti toisin määrätä. Yhteenkuormauskiellot ilmaistaan kolleihin kiinnitettävillä varoituslipukkeilla, jotka on kiinnittävä kolliin lisäyksen A.9 mukaisilla kunkin luokan kohdalla liitteessä A olevien määräysten mukaan.

Huom: Mikäli kolleja ei voi kuormata samaan ajoneuvoon, tulee kutakin kollia varten olla erillinen rahtikirja, ks. reunanumero 2002 (4).

Konttia koskevat yhteenkuormauskiellot

10 404 Kuormattaessa erilaisia vaarallisia aineita sisältäviä kolleja samaan konttiin on noudatettava ajoneuvoa koskevia yhteenkuormauskieltoja.

Yhteenkuormauskiellot konteissa olevien aineiden kanssa

10 405 Umpinaiseen konttiin kuormattuja vaarallisia aineita ei tarvitse ottaa huomioon kuormattaessa samaan ajoneuvoon muita vaarallisia aineita.

10 406-

10 412 Ajoneuvon puhdistus ennen kuormausta

10 413 Tämän liitteen ajoneuvon puhdistamisesta annetut määräykset koskevat myös konttia.

Tavaran käsittely ja kuormaus

10 414 (1) Eri osat lastista, joka koostuu vaarallisista aineista, on lastattava ajoneuvoon asianmukaisella tavalla ja varmistettava sopivin menetelmin, jotta estettäisiin lastinosia siirtymästä merkittävällä tavalla suhteessa toisiinsa tai ajoneuvon seiniin. Lasti voidaan suojata esimerkiksi käyttämällä hihnakiinnistystä sivuseiniin, liukuvia välilautoja ja säädettäviä tukia, ilmatyynyjä ja liukumattomia lukituslaitteita. Lasti on myös asianmukaisesti suojattu ensimmäisen lauseen tarkoittamalla tavalla, mikäli koko lastitilan kaikki kerrokset on täytetty kokonaan pakkauksilla.

10 414

(jatk.) (2) Tämän liitteen ajoneuvon kuormausta ja purkamista koskevia määräyksiä samoin kuin tavaran käsittelyä ja kuormausta koskevia määräyksiä on noudatettava kuormattaessa vaarallisia aineita sisältäviä kontteja ajoneuvoon ja niitä ajoneuvosta purettaessa.

(3) Helposti särkyviä astioita (varustettu mallin no. 12 mukaisella lipukkeella) sisältävät kollit on suojattava muiden kollien aiheuttamilta vahingoilta.

(4) Kuljettaja tai kuljettajan apulainen eivät saa avata vaarallisia aineita sisältäviä kolleja kuljetuksen aikana.

Ajoneuvon puhdistus purkamisen jälkeen

10 415 (1) Jos kolleista on vuotanut ajoneuvoon vaarallisia aineita, ajoneuvo on puhdistettava kuorman purkamisen jälkeen mahdollisimman pian ja viimeistään ennen uudelleen kuormausta.

(2) Ajoneuvo, jossa on kuljetettu vaarallisia aineita irrallisena, on puhdistettava kuorman purkamisen jälkeen, jollei siihen kuormata uudelleen samaa ainetta.

(3) Tämän liitteen ajoneuvon puhdistuksesta annettuja määräyksiä on noudatettava myös kontin puhdistuksessa.

Tupakanpolton kielto

10 416 Tupakointi on kielletty käsittelyn yhteydessä ajoneuvon välittömässä läheisyydessä ja ajoneuvossa.

Staattiselta sähköltä suojaaminen

10 417 Kuljetettaessa palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on enintään 61 °C, on ennen täyttöä ja tyhjennystä ajoneuvon rungosta maahan oltava hyvä maadoitus. Lisäksi täytön nopeutta on rajoitettava.

10 418 Vaarallisia aineita sisältävien konttien kuormaus ja purkaminen

10 419 Tämän liitteen ajoneuvon kuormausta ja purkamista koskevia määräyksiä ja vaarallisten aineiden käsittelyä ja kuormausta koskevia määräyksiä on noudatettava kuormattaessa vaarallisia aineita konttiin ja niitä purettaessa.

10 420-

10 430 Moottorin käyttäminen kuormauksen ja purkamisen aikana

10 431 Moottori on pysäytettävä kuormauksen ja purkamisen ajaksi, jollei sitä tarvita kuormaukseen ja purkamiseen tarvittavien laitteiden käyttämiseen ja mikäli maan, jossa ajoneuvoa käytetään, lainsäädäntö sen sallii.

10 432-

10 499 OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON, ASTIAYHDISTELMÄN JA (SÄILIÖ-)KONTIN

KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä

10 500 (1) Kuljetusyksikön edessä ja takana tulee olla selvästi näkyvä oranssinvärinen heijastava kilpi. Kilven leveyden on oltava 400 mm ja korkeuden vähintään 300 mm. Kilvissä tulee olla musta reuna, jonka leveys on enintään 15 mm. Ne on kiinnitettävä kuljetusyksikön eteen ja taakse molemmat kohtisuoraan kuljetusyksikön pituusakseliin nähden. Nmä on oltava selvästi näkyvissä. Mikäli ajoneuvon koko ja muoto ovat sellaiset, että käytettävissä oleva pinta ei riitä oranssin väristen kilpien kiinnittämiseen, kilpien kokoa voidaan pienentää siten, että niiden pituus on 300 mm, korkeus 120 mm ja musta reuna 10 mm.

Huom: Oranssinvärisen kilven värisävy on värikoordinaatistossa alueella, jonka ääriarvojen koordinaatit ovat:

>TAULUKON PAIKKA>

Luminanssikerroin â >0,12. Referenssikeskus E, standardivalolähde C, mittausgeometria 45°/0°. Heijastuneen valon intensiteetin kerroin, valaistuksen kulma 5°, havaintokulma 0,2°, vähintään 20 candelaa/lux m2.

(2) Kuljetettaessa lisäyksessä B.5 lueteltuja aineita säiliöajoneuvossa tai kuljetusyksikössä, jossa on yksi tai useampi säiliö, tulee lisäksi jokaisen säiliön tai säiliöosaston sivuilla olla kohdassa (1) tarkoitetut, selvästi näkyvät, oranssiset kilvet. Näissä kilvissä tulee olla lisäyksessä B.5 mainitut tunnusnumerot jokaiselle säiliössä tai säiliöosastossa kuljetettavana olevalle aineelle.

(3) Kuljetusyksiköissä ja konteissa, joissa kuljetetaan liitteessä B.5 lueteltuja vaarallisia kiinteitä aineita irtotavarana on lisäksi oltava kunkin ajoneuvon tai kontin kylkeen näkyvästi ja ajoneuvon pituusakselin suuntaisesti kiinnitettynä kohdassa (1) tarkoitetut oranssinväriset kilvet. Näihin oranssinvärisiin kilpiin on merkittävä kullekin kuljetusyksikössä tai kontissa irtotavarana kuljetettavalle aineelle määrätyt tunnusnumerot.

(4) Edellä kohdissa (2) ja (3) tarkoitetut kilvet saa vaarallista ainetta irtotavarana kuljettavassa kontissa ja säiliökontissa korvata vastaavilla liimaamalla kiinnitetyillä lipukkeilla tai maalaamalla tahi muulla vastaavalla tavalla edellyttäen, että käytetty materiaali kestää vettä ja on pysyvä. Tällöin kohdan (6) palonkestävyyttä koskevat määräykset eivät ole voimassa.

(5) Kuljetusyksikössä, jossa kuljetetaan vain yhtä lisäyksessä B.5 mainittua ainetta, ei tarvitse olla sivuilla kohdassa (2) ja (3) tarkoitettuja kilpiä, mikäli vastaavat kilvet joissa on lisäyksen B.5 mukaiset tunnusnumerot, on kiinnitetty kohdan (1) mukaan kuljetusyksikön eteen ja taakse.

(6) Tunnusnumeroiden tulee olla mustia, 100 mm korkeita ja niiden viivan leveyden tulee olla 15 mm. Vaarantunnusnumeron tulee olla kilven yläosassa ja aineen tunnusnumeron tulee olla kilven alaosassa. Tunnusnumerot tulee erottaa toisistaan mustalla 15 mm leveällä viivalla, joka on kilven puolivälissä vaakasuorassa ja on kilven levyinen (ks. lisäys B.5). Tunnusnumeroiden on oltava pysyviä, ja niiden on oltava luettavissa 15 minuutin palon jälkeen.

(7) Edellä esitetyt määräykset koskevat myös tyhjiä puhdistamattomia kiinteitä ja irrotettavia säiliöitä, säiliökontteja ja astiayhdistelmiä ja tyhjiä puhdistamattomia irtotavaraa sisältäneitä ajoneuvoja ja kontteja, joista kaasua ei ole poistettu.

10 500

(jatk.) (8) Oranssinväriset kilvet, jotka eivät vastaa kuljetettavaa vaarallista ainetta tai sen jäänteitä, on poistettava tai peitettävä. Mikäli kilvet on peitetty, on sen oltava täydellinen ja sen oltava pysyvä 15 minuutin palon jälkeen.

Lipukkeet

(9) Mikäli kontissa kuljetetaan vaarallisia aineita, joita sisältävät kollit on liitteen A määräysten mukaan merkittävä yhdellä tai useammalla varoituslipukkeella, samat lipukkeet on kiinnitettävä myös konttiin, jossa näitä aineita kuljetetaan kolleissa tai irtotavarana. Kuitenkaan lipukkeita n:o 10, 11 ja 12 ei tarvitse kiinnittää.

(10) Irtotavarakontit, säiliökontit ja astiayhdistelmät on merkittävä kummallekin sivulle luokkakohtaisten määräysten reunanumeroiden XX 500 edellyttämin lipukkein. Jos nämä lipukkeet eivät näy ajoneuvon ulkopuolelle, samat varoituslipukkeet on kiinnitettävä myös ajoneuvon kummallekin sivulle ja taakse.

(11) Irtotavaraa sisältävässä ajoneuvossa ja kiinteitä säiliöitä tai irrotettavia säiliöitä kuljettavassa ajoneuvossa on oltava lisäksi sivuilla ja takana luokkakohtaisten määräysten reunanumeroiden xx 500 edellyttämät lipukkeet.

(12) Reunanumeron 10 500 (10) ja (11) kohtia sovelletaan myös tyhjiin, puhdistamattomiin kiinteisiin tai irrotettaviin säiliöihin, säiliökontteihin ja astiayhdistelmiin, joista ei ole poistettu kaasua ja tyhjiin, puhdistamattomiin irtotavaraa sisältäneisiin ajoneuvoihin ja kontteihin.

(13) Lipukkeet, jotka eivät vastaa kuljetettavaa vaarallista ainetta tai sen jäänteitä, on poistettava tai peitettävä.

10 501-

10 502 Pysäköiminen yleensä

10 503 Pysäköitäessä vaarallisilla aineilla kuormattu ajoneuvo on käytettävä aina seisontajarrua.

10 504

Pysäköiminen pimeän aikana tai huonon näkyvyyden vallitessa

10 505 (1) Milloin vaarallisilla aineilla kuormattu ajoneuvo on pimeänä aikana tai huonon näkyvyyden vallitessa ja ajoneuvon valot eivät toimi, on reunanumeron 10 260 kohdassa (c) määrätyt merkkilamput asetettava tielle

noin 10 metrin etäisyydelle ajoneuvon eteen; ja

noin 10 metrin etäisyydelle ajoneuvon taakse.

(2) Tämän reunanumeron määräys ei koske Yhdistyneitä Kuningaskuntia.

10 506

Erityistä vaaraa aiheuttavan ajoneuvon pysäköiminen

10 507 Sen lisäksi, mitä reunanumerossa 10 505 on määrätty, on kuljettajan ilmoitettava viipymättä pysäköimisestä toimivaltaiselle viranomaiselle, jos kuljetettavana olevat vaaralliset aineet aiheuttavat erityistä vaaraa muille tienkäyttäjille (esimerkiksi sen johdosta, että jalankulkijalle, eläimille tai ajoneuvosta vuotaa vaarallista ainetta tielle) eikä ajoneuvon miehistö voi nopeasti poistaa vaaraa. Tämän lisäksi on tarvittaessa ryhdyttävä reunanumeron 10 385 mukaisissa turvallisuusohjeissa määrättyihin toimenpiteisiin.

10 508-

10 598 Muut määräykset

10 599 Asiaankuuluvat toimet, jotka eivät sisälly tämän liitteen tähän osaan tai osaan II ja jotka koskevat vaarallisia aineita kuljettavan ajoneuvon toimintaa, jotka jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen lainsäädäntönsä perusteella ja jotka koskevat kansallista kuljetusta, koskevat kansainvälistä kuljetusta sen alueella.

OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN

VALTIOIDEN ERITYISMÄÄRÄYKSET

10 600-

10 601 Nopea menettelytapa koeluontoisten poikkeusten sallimiseksi

10 602 Välttämättöminen koeluontoisten kuljetusten, jotka edellyttävät tämän liitteen määräysten muuttamista teknologian ja teollisuuden kehityksen huomioimiseksi, osalta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat suoraan keskenään sallia tiettyjen kuljetusten tapahtuvan alueellaan määräaikaisesti tämän liitteen määräyksistä poiketen. Määräaikaiset poikkeukset ovat voimassa enintään viisi vuotta siitä päivämäärästä, jolloin poikkeus tuli voimaan. Määräaikainen poikkeus päättyy automaattisesti päivämäärästä, jolloin vastaava muutos tulee voimaan tässä liitteessä.

10 603-

10 999

OSA II

LUOKKIEN 1 9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT

TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

LUOKKA 1

RÄJÄHTEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

11 000-

11 099 OSA 1

KULJETUSTAPA

11 100-

11 107 Kokokuorma

11 108 (1) Yhteensopivuusryhmään L kuuluvia räjähteitä saa kuljettaa vain kokokuormana.

(2) Vaarallisuusluokkien 1.1, 1.2 tai 1.5 räjähteitä saa kuljettaa suurkonteissa vain kokokuormana.

11 109-

11 117 Kuljettaminen kontissa

11 118 Jos pienkontti täyttää ajoneuvon korista annetut määräykset, ei ajoneuvon korin tarvitse täyttää näitä määräyksiä.

11 119-

11 199 OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

11 200-

11 203 Ajoneuvotyypit

11 204 Tämän liitteen tarkoitusta varten luokan 1 räjähteitä kuljettavat kuljetusyksiköt luokitellaan seuraavasti:

11 204

(jatk.) (1) "Tyyppi I":

Ajoneuvon tulee olla joko umpinainen tai peitetty. Kuormapeitteen on oltava vesitiivis ja valmistettu vaikeasti syttyvästä aineesta. Sen on oltava kiinnitetty siten, että se peittää kuormatilan kaikki sivut ja yltää vähintään 20 cm kuormatilan kaikkien laitojen päälle. Se pidetään paikallaan kiinnityslaitteilla.

(2) "Tyyppi II": moottorin polttonesteen leimahduspisteen on oltava vähintään 55 °C.

(a) Yleistä

Ajoneuvon tulee olla joko umpinainen tai peitetty. Korin on oltava kiinteästi rakennettu siten, että se riittävästi suojaa kuljetettavia tuotteita. Kuormatilan lattian ja etuseinän on oltava yhtenäinen. Peitetyn ajoneuvon tulee täyttää "tyypin I" peittämistä koskevat määräykset.

Perävaunun kuuluessa kuljetusyksikköön tulee perävaunun kiinnityslaitteen olla helposti irrotettava ja vahva. Se on oltava liitetty tehokkaaseen jarrujärjestelmään, joka vaikuttaa kaikkiin pyöriin ja joka toimii vetoajoneuvon käyttöjarrujen kautta ja joka pysäyttää perävaunun automaattisesti kiinnityslaitteen rikkoutuessa.

(b) Moottori ja pakokaasujärjestelmä

Moottorin ja pakokaasujärjestelmän on oltava lisäyksen B.2 reunanumeron 220 533 ja 220 534 mukaiset.

(c) Polttonestesäiliö

Polttonestesäiliön on oltava lisäyksen B.2 reunanumeron 220 532 mukainen.

(d) Ohjaamo

Ohjaamon rakenneaineen on oltava lisäyksen B.2 reunanumeron 220 531 (1) mukainen.

Lämmityslaitteiden on oltava lisäyksen B.2 reunanumeron 220 536 mukaiset.

(3) "Tyyppi III":

joka täyttää sen lisäksi, mitä "tyypille II" on määrätty umpinaisesta ajoneuvosta, lisäksi seuraavat koria koskevat vaatimukset:

(a) Korin tulee olla umpinainen ja sen pinnan yhtenäinen. Kori on rakennettava kiinteästi vaikeasti syttyvästä rakenneaineesta siten, että se riittävästi suojaa kuljetettavia tuotteita. Sisäpinnassa ei saa käyttää kipinöintiä aiheuttavia aineita. Korin eristys- ja lämpöeristysominaisuuksien tulee olla vähintään samoja kuin seinällä, joka on 10 mm paksulla paloakestävällä puulla vuorattu metallinen ulkoseinä.

(b) Kori on varustettava tiiviisti sulkeutuvin, lukittavin ovin. Ne on sijoitettava ja valmistettava siten, että liitokset ovat osittain päällekkäin.

Erityismääräykset tietyn tyyppisille ajoneuvoille

11 205 (1) Räjähteillä kuormattuja perävaunuja, jotka täyttävät ajoneuvotyypeille II ja III asetetut vaatimukset, saa vetää moottoriajoneuvolla, joka ei täytä näitä määräyksiä. Tämäm ei koske puoliperävaunua.

(2) Kuljettamiseen kontissa on sovellettava reunanumeroita 10 118 (3) ja 11 118. Kohtien 2°, 4°, 8°, 26° ja 29° jauhemaisia aineita ja kohtien 9°, 21° ja 30° ilotulitusvälineitä sisältävän kontin lattian pinnan tai peitteen tulee olla ei-metallinen.

11 206-

11 209 Ajoneuvon korissa käytettävät rakenneaineet

11 210 Ajoneuvon korin rakenteissa ei saa käyttää rakenneaineita, jotka voivat muodostaa vaarallisia yhdisteitä kuljetettavien aineiden kanssa [ks. myös reunanumero 11 204 (3)].

11 211 Kuljettamiseen kontissa on sovellettava reunanumeroita 10 118 (3) ja 11 118. Kohtien 2°, 4°, 8°, 26° ja 29° jauhemaisia aineita ja kohtien 9°, 21° ja 30° ilotulitusvälineitä sisältävän kontin tai kuormatilan lattian pinnan tai peitteen tulee olla ei-metallinen.

11 212-

11 250 Sähkölaitteet

11 251 (1) Sähköisen valaistusjärjestelmän nimellisjännite saa olla enintään 24 V.

(2) Tyyppeihin II ja III kuuluvien kuljetusyksikköjen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

(a) Akkujen on oltava riittävästi suojattuja kolarin varalta ja niiden navat on suojattava sähköisesti eristävällä suojauksella.

(b) Kuormatilassa olevan sisävalaistusjärjestelmän tulee olla pölytiivis (vähintään IP 54 tai vastaava) tai jos kyse on yhteensopivuusryhmästä J, luokkaa Exd (vähintään IP 65 tai vastaava). Katkaisija on sijoitettava kuormatilan ulkopuolelle.

11 252-

11 281 Ajoneuvon hyväksyminen

11 282 Reunanuemron 10 282 määräykset koskevat tyyppiin III kuuluvaa kuljetusyksikköä.

11 283-

11 299 OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

11 300-

11 310 Ajoneuvon miehitys

11 311 (1) Jokaisessa kuljetusyksikössä on oltava kuljettajan apulainen. Mikäli kansalliset määräykset edellyttävät, voi jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen edellyttää ajoneuvoon hyväksytyn virkamiehen kuljetuksensuorittajan laskuun.

(2) Kohdan (1) ensimmäistä lausetta ei sovelleta kahden tai useamman ajoneuvon muodostamiin saattueisiin, mikäli saattueen ensimmäisessä ja viimeisessä ajoneuvossa on kuljettajan apulainen.

(3) Kuljettajan apulaista ei edellytetä kuljetettaessa kohdan 43° esineitä ja välineitä, tunnusnumero 0336, tyypin I kuljetusyksikössä.

11 312-

11 314

Kuljettajan koulutus

11 315 Reunanumeron 10 315 kohtien (1), (3), (4)(a)-(m) ja (5) määräyksiä sovelletaan ajoneuvojen kuljettajiin, jotka kuljettavat yli reunanumerossa 10 011 mainitun vapaarajan luokan 1 räjähteitä.

11 316-

11 320 Ajoneuvon valvonta

11 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä sovelletaan räjähdekuljetuksissa vain, kun ajoneuvossa kuljetettavan räjähdysaineen kokonaismassa on yli 50 kg.

Ilkivallan estämiseksi sekä kuljettajan ja toimivaltaisten viranomaisten hälyttämiseksi räjähteiden vuotaessa tai palaessa on edellä mainittujen räjähteiden oltava lisäksi jatkuvan silmälläpidon alaisia. Määräys ei koske kohdan 51° tyhjiä, puhdistamattomia pakkauksia.

11 322-

11 353 Avotulen teon kieltäminen

11 354 Avotulen teko on kielletty ajoneuvossa, jossa kuljetetaan luokan 1 räjähteitä ja ajoneuvon välittömässä läheisyydessä sekä kuormauksen ja purkamisen yhteydessä.

11 355-

11 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ

KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

11 400

Kuljetettavan määrän rajoittaminen

11 401 Yhdessä kuljetusyksikössä kuljetettavien räjähdysaineiden kokonaisnettomassa kilogrammoina (tai esineiden tai välineiden sisältämä räjähdysaineen kokonaisnettomassa) on rajoitettu alla olevan taulukon mukaisesti (ks. myös reunanumero 11 403, yhteenkuormauskiellot).

>TAULUKON PAIKKA>

11 402 Luokan 1 räjähteiden ollessa kuormattu yhteen kuljetusyksikköön reunanumeron 11 403 yhteenkuormauskieltojen mukaisesti katsotaan kuorman kuuluvan vaarallisimpaan vaarallisuusluokkaan (seuraavassa järjestyksessä 1.1, 1.5, 1.2, 1.3, 1.6, 1.4).

Kuljetettaessa samassa kuljetusyksikössä kohdan 48° aineita yhdessä vaarallisuusluokan 1.2 räjähteiden kanssa katsotaan kuorman kuuluvan vaarallisuusluokkaan 1.1.

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

11 403 (1) Räjähteitä sisältäviä kolleja, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5 tai 1.6 mukaisilla varoituslipukkeilla ja jotka kuuluvat eri yhteensopivuusryhmiin, ei saa kuormata yhdessä samaan ajoneuvoon, ellei yhteensopivuusryhmien yhteenkuormaus ole sallittu seuraavassa taulukossa.

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Kolleja, jotka on varustettu mallien 1, 1.4 tai 1.5 mukaisilla varoituslipukkeilla, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon kollien kanssa, jotka on varustettu mallin no. 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1, 6.2, 7A, 7B, 7C, 8 tai 9 mukaisella varoituslipukkeella.

11 404

Yhteenkuormauskiellot kontissa olevien aineiden kanssa

11 405 (1) Edellä reunanumerossa 11 403 annetut yhteenkuormauskiellot koskevat myös jokaisen kontin sisältöä.

(2) Reunanumeron 11 403 määräykset koskevat myös kontissa olevia vaarallisia aineita ja muita ajoneuvoon kuormattuja vaarallisia aineita riippumatta siitä, ovatko ne toisessa kontissa tai useammissa konteissa.

11 406

Tavaran kuormaus- ja purkamispaikka

11 407 (1) Seuraavat toimenpiteet ovat kiellettyjä:

(a) Luokan 1 räjähteiden kuormaaminen tai purkaminen julkisilla paikoilla asutusalueilla ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa;

(b) Luokan 1 räjähteiden kuormaaminen ja purkaminen julkisilla paikoilla asumattomilla alueilla ilman toimivaltaiselle viranomaiselle annetua ennakkoilmoitusta, paitsi jos tämä on turvallisuussyistä kiireellistä ja välttämätöntä.

(2) Jos jostakin syystä tavaraa on käsiteltävä julkisilla paikoilla, niin eri aineet ja esineet on eroteltava toisistaan lipukkeiden mukaisesti.

11 408-

11 409 Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja rehujen suojaaminen

11 410 (1) Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamisja siirtokuormauspaikoilla.

(2) Tyhjät, puhdistamattomat pakkaukset, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisella varoituslipukkeella, on pidettävä erillään ravintoaineista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa, kuormaus-, purkaus- ja siirtokuormauspaikoilla.

11 411-

11 412 Ajoneuvon puhdistus ennen kuormausta

11 413 Ennen luokan 1 räjähteiden kuormausta tulee ajoneuvon kuormatila puhdistaa huolellisesti.

11 414-

11 499 OSA 5

AJONEUVON JA KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

11 500 (1) Reunanumeron 10 500 määräysten lisäksi kuljetusyksikössä kuljetettaessa räjähteitä, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5 tai 1.6 mukaisilla varoituslipukkeilla, on kuljetusyksikön molemmilla sivuilla ja takana oltava samanlainen varoituslipuke. Kuljetettaessa useampaan yhteensopivuusryhmään kuuluvia räjähteitä ei varoituslipukkeissa saa olla yhteensopivuusryhmän merkintää.

(2) Mikäli kuljetusyksikössä kuljetetaan eri vaarallisuusluokkien räjähteitä, on kuljetusyksikkö merkittävä vaarallisimman vaarallisuusluokan mukaan seuraavassa järjestyksessä:

Vaarallisin on vaarallisuusluokka 1.1 ja vaarallisuus vähenee seuraavassa järjestyksessä 1.5, 1.2, 1.3, 1.6, 1.4 (vaarattomin). Mikäli kohdan 48° aineita kuljetetaan vaarallisuusluokan 1.2 räjähteiden kanssa, on kuljetusyksikkö merkittävä vaarallisuusluokan 1.1 mukaisesti.

11 500

(jatk.) (3) Kuljetusyksikkö on lisäksi merkittävä mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla kuljetettaessa seuraavien kohtien ja seuraavilla

Tunnusnumeroilla varustettuja räjähteitä:

kohta 4°, tunnusnumerot 0076 ja 0143;

kohta 21°, tunnusnumero 0018;

kohta 26°, tunnusnumero 0077;

kohta 30°, tunnusnumero 0019; ja

kohta 43°, tunnusnumero 0301.

(4) Kuljetusyksikkö on lisäksi merkittävä mallin no. 8 mukaisilla lipukkeilla kuljetettaessa seuraavien kohtien ja seuraavilla tunnusnumeroilla varustettuja räjähteitä:

kohta 21°, tunnusnumerot 0015 ja 0018;

kohta 30°, tunnusnumerot 0016 ja 0019; ja

kohta 43°, tunnusnumero 0301 ja 0303.

(5) Kohtien (1) (4) määräykset eivät koske kontteja, mikäli ne on merkitty reunanumeron 10 500 (9) mukaisesti.

11 501-

11 508 Pysähtyminen huoltotoimenpiteitä varten

11 509 Mikäli räjähteitä kuljettava ajoneuvo joudutaan pysäyttämään yleisellä alueella kuormausta tai purkamista varten, on etäisyys pysäköidystä ajoneuvosta oltava vähintään 50 m.

11 510-

11 519 Saattueet

11 520 (1) Jos räjähteitä kuljetetaan saattueessa, tulee kuljetusyksikköjen välisten etäisyyksien olla vähintään 50 m.

(2) Toimivaltainen viranomainen voi määrätä kuljetuksista saattueena.

11 521-

11 599 OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN

VALTIOIDEN ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

11 600-

20 999 LUOKKA 2

PURISTETUT, NESTEYTETYT TAI PAINEEN ALAISINA LIUOTETUT KAASUT

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

21 000-

21 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

21 100-

21 117

Kuljettaminen kontissa

21 118 Kohdissa 7° (a) ja 8° (a) mainittuja kaasuja sisältävien kollien kuljettaminen pienkonteissa on kielletty.

21 119-

21 199

OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

21 200-

21 211

Tuuletus

21 212 Kuljetettaessa kohtien 1° 6° ja 9° (c) kaasuja sisältäviä kolleja umpinaisessa ajoneuvossa tulee ajoneuvon kuormatilan olla riittävästi tuulettuva.

21 213-

21 259

Muut varusteet

21 260 Kuljetettaessa puristettuja tai nesteytettyjä kaasuja, jotka ovat vaarallisia hengityselimille tai aiheuttavat myrkytysvaaraa ja jotka on aineluettelossa merkitty kirjaimella "t" tulee ajoneuvon miehistöllä olla kuljetettaville kaasuille sopivaa tyyppiä olevat kaasunaamarit (hengityslaitteet).

21 261-

21 299

OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

21 300-

21 320

Ajoneuvon valvonta

21 321 Reunanumerossa 10 321 olevia määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa vaarallisia aineita yli seuraavassa esitettyjä määriä:

kohdan 1° (at) booritrifluoridia ja fluoria, kohdan 3° (at) aineita, kohdan 3° (bt) aineita etyylikloridia lukuun ottamatta, kohdan 3° (ct) aineita, kohdan 5° (at) kloorivetyä ja kohtien 7° (a) ja 8° (a) jäähdyttämällä nesteytettyjä kaasuja: yli 1 000 kg;

kohdan 3° (b) aineita, kohdan 3° (bt) etyylikloridia, kohdan 3° (c) vinyylikloridia, kohdan 4° (b) aineita sekä kohtien 7° (b) ja 8° (b) jäähdyttämällä nesteytettyjä kaasuja: yli 10 000 kg.

21 322-

21 399

OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

21 400-

21 402

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

21 403 Kolleja, jotka on varustettu 2, 3 tai 6.1 mukaisella varoituslipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon kollien kanssa, jotka on varustettu mallin no. 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 muakisella lipukkeella.

21 404-

21 406

Tavaran kourmaus- ja purkamispaikka

21 407 (1) Seuraavat toimenpiteet ovat kiellettyjä:

(a) Seuraavien aineiden kuormaaminen tai purkaminen julkisilla paikoilla asutusalueilla ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa: bromivety, kloori, typpidioksidi, rikkidioksidi tai fosgeeni [kohta 3° (at)]; rikkivety [kohta 3° (bt)]; kloorivety [5° (at)];

(b) Edellä sanottujen aineiden kuormaaminen tai purkaminen julkisilla paikoilla asumattomilla alueilla ilman toimivaltaiselle viranomaiselle annetua ennakkoilmoitusta, paitsi jos tämä on turvallisuussyistä kiireellistä ja välttämätöntä.

Kohdan (a) ja (b) lupaa ja ilmoitusta, mainitussa järjestyksessä, ei edellytetä, mikäli aineet ovat reunanumeron 2207 mukaisissa pulloissa, astioissa, "pullopaketeissa", joiden tilavuus on enintään 1 000 litraa reunanumeron 2212 (1) (a), (b), (d) tai (e) kuvauksen mukaisesti.

(2) Jos jostakin syystä tavaraa on käsiteltävä julkisilla paikoilla, niin:

Eri aineet ja esineet on eroteltava toisistaan lipukkeiden mukaisesti; ja

Kollit, jotka on varustetu käsittelylaitteilla, on pidettävä käsittelyn aikana tasaisena.

21 408-

21 413

Tavaran käsittely ja kuormaus

21 414 (1) Kolleja ei saa heitellä ja ne on suojattava iskuilta.

(2) Astiat on tuettava ajoneuvoon niin, etteivät ne pääse kaatumaan eivätkä putoamaan. Seuraavia määräyksiä tulee noudattaa:

(a) Reunanumerossa 2212 (1) (a) mainitut pullot on asetettava kyljelleen yhdensuuntaisesti tai kohtisuorasti ajoneuvon pituusakseliin nähden; kuitenkin lähelle etuseinää sijoitetut pullot on asetettava aina kohtisuorasti ajoneuvon pituusakseliin nähden.

Lyhyet suuriläpimittaiset pullot, joiden läpimitta on 30 cm tai enemmän, saa asettaa myös pituussuuntaan siten, että niiden sulkemislaitteet ovat ajoneuvon keskustaa kohti.

Tukevasti pystyssä pysyvät pullot tai pullot, jotka on tuettu sopivilla tehokkailla kaatumisen estävillä laitteilla, saa asettaa myös pystyasentoon.

Pullot, jotka on asetettu tasaisesti, on turvallisesti ja sopivasti kiilattava, kiinnitettävä tai varmistettava niin, etteivät ne pääse siirtymään.

(b) Kohdassa 7° (a) ja 8° (a) mainittuja kaasuja sisältävät astiat on aina asetettava sen suuntaisesti kuin ne on suunniteltu ja suojattava siten, etteivät toiset kollit pääse niitä vahingoittamaan.

21 415-

21 499

OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON, ASTIAYHDISTELMÄN JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

21 500 (1) Kuljetettaessa kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä, säiliökontissa tai astiayhdistelmässä muita kuin tämän reunanumeron taulukossa 2 esitettyjä 2 luokan aineita tai kuljetettaessa näitä sisältäneitä kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä, säiliökontteja tai astiayhdistelmiä tyhjinä ja puhdistamattomina, ajoneuvo on merkittävä taulukossa 1 esitetyin lipukkein:

>TAULUKON PAIKKA>

(2) Kuljetettaessa kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä, säiliökontissa tai astiayhdistelmässä taulukossa 2 esitettyjä aineita tai kuljetettaessa näitä sisältäneitä kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä, säiliökontteja tai astiayhdistelmiä tyhjinä ja puhdistamattomina, ajoneuvo on merkittävä taulukossa 2 esitetyin lipukkein:

21 500

(jatk.) >TAULUKON PAIKKA>

21 501-

21 508 Pysähtyminen huoltotoimenpiteitä varten

21 509 Muita kuin kohdissa 1° (a) ja (at), 2° (a), 7° (a), 8° (a) ja 10° mainittuja 2 luokan aineita kuljettavan ajoneuvon saa tarvittaessa pysäköidä asutusalueella huoltoa varten. Kyseisellä alueella tapahtuvaa pysäköintiä voidaan pidenttää vain toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä.

21 510-

21 599

OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

21 600-

30 999

LUOKKA 3

PALAVAT NESTEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

31 000-

31 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

31 100-

31 199

OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

31 200-

31 299

OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

31 300-

31 320

Ajoneuvon valvonta

31 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja aineita yli ilmoitettujen määrien:

aineluettelon kohtien 1° 5° (a) ja (b), 7° (b), 21° 26° aineet ja kohtien 41° 57° lievästi myrkylliset aineet: 10 000 kg;

aineluettelon kohtien 6°, 11° 19°, 27°, 28° aineet ja kohtien 41° 57° myrkylliset ja erittäin myrkylliset aineet: 5 000 kg.

31 322-

31 399

OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

31 400-

31 402

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

31 403 Luokan 3 palavia nesteitä sisältäviä kolleja ei saa kuormata samaan ajoneuvoon kollien kanssa, jotka on varustettu mallin no. 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

31 404-

31 409

Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja rehujen suojaaminen

31 410 (1) Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamisja siirtokuormauspaikoilla.

(2) Ryhjät, puhdistamattomat pakkaukset, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla, on pidettävä erillään ravntoaineista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamis- ja siirtokuormauspaikoilla.

31 411-

31 414

Puhdistus purkamisen jälkeen

31 415 Jos kohtien 6°, 11° 19°, 27°, 28°, 32° ja kohtien 41° 57° myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä aineita on päässyt varisemaan tai leviämään ajoneuvoon, saa sitä käyttää uudelleen vasta perusteellisen puhdistuksen ja jos tarpeellista- dekontaminoinnin jälkeen. Kaikkien muiden samassa ajoneuvossa kuljetettujen aineiden ja esineiden mahdollinen saastuminen on tutkittava.

31 416-

31 499

OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

31 500 Kuljettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjä, puhdistamaton) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 3 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumerossa 2312 (3) (5) mainittuja tämän luokan aineita sisältävät tai sisältäneet edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös tämän reunanumeron mukaisilla lipukkeilla.

31 501-

31 599

OSA 6

SIIRTYMA1KAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

31 600-

40 999

LUOKKA 4.1

HELPOSTI SYTTYVÄT KIINTEÄT AINEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

41 000-

41 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

41 100-

41 104

Lähetystapa ja lähetysrajoitukset

41 105 (1) Kohtien 5° ja 15° aineita saa kuljettaa vain säiliöajoneuvossa, irrotettavassa säiliössä ja säiliökontissa.

41 105

(jatk.) (2) Kohdan 26° aineet on suojattava suoralta auringonvalolta ja kuumuudelta kuljetuksen aikana.

(3) Aineluettelon kohtien 41° 50° aineet on kuljetettava siten, etteivät reunanumeron 2400 (20) tarkoittamat valvontalämpötilat ylity. Valvontalämpötilat on ilmoitettu aineluettelossa (reunanumero 2401) siinä luetelluille aineille ja muille aineille niille hyväksytyissä kuljetusehdoissa [ks. reunanumero 2400 (16)].

(4) Useiden itsereaktiivisten aineiden turvalliseksi kuljettamiseksi ilmoitetun kuljetuslämpötilan ylläpitäminen on välttämätöntä. Yleiset vaatimukset ovat:

kuljetusyksikkö on tarkastettava huolellisesti ennen kuormausta;

kuljettajaa varten on oltava ohjeet jäähdytysjärjestelmän käytöstä mukaanlukien luettelo jäähdytysaineen toimittajista matkan varrella;

on oltava toimenpideohjeet, joita noudatetaan jäähdytysjärjestelmän pettäessä;

on säännöllisesti seurattava kuljetuslämpötilaa; ja

on oltava ohjeet varajäähdytysjärjestelmästä ja varaosista.

(5) Jäähdytysjärjestelmän valvontalaitteiden ja lämpötila-antureiden tulee olla helposti luoksepäästävissä paikoissa. Kaikkien sähköliitäntöjen tulee toimia kaikissa sääolosuhteissa. Ilman lämpötila kuljetusyksikön kuormatilassa tulee mitata kahdella toisistaan riippumattomalla anturilla ja mittaustulos tulee rekisteröidä siten, että kaikki lämpötilavaihtelut on helposti havaittavissa. Lämpötila tulee tarkastaa ja kirjata 4 6 tunnin välein. Kuljetettaessa aineita, joiden valvontalämpötila on alle + 25 °C, kuljetusyksikkö on varustettava näkyvällä ja kuuluvalla hälyttimellä. Hälyttimien virtalähteen tulee olla riippumaton jäähdytysjärjestelmästä ja ne tulee asettaa hälyttämään valvontalämpötilassa tai sen alapuolella.

(6) Jos valvontalämpötila ylittyy kuljetuksen aikana, on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin varajärjestelmän käynnistämiseksi ja tarvittaessa jäähdytyslaitteiden korjaamiseksi tai jäähdytyskapasiteetin lisäämiseksi (esim. lisäämällä nestemäistä tai kiinteää jäähdytysainetta). Lämpötila tulee tarkastaa usein ja hätäohjelman käynnistämiseen tulee valmistautua. Jos hälytyslämpötila (ks. reunanumerot 2400 (20) ja 2401) saavutetaan, hätäohjelma tulee ottaa käyttöön.

(7) Kuljetustapahtumaa varten valittavat menetelmät määräysten mukaisen kuljetuslämpötilan ylläpitämiseksi riippuvat useista tekijöistä. Tärkeimmät ovat:

kuljetettavan (kuljetettavien) aineen (aineiden) valvontalämpötila(t);

valvontalämpötilan ja odotetun ympäristönlämpötilan ero;

lämpöeristyksen tehokkuus;

kuljetustapahtuman kesto; ja

turvallisuusrajat sallittavalle matka-ajan ylittymiselle.

(8) Soveltuvia menetelmiä valvontalämpötilan ylittymisen estämiseksi on lueteltu alla tehokkuuden suhteen nousevassa järjestyksessä:

(a) lämpöeristys; edellyttäen, että itsereaktriivisen aineen (itseraktiivisten aineiden) alkulämpötila on riittävästi valvontalämpötilan alapuolella;

(b) lämpöeristys ja jäähdytysjärjestelmä; edellyttäen, että

riittävä määrä palamatonta jäähdytysainetta (esim. nestemäistä typpeä tai hiilidioksidijäätä), ottaen huomioon myös kohtuullinen matka-ajan ylitys, kuljetetaan mukana tai niiden lisäsaanti varmistetaan;

nestemäistä happea tai ilmaa ei käytetä jäähdytysaineena;

jäähdytysvaikutus on tasainen myös silloin, kun suurin osa jäähdytysaineesta on kulutettu; ja

oveen (oviin) kiinnitetyillä varoituksilla on selvästi ilmoitettu, että kuljetusyksikön kuormatila täytyy tuulettaa ennen sisäänastumista;

41 105

(jatk.) (c) lämpöeristys ja yksinkertainen koneellinen jäähdytys; edellyttäen, että jäähdytysosastossa käytetään paloturvallisia sähkökytkentöjä estämään itsereaktiivisista aineista vapautuvien palavien höyryjen syttyminen;

(d) lämpöeristys ja yhdistetty koneellinen jäähdytysjärjestelmä ja jäähdytysainejärjestelmä; edellyttäen, että:

nämä kaksi järjestelmää ovat toisistaan riippumattomia; ja

kohtien (b) ja (c) määräykset ovat täytetyt;

(e) lämpöeristys ja kaksinkertainen koneellinen jäähdytysjärjestelmä; edellyttäen, että:

nämä kaksi järjestelmää ovat riippumattomia toisistaan lukuun ottamatta integroitua virtalähdeyksikköä;

kumpikin järjestelmä yksinään on kykenevä ylläpitämään vaaditun lämpötilan; ja

jäähdytysosastossa käytetään paloturvallisia sähkökytkentöjä estämään itsereaktiivisista aineista vapautuvien palavien höyryjen syttyminen.

(9) Aineluettelon kohtien 41° ja 42° aineille toista seuraavista kohdassa (8) esitetyistä menetelmistä tulee käyttää:

menetelmä (c), kun korkein odotettavissa oleva ympäristön lämpötila kuljetuksen aikana on enintään 10 °C korkeampi kuin valvontalämpötila; tai

menetelmä (d) tai (e).

Aineluettelon kohtien 43° 50° aineille yhtä seuraavista menetelmistä tulee käyttää:

menetelmä (a), kun korkein odotettavissa oleva ympäristön lämpötila kuljetuksen aikana on vähintään 10 °C valvontalämpötilan alapuolella;

menetelmä (b), kun korkein odotettavissa oleva ympäristön lämpötila kuljetuksen aikana on enintään 30 °C korkeampi kuin valvontalämpötila; tai

menetelmä (c), (d) tai (e).

41 106-

41 110

Kuljettaminen irrallisena

41 111 (1) Kohdassa 6° (c) nimeltä mainituja aineita naftaleenia lukuun ottamatta, kohtien 11° (c), 12° (c), 13° (c) ja 14° (c) aineita sekä edellä mainittujen kohtien ryhmään (c) luokiteltuja kiinteitä jätteitä saa kuljettaa irrallisena umpinaisessa tai peitetyssä ajoneuvossa.

Kohdan 6° (c) naftaleenia saa kuljettaa irrallisena metallikorisessa umpinaisessa ajoneuvossa tai vaikeasti syttyvällä peitteellä varustetussa ajoneuvossa, jossa on metallinen kori tai jossa lattia ja seinät on suojattu kosketukselta kuorman kanssa.

(2) Kohdan 4° (c) jätteitä saa kuljettaa irrallisena avoimessa, peitetyssä ajoneuvossa, jossa on riittävä ilmanvaihto. Sisällön, erityisesti nesteiden vuodon estämiseksi on suoritettava riittävät toimenpiteet.

41 112-

41 117

Kuljettaminen kontissa

41 118 Reunanumerossa 41 111 mainittujen aineiden kuljettamiseen irrallisena käytettävien pienkonttien on täytettävä kyseisessä reunanumerossa ajoneuvoille asetetut vaatimukset.

41 119-

41 199

OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

41 200-

41 203

Ajoneuvotyypit

41 204 Aineluettelon kohtien 31° 40° aineet on kuljetettava umpinaisissa tai peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa. Jos aineet on reunanumeron 41 105 määräysten mukaan kuljetettava lämpöeristetyssä, jäähdytetyssä tai koneellisesti jäähdytetyssä ajoneuvossa, näiden ajoneuvojen on täytettävä reunanumeron 41 248 määräykset. Aineluettelon kohtien 41° 50° aineet, jotka ovat jäähdytysaineella täytetyissä suojapakkauksissa, on kuljetettava umpinaisissa tai peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa. Umpinaisia ajoneuvoja käytettäessä on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta. Peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa tulee olla sivulaudat ja perälauta. Peitteen tulee olla vesitiivistä ja vaikeasti syttyvää materiaalia.

41 205-

41 247

Lämpöeristetyt, jäähdytetyt ja koneellisesti jäähdytetyt ajoneuvot

41 248 Reunanumerossa 41 105 tarkoittamien lämpöeristettyjen, jäähdytettyjen ja koneellisesti jäähdytettyjen ajoneuvojen tulee täyttää seuraavat määräykset:

(a) ajoneuvon tulee olla varustettu sellaisella eristeellä ja jäähdytysjärjestelmällä, ettei reunanumerossa 41 105 kullekin aineelle määrättyä korkeinta lämpötilaa ylitetä. Kokonaislämmönsiirtokerroin saa olla enintään 0,4 W/m2K;

(b) ajoneuvon tulee olla siten varustettu, etteivät kuljetettavan aineen tai jäähdytysaineen höyryt pääse ohjaamoon;

(c) kuormatilan lämpötilaa on voitava jatkuvasti tarkkailla sopivalla mittarilla ohjaamosta;

(d) kuormatila on varustettava tuuletusaukolla tai tuuletusventtiilillä, jos on vaaraa ylipaineen syntymisestä. Tuuletusaukko tai tuuletusventtiili eivät saa heikentää jäähdytystä;

(e) jäähdytysaine ei saa olla helposti syttyvää; ja

(f) koneellisesti jäähdytetyn ajoneuvon jäähdytyslaitteen toiminnan tulee olla riippumaton ajoneuvon moottorista.

41 249-

41 299

OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

41 300-

41 320

Ajoneuvon valvonta

41 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja aineita yli ilmoitettujen määrien:

aineluettelon kohtien 21° 25° aineet: 1 000 kg

aineluettelon kohdan 26° aineet: 100 kg

aineluettelon kohtien 31°, 32°, 43° ja 44° aineet: 1 000 kg

aineluettelon kohtien 33°, 34°, 45° ja 46° aineet: 2 000 kg

aineluettelon kohtien 35°, 36°, 47° ja 48° aineet: 5 000 kg

aineluettelon kohtien 41° ja 42° aineet: 500 kg

41 321

(jatk.) Lisäksi ajoneuvojen, joissa kuljetetaan yli 500 kg aineluettelon kohtien 41° ja 42° aineita, on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena ilkivallan estämiseksi ja kuljettajan sekä toimivaltaisten viranomaisten hälyttämiseksi vuodon tai tulipalon sattuessa.

41 322-

41 399

OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

41 400

Kuljetettavan vaarallisen aineen määrän rajoittaminen

41 401 (1) Yhdessä kuljetusyksikössä saa kuljettaa enintään:

5 000 kg aineluettelon kohtien 31° ja 32° aineita, jos ajoneuvon kuormatila on tuuletettu ylhäältä ja kuljetusyksikkö on lämpöeristetty lämmönkestävällä materiaalilla [ks. reunanumero 11 204 (3) (a)], tai 1 000 kg kohtien 31° ja 32° aineita, jos kuljetusyksikkö ei täytä näitä määräyksiä;

10 000 kg aineluettelon kohtien 33° ja 34° aineita;

20 000 kg aineluettelon kohtien 35° 40° aineita;

1 000 kg aineluettelon kohtien 41° ja 42° aineita, tai 5 000 kg, jos on käytetty eristeenä lämmönkestävää materiaalia;

5 000 kg aineluettelon kohtien 43° ja 44° aineita, tai 10 000 kg, jos on käytetty eristeenä lämmönkestävää materiaalia; ja

20 000 kg aineluettelon kohtien 45° 50° aineita.

(2) Jos tämän luokan aineita kuljetetaan samassa kuljetusyksikkössä, kohdassa (1) ilmoitettuja ainemääriä ei saa ylittää, ja sisällön kokonaismäärä saa olla enintään 20 000 kg.

41 402 Reunanumeroiden 10 500 ja 41 204 määräykset eivät koske kohtien 31° 34° ja 41° 44° aineiden kuljetusta edellyttäen, että aine on pakattu määrättyjen pakkaustapojen OP1A, OP1B, OP2A tai OP2B mukaisesti ja enimmäismäärä kuljetusyksikköä kohti on enintään 10 kg.

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

41 403 (1) Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 4.1 mukaisella lipukkeella ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

(2) Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 4.1 ja 01 mukaisilla lipukkeilla ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6, 2, 3, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1, 7A, 7B, 7C, 8 tai 9 mukaisella lipukkeella.

41 404-

41 409

Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja rehujen suojaaminen

41 410 (1) Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamisja siirtokuormauspaikoilla.

(2) Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella, on pidettävä erillään ravintoaineista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa, kuormaamisen, purkamisen ja siirtokuormauksen aikana.

41 411-

41 413

Tavaran käsittely ja kuormaus

41 414 (1) Aineluettelon kohdan 26° aineita sisältävät kollit on varastoitava vain viileissä, hyvin ilmastoiduissa paikoissa, etäällä lämmönlähteistä.

(2) Aineluettelon kohtiin 41° 50° kuuluvia aineita sisältäviä kolleja ei saa asettaa muiden tavaroiden päälle ja ne on kuormattava siten, että niihin pääsee helposti käsiksi.

(3) Aineluettelon kohtiin 41° 50° kuuluvien aineiden valvontalämpötilaa on ylläpidettävä kuljetuksen ajan mukaanlukien kuormaus ja purkaus sekä välipysähdykset [ks. reunanumero 41 105 (2)].

(4) Kollit on sijoitettava ajoneuvoon siten, että vapaa ilmankierto tavaratilassa takaa kuorman tasaisen lämpötilan. Jos ajoneuvo tai suurkontti sisältää yli 5 000 kg helposti syttyvää kiinteää ainetta, kuorma on jaettava enintään 5 000 kg eriin, jotka tulee erottaa toisistaan vähintään 0,05 m ilmatilalla.

41 415-

41 499

OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

41 500 Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja sekä kuljetettaessa vaarallisia kiinteitä aineita irrallisena ajoneuvoissa tai konteissa, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjät, puhdistamattomat) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 4.1 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumerossa 2412 (3) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös kyseisen reunanumeron mukaisilla lipukkeilla.

41 501-

41 508

Pysähtyminen huoltotoimenpiteitä varten

41 509 Kuljetettaessa kohtien 31°, 32°, 41° ja 42° aineita ajoneuvon saa pysäköidä asutustaajamassa vilkkaasti liikennöidyllä paikalla vain huoltoa varten pakottavissa tapauksissa. Pidempiaikaisesta pysäköimisestä on sovittu toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Sama koskee kuljetusyksikköjä, joihin on kuormattu yli 2 000 kg kohdissa 33°, 34°, 43° ja 44° mainittuja aineita.

41 510-

41 599

OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

41 600-

41 999

LUOKKA 4.2

HELPOSTI ITSESTÄÄN SYTTYVÄT AINEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

42 000-

42 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

42 100-

42 104

Lähetystapa ja lähetysrajoitukset

42 105 Kohdan 22° fosforia saa kuljettaa vain säiliöajoneuvossa, irrotettavassa säiliössä ja säiliökontissa.

42 106-

42 110

Kuljettaminen irrallisena

42 111 Kohdassa 1° (c), 2° (c) ja 3° mainittuja aineita, kohdan 12° (c) rautametallin porauslastuja, sorvinlastuja ja jyrsinlastuja, kohdan 16° (c) käytettyä rautaoksidia ja huokoista käytettyä rautaoksidia sekä edellä mainituissa kohdissa ryhmään (c) luokiteltuja kiinteitä jätteitä saa kuljettaa irrallisena.

Edellä mainitut aineet on kuljetettava metallikorisessa, umpinaisessa tai peitetyssä ajoneuvossa.

42 112-

42 117

Kuljettaminen kontissa

42 118 Reunanumerossa 42 111 mainittujen aineiden kuljettamiseen irrallisena käytettävien pienkonttien tulee täyttää kyseisessä reunanumerossa ajoneuvoille asetetut vaatimukset.

42 119-

42 199

OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

42 200-

42 203

Ajoneuvotyypit

42 204 Luokan 4.2 aineita sisältäviä kolleja tulee kuljettaa vain umpinaisessa tai peitteellä varustetussa ajoneuvossa.

42 205-

42 299

OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

42 300-

42 320

Ajoneuvon valvonta

42 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja aineita yli ilmoitettujen määrien:

Kohtien ryhmään (a) luokiteltuja aineita ja kohdassa 22° mainittuja aineita: 10 000 kg.

42 322-

42 377

Tyhjät säiliöt

42 378 Kohdan 11° (a) ja 22° fosforia sisältäneiden säiliöiden osalta ks. myös reunanumerot 211 470 (2) ja 212 470 (2).

42 379-

42 399

OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

42 400-

42 402

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

42 403 4.2 luokan aineita sisältäviä kolleja, jotka on varustettu mallin no. 4.2 mukaisella lipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisilla varoituslipukkeilla.

42 404-

42 409

Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja rehujen suojaaminen

42 410 (1) Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamisja siirtokuormauspaikoilla.

(2) Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella, on pidettävä ajoneuvossa erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista kuormaamisen, purkamisen ja siirtokuormauksen aikana.

42 411-

42 499

OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

42 500 Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja sekä kuljetettaessa vaarallisia kiinteitä aineita irrallisena ajoneuvoissa tai konteissa, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjät, puhdistamattomat) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 4.2 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumerossa 2442 (3) (5) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös kyseisen reunanumeron mukaisilla lipukkeilla.

42 501-

42 599

OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TITTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

42 600-

42 999

LUOKKA 4.3

AINEET, JOTKA VEDEN KANSSA KOSKETUKSEEN JOUTUESSAAN KEHITTÄVÄT PALAVIA KAASUJA

Yleistä

43 000-

43 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

43 100-

43 110

Kuljettaminen irrallisena

43 111 (1) Kohdassa 11° (c), 12° (c), 13° (c), 14° (c), 17° (b) ja 20° (c) mainituja aineita saa kuljettaa irrallisena erityisesti tätä varten varustetuissa ajoneuvoissa. Täyttö- ja tyhjennysaukkojen tulee olla sellaisia, että ne voidaan sulkea ilmatiiviisti.

(2) Kohdan 13° (b) alumiinikuonaa saa kuljettaa irrallisena hyvin ilmastoidussa peitteellä varustetussa ajoneuvossa.

(3) Kohdan 13° (c) alumiinikuonaa, kohdan 15° (c) piirautaa, kohdan 12° (b) kalsiumsilisidiä paloina ja kohdan 12° (c) aineita paloina saa myös kuljettaa irrallisena peitteellä varustetuissa tai umpinaisissa ajoneuvoissa.

43 112-

43 117

Kuljettaminen kontissa

43 118 Reunanumerossa 43 111 mainittujen aineiden kuljettamiseen irrallisena käytettävien pienkonttien tulee täyttää kyseisessä reunanumeroissa ajoneuvoille asetetut vaatimukset.

43 119-

43 199

OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

43 200-

43 203

Ajoneuvotyypit

43 204 Luokan 4.3 aineita sisältäviä kolleja tulee kuljettaa vain umpinaisessa tai peitteellä varustetussa ajoneuvossa.

43 205-

43 299

OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

43 300-

43 320

Ajoneuvon valvonta

43 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava vain kuljetettaessa yli 10 000 kg erissä eri kohdissa ryhmään (a) luokiteltuja aineita.

43 322-

43 399

OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄARÄYKSET

43 400-

43 402

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

43 403 4.3 luokan aineita sisältäviä kolleja, jotka on varustettu mallin no. 4.3 mukaisella lipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisilla varoituslipukkeilla.

43 404-

43 409

Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja rehujen suojaaminen

43 410 (1) Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamisja siirtokuormauspaikoilla.

(2) Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella, on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa, kuormaamisen, purkamisen ja siirtokuormauksen aikana.

43 411-

43 413

Tavaran käsittely ja kuormaus

43 414 Kolleja käsiteltäessä on erityisesti estettävä niitä joutumasta kosketukseen veden kanssa.

43 415-

43 499

OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

43 500 Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja sekä kuljettaessa vaarallisia kiinteitä aineita irrallisena ajoneuvoissa tai konteissa, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjät, puhdistamattomat) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 4.3 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumerossa 2482 (3) (7) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös kyseisen reunanumeron mukaisilla lipukkeilla.

43 501-

43 599

OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

43 600-

50 999

LUOKKA 5.1

SYTYTTÄVÄSTI VAIKUTTAVAT (HAPETTAVAT) AINEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

51 000-

51 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

51 100-

51 110

Kuljettaminen irrallisena

51 111 (1) Aineluettelon kohdissa 11° 13°, 16°, 18°, 19°, 21°, 22° (c) mainittuja aineita sekä edellä mainittuihin kohtiin luokiteltuja kiinteitä jätteitä saa kuljettaa irrallisena kokokuormina.

(2) Aineluettelon kohdissa 11° 13°, 16°, 18°, 19°, 21°, 22° (c) mainitut aineet sekä edellä mainittuihin kohtiin luokitellut kiinteät jätteet on kuljetettava umpinaisissa ajoneuvoissa taikka peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa, joka on peitetty läpäisemättömällä ja palamattomalla peitteellä. Ajoneuvon tulee olla siten suunniteltu, ettei kuljetettava aine pääse kosketuksiin puun tai muun palavan aineen kanssa. Tarvittaessa tämä on estettävä vuoraamalla lattian ja seinien kaikki palavasta rakenneaineesta olevat pinnat tiiviillä ja palamattomalla aineella tai käsittelemällä puu vaikeasti syttyväksi.

51 112-

51 117

Kuljettaminen kontissa

51 118 (1) Lukuunottamatta reunanumeron 10 014 (1) tarkoittamia helposti särkyviä kolleja sekä kohdassa 1° (a) mainittua vetyperoksidia tai vetyperoksidiliuoksia taikka kohdan 2° tetranitrometaania sisältäviä kolleja saa tämän luokan aineita kuljettaa pienkonteissa.

(2) Konttien, jotka on tarkoitettu kohtien 11° 13°, 16°, 18° ja 19° aineiden kuljetukseen irrallisena, tulee olla metallista valmistettuja, tiiviitä, kannella tai läpäisemättömällä palonkestävällä peitteellä peitettyjä ja siten rakennettuja, ettei aine voi joutua kosketuksiin puun tai muun palavan aineen kanssa.

(3) Konttien, jotka on tarkoitettu kohtien 21° ja 22° (c) aineiden kuljetukseen irrallisena tulee olla kannella tai läpäisemättömällä palamattomalla peitteellä peitetty ja siten rakennettu, ettei aine voi joutua kosketuksiin puun tai muun palavan aineen kanssa. Puisen kontin pohja ja seinät on vuorattava läpäisemättömällä ja palonkestävällä aineella tai päällystettävä natriumsilikaatilla tai vastaavalla aineella.

51 119-

51 199

OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

51 200-

51 203

Ajoneuvotyypit

51 204 Aineluettelon kohtien 11° 13° ja 16° (b) aineita sisältävät suursäkit (IBC) on kuljetettava umpinaisissa tai peitteellä varustetussa ajoneuvossa. Peitteen tulee olla läpäisemätöntä ja palamatonta materiaalia. Riittävin toimenpitein tulee varmistaa, ettei säkkien vuotaessa ajoneuvoon valuneet aineet voi joutua kosketuksiin puun tai muun palavan aineen kanssa.

51 205-

51 219

Säiliöajoneuvot ja irrotettavia säiliöitä tai yli 3 000 litran tilavuisia säiliökontteja

kuljettavat ajoneuvot

51 220 Aineluettelon kohdan 1° (a) nesteiden kuljetuksessa:

(1) On sovellettava lisäyksen B.2 reunanumeroiden 220 531 (2), 220 532 ja 220 533 määräyksiä.

(2) Puuta ei saa käyttää ajoneuvon mihinkään sellaisiin osiin, jotka tulevat reunanumerossa 220 531 (2) määrätyn suojuksen taakse, jollei sitä ole päällystetty metallilla tai sopivalla synteettisellä aineella.

(3) Ajoneuvossa on oltava noin 30 litran vesisäiliö. Se on sijoitettava mahdollisimman turvalliseen paikkaan. Veteen on sekoitettava sellaista jäätymisen estävää ainetta, joka ei vahingoita ihoa tai limakalvoja eikä reagoi kemiallisesti kuljetettavan aineen kanssa.

51 221-

51 299

OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

51 300-

51 320

Ajoneuvon valvonta

51 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja vaarallisia aineita yli ilmoitettujen määrien.

Aineluettelon kohdan 5° aineita ja muiden kohtien ryhmään (a) kuuluvia aineita: 10 000 kg.

51 322-

51 399

OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

51 400-

51 402

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

51 403 Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 5.1 mukaisella lipukkeella ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

51 404-

51 409

Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja rehujen suojaaminen

51 410 (1) Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamisja siirtokuormauspaikoilla.

(2) Tyhjät, puhdistamattomat pakkaukset, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla on pidettävä erillään ravintoaineista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamis- ja siirtokuormauspaikoilla.

51 411-

51 413

Tavaran käsittely ja kuormaus

51 414 Helposti syttyviä aineita ei saa käyttää kuorman tukemiseen ajoneuvossa.

51 415-

51 499

OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

51 500 Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja, sekä kuljetettaessa vaarallisia kiinteitä aineita irrallisena ajoneuvoissa tai konteissa, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjät, puhdistamatomat) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 5.1 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumerossa 2512 (3) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös tämän reunanumeron mukaisilla lipukkeilla.

51 501-

51 599

OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

51 600-

51 999

LUOKKA 5.2

ORGAANISET PEROKSIDIT

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

52 000-

52 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

52 100-

52 104

Lähetystapa ja lähetysrajoitukset

52 105 (1) Aineluettelon kohtien 11° 20° aineet on kuljetettava siten, etteivät reunanumeron 2550 (16) (19) tarkoittamat valvontalämpötilat ylity. Valvontalämpötilat on ilmoitettu aineluettelossa (reunanumero 2551) siinä luetelluille aineille ja muille aineille niille hyväksytyissä kuljetusehdoissa [ks. reunanumero 2550 (8)].

(2) Useiden orgaanisten peroksidien turvalliseksi kuljettamiseksi ilmoitetun kuljetuslämpötilan ylläpitäminen on välttämätöntä. Yleiset vaatimukset ovat:

kuljetusyksikkö on huolellisesti tarkastettava ennen kuormausta;

kuljettajaa varten on oltava ohjeet jäähdytysjärjestelmän käytöstä mukaanlukien luettelo jäähdytysaineen toimittajista matkan varrella;

on oltava toimenpideohjeet, joita noudatetaan jäähdytysjärjestelmän pettäessä;

on säännöllisesti seurattava kuljetuslämpötilaa; ja

on oltava ohjeet varajäähdytysjärjestelmästä ja varaosista.

(3) Jäähdytysjärjestelmän valvontalaitteiden ja lämpötila-antureiden tulee olla helposti luoksepäästävissä paikoissa. Kaikkien sähköliitäntöjen tulee toimia kaikissa sääolosuhteissa. Ilman lämpötila kuljetusyksikön kuormatilassa tulee mitata kahdella toisistaan riippumattomalla anturilla ja mittaustulos tulee rekisteröidä siten, että kaikki lämpötilavaihtelut on helposti havaittavissa. Lämpötila tulee tarkastaa ja kirjata 4 6 tunnin välein. Kuljetettaessa aineita, joiden valvontalämpötila on alle + 25 °C, kuljetusyksikkö on varustettava näkyvällä ja kuuluvalla hälyttimellä. Hälyttimien virtalähteen tulee olla riippumaton jäähdytysjärjestelmästä ja ne tulee asettaa hälyttämään valvontalämpötilassa tai sen alapuolella.

(4) Jos valvontalämpötila ylittyy kuljetuksen aikana, on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin varajärjestelmän käynnistämiseksi ja tarvittaessa jäähdytyslaitteiden korjaamiseksi tai jäähdytyskapasiteetin lisäämiseksi (esim. lisäämällä nestemäistä tai kiinteää jäähdytysainetta). Lämpötila tulee tarkastaa usein ja hätäohjelman käynnistämiseen tulee valmistautua. Jos hälytyslämpötila [ks. reunanumero 2550 (17) ja 2551] saavutetaan, hätäohjelma tulee ottaa käyttöön.

(5) Kuljetustapahtumaa varten valittavat menetelmät määräysten mukaisen kuljetuslämpötilan ylläpitämiseksi riippuvat useista tekijöistä. Huomioon otettavia tekijöitä ovat ainakin seuraavat:

kuljetettavan(-ien) aineen(-iden) valvontalämpötila(t);

valvontalämpötilan ja odotetun ympäristönlämpötilan ero;

lämpöeristyksen tehokkuus;

kuljetustapahtuman kesto; ja

turvallisuusrajat sallittavalle matka-ajan ylittymiselle.

(6) Soveltuvia menetelmiä valvontalämpötilan ylittymisen estämiseksi on lueteltu alla tehokkuuden suhteen nousevassa järjestyksessä:

(a) lämpöeristys; edellyttäen, että orgaanisen peroksidin alkulämpötila on riittävän paljon valvontalämpötilan alapuolella;

52 105

(jatk.) (b) lämpöeristys ja jäähdytysjärjestelmä; edellyttäen, että

riittävä määrä palamatonta jäähdytysainetta (esim. nestemäistä typpeä tai hiilidioksidijäätä), myös ottaen huomioon kohtuullinen matka-ajan ylitys, kuljetetaan mukana tai niiden lisäsaanti varmistetaan;

nestemäistä happea tai ilmaa ei käytetä jäähdytysaineena;

jäähdytysvaikutus on tasainen myös silloin, kun suurin osa jäähdytysaineesta on kulutettu; ja

oveen (oviin) kiinnitetyillä varoituksilla on selvästi ilmoitettu, että kuljetusyksikön kuormatila täytyy tuulettaa ennen sisäänastumista;

(c) lämpöeristys ja yksinkertainen koneellinen jäähdytys; edellyttäen, että jäähdytysosastossa käytetään paloturvallisia sähkökytkentöjä estämään orgaanisista peroksideista vapautuvien palavien höyryjen syttyminen;

(d) lämpöeristys ja yhdistetty koneellinen jäähdytysjärjestelmä ja jäähdytysainejärjestelmä; edellyttäen, että:

nämä kaksi järjestelmää ovat toisistaan riippumattomia; ja

kohtien (b) ja (c) vaatimukset ovat täytetyt;

(e) lämpöeristys ja kaksinkertainen koneellinen jäähdytysjärjestelmä; edellyttäen, että:

nämä kaksi järjestelmää ovat riippumattomia toisistaan lukuunottamatta integroitua virtalähdeyksikköä;

kumpikin järjestelmä yksinään on kykenevä ylläpitämään vaaditun lämpötilan; ja

jäähdytysosastossa käytetään paloturvallisia sähkökytkentöjä estämään orgaanisista peroksideista vapautuvien palavien höyryjen syttyminen.

(7) Aineluettelon kohtien 11° ja 12° aineille toista seuraavista kohdassa (6) kuvatuista menetelmistä tulee käyttää:

menetelmä (c), kun korkein odotettavissa oleva ympäristön lämpötila kuljetuksen aikana on enintään 10 °C korkeampi kuin valvontalämpötila; muulloin

(d) tai (e).

Aineluettelon kohtien 13° 20° aineille yhtä seuraavista menetelmistä tulee käyttää:

menetelmä (a), kun korkein odotettavissa oleva ympäristön lämpötila kuljetuksen aikana on vähintään 10 °C valvontalämpötilan alapuolella;

menetelmä (b), kun korkein odotettavissa oleva ympäristön lämpötila kuljetuksen aikana on enintään 30 °C korkeampi kuin valvontalämpötila; muulloin

menetelmä (c), (d) tai (e).

52 106-

52 117

Kuljettaminen kontissa

52 118 Reunanumeron 10 014 (1) tarkoittamia helposti särkyviä kolleja aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineita sisältäviä kolleja ei saa kuljettaa pienkonteissa.

52 119-

52 199

OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

52 200-

52 203

Ajoneuvotyypit

52 204 Aineluettelon kohtien 1° 10° aineet on kuljetettava umpinaisissa tai peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa. Jos orgaaniset peroksidit on reunanumeron 52 105 määräysten mukaan kuljetettava lämpöeristetyssä, jäähdytetyssä tai koneellisesti jäähdytetyssä ajoneuvossa, on näiden ajoneuvojen täytettävä reunanumeron 52 248 määräykset.

52 204

(jatk.) Aineluettelon kohtien 11° 20° aineet, jotka ovat jäähdytysaineella täytetyissä suojapakkauksissa, on kuljetettava umpinaisissa tai peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa. Umpinaisia ajoneuvoja käytettäessä on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta. Peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa tulee olla sivulaudat ja perälauta. Peitteen tulee olla läpäisemätöntätä ja palamatonta materiaalia.

52 205-

52 247

Koneellisesti tai muuten jäähdytetty, lämpöeristetty ajoneuvo

52 248 Reunanumeron 52 105 tarkoittaman jäähdytetyn, lämpöeristetyn ajoneuvon tai koneellisesti jäähdytetyn ajoneuvon tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

(a) ajoneuvon tulee olla varustettu sellaisella eristeellä ja jäähdytysjärjestelmällä (ks. reunanumero 52 105), ettei reunanumerossa 52 105 kullekin aineelle määrättyä korkeinta lämpötilaa ylitetä. Kokonaislämmönsiirtokerroin saa olla enintään 0,4 W/m2K;

(b) ajoneuvon tulee olla siten varustettu, etteivät kuljetettavan aineen tai jäähdytysai neen höyryt pääse ohjaamoon;

(c) kuormatilan lämpötilaa on voitava jatkuvasti tarkkailla sopivalla mittarilla ohjaamosta;

(d) kuormatila on varustettava tuuletusaukolla tai tuuletusventtiilillä, jos on vaaraa ylipaineen muodostumisesta. Tuuletusaukko tai tuuletusventtiili eivät saa heikentää jäähdytystä;

(e) jäähdytysaine ei saa olla helposti syttyvää; ja

(f) koneellisesti jäähdytetyn ajoneuvon jäähdytyslaitteen toiminnan tulee olla riippumaton ajoneuvon moottorista.

52 249-

52 299

OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

52 300-

52 320

Ajoneuvon valvonta

52 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja vaarallisia aineita yli ilmoitettujen määrien.

aineluettelon kohtien 1°, 2°, 13° ja 14° aineet: 1 000 kg

aineluettelon kohtien 3°, 4°, 15° ja 16° aineet: 2 000 kg

aineluettelon kohtien 5°, 6°, 17° ja 18° aineet: 5 000 kg

aineluettelon kohtien 11° ja 12° aineet: 500 kg

Lisäksi ajoneuvojen, joissa kuljetetaan yli 500 kg aineluettelon kohtien 11° ja 12° aineita, on olta jatkuvan silmälläpidon alaisena ilkivallan estämiseksi ja kuljettajan ja toimivaltaisten viranomaisten hälyttämiseksi vuodon tai tulipalon sattuessa.

52 322-

52 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

52 400

Kuljetettavan määrän rajoittaminen

52 401 (1) Yhdessä kuljetusyksikössä saa kuljettaa enintään:

5 000 kg aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineita, jos ajoneuvon kuormatila on tuuletettu ylhäältä ja kuljetusyksikkö on lämpöeristetty lämmönkestävällä materiaalilla [ks. reunanumero 11 204 (3) (a)], tai 1 000 kg kohtien 1° ja 2° aineita, jos kuljetusyksikkö ei täytä näitä määräyksiä;

10 000 kg aineluettelon kohtien 3° ja 4° aineita;

20 000 kg aineluettelon kohtien 5°, 6°, 7°, 8°, 9° ja 10° aineita;

1 000 kg aineluettelon kohtien 11° ja 12° aineita, tai 5 000 kg jos lämpöeristetty lämmönkestävällä materiaalilla;

5 000 kg aineluettelon kohtien 13° ja 14° aineita, tai 10 000 kg jos lämpöeristetty lämmönkestävällä materiaalilla; ja

20 000 kg aineluettelon kohtien 15°, 16°, 17°, 18°, 19° ja 20° aineita.

(2) Jos tämän luokan aineita kuormataan yhdessä samaan kuljetusyksikköön, kohdassa (1) ilmoitettuja ainemääriä ei saa ylittää ja sisällön kokonaismäärä saa olla enintään 20 000 kg.

52 402 Reunanumeroiden 10 500 ja 52 204 määräykset eivät koske kohtien 1° 4° ja 11° 14° aineiden kuljetusta edellyttäen, että aine on pakattu määrättyjen pakkaustapojen OP1A, OP1B, OP2A tai OP2B mukaisesti ja enimmäismäärä kuljetusyksikköä kohti on enintään 10 kg.

Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

52 403 (1) Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 5.2 mukaisella lipukkeella ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

(2) Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 5.2 ja 01 mukaisilla lipukkeilla ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6, 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 6.1, 7A, 7B, 7C, 8 tai 9 mukaisella lipukkeella.

52 404-

52 412 Ajoneuvon puhdistus ennen kuormausta

52 413 Luokan 5.2 aineita sisältävien kollien kuljettamiseen käytettävät ajoneuvot on huolellisesti puhdistettava.

Tavaran käsittely ja kuormaus

52 414 (1) Helposti syttyvien aineiden käyttö kollien tukemiseen ajoneuvossa on kielletty.

52 414

(jatk.) (2) Aineluettelon kohtiin 11° 20° kuuluvia aineita sisältävä kollit on kuormattava siten, että niihin pääsee helposti käsiksi.

(3) Kuljetettaessa aineluettelon kohtiin 11° 20° kuuluvia aineita on valvontalämpötila pidettävä yllä koko kuljetuksen ajan, mukaan lukien kuormauksen ja purkamisen samoin kuin kuljetuksen keskeytykset [ks. reunanumero 52 105 (1)].

(4) Luokan 5.2 aineita sisältävät kollit on sijoitettava ajoneuvoon siten, että vapaa ilmankierto tavaratilassa takaa kuorman tasaisen lämpötilan. Jos ajoneuvo tai suurkontti sisältää yli 5 000 kg orgaanista peroksidia, kuorma on jaettava enintään 5 000 kg eriin, erät tulee erottaa toisistaan vähintään 0,05 m ilmatilalla.

52 415-

52 499 OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

52 500 Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjä, puhdistamaton) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 5.2 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumerossa 2559 (3) ja (4) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös kyseisen reunanumeron mukaisilla lipukkeilla.

52 501-

52 508 Pysähtyminen huoltotoimenpiteitä varten

52 509 Aineluettelon kohtien 1°, 2°, 11° ja 12° aineilla kuormattua ajoneuvoa ei saa pysäköidä huoltotoimenpiteitä varten asutustaajamassa vilkkaasti liikennöidyllä paikalla muutoin kuin pakottavissa tapauksissa. Pysäköimistä sellaisen paikan läheisyydessä saa pitkittää vain, jos siitä on sovittu toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Sama koskee kuljetusyksikköjä, joihin on kuormattu yli 2 000 kg kohdissa 3°, 4°, 13° ja 14° mainittuja aineita.

52 510-

52 599 OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

52 600-

60 999 LUOKKA 6.1

MYRKYLLISET AINEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

61 000-

61 099 OSA 1

KULJETUSTAPA

61 100-

61 110 Kuljettaminen irrallisena

61 111 (1) Aineluettelon kohdassa 60° (c) mainittuja aineita sekä kohdan 65° (b) 3243 kiinteitä, myrkyllistä nestettä sisältäviä aineita saa kuljettaa irrallisena kokokuormana.

(2) Aineluettelon kohdassa 60° (c) mainitut aineet sekä kohdan 65° (b) 3243 kiinteät, myrkyllistä nestettä sisältävät aineet on kuljetettava peitteellä varustetussa, avonaisessa ajoneuvossa. Ajoneuvon, jossa kuljetetaan irrallisena kohdan 65° (b) 3243 kiinteitä, myrkyllistä nestettä sisältäviä aineita, tulee olla vuotamaton tai tiivistetty sellaiseksi käyttäen esimerkiksi sopivaa ja riittävän vahvaa sisävuorausta.

(3) Aineluettelon kohdan 60° (c) aineita sisältäviä kiinteitä jätteitä saa kuljettaa samoin ehdoin kuin tämän kohdan aineita. Muita vaarallisuusryhmään (c) luokiteltuja kiinteitä jätteitä saa kuljettaa irrallisena vain reunanumero 61 118 ehdoilla.

61 112-

61 117 Kuljettaminen kontissa

61 118 Tämän luokan aineluettelossa ryhmään (c) kuuluvien kiinteiden jätteiden ja kohdan 65° (b) 3243 kiinteiden, myrkyllistä nestettä sisältävien aineiden irtokuljetukseen tarkoitetuissa konteissa tulee olla umpinaiset seinät ja konttien tulee olla peitteellä varustettuja tai katettuja. Kontin, jossa kuljetetaan irrallisena kohdan 65° (b) 3243 kiinteitä, myrkyllistä nestettä sisältäviä aineita, tulee olla vuotamattomia tai tiivistetty sellaiseksi käyttäen esimerkiksi sopivaa ja riittävän vahvaa sisävuorausta.

61 119-

61 199 OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRATYKSET

61 200-

61 259 Muut varusteet

61 260 Kuljetettaessa aineluettelon kohdassa 31° (a) mainittuja moottorin polttoaineen nakutuksenestoaineseoksia taikka niitä sisältäneitä astioita on kuljetuksen suorittajan on annettava kuljettajalle on yhdessä kuljetusasiakirjojen kanssa kannettava kädensijoilla varustettu varuslaatikko, joka sisältää:

kirjalliset ohjeet kolmena kappaleena toimenpiteistä onnettomuuden satuttua, ks. reunanumero 61 385;

kaksi paria kumista tai sopivasta muovista valmistettuja käsineitä ja saappaita;

kaksi kaasunaamaria varustettuna aktiivihiilisuodattimilla, joiden tilavuus on 500 cm3;

61 260

(jatk.) muovipullo, joka sisältää 2 kg kaliumpermanganaattia. Pullo varustetaan tekstillä "Liuotettava veteen ennen käyttöä (0,5 kg/15 l vettä)";

kuusi pahvista laattaa varustettuna varoitustekstillä "VAROKAA haihtuvaa myrkkyä. Ei saa lähestyä ilman kaasunaamaria" kaikkien niiden maiden kielillä, joiden alueella kuljetus tapahtuu;

tämän laatikon tulee olla ohjaamossa sellaisessa paikassa, että pelastusmiehistö voi sen helposti löytää.

61 261-

61 299 OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

61 300-

61 301 Onnettomuuden satuttua suoritettavat toimenpiteet

61 302 (Ks. reunanumero 61 385)

Kulutustavaroiden suojaaminen

61 303 (Ks. reunanumero 61 410)

61 304-

61 320 Ajoneuvon valvonta

61 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja vaarallisia aineita yli ilmoitettujen määrien.

aineluettelon kohtien 1° 5° ja ryhmien (a) aineet: 1 000 kg;

aineluettelon ryhmien (b) aineet: 5 000 kg.

61 322-

61 384 Kirjalliset turvallisuusohjeet

61 385 Kuljetettaessa aineluettelon kohdassa 31° (a) mainittuja mootorin polttoaineen nakutuksenestoaineseoksia taikka niitä sisältäneitä astioita tulee turvallisuusohjeiden sisältää mm. seuraavat tiedot:

"(A) Varotoimenpiteet

Kuljetettava aine on erittäin myrkyllistä. Jos vuotoja esiintyy, on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:

1. On vältettävä:

(a) nesteen joutumista iholle;

(b) höyryjen hengittämistä;

(c) nesteen joutumista suuhun.

61 385

(jatk.) 2. Käsiteltäessä rikkoutuneita, vahingoittuneita tai nesteen kastelemia tynnyreitä on aina käytettävä:

(a) kaasunaamaria;

(b) kumista tai sopivasta muovista tehtyjä käsineitä;

(c) kumista tai sopivasta muovista tehtyjä saappaita.

Jos onnettomuuden seurauksena liikenne tiellä estyy, on raivausmiehistöä ehdottomasti varoitettava vaarasta.

(B) Toiminta onnettomuuden satuttua

Onnettomuuspaikka on välittömästi eristettävä köydellä tai muulla sopivalla tavalla noin 15 metrin etäisyydeltä. Laatikossa olevat varoitustaulut, ks. reunanumero 61 260, on asetettava eristetyn alueen ympärille. Sivulliset on pidettävä loitolla.

Kaasunaamareilla, suojakäsineillä ja -saappailla varustetun henkilön tulee tarkastaa kuorman kunto.

Jos joku astioista on rikkoutunut, on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:

(a) hankittava heti lisää naamareita, suojakäsineitä ja -saappaita raivausmiehistön käyttöön;

(b) pantava kaikki vahingoittumattomat tynnyrit syrjään;

(c) tehtävä vaarattomaksi ajoneuvoon tai maahan valunut neste ruiskuttumalla siihen runsaasti kaliumpermanganaatin vesiliuosta (neutraloivaa ainetta, jota sisältävä pullo on laatikossa); liuos on valmistettava sekoittamalla 0,5 kg kaliumpermanganaattia 15 litraan vettä; ruiskutus tulisi uusia useita kertoja; kaliumpermanganaattia tarvitaan 2 kg neutraloimaan 1 kg lyijytetraetyyliä täysin vaarattomaksi.

Paras tapa puhdistaa saastunut alue on kaataa bensiiniä valuneen nesteen päälle ja sytyttää seos, jos olosuhteet sallivat sen.

(C) Tärkeää

Onnettomuudesta tai vuodosta on ensitilassa ilmoitettava (esimerkiksi puhelimitse) ... (Kirjallisiin ohjeisiin merkitään kaikkien niiden maiden, joiden alueella kuljetus tapahtuu, laitosten nimet, osoiteet ja puhelinnumerot, johon yhteys on otettava).

Ajoneuvon, johon on valunut nestettä, saa ottaa uudelleen käyttöön vasta sitten, kun se on puhdistettu, ja toimivaltainen henkilö on sen tarkastanut. Kaikki saastuneet puuosat on poistettava käytöstä ja poltettava.

61 386-

61 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

61 400-

61 402 Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

61 403 Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisella lipukkeella ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

61 404-

61 406 Kuormaus- ja purkamispaikat

61 407 (1) Seuraavat toiminnot on kielletty:

(a) aineluettelon kohtiin 1° 5° ja muiden kohtien ryhmään (a) kuuluvien aineiden kuormaaminen tai purkaminen julkisilla paikoilla asutusalueilla ilman toimivaltaisen viranomaisen myöntämää lupaa;

(b) edellä sanottujen aineiden kuormaaminen tai purkaminen julkisilla paikoilla asumattomilla alueilla ilman toimivaltaiselle viranomaiselle annettua ennakkoilmoitusta, paitsi jos tämä on turvallisuussyistä kiireellistä ja välttämätöntä.

(2) Jos jostain syystä tavaraa on käsiteltävä julkisilla paikoilla, niin eri aineet ja esineet on eroteltava toisistaan lipukkeiden mukaisesti.

61 408-

61 409 Kulutustavaroiden suojaaminen

61 410 Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla, on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamis- ja siirtokuormauspaikoilla.

61 411-

61 414 Puhdistus purkamisen jälkeen

61 415 (1) Ajoneuvoa, joka on likaantunut aineluettelon kohdassa 31° (a) mainituista aineista tai niiden seoksista, saa käyttää uudelleen vasta asiantuntevan henkilön valvonnassa suoritetun dekontaminoinnin jälkeen. Kaikki puiset osat, joihin on joutunut kohdassa 31° (a) mainittua ainetta on poistettava ajoneuvosta ja poltettava.

(2) Jos tämän luokan aineita on päässyt varisemaan tai leviämään ajoneuvoon, saa ajoneuvoa käyttää uudelleen vasta perusteellisen puhdistuksen ja jos tarpeellista dekontaminoinnin jälkeen. Kaikkien muiden samassa ajoneuvossa kuljetettujen aineiden ja esineiden mahdollinen saastuminen on tutkittava.

61 416-

61 499 OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Merkintä

61 500 (1) Kuljetettaessa aineluettelon kohdan 31° (a) aineita tulee ajoneuvossa olla edessä, takana ja sivuilla varoitusmerkinnät siitä, että jos ajoneuvosta vuotaa nestettä, tulee noudattaa mahdollisimman suurta varovaisuutta ja ettei ajoneuvoa saa lähestyä ilman kaasunaamaria ja kumista tai sopivasta muovista valmistettuja käsineitä ja saappaita.

Lipukkeet

(2) Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja sekä kuljetettaessa vaarallisia kiinteitä aineita irrallisena ajoneuvossa tai kontissa, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjät, puhdistamatomat säiliöt ja säiliökontit) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumero 2 612 (3) (10) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet (tyhjät, puhdistamatomat) edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös edellä mainitun reunanumero mukaisilla lipukkeilla.

61 501-

61 508

Pysähtyminen huoltotoimenpiteitä varten

61 509 Ajoneuvoa ei saa pysäköidä huoltotoimenpiteitä varten asutustaajamassa vilkkaasti liikennöidyllä paikalla muutoin kuin pakottavissa tapauksissa. Pysäköimistä sellaisen paikan läheisyydessä saa pitkittää vain, jos siitä on sovittu toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

61 510-

61 514 Kollien suojaaminen auringon säteilyltä

61 515 Kun aineluettelon kohdassa 1° mainittua syaanivetyä kuljettava ajoneuvo on pysäköitynä huhtikuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, on ajoneuvossa olevat kollit, jos sen maan, jossa ajoneuvo on pysäköitynä, lainsäädäntö niin vaatii, suojattava auringon säteilyltä esimerkiksi peitteellä, joka kiinnitetään siten, että se on vähintään 20 cm korkeudella kuormasta.

61 516-

61 599 OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

61 600-

61 999 LUOKKA 6.2

TARTUNTAVAARALLISET AINEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

62 000-

62 099 OSA 1

KULJETUSTAPA

62 100-

62 104 62 105 Tämän luokan aineita sisältävät kollit on kuljetettava umpinaisissa tai peitteellä varustetuissa ajoneuvoissa.

62 106-

62 117 Kuljettaminen kontissa

62 118 (1) Tämän luokan aineita sisältäviä kolleja saa kuljettaa pienkonteissa.

(2) Reunanumeron 62 403 yhteenkuormauskiellot koskevat myös pienkonttien sisältöä.

62 119-

62 199 OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

62 200-

62 239 Käsisammuttimet

62 240 Reunanumeron 10 240 (1) (b), (3), ja (4) määräyksiä ei sovelleta.

62 241-

62 299 OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

62 300-

62 301 Onnettomuuden satuttua suoritettavat toimenpiteet

62 302 (Ks. reunanumero 62 385)

Kulutustavaroiden suojaaminen

62 303 (Ks. reunanumero 62 410)

62 304-

62 320 Ajoneuvon valvonta

62 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa aineluettelon kohdan 1° aineita niiden määrästä riippumatta ja kuljetettaessa kohdan 2° aineita yli 100 kg erissä. Reunanumeron 10 321 määräyksiä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa, mikäli kuormatila on lukittu ja kuljetettavat kollit on muutoin suojattu luvattomalta purkamiselta.

62 322-

62 352 62 353 Reunanumeron 10 353 määräyksiä ei sovelleta.

62 354-

62 384 Kirjalliset turvallisuusohjeet

62 385 Kirjallisten ohjeiden tulee sisältää myös seuraavat tiedot:

(a) määräykset siitä, että paikallisille terveysviranomaisille tai eläinlääkärille reunanumeron 10 385 (1) (d) edellyttämissä tapauksissa, on ilmoitettava;

(b) ohjeet, miten aine(et) imeytetään ja kerätään talteen, ja miten luokan 6.2 aineet on tehtävä vaarattomaksi paikan päällä, esim. sopivat desinfiointiaineet;

(c) tiedot sopivista kuljettajan suojavarusteista.

62 386-

62 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRATYKSET

62 400-

62 402 Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

62 403 (1) Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 6.2 mukaisella lipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon elintarvikkeiden, muiden kulutustavaroiden eikä rehujen kanssa.

(2) Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 6.2 mukaisella varoituslipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä mallien no. 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella varoituslipukkeella varustettujen kollien kanssa.

62 404-

62 409 Kulutustavaroiden suojaaminen

62 410 Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.2 mukaisella lipukkeella, on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista [ks. 62 403 (1)] ajoneuvossa sekä kuormaamisen, purkamisen ja siirtokuormauksen aikana.

62 411

62 412 Aineluettelon kohdan 4° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt tai erityisesti varustetut ajoneuvot on kuormattava siten, että vältetään ihmisiin, eläimiin tai ympäristöön kohdistuvaa riskiä, esim. suorittamalla kuormaus suojapusseissa tai käyttämällä ilmatiiviitä liitoksia.

62 413

Tavaran käsittely ja kuormaus

62 414 (1) Tämän luokan aineita sisältävät kollit on kuormattava siten, että niihin pääsee helposti käsiksi.

(2) Jos tämän luokan aineita sisältävät kollit on kuljetettava enintään +15 °C ympäristön lämpötilassa tai jäähdytetyttynä, on tämä lämpötila säilytettävä myös kuormaa purettaessa tai säilytyksen aikana.

(3) Tämän luokan kollit on säilytettävä viileässä paikassa ja etäällä lämmönlähteistä.

Puhdistus kuorman purkamisen jälkeen

62 415 Jos tämän luokan aineita on päässyt varisemaan tai leviämään ajoneuvoon, saa sitä käyttää uudestaan vasta perusteellisen puhdistuksen ja tarvittaessa desinfioinnin jälkeen. Kaikkien muiden samassa ajoneuvossa kuljetettujen aineiden ja tavaroiden mahdollinen saastuminen on tutkittava. Ajoneuvon puiset osat, jotka ovat olleet kosketuksissa kohtien 1° ja 2° aineiden kanssa, on poistettava ja poltettava.

62 416-

62 499 OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

62 500 Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä, erityisvarustettuja ajoneuvoja tai säiliökonteja, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (puhdistamattomat säiliöt) aineluettelon kohdan 4° aineita, tulee ajoneuvo varustaa mallin no. 6.2 mukaisella varoituslipukkeella.

62 501-

62 508 Pysähtyminen huoltotoimenpiteitä varten

62 509 Aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineilla kuormattua ajoneuvoa ei saa pysäköidä huoltotoimenpiteitä varten asutustaajamassa vilkkaasti liikennöidyllä paikalla muutoin kuin pakottavissa tapauksissa. Pysäköimistä sellaisen paikan läheisyydessä saa pitkittää vain, jos siitä on sovittu toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

62 510-

62 599 OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

62 600-

70 999 LUOKKA 7

RADIOAKTIIVISET AINEET

Yleistä

Kuljetus

71 000 Yksityiskohtaiset määräykset ks. reunanumero 2704 asiaankuuluva lehti.

71 001-

71 099

OSA 1

KULJETUSTAPA

Määräykset

71 100 Yksityiskohtaiset määräykset ks. reunanumero 2704 asiaankuuluva lehti.

71 101-

71 199 OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Määräykset

71 200 Yksityiskohtaiset määräykset ks. reunanumero 2704 asiaankuuluva lehti.

71 201-

71 299 OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

Määräykset

71 300 Yksityiskohtaiset määräykset ks. reunanumero 2704 asiaankuuluva lehti.

71 301-

71 320 Ajoneuvon valvonta

71 321 Reunanumeron 10 321 määräykset koskevat kaikkia aineita niiden määrästä riippumatta.

Lisäksi ajoneuvojen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena ilkivallan estämiseksi ja kuljettajan ja toimivaltaisten viranomaisten hälyttämiseksi vuodon tai tulipalon sattuessa.

Reunanumeron 10 321 määräyksiä ei kuitenkaan noudateta, mikäli:

(a) Kuormatila on lukittu ja kuljetettavat kollit on muutoin suojattu luvattomalta purkamiselta; ja

(b) Annosnopeus ei ylitä 5 ìSv/h (0,5 mrem/h) missään kosketaltavassa kohdassa ajoneuvon ulkopinnalla.

71 322-

71 324 Henkilöiden kuljetus

71 325 Reunanumeron 10 325 määräyksiä ei sovelleta kuljetusyksiköihin, joissa kuljetetaan ainoastaan lehtien 1 4 radioaktiivisia aineita.

71 326-

71 352

Irrallisten valaisimien käyttö

71 353 Reunanumeron 10 353 määräyksiä ei sovelleta, mikäli radioaktiivisella aineella ei ole sivuvaara-ominaisuutta.

71 354-

71 384 Kirjalliset turvallisuusohjeet

71 385 Reunanumeron 10 385 määräyksiä ei sovelleta kuljetusyksiköihin, joissa kuljetetaan ainoastaan lehtien 1 4 radioaktiivisia aineita.

71 386-

71 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

Määräykset

71 400 Yksityiskohtaiset määräykset ks. reunanumero 2704 asiaankuuluva lehti.

71 401-

71 402 Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

71 403 Kolleja, jotka on varustettu mallien no. 7A, 7B tai 7C mukaisella lipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien no. 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

71 404-

71 414 Puhdistus kuorman purkamisen jälkeen

71 415 Dekontaminointimääräykset ks. reunanumero 3712.

71 416-

71 499 OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

71 500 (1) Reunanumeron 10 500 määräysten lisäksi jokaisessa radioaktiivista ainetta kuljettavassa ajoneuvossa on sivuilla ja takana oltava mallin no. 7D mukainen varoituskilpi.

Kuitenkin edellä mainittuja määräyksiä ei sovelleta ajoneuvoihin, joissa kuljetetaan reunanumerossa 2704 mainittuja lehtien 1 4 radioaktiivisia aineita.

Sen lisäksi mitä reunanumerossa 10 500 (1) sanotaan oranssinvärisen kilven koon pienentämisestä, saa myös mallin no. 7D mukaisen varoituskilven pienentää siten, että kilven sivujen pituus on vähintään 100 mm.

(2) Reunanumerossa 10 500 (9) mainitut varoituskilvet on kiinnitettävä kontin kaikille neljälle sivulle.

71 500

(jatk.) (3) Luokassa 7 mainitut varoituslipukkeet ja oranssinväriset kilvet on kiinnitettävä säiliökontin kaikille neljälle sivulle. Mikäli nämä varoituslipukkeet tai oranssinväriset kilvet eivät näy ajoneuvon ulkopuolelta, on samanlaiset varoituslipukkeet ja oranssinväriset kilvet kiinnitettävä ajoneuvon sivuille ja taakse.

71 501-

71 506 Erityistä vaaraa aiheuttavan ajoneuvon pysäköiminen

71 507 Reunanumeron 10 507 määräysten lisäksi ks. lisäyksen A.7 reunanumero 3712. Näitä määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta ajoneuvoihin, jotka kuljettavat ainoastaan reunanumeron 2704 lehtien 1 4 radioaktiivisia aineita.

71 508-

71 599 OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

71 600-

80 999 LUOKKA 8

SYÖVYTTÄVÄT AINEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

81 000-

81 099 OSA 1

KULJETUSTAPA

81 100-

81 110 Kuljettaminen irrallisena

81 111 (1) Aineluettelon kohdan 1° (b) lyijysulfaattia, kohdan 13° (b) aineita ja kohdan 65° (b) 3244 kiinteitä, syövyttävää nestettä sisältäviä aineita sekä eri kohtien ryhmään (c) luokiteltuja kiinteitä jätteitä saa kuljettaa irrallisena kokokuormana. Ajoneuvo on varustettava sopivalla ja riittävän lujalla sisävuorauksella. Jos ajoneuvo on peitteellä varustettu, tulee peitteen olla siten kiinnitetty, ettei se kosketa kuormaa. Ajoneuvon, jossa kuljetetaan irrallisena kohdan 65° (b) 3244 kiinteitä, syövyttävää nestettä sisältäviä aineita, tulee olla vuotamaton tai tiivistetty sellaiseksi käyttäen esimerkiksi sopivaa ja riittävän vahvaa sisävuorausta.

(2) Aineluettelon kohdan 13° aineita sisältäviä kiinteitä jätteitä saa kuljettaa samoin ehdoin kuin tämän kohdan aineita. Muita ryhmään (c) luokiteltuja kiinteitä jätteitä saa kuljettaa irrallisena vain reunanumeron 81 118 ehdoilla.

81 112-

81 117

Kuljettaminen kontissa

81 118 Aineluettelon kohdan 1° (b) lyijysulfaattin, kohdan 13° (b) aineiden ja kohdan 65° (b) 3244 kiinteiden, syövyttävää nestettä sisältävien aineiden sekä eri kohtien kiinteiden jätteiden irrallisena kuljetukseen tarkoitetuissa konteissa tulee olla umpinaiset seinät ja sopiva vuoraus ja konttien tulee olla peitteellä varustettuja tai katettuja.

Kontin, jossa kuljetetaan irrallisena kohdan 65° (b) 3244 kiinteitä, syövyttävää nestettä sisältäviä aineita, tulee olla vuotamaton tai tiivistetty sellaiseksi käyttäen esimerkiksi sopivaa ja riittävän vahvaa sisävuorausta.

81 119-

81 199 OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

81 200-

81 299 OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

81 300-

81 320 Ajoneuvon valvonta

81 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja vaarallisia aineita yli ilmoitettujen määrien:

Aineluettelon kaikkien kohtien ryhmään (a) kuuluvia aineita: 10 000 kg;

Aineluettelon kohdan 14° bromia: 1 000 kg.

81 322-

81 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

81 400-

81 402 Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

81 403 Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 8 mukaisella lipukkeella ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

81 404-

81 409

Kulutustavaroiden suojaaminen

81 410 Kollit, jotka on varustettu mallin no. 6.1 mukaisilla lipukkeilla, on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamis- ja siirtokuormauspaikoilla.

81 411-

81 412 Puhdistus ennen kuormausta

81 413 Aineluettelon kohdissa 2° (a) 2., 3° (a), 4°, 73° tai 74° mainittuja aineita sisältävien kollien kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot on puhdistettava huolellisesti ennen kuormausta, erityisesti on poistettava kaikki palavat jätteet (oljet, heinät, paperi yms.).

81 414 Puhdistus purkamisen jälkeen

81 415 Jos mallin no. 6.1 mukaisella varoituslipukkeella varustetuista kolleista on aineita päässyt varisemaan tai leviämään ajoneuvoon, saa ajoneuvoa käyttää uudelleen vasta perusteellisen puhdistuksen ja jos tarpeellista dekontaminoinnin jälkeen. Kaikkien muiden samassa ajoneuvossa kuljetettujen aineiden ja esineiden mahdollinen saastuminen on tutkittava.

81 416-

81 499 OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Lipukkeet

81 500 Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja sekä kuljetettaessa vaarallisia kiinteitä aineita irrallisena ajoneuvossa tai kontissa, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet (tyhjät, puhdistamatomat säiliöt ja säiliökontit) tämän luokan aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 8 mukaisilla lipukkeilla.

Reunanumerossa 2812 (3) (10) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet (tyhjät, puhdistamatomat) edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös edellä mainitun reunanumeron mukaisilla lipukkeilla.

81 501-

81 599 OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

81 600-

90 999

LUOKKA 9

MUUT VAARALLISET AINEET JA ESINEET

Yleistä

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

91 000-

91 099 OSA 1

KULJETUSTAPA

91 100-

91 104 Lähetystapa ja lähetysrajoitukset

91 105 Tämän luokan aineita sisältävät kollit on kuljetettava umpinaisessa tai peitteellä varustetussa ajoneuvossa.

91 106-

91 110 Kuljettaminen irrallisena

91 111 Aineluettelon kohdan 4° (c) ja 12° (c) aineita saa kuljettaa irrallisena peitteellä varustetuissa avonaisissa ajoneuvoissa, joissa on riittävä ilmastointi.

91 112-

91 117 Kuljettaminen konteissa

91 118 Aineluettelon kohdan 4° (c) ja 12° (c) aineet voidaan kuljettaa myös ilman sisäpakkausta suljetuissa pienkonteissa, joissa on umpinaiset seinät.

91 119-

91 199 OSA 2

KULJETUSVÄLINETTÄ JA SEN VARUSTEITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

91 200-

91 299 OSA 3

YLEISET TOIMINTAOHJEET

91 300-

91 320

Ajoneuvon valvonta

91 321 Reunanumeron 10 321 määräyksiä on sovellettava kuljetettaessa alla lueteltuja vaarallisia aineita yli ilmoitettujen määrien:

ryhmään (b) kuuluvia aineita yli 5 000 kg;

kohdan 13° (b) aineita yli 1 000 kg.

91 322-

91 384

91 385 (1) Kuljetettaessa aineluettelon kohdan 2° (b) aineita tai kohdan 3° laitteita, kirjallisissa turvallisuusohjeissa on oltava maininta erittäin myrkyllisten dioksiinien muodostumismahdollisuudesta tulipalon sattuessa.

(2) Kirjallisissa turvallisuusohjeissa on oltava ohjeet tarvittavista toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä aineluettelon kohdan 11° ja 12° vesiympäristölle vaarallisten aineiden vuodon yhteydessä tapahtuvan vahingon estämiseksi tai sen vaikutusten vähentämiseksi.

(3) Kuljetettaessa kohdan 13° aineita on kirjallisissa turvallisuusohjeissa oltava myös:

(a) ohjeet paikallisille terveys- ja ympäristöviranomaisille ilmoittamisesta kohdan 13° aineita sisältävän kollin vahingoiduttua tai vuotaessa;

(b) ohjeet, miten kohdan 13° aine/aineet imeytetään ja kerätään talteen ja miten kohdan 13° aine/aineet on tehtävä vaarattomaksi paikanpäällä esim. sopivat desinfioimisaineet;

(c) tiedot sopivista kuljettajan suojavarusteista.

91 386-

91 399 OSA 4

KUORMAUSTA, PURKAMISTA JA TAVARAN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET

91 400-

91 402 Ajoneuvoa koskevat yhteenkuormauskiellot

91 403 Kolleja, jotka on varustettu mallin no. 9 mukaisella lipukkeella, ei saa kuormata samaan ajoneuvoon yhdessä kollien kanssa, jotka on varustettu mallien no. 1, 1.4, 1.5, 1.6 tai 01 mukaisella lipukkeella.

91 404-

91 406 Kuormaus- ja purkamispaikat

91 407 (1) Seuraavat toiminnot on kielletty:

(a) ryhmään (b) kuuluvien aineiden kuormaaminen tai purkaminen julkisilla paikoilla asutusalueilla ilman toimivaltaisen viranomaisen myöntämää lupaa;

(b) ryhmään (b) kuuluvien aineiden kuormaaminen tai purkaminen julkisilla paikoilla asumattomilla alueilla ilman toimivaltaiselle viranomaiselle annettua ennakkoilmoitusta, paitsi jos tämä on turvallisuussyistä kiireellistä ja välttämätöntä.

(2) Jos jostain syystä tavaraa on käsiteltävä julkisilla paikoilla, niin eri aineet ja esineet on eroteltava toisistaan lipukkeiden mukaisesti.

91 408-

91 409 Kulutustavaroiden suojaaminen

91 410 Kollit, jotka on varustettu mallin no. 9 mukaisella lipukkeella, on pidettävä erillään elintarvikkeista, muista kulutustavaroista sekä rehuista ajoneuvossa sekä kuormaamisen, purkamisen ja siirtokuormauksen aikana.

91 411-

91 413

Tavaran käsittely ja kuormaus

91 414 (1) Aineluettelon kohdan 13° aineita sisältävät kollit on kuormattava siten, että niihin pääsee helposti käsiksi.

(2) Jos kohdan 13° aineita sisältävät kollit on kuljetettava jäähdytettynä, on jäähdytysketjun toimiminen tarkistettava kuormaa purettaessa tai säilytyksen aikana.

(3) Kohdan 13° aineita sisältävät kollit on säilytettävä viileässä paikassa etäällä lämmönlähteistä.

Puhdistus purkamisen jälkeen

91 415 (1) Jos luokan 9 aineluettelon kohtien 1° 12° aineita tai esineitä on päässyt varisemaan tai leviämään ajoneuvoon, saa sitä käyttää uudestaan vasta perusteellisen puhdistuksen ja jos tarpeellista dekontaminoinnin jälkeen. Kaikkien muiden samassa ajoneuvossa kuljetettujen aineiden ja esineiden mahdollinen saastuminen on tutkittava.

(2) Jos aineluettelon kohdan 13° aineita on päässyt vuotamaan ajoneuvoon ja ne ovat saastuttaneet ajoneuvon, voi tätä ajoneuvoa käyttää vain, jos se on huolellisesti puhdistettu ja tarvittaessa desinfioitu. Kaikki kuljetettavat tavarat ja esineet on tällaisessa ajoneuvossa tarkistettava mahdollisen saastumisen vuoksi. Ajoneuvon puiset osat, jotka ovat olleet kosketuksissa kohdan 13° aineiden kanssa, on poistettava ja hävitettävä.

91 416-

91 499 OSA 5

(SÄILIÖ-)AJONEUVON JA (SÄILIÖ-)KONTIN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Merkintä ja lipukkeet

Merkintä

91 500 (1) Pienkontit, jotka sisältävät aineluettelon kohdan 4° (c) soluuntuvia polymeereja tulee varustaa merkinnällä "Pidettävä erillään sytytyslähteistä". Tämän merkinnän tulee olla lähtömaan virallisella kielellä ja ellei tämä kieli ole englanti, ranska tai saksa myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi ellei asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

Lipukkeet

(2) Kuljetettaessa kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja, jotka sisältävät tai ovat sisältäneet tämän luokan lukuunottamatta aineluettelon kohdan 4° (c) aineita, ajoneuvo tulee varustaa mallin no. 9 mukaisella lipukkeella.

Reunanumerossa 2912 (4) (6) mainittuja aineita sisältävät tai sisältäneet edellä mainitut ajoneuvot tulee varustaa myös edellä mainitun reunanumeron mukaisilla lipukkeililla.

91 501-

91 599

OSA 6

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET, RAJOITUKSET JA TIETTYJEN VALTIOIDEN

ERITYISMÄÄRÄYKSET

(Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

91 600-

199 999

OSA III

LIITTEEN B LISÄYKSET

LISÄYKSET B.1

SÄILIÖITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Lisäysten B.1 yhteiset määräykset

200 000 (1) Lisäysten B.1 soveltamisalat ovat seuraavat:

(a) Lisäys B.1a koskee säiliöitä, muita kuin säiliökontteja;

(b) Lisäys B.1b koskee säiliökontteja;

(c) Lisäys B.1c koskee säiliöitä, muita kuin astiayhdistelmiä ja säiliökontteja, jotka on valmistettu lujitemuovista;

(d) Lisäys B.1d sisältää rakenneainetta ja rakennetta koskevat määräykset hitsatuille kiinteille säiliöille, hitsatuille irrotettaville säiliöille ja hitsatuille säiliökonteille, joita käytetään luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tai joiden koepaine on vähintään 1 MPa (10 bar).

Huom: Astioille, ks. vastaavat määräykset liitteestä A (Kollit).

(2) Pokkeuksen reunanumeron 10 011 määritelmästä, sana "säiliö" yksinkäytettynä lisäyksessä B.1a ja lisäyksessä B.1c ei sisällä säiliökonttia. Kuitenkin eräät lisäyksen B.1a määräykset voivat olla käytettävissä säiliökonteille liitteen B ja lisäyksen B.1b määräyksissä.

(3) Muistutetaan, että reunanumerossa 10 121 (1) kielletään vaarallisten aineiden kuljetus säiliöissä lukuun ottamatta sellaisia kuljetuksia, jotka on erityisesti sallittu lisäyksen B.1a tai lisäyksen B.1b osan II jokaisessa osassa 1 ja lisäyksen B.1c osassa 1.

200 001 210 999

LISÄYS B.1a

KIINTEITÄ (SÄILIÖAJONEUVO) JA IRROTETTAVIA SÄILIÖITÄ SEKÄ

ASTIAYHDISTELMIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Huom: Osassa I ovat kaikkien luokkien aineiden kuljetukseen tarkoitetut kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä koskevat määräykset. Osassa II ovat luokkakohtaiset erityismääräykset, jotka ovat täydennyksiä tai muutoksia osan I määräyksiin.

OSA I

KAIKKIA LUOKKIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

211 000 211 099

OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Huom: Reunanumeron 10212 (1) määräysten mukaan vaarallisia aineita saa kuljettaa kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä tai astiayhdistelmässä ainoastaan, mikäli se on tämän lisäyksen jokasen jokaisen osan II osassa 1 sallittu.

211 100 Nämä määräykset koskevat nestemäisten, kaasumaisten, jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä.

211 101 (1) Itse ajoneuvon tai sen tilalla käytetyn vetolaitteen lisäksi säiliöajoneuvoon kuuluu yksi tai useampia kiinteitä säiliöitä, näiden varusteet sekä laitteet, joilla säiliöt kiinnitetään säiliöajoneuvon alustaan tai vetolaitteeseen.

(2) Ajoneuvon, johon on asennettu irrotettava säiliö tai astiayhdistelmä, on täytettävä säiliöajoneuvolle asetetut määräykset.

211 102 Näissä määräyksissä tarkoittaa:

(1) (a) "säiliö" säiliön vaippaa ja päätyjä (mukaanluettuina aukot ja niiden kannet);

(1) (b) "säiliön käyttölaitteet" täyttö- ja tyhjennyslaitteita, paineentasauslaitteita, varo-, lämmitys- ja lämpöeristyslaitteita sekä mittauslaitteita;

(1) (c) "rakenteelliset varusteet" säiliön sisä- tai ulkopuolelle kiinnitettyjä vahvisteita sekä kiinnittämiseen, suojaamiseen tai vakavointiin tarkoitettuja osia.

(2) (a) "suunnittelupaine" painetta, joka kuljetettavan aineen vaarallisuudesta riippuen voi ylittää käyttöpaineen, mutta jonka tulee kuitenkin olla vähintään koepaineen suuruinen. Sitä käytetään ainoastaan säiliön seinämän paksuuden määrittämiseen, jolloin ulko-tai sisäpuolisia vahvisteita ei saa ottaa huomioon;

(2) (b) "koepaine" suurinta painetta, joka muodostuu säiliössä painekokeen aikana;

(2) (c) "täyttöpaine" suurinta painetta, joka muodostuu säiliössä paineella tapahtuvan täytön yhteydessä;

(2) (d) "tyhjennyspaine" suurinta painetta, joka muodostuu säiliössä paineella tapahtuvan tyhjennyksen yhteydessä;

(2) (e) "suurin käyttöpaine (ylipaine)" suurinta kolmesta seuraavasta arvosta:

(2) (i) suurin paine, joka on sallittu säiliössä täytön aikana ("suurin sallittu täyttöpaine");

(2) (ii) suurin paine, joka on sallittu säiliössä tyhjennyksen aikana ("suurin sallittu tyhjennyspaine");

(2) (iii) kuljetettavan aineen (mukaanluettuina mahdolliset kaasut) aiheuttama ylipaine säiliössä korkeimmassa käyttölämpötilassa.

(2) Ellei luokkakohtaisissa erityismääräyksissä ole toisin määrätty, tämä käyttöpaine (ylipaine) ei saa olla pienempi kuin kuljetettavan aineen höyrynpaine (absoluuttinen) 50 °C lämpötilassa.

(2) Varoventtiileillä (murtolevy kanssa tai ilman murtolevyä) varustetuissa säiliöissä suurin käyttöpaine (ylipaine) on kuitenkin kyseisille varoventtiileille määrätyn avautumispaineen suuruinen.

(3) "tiiviyskoe" koetta, jossa säiliö koeponnistetaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän menetelmän mukaan sisäisellä paineella. Paineen tulee olla yhtä suuri kuin suurin käyttöpaine, kuitenkin vähintään 20 kPa (0,20 bar) (ylipaine). Säiliöillä, jotka on varustettu paineentasauslaitteilla ja kaatumisen yhteydessä vuodon estävällä laitteella, tiiviyskokeessa käytetyn paineen on oltava täytettävän aineen staattisen paineen suuruinen.

211 103 211 119

OSA 2

RAKENNE

211 120 Säiliöt on suunniteltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän teknisen koodin mukaan, kuitenkin seuraavia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava:

(1) Säiliöt on valmistettava sopivasta metallista. Metallin on, mikäli eri luokissa ei ole määrätty muita lämpötila-alueita, oltava kestäviä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota vastaan lämpötiloissa P 20 + 50 °C.

(2) Hitsattaviin säiliöihin saa käyttää vain sellaista metallia, jonka hitsattavuus on taattu ja jolle voidaan taata riittävä iskusitkeysarvo hitsausliitoksessa ja hitsin lämpövyöhykkeellä 20 °C ympäristön lämpötilassa.

(3) Hitsausliitokset on tehtävä määräysten mukaisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia. Hitsausliitosten valmistuksen ja tarkastuksen suhteen ks. lisäksi reunanumero 211 127 (8). Säiliöt, joiden seinämän vähimmäispaksuudet mitoitetaan reunanumeron 211 127 (2) (6) mukaisesti, on tarkastettava hitsausliitoksen lujuuskertoimen 0,8 edellyttämällä tavalla.

(4) Säiliöiden rakenneaineet tai niiden suojaverhoukset aineet, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka säiliön rakenneainetta merkittävästi heikentäviä aineita.

(5) Suojaverhouksen tulee olla tiivis riippumatta muodonmuutoksista, jotka voivat syntyä normaaleissa kuljetusolosuhteissa [reunanumero 211 127(1)].

(6) Jos kuljetettava aine aiheuttaa säiliön seinämän paksuuden jatkuvaa ohenemista, on paksuutta lisättävä valmistuksen yhteydessä tätä vastaavalla määrällä. Korroosion vaatimaa lisäpaksuutta ei saa ottaa huomioon seinämän paksuutta laskettaessa.

211 121 (1) Säiliöiden, niiden kiinnityksien, käyttölaitteiden ja rakenteellisten varusteiden on kestettävä ilman sisällön vähenemistä (lukuun ottamatta mahdollisista kaasunpoistoaukoista poistuvia kaasumääriä):

normaaleissa kuljetusolosuhteissa esiintyvät staattiset ja dynaamiset rasitukset;

jäljempänä reunannumeroissa 211 125 ja 211 127 määrätyt vähimmäisrasitukset.

(2) Jos säiliö toimii ajoneuvon runkona, on tällainen itsekantava säiliö suunniteltava kestämään tästä johtuvat rasitukset muiden rasitusten lisäksi.

211 122 Säiliön seinämän paksuuden määräämiseen käytettävä paine ei saa olla suunnittelupainetta pienempi. Tällöin on myös reunanumerossa 211 121 mainitut rasitukset otettava huomioon.

211 123 Ellei luokkakohtaisissa erityismääräyksissä ole toisin määrätty, on säiliöiden suunnittelussa otettava huomioon seuraavat vaatimukset:

(1) Aineen omalla painolla tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa enintään 110 kPa (1,1 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka vastaa kuljetettavan aineen kaksinkertaista staattista painetta, kuitenkin vähintään veden kaksinkertaista staattista painetta.

(2) Paineella täytettävät tai tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa enintään 110 kPa (1,1 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine.

211 123

(jatk.) (3) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa yli 110 kPa (1,1 bar), mutta enintään 175 kPa (1,75 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 0,15 MPa (1,5 bar) (ylipaine).

(4) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa yli 175 kPa (1,75 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 0,4 MPa (4 bar) (ylipaine).

211 124 Eräiden vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla lisäsuoja. Tämä voi olla säiliön seinämän paksuuden lisäys (tämä lisätty seinämän paksuus määrätään kyseessä olevan aineen vaarallisuuden perusteella; ks. luokkakohtaiset erityismääräykset) tai se voi olla erityinen suojalaite.

211 125 Koepaineen aiheuttama jännitys ó (sigma) säiliön eniten rasitetussa kohdassa ei saa ylittää jäljempänä esitettyjä rakenneaineesta riippuvia arvoja. Tällöin on otettava huomioon hitsausliitoksen mahdollinen heikentävä vaikutus. Tämän lisäksi on rakenneaineen valinnassa ja seinämän paksuuden mitoituksessa otettava huomioon korkeimmat ja alimmat täyttö- ja käyttölämpötilat.

(1) Kaikilla metalleilla ja metalliseoksilla jännityksen ó koepaineessa on oltava alhaisempi kuin pienempi seuraavista arvoista:

ó ≤ 0,75 Re tai ó ≤ 0,5 Rm

jossa:

Re = selvä myötöraja, 0,2 %: n pysyvä venymä tai austeniittisilla teräksillä of 1 %:n venymäraja

Rm = taattu vähimmäismurtolujuus

Hitsatuilla terässäiliöillä suhde Re/Rm saa olla enintään 0,85.

Käytettyjen Re- ja Rm-arvojen on oltava rakenneainestandardien määrittämiä minimiarvoja. Jos kyseessä olevalle metallille tai metalliseokselle ei ole rakenneainestandardia, tomivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön on hyväksyttävä käytetyt Re:n ja Rm:n arvot.

Austeniittista terästä käytettäessä rakenneainestandardien mukaiset vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %, jos nämä korkeammat arvot on todistettu oikeiksi tarkastustodistuksessa.

Todistuksessa yksilöidyt arvot on otettava kussakin tapauksessa perustaksi määritettäessä Re/Rm-suhde.

(2) Mikäli säiliön maksimikäyttölämpötila ei ylitä 50 °C, Re:n ja Rm:n arvoja 20 °C:n lämpötilassa saa käyttää; jos käyttölämpötila ylittää 50 °C, on käytettävä korkeimpaa käyttölämpötilaa (laskentalämpötila) vastaavaa arvoa.

(3) Murtovenymän A5 ( %) tulee teräksellä olla vähintään

10 000

määrätty murtolujuus N/mm2

kuitenkin hienoraeteräksellä vähintään 16 % ja muilla teräksillä vähintään 20 %. Alumiiniseoksilla murtovenymän tulee olla vähintään 12 % ().

211 126 Säiliöt, jotka on tarkoitettu palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 61 °C, ja palavien kaasujen kuljetukseen, on yhdistettävä ajoneuvon runkoon vähintään yhdellä hyvällä sähköyhteellä. Kaikkea metallien välistä kosketusta, joka johtaa sähkökemialliseen korroosioon, on vältettävä. Säiliöajoneuvo on varustettava vähintään yhdellä maadoituskiinnikkeellä, joka on merkitty ">VIITTAUS FILMIIN>

" ja joka voidaan sähköisesti yhdistää.

211 127 Säiliöiden ja niiden kiinnityksien on kestettävä kohdan (1) mukaiset rasitukset ja niiden seinämän paksuuksien on oltava vähintään jäljempänä mainittujen kohtien (2) (6) määräysten mukaiset.

(1) Säiliöiden ja niiden kiinnityksien on kestettävä seuraavat rasitukset suurimmalla sallitulla täyttömassalla:

kulkusuunnassa: kaksi kertaa kokonaismassa

vaakasuorassa sivuttain kulkusuuntaan nähden: kokonaismassa

pystysuoraan ylöspäin: kokonaismassa

pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa kokonaismassa.

Yllä määriteltyjen rasitusten aikana jännitys säiliön eniten rasitetussa osassa ja kiinnityksissä ei saa ylittää ó:n arvoa, joka on määritetty reunanumerossa 211 125.

(2) Säiliön lieriömäisen osan samoin kuin päätyjen ja kansien vähimmäispaksuuden tulee vastata seuraavasta kaavasta laskettuja arvoja:

PMPa × D Pbar × D

e = mm e = mm

2 × ó × ë ( 20 × ó × ë )

missä

PMPa = suunniteelupaine (MPa)

Pbar = sunnuttelupaine (bar)

D = säiliön sisähalkaisija (mm)

ó = sallittu jännitys, maäritelty reunanumerossa 211 125 (1) ja (2) (in N/mm2) ja

ë = hitsausliitoksen lujuuskerroin, enintaän 1.

Seinämän paksuus ei saa kuitenkaan alittaa jäljempänä kohdissa (3) (5) määrättyjä arvoja.

(3) Poikkileikkaukseltaan pyöreän säiliön (halkaisija () enintään 1,80 m), jota ei koske kohta (5), päädyn, vaipan ja kansien vähimmäispaksuus ei saa olla alle 5 mm käytettäessä rakenneterästä () eikä alle vastaavaa paksuutta käytettäessä jotain muuta metallia. Jos säiliön halkaisija on yli 1,80 m, seinämän paksuus rakenneteräksestätehtynä () ei saa olla alle 6 mm eikä alle vastaavaa paksuutta käytettäessä jotain muuta metallia, ellei säiliö ole tarkoitettu jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen. "Vastaava paksuus" saadaan seuraavasta kaavasta:

21,4 × e0 ()

e1 = 3Rm1 × A1

211 127

(jatk.) (4) Jos säiliö on suojattu vaakasuorilta iskuilta tai kaatumisilta, toimivaltainen viranomainen voi sallia seinämän vähimmäispaksuuksien alittamisen siinä suhteessa, missä suojausta on lisätty. Säiliön halkaisijan () ollessa enintään 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä () tehtynä ei kuitenkaan saa olla alle 3 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. Säiliön halkaisijan () ollessa yli 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä () tehtynä ei saa olla alle 4 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä.

Vastaava paksuus tarkoittaa seuraavan kaavan avulla saatua arvoa:

21,4 × e0 ()

e1 = 3Rm1 × A1

(5) Säiliöillä, jotka on rakennettu 1 tammikuuta 1990 jälkeen, on vaurioita vastaan kohdan (4) tarkoittama suojaus, kun ne täyttävät seuraavat tai niitä vastaavat ehdot:

(a) Jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suojaus vaurioita vastaan on oltava tomivaltaista viranomaista tyydyttävä.

(b) Muiden aineiden kuljettamiseen tarkoitetuilla säiliöillä on riittävä suojaus vaurioita vastaan kun:

1. Elliptiset tai pyöreät kaarevuussäteeltään alle 2 m säiliöt on vahvistettu väliseinillä, loiskelevyillä tai ulkopuolisilla tai sisäpuolisilla renkailla niin, että ainakin toinen seuraavista vaatimuksista täyttyy:

Vierekkäisten vahvisteiden etäisyys ≤ 1,75 m.

Kahden väliseinän tai loiskelevyn välillä olevan säiliön osan tilavuus ≤ 7 500 l.

Renkaan poikkileikkauksen on oltava sellainen, että sen taivutusvastus on vähintään 10 cm3.

Ulkopuolisissa renkaissa ei saa olla kulmia, joiden kaarevuussäde on alle 2,5 mm.

Väliseinien ja loiskelevyjen on täytettävä kohdan (7) vaatimukset.

Väliseinien ja loiskelevyjen paksuus ei saa olla pienempi kuin säiliömateriaalin paksuus.

2. Milloin säiliössä on kaksinkertaiset seinämät, joiden välistä on ilma poistettu, ulom man metallikuoren ja säiliön vaipan seinämien yhteispaksuus on yhdenmukainen kohdassa (3) määrätyn seinämän vähimmäispaksuuden kanssa, ja sisemmän vaipan paksuus on vähintään kohdassa (4) määrätty seinämän vähimmäispaksuus.

3. Milloin säiliössä on kaksinkertaiset seinämät, joiden välissä on vähintään 50 mm paksu kerros kiinteää materiaalia, ja ulomman seinämän paksuus on vähintään 0,5 mm, jos se on valmistettu rakenneteräksestä (), tai vähintään 2 mm, jos se on lasikuidulla lujitettua muovia. Kiinteää solumuovia, jonka iskunvaimennuskyky on sama kuin esimerkiksi polyuretaanisolumuovin, voidaan käyttää tällaisena kiinteänä välikerroksena.

4. Milloin muodoltaan muunlaiset kuin kohdan 1. säiliöt, erityisesti laatikonmuotoiset säiliöt, on varustettu säiliön korkeussuunnassa keskiviivalle säiliön ympäri sijoitetulla suojauksella, jonka korkeus on vähintään 30 % säiliön korkeudesta. Tämä lisäsuojaus on suunniteltava siten, että sen lujuus on vähintään sama kuin 5 mm paksuisesta rakenneteräksestä valmistetun säiliön, kun säiliön halkaisija on enintään 1,80 m tai 6 mm paksuisesta rakenneteräksestä valmistetun säiliön, kun säiliön halkaisija on yli 1,80 m. Lisäsuojaus on kiinnitettävä pysyvästi säiliön ulkopintaan. Edellä mainittu lujuutta koskeva vaatimus katsotaan täytetyksi ilman lisätodistusta, kun lisäsuojaus käsittää säiliömateriaalin kanssa samaa materiaalia olevien levyjen hitsaamisen lujitettavalle alueelle vähimmäisseinämäpaksuuden ollessa kohdan (3) mukainen.

211 127

(jatk.) Tämän suojauksen mitoitus perustuu rakenneteräksiseen säiliöön onnettomuustapauksessa muodostuviin mahdollisiin jännityksiin, kun säiliön seinämien ja päätyjen paksuus on vähintään 5 mm säiliön halkaisijan ollessa enintään 1,80 m tai vähintään 6 mm säiliön halkaisijan ollessa suurempi kuin 1,80 m. Jos käytetään muuta metallia, vastaava paksuus saadaan kaavasta kohdassa (3).

Irrotettaville säiliöille tätä suojausta ei tarvita, kun kuljetusajoneuvo suojaa niitä joka sivulta.

(6) Reunanumeron 211 123 (1) mukaisesti tehdyn säiliön, joka on tilavuudeltaan enintään 5 000 l tai on jaettu alle 5 000 l:n täysin tiiviisiin osastoihin, seinämän paksuuden tulee olla vähintään seuraavan taulukon mukainen, ellei luokkakohtaisissa määräyksissä toisin määrätä.

>TAULUKON PAIKKA>

Mikäli käytetään muuta metallia kuin tavallista rakenneterästä, määrätään aineen paksuus kohdassa (3) olevan kaavan mukaisesti. Osastojen välilevyjen ja loiskelelvyjen paksuuden täytyy olla vähintään sama kuin vaipan paksuus.

(7) Loiskelevyjen ja osastojen välilevyjen tulee olla koveria, jolloin kaarevuuden syvyyden tulee olla vähintään 10 cm, mikäli ei käytetä aallotettua levyä, muotolevyä tai muutoin vahvistettua vastaavan lujuista levyä. Loiskelevyn pinta-alan tulee olla vähintään 70 prosenttia säiliön sen kohdan poikkileikkauksen pinta-alasta, mihin loiskelevy on kiinnitetty.

(8) Valmistajan kelpoisuuden hitsaustöiden suorittamiseen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Pätevyyskokeen hyväksytysti suorittaneiden hitsaajien on hitsattava menetelmällä, jonka sopivuus tarvittavine lämpökäsittelyineen on osoitettu menetelmäkokeella. Ainetta rikkomattomat tarkastukset on suoritettava ultraäänellä tai radiograafisesti ja niiden on vahvistettava, että hitsausliitosten laatu vastaa rasituksia.

Mitoitettaessa seinämän paksuuksia kohdan (2) mukaan saadaan hitsausliitosten lujuuskertoimeksi (ë) valita seuraavat arvot:

0,8: jos hitsausliitokset tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta silmämääräisesti ja pistokoeluonteisesti ainetta rikkomatta erityisesti risteyskohdat huomioon ottaen;

0,9: jos kaikki pitkittäisliitokset koko pituudeltaan, kaikki risteyskohdat, 25 prosenttia poikittaisliitoksista sekä suurempien aukkojen hitsausliitokset tarkastetaan ainetta rikkomatta. Hitsausliitokset on tarkastettava mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta silmämääräisesti;

211 127

(jatk.) 1,0: jos kaikki hitsausliitokset tarkastetaan ainetta rikkomatta ja mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta silmämääräisesti. Liitoskohdasta tulee ottaa koekappale.

Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa määrätä hitsausliitosten laadun varmistamiseksi lisäkokeita.

(9) Säiliöt on suojattava sisäisen alipaineen aiheuttamaa muodonmuutosta vastaan. Ellei luokkakohtaisissa erityismääräyksissä toisin vaadita, nämä säiliöt voidaan varustaa venttiileillä alipaineen välttämiseksi ilman väliin tulevia murtolevyjä.

(10) Lämpöeristeet on suunniteltava siten, etteivät ne vaikeuta pääsyä täyttö- ja tyhjennyslaitteille tai varoventtiileihin, eivätkä haittaa näiden laitteiden toimintaa.

Stabiilisuus

211 128 Maahan tukeutuvien pintojen kokonaisleveyden (saman akselin oikean ja vasemmanpuoleisten pyörien maata koskettavan osan ulkopintojen välin) on oltava vähintään 90 prosenttia täytetyn säiliöajoneuvon painopisteen korkeudesta. Kuormatun puoliperävaunun akselistomassa ei saa ylittää 60 prosenttia koko ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassasta.

Säiliön yläpuolisten varusteiden suojaus

211 129 Säiliön yläosaan asennetut varusteet ja lisälaitteet on suojattava kaatumisen aiheuttamalta vahingolta. Tämä suojaus voidaan tehdä vahvistusrenkailla, suojakatoksella tai poikittaisella tai pituussuuntaisella tehokkaalla suojauksella.

OSA 3

VARUSTEET

211 130 Varusteet on asennettava siten, etteivät ne irtoa tai vaurioidu kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Varusteiden varmuuden tulee olla sama kuin säiliön ja niiden on

kestettävä kuljetettavaa ainetta, sekä

vastattava reunanumeron 211 121 määräyksiä.

Säiliön seinämään tulee olla mahdollisimman vähän aukkoja.

Varusteiden tulee pysyä tiiviinä myös säiliöajoneuvon, irrotettavan säiliön tai astiayhdistelmän kaatuessa. Tiivisteiden tulee olla rakenneaineesta, joka kestää kuljetettavaa ainetta. Tiivisteet on vaihdettava heti kun niiden toimintakyky alenee, esimerkiksi vanhenemisen takia. Säiliöajoneuvon, irrotettavan säiliön tai astiayhdistelmän normaalissa käytössä käytettävien laitteiden tiivisteiden tulee olla siten suunniteltu, että laitteiden käyttö ei voi niitä millään tavoin vahingoittaa.

211 131 Alakautta tyhjennettävät säiliöt ja säiliöiden osastot on varustettava kahdella peräkkäisellä, toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella. Näistä sulkulaitteista toisen on oltava säiliöön liittyvä sisäpuolinen sulkulaite () ja toisen sulkuventtiili tai vastaava jokaiseen tyhjennysputken päähän kiinnitetty sulkulaite. Jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden pohjatyhjennyslaite saa olla ulkopuolinen sulkulaitteella varustettu putkisto, mikäli se on tehty muokattavasta metallista. Lisäksi aukot on voitava sulkea kierresulkimella, umpilaipoilla tai muilla yhtä tehokkailla laitteilla. Sisäpuolista sulkulaitetta on voitava käyttää ylhäältä tai alhaalta käsin. Kummassakin tapauksessa on sisäpuolisen sulkulaitteen auki- tai kiinni- asennon oltava mahdollisuuksien mukaan tarkistettavissa maasta käsin. Sisäpuolisen sulkulaitteen käyttölaitteiden on oltava sellaiset, että aukeaminen itsestään iskun tai tahattoman käsittelyn johdosta ei ole mahdollista. Ulkopuolisten käyttölaitteiden vaurioituessa on sisäpuolisen sulkulaitteen pysyttävä toimintakunnossa.

Venttiilin asennon ja/tai sulkusuunnan tulee olla selvästi havaittavissa.

Jotta ulkopuolisten täyttö- ja tyhjennyslaitteiden (putket, sivuilla olevat sulkulaitteet) vahingoittuessa ei aiheutuisi vuotoja, on sisäpuolisen sulkulaitteen ja sen istukan oltava rakenteeltaan ja suojaukseltaan sellaiset, etteivät ne voi repeytyä ulkoisten rasitusten vaikutuksesta. Täyttö- ja tyhjennyslaitteiden (mukaanluettuina laipat tai kierresulkimet) sekä mahdollisten suojusten on oltava siten varmistettu, ettei niitä voida tahattomasti avata.

Jokaisessa säiliössä tai säiliön osastossa tulee olla aukko, joka on riittävän suuri sisäpuolista tarkastusta varten.

211 132 Jos säiliö on tarkoitettu aineille, joilla kaikki aukot ovat nestepinnan yläpuolella, voi sen vaipan alaosassa olla puhdistusaukko. Tämä aukko tulee olla suljettavissa tiiviisti laipalla. Rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä.

211 133 Jos säiliö on tarkoitettu sellaisten nesteiden kuljetukseen, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on enintään 110 kPa (1,1 bar) (absoluuttinen), on säiliössä oltava joko paineentasauslaite ja varolaite sisällön vuotaminen estämiseksi kaatumisen yhteydessä tai niiden on oltava reunanumeron 211 134 tai 211 135 määräysten mukaisia.

211 134 Jos säiliö on tarkoitettu sellaisten nesteiden kuljetukseen, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on yli 110 kPa (1,1 bar), mutta enintään 175 kPa (1,75 bar) (absoluuttinen), on säiliössä oltava joko varoventtiili, jonka avautusmispaineeksi on säädetty vähintään 0,15 MPa (1,5 bar) (ylipaine) ja joka avautuu täydellisesti viimeistään koepainetta vastaavassa paineessa, tai säiliöiden on oltava reunanumeron 211 135 määräysten mukaisia.

211 135 Jos säiliö on tarkoitettu sellaisten nesteiden kuljetukseen, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on yli 175 kPa (1,75 bar), mutta enintään 300 kPa (3 bar) (absoluuttinen), on säiliössä oltava joko varoventtiili, jonka avautumispaineeksi on säädetty vähintään 0,3 MPa (3 bar) (ylipaine) ja joka avautuu täydellisesti viimeistään koepainetta vastaavassa paineessa, tai säiliöiden on oltava ilmatiiviisti suljettuja ().

211 136 Jos enintään 61 °C leimahduspisteen omaavien palavien nesteiden tai palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt ovat alumiinista, ei mikään liikkuva osa, joka voi hankautua tai iskeytyä alumiinisäiliötä vasten, esimerkiksi kansi, sulkulaitteen osa jne., saa olla suojaamattomasta ruostuvasta teräksestä.

211 137 211 139

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 140 Jokaisen uuden rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymää tyyppiä. Hyväksymispäätös on annettava kirjallisena. Hyväksymispäätöksen antamisen edellytyksenä on, että tarkastettu säiliön rakennemalli kiinnityslaitteineen on tarkoitukseen sopiva ja että osan 2 rakennemääräyksiä ja osa 3 varustemääräyksiä sekä asianomaisen luokan erityismääräyksiä on noudatettu.

Tarkastuspöytäkirjassa on esitettävä tarkastustulokset, aineet ja/tai aineryhmät, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty, ja säiliön rakennetyypin hyväksymisnumero. Aineryhmään kuuluvien aineiden on oltava ominaisuuksiltaan samantyyppisiä ja samalla tavalla säiliön ominaisuuksien kanssa yhteensopivia. Hyväksyttyjen aineiden tai aineryhmien kemiallinen nimi tai aineluetteloiden vastaava ryhmänimike sekä luokka ja aineluettelon kohta on mainittava tarkastuspöytäkirjassa.

Hyväksymispäätös koskee kaikkia saman rakennetyypin omaavia säiliöitä.

211 141 211 149

OSA 5

TARKASTUKSET

211 150 Säiliöt ja niiden varusteet on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Tarkastus voidaan tehdä säiliölle ja varusteille erikseen tai varusteet säiliöön asennettuina. Tähän tarkastukseen kuuluvat rakennetyypin tarkastus, rakennetarkastus (), sisä- ja ulkopuolinen tarkastus, vesipainekoe () ja varusteiden toimintatarkastus.

Vesipainekoe on tehtävä säiliölle on tehtävä säiliölle kokonaisuutena tämän lisäyksen osassa II ilmoitetulla koepaineella ja lisäksi erikseen osastoiden säiliön jokaiselle osastolle paineella, joka on vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine. Tiiviyskoe on tehtävä osastoidun säiliön jokaiselle osastolle erikseen.

Vesipainekoe on tehtävä ennen lämpöeristyksen asentamista. Jos säiliöt ja niiden varusteet tarkastetaan erikseen, on tiiviyskoe tehtävä varusteiden asentamisen jälkeen.

211 151 Säiliöt ja niiden varusteet on uusinta tarkastettava määräajoin. Määräaikaistarkastuksiin kuuluvat sisä- ja ulkopuolinen tarkastus sekä yleensä vesipainekoe (). Verhoukset, eristeet jne. on poistettava vain siinä määrin, kuin se on tarkastusta varten tarpeen.

Vesipainekoe on tehtävä säiliölle kokonaisuutena tämän lisäyksen osassa II ilmoitetulla koepaineella ja lisäksi erikseen osastoidun säiliön jokaiselle osastolle paineella, joka on vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine.

Jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden määräaikaistarkastusten vesipainekokeet voidaan jättää pois toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan suostumuksella ja korvata reunanumeron 211 102 (3) tarkoittamalla tiiviyskokeella.

Määräaikaistarkastusten enimmäisaikavälit ovat 6 vuotta.

Tyhjät, puhdistamattomat säiliöajoneuvot, irrotettavat säiliöt ja astiayhdistelmät saadaan myös tämän määräajan jälkeen kuljettaa tarkastettaviksi.

211 152 Määräaikaistarkastusten lisäksi on joka kolmas vuosi tehtävä säiliön ja sen varusteiden tiiviys- ja toimintatarkastus. Tiiviystarkastus on tehtävä osastoidun säiliön jokaiselle osastolle.

211 153 Ylimääräinen tarkastus on tehtävä, jos on syytä epäillä, että korjaus, muutos tai vaurio on voinut heikentää säiliötä tai sen varusteita.

211 154 Reunanumeroiden 211 150 211 153 mukaiset tarkastukset tekee toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija. Tarkastuksista on laadittava tarkastuspöytäkirja, josta ilmenee tarkastustulokset. Tarkastuspöytäkirjassa on esitettävä kyseisessä säiliössä kuljettavaksi sallittujen aineiden luettelo reunanumeron 211 140 mukaisesti.

211 155 211 159

OSA 6

MERKINTÄ

211 160 Jokaisessa säiliössä tulee olla pysyvästi kiinnitettynä syöpymättömästä metallista oleva tarkastuskilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti löytää. Tähän kilpeen on meistettävä tai merkittävä muulla senkaltaisella menetelmällä ainakin jäljempänä luetellut tiedot. Nämä tiedot saa merkitä suoraan itse säiliön vahvistettuun seinämään, jos säiliön lujuus ei tästä kärsi. Tarkastuskilven vähimmäismerkinnät ovat:

tyyppihyväksytyn säiliön hyväksymisnumero;

valmistaja tai valmistajan merkki;

valmistusnumero;

valmistusvuosi;

koepaine () (ylipaine);

kokonaistilavuus (), jaetussa säiliössä kunkin säiliöosaston tilavuus;

suunnittelulämpötila () (vain jos suunnittelulämpötila on yli + 50 °C tai alle P 20 °C);

reunanumeroiden 211 150 ja 211 151 mukaisten ensimmäisen tarkastuksen ja viimeksi suoritetun määräaikaistarkastuksen aikamäärät (kuukausi, vuosi);

tarkastuksen suorittaneen tarkastajan leima;

koepaine koko säiliölle ja koepaine säiliöosastolle MPa tai bar (ylipaine), milloin yksittäisen osaston koepaine on pienempi kuin säiliön koepaine;

säiliön ja, jos tarkoituksenmukaista, suojapinnoitteen rakenneaine.

Paineella täytettäviin tai tyhjennettäviin säiliöihin on lisäksi merkittävä suurin sallittu käyttöpaine (bar).

211 161 Seuraavat tiedot on merkittävä itse säiliöajoneuvoon tai merkintäkilpeen:

omistajan tai haltijan nimi;

tyhjän säiliöajoneuvon taara; ja

säiliöajoneuvon suurin sallittu kokonaismassa.

Näitä tietoja ei vaadita ajoneuvoilta, jotka kuljettavat irrotettavia säiliöitä.

211 162 211 169

OSA 7

KÄYTTÖ

211 170 Säiliön seinämän paksuuden tulee koko säiliön käyttöiän olla vähintään yhtä suuri kuin reunanumerossa 211 127 (2) on määrätty.

211 171 Säiliön saa täyttää vain niillä vaarallisilla aineilla, joiden kuljetukseen se on hyväksytty. Joutuessaan kosketukseen säiliön, tiivisteiden, varusteiden ja suojapinnoitteen kanssa aineet eivät saa reagoida vaarallisesti, muodostaa vaarallisia yhdisteitä eivätkä heikentää rakenneainetta merkittävästi. Ravintoaineita saa kuljettaa säiliössä vain, jos tarvittavat toimenpiteet terveydellisten haittojen estämiseksi on tehty.

211 172 (1) Kuljetettaessa nestemäisiä aineita normaalissa lämpötilassa ei säiliön täyttöaste saa ylittää seuraavia arvoja:

(a) palavat aineet ilman lisävaaraa (esimerkiksi myrkyllinen, tai syövyttävä) säiliössä, jossa on paineentasauslaite tai varoventtiili (vaikka varoventtiilin edellä olisi murtolevy):

100

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (b) myrkylliset tai syövyttävät aineet (riippumatta siitä ovatko ne palavia vai eivät) säiliössä, jossa on paineentasauslaite tai varoventtiili (vaikka varoventtiilin edellä olisi murtolevy):

98

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (c) palavat ja lievästi myrkylliset tai lievästi syövyttävät aineet (riippumatta siitä ovatko ne palavia vai eivät), ilmatiiviisti () suljetussa säiliössä, jossa ei ole varolaitteita:

97

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (d) erittäin myrkylliset, myrkylliset, erittäin syövyttävät tai syövyttävät aineet (riippumatta siitä ovatko ne palavia vai eivät), ilmatiiviisti () suljetussa säiliössä, jossa ei ole varolaitteita:

95

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (2) Kohdassa (1) olevissa kaavoissa á tarkoittaa nesteen keskimääräistä tilavuuden laajenemiskerrointa 15 °C ja 50 °C lämpötilojen välillä eli lämpötilan nousun ollessa enintään 35 °C.

d15 P d50

á lasketaan kaavasta: á = 35 × d50

d15 ja d50 tarkoittavat nesteen suhteellista tiheyttä 15 °C ja 50 °C lämpötiloissa. tF tarkoittaa nesteen keskimääräistä täytönaikaista lämpötilaa.

(3) Kohdan (1) määräykset eivät koske säiliötä, jonka sisältö pidetään kuljetuksen aikana lämmityslaitteen avulla yli 50 °C lämpötilassa. Säiliön täyttöaste ei saa tällöin kuljetuksen aikana ylittää 95 % (tilavuudesta) eikä täyttölämpötila saa ylittyä.

(4) Kuljetettaessa lämpimiä tuotteita, ei säiliön tai lämpöeristeiden ulkopinnan lämpötila saa kuljetuksen aikana ylittää 70 °C.

211 173 Nesteiden () kuljetukseen tarkoitetun säiliön täyttöasteen tulee olla vähintään 80 % säiliön tilavuudesta, ellei säiliötä ole jaettu väli- tai loiskelevyllä enintään 7 500 l:n suuruisiin osastoihin tai ellei säiliö ole nimellisesti tyhjä.

211 174 Säiliöiden täytön ja tyhjennyksen aikana on suoritettava sopivia toimenpiteitä, jotta estetään kaasujen ja höyryjen vapauminen vaararallisessa määrin.

Säiliöiden tulee olla niin tiiviisti suljettuja, ettei sisältö pääse vuotamaan. Alakautta tyhjennettävien säiliöiden tyhjennysaukot on suljettava kierresuojuksilla, umpilaipoilla tai muilla yhtä tehokkailla laitteilla. Täytön jälkeen tulee lähettäjän tarkastaa säiliöiden sulkulaitteiden, varsinkin nousuputken yläosan, tiiviys.

211 175 Mikäli säiliössä on useita sulkulaitteita peräkkäin, ensin on suljettava kuljetettavaa ainetta lähinnä oleva sulkulaite.

211 176 Kuljetuksen aikana ei täysien eikä tyhjien säiliöiden ulkopinnalla saa olla vaarallisten aineiden jäänteitä.

211 177 Tyhjien, puhdistamattomien säiliöiden tulee olla kuljetuksen aikana yhtä tiiviisti suljetut kuin täytettyinäkin.

211 178 Toisistaan riippumattomia yhteenkytkettyjä säiliöitä yhdistävien yhdysputkien tulee olla kuljetuksen aikana tyhjiä.

Joustavat täyttö- ja tyhjennysletkut, jotka eivät ole kytketty kiinteästi säiliöön, on pidettävä kuljetuksen aikana tyhjinä.

211 179

OSA 8

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET

211 180 Ennen 1 lokakuuta 1978 valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliötä ja astiayhdistelmiä, jotka eivät täytä tämän lisäyksen määräyksiä, voidaan käyttää 30 syyskuuta 1984 saakka, mikäli ne olivat valmistettu tämän direktiivin määräysten mukaan. Luokan 2 kaasujen kuljetukseen tarkoitettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä voi kuitenkin käyttää 30 syyskuuta 1990 saakka, mikäli niihin sovelletaan määräaikaistarkastusta koskevia määräyksiä.

211 181 Yllä olevan määräajan umpeuduttua voidaan säiliöitä käyttää, mikäli säiliön varusteet ovat nykyisten määräysten mukaiset. Säiliön seinämän paksuuden, lukuun ottamatta luokan 2 kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä, on vastattava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnttelupainetta valmistettuna rakenneteräksestä ja vähintään 200 kPa (2 bar) (ylipaine) suunnittelupainetta valmistettuna alumiinista tai alumiiniseoksesta. Muille kuin poikkileikkaukseltaan pyöreille säiliöille halkaisija on se arvo, joka olisi poikkileikkauspinnaltaan saman pinta-alan omaavan ympyrän halkaisija.

211 182 Näiden siirtymäkauden määräysten mukaisten kiinteiden säiliöiden (säiliöajoneuvojen), irrotettavien säiliöiden ja astiayhdistelmien määräaikaistarkastukset johdetaan osan 5 määräyksistä ja eri luokkien asiaankuuluvista erityismääräyksistä. Mikäli edellä mainitut määräykset eivät edellytä korkeampaa koepainetta, alumiini- ja alumiiniseossäiliöille riittää 200 kPa (2 bar) (ylipaine) koepaine.

211 183 Kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä, jotka täyttävät nämä siirtymäkauden määräykset, voidaan käyttää 30 syyskuuta 1993 saakka niiden vaarallisten aineiden kuljetukseen, joihin ne on hyväksytty. Nämä siirtymäkauden määräykset eivät koske luokan 2 aineiden kuljetukseen tarkoitettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä eikä astiayhdistelmiä tai kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä, joiden seinämän paksuus ja varusteet ovat tämän lisäyksen määräysten mukaiset.

211 184 Ennen 1 toukokuuta 1985 valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä, jotka täyttävät 1 lokakuuta 1978 ja 30 huhtikuuta 1985 voimassa olleet tämän direktiivin määräykset, mutta jotka eivät täytä 1 toukokuuta 1985 voimaantulleita määräyksiä, saa käyttää tuon päivämäärän jälkeen.

211 185 Kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä, jotka on valmistettu 1 huhtikuuta 1985 ja 1 tammikuuta 1988 voimaantulleiden määräysten välisenä aikana, jotka eivät täytä noita määräyksiä, mutta jotka on valmistettu tuohon päivämäärään saakka voimassa olleiden tämän direktiivin määräysten mukaisesti, voi käyttää edelleen.

211 186 Ennen 1 tammikuuta 1993 voimaantulleita määräyksiä valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä, jotka eivät täytä noita määräyksiä, mutta jotka on valmistettu tuohon päivämäärään saakka voimassa olleiden tämän direktiivin määräysten mukaan, voidaan käyttää edelleen.

211 187 Ennen 1 tammikuuta 1990 valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä saa käyttää 31 joulukuuta 2004 jälkeen, mikäli ne täyttävät 1 tammikuuta 1990 lähtien sovellettavat reunanumeron 211 127 (5) seinämän paksuutta ja suojausta koskevat määräykset.

211 188-

211 199

OSA II

ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI MUUTTAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

LUOKKA 2

PURISTETUT, NESTEYTETYT TAI PAINEEN ALAISENA LIUOTETUT KAASUT

211 200-

211 209

OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 210 Reunanumerossa 2201 mainittuja kaasuja, lukuun ottamatta alla mainittuja, saa kuljettaa kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä tai astiayhdistelmissä:

Fluori, typpitrifluoridi ja piitetrafluoridi (aineluettelon kohta 1° (at)), typpioksidi (aineluettelon kohta 1° (ct)), vedyn seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä, typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä (aineluettelon kohta 2° (bt)), vedyn seokset diboraanin kanssa (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia), typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset diboraanin (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia) kanssa (aineluettelon kohta 2° (ct)), oktafluoributeeni-2 (R318) ja oktafluoripropaani (aineluettelon kohta 3° (a)), booritrikloridi, klooritrifluoridi, heksafluoriasetoni, nitrosyylikloridi, sulfuryylifluoridi ja volframiheksafluoridi (aineluettelon kohta 3° (at)), 2,2-dimetyylipropaani, metyylisilaani (aineluettelon kohta 3° (b)), arseenivety, karbonyylisulfidi, dikloorisilaani, dimetyylisilaani, seleenivety ja trimetyylisilaani (aineluettelon kohta 3° (bt)), propadieeni inhiboitu (aineluettelon kohta 3° (c)), disyaani, kloorisyaani, eteenioksidi ja vedetön jodivety (aineluettelon kohta 3° (ct)), metyylisilaanin seokset (aineluettelon kohta 4° (bt)), propadieeni, jossa 1 4 % metyyliasetyleeniä, stabiloitu (aineluettelon kohta 4° (c)), eteenioksidi, joka sisältää korkeintaan 50 painoprosenttia metyyliformiaattia (aineluettelon kohta 4° (ct)), piivety (aineluettelon kohta 5° (b)), aineluettelon kohtien 5° (bt) ja (ct) aineet, liuotettu asetyleeni (aineluettelon kohta 9° (c)), aineluettelon kohtien 12° ja 13° kaasut.

211 211-

211 219

OSA 2

Rakenne

211 220 Aineluettelon kohtien 1° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on valmistettava teräksestä. Saumattomilla säiliöillä saa reunanumerosta 211 125 (3) poiketen murtovenymä olla vähintään 14 % ja jännitys ó (sigma) pienempi tai yhtä suuri kuin jäljempänä mainitut rakenneaineista riippuvat rajat.

(a) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,66, mutta enintään 0,85:

ó ≤ 0,75 Re.

(b) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,85:

ó ≤ 0,5 Rm.

211 221 Hitsatut säiliöt on valmistettava lisäyksen B.1d määräykset täyttävistä rakenneaineista.

211 222 Kloorin tai fosgeenin (aineluettelon kohta 3° (at)) kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 2,2 MPa (22 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 223-

211 229

OSA 3

VARUSTEET

211 230 Säiliöiden tyhjennysputkien aukot on voitava sulkea umpilaipoilla tai muilla yhtä luotettavilla laitteilla.

211 231 Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saadaan varustaa rn 211 131 mainittujen aukkojen lisäksi mittareita, kuten painemittareita ja lämpömittareita varten tarkoituilla aukoilla sekä ilmanpoistorei'illä, jotka ovat välttämättömiä säiliön käytön ja turvallisuuden kannalta.

211 232 Suojalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(1) Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava nopeasti sulkeutuvalla sisäpuolisella sulkulaitteella, joka sulkeutuu automaattisesti säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle tai tulipalon sattuessa. Sulkulaite tulee olla suljettavissa myös turvallisen etäisyyden päästä.

(2) Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikki aukot, joiden nimellishalkaisija ylittää 1,5 mm, on varustettava sisäpuolisella sulkulaitteella lukuun ottamatta varoventtiilin aukkoja ja suljettuja ilmanpoistoreikiä.

(3) Kohtien (1) ja (2) määräyksistä poiketen voidaan jäähdytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt varustaa sisäpuolisten sulkulaitteiden sijasta ulkopuolisilla sulkulaitteilla, jos ulkopuoliset laitteet varmistetaan suojauksella, joka antaa vähintään yhtä tehokkaan suojan ulkopuolista vahingoittumista vastaan kuin säiliön seinämä sisäpuoliselle sulkulaitteelle.

(4) Jos säiliöissä on mittareita, joiden osat ovat suorassa kosketuksissa kuljetettavaan aineeseen, nämä osat eivät saa olla läpinäkyvästä materiaalista valmistettuja. Jos säiliöissä on lämpömittareita, niitä ei saa viedä suoraan säiliön seinämän läpi kaasuun tai nesteeseen.

(5) Säiliöissä, jotka on tarkoitettu aineluettelon kohdan 3° (at) kloorin, rikkidioksidin tai fosgeenin tai aineluettelon kohdan 3° (bt) metyylimerkaptaanin tai rikkivedyn kuljetukseen, ei saa olla aukkoja nestepinnan alapuolella. Myöskään reunanumeron 211 132 mukaisia puhdistusaukkoja ei saa olla.

211 232

(jatk.) (6) Täyttö- ja tyhjennysaukot, jotka sijaitsevat säiliöiden yläosassa, on sen lisäksi, mitä kohdassa (1) on mainittu, varustettava toisella ulkopuolisella sulkulaitteella. Tämä on voitava sulkea umpilaipalla tai muulla yhtä luotettavalla laitteella.

211 233 Varoventtiilien tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

(1) Aineluettelon kohtien 1° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saadaan varustaa enintään kahdella varoventtiilillä, joiden yhteenlasketun vapaan läpivirtauspinta-alan tulee olla vähintään 20 cm2 jokaista säiliötilavuuden alkavaa 30 m3 kohti. Näiden venttiilien on auettava automaattisesti paineen ollessa 0,9 1,0 kertaa säiliön koepaine. Niiden tulee lisäksi olla siten rakennettuja, että ne kestävät dynaamiset rasitukset mukaanlukien nesteiskut. Painokuormitteisten venttiilien käyttö on kielletty.

Aineluettelon kohtien 1° 9° kaasujen, jotka ovat vaarallisia hengityselimille tai jotka aiheuttavat myrkytysvaaran (), kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä ei saa olla varoventtiilejä, ellei varoventtiilien edellä ole murtolevyä. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

Mikäli säiliöajoneuvoa käytetään myös merikuljetuksiin, saa säiliöajoneuvon varoventtiilin mitoitus olla kyseistä kuljetusmuotoa koskevien määräysten mukainen ().

(2) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla kaksi toisistaan riippumatonta varoventtiiliä, joista kumpikin on mitoitettava siten, ettei paine höyryyntymisen vaikutuksesta normaalikäytössä ylitä säiliöön pysyvästi merkittyä käyttöpainetta enemmän kuin 10 %. Toinen varoventtiileistä voidaan korvata murtolevyllä, jonka tulee murtua koepaineessa. Jos tyhjöeristetyn säiliön tyhjö häviää tai lämpöeristetyssä säiliössä 20 % eristyksestä irtoaa, on varoventtiilin ja murtolevyn estettävä säiliön painetta nousemasta yli koepaineen.

(3) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden varoventtiilien on avauduttava säiliöön merkityssä käyttöpaineessa. Varoventtiilien on oltava sellaisia, että ne toimivat moitteettomasti myös niiden alhaisimmassa käyttölämpötilassa. Varoventtiilien toiminnan luotettavuus alhaisimmassa käyttölämpötilassa on näytettävä toteen ja tarkistettava joko testaamalla jokainen venttiili tai testaamalla jokaisesta tyypistä näyteventtiili.

Lämpöeristys

211 234 (1) Jos aineluettelon kohtien 3° tai 4° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristetty, eristyksen on oltava:

aurinkosuoja, joka peittää vähintään ylimmän kolmanneksen, kuitenkin enintään puolet säiliön pinnasta ja joka on erotettu säiliöstä vähintään 4 cm ilmatilalla; tai

koko säiliön pinnan peittävä riittävän paksu eristekerros.

(2) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristettävä. Lämpöeristyksen tulee olla suojattu yhtenäisellä peitelevyllä. Jos säiliön ja peitelevyn välisestä tilasta ilma on poistettu (tyhjöeristys), peitelevy on suunniteltava kestämään ainakin 100 kPa (1 bar) (ylipaine) ulkoinen paine ilman muodonmuutosta. Poiketen reunanumeron 211 102 (2) määräyksistä sisä- ja ulkopuolelle kiinnitetyt vahvisteet saadaan ottaa laskelmissa huomioon. Jos peitelevy on kaasutiivis, se on varustettava laitteella, joka estää säiliön tai varusteiden vuototapauksessa vaarallisen ylipaineen syntymisen eristyskerrokseen. Laitteen on estettävä kosteuden pääsy eristyskerrokseen.

(3) Sellaisten nesteytettyjen kaasujen, joiden kiehumispiste yhden ilmakehän paineessa on alle P 182 °C, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden lämpöeristyksessä tai kiinnityslaitteissa ei saa käyttää mitään palavaa ainetta.

211 234

(jatk.) Kohdan 7° (a) argonin, heliumin, neonin tai typen tai kohdan 7° (b) vedyn kuljetukseen tarkoitetuissa säiliössä muoviosia saa käyttää sisäsäiliön ja peitelevyn välisissä kiinnityslaitteissa toimivaltaisen viranomaisen luvalla.

211 235 (1) Monisäiliöajoneuvon säiliöiksi katsotaan:

reunanumeron 2212 (1) (b) mukaiset astiat; tai

reunanumeron 2212 (1) (c) mukaiset säiliöt.

Tämän lisäyksen määräykset eivät koske reunanumeron 2212 (1) (d) tarkoittamia pullopaketteja ja pullokontteja.

(2) Seuraavat vaatimukset koskevat monisäiliöajoneuvoja:

(a) Jos monisäiliöajoneuvon yksi säiliö on varustettu varoventtiilillä ja säiliöiden välillä on sulkulaitteet, on jokainen säiliö varustettava varoventtiilillä.

(b) Täyttö- ja tyhjennyslaitteen saa liittää säiliöitä yhdistävään kokoojaputkeen.

(c) Aineluettelon kohdissa 1° ja 2° mainittujen puristettujen kaasujen, jotka ovat vaarallisia hengityselemille tai jotka aiheuttavat myrkytysvaaran (), kuljetukseen tarkoitettu monisäiliöajoneuvon jokainen säiliö on voitava sulkea yksittäin venttiilillä.

(d) Aineluettelon kohtien 3° 6° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut monisäiliöajoneuvon säiliöt on suunniteltava siten, että ne voidaan täyttää erikseen ja että ne voidaan eristää toisistaan venttiilillä, joka voidaan sinetöidä.

(3) Seuraavat vaatimukset koskevat irrotettavia säiliöitä:

(a) Säiliöitä ei saa yhdistää kokoojaputkella toisiinsa; ja

(b) Jos irrotettavia säiliöitä saa vierittää, on venttiilit varustettava suojuksella.

211 236 Reunanumeron 211 131 määräyksistä poiketen säiliöissä, jotka on tarkoitettu jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen, ei tarvitse olla tarkastusaukkoa.

211 237-

211 239

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 240-

211 249 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

211 250 Jokaisen hitsatun säiliön rakenneaineet on koestettava lisäyksessä B.1d esitetyn menetelmän mukaisesti.

211 251 Koepaineen arvot:

(1) Aineluettelon kohtien 1° ja 2° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille: reunanumerossa 2219 (1) ja (3) mainitut arvot.

(2) Aineluettelon kohtien 3° ja 4° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille:

(a) jos säiliön halkaisija on enintään 1,5 m, reunanumerossa 2220 (2) mainitut arvot;

211 251

(jatk.) (b) jos säiliön halkaisija on yli 1,5 m, koepaineen arvot ovat () seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

(3) Aineluettelon kohtien 5° ja 6° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille:

(a) jos säiliöissä ei ole lämpöeristystä, reunanumerossa 2220 (3) ja (4) mainitut arvot;

211 251

(jatk.) (b) jos säiliöissä on lämpöeristys, seuraavat arvot:

>TAULUKON PAIKKA>

Jos käytetään lämpöeristettyä säiliötä, jonka koepaineen arvo on alhaisempi kuin mitä taulukossa on mainittu, on sisällön suurin sallittu täytös kilogrammoina tilavuuden litraa kohti määrättävä niin, ettei säiliössä olevan aineen paine ylitä säiliöön merkittyä koepainetta 55 °C lämpötilassa. Tällaisessa tapauksessa suurimman sallitun täytöksen määrää toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija.

(4) Paineen alaisena liuotetun ammoniakin (aineluettelon kohta 9° (at)) kuljetukseen tarkoite tuille säiliöille:

>TAULUKON PAIKKA>

(5) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille: vähintään 1,3 kertaa säiliöön merkitty suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään 0,3 MPa (3 bar) (ylipaine). Jos säiliö on tyhjöeristetty, on koepaineen oltava vähintään 1,3 kertaa 0,1 MPa:lla (1 bar) korotettu suurin sallittu käyttöpaine.

211 252 Ensimmäinen vesipainekoe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asennusta.

211 253 Aineluettelon kohtien 3° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuus on määritettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan valvonnassa punnitsemalla tai mittaamalla säiliössä olleen veden tilavuus; säiliön tilavuuden mittausvirheen on oltava pienempi kuin yksi prosenttia. Säiliön mittoihin perustuvaa tilavuuden määritystä laskemalla ei hyväksytä. Hyväksytty asiantuntija määrää suurimman sallitun täytöksen reunanumeroiden 2220 (4) ja 211 251 (3) mukaisesti.

211 254 Kaikkien hitsausliitosten tarkastus on suoritettava reunanumeron 211 127 (7) lujuuskertoimelle 1,0 esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

211 255 Reunanumeron 211 151 vaatimuksista poiketen määräaikaistarkastukset on suoritettava:

(1) kolmas vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu aineluettelon kohdan 1° (at) booritrifluoridille, aineluettelon kohdan 2° (bt) kaupunkikaasulle, aineluettelon kohdan 3° (at) bromivedylle, kloorille, typpidioksidille, rikkidioksidille tai fosgeenille, aineluettelon kohdan 3° (bt) rikkivedylle tai aineluettelon kohdan 5° (at) kloorivedylle;

(2) kuusi vuotta käyttöönoton jälkeen ja sen jälkeen joka 12. vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu aineluettelon kohdan 7° tai 8° kaasujen kuljetukseen. Hyväksytyn asiantuntijan on suoritettava tiiviystarkastus kuuden vuoden kuluttua määräaikaistarkastuksesta.

211 256 Jos kyseessä ovat tyhjöeristetyt säiliöt, vesipainekoe ja säiliöiden sisäpuolinen tarkastus voidaan korvata tiiviyskokeella ja tyhjön mittaamisella hyväksytyn asiantuntijan luvalla.

211 257 Jos sisäpuolisten tarkastusten vuoksi säiliöihin, joissa on tarkoitus kuljettaa aineluettelon kohdan 7° tai 8° kaasuja, on tehty aukkoja, hyväksytyn asiantuntijan on hyväksyttävä menetelmä, jolla aukko suljetaan ja varmistettava säiliön tiiviys.

211 258 Aineluettelon kohtien 1° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tiiviyskoe on suoritettava vähintään 0,4 MPa (4 bar), mutta enintään 0,8 MPa (8 bar) (ylipaine) paineella.

211 259

OSA 6

MERKINTÄ

211 260 Seuraavat lisämerkinnät on meistettävä tai merkittävä vastaavalla menetelmällä reunanumerossa mainittuun kilpeen tai säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene:

(1) Säiliöihin, jotka on tarkoitettu vain yhden aineen kuljetukseen:

kaasun nimi täydellisenä ().

Aineluettelon kohtien 1° ja 2° puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on lisättävä myös suurin sallittu täyttöpaine 15 °C lämpötilassa. Aineluettelon kohtien 3° 8° nesteytettyjen kaasujen samoin kuin paineen alaisena liuotetun ammoniakin (aineluettelon kohta 9° (at)) kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on lisättävä myös suurin sallittu täytös kilogrammoina ja täyttölämpötila, jos se on alle P 20 °C;

(2) Monikäyttösäiliöihin:

täydelliset nimet () kaasuista, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty.

Edellä mainitun lisäksi on lisättävä jokaisen kaasun suurin sallittu täytös kilogrammoina.

211 260

(jatk.) (3) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin:

käyttöpaine; ja

(4) Lämpöeristettyihin säiliöihin:

merkintä "lämpöeristetty" tai "tyhjöeristetty".

211 261 Monisäiliöajoneuvon kehikossa lähellä täyttöpistettä olevaan kilpeen on merkittävä:

säiliöiden koepaine ();

puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suurin sallittu täyttöpaine () 15 °C lämpötilassa;

säiliöiden lukumäärä;

säiliöiden yhteenlaskettu tilavuus ();

kaasun nimi täydellisenä (); ja

jos kyse on nesteytetyistä kaasuista:

suurin sallittu täytös () säiliötä kohti.

211 262 Lisäksi seuraavat tiedot on merkittävä joko itse säiliöön tai kilpeen:

(a) joko "alin sallittu täyttölämpötila: P20 °C",

tai "alin sallittu täyttölämpötila: ... °C";

(b) vain yhden aineen kuljettamiseen tarkoitettuun säiliöön:

kaasun nimi täydellisenä (),

aineluettelon kohtien 3° 8° nesteytettyjen kaasujen ja paineen alaisena liuotetun ammoniakin (aineluettelon kohta 9° (at)) suurin sallittu täytös kilogrammoina;

(c) monikäyttösäiliöön:

täydellisenä kaikkien kaasujen nimet (), joiden kuljetukseen säiliö on tarkoitettu, lisäksi jokaisen kaasun suurin sallittu täytös kilogrammoina;

(d) lämpöeristettyyn säiliöön:

merkintä "lämpöeristetty" tai "tyhjöeristetty" rekisteröintimaan virallisella kielellä, ja mikäli virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, ellei asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

211 263 Näitä merkintöjä ei vaadita irrotettavia säiliöitä kuljettaviin ajoneuvoihin.

211 264-

211 269 OSA 7

KÄYTTÖ

OPERATION

211 270 Monikäyttösäiliöisssä, jotka on hyväksytty aineluettelon kohtien 3° 8° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen, saa kuljettaa vain samaan kuljetusryhmään kuuluvaa kaasua. Kuljetusryhmät ovat:

Ryhmä 1: halogenoidut hiilivedyt [aineluettelon kohdat 3° (a) ja 4° (a)];

Ryhmä 2: hiilivedyt [aineluettelon kohdat 3° (b) ja 4° (b)], butadieenit [aineluettelon kohta 3° (c)] sekä 1,3-butadieenin ja hiilivetyjen seokset [aineluettelon kohta 4° (c)];

211 270

(jatk.) Ryhmä 3: ammoniakki [aineluettelon kohta 3° (at)], dimetyylieetteri [aineluettelon kohta 3° (b)], dimetyyliamiini, etyyliamiini, metyyliamiini ja trimetyyliamiini [aineluettelon kohta 3° (bt)] ja vinyylikloridi [aineluettelon kohta 3° (c)];

Ryhmä 4: metyylibromidi [aineluettelon kohta 3° (at)], etyylikloridi ja metyylikloridi [aineluettelon kohta 3° (bt)];

Ryhmä 5: eteenioksidin seokset hiilidioksidin kanssa ja eteenioksidin seokset typen kanssa [aineluettelon kohta 4° (ct)];

Ryhmä 6: typpi, hiilidioksidi, jalokaasut, typpioksiduuli (ilokaasu) N2O ja happi [aineluettelon kohta 7° (a)], ilma, typen seokset jalokaasujen kanssa ja hapen seokset typen kanssa, samoin myös, jos ne sisältävät jalokaasuja [aineluettelon kohta 8° (a)];

Ryhmä 7: etaani, eteeni (etyleeni) ja metaani [aineluettelon kohta 7° (b)], metaanin seokset etaanin kanssa, samoin myös, jos ne sisältävät propaania tai butaania [aineluettelon kohta 8° (b)].

211 271 Säiliöt, joissa on ollut ryhmän 1 tai 2 ainetta, on tyhjennettävä nesteytetystä kaasusta ennen kuin säiliötä ryhdytään täyttämään toisella samaan ryhmään kuuluvalla aineella. Säiliöt, joissa on ollut ryhmien 3 7 ainetta, on täydellisesti tyhjennettävä nesteytetystä kaasusta ja sen jälkeen saatettava paineettomaksi ennen kuin säiliötä ryhdytään täyttämään toisella samaan ryhmään kuuluvalla aineella.

211 272 Monikäyttösäiliön käyttö saman ryhmän nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen on sallittu, jos kaikki samassa säiliössä kuljetettavia kaasuja koskevat vaatimukset on täytetty. Tämän käytön tulee olla hyväksytyn asiantuntijan hyväksymä.

211 273 Monikäyttösäiliöitä saa käyttää eri ryhmien kaasujen kuljetukseen, jos hyväksytty asiantuntija sen hyväksyy.

Kun säiliö täytetään toiseen ryhmään kuuluvalla kaasulla, se on tyhjennettävä kokonaan nestemäisestä kaasusta, sen jälkeen saatettava paineettomaksi ja tuuletettava kaasuttomaksi. Hyväksytyn asiantuntijan on todettava kaasusäiliön kaasuttomuus ja laadittava asiasta pöytäkirja.

211 274 Kun täytetty tai puhdistamaton tyhjä säiliö jätetään kuljetettavaksi, siinä saa olla näkyvissä ainoastaan parhaillaan täytöksenä olevaa tai, jos säiliö on tyhjennetty, viimeksi kuljetettua kaasua koskevat reunanumeron 211 262 mukaiset merkinnät. Kaikki muita kaasuja koskevat merkinnät on peitettävä.

211 275 Monisäiliöajoneuvon kaikki säiliöt saavat sisältää vain yhtä ja samaa kaasua. Aineluettelon kohtien 3° 6° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetun monisäiliöajoneuvon säiliöt on täytettävä erikseen ja erotettava toisistaan sinetöidyllä venttiilillä.

211 276 Aineluettelon kohtien 1° ja 2° puristettujen kaasujen, lukuun ottamatta booritrifluoridia [aineluettelon kohta 1° (at)], suurin täyttöpaine ei saa ylittää reunanumerossa 2219 (2) mainittua arvoa.

Booritrifluoridin [aineluettelon kohta 1° (at)] suurin sallittu täytös on 0,86 kg/l.

Suurimman sallitun täytöksen, kg/l, tulee olla reunanumeroiden 2220 (2), (3) ja (4) ja 211 251 (2), (3) ja (4) mukainen.

211 277 Aineluettelon kohtien 7° (b) ja 8° (b) kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täytös on mitoitettava siten, että sisällön lämpötilan noustessa lämpötilaan, jossa höyrynpaine on yhtä suuri varoventtiilin aukeamispaineen kanssa, nesteen tilavuus ei ylitä 95 % säiliön tilavuudesta tässä lämpötilassa. Aineluettelon kohtien 7° (a) ja 8° (a) kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saa täyttää 98 % täyttölämpötilassa ja -paineessa.

211 278 Typpioksidin ja hapen [aineluettelon kohta 7° (a)], ilman tai hapen seosten [aineluettelon kohta 8° (a)] kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden yhteiden tiivistämiseen tai sulkulaitteiden voitelemiseen ei saa käyttää aineita, jotka sisältävät rasvaa tai öljyä.

211 279 Reunanumeron 211 175 määräyksiä ei sovelleta aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasuille.

211 280-

211 299 LUOKKA 3

PALAVAT NESTEET

211 300-

211 309 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 310 Seuraavia reunanumeron 2301 aineita saa kuljettaa kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä:

(a) Aineluettelon kohdan 12° propyleeni-imiiniä, inhiboitu;

(b) Aineluettelon kohtien 11°, 14° 22°, 26° ja 27°, 41° 57° ryhmässä (a) mainittuja aineita;

(c) Aineluettelon kohtien 11°, 14° 27°, 41° 57° ryhmässä (b) ja aineluettelon kohdissa 32° ja 33° mainittuja aineita;

(d) Aineluettelon kohdissa 1° 5°, 31°, 34° ja 61° (c) mainittuja aineita, kohdan 3° (b) isopropyylinitraattia, n-propyylinitraattia ja nitrometaania lukuun ottamatta.

211 311-

211 319 OSA 2

RAKENNE

211 320 Aineluettelon kohdan 12° inhiboidun propyleeni-imiinin kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1,5 MPa (15 bar) (ylipaine) suunnitelupaineelle (ks. reunanumero 211 127 (2)).

211 321 Reunanumeron 211 310 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 322 Reunanumeron 211 310 (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 323 Reunanumeron 211 310 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaisesti.

211 324-

211 329 OSA 3

VARUSTEET

211 330 Reunanumeron 211 310 (a) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä eikä putkiliitoksia. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia ja sulkulaitteet on voitava peittää lukittavalla suojuksella.

211 331 Reunanumeron 211 310 (c) ja (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä. Reunanumeron 211 310 (c) aineiden, lukuun ottamatta kohdan 33° aineita, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia.

211 332 Mikäli reunanumeron 211 310 (a), (b) tai (c) aineiden, lukuun ottamatta kohdan 33° aineita, kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiilillä, varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen väliin on sijoitettava murtolevy. Murtolevyn ja varoventiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Mikäli reunanumeron 211 310 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiilillä tai paineentasauslaitteella, näiden on täytettävä reunanumeroiden 211 133 211 135 vaatimukset.

Mikäli aineluettelon kohdan 33° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiilillä, on näiden täytettävä reunanumeroiden 211 134 ja 211 135 vaatimukset.

Säiliöissä, jotka on tarkoitettu reunanumeron 211 310 (d) enintään 61 °C leimahduspisteen omaavien aineiden kuljetukseen ja joissa ei ole suljettavaa paineentasauslaitetta, on paineentasauslaitteessa oltava liekinestin.

211 333-

211 339 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 340-

211 349 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

211 350 Reunanumeron 211 310 (a), (b) tai (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 0,4 MPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

211 351 Reunanumeron 211 310 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 211 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

211 352-

211 359 OSA 6

MERKINTÄ

211 360-

211 369 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 7

KÄYTTÖ

211 370 Reunanumeron 211 310 (a), (b) ja (c) aineiden, lukuun ottamatta kohdan 33° aineita, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on kuljetuksen aikana oltava ilmatiiviisti () suljetut. Reunanumeron 211 310 (a) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden sulkulaitteiden on oltava peitetyt lukitulla suojuksella.

211 371 Aineluettelon kohtien 11°, 12°, 14° 20°, 27°, 32° ja 41° 57° aineiden kuljettamiseen hyväksyttyjä säiliöajoneuvoja ja irrotettavia säiliöitä ei saa käyttää ravinto- ja nautintoaineiden eikä rehujen kuljettamiseen.

211 372 Asetaldehydiä [aineluettelon kohta 1° (a)] saa kuljettaa alumiiniseoksista valmistetuissa säiliöissä ainoastaan silloin, kun niitä käytetään yksinomaan tämän aineen kuljetukseen ja kun asetaldehydi on hapotonta.

211 373 Reunanumeron 2301 kohdan 3° (b) huomautuksen bensiiniä voidaan kuljettaa myös reunanumeron 211 123 (1) mukaan suunnitelluissa säiliöissä, jotka on varustettu reunanumeron 211 133 mukaisilla varusteilla.

211 374-

211 379 OSA 6

SIIRTYMäKAUDEN MÄÄRÄYKSET

211 380 Reuanumeron 2301 kohtien 32° ja 33° aineiden kuljetukseen tarkoitetut kiinteät säiliöt (säiliöajoneuvot) ja irrotettavat säiliöt, jotka on valmistettu ennen 1 tammikuuta 1995 voimassa olleiden tämän lisäyksen määräysten mukaisesti, mutta jotka eivät kuitenkaan täytä 1 tammikuuta 1995 voimaantulleita määräyksiä, voidaan käyttää 31 joulukuuta 2000 saakka.

211 381-

211 399 LUOKKA 4.1

HELPOSTI SYTTYVÄT KIINTEÄT AINEET

LUOKKA 4.2

HELPOSTI ITSESTÄÄN SYTTYVÄT AINEET

LUOKKA 4.3

AINEET, JOTKA VEDEN KANSSA KOSKETUKSEEN JOUTUESSAAN KEHITTÄVÄT PALAVIA KAASUJA

211 400-

211 409 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ);

MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 410 Seuraavia reunanumeroissa 2401, 2431 ja 2471 mainittuja aineita saa kuljettaa kiinteissä tai irrotettavissa säiliössä:

(a) reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 6°, 17°, 19° ja 31° 33° ryhmässä (a) mainittuja aineita;

(b) reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 11° (a) ja 22° aineita;

(c) reunanumeron 2471 aineluettelon kohtien 1°, 2°, 3°, 21°, 23° ja 25° ryhmässä (a) mainittuja aineita;

(d) reunanumeron 2471 aineluettelon kohdan 11° (a) aineita;

(e) reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 6°, 8°, 10°, 17°, 19° ja 21° ja reunanumeron 2471 kohtien 3°, 21°, 23° ja 25° ryhmässä (b) tai (c) mainittuja aineita;

(f) reunanumeron 2401 aineluettelon kohtien 5° ja 15° aineita;

211 410

(jatk.) (g) jauhemaisia ja rakeisia aineita ryhmässä (b) tai (c):

reunanumeron 2401 aineluettelon kohdissa 1°, 6°, 7°, 8°, 11°, 12°, 13°, 14°, 16° ja 17°,

reunanumeron 2431 aineluettelon kohdissa 1°, 5°, 7°, 9°, 12°, 13°, 14°, 15°, 16°, 18° ja 20°,

reunanumeron 2471 aineluettelon kohdissa 11°, 12°, 13°, 14°, 15°, 16°, 17°, 19°, 20°, 22° ja 24°.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena seuraavia aineita:

Huom: reunanumeron 2401 aineluettelon kohtien 4° (c), 6° (c), 11° (c), 12° (c), 13° (c) ja 14° (c) aineita ja näihin kohtiin kuuluvia ryhmän (c) kiinteitä jätteitä,

Huom: reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 1° (c), 2° (c), 3° (c), 12° (c) ja 16° (c) aineita ja näihin kohtiin kuuluvia ryhmän (c) kiinteitä jätteitä,

Huom: reunanumeron 2471 aineluettelon kohtien 11° (c), 12° (c), 13° (b) ja (c), 14° (c), 15° (c), 17° (b) ja 20° (c) aineita,

ks. reunanumerot 41 111, 42 111 ja 43 111.

211 411-

211 419 OSA 2

RAKENNE

211 420 Reunanumerossa 211 410 (a) mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 2,1 MPa (21 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

Lisäyksen B.1d määräyksiä sovelletaan näiden säiliöiden materiaaleille ja rakenteeseen.

211 421 Reunanumeron 211 410 (b), (c) ja (d) mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 422 Reunanumeron 211 410 (e) mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 423 Reunanumeron 211 410 (f) ja (g) mainittujen kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen yleisen osan määräysten mukaisesti.

211 424 Reunanumeron 2431 kohdan 1° (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöt on yhdistettävä ajoneuvon eri osiin sähköisten potentiaalierojen tasoittamiseksi, ja ne on voitava maadoittaa.

211 425-

211 429 OSA 3

VARUSTEET

211 430 Reunanumeron 211 410 (a), (b), (c) ja (e) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä eikä putkiliitoksia. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti suljettavia () ja sulkulaitteet on voitava suojata lukittavalla suojuksella. Reunanumeron 211 132 tarkoittamia puhdistusaukkoja ei saa olla.

211 431 Lukuunottamatta reunanumeron 2471 kohdan 11° (a) cesiumin ja rubidiumin kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä reunanumeron 211 410 (d), (f) ja (g) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä. Reunanumeron 2471 kohdan 11° (a) rubidiumin ja cesiumin kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden aukkojen on oltava ilmatiiviisti22/ suljettavia ja ne on varustettava lukittavilla suojuksilla.

211 432 Reunanumeron 211 410 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on täytettävä seuraavat määräykset:

(1) Lämmityslaitteen on oltava kokonaan säiliön ulkopuolella. Fosforin tyhjennysputken saa kuitenkin varustaa lämmitysvaipalla. Vaipan lämmityslaitteen tulee olla säädetty siten, ettei fosforin lämpötila ylitä säiliön täyttölämpötilaa. Muiden putkien läpivientien tulee olla säiliön yläosassa. Aukkojen tulee olla fosforin korkeimman sallitun pinnantason yläpuolella, ja ne on voitava sulkea täydellisesti suojaavilla lukittavilla kansilla. Myöskään reunanumeron 211 132 tarkoittamia puhdistusaukkoja ei saa olla.

(2) Säiliö on varustettava fosforipinnan korkeuden tarkastusta varten mittauslaitteella ja vettä suoja-aineena käytettäessä kiinteällä merkillä, joka osoittaa korkeimman sallitun vedenpinnan tason.

211 433 Mikäli reunanumeron 211 410 (a), (c) ja (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiileillä, varoventtiilin ja säiliön vaipan sisäpinnan väliin on asennettava murtolevy. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

211 434 Reunanumeron 211 410 (b) ja (f) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava lämpöeristeellä, joka ei ole helposti palavaa.

211 435 Jos reunaumeron 211 410 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu lämpöeristeellä, eristämiseen on käytettävä vaikeasti syttyvää ainetta.

211 436 Reunanumeron 211 410 (f) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saa varustaa automattisesti sisäänpäin ja ulospäin 20 kPa 30 kPa (0,2 0,3 bar) paine-erolla avautuvilla varoventtiileillä.

211 437-

211 439 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 440-

211 449 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

211 450 Reunanumeron 211 410 (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliökonteille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran käyttöönotettaessa ja määräajoin vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) paineella. Jokaisen säiliön materiaalit on koestettava lisäyksessä B.1d esitetyllä menetelmällä.

211 451 Reunanumeron 211 410 (b) (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran käyttöönotettaessa ja määräajoin 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

Reunanumeron 211 151 määräyksistä poiketen reunanumeron 211 410 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on määräaikaistarkastettava vähintään joka kahdeksas vuosi. Säiliön seinämän paksuus on tällöin tarkistettava sopivalla menetelmällä. Näille säiliöille rn 211 152 mukainen tiiviys- ja toimintatarkastus on suoritettava vähintään joka neljäs vuosi.

211 452 Reunanumeron 211 410 (f) ja (g) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunaumeron 211 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

211 453-

211 459 OSA 6

MERKINTÄ

211 460 Reunanumeron 211 410 (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla rn 211 161 määrättyjen tietojen lisäksi merkintä "Ei saa avata kuljetuksen aikana, itsestään syttyvää".

Reunanumeron 211 410 (c) (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla reunanumeron 211 161 määrättyjen tietojen lisäksi merkintä "Ei saa avata kuljetuksen aikana, kehittää veden kanssa kosketukseen joutuessaan palavia kaasuja".

Nämä merkinnät on tehtävä hyväksynnän tehneen maan virallisella kielellä ja mikäli tämä kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, ellei asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

211 461 Reunanumeron 2471, aineluettelon kohdan 1° (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee merkitä reunanumeron 211 160 mukaisiin kilpiin myös kuljetettavaksi hyväksyttyjen aineiden nimet ja säiliön suurin sallittu täytös kilogrammoina.

211 462-

211 469 OSA 7

KÄYTTÖ

211 470 (1) Käytettäessä vettä suoja-aineena on reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 11° ja 22° aineiden oltava täytön aikana vähintään 12 cm vesikerroksen peittämä. Tällöin saa täyttöaste 60 °C lämpötilassa olla enintään 98 % tilavuudesta. Jos typpeä käytetään suojakaasuna, täyttöaste 60 °C lämpötilassa saa olla enintään 96 % tilavuudesta. Vapaaksi jäävä tila on täytettävä typellä siten, ettei typen paine ole myöskään jäähtymisen jälkeen ilmakehän painetta alempi. Säiliö on suljettava ilmatiiviisti () niin, ettei mitään kaasunvuotoa tapahdu.

(2) Luokan 4.2 aineluettelon kohtien 11° ja 22° aineita sisältäneiden puhdistamattomien, tyhjien säiliöiden on kuljetettavaksi jätettäessä oltava täytetty joko:

typellä; tai

vedellä, jolloin täyttöasteen on oltava vähintään 96 mutta enintään 98 prosenttia säiliön tilavuudesta; lokakuun 1 päivän ja maaliskuun 31 päivän välisenä aikana on veteen lisättävä niin paljon jäätymisenestoainetta, ettei vesi voi kuljetuksen aikana jäätyä. Jäätymisenestoaineella ei saa olla syövyttävää vaikutusta eikä se saa reagoida fosforin kanssa.

211 471 Reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 31° 33° ja reunanumeron 2471 aineluettelon kohtien 2° (b), 3° (a) ja 3° (b) aineilla täytettyjen säiliöiden täyttöaste saa olla enintään 90 prosenttia; nesteen keskilämpötilan ollessa 50 °C on säiliöön jätettävä 5 prosentin vapaa tila. Kuljetuksen ajaksi on nämä aineet peitettävä suojakaasulla, jonka ylipaine on vähintään 50 kPa (0,5 bar). Säiliöiden on oltava ilmatiivisti suljetut () ja reunanumeron 211 430 mukaisten suojusten on oltava lukitut. Puhdistamattomat tyhjät säiliöt on kuljetettavaksi jätettäessä täytettävä suojakaasulla, jonka ylipaine on vähintään 50 kPa (0,5 bar).

211 472 Täyttöaste saa massan mukaan täytettäessä olla reunanumeron 2471 aineluettelon kohdan 1° etyylidikloorisilaanilla enintään 0,93 kg/l, metyylidikloorisilaanilla enintään 0,95 kg/l ja trikloorisilaanilla enintään 1,14 kg/l. Tilavuuden mukaan täytettäessä ja reunanumeron 2471 aineluettelon kohdan 1° kloorisilaaneille, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu (n.o.s.) täyttöaste saa olla enintään 85 prosenttia. Säiliöiden on oltava ilmatiivisti suljetut () ja reunanumeron 211 430 mukaisten suojusten on oltava lukitut.

211 473 Luokan 4.1 aineluettelon kohtien 5° ja 15° aineita sisältävät säiliöt saa täyttää enintään 98 % niiden tilavuudesta.

211 474 Luokan 4.3 aineluettelon kohdan 11° (a) rubidiumin ja cesiumin kuljetuksessa aine on peitettävä inertillä kaasulla, ja reunanumeron 211 431 tarkoittamien suojusten on oltava lukitut. Luokan 4.3 kohdan 11° (a) muita aineita sisältäviä säiliöitä ei saa kuljettaa, ennenkuin aine on täysin kiinteytynyt ja se on peitetty inertillä suojakaasulla.

Luokan 4.3 kohdan 11° (a) aineita sisältäneet puhdistamattomat, tyhjät säiliöt on täytettävä inertillä kaasulla. Säiliöt on suljettava ilmatiiviisti.

211 475 Luokan 4.2 aineluettelon kohdan 1° (b) aineita kuormattaessa niiden lämpötila saa olla enintään 60 °C.

211 476-

211 499 LUOKKA 5.1

SYTYTTÄVÄSTI VAIKUTTAVAT (HAPETTAVAT) AINEET

LUOKKA 5.2

ORGAANISET PEROKSIDIT

211 500-

211 509 OSA 1

YLEISTÄ, SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 510 Seuraavia reunanumeron 2501 aineita saa kuljettaa kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä:

(a) aineluettelon kohdan 5 aineita;

(b) nestemäisinä aineluettelon kohtien 1° 4°, 11°, 13°, 16°, 17°, 22° ja 23° ryhmässä (a) tai (b) mainittuja aineita;

(c) kohdan 20° nestemäistä ammoniumnitraatia;

211 510

(jatk.) (d) nestemäisinä aineluettelon kohtien 1°, 16°, 18°, 22° ja 23° ryhmässä (c) mainittuja aineita;

(e) jauhemaisena tai rakeisena aineluettelon kohtien 11°, 13° 19°, 21° 27°, 29° ja 31° ryhmässä (b) tai (c) mainittuja aineita.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena reunanumeron 2501 aineluettelon kohtien 11° 13°, 16°, 18°, 19°, 21° ja 22° (c) aineita sekä edellä mainittuihin kohtiin luokiteltuja kiinteitä jätteitä ks. reunanumero 51 111.

211 511 Reunanumeron 2551 aineluettelon kohtien 9° (b), 10° (b), 19° (b) tai 20° (b) aineita saa kuljettaa kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä viimeistään 1. tammikuuta 1995 lähtien alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen asettamilla ehdoilla, jos testitulosten perusteella (ks. reunanumero 211 541) toimivaltainen viranomainen on vakuuttunut, että kuljetus voidaan turvallisesti suorittaa.

211 512-

211 519 OSA 2

RAKENNE

211 520 Reunanumeron 211 510 (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 521 Reunanumeron 211 510 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)]. Luokan 5.1 aineluettelon kohdan 1° kuljetukseen tarkoitetut säiliöt ja niiden varusteet on valmistettava vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista tai sopivasta teräksestä, joka ei aiheuta vetyperoksidin hajoamista. Jos säiliöt valmistetaan vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista, ei säiliön seinämänpaksuuden tarvitse olla yli 15 mm, vaikka reunanumeron 211 127 (2) mukaan tehdyt laskelmat antaisivatkin suuremman arvon.

211 522 Reunanumeron 211 510 (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)]. Säiliöt on valmistettava austeniittisesta teräksestä.

211 523 Reunanumeron 211 510 (d) nestemäisten aineiden ja reunanumeron 211 510 (e) jauhemaisten tai raemaisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaan.

211 524 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle.

211 525-

211 529 OSA 3

VARUSTEET

211 530 Reunanumeron 2501 aineluettelon kohtien 1° (a), 3° (a) ja 5° aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä kaikkien aukkojen tulee olla nestepinnan yläpuolella. Säiliössä ei saa olla reunanumerossa 211 232 tarkoitettuja puhdistusaukkoja.

Yli 60 % mutta enintään 70 % vetyperoksidia sisältävien liuosten kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä saa olla aukkoja nestepinnan alapuolella. Tällöin säiliöiden tyhjennyslaitteet on varustettava kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella, joista toinen on sisäpuolinen, hyväksyttyä rakennetta oleva pikasulkuventtiili ja toinen tyhjennysputken toisessa päässä oleva sulkulaite.

211 530

(jatk.) Sulkulaitteiden ulostuloaukkoihin on asennettava umpilaippa tai muu yhtä tehokas laite. Sisäpuolisen sulkulaitteen rakenteen tulee olla sellainen, että putkiston vaurioituessa sulkulaite pysyy suljettuna kiinni säiliössä. Säiliöiden letkuliitokset tulee valmistaa aineista, jotka eivät aiheuta vetyperoksidin hajoamista.

211 531 211 532 Reunanumeron 2501 kohdan 1° vetyperoksidin ja vetyperoksidin vesiliuosten sekä kohdan 20° nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden yläosassa tulee olla sulkulaite. Tämän sulkulaitteen on oltava sellainen, joka estää ylipaineen syntymisen ja nesteen ulosvirtauksen säiliöstä sekä vieraiden aineiden pääsemisen säiliöön. Reunanumeron 2501 kohdan 20° nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee sulkulaitteiden olla sellaiset, ettei jähmettynyt ammoniumnitraatti voi kuljetuksen aikana tukkia näitä laitteita.

211 533 Jos reunanumeron 2501 kohdan 20° nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on lämpöeriste, on tämän oltava epäorgaanista rakenneainetta ja täysin vapaa palavista aineosista.

211 534 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava reunanumeron 211 234 (1) mukaisella lämpöeristeellä. Jos säiliössä olevan orgaanisen peroksidin SADT-arvo on enintään 55 °C, tai jos säiliö on valmistettu alumiinista, säiliön on oltava kokonaan lämpöeristetty. Aurinkosuoja ja säiliön kohdat, jotka eivät ole aurinkosuojan peittämiä, tai koko säiliön pinnan peittävän lämpöeristeen päällys on maalattava valkoisella värillä tai metallipinta viimeisteltävä kirkkaaksi. Maalattu pinta on puhdistettava ennen jokaista kuljetusta ja uusittava pinnan kellastuttua tai vahingoituttua. Lämpöeriste ei saa sisältää syttyviä aineosia.

211 535 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliössä tulee olla lämpötilan mittauslaitteet.

211 536 (1) Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetussa säiliössä tulee olla varoventtiilit ja paineentasauslaitteet. Alipaineentasauslaitteita saa myös käyttää. Paineentasauslaitteiden on toimittava paineessa, joka on määrätty orgaanisen peroksidin ominaisuuksien ja säiliön rakenneominaisuuksien perusteella. Lämpösulakkeita ei saa käyttää säiliön rungossa.

(2) Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettu säiliö on varustettava jousikuormitetuilla varoventtiileillä, jotka estävät 50 °C:ssa vapautuvien hajoamistuotteiden ja höyryjen aiheuttaman merkittävän paineen nousun säiliössä. Varoventtilin/varoventtiilien puhallustehon ja avautumispaineen tulee perustua reunanumeron 211 541 testien tuloksiin. Avautumispaine ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla sellainen, että nestettä voi päästä venttiilin/venttiilien kautta ulos säiliöstä säiliön kaatuessa.

(3) Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön paineentasauslaitteet voivat olla joko jousikuormitettua tyyppiä tai murtolevytyyppiä. Laitteet tulee suunnitella siten, että ne pystyvät poistamaan kaikki hajoamistuotteet ja höyryt, jotka kehittyvät vähintään yhden tunnin tulipalon aikana (lämpökuorma 110 kW/m2) tai itsekiihtyvän hajoamisen seurauksena. Paineentasauslaitteen/-laitteiden avautumispaineen tulee olla korkeampi kuin kohdassa (2) määritelty ja perustua reunanumeron 211 541 testien tuloksiin. Paineentasauslaitteiden mitoituksen tulee olla sellainen, ettei enimmäispaine säiliössä koskaan ylitä säiliön koepainetta.

(4) Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen kaikilta pinnoiltaan lämpöeristettyjen säiliöiden paineentasauslaitteen/-laitteiden puhallustehon ja avautumispaineen tulee perustua oletukseen, että pinnan yhden prosentin alueelta eriste häviää.

(5) Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetujen säiliöiden alipaineen tasauslaitteet ja jousikuormitetut varoventtiilit on varustettava liekinestimillä lukuunottamatta tapauksia, joissa kuljetettavat aineet ja niiden hajoamistuotteet ovat palamattomia. Laitteiden liekinestimestä johtuva puhallustehon pieneneminen tulee ottaa huomioon.

211 537-

211 539 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 540-

211 541 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden rakennetyypin hyväksyntää varten tulee suorittaa kokeet:

jotka osoittavat normaaleissa olosuhteissa kuljetettavien aineiden kanssa kosketuksiin joutuvien rakenneaineiden yhteensopivuuden;

joista saadaan tiedot, joita tarvitaan paineentasauslaitteiden ja varoventtiilien suunnittelussa säiliön suunnittelukriteerit huomioonottaen; ja

joiden avulla voidaan määritellä aineen turvallisen kuljetuksen edellyttämät erityisvaatimukset.

Koetulokset tulee liittää säiliön hyväksymispöytäkirjaan.

211 542-

211 549 OSA 5

TARKASTUKSET

211 550 Reunanumeron 211 510 (a), (b) ja (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella. Reunanumeron 2501 aineluettelon kohdan 1° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista valmistetuille säiliöille saa vesipainekokeen ensimmäisen kerran ja määräajoin tehdä myös 250 kPa (2,5 bar) (ylipaine) paineella.

Reunanumeron 211 510 (d) ja (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 211 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

211 551 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 211 524 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

211 552-

211 559 OSA 6

MERKINTÄ

211 560 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä seuraava lisämerkintä leimaamalla tai muulla vastaavalla tavalla reunanumeron 211 161 tarkoittamaan kilpeen tai suoraan säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene:

kuljetettavan aineen kemiallinen nimi ja hyväksytty väkevyys.

211 561-

211 569 OSA 7

KÄYTTÖ

211 570 Säiliön sisäpuoli ja kaikki reunanumeroiden 211 510 ja 211 511 aineiden kanssa kosketuksiin joutuvat osat on pidettävä puhtaina. Pumppuihin, venttiileihin ja muihin laitteisiin saa käyttää ainoastaan sellaisia voiteluaineita, jotka eivät voi reagoida vaarallisesti kuljetettavan aineen kanssa.

211 571 Reunanumeron 2501 aineluettelon kohdan 1° (a), 2° (a) ja 3° (a) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuudesta saa 15 °C vertailulämpötilassa täyttää enintään 95 %. Reunanumeron 2501 aineluettelon kohdan 20° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuudesta saa täyttää enintään 97 %. Korkein lämpötila täytön jälkeen ei saa ylittää 140 °C. Säiliöitä, jotka on hyväksytty nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen, ei saa käyttää muiden aineiden kuljetukseen ennenkuin säiliö on huolellisesti puhdistettu kaikista jäänteistä.

211 572 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuudesta saa täyttää vain säiliön rakennetyypin hyväksymistodistuksessa ilmoitetun määrän kuitenkin enintään 90 %. Täytettäessä ei säiliössä saa olla epäpuhtauksia.

211 573 Reunanumeron 211 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden käyttölaitteet, kuten venttilit ja ulkopuoliset putket, on tyhjennettävä säiliön täytön ja tyhjennyksen jälkeen.

211 574-

211 599 LUOKKA 6.1

MYRKYLLISET AINEET

LUOKKA 6.2

TARTUNTAVAARALLISET AINEET

211 600-

211 609 OSA 1

YLEISTÄ, SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 610 (1) Seuraavia reunanumeron 2601 aineita saa kuljettaa kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä:

(a) aineluettelon kohdissa 2° 4° nimeltä mainittuja aineita;

(b) nestemäisinä aineluettelossa ryhmässä (a) mainittuja kohtien 6° 13° aineita kohdan 10° isopropyyliklooriformiaattia lukuun ottamatta , 15° 17°, 20°, 22°, 23°, 25° 28°, 31° 36°, 41°, 44°, 51°, 52°, 55°, 61°, 65° 68°, 71° 87° ja 90° aineita;

(c) nestemäisinä aineluettelossa ryhmässä (b) tai (c) mainittuja kohtien 11°, 12°, 14° 28°, 31° 36°, 41°, 44°, 51° 55°, 57° 62°, 64° 68°, 71° 87° ja 90° aineita;

(d) aineluettelossa ryhmässä (b) tai (c) mainittuja jauhemaisia tai rakeisia kohtien 12°, 14°, 17°, 19°, 21°, 23°, 25° 27°, 32° 35°, 41°, 44°, 51° 55°, 57° 68°, 71° 87° ja 90° aineita.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena aineluettelon kohdan 60° (c) aineita ja kohdan 65° (b) myrkyllistä nestettä sisältäviä aineita (tunnusnumero 3243) ja aineluettelossa eri kohtien ryhmään (c) kuuluvia kiinteitä jätteitä ks. reunanumero 61 111.

(2) Reunanumeron 2651 kohtiin 3° ja 4° kuuluvia aineita saa kuljettaa kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä.

211 611-

211 619 OSA 2

RAKENNE

211 620 Reunanumeron 211 610 (1) (a) tarkoittamia reunanumeron 2601 kohdissa 2° 4° nimeltä mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1,5 MPa (15 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 621 Reunanumeron 211 610 (1) (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

211 622 Reunanumeron 211 610 (1) (c) ja 211 610 (2) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

Reunanumeron 2601 kohdan 24° (b) kloorietikkahapon kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on suojattava emali- tai vastaavalla vuorauksella, jos kloorietikkahappo vaikuttaa heikentävästi säiliön materiaaliin.

211 623 Reunanumeron 211 610 (1) (d) jauhemaisten ja rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaisesti.

211 624-

211 629 OSA 3

VARUSTEET

211 630 Reunanumeron 211 610 (1) (a) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä eikä putkiliitoksia. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia ja sulkulaitteet on voitava peittää lukittavalla suojuksella. Aineluettelon kohdan 2° syaanivetyliuosten kuljettamiseen tarkoitetuissa säiliöissä ei saa olla reunanumeron 211 132 tarkoitettuja puhditusaukkoja.

211 631 Reunanumeron 211 610 (1) (c) ja (d) ja (2) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia.

211 632 Mikäli säiliöt on varustettu varoventtiileillä, varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen väliin on sijoitettava murtolevy. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen tyydyttävä.

Varusteiden suojaaminen

211 633 (1) Säiliön yläosassa olevat varusteet ja lisälaitteet

Säiliön yläosassa olevat varusteet ja lisälaitteet on joko

asennettava säiliörakenteen syvennykseen; tai

varustettava sisäpuolisella varoventtiilillä; tai

suojattava suojuksella tai poikittais- ja/tai pitkittäissuuntaisilla rakenteilla tai muilla yhtä tehokkailla laitteilla, jotka suojaavat kaatumisen yhteydessä varusteita ja lisälaitteita vaurioitumasta.

211 633

(jatk.) (2) Säiliön alaosassa olevat varusteet ja lisälaitteet

Tyhjennysputkien sivuilla olevien sulkulaitteiden ja kaikkien tyhjennyslaitteiden on oltava joko vähintään 200 mm säiliön uloimman reunan sisäpuolella tai ne on suojattava suojakaiteella, jonka taivutusvastus on vähintään 20 cm3 kulkusuunnan vastaiseen suuntaan; maavaran on oltava täydellä säiliöllä vähintään 300 mm.

(3) Säiliön takaosassa olevat varusteet ja lisälaitteet

Kaikki säiliön takaosan varusteet ja lisälaitteet on suojattava reunanumerossa 10 220 määrätyllä puskurilla. Varusteiden ja lisälaitteiden korkeuden maasta tulee olla sellainen, että puskuri suojaa niitä riittävästi.

211 634-

211 639 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 640-

211 649 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

211 650 Reunanumeron 211 610 (1) (a), (b) ja (c) ja (2) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

Reunanumeron 2601 kohdan 31 (a) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden määräaikaistarkastusten, vesipainekoe mukaan luettuna, enimmäisaikavälit ovat kolme vuotta.

211 651 Reunanumeron 211 610 (1) (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 211 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

211 652-

211 659 OSA 6

MERKINTÄ

211 660-

211 669 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 7

KÄYTTÖ

211 670 Reunanumeron 2601 aineluettelon kohdan 3° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täyttöaste saa olla enintään 1 kg säiliön tilavuuden litraa kohti.

211 671 Säiliöiden on kuljetuksen aikana oltava ilmatiiviisti () suljetut. Reunanumeron 211 610 (1) (a) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden sulkulaitteiden on oltava peitetyt lukitulla suojuksella.

211 672 Säiliöajoneuvoja ja irrotettavia säiliöitä, jotka on hyväksytty reunanumeron 211 610 aineiden kuljetukseen, ei saa käyttää elintarvikkeiden, kulutustavaroiden eikä rehujen kuljetukseen.

211 673-

211 699 LUOKKA 7

RADIOAKTIIVISET AINEET

211 700-

211 709 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 710 Reunanumeron 2704 lehdissä 1, 5, 6, 9, 10 ja 11 mainittuja aineita, lukuun ottamatta uraaniheksafluoridia, saa kuljettaa kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä. Reunanumeron 2704 vastaavan lehden määräyksiä sovelletaan.

Huom: Säiliöille, jotka on suunniteltu kuten tyypin A ja tyypin B pakkaukset, voi olla lisävaatimuksia.

211 711-

211 719 OSA 2

RAKENNE

211 720 Ks. reunanumero 3736.

211 721-

211 729 OSA 3

VARUSTEET

211 730 Nestemäisten () radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee aukkojen olla nestepinnan yläpuolella. Säiliöiden seinämissä ei nestepinnan alapuolella saa olla putkien läpivientejä eikä putkiliitoksia.

211 731-

211 739 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 740 Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyjä säiliöitä ei saa hyväksyä muiden aineiden kuljetukseen.

211 741-

211 749 OSA 5

TARKASTUKSET

211 750 Säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 265 kPa (2,65 bar) (ylipaine) paineella. Reunanumeron 211 151 määräyksistä poiketen voidaan määräajoin tehtävä sisäpuolinen tarkastus korvata toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tarkastuksella.

211 751-

211 759 OSA 6

MERKINTÄ

211 760 Lisäksi on reunanumeron 211 160 tarkoittamaan kilpeen meistettävä tai merkittävä muulla sen kaltaisella menetelmällä reunanumerossa 2705 (5) kuvattu säteilytunnus. Tunnuksen saa merkitä suoraan itse säiliön vahvistettuun seinämään, jos säiliön lujuus ei tästä kärsi.

211 761-

211 769 OSA 7

KÄYTTP

211 770 Reunanumeron 211 172 mukainen täyttöaste ei saa 15 °C vertailulämpötilassa ylittää 93 prosenttia säiliön kokonaistilavuudesta.

211 771 Säiliöitä, joissa on kuljetettu radioaktiivisia aineita, ei saa käyttää muiden aineiden kuljetukseen.

211 772-

211 799 LUOKKA 8

SYÖVYTTÄVÄT AINEET

211 800-

211 809 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIPSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 810 Seuraavia reunanumeron 2801 aineita saa kuljettaa kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä:

(a) aineluettelon kohdissa 6° ja 14° nimeltä mainittuja aineita;

(b) nestemäisinä aineluettelossa ryhmässä (a) mainittuja kohtien 1°, 2°, 3°, 7°, 8°, 12°, 17°, 32°, 33°, 39°, 40°, 46°, 47°, 52° 56°, 64° 68°, 70° ja 72° 76° aineita;

(c) nestemäisinä aineluettelossa kohdan 15° fosforioksibromidia ja ryhmässä (b) tai (c) mainittuja kohtien 1° 5°, 7°, 8°, 10°, 12°, 17°, 31° 40°, 42° 47°, 51° 56° ja 61° 76° aineita;

(d) aineluettelossa ryhmässä (b) tai (c) mainittuja jauhemaisia tai rakeisia kohtien 9°, 11°, 13°, 16°, 31°, 34°, 35°, 39°, 41°, 45°, 46°, 52°, 55°, 62°, 65°, 67°, 69°, 71°, 73° ja 75° aineita.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena aineluettelon kohdan 1° (b) lyijysulfaattia, kohdan 13° (b) aineita ja kohdan 65° (b) tunnusnumeron 3244 syövyttävää nestettä sisältäviä aineita sekä eri kohtien ryhmään (c) luokiteltuja kiinteitä jätteitä, ks. reunanumero 81 111.

211 811-

211 819

OSA 2

RAKENNE

211 820 Aineluettelossa kohdissa 6° ja 14° nimeltä mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 2,1 MPa (21 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)]. Aineluettelon kohdan 14° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava vähintään 5 mm paksuisella lyijy- tai vastaavalla vuorauksella.Aineluettelon kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitetut hitsatut säiliöt on valmistettava lisäyksen B.1d määräykset täyttävistä rakenneaineista.

211 821 Reunanumeron 211 810 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

Mikäli aineluettelon kohdan 2° (a) typpihapon kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on välttämätöntä käyttää alumiinia, on säiliöt valmistettava vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista; tällöin seinämänpaksuuden ei tarvitse olla yli 15 mm, vaikka reunanumeron 211 127 (2) mukainen laskelma antaisi korkeamman arvon.

211 822 Reunanumeron 211 810 (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 211 127 (2)].

Edellä olevasta kohdasta poiketen ei puhtaasta alumiinista valmistettujen säiliöiden seinämänpaksuuden tarvitse olla yli 15 mm.

211 823 Reunanumeron 211 810 (d) jauhemaisten ja rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaan.

211 824-

211 829 OSA 3

VARUSTEET

211 830 Aineluettelon kohtien 6°, 7° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putkien läpivientejä eikä putkiliitoksia. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia ja sulkulaitteet on voitava peittää lukittavalla suojuksella. Myöskään reunanumeron 211 132 tarkoittamia puhdistusaukkoja ei saa olla.

211 831 Reunanumeron 211 810 (b), (c) ja (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä.

211 832 Mikäli reunanumeron 211 810 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiileillä, varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen väliin on sijoitettava murtolevy. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

211 833 Aineluettelon kohdan 1° (a) rikkitrioksidin kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava lämpöeristyksellä sekä ulkopuolelle asennetulla lämmityslaitteella.

211 834 Aineluettelon kohdan 61° hypokloriittiliuosten kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden ja niiden käyttölaitteiden on oltava sellaiset, jotka estävät vieraiden aineiden pääsemisen säiliöön ja sisällön ulosvirtauksen säiliöstä sekä vaarallisen ylipaineen syntymisen.

211 835-

211 839 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

211 840-

211 849 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

211 850 Aineluettelon kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 1,0 MPa (10 bar) (ylipaine) paineella ja kohdan 7° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

Jokaisen hitsatun aineluettelon kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön rakenneaineet on koestettava lisäyksessä B.1d esitetyn menetelmän mukaisesti.

211 851 Aineluettelon kohdan 14° sekä reunanumeron 211 810 (b) ja (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella. Rikkitrioksidin [aineluettelon kohta 1° (a)] kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on vesipainekoe uusittava kolmen vuoden välein.

211 851

(jatk.) Aineluettelon kohdan 2° (a) typpihapon kuljetukseen tarkoitetuille puhtaasta alumiinista valmistetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vain 250 kPa (2,5 bar) (ylipaine) paineella.

Aineluettelon kohdan 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden vuorauksen kunto on vuosittain tarkastettava tekemällä sisäpuolinen tarkastus. Tarkastuksen tekee toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija.

211 852 Reunanumeron 211 810 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 211 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

211 853-

211 859 OSA 6

MERKINTÄ

211 860 Aineluettelon kohtien 6° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on reunanumerossa 211 160 määrättyjen tietojen lisäksi merkittävä viimeksi suoritetun sisäpuolisen tarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi).

211 861 Aineluettelon kohdan 1° (a) inhiboidun rikkitrioksidin ja kohtien 6° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden reunanumeron 211 160 tarkoittamaan kilpeen on lisäksi merkittävä säiliön suurin sallittu täytös kilogrammoina.

211 862-

211 869 OSA 7

KÄYTTÖ

211 870 Aineluettelon kohdan 1° (a) inhiboidun rikkitrioksidin kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täyttöaste saa olla enintään 88 prosenttia. Aineluettelon kohdan 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täyttöasteen tulee olla vähintään 88 prosenttia mutta enintään 92 prosenttia tai 2,86 kg säiliön tilavuuden litraa kohti.

Aineluettelon kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suurin sallittu täytösaste on 0,84 kg säiliön tilavuuden litraa kohti.

211 871 Aineluettelon kohtien 6°, 7° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on kuljetuksen aikana oltava ilmatiiviisti () suljetut [ks. reunanumero 211 127 (2)] ja sulkulaitteiden on oltava peitetyt lukittavalla suojuksella.

211 872-

211 899 LUOKKA 9

MUUT VAARALLISET AINEET JA ESINEET

211 900-

211 909 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖSSÄ); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

211 910 Reunanumeron 2901 kohtien 1°, 2°, 4°, 11° ja 12° aineita saa kuljettaa kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena reunanumeron 2901 kohdan 4° ja 12° aineita, ks. reunanumero 91 111.

211 911-

211 919 OSA 2

RAKENNE

211 920 Aineluettelon kohtien 1°, 4°, 11° ja 12° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoittava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaisesti.

211 921 Aineluettelon kohdan 2° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. 211 127 (2)].

211 922-

211 929 OSA 3

VARUSTEET

211 930 Aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia. Säiliöissä, jotka on tarkoitettu kohdan 4° (c) aineiden kuljetukseen on oltava varoventtiili.

211 931 Jos aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiileillä, on venttiilien eteen asetettava murtolevy. Murtolevyn ja venttiilin sijoituksen on oltava toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

211 932-

211 939 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVäKSYMINEN

211 940-

211 949 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

211 950 Aineluettelon kohdan 2° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

211 951 Aineluettelon kohtien 1°, 4°, 11° ja 12° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumerossa 211 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

211 952-

211 959 OSA 6

MERKINTÄ

211 960-

211 969 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 7

KÄYTTÖ

211 970 Aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on kuljetuksen aikana oltava ilmatiiviisti () suljettuja.

211 971 Säiliöajoneuvoja ja irrotettavia säiliöitä, jotka on hyväksytty aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen, ei saa käyttää elintarvikkeiden, kulutustavaroiden eikä rehujen kuljetukseen.

211 972-

211 999 LISÄYS B.1b

SÄILIÖKONTTEJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Huom: Osassa I ovat kaikkien luokkien aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliökontteja koskevat määräykset. Osassa II ovat luokkakohtaiset erityismääräykset, jotka ovat täydennyksiä tai muutoksia osan I määräyksiin.

OSA I

KAIKKIA LUOKKIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

212 000-

212 099 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Huom: 1. Reunanumeron 10 121 (1) mukaan vaarallisia aineita saa kuljettaa säiliökontissa ainoastaan, mikäli se on tämän lisäyksen jokaisen osan II osassa 1 sallittu.

Huom: 2. Säiliövaihtokoreja pidetään tämän direktiivin mukaisina säiliökontteina.

212 100 Nämä määräykset koskevat nestemäisten, kaasumaisten, jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja tilavuudeltaan yli 0,45 m3 säiliökontteja sekä niiden varusteita.

212 101 Säiliökontti muodostuu säiliöstä ja varusteista mukaanluettuina nostolaitteiden kiinnityslaitteet, jotka mahdollistavat säiliökontin siirtämisen ilman, että säiliökontin tasapainoasento olennaisesti muuttuu.

212 102 Näissä määräyksissä tarkoittaa:

(1) (a) "säiliö" säiliön vaippaa ja päätyjä (mukaanluettuina aukot ja niiden kannet);

(b) "säiliön käyttölaitteet" täyttö- ja tyhjennyslaitteita, paineentasauslaitteita, varo-, lämmitys- ja lämpöeristyslaitteita sekä mittauslaitteita; ja

(c) "rakenteelliset varusteet" säiliön sisä- tai ulkopuolelle kiinnitettyjä vahvisteita sekä kiinnittämiseen, suojaamiseen tai vakavointiin tarkoitettuja osia.

(2) (a) "suunnittelupaine" painetta, joka kuljetettavan aineen vaarallisuudesta riippuen voi ylittää käyttöpaineen, mutta jonka tulee kuitenkin olla vähintään koepaineen suuruinen. Sitä käytetään ainoastaan säiliön seinämän paksuuden määrittämiseen, jolloin ulko- tai sisäpuolisia vahvisteita ei saa ottaa huomioon;

(b) "koepaine" suurinta painetta, joka muodostuu säiliössä painekokeen aikana;

(c) "täyttöpaine" suurinta painetta, joka muodostuu säiliössä paineella tapahtuvan täytön yhteydessä;

(d) "tyhjennyspaine" suurinta painetta, joka muodostuu säiliössä paineella tapahtuvan tyhjennyksen yhteydessä;

(e) "suurin käyttöpaine (ylipaine)" suurinta kolmesta seuraavasta arvosta:

(i) suurin paine, joka on sallittu säiliössä täytön aikana ("suurin sallittu täyttöpaine");

(ii) suurin paine, joka on sallittu säiliössä tyhjennyksen aikana ("suurin sallittu tyhjennyspaine"); ja

(iii) kuljetettavan aineen (mukaanluettuina mahdolliset kaasut) aiheuttama ylipaine säiliössä korkeimmassa käyttölämpötilassa.

Ellei luokkakohtaisissa erityismääräyksissä ole toisin määrätty, tämä käyttöpaine (ylipaine) ei saa olla pienempi kuin kuljetettavan aineen höyrynpaine (absoluuttinen) 50 °C lämpötilassa.

Varoventtiileillä (murtolevy tai ilman murtolevyä) varustetuissa säiliöissä suurin käyttöpaine (ylipaine) on kuitenkin kyseisille varoventtiileille määrätyn avautumispaineen suuruinen.

(3) "Tiiviyskoe" koetta, jossa säiliö koeponnistetaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän menetelmän mukaan sisäisellä paineella. Paineen tulee olla yhtä suuri kuin suurin käyttöpaine, kuitenkin vähintään 20 kPa (0,20 bar) (ylipaine).

Säiliöillä, jotka on varustettu paineentasauslaitteilla ja kaatumisen yhteydessä vuodon estävällä laitteella, tiiviyskokeessa käytetyn paineen on oltava täytettävän aineen staattisen paineen suuruinen.

212 103-

212 119

OSA 2

RAKENNE

212 120 Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän koodin mukaisesti, kuitenkin seuraavia vähimmäisvaatimuksia on nuodatettava:

(1) Säiliöt on valmistettava sopivasta metallista. Metallin on, mikäli eri luokissa ei ole määrätty muita lämpötila-alueita, oltava kestäviä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota vastaan lämpötiloissa P 20 + 50 °C.

(2) Hitsattaviin säiliöihin saa käyttää vain sellaista metallia, jonka hitsattavuus on taattu ja jolle voidaan taata riittävä iskusitkeysarvo hitsausliitoksessa ja hitsin lämpövyöhykkeellä 20 °C ympäristön lämpötilassa.

(3) Hitsausliitokset on tehtävä määräysten mukaisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia. Hitsausliitosten valmistuksen ja tarkastuksen suhteen ks. lisäksi reunanumero 212 127 (6). Säiliöt, joiden seinämän vähimmäispaksuudet mitoitetaan reunanumeron 212 127 (3) ja (4) mukaisesti, on tarkastettava hitsausliitoksen lujuuskertoimen 0,8 edellyttämällä tavalla.

(4) Säiliöiden rakenneaineet tai niiden suojaverhoukset aineet, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka säiliön rakenneainetta merkittävästi heikentäviä aineita.

(5) Suojaverhouksen tulee olla tiivis riippumatta muodonmuutoksista, jotka voivat syntyä normaaleissa kuljetusolosuhteissa [reunanumero 212 127(1)].

(6) Jos kuljetettava aine aiheuttaa säiliön seinämän paksuuden jatkuvaa ohenemista, on paksuutta lisättävä valmistuksen yhteydessä tätä vastaavalla määrällä. Korroosion vaatimaa lisäpaksuutta ei saa ottaa huomioon seinämän paksuutta laskettaessa.

212 121 (1) Säiliöiden, niiden kiinnityksien, käyttölaitteiden ja rakenteellisten varusteiden on kestettävä ilman sisällön vähenemistä (lukuun ottamatta mahdollisista kaasunpoistoaukoista poistuvia kaasumääriä):

normaaleissa kuljetusolosuhteissa esiintyvät staattiset ja dynaamiset rasitukset;

jäljempänä reunanumeroissa 212 125 ja 212 127 määrätyt vähimmäisrasitukset.

212 122 Säiliön seinämän paksuuden määräämiseen käytettävä paine ei saa olla suunnittelupainetta pienempi. Tällöin on myös reunanumeron 212 121 mainitut rasitukset otettava huomioon.

212 123 Ellei luokkakohtaisissa erityismääräyksissä ole toisin määrätty, on säiliöiden suunnittelussa otettava huomioon seuraavat vaatimukset:

(1) Aineen omalla painolla tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa enintään 110 kPa (1,1 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka vastaa kuljetettavan aineen kaksinkertaista staattista painetta, kuitenkin vähintään veden kaksinkertaista staattista painetta.

(2) Paineella täytettävät tai tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa enintään 110 kPa (1,1 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine.

(3) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa yli 110 kPa (1,1 bar), mutta enintään 175 kPa (1,75 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 150 kPa (1,5 bar) (ylipaine).

212 123

(jatk.) (4) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 °C lämpötilassa yli 175 kPa (1,75 bar) (absoluuttinen) höyrynpaineen omaaville aineille, mitoitetaan suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine).

212 124 Eräiden vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliökonteissa tulee olla lisäsuoja. Tämä voi olla säiliön seinämän paksuuden lisäys (tämä lisätty seinämän paksuus määrätään kyseessä olevan aineen vaarallisuuden perusteella; ks. luokkakohtaiset erityismääräykset) tai se voi olla erityinen suojalaite.

212 125 Koepaineen aiheuttama jännitys ó (sigma) säiliön eniten rasitetussa kohdassa ei saa ylittää jäljempänä esitettyjä rakenneaineesta riippuvia arvoja. Tällöin on otettava huomioon hitsausliitoksen mahdollinen heikentävä vaikutus. Tämän lisäksi on rakenneaineen valinnassa ja seinämän paksuuden mitoituksessa otettava huomioon korkeimmat ja alimmat täyttö- ja käyttölämpötilat.

(1) Kaikilla metalleilla ja metalliseoksilla jännityksen ó koepaineessa on oltava alhaisempi kuin pienempi seuraavista arvoista:

ó ≤ 0,75 Re tai ó ≤ 0,5 Rm

jossa

Re = selvä myötöraja, 0,2 %:n pysyvä venymä tai austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymäraja

Rm = taattu vähimmäismurtolujuus.

Hitsatuilla terässäiliöillä suhde Re/Rm saa olla enintään 0,85.

Käytettyjen Re- ja Rm-arvojen on oltava rakenneainestandardien määrittämiä minimiarvoja. Jos kyseessä olevalle metallille tai metalliseokselle ei ole rakenneainestandardia, toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön on hyväksyttävä käytetyt Re:n ja Rm:n arvot.

Austeniittista terästä käytettäessä rakenneainestandardien mukaiset vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %, jos nämä korkeammat arvot on todistettu oikeiksi tarkastustodistuksessa.

Todistuksessa yksilöidyt arvot on otettava kussakin tapauksessa perustaksi määritettäessä Re/Rm-suhde.

(2) Mikäli säiliön maksimikäyttölämpötila ei ylitä 50 °C, Re:n ja Rm:n arvoja 20 °C:n lämpötilassa saa käyttää; jos käyttölämpötila ylittää 50 °C, on käytettävä korkeimpaa käyttölämpötilaa käyttölämpötilaa (laskentalämpötila) vastaavaa arvoa.

(3) Murtovenymän A5 ( %) tulee teräksellä olla vähintään

10 000

määrätty murtolujuus N/mm2

kuitenkin hienoraeteräksellä vähintään 16 % ja muilla teräksillä vähintään 20 %. Alumiiniseoksilla murtovenymän tulee olla vähintään 12 % ().

212 126 Säiliökontit, jotka on tarkoitettu palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 61 °C, ja palavien kaasujen kuljetukseen, on voitava maadoittaa. Kaikkea metallien välistä kosketusta, joka johtaa sähkökemialliseen korroosioon, on vältettävä.

212 127 Säiliökonttien on kestettävä kohdan (1) mukaiset rasitukset ja niiden seinämän paksuuksien on oltava vähintään jäljempänä mainittujen kohtien (2) (5) määräysten mukaiset.

(1) Säiliökonttien ja niiden kiinnityksien on kestettävä seuraavat rasitukset suurimmalla sallitulla täyttömassalla:

kulkusuunnassa: kaksi kertaa kokonaismassa

vaakasuorassa sivuttain kulkusuuntaan nähden: kokonaismassa (jos ajosuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa kokonaismassa joka suuntaan)

pystysuoraan ylöspäin: kokonaismassa

pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa kokonaismassa.

Kunkin edellä mainitun rasituksen vallitessa tulee ottaa huomioon seuraavat varmuuskertoimet:

metalleilla, joilla on selvä myötöraja, 1,5 myötörajan suhteen; tai

metalleilla, joilla ei ole selvää myötörajaa, 1,5 määritetyn 0,2 %:n pysyvän venymärajan suhteen, austeniittisilla teräksillä 1 % pysyvän venymärajan suhteen.

(2) Säiliön lieriömäisen osan samoin kuin päätyjen ja kansien vähimmäispaksuuden tulee vastata seuraavasta kaavasta laskettuja arvoja:

PMPa × D Pbar × D

e = (mm) e = (mm)

2 × ó × ë ( 20 × ó × ë )

missä PMPa = suunnittelupaine (MPa)

missö Pbar = sunnittelupaine (bar)

D = säiliön sisähalkaisija (mm)

ó = sallittu jännitys, määritelty reunanumero 212 125 (1) ja (2) (N/mm2) ja

ë = hitsausliitoksen lujuuskerroin, enintään 1.

Seinämän paksuus ei saa kuitenkaan alittaa jäljempänä kohdissa (3) ja (4) määrättyjä arvoja.

(3) Säiliöissä, joiden halkaisija () on enintään 1,80 m, vaipan, päätyjen ja kansien tulee olla paksuudeltaan vähintään 5 mm tehtynä rakenneteräksestä () (rn 212 125 määräysten mukaisesti) tai paksuudeltaan vastaavia tehtynä muusta metallista.

Säiliön halkaisijan () ollessa suurempi kuin 1,80 m tulee paksuuden olla vähintään 6 mm materiaalin ollessa rakenneterästä () (rn 212 125 määräysten mukaisesti) tai paksuudeltaan vastaavaa tehtynä jostakin muusta metallista. Tämä ei kuitenkaan koske jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä.

212 127

(jatk.) Käytettiinpä rakenneaineena mitä metallia tahansa, ei seinämän vähimmäispaksuus saa missään tapauksessa olla pienempi kuin 3 mm.

"Vastaava paksuus" saadaan seuraavasta kaavasta:

21,4 × e0 ()

e1 = 3Rm1 × A1

(4) Jos säiliössä on lisäsuojaus vahingoittumista vastaan, tomivaltainen viranomainen voi sallia seinämän vähimmäispaksuuksien alittamisen siinä suhteessa, missä suojausta on lisätty. Säiliön (halkaisija () enintään 1,80 m) seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä () tehtynä ei kuitenkaan saa olla alle 3 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. Säiliön (halkaisija () yli 1,80 m) seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä () tehtynä ei saa olla alle 4 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä.

"Vastaava paksuus" tarkoittaa seuraavan kaavan avulla saatua arvoa

21,4 × e0 ()

e1 = 3Rm1 × A1

(5) Kohdassa (4) mainittu lisäsuojaus voi muodostua säiliön täysin ympäröivästä suojauksesta, kuten esimerkiksi "monikerrosrakenteesta", jossa ulkokuori on kiinntetty säiliöön tai säiliön täysin ympäröivästä kehikosta pitkittäis- ja poikittaispalkkeineen tai kaksinkertaisesta seinämänrakenteesta.

Milloin säiliössä on kaksinkertaiset seinämät, joiden välistä on ilma poistettu, ulomman metallikuoren ja säiliön vaipan seinämien yhteispaksuus on yhdenmukainen kohdassa (3) määrätyn seinämän vähimmäispaksuuden kanssa, ja sisemmän vaipan paksuus on vähintään kohdassa (4) määrätty seinämän vähimmäispaksuus.

Milloin säiliössä on kaksinkertaiset seinämät, joiden välissä on vähintään 50 mm paksu kerros kiinteää materiaalia, ja ulomman seinämän paksuus on vähintään 0,5 mm, jos se on valmistettu rakenneteräksestä (), tai vähintään 2 mm, jos se on lasikuidulla lujitettua muovia. Kiinteää vaahtoa, jonka iskunvaimennuskyky on sama kuin esimerkiksi polyuretaanivaahdon, voidaan käyttää tällaisena kiinteänä välikerroksena.

(6) Valmistajan kelpoisuuden hitsaustöiden suorittamiseen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Pätevyyskokeen hyväksytysti suorittaneiden hitsaajien on hitsattava menetelmällä, jonka sopivuus tarvittavine lämpökäsittelyineen on osoitettu menetelmäkokeella. Ainetta rikkomattomat tarkastukset on suoritettava ultraäänellä tai radiograafisesti ja niiden on vahvistettava, että hitsausliitosten laatu vastaa rasituksia.

Mitoitettaessa seinämän paksuuksia mukaan saadaan hitsausliitosten lujuuskertoimeksi (ë) valita seuraavat arvot:

0,8: jos hitsausliitokset tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta silmämääräisesti ja pistokoeluonteisesti ainetta rikkomatta erityisesti risteyskohdat huomioon ottaen;

212 127

(jatk.) 0,9: jos kaikki pitkittäisliitokset koko pituudeltaan, kaikki risteyskohdat, 25 prosenttia poikittaisliitoksista sekä suurehkojen aukkojen hitsausliitokset tarkastetaan ainetta rikkomatta. Hitsausliitokset on tarkastettava mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta silmämääräisesti;

1,0: jos kaikki hitsausliitokset tarkastetaan ainetta rikkomatta ja mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta silmämääräisesti. Liitoskohdasta tulee ottaa koekappale.

Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa määrätä hitsausliitosten laadun varmistamiseksi lisäkokeita.

(7) Säiliöt on suojattava sisäisen alipaineen aiheuttamaa muodonmuutosta vastaan. Ellei luokkakohtaisissa erityismääräyksissä toisin vaadita, nämä säiliöt voidaan varustaa venttiileillä alipaineen välttämiseksi ilman väliin tulevia murtolevyjä.

(8) Lämpöeristeet on suunniteltava siten, etteivät ne vaikeuta pääsyä täyttö- ja tyhjennyslaitteille tai varoventtiileihin, eivätkä haittaa näiden laitteiden toimintaa.

212 128-

212 129

OSA 3

VARUSTEET

212 130 Varusteet on asennettava siten, etteivät ne irtoa tai vaurioidu kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Varusteiden varmuuden tulee olla sama kuin säiliön ja niiden on

kestettävä kuljetettavaa ainetta, sekä

vastattava reunanumeron 212 121 määräyksiä.

Varusteiden tulee pysyä tiiviinä myös säiliökontin kaatuessa. Tiivisteiden tulee olla rakenneaineesta, joka kestää kuljetettavaa ainetta. Tiivisteet on vaihdettava heti kun niiden toimintakyky alenee, esimerkiksi vanhenemisen takia. Säiliökontin normaalissa käytössä käytettävien laitteiden tiivisteiden tulee olla siten suunniteltu, että laitteiden käyttö ei voi niitä millään tavoin vahingoittaa.

212 131 Alakautta tyhjennettävät säiliökontit ja säiliökonttien osastot on varustettava kahdella peräkkäisellä, toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella. Näistä sulkulaitteista toisen on oltava säiliöön liittyvä sisäpuolinen sulkulaite () ja toisen sulkuventtiili tai vastaava jokaiseen tyhjennysputken päähän kiinnitetty sulkulaite (). Jauhemaisten tai rakeisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden pohjatyhjennyslaite saa olla ulkopuolinen sulkulaitteella varustettu putkisto, mikäli se on tehty muokattavasta metallista. Lisäksi aukot on voitava sulkea kierresulkimella, umpilaipoilla tai muilla yhtä tehokkailla laitteilla.

Sisäpuolista sulkulaitetta on voitava käyttää ylhäältä tai alhaalta käsin. Kummassakin tapauksessa on sisäpuolisen sulkulaitteen auki- tai kiinni- asennon oltava mahdollisuuksien mukaan tarkistettavissa maasta käsin. Sisäpuolisen sulkulaitteen käyttölaitteiden on oltava sellaiset, että aukeaminen itsestään iskun tai tahattoman käsittelyn johdosta ei ole mahdollista.

212 131

(jatk.) Ulkopuolisten käyttölaitteiden vaurioituessa on sisäpuolisen sulkulaitteen pysyttävä toimintakunnossa.

Jotta ulkopuolisten täyttö- ja tyhjennyslaitteiden (putket, sivuilla olevat sulkulaitteet) vahingoittuessa ei aiheutuisi vuotoja, on sisäpuolisen sulkulaitteen ja sen istukan oltava rakenteeltaan ja suojaukseltaan sellaiset, etteivät ne voi repeytyä ulkoisten rasitusten vaikutuksesta. Täyttö- ja tyhjennyslaitteiden (mukaanluettuina laipat ja kierresulkimet) sekä mahdollisten suojusten on oltava siten varmistettu, ettei niitä voida tahattomasti avata.

Venttiilin asennon ja/tai sulkusuunnan tulee olla selvästi havaittavissa.

Jokaisessa säiliössä tai säiliön osastossa tulee olla aukko, joka on riittävän suuri sisäpuolista tarkastusta varten.

212 132 Jos säiliö on tarkoitettu aineille, joilla kaikki aukot ovat nestepinnan yläpuolella, voi sen vaipan alaosassa olla puhdistusaukko. Tämä aukko tulee olla suljettavissa tiiviisti laipalla. Rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä.

212 133 Jos säiliö on tarkoitettu sellaisten nesteiden kuljetukseen, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on enintään 110 kPa (1,1 bar) (absoluuttinen), on säiliössä oltava joko paineentasauslaite ja varolaite sisällön vuotaminen estämiseksi kaatumisen yhteydessä tai niiden on oltava reunanumeron 212 134 tai 212 135 määräysten mukaisia.

212 134 Jos säiliö on tarkoitettu sellaisten nesteiden kuljetukseen, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on yli 110 kPa (1,1 bar), mutta enintään 175 kPa (1,75 bar) (absoluuttinen), on säiliössä oltava joko varoventtiili, jonka avautusmispaineeksi on säädetty vähintään 150 kPa (1,5 bar) (ylipaine) ja joka avautuu täydellisesti viimeistään koepainetta vastaavassa paineessa, tai säiliöiden on oltava reunanumeron 212 135 määräysten mukaisia.

212 135 Jos säiliö on tarkoitettu sellaisten nesteiden kuljetukseen, joiden höyrynpaine 50 °C lämpötilassa on yli 175 kPa (1,75 bar), mutta enintään 300 kPa (3 bar) (absoluuttinen), on säiliössä oltava joko varoventtiili, jonka avautumispaineeksi on säädetty vähintään 300 kPa (3 bar) (ylipaine) ja joka avautuu täydellisesti viimeistään koepainetta vastaavassa paineessa, tai säiliöiden on oltava ilmatiiviisti suljettuja ().

212 136 Jos enintään 61 °C leimahduspisteen omaavien palavien nesteiden tai palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt ovat alumiinista, ei mikään liikkuva osa, joka voi hankautua tai iskeytyä alumiinisäiliötä vasten, esimerkiksi kansi, sulkulaitteen osa jne., saa olla suojaamattomasta ruostuvasta teräksestä.

212 137-

212 139

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 140 Jokaisen uuden rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymää tyyppiä. Hyväksymispäätös on annettava kirjallisena. Hyväksymispäätöksen antamisen edellytyksenä on, että tarkastettu säiliön rakennemalli kiinnityslaitteineen on tarkoitukseen sopiva ja että tämän osan 2 rakennemääräyksiä ja osan 3 varustemääräyksiä sekä asianomaisen luokan erityismääräyksiä on noudatettu.

Mikäli säiliökontteja valmistetaan muutoksitta sarjana, koskee hyväksyminen koko sarjaa.

Tarkastuspöytäkirjassa on esitettävä tarkastustulokset, aineet ja/tai aineryhmät, joiden kuljetukseen säiliökontti on hyväksytty, ja säiliökontin rakennetyypin hyväksymisnumero. Aineryhmään kuuluvien aineiden on oltava ominaisuuksiltaan samantyyppisiä ja samalla tavalla säiliön ominaisuuksien kanssa yhteensopivia. Hyväksyttyjen aineiden tai aineryhmien kemiallinen nimi tai aineluetteloiden vastaava ryhmänimike sekä luokka ja aineluettelon kohta on mainittava tarkastuspöytäkirjassa. Hyväksymisnumero muodostuu valtion, jossa hyväksyminen on tapahtunut, tunnuksesta () ja rekisteröintinumerosta.

212 141-

212 149

OSA 5

TARKASTUKSET

212 150 Säiliöt ja niiden varusteet on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Tarkastus voidaan tehdä säiliölle ja varusteille erikseen tai varusteet säiliöön asennettuina. Tähän tarkastukseen kuuluvat

rakennetyypin tarkastus;

rakennetarkastus ();

sisä- ja ulkopuolinen tarkastus;

vesipainekoe () säiliön tarkastuskilvessä ilmoitetulla koepaineella; ja

varusteiden toimintatarkastus.

Vesipainekoe on tehtävä ennen lämpöeristyksen asentamista. Jos säiliöt ja niiden varusteet tarkastetaan erikseen, on niille yhdessä suoritettava tiiviyskoe reunanumeron 212 102 (3) mukaisesti.

212 151 Säiliöt ja niiden varusteet on uusintatarkastettava määräajoin. Määräaikaistarkastuksiin kuuluvat sisä- ja ulkopuolinen tarkastus sekä yleensä vesipainekoe (). Verhoukset, eristeet jne. on poistettava vain siinä määrin, kuin se on tarkastusta varten tarpeen.

Jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden määräaikaistarkastusten vesipainekokeet voidaan jättää pois toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan suostumuksella ja korvata reunanumeron 212 102 (3) tarkoittamalla tiiviyskokeella.

Määräaikaistarkastusten enimmäisaikavälit ovat 5 vuotta.

Tyhjät, puhdistamattomat säiliökontit saadaan myös tämän määräajan jälkeen kuljettaa tarkastettaviksi.

212 152 Määräaikaistarkastusten lisäksi on joka 2 1/2 vuosi tehtävä säiliön ja sen varusteiden reunanumeron 212 102 (3) mukainen tiiviystarkastus ja kaikkien varusteiden toimintatarkastus.

212 153 Ylimääräinen tarkastus on tehtävä, jos on syytä epäillä, että korjaus, muutos tai vaurio on voinut heikentää säiliötä tai sen varusteita.

212 154 Reunanumeroiden 212 150 212 153 mukaiset tarkastukset tekee toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija. Tarkastuksista on laadittava tarkastuspöytäkirja, josta ilmenee tarkastustulokset. Tarkastuspöytäkirjassa on esitettävä kyseisessä säiliössä kuljettavaksi sallittujen aineiden luettelo reunanumeron 212 140 mukaisesti.

212 155-

212 159

OSA 6

MERKINTÄ

212 160 Jokaisessa säiliökontissa tulee olla pysyvästi kiinnitettynä syöpymättömästä metallista oleva tarkastuskilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti löytää. Tähän kilpeen on meistettävä tai merkittävä muulla senkaltaisella menetelmällä ainakin jäljempänä luetellut tiedot. Nämä tiedot saa merkitä suoraan itse säiliön vahvistettuun seinämään, jos säiliön lujuus ei tästä kärsi.

Tarkastuskilven vähimmäismerkinnät ovat:

tyyppihyväksytyn säiliökontin hyväksymisnumero;

valmistaja tai valmistajan merkki;

valmistusnumero;

valmistusvuosi;

koepaine () (ylipaine);

kokonaistilavuus (), jaetussa säiliökontissa kunkin säiliöosaston tilavuus;

suunnittelulämpötila () (vain jos suunnittelulämpötila on yli + 50 °C tai alle P 20 °C);

reunanumeroiden 212 150 ja 212 151 mukaisten ensimmäisen tarkastuksen ja viimeksi suoritetun määräaikaistarkastuksen aikamäärät (kuukausi, vuosi);

tarkastuksen suorittaneen tarkastajan leima;

säiliön ja, jos tarkoituksenmukaista, suojapinnoitteen rakenneaine.

Paineella täytettäviin tai tyhjennettäviin säiliöihin on lisäksi merkittävä suurin sallittu käyttöpaine.

212 161 Seuraavat tiedot on merkittävä itse säiliöön tai merkintäkilpeen:

omistajan tai haltijan nimi;

säiliön tilavuus ();

taara ();

suurin sallittu kokonaismassa (); ja

kuljetettava aine ().

Lisäksi säiliökonteissa on oltava kuvatut varoituslipukkeet.

212 162-

212 169

OSA 7

KÄYTTÖ

212 170 Säiliökonttien on kuljetuksen aikana oltava kiinnitetyt ajoneuvoon siten, että ajoneuvon tai säiliökontin laitteet suojaavat () niitä riittävästi poikittaisilta ja pitkittäisiltä törmäyksiltä sekä kaatumista vastaan. Jos säiliöt käyttölaitteineen on rakennettu siten, että ne kestävät törmäyksiä tai kaatumista, niitä ei tarvitse varmistaa tällä tavalla. Säiliön seinämän paksuuden tulee koko säiliön käyttöiän olla vähintään yhtä suuri kuin reunanumerossa 212 127 (2) on määrätty.

212 171 Säiliön saa täyttää vain niillä vaarallisilla aineilla, joiden kuljetukseen se on hyväksytty. Joutuessaan kosketukseen säiliön, tiivisteiden, varusteiden ja suojapinnoitteen kanssa aineet eivät saa reagoida vaarallisesti, muodostaa vaarallisia yhdisteitä eivätkä heikentää rakenneainetta merkittävästi. Ravintoaineita saa kuljettaa säiliössä vain, jos tarvittavat toimenpiteet terveydellisten haittojen estämiseksi on tehty.

212 172 (1) Kuljetettaessa nestemäisiä aineita normaalissa lämpötilassa ei säiliön täyttöaste saa ylittää seuraavia arvoja:

(a) palavat aineet ilman lisävaaraa (esimerkiksi myrkyllinen, tai syövyttävä) säiliökontissa, jossa on paineentasauslaite tai varoventtiili (vaikka varoventtiilin edellä olisi murtolevy):

100

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (b) myrkylliset tai syövyttävät aineet (riippumatta siitä ovatko ne palavia vai eivät) säiliökontissa, jossa on paineentasauslaite tai varoventtiili (vaikka varoventtiilin edellä olisi murtolevy):

98

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (c) palavat ja lievästi myrkylliset tai lievästi syövyttävät aineet (riippumatta siitä ovatko ne palavia vai eivät), ilmatiiviisti () suljetussa säiliössä, jossa ei ole varolaitteita:

97

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (d) erittäin myrkylliset, myrkylliset, erittäin syövyttävät tai syövyttävät aineet (riippumatta siitä ovatko ne palavia vai eivät), ilmatiiviisti suljetussa säiliössä (), jossa ei ole varolaitteita:

95

Täyttöaste = prosenttia tilavuudesta;

1 + á (50 P tF) (2) Kohdassa (1) olevissa kaavoissa á tarkoittaa nesteen keskimääräistä tilavuuden laajenemiskerrointa 15 °C ja 50 °C lämpötilojen välillä eli lämpötilan nousun ollessa enintään 35 °C.

d15 P d50

á lasketaan kaavasta: á = 35 × d50

d15 ja d50 tarkoittavat nesteen suhteellista tiheyttä 15 °C ja 50 °C lämpötiloissa. tF tarkoittaa nesteen keskimääräistä täytönaikaista lämpötilaa.

(3) Kohdan (1) määräykset eivät koske säiliötä, jonka sisältö pidetään kuljetuksen aikana lämmityslaitteen avulla yli 50 °C lämpötilassa. Säiliön täyttöaste ei saa tällöin kuljetuksen aikana ylittää 95 % (tilavuudesta) eikä täyttölämpötila saa ylittyä.

(4) Kuljetettaessa lämpimiä tuotteita, ei säiliön tai lämpöeristeiden ulkopinnan lämpötila saa kuljetuksen aikana ylittää 70 °C.

212 173 Nesteiden () kuljetukseen tarkoitetun säiliökontin täyttöasteen tulee olla vähintään 80 % säiliön tilavuudesta, ellei säiliötä ole jaettu väli- tai loiskelevyllä enintään 7 500 l:n suuruisiin osastoihin tai ellei säiliö ole nimellisesti tyhjä.

212 174 Säiliöiden täytön ja tyhjennyksen aikana on sopivin toimenpitein estettävä kaasujen ja höyryjen vapautuminen vaarallisessa määrin.

Säiliökonttien tulee olla niin tiiviisti suljettuja, ettei sisältö pääse vuotamaan. Alakautta tyhjennettävien säiliöiden tyhjennysaukot on suljettava kierresuojuksilla, umpilaipoilla tai muilla yhtä tehokkailla laitteilla. Täytön jälkeen tulee lähettäjän tarkastaa säiliöiden sulkulaitteiden, varsinkin nousuputken yläosan, tiiviys.

212 175 Mikäli säiliössä on useita sulkulaitteita peräkkäin, ensin on suljettava kuljetettavaa ainetta lähinnä oleva sulkulaite.

212 176 Kuljetuksen aikana ei täysien eikä tyhjien säiliöiden ulkopinnalla saa olla vaarallisten aineiden jäänteitä.

212 177 Tyhjien, puhdistamattomien säiliöiden tulee olla kuljetuksen aikana yhtä tiiviisti suljetut kuin täytettyinäkin.

212 178-

212 179

OSA 8

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET

212 180 Säiliökontteja, jotka on valmistettu ennen 1 tammikuuta 1988 voimaantulleita määräyksiä ja jotka eivät vastaa kyseisiä määräyksiä, mutta jotka on valmistettu ennen tuota päivämäärää voimassa olleiden tämän direktiivin määräysten mukaisesti, voidaan käyttää edelleen.

212 181 Säiliökontteja, jotka on valmistettu ennen 1 tammikuuta 1993 voimaantulleita määräyksiä ja jotka eivät vastaa kyseisiä määräyksiä, mutta jotka on valmistettu ennen tuota päivämäärää voimassa olleiden tämän direktiivin määräysten mukaisesti, voidaan käyttää edelleen.

212 182-

212 189

OSA 9

MERILIIKENTEESEEN HYVÄKSYTTYJEN SÄILIÖKONTTIEN KÄYTTÖ

212 190 Säiliökontteja, jotka eivät täysin ole tämän lisäyksen määräysten mukaiset, mutta jotka on hyväksytty merikuljetusmääräysten mukaisesti, saa hyväksyä kuljetukseen ().

Aikaisemmin kuvattujen tietojen lisäksi rahtikirjaan on merkittävä sanat: "Reunanumeron 212 190 mukainen kuljetus".

Ainoastaan reunanumeron 10 121 (1) tarkoittamia aineita saa kuljettaa säiliökontissa.

212 191-

212 199

OSA II

ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI

MUUTTAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

LUOKKA 2

PURISTETUT, NESTEYTETYT TAI PAINEEN ALAISENA LIUOTETUT KAASUT

212 200-

212 209 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA), MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 210 Reunanumerossa 2201 mainittuja kaasuja, lukuun ottamatta alla mainittuja, saa kuljettaa säiliökontissa: Fluori, typpitrifluoridi ja piitetrafluoridi [aineluettelon kohta 1° (at)], typpioksidi [aineluettelon kohta 1° (ct)], vedyn seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä, typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset, jotka sisältävät korkeintaan 10 tilavuusprosenttia seleenivetyä, fosforivetyä tai germaniumvetyä tahi korkeintaan 15 tilavuusprosenttia arseenivetyä [aineluettelon kohta 2° (bt)], vedyn seokset diboraanin kanssa (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia), typen tai jalokaasujen (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia ksenonia) seokset diboraanin (korkeintaan 10 tilavuusprosenttia) kanssa [aineluettelon kohta 2° (ct)], oktafluoributeeni-2 (R318) ja oktafluoripropaani [aineluettelon kohta 3° (a)], booritrikloridi, klooritrifluoridi, heksafluoriasetoni, nitrosyylikloridi, sulfuryylifluoridi ja volframiheksafluoridi [aineluettelon kohta 3° (at)], 2,2-dimetyylipropaani, metyylisilaani [aineluettelon kohta 3° (b)], arseenivety, karbonyylisulfidi, dikloorisilaani, dimetyylisilaani, seleenivety ja trimetyylisilaani [aineluettelon kohta 3° (bt)], propadieeni inhiboitu [aineluettelon kohta 3° (c)], disyaani, kloorisyaani ja eteenioksidi ja vedetön jodivety [aineluettelon kohta 3° (ct)], metyylisilaanin seokset [aineluettelon kohta 4° (bt)], propadieeni, jossa 1 4 % metyyliasetyleeniä, stabiloitu [aineluettelon kohta 4° (c)], eteenioksidi, joka sisältää korkeintaan 50 painoprosenttia metyyliformiaattia [aineluettelon kohta 4° (ct)], piivety [aineluettelon kohta 5° (b)], aineluettelon kohtien 5° (bt) ja (ct) aineet, liuotettu asetyleeni [aineluettelon kohta 9° (c)], aineluettelon kohtien 12° ja 13° kaasut.

212 211-

212 219 OSA 2

RAKENNE

212 220 Aineluettelon kohtien 1° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on valmistettava teräksestä.

Saumattomilla säiliöillä saa reunanumerosta 212 125 (3) poiketen murtovenymä olla vähintään 14 % ja jännitys ó (sigma) pienempi tai yhtä suuri kuin jäljempänä mainitut rakenneaineista riippuvat rajat.

(a) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,66, mutta enintään 0,85:

ó ≤ 0,75 Re.

(b) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,85:

ó ≤ 0,5 Rm.

212 221 Hitsatut säiliöt on valmistettava lisäyksen B.1d määräykset täyttävistä rakenneaineista.

212 222 Kloorin tai fosgeenin [aineluettelon kohta 3° (at)] kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 2,2 MPa (22 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 223-

212 229

OSA 3

VARUSTEET

212 230 Säiliöiden tyhjennysputkien aukot on voitava sulkea umpilaipoilla tai muilla yhtä luotettavilla laitteilla.

212 231 Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saadaan varustaa rn 212 131 mainittujen aukkojen lisäksi mittareita, kuten painemittareita ja lämpömittareita varten tarkoituilla aukoilla sekä ilmanpoistorei'illä, jotka ovat välttämättömiä säiliön käytön ja turvallisuuden kannalta.

212 232 Suojalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(1) Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa yli 1 m3 säiliöissä täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava nopeasti sulkeutuvalla sisäpuolisella sulkulaitteella, joka sulkeutuu automaattisesti säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle tai tulipalon sattuessa. Sulkulaite tulee olla suljettavissa myös turvallisen etäisyyden päästä.

(2) Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikki aukot, joiden nimellishalkaisija ylittää 1,5 mm, on varustettava sisäpuolisella sulkulaitteella lukuun ottamatta varoventtiilin aukkoja ja suljettuja ilmanpoistoreikiä.

(3) Kohtien (1) ja (2) määräyksistä poiketen voidaan jäähdytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt varustaa sisäpuolisten sulkulaitteiden sijasta ulkopuolisilla sulkulaitteilla, jos ulkopuoliset laitteet varmistetaan suojauksella, joka antaa vähintään yhtä tehokkaan suojan ulkopuolista vahingoittumista vastaan kuin säiliön seinämä sisäpuoliselle sulkulaitteelle.

(4) Jos säiliöissä on mittareita, joiden osat ovat suorassa kosketuksissa kuljetettavaan aineeseen, nämä osat eivät saa olla läpinäkyvästä materiaalista valmistettuja. Jos säiliöissä on lämpömittareita, niitä ei saa viedä suoraan säiliön seinämän läpi kaasuun tai nesteeseen.

(5) Säiliöissä, jotka on tarkoitettu aineluettelon kohdan 3° (at) kloorin, rikkidioksidin tai fosgeenin tai aineluettelon kohdan 3° (bt) metyylimerkaptaanin tai rikkivedyn kuljetukseen, ei saa olla aukkoja nestepinnan alapuolella. Myöskään reunanumeron 212 132 mukaisia puhdistusaukkoja ei saa olla.

(6) Täyttö- ja tyhjennysaukot, jotka sijaitsevat säiliöiden yläosassa, on sen lisäksi, mitä kohdassa (1) on mainittu, varustettava toisella ulkopuolisella sulkulaitteella. Tämä on voitava sulkea umpilaipalla tai muulla yhtä luotettavalla laitteella.

212 233 Varoventtiilien tulee täyttää seuraavat kohtien (1), (2) ja(3) vaatimukset:

(1) Aineluettelon kohtien 1° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saadaan varustaa enintään kahdella varoventtiilillä, joiden yhteenlasketun vapaan läpivirtauspinta-alan tulee olla vähintään 20 cm2 jokaista säiliötilavuuden alkavaa 30 m3 kohti. Näiden venttiilien on auettava automaattisesti paineen ollessa 0,9 1,0 kertaa säiliön koepaine. Niiden tulee lisäksi olla siten rakennettuja, että ne kestävät dynaamiset rasitukset mukaanlukien nesteiskut. Painokuormitteisten venttiilien käyttö on kielletty. Aineluettelon kohtien 1° 9° kaasujen, jotka ovat vaarallisia hengityselimille tai jotka aiheuttavat myrkytysvaaran (), kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä ei saa olla varoventtiilejä, ellei varoventtiilien edellä ole murtolevyä. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

212 233

(jatk.) Mikäli säiliöajoneuvoa käytetään myös merikuljetuksiin, saa säiliöajoneuvon varoventtiilin mitoitus olla kyseistä kuljetusmuotoa koskevien määräysten mukainen ().

(2) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla kaksi toisistaan riippumatonta varoventtiiliä, joista kumpikin on mitoitettava siten, ettei paine höyryyntymisen vaikutuksesta normaalikäytössä ylitä säiliöön pysyvästi merkittyä käyttöpainetta enemmän kuin 10 %. Toinen varoventtiileistä voidaan korvata murtolevyllä, jonka tulee murtua koepaineessa.

Jos tyhjöeristetyn säiliön tyhjö häviää tai lämpöeristetyssä säiliössä 20 % eristyksestä irtoaa, on varoventtiilin ja murtolevyn estettävä säiliön painetta nousemasta yli koepaineen.

(3) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden varoventtiilien on avauduttava säiliöön merkityssä käyttöpaineessa. Varoventtiilien on oltava sellaisia, että ne toimivat moitteettomasti myös niiden alhaisimmassa käyttölämpötilassa. Varoventtiilien toiminnan luotettavuus alhaisimmassa käyttölämpötilassa on näytettävä toteen ja tarkistettava joko testaamalla jokainen venttiili tai testaamalla jokaisesta tyypistä näyteventtiili.

Lämpöeristys

212 234 (1) Jos aineluettelon kohtien 3° tai 4° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristetty, eristyksen on oltava:

aurinkosuoja, joka peittää vähintään ylimmän kolmanneksen, kuitenkin enintään puolet säiliön pinnasta ja joka on erotettu säiliöstä vähintään 4 cm ilmatilalla; tai

koko säiliön pinnan peittävä riittävän paksu eristekerros.

(2) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristettävä. Lämpöeristyksen tulee olla suojattu yhtenäisellä peitelevyllä. Jos säiliön ja peitelevyn välisestä tilasta ilma on poistettu (tyhjöeristys), peitelevy on suunniteltava kestämään ainakin 100 kPa (1 bar) (ylipaine) ulkoinen paine ilman muodonmuutosta. Poiketen reunanumeron 212 102 (2) (a) määräyksistä sisä- ja ulkopuolelle kiinnitetyt vahvisteet saadaan ottaa laskelmissa huomioon. Jos peitelevy on kaasutiivis, se on varustettava laitteella, joka estää säiliön tai varusteiden vuototapauksessa vaarallisen ylipaineen syntymisen eristyskerrokseen. Laitteen on estettävä kosteuden pääsy eristyskerrokseen.

(3) Sellaisten nesteytettyjen kaasujen, joiden kiehumispiste yhden ilmakehän paineessa on alle P 182 °C, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden lämpöeristyksessä tai kiinnityslaitteissa ei saa käyttää mitään palavaa ainetta.

Kohdan 7° (a) argonin, heliumin, neonin tai typen tai kohdan 7° (b) vedyn kuljetukseen tarkoitetuissa säiliössä muoviosia saa käyttää sisäsäiliön ja peitelevyn välisissä kiinnityslaitteissa toimivaltaisen viranomaisen luvalla.

212 235 (1) Monisäiliökontin säiliöiksi katsotaan:

reunanumeron 2212 (1) (b) mukaiset astiat; tai

reunanumeron 2212 (1) (c) mukaiset säiliöt.

Tämän lisäyksen määräykset eivät koske reunanumeron 2212 (1) (d) tarkoittamia pullopaketteja ja pullokontteja.

212 235

(jatk.) (2) Seuraavat vaatimukset koskevat monisäiliökontin säiliöitä:

(a) Jos monisäiliökontin yksi säiliö on varustettu varoventtiilillä ja säiliöiden välillä on sulkulaitteet, on jokainen säiliö varustettava varoventtiilillä.

(b) Täyttö- ja tyhjennyslaitteen saa liittää säiliöitä yhdistävään kokoojaputkeen.

(c) Aineluettelon kohdissa 1° ja 2° mainittujen puristettujen kaasujen, jotka ovat vaarallisia hengityselemille tai jotka aiheuttavat myrkytysvaaran (), kuljetukseen tarkoitettu monisäiliökontin jokainen säiliö on voitava sulkea yksittäin venttiilillä.

(d) Aineluettelon kohtien 3° 6° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut monisäiliökontin säiliöt on suunniteltava siten, että ne voidaan täyttää erikseen ja että ne voidaan eristää toisistaan venttiilillä, joka voidaan sinetöidä.

212 236 Reunanumeron 212 131 määräyksistä poiketen säiliöissä, jotka on tarkoitettu jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen, ei tarvitse olla tarkastusaukkoa.

212 237-

212 239 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 240-

212 249 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

212 250 Jokaisen hitsatun säiliön rakenneaineet on koestettava lisäyksessä B.1d esitetyn menetelmän mukaisesti.

212 251 Koepaineen arvot:

(1) Aineluettelon kohtien 1° ja 2° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille: reunanumerossa 2219 (1) ja (3) mainitut arvot.

(2) Aineluettelon kohtien 3° ja 4° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille:

(a) jos säiliön halkaisija on enintään 1,5 m, reunanumerossa 2220 (2) mainitut arvot;

212 251

(jatk.) (b) jos säiliön halkaisija on yli 1,5 m, koepaineen arvot ovat () seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

(3) Aineluettelon kohtien 5° ja 6° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille:

a) jos säiliöissä ei ole lämpöeristystä, reunanumeron 2220 (3) ja (4) mainitut arvot;

212 251

(jatk.) b) jos säiliöissä on lämpöeristys, seuraavat arvot:

>TAULUKON PAIKKA>

Jos käytetään lämpöeristettyä säiliötä, jonka koepaineen arvo on alhaisempi kuin mitä taulukossa on mainittu, on sisällön suurin sallittu täytös kilogrammoina tilavuuden litraa kohti määrättävä niin, ettei säiliössä olevan aineen paine ylitä säiliöön merkittyä koepainetta 55 °C lämpötilassa. Tällaisessa tapauksessa suurimman sallitun täytöksen määrää toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija.

(4) Paineen alaisena liuotetun ammoniakin [aineluettelon kohta 9° (at)] kuljetukseen tarkoite tuille säiliöille:

>TAULUKON PAIKKA>

(5) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille: vähintään 1,3 kertaa säiliöön merkitty suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään 300 kPa (3 bar) (ylipaine). Jos säiliö on tyhjöeristetty, on koepaineen oltava vähintään 1,3 kertaa 100 kPa:lla (1 bar) korotettu suurin sallittu käyttöpaine.

212 252 Ensimmäinen vesipainekoe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asennusta.

212 253 Aineluettelon kohtien 3° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuus on määritettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan valvonnassa punnitsemalla tai mittaamalla säiliössä olleen veden tilavuus; säiliön tilavuuden mittausvirheen on oltava pienempi kuin yksi prosenttia. Säiliön mittoihin perustuvaa tilavuuden määritystä laskemalla ei hyväksytä. Hyväksytty asiantuntija määrää suurimman sallitun täytöksen reunanumeroiden 2220 (4) ja 212 251 (3) mukaisesti.

212 254 Kaikkien hitsausliitosten tarkastus on suoritettava reunanumeron 211 127 (6) lujuuskertoimelle 1,0 esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

211 255 Tämän osan I osan 5 vaatimuksista poiketen määräaikaistarkastukset on suoritettava:

(1) kolmas vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu aineluettelon kohdan 1° (at) booritrifluoridille, aineluettelon kohdan 2° (bt) kaupunkikaasulle, aineluettelon kohdan 3° (at) bromivedylle, kloorille, typpidioksidille, rikkidioksidille tai fosgeenille, aineluettelon kohdan 3° (bt) rikkivedylle tai aineluettelon kohdan 5° (at) kloorivedylle;

(2) kuusi vuotta käyttöönoton jälkeen ja sen jälkeen joka 12. vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu aineluettelon kohdan 7° tai 8° kaasujen kuljetukseen. Hyväksytyn asiantuntijan luvalla on suoritettava tiiviystarkastus kuuden vuoden kuluttua määräaikaistarkastuksesta.

212 256 Jos kyseessä ovat tyhjöeristetyt säiliöt, vesipainekoe ja säiliöiden sisäpuolinen tarkastus voidaan korvata tiiviyskokeella ja tyhjön mittaamisella hyväksytyn asiantuntijan luvalla.

212 257 Jos sisäpuolisten tarkastusten vuoksi säiliöihin, joissa on tarkoitus kuljettaa aineluettelon kohdan 7° tai 8° kaasuja, on tehty aukkoja, hyväksytyn asiantuntijan on hyväksyttävä menetelmä, jolla aukko suljetaan ja varmistettava säiliön tiiviys.

212 258 Aineluettelon kohtien 1° 6° ja 9° kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tiiviyskoe on suoritettava vähintään 400 kPa (4 bar), mutta enintään 800 kPa (8 bar) (ylipaine) paineella.

212 259 OSA 6

MERKINTÄ

212 260 Seuraavat lisämerkinnät on meistettävä tai merkittävä vastaavalla menetelmällä reunanumerossa mainittuun kilpeen tai säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene:

(1) Säiliöihin, jotka on tarkoitettu vain yhden aineen kuljetukseen:

kaasun nimi täydellisenä ().

Aineluettelon kohtien 1° ja 2° puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on lisättävä myös suurin sallittu täyttöpaine 15 °C lämpötilassa. Aineluettelon kohtien 3° 8° nesteytettyjen kaasujen samoin kuin paineen alaisena liuotetun ammoniakin [aineluettelon kohta 9° (at)] kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on lisättävä myös suurin sallittu täytös kilogrammoina ja täyttölämpötila, jos se on alle P 20 °C;

(2) Monikäyttösäiliökontteihin:

täydelliset nimet () kaasuista, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty.

Edellä mainitun lisäksi on lisättävä jokaisen kaasun suurin sallittu täytös kilogrammoina.

212 260

(jatk.) (3) Aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin:

käyttöpaine; ja

(4) Lämpöeristettyihin säiliöihin:

merkintä "lämpöeristetty" tai "tyhjöeristetty".

212 261 Monisäiliökontin kehikossa lähellä täyttöpistettä olevaan kilpeen on merkittävä:

säiliöiden koepaine ();

puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suurin sallittu täyttöpaine () 15 °C lämpötilassa;

säiliöiden lukumäärä;

säiliöiden yhteenlaskettu tilavuus ();

kaasun nimi täydellisenä (); ja

jos kyse on nesteytetyistä kaasuista:

suurin sallittu täytös () säiliötä kohti.

212 262 Reunanumerossa 212 161 esitettyjen lisäksi seuraavat tiedot on merkittävä joko itse säiliöön tai kilpeen:

(a) joko "alin sallittu täyttölämpötila: P 20 °C",

tai "alin sallittu täyttölämpötila: ...";

(b) vain yhden aineen kuljettamiseen tarkoitettuun säiliöön:

kaasun nimi täydellisenä ();

aineluettelon kohtien 3° 8° nesteytettyjen kaasujen ja paineen alaisena liuotetun ammoniakin [aineluettelon kohta 9° (at)] suurin sallittu täytös kilogrammoina;

(c) monikäyttösäiliöön:

täydellisenä kaikkien kaasujen nimet (), joiden kuljetukseen säiliö on tarkoitettu, lisäksi jokaisen kaasun suurin sallittu täytös kilogrammoina;

(d) lämpöeristettyyn säiliöön:

merkintä "lämpöeristetty" tai "tyhjöeristetty" rekisteröintimaan virallisella kielellä, ja mikäli virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, ellei asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

212 263-

212 269 OSA 7

KÄYTTÖ

212 270 Monikäyttösäiliöisssä, jotka on hyväksytty aineluettelon kohtien 3° 8° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen, saa kuljettaa vain samaan kuljetusryhmään kuuluvaa kaasua. Kuljetusryhmät ovat:

Ryhmä 1: halogenoidut hiilivedyt [aineluettelon kohdat 3° (a) ja 4° (a)];

Ryhmä 2: hiilivedyt [aineluettelon kohdat 3° (b) ja 4° (b)], butadieenit [aineluettelon kohta 3° (c)] sekä 1,3-butadieenin ja hiilivetyjen seokset [aineluettelon kohta 4° (c)];

212 270

(jatk.) Ryhmä 3: ammoniakki [aineluettelon kohta 3° (at)], dimetyylieetteri [aineluettelon kohta 3° (b)], dimetyyliamiini, etyyliamiini, metyyliamiini ja trimetyyliamiini [aineluettelon kohta 3° (bt)] ja vinyylikloridi [aineluettelon kohta 3° (c)];

Ryhmä 4: metyylibromidi [aineluettelon kohta 3° (at)], etyylikloridi ja metyylikloridi [aineluettelon kohta 3° (bt)];

Ryhmä 5: eteenioksidin seokset hiilidioksidin kanssa ja eteenioksidin seokset typen kanssa [aineluettelon kohta 4° (ct)];

Ryhmä 6: typpi, hiilidioksidi, jalokaasut, typpioksiduuli (ilokaasu) N2O ja happi [aineluettelon kohta 7° (a)], ilma, typen seokset jalokaasujen kanssa ja hapen seokset typen kanssa, samoin myös, jos ne sisältävät jalokaasuja [aineluettelon kohta 8° (a)];

Ryhmä 7: etaani, eteeni ja metaani [aineluettelon kohta 7° (b)], metaanin seokset etaanin kanssa, samoin myös, jos ne sisältävät propaania tai butaania [aineluettelon kohta 8° (b)].

212 271 Säiliöt, joissa on ollut ryhmän 1 tai 2 ainetta, on tyhjennettävä nesteytetystä kaasusta ennen kuin säiliötä ryhdytään täyttämään toisella samaan ryhmään kuuluvalla aineella. Säiliöt, joissa on ollut ryhmien 3 7 ainetta, on täydellisesti tyhjennettävä nesteytetystä kaasusta ja sen jälkeen saatettava paineettomaksi ennen kuin säiliötä ryhdytään täyttämään toisella samaan ryhmään kuuluvalla aineella.

212 272 Monikäyttösäiliön käyttö saman ryhmän nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen on sallittu, jos kaikki samassa säiliössä kuljetettavia kaasuja koskevat vaatimukset on täytetty. Tämän käytön tulee olla hyväksytyn asiantuntijan hyväksymä.

212 273 Monikäyttösäiliöitä saa käyttää eri ryhmien kaasujen kuljetukseen, jos hyväksytty asiantuntija sen hyväksyy.

Kun säiliö täytetään toiseen ryhmään kuuluvalla kaasulla, se on tyhjennettävä kokonaan nestemäisestä kaasusta, sen jälkeen saatettava paineettomaksi ja tuuletettava kaasuttomaksi. Hyväksytyn asiantuntijan on todettava kaasusäiliön kaasuttomuus ja laadittava asiasta pöytäkirja.

212 274 Kun täytetty tai puhdistamaton tyhjä säiliö jätetään kuljetettavaksi, siinä saa olla näkyvissä ainoastaan parhaillaan täytöksenä olevaa tai, jos säiliö on tyhjennetty, viimeksi kuljetettua kaasua koskevat reunanumeron 212 262 mukaiset merkinnät. Kaikki muita kaasuja koskevat merkinnät on peitettävä.

212 275 Monisäiliökontin kaikki säiliöt saavat sisältää vain yhtä ja samaa kaasua. Aineluettelon kohtien 3° 6° nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetun monisäiliökontin säiliöt on täytettävä erikseen ja erotettava toisistaan sinetöidyllä venttiilillä.

212 276 Aineluettelon kohtien 1° ja 2° puristettujen kaasujen, lukuun ottamatta booritrifluoridia [aineluettelon kohta 1° (at)], suurin täyttöpaine ei saa ylittää reunanumerossa 2219 (2) mainittua arvoa.

Booritrifluoridin [aineluettelon kohta 1° (at)] suurin sallittu täytös on 0,86 kg/l. Suurimman sallitun täytöksen, kg/l, tulee olla reunanumeroiden 2220 (2), (3) ja (4) ja 212 251 (2), (3) ja (4) mukainen.

212 277 Aineluettelon kohtien 7° (b) ja 8° (b) kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täytös on mitoitettava siten, että sisällön lämpötilan noustessa lämpötilaan, jossa höyrynpaine on yhtä suuri varoventtiilin aukeamispaineen kanssa, nesteen tilavuus ei ylitä 95 % säiliön tilavuudesta tässä lämpötilassa. Aineluettelon kohtien 7° (a) ja 8° (a) kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saa täyttää 98 % täyttölämpötilassa ja -paineessa.

212 278 Typpioksidin ja hapen [aineluettelon kohta 7° (a)], ilman tai hapen seosten [aineluettelon kohta 8° (a)] kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden yhteiden tiivistämiseen tai sulkulaitteiden voitelemiseen ei saa käyttää aineita, jotka sisältävät rasvaa tai öljyä.

212 279 Reunanumeron 212 175 määräyksiä ei sovelleta aineluettelon kohtien 7° ja 8° kaasuille.

212 280-

212 299

LUOKKA 3

PALAVAT NESTEET

212 300-

212 309

OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 310 Seuraavia reunanumeron 2301 aineita saa kuljettaa säiliökontissa:

(a) Aineluettelon kohdan 12° propyleeni-imiiniä, inhiboitu;

(b) Aineluettelon kohtien 11°, 14° 22°, 26° ja 27°, 41° 57° ryhmässä (a) mainittuja aineita;

(c) Aineluettelon kohtien 11°, 14° 27°, 41° 57° ryhmässä (b) ja aineluettelon kohdissa 32° ja 33° mainittuja aineita;

(d) Aineluettelon kohdissa 1° 5°, 31°, 34° ja 61° (c) mainittuja aineita, kohdan 3° (b) isopropyylinitraattia, n-propyylinitraattia ja nitrometaania lukuun ottamatta.

212 311-

212 319

OSA 2

RAKENNE

212 320 Aineluettelon kohdan 12° inhiboidun propyleeni-imiinin kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1,5 MPa (15 bar) (ylipaine) suunnitelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 321 Reunanumeron 212 310 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 100 kPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 322 Reunanumeron 212 310 (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 323 Reunanumeron 212 310 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaisesti.

212 324-

212 329

OSA 3

VARUSTEET

212 330 Reunanumeron 212 310 (a) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä eikä putkiliitoksia. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia ja sulkulaitteet on voitava peittää lukittavalla suojuksella.

212 331 Reunanumeron 21 310 (c) ja (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä. Reunanumeron 212 310 (c) aineiden, lukuun ottamatta kohdan 33° aineita, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia.

212 332 Mikäli reunanumeron 212 310 (a), (b) tai (c) aineiden, lukuun ottamatta kohdan 33° aineita, kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiilillä, varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen väliin on sijoitettava murtolevy.

Murtolevyn ja varoventiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Mikäli reunanumeron 212 310 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiilillä tai paineentasauslaitteella, näiden on täytettävä reunanumeroiden 212 133 212 135 vaatimukset.

Mikäli aineluettelon kohdan 33° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiilillä, on näiden täytettävä reunanumeroiden 212 134 ja 212 135 vaatimukset.

Säiliöissä, jotka on tarkoitettu reunanumeron 212 310 (d) enintään 61 °C leimahduspisteen omaavien aineiden kuljetukseen ja joissa ei ole suljettavaa paineentasauslaitetta, on paineentasauslaitteessa oltava liekinestin.

212 333-

212 339 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 340-

212 349 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

212 350 Reunaunumeron 212 310 (a), (b) tai (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

212 351 Reunanumeron 212 310 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 212 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

212 352-

212 359 OSA 6

MERKINTÄ

212 360-

212 369 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 7

KÄYTTÖ

212 370 Reunanumeron 212 310 (a), (b) ja (c) aineiden, lukuun ottamatta kohdan 33° aineita, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on kuljetuksen aikana oltava ilmatiiviisti suljetut (). Reunanumeron 212 310 (a) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden sulkulaitteiden on oltava peitetyt lukitulla suojuksella.

212 371 Aineluettelon kohtien 11°, 12°, 14° 20°, 27°, 32° ja 41° 57° aineiden kuljettamiseen hyväksyttyjä säiliökontteja ei saa käyttää ravinto- ja nautintoaineiden eikä rehujen kuljettamiseen.

212 372 Asetaldehydiä [aineluettelon kohta 1° (a)] saa kuljettaa alumiiniseoksista valmistetuissa säiliöissä ainoastaan silloin, kun niitä käytetään yksinomaan tämän aineen kuljetukseen ja kun asetaldehydi on hapotonta.

212 373 Reunanumeron 2301 aineluettelon kohdan 3° (b) huomautuksessa mainittua bensiiniä saa myös kuljettaa säiliöissä, jotka on mitoitettu reunanumeron 212 123 (1) mukaisesti ja joissa on reunanumeron 212 133 mukaiset varusteet.

212 374-

212 379 OSA 8

SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYKSET

212 380 Reuanumeron 2301 kohtien 32° ja 33° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliökontit, jotka on valmistettu ennen 1 tammikuuta 1995 voimassa olleiden tämän lisäyksen määräysten mukaisesti, mutta jotka eivät kuitenkaan täytä 1 tammikuuta 1995 voimaantulleita määräyksiä, voidaan käyttää 31 joulukuuta 1999 saakka.

212 381-

212 399 LUOKKA 4.1

HELPOSTI SYTTYVÄT KIINTEÄT AINEET

LUOKKA 4.2

HELPOSTI ITSESTÄÄN SYTTYVÄT AINEET

LUOKKA 4.3

AINEET, JOTKA VEDEN KANSSA KOSKETUKSEEN JOUTUESSAAN KEHITTÄVÄT PALAVIA KAASUJA

212 400-

212 409 OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 410 Seuraavia reunanumeroissa 2401, 2431 ja 2471 mainittuja aineita saa kuljettaa säiliökonteissa:

(a) reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 6°, 17°, 19° ja 31° 33° ryhmässä (a) mainittuja aineita;

(b) reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 11° (a) ja 22° aineita;

212 410

(jatk.) (c) reunanumeron 2471 aineluettelon kohtien 1°, 2°, 3°, 21°, 23° ja 25° ryhmässä (a) mainittuja aineita;

(d) reunanumeron 2471 aineluettelon kohdan 11° (a) aineita;

(e) reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien:

6°, 8°, 10°, 17°, 19° ja 21° ja reunanumeron 2471,

kohtien 3°, 21°, 23° ja 25° ryhmässä (b) tai (c) mainittuja aineita;

(f) reunanumeron 2401 aineluettelon kohtien 5° ja 15° aineita;

(g) jauhemaisia ja rakeisia aineita ryhmässä (b) tai (c):

reunanumeron 2401 aineluettelon kohdissa 1°, 6°, 7°, 8°, 11°, 12°, 13°, 14°, 16° ja 17°,

reunanumeron 2431 aineluettelon kohdissa 1°, 5°, 7°, 9°, 12°, 13°, 14°, 15°, 16°, 18° ja 20°,

reunanumeron 2471 aineluettelon kohdissa 11°, 12°, 13°, 14°, 15°, 16°, 17°, 19°, 20°, 22° ja 24°.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena seuraavia aineita:

Huom: reunanumeron 2401 aineluettelon kohtien 4° (c), 6° (c), 11° (c), 12° (c), 13° (c) ja 14° (c) aineita ja näihin kohtiin kuuluvia ryhmän (c) kiinteitä jätteitä,

Huom: reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 1° (c), 2° (c), 3° (c), 12° (c) ja 16° (c) aineita ja näihin kohtiin kuuluvia ryhmän (c) kiinteitä jätteitä,

Huom: reunanumeron 2471 aineluettelon kohtien 11° (c), 12° (c), 13° (b) ja c), 14° (c), 15° (c), 17° (b) ja 20° (c) aineita, ks. reunanumerot 41 111, 42 111 ja 43 111.

212 411-

212 419 OSA 2

RAKENNE

212 420 Reunanumerossa 212 410 (a) mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 2,1 MPa (21 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

Lisäyksen B.1d määräyksiä sovelletaan näiden säiliöiden materiaaleille ja rakenteeseen.

212 421 Reunanumerossa 212 410 (b), (c) ja (d) mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 422 Reunanumerossa 212 410 (e) mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 423 Reunanumerossa 212 410 (f) ja (g) mainittujen kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen yleisen osan määräysten mukaisesti.

212 424 Reunanumeron 2431 kohdan 1° (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliökonttien kaikki osat on voitava maadoittaa.

212 425-

212 429

OSA 3

VARUSTEET

212 430 Reunanumeron 212 410 (a), (b), (c) ja (e) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä eikä putkiliitoksia. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia ja sulkulaitteet on voitava suojata lukittavalla suojuksella. Reunanumeron 212 132 tarkoittamia puhdistusaukkoja ei saa olla.

212 431 Lukuunottamatta reunanumeron 2471 kohdan 11° (a) cesiumin ja rubidiumin kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä, reunanumeron 212 410 (d), (f) ja (g) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä. Reunanumeron 2471 kohdan 11° (a) rubidiumin ja cesiumin kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden aukkojen on oltava ilmatiiviisti () suljettavia, ja ne on voitava peittää lukittavilla suojuksilla.

212 432 Reunanumeron 212 410 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on täytettävä seuraavat määräykset:

(1) Lämmityslaitteen on oltava kokonaan säiliön ulkopuolella. Fosforin tyhjennysputken saa kuitenkin varustaa lämmitysvaipalla. Vaipan lämmityslaitteen tulee olla säädetty siten, ettei fosforin lämpötila ylitä säiliön täyttölämpötilaa. Muiden putkien läpivientien tulee olla säiliön yläosassa. Aukkojen tulee olla fosforin korkeimman sallitun pinnantason yläpuolella, ja ne on voitava sulkea täydellisesti suojaavilla lukittavilla kansilla. Myöskään rn 212 132 tarkoittamia puhdistusaukkoja ei saa olla.

(2) Säiliö on varustettava fosforipinnan korkeuden tarkastusta varten mittauslaitteella ja vettä suoja-aineena käytettäessä kiinteällä merkillä, joka osoittaa korkeimman sallitun vedenpinnan tason.

212 433 Mikäli reunanumeron 212 410 (a), (c) ja (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiileillä, varoventtiilin ja säiliön vaipan sisäpinnan väliin on asennettava murtolevy. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

212 434 Reunanumeron 212 410 (b) ja (f) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava lämpöeristeellä, joka ei ole helposti palavaa.

212 435 Jos reunanumeron 212 410 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu lämpöeristeellä, eristämiseen on käytettävä vaikeasti syttyvää ainetta.

212 436 Reunanumeron 212 410 (f) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saa varustaa automattisesti sisäänpäin ja ulospäin 20 kPa 30 kPa (0,2 0,3 bar) paine-erolla avautuvilla varoventtiileillä.

212 437-

212 439 OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 440-

212 449 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

212 450 Reunanumeron 212 410 (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran käyttöönotettaessa ja määräajoin vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) paineella. Jokaisen säiliön materiaalit on koestettava lisäyksessä B.1d esitetyllä menetelmällä.

212 451 Reunanumeron 212 410 (b) (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran käyttöönotettaessa ja määräajoin 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

Reunanumeron 212 151 määräyksistä poiketen reunanumeron 212 410 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on määräaikaistarkastettava vähintään joka kahdeksas vuosi. Säiliön seinämän paksuus on tällöin tarkistettava sopivalla menetelmällä. Näille säiliöille rn 212 152 mukainen tiiviys- ja toimintatarkastus on suoritettava vähintään joka neljäs vuosi.

212 452 Reunanumeron 212 410 (f) ja (g) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumerossa 212 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

212 453-

212 459

OSA 6

MERKINTÄ

212 460 Reunanumeron 212 410 (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla reunanumerossa 212 161 määrättyjen tietojen lisäksi merkintä "Ei saa avata kuljetuksen aikana, itsestään syttyvää".

Reunanumeron 212 410 (c) (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee olla reunanumerossa 212 161 määrättyjen tietojen lisäksi merkintä "Ei saa avata kuljetuksen aikana, kehittää veden kanssa kosketukseen joutuessaan palavia kaasuja".

Nämä merkinnät on tehtävä hyväksynnän tehneen maan virallisella kielellä ja mikäli tämä kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, ellei asianomaisten maiden välillä olevat kuljetussopimukset toisin määrää.

212 461 Reunanumeron 2471 aineluettelon kohdan 1° (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee merkitä reunanumeron 212 160 mukaisiin kilpiin myös kuljetettavaksi hyväksyttyjen aineiden nimet ja säiliön suurin sallittu täytös kilogrammoina.

212 462-

212 469

OSA 7

KÄYTTÖ

212 470 (1) Käytettäessä vettä suoja-aineena on reunanuemron 2431 aineluettelon kohtien 11 ja 22 aineiden oltava täytön aikana vähintään 12 cm vesikerroksen peittämä. Tällöin saa täyttöaste 60 °C lämpötilassa olla enintään 98 % tilavuudesta. Jos typpeä käytetään suojakaasuna, täyttöaste 60 °C lämpötilassa saa olla enintään 96 % tilavuudesta. Vapaaksi jäävä tila on täytettävä typellä siten, ettei typen paine ole myöskään jäähtymisen jälkeen ilmakehän painetta alempi. Säiliö on suljettava ilmatiiviisti () niin, ettei mitään kaasunvuotoa tapahdu.

212 470

(jatk.) (2) Reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 11° ja 22° aineita sisältäneiden puhdistamattomien, tyhjien säiliöiden on kuljetettavaksi jätettäessä oltava täytetty joko:

typellä; tai

vedellä, jolloin täyttöasteen on oltava vähintään 96 mutta enintään 98 prosenttia säiliön tilavuudesta; lokakuun 1 päivän ja maaliskuun 31 päivän välisenä aikana on veteen lisättävä niin paljon jäätymisenestoainetta, ettei vesi voi kuljetuksen aikana jäätyä. Jäätymisenestoaineella ei saa olla syövyttävää vaikutusta eikä se saa reagoida fosforin kanssa.

212 471 Reunanumeron 2431 aineluettelon kohtien 31° 33° ja reunanumeron 2471 aineluettelon kohtien 2° (b), 3° (a) ja 3° (b) aineilla täytettyjen säiliöiden täyttöaste saa olla enintään 90 prosenttia; nesteen keskilämpötilan ollessa 50 °C on säiliöön jätettävä 5 prosentin vapaa tila. Kuljetuksen ajaksi on nämä aineet peitettävä suojakaasulla, jonka ylipaine on vähintään 50 kPa (0,5 bar). Säiliöiden on oltava ilmatiivisti suljetut () ja reunanumeron 212 430 mukaisten suojusten on oltava lukitut. Puhdistamattomat tyhjät säiliöt on kuljetettavaksi jätettäessä täytettävä suojakaasulla, jonka ylipaine on vähintään 50 kPa (0,5 bar).

212 472 Täyttöaste saa massan mukaan täytettäessä olla reunanumeron 2471 aineluettelon kohdan 1° etyylidikloorisilaanilla enintään 0,93 kg/l, metyylidikloorisilaanilla enintään 0,95 kg/l ja trikloorisilaanilla enintään 1,14 kg/l. Tilavuuden mukaan täytettäessä ja reunanumron 2471 aineluettelon kohdan 1° kloorisilaaneille, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu (n.o.s.) täyttöaste saa olla enintään 85 prosenttia. Säiliöiden on oltava ilmatiivisti suljetut () ja reunanumeron 212 430 mukaisten suojusten on oltava lukitut.

212 473 Reunanumeron 2401 aineluettelon kohtien 5° ja 15° aineita sisältävät säiliöt saa täyttää enintään 98 % niiden tilavuudesta.

212 474 Reunanumeron 2471 aineluettelon kohdan 11° (a) rubidiumin ja cesiumin kuljetuksessa aine on peitettävä inertillä kaasulla, ja reunanumeron 212 431 tarkoittamien suojusten on oltava lukitut. Reunanumeron 2471 kohdan 11° (a) muita aineita sisältäviä säiliöitä ei saa kuljettaa, ennenkuin aine on täysin kiinteytynyt ja se on peitetty inertillä suojakaasulla.

Reunanumeron 2471 kohdan 11° (a) aineita sisältäneet puhdistamattomat, tyhjät säiliöt on täytettävä inertillä kaasulla. Säiliöt on suljettava ilmatiiviisti ().

212 475 Reunanumeron 2431 aineluettelon kohdan 1° (b) aineita kuormattaessa niiden lämpötila saa olla enintään 60 °C.

212 476-

212 499 LUOKKA 5.1

SYTYTTÄVÄSTI VAIKUTTAVAT (HAPETTAVAT) AINEET

LUOKKA 5.2

ORGAANISET PEROKSIDIT

212 500-

212 509

OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 510 Seuraavia reunanumeron 2501 aineita saa kuljettaa säiliökonteissa:

(a) aineluettelon kohdan 5° aineita;

(b) nestemäisinä aineluettelon kohtien 1° 4°, 11°, 13°, 16°, 17°, 22° ja 23° ryhmässä (a) tai (b) mainittuja aineita;

(c) kohdan 20° nestemäistä ammoniumnitraatia;

212 510

(jatk.) (d) nestemäisinä aineluettelon kohtien 1°, 16°, 18°, 22° ja 23° ryhmässä (c) mainittuja aineita;

(e) jauhemaisena tai rakeisena aineluettelon kohtien 11°, 13° 19°, 21° 27°, 29° ja 31° ryhmässä (b) tai (c) mainittuja aineita.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena reunanumeron 2501 kohtien 11° 13°, 16°, 18°, 19°, 21° ja 22° (c) aineita sekä edellä mainittuihin kohtiin luokiteltuja kiinteitä jätteitä, ks. reunanumero 51 111.

212 511 Reunanumeron 2551 kohtien 9° (b), 10° (b), 19° (b) tai 20° (b) aineita saa kuljettaa viimeistään 1. tammikuuta 1995 lähtien säiliökonteissa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen asettamilla ehdoilla, jos testitulosten perusteella (ks. reunanumero 212 541) alkuperämaan toimivaltainen viranomainen on vakuuttunut, että kuljetus voidaan turvallisesti suorittaa.

212 512-

212 519

OSA 2

RAKENNE

212 520 Reunanumeron 212 510 (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 521 Reunanumeron 212 510 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)]. Luokan 5.1 aineluettelon kohdan 1° kuljetukseen tarkoitetut säiliöt ja niiden varusteet on valmistettava vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista tai sopivasta teräksestä, joka ei aiheuta vetyperoksidin hajoamista. Jos säiliöt valmistetaan vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista, ei säiliön seinämänpaksuuden tarvitse olla yli 15 mm, vaikka reunanumeron 212 127 (2) mukaan tehdyt laskelmat antaisivatkin suuremman arvon.

212 522 Reunanumeron 212 510 (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)]. Säiliöt on valmistettava austeniittisesta teräksestä.

212 523 Reunanumeron 212 510 (d) nestemäisten aineiden ja reunanumeron 212 510 (e) jauhemaisten tai raemaisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaan.

212 524 Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle.

212 525-

212 529

OSA 3

VARUSTEET

212 530 Reunanumeron 2501 kohtien 1° (a), 3° (a) ja 5° aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä kaikkien aukkojen tulee olla nestepinnan yläpuolella. Säiliössä ei myöskään saa olla reunanumerossa 212 232 tarkoitettuja puhdistusaukkoja.

Yli 60 % mutta enintään 70 % vetyperoksidia sisältävien liuosten kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä saa olla aukkoja nestepinnan alapuolella. Tällöin säiliöiden tyhjennyslaitteet on varustettava kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla sulkulaitteella, joista toinen on sisäpuolinen, hyväksyttyä rakennetta oleva pikasulkuventtiili ja toinen tyhjennysputken toisessa päässä oleva sulkulaite. Sulkulaitteiden ulostuloaukkoihin on asennettava umpilaippa tai muu yhtä tehokas laite. Sisäpuolisen sulkulaitteen rakenteen tulee olla sellainen, että putkiston vaurioituessa sulkulaite pysyy suljettuna kiinni säiliössä. Säiliöiden letkuliitokset tulee valmistaa aineista, jotka eivät aiheuta vetyperoksidin hajoamista.

212 531

212 532 Reunanumeron 2501 kohdan 1° vetyperoksidin ja vetyperoksidin vesiliuosten sekä kohdan 20° nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden yläosassa tulee olla sulkulaite. Tämän sulkulaitteen on oltava sellainen, joka estää ylipaineen syntymisen ja nesteen ulosvirtauksen säiliöstä sekä vieraiden aineiden pääsemisen säiliöön. Reunanumeron 2501 kohdan 20° nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä tulee sulkulaitteiden olla sellaiset, ettei jähmettynyt ammoniumnitraatti voi kuljetuksen aikana tukkia näitä laitteita.

212 533 Jos reunanumeron 2501 kohdan 20° nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on lämpöeriste, on tämän oltava epäorgaanista rakenneainetta ja täysin vapaa palavista aineosista.

212 534 Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava reunanumeron mukaisella lämpöeristeellä. Jos säiliössä olevan orgaanisen peroksidin SADT-arvo on enintään 55 °C, tai jos säiliö on valmistettu alumiinista, säiliön on oltava kokonaan lämpöeristetty. Aurinkosuoja ja säiliön kohdat, jotka eivät ole aurinkosuojan peittämiä, tai koko säiliön pinnan peittävän lämpöeristeen päällys on maalattava valkoisella värillä tai metallipinta viimeisteltävä kirkkaaksi. Maalattu pinta on puhdistettava ennen jokaista kuljetusta ja uusittava pinnan kellastuttua tai vahingoituttua. Lämpöeriste ei saa sisältää syttyviä aineosia.

212 535 (1) Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliössä tulee olla lämpötilan mittauslaitteet.

212 536 (1) Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetussa säiliössä tulee olla varoventtiilit ja paineentasauslaitteet. Alipaineentasauslaitteita saa myös käyttää. Paineentasauslaitteiden on toimittava paineessa, joka on määrätty orgaanisen peroksidin ominaisuuksien ja säiliön rakenneominaisuuksien perusteella. Lämpösulakkeita ei saa käyttää säiliön rungossa.

(2) Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettu säiliö on varustettava jousikuormitetuilla varoventtiileillä, jotka estävät 50 °C:ssa vapautuvien hajoamistuotteiden ja höyryjen aiheuttaman merkittävän paineen nousun säiliössä. Varoventtilin (-lien) puhallustehon ja avautumispaineen tulee perustua reunanumeron 212 541 testien tuloksiin. Avautumispaine ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla sellainen, että nestettä voi päästä venttiilin (-lien) kautta ulos säiliöstä säiliön kaatuessa.

(3) Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön paineentasauslaitteet voivat olla joko jousikuormitettua tyyppiä tai murtolevytyyppiä. Laitteet tulee suunnitella siten, että ne pystyvät poistamaan kaikki hajoamistuotteet ja höyryt, jotka kehittyvät vähintään yhden tunnin tulipalon aikana (lämpökuorma 110 kW/m2) tai itsekiihtyvän hajoamisen seurauksena. Paineentasauslaitteen (-eiden) avautumispaineen tulee olla korkeampi kuin kohdassa (2) määritelty ja perustua reunanumeron 212 541 testien tuloksiin. Paineentasauslaitteiden mitoituksen tulee olla sellainen, ettei enimmäispaine säiliössä koskaan ylitä säiliön koepainetta.

(4) Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen kaikilta pinnoiltaan lämpöeristettyjen säiliöiden paineentasauslaitteen/-laitteiden puhallustehon ja avautumispaineen tulee perustua oletukseen, että pinnan yhden prosentin alueelta eriste häviää.

(5) Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetujen säiliöiden alipaineen tasauslaitteet ja jousikuormitetut varoventtiilit on varustettava liekinestimillä lukuunottamatta tapauksia, joissa kuljetettavat aineet ja niiden hajoamistuotteet ovat palamattomia. Laitteiden liekinestimestä johtuva puhallustehon pieneneminen tulee ottaa huomioon.

212 537-

212 539

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 540 Reunanumeron 2501 aineluettelon kohdan 20° nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen hyväksyttyä säiliökonttia ei saa hyväksyä muiden aineiden kuljetukseen.

212 541 Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden rakennetyypin hyväksyntää varten tulee suorittaa kokeet:

jotka osoittavat normaaleissa olosuhteissa kuljetettavien aineiden kanssa kosketuksiin joutuvien rakenneaineiden yhteensopivuuden;

joista saadaan tiedot, joita tarvitaan paineentasauslaitteiden ja varoventtiilien suunnittelussa säiliökontin suunnittelukriteerit huomioonottaen; ja

joiden avulla voidaan määritellä aineen turvallisen kuljetuksen edellyttämät erityisvaatimukset.

Koetulokset tulee liittää säiliön hyväksymispöytäkirjaan.

212 542-

212 549

OSA 5

TARKASTUKSET

212 550 Reunanumeron 212 510 (a), (b) ja (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella. Reunanumeron 2501 aineluettelon kohdan 1° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille puhtaasta alumiinista valmistetuille säiliöille saa vesipainekokeen ensimmäisen kerran ja määräajoin tehdä vain 250 kPa (2,5 bar) (ylipaine) paineella.

Reunanumeron 212 510 (d) ja (e) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 212 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

212 551 Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 212 524 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

212 552-

212 559

OSA 6

MERKINTÄ

212 560 Seuraava lisämerkintä on tehtävä leimaamalla tai muulla vastaavalla tavalla reunanumeron 212 161 tarkoittamaan kilpeen tai suoraan säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene:

kuljetettavan aineen kemiallinen nimi ja hyväksytty väkevyys.

212 561-

212 569

OSA 7

KÄYTTÖ

212 570 Säiliön sisäpuoli ja kaikki reunanumeroiden 212 510 ja 212 511 aineiden kanssa kosketuksiin joutuvat osat on pidettävä puhtaina. Pumppuihin, venttiileihin ja muihin laitteisiin saa käyttää ainoastaan sellaisia voiteluaineita, jotka eivät voi reagoida vaarallisesti kuljetettavan aineen kanssa.

212 571 Reunanumeron 2501 aineluettelon kohtien 1° (a), 2° (a) ja 3° (a) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuudesta saa 15 °C vertailulämpötilassa täyttää enintään 95 %. Reunanumeron 2501 aineluettelon kohdan 20° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuudesta saa täyttää enintään 97 %. Korkein lämpötila täytön jälkeen ei saa ylittää 140 °C. Säiliöitä, jotka on hyväksytty nestemäisen ammoniumnitraatin kuljetukseen.

212 572 Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuudesta saa täyttää vain säiliön rakennetyypin hyväksymistodistuksessa ilmoitetun määrän kuitenkin enintään 90 %. Täytettäessä ei säiliössä saa olla epäpuhtauksia.

212 573 Reunanumeron 212 511 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden käyttölaitteet, kuten venttilit ja ulkopuoliset putket, on tyhjennettävä säiliön täytön ja tyhjennyksen jälkeen.

212 574-

212 599

LUOKKA 6.1

MYRKYLLISET AINEET

LUOKKA 6.2

TARTUNTAVAARALLISET AINEET

212 600-

212 609

OSA 1

YLEISTÄ, SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 610 (1) Seuraavia reunanumeron 2601 aineita saa kuljettaa säiliökontissa:

(a) aineluettelon kohdissa 2° 4° nimeltä mainittuja aineita;

(b) nestemäisinä aineluettelossa ryhmässä (a) mainittuja kohtien 6° 13° aineita kohdan 10° isopropyyliklooriformiaattia lukuun ottamatta , 15° 17°, 20°, 22°, 23°, 25° 28°, 31° 36°, 41°, 44°, 51°, 52°, 55°, 61°, 65° 68°, 71° 87° ja 90° aineita.

(c) nestemäisinä aineluettelossa ryhmässä (b) tai (c) mainittuja kohtien 11°, 12°, 14° 28°, 31° 36°, 41°, 44°, 51° 55°, 57° 62°, 64° 68°, 71° 87° ja 90° aineita.

(d) aineluettelossa ryhmässä (b) tai (c) mainittuja jauhemaisia tai rakeisia kohtien 12°, 14°, 17°, 19°, 21°, 23°, 25° 27°, 32° 35°, 41°, 44°, 51° 55°, 57° 68°, 71° 87° ja 90° aineita.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena aineluettelon kohdan 60° (c) aineita ja kohdan 65° (b) myrkyllistä nestettä sisältäviä aineita (tunnusnumero 3243) ja aineluettelossa eri kohtien ryhmään (c) kuuluvia kiinteitä jätteitä ks. reunanumero 61 111.

(2) Reunanumeron 2651 kohtiin 3° ja 4° kuuluvia aineita saa kuljettaa säiliökontissa.

212 611-

212 619

OSA 2

RAKENNE

212 620 Reunanumeron 212 610 (1) (a) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1,5 MPa (15 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 621 Reunanumeron 212 610 (1) (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

212 622 Reunanumeron 212 610 (1) (c) ja 212 610 (2) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)]. Reunanumeron 2601 kohdan 24° (b) kloorietikkahapon kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on suojattava emali- tai vastaavalla vuorauksella, jos kloorietikkahappo vaikuttaa heikentävästi säiliön materiaaliin.

212 623 Reunanumeron 212 610 (1) (d) jauhemaisten ja rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaisesti.

212 624-

212 629

OSA 3

VARUSTEET

212 630 Reunanumeron 212 610 (1) (a) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä eikä putkiliitoksia. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia ja sulkulaitteet on voitava peittää lukittavalla suojuksella. Aineluettelon kohdan 2° syaanivetyliuosten kuljettamiseen tarkoitetuissa säiliöissä ei saa olla reunanumeron 212 132 tarkoitettuja puhditusaukkoja.

212 631 Reunanumeron 212 610 (1) (c) ja (d) ja (2) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia.

212 632 Mikäli säiliöt on varustettu varoventtiileillä, varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen väliin on sijoitettava murtolevy. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

212 633-

212 639

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 640-

212 649 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

212 650 Reunanumeron 212 610 (1) (a), (b) ja (c) ja (2) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

212 651 Reunanumeron 212 610 (1) (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 212 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

212 652-

212 659

OSA 6

MERKINTÄ

212 660-

212 669 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 7

KÄYTTÖ

212 670 Reunanumeron 2601 kohdan 3° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täyttöaste saa olla enintään 1 kg säiliön tilavuuden litraa kohti.

212 671 Säiliöiden on kuljetuksen aikana oltava ilmatiiviisti () suljetut. Reunanumeron 212 610 (1) ja (b) aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden sulkulaitteiden on oltava peitetyt lukitulla suojuksella.

212 672 Säiliökontteja, jotka on hyväksytty reunanumeron 212 610 aineiden kuljetukseen, ei saa käyttää elintarvikkeiden, kulutustavaroiden eikä rehujen kuljetukseen.

212 673-

212 699

LUOKKA 7

RADIOAKTIIVISET AINEET

212 700-

212 709

OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 710 Reunanumeron 2704 lehdissä 1, 5, 6, 9, 10 ja 11 mainittuja aineita, lukuun ottamatta uraaniheksafluoridia, saa kuljettaa säiliökonteissa. Reunanumeron 2704 vastaavan lehden määräyksiä sovelletaan.

Huom: Säiliöille, jotka on suunniteltu kuten tyypin A ja tyypin B pakkaukset, voi olla lisävaatimuksia.

212 711-

212 719

OSA 2

RAKENNE

212 720 Ks. reunanumero 3736.

212 721-

212 729

OSA 3

VARUSTEET

212 730 Nestemäisten () radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliökonteissa tulee aukkojen olla nestepinnan yläpuolella. Säiliöiden seinämissä ei nestepinnan alapuolella saa olla putkien läpivientejä eikä putkiliitoksia.

212 731-

212 739

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 740 Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyjä säiliökontteja ei saa hyväksyä muiden aineiden kuljetukseen.

212 741-

212 749

OSA 5

TARKASTUKSET

212 750 Säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 265 kPa (2,65 bar) (ylipaine) paineella.

Reunanumeron 212 151 määräyksistä poiketen voidaan määräajoin tehtävä sisäpuolinen tarkastus korvata toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tarkastuksella.

212 751-

212 759

OSA 6

MERKINTÄ

212 760 Lisäksi on reunanumeron 212 160 tarkoittamaan kilpeen meistettävä tai merkittävä muulla sen kaltaisella menetelmällä reunanumerossa 2705 (5) mainittu säteilytunnus. Tunnuksen saa merkitä suoraan itse säiliön vahvistettuun seinämään, jos säiliön lujuus ei tästä kärsi.

212 761-

212 769

OSA 7

KÄYTTÖ

212 770 Reunanumeron 212 172 mukainen täyttöaste ei saa 15 °C vertailulämpötilassa ylittää 93 prosenttia säiliön kokonaistilavuudesta.

212 771 Säiliökontteja, joissa on kuljetettu radioaktiivisia aineita, ei saa käyttää muiden aineiden kuljetukseen.

212 772-

212 799

LUOKKA 8

SYÖVYTTÄVÄT AINEET

212 800-

212 809

OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 810 Seuraavia reunanumeron 2801 aineita saa kuljettaa säiliökontissa:

(a) aineluettelon kohdissa 6° ja 14° nimeltä mainittuja aineita;

b) nestemäisinä aineluettelossa ryhmässä (a) mainittuja kohtien 1°, 2°, 3°, 7°, 8°, 12°, 17°, 32°, 33°, 39°, 40°, 46°, 47°, 52° 56°, 64° 68°, 70° ja 72° 76° aineita.

(c) nestemäisinä aineluettelossa kohdassa 15° ja ryhmässä (b) tai (c) mainittuja kohtien 1° 5°, 7°, 8°, 10°, 12°, 17°, 31° 40°, 42° 47°, 51° 56° ja 61° 76° aineita.

(d) aineluettelossa ryhmässä (b) tai (c) mainittuja jauhemaisia tai rakeisia kohtien 9°, 11°, 13°, 16°, 31°, 34°, 35°, 39°, 41°, 45°, 46°, 52°, 55°, 62°, 65°, 68°, 69°, 71°, 73° ja 75° aineita.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena aineluettelon kohdan 1° (b) lyijysulfaattia, kohdan 13° (b) aineita ja kohdan 65° (b) tunnusnumeron 3244 syövyttävää nestettä sisältäviä kiinteitä aineita sekä eri kohtien ryhmään (c) luokiteltuja kiinteitä jätteitä, ks. reunanumero 81 111.

212 811-

212 819

OSA 2

RAKENNE

212 820 Aineluettelossa kohdissa 6° ja 14° nimeltä mainittujen aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 2,1 MPa (21 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)]. Aineluettelon kohdan 14° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava vähintään 5 mm paksuisella lyijy- tai vastaavalla vuorauksella. Aineluettelon kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitetut hitsatut säiliöt on valmistettava lisäyksen B.1d määräykset täyttävistä rakenneaineista.

212 821 Reunanumeron 212 810 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 1,0 MPa (10 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)].

Mikäli aineluettelon kohdan 2° (a) typpihapon kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on välttämätöntä käyttää alumiinia, on säiliöt valmistettava vähintään 99,5 prosenttisesta alumiinista; tällöin seinämänpaksuuden ei tarvitse olla yli 15 mm, vaikka reunanumeron 212 127 (2) mukainen laskelma antaisi korkeamman arvon.

212 822 Reunanumeron 212 810 (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. reunanumero 212 127 (2)]. Jos säiliöt on valmistettu puhtaasta alumiinista, ei seinämänpaksuuden tarvitse olla yli 15 mm, vaikka reunanumeron 212 127 (2) mukainen laskelma antaisi korkeamman arvon.

212 823 Reunanumeron 212 810 (d) jauhemaisten ja rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I määräysten mukaan.

212 824-

212 829

OSA 3

VARUSTEET

212 830 Aineluettelon kohtien 6°, 7° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikkien aukkojen on oltava nestepinnan yläpuolella. Säiliön seinämissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putkien läpivientejä eikä putkiliitoksia. Myöskään reunanumeron 212 132 tarkoittamia puhdistusaukkoja ei saa olla. Säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavia ja sulkulaitteet on voitava peittää lukittavalla suojuksella.

212 831 Reunanumeron 212 810 (b), (c) ja (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saavat olla myös alakautta tyhjennettäviä.

212 832 Mikäli reunanumeron 212 810 (b) aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiileillä, varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen väliin on sijoitettava murtolevy. Murtolevyn ja varoventtiilin sijoituksen tulee olla toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

212 833 Aineluettelon kohdan 1° (a) rikkitrioksidin kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettava lämpöeristyksellä sekä ulkopuolelle asennetulla lämmityslaitteella.

212 834 Aineluettelon kohdan 61° hypokloriittiliuosten kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden ja niiden käyttölaitteiden on oltava sellaiset, jotka estävät vieraiden aineiden pääsemisen säiliöön ja sisällön ulosvirtauksen säiliöstä sekä vaarallisen ylipaineen syntymisen.

212 835-

212 839

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYMINEN

212 840-

212 849 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

212 850 Aineluettelon kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 1,0 MPa (10 bar) (ylipaine) paineella ja kohdan 7° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

Jokaisen hitsatun säiliön rakenneaineet on koestettava lisäyksessä B.1d esitetyn menetelmän mukaisesti.

212 851 Aineluettelon kohdan 14° sekä reunanumeron 212 810 (b) ja (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella. Aineluettelon kohdan 1° (a) rikkitrioksidin kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on vesipainekoe uusittava 2,5 vuoden välein.

Aineluettelon kohdan 2° (a) typpihapon kuljetukseen tarkoitetuille, puhtaasta alumiinista valmistetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vain 250 kPa (2,5 bar) (ylipaine) paineella.

Aineluettelon kohdan 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden vuorauksen kunto on vuosittain tarkastettava tekemällä sisäpuolinen tarkastus. Tarkastuksen tekee toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija.

212 852 Reunanumeron 212 810 (d) aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumeron 212 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

212 853-

212 859

OSA 6

MERKINTÄ

212 860 Aineluettelon kohtien 6° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on reunanumerossa 212 160 määrättyjen tietojen lisäksi merkittävä viimeksi suoritetun sisäpuolisen tarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi).

212 861 Aineluettelon kohdan 1° (a) inhiboidun rikkitrioksidin ja kohtien 6° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden reunanumeron 212 160 tarkoittamaan kilpeen on lisäksi merkittävä säiliön suurin sallittu täytös kilogrammoina.

212 862-

212 869

OSA 7

KÄYTTÖ

212 870 Aineluettelon kohdan 1° (a) inhiboidun rikkitrioksidin kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täyttöaste saa olla enintään 88 prosenttia. Aineluettelon kohdan 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden täyttöasteen tulee olla vähintään 88 prosenttia mutta enintään 92 prosenttia tai 2,86 kg säiliön tilavuuden litraa kohti.

Aineluettelon kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suurin sallittu täytösaste on 0,84 kg säiliön tilavuuden litraa kohti.

212 871 Aineluettelon kohtien 6°, 7° ja 14° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on kuljetuksen aikana oltava ilmatiiviisti () suljetut [ks. reunanumero 212 127 (2)] ja sulkulaitteiden on oltava peitetyt lukittavalla suojuksella.

212 872-

212 899

LUOKKA 9

MUUT VAARALLISET AINEET JA ESINEET

212 900-

212 909

OSA 1

YLEISTÄ; SOVELTAMISALA (KULJETTAMINEN SÄILIÖKONTEISSA); MÄÄRITELMÄT

Käyttö

212 910 Reunanumeron 2901 aineluettelon kohtien 1°, 2°, 4°, 11° ja 12° aineita saa kuljettaa säiliökonteissa.

Huom: Kuljetettaessa irrallisena reunanumeron 2901 aineluettelon kohdan 4° ja 12° aineita, ks. reunanumero 91 111.

212 911-

212 919

OSA 2

RAKENNE

212 920 Aineluettelon kohtien 1°, 4°, 11° ja 12° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava tämän lisäyksen osan I vaatimusten mukaisesti.

212 921 Aineluettelon kohdan 2° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on mitoitettava vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) suunnittelupaineelle [ks. 212 127 (2)].

212 922-

212 929

OSA 3

VARUSTEET

212 930 Aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on oltava ilmatiiviisti () suljettavissa. Aineluettelon kohdan 4° (c) aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava varoventtiili.

212 931 Jos aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on varustettu varoventtiileillä, venttiilien eteen on asetettava murtolevy. Murtolevyn ja venttiilien sijoituksen on oltava toimivaltaista viranomaista tyydyttävä.

212 932-

212 939

OSA 4

RAKENNETYYPIN HYVÄKSYNTÄ

212 940-

212 949 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 5

TARKASTUKSET

212 950 Aineluettelon kohdan 2° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöillä on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin vähintään 400 kPa (4 bar) (ylipaine) paineella.

212 951 Aineluettelon kohtien 1°, 4°, 11° ja 12° aineiden kuljetukseen tarkoitetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe ensimmäisen kerran ja määräajoin reunanumerossa 212 123 säiliöiden mitoitukseen määrätyllä suunnittelupaineella.

212 952-

212 959

OSA 6

MERKINTÄ

212 960-

212 969 (Ei erityismääräyksiä)

OSA 7

KÄYTTÖ

212 970 Aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden on oltava kuljetuksen aikana ilmatiiviisti () suljettuja.

212 971 Säiliökontteja, jotka on hyväksytty aineluettelon kohtien 1° ja 2° aineiden kuljetukseen ei saa käyttää elintarvikkeiden, kulutustavaroiden eikä rehujen kuljetukseen.

212 972-

212 999

LISÄYS B.1c

LUJITEMUOVISTA VALMISTETTUJA KIINTEITÄ JA IRROTETTAVIA SÄILIÖITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Huom 1: Tätä lisäystä sovelletaan kiinteisiin säiliöihin ja irrotettaviin säiliöihin; sitä ei sovelleta astiayhdistelmiin, säiliökontteihin eikä astioihin.

Huom 2: Astioita koskevat määräykset ovat liitteessä A (kollit).

213 000-

213 009

OSA 1

KIINTEIDEN JA IRROTETTAVIEN SÄILIÖIDEN KÄYTTÖÄ JA RAKENNETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Huom: Reunanumeron 10 121 (2) määräysten mukaisesti vaarallisten aineiden kuljetus tämän lisäyksen vaatimusten mukaisissa lujitemuovisissa kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä on sallittu vain kuin tällaisten säiliöiden käyttö näille aineille on nimenomaan hyväksytty reunanumerossa 213 010.

Käyttö

213 010 Tämän lisäyksen määräysten mukaisissa lujitemuovisäiliöissä saa kuljettaa seuraavia aineita:

(a) raakapetrolia ja muita raakaöljyjä; luokan 3, 3° (b) raakapetrolin ja muiden raakaöljyjen tislauksessa saadut haihtuvat tuotteet;

(b) luokan 3, 31° (c) raakapetrolin ja muiden raakaöljyjen tislauksessa saatavat puoliraskaat tuotteet;

(c) luokan 3, 31° (c) lämmitysöljyt ja dieselöljyt;

(d) luokan 5.1, 1° (b) ja (c) vetyperoksidin vesiliuokset sekä kohdan 11° (b) liuokset;

(e) luokan 8, 1° (b) ja (c), 2° (b), 5°, 8° (b) ja (c), 17° (c), 42°, 43° (c) ja 61° aineet.

213 011-

213 099

Rakenne

213 100 Säiliöiden on oltava lisäyksen B.1a seuraavien vaatimusten mukaisia:

(1) Kaikkien luokkien aineiden kuljetukseen käytettäviä säiliöitä koskevat määräykset:

Reunanumerot 211 120 (4), (5) ja (6); 211 121; 211 122; 211 124; 211 126; 211 127 (7); 211 128; 211 130; 211 132; 211 140; 211 150 211 154; 211 160 ja 211 161; 211 171; 211 172 (1) ja (2); 211 173 211 178.

(2) Luokan 3 aineiden kuljetukseen käytettäviä säiliöitä koskevat määräykset: Säiliöissä, jotka on tarkoitettu helposti syttyvien alle 55 °C leimahduspisteen omaavien nesteiden kuljetukseen ja joissa ei ole suljettavaa paineentasauslaitetta, on paineentasauslaitteessa oltava liekinestin.

Tiiviyskoe ja sisäpuolinen tarkistus on suoritettava joka kolmas vuosi.

(3) Luokan 5.1 aineiden kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä koskevat erityismääräykset:

reunanumero 211 532.

(4) Luokan 8 aineiden kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä koskevat määräykset:

reunanumero 211 834.

213 101 Säiliön seinämissä ei saa esiintyä turvallisuutta alentavaa rakenneainevikaa.

213 102 Säiliön seinämien on oltava pysyvästi kestäviä niihin kohdistuvien mekaanisten, termisten ja kemiallisten rasitusten suhteen.

Säiliön aukot

213 103 (1) Mikäli säiliössä on yksi tai useampia poistoaukkoja nestepinnan alapuolella, tähän aukkoon tai näihin aukkoihin kiinnitetyt putket tai venttiilit tulee suojata joko upottamalla ne säiliön vaippaan, tai jollain muulla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä vastaavan suojan varmistavalla tavalla.

(2) Kierretulppien käyttö on ehdottomasti kielletty. Venttiilien on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää tyyppiä.

(3) Täyttöaukot on suljettava hermeettisellä laitteella. Mikäli laite ulottuu säiliön vaipan ulkopuolelle, on se suojattava kuvulla, joka kestää säiliön mahdollisen kaatumisen aiheuttaman vääntörasituksen.

213 104-

213 119

OSA 2

SÄILIÖN SEINÄMIIN KÄYTETTÄVÄT RAKENNEAINEET

213 120 Säiliöiden seinämät voidaan tehdä seuraavista rakenneaineista:

(1) Synteettinen hartsi

tyydyttymättömät polyesterihartsit;

epoksihartsit;

muut hartsit, joilla on samanlaiset ominaisuudet edellyttäen, että seinämän turvallisuus on osoitettu.

(2) Kuituvahvikkeet

Sopivalla materiaalilla, esimerkiksi silaanipohjaisella tai vastaavilla aineilla pinnoitetut lasikuidut (lasityypit C ja E) (). Lasikuituja voidaan käyttää joko leikattuina tai leikkaamattomina lankoina, mukaanlukien esijännitetyt jatkuvat lankarivit langat tai kuidut, matot, pintamatot tai kudotut kankaat.

(3) Lisäaineet

(a) Hartsien käsittelyssä välttämättömät lisäaineet, esimerkiksi katalysaattorit, kiihdyttimet, monomeerit, koveteaineet, tiksotrooppiset aineet, hartsin valmistajan ohjeiden mukaisesti.

(b) Lisäaineet, pigmentit, väriaineet sekä muut tuotteet, joita käytetään vaadittujen ominaisuuksien saamiseksi, esimerkiksi palonkesto ominaisuuksien parantamiseksi sillä edellytyksellä, että ne eivät aiheuta säiliön seinämien käyttöturvallisuuden alenemista.

213 121-

213 129

OSA 3

SÄILIÖN SEINÄMIEN RAKENNE

213 130 Säiliön seinämien ulkopuolen pintakerroksen on kestettävä ilmasto-olosuhteiden vaikutukset sekä myös lyhytaikaista kosketusta kuljettavan aineen kanssa.

213 131 Säiliön seinämien ja tiivistettyjen liitosten on täytettävä osassa 4 annetut mekaaniset kestävyysvaatimukset.

213 132 Säiliön seinämien sisäpuolen pintakerroksen on kestettävä kuljetettavan aineen jatkuvaa vaikutusta. Tämä pintakerros on valmistettava vahvistetusta hartsista ja sen vähimmäispaksuuden on oltava 1 mm. Käytetyt kuidut eivät saa alentaa pintakerroksen kemiallista kestävyyttä. Kerroksen sisimmän osan on oltava runsashartsista ja sen vähimmäispaksuuden on oltava 0,2 mm.

Osan 4 reunanumeroissa 213 140 (6) ja 213 142 (2) annetut yksityiskohtaiset vaatimukset on täytettävä.

213 133 Valmiiden seinämien on täytettävä osan 4, reunanumerossa 213 140 (3) annetut yksityiskohtaiset vaatimukset.

213 134 Seinämän vähimmäispaksuuden on oltava:

3,5 mm, jos säiliön tilavuus on enintään 3 m3;

5,0 mm, jos säiliön tilavuus on yli 3 m3.

213 135-

213 139

OSA 4

VAADITUT KOEMENETELMÄT JA LAATUVAATIMUKSET

Säiliön rakennetyypin rakenneaineille vaaditut kokeet ja laatuvaatimukset

213 140 (1) Koekappaleiden otto

Kokeen suorittamiseen vaaditut koekappaleet on aina kuin se on mahdollista otettava säiliön seinämästä. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää aukkojen, yms. tekemisen yhteydessä pois leikattuja paloja.

(2) Lasikuidun osuus

Koe on suoritettava ISO Recommendation (suositus) R1172-1970:ssa määrättyjen menetelmien mukaisesti.

Koekappaleen lasikuitupitoisuuden on oltava yli 25 massa- % mutta alle 75 massa-%

(3) Polymerisaation aste

(a) Polyesterihartsiseinämä

Jäännösstyreenipitoisuus saa olla enintään 2 % laskettuna hartsien kokonaismäärästä. Koe on suoritettava soveltuvan menetelmän mukaisesti ().

(b) Epoksihartsiseinämä

Asetoniuutteen määrä saa olla enintään 2 % laskettuna hartsien kokonaismäärästä. Koe on suoritettava soveltuvan menetelmän mukaisesti ().

(4) Taivutuslujuus ja murtokuormitus

Mekaaniset ominaisuudet on määritettävä:

vaipalle, akselin ja kehän suuntaisesti;

osastojen päädyille ja seinämille, mihin tahansa suuntaan.

Jos vahvikkeen pääsuunnat eivät ole samat kuin akseli- ja kehäsuunta (esimerkiksi kaksiaksiaalisessa kierre tapauksessa), kestävyys on määritettävä vahvikkeen pääsuuntien suuntaisesti ja laskettava akseli- ja kehäsuunnalle soveltamalla seuraavaa kaavaa:

213 140

(jatk.) Veto

óT,c = 2óT,H sin2á T = veto

c = kehän suuntainen

óT,a = 2óT,H cos2á a = akselin suuntainen

Taivutus:

óF,c = 2óF,H sin2á H = kierteinen

F = taivutus

óF,a = 2óF,H cos2á a = ensisijainen kierrekulma

Murtokuormitus on määritettävä asiakirjassa ISO/TC61/WG2/TG "Lasikuituvahvisteisten muovien testit" ("Tests of glass reinforced plastics") No. 4 helmikuu 1971 määrättyjen menetelmien mukaisesti.

Taivutuslujuus on määritettävä Recommendation (suositus) ISO/TC61 No. 1540:ssa huhtikuu 1970 määrättyjen menetelmien mukaisesti.

Vaatimukset

Uusien säiliöiden on täytettävä seuraavat varmuuskertoimet murtumien estämiseksi:

staattiselle kuormitukselle varmuuskerroin: 7,5;

dynaamiselle kuormitukselle varmuuskerroin: 5,5.

Dynaamista kuormitusta laskettaessa käytettävät kiihtyvyysarvot ovat seuraavat:

2 g kulkusuuntaan;

1 g suorassa kulmassa kulkusuuntaa vastaan;

1 g pystysuoraan ylös; ja

2 g pystysuoraan alas.

Koska lujitemuovilaminaatin ominaisuudet voivat vaihdella sen rakenteen mukaan, vähimmäisarvoja ei ole määrätty taivutuslujuudelle ja murtokuormitukselle, vaan kuormitukselle:

A = e ó T missä ó T on vetolujuus murtumapisteessä;

B = e2 ó F missä ó F on taivutuslujuus murtumapisteessä;

missä e on seinämän paksuus.

Voimien A ja B vähimmäisarvot ovat:

Taivutukselle:

Säiliön tilavuus ≤ 3 m3

kehänsuuntaisesti B = 600 daN

akselinsuuntaisesti B = 300 daN

Säiliön tilavuus >3 m3

kehänsuuntaisesti B = 600 daN

akselinsuuntaisesti B = 600 daN

Vedolle:

kehänsuuntaisesti A = 100 daN/mm

akselinsuuntaisesti A = 70 daN/mm

Taivutuksen moduli E mitataan P 40 °C:ssa ja + 60 °C:ssa. Nämä kaksi arvoa saavat poiketa enintään 30 % 20 °C:ssa saadusta arvosta. Seinämän rakenneaineen käyttäytyminen yli 1 000 tuntia kestävän vetokokeen aikana.

213 140

(jatk.) óT

Koejännitys on:

7,5

Kokeen aikana kerroin K = å1 000

Kokeen aikana kerroin K = --- ei saa olla suurempi kuin 1,6.

Kokeen aikana kerroin K = å°

å° 000 = kuormitetun koekappaleen venymä kokeen alussa

å1 000 = kuormitetun koekappaleen venymä kokeen päättyessä

(5) Iskukäyttäytyminen

(a) Kokeen luonne

Iskukäyttäytyminen määritetään laminaattinäytteelle, joka vastaa säiliön rakenteessa käytettyä rakenneainetta. Koe suoritetaan pudottamalla 5 kg teräspaino säiliön ulkopuolen pintaa vastaavan laminaatin päälle.

(b) Laite

Laite koostuu 5 kg teräspainosta, painon ohjauslaitteesta sekä näytealustasta. Laitteesta on annettu yleisluontoinen kaaviokuva kuvassa 1. Paino muodostuu 90 mm halkaisijaltaan olevasta alaosaltaan pallomaisesta terässylinteristä, jossa on kaksi ohjauskanavaa. Ohjauslaite on kiinnitetty pystysuorasti seinään.

Näytepidin koostuu kahdesta mitoiltaan 100 × 100 × 25 mm olevista ja pituudeltaan 300 mm olevista kulmakiskosta, jotka on hitsattu 400 × 400 mm olevaan metallitukeen. Kahden kiskon välinen etäisyys on 175 mm. Maahan kiinnitetyssä näytepidikkeessä on 50 mm syvennys koekappaleen taipumisen varalta.

(c) koekappaleiden valmistus

Näytteestä otetaan kolme koekappaletta, joiden jokaisen koko on 200 × 200 mm × näytteen paksuus.

(d) Koemenetelmä

Koekappale asetetaan symmetrisesti näytepidikkeelle, mikäli mahdollista kahden pinnan suuntaisen suoran viivan mukaisesti niin, että paino osuu säiliön ulkopintaa vastaavan koekappaleen pinnan keskelle.

Painon annetaan pudota määrätyltä korkeudelta huolehtien samalla, ettei se kimpoa ja iskeydy koekappaleeseen toisen kerran.

Koe on suoritettava ympäristön lämpötilassa.

Huomioidaan mille korkeudelle paino nostetaan ohjauslaitteessa.

Kaksi muuta koekappaletta koestetaan samalla tavoin.

(e) Vaatimus

Pudotuskorkeus 5 kg painolla on oltava 1 metri; altistettaessa koekappale 1 m korkuiselle vesipaatsalle se ei saa vuotaa enemmän kuin 1 litran 24 tunnin aikana.

(6) Kemiallisten aineiden kestävyys

Laboratoriossa valmistetut litteät lujitemuovikoelevyt altistetaan vaarallisen aineen vaikutukselle 50 °C lämpötilassa 30 päivän ajaksi seuraavan menetelmän mukaisesti:

(a) Koelaitteen kuvaus (esitetty kuvassa 2)

Koelaite koostuu halkaisijaltaan 140 × 150 mm olevasta, 150 mm korkeasta lasisylinteristä, jossa on kaksi suukappaletta 135° kulmassa, joista toisessa on NS29 liitos palautusjäähdyttimen väliputkea (1) varten ja toisessa NS 14,5 liitos lämpömittaria (2) varten, palautusjäähdyttimen väliputkea ja palautusjäähdytintä ei näy kuvassa. Laitteen lasiosan on oltava lämmönvaihteluja kestävää lasia.

213 140

(jatk.) Koelevyistä otetut näytepalat muodostavat lasisylinterin pohjan ja kannen. Ne liitetään sylinterin sivuihin PTFE-kauluksella. Sylinteri ja sen kaksi näytepalaa kiristetään kahden syöpymisenkestävän teräspuristuslevyn väliin kuudella kierrepultilla, jotka tiukennetaan siipimuttereilla. Puristuslevyjen ja näytepalojen väliin on asetettava asbestitiivisterengas. Tiivisterenkaat eivät näy kuvassa 2. Kuumennus aikaansaadaan ulkopuolelta käyttämällä automaattisesti säädettävää muhvikuumenninta. Lämpötila mitataan nestettä sisältävästä kammiosta.

(b) Koelaitteen käyttö

Koelaitteessa voidaan testata vain litteitä, samanpaksuisia levyjä. Mikäli mahdollista, testattavien levyjen tulisi olla 4 mm paksuja. Jos levyt tulisi pinnoittaa geelillä, on levyt testattava käyttötilanteen mukaisessa tilassa. Koelevyistä leikataan kuusi kuusikulmaista näytepalaa, joiden kaikki sivut ovat 100 mm.

Jokaista koetta varten valmistetaan kolme näytepalaa yhtä laitetta kohden. Yhtä näytepaloista käytetään vertailukappaleena ja kahta muuta koestukseen laitteen nesteja höyryvyöhykkeellä.

(c) Koemenetelmä

Testattavat näytepalat asetetaan laitteeseen pintapuoli joka voi olla geelillä pinnoitettu sisäänpäin. Lasisylinteriin kaadetaan 1 200 ml koenestettä. Laite kuumennetaan koelämpötilaan. Kokeen aikana ylläpidetään vakiolämpötilaa. Kokeen jälkeen laite jäähdytetään ympäristön lämpötilaan ja koeaine poistetaan. Testatut näytekappaleet pestään välittömästi tislatulla vedellä. Veteen liukenemattomat nesteet poistetaan näytepaloja vahingoittamattomalla liuottimella. Levyjä ei voi puhdistaa mekaanisesti, koska se voi vahingoittaa näytepalan pintaa.

(d) Arviointi

Suoritetaan silmämääräinen tutkimus:

jos silmämääräinen tutkimus paljastaa näytepalassa tapahtuneen suurta vahinkoa (halkeamia, kuplia, huokosia, kuoriintumista, turpoamista tai rosoisuutta), on kokeen lopputulos negatiivinen;

jos silmämääräinen tutkimus ei paljasta näytepalassa epänormaaliutta, suoritetaan kahdelle kemiallisen vaikutuksen alaisena olleelle näytepalalle sekä vertailukappaleelle taivutuskokeet reunanumerossa 213 140 (4) määritellyllä menetelmällä. Tässä tapauksessa taivutuslujuus saa olla enintään 20 % pienempi kuin koelevylle, jota ei ole rasitettu.

Rakennetyyppiyksikölle vaadittu koe ja laatuvaatimukset

213 141 Rakennetyyppisäiliölle tehdään jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymän asiantuntijan suorittama vesipainekoe.

Jos rakennetyyppisäiliö on jaettu osastoihin joko väliseinillä tai loiskelevyillä, tulee koe suorittaa tätä tarkoitusta varten tehdyllä yksiköllä, jossa on samat ulkopäädyt kuin koko säiliöllä ja joka edustaa sitä osaa säiliöstä, joka normaalien käyttöolosuhteiden aikana joutuu suurimman rasituksen alaiseksi.

Jos poikkileikkaukseltaan samalle tai suuremmalle ja geometrisesti samanlaiselle rakennetyyppiyksikölle on jo suoritettu onnistunut koe, ei tätä koetta tarvitse suorittaa, vaikka kysymyksessä olevan yksikön sisäpuolen pintakerros olisikin erilainen.

Tämän kokeen on osoitettava, että rakennetyyppiyksikön varmuuskerroin murtuman suhteen on vähintään 7,5 normaaleissa käyttöolosuhteissa.

On osoitettava esim. laskemalla, että reunanumerossa 213 140 (4) annetut varmuuskertoimet murtumaa vastaan ovat voimassa säiliön joka osassa.

Murtuma tapahtuu, kun koeneste vuotaa säiliöstä suihkuina. Tästä syystä ennen tätä murtumaa esiintyvät säröt ja nesteen tihkuaminen pisaroina näistä säröistä ovat sallittuja.

213 141

(jatk.) Rakennetyyppiyksikkö on alistettava vesipaineelle.

jossa H = 7,5 × d × h

jossa H on vesipatsaan korkeus

jossa h on säiliön korkeus

jossa d on kuljetettavan aineen tiheys.

Jos murtuma tapahtuu vesipatsaan korkeuden H1 ollessa pienempi kuin H, on silti oltava

jossa H1 ≥ 7,5 × d × (h Ph1)

jossa h1 on sen korkeimman kohdan korkeus, josta ensimmäinen nestesuihku ilmestyy.

Jos nesteen virtaus on kohdassa h1 liian runsasta, on välttämätontä tehdä väliaikainen korjaus sekä väliaikainen paikallinen vahvitus, jotta koetta voidaan jatkaa korkeuteen H saakka.

Sarjavalmisteisten säiliöiden yhdenmukaisuustarkastus

213 142 (1) Sarjavalmisteisten säiliöiden yhdenmukaisuustarkastus on tehtävä suorittamalla yksi tai useampia reunanumerossa 213 140 lueteltuja kokeita. Polymerisaation asteen mittaus korvataan kuitenkin Barcol- kovuusmittauksella.

(2) Barcol-kovuus

Koe on suoritettava soveltuvien menetelmien mukaisesti (). Valmiin säiliön sisäpinnalta mitattu Barcol-kovuus ei saa olla pienempi kuin 75 % laboratoriossa mitatusta puhtaan kovetetun hartsin arvosta.

(3) Lasikuidun osuuden on oltava reunanumerossa 213 140 (2) määriteltyjen rajojen välillä ja lisäksi se ei saa poiketa enempää kuin 10 % rakennetyyppisäiliön vastaavasta arvosta.

Kaikkia säiliöitä koskevat ennen käyttöönottoa vaaditut kokeet ja vaatimukset

213 143 Tiiviyskoe

Tiiviyskoe on suoritetava reunanumeroissa 211 150, 211 151 ja 211 152 annettujen määräysten mukaisesti ja säiliöön on merkittävä asiantuntijan leima.

213 144-

213 149

OSA 5

ERITYISMÄÄRÄYKSET SÄILIÖILLE, JOITA KÄYTETÄÄN AINEIDEN, JOIDEN LEIMAHDUSPISTE ON 55 °C TAI ALEMPI, KULJETUKSEEN

213 150 Vaarallisten sähkövarausten keräytymisen välttämiseksi on säiliöt valmistettava niin, että varmistetaan staattisen sähkön poistuminen säiliön eri osista.

213 151 Kaikki säiliön ja kuljetusyksikön metalliosat samoin kuin seinämien sähköäjohtavat kerrokset on kytkettävä yhteen.

213 152 Jokaisen johtavan osan ja alustan välinen vastus ei saa olla suurempi kuin 106 ohmia.

Hankauksesta syntyvien sähkövarausten aiheuttaman vaaran poistaminen

213 153 Säiliön koko pinta- ja purkausvastuksen maahan nähden on oltava reunanumeron 213 154 vaatimusten mukaisia.

213 154 Reunanumeron 213 155 mukaiseti mitatun pinta- ja purkausvastuksen maahan nähden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(1) Seinämät, joita ei ole varustettu sähköä johtavilla osilla:

(a) Pinnat, joilla voi kävellä:

purkausvastus maahan nähden ei saa olla suurempi kuin 108 ohmia.

(b) Muut pinnat:

pintavastus ei saa olla suurempi kuin 109 ohmia.

(2) Seinämät, jotka on varustettu sähköä johtavilla osilla:

(a) Pinnat, joilla voi kävellä:

purkausvastus maahan nähden ei saa olla suurempi kuin 108 ohmia.

(b) Muut pinnat:

sähkönjohtavuuden on katsottava olevan riittävä, mikäli maadoitusliitäntään liitettyjen johtavien osien, kuten esimerkiksi johtavien levyjen, metalliverkkojen tai muiden soveltuvien rakenneaineiden päällä olevien johtamattomien kerrosten enimmäispaksuus ei ylitä 2 mm, ja metalliverkon osalta verkon silmukoiden ala ei ylitä 64 cm2.

(3) Pinta- tai purkausvastuksen kaikki mittaukset maahan nähden on tehtävä itse säiliölle ja ne on uusittava vähintään kerran vuodessa, jotta voidaan varmistaa, ettei määritellyt vastus-arvot ole ylittyneet.

Koemenetelmä

213 155 (1) Pintavastus (R100) (eristysvastus) ohmeina, johtavasta maalista valmistetut elektrodit Recommendation (Suositus) IEC 167-1964 kuvan 3 mukaisesti mitattuna Recommendation (Suositus) ISO R291-1963, kohdan 3.1 mukaisesti standardin 23/50 olosuhteissa.

(2) Purkausvastus maahan nähden ohmeina on ajoneuvon säiliön pinnan kanssa kosketuksissa olevan alla kuvatun elektrodin ja ajoneuvon maadotetun alustan välisen suoran jännitteen, sekä kokonaissähkövirran suhde.

Näytepaloille annetut ehdot ovat samat kuin kohdassa 1. Elektrodi on pinta-alaltaan 20 cm2 ja halkaisijaltaan 50 mm oleva levy. Elektrodin hyvä kosketus säiliön pinnan kanssa on varmistettava käyttämällä esimerkiksi kosteaa paperia tai sientä tai muuta sopivaa ainetta. Ajoneuvon maadotettua alustaa käytetään toisena elektrodina. On syötettävä 100 voltin 500 voltin suoraa jännitettä. Mittaus on suoritettava, kun koejännitettä on syötetty yhden minuutin ajan. Elektrodi voidaan asettaa mihin tahansa kohtaan säiliön sisä- tai ulkopinnalla.

Jos mittausta on mahdoton suorittaa ise säiliöllä, voidaan se samojen ehtojen vallitessa tehdä myös laboratoriossa rakenneaineesta otetulla koepalalla.

Täytön aikana syntyneiden varauksien aiheuttaman vaaran poistaminen

213 156 Maadotettuja metalliosia on oltava ja ne on sijoitettava siten, että koko täytön tai tyhjennyksen aikana sillä hetkellä säiliössä olevan aineen jokaista kuutiometriä kohden on kosketuksissa vähintään 0,04 neliömetriä maadotettua metallia, sekä niin, ettei aineen mikään osa ole 2,0 metriä kauempana lähimmästä maadotetusta metalliosasta.Tällaisia metalliosia voivat olla:

(a) Metallinen jalkaventtiili, putkiyhde tai levy edellyttäen, että nesteen kanssa kosketuksissa oleva kokonaisalue ei ole määriteltyä pienempi, tai

(b) Metalliristikko, jonka lankojen halkaisija on vähintään 1 mm ja reikäalue enintään 4 neliösenttimetriä edellyttäen, että ristikon nesteen kanssa kosketuksissa oleva kokonaisalue ei ole määriteltyä pienempi.

213 157 Reunanumeroa 213 156 ei sovelleta lujitemuovisäiliöihin, jotka on varustettu jollain muulla menetelmällä täytön yhteydessä syntyvien varauksien aiheuttaman vaaran poistamiseksi edellyttäen, että reunanumeron 213 158 mukaisella käytännön vertailukokeella on osoitettu, että säiliössä täytön aikana syntyvän varauksen purkautumisaika on sama kuin vastaavankokoisesta metallisäiliöstä saatu arvo.

Vertailukoe

213 158 (1) Lujitemuovisäiliön ja terässäiliön rakennetyypille on suoritettava kohdassa (2) kuvattujen koe-ehtojen mukainen vertailukoe staattisen sähkövarauksen purkautumisajalle seuraavalla tavalla (ks. kuva 3).

(a) Lujitemuovisäiliö on asennettava käyttötilannetta vastaavalla tavalla esimerkiksi ajoneuvon alustaa esittävälle terästukirakennelmalle ja täytettävä vähintään 75 % tilavuudestaan autoissa käytettävällä diesel-polttonesteellä, josta osa ohjataan sopivan mikrosuodattimen läpi niin, että kokonaisvirtauksen varaustiheys on noin 100 ìC/m3.

(b) Säiliön höyrytilan kentän voimakkuus on mitattava sopivalla jatkuvanäyttöisellä kenttämittarilla, joka on asennettu vähintään 20 cm päähän pystysuorasta täyttöputkesta aksiaalisesti pystysuoraan asentoon.

(c) Samanlainen koe on suoritettava myös terässäiliölle, jonka leveys, pituus, korkeus ja tilavuus ovat 15 % tarkkuudella samat kuin lujitemuovisäiliön, tai mittasuhteiltaan samankokoiselle lujitemuovisäiliölle, jonka sisäpuoli on pinnoitettu maahan yhdistetyllä metallikalvolla.

(2) Seuraavat koe-ehdot on täytettävä:

(a) koe on suoritettava katetulla alueella suhteellisen ilmankosteuden ollessa alle 80 %.

(b) Kokeessa käytetyn diesel-polttonesteen jäännössähkönjohtokyvyn on oltava mittauslämpötilassa 3 5 pS/m. Tämä on mitattava kennossa, jossa

VT

on pienempi tai yhtäsuuri kuin 2,5 × 106

d2

jossa V = syötetty jännite

d = elektrodien etäisyys metreinä

T = mittauksen kesto sekunteina

Koesäiliöstä täytön jälkeen otettuista ainenäytteistä mitattu jäännössähkönjohtavuus ei saa poiketa metalli- ja muovisäiliöissä peräkkäisissä kokeissa enempää kuin 0,5 pS/m.

213 158

(jatk.) (c) Täyttö on suoritettava 1 2 m3/min vakionopeudella ja nopeuden on oltava sama sekä lujitemuovi- että terässäiliölle. Täytön päättyessä virtaus tulisi lopettaa terässäiliön varauksen purkautumisaikaa lyhyemmässä ajassa.

(d) Varaustiheys on mitattava sopivalla jatkuvanäyttöisellä kenttämittarilla (esimerkiksi field mill-tyyppisellä), joka on upotettu aineeseen ja asetettu mahdollisimman lähelle täyttöputkea.

(e) Syöttöputkien ja pystysuoran täyttöputken sisähalkaisijan on oltava 10 cm ja niiden on päätyttävä "T"- tyyppiseen täyttöputken suukappaleeseen.

(f) Täyttöputken suukappaleesta enintään 5 m päähän on sijoitettava sopiva mikrosuodatin (), jossa on säädettävä sivuputki, jonka läpi tapahtuvaa ohivirtaavaa nesteosan määrää voidaan säätää.

(g) Nestetaso ei saa ulottua täyttöputken tai kenttämittarin päähän.

Purkautumisaikojen vertailu

(3) Kentän voimakkuuden alkuarvo on oltava ajankohdaltaan aikaisin arvo, joka on mitattu polttonesteen virtauksen päättymisen jälkeen, kun tasaisesti vaimeneva kentän voimakkuuden käyrä on vakiintunut. Molemmissa kokeissa purkautumisaika on ilmaistava aikana, joka kuluu kentän voimakkuuden vaimenemiseen 37 prosenttiin alkuarvosta.

(4) Lujitemuovisen säiliön purkautumisaika ei saa olla pidempi kuin terässäiliön.

213 159-

213 999

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 1

Pallopäätyisellä putoavalla painolla iskunkestävyyttä mittaava laite

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 2

Kemikaalikestävyyttä määrittävä laite

>VIITTAUS FILMIIN>

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 3

RIC kaaviopiirros vertailukoetta varten

LISÄYS B.1d

HITSATTUJA KIINTEITÄ SÄILIÖITÄ, HITSATTUJA IRROTETTAVIA SÄILIÖITÄ JA HITSATTUJA SÄILIÖKONTTIEN SÄILIÖITÄ, JOILLE VAADITAAN VÄHINTÄÄN 1 MPA (10 BAR) KOEPAINE, SEKÄ LUOKAN 2 JÄÄHDYTETTYJEN NESTEYTETTYJEN KAASUJEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJA HITSATTUJA KIINTEITÄ SÄILIÖITÄ, HITSATTUJA IRROITETTAVIA SÄILIÖITÄ JA HITSATTUJA SÄILIÖKONTTIEN SÄILIÖITÄ KOSKEVAT RAKENNEAINE- JA RAKENNEVAATIMUKSET

214 000-

214 249

1. Rakenneaineet ja säiliöt

214 250 (1) Luokan 2 kohtien 1° 6° ja 9°, luokan 4.2 kohtien 6° (a), 17° (a), 19° (a) ja 31° (a) 33° (a) tai luokan 8 kohdan 6° aineiden kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on valmistettava teräksestä.

(2) Hienoraeteräksestä valmistetut säiliöt on tarkoitettu seuraavien aineiden kuljetukseen:

reunanumeron 2201, kohtien 3° (at) ja 9° (at) ammoniakin,

muiden luokan 2 aineiden, joiden nimen jälkeen reunanumerossa 2201 esiintyy sana "(syövyttävä)", ja

reunanumeron 2801, kohdan 6° aineiden

teräksellä on oltava enintään 460 N/mm2 taattu myötöraja ja enimmäismurtolujuus 725 N/mm2. Nämä säiliöt on lämpökäsiteltävä lämpörasituksen poistamiseksi.

(3) Luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettut säiliöt on valmistettava teräksestä, alumiinista, alumiiniseoksesta, kuparista tai kupariseoksesta, esim. messingistä. Kuparista tai kupariseoksesta valmistettuja säiliöitä saa kuitenkin käyttää vain asetyleeniä sisältämättömien kaasujen kuljettamiseen; eteeni saa kuitenkaan sisältää enintään 0,005 % asetyleeniä.

(4) Vain rakenneaineita, jotka soveltuvat säiliöiden sekä niiden varusteiden ja lisälaitteiden alhaisimpiin ja korkeimpiin käyttölämpötiloihin, saa käyttää.

214 251 Säiliöiden valmistamiseen saa käyttää seuraavia rakenneaineita:

(a) teräksiä, jotka eivät ole alttiita haurausmurtumille alimissa käyttölämpötiloissa (ks. reunanumero 214 265). Seuraavia voidaan käyttää:

1. rakenneteräksiä (paitsi reunanumeron 2201, kohtien 7° ja 8° kaasuille);

2. seostamattomia hienoteräksiä; P 60 °C lämpötilaan saakka;

3. nikkeliteräksiä (joiden nikkelipitoisuus on 0,5 9 %) P 196 °C lämpötilaan saakka nikkelipitoisuudesta riippuen;

4. austeniittisiä kromi-nikkeliteräksiä, P 270 °C lämpötilaan saakka;

(b) vähintään 99,5 %:sti puhdasta alumiinia tai alumiiniseoksia (ks. reunanumero 214 266);

(c) vähintään 99,9 %: sti puhdasta deoksidoitua kuparia tai kupariseoksia, joiden kuparipitoisuus on yli 56 % (ks. reunanumero 214 267).

214 252 (1) Teräksestä, alumiinista tai alumiiniseoksista valmistettujen säiliöiden on oltava joko saumattomia tai hitsattuja.

(2) Austeniittiseta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt voivat olla kovajuotettuja.

214 253 Varusteet ja lisälaitteet voidaan kiinnittää säiliöihin joko ruuveilla tai seuraavilla tavoilla:

(a) teräksestä, alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut säiliöt: hitsaamalla;

(b) austeniittisesta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt: hitsaamalla tai kovajuottamalla.

214 254 Säiliöiden rakenteen ja niiden kiinnityksen ajoneuvoon, alustaan tai konttikehykseen on oltava sellainen, että kantavien osien sellainen lämpötilan aleneminen, joka saattaisi aiheuttaa haurautta, varmasti vältetään. Säiliöiden kiinnitysten on oltava niin suunniteltuja, että ne säilyttävät välttämättömät mekaaniset ominaisuutensa myös silloin, kun säiliötä käytetään sen alhaisimmassa käyttölämpötilassa.

214 255-

214 264

2. Koevaatimukset

(a) Terässäiliöt

214 265 Säiliöiden valmistuksessa käytettävien rakenneaineiden ja hitsausliitosten on alimmassa käyttölämpötilassaan, mutta kuitenkin vähintään P 20 °C:ssa, täytettävä vähintään seuraavat iskusitkeys vaatimukset:

Kokeet on suoritettava V-lovikoesauvoilla.

Koesauvojen, joiden pitkittäisakseli on suorassa kulmassa valssaussuuntaan nähden ja joiden V-lovi (ISO R 148 mukainen) on kohtisuoraan levyn pintaan nähden, vähimmäisiskusitkeyden (ks. reunanumero 214 275 214 277) on oltava 34 J/cm2 rakenneteräkselle (joka voimassa olevien ISO standardien mukaisesti voidaan testata koesauvoilla, joiden pitkittäisakseli on valssaussuuntaan); hienoteräkselle; ferriittiselle erikoisteräkselle Ni <5 %, ferriittiselle erikoisteräkselle Ni 5 % ≤ Ni ≤ 9 %; tai austeniittiselle Cr Ni teräkselle.

Austeniittisilla teräksillä iskusitkeyskoe täytyy tehdä vain hitasausliitokselle.

Käyttölämpötilan ollessa alle P 196 °C ei iskusitkeyskoetta suoriteta alimmassa käyttölämpötilassa vaan P 196 °C lämpötilassa.

(b) Alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut säiliöt

214 266 Säiliöiden liitosten on täytettävä toimivaltaisen viranomaisen vaatimukset.

(c) Kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt

214 267 Kokeet riittävän iskusitkeyden toteamiseksi eivät ole tarpeen.

214 268-

214 274

3. Koemenetelmät

(a) Iskusitkeyskokeet

214 275 Levyjen paksuuden ollessa alle 10 mm mutta vähintään 5 mm on käytettävä koesauvoja, joiden poikkileikkaus on 10 mm × e mm, missä "e" on levyn paksuus. Koneistaminen 7,5 mm tai 5 mm paksuuteen tarvittaessa on sallittua. Jokaisessa tapauksessa vaaditaan 34 J/cm2 vähimmäisarvo.

Huom: Levyille, joiden paksuus on alle 5 mm, tai niiden hitsausliitoksille ei iskusitkeyskokeita suoriteta.

214 276 (1) Levyjä koestettaessa iskusitkeys määritetään kolmella koesauvalla. Koesauvat on otettava suorassa kulmassa valssaussuuntaan nähden; kuitenkin rakenneteräksillä ne voidaan ottaa valssaussuuntaan.

(2) Hitsausliitoksia koestettaessa koesauvat on otettava seuraavasti:

kun e ≤ 10 mm:

kolme koesauvaa, joissa lovi on hitsiaineen keskikohdassa;

214 276

(jatk.) kolme koesauvaa, joissa lovi on lämpömuutosalueen keskellä; (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä)

>VIITTAUS FILMIIN>

Hitsiaineen keskikohta Lämpömuutosvyöhyke

kun 10 mm <e ≤ 20 mm:

kolme koesauvaa hitsiaineen keskikohdasta;

kolme koesauvaa lämpömuutosalueelta; (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä)

>VIITTAUS FILMIIN>

Hitsiaineen keskikohta

>VIITTAUS FILMIIN>

Lämpömuutosvyöhyke

kun e >20 mm:

kaksi kolmen koesauvan sarjaa, yläreunasta yksi sarja ja alareunasta yksi sarja alla esitetyistä kohdista (muutosvyöhykkeeltä otetuissa koesauvoissa V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä)

>VIITTAUS FILMIIN>

Hitsiaineen keskikohta

214 276

(jatk.) >VIITTAUS FILMIIN>

Lämpömuutosvyöhyke

214 277 (1) Levyjen osalta kolmen kokeen keskiarvon on täytettävä reunanumerossa 214 265 annettu vähimmäisarvo 34 J/cm2; yksittäisistä arvoista enintään yksi saa alittaa tämän vähimmäisarvon ja silloinkin sen on oltava vähintään 24 J/cm2.

(2) Hitsausliitoksen osalta kolmen koesauvan keskiarvon on oltava vähintään 34 J/cm2; yksittäisistä arvoista enintään yksi saa alittaa tämän vähimmäisarvon ja silloinkin sen on oltava vähintään 24 J/cm2.

(3) Muutosalueen osalta (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) kolmesta koesauvasta enintään yhden arvo saa alittaa vähimmäisarvon 34 J/cm2 ja silloinkin sen on oltava vähintään 24 J/cm2.

214 278 Jos reunanumerossa 214 277 annetut vaatimukset eivät täyty, voidaan tehdä vain yksi uusintakoe, jos:

(a) kolmen ensimmäisen kokeen keskiarvo alittaa vähimmäisarvon 34 J/cm2 , tai

(b) useampi kuin yksi yksittäisarvo on pienempi kuin vähimmäisarvo 34 J/cm2 , mutta vähintään 24 J/cm2.

214 279 Levyjen tai hitsiaineen uusintaiskukokeessa ei yksikään yksittäisistä arvoista saa alittaa arvoa 34 J/cm2 . Alkuperäisen kokeen ja uusintakokeen kaikkien tulosten keskiarvon on oltava yhtäsuuri tai suurempi kuin vähimmäisarvon 34 J/cm2.

Lämpömuutosalueen uusintaiskusitkeyskokeen yksikään arvo ei saa olla alle 34 J/cm2.

214 280-

219 999

LISÄYS B.2

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETTAMISEEN TARKOITETTUJEN AJONEUVOJEN RAKENNETTA KOSKEVAT YHDENMUKAISET MÄÄRÄYKSET SISÄLTÄEN TARVITTAVAT MÄÄRÄYKSET NIIDEN TYYPPIHYVÄKSYNNÄSTÄ

220 000-

220 099 OSA 1

SOVELTAMISALA

220 100 (1) Tämän lisäyksen määräykset koskevat vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen, jotka on hyväksytettävä reunanumeroiden 10 282, 11 282, 10 283 mukaisesti, ja "tyypin II" reunanumeron 11 204 (2) mukaisten kuljetusyksikköjen perusajoneuvojen rakennetta ja niiden tyyppihyväksyntää.

220 100

(jatk.) (2) Kaikki tämän lisäyksen osat koskevat reunanumeron 10 281 mukaista ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntää.

(3) Yksittäisille ajoneuvoille, joihin ei ole sovellettu reunanumeron 10 281 mukaista tyyppihyväksyntämenettelyä, sovelletaan vain tämän lisäyksen osan 5 määräyksiä.

220 101-

220 199

OSA 2

MÄÄRITELMÄT

220 200 Tässä lisäyksessä:

(1) "Ajoneuvo" tarkoittaa vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettua autonalustaa ohjaamoineen, puoliperävaunun vetoautoa, perävaunun alustaa tai itsekantavalla korilla varustettua perävaunua;

(2) "Ajoneuvotyyppi" tarkoittaa ajoneuvoja, jotka eivät oleellisesti poikkea toisistaan tässä lisäyksessä määriteltyjen rakenneominaisuuksien osalta.

220 201-

220 299 OSA 3

TYYPPIHYVÄKSYNNÄN SOVELTAMINEN

220 300 Ajoneuvotyypin erityisiä rakenneominaisuuksia koskevaa tyyppihyväksyntää hakee ajoneuvon valmistaja tai tämän valtuuttama edustaja.

220 301 Tyyppihyväksyntähakemukseen on liitettävä allamainitut asiakirjat kolmena kappaleena sisältäen seuraavat tiedot:

(1) ajoneuvotyypin rakenteen, moottorin (diesel-, ottomoottori), mittojen, muodon ja rakennemateriaalien yksityiskohtainen kuvaus;

(2) ajoneuvotyyppi kuljetettavien vaarallisten aineiden mukaisesti eli:

Tyyppi EX/II räjähteitä kuljettamaan tarkoitetuille ajoneuvoille tyypin II kuljetusyksikköinä (katso reunanumero 11 204);

Tyyppi EX/III räjähteitä kuljettamaan tarkoitetuille ajoneuvoille tyypin III kuljetusyksikköinä (katso reunanumero 11 204);

Tyyppi FL leimahduspisteeltään enintään 61 °C olevia nesteitä tai palavia kaasuja kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä tai astiayhdistelmissä kuljettamaan tarkoitetuille ajoneuvoille;

Tyyppi OX luokan 5.1 reunanumeron 2501 aineluettelon kohdan 1° (a) aineita kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä tai astiayhdistelmissä kuljettamaan tarkoitetuille ajoneuvoille;

Tyyppi AT tilavuudeltaan yli 3 000 litran säiliökonteissa vaarallisia aineita kuljettamaan tarkoitetuille ajoneuvoille tai muille kuin tyypin EX/II, EX/III, FL tai OX ajoneuvoille vaarallisia aineita kiinteässä tai irrotettavassa säiliössä kuljettamaan tarkoitetuille ajoneuvoille.

(3) ajoneuvon piirustukset; ja

(4) seuraavat tiedot:

(a) suurin valmistajan sallima massa (kg);

(b) hidastintyyppi (-tyypit).

220 302 Hyväksyttävää tyyppiä edustava ajoneuvo on toimitettava hyväksymiskokeista vastaavaan tarkastuslaitokseen.

220 303 Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä ajoneuvohallinto tarkastaa tarvittavien toimenpiteiden olemassaolon, joilla varmistetaan tuotannon riittävä valvonta.

220 304-

220 399

OSA 4

TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

220 400 Ajoneuvotyypille myönnetään tyyppihyväksyntä, jos tämän lisäyksen mukaisesti hyväksyntää varten toimitettu ajoneuvo täyttää allaolevan osan 5 määräykset.

220 401 Jokaiselle hyväksytylle ajoneuvotyypille annetaan hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi merkkiä (00 lisäykselle sen tässä muodossa) osoittavat muutosten sarjaa, jotka sisältävät määräysten viimeisimmät tekniset muutokset hyväksynnän myöntöhetkellä. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa edellä reunanumerossa 220 200 (2) tarkoitetulla tavalla poikkeavalle toiselle ajoneuvotyypille.

220 402 Ilmoitus tämän lisäyksen mukaisesta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksymisen laajentamisesta on toimitettava jäsenvaltiolle reunanumerossa 221 000 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

220 403 Kaikissa ajoneuvoissa, jotka vastaavat tämän lisäyksen mukaisesti hyväksyttyjä ajoneuvoja, on oltava hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn selvästi näkyvään ja helposti luoksepäästävään paikkaan kiinnitettynä kansainvälinen merkki, joka sisältää:

(1) kirjaimet "ADR", joita seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (), ympyrällä ympäröitynä;

(2) hyväksyntänumero kohdassa (1) kuvatun ympyrän oikealle puolelle; ja

(3) hyväksyntänumerosta erotettu lisämerkintä, joka sisältää hyväksytyn ajoneuvotyypin tunnistusmerkinnän reunanumeron 220 301 (2) mukaisesti.

220 404 Hyväksyntämerkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

220 405 Hyväksyntämerkinnän on sijaittava valmistajan kiinnittämässä ajoneuvon tyyppikilvessä tai sen lähellä.

220 406-

220 499

OSA 5

TEKNISET MÄÄRÄYKSET

220 500 Vaarallisten aineiden kuljetusyksiköinä käytettäväksi tarkoitettujen moottoriajoneuvojen ja perävaunujen on riippuen niiden luokasta ja tyypistä täytettävä allaolevan taulukon seuraavat määräykset.

>TAULUKON PAIKKA>

220 501-

220 509

SÄHKÖLAITTEET

Yleiset määräykset

220 510 Sähköistyksen kokonaisuudessaan on täytettävä reunanumeroiden 220 511 220 515 määräykset reunanumeron 220 500 taulukon mukaisesti.

Johtimet

220 511 (1) Johtimien koon on oltava riittävän suuri ylikuumenemisen välttämiseksi. Johtimien on oltava riittävästi eristettyjä. Kaikki virtapiirit on suojattava sulakkeilla tai automaattisilla katkaisimilla paitsi seuraavissa tapauksissa:

akulta moottorin kylmäkäynnistys- ja pysäytysjärjestelmille

akulta laturille

laturilta sulake- tai katkaisinkotelolle

akulta käynnistysmoottorille

akulta hidastimen (katso reunanumero 220 522 alla) tehonohjauskotelolle, mikäli tämä järjestelmä on sähköinen tai sähkömagneettinen.

Ylläolevien suojaamattomien virtapiirien johtimien on oltava mahdollisimman lyhyitä.

(2) Kaapelit on kiinnitettävä lujasti ja sijoitettava siten, että johtimet on riittävästi suojattu mekaanisia ja lämpöjännityksiä vastaan.

Akun päävirtakatkaisin

220 512 (1) Sähköisten piirien katkaisin on sijoitettava mahdollisimman lähelle akkua.

220 512

(jatk.) (2) Suorista tai epäsuorista päävirtakatkaisimista toinen on asennettava ohjaamoon ja toinen ajoneuvon ulkopinnalle. Niiden on oltava helposti luoksepäästävissä ja selvästi merkittyjä. Ohjaamossa sijaitsevan ohjauslaitteen on oltava välittömästi kuljettajan ulottuvilla hänen istuessaan kuljettajan istuimella. Katkaisimen on oltava suojattu tahatonta käyttöä vastaan joko suojakannella tai käyttämällä kahta liikettä vaativaa laitetta tai muilla sopivilla tavoilla.

(3) Katkaisin on voitava avata moottorin käydessä aiheuttamatta mitään vaarallista ylijännitettä. Katkaisimen käyttö ei saa aiheuttaa palovaaraa ympäröivän ilman ollessa räjähtävää; tämä voidaan varmistaa käyttämällä katkaisinta, jonka kotelon suojausluokka on IEC standardin 529 mukaisesti IP65.

(4) Akun päävirtakatkaisimella olevien kaapeliliitosten suojausluokan on oltava IP54. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, mikäli nämä liitokset ovat suljetussa tilassa, jollaisena pidetään akkukoteloa. Tässä tapauksessa on riittävää eristää liitokset oikosulkua vastaan esimerkiksi kumisuojauksella.

Akut

220 513 Akun navat on sähköisesti eristettävä tai suojattava eristävällä akkulaatikon kannella. Jollei akkuja ole sijoitettu moottoritilaan, on ne sijoitettava tuuletettuun koteloon.

Ajopiirturi

220 514 Ajopiirturin sähkönsyötössä on käytettävä suoraan akkuun kytkettyä turvajohdinta. Sähkönsyöttöjohtimien ajopiirturille ja ajopiirturilta, jotka pysyvät jännitteisinä akun päävirtakatkaisimen ollessa avoinna, on oltava itsenäisesti turvallisia eurooppalaisen standardin EN 50 020 mukaisesti. Ajopiirturin ja turvajohtimen on täytettävä eurooppalaisen standardin EN 50 020 mukaisten sähkölaitteiden vaatimukset.

Pysyvästi jännitteiset asennukset

220 515 Muiden kuin ajopiirturin sähköasennusten osien, jotka pysyvät jännitteellisinä akun päävirtakatkaisimen ollessa avoinna, on sovelluttava käytettäväksi räjähdysvaarallisella alueella ja niiden tulee täyttää eurooppalaisen standardin EN 50 014 ja yhden eurooppalaisista standardeista EN 50 015 50 020 tai EN 50 028 soveltuvat vaatimukset. Kuljetettavan tuotteen mukaisen kaasuluokan vaatimukset on täytettävä.

Kuljettajan ohjaamon takana sijaitsevia sähköasennuksia koskevat määräykset

220 516 Kaikki asennukset on suunniteltava, rakennettava ja suojattava siten, etteivät ne voi aiheuttaa mitään kipinää tai oikosulkua tavallisissa ajoneuvon käyttöolosuhteissa ja että nämä riskit voidaan saattaa mahdollisimman vähäisiksi iskun tai muodonmuutoksen tapahtuessa. Erityisesti:

(1) Johtimet

Kuljettajan ohjaamon taakse sijoitetut johtimet on suojattava iskua, kulutusta ja leikkautumista vastaan ajoneuvon tavallisen käytön aikana. Esimerkkejä soveltuvista suojauksista on annettu alla kuvissa 1, 2, 3 ja 4. Lukkiutumisenestolaitteiden anturikaapeleita ei kuitenkaan tarvitse lisäsuojata.

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 1

220 516

(jatk.) Kuva 2

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 3

>VIITTAUS FILMIIN>

Kuva 4

(2) Valot

Kierrekantaisia polttimia ei saa käyttää.

Sähköinen nostolaite

220 517 Teliakselin nostoon tarkoitetun laitteen sähkövarusteet on asennettava runkokehyksen ulkopuolelle tiivistettyyn koteloon.

220 518-

220 519

Jarrut

Yleiset määräykset

220 520 Seuraavien teknisten määräysten lisäksi, joita on sovellettava reunanumeron 220 500 taulukon mukaisesti, vaarallisten aineiden kuljetusyksikköinä käytettäviksi tarkoitettujen moottoriajoneuvojen ja perävaunujen on täytettävä kaikki E-säännön N:o 13 () tai direktiivin 71/320/EY (), asiaankuuluvat tekniset vaatimukset sellaisena kuin ne ovat viimeiseksi muutettuina ajoneuvon hyväksymisajankohtana.

Lukkiutumaton jarrujärjestelmä

220 521 (1) Moottoriajoneuvot, joiden kokonaismassa on suurempi kuin 16 tonnia tai joihin voidaan kytkeä perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, on varustettava E-säännön N:o 13 () liitteen 13 tai direktiivin 71/320/EY () mukaisella luokan 1 lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

(2) Perävaunut, joiden kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, on varustettava E-säännön N:o 13 () liitteen 13 tai direktiivin 71/320/EY () mukaisella luokan A lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

(3) Perävaunun lukkiutumattoman jarrujärjestelmän ajoneuvojen ja perävaunujen välisten sähköisten liitosten on oltava ISO-standardin 7638:1985 mukaisia.

Hidastin

220 522 (1) Hidastin tarkoittaa pitkässä alamäessä ajoneuvon nopeutta tasoittavaa apujarrujärjestelmää, jossa ei käytetä käyttö-, vara- tai seisontajarrujärjestelmiä.

(2) Moottoriajoneuvoihin, joiden kokonaismassa on suurempi kuin 16 tonnia tai joihin voidaan kytkeä perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, on asennettava hidastin, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

(a) Hidastin saa olla joko yksittäinen laite tai usean laitteen yhdistelmä. Kullakin lait teella saa olla oma ohjauksensa.

(b) Kaikki kolme E-säännön N:o 13 () kohdan 2.14 tai direktiivin 71/320/EY () tarkoittamaa hidastimen ohjausvaihtoehtoa ovat sallittuja, mutta lukkiutumisenestojärjestelmän vikaantuessa integroitujen tai yhdistettyjen hidastimien on automaattisesti kytkeydyttävä pois päältä.

(c) Lukkiutumisenestojärjestelmän on ohjattava hidastimen tehokkuutta siten, että hidastimen jarruttama(t) akseli(t) ei(vät) voi lukkiutua hidastimella yli 15 km/h nopeuksissa. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta siihen jarrutukseen, joka syntyy luonnollisesta moottorin jarrutuksesta.

(d) Hidastimen on toimittava useilla tehotasoilla mukaan lukien kuormaamattomalle ajoneuvolle soveltuvan alhaisen tason. Kun hidastimen toiminta perustuu ajoneuvon moottoriin, erilaisten välityssuhteiden katsotaan muodostavan tehokkuuden eri tasot.

(e) Hidastimen suorituskyvyn tulee täyttää E-säännön N:o 13 () liitteen 5 (tyypin II A testi) tai vastaavan direktiivin 71/320/EY () vaatimukset kuormatun massan muodostuessa moottoriajoneuvon kuormatusta massasta ja sille sallitusta suurimmasta hinattavasta massasta ylittämättä kuitenkaan 44 tonnin kokonaismassaa.

220 522

(jatk.) (f) Mikäli moottoriajoneuvo ei täytä edellä kohdassa (2) (e) tarkoitettuja hidastimen suorituskykyvaatimuksia, sen on täytettävä vähintään E-säännön N:o 13 () liitteen 5 tai vastaavan direktiivin 71/320/EY () vaatimukset ja moottoriajoneuvon käyttö on rajoitettava siten, että se sallitaan kytkettäväksi ainoastaan hidastimella varustettuun perävaunuun. Tällaisen moottoriajoneuvon tulee olla varustettu perävaunun hidastimen ohjauslaitteella.

(3) Jos perävaunu on varustettu hidastimella, on sen täytettävä E-säännön N:o 13 () liitteen 5 tai vastaavan EY direktiivin () vaatimukset ja edellä kohdissa (2) (a) (2) (d)tarkoitetut määräykset.

220 523-

220 529 PALOVAAROJEN EHKÄISY

Yleiset määräykset

220 530 Seuraavia teknisiä määräyksiä sovelletaan reunanumeron 220 500 taulukon mukaisesti.

Ajoneuvon ohjaamo

220 531 (1) Vain materiaalia, joka ei ole helposti syttyvää, saa käyttää ohjaamon rakenteissa. Tämä määräys katsotaan täytetyksi, jos ISO- standardissa 3795:1989 määritellyn menettelyn mukaisesti seuraavista ohjaamon osista otettujen näytteiden palonopeus ei ylitä 100 mm/min: istuinpehmusteet, selkänojat, turvavyöt, kattoverhoilu, kattoluukut, käsituet, kaikki verhoilu-paneelit, mukaan lukien ovi-, etu-, taka- ja sivupaneelit, avohyllyt, niskatuet, lattiapäällysteet, häikäisysuojat, verhot, valoverhot, pyöräkoteloiden suojat, moottoritilan suojat, pehmustesuojat ja mitkä tahansa muut sisustusmateriaalit mukaan lukien pehmusteet ja kolariturvallisuuteen liittyvät rakenteet, jotka on suunniteltu vaimentamaan kolaritapauksissa sisälläolijoiden törmäysenergiaa.

(2) Ellei kuljettajan ohjaamo ole tehty materiaaleista, jotka eivät ole helposti syttyviä, on metallista tai muusta sopivasta materiaalista valmistettu säiliön levyinen suojalevy asennettava ohjaamon taakse. Minkä tahansa ohjaamon takana tai suojalevyssä olevan ikkunan on oltava hermeettisesti suljettu ja valmistettu tulenkestävästä turvalasista ja varustettu tulenkestävillä kehyksillä. Säiliön ja ohjaamon tai suojalevyn välin on lisäksi oltava vähintään 15 cm.

Polttoainesäiliöt

220 532 Ajoneuvon moottorin polttoainesäiliöiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(1) Polttoainesäiliöiden on oltava sijoitettu siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin suojattuina miltä tahansa törmäykseltä.

(2) Jokaisen vuodon tapahtuessa on polttoaineen valuttava maahan joutumatta kosketuksiin ajoneuvon tai kuorman kuumien osien kanssa.

(3) Bensiiniä sisältävät polttoainetankit on varustettava tehokkaalla liekkisuojalla varustetulla täyttöaukolla tai sululla, jolla aukko voidaan pitää hermeettisesti tiivistettynä.

Moottori

220 533 Ajoneuvoa kuljettavan moottorin on oltava siten varustettu ja sijoitettu, että kuormalle ei aiheudu mitään lämmöstä tai kipinöistä syntyvää vaaraa. Kun kyseessä on räjähteiden kuljettaminen (ajoneuvotyypit EX/II ja EX/III), moottori on sijoitettava korin etuseinän etupuolelle; sen voi kuitenkin sijoittaa korin alle edellyttäen, ettei kuorma edes paikallisesti mitenkään lämpene moottorin sijoituksen johdosta.

Pakokaasujärjestelmä

220 534 Pakokaasujärjestelmä ja pakoputket on suunnattava ja suojattava siten, että kuormalle ei aiheudu mitään lämmöstä tai kipinöistä syntyvää vaaraa. Suoraan polttoainesäiliön (dieselöljy) alapuolelle sijoitettujen pakokaasujärjestelmän osien on oltava vähintään 100 mm etäisyydellä polttoainesäiliöstä tai ne on suojattava lämpökilvellä. Kun kyseessä on räjähteiden kuljettaminen (ajoneuvotyypit EX/II ja EX/III) on pakokaasujärjestelmä sijoitettava korin etuseinän etupuolelle tai erotettava ajoneuvon kuormatusta osasta tulenkestävällä ja lämpöä eristävällä suojalla. Tässä tapauksessa pakoputki on suunnattava ajoneuvosta ulospäin.

Hidastin

220 535 Ohjaamon takaseinän taakse sijoitetulla korkeita lämpötiloja aiheuttavalla hidastimella varustettujen ajoneuvojen on oltava varustettu lämpökilvellä, joka on lujasti kiinnitetty ja sijoitettu tämän järjestelmän ja säiliön tai kuorman väliin siten, että vältetään mikä tahansa säiliön pinnan tai kuorman paikallinenkin lämpeneminen.

Lämpökilven on lisäksi suojattava jarrujärjestelmää miltä tahansa tahattomaltakin kuorman valumalta tai vuodolta. Esimerkiksi kaksikerroksisen kilven antamaa suojaa on pidettävä tyydyttävänä.

Sisälämmitin

220 536 Ohjaamon sisälämmittimen on oltava riittävän turvallinen palovaaran ehkäisyn kannalta ja se on sijoitettava suojaavan seinän (ohjaamon takaseinä) etupuolelle. Lämmityslaite on sijoitettava mahdollisimman eteen ja korkealle (vähintään 80 cm lattiatasosta) ja varustettava laitteilla, jotka ehkäisevät mitä tahansa esinettä koskettamasta laitteen tai sen pakoputken kuumia pintoja. Vain laitteita, joissa on nopeasti (enintään 20 s) käynnistyvä imuilmapuhallin, saa käyttää.

220 537-

220 539 Nopeudenrajoitin

220 540 Moottoriajoneuvot (kuorma-autot ja puoliperävaunujen vetoautot), joiden kokonaismassa on suurempi kuin 12 tonnia, on varustettava reunanumeron 10 261 mukaisesti E-säännön N:o 89 () tai direktiivien 92/6/EY ja 92/24/EY määräysten mukaisella nopeudenrajoittimella. E-säännön N:o 89 () kohdassa 2.1.2 määritetty asetusnopeus V ei saa olla suurempi kuin 85 km/h.

220 541-

220 599

OSA 6

AJONEUVOTYYPIN MUUTTAMINEN JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

220 600 Kustakin ajoneuvotyypin muutoksesta on ilmoitettava ajoneuvotyypin hyväksyneelle viranomaiselle. Viranomainen voi joko:

(1) katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole merkittävää kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa täyttää vaatimukset, tai

(2) vaatia uutta tutkimusselontekoa testien suorittamisesta vastanneelta tarkastuslaitokselta.

220 601 Vahvistus tai kieltäytyminen hyväksymisestä toisen muutoksen määrittelyineen on toimitettava reunanumerossa 220 402 määritellyllä menettelyllä jäsenvaltioille.

220 602 Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava sarjanumero kullekin ilmoituslomakkeelle, joka on tehty sellaista laajentamista varten ja ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille reunanumeron 221 000 mallia vastaavalla lomakkeella.

220 603-

220 699 OSA 7

TUOTANNON MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS

Alkuarviointi

220 700 Jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on varmistettava ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä tyydyttävien järjestelyjen ja menettelyjen olemassaolo tehokkaan valvonnan varmistamiseksi siten, että tuotannossa olevat ajoneuvot vastaavat hyväksyttyä tyyppiä.

220 701 Reunanumeron 220 700 vaatimus on varmistettava tyyppihyväksynnän myöntänyttä viranomaista tyydyttävällä tavalla, mutta sen voi myös varmistaa tyyppihyväksynnän myöntäneen viranomaisen puolesta toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen. Tässä tapauksessa viimemainittu hyväksyntäviranomainen antaa lausunnon määräystenmukaisuudesta esittäen pääpiirteet alueista ja tuotantotiloista, joita se on pitänyt asiaankuuluvina tyyppihyväksyttävälle ajoneuvolle (tyyppihyväksyttäville ajoneuvoille).

220 702 Hyväksyntäviranomaisen on myös hyväksyttävä valmistajan rekisteröity liittyminen yhtenäiseen ISO 9002 standardiin (jonka laajuus kattaa hyväksyttävän ajoneuvon (hyväksyttävät ajoneuvot)) tai vastaavaan hyväksyntää vaativaan standardiin tyydyttämään reunanumeron 220 700 vaatimukset. Valmistajan on toimitettava hyväksynnän yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaiselle ja huolehdittava hyväksyntäviranomaiselle tehtävistä ilmoituksista koskien mitä tahansa sen soveltamisaluetta koskevaa muutosta.

220 703 Saadessaan hakemuksen toisen jäsenvaltion viranomaiselta on hyväksyntäviranomaisen viipymättä lähetettävä reunanumeron 220 701 viimeisen lauseen tarkoittama lausunto määräystenmukaisuudesta tai ilmoitettava, ettei se voi toimittaa tällaista lausuntoa.

220 704-

220 709

Tuotannon määräystenmukaisuus

220 710 Kaikki tämän lisäyksen mukaisesti hyväksytyt ajoneuvot on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät osan 5 määräykset.

220 711 Jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen, joka myöntää tämän lisäyksen tarkoittaman tyyppihyväksynnän, varmistaa riittävien järjestelyjen ja kirjattujen valvontasuunnitelmien, joista on kutakin hyväksyntää varten sovittava valmistajan kanssa, olemassaolon suorittamalla ennalta määrätyin välein ne testit ja niihin liittyvät tarkastukset hyväksytyn tyypin jatkuvan määräystenmukaisuuden varmentamiseksi sisältäen soveltuvin osin erityisesti tässä lisäyksessä määritellyt testit.

220 712 Hyväksynnän haltijan on erityisesti:

(1) varmistettava tyyppihyväksyttävien ajoneuvojen määräystenmukaisuuden tehokkaan valvonnan menetelmien olemassaolo;

(2) omattava käytettävissään kunkin hyväksyttävän tyypin määräystenmukaisuuden tarkastamisessa tarvittavat testauslaitteet;

(3) varmistettava, että testitulosten tiedot kirjataan ja että liiteasiakirjat pysyvät saatavissa ajan, joka määritetään yhdessä hyväksyntäviranomaisen kanssa; tämän ajan ei tule olla 10 vuotta pitempi;

(4) analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkoituksena todentaa ja varmentaa ajoneuvojen ominaisuuksien pysyvyys sallien teollisen tuotannon vaihteluvälin;

(5) varmistettava, että kullekin ajoneuvotyypille suoritetaan vähintään tässä lisäyksessä määritetyt testit ja tarkastukset; ja

(6) varmistettava, että minkä tahansa näyte-erän tai testikappaleiden antaessa viitteitä kysymyksessä olevassa testityypissä havaitusta määräystenvastaisuudesta, tämä aiheuttaa li-sänäytteenoton ja testin; kaikki tarvittavat toimenpiteet on suoritettava kyseisen tuotannon määräystenmukaisuuden palauttamiseksi.

220 713 Viranomainen, joka on myöntänyt tyyppihyväksynnän, voi milloin tahansa varmentaa kussakin tuotantopaikassa käytettyjen valvontamenetelmien määräystenmukaisuuden. Näiden varmennusten tavallisen lukumäärän aikayksikössä on oltava sopusoinnussa tämän lisäyksen reunanumeron 220 701 tai 220 702 mukaisesti hyväksyttyjen järjestelyjen (jos sellaisia on) kanssa ja oltava sellaisia, että ne varmentavat, että asiaankuuluvat valvonnat arvioidaan hyväksyntäviranomaisen luottamusilmapiirin mukaisin aikavälein.

(1) Kussakin tarkastuksessa on testi- ja tuotantotietojen oltava vierailevan tarkastajan käytettävissä.

(2) Testiä tähän sovellettaessa voi tarkastaja valita satunnaisesti näytteet testattaviksi valmistajan laboratoriossa tai tarkastuslaitoksessa osan 9 alla mukaisesti. Näytteiden vähimmäismäärän saa määritellä valmistajan oman varmentamisen tulosten mukaan.

(3) Jos valvonnan taso havaitaan epätyydyttäväksi tai jos näyttää siltä, että on tarpeen varmentaa suoritettujen kohdassa (2) tarkoitettujen testien todenmukaisuus, on tarkastajan valittava tyyppihyväksyntätestit suorittavaan tarkastuslaitokseen lähetettävät näytteet.

(4) Hyväksyntäviranomainen voi suorittaa minkä tahansa tässä lisäyksessä määritetyn tarkastuksen tai testin.

(5) Niissä tapauksissa, joissa tarkastuksen aikana löytyy epätyydyttäviä tuloksia, on hyväksyntäviranomaisen varmennettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet suoritetaan tuotannon määräystenmukaisuuden palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti.

220 714-

220 719

Rangaistukset tuotannon määräystenvastaisuudesta

220 720 Tämän lisäyksen mukaisesti myönnetty ajoneuvotyypin hyväksyntä voidaan peruuttaa, mikäli osassa 5 esitettyjä määräyksiä ei noudateta.

220 721 Mikäli jäsenvaltio peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, on sen viipymättä ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille reunanumeron 221 000 mallia vastaavalla tiedonantolomakkeella.

220 722-

220 799

OSA 8

TUOTANTO PYSYVÄSTI KESKEYTETTY

220 800 Mikäli hyväksynnän haltija lakkaa valmistamasta tämän lisäyksen mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä, on hänen ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Vastaanottaessaan asianmukaisen tiedonannon on tuon viranomaisen tiedotettava tästä muille sopimusosapuolille reunanumeron 221 000 mallia vastaavalla tiedonantolomakkeella.

220 801-

220 999

221 000 ILMOITUS

[suurin koko: A4 (210 mm × 297 mm)]

ADR () antanut: Viranomaisen nimi ...

...

koskien (): MYÖNNETTYÄ HYVÄKSYNTÄÄ

LAAJENNETTUA HYVÄKSYNTÄÄ

EVÄTTYÄ HYVÄKSYNTÄÄ

PERUUTETTUA HYVÄKSYNTÄÄ

TUOTANNON PYSYVÄÄ KESKEYTTÄMISTÄ AJONEUVOTYYPILLE KOSKIEN SEN ERITYISIÄ RAKENTEELLISIA OMINAISUUKSIA VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETTAMISEKSI

Hyväksyntä N:o ... Laajennus N:o ...

1. Ajoneuvon kauppanimi tai merkki: ...

2. Ajoneuvotyyppi: auton alusta ohjaamoineen, puoliperävaunun vetoauto, perävaunu, puoliperävaunu, itsekantavakorinen perävaunu () ...

3. Reunanumeron 220 301 (2) mukainen ajoneuvotyyppi (EX/II, EX/III, FL, OX, AT) ...

4. Valmistajan nimi ja osoite: ...

221 000

(jatk.)

5. Tarvittaessa valmistajan edustajan nimi ja osoite: ...

...

6. Ajoneuvon massa: ...

6.1. Valmistajan sallima valmiin ajoneuvon kokonaismassa: ...

7. Ajoneuvon erityiset varusteet: ...

7.1. Ajoneuvo on/ei ole varustettu erityisillä sähkölaitteilla.

Yhteenvetokuvaus: ...

7.2. Ajoneuvo on/ei ole varustettu jarrujen lukkiutumisen estolaitteella.

Hyväksymisnumero: ...

Laitteen luokka: ...

7.3. Ajoneuvo on/ei ole varustettu hidastimella.

Hyväksymisnumero: ...

Hidastimen suorituskykyä vastaava ajoneuvon suurin kokonaismassa: ...

Yhteenvetokuvaus: ...

7.4. Ajoneuvo on/ei ole varustettu palovaaroja ehkäisevillä laitteilla.

Yhteenvetokuvaus: ...

7.5. Moottoriajoneuvon ollessa kyseessä:

7.5.1. Moottorin tyyppi: ottomoottori; dieselmoottori: ...

7.5.2. Ajoneuvo on/ei ole varustettu nopeudenrajoittimella, joka on säädetty nopeudelle

km/h. ...

Hyväksymisnumero: ...

8. Ajoneuvo toimitettu hyväksyttäväksi: ...

9. Hyväksymistarkastuksien suorittamisesta vastaava tarkastuslaitos: ...

10. Laitoksen antaman selonteon päivämäärä: ...

11. Laitoksen antaman selonteon numero: ...

12. Hyväksyminen myönnetty/laajennettu/peruutettu ()

13. Ajoneuvossa olevan hyväksymismerkin sijainti: ...

14. Paikka: ...

15. Päiväys: ...

16. Allekirjoitus: ...

221 001-

229 999

LISÄYS B.3

HYVÄKSYMISTODISTUS VAARALLISIA AINEITA

KULJETTAVALLE AJONEUVOLLE

(katso reunanumero 10 282)

230 000 Huom: Todistuksen mitat ovat 210 × 297 mm (muoto A 4). Sekä etu- että takasivu tulee käyttää. Väri on valkoinen, jossa vaaleanpunainen vinosti poikittainen raita.

HYVÄKSYMISTODISTUS VAARALLISIA AINEITA

KULJETTAVALLE AJOENEUVOLLE

1. Todistus No.

alla mainittu ajoneuvo täyttää vaatimukset ajoneuvon hyväksymiseksi kansainväliseen vaarallisten aineiden kuljetukseen tiellä.

2. Ajoneuvon valmistaja ja tyyppi ...

...

3. Rekisterinumero (mikäli on) ja alustan numero ...

...

4. Kuljetuksen suorittajan, kuljettajan tai omistajan nimi ja asemapaikan osoite ...

...

5. Yllä tarkoitetulle ajoneuvolle on suoritettu liitteen B, reunanumeroiden 10 282/10 283 () (mukainen tarkastus ja se täyttää ne vaatimukset, jotka on asetettu seuraavien luokkien, aineluettelon kohtien ja kirjainten mukaisiin kansainvälisiin vaarallisten aineiden kuljetuksin tiellä (tarvittaessa merkitään aineen nimi tai aineen tunnusnumero):

6. Huomautuksia

...

...

7. Voimassa Hyväksynnän antajan leima:

Päivämäärä:

Allekirjoitus

8. Voimassaoloa jatkettu Hyväksynnän antajan leima:

Päivämäärä:

Allekirjoitus

9. Voimassaoloa jatkettu Hyväksynnän antajan leima:

Päivämäärä:

Allekirjoitus:

230 000

(jatk.) 10.

Voimassaoloa jatkettu Hyväksynnän antajan leima:

Päivämäärä:

Allekirjoitus

11. Voimassaoloa jatkettu Hyväksynnän antajan leima:

Päivämäärä:

Allekirjoitus:

Huom: 1. Jokaiselle ajoneuvolle erillinen todistus ellei toisin vaadita esim. luokassa 1.

Huom: 2. Tämä todistus on palautettava myöntäneelle viranomaiselle, jos ajoneuvo poistetaan käytöstä; jos ajoneuvo siirretään toiselle kuljetuksen suorittajalle, kuljettajalle tai omistajalle, kuten kohdassa 4 on yksilöity; todistuksen voimassaolon päättyessä; ja jos ajoneuvon yhteen tai useampaan olennaiseen osaan tehdään materiaalimuutoksia.

230 001-

239 999 LISÄYS B.4

240 000-

249 999 Varattu.

LISÄYS B.5

LUETTELO AINEISTA JA AINEIDEN TUNNUSNUMEROISTA

250 000 (1) Vaaran tunnusnumerossa on kaksi tai kolme numeroa. Numerot ilmaisevat yleensä seuraavat vaarat:

2 Kaasunmuodostus paineen tai kemiallisen reaktion seurauksena

3 Palava neste (höyry) ja kaasu tai itsestään kuumeneva neste

4 Helposti syttyvä kiinteä aine

5 Hapettava (sytyttävä) vaikutus

6 Myrkyllisyys tai tartuntavaara

7 Radioaktiivisuus

8 Syövyttävyys

9 Itsestään alkava, kiivas reaktio

Huom: Numeron 9 tarkoittama itsestään alkava kiivas reaktio sisältää aineen luenteesta johtuen räjähdysvaaran, vaarallisten hajoamis- tai polymerointireaktioiden vaaran, joista seuraa huomattava lämmön vapautuminen tai palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen.

Numeron toistuminen merkitsee vaaran lisääntymistä.

Jos tietyn aineen vaara on osoitettavissa yhdellä numerolla, liitetään nolla toiseksi numeroksi.

Seuraavilla numerokombinaatioilla on kuitenkin erityinen merkitys: 22, 323, 333, 362, 382, 423, 44, 446, 462, 482, 539, 606, 623, 642, 823, 842 ja 90, ks. kohta (2) alla.

250 000

(jatk.) Jos vaaran tunnusnumeroa edeltää kirjain "X", niin tämä ilmaisee aineen reagoivan vaarallisesti veden kanssa. Tällaisille aineille ei vettä saa käyttää muuta kuin asiantuntijan hyväksynnällä.

(2) Kohdan (3) vaaran tunnusnumeroilla on seuraava merkitys:

20 Inertti kaasu

22 Jäähdytetty kaasu

223 Jäähdytetty palava kaasu

225 Jäähdytetty hapettava (sytyttävä) kaasu

23 Palava kaasu

236 Palava myrkyllinen kaasu

239 Palava kaasu, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

25 Hapettava (sytyttävä) kaasu

26 Myrkyllinen kaasu

265 Myrkyllinen, hapettava (sytyttävä) kaasu

266 Erittäin myrkyllinen kaasu

268 Myrkyllinen, syövyttävä kaasu

286 Syövyttävä, myrkyllinen kaasu

30 Palava neste (leimahduspiste 23 61 °C) tai palava neste tai kiinteä aine sulassa muodossa (leimahduspiste yli 61 °C) leimah- duspisteeseensä tai sen yläpuolelle lämmitettynä tai itsestään kuumeneva neste

323 Palava neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

X323 Palava neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja ()

33 Helposti palava neste (leimahduspiste alle 23 °C)

333 Itsestään syttyvä neste

X333 Itsestään syttyvä neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa ()

336 Helposti palava myrkyllinen neste

338 Helposti palava syövyttävä neste

X338 Helposti palava, syövyttävä neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa ()

339 Helposti palava neste, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

36 Palava lievästi myrkyllinen neste (leimahduspiste 23 61 °C) tai itsestään kuumeneva myrkyllinen neste

362 Palava myrkyllinen neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

X362 Palava myrkyllinen neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja ()

368 Palava myrkyllinen syövyttävä neste

38 Palava syövyttävä neste (leimahduspiste 23 61 °C)

382 Palava syövyttävä neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

250 000 X382 Palava syövyttävä neste, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja ()

(jatk.) 39 Palava neste, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

40 Helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva kiinteä aine

423 Kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

X423 Helposti syttyvä kiinteä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa muodostaen palavia kaasuja ()

44 Helposti syttyvä kiinteä aine, sulassa muodossa korotetussa lämpötilassa

446 Helposti syttyvä myrkyllinen kiinteä aine, sulassa muodossa korotetussa lämpötilassa

46 Helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva, myrkyllinen kiinteä aine

462 Helposti syttyvä myrkyllinen kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

48 Helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva, syövyttävä kiinteä aine

482 Syövyttävä kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

50 Hapettava (sytyttävä) aine

539 Helposti syttyvä orgaaninen peroksidi

55 Voimakkaasti hapettava (sytyttävä) aine

556 Voimakkaasti hapettava (sytyttävä) aine, myrkyllinen

558 Voimakkaasti hapettava (sytyttävä) aine, syövyttävä

559 Voimakkaasti hapettava (sytyttävä) aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

56 Hapettava (sytyttävä) aine, myrkyllinen

568 Hapettava (sytyttävä) aine, myrkyllinen, syövyttävä

58 Hapettava (sytyttävä) aine, syövyttävä

59 Hapettava (sytyttävä) aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

60 Myrkyllinen tai lievästi myrkyllinen aine

606 Tartuntavaarallinen aine

623 Myrkyllinen neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

63 Myrkyllinen palava aine (leimahduspiste 23 61 °C)

638 Myrkyllinen palava (leimahduspiste 23 61 °C) ja syövyttävä aine

639 Myrkyllinen palava aine (leimahduspiste 23 61 °C), joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

64 Myrkyllinen kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva

642 Myrkyllinen kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

65 Myrkyllinen hapettava (sytyttävä) aine

66 Erittäin myrkyllinen aine

663 Erittäin myrkyllinen palava aine (leimahduspiste enintään 61 °C)

664 Erittäin myrkyllinen kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva

665 Erittäin myrkyllinen hapettava (sytyttävä) aine

668 Erittäin myrkyllinen, syövyttävä aine

669 Erittäin myrkyllinen aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

68 Myrkyllinen, syövyttävä aine

250 000

(jakt.) 69 Myrkyllinen aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

70 Radioaktiivinen aine

72 Radioaktiivinen kaasu

723 Radioaktiivinen kaasu, palava

73 Radioaktiivinen neste (leimahduspiste enintään 61 °C)

74 Radioaktiivinen kiinteä aine, palava

75 Radioaktiivinen aine, hapettava (sytyttävä)

76 Radioaktiivinen aine, myrkyllinen

78 Radioaktiivinen aine, syövyttävä

80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine

X80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa ()

823 Syövyttävä neste, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

83 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava aine (leimahduspiste 23 61 °C)

X83 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava aine (leimahduspiste 23 61 °C), joka reagoi vaarallisesti veden kanssa ()

836 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava (leimahduspiste 23 61 °C) ja myrkyllinen aine

839 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava (leimahduspiste 23 61 °C) aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

X839 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava aine (leimahduspiste 23 61 °C), joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion ja joka reagoi vaarallisesti veden kanssa ()

84 Syövyttävä kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva

842 Syövyttävä kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa muodostaen palavia kaasuja

85 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä, hapettava (sytyttävä) aine

856 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä, hapettava (sytyttävä), myrkyllinen aine

86 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä, myrkyllinen aine

88 Erittäin syövyttävä aine

X88 Erittäin syövyttävä aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa ()

883 Erittäin syövyttävä, palava (leimahduspiste 23 61 °C) aine

884 Erittäin syövyttävä kiinteä aine, helposti syttyvä tai itsestään kuumeneva

885 Erittäin syövyttävä, hapettava (sytyttävä) aine

886 Erittäin syövyttävä, myrkyllinen aine

X886 Erittäin syövyttävä, myrkyllinen aine, joka reagoi vaarallisesti veden kanssa ()

89 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion

90 Ympäristölle vaarallinen aine; muu vaarallinen aine.

(3) Reunanumeron 10 500 (2) tarkoittamat vaaran tunnusnumerot on lueteltu jäljempänä taulukossa 1, 2 tai 3.

Huom: 1. Oranssinvärisille kilville merkittävät vaaran tunnusnumerot on ensin haettava taulukosta 1. Jos luokkiin 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1, 6.2, 7, 8 ja 9 kuuluvien kuljetettavien aineiden nimet tai niiden yhteisnimike ei ole mainittu taulukossa 1, on tunnusnumerot otettava taulukosta 2.

Huom: 2. Taulukko 3 sisältää kaikki taulukoiden 1 ja 2 nimikkeet tunnusnumerojärjestyksessä.

250 000

(jatk.) TAULUKKO 1

Aineet on luetteloitu kemiallisen nimensä mukaan tai ryhmänimikkeellä, joille on annettu erityinen "aineen tunnus- numero" [sarake (b)]. [Aineiden liuosten ja seosten (kuten valmisteet ja jätteet) osalta, ks. myös reunanumero 2002 (8) ja (9)]

Tämä taulukko sisältää myös eri luokkien aineluetteloissa mainitsemattomia aineita, jotka kuitenkin kuuluvat sarakkeessa (e) mainittuihin luokkiin ja kohtiin.

Huom: Tästä taulukosta puuttuvista luokkien 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1, 6.2, 7, 8 ja 9 aineista, ks. taulukko 2.

Aineet on lueteltu aakkosjärjestyksessä.

>TAULUKON PAIKKA>

250 000

(jatk.) TAULUKKO 2

Luettelo ryhmänimikkeistä tai n.o.s.-kohdista, joita ei ole aineluettelossa nimeltä mainittu tai jotka eivät kuulu taulukon 1 ryhmänimikkeisiin

Tämä taulukko sisältää kahden tyyppisiä ryhmänimikkeitä tai n.o.s.-kohtia:

spesifisiä ryhmänimikkeitä tai n.o.s.-kohtia, joita käytetään saman tyyppisten kemiallisten yhdisteiden ryhmille;

yleisiä ryhmänimikkeitä tai n.o.s.-kohtia, joita käytetään aineiden ryhmille, joilla on samanlainen ensisijainen ja toissijainen vaaraominaisuus.

Aineet saa luokitella yleiseen ryhmänimikkeeseen tai n.o.s.-kohtaan vain, jos niitä ei voi luokitella erityiseen ryhmänimikkeeseen tai n.o.s.-kohtaan.

Huom: Tätä taulukko käytetään vain aineille, jotka eivät sisälly taulukkoon 1.

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 3

Numeerinen luettelo tämä taulukko sisältää kaikki taulukoissa 1 ja 2 olevat nimikkeet tunnusnumero-järjestyksessä

>TAULUKON PAIKKA>

250 001 Tunnusnumerot on merkittävä tunnusnumerokilpeen alla osoitetulla tavalla:

Vaaran

tunnusnumero

(2 tai 3 numeroa ja määrätyissä tapauksissa kirjain "X" tunnusnumeron edessä)

>VIITTAUS FILMIIN>

Aineen

tunnusnumero

(4 numeroa)

Pohjaväri oranssi.

Reunat, horisontaalinen viiva ja numerot mustat

ja 15 mm paksuiset.

250 002-

259 999

LISÄYS B.6

REUNANUMERON 10 315 EDELLYTTÄMÄ

AJONEUVON KULJETTAJAN KOULUTUSTODISTUS

(Katso reunanumero 10 381)

260 000 Reunanumeron 10 315 mukaisen vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävän ajoneuvon kuljettajan pätevyystodistuksen on oltava alla olevan mallin mukainen. Suositellaan, että sen muoto on sama kuin eurooppalaisen kansallisen ajokortin, nimittäin A7 (74 × 105 mm) tai kaksisivuinen, joka voidaan taittaa tuohon muotoon.

(Todistuksen mallin osalta katso seuraavaa)

1

ADR Vaarallisten aineiden kuljetukseen

käytettävän ajoneuvon kuljettajan

koulutustodistus

säiliössä (1) muissa kuin säiliössä (1)

Todistuksen no .......................................

Todistuksen antajavaltion tunnus ......................................

Voimassa luokalle (-ille) (1)(2)

säiliöissä muissa kuin säiliöissä 1.1, 4.2, 4.3 1

1.1, 4.2, 4.3 2

3.1, 4.2, 4.3 3

4.1, 4.2, 4.3 4.1, 4.2, 4.3

5.1, 5.2, 4.3 5.1, 5.2

6.1, 6.2, 4.3 6.1, 6.2

7.1, 4.2, 4.3 7

8.1, 4.2, 4.3 8

9.1, 4.2, 4.3 9

................................................. saakka (päiväys) (3)

-----

(1) Yliviivaa se, jota todistus ei koske.

(2) Laajennukset muihin luokkiin, ks. sivu 3.

(3) Uusinnan osalta, ks. sivu 2. 2

Sukunimi ...

Etunimi (-et) ...

Syntymäaika Kansallisuus ...

Haltijan allekirjoitus ...

Todistuksen antaja ...

Päiväys ...

Allekirjoitus (4) ...

Voimassaoloaikaa jatkettu saakka Myöntäjä ...

Päiväys ...

Allekirjoitus (4) ...

-----

(4) ja/tai todistuksen antavan viranomaisen sinetti (tai leima)

3

Laajennettu koskemaan luokkaa (-ia) (5) 4

Vain kansallisia säännöksiä varten

säiliöissä

1

2

3 Päiväys ...

4.1, 4.2, 4.3

5.1, 5.2 Allekirjoitus ja/tai

6.1, 6.2 sinetti tai leima ...

7

8

9

muissa kuin säiliöissä

1

2

3 Päiväys ...

4.1, 4.2, 4.3

5.1, 5.2 Allekirjoitus ja/tai

6.1, 6.2 sinetti/leima ...

7 ...

8

9

-----

(5) Yliviivaa se, jota todistus ei koske.

() Puoliperävaunujen ja keskiakseliperävaunujen ollessa kyseessä tarkoitetaan suurimmalla sallitulla kokonaismassalla puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun akselin tai akseleiden maahan välittämää painoa perävaunun ollessa kytkettynä vetävään ajoneuvoon ja ollessa kuormattuna suurimpaan kuormaansa.

() Koesauvat otetaan poikittain valssaussuuntaan nähden metallilevystä. Murtovenymä mitataan poikkileikkaukseltaan pyöreällä koesauvalla, jonka mittapituus l on 5 kertaa halkaisijan d suuruinen (l = 5 d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaista koesauvaa, niin mittapituus lasketaan kaavalla l = 5,65 F°, missä F° on koesauvan poikkileikkauksen pinta-ala.

() Säiliöillä, jotka eivät ole poikkileikkaukseltaan pyöreitä, esimerkiksi laatikkomaiset tai elliptiset säiliöt, on halkaisija se arvo, joka olisi poikkileikkauspinnaltaan saman pinta-alan omaavan ympyrän halkaisija. Tällaisilla poikkileikkauksen muodoilla vaipan kuperuuden säde ei saa ylittää 2 000 mm sivuilla eikä 3 000 mm yläosassa ja pohjassa.

() Rakenneteräs tarkoittaa terästä murtolujuudeltaan 360...440 N/mm2.

() Tämä kaava on johdettu kaavasta:

e1 = e0

3 Rm0 × A0

Rm1 × A1

missä:

Rm0 = 360;

A0 = 27 vertailu arvo rakenneteräkselle;

Rm1 = valitun metallin vähimmäismurtolujuus in N/mm2; ja

A1 = valutun metallin vähimmäismurtovenymä (%).

() Eräiden kiteytyvien tai jäykkäviskoosisten aineiden tai jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden sekä kumilla tai muovilla vuorattujen säiliöiden sisäpuolinen sulkulaite saadaan korvata ulkopuolisella riittävästi suojatulla sulkulaitteella.

() Säiliöt katsotaan ilmatiiviisti suljetuiksi, jos niiden aukot on suljettu ilmatiiviisti eikä niissä ole varoventtiiliä, murtolevyä tai vastaavaa varolaitetta. Säiliöt, joissa varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen välillä on murtolevy, katsotaan ilmatiiviisti suljetuksi.

() Rakennetarkastukseen kuuluu vähintään 1 MPa (10 bar) painekokeen edellyttäviltä säiliöiltä myös hitsausnäytepalojen tarkastus lisäyksen B.1d mukaisesti.

() Vesipainekoe saadaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan suostumuksella korvata jollain muulla nesteellä tai kaasulla suoritetulla kokeella, mikäli tämä menetelmä ei ole vaarallinen.

() Laadut on ilmoitettava numeerisen arvon jälkeen.

() Nestemäisiksi aineiksi katsotaan tässä tapauksessa aineet, joiden kinemaattinen viskositeetti 20 °C lämpötilassa on alle 2 680 mm2/s.

() Kaasut, jotka ovat vaarallisia hengityselimille tai aiheuttavat myrkytysvaaran, on aineluettelossa merkitty kirjaimella "t".

() Nämä määräykset on julkaistu IMO:n (kansainvälinen merenkulkujärjestö) julkaisemassa IMDG-koodin (kansainvälinen vaarallisten tavaroiden merikuljetuksia koskeva koodi), Lontoo Osan 13 Yleisessä johdannossa.

() Kaasut, jotka ovat vaarallisia hengityselimille tai aiheuttavat myrkytysvaaran, on aineluettelossa merkitty kirjaimella "t".

() 1. Määrätyt koepaineet ovat:

(1) a) jos säiliössä on lämpöeristys, koepaineen on oltava vähintään yhtäsuuri kuin nesteen höyrynpaine 60 °C lämpötilassa vähennettynä 0,1 MPa (1 bar), kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar);

(1) b) jos säiliössä ei ole lämpöeristystä, koepaineen on oltava vähintään yhtäsuuri kuin nesteen höyrynpaine 65 °C lämpötilassa vähennettynä 0,1 MPa (1 bar), kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar).

(1) 2. Aineluettelon kohdan 3° (at) fosgeenille, joka on erittäin myrkyllinen kaasu, koepaine on vähintään 1,5 MPa (15 bar), jos säiliössä on lämpöeristys. Ellei lämpöeristystä ole, koepaine on vähintään 1,7 MPa (17 bar).

(1) 3. Enimmäistäytös (kg/l) = 0,95 x nesteen tiheys 50 °C lämpötilassa.

() Reunanumerossa 2201 kursivoituna esitettyjä nimiä on käytettävä reunanumeron 2201 aineluettelon kohdan 4° (b) kaasuseosten A, A0 ja C niminä. Kauppanimiä, jotka on mainittu reunanumeron 2201 aineluettelon kohdan 4° (b) huomautuksessa, saa käyttää vain lisäniminä.

() Laadut on ilmoitettava numeerisen arvon jälkeen.

() Säliöt katsotaan ilmatiiviisti suljetuiksi, jos niiden aukot on suljettu ilmatiiviisti eikä niissä ole varoventtiiliä, murtolevyä tai vastaavaa varolaitetta. Säiliöt, joissa varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen välillä on murtolevy, katsotaan ilmatiiviisti suljetuksi.

() Säliöt katsotaan ilmatiiviisti suljetuiksi, jos niiden aukot on suljettu ilmatiiviisti eikä niissä ole varoventtiiliä, murtolevyä tai vastaavaa varolaitetta. Säiliöt, joissa varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen välillä on murtolevy, katsotaan ilmatiiviisti suljetuksi.

() Nestemäisiksi aineiksi katsotaan tässä tapauksessa aineet, joiden kinemaattinen viskositeetti 20 °C lämpötilassa on alle 2 680 mm2/s.

() Koesauvat otetaan poikittain valssaussuuntaan nähden metallilevystä. Murtovenymä mitataan poikkileikkaukseltaan pyöreällä koesauvalla, jonka mittapituus l on 5 kertaa halkaisijan d suuruinen (l = 5 d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaista koesauvaa, niin mittapituus lasketaan kaavalla l = 5,65 F° missä F° on koesauvan poikkileikkauksen pinta-ala.

() Säiliöillä, jotka eivät ole poikkileikkaukseltaan pyöreitä, esimerkiksi laatikkomaiset tai elliptiset säiliöt, on halkaisija se arvo, joka olisi poikkileikkauspinnaltaan saman pinta-alan omaavan ympyrän halkaisija. Tällaisilla poikkileikkauksen muodoilla vaipan kuperuuden säde ei saa ylittää 2 000 mm sivuilla eikä 3 000 mm yläosassa ja pohjassa.

() Rakenneteräs tarkoittaa terästä murtolujuudeltaan 360 440 N/mm2.

() Tämä kaava on johdettu yleisestä kaavasta:

e1 = e0

3 Rm0 × A0

Rm1 × A1

missä:

Rm0 = 360;

A0 = 27 vertailuarvo rakenneteräkselle;

Rm1 = valitun metallin vähimmäismurtolujuus N/mm2; ja

A1 = valitun metallin vähimmäismurtovenymä %.

() Eräiden kiteytyvien tai jäykkäviskoosisten aineiden tai jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen tai jauhe- ja raemaisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja säiliöiden sekä kumilla tai muovilla vuorattujen säiliöiden sisäpuolinen sulkulaite saadaan korvata ulkopuolisella sulkulaitteella.

() Tilavuudeltaan alle 1 m3 säiliökontissa tämä venttiili tms. sulkulaite voidaan korvata umpilaipalla.

() Säiliöt katsotaan ilmatiiviisti suljetuiksi, jos niiden aukot on suljettu ilmatiiviisti eikä niissä ole varoventtiiliä, murtolevyä tai vastaavaa varolaitetta. Säiliöt, joissa varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen välillä on murtolevy, katsotaan ilmatiiviisti suljetuksi.

() Maantieliikennettä koskevassa Wienin sopimuksessa (1968) määrätyt valtioiden tunnukset autoille kansainvälisessä liikenteessä.

() Rakennetarkastukseen kuuluu vähintään 1 MPa (10 bar) painekokeen edellyttäviltä säiliöiltä myös hitsausnäytepalojen tarkastus lisäyksen B.1d mukaisesti.

() Vesipainekoe saadaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan suostumuksella korvata jollain muulla nesteellä tai kaasulla suoritetulla kokeella, mikäli tämä menetelmä ei ole vaarallinen.

() Laadut on ilmoitettava numeerisen arvon jälkeen.

() Nimen sijasta voidaan ilmoittaa ryhmänimike aineille, joilla on samanlainen luonne ja vastaava yhteensopivuus säiliön ominaisuuksien kanssa.

() Esimerkkejä säiliön suojaamisesta:

(1) 1. Suojana poikittaisia törmäyksiä vastaan voivat olla esimerkiksi pitkittäispalkit, jotka suojaavavat säiliötä kummaltakin sivulta keskiviivan korkeudella.

(1) 2. Suojana kaatumista vastaan voivat olla esimerkiksi vahvistusrenkaat tai kehyksen poikkipalkit.

(1) 3. Suojana takaosan törmäyksiä vastaan voi olla esimerkiksi puskintanko tai kehys.

() Säiliöt katsotaan ilmatiiviisti suljetuiksi, jos niiden aukot on suljettu ilmatiiviisti eikä niissä ole varoventtiiliä, murtolevyä tai vastaavaa varolaitetta. Säiliöt, joissa varoventtiilin ja säiliön sisäpuolen välillä on murtolevy, katsotaan ilmatiiviisti suljetuksi.

() Nestemäisiksi aineiksi katsotaan tässä tapauksessa aineet, joiden kinemaattinen viskositeetti 20 °C lämpötilassa on alle 2 680 mm2/s.

() Nämä määräykset ovat IMO:n (kansainvälinen merenkulkujärjestö) julkaiseman IMDG-koodin (kansainvälinen vaarallisten tavaroiden merikuljetuksia koskeva koodi), Lontoo, Osan 13 Yleisessä johdannossa.

() Kaasut, jotka ovat vaarallisia hengityselimille tai aiheuttavat myrkytysvaaran, on aineluettelossa merkitty kirjaimella "t".

() (i) Määrätyt koepaineet ovat:

(1) (i) (a) jos säiliössä on lämpöeristys, koepaineen on oltava vähintään yhtäsuuri kuin nesteen höyrynpaine 60 °C lämpötilassa vähennettynä 100 kPa (1 bar), kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar);

(1) (i) (b) jos säiliössä ei ole lämpöeristystä, koepaineen on oltava vähintään yhtäsuuri kuin nesteen höyrynpaine 65 °C lämpötilassa vähennettynä 100 kPa (1 bar), kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar).

(1) (ii) Aineluettelon kohdan 3° (at) fosgeenille, joka on erittäin myrkyllinen kaasu, koepaine on vähintään 1,5 MPa (15 bar), jos säiliössä on lämpöeristys. Ellei lämpöeristystä ole, koepaine on vähintään 1,7 MPa (17 bar).

(1) (iii) Enimmäistäytös (kg/l) = 0,95 x nesteen tiheys 50 °C lämpötilassa.

() Reunanumerossa 2201 kursivoituna esitettyjä nimiä on käytettävä reunanumeron 2201 aineluettelon kohdan 4° (b) kaasuseosten A, A0 ja C niminä. Kauppanimiä, jotka on mainittu reunanumeron 2201 aineluettelon kohdan 4° (b) huomautuksessa, saa käyttää vain lisäniminä.

() Reunanumerossa 2201 kursivoituna esitettyjä nimiä on käytettävä reunanumeron 2201 aineluettelon kohdan 4° (b) kaasuseosten A, A0 ja C niminä. Kauppanimiä, jotka on mainittu reunanumeron 2201 aineluettelon kohdan 4° (b) huomautuksessa, saa käytää vain lisäniminä.

() Laadut on ilmoitettava numeerisen arvon jälkeen.

() Lasityypit C ja E on määritelty taulukossa 1.

() Standardissa DIN 16945 kesäkuu 1969, kohta 6.4.3. määritelty menetelmä katsotaan soveltuvaksi.

() Standardissa DIN 16945 kesäkuu 1969, kohta 6.4.2. määritelty menetelmä katsotaan soveltuvaksi.

() Standardissa ASTM-D 2583-67 kuvatut menetelmätavat katsotaan soveltuviksi.

() Rellumit 5 on todettu olevan sopiva.

() 1 Saksalle, 2 Ranskalle, 3 Italialle, 4 Alankomaille, 5 Ruotsille, 6 Belgialle, 7 Unkarille, 8 Tsêkin tasavallalle, 9 Espanjalle, 10 Jugoslavialle, 11 Yhdistyneelle kuningaskunnalle, 12 Itävallalle, 13 Luxemburgille, 14 Sveitsille, 15 (varattu), 16 Norjalle, 17 Suomelle, 18 Tanskalle, 19 Romanialle, 20 Puolalle, 21 Portugalille, 22 Venäjälle, 23 Kreikalle, 24 (varattu), 25 Kroatialle, 26 Slovenialle, 27 Slovakialle, 28 Valkovenäjälle, 29 ja 30 (varattu), 31 Bosnia-Herzegovinalle.

() "E-säänntö N:o..." tarkoittaa sääntöä, joka on julkaistu moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisen vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen, Geneve 20 maalikuuta 1958, lisäyksenä (viimeisin korjattu versio).

() Viimeisin korjattu versio (julkaistu alunperin Euroopan Yhteisöjen Virallisessa Lehdessä N:o L 202, 6.9.1971).

() Maan, joka on myöntänyt/laajentanut/evännyt/peruuttanut hyväksymisen [katso reunanumeron 220 403 (1) alaviite (1)].

() Yliviivaa tarpeeton.

() Poista tarpeeton.

() Vettä ei saa käyttää muuta kuin asiantuntijan hyväksynnällä.

Top